rajaton hoito ii – tornionlaakso - norrbotten 111104.pdfrajaton hoito ii tornionlaaksossa...

Rajaton hoito II – Tornionlaakso

YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6Viitteet 6

PROJEKTIPÄÄLLIKÖN OSARAPORTTI . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Hankkeen osanottajat ja työprosessi 7Työprosessin arviointi 7

Ohjausryhmä ja ulkoinen ohjausryhmä 7Kytkennät toisiin hankkeisiin 7Loppulausunnot 8Viitteet 8

TIEDONSIIRTOTEKNIIKKA (AO6) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9Tausta 9Tavoite 9Metodit ja työtavat 10Rajaukset 10Tulokset 10

1. Rajan yli tapahtuvat videotapaamiset 112. Etälukuoikeus toistensa potilastiedostoon – sekä käyttöön 153. Digitaalinen röntgenkuvien siir to 174. Sähköinen tiedonkäsittely 185. Infrastruktuuri 196. Turvallisuus ja lukuoikeus 19

Sanaluettelo ja kirjallisuusluettelo 20Sanaluettelo 20Kirjallisuusluettelo 21

VIDEO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22Tausta/tavoite 22Menetelmät ja työtavat 22Tulos 23

Implementoinnin edellytykset 23Ongelma-alueet 23

Työryhmien jäsenet 23LIITTEET 23

RÖNTGEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34Tausta 34Tavoite 34Menetelmät ja työtavat 34Tulos 34


LOGISTIIKA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43Tausta/tavoite 43Menetelmät ja työtavat 43Tulos 43Ongelma-alueet 44


TYÖTAVAT JA KOULUTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Tausta 60Tavoite 60Metodit ja työtavat 60Tulos 60Tulevaisuus 60


TIEDONSIISTO JA LEVITYS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68Tarkoitus 68Tavoiteryhmät 68

Sisäiset tavoiteryhmät 68Ulkoiset tavoiteryhmät 68

Tiedonsiirtokanavat 68Intranetti 68Tiedotustilaisuudet 69Uutiskirjeet 69Ulkoinen webb 69Esittelymateriaalit 69Mediat 69Hankkeen organisaatio 69

SEURANTA JA ARVIOINTI 69Arviointi hankkeen tiedottamisesta 69

Aktiviteetit 70LIITTEET 70

Sisältö

4

Yhteenveto

Raportti kuvaa hankkeen ”Rajaton hoito” II:isen vaiheen toteutuksen. Hanke kokonaisuudessaan suoritettiin kahdessa vaiheessa. Vaihe 1 käsittää katsa-uksen tämän päivän toimintaan ja vaihe II käsittää testit ja toteutukset. Vaiheen I katsaus tämän päivän tilanteeseen alkoi 01-10-2008 ja päättyi 21-06-2009. Vaihe II testaus ja toteutus alkoi 01-11-2009 ja päättyi 31-08-2011.

Hankkeen päätavoitteena on ollut luoda mahdollisuudet entistä vilk-kaammalle liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä sairaanhoiito riippumatta asuinpaikasta tai työpaikasta. Tehostaa olemassa olevien sai-raanhoidollisten resurssien käyttöä, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri hoitotoimijoiden kesken.

Rajaton hoito II Tornionlaaksossa –hankkeen osatavoitteena on toteuttaa muutamia etusijalle asetettuja yhteistyöprojekteja, suorittaa vierailuja ja uuden IT-järjestelmän koulutusta, luoda yhteisiä hoito-ohjelmia sekä aloittaa tiedonsiirtoa maiden sairaanhoitoalojen välillä.

Mukana olleet terveyskeskukset ovat yhdessä toimineet tiettyjen aktivit-teettien parissa.

TIeTolIIkenneTeknIIkan TyöRyHMä (ao6) on selvittänyt ja testannut kolmea tärkeimmäksi katsottua aluetta rajatylittävässä hoitoyhteistyössä vaiheessa II. Kolme nimettyä aluetta ovat Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten väliset videotapaami-set, potilastiedostojen lukuoikeus sekä siirtyminen digitaaliseen röntgenkuvien siirtoon potilaan omasta terveyskeskuksesta toiseen ja takaisin. Testaukset ovat osoittaneet, että pienikin IT-tuen parannus voi edistää ja vahvistaa potilaan turvallisuutta. Jokainen muutos IT-tuessa edellyttää nykytilanteen tunnista-misen – nykyiset työtavat, rutiinit ja säännöstöt. Jotta uuden IT-tuen käytäntöön ottaminen olisi menestyk-sellistä ja tulisi hyväksytyksi on erittäin tärkeä, että toiminta käsittää olemassa olevia ja/tai uusia työru-tiineja jotka soveltuvat uusiin työmuotoihin hyvissä ajoin jo ennen varsinaista käytäntöön ottamista.

akTIVITeeTTI VIdeoT – työryhmän tavoitteena on ollut levittää videoneuvottelun käyttöön ottamista esim. yhtdeydessä lääkäriin, mutta myös pienempiin kokouk-siin, se säästää aikaa ja kustannuksia sekä ympäristöä. Ryhmä on testannut videoneuvotteluja terveyskekusten kesken potilaan hoidon yhteydessä Ruotsissa. Tulok-set osoittavat, että tämä toimii hyvin, mutta tekniikkaa täytyy yksinkertaistaa, jotta sen käyttö olisi helpompaa hoidon yhteydessä. Toivottavaa olisi, että laitteisto olisi aina ”stand by” ja että kamerat olisivat lääkärin kauko-ohjattavia niin että sairaanhoitaja voisi keskittyä potilaan hoitoon.

akTIVITeeTTI RönTgen – asetti tavoitteekseen että ottaa röntgenkuvia toisilleen lomalla ollessaan tai muun vuoksi ollessaan pois työstä. Testit tehtiin Tornion ja Haaparannan kesken ja toimivat erinomai-sen hyvin ja ovat teknisesti toteutettavissa kaikkien raja-alueen terveyskeskusten välillä.

akTIVITeeTTI logIsTIIkka – työryhmä on suunni-tellut ja toteuttanut suuren katastrofiharjoituksen, jo-hon osallistui niin Suomen kuin Ruotsin henkilöstöä. Hälytyssuunnitelmia ja ambulanssisopimuksia on kehitetty sekä perustettu työryhmä Ruotsin, Suomen ja Norjan kesken. Työryhmä laatii yhteisen ambu-lanssisopimuksen, kehittää hälytyssuunnitelmaa erityisiä tapauksia varten yhteisesti Pohjois-Norjalle, Pohjois-Ruotsille ja Pohjois-Suomelle. Norrbottenin

läänin turvallisuusasioiden päällikkö suunnittelee projektia joka yhä parantaa yhteistyötä raja-alueella.

Suunniteltu opintovierailu Tromssaan on tehty.

akTIVITeeTTI TyöTaVaT ja kouluTus Över-torneån ja Pellon terveyskeskusten sairaanhoitajat ovat vierailleet toisissaan. Vierailuja suositellaan, ne edistävt terveyskeskusten välistä hyvää yhteistyötä ja näin opitaan myös arvostamaan ja kunnioittamaan toistensa työtapoja. Ryhmä on myös tutkinut ja ver-rannut hoitotyön suuntauksia ja todennut niiden ole-van lähes identiset ja sen vuoksi onkin ollut helpp-olla työssä toistensa luona. Ryhmä on valmistanut prosessikuvauksen ambulanssikuljetuksille rajan yli.

TIedonsIIRRon ja –leVITTäMIsen TyöRyHMä on laatinut esitteen, multimediaohjelman sekä Power Point-esittelyohjelman. Aineistoa on käytetty ja jaettu eri hankkeen esittelytilaisuuksissa. Projektipäällikkö ja useat työtyhmien jäsenet ovat esitelleet hanketta eri yhteyksissä. Koska vaiheessa II on ollut kaksi projektipäällikköä, ei tälle aktiviteetille ole pantu niin suurta painoa kuin aluksi oli ajateltu. Olemme sen sijaan enemmän keskittyneet käytännön työhön.

PRojekTIPäällIkön osaRaPoRTTI kuvaa iitse hanketyötä, arvioi työnkulkua ja kuvaa yhteistyötä ja verkostoutumista toisiin hankkeisiin.

Saadakseen paremman kuvan koko hankkeesta kannattaa lukea vaiheen I loppuraportti ”Vapaa hoi-tovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella”.

www.framtidenssjukvård.se/media

5

6

RaPoRTTI kuVaa hankkeen ”Rajaton II – Tornionlaak-so” vaiheen II toteutusta, kso hankkeen kuvausta, (Bro-din 2009). Koko hanke on viety läpi kahdessa vaiheessa. Vaihe I (Brodin 2008) käsitti katsauksen toimintaan tänään Toiminnankatsaus Vaihe I alkoi 01-10-2008 ja päättyi 21-06-2009. Vaihe II käsitti testeukset ja toteu-tukset ja vaihe II alkoi 15-01-2010 ja päättyi 31-08-2011.

Hanketta ovat rahoittaneet Interreg IV A Nord, Pohjois-kalottineuvosto, Torniolaaksonneuvosto ja Lapinläänin lääninhallitus Suomessa sekä Lääninhallitus Ruotsissa Oheisrahoittajia sekä yhteistyökumppaneita Suomesta ovat seuraavat kunnat: Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio. Ruotsista oheisrahoittaja ja ohjaus-tehtävän haltija on Norrbottenin läänin maakäräjät.

Hanke on käsittänyt Tornionlaaksossa Ruotsin puolel-ta Pajalan, Övertorneån ja Haaparannan terveyskeskuk-set ja Suomen puolelta Enontekiön, Muonioon, Kolarin, Pellon, Ylitornion ja Tornion terveyskeskukset.

Päätavoitteena on ollut luoda edellytykset tiiviim-mälle liikkuvuudelle alueen asukkaille turvaamalla hyvä sairaanhoito riippumatta millä paikkakunnalla on työssä tai asuu, tehokkaammpi olemassa olevien resurssien hyväksikäyttö, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri hoitoa antavien toimijoiden välillä.

Vaihe I herätti paljon huomiota eri viestimissä niin kansallisesti kuin EU:ssa (Janson, 2009). Koska alueella toimiva käytännön yhteistyö on ainutlaatuista. Tornion-laakso on valittu yhdeksi EU:n piloottialueeksi, johon suunnataan tähän mennessä suurin yhteinen voimain-panostus terveyden- ja sairaanhoidossa, epSOS (Smart Open Services for European Patients). Tavoitteena

epSOS-ohjelmassa on saada potilaita koskeva lääke-tieteellinen tiedosto kaikkien hoitoa antavien tahojen saataville Euroopan Unionin alueella. Rajaton hoito luo kaytännön ratkaisuja käyttämällä olemassa olevaa tekniikkaa aloilla kuten sairauskertomusten lukuoikeus, laboratoriovastaukset, röntgen, lääkeluettelot jne. Teh-tävässään epSOS-projektin piloottina hanke voi nostaa esille päytännön ongelmia suoraan EU-tasolle.

Vaiheen II tavoitteena oli toteuttaa joitakin ensisijalle asetettuja yhteistyöhankkeita, toteuttaa vierailuja ja IT-koulutusta, luoda yhteisiä hoito-ohjelmia sekä aloittaa tiedonsiirto maiden sairaanhoitotoimijoiden välillä.

Mukana olevat terveyskeskukset toimivat yhdessä joidenkin erityisten aktiviteettien parissa. Ryhmien työn tulokset ovat koosteena osaraportissa tässä dokumen-tissa. Projektipäällikkö aloittaa osaraportillaan sitten seuraavat aktiviteetit, Tiedonsiirtotekniikka (AO6), Video, Röntgen, Logistiikka, Työtavat ja koulutus sekä Tiedon-siirto ja tiedonlevitys.

LÄHTEET

Brodin, a-g (2008) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella – toteutus kahdessa vaiheessa joista vaihe I käsittää katsauksen toimintaan.Brodin, a-g (2009) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella, Vaiheen I loppuraportti.jansson, M (2009) Vapaa hoitovalinta Tornionlaakson toiminta-alueella Vaiheen I loppuraportti.

Johdanto

7

HANKKEEN OSANOTTAJAT JA TYÖNKULKU

Hankkeen työaika on ollut 1.1.2010 – 31.7.2011. Tänä aikana meillä on ollut neljä seminaaria ja niiden välissä työjaksot. 20-21 tammikuuta 2010 pidetyssä seminaaris-sa oli tehtävänä luoda kaikille yhteinen visio, tavoitekuva ja rajoitteet tulevalle työlle. Tässä seminaarissa muo-dostettiin työryhmät ja päätettiin tavoitealat. Hankkeen osanottajille kerrottiin myös viimeisimmät tiedot ePSOS-hankkeesta. Ensimmäisen ja toisen seminaarin välisellä työajalla työryhmät jatkoivat tavotteiden saavuttamista koskevia suunnitelmia.

Kesäkuun 2-3 päivänä 2010 pidettiin toinen seminaari Kukkolassa, jossa tehtävänä oli laatia kaikille valmiste-luille, testeille ja arvioinneille aikataulut. Keskustelimme aiheista varustukset ja IT-palvelut. Työajalla kolman-teen seminaariin mennessä työryhmät jatkoivat testien suunnittelua ja toteutusta sekä IT ratkaisujen etsimistä. Osanottajat vierailivat toistensa työpaikoilla ja järjestivät eri toimijoiden välisiä tapaamisia molemmissa maissa.

Kolmas seminaari pidettiin 19-20 tammikuuta 2011 Muoniossa. Vuodenvaihteen alussa oli tapahtunut hankepäällikön vaihdos, mikä aiheutti ryhmien työssä katkon. Seminaari aloitettiin tilannekatsauksella, arvioin-tityön ja raportoinnin aikataulun tarkistamisella. Työs-timme myös perosessikuvausta ja otimme esille poti-lastapauksia erilaisissa hoitotilanteissa, joissa juridiset asianhaarat tulivat esille. Kolmannen ja neljännen semi-naarin välinen aika oli koko hankeajan työteliäin. Kaikki työryhmät jatkoivat työtään ja opintomatka Norjaan toteutettiin, tutustuimme siellä akuuttisairaanhoitoon ja telemediaan eli miten tietotekniikka palvelee sairaanhoi-toa. Tornionlaaksossa pidettiin suuri onnettomuushar-joitus, johon osallistujat tulivat Suomesta ja Ruotsista. Järjestettiin myös Ruotsin ja Suomen hälytyskeskusten välinen yhteistyökokous.

Neljänteen ja päättävään seminaariin kutsuttiin edus-tajia Suomen kunnista, Norrbottenin läänin maakäräjiltä sekä kaikilta rahoittajilta.

TYÖPROSESSIN ARVIOINTI

Koko hanke on kestänyt 2 vuotta ja 11 kuukautta paitsi 6 kuukauden tauko. Työryhmien jäsenten mielestä koko hankeaika oli liian pitkä, koska samanaikaisesti tuli uusia työtapoja, jotka piti sisällyttää työhön. Tämän johdosta myös hanke ajoittain oli kovin työntäyteinen. Hankkeen työmenetelmät seminaareineen ja niiden välissä olevi-ne työjaksoineen koettiin hankkeessa mukana olleiden taholla opettavaisiksi, koska tällöin tutustuttiin toistensa työalueisiin. Seminaareissa varattiin aina aikaa työryh-

mien yhteistyölle. Kesksteluja ja ryhmätöiden esittelyjä pidettiin hyvin arvokkaina.

Vaiheen II aikana on Suomen ja Ruotsin IT-työryhmillä ollut suuri tehtävä, millä on ollut vaikutusta useimpiin työryhmiin. CMA-desktop ja Video yhdistettiin ja siitä on selostus Video-osaraportissa.

Lainsäädäntöä ja asetuksia sekä korvauksia koskevat asiat tulevat Ruotsin ja Suomen juristien selvitettäviksi. Lainsäädännöllisistä ja vakuutuksia koskevista kysy-myksistä työryhmät ottivat esille tapauksia kuvaamaan sattuneita ongelmia. Kevään 2011 kovan työpaineen johdosta ei ollut mahdollisuutta tehdä lakisääteistä arviointia. Hankkeen työnkuvaan sisältyi myös ulkoisen arvioinnin teko. Sellaista arviointia ei kuitenkaan ajan puutteen vuoksi ole tehty.

Hanketyön jatkuvuutta on häirinnyt se ettei meillä ole ollut sama projektipäällikkö koko hankeajan. Sen lisäksi pidettiin hankeaikana molemmissa maissa kunnallis- ja valtiopäivävaalit. Vaalien tuloksena Suomi vaihtoi ohjausryhmän henkilöitä.

Pidetyt neljä seminaaria järjestettiin alueen eri paik-kakunnille ja saatiin tasapuolinen jako matkustamiselle, kun etäisyydet Tornionlaaksossa ovat niin pitkät. Hank-keessa mukana olleet kunnat ovat välillä Haaparanta- Tornio etelässä ja Enontekiö pohjoisessa, joten matkaa kertyy 450 km.

Ohjausryhmä ja toimeenpaneva ohjausryhmäOhjausryhmässä olivat mukana kunnanhallitusten puheenjohtajat Suomesta ja kansanterveysneuvos Norrbottenin läänin maakäräjltä. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa Övertorneåssa hankkeen aikana. Toimeen-panevassa ohjausryhmässä olivat mukana hankkeen omistajan edustaja ja toimintapäälliköt kustakin terveys-keskuksesta sekä IT vastaavia Ruotsista ja Suomesta. Kokoukset pidettiin seminaarien yhteydessä ja osa kokouksista oli videokonferenssja.

YHTEYDET TOISIIN HANKKEISIIN

epSOS-hankkeen ja tämän hankkeen välisen yhteistyön syventäminen on sujunut hyvin. Jo vaiheen I aikana hankkeet Rajaton hoito ja epSOS kiinnitettiin toisiinsa ja yhteistyötä on jatkettu ja syvennetty. EpSOS on päät-tänyt, että Övertorneå, Ylitornio ja Pello tulevat mukaan heidän hankkeeseensa yhtenä piloottihankkeena. Nämä kunnat valittiin, koska niillä on luonnollinen potilasvirta rajan yli, eli niillä on jo käytännön toimintaa potilaiden ja henkilöstön kanssa ja siellä voidaan kokeilla E-lääke-määräysten käyttöä rajan yli. Keväästä 2011 lähtien on Övertoneån terveyskeskuksen johtava lääketieteellisesti

Projektipäällikön osaraportti

8

vastaava lääkäri mukana yhdessä epSOS hankkeen työryhmässä.

Vuoden 2010 aikana on tämän hetkinen projektipääl-likkö ollut mukana hankkeen ”Potilaiden liikkuvuus Poh-joismaissa” viiteryhmässä. Hankkeen on käynnistänyt Phjoismainen Innovaatio Keskus. (HEM.2011)

Keväällä 2011 Ruotsin, Suomen ja Norjan pohjoisim-mat rajatylittävät sosiaali- ja terveydenhuoltohankkeet muodostivat keskenään verkoston. Verkoston tarkoi-tuksena on saada tietoa toistensa hankkeista ja tehdä yhteistyötä yhteisissä asioissa. Ensimmäinen kokous johti opintovierailuun, joka Norjan ja Suomen rajaseu-duilta tehtiin Övertoneålle.

LOPPULAUSUNTO

Rajatylittävää terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteis-työtä Torniolaaksossa on tehty yli 30 vuotta. Koko hank-keen päätavoitteena on ollut luoda edellytykset alueen asukkaiden suuremmalle liikkuvuudella takaamalla heille hyvä sairaanhoito työ- tai asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi olemme hankkeella halunneet vahvistaa jo ole-massa olevia suhteita ja entisestään parantaa yhteistyö-tä. Kehittää alueen eri sairaanhoitotoimijoiden välistä tiedonsiirtoa oli myös yksi hankkeen tavoitteista.

Yksi konkreettinen ja yleisvaltainen hankkeen tulos on että syyskuussa 2011 on allekirjoitettu Ruotsin, Suomen ja Norjan valtakuntien rajat ylittävän akuuttisairaanhoi-don yhteistyösopimus. Sopimuksen mukaan voidaan ambulansseja ja helikoptereita käyttää valtakunnan rajo-jen yli. Sopimus tulee voimaan uudelta vuodelta 2012 ja kattaa alueiden potilaiden vakuutukset ja kustannukset On asetettu työryhmä, joka kehittää hälytyksen kulkua niin, että hälytyskeskuksessa voidaan kartalta seurata ambulansssin kulkua toisesssa maassa. Työryhmän tehtävänä on myös kehittää Rakel ja Virve hälytysjärjes-telmien välistä yhteyttä. Ne eivät vielä nyt toimi keske-nään. Edelleen on myös epäselvyyksiä käskyn annossa ambulansseille, sillä käskyn anto ei vielä päde rajan toisella puolella. Hanke on myös tutkinut, selvittänyt ja toteuttanut joukon käytännöllisiä ja teknisiä rajan yli ta-pahtuvia tiedonsiirron ratkaisuja ja nyt onkin mahdollista ottaa vastaan ja lähettää röntgenkuvia maiden sairaan-hoitopiirien välillä. Suomen puolen lääkärit pääsevät lukemaan potilastiedostoa Ruotsin puolella rajaa. Tässä on kuitenkin huomattavia eroja maiden välillä. Saadak-seen lukuoikeuden suomalaiseen tiedostoon vaaditaan kelpuutus Suomesta ja työsuhde terveyskeskukseen, mitä ei Suomen lääkäriltä vaadita saadakseen luku-oikeuden ruotsalaiseen tiedostoon. Videoneuvottelun käyttöä hoitoyhteydessä on myös testattu Övertorneån ja Pajalan terveyskeskusten välillä samoin myös Ruotsin ja Suomen välillä. Rajan yli tapahtuvia vierailuja toisis-saan on tehty.

Henkilöryhmä, jonka tilannetta emme ole onnistuneet parantamaan, on nk. ”rajatyöntekijät” ts.henkilöt jotka asuvat toisessa maassa ja käyvät työssä toisessa. Heillä on oikeus hakeutua hoitoon siinä maassa, missä käyvät työssä. Siitä aiheutuu tappiota kunnille, joilla on monta

rajatyöntekijää, sillä kunnat eivät saa mitään korvausta näistä potilaista.

Pohjoiskalottineuvosto suunnittelee rajapalvelupisteen perustamista Haaparanta-Tornion alueelle. Toivotta- vasti sellainen foorumi hankeajan päätyttyä ajaa raja-esteasioita.

Rajapalvelu tulee olemaan aloitteentekijä lainmuutos-asioissa rajaesteiden poistamiseksi ja valvomaan ettei uusia esteitä synny. Se tulee myös helpottamaan asuk-kaiden ja yritysten liikkuvuutta rajaseudulla. Sen tehtävä-nä on vastata verotusta, sosiaalivakuutusta ja yritysten perustamista koskeviin kysymyksiin.

Interreg Foorum III:n kokouksessa Tukholmassa 2010 Anna-Karin Hatt, IT ja alueministeri, painotti miten tärke-ää on että kaikilla ihmisillä ja kaikilla alueilla täytyy olla samat mahdollisuudet kasvaa. Hän mainitsi ”Rajaton hoito Tornionlaakso” -hankkeen hyvänä esimerkkinä yh-teistyöstä, jolla taataan asukkaiden mahdollisuus saada hyvä hoito vuorokaudet ympäri. Hanke on nimetty Regio Stars 2012 ehdokkaaksi. Regio Stars 2012 on Eurooppa komission kunniamerkki, joka jaetaan vuosittain innova-tiiviselle hankkeelle ja on saanut hankevaroja Euroopan aluekehityrahastolta.

Vaiheen I projektipäällikkö on auttanut allekirjoittanutta loppuraportin laatimisessa.

Haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osallistunei-ta kuten: Interreg IV A Nord, Pohjoiskalottineuvosto, Torniolaakson neuvosto, Lääninhallitukset Suomessa ja Ruotsissa, oheisrahoittajat ja yhteistyökumppanit Suomen kunnissa Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio sekä Norrbottenin läänin maakäräjät. Lämmin kiitokseni myös henkilöille, jotka eri työpaikoilla ovat osallistuneet hankkeeseen. Ilman teidän kiinnostus-tanne ja uhrautuvaa työtänne ei tätä olisi voitu toteuttaa! Ylpey dellä voin seurata hyvän hoidon kehitystä niille, jotka jäävät Tornionlaaksoon asumaan pitkistä välimat-koista ja pakkasesta huolimatta. Hyvällä rajatylittävällä yhteistyöllä meistä tulee kilpailukykyinen alue tunnettu korkeasta elämänlaadusta ja puhtaasta luonnosta.

elisabeth eero2011-07-15

LÄHTEET

Hem, k-g. (2011.) Report; Patient mobility in the Nordic Countries.

9

TäMä osaRaPoRTTI kuuluu hankkeeseen Rajaton hoito, vaihe 2, sen loppuraporttiin.

Tehokas ja varma tiedonkulku on keskeinen ja edel-lytyksiä luova. Puuttuva tiedonsaanti sekä puuttuva tai puutteellinen infrastruktuuri ovat hoitoyhteistyön todelli-set esteet Sairaanhoito niin Norrbottenin läänin maakä-räjillä (NLL) kuin Suomen rajaseuduilla Lapin läänissä sekä erikoissairaaloissa on pitkälle tietokoneistettua ja on ollut sitä jo pitkään. Mainittakoon kaksi esimerkkiä, ensinnäkin NLL:n itse kehittämä potilastiedostojärjes-telmä, joka vastíkään on saanut CE-merkinnän Ruotsin Lääkintälaitokselta ja toiseksi seikka, että Suomen ra-jakunnat jo useita vuosia ovat säännöllisesti käyttäneet videoneuvottelua.

Varmat lääketieteen tekniset ratkaisut IT-palvelujen laajentuessa ja kehittyessä ovat tärkeät perusedel-

lytykset hankkeen tavoitteen saavuttamiseksi. IT:n, lää-ketieteellisen tekniikan ja E-terveyden tekninen kehitys tarjoaa sairaanhoidolle jatkuvasti uusia teknisiä edel-lytyksiä ja mahdollisuuksia mikä puolestaan merkitsee uusia mahdollisuuksia kehittää rajatonta hoitoa. Uudet mahdollisuudet merkitsevät myös uusia vaatimuksia ja nostavat uusia esteitä järjestöjen omien varmuusvaati-musten sekä säännöstöjen ja lakimääräisten vaatimus-ten ohella. Lainsäädännön soveltaminen tällä alalla vie huomattavasti pitemmän ajan kuin mitä uuden ja varman tekniikan kehittäminen vie.

Hankkeen Rajaton hoitoyhteistyö toisen vaiheen kolme ensisijalle asetettua aluetta ovat videotapaamiset Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä, lukuoikeus potilaiden tiedostoon yhtenä perusedellytyksenä sekä siirtyminen röntgenkuvien digitaaliseen siirtoon potilaan oman terveyskeskuksen ja toisen hoivaavan terveyskes-kuksen välillä molempiin suuntiin. Hankkeen toisessa vaiheessa on syvennetty ensimmäisessä vaiheessa suoritettuja selvityksiä ja tehty (tehty on mielestäni tarpeeton, koska testi itse on tekemistä) testejä tuotan-toympäristössä käyttäen uusia työtapoja sekä soveltaen ehdotettuja muutoksia. On testattu muita tarpeellisia parannuksia ja toisia IT-palvelun ehdottamia.

Testit ovat osoittaneet että pienetkin järjestelmien tai infrastruktuurin parannukset, jotka voidaan myös suorit-taa suhteellisen pienin kustannuksin, ovat merkitykselli-siä ja helpottavat rajatonta hoitoyhteistyötä. Muutokset ja parannukset merkitsevät usein uusia tai parempia mahdollisuuksia myös muihin sovelluksiin, esimerkiksi videoneuvotteluihin, jolloin vastapuoli saa lukea poti-lastiedostoa omssa näyttöpäätteessään ja voi käyttää suoritettua parannusta hyväkseen. Parannusten myötä saamme entistä paremman ja varmemman hoidon ja täten lisäämme potilasturvallisuutta.

Jokainen muutos järjestelmissä edellyttää, että

tunnistamme nykytilanteen – nykyisen työtavan, rutiinit ja säännöstön. Jotta uusi IT-palvelu olisi käytännössä menestyksekäs ja tulisi hyväksytyksi on mitä tärkeintä, että toimijat hyvissä ajoin ennen varsinaista muutosta tarkistavat jo toiminnassa olevat ja/tai laativat uudet menetelmäohjeet, jotka paremmin soveltuvat uusiin työtapoihin.

IT-työryhmä ehdottaa, että systeemipalvelun ja infra-struktuurin muutokset, jotka ovat mahdolliset toteuttaa, otetaan käytäntöön hankkeen päätyttyä. Ennen käyt-töönottoa päätetään kunkin muutoksen palvelutasot ja muut rajauskysymykset eri sairaanhoitojärjestöjen välillä.

TAUSTA

Rajaton hoito –hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on luoda edellytykset alueen asukkaiden lisääntyvälle liikkuvuudelle turvaamalla heille hyvä sairaanhoito työ-paikasta ja asuinpaikasta riippumatta, käyttää olemas-sa olevia resursseja entistä tehokkaammin, vahvistaa yhteistyösuhteita sekä lisätä tiedonsiirtoa alueen eri hoivatoimijoiden kesken.

Rajaton hoito –hankkeen tavoitteena on yhä syventää kuntien välistä hoitoyhteistyötä Suomen ja Ruotsin Tor-nionlaaksossa ja näin saada oikea hoidon laatu ja vapaa hoidon valinta alueen asukkaille.

IT-työryhmän näkökanta on poikkitoiminnallinen ja sen tehtävänä on selvittää ja ehdottaa IT-ratkaisuja, jotka perustuvat toisten työryhmien esittämiin vaati-muksiin ja toiveisiin mitä tulee päivystyksen rajauksiin, laboratoriotyöhön, röntgeniin, ultraäänitutkimuksiin, koulutukseen, yhteiseen yhteydenpitoon, lainsäädän-töön ja tiedonsiirtoon.

TAVOITE

Hankkeen tavoitteiden ja toisten työryhmien toiveiden pohjalta IT-työryhmä on listannut seuraavat tavoitteet:

1. Videoneuvottelut - Mahdollisuus soittaa NLL:n videojärjestelmästä

Suomen terveyskeskuksen järjestelmään ja takasin. - Mahdollisuus soittaa Suomen terveyskeskuksen

järjestelmästä NLL:n järjestelmään ja takaisin.2. oikeus lukea toistensa potilastiedostoja n.k.

tirkistysaukko - Suomalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus

ruotsalaiseen potilastiedostoon. - Ruotsalaisella terveyskeskuksella lukuoikeus suo-

malaiseen potilastiedostoon (esim. Pellon Mediatri).

Tiedottaminen ja tiedonsiirtotekniikka

10

3. digitaalinen röntgenkuvien siirto - Suomen terveyskeskuksen ruotsalaisesta potilaasta

ottamat röntgenkuvat siirretään suoraan Norrbotte-nin läänin maakäräjien PACS-arkistoon.

- Ruotsin terveyskeskuksen suomalaisesta potilaasta ottamat röntgenkuvat siirretään valtakunnanrajan yli Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan PACS-arkistoon.

4. sähköinen tiedonkäsittely - Lähetteet ja lab.-, röntgen-, ja kirjelähetteet Suomen

ja Ruotsin terveyskeskusten välillä. 5. Infrastruktuuri - Infrastruktuuristen edellytysten ja mahdollisuuksien

kartoitus, esim. verkostojen ja systeemien yhteen kytkeminen.

6. Varmuus ja lukuoikeus - Kartoitetaan ja selvitetään varma lukuoikeus ja pää-

sy toistensa tiedostoihin, niiden tekniset ratkaisut ja miten lukuoikeudet jaetaan.

MENETELMÄT JA TYÖTAVAT

Tavoitteiden saavuttamiseksi IT-työryhmä on käyttänyt seuraavia työmenetelmiä;

1. Lukenut olemassa olevaa dokumentointia kuten raportteja, selvityksiä, projektikuvauksia, suunnitelmia ja IT-strategioita ym. Suomessa ja Ruotsissa. Osallistunut seminaareihin. Dokumentoinnissa on mukana hankkeen eri työryhmien ja muiden yhteis-työkumppaneiden työdokumentit sekä julkaistua dokumentointia mikä käy ilmi tänän raportin viiteluet-telosta ja mikä suurimmalta osalta on suoraan haettu Internetiltä.

2. On ollut fyysisiä tapaamisia, puhelin- ja videoneu-votteluja, s-postia sekä yllämainittua dokumenttei-hin tutustumista yhteistyössä hankkeessa mukana olevien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa sekä kuultu henkilöstöä Suomen terveyskeskuksissa ja Ruotsin terveyskeskuksissa, IT-asiantuntijoita Suo-men kunnissa Tornionlaaksossa sekä Norrbottenin läänin maakäräjillä, muita viranomaisia, hankkijoita ja muita asianomaisia Suomessa ja Ruotsissa. Laadittu sisäinen dokumentointi näiden selvitysten tuloksista.

3. Testit on tehty yhteistyössä yllä mainittujen toimi-joiden kanssa. Testit selvitetään kunkin tuotetavoit-teen osuudessa otsikon ”Tulos” alla. Sanaluettelosta löytyvät käsitteet ja lyhenteet, joita tässä osarapor-tissa ja jossakin määrin liitteinä olevissa prosessi-kuvauksissa esiintyy. Kirjallisuusluettelossa ovat linkit joihinkin perusdokumentteihin, jotka säätelevät kunkin maan terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa IT huomioon ottaen, kuten E-terveys ja IT-strategiat sekä Ruotsin potilastiedostoja koskevat lait ja niitä vastaavat lait Suomessa, mutta myös tietolinkkejä. Tietyt dokumentit ovat vain joko suomeksi tai ruotsiksi.

RAJAUKSET

1. Kartoitetaan IT-koulutuksen tarve ja muoto, esim. hoi-tohenkilöstölle toistensa potilastiedostojärjestelmät.

2. Koulutusta toistensa tekniikan ja tiedostojen käytös-sä, miten luetaan toistensa potilastiedostoja.

3. Tekninen palvelu – yksityiskohtainen yhteystiedot-taminen, säännöstö, saavutettavuus, kustannukset, sopimukset ym. mikä koskee toistensa järjestelmien käyttöä.

TULOS

Rajattomassa hoitoyhteistyössä on jo vakiintunutta yh-teistyötä yhteisissä ambulanssikuljetuksissa, eli potilaan hakee lähimmällä oleva ambulanssi. Suomessa ambu-lanssi hälytetään hätäkeskuksesta HÄKE ja Ruotsissa SOSAlarm. Se hätäkeskus joka saa hälytyksen tarkistaa molemmista, Suomesta ja Ruotsista, kummassa on potilasta lähinnä oleva vapaa ambulanssi, joka sitten saa tehtäväkseen hakea potilaan.

Ensimmäisessä kuvassa nähdään potilaan tie rajatto-massa hoidossa ja miten s-terveys voi olla siellä hyödyk-si. Esimerkissä ruotsalainen potilas tulee Suomeen ja sairastuu siellä, ambulanssi kutsutaan paikalle Ruotsin SOSAlarmin kautta, potilaan hakee suomalainen am-bulanssi, joka vie potilaan Suomen terveyskeskukseen Pelloon (Pellon tk).

Kuvassa nähdään myös toteutettavissa oleva työ- ja yhteistyömalli niistä IT-ratkaisuista, joita hankkeessa on esitetty, testattu ja selvitetty ja jotka osoittavat rajatylit-tävän tiedonsiirron mahdollisuudet. Katso myös liitettä ”Akutfall över riksgränsen/Akuuttitapaus yli valtakunnan rajan” sekä muita liitteitä, joissa on yksityiskohtainen kuvaus kustakin osaprosessista, joita hankkeessa on testattu tai selvitetty.

Tarvittaessa voidaan EKG siirtää radiolinkin kautta ambulanssista valtakunnan rajan yli suoraan vastaanot-tavalle terveyskeskukselle tai sairaalalle. Tätä on testattu suomalaisesta ambulanssista ruotsalaiseen terveyskes-kukseen ja toimi hyvin.

Lääkäri voi saada lukuoikeuden ja lukea potilaan sairauskertomuksen, lääkkeet, lab-. ja röntgen tulokset, EKG:n ja lähetteet. Erikoistapauksissa lääkäri voi kirjoit-taa tiedostoon ja lähettää lähetteitä ja s-lääkemääräyk-siä. Tästä lisää etempänä.

Etäkonsultaatio videotapaamisien ja videoneuvotte-lujen avulla on kehittynyt tärkeäksi apuvälineeksi ja työ-muodoksi sairaanhoidossa molemmin puolin rajaa. Tämä työtapa tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia kehittää rajatonta sairaanhoitoa ja potilas voi tällä tavalla saada yhteyden lääkäriin nopeammin. Esimerkiksi voi päivys-tävä lääkäri Övertorneån terveyskeskuksessa videon avulla saada tavata suomalaisen potilaan, joka yhdessä suomalaisen sairaanhoitajan kanssa on Pellossa vas-taanotolla ja jo ehkä siinä vaiheessa voi ratkaista täysin tai osittain potilaan hoitotarpeen ja hoidonlaadun.

11

Pello, TK

SSL säkerkommunikationslänk

PortWise

VAS

Fjärråtkomst till VAS-patientjournal,e-recept, lab-, RTG-, EKG-remisser

o.s.v.

Övertorneå VC ellerSunderby sjukhus

HÄKEAmbulans 1

32

4

NLL

Norrbotten PACS(GE Centricity)

Remiss tillRTG, EKG, LAB,

o.s.v.

LSHP - PACS

EKGRTG

RTGEKG?

5

6

VPN

VPN

Svensk Person resertill Finland ...

RIKSGRÄNSEN

… och insjuknar

där...

EKG

kuva 1. Akuuttitapaus ja ambulanssikuljetus yli valtakunnan rajan.

Ruotsalaisesta potilaasta otetut röntgenkuvat voidaan digitaalisesti siirtää Suomen terveyskeskuksesta suoraan Ruotsin puolelle tallennettaviksi NLL:n PACS-arkistoon Sunderbynin sairaalaan. Vastaavalla tavalla voidaan suo-malaisesta potilaasta otetut röntgenkuvat siirtää Ruotsin terveyskeskuksesta suoraan Suomen puolelle, PACS-arkistoon joko Kemin sairaalaan LPSHP tai Rovaniemen sairaalaan LSHP, riippuen siitä mihin terveyskeskukseen potilas kuuluu.

1. Videoneuvottelu TAVOITE - Voida soittaa NLL:n videojärjestelmästä Suomen ter-

veyskeskuksen järjestelmään. - Voida soittaa Suomen terveyskeskuksen videojärjestel-

mästä NLL:n järjestelmään.

TAUSTA Samanaikaisesti Rajaton hoito hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana NLL oli aloittanut uuden videojärjestel-män asentamisen. Terveyskeskuksissa Suomen puolella Tornionlaaksossa on videoneuvotteluja pidetty jo pitkään. Muualla saadut tulokset osoittavat että videoneuvottelut tarjoavat hyvän lisän eri hoitotilanteisiin, nopeamman vaihtoehdon kuin fyysinen tapaaminen, ja lääkäri kui-tenkin ”tapaa” potilaan kyseisessä terveyskeskuksessa. Potilas saa laajemman ja nopeamman lähihoidon, mutta

myös erikoishoidon. Tämä merkitsee myös resurssien parempaa käyttöä esim. aikoja, matkoja, kustannuksia niin potilaan kuin hoidon kannalta. Nämä tekijät jokainen erikseen ja yhdessä lisäävät potilasturvallisuutta ja ovat erittäin arvokasta hajaseudulla (haja-asutusalueella), jossa monet potilaat asuvat kaukana terveyskeskuksis-ta. Näiden positiivisten kokemusten perusteella sekä mahdollisuudella että voidaan yhdistää videot toisiin tekniikan järjestelmiin ohjausryhmä päätti, että videoneu-vottelujen testaus on tavoite numero yksi vaiheessa 2.

RESULTAT Tämän osaraportin ensimmäisissä kuvissa nähdään videotapaaminen videoneuvottelu, jossa sairaanhoidon eri erikoislääkärit ja potilas ovat mukana. Videoryhmän raportissa kerrotaan tarkemmin ryhmän kokemuksista. Katso myös prosessikuvausta ”Videoneuvottelu ja etä-vastaanotto”, josta kuvia on mukana myös tässä osassa.

Videotapaamisia Suomen terveyskeskusten ja Ruotsin terveyskeskusten välillä on testattu hoitotyön ja kokous-ten puitteissa. Hoivaavat ovat kokeneet hyödyn ja näh-neet videon mahdollisuudet yhteistyössä ja erityisesti jaetussa päivystysyhteistyössä. Monet käyttäjät näkevät tässä miten eri hoitotilanteissa on suuria ja pikaisesti toteutettavissa olevia kehitysmahdollisuuksia, samoin videotapaamisessa lääkärin ja potilaan välillä, sekä Ruotsin terveyskeskuksen lääkärin neuvotellessa Suo-

Ruotsalainen henkilömatkustaa Suomeen...

Övertorneån terveyskeskustai Sunderbynin sairaala

SSL-suojattukommunikaatiolinkki

RTG, EKG ja LABlähetteet jne.

VAS-potilastiedoston etäluku, elääke-määräys, RTG-, EKG- lähettet jne.

...jasairastuusiellä...

12

men erikoislääkärin kanssa ja päinvastoin, lääkäreiden keskustellessa kollegojensa kanssa ja samoin muiden ammattikuntien yhteydet keskenään.

Videoneuvottelussa voi vastapuoli saada oikeuden lukea potilastiedostoa. Tämä mahdollisuus on arvokas ja tärkeä rajat ylittävässä yhteistyössä, varsinkin päivys-tyksen yhteydessä terveyskeskuksen vastaanotossa kun kysymyksessä on akuutti hoidon tarve ja pitää neuvo-tella ammattiasiantuntijan kanssa asiasta. Tilanteessa ehkä vaaditaan tietoja sairauskertomuksesta, lähetteistä, laboratorionäytteistä, röntgenkuvista, EKG:stä jne.

Olemme ottaneet oppia sekä Kanadasta että Norjasta. Osallistuimme suurehkoon videokonferenssiin jossa oli sairaanhoidon edustajia Kanadasta ja he kert?ivat moni-vuotisista kokemuksistaan videon käytöstä hoidossa ja kertoivat paljon uutta tietoa alalta. Laaja videon käyttö hoidossa ja standardisoidut sovellutukset ovat mah-dollistaneet nopean ja laadukkaan hoidon laajan maan pohjoisen osan etäisimpään kolkkoon. Tehdessämme opintovierailun Tromssan Yliopistolliseen sairaalaan ja S-lääketieteelliseen keskukseen saimme oppia mm miten videotapaaminen ja –konsultaatio muutamassa vuodes-sa ovat kehittyneet tärkeäksi työtavaksi pohjoisimman Norjan harvaanasutulla seudulla, jossa tietyille alueille kuten Svalbard päästään vain joko mereltä tai ilmasta. Sitä paitsi huonon sään sattuessa ei apuun voi päästä ambulanssilento, helikopteri eikä auto silloin on video-puhelu tärkeä yhteydenpidossa.

Seuraavassa kuvassa nähdään esimerkki videoneu-vottelusta, jossa mukana on erikoislääkäri vasemmassa kuvaruudussa ja oikeanpuoleisessa kuvaruudussa näkyy potilas ja sairaanhoitaja joka istuu tutkimushuoneessa oikealla.

Tämä työtapa säästää hoitohenkilöstön aikaa ja hyödyntää hoidon resursseja entistä paremmin ja tehok-kaammin esim. saadaan nopeasti yhteys erikoislääkäriin ns. second opinion ja näin saadaan nopea diagnoosi ja nopea hoito potilaalle. Tämä puolestaan lyhentää kärsi-myksiä ja säästää myös potilaan aikaa kun hän pääsee vähemmällä matkustamisella ja sairaanhoitajan avulla voi tavata oman terveyskeskuksen päivystävän lääkärin videon kautta (matkustaminen vähentää myös ympäris-tösaasteita).

Videopuhelun soiton tulee periaatteessa olla yhtä yk-sinkertaista kuin paikallispuhelun tai soiton langattomal-la puhelimella valtakunnan rajan yli. Eri alustoille raken-netut videojärjestelmät sopivat yhteen keskenään saman periaatteen mukaan kuin useimmat eri operaattoreiden puhelinjärjestelmät. Perusedellytyksenä tässä on, että järjestelmien väliset yhteydet rakentuvat aivan samalla tavalla eli systeemit perustuvat yhteen ja samaan nk. protokollaan. Jo tässä voidaan mainita että molemmat järjestelmät käyttävät protokollaa H323.

Käyttäjien tarvitsee tietää toistensa videonumerot, yh-teysnumerot (kuten puhelimessa suuntanumero) lisämer-kit alkuun, keskelle tai loppuun sekä missä järjestykses-sä numerot ja merkit valitaan. Useimmissa tapauksissa tämä toimii ilman ongelmia. Videoyhteydessä on yläraja siitä kuinka monta yhteyttä neuvotteluun samanaikai-sesti mahtuu. Tietty määrä yksittäisiä käyttäjiä voi myös soittaa toisilleen valittuna ajankohtana ja keskustella keskenään, tätä kutsutaan nimellä ”peer to peer”.

Norrbottenin läänin maakäräjät, terveyskeskukset, sairaalat sekä Norrbottenin kunnat, IT Norrbotten ja muut läänin toimijat käyttävät yhteistä standardi-videosystee-miä joka perustuu Polycom-alustalle. Systeemiin sisältyy

kuva 2. Videoneuvottelu, jossa mukana kaksi hoitajaa ja potilas.

13

kiinteä videokonferenssilaitteisto, joka on asennettu ter-veyskeskuksiin ja sairaaloihin, vastaanottoihin ja yksittäi-sille käyttäjille. Käyttäjät voivat itsekin luoda niin kutsut-tuja virtuaalisia kokoushuoneita kokouksia varten, joihin useat voivat osallistua ja joihin käyttäjät itse voivat soit-taa, kun se heille sopii. Systeemiä ja kaikkia käyttäjiä pal-velee maakäräjien videoryhmä. Mukaan liitetyt käyttäjät, Norrbottenin terveyskeskukset ja muut maksavat pienen kuukausimaksun yksittäisestä asennuksesta, joka sisältää lupa- ja palvelumaksut sekä videolaitteiston. Tämän lisäk-si voidaan ostaa ja sopia erityisestä varustuksesta. NLL:n videoryhmä kertoo, että heidän systeeminsä toimii hyvin yhteydessä toisiin käyttäjiin ja systeemeihin. Käyttäjät voi-vat, järjestelmästä riippumatta mutta edellyttäen että he käyttävät samaa protokollaa, soittaa ulkoiseen numeroon ja ulkoinen käyttäjä voi soittaa heidän numeroonsa.

Suomen kunnat ja niiden terveyskeskukset, erikois-sairaalat Kemissä ja Rovaniemellä sekä muutamat toiset asiakkaat käyttävät pohjoissuomalaista Arctic Connect videosysteemiä, joka rakentuu Tandbergin alustalle. Asi-akkailla on sekä kiinteitä videokonferenssilaitteistoja että

omia yksittäisiä asennuksia yksittäisillä käyttäjillä. Lait-teiston toimittaja hoitaa järjestelmät ja asiakkaat mak-savat asennus- ja lisenssimaksut kustakin asennetusta ohjelmasta. Tämän lisäksi voidaan ostaa oheisohjelmia, jota kautta käyttäjä voi etäohjata toista tietokonetta ja tällä tavalla ohjata tiedostoa, lukea ja tehdä lääkemäärä-yksiä, lähettää s-lääkemääräyksiä, lähetteitä jne. Tämä on mahdollista tehdä samassa tilaisuudessa kuin vide-oneuvottelu potilaan kanssa, potilaan ollessa muualla. Suomen videojärjestelmän toimittaja sanoo, että heidän systeeminsä toimivat hyvin toisten systeemien kanssa. Heidän asiakkaansa voivat soittaa ulkoiseen numeroon

ja ulkoisesta numerosta voidaan soittaa heidän nu-meroonsa, mutta sillä edellytyksellä että he käyttävät samaa protokollaa.

Seuraavassa kuvassa on esimerkki videoneuvottelu, jossa erikoislääkärillä on takana kuvaruudussa röntgen-kuva ja edustalla potilas ja hänen ympärillään hoitohen-kilöstöä sekä alhaalla oikealla kuva hänestä itsestään omassa näytössään.

Videoryhmä ja muut hankkeen työryhmät ovat tehneet testitapaamisia ja testikonsultaatioita. Näissä testeissä ja ennen kaikkea videoryhmä on käyttänyt varsinais-ta tätä varten laadittua pöytäkirjaa (suomen ja ruotsin kieliset) jossa on asiayhteydestä riippuen tärkeitä niin teknisiä kuin hoitoa koskevia kysymyksiä. Valtakunnan rajat ylittävät testit ovat olleet täynnä teknisiä ongelmia ja hankkeen IT-tekniikan osalta on kysymyksessä ollut saada tekniset sovellukset toimimaan.

Soitot Suomen terveyskeskuksiin ovat toimineet vain lyhyen ajan hankkeen kokonaisajasta. Aluksi ei ylipää-tänsä voitu soittaa näihin numeroihin. Tekninen henkilös-tö molemmin puolin rajaa, NLL:n ja AC:n videopalvelut selvittivät ja päättelivät kumpikin omalta osaltaan ja yhdessä missä ongelma oli. Molemmat päätyivät siihen että Suomen numeroon ei voida soittaa. Suomen lait-teiston toimittaja teki teknisiä muutoksia, minkä jälkeen soitto Suomen terveyskeskukseen onnistui. Muutaman kuukauden jälkeen yhteys heitti toimimasta. Jonkin ajan kuluttua Suomen toimittaja kokeili uutta ratkaisua, joka toimi siten että Ruotsin terveyskeskuksen henkilöstö soitti ensiksi nk. videosillalle, josta numeronäppäimellä valittiin Suomen paikallinen numero sekä lisänumero ja suffiksi. Tämä toimi vähän silloin tällöin ja lopuksi heitti kokonaan toimimasta.

kuva 3. Videokonsultaatio. Potilas ja henkilöstöä edessä ja röntgenkuva takana.

14

Muiden teknisten ongelmien lisäksi voidaan mainita videokuvan katoamiset kesken yhteyden mutta video-ääni kuului. Nämä tapaamiset ovat jatkuneet lyhyen ja pitemmän ajan ilman kuvaa. Tämän tyyppiset tekniset viat saattavat molempien maiden teknikoiden mielestä johtua useista toisiinsa liittyvistä tekijöistä sellaisista ku-ten tietokoneen moniajo, monta sovellusta samanaikai-sesti käynnissä, joten ei voida osoittaa vain yhtä tekijää ongelman syyksi. Lisäksi Internetin nopeus vaikuttaa videoyhteyteen.

Koska NLL:n numeroon tehty soitto on toiminut hyvin, on valtakunnan rajan ylittävä videotapaaminen ollut mahdollista siten, että Suomen terveyskeskusten han-keen osanottajat ovat soittaneet kollegoilleen Ruotsin terveyskeskuksissa.

IT-työryhmä ehdottaa, että yllä mainittujen teknisten ongelmien selvittäminen otetaan uudelleen selvitettä-väksi varsinaisella työajalla niin että päädytään pysyvään ratkaisuun ja jotta tämä arvokas työ tulee otetuksi tal-teen sitä sovelletaan rajatylittävässä yhteistyössä. Ehkä tämä voi sisältyä yhtenä osana johonkin tulevaan EU tai muuhun hankkeeseen.

Videoneuvottelu Alla olevassa kuvassa nähdään valtakunnan rajan yli tapahtuva kahden hoivaavan välinen videoneuvottelu/ -konsultaatio.

Käyttäjä Övertorneån terveyskeskuksessa Ruotsissa voi kirjautua videokonferenssilaitteistosta tai CMA-työpöydästä (CMAD). Käyttäjä Pellon terveyskekuksessa Suomessa voi vastaavasti kirjautua Arctic Conneckt

(AC) videokonferenssilaitteistosta tai yksityisestä työ-pöydästä. Videoneuvottelun aikana voi toinen osapuoli näyttää esim. ajankohtaisia tietoja potilaan tiedostosta lähettämällä oman videokuvansa kollegalle rajan toisella puolella. Potilaan luona oleva kollega voi web-kameralla näyttää esim. lähikuvan potilaan haavasta. Testitulokset ja muut yksityiskohdat selostetaan edellisessä jaksossa.

Videokonsultaatio ja etävastaanottoSeuraavassa kuvassa nähdään erikoistapaus siitä, miten videokonsultaatio voidaan yhdistää etäohjattuun tie-dostojärjestelmään n.k. etävastaanotto, kahdella Arctic Connect videosovelluksella, jotka testattiin kytkettyi-nä kultakin puolelta valtakunnan rajaa. Tämä työtapa saattaa olla eduksi esim. yhteisellä päivystysvastaan-otolla, kun suomalainen potilas hakeutuu ruotsalaiseen terveyskeskukseen.

lyhyesti voimassa olevista lainvaatimuksistaSuomen ja Ruotsin lainsäädännön mukaan on ainoas-taan laillistetulla lääkärillä oikeus käyttää potilastiedos-toa. Lisäksi vaaditaan, että tällä lääkärillä on työsuhde kysymyksessä olevan hoitolaitoksen kanssa. Tämä mer-kitsee että, jotta lääkäri voisi käyttää sen terveyskeskuk-sen potilastiedostoa molemmissa maissa vaaditaan, että tällä lääkärillä on laillinen oikeus molemmissa maissa ja työsuhde kyseessä olevan terveyskeskuksen kanssa molemmissa maissa.

Lääkäri, joka täyttää nämä vaatimukset, voi saada toimivallan käyttää potilastiedostoa ajankohtaisessa terveyskeskuksessa kummassakin maassa. Kummankin

Övertorneå, VCPello, TK

ArcticCommunicator /

Ip-videoconferens


RIKSGRÄNSEN

CMADesktop

VASpatientjournal-

system Mediatripatientjournal-

system

kuva 4. Videoneuvottelu, jossa mukana Övertorneån ja Pellon terveyskeskukset.


VAS-potilastiedosto

systeemi Mediatri-potilastiedosto

systeemi

15

tiedoston käyttö lisää potilasturvallisuutta, koska ajan-kohtainen tieto on suoraan luettavissa potilaan omasta tiedostosta omassa terveyskeskuksessa.

Seuraavan kuvan esimerkissä Övertorneån terveyskes-kuksen lääkäri, jolla on täysi toimivalta käyttää terveys-keskuksen potilastiedostojärjestelmää VAS, hänellä on myös täysi toimivalta käyttää tiedostojärjestelmää Mediatri Pellon terveyskeskuksessa. Tässä tapauksessa tämä lääkäri on testannut ARD-modulia vain etäohjatak-seen tiedostojärjestelmää Mediatri rajan toisella puolella. Hän on lukenut ja päivittänyt tiedostoa, kirjannut labora-torio- ja röntgenvastauksia, laatinut kirjelähetteitä sekä lääkemääräyksiä ja testaukset onnistuivat hyvin.

2. Toistensa potilastiedostojen lukuoikeus TAVOITE - Suomen terveyskeskuksesta pääsy Ruotsin potilas-

tiedostojärjestelmään (NLL:n VAS)- Ruotsin terveyskeskuksesta pääsy Suomen potilas-

tiedostojärjestelmään (esim. Pellon Mediatri)

TULOS Hankkeen ensimmäisen vaiheen hakemuksen yhtey-dessä todettiin että hoitotyöntekijöiden toivomusta ja vaatimusta tiedonsiirrosta suoraan järjestelmien välillä ei täytetä. Syynä siihen oli ja on ensinnäkin että nykyinen lainsäädäntö ei tue sitä työtapaa, ja toiseksi Norrbotte-nin läänin maakäräjien potilastiedostojärjestelmän VAS ehdoton varmuusvaatimus kun kyseessä on kytkentä toisiin järjestelmiin. Nämä vaatimukset ovat pikemminkin tiukenneet varsinkin sen jälkeen kun NLL:n kehittämä potilastiedostojärjestelmä on saanut lääketieteenlaitok-

selta Läkemedelsverket CE-merkinnän hyväksytyksi.Kuten aikaisemmin on todettu, Suomen ja Ruotsin

lainsäädäntö sallii lukuoikeuden toistensa potilastiedos-toihin. Siten voi päivystävä lääkäri samanaikaisesti, kun hän seuraa tiedostoa omasta potilastiedostostaan, lukea ajankohtaista tietoa suoraan potilaan omasta tiedostosta siinä terveyskeskuksessa, johon potilas kuuluu. Täten potilasturvallisuus kasvaa huomattavasti.

Potilastiedostossa olevan tiedon lukuoikeus on tärkeä rajat ylittävässä hoitoyhteistyössä, varsinkin kun puhu-taan vastaanoton päivystysvuorottelusta ja hoitotarpeen arvioinnista sekä kahden ammattilaisen välisestä neuvot-telusta terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta.

Useita vaihtoehtoja on selvitetty ja useita ratkaisuja ehdotettu siitä, miten potilastietous olisi ammatinharjoitta-jien saatavilla, joko vastaanottotilanteessa tai neuvottelun yhteydessä. Käyttötilaisuudet olisivat viikoittaisia, riippuen mm. siitä että Övertorneån ja Pellon välillä on rajanylittävä päivystysyhteistyö.

Alkuperäiset toiveet on osittain täytetty kun nyt voi henkilöstö Suomen terveyskeskuksesta potilaan luvalla lukea ruotsalaisen potilaan ruotsalaista potilastiedostoa. Vastaavalla tavalla voi hoitohenkilöstö Ruotsin terveys-keskuksessa lukea suomalaisen potilaan suomalaista potilastiedostoa. Testaukset on tehty Övertorneån terveyskeskuksen järjestelmällä VAS ja Pellon terveys-keskuksessa systeemillä Mediatri ja ne ovat osoittaneet, että kummallakin järjestelmällä lukeminen on teknisesti mahdollista ja se toimii. Lupajärjestelmän avulla voidaan lukuoikeus molemmissa järjestelmissä ohjata tietylle käyt-täjälle. Tätä työskentelyä havainnollistaa seuraava kuva.

Alle olevasta kuvasta näkyy miten lukuoikeuden käyttö

Övertorneå, VC

Pello, TK


Ip-videoconferens



ARD-modul

Mediatri


Ip-videoconferens


Fjärråtkomst till patientjournaler: läsa,skriva, svar, remisser, EKG, RTG, osv.

Elektroniska recept 2011-12.

RIKSGRÄNSEN

Grä

nslö

svå

rdR

ajat

onho

ito

Fjärrmottagning och videokonsultation- Fjärrstyrning av patientjournal via AC- AC+ARD-modul

med samtidig videokonsultation

kuva 5. Videoneuvottelu ja etävastaanotto. Övertorneån ja Pellon tk.

etävastaanotto ja videoneuvottelu-Potilastiedoston etäohjaus AC-AC+ARD-modulilla sama-naikaisesti videoneuvottelun kanssa.



Potilatiedoston etäluku. Lukea, kirjoittaa, vastata, lähete, EKG, RTG,

s-lääkemääräykset, jne.S-lääkemääräykset 2011-12

16

VAS tiedostoon tapahtuu. Pellon TK:n lääkäri kirjautuu maakäräjien verkostoon NLLNET ohjelmalla Portwise, jolloin saadaan varmennettu suojattu VPN-yhteys Lääkä-rin työpöydällä olevat sovellukset osoittavat, että hän on oikeutettu avaamaan ja kirjautumaan potilastiedostojär-jestelmään VAS ja sieltä lukemaan ruotsalaisen potilaan tiedostoa. Lääkäri joka on tätä testannut koki kirjautumi-sen ja tiedoston lukemisen toimivan ilman ongelmia.

Tiedoston lukuoikeus voidaan myöntää paikalliselle vastuunalaiselle hoitohenkilöstölle. Pieni asennuskustan-nus sekä vuotuinen lupamaksu esim. Portwise-maksu

tulevat maksettaviksi. Työtapa vaatii paljon huoltoa. IT-työryhmä ehdottaa että, jos lukuoikeus toistensa potilastiedostoihin toteutetaan Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välille tulee paikallisesti selvittää miten yhteistyön lukuoikeuden suhteen pitää toimia, mitä sääntöjä on noudatettava, mitä valtuuksia ja mille ammattikunnille niitä myönnetään. Lisäksi on tärkeä että jatkuvasti huomioidaan ja seurataan mahdollisia muu-toksia lainsäädännössä ja muissa kysymyksissä. Näihin vastaa ja näistä päättää äärimmäisenä lääketieteellisesti vastuussa oleva lääkäri kussakin terveyskeskuksessa.


ARD-modul



ARD-modul

Mediatri

Fjärråtkomst till patientjournaler: läsa,skriva svar, remisser, EKG, RTG,

o.s.v.Elektroniska recept 2011-12.

Övertorneå, VC Pello, TK

RIKSGRÄNSEN

kuva 6. Mediatri potilastiedoston etäohjaus.

PortWise


Pello, TK

Fjärråtkomst till patientjournalen:läsa (och skriva?) svar, remisser, EKG,

RTG, elektroniska recept, o.s.v.

Övertorneå, VC

VAS

Extern åtkomst till patientjournalsystemet VAS via Portwise

RIKSGRÄNSEN

Grä

nslö

svå

rdR

ajat

onho

ito

kuva 7. Portwise avaa ulkoiselle käyttäjälle mahdollisuuden lukea potilastiedostoa VAS.

ulkoinen lukuoikeus potilastiedostosysteemiin Vas



Potilatiedoston etäluku. Lukea, kirjoittaa, vastata, lähete, EKG, RTG,


Potilatiedoston etäluku. Lukea, (kirjoittaa?) vastata, lähete, EKG, RTG,


17

3. Digitaalinen röntgenkuvien siirtoTAVOITE - Suomalaisessa terveyskeskuksessa ruotsalaisesta

potilaasta otettu röntgenkuva siirretään suoraan valtakunnan rajan yli Norrbottenin läänin maakäräjien PACS-arkistoon.

- Ruotsalaisessa terveyskeskuksessa suomalaisesta potilaasta otettu röntgenkuva siirretään valtakunnan rajan yli Suomeen Kemin tai Rovaniemen sairaalan PACS-arkistoon.

TAUSTARöntgenhoitajat Suomen ja Ruotsin puolella suorittavat röntgenkuvien oton toistensa puolesta toisen poissa ollessa. Kuvat siirretään CD-levylle, joka annetaan potilaalle omaan terveyskeskukseen vietäväksi ja siellä kuvat siirretään ja tallennetaan omaan röntgenkuvien PACS-arkistoon. CD-levyllä oleva kuva ei ole alku-peräinen ja lisäksi levy voi vaurioitua tai hukkaantua, joten hoitajat molemmin puolin rajaa haluavat korvata tämän röntgenkuvien manuaalisen käsittelyn digitaali-sella käsittelyllä.

TULOS Tekniikan asiantuntijat molemmin puolin ovat yhdessä kehittäneet varman yhteyden röntgenkuvien siirrolle salakielisen nk. VPN-tunnelin Internetin kautta sekä asentaneet kummatkin kuva-asemat niin, että rönt-

genhoitaja voi suoraan valita oikean PACS-arkiston. Röntgenkuvien digitaalisen siirron ja tiedonkulun tallen-nusmallit näkyvät seuraavassa kuvassa. Katso myös röntgenryhmän raporttia ja kuvaa liitteessä ”Radiologisk bildtagnings-, lagrings- och överföringsprocess över riksgränsen i Tornedalen”/ Radiologinen kuvien otto, tallennus ja siirtoprosessi valtakunnan rajan yli Tornion-laaksossa.

Digitaalista siirtoa on testattu lähettämällä Terveyske-skuksen röntgenvastaanotosta Torniosta Suomesta rönt-genkuvia, jotka on otettu ruotsalaisesta testipotilaasta, tallennettaviksi röntgenkuvien arkistoon NLL:n erikois-sairaalaan Sunderbyniin.

Vastaavalla tavalla on suomalaisesta testipotilaasta otettuja röntgenkuvia lähetetty Haaparannan terveyske-skuksesta röntgenarkistoon Länsi-Pohjan Sairaanhoito-piirin erikoissairaalaan Kemiin (LPSHP).

Kolarista tulleesta suomalaisesta potilaasta Pajalan terveyskeskuksessa otetut röntgenkuvat voidaan sam-alla tavalla lähettää suoraan röntgenarkistoon Lapin Sai-raanhoitopiirin erikoissairaalaan (LSHP) Rovaniemelle. Hankkeen tämän osan käytännön testejä ei eri hallinnol-lisista syistä ehditty hankkeen puitteissa suorittaa vaan arvioidaan niiden valmistuvan muutaman viikon kuluessa hankkeen päättymisestä.

Tekninen ratkaisu on hyvin kokeiltu ja sitä käytetään monessa samankaltaisessa yhteydessä eikä vaadi pal-jon huoltoa eikä suuria kustannuksia. Muutos on tapah-

Norrbotten PACS(GE Centricity)

Pajala

Övertorneå

Haparanda

VPN -gateway

NLLNET

LSHP - PACS

LPSHP - PACS

(Kemi)LPSHP -network

(Rovaniemi)LSHP - network

Muonion-Enontekiön

ktt ky

Kolari

Pello

Ylitornio

Tornio

VPN -gateway

VPN -gateway

RIKSGRÄNSEN

Röntgenarkitektur NLL-Fin (LSHP+LPSHP)

kuva 8. Röntgenkuvien kulku- ja tallennusmalli. Rajaton hoito -hanke.

Röntgenarkkitehtuuri nll-Fin (lsHP+lPsHP)

18

tunut suhteellisen nopeasti ja kohtuulliseen hintaan. Po-tilaan kannalta epävarma manuaalinen kuvien käsittely CD:llä vaihdetaan digitaaliseen kuvien siirtoon, jolloin kuvien kadottaminen matkalla ei enää ole mahdollista. Lisäksi kuvat tulevat suoraan perille ja voidaan nopeasti liittää röntgenlähetteeseen, joka nopeasti lähetetään edelleen vastaanottajalle.

Tämä kustannuksia säästävä, yksinkertainen ja joustava työtapa takaa korkean potilasturvallisuuden, mistä lääketieteellisesti vastaavat lääkärit ja röntgen-hoitajat molemmin puolin rajaa ovat erittäin tyytyväisiä. Sen vuoksi IT-työryhmä ehdottaakin, että röntgenku-vien digitaalinen käsittely otetaan käyttöön hankkeen päätyttyä. Ennen käyttöön ottoa sovitaan SLA-rajoista ja muista hoitohenkilöstöjen välisistä rajauksista.

4. Sähköinen tiedonkäsittely TAVOITE- Lähetteiden, laboratorio- ja röntgenvastausten sekä

kirjelähetteiden lähettäminen Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä.

TULOSVaiheessa 1 todettiin, että käyttäjät voivat halutessaan lähettää s-lääkemääräyksiä, laboratorio-, röntgen- ja EKG tuloksia sekä muita lähetteitä toisilleen.

Vaiheessa 2 on selvitetty yleisvaltaiset prosessit mitä tulee lähetteiden käyttöön, käsittelyyn, virtaan ja palveluun ja menty läpi terveyskeskuksilta molemmin puolin rajaa saadut vastaukset, katso liitettä ”Remissan-vändning över riksgränsen i Tornedalen/Valtakunnanrajat ylittävien lähetteiden käyttö Tornionlaaksossa”.Olemme tutkineet erilaisia sähköisiä viestinkäsittelyjärjestelmiä ja päätyneet tulokseen, että ruotsalaiskehitteinen Meddix RoS –järjestelmä täyttää vaatimukset ja kriteerit, jotka asetetaan sähköiselle laboratorio- ja röntgenvastaus-ten sekä kirjeiden toimittamiselle Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten välillä. Järjestelmää on paljon kokeiltu ja sitä käyttävät jo monen vuoden takaa eri organisaatiot ja yksityiset yritykset, jotka lähettävät röntgenlähtteitä röntgenklinikoille sekä lab-lähetteitä ja –näytteitä Sun-derbynin sairaalan kemian laboratorioon, jonne Meddix ja RoS on integroidu. Katso seuraavaa kuvaa.

© 2010 Tieto Corporation Page 1

MEDDIX RoS – Två sätt att arbeta… – Kaksi tapaa työskennellä …

1. Direktanvändning av webapplikation…

Webapplikaation suora käyttö… Web applikationWebapplikaatio

www

2. … eller integrererade med kundens system… tai integroitu asiakkaan systeemeihin

Kundsystem Asiakkaan systeemi

RTG, Lab etc

Säkerhet Varmuus

KommunikationKommunikaatio

DatabasTietokanta

Applikation Applikaatio

MEDDIXInternettjänst

Internetpalvelu

kuva 9. Lähetteiden ja vastausten kaavio viestinkäsittelyjärjestelmässä Meddix RoS.

19

Järjestelmässä on web-ohjelma, joka on mahdollista integroida varsinaiseen toimintajärjestelmään ja sisältää valmiit lomakkeet röntgen-, kemiallisen laboratorion- ja yleisille lähetteille. Järjestelmä palvelee erimuotoisten lähetteiden lähettämistä laboratoriojärjestelmään ja vastausten saamiseen sieltä käyttäen hyvin tunnettua integrointitekniikkaa kuten s-postia ja web-palveluja. Lähetteitä ja vastauksia ohjaa koodirekisteri. Kaikki lähe-tettävät tiedot tallennetaan salakielellä.

Ennen varsinaisen yhteistyöpalvelun alkamista täytyy yksityiskohtaiset erot selvittää, erikoissanastot ja esim. kemiallisten näyteanalyysien nimet, raja- arvot ja muut kunkin järjestelmän parametrit ja luoda yhteiset kytkentätaulukot. Selvitys osoittaa, että lähet-teet ja vastaukset tulevat todennäköisesti vaatimaan tietyn kaksinkertaisen työn rajayhteistyössä. Tämä ei tietenkään ole mitään mihin me pyrimme, mutta tiettyyn määrään se voidaan hyväksyä, kun otetaan huomioon käytön tarve (potilaiden lukumäärä) eikä se aluksi taida olla niin korkea. Rajayhteistyö terveyskeskusten välillä koskee myös laboratorio- ja röntgenyksiköitä. Niissäkin täytyy olla valmiita muutoksille ja varata niille tarvittava aika. Muutos merkitsee alussa kehityskustannuksia sekä jokaisesta lähetetystä viestistä peritään maksu. Kehityksen laajuudesta riippuen vaaditaan myös pa-nostusta koulutukseen. IT-työryhmä ehdottaakin, että ennen tulevaa kehitysmuutosta pitää tehdä syvempi selvitys IT-tekniikasta, laboratoriotehtävistä, kustan-nuksista sekä mahdollisista vaihtoehdoista, joita on saatavilla.

5. InfrastruktuuriTAVOITE- Infrastruktuuriset edellytykset ja mahdollisuudet

kartoitetaan esim. mahdollisuudet kytkeä yhteen verkostot ja järjestelmät.

TULOS Olemme selvittäneet suojatut (salakieliset) verkostot, joita on molemmin puolin valtakunnan rajaa ja mitkä näistä voidaan kytkeä loogisesti yhteen, sekä millaiset ovat kustannukset. Ruotsin terveyskeskukset ja sairaalat on liitetty järjestelmään NLLNET, joka on Norrbottenin läänin maakäräjien oma verkosto. Suomen terveyske-skukset on liitetty kunkin kunnan verkostoon ja kahteen sairaalaan, joilla on oma verkosto.

Ruotsin puolella on yhteinen maata käsittävä suojattu salakielinen verkosto ”Sjunet”, johon ovat liittyneet Ruotsin maakäräjät, muut viranomaiset ja järjestöt sekä myös järjestöjä ja yrityksiä Ruotsin ulkopuolelta. Yritys Inera vastaa Sjunet-sopimuksista ja ruotsalainen yritys TDC vastaa tekniikasta, suunnittelusta, käytöstä sekä Sjunetin hintatiedoista. Ruotsalaiset ja suomalaiset TDC-yritykset ovat vahvistaneet, että on teknisesti mahdollis-ta liittää yhteen Suomen rajakuntien verkostot ja Sjunet, ts. kytkeä yhteen Ruotsin ja Suomen terveyskeskukset. Mahdolliset asiakkaat voivat hakea liittymistä, jolloin heille tehdään erityinen tarkastus ja heidän pitää täyttää vaatimukset jotka Sjunet liittymiselle asettaa. Tätä pro-sessia ei tehty, sillä Suomen kunnat pitivät tätä ratkaisua

liian kalliina verrattuna siihen, että sitä tällä hetkellä ei käytettäisi muuhun kuin röntgenkuvien siirtoon.

Olemme selvittäneet myös mahdollisuutta lähettää röntgenkuvia salakielisellä yhteydellä Internetillä ja siinä mielessä katsoneet eri tämän alan toimittajia esim. Crossport, jonka toiminta perustuu suuriin röntgen-kuvien määriin, mikä tässä yhteydessä on hyvin kallis ratkaisu.

Kolmantena ratkaisuna olemme katsoneet mahdollisu-utta toimittaa röntgenkuvia suoraan terveyskeskusten välisellä kiinteällä nk. VPN-yhteydellä, olemme myös testanneet sitä ja menestyksellä, katso kappaletta 3. ”Digitaalinen röntgenkuvien siirto” sekä siinä mainittuja liitteitä.

6. Varmuus ja lukuoikeus TAVOITE - Kartoittaa ja selvittää varmaa lukuoikeuden mahdol-

lisuutta toistensa järjestelmien tiedostoihin katsomalla niin teknisiä ratkaisuja kuin mitä oikeudellista järjesty-stä tulee noudattaa.

TULOSErilaiset tekniset ratkaisut kuten VPN (Virtual Private Network) ja Portwise antavat tähän mahdollisuuden. Molemmat ovat esimerkkejä applikaatioista, joita voi-daan käyttää luotaessa varma ulkoinen kirjautuminen salakielellä käytettävään tunneliin verkostossa kunnes käyttäjä poistuu kirjautumisesta. NLL käyttää Portwise ohjelmaa ulkoisen toimijan pääsemiseksi maakäräjien sisäiseen verkostoon NLLNET. VPN-ohjelmaa voidaan käyttää kun halutaan luoda röntgenkuvien siirrolle pysyvä tunneli, mikä on kuvattu jaksossa 3 Digitaalinen röntgenkuvien siirto.

Luvat potilastiedostojärjestelmien ja muiden hoitojär-jestelmien käyttöön on laadittu ja ne toimivat saman-kaltaisella tavalla ja noudattavat samankaltaisia periaat-teita ja varmuusvaatimuksia molemmin puolin rajaa.

Työryhmän jäsenetPaula Hurula, Norrbottenin läänin maakäräjät, Ruotsi Hankkeen vastaava NLL:n IT-asiantuntija ja yhteen-sovittaja

Janne Okkonen, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky/UULA, Suomi ja vastaa hankkeessa Suomen raja-kuntien ja terveyskeskusten IT-asioista.

20

SANASTO

sana selosTus AC Arctic Connect, videojärjestelmien ja ohjelmien eli sovellusten toimittaja. Arctic Communicator videojärjestelmä.ARD-moduli Arctic Remote Desktop- tietokoneen etäohjauksen applikaattori.CE-merkki Lääketuotteiden laitoksen myöntämä tavaramerkki.CMAD CMAdesktop/työpöytä video (pc, webkamera, kuulokkeet, kaiuttimen mikrof.).Distans/etä Lääkärin tai muun spesialistin kanssa neuvottelu kirjeitse, puhelimitse, videokonsultaatio jne.

lääkärin ja potilaan ollessa eri paikoissa.Fin Suomi, suomalainen.HC Suomen terveyskeskus katso myös TK.IT Norrbotten Access Euroopan suurimpaan avoimeen laajakaistaverkostoon. Katso myös Lumiora.Kemlab Kemiallisten näytteiden kemiallinen laboratorio.Lab Laboratorio näytteiden analyysejä varten.LSHP Lapin sairaanhoitopiiri, Rovaniemen erikoissairaala Suomessa.LPSHP Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiiri, Kemin erikoissairaala Suomessa.Lumiora Yhteinen pikaverkosto. Kokemuksia kuituverkon hyödyistä kunnissa ja terveydenhuollossa

Pohjois-Ruotsissa. Katso myös IT Norrbotten.MeddixRoS Internet-pohjainen Lähete ja Vastaussysteemi, omistaja Tieto Sweden AB Ruotsissa.MT-produkt Lääketieteellistekninen tuote.NLL Norrbottenin läänin maakäräjätNLLNET Maakäräjien lääniä käsittävä tietoja IP-puhelinverkostoPello Suomen puolen Pello.Polycom Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmiin sovellettuja

tuotteita. Muita toimittajia on mm. Tandberg.PW Portwise suojattu salakielinen verkkoyhteys esim. potilastiedosto.RTG Röntgen (-kuvat jne.)Sjunet Ruotsin maakäräjien ja muiden järjestöjen suojattu tietoverkosto.SLA Service Level Agreement- Palvelusopimus.Tandberg Videojärjestelmien toimittaja, tarjoaa teknisiä asiakkaan omaan videojärjestelmään sovellettuja

tuotteita. Muita toimittajia on mm. Polycom.TDC Yritys joka tarjoaa ja toimittaa yrityksille ja järjestöille puhe- tietokone- ja video

kokonaisratkaisuja.TK Terveyskeskus Suomessa. Katso HC.VAS Hoitoalan hallintosysteemi, Norrbottenin läänin maakäräjien potilastiedosto.Video-konsultaatio Etäneuvottelu videolla esim. lääkärin, erikoislääkärin kanssa neuvottelu jne. VPN Virtual Private Network.VC Ruotsin terveyskeskus.Ötå vc Övertorneån terveyskeskus.

21

VIITEKIRJALLISUUS JA wEb-LINKIT

Suomen linkitkanTa kansallinen terveysarkisto (Det Nationella Hälso- och Sjukvårdsarkivet innehåller eRecept, eBase, eArkiv), publicerad 2007-01-31 och länk daterad 2011-06-15https://www.kanta.fi/kansallinen-terveysarkisto;jsessionid=75AD8472F1E5C04086DC2FAA2FBA1E88.Tomcat1

nationell IT strategi, endast på finska; Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan IT strategia vuosille 2007-2011 publicerad 2007-11-01 och länk daterad 2009-06-21http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3637.pdf&title=Sosiaali__ja_terveysmi-nisterion_hallinnonalan_IT_strategia_vuosille_2007_2011_fi.pdf

laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159 = publiceringsdatumhttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Laki%20sosiaali-%20ja%20terveydenhuollon%20asiakastietojen%20s%C3%A4hk%C3%B6isest%C3%A4%20k%C3%A4sittelyst%C3%A4%20

laki sähköisestä lääkemääräyksestä 2.2.2007/61 = publiceringsdatumhttp://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070061 Lagen om elektroniskt recept 2.2.2007/61 = publiceringsdatum http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/2007/20070061

eu-projektkontor för lapplands län uula uudet palveluja toimintamallit lapissa 2008-2010, länk daterad 2009-06-21http://www.lshp.fi/download.aspx?ID=1634&GUID=%7B9DDFA888-EFF4-4D3B-A51D-732381573E58%7D

Ruotsin linkitnationell eHälsa — strategin för tillgänglig och säker information inom vård och omsorg publicerad 18 juni 2010http://www.regeringen.se/content/1/c6/14/84/29/b38c1b84.pdf

nPö nationell Patientöversikt, se länk daterad 2011-05-31http://www.cehis.se/vardtjanster/npo/

Patientdatalagen i praktiken etapp 2 modellering, daterad 2009-11-30http://www.cehis.se/images/uploads/dokumentarkiv/PDLiP_etapp_2_slutrapport_100603.pdf

Pdl Patientdatalag, publicerad 2008-05-29, länk daterad 2009-06-21http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/20080355.HTM

Projektansökan ”Fritt vårdval inom den funktionella regionen Tornedalen — ett genomförande i två faser varav fas 1 omfattar verksamhetsöversyn” och fas 2 genomförande av testhttp://www.framtidenssjukvard.se/

sverige: MT-produkt Medicinteknisk produkthttp://www.lakemedelsverket.se/malgrupp/Foretag/Medicinteknik/Vagen-till-CE-market/

distanskonsultation i FIa-projektet, vid NLLhttp://www.nll.se/upload/IB/lg/sekr/demokrati/Demokratiutskottet/Utbildning%202011/110413/OH/Fia%2013%

http://www.nll.se/upload/IB/lg/sekr/demokrati/Demokratiutskottet/Utbildning%202011/110413/OH/Fia%2013%20april.ppt

Muut linkiteu: epsos ”smart open services for european Patients” eu-projekt with focus on Interoperable Patient summaries and ePrescribing, webplats daterad 2009-06-21http://www.epsos.eu/

22

Video

TAUSTA/TAVOITE

Hankkeen tavoitteena on ollut tunnustella onko mahdol-lista saada esteetön rajatylittävä sairaanhoito Torniolaak-soon, mikä olisi hyvä potilaille ja saraanhoidolle.

Työryhmän tehtävänä on ollut levittää tietoa video-neuvottelujen käytöstä esim. yhteyksissä lääkäriin mutta myös lyhyissä kokouksissa, se säästää aikaa ja kustan-nuksia ei ainoastaan rahallisesti vaan myös ympäris-töllisesti. Tavoitteena on ollut implementoida ja testata videoneuvotteluja terveyskeskusten välillä potilaan hoi-

totilanteessa maan rajojen sisäpuolella ja ulkopuolella.Rajaton hoito vaiheen I työryhmä Koulutus tuli tu-

lokseen, että tulee tutkia mahdollisuuksia, miten voida käyttää telelääketieteellistä neuvottelua päivystyksessä potilashoidossa. Tavoitteena oli ensin kokeilla videoneu-vottelua Ruotsissa Övertoneån ja Pajalan terveyskes-kusten välillä. Kokeilu piti sitten laajentaa rajan yli käsit-tämään Suomen Pellon terveyskeskus ja Övertorneån terveyskeskus Ruotsissa, koska niillä on jo ennestään toimiva päivystysyhteistyö.

MENETELMÄT JA TYÖTAVAT

Työryhmä on kokoontunut noin kerran kuussa seminaa-rien lisäksi.

Olemme tehneet opintovierailun Kolarin terveys-keskukseen Suomessa, jossa jo pitkään on käytetty videoneuvotteluja päivystyksessä terveyskeskusten välillä. Siellä saimme nähdä miten videodkonsultaatio käytännössä toimii. Ryhmä on tehnyt opintovierailun myös Tromssaan Norjaaan saadakseen tietoa miten siellä videoneuvotteluja käytetään.

Olemme työssämme ottaneet esille testikaavak-keen, suostumussopimuksessa käytettävän lomakkeen potilaalle ja tehneet riskianalyysin. Olemme kirjoittaneet laitteiston käyttöohjeet ja jakaneet niitä käyttäjille Över-torneån ja Pajalan terveyskeskuksissa. Rutiineiden ja työtapojen koulutusta on järjestetty terveyskeskuksissa.

Sairaanhoitajien täydennyskoulutuksesta on keskus-teltu, koska videoneuvottelut muuttavat heidän työ-tapojaan.

Olemme harjoitelleet keksittyjen tilanteiden kanssa, laatineet niille toimintamenetelmät esim. tilanteessa, jossa potilas makaa akuuttiosastolla Pellon terveyske-skuksessa ja on saatava yhteys Övertorneån terveyske-skuksen päivystävään lääkäriin.

Aika pian hankkeen päästyä käyntiin saimme käyttöömme teknisiä laitteita tietyille terveyskeskuksille ja henkilöille. Useat hankkeen jäsenet saivat käyttöönsä pienet videokamerat ohjelmineen, vastaisuudessa käy-tämme nimeä videokamera. Laitteistossa on ohjelma, kamera, pääkuulokkeet ja/tai pöytämikrofoni ja kaiutin. Tämä mahdollistaa videokeskustelut, jakaa dokumentteja ja työpöytää keskenään, voidaan jopa ”chattata”. Voidaan nähdä kaikenlaista tietoa esim. PowerPoint, Exel-laskel-mia, Word-dokumentteja ym omassa näyttöpäätteessä. Voit kytkeä itsesi videokonferenssilaitteistoon ja osallistua kokouksiin ja seurata luentoja. Videokameraa voi ohjata kaikista tietokoneista, joihin on liitetty sellainen ohjelma ja se toimii myös siirrettävissä tietokoneissa ja täten voit olla mukana videokokouksissa, missä sitten lienetkin.Videokonsultaatio: potilas ja sairaanhoitaja.

23

Övertorneån ja Pajalan terveyskeskukset saivat myös siirrettävät videolaitteistovaunut sekä lääkärin vastaan-otolle että akuuttiosastoille.

Suomen puolen terveyskeskuksilla oli jo laitteistot, koska siellä on pitkään käytetty tätä tekniikkaa.

Ensiksi alkuun saimme opetella käyttämään laitteistoa ja kun aloimme tuntea varmuutta tekniikan käytössä, aloimme opastaa toisia tekniikan käyttöön aloilla kuten hoitosuunnitelmat, koulutukset, kokoukset, viittomakie-len tulkkit jne.

Övertorneån ja Pajalan terveyskeskukset saivat myös siirrettävät videolaitteistovaunut sekä lääkärin vastaano-tolle että akuuttiosastoille. Suomen puolen terveyske-skuksilla oli jo laitteistot, koska siellä on pitkään käytetty tätä tekniikkaa. Ensiksi alkuun saimme opetella käyttä-mään laitteistoa ja kun aloimme tuntea varmuutta teknii-kan käytössä, aloimme opastaa toisia tekniikan käyttöön aloilla kuten hoitosuunnitelmat, koulutukset, kokoukset, viittomakielen tulkkit jne.

Ilahduttavaa oli kuitenkin se, että lääkärit päätyivät samaan tulokseen, siis lääkäri joka oli videoyhteydessä potilaan kanssa ja paikalla oleva lääkäri.

Tarkoituksena oli myös testata videokonsultaatiota kevään aikana Pajalan ja Övertotneån terveyskeskusten välillä. Sitä ei kuitenkaan tehty ajan puutteen vuoksi, myös avainhenkilöt puuttuivat.

Hankkeen loppuvaiheess Pajalan ja Övertorneån terveyskeskukset saivat käyttöönsä stetoskoopit, joita voidaan käyttää videokonsultaation yhteydessä. Näitä testattiin vain terveyskeskuksissa, mutta ne todettiin hyvin käytännöllisiksi. Ääni tallennetaan ja se voidaan tarvittaessa lähettää edelleen tai tallentaa potilaan tiedostoon. Äänen laatu oli erinomainen ja stetoskooppi helppokäyttöinen kuten ohjelmakin. Övertorneån ter-veyskeskuksen lääkäri on testannut sairauskertomuksen siirtoa Suomesta Ruotsiin ohjelmalla Arctic-Connector remote desktop-controller, ja se toimi erittäin hyvin.

TULOS

Videokameran käyttö on implementoitu ja laitteiston käyttö lisääntyy sitä mukaa kuin käyttömahdollisuudet eri aloilla kasvavat. Videokamera sopii hyvin käytettä-väksi monessa eri yhteydessä esim. kokouksissa ja hoi-tosuunnittelussa. Jos laitteisto asennetaan siirrettävään tietokoneeseen, voi esim. terveydenhoitaja neuvotella lääkärin kanssa ollessaan potilaan kotona.

Uskomme että videoneuvottelu päivystyksen aikana potilasyhteyksissä on käyttökelpoinen myös tilanteis-sa, jolloin lääkäri saattaa olla kotonaan tai tai toisessa hoitopaikassa ja sairaanhoitaja ottaa potilaan vastaan terveyskeskuksessa. Lääkäri saa sitten arvioida voiko hän asettaa diagnoosia videon kautta vai pitääkö hänen tavata potilas henkilökohtaisesti. Vastaisuudessa, kun kaikki tekniset, lainsäädännölliset ja kielelliset esteet ovat poissa voidaan videoneuvotteluja käyttää potilas-työssä Suomen ja Ruotsin terveyskeskusten kesken.

Mitä stetoskoopeihin tulee ovat ne hyvin helppokäyt-töisiä ja soveltuvat käytettäväksi monessa eri tarkoituk-

sessa esim. opetustilanteessa, videokonsultaatiossa lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa jne.

ImplementointiedellytyksetTekniikka toimii, mutta sitä täytyy yksinkertaistaa niin että siitä tulee käytännöllisempi päivystyksessa potilaan hoitotilanteessa. Toivottavaa olisi että laitteisto aina olisi ”stand by” ja että kamerat olisivat lääkärin kauko- ohjattavia niin että sairaanhoitaja saisi keskittyä poti-laasta huolehtimiseen. Myös alla mainitut ongelma-alat täytyy ratkaista rajatylittävää yhteistyötä ajatellen.

ONGELMA-ALAT

Videoneuvottelujen avulla tehtävässä potilastyössä Suomen ja Ruotsin välillä on seuraavia ongelma-aloja:

▶ Suomen Tornionlaaksossa useita eri tiedostojärjes-telmiä, Ruotsissa vain yksi.

▶ Kielelliset esteet.▶ Tiedostojen siirto.▶ Lääkemääräykset.▶ Tekniset ongelmat, kun yritettän ottaa yhteyttä

Suomeen vastaa ”ArcticConnectors bridge” ja etemmäs ei päästä, mutta yhteys Suomesta Ruotsiin toimii ilman ongelmia.

▶ Juridiset esteet, lait, palkkiot, vakuutukset.

Työryhmän jäsenetAndreas Uusitalo, PajalaAnn-Sofie Johansson, PajalaBritt-Marie Westerberg, ÖvertorneåEivor Henriksson, Pajala Jari Havela, ÖvertorneåKarl Hard, PajalaMari Huhtanen, ÖvertorneåPiia Korteniemi, PelloPäivi Pudas, ÖvertorneåTaina Timonen, PelloTapani Risku, PelloTarja Saarinen, Haparanda

LIITTEET

1. Arvioidut vaarat, EU-hanke Rajaton hoito, video-kamera

2. Suostumus3. Pöytäkirja testistä videoneuvottelu4. Yhteenveto videoneuvotteluista/kokouksista tiettyjen

Övertoneån potilaiden ja Pajalan terveyskeskuksen vällillä.

5. Prosessikuvaus Rajaton hoito videokamera6. Etävastaanotto/neuvonta videoneuvottelu

24

Liite 1. Riskiarvionti EU-hanke Rajaton hoito, videokamera Tämän toiminnan käynnistämiseen ei ole mitään esteitä. Suomessa ollaan jo pitkään toimittu tällä tavalla ja myös Ruotsissa on ohjelmaa otettu käytäntöön. Tekniikka ja salassapito: Laitteisto on teknisesti turvallinen ja tiedonsiirto toimii. Tietoverkko on suojattu ulkoa tulevia verkkohyökkäyksia vastaan ja myös kaksoissuojattu. Pellon terveyskeskus Suomessa on käyttänyt järjestelmää 1990-luvulta ja yhtään verkkohyökkäystä ole todettu. Testipöytäkirja ja lomake ”Potilaan suostumus” on laadittu. Koulutus: Laaditaan selkeät, kirjalliset työohjeet ja henkilöstön koulutusta järjestetään eri paikkakunnilla. Juridiikka: Projektipäälliköllä Eva Karlssonilla on yhteys Ruotsin Kunnat ja Maakäräjät järjestön juristiin mitä tulee lakeihin ja asetuksiin.

25

Liite 2. SUOSTUMUS Allekirjoittanut hyväksyy täten että lääkärin ja muun sairaanhoitohenkilöstön vällillä käytävä neuvottelu tapahtuu video/webbkameran avulla. Päiväys Potilaan nimi ja henkilötunnus Potilaan allekirjoitus Tämä testi kuuluu EU-hankkeeseen Rajaton hoito II – Tornionlaakso

26

Liite 3. Testipöytäkirja Videokonsultaatio 1. Päiväys…………………… Kello……………… 3. Terveyskeskus: Tekninen toimivuus 3. Tietokoneen nimi………………..4. Tyyppi: Kiinteä pc Siirrettävä MT-tietokone 5.Verkkoyhteys: Kiinteä Langaton 6. Muuta: Portwise Muu: 7.Video: Polycom (NLL) Tandem/Arctic Connect (Suomi) 8.Videokamera ………………………. Tietokoneessa oleva kamera 9. Audio: Kuulokkeet Kaiutinmikrofoni Merkki……………………. 10. Muut varusteet: Stetoskooppi Otoskooppi Muuta ilmoita mitä……………. Hyvin huono Huono Hyvä Erittäin hyvä

11. Ääni 12. Kuva 13. Väri 14. Tarkkuus 15. Liikkuvuus 16. Muut huomattamista tekniikan toimintaan.

…………………………………………………………….

Syy yhteydenottoon

17. Diagnoosi …………………………………………………………

18. Diagnoosi – epävarma 19. Hoito-ohjeet 20. Toinen mielipide 21. Muuta …………………………………………………

Konsultaation tulos 22. Potilas valmiiksi hoidettu 23. Lähihoidon seuranta 24. Myöhemmin uusi etäkonsultaatio 25. Lähete

27

Liite 3. Seuranta 26. Keneltä……………………………………. 27. Kenelle………………………………… 28. Neuvottelevan sairaanhoitajan/lääkärin tyytyväisyys Tyytymätön Aika tyytyväinen Tyytyväinen Hyvin tyytyväinen Ei voi osallistua 29. Potilaan tyytyväisyys Tyytymätön Aika tyytyväinen Tyytyväinen Hyvin tyytyväinen 30 Miten kauan neuvottelu kesti? ………………………………………………………………………………………………. 31.Miten yhteys – keskustelu koettiin? ………………………………………………………………………………………………. ………………………………………………………………………………………………. ………………………………………………………………………………………………. 32. Huomautus. ………………………………………………………………………………………………. ………………………………………………………………………………………………. ………………………………………………………………………………………………. 33. Koulutuksen tarve (mitä tarvitset, esim. ekg:n tulkintaa) ………………………………………………………………………………………………. ………………………………………………………………………………………………. ………………………………………………………………………………………………. 34. Lähihoidon lääkäri, virka ja nimi ……………………………………………………………………………………………….

NordkalottrådetPohjoiskalotin neuvostoThe North Calotte Council

Lapin lääni

28

Liite 4. Yhteenveto videoneuvottelu/kokoustesteistä, jotka on tehty Övertorneån ja Pajalan terveyskeskusten välillä ja joissa mukana ovat olleet tietyt potilaat.

• Testien suoritusaika 011210-091210

• Yhteensä 8 potilasta osallistui testiin, jossa potilas tapasi toisessa terveyskekuksessa olevan piirilääkärin video/webbkameran välitykssellä

• Övertorneåssa olevat potilaat tapasivat ensin Pajalan terveyskeskuksen lääkärin videon

välityksellä ja päinvastoin. Sen jälkeen potilaille tehtiin tavallinen lääkärintarkastus kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa..

• Diagnoosia ja hoitoa verrattiin toisiinsa ja todettiin että lääkärit olivat päätyneet

samaan tulokseen riippumatta tapasivatko potilasta videon välityksellä vai tavanomaisella tavalla.

• Käynnin syitä olivat päänsärky/migreeni, hypertonia, terveystarkastus,

selkä/lannevaiva, haava, olkavaiva.

• Testausajan alussa tekniikka aiheutti ongelmia, ennen kaikkea ääni piti saada toimimaan. Ääni koettiin liian hiljaiseksi vaikka se oli maximissa.

• Kuva, väri, tarkkuus ja liikkuminen koettiin joko hyvänä tai erittäin hyvänä.

• Sekä potilaat että lääkärit kokivat videokonsultaatiot positiivisiksi ja olivat tyytyväisiä

yhteyteen.

• Konsultaatiot kestivät 20-50 minuuttia riipuen miten tekniikka toimi.

• Huomautettiin että on tärkeä tarkistaa laitteisto ennen lähetyksen alkua sekä harjoitella säännöllisesti.

• Testausjakson aikana huomattiin, että myös valolla on suurta merkitystä kuvan

tarkkuuteen.

29

Liite 5. Prosessikuvaus Rajaton hoito, Videokamera

- Pääprosessi • Päivytysyhteistyö Pello - Övertorneå

- Osaprosessit

• Vidokonsultaatio ja puhelinkonsultaatio • Potilashoito Pellon akuuttiosatolla akuuttitilanteessa

Kuvauksen kohde Pellon terveyskeskuksen vuodeosastolla on potilas joka sairastuu äkillisesti viikonloppuna, jolloin siellä ei olla päivystysvuorossa vaan Pello ottaa yhteyttä päivystävään lääkäriin Övertorneålla, tämä myös kun on kysymyksessä vuodepotilas. Prosessin kulku Sairaanhoitaja Pellon terveyskeskuksessa valmistelee potilaan tavan mukaan, tarkistaa elintärkeät parametrit, ottaa asiaankuuluvat laboratorionäytteet sekä EKG. Sairaanhoitaja ottaa esille esitiedot ja aikaisemmista taudeista laaditun koosteen ennen kuin ottaa yhteyden päivystävään terveyskeskukseen (Öt). Pellon terveyskeskuksen sairaanhoitaja soittaa Övertorneån terveyskeskuksen sairaanhoitajalle ja selostaa tapauksen. Övertorneån terveyskeskuksen sairaanhoitaja puolestaan ottaa yhteyden päivystävään lääkäriin ja kertoo tapauksesta. Kielivaikeuksista johtuen eivät lääkäri ja Pellon sairaanhoitaja pysty suoraan kekustelemaan keskenään. Potilastiedosto faxataan Övertorneån terveyskeskukselle. Ohjelman ”telemedicin” avulla (Arctic Connection – tekniset ongelmat) terveyskeskusten yhtey on mahdollinen ja täten lääkäri näkee potilaan webbkameralla. Övertorneån terveyskeskuksen sairaanhoitaja toimii tulkkina lääkärin ja sairaanhoitajan ja potilaan välillä Pellon terveyskeskuksessa. Lääkäri arvioi ja päättää potilaan tilanteen sekä missä kunnossa potilas on keskustelemalla, lukemalla suomalaista potilastiedostoa, ja katsomalla webbkameran kuvaa. Pellon sairaanhoitaja hoitaa itse vaikeasti sairaan potilaan. Liite 5

30

Liite 5 Saavutettu tavoite Tavoitteena on turvallinen potilaan hoito etäkonsultaation avulla. Edellytyksenä on että tekniikka toimii hyvin, ja että potilastiedostot voidaan siirtää uudenaikaisella tavalla ja näin saada entistä parempi laatu. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan enemmän etäkonsultaation käyttöä, sekä turvalliset ja yksinkertaiset työtavat. Ongelma-alueet Rajatylittävässä päivystysyhteistyössä kielivaikeudet ovat selvät. Tästä johtuen jokaisella työvuorolla täytyy olla henkilöitä, jotka hallitsevat sekä suomen että ruotsin kielen, jotta voitaisiin tulkata ellei lääkäri osaa suomea. Suomessa laki määrää että julkisessa työssä olevien täytyy osata ruotsia, mikä kuitenkin on puutteellista. Suomesta lähetettävät tiedostot ovat suomen kielisiä, ja sekin saattaa tuottaa ongelmia, ellei lääkäri osaa suomea jolloin sairaanhoitajan on käännettävä. Joidenkin lääkkeiden nimet ovat erilaiset Suomessa ja Ruotsissa ja joskus myös annostukset. Kääntäminen on siis tärkeää työtä jotta potilas saa oikeaa lääkettä oikein annostettuna. Tietokoneessa olevat lääkeluettelot luovat myös ongelmia koska kaikkia ulkomaisia lääkkeitä ei ole Ruotsissa. Erilaiset tiedostot siirretään faksilla yksikköjen välillä. Laatu huononee ja täydellisten sairaustiedostojen saanti puuttuu. Tiedostojen siirtoa koskeva lainsäädäntö maiden välillä on epävarma. Tekniikka aiheuttaa ongelmia. Ruotsissa ja Suomessa käytetään erilaisia video neuvottelujärjestelmiä, joiden on vaikea kommunikoida keskenään, varsinkin Ruotsista Suomeen. Ruotsissa käytetään CMA-desktop nimistä ohjelmaa ja Suomessa Arctc Connektion. On myös epäselvyyttä siitä kuka kantaa vastuun, jos potilasta hoidetaan väärin, ja minkä maan vakuutuksen piiriin potilas joutuu.

31

B

ilaga

6.

Liite

6.

32

B

ilaga

6.

Liite

6.

33

B

ilaga

6.

SS

L-su

oja

ttu

kom

mun

ikaa

tiolin

kki

SS

L-su

rajaton hoito ii – tornionlaakso - norrbotten 111104.pdfrajaton hoito ii tornionlaaksossa...

Documents