rakennustekniikka 1 2014

RISTO VAHANEN Kansainvälinen siviilissäkin s.12

PALKKAKYSELYEsittelyssä RILin työmarkkina-kyselyn tulokset s.28

RAKENTAjAT mAAILmALLA Vientiä, suhdanteita ja suhteita nyt ja menneinä vuosina s.32

141

RAKENNUSTEKNIIKKA 1/2014

Leca®sora - KevytsoraKotimainen ja luonnonmukainen kevytsoratuote kevennyksiin sekä routa- ja lämmöneristyskohteisiin ja kapillaarikatkokerroksiin.

www.e-weber.fi

Katot ja alapohjat/Jouko Partanen puh. 040 5411579

Maanrakennus/Kati Alakoskipuh. 050 3690001

Lisätietoja:

Maanrakennusora KS432• tie-, katu- ja ratarakenteet• liikenne- ja piha-alueet• putkijohtorakenteet• penkereet• urheilukentät

Kattosora KS420K ja KS820

Kapillaarikatkosora KS420 KAP

1/2014 • Rakennustekniikka 3

Suomen kevät

Suomen talouteen on pitkän alavireisen kauden jälkeen il-maantunut merkkejä parem-

masta. Helsingin Sanomat uutisoi helmikuun alussa pk-yritysbaro-metrin tuloksista, joiden mukaan pienten ja keskisuurten yrityksen suhdanneodotukset olivat selvästi aiempaa paremmat.

Kyselyn mukaan kolman-nes yrityksistä uskoo suhdantei-den paranevan kuluvan vuoden aikana. Myönteisimpiä odotuk-set ovat teollisuudessa ja palve-luyrityksissä. Toimialojen välillä oli kuitenkin havaittavissa selviä eroja, esimerkiksi rakentamisessa ja kaupassa odotukset ovat selvästi heikommat.

Vastaavia signaaleja oli havait-tavissa Suunnittelu- ja konsultti-toimistojen liitto SKOL ry:n vuo-den ensimmäisessä suhdanne-katsauksessa. Sen mukaan uusien tilausten saaminen on viime kuu-kausina lisääntynyt, ja myös arviot lähiaikojen markkinatilanteesta ovat muuttuneet positiivisem-miksi. Kehitys on täälläkin epä-yhtenäistä toimialojen ja yritysten välillä. Tulevaisuus näyttäytyy va-loisimpana teollisuudessa ja syn-kimpänä talonrakennuksessa.

Suomen kansantaloudessa viennin merkitys on suuri, koska kansantaloutemme on pieni ja eri-koistunut kapeisiin tuotealuei-siin: meidät on opittu tuntemaan maail malla ennen kaikkea suur-ten yritysten valmistamista pape-rista, puhelimista, laivamootto-reista ja teräksestä. Esimerkiksi vuonna 2012 noin 63 miljardin eu-ron vientipotista tavaravienti toi valtaosan eli 45 miljardia. Vuonna 2013 vienti on alkanut elpyä kohis-ten, ja tullin tilastojen mukaan ta-varaviennin arvo oli jo lokakuussa ylittänyt 46 miljardin euron rajan.

Valtionvarainministeriön ta-lou dellisessa katsauksessa syksyllä 2013 ennustettiin, että rakenne-muutoksesta ja Suomen heikenty-neestä kustannuskilpailukyvystä huolimatta vienti pääsee vuonna 2014 kasvu-uralle, kun euro-alueen talous alkaa elpyä pitkästä taantumasta ja myös maailman-kaupan kasvu kiihtyy. Suurimmat viennin kasvuodotukset kohdis-tuvat lähivuosina muun muassa palveluvientiin.

Hiipuvan elektroniikka- ja pa-periviennin tilalle tarvitaan val-tionvarainministeriönkin mukaan uusia vientitavaroita ja -palveluja, joten suomalaisten yritysten inno-vaatioille ja niiden kaupallistami-selle olisi kova kysyntä.

Eikä toimintaympäristössä pi-täisi olla valittamista: talouslehti Forbesin mukaan Suomen inno-vaatioympäristö on maailman pa-ras. Lisäksi lehti on sijoittanut Suomen maailman kuudenneksi parhaaksi paikaksi yrityksille 145 maan joukossa.

Edellä kuvattujen faktojen va-lossa näyttääkin siltä, että meidän

olisi hyvä hetki lopettaa kansallis-urheilun asemaan noussut ruikut-taminen ja siirtyä tavoitteellisen uudistumisen kauteen. Vanhat to-tuudet eivät enää päde, kun pie-net ja ketterät valtaavat maailman-markkinat bittibarbaareillaan.

Vaikka kohtuuhintaista asu-mista tai korjausvelkaa ei korjata-kaan virtuaalikyliä rakentamalla, uskon, että myös kiinteistö- ja ra-kennusalalla on hyvät edellytykset kansainvälistyä. Viennin tarjoamia kasvumahdollisuuksia ei pidä vä-hätellä varsinkaan suunnittelu- ja konsulttitoiminnassa, sillä suoma-laisella insinööriosaamisella on hyvä ja vahva maine.

Maine perustuu tekoihin. Suo-malaiset rakentajat ovat lähteneet maailmalle jo vuosikymmenien ajan ennakkoluulottomasti ja roh-keasti. Usein riskinotto on kan-nattanut ja hankkeet onnistuneet, mutta aina on vähintään opittu.

Suomalaisen rakennusviennin historia ja tarinat on nyt ensim-mäistä kertaa koottu yhteen. RIL-Seniorien historiaryhmän aloit-teesta tehdyn kolmivuotisen työn tuloksena syntynyt Rakentajat maailmalla -teos on ensimmäinen laaja yleisesitys suomalaisen ra-kennus- ja suunnitteluviennin his-toriasta. 80 vuotta täyttävä RIL jul-kaisee teoksen osana merkkivuo-tensa juhlallisuuksia maaliskuussa.

Myös tässä Rakennustekniikka-lehden 70. ilmestymisvuoden avausnumerossa ovat esillä kan-sainvälisyys ja sen pioneerit. Sa-malla haluan toivottaa dipl.ins. Henriikka Hellströmin lämpimästi tervetulleeksi Rakennustekniikan tekijätiimiin. ■

Pääto im ittaja He l ena So imaka l l i o • he l ena . so imaka l l i o@r i l . f iLeca®sora - KevytsoraKotimainen ja luonnonmukainen kevytsoratuote kevennyksiin sekä routa- ja lämmöneristyskohteisiin ja kapillaarikatkokerroksiin.

www.e-weber.fi

Katot ja alapohjat/Jouko Partanen puh. 040 5411579

Maanrakennus/Kati Alakoskipuh. 050 3690001

Lisätietoja:

Maanrakennusora KS432• tie-, katu- ja ratarakenteet• liikenne- ja piha-alueet• putkijohtorakenteet• penkereet• urheilukentät

Kattosora KS420K ja KS820

Kapillaarikatkosora KS420 KAP

Rakennustekniikka • 1/20144

TÄSSÄ NUMEROSSA >>

3 Pääkirjoitus Helena Soimakallio pohtii kevään suhdanteita ja merkkivuosia.

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja, investointiohjelmia ja korkeita rakennuksia.

12 Risto Vahanen “Rakennusalalla pitäisi puhaltaa paremmin yhteen hiileen.”

17 Taitava kuntarakennuttaja määrittelee laatukriteerit tarkkaan. Haastateltavina Antero Oksanen ja Juha-Matti Junnonen.

23 Vuoden silta 2014 on Turun kirjastosilta.

Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

70. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Ritva Solasaari Teemu Vehmaskoski Jaana Henell [email protected] Taitto Jaana Henell

Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy [email protected] Ritva Solasaari [email protected]

Kansikuva Rakentajat maailmalla -julkaisun kuvitusta

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio [email protected]

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painopaikka Forssa Print ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

Rakennustekniikka

23

53

58

28 Palkat nousivat hienoisesti Esittelyssä RILin työmarkkina- tutkimuksen tulokset ja palkkakäyrästöt.

33 Taitorakenteiden hallinta on taitolaji Siltojen kunnossapito vaatii jatkuvaa kehitystyötä.

39 Rakentajat maailmalla Televerkkorakentamisen anato-mia, viennin suhdannekatsaus ja vientirakentamisen vuosikymmenet.

46Paljon melua ihan hyvästä paperista Teemu Vehmaskosken Kulma-kolumni.

49Kauppakeskus Puuvilla rakennetaan hyvällä yhteistyöllä tietomalleja hyödyntäen.

53 E18 on huippuunsa viritetty infrahanke välillä Koskenkylä-Kotka.

58 Lontoon metro 150 vuottaHöyryjunaliikenteestä maailman kuuluisimmaksi metroksi.

64Ammatti-identiteetti Esittelyssä pohja-, maa- ja kallio-rakentamisen tekniikkaryhmä ja ammattiainekerhoja.

69 RILissä tapahtuu Kevätkokouskutsu, 80-vuotisjuhlien tapahtumia ja jäsenkyselyn satoa.

73 75 81

IAET tiedottaa Asiantuntija-aineistoa

Viimeinen silaus


Laukaan turmamaneesissa useita vakavia puutteita ja virheitäOnnettomuustutkintakeskus on saanut valmiiksi Laukaassa 13.2.2013 tapahtuneen maneesisortuman tutkinnan loppuraportin (Y2013-1). Sortumassa kuoli yksi lapsi ja loukkaantui neljä ihmistä.

Tutkintaraportin mukaan manee-sin suunnittelussa, konepajaval-mistuksessa ja rakentamisproses-sissa oli vakavia puutteita ja vir-heitä. Sortunut maneesi oli vuonna 1995 valmistunut teräsrakenteinen halli, jonka pääkannattajina toimi-vat kolminivelkehät. Rakenne oli samanlainen kuin Liedossa 2010 sortuneessa rakennuksessa, jonka turvallisuusuhasta Onnettomuus-tutkintakeskus (Otkes) antoi tuol-

loin laissa määritellyn ilmoituk-sen. Viesti kulki ympäristöminis-teriöstä ELY-keskusten kautta kun-tien rakennusvalvontoihin, mutta ei päätynyt Laukaan maneesin käyttäjälle.

Onnettomuustutkintakeskus toisti raportissaan ensi kertaa jo vuoden 2006 sortumien tut-kinnassa antamansa suosituk-sen, jonka mukaan rakennuk-sille tulisi kehittää katsastusme-

Ruokakaupan sisäänkäyntikatoksen romahduksen syynä väärä kiinnitys Helsingissä romahti vime vuoden maaliskuussa ruokakaupan si-säänkäyntikatos. Alustavan tutkinnan mukaan puurakenteinen ka-tos oli kiinnitetty betoniseinään kiila-ankkureilla, joiden katkeami-nen aiheutti romahtamisen.

Kiinnitystapa poikkesi 1990-luvun alun rakennesuunnitelmista. To-teutetun rakenteen lujuus oli hei-kompi kuin suunniteltu rakenne. Kiila-ankkurit eivät kestäneet ka-toksen ja betoniseinän liitoskoh-taan kinostuneen lumen painoa.

Onnettomuustutkintakeskus muistuttaa, että tapahtuneen kal-taisen vaurion mahdollisuus tulisi ottaa huomioon kiinteistöjen kun-nonseurannassa, rakenteiden tar-kastuksissa ja korjausten yhtey-dessä, koska katosten romahduk-

nettely. Menettelyllä voitaisiin löy-tää rakennukset, joissa voi olla sortumavaara.

Otkes totesi myös, että tur-vallisuudelle riskialttiiden raken-nustyyppien ja rakenteiden tultua ilmi pitäisi pystyä paikallistamaan muut vastaavat rakennukset jat-kotoimenpiteitä varten. Se suosit-telikin kiinteistötietokantojen ke-hittämistä siten, että kiinteistöjen turvallisuuden kannalta olennai-set tiedot olisivat paremmin viran-omaisten käytettävissä.

Suositus koskee lisäksi raken-nesuunnittelun ja toteutuksen tar-kastusmenettelyn laajentamista ra-kennuksille, joihin nykyinen eri-tyismenettely ei ulotu, mutta joissa vaurion sattuessa on riski vakaville henkilövahingoille. Otkes suosit-taa ohjeiden laatimista jatkuvan sortuman estämiseen, jotta Lau-kaan kaltainen nopea ja laaja sor-tuma voidaan tulevaisuudessa välttää.

Mahdollisten haasteellisissa olosuhteissa tapahtuvien onnet-tomuuksien pelastus- ja raivaus-töiden tehokkuuden parantami-seksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa kansainväliseen toimin-taan tarkoitetuille FRF-joukoille toimintamallien muodostamista myös kotimaan toimintaa varten.

Koko raportti löytyy Onnetto-muustutkintakeskuksen sivuilta: www.turvallisuustutkinta.fi ■

sessa on vakavien henkilövahinko-jen vaara.

Uusia katoksia suunniteltaessa Otkes suosittelee varmistamaan, että kinostuskuormat otetaan huo-mioon rakenteiden suunnittelussa. Raportissa myös muistutetaan, että mahdollisista suunnitelmista poik-keamisista tulee aina sopia suun-nittelijan kanssa ja laatia muutok-sen osalta uudet suunnitelmat.

Tutustu raporttiin Onnetto-muustutkintakeskuksen sivuilla :www.turvallisuustutkinta.fi. ■

Onnettomuustutkintakeskuksen loppuraportteja sortumista:


Finavia aloittaa 35 miljoonan investointiohjelman − Suurimmat hankkeet käynnistyvät Turussa, Ivalossa ja Tampereella

Finavia Oyj:n vuoden 2014 alussa aloittama investointiohjelma käsit-tää verkostolentoasemat eri puo-lilla Suomea.

Turussa Finavia toteuttaa ter-minaalirakennuksen peruskor-jauk sen sekä parantaa lentoase-man matkustajille suunnattuja pal-veluita. Kiito- ja rullaustiellä sekä asematasolla peruskorjataan pääl-lystettyjä alueita. Lisäksi asema-tasolle rakennetaan neljä beto-nista lentokoneen pysäköintipaik-kaa. Turussa toteutetaan myös ym-päristöhankkeita ja lentoasemalle hankintaan talvikunnossapidon laitteita. Yhteensä Turun lentoase-maa parannetaan pääosin vuoden 2014 aikana noin 14 miljoonalla eurolla.

Ivalossa Finavia suunnitte-lee terminaalirakennuksen laa-jennusta ja peruskorjaa liikenne-alueet. Tavoitteena on parantaa lentoaseman toimivuutta ja tehok-kuutta. Kehittämistoimenpiteisiin on varattu noin yhdeksän miljoo-naa euroa.

Tampereella uudistetaan ja laa-jennetaan lentoaseman kakkoster-minaali sekä valmistaudutaan yk-kösterminaalin uudistamiseen. Li-säksi Finavia valmistelee Pirkka-lassa ympäristöinvestointia, jolla vähennetään jäänpoiston ympäris-tövaikutuksia. Yhteistyössä a lueen kanssa toteutettavien investoin-tien arvo Tampere-Pirkkalan len-toasemalla on noin viisi miljoonaa euroa.

Terminaalien kehittämistä jat-ketaan myös Oulussa ja Vaasassa, joissa Finavia on saamassa pää-tökseen suuret investointihank-keet. Molemmilla asemilla lisätään vuoden 2014 aikana muun muassa matkustajapalveluihin liittyvää au-tomaatiota sekä kehitetään niiden kaupallisia palveluita.

Rovaniemellä, Kittilässä ja Kuo-piossa käynnistetään niin sanot-tuja matkustajakokemuksen kehit-tämiseen tähtääviä uudistustöitä. Tämä tarkoittaa muun muas sa ter-minaalin sisätilojen ilmeen uudis-tamista sekä matkustajille suunni-teltujen palveluiden parantamista. Lisäksi Finavia hankkii eri lento-asemilleen ensi vuonna turvatar-kastusten analysointilaitteita sekä liikennealueiden kunnossapitoon tarvittavia koneita runsaalla vii-dellä miljoonalla eurolla.

Investointien jatkuminen myös tulevina vuosina varmistui, kun valtio teki myönteisen päätöksen Finavian pääomittamisesta lop-pusyksystä 2013. Valtion 200 mil-joonan euron pääomitus on kor-vamerkitty EU-säädösten vuoksi Helsinki-Vantaalle. ■


Kyllösen mukaan yksittäiset hal-litukset eivät ole onnistuneet ne-livuotiskausillaan ratkaisemaan, miten väylien ylläpidosta krooni-sesti puuttuva rahoitus saadaan järjestettyä.

Liikenneministeriö on pyytä-nyt Liikennevirastoa valmistele-maan mallin, jonka pohjalta lii-kenneväylien korjausvelan voisi kuroa umpeen. Korjausvelaksi on arvioi tu yli kaksi miljardia euroa.

Ministeri linjasi korjausvelan taltuttamiseksi tarvittavaa uutta liikennepolitiikkaa Autoliiton jul-kaisemassa Moottori-lehdessä tammikuussa. Kyllösen mukaan useista isoista tiehankkeista on luovuttava tai siirrettävä niitä, jotta nykytiet eivät rapaudu. Hän pe-räänkuuluttaa myös hallintorajat ylittävää yhteistyötä: ”Liikenteen nykyhaasteissa ja talouskurimuk-sessa on aivan pakko nähdä aluei-den suunnittelu, maankäyttö, lii-kenne ja elinkeinoelämän tarpeet ja palvelut kokonaisuutena.” ■

Liikenneministeri haluaa ratkaista väylien korjausvelkaongelman

Rakennuslehti uutisoi joulukuussa liikenneministeri Merja Kyllösen ajatuksesta viedä liikenneväylien korjausvelan ratkaisujen etsintä hallitus- ja oppositiorajat ylittävän parlamentaarisen työryhmän käsittelyyn.

Liikenneministeri Merja Kyllönen. Kuva: LVM/Anna Huovinen.

”Liikenteen nykyhaasteissa ja talouskurimuksessa on aivan

pakko nähdä alueiden suunnittelu, maankäyttö, liikenne ja

elinkeinoelämän tarpeet ja palvelut kokonaisuutena.”


Oulun yliopisto perustaa elokuun alussa uuden kaivos- ja vuorialan tiedekunnan. Tavoitteena on kehit-tää tiedekunnasta valtakunnalli-sesti ja kansainvälisesti merkittävä kaivannaisalaan erikoistunut osaa-misyksikkö. Tiedekunnan perusta-minen Ouluun koettiin tärkeäksi, koska pääosa kaivostoiminnasta sijoittuu Pohjois-Suomeen.

Oulun yliopistoon perustet-tiin vuonna 2007 vuorialan kou-lutus- ja tutkimusverkosto Oulu Mining School, jonka ydintoimi-joita ovat olleet geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä täydentävien opinto-jen keskus. Uudessa Oulu Mining School -tiedekunnassa työskente-

Kaivos- ja vuorialan tiedekunta Oulun yliopistoon

Yliopiston arvion mukaan kaivannaisalalle tarvitaan seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 5 300 uutta ammattilaista.

lee seitsemän professoria ja muuta henkilökuntaa.

Kaivos- ja vuorialan tiedekun-taan tullaan perustamaan geo-tieteiden, kaivostekniikan ja ri-kastustekniikan koulutusohjel-mat, jotka kattavat kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnot. Ensim-

mäiset malmi- ja maaperägeologit, geofyysikot sekä kaivos- ja rikas-tustekniikkaan erikoistuneet dip-lomi-insinöörit valmistunevat tie-dekunnasta viiden vuoden kulut-tua. Yliopiston arvion mukaan kai-vannaisalalle tarvitaan seuraavien kymmenen vuoden aikana uusia ammattilaisia noin 5300, joista yli-opistotutkinnon suorittaneita 600.

Kaavaillaan, että uudessa tiede-kunnassa aloittaisi vuosittain 50–60 uutta opiskelijaa. Tällä hetkellä Oulun yliopiston prosessi- ja ym-päristötekniikan osastolla opiske-lee geotieteitä noin 210 opiskelijaa ja vuorialaa noin 30 opiskelijaa.

Uuden tiedekunnan toiminta rahoitetaan siihen siirtyvien yk-siköiden saamalla rahoituksella ja eri rahoituslähteistä saatavalla uudella rahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Oulun yliopistolle kaivosalan ope-tuksen ja tutkimuksen käynnis-tämisrahoitusta yhteensä 1,2 mil-joonaa euroa jaettuna neljälle vuo-delle. ■

Hankintalainsäädännön EU-kynnysarvot muuttuvat 1.1.2014

Uudet EU-kynnysarvot tule-vat voimaan vuoden 2014 alussa. Muutokset nykyisiin EU-kyn-nysarvoihin ovat sovellettavasta laista ja hankinnan kohteesta riip-puen muutamasta tuhannesta kymmeniin tuhansiin euroihin.

Julkisista hankinnoista anne-tun lain 16 §:ssä sekä vesi- ja ener-giahuollon, liikenteen ja postipal-velujen alla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 12 §:ssä säädetyt kynnysarvot ovat 1.1.2014 alkaen seuraavat:

Euroopan komissio on tarkastanut EU:n julkisia hankintoja koskevat kynnysarvot.

Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)

Valtion keskushallinto- viranomainen*

Muut hankinta-

viranomaiset*

Vesi- ja energia-huollon, liikenteen ja postipalvelujen alla toimivat yksiköt**

Tavara- ja palveluhankinnat 134 000 207 000 414 000

Rakennusurakat 5 186 000 5 186 000 5 186 000Käyttöoikeusurakat 5 186 000 5 186 000 -Suunnittelukilpailut 134 000 207 000 414 000

*Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 16 §

**Erityisalojen hankintalain (349/2007) 12 §


Työryhmä ehdottaa tuulivoiman rajoitusten keventämistä

Tavoite tuulivoiman tuotannolle on kuusi terawattituntia vuonna 2020.

Tuulivoiman edistämistyöryhmä luovutti raporttinsa elinkeinomi-nisteri Jan Vapaavuorelle (kok.) joulukuun lopussa. Työryhmän mukaan tuulivoiman rakentamista pitäisi helpottaa muun muassa luopumalla minimietäisyydestä tuulivoimaloiden ja asutuksen vä-lillä. Myös lupamenettelyjä pitäisi sujuvoittaa ja lupien käsittelyssä välttää päällekkäistä työtä.

Keskeisin kysymys on tuulivoi-maloiden melua koskevat suun-nitteluohjearvot ja niiden sovelta-minen. Työryhmän mukaan val-takunnallisella tasolla ei ole melun osalta tarkoituksenmukaista mää-rittää tiettyä minimietäisyyttä tuu-livoimaloiden ja asutuksen välille. Tarvittava etäisyys tulee määrittää tapauskohtaisesti maaston muo-dot sekä muut alueelliset ja paikal-liset olosuhteet huomioon ottaen kaavoituksen ja lupamenettelyjen yhteydessä.

Meluun liittyvä työ jatkuu myös työryhmän toimikauden päätyttyä. Ulkomelutasoa koskevista suun-nitteluohjearvoista on tarkoitus antaa TEM:n, YM:n ja STM:n yh-teistyönä valmisteltu valtioneuvos-ton asetus keväällä 2014.

Suomessa oli vuonna 2013 toiminnassa 211 tuulivoima-laa, joiden yhteenlaskettu kapasi-teetti oli 448 megawattia. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin lähes 500 gigawattituntia sähköä, mikä oli 0,6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Tavoite on, että tuulivoiman tuotanto nostettaisiin vuonna 2020 kuuteen terawattituntiin. Tavoite edellyttäisi 800–1 000 uuden tuu-

livoimalan rakentamista vuoteen 2020 mennessä. Työryhmä esitti-kin, että TEM ja YM järjestäisivät tarvittaessa yhdessä tuulivoima-alan toimijoiden kanssa koulutusta eri osapuolien osaamisen ja yhteis-

työn parantamiseksi tuulivoima-hankkeiden suunnittelussa ja to-teuttamisessa. ELY-keskusten yh-teyteen esitetään perustettavaksi valtakunnallinen neuvontapiste, jossa annetaan tuulivoimaraken-tamisen menettelyihin liittyvää neuvontaa.

Merituulivoimahankkeiden osalta ehdotetaan selvitettäväksi mahdollisuuksia vesi- ja rakennus-luvan yhteensovittamiseksi. Toi-saalta työryhmä muistutti kuntia siitä, että tuulivoimarakentami-nen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan vain, jos voimala voi aiheuttaa naapuristol-leen kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksina. Voimalan maisemavaikutuksia varten ei tar-vitse hakea ympäristölupaa. ■

Kuvat: Suomen Tuulivoimayhdistys ry.


maailmalta löytyy useita ”korkeita turhuuksia”

CTBUHin artikkeli maailman korkeiden rakennusten tilankäytöstä löytyy verkosta osoitteesta: www.ctbuh.org/Publications/Journal/InNumbers/TBINVanityHeight/ta-bid/5837/language/en-US/Default.aspx

Järjestö onkin ottanut käyttöön termin ”vanity height” kuvaa-maan rakennuksen arkkitehtoni-sen huipun ja ylimmän käyttökel-poisen kerroksen välistä etäisyyttä. Turhan tilan osuutta kokonaiskor-keudesta CTBUH kuvaa termillä ”vanity ratio”. Selvityksen mukaan:yy Dubaissa sijaitsevan Burj Khalifan

koreilukärjen korkeus on 244 met-riä, mikä tekisi siitä jo yksinään-

Amerikkalainen järjestö CTBUH (Council on Tall Buildings and Urban Habitat) on analysoinut kor-keita rakennuksia eri puolilla maailmaa. Yli 300 metriä korkeiden rakennusten tilankäytön tehokkuus jää usein alhaiseksi ulokkeiden, kartiohuippujen ja muiden rakennustaiteellisten elementtien vuoksi.

Maailman korkeimmissa rakennuksissa käyttämätöntä korkeutta on keskimäärin 31 prosenttia (CTBUH Journal 2013 Issue III).

kin pilvenpiirtäjän ja Euroopan 11. korkeimman rakennuksen.

yy Dubailaisen Burj Al-Arab -raken-nuksen 321 metrin kokonaiskor-keudesta 124 metriä eli 39 prosent-tia on käyttämätöntä tilaa.

yy Ilman koreilukärkiä peräti 61 prosenttia maailman 72:sta su-

perpilvenpiirtäjästä jäisi alle 300 metrin korkeaksi, ja siten ilman superstatusta.

yy Turhamaisista turhamaisin raken-nus löytyy CTBUHin tietokannan mukaan Moskovasta; Ukraina-ho-tellista 42 prosenttia on käyttökel-votonta. ■

Rose Rayhaan by Rotana

333 m | 237m**Dubai, 2007

Minsheng Bank Building331 m | 237 m**

Wuhan, 2008

The Pinnacle 360 m | 265 m**Guangzhou, 2012

Emirates Tower Two

309 m | 213 m**Dubai, 2000

New York Times Tower

319 m | 220 m**New York, 2007

Burj Al Arab 321 m | 198 m**

Dubai, 1999

Bank of America Tower 366 m | 235m**New York, 2009

Zifeng Tower450 m | 317 m**

Nanjing, 2010

Burj Khalifa 828 m | 585 m**

Dubai, 2010

Emirates Tower One

355 m | 241 m**Dubai, 2000

94 m | 28%non-occupiable height










100 m

150 m

200 m

50 m

0 m*


Neljä suomalaisyritystä kisaa Euroopan yritysten ympäristöpalkinnoista

Kansallisessa kisassa pärjäsivät jät-teiden keräykseen ja hyödyntämi-seen sekä energiansäästöön liitty-vät tuotteet ja prosessit. Tuote-sar-jassa palkittiin ZenRobotics Oy ja Kone Oyj. Suomen Kierrätyspalve-lut Oy sai kunniamaininnan. Pro-sessi-sarjan voitti Peatec Oy. Johta-misen palkinto meni Suomen Pa-lautuspakkaus Oy:lle.

Tuote-sarjan voittanut ZenRo-botics Oy on kehittänyt robotti-järjestelmän jätteiden tehokkaa-seen lajitteluun. Suurin potentiaali keksinnöllä on rakennus- ja pur-kujätteen lajittelussa hyötykäyt-töön. Sen avulla voidaan tehostaa merkittävästi hankalasti erotelta-

Suomalaiset pääsevät jännittämään Brysseliin marraskuussa, pokkaako suomalaisyritys palkin-non EU:n Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kilpailussa (European Business Awards for the Environment).

van rakennusjätteen kierrätystä. Tuote lisää myös työturvalli-

suutta, sillä käsinlajittelu on suuri työturvallisuusriski.

Toisen sijan sai Kone Oyj Tuote-sarjan uudella, merkittä-västi energiaa säästävällä hissisar-jallaan. Raati piti sitä hienona lip-pulaivana suomalaisesta osaami-sesta, joka näkyy maailmalla.

Suomen Kierrätyspalvelut Oy sai Tuote-sarjassa kunniamainin-nan kehittämästään kauppojen sähkö- ja elektroniikkaromun ke-räysastiasta. Yhtenäinen keräys-väline lisää keräyksen tunnistetta-vuutta ja lukittava astia lisää myös turvallisuutta.

Prosessi-kategorian voitti Pea-tec Oy käytettyjen renkaiden jalos-tamisesta polttoaineeksi ja muiksi tuotteiksi pyrolyysitekniikkaa hyö-dyntämällä. Maailmanlaajuiset markkinat ovat suuret, sillä ren-kaita syntyy valtavia määriä ja nii-den hyödyntämismahdollisuudet ovat olleet rajalliset. Renkaiden hyödyntämistekniikoiden tarve kasvaa Suomessa merkittävästi, kun orgaanisen jätteen kaatopaik-kasijoitus kielletään 2016.

Johtamisessa ansioitui Suomen Palautuspakkaus Oy Palpa. Raati arvioi, että Palpan kehittämä juo-mapakkausten palautusjärjestelmä toimii Suomessa erittäin hyvin ja se sopii hyvin monistettavaksi Eu-rooppaan, jossa vasta mietitään tuottajavastuun toteuttamistapoja.

Joka toinen vuosi järjestettä-vää kansallista kilpailua koordinoi Ympäristöyritysten Liitto. ■

Pääministeri Jyrki Katainen ja ZenRo-boticsin perustaja ja markkinointijoh-taja Jufo Peltomaa the ZenRobotics Re-cycler-robotin lanseeraustilaisuudessa Slush-konferenssissa Helsingissä mar-raskuussa 2013.

Rakennus- ja purkujätteen lajitteluun soveltuvalla robotilla uskotaan olevan mahdolli-suudet myös kansainväliseen menestykseen. Kuvat: ZenRobotics.


RILin hallituksen puheenjohtaja, Vahanen-yhtiöiden pääomistaja Risto Vahanen:

”Rakennusalalla pitäisi puhaltaa paremmin yhteen hiileen.”

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm Kuvat: ADOLFO VERA, VAHANEN-YHTIöT jA VAHASEN ALBUmI

Rohkeus. Sana kuvaa Risto Va-hasta yhtiön johtajasta sivii-liin. 17 hengen suunnitte-

lutoimistosta on kasvanut lähes 450 hengen kansainvälinen asian-tuntijaorganisaatio, jolla on Suo-men lisäksi toimintaa viidessä eri maassa. Jos työ on elämäntapa ja intohimo, ovat sitä vapaa-ajan har-rastuksetkin: Vahasen edellinen loma suuntautui sukellusmatkalle Palaulle, Tyynelle valtamerelle.

Vahanen sanoo, että joku voi pitää hänen vahvuuksiaan: innova-tiivisuutta ja pelottomuutta myös heikkouksina.

”Sillä kyllähän ne riskitkin jos-kus toteutuvat. Porukka sanookin, että minulla on jalat reippaasti irti maasta. Mutta minulla on myös mielestäni holistinen kuva raken-nus- ja kiinteistöalasta.”

Nuorena teekkarina 1970-lu-vulla Vahasesta tuntui, että kaikki on rakennusalalla tehty ja nähty. Isä, Mikko Vahanen, perusti In-sinööritoimisto Mikko Vahanen

Oy:n jo 1955, eikä urapolun seu-raaminen houkuttanut Ristoa. Ra-kennusala näyttäytyi liian help-pona vaihtoehtona. Risto pyrki tästä huolimatta Teknilliseen kor-keakouluun, jossa opiskelu oli aluksi erittäin epämotivoivaa.

”Opetuksen pedagogiikka oli hukassa. Olin Otaniemessä kir-joilla kymmenen vuotta, vaikka opiskelinkin tuosta ajasta vain neljä vuotta. Toimin samanai-kaisesti kuutisen vuotta Suomen Partiolaiset ry:n kansainvälisenä asiamiehenä.”

Historialliset rakennusmateriaalit innostivat alalleRennon vaikutelman itsestään an-tavan yritysjohtajan ura sai sy-säyksen tutkimuslaboratoriosta Otaniemestä.

”Siellä minulle heräsi uusia aja-tuksia materiaalitekniikasta ja in-nostuin tekemään salapoliisityötä historiallisesta materiaalitekno-logiasta. Pohdin, mitä alkemia

on, mikä maailman koostumuk-sessa on muuttunut vuosisatojen aikana.”

Hän kävi ihmettelemässä van-hoja tauluja Vatikaanissa, tutki, kuinka katolisen kirkon mukana saapui uutta rakennusosaamista eli kivirakentamista Suomeen ja penkoi Tukholman kuninkaalli-sessa kirjastossa 1500-luvun kir-joja betonin ja laastin valmistuk-sesta. Kaikki tämä johti siihen, että Vahanen teki erilaisia koelaasti-sarjoja historiallisten kohteiden korjaamiseen.

”Vaikka vuosisatoja vanha laasti eroaa täysin nykyisestä omi-naisuuksiltaan niin lujuuden kuin pakkasenkestävyydenkin kan-nalta, ei uusi teknologia aina johda laadullisesti parempaan lopputu-lokseen”, Vahanen tiivistää.


”Rakennus- ja kiinteistöalan pitäisi tiedostaa, että sillä on yksittäisenä

toimijana suurin vastuu ihmisten fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista

sekä turvallisuudesta.”


Tuona aikana yhtiöiden nykyi-nen laboratorion johtava asian-tuntija, Hannu Pyy, toimi TKK:lla mikroskooppiasiantuntijana ja Va-hasen oppi-isänä. VTT ajan in-noittamana hän käynnistikin ensin vaatimattoman materiaalitestaus- ja tutkimustoiminnan 1990-lu-vulla, ja jatkoi muuten isä Vaha-

Vuosituhannen vaihteessa kasvu kiihtyi. Moskovassa Vaha-nen-yhtiöt aloitti vuonna 2000 ja erilaiset yrityskaupat huipentuivat 2008 Suomen suurimman arkki-tehtitoimiston, Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy:n, ostoon.

Vahasen mukaan yritys on laa-jentunut puoliksi yritysostoilla ja puoliksi orgaanisella kasvulla.

”Parhaimmillaan yrityk-sessä on työskennellyt noin 500 työntekijää.”

mentorointi ja Akatemia toimivat sisäisinä koulutuskanaviaOn yrityksiä, joissa henkilökunta rankkaa työnantajansa Suomen parhaimpien yritysten joukkoon

nen Akatemiaan, jossa työntekijät saavat oppia teknisiä ja työtaidol-lisia asioita sekä esimiesosaamista.

”Viime vuoden johdon henki-lövaihdosten myötä olemme pa-laamassa paremmin vanhaan arvokehykseen.”

Partio opetti johtamaan, matkat ymmärtämäämItse Vahanen siirtyi syrjään toi-mitusjohtajan pallilta jo vuonna 2000.

”Jossakin vaiheessa täytyy joka tapauksessa luopua. Mieluummin siinä vaiheessa, kun asiat ovat hal-linnassa. Keskittynyt omistajuus on mielestäni suurin riski.”

Konsernin hallituksen puheen-johtajan tehtävät vuoden vaih-teessa jättänyt Vahanen sanoo sa-maan hengenvetoon, että oloneu-vosta hänestä ei koskaan tule. Työ on elämäntapa.

Elämään mahtuu toki paljon muutakin. Jos sukellus vie paratii-sirannoille, etsii hän elämän pe-rusasioita eri kulttuureissa pai-kallisten parista. Mieleenpainu-via matkoja kymmeniin maihin on monta.

”Länsi-Afrikkaan haluaisin pa-lata uudelleen. Kiersin rinkka se-lässä viisi viikkoa Ghanassa, Nor-sunluurannikolla, Malissa ja Sene-galissa. Asuin kylän ainoana val-koihoisena palopäällikön vieraana Accrassa, Ghanassa. Vaikka elämä ei siellä ole aineellisesti runsasta, voi maassa aistia henkisesti hyvin vanhan kulttuurin.”

Into kansainvälisyyteen syt-tyi jo teini-ikäisenä partiossa. Par-tion piirissä Vahanen sanoo oppi-neensa parhaat taitonsa johtami-sesta. Opit auttoivat selviämään myös panttivankeudesta Jolon saa-rella, Filippiineillä vuonna 2000.

”Ihmiset kasvavat vaikeissa ti-lanteissa helposti erilleen, ja syn-tyy alakulttuureita. Samoin käy usein työelämässä.”

”Viime vuoden johdon henkilövaihdosten myötä

olemme palaamassa paremmin vanhaan

arvokehykseen.”

sen oppijäljissä. Riston luotsaa-mana yritys keskittyi aluksi puh-taasti korjausrakentamiseen ja rakennesuunnitteluun. Pian yh-tiö kasvoi jo loikkauksin: henkilö-kunta tuplaantui yli kolmenkym-menen, kun toiminta laajeni ark-kitehtisuunnitteluun. Pietariin vuonna 1994 perustettu tytäryh-tiö oli ensimmäinen kurotus ulko-maille, ja vuonna 2000 yritys teki ensimmäisen yrityskauppansa os-tamalla pienen suunnittelutoimis-ton Hämeenlinnasta.

”Henkilökuntaa oli tuolloin jo yli sata”, Vahanen kertoo.

antamalla työnantajalleen työil-mapiiritutkimuksessa hyvät ar-vosanat. Vahasella näin on käy-nyt useampana vuonna. Yhtiö si-joittui vuosina 2010, 2011 ja 2013 hyvin Great Place to Work -kil-pailussa. Yritykselle myönnettiin myös vuonna 2010 vuoden koulu-tusmyönteisimmän yrityksen pal-kinto. Vahanen-yhtiöiden slogan myötäilee samoja polkuja: ”Pää-osassa ihminen.”

Vahanen uskookin henkilöstön tyytyväisyyden johtuvan siitä, että henkilökunnan edun perään on katsottu aina.

”Olemme pyrkineet luomaan sellaiset työskentelyolosuhteet, että töihin olisi kiva tulla ja yhteishenki olisi hyvä. Vaadin myös sensitiivi-syyttä johtamiseen.”

Yritys panostaa muun muassa sisäiseen mentorointiin sekä Vaha-


”Väitän, että harmonisemmalla

ympäristöllä voitaisiin vaikuttaa

sellaisiinkin asioihin kuin kouluväkivallan

välttäminen.”

”Suomi on peräkylä kansainvälisyydessä”Vaikka Vahanen-yhtiötkin onkin kokenut viime aikoina lievän su-kelluksen tuloksen osalta, on yri-tyksen ura ollut vuosikaudet nou-sujohteinen ja koko ajan kansain-välisempi. Nyt yrityksen työnteki-jöistä jo yli kymmenen prosenttia työskentelee ulkomailla, Venä-jän lisäksi Virossa, Intiassa, Ara-biemiraateissa ja Romaniassa. Arkkitehti- ja rakennesuunnitte-lun lisäksi ydinalueisiin kuuluvat korjausrakentamisen kokonaispal-velut, projektinjohtopalvelut, ra-kennusfysikaaliset asiantuntijapal-velut sekä ympäristökonsultointi.

Yleisesti ottaen Vahanen huo-mauttaa Suomen olevan raken-nus- ja kiinteistöalalla melkoinen peräkylä ulkomaisten suhteiden hoidossa.

”Monissa muissa maissa ol-laan kansainvälisesti hyvin ver-kostuneita. Jos Suomessa ei päästä asias sa nopeasti eteenpäin, me emme pärjää kilpailussa.”

Hänestä Suomi on jopa taan-tunut kansainvälisessä kilpailu- kyvyssä.

”Julkisyhteisöillä on tässä mie-lestäni merkittävä rooli, kun kat-sotaan, kuinka esimerkiksi julkista hankintalakia noudatetaan. Uu-sien tekniikoiden kehittämistä ei tueta, osaamispääoma on köyhty-nyt ja edellytykset uusien innovaa-tioiden sekä hyvän osaamisen luo-miselle ovat heikentyneet.”

Vahanen mainitsee esimerk-kinä Japanin, jossa luotiin yhteiset, sisäiset toimintatavat, jotka nosti-vat maan elektroniikkateollisuu-den huipulle.

”Innovatiivisuus, osaaminen ja näitä tukevat yhteiset toiminta-tavat julkiset hankinnat kärjessä, tuovat sitä kansainvälistä kilpai-lukykyä. Hävettää, kuinka vähän meillä on rakennusalalla kansain-välistä integroitua toimintaa.”

Riippumattomilla organisaa-tioilla on Vahasen mielestä suuri rooli siinä, että alalla puhalle-taan yhteen hiileen, eikä ken-

Risto Vahanen on matkustanut sukellusharrastuksen perässä ympäri maailmaa.

Risto VahanenSyntynyt vuonna 1953 Helsingissä

Asuu Helsingissä, 1900-luvun alussa rakennetussa jugendtalossa

Valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1983

Harrastaa sukeltamista, moottoripyöräilyä, luontoa, matkustamista ja oopperaa


tällä käydä omia taisteluita. Sii-hen suuntaan hän pyrkii RIL:n puheenjohtajanakin.

Harmoninen ympäristö tukee hyvinvointiaVahanen asuu itse jugendtalossa Helsingin keskustassa. Hän on tyy-tyväinen löydettyään jo vuosia sit-ten 1960-luvun betonielement-titalon jälkeen kodikseen asun-non, jossa on tallella vanhan ta-lon henki. Vanhan arkkitehtuurin kunnioitus seuraa jo opiskelijana syttynyttä innostusta arkkitehtuu-rin historiaan.

Vahasen mielestä Suomessa ei ole vielä tarpeeksi tiedostettu ra-kennetun ympäristön vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin.

”Arkkitehtuurissakin pitäisi aina lähteä paikallisista juurista,

Risto Vahanen hyppää mielellään moottoripyörän selkään. Kuvassa matkalla kiertämään Ahvenanmaata.

vahvistaa ihmisten minäkuvaa. Arkkitehtuuri aiheuttaa usein hen-kistä ristiriitaa – ja näin toki tu-lee välillä ollakin. Väitän, että har-monisemmalla ympäristöllä voi-taisiin vaikuttaa sellaisiinkin asioihin kuin kouluväkivallan vält-

täminen. Yksi suurimpia kiinteis-töalan ongelmia on, ettei Suomeen ole kehittynyt hyvää kiinteistön-pidon kulttuuria. Se on vähintään yhtä suuri syy rakennusten kos-teus- ja homeongelmiin kuin ra-kentamisen laatuongelmat.” ■

Nordic IABSE Summit

Engineering and Beyond9.-10.4.2014Helsinki - Tallinna

Lue lisätietoja websivulta www.ril.fi /iabse2014

Tapahtuman järjestävät IABSE (Silta- ja rakennetekniikan kansainvälinen yhdistys) ja

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kuvapankki/Juho Kuva

IABSE

Iabse ilmo.indd 1 18.2.2014 12:18:43


Taitava kuntarakennuttaja määrittelee laatukriteerit

tarkkaan

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm Kuvat: HELSINGIN KAUPUNKI, RAKENNUSVIRASTO

Resepti on yksinkertainen: hyvä kuntarakennuttaja suunnittelee hyvin ja rakentaa ammattitaitoisesti. Helppoa? Näin luulisi, mutta kaikki tietävät mihin kuoppaan kunnallisessakin

rakennuttamisessa voi sortua. Järjestelmä on byrokraattinen, johtaminen ei ole aivan niin suoraviivaista kuin yrityksissä ja hankinnat on kilpailutettava.

Varatuomari Antero Oksasen mukaan kunnissa on yksi-tyistä sektoria vaikeampi to-

teuttaa innovatiivisia hankkeita.”Päättäjät empivät usein uu-

denlaisissa innovatiivisissa hank-keissa. Kysymys on usein koke-mattomuudesta ja siitä, että eivät-hän poliitikot ole rakennusalan uusimpien toteuttamisvaihtoeh-tojen asiantuntijoita. Moni haluaa lisäksi mielistellä äänestäjiä tai he ovat sidoksissa oman puoleensa arvoratkaisuihin.”

Oksanen pyytää pohtimaan esimerkiksi Helsinkiin kaavail-tua Guggenheimin museota tai Tampereelle Tammerkosken alit-tavaa tunnelia, joiden kohdalla kunnallishallinnon demokraatti-nen ja monivaiheinen käsittely on konkretisoitunut.

”Turun Myllysilta oli kyllä hy-vin innovatiivinen aikanaan,

mutta se ’notkahti’ ja jouduttiin täten purkamaan. Idea oli hyvä, mutta toteutuksessa tapahtui inhi-millinen virhe.”

Kunnallisessa päätöksenteossa heitetään helposti myös ”hiekkaa

rattaisiin” monelta ja yllättäviltä-kin suunnilta, onhan muutoksen-


haku mahdollista. Huomioitava on myös tietyt muodollisuudet kunta- ja hallintolain lisäksi.

Hankintadirektiivi tuo joustoaHankintalaki sitoo kunnallisessa päätöksenteossa, joten elinkaa-rihankintojen ja yksityisrahoi-tushankkeiden toteuttaminen on vaikeaa.

”Tuollaisissa hankkeissa syntyy lisäksi kalliita välillisiä kustannuk-sia, koska joudutaan käyttämään asianajotoimistoja ja muita kon-sulttitoimistoja”, Oksanen sanoo.

Kilpailuttamisen loppuvai-heessa ei voi enää käyttää suurta harkinnanvaraa. Jos erityisiä laa-tukriteereitä ei valitettavasti ole alunperin asetettu, voittajaksi on julkisella puolella valittava halvin tarjous. Oksanen kertoo muuta-man esimerkin: Lapinlahden ve-sitorni -hankkeessa tarjousten ero oli vain 0,67 prosenttia ja eräässä sairaalaurakassa ainoastaan 0,03 prosenttia. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kilpailu oli rat-kaistava alkuperäisillä valinta-kriteereillä pienestä hintaerosta huolimatta.

Vertailuperusteena on jatkossa lähtökohtaisesti kokonaistalou-

dellinen edullisuus, joka tarkoittaa hintalaatusuhdetta. Mahdollinen olisi myös käänteinen eli laatukil-pailutus direktiivin perusteella. Jä-senvaltioilla on kuitenkin oikeus säätää, että esimerkiksi joillakin palvelualoilla ei olisi mahdollista lainkaan kilpailuttaa pelkillä kus-tannuksilla. Näin tiukkaan sään-telyyn tuskin monikaan jäsenmaa ryhtyy.

”Tammikuussa EU-parlamen-tin hyväksymä hankintadirektiivi-uudistus tuo joustavuutta neuvot-telumenettelyyn. Lisäksi hankkeet tulee yritystoiminnan monipuolis-tamiseksi jakaa pienempiiin osiin, ellei pilkkomiselle ole erityisiä vas-taperusteita”, Oksanen kiittelee.

Toteutusmuodon valintaan tarkkuuttaAalto-yliopiston rakennustekniik-kan laitoksen tutkimuspäällikön, Juha-Matti Junnosen mukaan ra-kennuttamisessa oleellista on, että valitaan sellainen toteutusmuoto, joka tukee hankkeelle asetettuja tavoitteita.

”Hankkeen ominaisuudet ja sille asetetut tavoitteet sekä toteu-tusmuodon on keskusteltava kes-

Antero Oksanen: ”Kunnallisessa

päätöksenteossa heitetään helposti myös hiekkaa

rattaisiin.”


kenään. Ongelmia saattaa syntyä, jos valitaan esimerkiksi projektin-johtourakointi, vaikka hanke olisi todella pieni, eikä siinä ole ajal-lista painetta. Tällöin ei ole syytä valita toteutusmuotoa, jonka vah-vuus on suunnittelun ja toteutuk-sen ajallinen limittyminen. Tuol-loin ei ole mitään syytä valita projektinjohtourakointia.”

Junnonen sanoo silti ymmärtä-vänsä esimerkiksi pienen kunnan-insinöörin tuskaa.

”Heillä on useita pieniä projek-teja. Kun sen kaiken projektivirran keskellä joutuu teettämään kou-lun, ei siinä paljon toteutusmuo-toja ehdi miettimään, vaan teh-dään kuten ennenkin. Nyt vaihto-ehtoja on paljon enemmän kuin ennen, ja tietoisuus niistä on hie-man vajavaista. Myös lisääntyvien säädösten koukeroissa pysyminen voi olla tuskaista ja vaikeaa.”

Pienemmistä kunnista Jun-nonen nostaa taitavana kuntara-kennuttajan hyväksi esimerkiksi Haukiputaan, joka on vuosi sit-ten liitetty Ouluun kuntaliitok-

sen myötä. Siellä on toteutettu elinkaarimallia.

”Yleensä isot kunnat toteut-tavat hankkeita elinkaarimallilla, mutta Haukipudas oli omassa ko-koluokassaan edelläkävijä. Tuol-loin kunta vielä kasvoi Oulun ku-peessa, mutta talous ei kasvanut sen myötä. Niinpä kunnassa oli mietittävä uusia vaihtoehtoja, ja päättäjillä oli uskallusta”, Junnonen kehuu.

Tilaajan toimittava vaatimustensa mukaisestiJunnonen uskoo, että kuntapuo-lella toimitaan usein yleisten mal-lien mukaan pohtimatta sen enem-pää. Helposti mennään siitä, mistä aita on jo kaatunut. Tällöin on-

gelmat kumuloituvat ja työmailla syntyy konflikteja.

”On tapauksia, joissa tilaaja on vaatinut urakoitsijalta laatudoku-mentteja, ennen kuin laskut mak-setaan. Myöhemmin, kun on esiin-tynyt laatuun liittyviä ongelmia, on yritetty jäljittää laatudokumentteja ja pohdittu kenen vastuulla ongel-mat on. Kuitenkaan mitään doku-mentteja ei löydy, jolloin tilaajan asema on hieman vaikea. Oleel-lista on, jos jotain vaaditaan, niin sitten myös itse toimitaan vaati-musten mukaan ja edellytetään myös urakoitsijaa toimimaan vaa-ditun mukaisesti.”

Ongelmia saattaa syntyä myös toteutukseen liittyvien tuotan-tosuunnitelmien sisällöstä. Esi-merkiksi YSEn eli Rakennusura-kan yleisten sopimusehtojen vii-des pykälä edellyttää työaika-taulua, mutta YSE ei ota kantaa

Juha-Matti Junnonen: ”Ymmärrän kunnan-

insinöörin tuskaa keskellä pienten projektien virtaa.”


Teksti: TEEmU VEHmASKOSKI

Kunnan rakennuttamisprosessi

hallintaanKuntarakennuttaja ohjaa julkisia rakennushankkeita niiden varhaisimmista suunnitteluvaiheista aina lopputuotteen

laatuun ja ylläpitoon. Rakennuttajien, luottamushenkilöiden, palveluntarjoajien ja viranomaisten käyttöön on nyt valmistunut

uusi ajankohtainen julkaisu, RIL 262-2014 Taitava kuntarakennuttaja.

y■ Lisätietoa julkaisusta: ril.fi/kirjakauppa

Uudessa julkaisussa käydään laajasti läpi rakennuttamista ohjaava normisto, organi-

sointi ja päätöksenteko, rakennus-hankkeiden kilpailuttaminen sekä sopimukset. Rakentamisen pro-sessi tarkastellaan suunnittelu-, to-teutus- ja ylläpitovaiheen kautta. Julkaisun lopussa tarkastellaan ra-kennuttamisen ajankohtaisia eri-tyiskysymyksiä, kuten kestävän rakentamisen periaatteita, työ-turvallisuutta, harmaan talouden torjuntaa sekä julkisuuskuvaa ja kansalaisvaikuttamista.

Julkaisun ovat toteuttaneet RIL ja Suomen Kuntaliitto yhteis-työssä. Kirjoittajina on yli 20 kun-nallisen rakennuttamisen asian-tuntijaa. Läpi teoksen tarkastel-laan sekä tila- että infrahankkei-den erityispiirteitä.

Kunnallisessa rakennuttami-sessa on erityispiirteensä – esi-

merkiksi monitasoinen päätöksen-teko, julkiset hankintamenettelyt, uudet rahoitusmuodot sekä koros-tunut julkisuuden ja median kiin-nostus. Uusi julkaisu purkaa mo-nimutkaiset prosessit paloihin ja tarjoaa käytännönläheisiä työka-luja löytää omiin tarpeisiin parhai-ten soveltuvat ratkaisumallit.

Kunnan sisällä uusi julkaisu toimii ohjeena niin virkamiehille kuin luottamushenkilöille. Palve-luntarjoajille, kuten rakennutta-jakonsulteille, tuote- ja materiaa-litoimittajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille teos tarjoaa ajanta-saisen katsauksen normistoon ja kehittyviin käytäntöihin. ■

aikataulun sisältöön. Jos sopi-mukseen ei ole täsmennetty tilaa-jan vaatimuksia aikataulun sisäl-löstä, saattaa myöhemmin syntyä vastakkainasettelua.

”Aikatauluille asetetut vaati-mukset olisi hyvä määritellä tar-kasti sopimuksessa. Tällöin tilaa-jankin olisi helpompi toimia. Kun tilaaja asettaa heti hankkeen alku-vaiheessa tarkat pelisäännöt, on kaikilla paljon helpompaa.”

Sekä Oksanen että Junnonen ovat olleet kirjoittamassa Taitava kuntarakennuttaja -kirjaa, joka il-mestyi tammikuussa. y■

Työohje: www.ardex.fi

Vaakaan asennettava Tulppa®-märkätilalevy toimii raken-

nuslevynä sekä lämmön- ja vedeneristeenä. levyn ydin on

umpisoluista, vesitiivistä ja homehtumatonta Finnfoam-

eristelevyä ja pintakerros lujaa erikoissementtilaastia.

20, 50 ja 80 mm levypaksuutena saatavista Tulppa®

-levyistä rakennat helposti ja edullisesti vedeneristyksen

lisäksi myös monipuoliset erikoisratkaisut, kuten kiintoka-

lusteet ja suihkuseinät. Jäykkää ja kevyttä levyä on helppo

työstää ja käsitellä.

ARDEX-TULPPA -JÄRJESTELMÄ ON NOPEINJA TURVALLISIN TAPA RAKENTAA MÄRKÄTILA

TULPPA®-MÄRKÄTILALEVy ON NOPEIN TAPA TOTEUTTAA VEDENERISTyS!

ARDEX JA TULPPA - AMMATTILAISEN PARHAAT KAVERITMÄRKÄTILARAKENTAMISESSA!

Sydän puhdaSTa FinnFoamia

m1-luokitelluilla aRdEX-tuotteilla varmistat Tulppa®- levyjen

luotettavan asennuksen. levyt kiinnitetään aRdEX Ca 20 p

-asennusliimalla ja lattian vedeneristys tehdään aRdEX 8+9

tai aRdEX S 1-K -tuotteella. aRdEX X 77 on valumaton

kiinnityslaasti seinä- ja lattiapinnoille ja se voidaan saumata

lattialla 24 h ja seinällä 8 h kuluttua.

Täydellisen märkätilajärjestelmän viimeistelee vettä ja

likaa hylkivä aRdEX FG FlEX –saumalaasti.

Katso havainnollinen asennusanimaatio: www.tulppa.fi

1/2014 • Rakennustekniikka 21Työohje: www.ardex.fi

Vaakaan asennettava Tulppa®-märkätilalevy toimii raken-

nuslevynä sekä lämmön- ja vedeneristeenä. levyn ydin on

umpisoluista, vesitiivistä ja homehtumatonta Finnfoam-

eristelevyä ja pintakerros lujaa erikoissementtilaastia.

20, 50 ja 80 mm levypaksuutena saatavista Tulppa®

-levyistä rakennat helposti ja edullisesti vedeneristyksen

lisäksi myös monipuoliset erikoisratkaisut, kuten kiintoka-

lusteet ja suihkuseinät. Jäykkää ja kevyttä levyä on helppo

työstää ja käsitellä.

ARDEX-TULPPA -JÄRJESTELMÄ ON NOPEINJA TURVALLISIN TAPA RAKENTAA MÄRKÄTILA

TULPPA®-MÄRKÄTILALEVy ON NOPEIN TAPA TOTEUTTAA VEDENERISTyS!

ARDEX JA TULPPA - AMMATTILAISEN PARHAAT KAVERITMÄRKÄTILARAKENTAMISESSA!

Sydän puhdaSTa FinnFoamia

m1-luokitelluilla aRdEX-tuotteilla varmistat Tulppa®- levyjen

luotettavan asennuksen. levyt kiinnitetään aRdEX Ca 20 p

-asennusliimalla ja lattian vedeneristys tehdään aRdEX 8+9

tai aRdEX S 1-K -tuotteella. aRdEX X 77 on valumaton

kiinnityslaasti seinä- ja lattiapinnoille ja se voidaan saumata

lattialla 24 h ja seinällä 8 h kuluttua.

Täydellisen märkätilajärjestelmän viimeistelee vettä ja

likaa hylkivä aRdEX FG FlEX –saumalaasti.

Katso havainnollinen asennusanimaatio: www.tulppa.fi


Infra Net -palvelusta saat faktat päivittäisen työsi tueksiInfra Net yhtenäistää suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa kaikilla maa- ja vesirakentamisen toimialoilla. Säännöllisesti päivittyvässä tietopalvelussa ajantasaiset tiedot ovat aina helposti käytettävissä.

• InfraRYL - infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset• soveltavia ja teknisiä suunnittelu- ja toteutusohjeita• seulotut infra-alan säännökset ja viranomaismääräykset• työturvallisuusohjeet ja sopimusasiakirjamallit• teknistä tuotetietoa

Myynti, lisätietoja ja koekäyttötunnuksetTimo Hietala puh. 0207 476 425 Kari Jokitalo puh. 0207 476 422

Anna-Maija Oksanen puh. 0207 476 411 Pasi Pulakka puh. 0207 476 497

www.rakennustieto.fiTilaa kätevimmin verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi

Haluatko säästää aikaasi ja varmentaa työtäsi?

Lue lisää www.rakennustieto.fi/infranet

www.rakennustieto.fi/raiku2

www.rakennustieto.fi/klara

Laske kustannuksia!RAIKU2 maarakennuksen tarjous- ja urakkalaskentaohjelma RAIKU2 on monipuolinen urakka- ja tarjouslaskentaohjelma maarakennusalan yrityksille. Perusohjelman sisältöä ja toiminnallisuutta voi laajentaa lisämoduuleilla, esim. massamuunnos- ja kapasiteettilaskenta sekä hinnastot.

Klara Net talonrakennuksen ja remonttien kustannuslaskentaanKlara Net on helppokäyttöinen laskentaohjelma ammattilaisille omakotitalo-, rivitalo- ja pienkerrostalohankkeisiin, talopakettien lisä- ja muutostöihin sekä korjausurakoihin.

Ohjelma tarkentaa laskentaa, sillä se sisältää päivittyvät rakenne-, menekki- ja hintatiedot valmiina lähtötietoina.


Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin järjestämässä kilpailussa palkittiin voittaja 13. kerran. RILin Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä haluaa nostaa kilpailulla maamme sillansuunnittelun

tasoa ja kiinnittää erityistä huomiota sillan hyvään ulkonäköön. Tärkeää on myös sopivuus ympäristöön.

Tuomaristo kehui Turun kes-kustassa, Tuomiokirkkosil-lan ja Auransillan välissä si-

jaitsevaa Kirjastosiltaa runolliseksi ja veistokselliseksi. Se istuu kau-niisti arkaan kulttuurimaisemaan ja Aurajoen rantarakenteisiin. Tuomariston puheenjohtaja Timo

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm Kuvat: TUOmAS UUSHEImO jA TUOmAS KIVINEN

Vuoden silta -palkinnon voitti

Turun kirjastosilta

Tirkkosen mukaan silta ei ota ympäristöään haltuun, vaan alistuu

ympäristölle. ”Lähempää katsottuna se on tästä huolimatta esteettinen elämys, joka

on toteutettu hyvin hienovaraisesti.”

Tirkkonen ylistääkin kevyen lii-kenteen siltaa timantiksi.

Voittajatyö perustuu Turun kaupungin suunnittelukilpailuun vuonna 2010 tehtyyn ehdotuk-seen ”Crescendo”. Tirkkonen sa-noo, että silta oli mietitty hyvin valmiiksi jo kilpailuvaiheessa. Sen

on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy ja urakoinut Insinööri-toimisto Seppo Rantala Oy.

”Osallistuimme kilpailuun kol-mella vaihtoehdolla, joista kaksi

Infra Net -palvelusta saat faktat päivittäisen työsi tueksiInfra Net yhtenäistää suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa kaikilla maa- ja vesirakentamisen toimialoilla. Säännöllisesti päivittyvässä tietopalvelussa ajantasaiset tiedot ovat aina helposti käytettävissä.

• InfraRYL - infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset• soveltavia ja teknisiä suunnittelu- ja toteutusohjeita• seulotut infra-alan säännökset ja viranomaismääräykset• työturvallisuusohjeet ja sopimusasiakirjamallit• teknistä tuotetietoa

Myynti, lisätietoja ja koekäyttötunnuksetTimo Hietala puh. 0207 476 425 Kari Jokitalo puh. 0207 476 422

Anna-Maija Oksanen puh. 0207 476 411 Pasi Pulakka puh. 0207 476 497

www.rakennustieto.fiTilaa kätevimmin verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fi

Haluatko säästää aikaasi ja varmentaa työtäsi?

Lue lisää www.rakennustieto.fi/infranet

www.rakennustieto.fi/raiku2

www.rakennustieto.fi/klara

Laske kustannuksia!RAIKU2 maarakennuksen tarjous- ja urakkalaskentaohjelma RAIKU2 on monipuolinen urakka- ja tarjouslaskentaohjelma maarakennusalan yrityksille. Perusohjelman sisältöä ja toiminnallisuutta voi laajentaa lisämoduuleilla, esim. massamuunnos- ja kapasiteettilaskenta sekä hinnastot.

Klara Net talonrakennuksen ja remonttien kustannuslaskentaanKlara Net on helppokäyttöinen laskentaohjelma ammattilaisille omakotitalo-, rivitalo- ja pienkerrostalohankkeisiin, talopakettien lisä- ja muutostöihin sekä korjausurakoihin.

Ohjelma tarkentaa laskentaa, sillä se sisältää päivittyvät rakenne-, menekki- ja hintatiedot valmiina lähtötietoina.


päätyi ensimmäiselle ja toiselle si-jalle. Toinen silloista oli terässilta, joka oli mittasuhteiltaan tämän betonisen palkkisillan kaltainen”, Juhani Hyvönen, kirjastosillan ra-kennusvaiheen pääsuunnittelija, Pontekista kertoo.

Hyvönen sanoo maiseman vaa-tineen mahdollisimman matalaa ja vanhaa ympäristöä kunnioitta-vaa siltaa.

”Tavanomainen betonisilta tuntui liian arkipäiväiseltä, jo-ten jotakin uutta piti keksiä. Rat-kaisu liittyy paikan erityispiirtei-siin. Silta ei yhdistä rantoja viiva-suorasti, vaan liittää kevyen liiken-teen väylät sulavasti, S-mutkalla. Sillan muoto mukailee näin Aura-joen mutkaa. Poikkileikkaus taas muuttuu sulavasti siten, että sil-lan alapinta kiertyy ruuvipinnaksi. Silta on siten epäsymmetrinen tar-koituksenmukaisella tavalla: poik-kileikkauksen korkeampi reuna sijoittuu aina S-kaarteen sisäreu-nalle, jonne rasitukset keskittyvät. Meillä on aina ollut sellainen peri-aate, että tekninen ratkaisu pitää sulauttaa esteettisyyteen.”

Sillan kiinnitystapa muuttui matkan varrellaTurun kaupungin siltakilpailuun lähetetty ehdotus säilyi toteutuk-seen saakka niin kilpailuehdotuk-sen kaltaisena, että kilpailuaikaisia havainnekuvia voitiin käyttää vielä rakennusvaiheessa. Hyvösen mu-kaan ainoastaan väylägeometriaa säädettiin hieman. Käytännössä merkittävämpi muutos syntyi sil-lan kiinnityksessä.

”Kirjastosilta on paikalla va-lettu, jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta, jonka keskijänteen pi-tuus on 48 metriä. Se on hyvin hoikka ja rakennekorkeus on vain 0,66 metriä, mikä on toteutettu jännittämällä päätytukien kaivin-paalut kallioon siten, että ne pysy-vät aina puristettuina. Näin sillan kantaan on saatu jäykkä kiinni-tys, joka mahdollistaa keskijänteen hoikkuuden”, Hyvönen kertoo.

Päätytuilla on kummallakin halkaisijaltaan kaksi 900 millimet-rin kaivinpaalua ja välituilla yksi halkaisijaltaan 1200-millinen kai-vinpaalu. Kaikkien tukien paalut on kiinnitetty monoliittisesti pääl-lysrakenteen alapintaan. Päätytu-kien paalut on jännitetty päällysra-kenteen yläpinnalta kallioon siten, että paaluihin ei synny missään kuormitustilanteessa vetoa.

Turun kirjastosiltaSillan omistaja ja rakennuttaja:y■ Turun kaupunki, Kiinteistölaitos Projektipäällikkö Jaakko Rintanen

Sillan pääurakoitsija:y■ Insinööritoimisto S. Rantala: Työmaapäällikkö Timo Hirvasmaa

Sillan suunnittelijat:y■ Insinööritoimisto Pontek Oy

Projektin vetäjä, kilpailu- ja rakennussuunnitteluvaihe:y■ Juhani Hyvönen, dipl.ins.

Kilpailuvaihe:y■ Pääsuunnittelija: Seppo Rantanen, dipl.ins.

y■ Arkkitehtisuunnittelu: Teo Tammivuori, arkkitehti Hanna Hyvönen, arkkitehti

y■ Rakennesuunnittelu: Tuomas Kaira, dipl.ins.

y■ Liikennesuunnittelu: Kari Karvonen, dipl.ins.

y■ Valaistussuunnittelu: Roope Siiroinen, plda, Valoa Design Oy

Rakennesuunnitteluvaihe:y■ Pääsuunnittelija: Juhani Hyvönen, dipl.ins.

y■ Arkkitehtisuunnittelu: Teo Tammivuori, arkkitehti Hanna Hyvönen, arkkitehti

y■ Rakennesuunnittelu: Esa Paavola, dipl.ins. Tuomas Kaira, dipl.ins. Paavo Hassinen, dipl.ins. Jaakko Tuovinen, tekn.

y■ Geotekn. suunnittelu: Jaakko Heikkilä, dipl.ins, Arcus Oy

y■ Valaistussuunnittelu: Roope Siiroinen, plda, Valoa Design Oy

Vielä kilpailuvaiheessa kiinni-tys ajateltiin tehtäväksi päätypen-kereen sisään rakennetun maatuen avulla. Nykyinen ratkaisu tun-tui järkevämmältä, sillä penkassa


oli paljon tekniikkaa, kuten vesi-johtoja. Tämän vuoksi kiinnitys ei voinut olla niin massiivinen kuin alunperin ajateltiin.

Sillan ja kannen pituus on yh-teensä 60 metriä, hyödyllinen le-veys viisi metriä ja jännemitat yhteensä 58 metriä. S-kirjaimen muotoinen vaakageometria on to-teutettu kahdella vastakkaisella klotoidilla, jolloin myös sillan ylä-pinnan geometria on keskipisteen suhteen symmetrinen.

Sillan päällysrakenteen poikki-leikkaus on näkyvällä osalla puo-lisuunnikkaan muotoinen alapin-nan poikittaiskaltevuuden muut-tuessa sillan matkalla. Eteläreu-nan korkeus on itärannalla hieman yli kaksi metriä, mutta mataloituu länsirannalle mentäessä noin 0,44 metriin. Pohjoisreunalla käy päin-vastoin: korkeus pienenee länsi-rannan noin 0,44 metristä itäran-nan reiluun kahteen metriin. Sil-lan keskellä molempien reunojen korkeus jää noin 0,78 metriin ala-pinnan ollessa poikkisuunnassa vaakasuora. Täten sillan alapin-nasta muodostuu symmetrinen ruuvipinta.

Kaiteet ja valaistus toteutettiin uudella tavallaHyvönen sanoo sillan toteuttavan veistoksellisessa muodossaan te-räsbetonille ominaisia muotoilun mahdollisuuksia.

”Se ilmentää betonin luontaista plastisuutta ja eroaa tämän vuoksi tavanomaisista betonisista siltara-kenteista. Omaperäistä muotoa on korostettu hiomalla valoisammat kylkipinnat sileiksi ja jättämällä varjoisa alapinta rimamuotin jäl-jiltä karkeaksi.”

Tirkkonen kiittää kaideratkai-sua, joka luo siltaan keveyttä.

”Tyypillisellä rakenteella sel-laista ei voi toteuttaa. Tässä poik-kileikkauksen muoto vaikuttaa ke-veysilmiön syntymiseen.”

Kaiteet ja valaistus on ratkais-tukin uudella tavalla. Kaide muo-dostuu puisen yläjohteen ja reu-napalkin väliin kiinnitetyistä lasi-säleistä. 20 millimetrin paksuiset säleet on laminoitu kolmesta noin sadan millin levyisestä lasilevystä.

Valaistus on toteutettu yläjoh-teeseen sijoitettujen led-valonläh-teiden avulla: valoa saadaan lasi-säleiden kautta, niiden välistä sekä näitä tapoja yhdistelemällä. Koska sekä värejä että valaistuksen voi-makkuutta voi säädellä, voidaan sillan valaistusta ohjelmoida pe-riaatteessa rajattomasti, kansallis-maisema huomioon ottaen.

VUODEN SILLAN PERUSTELUT:

yy runollinen, veistoksellinen sekä kauniisti sovitettu arkaan kulttuurimaisemaan ja rantarakenteisiin

yy sillan vaakageometria sovitettu jouhevasti kevyen liikenteen väyliinyy sekä rakenteellisesti että ulkonäöllisesti kevyt betonisillaksiyy rakenteellisesti kekseliäs ja selkeäyy jännemittaan nähden erittäin hoikkayy eteerinen lasikaide tuo esille sillan hoikkuuden ja mahdollistaa näyttävän valaistuksen

yy hienosti toteutettu detaljitasolle saakka pintamateriaaleineen


Kunniamaininta vietnamilaiselle

Tran Thi Ly -sillalle ja WSP Finlandille

Tuomaristo perustelee kunnia-maininnan antamista WSP Finlandin suunnittelemalle

Tran Thi Ly -sillalle maamerkin-omaisella, näyttävällä ja poikke-uksellisella ulkonäöllä. Da Nan-gin kaupungissa sijaitseva silta on myös rakenteellisesti hyvin vaativa.

”Vinoköysisillan köysijärjeste-lyt ovat omintakeiset ja harmoni-set. Lisäksi sillan väritys ja valais-tus on toteutettu esteettisesti hie-nosti”, tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen perustelee.

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm Kuvat: WSP FINLAND OY

Kyseessä on suomalaisen sil-tasuunnittelun ja insinööritaidon esimerkillinen näyte.

”Arkkitehti osallistui pylonin muotoiluun ja valaistuksen toteutti paikallinen suunnittelija, mutta muuten kyseessä on puhdas insi-nöörityö. Kohde oli suunnittelun näkökulmasta vaativa etenkin py-lonin, köysien ja keskeltä ripuste-tun leveän kannen sekä pääaukon rakentamisen osalta ”, johtava kon-sultti sekä sillan pääsuunnittelija Esko Järvenpää WSP Finlandista kertoo.

Tran Thi Ly -sillan pituus on 759,6 metriä ja korkeimman tolpan korkeus 134 metriä.

RILin Siltapäivät8...9.10.2014, Sokos Hotel Hamburger Börs, Turku

Siltapäivät on vuosittainen siltojen suunnittelun, rakentamisen ja ra-kennuttamisen ammattilaisten sekä alihankkijoiden yhteinen koulutus- ja neuvottelutilaisuus, jossa käsi-tellään siltatekniikan ajankohtaisia kysymyksiä.

Tilaisuudessa julkistetaan Sillanra-kennuksen erikoispalkinto.

Lisätietoja: Anu Karvonen p. 040-824 5989 tai [email protected] hinta vuonna 2014: RILin jäsenet 660 € + alv 24 %, muut 700 € +alv 24 %. Ilmoittautuminen avautuu osoit-teeseen www.ril.fi/fi/koulutus/infran-koulutus/siltapaivat.html

Tuomaristo oli voittajan valin-nasta harvinaisen yksimielinen.

”Kirjastosilta sai raadin jäse-niltä pelkkiä kehuja, joka sekin on harvinaista. Se, kuinka sillan ase-mointi suhteessa arvokkaaseen ympäristöönsä oli ratkaistu, va-kuutti kaikki. Kaikkineen kilpailu oli todella korkeatasoinen”, Tirk-konen sanoo. ■


Tran Thi Ly BridgeSuunnittelijat kilpailuvaihey■ Esko Järvenpää, Esko Leppäluoto (voittaneen ehdotuksen suunnittelu), Jussi Tervaoja, Kari Nikula

Lopullinen suunnitteluy■ Esko Järvenpää, pääsuunnittelijay■ Sami Niemelä, vaativat rakenteet, pääaukon analysointi

y■ Atte Mikkonen, erikoisrakenteet, rakennesuunnittelu

y■ Ilkka Ojala, erikoisrakenteet, dynaamiset laskelmat

y■ Antti Schwartz, rakennesuunnitteluy■ Antti Silvennoinen, rakennesuunnittelu

y■ Kirsi Hänninen, rakennesuunnitteluy■ Vasquez Carlos, rakennesuunnitteluy■ Lasse Kahila, rakennesuunnitteluy■ Antti Karjalainen, rakennesuunnitteluy■ Risto Kiviluoma, tuulitunnelikokeety■ Ari Grönvall, piirustuksety■ Panu Tolla, geotekninen suunnittelu

Silta valmistui kuusi kuukautta etuajassa. Paikallinen pääurakoit-sija halusikin toteuttaa pääaukon rakentamisen eri tavalla kuin oli suunniteltu.

”He tukivat valupalat paa-luilla; uusi pala valettiin aina paa-lujen varaan. Kunkin köyden jän-nittämisen jälkeen pääaukko oli ulokkkeena, kuten normaalissa ulokevalussa”, Järvenpää kertoo.

Kunniamaininnalla Vuoden Silta-kilpailun tuomaristo halusi myös kiittää WSP Finlandia sen pitkäjänteisestä työstä sillansuun-nitteluosaamisen viennissä. WSP

KUNNIAMAININNAN PERUSTELUT SILLALLE:

yy maamerkin omainenyy poikkeuksellinen ja näyttävä ulkonäöltäänyy rakenteellisesti ja esteettisesti vaativayy vinoköysisillan köysijärjestelyt omintakeiset ja harmonisetyy väritykseltään ja valaistukseltaan hieno

LISÄMAININNAT SUUNNITTELIJALLE:

yy tunnustus suomalaiselle sillansuunnitteluosaamiselle ja sen viennille ulkomaille uusimpana merkittävänä kohteena

yy taustalla ansiokas ja pitkäaikainen kehitystyö

Rakennuttaja: Da Nangin kaupunki, Department of Transport, Vietnam Pääurakoitsija: Cienco 1 (Civil Engineering Construction Corporation No 1)Pyloni ja köydet: VSLSillansuunnittelu: WSP Finland OyGeotekninen suunnittelu: Destia Katusuunnittelu: VEC Consultants

Finland, entinen WSP Suunnitte-luKortes Oy, on ollut Tirkkosen mukaan ainoa suomalaistoimisto, joka on toteuttanut useita, näin haastavia siltavientikohteita.

”Näitä ulkomaisia kohteita ei voi laittaa samalle viivalle Suo-messa toteuttujen siltojan kanssa. Halusimme antaa ensimmäisen

kerran kunniamaininnan, koska Tran Thi Ly-silta ansaitsee tunnus-tusta ja huomiota. Kohde on voit-tanut Vietnamissakin sillansuun-nittelukilpailun. Lisäksi WSP Fin-land on ollut 1980-luvulta asti vahvasti mukana suomalaisen sil-tasuunnittelun kehittämisessä ja osaamisessa.” ■


PALKAT NOUSIVAT HIENOISESTI –

TYÖTTÖMYYS TAANTUMALUVUISSA


misesta verrattuna edelliseen vuo-teen. Vastaajien valmistumisvuo-den huomioiva valmistumisvuosi-identtinen palkkakehitys on +1,6 % (+ 4,9 %). Palkkojen kasvu siis hidastui merkittävästi.

Työllisyyskehitys huolestuttavaPalkkojen hidas kasvu on aina-kin osittain heijastusta rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörien työttömyydestä, joka on kasvanut kahden vuoden ajan. Vuoden 2013 lopussa työttömänä oli 153 diplomi-insinööriä (+ 59 % kahdessa vuodessa), ja työnha-kijoina mukaan lukien lomaute-tut oli kaikkiaan 252 diplomi-in-sinööriä (+ 42 % kahdessa vuo-dessa). Luvut ovat nyt huonommat kuin vuoden 2009 taantumassa jälkiseuraamuksineen.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuottama työttömyystilasto huo-mioi vain suoritetun tutkinnon, mutta ei esimerkiksi toimialaa jolta työnhakijoiksi joudutaan. Myös alaa vaihtaneet siis sisälty-vät lukuihin. RILin jäsenistä on helmikuussa 2014 vapautettu jä-senmaksusta työttömyyden perus-teella runsaat 10 henkilöä, noin 4 promillea työikäisestä jäsenistöstä.

Työmarkkinatutk imuksen osana tiedusteltiin vastaajien odo-tuksia työpaikkansa ja oman teh-tävänsä tulevaisuudennäkymistä. Työpaikkansa näkymiä piti va-kaina tai melko vakaina 62 % vas-taajista. Lomautuksia piti mah-dollisina tai todennäköisinä 20 % vastaajista ja irtisanomisia mah-dollisina tai todennäköisinä 11 %.

Teksti: TEEmU VEHmASKOSKI Kuva: Shutterstock

RILin jäsenille tehtiin loka-kuussa 2013 työmarkkinatut-kimus internet-kyselynä. Ky-

sely toteutettiin yhteistyössä Tek-niikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan tutkimuksen kanssa. Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille. Katsaus on jatkoa RILin palkka-tutkimuksille ja DI-katsauksille, joita on tehty vuodesta 2002 läh-tien. Kyselyn avulla seurataan ra-kennusalan diplomi-insinöörien työtilannetta ja palkkakehitystä.

Keskiarvo 5449 €/kkLokakuussa 2013 kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausian-sioiden keskiarvo oli 5 449 €/kk (5 461 €/kk) ja mediaani 4 885 €/kk (5 018 €/kk). Kuukausipalkka sisältää peruspalkan, luontoisetu-jen verotusarvon ja eräät kuukau-sittain maksettavat muuttuvat pal-kan osat kuten myyntiprovisiot, mutta se ei sisällä lomarahoja, yli-työkorvauksia eikä vuosibonuksia. Suluissa on joulukuun 2012 vas-taavat arvot.

Kyselyn avulla seurataan rakennusalan diplomi-

insinöörien työtilannetta ja palkkakehitystä.

Kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden

keskiarvo oli 5449 €/kk

Vastaajien keskiansio laski edellisestä vuodesta 0,2 % ja me-diaaniansio 2,7 %. Tämä johtuu vastaajajoukon lievästä nuorentu-

RILin jäsenten palkat nousivat viime vuonna 1,6 %. Työttömyys kasvoi vuoden lopussa huolestuttavaa vauhtia.

Vastaajista palkka oli joka ta-pauksessa noussut 63 %:lla (86 %), pysynyt ennallaan 17 %:lla (10 %) ja laskenut 3 %:lla (1 %). Viime vuotta enemmän palkkaa saanei-den keskimääräinen palkannousu oli 293 € (316 €). Korotusten ja-kauma oli tasainen, sillä puolet ko-rotuksista oli korkeintaan 150 € suuruisia. Lisää palkkaa saaneista 90 % (77 %) ilmoitti ainakin osan korotuksesta olleen yleiskorotusta, ja 60 % kertoi sen olleen ainoa pal-kan nousuun vaikuttanut tekijä. Henkilökohtaisen palkankorotuk-sen sai 24 % kaikista kokopäiväi-sesti työskentelevistä vastaajista.

Tulospalkkioiden piirissä oli 59 % (65 %) kokopäiväisesti työssä käyvistä vastaajista. Heistä 71 % (66 %) kertoi saaneensa tulospalk-kion viimeksi kuluneelta vuodelta. Julkisella sektorilla tulospalkkioi-den keskiarvo oli 1 994 € (1 459 €) ja mediaani 1 500 € (1 100 €). Yk-sityisellä sektorilla tulospalkkioi-den keskiarvo oli 8 928 € (7 865 €) ja mediaani 4 000 € (4 500 €).


1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1983198819931998200320082013

€/kk

n = 692 Valmistumisvuosi © RIL ry

PALKKAKYSELY 2013Kaikkien vastaajien kokonaisansiot

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

90 %

10 %

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1983198819931998200320082013

€/kk


PALKKAKYSELY 2013RIL yksityinen työnantaja

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

90 %

10 %

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1983198819931998200320082013

€/kk


PALKKAKYSELY 2013RIL julkinen työnantaja

75 %

keskiarvomediaani

25 %

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

8500

9000

9500

10000

1983198819931998200320082013

€/kk


PALKKAKYSELY 2013RIL yksityinen sektori, asiantuntijat

75 %

keskiarvomediaani

25 %


1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1983198819931998200320082013

€/kk


PALKKAKYSELY 2013RIL yksityinen sektori, keskijohto

75 %

keskiarvomediaani

25 %

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1983198819931998200320082013

€/kk


PALKKAKYSELY 2013RIL yksityinen sektori, johto

75 % keskiarvo

mediaani

25 %

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1983198819931998200320082013

€/kk


PALKKAKYSELY 2013RIL miesten palkat

75 %

keskiarvo

mediaani

25 %

90 %

10 %

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

5 500

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

10 000

1983198819931998200320082013

€/kk


PALKKAKYSELY 2013RIL naisten palkat

75 %

keskiarvomediaani

25 %


Omaa tilannettaan piti vakaana tai melko vakaana kuitenkin 80 %. Lomautusta piti mahdollisena 7 % ja todennäköisenä 1 %. Irtisano-mista piti mahdollisena 3 % ja to-dennäköisenä 1 %.

Vastaajina jälleen laaja joukkoKysely lähetettiin RILin 2 919 val-mistuneelle työikäiselle jäsenelle. Vastaajia oli 776 eli vastauspro-sentti oli 26,6 %. Vastaajista miehiä oli 76,5 % ja naisia 23,5 %. Mies-ten ikä oli keskimäärin 45 vuotta ja naisten 39 vuotta. Vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla 71 % ja julkisella sektorilla 23 %. Työsuhteista oli vakituisia 90 % ja määräaikaisia 4 %.

Viimeisten 12 kuukauden ai-kana vastaajista 86,7 % ilmoitti ol-leensa työssä 12 kuukautta. Vain 1,0 % ilmoitti olleensa täysin ilman työtä. Lokakuussa 2013 kokopäivä-

252

153

0

50

100

150

200

250

300

1 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 9111 3 5 7 911

Rakennusalan diplomi insinöörien työttömyys 2001 2013

Työttömät työnhakijatKaikki työnhakijat (työttömät, lomautetut, ym.)

Lähde: TEMTilanne 31.12.2013(Rakennus ja yhdyskuntatekniikka)

kk/vuosi2002 2003 2004 2005 2006 2007

lkm

2001 2008 2009 2010 2011 2012 2013

työssä vastaajista oli 89,2 %, pää-toimisena yrittäjänä toimi 3,0 %. Työsuhde oli vakituinen 90,1 %:lla vastaajista ja määräaikainen 3,5 %:lla.

Kaikki vastaajat olivat perus-tutkinnoltaan diplomi-insinöö-rejä. Jatkotutkinnon eli TkL, TkT, FL tai FT (tekn. ala) oli suoritta-nut 6,6 %. Insinöörin tai insinööri (AMK)-tutkinnon oli suorittanut 6,8 % vastaajista.

Vastaajista 50,1 % oli valmis-tunut Aalto-yliopistosta tai enti-

Työmarkkinatutkimuksen tulokset ja palkkakäyrät ovat aina saatavillasi RILin extranetissä www.ril.fi. Jos olet unohtanut salasanasi, kone lähettää uudet. Sivuilla on tietoa myös mm. työttömyyskassasta ja työsuhdejuristin palveluista.

Työmarkkinatutkimuksen tuloksia avataan kevään aikana myös lisää. Seuraa sähköisiä kanaviamme.

sestä Teknillisestä korkeakoulusta, 32,2 % Tampereen teknillisestä yli-opistosta ja 16,6 % Oulun yliopis-tosta. Tämän lisäksi 0,3 % vastaa-jista oli suorittanut tutkintonsa Lappeenrannan teknillisessä yli-opistossa ja 0,5 % ulkomailla. ■


Taitorakenteiden hallinta on taitolaji

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm Kuvat: LIIKENNEVIRASTO/VILLE KIESI jA KImmO HäKKINEN Grafiikka: jANI mERILäINEN, mARjA-KAARINA SöDERqVIST jA jUKKA KARjALAINEN

Taitorakenteiden ylläpito vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Budjetin rajallisuudesta huolimatta siltojen kunnossapidossa on otettu harppauksia eteenpäin.

Maamme kansallisesta pää-omasta noin 18 miljardia euroa on sidottu taitoraken-

teisiin. Liikennevirasto arvioi tästä summasta siltapääoman jälleen-hankina-arvoksi yhdeksän miljar-dia euroa, joka jakaantuu maantie-siltojen seitsemän ja rautatiesilto-jen kahden miljardin kesken.

Suomessa on yli 17 000 siltaa, joiden kunnossapito vaatii huo-mattavan summan pääoma- ja henkilöresursseja. Sillat jaetaan kuntonsa perusteella viiteen eri luokkaan. Mittarina toimii vau-riopistesumma ja huonokuntois-ten taitorakenteiden lukumäärä. Esimerkiksi rautatiesiltojen sys-temaattinen tarkastaminen käyn-nistettiin Liikenneviraston tarkas-tusjärjestelmän mukaisesti kesällä 2012. Tämän vuoden alussa huo-nokuntoisia rautatiesiltoja löy-tyi reilu sata. Eniten niitä oli Poh-janmaan, Haapamäen ja Savon radalla.

Yleistarkastus silloille tehdään viiden vuoden välein. Siltojen tar-kastajina toimivat Liikenneviras-ton kouluttamat ja hyväksymät tarkastajakonsultit. He joutuvat käymään läpi tarkan syynin.

Taitorakenne on sellainen tie- ja rataverkon sekä vesiväylien rakenne, jonka rakentamiseksi on

laadittava lujuuslaskelmiin perustuvat suunnitelmat. Taitorakenteen rakenteellinen vaurioituminen

suunnittelu- tai rakennusvirheen seurauksena voi olla ihmisille, liikennejärjestelmille ja ympäristölle

turvallisuusriski ja aiheuttaa merkittäviä korjauskustannuksia.

Huuman vanhaa siltaa nostetaan pois. Uusi betonisilta odottaa tunkkausta vanhan paikalle.


”Yleistarkastuksen laatu halu-taan pitää korkealla, jonka vuoksi yleistarkastajan tentti on melko vaativa. Jopa noin puolet kurssilai-sista reputtaa tentin ensimmäisellä kerralla eli jatkokoulutuspäivään on osallistuttava vuosittain. Kou-lutukseen hyväsyttävän henkilön pitää olla vähintään rakennusmes-tari”, Liikenneviraston silta-asian-tuntija Jani Meriläinen sanoo.

Erikoistarkastajilla on vielä ko-vempi syyni. Heiltä edellytetään vähintään kolmen vuoden ajalta kokemusta taitorakenteiden eri-koistarkastusten tekemisesta. Li-säksi kokemusta on pitänyt ker-tyä aktiivisesta osallistumisesta vähintään kymmenen taitoraken-nekohteen tutkimusraportin laati-miseen. Erikoistarkastajan on ol-tava silta-alan tai rakennustek-niikan diplomi-insinööri tai ra-kennusalan insinööri, jolta löytyy kantavien rakenteiden suunnitte-lukokemusta tai vankkaa taitora-kenteiden korjaussuunnittelu- ja erikoistarkastuskokemusta.

Liikennevirastolla on 14 902 tiesiltaa ja 2 340 rautatiesiltaa.

Maantiesiltojen kunto huononee vuosi vuodelta. Siltojen rahoitus pienenee entisestään.


Huuman vanhaa teräksistä levypalkkisiltaa leikataan nostettaviksi paloiksi.

Tyypillisiin taitorakenteisiin kuuluvat sillat, rautatierummut ja tunnelit. Taitorakenteiden määritelmän täyttävät myös kallioleikkaukset,

paalulaatat ja tukimuurit. Vesiväylien taitorakenteita ovat muun muassa sulut, johteet, merimerkit,

vesistölaiturit ja merimerkit.

Jos tarkastaja on erikoistunut betonirakenteiden erikoistarkas-tuksiin, täytyy hänellä olla siltojen osalta Fise Oy:n myöntämä beto-nisiltojen a-vaatimusluokan kun-totutkijan tai muu vastaava päte-vyys. Vuoden 2015 alusta pätevyys laajenee koskemaan myös meri-merkkien ja tunneleiden yleis-tarkastajia. Tällä hetkellä päteviä

yleistarkastajia on Merisen mu-kaan 75 ja kevään uudelle kurssille osallistuu 50 henkilöä.

Myös uusi sillan tarkastuskä-sikirja oli koekäytössä viime vuo-den, ja tänä vuonna se otetaan var-sinaiseen käyttöön viime kesän ko-kemuksilla korjattuna.


Tietoa ei pantata asiantuntijoiden kesken

Taitorakenteiden kunnossapi-dossa on tehty paljon kehitystyötä, sillä muun muassa pintarakentei-den huolto maksaa paljon.

”Vesi aiheuttaa sillan pinnan rapautumista, joten pinta on py-ritty suojaamaan esimerkiksi epoksilla vedeneristyskermien li-säksi. Tarkoitus olisi, että veden-eriste kestäisi sillan koko eliniän. Jostakin syystä epoksi ei aina ole toiminut niin kuin pitäisi ja pinta-rakenteet alkoivat kuplia”, Meriläi-nen kertoo.

VTT tutki asiaa, eikä kupli-miseen löydetty selvää yksittäistä syytä.

”Sää oli kyseisenä kesänä 2011 hyvin kuuma, betonissa oli kosteut ta ja höyryn paine puski läpi betonista, eivätkä urakoitsi-jat ehkä tehneet työvaihetta oi-kein. Viime ja edellisvuonna ker-mit pysyivät paikoillaan, mutta tuolloin myös sääsuoja tuli pakol-liseksi pintarakennetöissä”, Meri-läinen pohtii.

Hän mainitsee kehitysaskeliksi myös vahventamiseen liittyvät toimenpiteet.

”Siltojen vahventamiseen on käytetty ulkoisia jänteitä ja liimat-tavia hiilikuitunauhoja jo muuta-mia vuosia perinteisempien me-netelmien lisäksi. Uusinta uutta on hiilikuitutankojen käyttö vah-ventamisessa. Näitä kohteita on suunnitteilla, mutta tietääkseni yhtään siltakohdetta ei ole vielä toteutettu.”

Alalla toimijat jakavat hänen mukaansa hyvin tietoa keskenään.

Silta-asiantuntijat seurasivat tar-kasti myös esimerkiksi vetymur-tuman aiheuttaman vesitornin ro-mahtamisen tutkintaa Jyväsky-lässä. He kävivät yhdessä asiaa tarkasti läpi ja pohtivat, mitä se tarkoittaa siltojen kunnossapidon kannalta.

Myös onnistuneet ratkaisut ja esimerkikit kiertävät kentällä niin suunnittelijoiden kuin urakoitsi-joidenkin toimesta.

”Keksinnöille ei edes välttä-mättä haeta patenttia, vaan her-

rasmiesopimuksen mukaan ’salai-suuksia’ ei kerrota eteenpäin. Ne hyödyttävät koko alaa.”

Samaa hän sanoo 37 vuotta toimineesta Silko-työryhmästä, jossa kehitetään ja hiotaan ohjeita silta-alalle.

”On hieno saavutus, että oh-jeita on kehitetty ja päivitetty lähes neljä vuosikymmentä.”

Taitorakenteiden yhteispoh-joismainen toimintakin on suju-vaa. Ruotsissa on esimerkiksi tut-kittu enemmän putkisiltoja kuin

�

��

��

��

��

��

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Sillat ikääntyvät kiihtyvällä tahdilla.


Suomessa ja väitöskirjoja alalta on tehty useampiakin. Niitä on sovel-lettu meillä paljon.

Uusista siltaratkaisuista Me-riläinen pitää hyvänä esimer-kiksi Ruukin Easy Bridge -ratkai-sua. Silta voidaan asentaa jopa päi-vässä, koska se on esivalmisteltu tehtaalla lähes valmiiksi. Se so-pii niin uusille kuin vanhoillekin siltapaikoille.

”Myös sillan asentaminen si-vusiirtomenetelmällä on hieno in-novaatio, ja sitä on käytetty viime vuosina paljon rautatiepuolella.

Toisin sanoen uusi silta rakenne-taan uusittavan sillan viereen ja tunkataan puretun sillan paikalle. Näin silta voidaan uusia viikon-loppukatkon aikana. Menetelmää on aivan viime aikoina käytetty myös parilla vilkasliikenteisellä tiesillalla”, Meriläinen kertoo.

Tietomallintaminen on Meri-läisen mielestä järkevää uusien sil-tojen kohdalla, mutta hän ei kan-nata tietomallin luomista korjaus-urakkaa varten vanhasta sillasta sen työläyden takia.

Vähäpätöisimpiä siltoja ei ole varaa korjataSiltakorjausten budjetti on tänä vuonna samaa suuruusluokka kuin viime vuonnakin eli vajaa 50 miljoonaa euroa.

”Tiesilloissa peruskorjauksiin kuluu noin 35 miljooonaa, ylläpi-tokorjauksiin kymmenen ja tar-kastuksiin noin viisi miljoonaa”, Meriläinen kertoo.

Budjetissa ei näy valopilkkuja tulevaisuudessakaan, ja saman-aikaisesti huonokuntoisten silto-jen määrä nousee hurjalla tahdilla: maantiesiltojen kohdalla määrä nousee noin 750 kappaleeseen vuonna 2018.

Tänä vuonna vahvistuksia tai kannen uusimisia tehdään 15–20 sillalle. Merkittävimpiin kohtei-siin lukeutuu esimerkiksi Kyrönjo-ensilta välillä Tampere–Vaasa, joka uusitaan kokonaan.

Kuntotaso alkaa Meriläisen mukaan väistämättä huonon-tua, koska Suomessa on runsaasti 1960–1970-luvuilla rakennettuja siltoja, eikä rahoitus kata kaikkia uusimistarpeessa olevia siltoja.

”Rautiesiltoja on Suomessa 2 300, ja jos sillan peruskorjausväli on 40 vuotta, osuvat korjaukset sa-moille vuosille.”

Hän jatkaa, että budjetin rajalli-suuden vuoksi uusimistarpeen alla olevien siltojen korjausjärjestystä täytyy priorisoida. Liikenneturval-lisuus on luonnollisesti tärkeysjär-jestyksen kärjessä.

”Tarvittaessa esimerkiksi maantiesilloille voidaan asettaa painorajoituksia. Vähäpätöisim-pien teiden ja rautateiden sillat jää-vät helposti korjaussuunnitelman ulkopuolelle. Korjaukset kohdis-tetaan kohteisiin, joista saadaan mahdollisimman suuri kustannus-hyöty.” ■

Suojellun Muullon museosillan korjauksia tehtiin viime kesänä.


Turun kirjastosilta suunniteltiin insinööritaitokilpailuna ja palkittiin valmistuttuaan vuoden 2013 betonirakenteena. © Pontek Oy.

Rakennusinsinööritaitokilpailuilla uusia innovaatioita ja monipuolisia ratkaisuehdotuksia!

Rakennusinsinööritaitokilpai-lulla tarkoitetaan rakennus-hankkeen tietyn vaiheen to-

teuttamista kilpailumenettelyl lä. Kilpailun kulku määritellään kil-pai luohjelmalla, joka perustuu RILin tätä tarkoitusta varten laati-miin sääntöihin.

Kilpailut voivat olla mm. idea-, suunnittelu- tai suunnittelu- ja to-teutuskilpailuja. Kilpailu voidaan

toteuttaa tilaajan tarpeiden ja kil-pailukohteen mukaan yksi- tai kaksivaiheisena, suppeana tai laa-jana ja joko avoimena kilpailuna tai ilmoittautumismenettelyyn pe-rustuvana kutsukilpailuna.

Insinööritaitokilpailu on han-kintalain (2007/348) ja erityisalo-jen hankintalain (2007/349) mu-kainen suunnittelukilpailu.

Insinööritaitokilpailun tar-koit us on auttaa sekä tilaajaa että suunnittelijaa lukuisin eri tavoin.

y■ Tutustu kilpailuiden järjestämisoh-jeisiin, sääntöihin ja referenssei-hin tarkemmin osoitteessa http://www.ril.fi/fi/alan-kehittaminen/rilin-kilpailut/insinooritaitokilpai-lut.html


Televerkkorakentamisen anatomia

– kuinka rakentajista tuli bittinikkareiden parhaita kavereita?

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm Kuvat: LEmmINKäINEN/LEmCON NETWORKS

Lemcon Networks on toteuttanut projekteja yli 40 maassa. Yhdysvalloissa työskenteli televerkkorakentamisen parissa parhaimmillaan yli 200 asiantuntijaa.

Lemcon Networksin, Lemmin-käisen tytäryhtiön, toimitus-johtaja Leena Arimo kertoo

televerkkorakentamisen lähes kah-den vuosikymmenen olleen vauh-dikas periodi. Ympäri maailmaa, viidessä maanosassa on seilannut ja reissannut parhaimmillaan sa-toja henkilöitä pistämässä pystyyn televerkkoja.

”Lemminkäinen rakensi No-kialle matkapuhelintehtaita. Tä-män myötä meille tuli kysely, sat-tuisiko joukosta löytymään kave-ria, joka puhuisi ranskaa ja hallit-sisi projektinjohdon. Ja löytyihän meiltä. Kaikki lähti liikeelle siis hyvin pienestä. Operaattori halusi ostaa valmiin, toimivan verkon –ei pelkkää Nokian boksia, ja No-kia tarvitsi apua projektien hallin-nassa”, Arimo kertoo.

Yhtymäkohtia Nokian kanssa on ollut runsaasti. Lemminkäi-nen esimerkiki rakensi Bochu-min matkapuhelintehtaan. Kun jättiläisen lonkerot ylsivät lukui-

sille mantereille, oli Lemminkäi-sen helppo seurata mukana. Se, ja vuonna 2000 perustettu tytäryhtiö Lemcon Networks, nousivat yh-deksi Nokian hyväksymästä toimi-jasta, sillä yritys tunsi Nokian ku-viot hyvin. Se oli myös liikkeissään ketterämpi.

Leena Arimo on nähnyt televerkkoraken-tamista ympäri maailmaa.

”Heikkous oli siinä, että olimme heistä melko riippuvaisia, eikä Nokia koskaan ollut kuuluisa toimittajaystävällisyydestään. ’Pro-pellihatut’ tulivat Nokialta, me tar-josimme projektinjohtotaitoisia rakentajia”, Arimo sanoo.

Sukkulointia mantereelta toiselleEnsimmäinen hanke käynnistyi jo vuonna 1996 Ranskassa. Vuoden päästä joukkoon liittyi muitakin Euroopan maita, samoin Aasia. Itävalta sai kunnian olla ensim-mäinen maa, jossa yritys toteutti suuren luokan projektin.

Heti 2000-luvun alussa lis-talle pääsivät myös Etelä- ja Pohjois-Amerikka.


”Vuonna 2000 käynnistimme projekteja Brasiliassa, josta tele-verkkorakentaminen levisi mui-hinkin Etelä-Amerikan maihin. Vuonna 2001 aloitimme Pohjois-Amerikassa ja toimimme Ame-rikan mantereella hyvin laajasti, joten Lemcon Networksin pai-nopistekin siirtyi vuoden 2005 kieppeillä Amerikkoihin. Pitkä-aikaisempaa toimintaa oli Yhdys-valtojen ja Brasilian lisäksi Ar-gentiinassa, Kolumbiassa ja ’siellä hemmetin’ Venezuelassa”, Arimo kertoo.

Venezuela nostaa Arimolle kar-vat pystyy selvästi vieläkin. Hän toteaa Venezuelan olevan kaunis maa, mutta liiketoimintaympäris-tönä erittäin hankala ja poliittisesti tunnetusti epävakaa.

Toiminta jatkui laajana saman-aikaisesti myös Aasiassa; isoja pro-jekteja toteutettiin Singaporessa ja Filippiineillä. Indonesian markki-naosuus kasvoi isoksi 2000-luvun puolenvälin jälkeen.

Painopiste vaihteli maasta toi-seen. Useimmiten Lemconin asia-kas oli laitetoimittaja. Arimon mukaan esimerkiksi Unkarissa projektia jatkettiin vuosikaudet puolen vuoden jaksoissa: rakenta-minen aloitettiin suurten kaupun-kien keskustoista, ja sitä jatkettiin harvemmin asutuilla alueilla kun operaattorin tilipussi paksuuntui.

Unkarissa henkilökuntaa oli parhaimmillaan 80, mutta pik-kuhiljaa toiminta kutistui 3–4 henkilöön.

”Joissakin maissa tehtiin yksi projekti ja lähdettiin sitten pois. Joskus taas ison projektin jälkeen tuli hiljainen kausi, kunnes vauhti

taas kasvoi. Ruotsi on hyvä esi-merkki maasta, jossa on välillä tehty todella isoja projekteja ja vä-lillä taas pienempää bisnestä. Yh-täjaksoista toimintaa siellä on ollut jo toistakymmentä vuotta”, Arimo kertoo.

Unkarissa tehtiin yhtä isoa pro-jektia pitkään, sen jälkeen ei mi-tään. Brasiliassa oli ensimmäi-sen ison projektin jälkeen monta vuotta hiljaiseloa muutaman hen-gen voimin, kunnes toiminta taas räjähti muutamassa kuukau-

Tukiaseman rakennustöitä Etiopiassa.

”200 taalan kuukausipalkkaa saavien ihmisten puhelinlasku ei voi olla 200 taalaa kuussa, joten ennen hyvin pitkälle ekspattivetoinen televerkkorakentamisen projektinhallinta

kehittyvissä maissa on siirtynyt paikallisten johdettavaksi. Tavallaan suhde ekspattien ja paikallisten välillä on heilahtanut

toisin päin. Samoin on käynyt kustannusrakenteelle.”


dessa lähes parin sadan hengen bisnekseksi.

”Olemme kulkeneet eri hank-keiden perässä maasta toiseen. Usein kävi niin, että hyppäsimme todella pikaisesti projekteihin, joista oli syystä tai toisesta tul-lut kriisiprojekteja. Esimerkiksi Ruotsista tuli vuonna 2002 kysely, kuinka pian saamme kaverit sinne Brasiliasta. Tyyliin: milloin ensim-mäinen lento lähtee?”

Ja kyse oli vuorokaudesta, ei päivistä tai viikoista.

Koulutusta ja henkilöstönvuokrausta maailmanlaajuisestiArimon mukaan Lemcon on toi-minut myös puhtaana henkilös-tönvuokrauspalveluna, koska jou-kosta löytyi nopeasti asiantunti-joita televerkkoprojekteihin. Hän sanoo, että osaavaa henkilökun-taa on aina ollut helppo löytää, lu-kuunottamatta aivan ylintä pro-jektinjohtoa – siltä osin televerk-korakentaminen ei eroa muusta rakentamisesta.

”Jos joku kuiskasi toiselle, että Rio de Janeiron projektiin pitäisi saada henkilöitä, selektiiviselläkin kuulolla varustettu henkilö kuuli sen. Monesti projektikohteet olivat varsin houkuttelevia.”

Verkosto muodostui maail-manlaajuiseksi. Arimo kertoo, että aina pystyi kilauttamaan kaverille jonnekin päin maailmaa.

”Me myös olemme koulutta-neet paljon osaajia. Esimerkiksi Ukrainassa useita entisiä upsee-reita, joilla oli tekninen tausta armeijasta.”

Joukkoon mahtui paljon free-lancereitä, jotka siirtyivät mielel-

lään maasta toiseen. Arimon mu-kaan kyseessä on oma ”ihmisro-tunsa”, joka nauttii sulautumisesta uusiin kulttuureihin ja tilanteisiin nopealla tahdilla.

”Osa työntekijöistämme jäi-kin ikään kuin maata kiertävälle radalle.”

Paras buumi on ohitettuTeleverkkorakentamisen buumi oli kuumimmillaan jo vuosia sitten.

”2000-luvun alun 3g-hypessä taisi mopo monella toimijalla läh-teä keulimaan. Myöhemmin siitä tuli enemmän tavallisten kuole-vaisten toimintaa. Mitään vaati-van rakenteen insinööriorgasmia ei televerkostoraketamisesta var-sinaisesti saa. Vaativuus syntyy siitä, että mastoja täytyy raken-

Suurimmat projektit Lemconilla on ollut USA:ssa. Yhteensä televerkkoprojekteja on tehty yli 40 maassa.

taa tuhat tai 2000. Se vaatii klassi-sia projektinjohtotaitoja, kuten ai-kataulujen ja laadun hallintaa. Ra-kentajathan ovat tyypillisesti olleet projektiosaajia.”

Vaikka kyseessä on high-tech, voi vanha konsti olla joskus parempi kuin pussillinen uusia. Ainakin kun täytyy kuljettaa asennettavia laitteita talvella Ukrainan syrjäseuduilla.

1996 1997 1999 2000 2001 2004

Ranska Itävalta E-Afrikka Brasilia USA Argentiina ja muu E-Amerikka Aasia


Kaikkineen televerkkojen osuus Lemminkäisen liikevaih-dos ta on ollut lilliputtimaisen pieni, vaikka kokonaisuu dessaan kansainvälinen osuus konser-nin liikevaihdosta on noin 40 prosenttia.

”Henkilömäärillä mitattuina televerkkoprojektit ovat kyllä ol-leet miehekkään kokoisia”, Arimo huomauttaa.

Samaa kertoo Lemminkäinen-konsernin strategia: Lemminkäi-nen keskittyy oivaltaviin asiakas-ratkaisuihin infrarakentamisessa Pohjois-Euroopassa ja tavoittelee kannattavaa kasvua omaperustei-sessa asuntorakentamisessa Venä-jällä. Tämän myötä yritys myi jo viime vuoden aikana sekä Ameri-kan liiketoimintojaan että Aasian televerkkoliiketoimintonsa ja lo-petti Afrikan liiketoiminnot .

”Kaikilla liiketoiminnoilla on kaarensa. Samoin on televerkko-rakentamisen kanssa. Lemminkäi-nen teki yhdessä vaiheessa paljon vesihuoltoakin, kunnes sen määrä pieneni. Nyt kun ajattelee taakse-päin, niin televerkkorakentami-sen alku oli ihan looginen jatkumo yrityksen muulle toiminalle. Jos rakennusliike ei osaa johtaa pro-jekteja, ei voi syntyä pitkäaikaista menestystarinaa. Televerkkora-kentamisessa se syntyi.” ■

12.2.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset SuomessaValue of New Orders in the Consulting Engineering in Finland

020406080

100120140160180200220240260280300320

Yhteensä /CombinedVientiin /ExportKotimaahan /Domestic

Milj. euroa, käyvin hinnoin / Million euros, at current prices

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Muutos / Change: IV,2013 / IV,2012 IV,2013 / III,2013Vientiin / Export: +31 % +30 %Kotimaahan / Domestic: +17 % +26 %Yhteensä / Combined: +19 % +27 %

Lähde/Source: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu 2013 / The Federation of Finnish Technology Industries’ order book survey’s respondent companies, latest information October-December 2013 1

Suunnitteluvienti veti yli 30 prosenttia edellisvuotta paremminSuunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL ry:n tammikuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan alan yritykset

ovat saaneet uusia tilauksia euromääräisesti viime vuoden loka-joulukuussa lähes viidenneksen edellisvuotta enemmän. Viennin osuus tästä on vieläkin suurempi eli 31 prosenttia.

Peilaten heinä-syyskuuhun 2013 suunnittelu- ja konsult-titoimistot saivat tilauksia 27

prosenttia enemmän kuin samai-sella ajanjaksolla vuotta aiemmin. Viennissä tämä tarkoitti 30 pro-sentin kasvua.

Toimialojen välillä kehityk-sessä oli isoja eroja. Eniten uusien vientitilausten määrä kasvoi teol-lisuussektorilla, noin 50 prosent-tia sekä edelliseen neljännekseen että edelliseen vuoteen verrattuna. Infrasektorilla kehitys oli päinvas-tainen, uudet vientitilaukset vä-

henivät 13 prosenttia edelliseen jaksoon ja lähes 30 prosenttia edel-lisvuoteen verrattuna. Talosekto-rilla muutokset olivat pienimmät.

Tilauskannan arvo sen sijaan kasvoi viennissä vähemmän kuin kotimaassa. Viennin tilauskanta kasvoi vuoden takaisesta 12 pro-senttia, kun kasvu oli kotimaassa 25 prosenttia. Talosektorilla vien-nin osuus toiminnasta on vähäisin, eli vain 3,5 prosenttia tilauskan-nasta, kun teollisuudessa ja inf-rassa viennin osuus tilauskannasta on viidennes.


Kuvat: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, 31.12.2013.

12.2.2014

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600

Vientiin /Export

Kotimaahan /Domestic

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta SuomessaValue of Order Books in the Consulting Engineering in Finland

Yhteensä / Combined

Milj. euroa, käyvin hinnoin / Million euros, at current prices

Lähde/Source: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.12.2013 / The Federation of Finnish Technology Industries’ order book survey’s respondent companies, latest information 31.12.2013

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Muutos / Change: 31.12.2013 / 31.12.2012 31.12.2013 / 30.9.2013Vientiin / Export: +12 % +6 %Kotimaahan / Domestic: +25 % +2 %Yhteensä / Combined: +22 % +3 %

2

Vuonna 2012 tärkein kohdemaa oli VenäjäYksityiskohtaisempi katsaus suun-nitteluvientiin on tehty viimeksi keväällä 2013. Tuolloin SKOLin jäsenyritysten ulkomaisten töiden laskutus oli yhteensä 270 miljoo-naa euroa. Tästä 63 prosenttia tuli teollisuussektorilta, 17 prosent-tia yhdyskuntasektorilta ja 13 pro-senttia talonrakentamisesta. Loput muodostuivat kehityshankkeista esimerkiksi metsäalalla, tervey-denhuollossa, opetustoimessa ja tietoliikenteessä.

Suurimmat teollisuussekto-rin vientiyritykset olivat vuonna 2012 Citec, Pöyry Finland, Del-tamarin, Elomatic, Etteplan, SWECO Industry, Neste Jacobs ja ÅF-Consult.

Talonrakennussektorin vienti suuntautui reilu vuosi sitten pää-asiassa Venäjälle. Sektorin vien-nistä lähes kaksi kolmannesta oli rakennesuunnittelua ja 23 pro-senttia talotekniikkaa. Suurim-mat vientiyritykset olivat Finnmap Consulting, Pöyry, WSP Finland, Hifab, Granlund, Ramboll, KVA-arkkitehdit ja A-Insinöörit.

Yhdyskuntasektorilla suurim-mat vientitoimialat olivat vuonna 2012 mittaus- ja kartoitustek-niikka 40 prosentilla sekä ympä-ristö- ja maisemasuunnittelu 28 prosentilla. Suurimmat vientiyri-tykset olivat FM-International, Ahma insinöörit, Niras Finland, FCG, Destia, WSP ja Ramboll.

TÄRKEIMMÄT ULKOMAISEN LASKUTUKSEN KOHDEMAAT vuonna 2012

>20 miljoonaa euroa: Venäjä

5...20 miljoonaa euroa: Kiina, Ruotsi, Norja, Uruguay, Peru, Puola, USA, Alankomaat, Saksa, Thaimaa, Viro, Saudi-Arabia, Laos, Nepal, Iso-Britannia

1...5 miljoonaa euroa: Vietnam, Singapore, Mosambik, Tansania, Etelä-Korea, Turkki, Hongkong, Indonesia, Etiopia, Kenia, Liettua, Brasilia, Belgia, Sambia, Etelä-Afrikka, Kambodja, Malesia, Honduras, Japani, Kanada, Ranska, Intia, Myanmar, Kamerun, Tanska, Latvia, Itävalta

Kehitysyhteistyötoimeksiantoja oli yhteensä 27 miljoonaa euroa.

Lähde: SKOL/Teknologiateollisuus ry

Kehitysyhteistyötoimeksianto-jen määrä oli 2012 noin 27 miljoo-naa euroa.

Viennistä suuntautui EU-mai-hin neljännes, reilu viidennes muualle Eurooppaan ja lähes nel-jännes Kauko-Itään. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä, Kiina, Ruotsi, Norja, Uruguay, Peru, Puola ja USA. ■


Teksti: mIKKO LAAKSO

RAKENTAJAT MAAILMALLA – vientirakentamisen vuosikymmenet

kirjaksi 80 vuotta täyttävä RIL julkaisee osana merkkivuotensa juhlallisuuksia

uuden rakennusalan historiateoksen.

Kolmivuotisen työn tulok-sena syntynyt Rakentajat maailmalla -teos on ensim-

mäinen laaja yleisesitys suoma-laisen rakennus- ja suunnittelu-viennin historiasta. Se syntyi RIL-Seniorien historiaryhmän idean pohjalta syksyllä 2010. Kyseinen ryhmä totesi, että alalta puuttuu sellainen rakentamisen ja raken-nesuunnittelun vientitoiminnasta ja kansainvälistymisestä kertova kattava ja yhtenäinen teos, jossa RIL in jäsenet ovat olleet keskeisiä toimijoita.

Ajallisesti teoksen painopiste on viennin ensimmäisissä aktiivi-sissa vuosikymmenissä eli 1970- ja 1980-luvuissa ja niitä edeltäneessä pioneerikaudessa. Rakentajat maail malla tarjoaa kokeneellekin vientirakentajalle ja -suunnitteli-jalle lisätietoa sekä uusia näkökul-mia siitä, millaista alan ammat-tilaisten toimeliaisuus on maail-malla ollut.

Teos lähestyy aihettaan koke-neiden, rakennusalan vientipon-nisteluissa mukana olleiden henki-löiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut luoda lukemaan innos-tava, kerronnaltaan sujuva kirja, jonka artikkeleista välittyy vien-tirakentajille ominaista seikkai-luhenkeä. Rakentajat maailmalla pohjautuu noin sataan haastat-

teluun ja laajaan muuhun lähde-aineistoon sekä runsaaseen, tun-nelmaa luovaan kuvitukseen. Haastattelusitaatit tuovat kerron-taan elämän makua ja autentti-suutta: äänessä ovat rakentajat ja suunnittelijat itse, ei pölyinen arkistomateriaali.

Satojen vientikohteiden jou-kosta valikoitiin 43 ulkomaan ra-kennus- ja suunnitteluprojektia. Niiden vaiheita käsitellään kuu-deksi maantieteelliseksi kokonai-suudeksi ryhmitellyissä päälu-vuissa, joiden alussa on suomalais-ten rakentajien aktiivisuutta kul-lakin alueella kuvaava johdanto. Lukija saa yleiskuvan siitä, mitä suomalaiset ovat eri puolille maa-ilmaa rakentaneet ja suunnitelleet. Koko teoksen aloittaa rakennus- ja suunnitteluviennin vaiheita ja merkitystä valottava johdanto.

Rakentajat maailmalla -kirjan ovat kirjoittaneet eri alojen histo-riateoksia laatineet filosofian li-sensiaatti Mikko Laakso ja filo-sofian maisteri Seppo Tamminen Oy Spiritus Historiae Ab:stä. Kir-jan taitosta ja painoasusta vastasi graafikko Peter Sandberg ja pää-lukujen aloituskartat ovat graa-fikko Vesa Lehtimäen käsialaa. Kirjan rahoittajia ovat RIL-Sää-tiö, muut rakennusalan järjestöt ja rakennusvientiä harjoittaneet

yritykset. RIL-Seniorit perustivat teok-

sen sisällön arviointia varten vien-tikirjaprojektin johtoryhmän. Sen puheenjohtajana toimi diplomi-insinööri Esko Mäkelä, varapu-heenjohtajana diplomi-insinööri Petri Janhunen, sihteerinä dip-lomi-insinööri Heikki Koivisto ja jäseninä tekniikan lisensiaatti Kari Lautso sekä diplomi-insinöörit Tage Eriksson, Matti Mantere, Markku Markkola (k. 2.1.2013) ja Jouko Rantanen. ■

Rakentajat maailmallaVientirakentamisen vuosikymmenet

Mikko Laakso & Seppo Tamminen RIL

Rakentajat maailmalla, Mikko Laakso ja Seppo Tamminen, RIL, 336 s., 30 e, www.ril.fi/kirjakauppa


Puukerrostal0 rakentamisentekninen roadshow

Tampere 25.3. | Kuopio 27.3. | Oulu 2.4. | Vaasa 3.4. | Turku 9.4. | Kajaani 10.4. | Helsinki 23.4.

Puukerrostalorakentamisen maksuton koulutus seitsemällä paikkakunnalla. Kouluttajana RI Tero Lahtela. Koulutus on tarkoitettu rakennesuun-nittelijoina työskenteleville insinööreille, raken-nus- ja pelastusviranomaisille sekä rakennusalan AMK-opettajille ja -opiskelijoille.

Koulutuksen järjestävät Puuinfo, TEM ja Finnish Wood Research yhteistyössä rakennusalan am-mattikorkeakoulujen kanssa.

Ohjelma ja ilmoittautuminen osoitteessa www.puuinfo.fi


KulmaTeemu Vehmaskoski

PALJON MELUAihan hyvästä

paperista Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on parhaillaan eduskunnassa toimeenpanoa odottamassa. Filosofien

taustatutkimukset veivät huomion varsinaisesta sisällöstä, joka on… ihan hyvä. Lue tämä, opit päälinjat.

Tulevaisuusselonteko pyrkii ku-vaamaan, missä Suomen pi-täisi olla vuonna 2030. Läh-

tökohdat ovat pikemmin nöyrät kuin julistukselliset: jo esipuheessa luvataan, että edes hallitus ei väitä näkevänsä tarkasti tulevaisuuteen. Tavoitteena onkin ollut tuottaa periaatelinjauksia, joiden päälle voitaisiin myöhemmin rakentaa toimenpideohjelmia.

Selonteossa tunnistetaan kes-keisiksi tulevaisuuden ajureiksi muun muassa ilmastonmuutos, arktisten alueiden toiminta, maa-han- ja maassamuutto sekä digitaa-litalous. Haasteitamme ovat muun muassa elinkeinorakenteen kapeus ja toisaalta luontaisia vahvuuksi-amme ovat edelleen luonnonvarat, arktisten olojen tuntemus sekä toi-miva ja luotettava infrastruktuuri. Toivoa laitetaan pitkälle erikoistu-neeseen teolliseen valmistukseen. Samalla myönnetään, että yhä suu-rempi osa kaikesta arvonluonnista tulee olemaan aineetonta. Siksi valtion tasolla ei ole enää perustel-tua määritellä kovinkaan täsmälli-sesti kasvun aloja.

Valtioneuvoston mukaan Suomi on kaikenlaisille yrityksille houkutteleva toimintaympäristö, jos osaamisen taso pidetään kor-keana ja osaamispohja monipuo-lisena. Tutkimukseen on panostet-tava ja innovaatiojärjestelmän ra-kenteita edelleen kehitettävä. In-novaatioguru Richard Floridaa mukaillen parhaiden ammatti-laisten houkuttelemiseksi maahan kaupunkiympäristöjen tulisi olla houkuttelevia, miellyttäviä, turval-lisia ja arjessa sujuvia. Halutessaan täältä pitäisi myös päästä nopeasti pois, eli kulkuyhteyksien on ol-tava hyvät Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Selonteko onnistuu hyvin mo-nimutkaisten keskinäisriippu-vuuksien pohdinnoissaan. Yh-teisöllinen ja verkostomainen toiminta lisääntyy samalla kun suomalaisen ja kansainvälisen erottaminen toisistaan muuttuu yhä epärelevantimmaksi. Maahan-muuttoa, kansainvälisten opiskeli-joiden määrää täällä sekä suoma-laisten liikkuvuutta ulospäin tulee edistää. Yrittäjyys on entistä mo-

nimuotoisempaa: ryhmässä, palk-katyön rinnalla, osuuskunnassa, opiskelun rinnalla. Tulevaisuu-dessa tarvittavissa taidoissa ko-rostuvat jatkuva oppiminen sekä kommunikaatio.

Valtion rooli nähdään mah-dollistajana, soveltajana ja skaa-laajana. Sen on oltava avoin tie-don jakamisessa ja avata kanavia alhaalta ylös -tekemiselle. Säänte-lyä ja julkisia hankintoja on käytet-tävä pikemmin mahdollistamiseen kuin pakottamiseen. Valtioneu-voston työskentely ei saa perustua jäykistäviin hallinnonalarakentei-siin, vaan toisinpäin, kulloisenkin tavoitteen tarvitsemiin parhaisiin työkaluihin. Yksi tällainen on eri-laisten ennakointimallien aktiivi-nen käyttö.

Ihan hyvä selonteko siis – mutta voiko näin leveällä pensse-lillä maalatusta paperista joskus seurata jotakin konkreettista? Voi, pitää, ja meidän toimialallamme tulee olemaan siinäkin merkittävä rooli. RILin selonteosta antaman lausunnon eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle voit lukea alta löytyvästä linkistä. ■

y■ Valtioneuvoston tulevaisuusse-lonteko: http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=398200

y■ RILin lausunto: www.ril.fi/fi/alan-kehittaminen/lausunnot-ja-kannan-otot/annetut-lausunnot.html


Mastolavat,Henkilönostimet 2 - 42 m,

Henkilötavarahissit, Kontit,Työmaatilat, Teline- ja tuenta-

kalusto, Putoamissuojaus,Pölynhallinta, Sähköistys,

valaistus- ja lämmitysratkaisut

Myös pienlaitteet ja erikoiskoneetkattavasta valikoimastamme.

Ota yhteyttä – Asiantuntijammeauttavat parhaimman

laiteratkaisun löytämisessä.

Rakennuskoneidenvuokraustavuodesta 1975

Rakennuskoneidenvuokraustavuodesta 1975

www.hrk.fikts. lähin vuokrapiste

Vantaa p.020 7789 060Tuupakant. 5,

Tampere, Kangasala, Lahti, Hämeenlinna, Vantaa


www.metso.com

Minimoi seisokitMetson huollolla

Ennakolta tarkasti suunniteltu huolto on paras tae tuotantoseisokin minimointiin. Ajoissa tilatut osat ja osaava huoltohenkilöstö varmistavat, että val-mista syntyy aikataulussa.

Metsolta saat kaikki tarvitsemasi huoltotyöt kaivos-alalle ja maanrakennukseen. Teemme murskainten, seulojen, syöttimien ja kuljettimien vaihdot, perus-kunnostukset ja toivomasi laajuiset laitetarkistukset. Meiltä saat myös alkuperäiset, pitkäkestoiset vara- ja kulutusosat.

Ota yhteyttä, Metson huoltoasioissa sinua palvelevat Juha Laukka, puhelin 040 754 1446 (kenttähuolto)Arto Hiedanniemi, puhelin 040 062 0555 (vara- ja kulutusosat) Janne Hyvönen, puhelin 050 317 3708 (huoltokorjaamo).

Metso Minerals Oy, Lokomonkatu 3, 33900 Tampere,www.metsominerals.fi


Kauppakeskus Puuvilla rakennetaan BIM-yhteistyöllä

Teksti: mARI SAARINEN Kuvat: SKANSKA jA PORIN PUUVILLA OY

Poriin rakenteilla oleva Kaup-pakeskus Puuvilla on yksi tä-män hetken suurimmista ta-

lonrakennushankkeista Suomessa. Hankkeen myötä Puuvillan kes-kustakorttelialueesta syntyy ainut-laatuisen kokonaisuuden muodos-tava kaupunkikeskus, joka sisäl-tää kauppakeskuksen lisäksi jul-kisia palveluita ja yritystoimintaa. Puuvillan pääurakoitsijana toimii

Tietomalleja hyödyntävät 13 hankkeen eri osapuolta. Mallinnuksen myötä myös päätöksenteko on helpottunut.

Skanska, ja sen rakennustyöt kes-tävät vuoden 2014 loppuun.

Puuvilla on Suomen ensimmäi-siä hankkeita, jossa poikkeukselli-sen laaja joukko projektin eri osa-puolia työskentelee yhdessä tieto-mallien avulla. Yhteistyön merki-tys on ollut suuri, koska hankkeen toteutussuunnittelu ja rakentami-nen alkoivat samanaikaisesti. Tie-tomalleilla työskentely on helpot-

tanut osapuolten välistä viestin-tää ja suunnitelmien yhteensovit-tamista tiukassa suunnittelu- ja toteutusaikataulussa. Mallien ha-vainnollisuuden ansiosta suunnit-telijoiden ja rakentajien on ollut helpompaa perehtyä kohteeseen ja valmistautua tuleviin töihin, vaikka tarkempia suunnitelmia ei ole aina ollut saatavilla.

”Puuvillan 13 tietomalleja hyö-dyntävää osapuolta on lähtenyt ennakkoluulottomasti hyödyntä-mään nykyaikaisia työkaluja ti-

Kauppakeskus Puuvilla valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Havainnekuva sisäänköynnistä.


laajan sitä vaatiessa. Tietomallien käyttö on riskin sijaan nähty mah-dollisuutena, ja jopa välttämättö-mänä, laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi”, Skanska Oy:n projektipäällikkö Juha-Matti Ku-janpää kertoo.

Tietomalleista on saatu vauh-tia ja varmuutta myös päätöksen-tekoon, kun keskusteltavat aiheet saadaan havainnollistettua kaikille osapuolille samalla tavalla.

”Kaikki täysillä mukana”Kauppakeskuksen tilaaja on Ilma-risen ja Renor Oy:n omistama Po-rin Puuvilla Oy. Tilaaja on hyöty-nyt projektiosapuolten välisen yh-teistyön jatkuvasta parantumisesta hankkeen varrella.

”Yhteistyön sujuvuus ei ollut it-sestäänselvyys, mutta tietomallien avulla olemme onnistuneet siinä erittäin hyvin. Tärkein hyöty liit-tyy ehdottomasti tiedonkulkuun. Yhdessä tekeminen on myös no-peuttanut aikataulua ja vähentä-nyt turhia virheitä. Kaikki ovat ol-

leet täysillä mukana”, hankejohtaja Marko Liimatainen Porin Puu-villa Oy:stä toteaa.

Tietomallit lisäävät huomatta-vasti ymmärrystä siitä, mitä ollaan saamassa. Kauppakeskushank-keissa tiloja pitää pystyä hahmot-tamaan tuleville käyttäjille jo hy-vissä ajoin.

”Tietomallit ovat toimineet oi-vana työkaluna tilaneuvotteluissa varsinkin urakan alkuvaiheessa. Jatkossa tablettien ja älypuheli-mien rooli neuvottelutyökaluina tulee varmasti vielä vahvistumaan”, Liimatainen jatkaa.

Ei paluuta vanhaanKauppakeskus Puuvillassa on yh-teistyön perustana ja selkeyden li-säämiseksi käytetty myös yleisiä tietomallivaatimuksia.

”Yleisiä tietomallivaatimuksia on käytetty soveltuvin osin. Tämä johtuu siitä, että suunnittelusopi-mukset on laadittu aikana, jolloin YTV 2012 -ohjeistusta ei vielä ol-lut olemassa. Elementtisuunnit-telussa on noudatettu BEC 2012 -elementtisuunnittelun mallinnus-ohjetta, joka on YTV:n ohella toi-nen kansallisen tason ohje”, Kujan-pää kertoo.

Hän jatkaa, että on ollut äärim-mäisen tärkeää etukäteen määrit-tää ja sopia, miten malleja tullaan hyödyntämään, millaisia sisältö-vaatimuksia niihin liittyy ja mil-laisilla pelisäännöillä mallintavaa suunnittelua lähdetään toteutta-maan. Perusteellisten aloitusko-kousten jälkeen eri osapuolilla on ollut selkeä käsitys siitä, mitä teh-dään ja mitä erityispiirteitä mallin-tavassa suunnittelussa on otettava huomioon.

Ilmarisen rakennuttajapääl-likkö Niina Rajakosken mukaan alusta alkaen oli selvää, että Puu-villan suunnittelussa ja rakentami-sessa vaaditaan tietomallien käyt-töä, sillä se on Ilmarisen tapa toi-mia rakennushankkeissa.

”Mallintaminen on tätä päi-vää. Hyöty on merkittävä niin taloudellisesti kuin yhteenso-vittamisenkin kannalta, joten emme näe enää paluuta vanhaan suunnittelumenetelmään.”

Betonielementit suoraan mallistaKauppakeskus Puuvilla palkit-tiin Tekla BIM Awards 2013 -kil-pailussa Suomen parhaana raken-tamisen tietomallinnuskohteena. Kohde voitti myös kilpailun kan-sainvälisen BIM-kategorian. Yh-tenä voittokriteerinä oli esimer-killinen tietomallin hyödyntämi-nen betonielementtien tuotan-nonsuunnittelussa ja -ohjauksessa. Puuvillan elementtitoimituksista vastaa Parma, jonka urakkaan on kuulunut lähes 10 000 erillistä ele-menttiä asennuksineen.

”Tuotannonsuunnittelussa ele-menttien päämitat ja materiaali-tiedot siirrettiin suoraan mallista Parman tuotannonohjausjärjestel-mään, perinteisen käsin syötön si-jaan. Pystyimme seuraamaan ti-lannetta mallista reaaliaikaisesti ja ohjaamaan tuotantoa. Mallin ja

Kauppakeskus Puuvilla palkittiin Tekla BIM Awards 2013 -kilpailussa Suomen par-haana rakentamisen tietomallinnuskohteena.


toiminnanohjausjärjestelmämme elementtien tilaa kuvaavat värit olivat yhdenmukaiset, joten perin-teisiä paperikaavioita ei tarvinnut lainkaan ylläpitää”, Parman tuo-tantotoimistossa hankkeesta vas-tannut projektinhoitaja Marko Reuna kertoo.

Hänen mukaansa myös ai-kaa säästyi todella paljon sekä tuo tannonsuunnittelu- että tuotanto vaiheessa.

Elementtikohtaisia piirustuksia tarvitaan vielä jatkossakin virheet-tömien tuotteiden valmistamista varten, mutta asennuksien osalta toiminta ilman piirustuksia on hy-vinkin realistinen tavoite.

Uraa uurtavaa mobiilikäyttöäPuuvillassa tietomalleja käytetään myös työmaalla. Uutuutena ovat mobiilisovellukset, jotka mahdol-listavat huomautusten ja valoku-vien liittämisen sekä piirustuk-siin että malliin. Liitetyt tiedos-tot voidaan myös lähettää tarvit-taessa suunnittelijoille tai muille

osapuolille tehokkaasti suoraan työmaalta.

”Työmaalla tabletit ovat olleet ahkerassa käytössä. Niiden käyttö parantaa merkittävästi tuotta-vuutta, kun esimerkiksi työnjoh-tajilla on kaikki projektin infor-maatio mukanaan työmaalla liik-kuessaan”, Skanska Talonrakennus Oy:n projektipäällikkö Jari Törn-qvist toteaa.

Puuvillassa tietomallien käyttö nähtiin riskien sijaan mahdollisuutena.

Tietomallia tarkastellaan tabletilla.

linnusta tuntevalle joukolle, var-sinkin mallien käytön monipuo-lisuus työmaalla on uusi asia. Ennakkoluuloista poiketen tieto-mallit eivät ole pelkkä 3D-kuva.”

mallin päivittyminen on vielä hidastaPuuvillassa projektiosapuolten suuri määrä, kohteen laajuus sekä tiukka aikataulu ovat asettaneet haasteita suunnitteluun ja raken-tamiseen liittyvien lähtötietojen toimittamiseen.

”Tietomallit asettavat vaati-muksia lähtötiedoille ja tietojen toimittamiselle oikeaan aikaan. Tilojen käyttäjien kanssa käytä-vien neuvotteluiden, suunnittelun ja rakentamisen limittyessä keske-nään tulevat tiedonsiirron haasteet ja ohjelmistojen rajoitteet väkisin vastaan”, Kujanpää kertoo.

Hän sanoo, että läheskään kaik-kea ei voida vielä hoitaa tietomal-Juha-Matti Kujanpään mukaan

mallien monipuolisuus on yllättä-nyt työmaalla monet.

”Uskaltaisin väittää, että laa-jemmalle, hiukan vähemmän mal-


Puuvilla lukuina:y■ Pinta-ala 100 000 m2

y■ Laajuus 400 000 rm2

y■ Kokonaisinvestointi noin 130 milj. euroa

y■ Urakkahinta noin 110 milj. euroay■ Rakennusaika 11/2012–10/2014

Porin Puuvillan keskustakorttelin historia ulottuu vuoteen 1898. Alue sijaitsee Isosannan kaupunginosassa, Kokemäenjoen rannassa. Kauppakeskus Puuvillan rakennushanke käsittää teollisuuskiinteistö Värjäämön muuttamisen liike- ja toimistotiloiksi, laajennusosien Kutomon ja Lusikkalinnan rakentamisen sekä kahden rakennuksen purkamisen. Lisäksi kauppakeskuksen yhteyteen tulee noin 2 000

autopaikkaa.

Havainnekuva kauppakeskuksen sisäkäytävästä.

Malleja hyödyntävät osapuolet:y■ Tilaaja: Porin Puuvilla Oy o/c Renor Oy ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

y■ KVR-urakoitsija: Skanska Talonrakennus Oyy■ Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtikonttori Küttner & Pussinen Oy y■ Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oyy■ LVIS-suunnittelu: Projectus Team Oyy■ Sprinklerisuunnittelu: Firecon Group Oyy■ Elementtisuunnittelu: Narmaplan Oy ja A-Insinöörit Oyy■ Elementtitoimittaja: Parma Oyy■ Kutomon teräsrakennetoimittaja: Beam-Net Oyy■ Kutomon kattoristikoiden konepajasuunnittelu: Contria Oyy■ Kevyiden julkisivuelementtien toimitus: TPE Turun Pelti ja Eristys Oyy■ Laserkeilaus ja inventointimallinnus: FMC Group, FMC Virtual Services

lipohjaisesti. Kohteen laajuuden takia tietomallien suuri tiedosto-koko sekä mallien päivittäminen määräajoin ovat aiheuttaneet haas-teita jopa hyvin korkealla suoritus-kyvyllä varustettujen tietokonei-den kanssa.

”Välillä on kestänyt kauan, että malli saadaan ajan tasalle ja vas-taamaan tilannetta reaaliaikaisesti. Malli reagoi arkeen vielä turhan hitaasta, joten sillä saralla olisi var-masti vielä parannettavaa”, Marko Liimatainen mainitsee.

Myös elementtisuunnittelusta vastannut A-Insinöörit kohtasi omat ongelmasa asiassa.

”Kun hanke lähtee nopeasti liikkeelle, kaikkia lähtötietoja ei ole dokumentoitu, vaan paljon pe-rusasioita joudutaan sopimaan. Niin sanottu ’raakamalli’ olisikin usein pitänyt ehtiä tehdä nopeam-min arkkitehdin ja muiden suun-nittelualojen käyttöön”, A-Insi-nöörien suunnittelujohtaja Pekka Rauhala kertoo.

Rauhalasta lähtötietopalave-reita arkkitehdin ja rakennesuun-nittelijan kanssa voisikin vaa-tia enemmän. Myös mallien tar-kastukset tulivat Puuvillassa aina melko myöhään, joten tässäkin on vielä seuraavalla kerralla paran-nettavaa. ■


Massanvaihdon suuroperaatio, uniikki yksikaarinen langerpalkkisilta ja mo-derni liikennetelematiikka nostavat Koskenkylä-Kotka välisen moottori-tien alansa ykköskaartiin.

E18 on huippuunsa viritetty infrahanke Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm

Kuvat: ERjA mUTANEN jA LIIKENNEVIRASTO

Ahvenkosken langerpalkkisillan kaari asennettiin paikalleen kolmena osana. Yksipalkkinen kaari on Suomessa uniikki.


KOSKENKYLÄ

LILJENDAL

HELSINKI

KOTKALOVIISA

RUOTSIN-PYHTÄÄ PYHTÄÄ

SILTAKYLÄ

HEINLAHTI

SUTELA

AHVENKOSKI

YIT ja Destian työyhteenliit-tymänä rakentama E18-Kos-kenkylä–Kotka-tien maan-

siirtotöissä jo tähän asti liikutel-luilla massoilla täyttäisi 1 264 000 kuorma-autollista. Huikea määrä millä mittarilla tahansa mitattuna.

”Syrjäyttämällä toteutetut mas-sanvaihdot ovat olleet syvimmil-lään 15 metriä, mutta ne ovat on-nistuneet erinomaisesti. Moot-toritiestä on perustettu massan-vaihtojen varaan yli seitsemän kilometriä”, suunittelujohtaja Jere Keskinen Työyhteenliittymä TYL Pulterista kertoo.

Eikä kyseessä ole edes ainoa osa-alue, jolla yhteensä 53 kilo-metrin mittainen E18-tien osuus nousee infrahankkeissa vaativuu-dessaan korkealle. Moottoritietä rakennetaan 36 kilometriä Lovii-sasta Kotkaan ja moottoriliiken-netie täydennetään moottoritieksi

17 kilometrin matkalla Koskenky-lästä Loviisaan.

Kuuden eritasoliittymän li-säksi joukkoon mahtuu Suomessa uniikkeja siltoja, kuten Ahvenkos-ken yksikaarinen langerpalkki-silta. Kaikkineen siltoja on 68. Eri-koinen, vaikeasti toteutettava on myös Markkinamäen tunneli. Mo-lemmat niistä sijoittuvat tieosuu-delle Ruotsinpyhtää–Ahvenkoski (osuus 3), joka avataan liikenteelle syksyllä 2014. Tämä väli valmistuu kokonaisuudesta viimeisenä.

Aikataulu alitettu vaativuudesta huolimattaAikataulu on alitettu useilla osuuk-silla: kuudesta kolme ensimmäistä eli Koskenkylä-Loviisa (osuus 1), Ahvenkoski-Pyhtää (osuus 4) ja Heinlahti-Kyminlinna (osuus 6) avattiin liikenteelle kaksi kuu-kautta aiottua nopeammin.

”Tällaisen tiukan aikataulun saavuttaminen on ollut kova juttu millä tahansa mittarilla mitattuna. Alihankkijoiden aikatauluohjaus ja -taulutus on vaatinut paljon”, Keskinen sanoo.

Hänen mukaansa osuuksilla 1 ja 6 suurin tekninen vaikeus oli uuden tien rakentaminen aivan olemassa olevan tien viereen. Toi-miminen nykyisen valtatien vie-ressä ja osin asutuksen keskellä vaati etenkin työturvallisuudelta paljon. Kokonaisuudessaan hank-keessa ei ollakaan selviydytty täy-sin ilman tapaturmia, mutta ta-paturmataajuus on ollut hank-keen alusta 14,7 kappaletta miljoo-naa työtuntia kohden. Se on varsin hyvä taso maanrakentamisessa.

”Taipaleet Loviisa–Ruot-sinpyhtää (osuus 2) ja Pyhtää–Heinlahti (osuus 5) on raken-nettu maastoon, josta ei ole aiem-

Markkinamäen tunnelin louhinnat valmistuivat keväällä 2013.

Osuus 1

Osuus 2

Sääsuojan rakentamista Siltakylässä.


KOSKENKYLÄ

LILJENDAL

HELSINKI

KOTKALOVIISA

RUOTSIN-PYHTÄÄ PYHTÄÄ

SILTAKYLÄ

HEINLAHTI

SUTELA

AHVENKOSKI

min kulkenut tietä. Pohjaolosuh-teet ovat vaativat, esimerkkinä tästä Länsikylän pehmeikköalue, jossa on jouduttu tekemään mit-tavia pohjavahvistuksia. Stabilointi on ollut osuuksilla määräävässä asemassa. Esimerkiksi jokiran-nassa on tehty lamellistabilointia, jolla parannettiin ranta-alueen va-kavuutta uusien tienpenkereiden kuormitusta vastaan. Vaativuutta on aiheuttanut nimenomaan val-tavien kallio- ja maamäärien hal-linta”, Keskinen kertoo.

Tieosuus 4 on koko hankeen pioneeripätkä, jossa jouduttiin kasvokkain usean koko hanketta koskettavan asian kanssa. Keskisen mukaan niin mittavat meluseinät ja kaiderakenteet kuin pohjaveden suojauksen hallintakin ovat toimi-neet esimerkkeinä muille osuuk-sille. Pyhtäälle sijoittuu lisäksi moottoritien ylittävä puukaari-

nen langerpalkkisilta, joka uppoaa kauniisti ympäristöönsä ruskeine puukaarineen ja puuverhoiltuine reunapalkkeineen.

Osuudella Suomen ainoa yksikaarinen langerpalkkisiltaKeskinen nostaa teknisesti vai-keimmaksi toteuttaa osuuden 3 Ahvenkosken vesistösiltojen vuoksi.

”Yksittäisenä insinööriraken-teena nimenomaan Ahvenkos-ken langerpalkkisilta on näyttävä. Se on sekä suunnittelun että to-teutuksen näkökulmasta vaativa kohde”, Keskinen kertoo.

Ahvenkosken siltojen koko-naismitta on noin 400 metriä, ja ne johtavat länsipäässä Markki-namäen tunneliin. Kaksi noin 260 metristä jännitettyä betonipalkki-siltaa on rakennettu kanavan yli, josta tie jatkuu 143 metriselle lan-

gerpalkkisillalle. Betonipalkkisil-loissa pisin jänneväli on 45 met-riä, ja kyseiset sillat liitetään lan-gerpalkkisiltaan liikuntasaumalla.

Langerpalkkisillan teräsraken-teen mitta on 136 metriä ja teräs-kaaren 90 metriä. Korkeus kan-nesta kaareen yltää 16 metriin ja kantavana rakenteena toimii kan-sipalkin ja sen yläpuolisen kaaren yhdistelmä. Käytännössä kansira-kenne on ripustettu yhdestä teräs-rakenteisesta kaaresta. Köysiparien väli on noin metri, ja niitä on noin kymmenen metrin välein.

Työmaapäällikkö Risto Laa-manen YIT:ltä kertoo siltatyö-maan olleen tähänastisen uran kimuranteimpia.

“Perustamisolosuhteet olivat vaikeat, sillä kallioperä oli rikko-

Langerpalkkisillan kaari on näyttävä maamerkki Ahvenkosken kohdalla.

E18 KOSKENKYLÄ–KOTKAy■ Urakkamuoto: ppp (public-private-partnership)y■ Tilaaja Liikennevirasto ja palvelun tuottaja: Tieyhtiö Valtatie 7 Oy

y■ Urakoitsija: Työyhteenliittymä Pulteri, jonka muodostavat YIT Rakennus ja Destia

y■ Toteutettu elinkaarimallillay■ Aikataulu: käynnistyi marraskuussa 2011, täysin valmis liikenteelle syksyllä 2014 ja tiejärjestelyt valmiina vuo-den 2015 lopussa, rakentamisen, kunnossapidon ja ra-hoituksen sisältävä sopimus voimassa vuoteen 2026

Osuus 3

Osuus 4

Osuus 5Osuus 6


naista ja maaperästä löytyi isoja lohkareita. Kivet ammuttiin pois. Lisäksi langerpalkkisiltaa tehdessä vanhaa suojeltua, puuarkkujen va-raan saven päälle perustettua kivi-tukimuuria jouduttiin varomaan. Paalutettaessa piti olla tarkkana, ettei koneella ajettu muurin päälle. Työsillatkin piti rakentaa muurien yli.”

Silta rakennettiin kokonaisuu-dessaan valmiiksi mantereella ja siirrettiin tunkkaamalla.

“Siirto oli hankala, koska silta oli lähes 30 metriä leveä. Työ-vaihe kesti nelisen vuorokautta. Siltaa työnnettiin vetämällä vai-jeritunkin avulla, puoli metriä kerrallaan.”

Laamanen kertoo, että kaari-lohkojen paikalleen nosto oli vaa-tiva työvaihe.

“Jokainen kolmesta kaariloh-kosta painoi 65 tonnia ja oli 30

metriä pitkä, mutta nosto saatiin tehtyä onnistuneesti.”

Kyseessä on Suomen ensim-mäinen yksikaarinen langerpalkki, jonka lähimmät sisarsillat löyty-vät Norjasta. Tämän tyyppisen sil-lan suunnittelu on vaikeaa, koska siinä on keskellä yksi kaari keskellä ja kahteen suuntaan kulkee kaksi ajorataa.

“Kuormituksen laskeminen on vaikeaa, koska toisella puolella voi olla täysi rekkakuormitus ja toi-sella puolella ei yhtään autoa.”

Silta on lähes valmis. Enää puuttuu yksi asfalttikerros ja osasta teräsrakennetta maalikerros

sekä Hammerglasin piioksidipin-noitteella päällystetystä polykarbo-naattimuovista tehdyt melukaiteet, sillä ne pysyvät kirkkaina verrat-tuna esimerkiksi polypropeiiniin. Liikenteelle langerpalkkisilta olisi tarkoitus avata elo-syyskuussa.

Tunnelista louhittu lähes 130 000 kuutiota kalliotaMarkkinamäen tunnelista tekee vaativan sen rakentaminen pää-asiassa kalliotunnelina, jonka kumpaankin päähän tulevat lyhyet betonitunneliosuudet.

Markkinamäen tunnelissa on louhittu 127 000 kuutiota kalliota. Tunnelin pituus ei kuitenkaan yllä lähes puolen kilometrin mit-taisensa E18-tien toisessa päässä olevien tunneleidensa mittoihin.

“Kallion kivi oli harvinaisen ehjä, joten se oli helpompaa lou-hia. Tunneli on toiseen suuntaan kalteva. Tunnelin pituus on alle 500 metriä, joten pelastustekniik-kaa ei tarvita ihan niin paljon kuin yleensä tämän kaltaisissa hank-

Ahvenkosken sillat jatkuvat länsipäästään suoraan Markkinamäen tunneliin.

Siltatyömaan raudoitustöissä.


keissa”, Laamanen sanoo. Mark-kinamäkikin on pääosin valmis, maaliskuussa tunnelissa aloitetaan jo testaukset.

Liikennetelematiikka hoidettu uudella tavallaModernia liikennetelematiikkaa edustaa uusi, opasteiden väyläpoh-jainen ohjausratkaisu. Se toteute-taan 83 kilometrin pituisella tie-osuudella välille Porvoo–Kotka. Ohjausratkaisu on Suomessa käy-tössä ensimmäistä kertaa ja se mahdollistaa muun muassa opas-teiden tarkemman vikaseurannan.

”Järjestelmä liittyy erillishank-keissa samaan aikaan toteutetta-vaan Kehä III–Porvoo-runkokui-dun rakentamiseen, Kotkan Ky-minlinna–Jurmalniemen paranta-miseen ja Haminan ohikulkutien rakentamiseen. Myös törmäystur-vallisuuteen on kiinnitetty erityis-huomiota”, Keskinen kuvailee.

Telematiikan ja tunneliteknii-kan testaukset suoritetaan katta-vasti tehdas- ja kenttäolosuhteissa

Lähtökohtana Ahvenkosken siltojen suunnittelulle oli upea rannikkomaisema, jota ei ha-luttu pilata massiivisilla betonirakenteilla.

ennen järjestelmien käyttöönottoa. Riittävä testausaika on ollut aika-taulusuunnittelun keskeisenä teki-jänä läpi hankkeen. Koska moot-toritien käyttöönotto on kuitenkin vaiheittaista, hankaloittaa se kat-keamattoman tietoliikenteen jär-jestämistä kaikille tieosille ja lait-teiden asennuksille.

”Opasteet on toteutettu niin sa-notulla plug&play-tekniikalla. Se mahdollistaa sekä nopean asen-nuksen että vaihtamisen.”

Hanke valmistuu syksyksi 2014Infrahankkeen työt käynnistyi-vät joulukuussa 2011, jonka jäl-keen on valmistunut 25 kilometriä moottoritietä.

”Loput 29 kilometriä valmistu-vat syksyyn mennessä, sillä koko hankkeen valmiusaste oli jo vuo-denvaiheessa 2013–2014 yli 80 prosenttia.”

Hankkeen kustannuksia on pi-tänyt kurissa ainakin myöhästy-missakko, joka on 116 000 euroa päivältä.

“Kustannuksiltaan osuus 3 on ollut pituuteensa nähden varsin kallis. Osuudella 5 hintaa nosta-vat isojen massojen siirto ja mas-siiviset pohjavahvistukset. Ykkös- ja kuutospätkillä kustannukset ei-vät tiemetriä kohden ole olleet niin suuria, koska siellä on pystytty hyödyntämään nykyistä raken-netta”, Keskinen tiivistää. ■

Valmis langerpalkkisilta siirrettiin paikoil-leen mantereelta.

SILTA- JA MUUSSA BETONIRAKENTAMISESSA ON PUOLESSATOISTA VUODESSA:y■ valettu 65 siltaa, 40 000 m2 paa-lulaattoja ja 59 000 m3 betonia

y■ asennettu 6,5 miljoonaa kiloa betoniraudoitteita

y■ vesieristetty 32 000 m2 siltojen kansia

y■ sähköistä laatudokumentaatiota taitorakenteista yhteensä noin 10 000 kappaletta sisältäen sillat ja paalulaatat

Lisää E18-hankkeesta Rakennustekniikassa 2/2014 ja 3/2014.


Lontoon metroliikenne käynnistyi 150 vuotta sitten

Höyryjunaliikenteestä maailman kuuluisimmaksi metroksi

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRöm Kuvat: LONDON TRANSPORT mUSEUm jA TRANSPORT FOR LONDON

Lontoon metro eli the Tube on maailman vanhin ja yksi vilkkaimmista sekä kalleimmista maanalaisista rautateistä. Sen rakentaminen alkoi jo 1860. Ensimmäinen linja otettiin käyttöön

muutama vuosi myöhemmin, tammikuussa 1863.

Syynä metron rakentamiseen, ja varsinkin sen maanalaiseen linjastoon olivat Lontoon ka-

peat kadut ja kasvaneet liikenne-määrät. Liikenteen sujuvoittami-seksi ruuhkaisille kaduille oli kek-sittävä vaihtoehto.

Yksi metrosuunnittelun johta-vista visiönääreistä oli lontoolai-nen Charles Pearson, joka ei näh-nyt kauaskantoisen ideansa to-teutumista, vaan menehtyi vuotta ennen metron avajaisia. Pearson ajatuksena oli luoda kaupunkira-kenne, jossa lontoolaiset voisivat asua väljemmin. Metron myötä kaupunkilaisilla oli mahdolli-suus muuttaa suurempiin asun-toihin kauemmas keskustasta, jol-loin Lontoon slummeista tulisi historiaa.

Linjasto sähköistettiin vuonna 1890Insinöörisuunnittelusta vastasi

ajan eturivin rautatieinsinööri John Fowler, jonka muihin töihin kuuluu muun muassa Forth Rail-way Bridge Edinburghissa. Hänen

palkkionsa kerrotaan hiponeen pilviä, nykyrahassa monta miljoo-naa puntaa.

Metron logo 150-vuotiskuosissa.


Ensimmäisen metrolinjan ra-kentamisesta vastasi yksityinen yritys nimeltään Metropolitan Railway. Rakentaminen syvällä, varsinkin veden alla oli vaarallista. Rataa rakensi yli 2 000 työntekijää, enimmäkseen käsin.

Alunperin junissa käytettiin kaasulla toimivia höyryvetureita, jotka oli suunniteltu siten, että niistä tuli mahdollisimman vä-hän höyryä ja savua. Koska savua ei voinut täysin välttää, radassa oli runsaasti avoimia osuuksia tunne-leiden ja asemien tuulettamiseksi.

Linjasto sähköistettiin vuonna 1890. Sähkön käyttö mahdol-listi ratojen rakentamisen syvem-piin tunneleihin ilman tuuletus-aukkoja, joten Lontoossa alettiin-

kin rakentaa deep tubes -linjoja, jotka kulkivat vanhaa maanalaista syvemmällä.

Kustannusten säästämiseksi vaunuista tehtiin matalia ja ka-toltaan tunnelin mukaisesti pyö-reitä. Ilmajohdolle ei ollut tilaa, jo-ten sähkön syöttö tapahtui raiteen vierestä vaunun alta. Nykyäänkin Lontoossa on käytössä kolmenlai-sia metrojunia. Kaikkien raidele-veys on sama, mutta ne eivät voi kulkea toistensa radoilla.

metrolinja yltää yli 400 kilometriinEnsimmäisenä päivänä metron kyytiin, Metropolitan linjaksi risti-tylle osuudelle, pääsi noin 40 000 onnekasta. Matkan pituus oli kuusi kilometriä, metromatka kesti

Alunperin junia vetivät höyryveturit.

Kahvan korjausta vanhassa junavaunussa.


18 minuuttia ja ylsi Paddingto-nin asemalta Farringdon kadulle. Kaikkineen ensimmäinen osuus yhdisti Paddingtonin, Eustonin ja King’s Crossin, jotka oli raken-nettu 30 vuotta aiemmin.

Jo ensimmäisenä vuonna maanalaisella rautatiellä matkusti lähes 12 miljoonaa ihmistä. Ver-tailun vuoksi, Lontoon väkimäärä oli tuolloin noin 3,2 miljoonaa. Matkustajien määrä kasvoi nope-asti, sillä jo vuonna 1918 metrossa matkusti 70 prosenttia enemmän väkeä kuin vuonna 1914.

Lontoon keskustan alueen metrolinjojen ”Inner Circle” ra-kentaminen kesti 21 vuotta. Ny-kyään metroraiteiden pituus on noin 400 kilometriä, ja sen var-relle mahtuu 275 asemaa. Matkus-tajien määrä on vuosittain huikea, metrolla tehdään päivittäin kolme miljoonaa matkaa. Verkosto koos-tuu kahdestatoista linjasta, jotka tunnistaa oman tunnusvärinsä perusteella.

The Tubey■ Metroverkon pituus 402 kilometriäy■ Radan varrella 275 asemaay■ Jokainen metrojuna liikkuu vuosittain lähes 185 000 kilometriäy■ Matkustajia vuosittain 1 073 000 000y■ Keskimääräinen nopeus 33 km/hy■ Yhteensä 426 hissiä, joista pisin Angel, 60 metriäy■ Vilkkain metroasema on aamun ruuhkatunteina Waterlooy■ Lontoon metro työllistää noin 19 000 henkilöä

Lähde: www.tfl.gov.uk/corporate/modesoftransport/1574.aspx

Taidetta Moorgaten asemalla.

Metropolitan 1-juna nykyaikaisen metron vieressä.


LÄHTEET:y■ www.tfl.gov.uk/corporate/modesoftransport/1574.aspxy■ www.jlf.fiy■ www.kaupunkiliikenne.nety■ http://underground-history.co.uk/y■ http://www.timeout.com/london/things-to-do/london-undergrounds-history-2

Pala metron historiaa

Lontoon metron jälkeen myös muualla maailmassa syttyi metroinnostus. Yhdysvalloissa

radat rakennettiin aluksi teräsris-tikoista tehdyille silloille ilmara-daksi. Lontoon tavoin myös New Yorkissa junat olivat aluksi höy-ryvetureita. Linjat noudattivat ka-tuja, ja junat kykenivät käänty-mään jyrkästi kadunkulmissa.

Manner-Euroopan ensim-mäinen metro avattiin Budapes-tiin 1896. Neljän vuoden päästä perässä seurasi Pariisi ja Berliini vuonna 1902. 1920-luvulla met-rolinjoja rakennettiin Hampuriin (1912), Madridiin (1919) ja Bar-celonaan (1924). Kyseisten linjo-jen vaunut olivat nykaikaisten rai-tiovaunujen kokoisia. Ennen toista maailmansotaa metroja oli tehty 17 maailman suurkaupunkiin.

Ensimmäinen toisen maail-mansodan jälkeinen metro avat-tiin Tukholmassa 1950. Samalla vuosikymmenellä useissa kaupun-geissa suunniteltiin metroja ja rai-tioteiden lakkauttamista, jotta ka-dut voitaisiin varata henkilöau-toille. Näin ajateltiin myös Helsin-gissä 1950-luvulla, jolloin metron suunnittelu käynnistettiin.

1900-luvun lopulla uusia met-roja on toteutettu pääasiassa Eu-roopan ulkopuolella sijaitseviin miljoonakaupunkeihin. Euroo-passa olemassaolevia metroja on 2000-luvulla laajennettu. Tavalli-sesti ne ovat olleet vanhojen linjo-jen pidennyksiä. ■

y■ Lähde: www.kaupunkiliikenne.net

Jokainen metrojuna kulkee joka vuosi lähes 185 000 kilomet-riä. Metroverkostosta vain reilu puolet eli 55 prosenttia on maan alla. Metro toimii pääasiassa suur-Lontoon alueella, mutta sillä pää-see myös Buckinghamshireen, Es-sexiin ja Hertfordshireen.

Lontoon metro oli vuoteen 2010 asti maailman pisin metro-verkko. Vuonna 2010 Shanghain metrosta rakennettiin vajaa 30 ki-lometriä pidempi.

Tulevaisuudessa metroverkos-toa ei ole tarkoituksena kasvat-taa. Sen sijaan se yhdistyy jatkossa Crossrail-junaverkkoon, jonka ra-kentamisen sanotaan olevan Eu-roopan suurin rakennushanke. ■


Routasuojauskoulutus21.3.2013, Helsinki

Hankintalakikoulutus rakennuttajille11.4.2013 Helsinki

RIL & RKLYhteistyökoulutusta Tilaajavastuulain uudistus ja rakennusalan veronumero sekä ulkomaisen työvoiman hallinta20.3.2013 Turku13.5.2013 Jyväskylä11.6.2013 Helsinki Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori21.3.2013 Tampere Jatkopäivä 25.4.201330.5.2013 Oulu Jatkopäivä 22.8.201312.9.2013 Helsinki Jatkopäivä 1.10.2013 YSE 98 -koulutus9.-10.4.2013 Kuopio5.-6.6.2013 Helsinki

Ril.fi

RIL JULKAISEE RIL KOULUTTAA

RIL 261-2013Routasuojaus– rakennukset ja infrarakenteet257 sivua. 115,-

RIL 107-2012Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet219 sivua. 97,-

RIL 232-2012Rakennusten paloturvallisuus. Savunpoiston suunnittelu275 sivua. 95,-

RIL 260-2012Ryhmäkorjaus hankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutusRyhmäkorjaamisella tehokkuutta, laatua ja kustannussäästöä taloyhtiöi-den korjaushankkeisiin. 130 sivua. 57,-

RIL 259-2012 Matalaenergiarakentaminen. ToimitilatKokonaisvaltainen suunnittelu-, to-teutus- ja ylläpito-ohjeisto toimitilojen matalaenergiarakentamiseen.185 sivua. 87,-

RIL 250-2011Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminenMenettelytapoja ja ratkaisuja kos-teuden hallintaan suunnittelusta käyttöön. 243 sivua. 67,-

RIL 258-2011Teolliset ratkaisutkorjausrakentamisessaTeollisen tuotannon perusteita,ratkaisujen vaikutuksia rakennuspro-sessiin ja esimerkkejä teollisistakorjausrakentamisratkaisuista.59 sivua. 44,-

Taloyhtiömme putkiremontti – jokaisen osakkaan työkirjaSelkeä opas taloyhtiön jokaiselle osakkaalle. 74 sivua. 20,-

RILin julkaisuja saatavissa myös eKirjoinaKs. www.ril.fi/kirjakauppa › eKirjat

Tilaukset ja lisätietoja:[email protected] taiRil.fi › Julkaisut › Kirjakauppa

YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset7.5.2013 Tampere

RIL, SAFA, ATL, RIA & RKLYhteistyökoulutusta Pääsuunnittelijakoulutus nro 9Koulutus alkaa 20.3.2013 Helsinki

RIL-SAFA kouluttaa

Kestävä korjaaminen – Työkaluja ja ohjeita6.5.2013 Helsinki

Pääsuunnittelijan ajankohtaispäivä14.5.2013 Helsinki

Lisätietoja kaikista koulutustilaisuuksistamme:Ril.fi/koulutus taiVille Raasakka [email protected] p. 050 366 8687

Monipuolista ammattikirjallisuuttaTuotamme ajankohtaista ja korkeatasoista sekä eri käyttö tar-koituksiin soveltuvaa ammattikirjallisuutta. Julkaisutoimint am-me luo edellytykset rakennusalan asiantuntijoiden ja opiskeli-joiden ammattitaidon kehittämiseen ja yllä pitämiseen.

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 266-2014 Kalliopultitusohje

RIL 262-2014 Taitava kuntarakennuttaja

RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta

RIL 201-3-2013Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormatVesirakenteet

RIL 229-1-2013 ja RIL 229-2-2013 Rakennesuunnittelun asiakirjaohje Tekstiosa ja Mallipiirustukset ja -laskelmat

RIL 77-2013 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket

RIL 261-2013Routasuojaus - rakennukset ja infrarakenteet

RIL 248-2013NR-kattorakenteen jäykistyksen suunnittelu

RIL 216-2013Rakenteiden ja rakennusten elinkaaren hallinta

RILin julkaisuja saatavissa myös eKirjoina

Julkaisutilaukset ja lisätietoja:

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ryTöölönkatu 4, 00100 Helsinki

Ammattilainen!RILin uudet julkaisut sinulle


RIL-Säätiön apurahojen haku 2014RIL-Säätiö myöntää vuonna 2014 haettavissa olevia apurahoja sijoitustoiminnan tuottojen kokonaismäärän perusteella, kuitenkin enintään 15 000 €. Etusijalla ovat opiskelijoille suunnatut henkilökohtaiset apurahat. Apuraha myönnetään pääsääntöisesti RILin jäsenille yksityishenkilöinä kannustusapurahana (jäsen hakemuksen jättöhetkellä). Takautuvia hakemuksia (työharjoittelu suoritettu) ei hyväksytä.

Haettavissa vuonna 2014 ovat seuraavat kategoriat:1. Teekkareiden ulkomailla opiskelu ja työharjoittelu2. Erinomaisesti tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneet (opintopisteillä painotettu ka 4,0)3. Oivallisesti DI-tutkinnon suorittaneet (opintopisteillä painotettu ka 4,0)

Opiskelijoiden ulkomaanapurahat:yy Ulkomailla opiskeluun tai työharjoitteluun liittyvät apurahat pitää ha-

kea ennen harjoittelua/opiskelua tai sen aikana. Apurahoja ei myönne-tä takautuvasti.

yy Apuraha myönnetään ammatilliseen työharjoitteluun tai opiskeluun.yy Ulkomaanapurahaa voi hakea/saada yhden kerran opintojen aikana.yy Lunastamaton apuraha (yo. todisteita ei ole toimitettu) raukeaa seuraavan

vuoden loppuun mennessä.yy Hakulomakkeessa olevien osoitetietojen tulee olla sellaiset, että hakijalle

voidaan toimittaa päätöskirje myös vaihdon aikana (vanhempien osoite/kaverin osoite tms., esimerkiksi Minä Meikäläinen, c/o Äiti Meikäläinen, Meikäläisenkatu 1, 00000 Meikälä).

Todisteena tapahtuneesta matkasta tulee toimittaa:yy Kirjallinen tosite matkasta: työ- tai opiskelutodistus, yliopiston hyväksy-

miskirje, opintosuoritusote vaihdon tuloksista tms. (joko hakuvaiheessa tai apurahapäätöksen tultua/kestoltaan pitkän vaihdon loppuvaiheessa).

yy 200 sanainen matkakertomus (jälkikäteen, apurahapäätöksen tultua/kes-toltaan pitkän vaihdon loppuvaiheessa).

Erinomaisesti tekniikan kanditutkinnon suorittaneet:yy Apuraha tulee hakea vähintään vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta.yy Apurahaa ei voi hakea DI-tutkinnon jo valmistuttua.yy Hakemuksen liitteenä tulee olla kanditutkintotodistus ja opintosuoritusote.

Oivallisesti DI-tutkinnon suorittaneet:yy Apuraha tulee hakea vähintään vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta.yy Hakemuksen liitteenä tulee olla DI-tutkintotodistus ja opintosuoritusote.

Vuoden 2014 hakuajat ovat seuraavat:Hakuaika kesä-elokuu 2014. Pää-tökset tehdään 23.10.2014 halli-tuksen kokouksessa.

Apurahapäätökset ilmoitetaan kirjeitse/spostitse.

Hakemukset osoiteella:RIL-SäätiöTöölönkatu 400100 HELSINKItai spostitse [email protected]

Hakulomakelinkit löytyvät RILin verkkosivuilta ril.fi kohdasta RIL▶RIL-Säätiö▶Apurahojen haku


Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä edistää alansa toimintaaRyhmän toimialue on koko pohja-, maa-, kallio- ja vesirakentamisen kenttä. Tavoitteena on järjestää alan ammattilaisille yhteisiä keskustelu- ja tapaamistilaisuuksia sekä ekskursioita.

Toiminnassa ylläpidetään myös ulkomaisia kontakteja.

Viime vuosina tekniikka-ryhmä on järjestänyt mini-seminaareja, jonka aiheina

ovat olleet mm. korkea rakenta-minen ja pohjarakentaminen tuu-livoimassa. Luennoitsijat tilai-suuksissa ovat olleet niin tilaa-jia, urakoitsijoita, suunnittelijoita kuin materiaalitoimittajia. Lisäksi on järjestetty vapaamuotoisem-pia tilaisuuksia, joissa on tutus-tuttu mm. Suomenlinnan histo-riaan ja keskusteltu ajankohtaisista rakennushankkeista.

Tekniikkaryhmä pyrkii teke-mään toimialaansa tunnetuksi ra-kennusalan koulutusta tarjoavien yliopisto- ja korkeakouluopiskeli-joiden keskuudessa ja avustaa mm. korkeakoulujen geotekniikan ja kalliorakentamisen kursseihin liit-tyvien ekskursioiden järjestämi-sessä. Alan tunnetuksi tekeminen koetaan tällä hetkellä erityisen tär-keäksi yliopistojen tutkintoraken-neuudistuksen aiheuttamista muu-toksista johtuen. Tekniikkaryhmä tekee myös yhteistyötä opiskelija-

Teksti: ANNINA PEISA Kuva: LEmmINKäINEN

kerhojen kanssa. Tällä hetkellä yh-teistyö on aktiivisinta Aalto-yli-opiston Maa- ja vesirakentajien MVR-kerhon sekä TTY:n Seulan kanssa.

Tekniikkaryhmä toimii yhteis-työssä RILin eri tekniikkaryhmien kanssa sekä muiden toimialaansa edustavien tahojen mm. Suomen Geoteknillisen yhdistyksen SGY ja Maanalaisten Tilojen Rakentamis-yhdistyksen MTR kanssa. Tekniik-karyhmäyhteistyötä toteutetaan

esimerkiksi ekskursioiden järjestä-misen yhteydessä.

Tekniikkaryhmän jäseniksi voi-vat liittyä kaikki RILin jäsenet, ja toimintaan voivat osallistua kaikki kiinnostuneet sekä tilaisuuksien sallimissa puitteissa alan opiskeli-jat. Tervetuloa mukaan! ■

RILin piirissä toimii tällä hetkellä seit-semän tekniikkaryhmää, jotka edusta-vat toimialan eri näkökulmia. Raken-nustekniikan numerossa 4/13 esiteltiin Väylät, liikenne ja logistiikka -teknikka-ryhmä, nyt vuorossa on Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä. Ryhmien esittely jatkuu seuraavissa numeroissa.

PS. Kiinnostuitko? RILin jäsenenä voit liittyä tekniikkaryhmään verkossa www.ril.fi Tekniikkaryhmät.


Maa- ja vesirakentajat -kerho ry on geotekniikasta kiinnostuneiden Aalto-yliopiston

opiskelijoiden ammattiainekerho

MVR-kerho on perustettu vuonna 1946 ja on Ota-niemen rakennusteknii-

kan ammattiainekerhoista vanhin. Kerhon toiminnan tärkein tavoite on lisätä opiskelijoiden tietoutta pohja- ja vesirakentamisesta ja toi-mia linkkinä opiskelijoiden, kor-keakoulun ja yritysmaailman vä-lillä. Kerho tarjoaa jäsenilleen sau-nailtoja ja ekskursioita, joilla opis-kelijat voivat verkostoitua alan

AMMATTI-identiteetti

tysten kanssa. Kerholta on vuosit-tain edustaja RILin Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryh-män johtoryhmässä sekä vuoro-vuosin TTY:n ammattiainekerho Seulan kanssa Suomen Geoteknil-lisen Yhdistyksen hallituksen ko-kouksissa. Lisäksi MVR-kerho on vuosittain tiiviisti mukana SGY:n Geotekniikan päivän järjestelyissä.

Kerho tekee yhteistyötä mui-den Otaniemen rakennus- ja ym-päristöalan ammattiainekerhojen kanssa. Olemme vuosittain mu-kana ammattiainekerhojen yhteis-ten tapahtumien, kuten RIL-glö-gien jatkojen järjestelyissä. Sen li-säksi kerholaiset pitävät yhteyttä opiskelijoihin Tampereella mm. järjestämällä yhteisiä ekskursioita.

Aalto-yliopiston kandiuudis-tuksen jälkeen ammattiaineker-hoilla on yhä suurempi tehtävä ra-kennusalan puolestapuhujina. Tä-hän haasteeseen MVR-kerho on vastannut osallistumalla aktiivi-sesti korkeakoulun phuksitapah-tumiin ja järjestämällä nuorem-mille opiskelijoille suunnattuja tapahtumia.

ammattilaisten ja toisten opiskeli-joiden kanssa.

Kerhon toimintaan kuuluu vah-vasti yhteistyö muiden alan yhdis-

Reippaat MVR-kerholaiset kokoontuvat.

Teksti: mATIAS VAINIO Kuva: PIHLA SUOmELA


Geotekniikan ja rakennusgeologian

ammattiainekerho SeulaInfrarakentamisen ammattiainekerho Seula kokoaa

yhteen infrarakentamisesta kiinnostuneita teekkareita TTY:llä.

Virallisessa mielessä Seulan tarkoitus on kerätä geotek-niikasta sekä infra- ja poh-

jarakentamisesta kiinnostuneita opiskelijoita yhteen, parantaa am-mattiainetietämystä sekä ylläpi-tää yhteistoimintaa rakennus- ja suunnittelualojen yhteisöjen ja yritysten kanssa. Epävirallisem-min kerhon tarkoitus on pohjaton hauskanpito kaiken tämän ohella.

Seula järjestää jäsenilleen mm. excursioita eli opintomatkoja. Pyr-kimyksenä on toteuttaa vähintään

kaksi excua vuodessa erilaisiin infra-alan kohteisiin ja työmaille. Viime syksynä vierailimme Länsi-metron työmaalla Espoossa ja VT 7:n työmaalla Kotkassa. Aiempina vuosina taas on järjestetty mm. ul-komaan excursio Budapestiin sekä vierailtu Lielahti–Kokemäki-rata-hankkeen työmaalla.

Seula on perustettu vuonna 1993, mitä juhlistettiinkin viime keväänä kerhon ensimmäisten vuosijuhlien merkeissä sekä ker-hon nykyisten jäsenten että pe-

Yhtenä esimerkkinä tästä jär-jestimme yhdessä Kalliotekniikan kerhon kanssa tammikuussa uu-denlaisen Georakentamisen info- ja kesätyörekryseminaarin, jotta uuden kandiohjelman phuksit sekä muut nuoremmat opiskeli-jat pääsisivät heti opintojen alussa paremmin kiinni työelämään ja saisimme lisää tulevaisuuden osaajia maa-, pohja- ja kalliora-kentamisen toimialoille.

Uudenlaiset tapahtumat sekä mielenkiintoisemmat ja kattavam-mat ekskursiot ovat MVR:n kei-not, joilla pyrimme erottumaan eduksemme ja lisäämään kiinnos-tusta tähän jatkuvassa kehityk-sessä olevaan kiehtovaan alaan. Keväällä 2013 kävimme ulkomaan excursiolla Hollannissa ja Bel-giassa, jossa tutustuimme varsin erilaisiin olosuhteisiin niin raken-nusteknisessä kuin kulttuurises-sakin mielessä. Siellä kerhoa puri myös olutkärpänen, joka synnytti kerhoomme pienimuotoisen pa-nimotoiminnan, jonka hedelmää saimme maistaa vaalikokouk-sessa, ja tulemme maistamaan jatkossakin.

Seuraava pidempi ekskursiokin on jo suunnitteilla, siitä tiedote-taan nettisivuillamme sekä sähkö-postilistalla lähiaikoina. ■

Seula järjestää jäsenilleen excuja infra-alan kohteisiin ja työmaille.

Teksti: ELINA mALASSU jA ELINA LäTTI Kuva: LAURI mäNTYRANTA



Kalliotekniikan kerho ry (KTK) on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan alainen ammattiainekerho kalliorakennus- ja kaivostekniikasta sekä geofysiikasta ja

rakennusgeologiasta kiinnostuneille opiskelijoille.

Kalliotekniikan kerho KTK

Kerhon perustamisajatus syn-tyi 70-luvun lopulla erään ratkiriemukkaan teollisuus-

excursion aikana. Kaivostekniik-kaa opiskelevilla oli luontainen tarve oman ammattikerhon pe-rustamiseen ja erityisesti opiske-lijoiden ja alan teollisuusyritysten

suorien yhteyksien kehittämiseen. Silloiselta nimeltään Kaivostek-niikan kerho perustettiin vuonna 1980 Vuorimieskillan alaiseksi. Kerhon toiminta keskittyi aluksi teollisuusiltojen järjestämiseen ajankohtaisten aiheiden tiimoilta sekä opiskelijoiden ja teollisuuden

rustajajäsenten voimin. Excursioi-den lisäksi vuoteen mahtuu pe-rinteisesti myös monia saunailtoja ja kesätapahtuma sekä yhteinen kyykkä-tapahtuma talvella mui-den tamperelaisten rakennusalan ammattiainekerhojen kanssa. Jo-kasyksyinen voimanponnistus kerholta on SGY:n ja Otaniemen MVR-kerhon kanssa järjestetty Geotekniikan päivä, jonka käy-tännön järjestelyissä Seula on tii-viisti mukana. Seula myös pitää jä-senensä ajan tasalla alan koulutuk-

sista ja tapahtumista sekä työ- ja diplomityöpaikoista.

Seulalla on jäseniä toistasataa, joista aktiivisia on nelisenkym-mentä. Myös Seulan alumnitoi-minta on aktiivista ja syksyllä pe-rustettiinkin valmistuneille ja val-mistumassa oleville seulalaisille oma Seula Seniors. Joukkomme on kirjava, sillä sekaan mahtuu sekä puhtaasti infrarakentami-seen suuntautuneita opiskelijoita että myös pohjarakentamisesta kiinnostuneita talonrakentajia. Kerho toimii näin myös linkkinä talo- ja infraopiskelijoiden välillä, jotka eivät toisiaan kursseilla juuri näe enää toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Viimesyksyinen tutkintouudis-tus ei kohdellut kovin kovalla kä-dellä alamme opetusta Tampe-reella, vaikka ylimääräistä ihme-

tystä ja päänvaivaa vanhemmille opiskelijoille aiheuttikin. Uudet infra-alan opiskelijat opiskelevat edelleen rakennustekniikan kou-lutusohjelmassa ja voivat nykyisin erikoistua TTY:llä geotekniseen suunnitteluun, kunnallisteknisiin rakenteisiin, liikennejärjestelmiin infrarakentamisessa ja väylära-kenteisiin sekä talopuolella lisäksi pohja- ja siltarakentamiseen. Mai-nitsemisen arvoista lienee se, että uuden ratarakenteiden professuu-rin myötä myös ratarakentaminen on nostamassa päätään opetuk-sessa. ■

y■ Lisätietoja kerhosta, tulevista ja menneistä tapahtumista löytyy Seulan uutuuttaan kiiltäviltä nettisivuilta osoitteesta seula.weebly.com.

avainhenkilöiden verkostoitumi-sen aktivointiin eri tavoin.

Teksti: PAAVO HURSKAINEN jA LAURI UOTINEN Kuva: ARI HARTIKAINEN


Kaivostekniikkaa pääaineena opiskelevien vuosikurssien opiske-lijamäärät olivat tuolloin kymme-nen molemmin puolin. Suurin osa suuntautui kaivosteollisuuden pal-velukseen, jolloin kaivostekniikka oli luonnollinen valinta pääai-neeksi. Sivuaineina useimmilla oli geologia ja rikastustekniikka. Kal-liorakentaminen oli jo tuolloin suuntautumisvaihtoehto ja useim-mat sen valinneet ovatkin menes-tyneet urallaan erinomaisesti.

Aikojen saatossa Kaivosteknii-kan kerhon nimi vaihtui Kalliotek-niikan kerhoksi, ja kerho kohtasi isoja yhteiskunnallisia muutok-sia, kuten 90-luvun laman. Kaivos-alan hiipuessa Vuoriosastoa supis-tettiin ja opinnot siirtyivät Yhdys-kunta- ja ympäristötekniikan lai-tokselle. Nykyisin, vuoden 2013 kandiuudistuksen jälkeen, kallio-rakentamisen pääaineen valitsevat opiskelijat opiskelevat pääaineena energia- ja ympäristötekniikkaa, kuuluvat Rakennusinsinöörikil-taan ja toiminta keskittyy R-taloon Rakentajanaukiolla.

Kalliotekniikan kerholla on tär-keä rooli kallio- ja kaivosteknii-kan yhteishengen rakentajana. Ala

ei ole entuudestaan ensimmäisen vuoden opiskelijoille tuttu, jonka johdosta KTK järjestää excur-sioita ja saunailtoja yhteistyössä alan merkittävimpien toimijoiden kanssa tuoden alaa tutuksi opis-kelijoille. KTK toimii myös tii-vissä yhteistyössä Georakentami-sen ammattiainekerhojen MVR:n ja Linkki:n sekä laitoksen Kalliora-kentamisen ja Rakennusgeologian professuurien kanssa.

Kerhon tapahtumissa luodut kontaktit ovat toimineet monelle yritykselle ja opiskelijalle onnistu-neen rekrytoinnin pohjana. Tästä hyvänä esimerkkinä on äsket-täin Maa- ja Vesirakennuskerhon kanssa yhteisesti järjestetty kesä-työseminaari, jossa lähes 40 opis-kelijaa sai mahdollisuuden tutus-tua viiden eri yrityksen toimin-taan yhteisten workshoppien muo-dossa. Kannatusjäsenyrityksille KTK toimii kohdennettuna rek-rytointikanavana, jonka välittämät

viestit saavuttavat tulevaisuuden ammattilaiset.

Muita viimeisimpiä kerhon ta-pahtumia ovat olleet syksyn 2013 ekskursiot Espoon kalliorakennus-työmaille ja Olkiluotoon raken-teilla olevalle käytetyn ydinjätteen loppusijoituksen tutkimusluolas-toon Onkaloon. Yritysvierailuilla kerhon jäsenet saavat hyvän kuvan tämänhetkisistä kalliorakentami-sen tuulista ja usein ekskursioilla päästään myös huolehtimaan ruu-miin- ja mielenpuhtaudesta sau-nan ja saunaoluen voimin. KTK:n toiminta tulee olemaan hyvin ak-tiivista lukuvuoden 2014 aikana, tule mukaan reippaaseen kalliora-kentamisen ja kaivosalan poruk-kaan! ■

y■ Lisätietoa ja ajankohtaista infoa www.kalliotekniikankerho.fi

KTK:n jäseniä ihmettelmässä rakenteilla olevan Länsimetron tunneleita (2013).



Kutsu kevätliittokokoukseen

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään

torstaina huhtikuun 11. päivänä 2014 klo 17.00 Säätytalolla Helsingissä, Snellmaninkatu 9-11.

Kokouksen ohjelma

1. Kokouksen avaus2. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen4. Työjärjestyksen hyväksyminen5. Kokouksen äänestysmenettelyn toteaminen6. Vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 2013 sekä sitä koskevan tilintarkastajien kertomuksen esittely7. Vuosikertomuksen 2013 vahvistaminen8. Tilinpäätöksen 2013 vahvistaminen9. Vastuuvapauden myöntäminen10. Liiton sääntöjen muuttaminen, 1. käsittely11. Vaalitoimikunnan ja sen puheenjohtajan valitseminen12. Evästyskeskustelu

SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL RY

HALLITUS

Kokousta edeltää vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin julkistaminen ja cocktails klo 16.00.


RIL 80 vuotta 13.6.2014Scandic Park Helsinki, mannerheimintie 46, Ballroom

Tervetuloa RILin 80 vuotisjuhlavuoden päätapahtumaan Scandic Park Helsingin Ballroomiin perjantaina, kesä-kuun 13. päivänä. Juhla alkaa klo 16.00. Ohjelmassa on buffetruokailua, musiikkia ja teemapukeutumista 30-lu-vun henkeen sekä loistavaa seuraa. Paras asu palkitaan!

Ilmoittautuminen vaaditaan, voit tehdä sen jo nyt tapahtumakalenterissa ril.fi. Tapahtuma on veloitukseton, avec!

Majoitusta tarvitsevilleRIL on varannut huoneita Scandic Parkista, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki, puh. 09 47 371,[email protected]. Majoitusta tarvitsevat varaavat huoneensa itse suoraan hotellista hotellin va-raustunnusta SUO130614_002 käyttämällä 30.05.2014 mennessä.

Syksyn ohjelmassa... ... kausi avataan perhetapahtumalla syyskuun alussa. Samoihin aikoihin RIL-Nuoret järjestävät gaalaillan uusille fukseille. RIL osallistuu myös FinnBuildiin 1.–3.10. omalla osastollaan ja järjestää yhteistyössä Raken-nuslehden kanssa avoimen seminaarin. Seminaaria voi seurata reaaliai-kaisesti verkossa.

Lokakuussa RIL, RIA ja Messukeskus järjestävät myös SPAN 14 -puusil-takilpailun FinnBuild 2014 -messujen yhteydessä. Kilpailu on tarkoitettu rakennustekniikan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille ym-päri Suomea. Kilpailussa opiskelijat saavat ensikäden kokemusta koko ra-kentamisen prosessista. Taitoja tarvitaan ja punnitaan niin sillan suunnit-telussa kuin puun käsittelemisessä. Kilpailumuoto ja messujen fantastiset puitteet tuovat tekemiseen oman jännityksensä, ja palkinnot ovat totta vie merkittävät!

missä SUmmA luuraa?Jäsenetulehtemme Tekniikka&Ta-lous on siirtymässä isosti sähköi-seen maailmaan: Talentum Oyj:n koko lehtikatras on nykyisin tar-jolla myös Summa-palvelussa.

RILin jäsenille tullaan pian tar-joamaan mahdollisuutta muuttaa painetun lehden jäsentilauksensa kokonaan sähköiseksi.

Kehitystyön on tarkoitus val-mistua huhtikuuhun 2014 men-nessä. Seuraa viestintäämme ja käy jo kokeilemassa pal-velua ilmaiseksi osoitteessa summa.talentum.fi.


Jäsenet tyytyväisiä RILin toimintaan

RILin vuosittainen jäsentyytyväi-syyskysely toteutettiin joulukuussa 2013. Kysely lähetettiin 4969 jä-senelle ja siihen vastasi 579 jä-sentä (11,7 %). Vastaajien profiili noudattaa RILin jäsenten profiilia hyvin.

Kysely jaoteltiin RILin toimin-taprosessien mukaisesti jäsenyy-teen, jäsentoimintaan, vaikutta-miseen, alan asiantuntemuksen kasvattamiseen ja viestintään. Jä-senistä 81,4 % piti RIL:n toimin-taa kokonaisuutena erinomaisena tai hyvänä. Tulos on mittaushisto-rian paras. Ikäryhmittäin tarkas-teltuna sama luku oli nuorilla 85 %, varsinaisilla jäsenillä 79 % ja se-nioreilla 87 %. Alueittain kaikkein

Jäsenkyselyssä oltiin tyytyväisiä ja löydettiin kehitettävääkin. Osa eduista, tuotteista ja palveluista ei ole kaikille tuttuja.

tyytyväisim piä oltiin Turun seu-dulla (96 %).

Jäseneduista tärkeimpinä pidet-tiin lehtiä, palkkatilastoja, työttö-myysturvaa (erillistä maksua vas-taan), työsuhdejuridisia palveluita ja ammatillisia tapahtumia. Jäsen-toimintaa arvosti erinomaiseksi tai hyväksi 72 %.

Koulutustoimintaan ei ollut koskaan osallistunut 40 % jäse-nistä, mutta täydennyskoulutusta piti erinomaisena tai hyvänä 39 % vastaajista. 45 % piti perinteistä ja sähköistä koulutusta yhtä hyvänä vaihtoehtona.

Julkaisutoimintaa piti kokonai-suudessaan hyvänä tai erinomai-sena 83 % vastaajista. Työssään RI-

Lin julkaisuja piti vähintään joskus tarpeellisina 86 %.

Vaikuttamisessa tärkeimpinä asioina pidettiin alan diplomi-insi-nöörien asemaa ja arvostusta, alan opetusta ja koulutusta sekä raken-tamisen laatua. Viestinnässä RILin yhteydenpitoa jäseniin piti hyvänä tai erinomaisena 82 %. Tärkeim-mät viestintäkanavat ovat Raken-nuslehti, sähköiset uutiskirjeet ja Rakennustekniikka.

Yhteystietonsa jättäneiden kes-ken arvottiin iPad mini, jonka voitti Harri Mattila Viialasta. Jä-sentyytyväisyyskyselyn vastauk-set ovat kokonaisuudessaan nähtä-vissä extranetissä www.ril.fi.


Kalenteriin on koottu RILin ja alan tapahtumia

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��


Muutoksia työttömyysturvalakiin 1.1.2014 alkaen

Työttömyysturvalakiin on tullut 1.1.2014 alkaen muutoksia. Ne vaikuttavat muun muassa siihen, miten pian henkilö on kassan jäsenenä oikeutettu ansiopäivärahaan ja kuinka suurta

ansiopäivärahaa hänelle työttömyyden ajalta voidaan maksaa.

Alla on listattu pääpiirteittäin muutoksia, jotka yleisimmin vaikuttavat päivärahan saa-

miseen. Tarkemmin asioista voi lu-kea työttömyyskassan kotisivuilta www.iaet.fi.

jäsenyysehto- ja työssäoloehtoPalkansaajan jäsenyysehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon, eli noin kuuteen kuukauteen. Vastaavasti palkansaajan työssäoloehto lyheni 34 kalenteriviikosta 26 kalenteri-viikkoon, eli noin kuuteen kuu-kauteen. Työssäoloehdon lyhe-nemisestä johtuen jäsenet voivat saada päivärahaa entistä lyhyem-män työskentelyn perusteella. 30.12.2013 alkaen myös korkeim-malla korotetulla palkkatuella tehty työ kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan.

Päivärahan määrittelyPääsääntöisesti päivärahan suu-ruus määritellään silloin, kun työs-säoloehto on täyttynyt ja uusi päi-

värahan enimmäismaksuaika al-kaa. Lakimuutosten myötä päi-väraha kuitenkin määritellään uudelleen vain kerran vuodessa. OmavastuuaikaOmavastuuajan pituus lyheni seit-semästä arkipäivästä viiteen. Myös omavastuuaika asetetaan pääsään-töisesti aina silloin, kun työssä-oloehto on täyttynyt ja uusi päi-värahan enimmäismaksuaika al-kaa. Kuten päivärahan määrittelyn kohdalla, omavastuuaikakin asete-taan jatkossa uudelleen vain ker-ran vuodessa.

Päivärahan tasotAikaisemmin työttömyyskassa maksoi jäsenilleen eri perusteilla ansiopäivärahaa, korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Lakimuutosten myötä työsuhteen päättyessä maksettava korotettu ansio-osa 20 päivältä poistui, sa-moin muutosturvan ansio-osa. Jat-kossa korotettua ansio-osaa voi-

daan maksaa vain työllistymistä edistävien palvelujen (TEP-pal-velut) ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä. Korotetun ansio-osan suuruus nousi vuoden alusta en-tisen muutosturvan ansio-osan suuruiseksi.

Henkilöt, jotka viime vuoden puolella saivat työllistymistä edis-tävien palvelujen ajalta korotettua ansio-osaa tai muutosturvan an-sio-osaa, saavat jatkossa korotettua ansio-osaa TEP-palvelujen ajalta.

Pitkän työuran päättymisen pe-rusteella voidaan jatkossa maksaa korotettua ansio-osaa entisen sa-dan päivän sijaan enintään 90 päi-vää. Maksettavan etuuden suuruus puolestaan nousi entisen muutos-turvan ansio-osan suuruiseksi.

Myös edellytykset, joiden pe-rusteella korotettua ansio-osaa


pitkän työuran päätyttyä voidaan maksaa, muuttuivat osittain. Työt-tömäksi jääneen henkilön tulee edelleen täyttää palkansaajan työs-säoloehto ja hänellä tulee olla työ-historiaa vähintään 20 vuotta sekä kassan jäsenyyttä vähintään viisi vuotta.

Henkilön tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon 60 päi-vän kuluessa työsuhteen päättymi-sestä, jotta hän olisi oikeutettu ko-rotettuun ansio-osaan. Ehtoja on myös lievennetty: enää ei edelly-tetä, että työnantaja on irtisanonut työsuhteen tuotannollisista tai ta-loudellisista syistä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantaja on yksipuolisesti irtosanonut työsuh-teen, eikä irtisanominen ole joh-tunut työntekijästä. Mikäli hen-kilö itse irtisanoutuu tai työnantaja ja työntekijä tekevät sopimuksen työsuhteen päättämisestä, oikeutta korotettuun ansio-osaan pitkän työuran päätyttyä ei edelleenkään ole.

Päivärahan enimmäisaikaAikaisemmin ansiopäivärahaa voi-tiin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Vuoden alusta voimaan tul-leiden lakimuutosten myötä työt-tömyyskassa voi edelleen maksaa työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta. Kuitenkin enim-mäisaika, jolta voidaan maksaa päivärahan ansio-osaa, voi lyhen-tyä 300 tai 400 päivään työhisto-rian pituudesta ja/tai työ- ja elin-keinotoimiston aktiivitoimista kieltäytymisen johdosta.

Jos henkilöllä on työhisto-riaa yli kolme vuotta, ansio-osan

enimmäisaika on edelleen 500 päi-vää. Jos työhistoriaa on alle kolme vuotta, ansio-osan enimmäisaika on 400 päivää. Ansio-osaa voi-daan jatkossa lyhentää sadalla päi-vällä myös sen vuoksi, että henkilö on ensimmäisen 250 ansiopäivära-han maksupäivän aikana kieltäyty-nyt työ- ja elinkeinotoimiston tar-joamasta työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt tällai-sen palvelun ilman hyväksyttävää syytä. Kieltäytymistä tai keskeyt-tämistä koskeva säännös koskee kaikkia päivärahan saajia.

Mikäli ansio-osan maksamisai-kaa lyhennetään edellä mainituissa tapauksissa, maksaa kassa ensim-mäiset 300 tai 400 päivää ansiopäi-värahaa ja loput 100 tai 200 päivää peruspäivärahan suuruista päivä-rahaa enimmäismaksuaikaan, eli 500 päivään asti.

Soviteltu ansiopäiväraha ja uusi suojaosaOsa-aikaisesti työllistyvälle hen-kilölle voidaan maksaa sovi-teltua ansiopäivärahaa. Aikai-semmin kaikki tulot huomioi-tiin sovittelussa siten, että puolet ansaitusta tulosta vähensivät päi-värahan määrää. Lakimuutosten myötä sovittelussa otetaan huo-mioon ns. suojaosa. Se tarkoittaa summaa, jolta osin tuloja ei huo-mioida lainkaan sovittelussa. Suo-jaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksossa. Eli jat-kossa vasta puolet suojaosan ylit-tävästä tulosta vähentää päivära-han suuruutta. Suojaosasta huo-limatta kaikki työt tulee ilmoittaa

työttömyyskassalle ja palkkatiedot tulee edelleen toimittaa hakemuk-sen liitteeksi. Kassa huolehtii suo-jaosan huomioimisesta.

Laissa on myös maksetta-vaa päivärahan enimmäismää-rää koskeva säännös, jonka mu-kaan päivärahan ja työtulon yh-teissumma ei saa olla suurempi kuin se palkka, jonka perusteella päiväraha on määritelty. Lakimuu-tosten myötä myös näihin tuloi-hin sovelletaan ns. suojaosuutta; kun tulot ovat alle 300 euroa kuu-kaudessa, enimmäismäärää kos-kevaa säännöstä ei sovelleta. Kui-tenkin jos edellä mainitut yhteen-lasketut tulot ylittävät suojaosan (300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalente-riviikon jaksolla), kaikki tulot ote-taan huo mioon enimmäismäärää laskettaessa.

LisäpäivätLisäpäivien osalta muutos kos-kee vain vuonna 1957 tai sen jäl-keen syntyneitä. Heille voidaan lakimuutosten myötä maksaa an-siopäivärahaa, enimmäisajan es-tämättä, sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin he täyttävät 65 vuotta, mikäli henkilö on täyttä-nyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä. ■

y■ Lisätietoa: www.iaet.fi

ASIANTUNTIjA-AINEISTOA


Teksti: Pentti Virkkunen Kuvat: Lemminkäisen arkisto ja Finnmap Infra/Iikka Kärki

Uusi kaivanto-ohje RIL 263-2014 on perusteos ammattilaisilleHelmikuussa ilmestynyt, SGY:n ja RIL:n yhteistyön tuloksena syntynyt uusi kaivanto-ohje korvaa Rakennuskaivanto-ohjeen RIL 181-1989 ja Putkikaivanto-ohjeen RIL 194-1992. Sen on kirjoittanut SGY:n kaivantotoimikunta.

Kaivanto-ohjeen tavoitteena on esittää, mitä hyvä rakennustapa ja insinööritaito tarkoittavat kaivan-tojen pohjatutkimuksissa, suun-nittelussa ja rakentamisessa. Ohje pyrkii myös kehittämään kaivan-tojen suunnittelu- ja rakennus-prosessin hallintaa. Siinä on otettu

huomioon alalla tapahtuneet mer-kittävät muutokset, kuten euro-koodien nouseminen ensisijaiseksi suunnittelujärjestelmäksi, pohja-rakentamisen tekninen kehitys ja uusi lainsäädäntö. Ohje on tar-koitettu palvelemaan käytännön suunnittelua ja rakentamista.

Kaivantojen vaativuusluokitus täsmentyyKaivantojen suunnittelun ja ra-kentamisen vaativuus määrite-tään uudella vaativuuskriteeris-töllä. Vaativuusluokituksen tekee vastaava pohjarakennesuunnit-telija. Luokitus täydentää euro-koodin GL-luokitusta kaivantojen osalta, ja se liitetään perustelui-neen kaivantosuunnitelmaan.

Vaativuusluokitus toimii pe-rusinformaationa hankkeen eri osapuolille kertoen suunnitteli-jan näkemyksen kaivannon vaati-vuudesta. Kaivanto-ohjeessa vaa-tivuusluokitusta käytetään oh-jeistuksen täsmentämiseen ja kohdentamiseen.

Pohjatutkimuksiin on panostettavaKokemus osoittaa, että kaivanto-hankkeissa törmätään edelleen eri-laisiin yllätyksiin, häiriöihin ja vii-västyksiin, jotka olisi voitu vält-tää asiantuntevammin (kattavam-min) pohjatutkimuksin. Varmaa on, että nimenomaan vaativien


kaivantohankkeiden hallintaa, ai-kataulussa pysymistä ja lopputu-loksen laatua sekä taloudellisuutta voidaan keskimäärin parantaa pa-nostamalla harkitusti pohjatutki-muksiin. Olennaista on, että poh-jatutkimusohjelma vastaa kaivan-non ja sen ympäristön vaativuutta ja kattaa paitsi suunnittelijan, myös urakoitsijan tiedontarpeen (riskitarkastelu, työnsuunnittelu ja laadunvarmistus).

Kaivanto-ohjeessa esitetään yk-sityiskohtainen suositus pohjatut-kimusohjelmaksi kaivannon vaa-

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje, päätoimittaja Pentti Virkkunen, yhteistyöjulkaisu RIL ja Suomen Geoteknillinen Yhdistys 208 sivua, 97 euroa Julkaisun myynti ja lisätietoja: www.ril.fi/kirjakauppa

vannolle esitetään mitoitus myös kokonaisvarmuuslukumenetel-mällä.

Ohjeessa paneudutaan myös kaivannon toiminnalliseen suun-nitteluun. Aiheita ovat muun muas sa kaivannon ympäristövai-kutusten hallinta, kaivantotyypin valinta, eri tukiseinätyypit, tuki-seinän vaakatuenta, vesitiiviin kai-vannon suunnittelu ja kaivannon kuivanapidon suunnittelu.

Rakentamisen ohjeistus perus-tuu kirjoittajien vankkaan käy-tännön kokemukseen. Ohjeistus

kattaa muun muassa rakentami-sen valmistelun, tukiseinien ra-kentamisen, vaakatuennan raken-tamisen, kaivutyöt, putkikaivan-non erityispiirteet ja kaivantotyön laadunvarmistuksen.

Vastuu työturvallisuudesta kuuluu kaikilleKaivantotyön työturvallisuuteen vaikuttaa hyvin moni tekijä, joko suoraan tai välillisesti. Kaikki häi-riöt, viivästykset ja yllätykset työ-maatoteutuksessa vaikeuttavat työ-maan hallintaa, ja siten välillisesti myös mahdollisuutta saavuttaa hyvä työturvallisuustaso.

Vastuu kaivantotyön työturval-lisuudesta kuuluu hankkeen kai-kille osapuolille eli rakennuttajalle, suunnittelijalle ja urakoitsijalle. Kunkin osapuolen tulee omalla toiminnallaan etukäteen varmis-taa mahdollisimman hyvät edel-lytykset turvalliseen kaivantotyö-hön. Kaivanto-ohjeessa esitetään näkemys siitä, kuinka tämä tapah-tuu. ■

Länsimetron kaivantotöitä Lauttasaaressa.

tivuusluokittain. Suositus koskee menetelmiä, tutkimuspisteiden määriä ja tutkimuspisteiden sijain-tia. Suositus on tarkoitettu apuvä-lineeksi vastaavalle pohjaraken-nesuunnittelijalle lopullisen poh-jatutkimusohjelman suunnittelua varten.

Eurokoodien mukainen mitoitus Kaivannon suunnittelu käsitellään ohjeessa kattavasti. Eurokoodien mukainen mitoitus esitetään yk-sityiskohtaisesti sekä tuetulle kai-vannolle että luiskatulle kaivan-nolle. Mitoitusta havainnolliste-taan esimerkein. Luiskatulle kai-


Book review by Professor Aarne Jutila

”Steel Bridges – Conceptual and Structural Design of Steel and Steel-Concrete Composite Bridges’’ written by Professors Jean-Paul Lebet and Manfred A. Hirt of the Swiss Federal Institute of Technology at Lausanne (EPFL), Switzerland

The book consists of five parts and 19 chapters. The first part, ”Intro-duction to Bridges”, 44 pages, in-cludes three chapters, where the layout of the book and different types of steel bridges are descri-bed. In the second part, ”Concep-tual Design of Bridges”, 135 pages, basis for design, structural forms, connections, fabrication, erection and slabs of composite bridges are discussed in five different chapters. Here some valuable hints are given for good detailing and construc-tion practice. The third part, ”Ana-lysis and Design (Beam Bridges)”, 194 pages, is the most central one. It consists of seven chapters. First, basis of design, loads and actions are briefly introduced. Here va-luable information for estimating the self-weight and temperature variations are given, and internal moments and necessary equations are presented in a compact way. Also the effect of the skew, and ho-rizontal curvature, are illustrated by many excellent figures and mat-hematical equations. The remai-

ning chapters of this part are devo-ted to web buckling and stiffeners, fatigue, shrinkage, shear studs and bracing issues, and to overall stabi-lity problems. Excellent figures and practical examples illustrate these

phenomena. Finally, in the fourth part, ”Other Types of Bridges”, 74 pages, steel and composite railway, pedestrian and arch bridges are briefly discussed highlighting the special features of these structures. Presentation of the dynamic analy-sis of pedestrian bridges is carried out in a very compact but practical way. A numerical example of a 200 metres long continuous three-span girder bridge concludes the book and forms the 46 pages long final part ”Example of a Composite Gir-der Bridge”.

The book is an excellent and welcome text book for bridge engi-neering students and an important reference volume for engineers dealing with practical design of steel and composite bridges. From an advanced reader’s point of you, however, the two first parts could have been shortened or even de-leted, because their issues are dis-cussed in other books of the field. It is no wonder that the original version received the ”Prix Rober-val 2010” in France. ■

Original French edition published in 2009. English translation published in 2013 by EPFL Press. Size 193x245 mm. 20+548=568 pages, 355 figures, 45 tables.


Teksti ja kuvat: Heikki Kapanen

RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallintaohje Suomessa on noin 400 vesitornia ja noin 550 alavesisäiliötä, joiden omistus ja kunnonhallinta on hajautunut sadoille eri tahoille ympäri maata.

Vaikka vesitornit ja alavesisäiliöt ovat erittäin vaativia rakenteita, niiden ylläpito ei ole juuri kenen-kään päätyötehtävä. Ylläpidon laa-dussa onkin huomattavaa vaihte-lua. Valtakunnallisten ylläpidon määräysten ja ohjeiden puutteel-lisuus on lisännyt toimintatapojen eroja.

Suomessa vesitornien ja alave-sisäiliöiden sekä niiden ylläpidon ja rakentamisen perusvaatimuk-set on esitetty huonosti tunnetussa englanninkielisessä SFS-EN 1508 standardissa ”Vesihuolto, vaati-mukset veden varastointijärjestel-mille ja -osille”. Se on vahvistettu vuonna 1999 suomalaiseksi kan-salliseksi standardiksi.

Viime syksynä julkaistiin Ve-sitornien ja alavesisäiliöiden kun-nonhallintaohje RIL 264-2013. Käytännönläheisen kirjan toivo-taan auttavan erityisesti vesisäi-liöiden ylläpidosta vastaavia, tar-kastajia, korjaussuunnittelijoita ja urakoitsijoita.

Kirjassa käsitellään runsaasti vesitornien ylläpidossa havaittuja

ongelmakohtia, joiden avulla py-ritään kiinnittämään huomiota mahdollisten riskien olemassa-oloon ja niiden poistamiseen. Kor-jausratkaisut on ohjeistettu ylei-

Tyypillisiä ongelmia vesitornin vesikatolla. Antenniperustusten teko vesikattokermien päälle on yleinen ja riskialtis ratkaisu. Katon vedenpoistossa on puutteita. Veden-eristeen läpäisevissä rakenteissa pitäisi olla asianmukaiset läpivientitiivisteet. Kai-teiden välissä olevan kulkuluukun kaulus on matala, luukusta ei saisi olla suoraa yh-teyttä säiliötilaan. Säiliötilaan johtavissa ilmanvaihtoputkissa pitäisi olla suojaverkot ja ilmansuodattimet.

sellä tasolla, koska kohdekohtai-set erot ovat merkittäviä. Tarkem-


RIL 264-2013 esittelee useita hyväksi koettuja toimintamalleja, joiden avulla vesitornien ja alavesisäiliöiden ylläpidon ja korjaushankkeen tasoa voidaan parantaa, esimerkiksi:

y■ tarkastustoiminnan systematiikka: viikkotarkastukset, vuositarkastukset, kuntoarviot (vähintään 10 vuoden välein) ja kuntotutkimukset

y■ säiliöiden puhdistuksen ja desinfioinnin toteutusy■ kuntoarvioiden ja -tutkimusten raportoinnin rungot, tutkimusmenetelmät ja tarkasteltavat kokonaisuudety■ vesisäiliöitä koskevien korjaushankkeiden rakennuttamineny■ vesisäiliöiden sekä niiden julkisivujen ja vesikattojen korjaamineny■ vesisäiliöiden LVIS-korjauksety■ talousvesikäyttöön soveltuvien materiaalien ja tuotteiden arviointiy■ vesitornin korjaustyömaan toteutus, mm. muistilista työmaan riskiarvion laadinnan avuksiy■ vaatimalla tarkastajilta ja suunnittelijoilta kohteisiin soveltuvia pätevyyksiä

pien työohjeiden osalta on käytetty paljon sopivaksi katsottuja kirjalli-suusviittauksia, joita korjaussuun-nittelijat voivat soveltaa. Kirja so-veltuu myös opetusmateriaaliksi ja vesisäiliöiden uudissuunnitte-lun avuksi.

Vesitornit ja alavesisäiliöt ovat yleensä rakenteellisesti yksilöitä. Vanhimmat käytössä olevat vesi-tornit ovat jo sadan vuoden ikäisiä. Eri aikakausina on käytetty erilai-sia rakennustekniikoita ja -ma-teriaaleja. Alkuperäisten suun-nitelmien ja varsinkin toteutet-tujen korjausten dokumentointi on vaihtelevaa. Näiden toisistaan poikkeavien erikoisrakenteiden tarkastaminen edellyttää tekijäl-tään muodollisten pätevyyksien li-säksi pitkää tarkastuskokemusta, usein myös korjaussuunnitteluko-kemusta ja aina vesitornien erityis-piirteiden tuntemusta.

Työntekijöiden hygieniavaati-musten osalta kirja opastaa: ”kai-killa vesisäiliötilassa käyvillä tai säilön ulkopuolella säiliötilan puh-tauteen mahdollisesti vaikuttavia

toimenpiteitä tekevillä henkilöillä tulisi olla vesityökortti, koska hei-dän toimintansa voi vaikuttaa ta-lousveden laatuun. Ellei henkilöllä ole vesityökorttia, hän voi käydä säiliötilassa tai tehdä säiliön puh-tauteen vaikuttavia toimenpiteitä vain vesityökortin omaavan henki-lön valvonnassa”.

Talousvesisäiliössä työskennel-täessä on myös muistettava, että suojavaatteiden tulee olla puhtaita. Kengät, käsineet ja työkalut desin-fioidaan ennen säiliötilaan menoa. Säiliötilassa työskentelyn jälkeen säiliön sisäpinnat pestään, desin-fioidaan ja juomaveden laatu var-mistetaan ennen kuin sitä laske-taan vesijohtoverkostoon.

Vesitornien ylläpidon kan-nalta edullisinta olisi teettää pienet huoltokorjauksen ajoissa. Asian-tuntevasti tehdyt huoltokorjauk-set vähentävät hygienia- ja tur-vallisuusriskejä. Hyvän ylläpidon avulla voidaan myös jossain mää-rin siirtää kalliiden peruskorjaus-ten ja vielä kalliimpien uusimis-ten toteutuksia. Vesitornien korja-uksiin ei aina tahdo löytyä sopivia ratkaisuja rakenteiden vaikeiden muotojen, korkeuden, ahtaiden

kulkureittien, suuren kuormituk-sen, hygieniavaatimusten ja jatku-van käytön vuoksi. Huonoin vaih-toehto on kuitenkin jättää mah-dolliset vauriot tutkimatta ja kor-jaamatta. ■

Betonirakenteiden halkeamat erottuvat vasta läheltä tarkasteltaessa. Julkisi-vujen kuntoarvioita ja tutkimuksia teh-täessä on aina käytettävä nostolava-autoa. Halkeamien syiden ja merkitysten arviointi vaatii tarkastajalta ammattitai-toa ja alkuperäisiin suunnitelmiin paneu-tumista. Halkeamat voivat johtua esim. betonin luonnollisesta kutistumisesta, teräskorroosiosta, ylikuormituksesta tai elementtirakenteiden osalta rakennusai-kaisista nostoista.

y■ Lisätietoa RIL 264-2013: www.ril.fi/kirjakauppa


Viimeinen silaus

Nykysuomen urbaanisanakirjaTuntuuko sinustakin usein siltä, ettet ymmärrä nykyajan menoa? Tai ainakaan nuorisoa. Vika ei välttämättä ole vastaanotossa, vaan lähetys on ehkä huomaamattasi koodattu urbaaniaikaan. Nyt on hyvä hetki päivittää termistö 2010-luvulle, jotta tajuat teinejä!

ask.fm = nuorison suosima sosiaalisen median palvelu, jossa profiilin luoneilta henkilöiltä voi kysyä enintään 160 merkin pituisia kysymyksiä joko anonyymisti tai oman profiilin kautta. Ks. myös askfeimi.

askfeimi = henkilö, jolla on paljon tykkäyksiä, vastauksia ja seuraajia ask.fm -palvelussa. Feimi on muunnos englanninkielisestä sanasta ”fame”, joka tarkoittaa suosittua. Feimi voi olla myös muissa some-palveluissa, kuten Instagramissa tai Facebookissa.

atm = lyhenne sanoista ”at the moment”. Sosiaalisessa mediassa jaettu kuva tai selostus parhaillaan käynnissä olevasta puuhasta.

BF = poikaystävä. BF on yleisimmin lyhenne englanninkielen ”boy-friend” -sanasta. Myös merkityksessä Battlefield, joka on suosittu sotapeli.

bro (myös muodossa bre) = erittäin hyvä ystävä, sydänystävä. Voidaan käyttää sukupuolesta riippumatta, mutta yleisempi poikien keskuudessa. Lyhenne englanninkielen ”brother”-sanasta, joka tarkoittaa veljeä. Esi-merkiksi yhteydessä: ”Wazz up bre?”

failata = epäonnistua, mokata. Verbimuoto englanninkielisestä sanasta ”fail”, epäonnistua. Esimerkiksi ”Mä failasin tosi pahasti…”

friendzone = ihmissuhteen tilanne, jossa potentiaalinen kumppani pitää toista vain platonisena ystävänä sulkien pois romanttisen suhteen mahdollisuuden.

IG = Instagram, nuorison suosima kuvien jakopalvelu.

jonne (myös es-jonne) = henkilö, joka juo päivittäin halpoja energia-juomia ja esittää kovista, vaikka on nolis (kts. määritelmä jäljempänä). Esimerkiksi ”Es-jonnella pärisee!”

Älä myöskään unohda näitä applikaatioita ja palveluita:

y■ Google+y■ Hot or Not!y■ Flickry■ iTubey■ LinkedIny■ Netflixy■ Pinteresty■ Slidesharey■ Snapchaty■ Spotifyy■ Tumblry■ Twittery■ Viaplayy■ Vimeoy■ Voddlery■ WhatsApp


Viimeinen silaus

kikata = lähettää viesti (tavoitteena tutustua uuteen henkilöön). Verbimuoto viestiapplikaation Kik käytöstä. Esimerkiksi: ”Kikkaa mua!”

käty = kämppä tyhjänä, vanhemmat pois kotoa! Esimerkiksi virkkeessä: ”Meillä käty, bileet ysiltä!”

lol (myös muoto löl) = lyhenne sanoista ”laughing out loud” tai ”lots of laugh”. Voidaan käyttää ilmaisemaan, että tietty asia aiheutti huvittumista (1). Voidaan käyttää myös sarkastisessa mielessä (2). Esimerkiksi: 1. ”lol :D” tai 2. ”No lol.”

nolis = henkilö, jolla ei ole mielekästä tekemistä tai jonka elämä on tylsää. Puhekielen muoto määritelmästä ”nolife”. Esimerkiksi merkityksessä: ”Pelasin mw3 koko päivän! –Ei vitsi sä oot nolis!”

ootd = lyhenne sanoista ”outfit of the day”. Sosiaalisessa mediassa jaettu kuva kyseisen päivän asukokonaisuudesta.

päristä = toimia, tehota, vaikuttaa. Energiajuoman, alkoholin tai jonkun juoman vaikutus.

random (-i) = satunnainen, tuntematon asia, esine tai henkilö. Esimerkiksi: ”Kuka toi fredi on? –En mä tiiä, joku randomi vaan.”

swag = olet itsevarma, seksikäs ja viileä persoona, henkilö joka ei pel-kää nolaavansa itseänsä. Swag on usein kehua vaatetyylille ja ulko näölle. Esimerkiksi lauseissa: ”She got swag! tai ”Upee kuva bro, swaag!”

tube = YouTube, internetissä toimiva videoiden jakopalvelu.

yolo = lyhenne sanoista ”you only live once”. Kuvastaa uskallusta tehdä uusia asioita spontaanisti, kyky heittäytyä vaikka velvollisuudet painaisivat. Esimerkiksi ”Minun pitää lukea kokeeseen, mutta hei yolo, mä tuun silti!

Nykysuomen urbaanisanakirja jatkuu...

Lähteet:

y■ Aku, 12 vuotta

y■ Tiu, 14 vuotta

y■ Helena, 45 vuotta

y■ www.kotus.fi

y■ www.urbaanisanakirja.com

Helsinki Tourist and Convention Bureau’s Material Bank/Matti Tirri

Rakentamisen projektinhallinnan jarakentamistalouden konferenssi:

How to gain more trustbetween client and construction project manager?

Helsinki (Paasitorni)5.-6.6. 2014

Lisätietoja tapahtumasta löytyywebsivuilta www.ril.fi /icpma2014

Rakennustekniikka ilmo.indd 1 14.2.2014 15:22:20

KOULUTTAA

Projektinjohtorakentamisen hyödyt ja haasteet20.5.2014, Helsinki

Siltapäivät8.-9.10.2014, Turku

Infrahankkeiden projektipäällikköKoulutus alkaa 10.9.2014

RIL - SAFA Yhteistyökoulutusta

Pääsuunnittelijan ajankohtaispäivä6.5.2014, Helsinki23.9.2014, Turku

Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013Keskeiset uudistukset20.5.2014, Helsinki

RIL - RKL Yhteistyökoulutusta

Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori13.3.2014, Jyväskylä, jatkopäivä 3.4.201415.5.2014, Tampere, jatkopäivä 12.6.20144.9.2014, Turku, jatkopäivä 2.10.201416.10.2014, Helsinki, jatkopäivä 4.12.2014

Valvojapäivät13.-14.3.2014, Jyväskylä

Tilaajavastuulain uudistus ja rakennusalan veronu-mero sekä ulkomaisen työvoiman hallinta1.4.2014, Helsinki

YSE 98-koulutusPeruskoulutus:8.-9.4.2014, HelsinkiSopimustekniset erityiskysymykset: 7.5.2014, Helsinki

Työmaainsinöörin koulutusohjelmaTalonrakentajien koulutusohjelma alkaa 3.9.2014, HelsinkiInfrarakentajien koulutusohjelma alkaa 15.10.2014, Helsinki

Paikallisvalvojan pätevöityskoulutusKoulutusohjelma alkaa 23.9.2014, Helsinki

Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 25Infra- ja talonrakentajien koulutus alkaa 8.10.2014

Lisätietoja: www.ril.fi /koulutus tai [email protected] p. 050 366 [email protected] p. 040 743 3474

Rakennustekniikka koulutus 0314.indd 1 12.2.2014 12:47:58

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Kansainväliset rakennusalan ammattimessut1.-3.10.2014 Messukeskus Helsinki

www.fi nnbuild.fi

Samanaikaisesti:

rakennustekniikka 1 2014

Documents