pre-publication pdf
TRANSCRIPT
Koulutuksen kontekstit ja mekanismit
Realistisen väliarvioinnin mallin rakentaminen ja toteutus
Juha Koskela (0147772)
Sosiologian kandidaatin tutkielma
Lapin Yliopisto
Kevät 2010
2
Sisältö
1 Johdanto .......................................................................................................................................... 3
2 Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet ............................................................................................. 5
2.1 Hanke ....................................................................................................................................... 5
2.2 Hankkeen toimintaympäristö ................................................................................................... 6
2.3 Käsitteet .................................................................................................................................... 7
3 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli .................................................... 8
3.1 Realismin filosofiaa.................................................................................................................. 8
3.2 Metodologiasta ....................................................................................................................... 10
3.3 CMO ....................................................................................................................................... 10
3.4 Väliarvioinnin malli ............................................................................................................... 12
4 Aineisto ja analyysi ....................................................................................................................... 13
4.1 Aineiston kuvaus .................................................................................................................... 13
4.3 Analyysin kuvaus ................................................................................................................... 16
5 Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat? ............................................................................................ 17
5.1 Hanke-CMO ........................................................................................................................... 17
5.1.1 Kontekstit ........................................................................................................................ 17
5.1.2 Kontekstien yhteenveto ................................................................................................... 19
5.1.3 Koulutuksen menetelmät ja mekanismit ......................................................................... 20
5.1.4 Menetelmien ja mekanismien yhteenveto ....................................................................... 21
5.1.5 Tulosväittämät ja taulukointi ........................................................................................... 22
5.2 Opiskelijoiden kontekstit ja mekanismit ................................................................................ 23
5.2.1 Konteksti ......................................................................................................................... 23
5.2.2 Interventio-odotukset ja mekanismit ............................................................................... 23
5.3 Vertailu ................................................................................................................................... 25
6 Pohdinta ja johtopäätökset ............................................................................................................ 26
Lähteet: ............................................................................................................................................. 28
3
1 Johdanto
Toteutan tässä tutkielmassa realistisen väliarvioinnin Lykky-nimisen koulutus- ja
kehittämishankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksesta. Lykky –
Liiketoimintaosaamista hyvinvointialalle ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä
koulutusyhteistyöllä – on koulutus- ja kehittämishanke, joka pyrkii kehittämään sekä
määrällisesti lisäämään hyvinvointialan liiketoimintaa. Hankkeessa järjestetään koulutusta
myös yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Sama koulutus järjestetään yhtä aikaa sekä
Oulussa että Ylivieskassa. Tässä tutkielmassa keskityn ainoastaan Oulussa järjestettyyn
koulutukseen. Lykky-hanke on ajankohtainen kahdessa mielessä. Ensinnäkin
hyvinvointialan yrittäjien määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla ja jatkaa
kasvuaan. Toiseksi yhteiskuntavastuullisuuteen pyrkiminen ja siihen kannustaminen myös
valtion toimesta on lisääntynyt viime vuosina. Yhteiskunta- ja yritysvastuuta korostavia
hankkeita on ollut 2000-luvulla muutamia, mutta Lykky-hankkeen kaltaisia nimenomaan
koulutusta järjestäviä hankkeita ei ole ollut.
Minulla on kaksi tavoitetta tutkielmassani, teoreettinen ja empiirinen. Teoreettisena
tavoitteenani on rakentaa realistisen väliarvioinnin malli meneillään olevan koulutuksen
arviointia varten. Toisaalta suoritan myös arvioinnin Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -
opintokokonaisuudesta, joten tutkielmani empiirinen osa on tapauskohtainen väliarviointi
osasta Lykky-hankkeen koulutusta. Koulutus, jota arvioin, on alkanut kuluvan vuoden
(2010) tammikuussa ja jatkuu saman vuoden elokuuhun asti. Vaikka koko koulutus sisältää
vain yhden yhteiskuntavastuu-käsitteellä otsikoidun osakokonaisuuden,
yhteiskuntavastuullisuus on hankkeen järjestäjien mukaan sisällytetty koulutuksen kaikkiin
osioihin.
Tutkielman toteutuksessa tukeudun ennen kaikkea Leedsin yliopiston professori Ray
Pawsonin ja Nottinghamin yliopiston professori Nick Tilleyn Realistic evaluation -
teoksessa (2009) kuvailemaan realistiseen arviointitutkimukseen. Heidän mukaansa
realistisen arvioinnin tärkein tehtävä on kehittää arvioitavan hankkeen tai ohjelman sisäistä
teoriaa, jotta hankkeesta tai ohjelmasta saataisiin käytännössä toimivampi. Realistinen
arviointitutkimus rakentuu kontekstien ja mekanismien havaitsemisen ympärille ja sen
tärkein tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin ja missä kontekstissa?
4
(Pawson & Tilley 2009.) Tutkimuksessani lähestyn Lykky-hankkeen koulutusta niin, että
kykenen havaitsemaan keskeiset mekanismit sekä kontekstit, joissa hankkeen koulutusta
toteutetaan. Näiden avulla on mahdollista tarkastella Lykky-koulutuksen onnistumisen
edellytyksiä.
Aineistoni koostuu Lykky-hankkeessa tuotetusta materiaalista. Yhteiskunnallisesta
kontekstista ja hankkeen koulutustavasta kertovaan aineistoon kuuluvat hankkeen
suunnitelmat ja yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvät opetusmateriaalit. Opiskelijoilta
kerättyyn materiaaliin sisältyvät yhden lähiopetuspäivän palautekysely sekä omaa
osaamista ja koulutustarvetta arvioiva tehtävä, joista saan sekä konteksteja että
mekanismeja koskevaa tietoa. Lisäksi aineistooni kuuluvat Lykky-hankkeen
projektipäällikön ja projektisuunnittelijan kommentit sekä täydennykset tekstiaineistoihin.
Tekstiaineiston lukutapani tukeutuu pragma-dialektiseen argumentaatioteoriaan. En
kuitenkaan sitoudu lukutapaan orjallisesti, vaan käytän sitä lähinnä tekstiaineistojen
lukemisen tukena. Aineiston ja analyysin kuvauksille on edellä omat lukunsa.
Keskityn tutkielmassani rakentamaan realistisen arviointimallin meneillään olevaa
hankekoulutusta varten. Teoreettinen tutkimuskysymykseni on: minkälaisella arvioinnin
mallilla voidaan arvioida meneillään olevaa koulutusta? Lisäksi testaan mallia Lykky-
hankkeesta saamallani aineistolla. Keskityn kontekstien ja mekanismien havaitsemiseen
sekä Lykky-hankkeen järjestäjien että koulutukseen osallistuvien kannalta. Yksi
tärkeimmistä näkökulmistani on tarve- ja kysyntälähtöisyys, joka on keskeisenä myös
Euroopan sosiaalirahaston rahoittamien hankkeiden Hyvien käytäntöjen tunnistamisessa
(Aro, Kuoppala & Mäntyneva, 2004). Kysyn aineistolta sitä, minkälaisia edellytyksiä
yhteiskuntavastuu-koulutusosiolla on onnistumiseen realistisen arviointitutkimuksen
perusteella. Empiiriset tutkimuskysymykseni ovat: Mitkä kontekstit ja mekanismit ovat
keskeisimpiä edellytyksiä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosiossa? Miten
Lykky-hankkeen käsitykset konteksteista ja mekanismeista vastaavat opiskelijoiden
konteksteja ja mekanismeja koskevia käsityksiä?
Toisessa luvussa esittelen Lykky-hanketta yleisemmin. Käyn läpi myös hakkeen
keskeisimmät käsitteet sekä käsittelen yhteiskunnallista toimintaympäristöä. Kolmannessa
luvussa rakennan realistisen väliarvioinnin mallin. Neljäs luku sisältää aineiston ja
analyysin kuvauksen. Kuvaan aineistoa tässä luvussa yleisellä tasolla, sillä seuraavissa
5
luvuissa se käsitellään tarkemmin. Viidennessä luvussa toteutan realistisen väliarvioinnin
aineiston perusteella. Kuudennessa luvussa vedän yhteen koko tutkielman tuloksia ja
sisältöä. Kuudes luku sisältää pohdintaa ja johtopäätöksiä.
2 Hanke, toimintaympäristö ja käsitteet
2.1 Hanke
Lykky-hankkeen ensimmäinen päätavoite on hyvinvointialan yrittäjyyden edistäminen
lisäämällä alan yritysten määrää toiminta-alueella ja parantamalla jo toimivien yritysten ja
yrittäjien osaamista. Toisena päätavoitteena hanke pyrkii edistämään
yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden tunnettuutta ja osaamista. Hankkeen keskeisimmäksi
tavoitteeksi on kirjattu sellaisen koulutuksen mallin rakentaminen, jota voidaan hyödyntää
tulevaisuudessa hyvinvointialan koulutuksessa. Lisäksi tavoitteeksi on mainittu myös
julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistoimintamallien
löytäminen.
Lykky-hanke järjestää koulutusta ensisijaisesti hyvinvointialan yrittäjille ja yrittäjiksi
aikoville, mutta koulutusta yhteiskuntavastuullisuudesta tarjotaan myös muiden alojen
yrittäjille. Koulutukseen sisältyy yhteiskuntavastuullisuuden lisäksi monia yrittäjyyteen
liittyviä perustaitoja. Hankkeen koulutukset järjestetään kahdella kierroksella.
Ensimmäinen on alkanut tammikuussa vuonna 2010, toinen on suunniteltu vuodelle 2011.
Koulutuksia järjestetään Oulussa ja Ylivieskassa. Koulutuksen laajuus on kolmekymmentä
opintopistettä, josta osa järjestetään lähiopetuksena, osa verkko-opetuksena ja osa
itsenäisesti suoritettavina tehtävinä.
Koulutus on jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, moduuliin, jotka ovat laajuudeltaan 3 – 8
opintopistettä. Yksi moduuleista on Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys, joka on
laajuudeltaan 3 opintopistettä. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -moduulin voi suorittaa
myös neljän tai viiden opintopisteen laajuisena. Lykky-hanketta hallinnoi ja toteuttaa
Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja osatoteuttajana on
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Tutkimuksen ja kehityksen yksikkö, CENTRIA,
6
Ylivieskassa.
2.2 Hankkeen toimintaympäristö
Vastuu ja hyvinvointiyrittäjyys
Yhteiskuntavastuun diskurssi hyvinvointialaan liittyen on syntynyt 1990- ja 2000-lukujen
aikana. Yksi tekijä vastuupuheen synnyssä on julkisen sektorin rakennemuutos, jolla
viitataan muun muassa uuteen julkishallintoon sekä siihen liittyvään julkisten palveluiden
siirtämiseen tuotettavaksi markkinoilla. Hyvinvointipalveluiden tuottaminen markkinoilla
on pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa uusi ilmiö, sillä täällä on perinteisesti totuttu, että
valtio hoitaa hyvinvointipalveluiden tuotannon. Tästä syystä puhe vastuusta
hyvinvointialalla ei ole aikaisemmin koskaan tullut relevantiksi. Hyvinvointivaltion vastuu
ja vastuullisuus on ollut itsestäänselvyys. Tuotantovastuun osittainen siirtyminen julkiselta
sektorilta muualle on tuonut mukanaan puheen vastuusta palveluiden tuotannosta ja
hallinnoinnista. Samalla, kun esimerkiksi terveyspalveluita on siirretty tuotettavaksi
markkinoille, erilaiset arvioinnit ja laatumittaukset ovat lisääntyneet. Näin myös puhe
palveluiden laadusta ja sen myötä palveluiden tuotannon vastuullisuudesta on tullut
olennaiseksi. (Julkunen 2006, 533-539.) Lykky-hanke on vahvasti mukana kummassakin
edellä mainitussa yhteiskunnallisessa tendenssissä. Toisaalta hanke painottaa vahvasti
yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä, toisaalta pyrkii lisäämään hyvinvointialan yrittäjyyttä,
eli hyvinvointipalveluiden tuottamista markkinoilla.
Tilastokeskuksen tilastollisten vuosikirjojen (2004, 2005, 2006 ja 2007) mukaan
terveydenhuolto- ja sosiaalialan yritysten lukumäärä kasvoi jo vuosina 2002 – 2005 yli
tuhannella (Tilastokeskus 2009). Vuosina 2005 – 2007 sosiaali- ja terveyspalveluita
tarjoavien yritysten määrä kasvoi melkein kahdellatuhannella (Tilastokeskus 2009).
Vuosien 2005 – 2007 tiedot ovat tosin uuden toimialaluokituksen mukaisia, mutta sosiaali-
ja terveysalan luokitukseen uusi toimialaluokitus ei ole juurikaan vaikuttanut.
Hyvinvointialan liiketoiminnan odotetaan kasvavan vielä noin kahdellakymmenellä
prosentilla seuraavan kymmenen vuoden aikana (Elinkeinoelämän keskusliitto 2006).
Lykky-hanke on mukana erittäin ajankohtaisessa ilmiössä, sillä hyvinvointialan markkinat
kasvavat voimakkaasti.
Muita hankkeita
Aikaisempi hyvinvointialan yrittäjyyttä ja yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä edistävä
7
hanke on ollut Stakesin HOT-hanke. HOT-hanke pyrki edistämään sosiaalista yrittäjyyttä,
joka on yksi osa-alue yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Hankkeen tavoitteena oli
myös lisätä hyvinvointialan yrittäjyyttä. Hankkeen kotisivujen mukaan näissä tavoitteissa
myös onnistuttiin. Hanke onnistui luomaan useita uusia hyvinvointialan yrityksiä sekä
edistämään sosiaalisten yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä. (HOT-hankkeen sisältö
2008.) HOT-hankkeen tavoitteet olivat hyvin samankaltaiset, kuin Lykky-hankkeen.
Muitakin samansuuntaisia hankkeita on, joista osa on edelleen käynnissä.
Yhteiskuntavastuuta ja hyvinvointiyrittäjyyttä painottavia hankkeita ovat muun muassa
hyvinvointiyrittäjyyshanke HYVÄX ja Yhteinen yritys -hanke. (Ukkola 2009.) Muita
mainittavia hankkeita ovat esimerkiksi ESPINNO (Etelä-Suomen palveluinnovaatiot),
Raket-equal (sosiaalinen yrittäjyys) ja KIMPPA (sosiaali- ja terveyspalveluita tutkiva
hanke). Lisäksi voidaan mainita Oulu Wellness institute, joka pyrkii edistämään ja
tukemaan hyvinvointialan yrittäjyyttä. Kuitenkin hyvinvointialan yrittäjyyteen ja erityisesti
yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen liittyvää koulutusta on järjestetty erittäin vähän.
Lykky-hankkeen hankesuunnitelman mukaan HOT-hankkeesta on opittu, että näiden
alojen koulutus on erittäin tarpeellista ja toimivaa. (Lykky Hankesuunnitelma 2009.)
2.3 Käsitteet
Hyvinvointiala on yritysten toimialojen luokituksiin liittyvä käsite. Hyvinvointialan käsite
määrittyy tässä tutkielmassa Lykky-hankkeen määritelmien mukaisesti. Hankkeen omien
määritelmien mukaan ”hyvinvointiliiketoiminnaksi voidaan käsittää sosiaali- ja
terveyspalveluita, kuntoutus-, liikunta-, hoito- ja hoivatyötä, ennaltaehkäisevää työtä sekä
näihin liittyviä palveluita, tuotteita ja järjestelmiä” tuottava toiminta (Lykky Väliraportti,
2010). Mainittakoon, että jotkin kyseisessä määritelmässä olevat kokonaisuudet on
luokiteltu eri kategorioihin muun muassa Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa, mutta
tässä tutkielmassa noudatetaan tietysti Lykky-hankkeen määritelmää.
Yhteiskuntavastuu on huomattavasti monitahoisempi käsite kuin hyvinvointialan käsite.
Sitä on käsitelty muun muassa filosofisesti etiikan ja yhteiskuntafilosofian parissa sekä
sosiologiassa ainakin aikalaisanalyysien sekä postmodernin ja riskiyhteiskunnan
käsittelyjen yhteydessä. Tässä tutkielmassa sekä Lykky-hankkeessa yhteiskuntavastuun
käsitteellä on varsin pragmaattinen rooli. Pragmaattista yhteiskuntavastuun käsitettä
8
voidaan lähestyä funktionaaliselta kannalta. Tässä lähestymistavassa eritellään yrityksen
tai yhteisön perusfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnalle positiivisia tuloksia, sekä
dysfunktiot, jotka tuottavat yhteiskunnan kannalta negatiivisia tuloksia. Tällaisessa
lähestymistavassa yhteiskuntavastuu määrittyy joko hyvien toimintojen lisäämisenä tai
huonojen välttämisenä. (Anttiroiko 2004, 29-30.) Lykky-hankkeen yhteydessä kyse on
funktionaalisesti positiivisten tulosten korostamisesta, joita ovat esimerkiksi työllisyyden
lisääminen tai palveluiden laadun paraneminen. Yhdenlainen yhteiskuntavastuullinen
yritys on sosiaalinen yritys. Sosiaalinen yritys keskittyy enimmäkseen sosiaaliseen
työllistämiseen sekä työllistämiseen liittyviin asioihin, kuten palkkaus. (Sosiaalinen yritys
2010.) Sosiaalinen yrittäjyys näkyy Lykky-hankkeen teksteissä yhtenä keskeisenä
yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden muotona.
Yhteiskuntavastuullinen toiminta määritellään lakien noudattamisen lisäksi yleistä hyvää
tuottavaksi toiminnaksi. Yhteiskuntavastuu, erityisesti yritysten ja yhteisöjen
yhteiskuntavastuu, jaetaan kolmeen kategoriaan: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja
ympäristövastuu. Taloudellisella vastuullisuudella tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön
määrityksissä yrityksen tai yhteisön vastuuta sidosryhmilleen lisäarvon tuottamisen (myös
verotulot), työpaikkojen säilyttämisen ja avoimen toiminnan suhteen. Sosiaalisella
vastuullisuudella viitataan sekä sisäiseen vastuuseen että ulkoiseen vastuuseen. Sisäinen
vastuu liittyy yrityksen tai yhteisön henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja
ihmisoikeuksien toteutuminen yrityksen tai yhteisön sisällä. Tässä yhteydessä puhutaan
laadukkaasta työelämästä tai ihmisarvoisesta työstä. Ulkoinen sosiaalinen vastuu viittaa
sidosryhmien suuntaan. Samankaltaiset asiat ovat siinäkin keskeisiä, esimerkiksi sen
varmistaminen, ettei tuotantoketjussa ilmene ihmisoikeusloukkauksia. Ympäristövastuulla
tarkoitetaan luonnonvarojen vastuullista käyttöä, sekä paikallisesta ympäristöstä
huolehtimista. (Yhteiskunta- ja yritysvastuu 2009.)
3 Teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat sekä arvioinnin malli
3.1 Realismin filosofiaa
Realistinen arviointi perustuu epistemologisesti ja ontologisesti tieteelliseen realismiin, ja
erityisesti kriittiseen realismiin. Käsiteparien jälkimmäinen osa, realismi, viittaa yleisesti
9
lähinnä taustaoletuksiksi luettaviin seikkoihin. Niiden mukaan tieteen tutkima todellisuus
on olemassa ainakin osittain ihmismielestä riippumatta, ja että siitä voidaan saavuttaa
objektiivista tietoa. Tätä asennetta sovelletaan myös sosiaalitieteissä. (Kuusela 2006, 9-13.)
Kriittinen realismi sovellettuna sosiaalitieteelliseen tieteenteoriaan ottaa lähtökohdakseen
sen, että sosiaalista todellisuutta voidaan pätevästi selittää tieteellisin teorioin.
Realismi voidaan jakaa useisiin osa-alueisiin. Ilkka Niiniluoto jakaa realismit neljään
pääkategoriaan: ontologinen-, semanttinen-, epistemologinen- ja teoriarealismi.
Teoriarealismissa tieteelliset teoriat nähdään havaintojen takana olevien teoreettisten
entiteettien menestyksellisinä kuvaajina. (Niiniluoto 2006, 23 – 36.) Esimerkkeinä
teoreettisista entiteeteistä voidaan mainita atomit tai kvarkit luonnontieteessä ja normit tai
instituutiorakenteet ihmistieteissä. Teorian tärkeys näkyy myös Pawsonin ja Tilleyn
Realistic evaluation -teoksessa. Heidän mukaansa realistisen arviointitutkimuksen tärkein
tehtävä on teorian kehittäminen. Arvioija kehittää sekä yleistä teoriaa hankkeiden ja
ohjelmien toimivuudesta että tutkimuskohteena olevan yksittäisen hankkeen tai ohjelman
teoriaa, eli sitä miten kyseessä oleva hanke tai ohjelma toimii. Hanke on aina ikään kuin
teoria, jota arvioija pyrkii testaamaan ja kehittämään. (Pawson & Tilley 2009, 84-85, 115-
116.)
Kausaliteetti on erittäin tärkeässä asemassa kriittisessä realismissa. Ilkka Niiniluodon
mukaan realistiseen kausaliteettikäsitykseen liittyy lainomaisuus ja kontrafaktuaalinen
selitysvoima. Lainomaisuus viittaa siihen, että todellisuuden rakenteissa olevat kyvyt ja
voimat tuottavat tapahtumasarjoja, jotka lainomaisesti toistuvat. Kontrafaktuaalinen
selitysvoima puolestaan viittaa siihen, että nämä edellä mainitut kyvyt ja voimat ovat
edelleen olemassa, vaikka ne eivät kyseisellä hetkellä aktualisoituisikaan. (Niiniluoto 2006,
36-38.) Sosiaalisessa todellisuudessa esiintyy sekä lainomaisia pysyviä ja rakenteellisia
voimia että nopeasti vaihtuvia mentaalisia ja sosiaalisia voimia. Sosiaalinen todellisuus on
avoin järjestelmä. Avoimella järjestelmällä viitataan siihen, että samasta tapahtumasta ei
aina välttämättä seuraa sama lopputulos, sillä sosiaalisessa todellisuudessa on useita
samanaikaisia mekanismeja, jotka kausaalisesti vaikuttavat lopputulokseen. Näin ollen
kausaalisten suhteiden tunnistaminen edellyttää useiden mekanismien ja kontekstien
analyysia. (Pawson & Tilley 2009.)
Kriittisessä realismissa generatiivinen kausaliteettikäsitys on keskeinen. Generatiivisen
10
kausaliteettikäsityksen mukaan ilmiöt voivat kausaalisesti tuottaa laadullisesti uudenlaisia
ilmiöitä mikro-, meso- ja makrotasojen välillä sosiaalisessa todellisuudessa. Tästä syystä
sekä soveltava muutokseen pyrkivä sosiaalitiede että muutokseen tähtäävien hankkeiden ja
ohjelmien realistinen arviointitutkimus on mahdollista. Päämääränä on löytää muutoksen
tuottavat mekanismit ja kontekstit sekä ymmärtää niiden takana olevat kausaaliset voimat.
(Niiniluoto 2006 39; Pawson & Tilley 2009, 65-67.) Tällainen kausaliteettikäsitys on
hankearvioinnissa tärkeä seikka. Jos kausaliteettia ei tunnistettaisi, olisi muutokseen
pyrkivien hankkeiden järjestäminen ja arviointi vähintäänkin kyseenalaista.
3.2 Metodologiasta
Tiedon kumuloituminen on niin ikään tärkeä seikka realistisessa arvioinnissa. Realistisessa
arvioinnissa ei myönnetä dikotomista oppositioasemaa kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten
menetelmien välillä, vaan pyritään hyödyntämään kummankin suuntauksen avut arviointia
rakennettaessa. Pawson ja Tilley (2009) tarjoavat kumuloitumisen sellaista määrittelyä,
että yleisen teorian kehittäminen nähdään arviointitiedon kumuloitumisena. Erityisesti
sosiaalisten ohjelmien ja hankkeiden arviointitutkimuksessa tiedon kumuloituminen
nähdään niin, että myös kvalitatiivinen tieto yksittäisestä hankkeesta palvelee yleistettäessä
abstraktimman tason teorian kehittämistä. Kun arviointitutkimukset tehdään huolellisesti,
voidaan tuloksista abstrahoida yleisempää koherenttia teoriaa hankkeiden ja ohjelmien
toimivuudesta. Kvalitatiivinen tieto jostakin yksittäisestä hankkeesta voi lisätä teorioiden
pätevyyttä, mutta voi myös olla tekemättä niin, jos se ei pidä paikkaansa. Teorian
pätevyyttä voidaan arvioida koherenssin avulla. (Pawson & Tilley 2009, 120 – 127.)
Kuitenkin teorioiden koherenssin takana on totuuden korrespondenssiteoria eli teorian
vastaavuus todellisuuden kanssa (Niiniluoto 2006, 30-38). Nämä yhdessä tuottavat
realistisen kriteerin teorioiden pätevyydelle.
3.3 CMO
Realistisen arviointitutkimuksen tehtävä on vastata kysymykseen: mikä toimii kenellekin
ja missä kontekstissa? Kysymykseen pyritään vastaamaan CMO-yhtälön avulla, joka on
kuvattu kuviossa 1. Kirjainyhdistelmä CMO tulee sanoista context, mechanism ja
outcomes. Tulen tästedes käyttämään suomennoksia konteksti, mekanismi ja lopputulos.
Intervention käsite on myös keskeinen. Hankkeet tuottavat interventioiden avulla
mekanismeja. Interventiot ovat hankkeiden toimintatapoja, joilla pyritään vaikuttamaan
11
kohteen toimintaan. Regularity, eli säännönmukaisuus, on hankkeen kohteen toimintamalli.
Hankkeen lopputulos on muuttunut toiminnan säännönmukaisuus, johon luodut
mekanismit vaikuttavat uusissa konteksteissa. Kuviossa 1 on kuvattuna rugbypallon
muotoisiin kuvioihin mekanismit¹, jotka tuottavat ennen hankkeen interventioita
säännönmukaisuuden¹ konteksteissa¹. Oikean puoleisen rugbypallon sisällä näkyy
hankkeen mekanismien vaikutuksesta syntyvä lopputulos muuttuneena
säännönmukaisuutena², johon vaikuttavat luodut mekanismit² muuttuneissa konteksteissa².
(Pawson & Tilley 2009.)
Kuvio 1. CMO-kaavio. Lähde: Pawson & Tilley 2009.
Mekanismi
Hankkeiden interventiot tuottavat mekanismin, jos niiden kohde sen hyväksyy (Korteniemi
2005, 127). Esimerkiksi koulutushankkeessa tuotetaan informaatiota, jonka koulutettava
ottaa vastaan tai ei ota vastaan. Mekanismista voidaan puhua, kun koulutettava ottaa
informaation vastaan. Näin hankkeen tarjoamat valintamahdollisuudet aktualisoituvat
koulutettavan valinnaksi. Onnistunut koulutushanke kykenee tuottamaan interventiollaan
mekanismeja, jotka muuttavat kohteen toimintatapaa.
Konteksti
Kontekstilla viitataan niihin spatiaalisiin ja institutionaalisiin tilanteisiin, joissa hanke
yhteiskunnallisesti on. Konteksteissa on otettava huomioon normit, arvot sekä ihmisten ja
ryhmien väliset suhteet. Kontekstissa on siis pyrittävä näkemään mikro- ja makrotasot.
(Pawson & Tilley 2009.) Ensinnäkin on pyrittävä havaitsemaan hankkeeseen vaikuttavat
paikalliset olosuhteet. Toisena tärkeä kontekstuaalinen tekijä on myös laajempi
yhteiskunnallinen tilanne. Kolmantena tärkeitä ovat arvot ja normit, joita liittyy hankkeen
kohteena olevien toimintaan. Neljäntenä keskeisiä ovat hankkeen kohteiden tiedot ja taidot
Mekanismi¹
Säännönmukaisuus¹
Mekanismi²
Säännönmukaisuus²
Konteksti¹ Konteksti²
Aika
12
sekä elämäntilanne. Pawson ja Tilley selventävät kontekstin käsitettä analogialla. Ruudin
räjähdys aseessa on iskurin lyönnin kausaalinen seuraus, mutta vain tietyissä olosuhteissa,
toisin sanoen kontekstissa. Jos esimerkiksi ruuti on märkää, se ei räjähdä.
Räjähtämättömyydelle voi toki olla useita muitakin estäviä syitä avoimessa järjestelmässä.
(Pawson & Tilley 2009, 58.) Tästä hieman johdettuna Pawson ja Tilley toteavat
koulutushankkeista, että paraskin koulutushanke tarvitsee tietynlaiset opiskelijat
onnistuakseen (Pawson & Tilley 2009, 106).
3.4 Väliarvioinnin malli
Tämän tutkielman toteuttamisen aikana (kevät 2010) Lykky-koulutus on parhaillaan
käynnissä, joten lopullisten tulosten arviointi on mahdotonta. Se ei kuitenkaan ole edes
välttämätöntä, sillä hankkeiden realistisessa arvioinnissa tärkeintä on mekanismien ja
kontekstien ymmärtäminen (Pawson & Tilley 2009). Verrattuna muihin
arviointitutkimuksen suuntauksiin realistinen lähestyminen antaa kaikkein eniten, sillä sen
avulla voidaan ymmärtää muutosprosessia parhaiten. Tulkinnalliset lähestymistavat
kykenevät tuottamaan kvalitatiivista tietoa merkityksistä, jotka ovat neuvottelun alaisia.
Esimerkiksi konstruktivistisessa arvioinnissa keskitytään prosessiin merkitysten tasolla,
jolloin käytäntöjen tason kausaalisuus jää kokonaan havaitsematta. Lisäksi tulkinnallisten
lähestymistapojen epistemologia on useimmiten relativistinen. Pragmatistinen,
voimakkaasti hankkeen tuloksiin suuntautunut arviointi ei sekään tavoita prosessia
realistisen arvioinnin tapaan. Pragmatistiset suuntaukset painottavat valtataistelua
sosiaalisen todellisuuden muotona. Näin ollen varsinainen muutosprosessi jää politiikan
varjoon. Empiiris-positivistinen lähestymistapa pyrkii rakentamaan kokeellisen
tutkimusasetelman. Koeryhmän ja kontrolliryhmän tulosten tutkimuksessa jää
havaitsematta muutosprosessin laadulliset vivahteet. Panos-tuotos-mallilla on vaikeaa
vastata siihen, miksi hanke toimii tai on toimimatta. Realistinen arviointi on ikään kuin
välimuoto edellä mainituista ääripäistä. (Pawson & Tilley 2009, 11 – 20; Kuusela 2007, 39
– 42.)
Prosessi on mekanismien ja kontekstien yhdistelmä. Meneillään olevaa koulutusta
arvioitaessa ei tule keskittyä koulutukseen osallistuvien toimintaan ja toiminnan pitkän
aikavälin muutoksiin omissa yrityksissään ja työpaikoillaan, vaan toimintaa tuottaviin
mekanismeihin ja konteksteihin. Mekanismeja ovat hankkeen tarjoamien tiedollisten ja
13
taidollisten interventioiden aktualisoituminen opiskelijoissa. Tiedollisten ja taidollisten
muutosten lisäksi keskeisiä ovat muutokset asenteissa. Konteksteja ovat puolestaan
opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot, paikalliset toimintamahdollisuudet ja
toimintamallit sekä yhteiskunnallinen toimintaympäristö. Kontekstit voivat joko
hankaloittaa tai mahdollistaa interventioiden muuntumista mekanismeiksi.
Lykky-hankkeen yhteydessä yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion
väliarvioinnissa konteksteiksi määrittyvät etenkin koulutuksen kysyntää kuvaavat asiat.
Näitä voidaan tarkastella koulutukseen osallistuvien osaamisen kautta, koulutuksen
kiinnostavuuden kautta ja paikallisen toimintaympäristön kautta. Paikallinen
toimintaympäristö rakentuu muun muassa muusta tarjolla olevasta koulutuksesta. Lykky-
hankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutuksen edellytyksiä voidaan siis
tarkastella kontekstien ja mekanismien kautta niin, että kerätään yhteen hankkeen ja
opiskelijoiden määritelmiä konteksteista ja mekanismeista. Interventioiksi määrittyvät
tässä yhteydessä koulutuksen menetelmät.
Meneillään olevan koulutuksen mekanismit ovat hieman ongelmallisia, sillä koulutuksessa
ei olla vielä ehditty toteuttamaan kaikkea suunniteltua. Ei siis voida tehdä suoria
johtopäätöksiä useita kuukausia kestävästä koulutuksesta vain esimerkiksi kahden
kuukauden perusteella. Mekanismien syntymistä voidaan kuitenkin arvioida
vertailuasetelmalla, jossa vertaillaan hankkeen ja opiskelijoiden käsityksiä tilanteesta.
Mikäli koulutuksen osallistujat eivät kokisi oppineensa koulutuksen alussa mitään tai
kokisivat koulutuksen menetelmät täysin vieraiksi, voitaisiin koulutuksen loppuosan
onnistumista perustellusti epäillä.
4 Aineisto ja analyysi
4.1 Aineiston kuvaus
Arvioinnin aineisto koostuu hankkeessa laadituista suunnitelmista, opiskelijoiden
suoritettavaksi annettujen tehtävien ohjeistuksesta sekä koulutuksen osallistujilta kerätystä
materiaalista. Hankkeessa laadittuihin suunnitelmiin kuuluu projektisuunnitelma vuodelta
2008, hankesuunnitelma vuodelta 2009, projektin väliraportti 2010-vuoden alusta sekä
koulutuksen opetussuunnitelmat, joita päivitetään koulutuksen edetessä. Projekti-, ja
14
hankesuunnitelmien sekä väliraportin sisällöt vaihtelevat hieman. Väliraportissa on
mainittukin, että yhteiskuntavastuullisuuden suhteen sisällöt ovat jokseenkin muuttuneet
sen mukana, miten yleisessä yhteiskunnallisessa toiminnassa käsitteen sisällöt ovat
muuttuneet. Koulutuksen sisällöstä kertovaa aineistoa ovat Yhteiskuntavastuullinen
yrittäjyys –koulutusosion etätehtäväkokonaisuus ja sen ohjeistus. Lisäksi hankkesta
saatavaan aineistoon voidaan katsoa kuuluvaksi sähköpostiviestien vaihto, jota olen
kandidaatin tutkielmani teon aikana Lykky-hankkeen projektipäällikön ja
projektisuunnittelijan kanssa käynyt. He ovat kommentoineet tulkintojani hankkeen
suunnitelmista sekä yhteiskunnallisen toimintaympäristön kartoittamisesta.
Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeus on ollut ongelma tämän tutkielman osalta.
Alkuperäisenä suunnitelmana minulla oli suorittaa itse lomakekysely Lykky-hankkeen
opiskelijoille. Päädyimme kuitenkin hankkeen projektipäällikön ja projektisuunnittelijan
kanssa siihen, että opiskelijat joutuvat muutenkin täyttämään niin paljon lomakkeita, että
”vielä yksi lomake lisää” voisi jäädä täyttämättä. Toisena suunnitelmana oli haastatella
muutamaa opiskelijaa. Haastattelu olisi kuitenkin pitänyt tehdä melko aikaisessa vaiheessa
tutkimusprosessia, jotta aikaa sen analysoinnille olisi jäänyt tarpeeksi. Tämäkin aineiston
keruusuunnitelma jäi toteuttamatta, sillä koin, että en olisi vielä tutkielman prosessin siinä
vaiheessa osannut kysyä oikeita kysymyksiä. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen
opetussuunnitelma -lomakkeen osalta tuli myös ongelmia. Opiskelijoille määritelty
lomakkeen palautuspäivä oli helmikuussa, mutta toukokuuhun mennessä lomakkeita oli
palautettu vasta seitsemän kappaletta.
Hankkeen suunnitelmat ovat osittain samansisältöisiä, mutta eroavuuksiakin löytyy.
Ensiksi mainittu projektisuunnitelma on laadittu rahoittajalle, eli Euroopan
sosiaalirahastolle rahoitushakemukseksi. Se sisältää hakkeen kustannusarvion, kuvauksen
hankkeen tavoitteista ja tarpeista, joihin hanke pyrkii vastaamaan. Hankesuunnitelma on
myös rahoitushakemus. Se sisältää laajemman kuvauksen lähtökohdista ja taustoista.
Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu hankkeen tarkoitus ja tavoitteet sekä kuvaukset
kohderyhmistä, toteutuksesta, tuloksista, organisaatiosta ja kustannuksista. Lopuksi vielä
tekstissä arvioidaan hankkeen toteuttamiseen liittyviä riskejä. Väliraportti on suunnattu
myös rahoittajille. Siinä käydään läpi jälleen tavoitteet ja niiden toteutuminen raportoinnin
ajankohtaan mennessä. Siinä käsitellään myös hankkeen tiedotuksen tapoja ja onnistumista
ja joitakin hankkeeseen liittyviä riskejä. Yhteiskuntavastuun käsitteen muutoksia käydään
15
läpi melko tarkasti ja todetaan, että yhteiskuntavastuun ympärillä tapahtuvia muutoksia on
seurattava tarkoin. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys –moduulin etätehtävien ohjeissa
kuvataan tehtävät ja niiden sisällöt. Opetussuunnitelmat sisältävät kuvaukset jokaisesta
moduulista koulutuksessa. Jokaisen moduulin kohdalla on eritelty osaamistavoitteet ja
opintokokonaisuuden sisältö sekä käytännön asiat.
Opiskelijoilta kerättyyn aineistoon kuuluu Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -opintojakson
ensimmäisen lähiopetuspäivän (13.2.2010 Oulu) opiskelijapalaute sekä oman osaamisen
arviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -
osiosta. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän palaute on kerätty
kyselylomakkeella, jossa on viisi kysymystä. Ensimmäisen ja toisen kysymyksen
vastausvaihtoehdot ovat Likert-asteikkoa mukailevia. Vastausvaihtoehtoja on Likert-
asteikon mukaisesti viisi, täysin kielteisestä täysin myönteiseen vastaukseen. Lisäksi
toiseen kysymykseen on jätetty avoin tila perusteluille. Loput kysymyksistä ovat avoimia.
Vastaukset ovat koottuna niin, että vastauksia ei voi yksilöidä. Oman osaamisen arviointi
ja henkilökohtainen opetussuunnitelma ovat yhdellä lomakkeella. Omaa osaamista
kysytään lomakkeessa kolmella kysymyksellä, joissa on viisi vastausvaihtoehtoa heikosta
erinomaiseen. Kysymykset koskevat omaa osaamista vastuullisen liiketoiminnan ja
johtamisen, yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotojen sekä vastuullisuuden mittaamisen ja
osoittamisen suhteen. Lisäksi lomakkeessa on kaksi tyhjää kenttää omista odotuksista ja
toimenpiteistä kertomiseen. Kutakuinkin samantyyppiset kysymykset on kerätty jokaisesta
opintokokonaisuudesta, mutta tässä tutkielmassa käytössä on vain yhteiskuntavastuullinen
yrittäjyys -osion vastaukset.
Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -lähiopetuspäivän vastaajia on yksitoista kappaletta
neljästätoista koko koulutukseen osallistujasta. Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen
opetussuunnitelma -lomakkeen vastauksia on seitsemän. Kandidaatin tutkielman ollessa
kyseessä en kuitenkaan nosta aineiston kattavuutta kovin suureksi ongelmaksi.
Opiskelijoilta kerätyn aineiston suppeudesta huolimatta, sen avulla voidaan kartoittaa
tärkeitä seikkoja. Sen avulla voidaan päästä käsiksi opiskelijoiden omaan osaamiseen
heidän itsensä arvioimana. Opiskelijoiden aikaisempi osaaminen liittyy vahvasti
kontekstien rakentamiseen. Opiskelijoiden aikaisempia tietoja ja taitoja olisikin vaikeaa
arvioida kysymättä heiltä itseltään. Toisaalta opiskelijoilta kerätyn aineiston avulla voidaan
tarkastella opiskelijoiden odotuksia ja toiveita yhteiskuntavastuullisuus koulutusosion
16
suhteen. Niiden avulla voidaan kartoittaa edellytyksiä mekanismien synnylle. Mikäli
opiskelijoiden toiveet ja odotukset eivät lainkaan kohtaa hankkeen interventioita, ovat
koulutuksen onnistumisen edellytykset melko huonot. Aineiston tavoittamattomiin jäävät
kokonaan lopputulokset. Aineiston avulla ei myöskään päästä käsiksi opiskelijoiden
asenteissa tapahtuviin muutoksiin, sillä niitä ei ole mitattu.
4.3 Analyysin kuvaus
Luen edellä kuvatut hankkeen suunnitelmat tukenani pragma-dialektinen
argumentaatioanalyysi. Pragma-dialektisen argumentaatioteorian ovat kehittäneet
Amsterdamin yliopiston professori Frans van Eemeren ja filosofi Rob Grootendorst.
Argumentaatioanalyysin vaiheet ovat poistovaihe, täydennysvaihe, järjestelyvaihe ja
korvaamisvaihe. Poistovaiheessa argumentista poistetaan ylimääräiset osat. Jäljelle jäävät
vain argumentin kannalta olennaiset asiat. Täydennysvaiheessa argumenttiin täydennetään
argumentissa implisiittisinä olevat asiat. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmeiset faktat tai
taustaoletukset. Täydennysvaiheen yhteydessä puhutaan enthymemaattisista päättelyistä,
eli päättelyistä, joissa on jätetty premissejä eksplikoimatta. Järjestelyvaihe liittyy
useamman osapuolen argumentaation järjestelyyn tiettyjen vaiheiden mukaan.
Korvaamisvaiheessa eksplikoidaan tekstin tarkoitus. Tässä vaiheessa selvitetään
puheaktien dialektinen funktio, eli se, mitä milläkin lausumalla tarkoitetaan. (Pajunen
2009.) Vaikka argumentaatioanalyysi on kehitetty useamman osapuolen argumentaation
analysointiin, käytän sitä tässä yhteydessä Lykky-hankkeen suunnitelmissa sekä
opiskelijoilta kerätyssä aineistossa olevien CMO-muotoisten argumenttien analysointiin.
Tässä tärkeimmiksi vaiheiksi tulevat poisto-, täydennys- ja korvaamisvaihe.
Luen ensin hankkeen tuottamat tekstit läpi poimien niistä konteksteja, interventioita,
mekanismeja ja tuloksia koskevia väittämiä. Seuraavaksi poistan väittämistä epäolennaiset
osat ja yhdistän eri teksteistä löytyneet samansisältöiset väittämät toisiinsa. Sen jälkeen
täydennän väittämät kokonaisiksi virkkeiksi. Koulutuksen menetelmien ja mekanismien
osalta en tee kokonaisia virkkeitä, vaan jäsennän väittämät luetteloksi. Viimeiseksi
taulukoin havaitsemani väittämät konteksteihin, interventioihin, mekanismeihin ja
lopputuloksiin jaettuun Hanke-CMO -nelikenttään. Luen myös opiskelijoilta saadut
vastaukset samaan tapaan. Opiskelijoilta kerätyt materiaalit, eli yhteiskuntavastuullinen
yrittäjyys -koulutuspäivän palautekysely sekä osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen
17
opetussuunnitelma, ovat huomattavasti vajavaisempia sisällöltään, kuin hankkeen
suunnitelma- ja raporttitekstit. Enemmän asioita on jätetty implisiittiseksi, joten
täydennysvaihe ja korvaamisvaihe korostuvat. Taustaoletuksia, enthymemaattisia
päättelyitä tai dialektisia funktioita tulkittaessa on kuitenkin vältettävä ylitulkintaa. Kun
avoimen kysymyksen vastaus rakennetaan argumentin muotoon, olisi helppoa lisätä
taustaoletuksia vastaukseen. Vastaukset eivät kuitenkaan ole tarkoitettu niinkään
argumentatiivisiksi, vaan enemmänkin tuntemuksia kuvaaviksi, joten pysyttelen
maltillisissa tulkinnoissa opiskelijoiden odotuksia ja toimenpidetoivomuksia tulkitessani.
Lopuksi taulukoin myös opiskelijoiden vastaukset Opiskelija-CM -taulukkoon, jonka
kolme kenttä ovat konteksti, interventio-odotukset ja mekanismi-odotukset. O-kirjain jää
pois tutkielman ollessa väliarviointi. Lopputulosten (outcomes) arviointi ei vielä tässä
vaiheessa ole mahdollista.
Analyysin lopuksi vertailen Hanke-CMO:n ja Opiskelija-CM:n samankaltaisuuksia ja
eroavuuksia. Pyrin vertailun avulla kartoittamaan koulutuksen onnistumisen edellytyksiä.
Analyysin tuloksena Lykky-hankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion
edellytykset hahmottuvat selkeämmin.
5 Kohtaavatko koulutus ja opiskelijat?
5.1 Hanke-CMO
5.1.1 Kontekstit
Lykky-hankkeen tuottamissa teksteissä konteksteja lähestytään yhteiskunnallisesta
näkökulmasta. Kontekstit on kuitenkin sidottu paikalliselle tasolle, eli Oulun seudulle.
Lykky-hankkeen projekti- ja hankesuunnitelmassa sekä väliraportissa ovat esillä neljä
näkökulmaa yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksen järjestämisen tärkeydelle. Näkökulmat
ovat tietämyksen puutteen konteksti, yhteiskunnallisen ongelman ratkaisun konteksti,
hyvinvointialan markkinoiden konteksti ja hyvinvointialan erityisen luonteen konteksti.
Projektisuunnitelmassa, joka on laadittu vuonna 2008, nousevat eniten esiin kolme
koulutuksen tärkeyttä korostavaa näkökulmaa. Ensimmäisenä korostuu tietämyksen
puutteen konteksti. Oulun seudulla on sekä hyvinvointiyrittäjyyteen että
18
yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen tähtäävän koulutuksen tarve, sillä
”hyvinvointiyrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on vähän”, ja ”yhteiskuntavastuullisuuteen
tähtääviä teemoja nämä koulutukset eivät sisällä juuri lainkaan” (sitaatit Lykky-hankkeen
projektisuunnitelmasta). Toinen koulutuksen tärkeyttä korostava näkökulma on
yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen tähtäävä konteksti. Projektisuunnitelmassa
mainitaan esimerkinomaisesti työttömyys yhteiskunnallisena ongelmana, johon
yhteiskuntavastuullisella yrittäjyydellä voitaisiin vastata. Sosiaalinen yrittäjyys on lähinnä
sosiaalista työllistämistä, joten vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen
kuuluu yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen. Kolmas näkökulma koulutuksen tärkeyteen
Lykky-hankkeen projektisuunnitelmassa on kilpailuasetelma hyvinvointimarkkinoilla
tulevaisuudessa. Projektisuunnitelmassa todetaan, että ”kilpailun kiristyessä koulutuksella
ja kehittämistoiminnalla on yhä merkittävämpi rooli yritysten toiminnassa”.
Hankesuunnitelmassa vuodelta 2009 korostuu kaksi näkökulmaa
yhteiskuntavastuukoulutuksen järjestämisen tärkeyteen. Näkökulmat ovat samat, kuin
projektisuunnitelmassa, mutta hyvinvointimarkkinoiden kilpailun konteksti puuttuu
hankesuunnitelmasta. Tietämyksen puutetta perustellaan sillä, että yhteiskuntavastuulliseen
yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta on liian vähän sekä hyvinvointialan koulutuksessa että
muussa yrittäjyyskoulutuksessa. Toinen näkökulma on yhteiskunnallisen ongelman
ratkaisun konteksti. Myös hankesuunnitelmassa puhutaan työllisyyden parantamisesta
sosiaalisen työllistämisen avulla. Hankesuunnitelmassa otetaan esiin,
projektisuunnitelmasta poiketen, myös yrittäjän saamat hyödyt sosiaalisesta
työllistämisestä. Hyvinvointialan työpaikoilla ammattilaiset voivat keskittyä ammattitaitoa
vaativiin tehtäviinsä, kun avustaviin tehtäviin on palkattu henkilökuntaa.
Hankesuunnitelmassa todetaan, että kun avustaviin tehtäviin on palkattu
pitkäaikaistyöttömiä tai muuten vaikeasti työllistyviä henkilöitä, ”sosiaalisesta
työllistämisestä hyötyvät kaikki osapuolet”.
Väliraportissa vuodelta 2010 on esillä kaksi näkökulmaa. Yhteiskunnallisen ongelman
ratkaisemisen konteksti on edelleen esillä. Lykky-hakkeessa pyritään kouluttamaan
hyvinvointialan yrittäjiä yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Yhteiskuntavastuullisella
liiketoiminnalla puolestaan pyritään ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia.
Väliraportissa todetaan, että tarvetta on monien muiden alojen
yhteiskuntavastuukoulutuksen lisäksi myös hyvinvointialan toimialakohtaiselle
19
koulutukselle. Yhteiskuntavastuullisuuden tuomista koulutukseen perustellaan
hyvinvointialan erityisellä luonteella. Väliraportissa todetaan, että ”erityisesti
hyvinvointialalla vastuullisuus ja eettisyys korostuvat toimialan ihmisläheisyyden ja
hienovaraisuuden vuoksi”. Myös hyvinvointialan markkinoilla kilpailun konteksti on esillä
väliraportissa. Lykky-hankkeessa odotetaan, että yhteiskuntavastuullisuudesta tulee tärkeä
kilpailutekijä hyvinvointialan markkinoilla.
5.1.2 Kontekstien yhteenveto
Jaan projekti- ja hankesuunnitelmien sekä väliraportin konteksteja koskevat väittämät
viiteen osaan, jotka ovat keskenään limittyneitä. Pääväittämää perustellaan neljällä
perustelulla (P1, P2, P3 ja P4). Suluissa väittämien perässä on niiden sisältämiä
taustaoletuksia, joista edellä lisää. Väittämät ovat taulukoituna taulukossa 1.
Taulukko 1. Kontekstiväittämät
Pääväite: Hyvinvointialan toimijat haluavat ja tarvitsevat koulutusta yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä.
P1: Tietämystä sekä osaamista yhteiskuntavastuulliseen yrittämiseen liittyen on hyvinvointialalla
liian vähän. Siksi yhteiskuntavastuullisuuteen tähtäävää hyvinvointialan yrittäjyyskoulutusta tulee
järjestää.
P2: Hyvinvointiala on ihmisläheinen ala, jossa halutaan toimia eettisesti. Siksi
yhteiskuntavastuullinen toiminta, ja näin ollen yhteiskuntavastuullisuuskoulutus on erityisen
tärkeää juuri hyvinvointialalla. (Ihmisläheisyyden taustaoletukset)
P3: Yhteiskuntavastuullisuuskoulutuksella voidaan vaikuttaa yhteiskunnallisten ongelmien
ratkaisuun. Esimerkkinä työttömyys. Sosiaalinen työllistäminen helpottaa työttömyysongelmaa.
(Kaikki haluavat yhteiskunnallisten ongelmien ratkeavan)
P4: Hyvinvointiala on kasvava ala, jossa kilpailu tulee kiristymään. Osaaminen, ja näin ollen
koulutus, tulevat olemaan tärkeässä osassa, kun kilpaillaan hyvinvointialan markkinoilla. Koulutus on tärkeä kilpailutekijä. (Yrittäjät haluavat menestyä)
P2:n ihmisläheisyyden taustaoletus sisältää altruistisia humanistisia arvoja. Tässä
yhteydessä tärkeimmäksi taustaoletuksesi nousee halu toimia eettisesti kaikkia ihmisiä
20
kohtaan, ja siksi myös koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Niin ikään P3:n
taustaoletus liittyy humanistiseen altruismiin, eli haluun toimia koko yhteiskuntaa
hyödyttävällä tavalla. P4:n taustaoletus puolestaan liittyy liiketoiminnan perusoletuksiin.
Markkinoilla toimivat yrittäjät haluavat menestyä taloudellisesti, joten kilpailuasemaa
parantavat toimenpiteet kiinnostavat yrittäjiä. Perustelut limittyvät keskenään niin, että P1
on selkeästi pääperustelu, johon kaikki muut perustelut sisältyvät, ja jota kaikki muut
väittämät perustelevat ja tukevat. P2:ssa selitetään P1:n yhteiskuntavastuullisen osaamisen
ja tietämyksen tarvetta hyvinvointialan luonteesta käsin. P3:ssa puolestaan perustellaan
edellisen altruismia hyötynäkökulmasta. P4 on oma väittämänsä. Tosin myös se liittyy
yhteiskuntavastuullisuus-käsitteen kautta muihin väittämiin, sillä vastuuksi nähdään myös
taloudellisen lisäarvon tuottaminen sidosryhmille.
5.1.3 Koulutuksen menetelmät ja mekanismit
Aineistossa keskeisimmiksi koulutuksen menetelmiksi nousevat joustava ja
monimuotoinen koulutuksen malli, oman toimialan (hyvinvointiala) sisältöjä korostava
koulutus, oman toimialan sisäisen ryhmäytymisen ja vertaistuen korostaminen. Lykky-
hankkeen aineistossa esiin nousee koulutuksen aihealueiksi yhteiskuntavastuullisuuden
raportointi, yhteiskuntavastuullisuuden määrittely, sidosryhmien tunnistaminen,
vastuullinen johtajuus, lisäarvon tuottamisen mahdollisuuksien tunnistamisen niin
yhteiskunnan kuin oman yrityksenkin osalta sekä yhteiskuntavastuullisen yrittämisen
liiketoimintaa edistävien piirteiden tunnistaminen. Tietämystä ja osaamista pyritään
lisäämään edellä mainituilla aihealueilla. Mekanismien osalta aineistossa keskeisimmiksi
mekanismeiksi mainitaan positiivisen suhtautumisen lisääntyminen, osaamisen ja
tunnettuuden lisääntyminen sekä hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen.
Tunnettuus on hieman hankala käsite tässä yhteydessä. Tunnettuuden lisääminen ei liity
pelkästään Lykky-hankkeen koulutuksen tavoitteisiin, vaan koko hankkeen toiminnan
tavoitteisiin. Tunnettuuden lisääminen on yksi osa koulutuksen tavoitteita. Toisaalta
koulutus on yksi osa tunnettuuden lisäämiseen käytettäviä keinoja Lykky-hankkeessa.
Koulutuksen menetelmistä Projektisuunnitelmassa korostuvat joustava ja monimuotoinen
koulutus. Joustavuus ja monimuotoisuus eivät vielä Projektisuunnitelmassa (2008)
juurikaan määrity. Hyvinvointialan toimijoiden verkostoituminen on toinen koulutukseen
liitettävä seikka, joka Projektisuunnitelmassa mainitaan. Toimialakohtaisen koulutuksen
21
järjestäminen nähdään tärkeänä. Mekanismien osalta projektisuunnitelmassa puhutaan
yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden tunnettuuden ja osaamisen kasvusta, positiivisen
suhtautumisen lisääntymisestä, yrittäjien verkostoitumisesta sekä sosiaalisen työllistämisen
lisääntymisestä.
Hankesuunnitelmassa koulutuksen menetelmistä korostuvat niin ikään monimuotoinen ja
joustava koulutuksen malli, toimialakohtainen koulutus sekä ryhmäytyminen ja vertaistuki.
Tietämyksen lisääminen yhteiskuntavastuullisuudesta nähdään hankesuunnitelmassa
koulutuksen menetelmänä, joka mekanismina sitouttaa opiskelijoita muutokseen.
Mekanismien osalta Hankesuunnitelmassa mainitaan yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden
yritystoiminnallisten mahdollisuuksien tunnistaminen, yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden
osaamistason parantuminen ja yritysten verkostoituminen. Väliraportti on hieman
suppeampi koulutuksen menetelmien ja mekanismien osalta. Siinä mainitaan koulutuksen
menetelmistä oman toimialan koulutuksen tärkeys. Mekanismeista mainitaan tunnettuuden
ja osaamisen lisääntyminen sekä positiivisen suhtautumisen lisääntyminen
yhteiskuntavastuulliseen liiketoimintaan.
Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -moduulin opetussuunnitelmasta ja etätehtäväpaketista
löytyy luonnollisesti parhaiten koulutuksen sisältöihin liittyviä seikkoja.
Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion aihealueita ovat opetussuunnitelmassa
yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvien käsitteiden osaaminen, lisäarvon tuottamisen
mahdollisuudet, yhteiskuntavastuullisuuden raportointi ja oman yrityksen
mahdollisuuksien tunnistaminen. Etätehtäväpaketissa opiskelijoita ohjataan pohtimaan
arvoja, analysoimaan sidosryhmiä, reflektoimaan vastuullista johtamista sekä tekemään
oman yrityksen vastuuraportti.
5.1.4 Menetelmien ja mekanismien yhteenveto
Keskeisimpiä koulutuksen menetelmiä esiintyy aineistossa neljä. Ensimmäinen on
luonnollisesti tiedon tarjoaminen, sillä kyseessä on koulutushanke. Muut kolme ovat
joustavan ja monimuotoisen koulutuksen järjestäminen, mahdollisuuden järjestäminen ja
kannustaminen ryhmäytymiseen, edellisestä johdettuna opiskelijoiden keskinäinen
vertaistuki sekä koulutussisältöjen sitominen käytäntöön ja hyvinvointialaan. Joustavuus
liitetään siihen, että opiskelijat suorittavat Lykky-koulutusta työn ohella.
Monimuotoisuudella viitataan opetuksen eri metodeihin. Koulutuksessa käytetään verkko-
22
opetusta, lähiopetusta ja etätehtäviä. Ryhmäytymiseen kannustetaan teettämällä ryhmätöitä
ja herättelemällä aktiivista keskustelua opiskelijoiden välillä. Myös verkko-opinnot
kannustavat ryhmäytymiseen, sillä verkossa käydään myös keskusteluja. Mekanismeista
keskeisimpiä ovat opiskelijoiden verkostoituminen, positiivisen suhtautumisen
lisääntyminen, osaamisen lisääntyminen ja näistä johdettuna tunnettuuden lisääntyminen
Lykky-hankkeen ulkopuolella. Koulutuksen menetelmät ja mekanismit ovat kerättynä
taulukossa 2.
Taulukko 2. Koulutuksen menetelmät ja mekanismit
Koulutuksen menetelmät:
- Koulutus on joustava ja monimuotoinen
- Koulutuksessa järjestetään mahdollisuus ryhmäytymiselle ja keskinäiselle vertaistuelle
- Koulutussisällöt sidotaan hyvinvointialaan ja hyvinvointialan yrittäjyyteen
Mekanismit:
- Opiskelijat suhtautuvat positiivisesti yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen
- Yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden osaaminen ja tietämys lisääntyy
o Tunnettuus lisääntyy
- Opiskelijat verkostoituvat
5.1.5 Tulosväittämät ja taulukointi
Lykky-koulutushankkeen lopullisia tuloksia voidaan analysoida vasta hankkeen loputtua.
Siksi tässä yhteydessä jätän tulosväittämien käsittelyn lähinnä alustavaksi. Aiemmin
mainittu yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden tunnettuuden lisääntyminen voidaan nähdä
myös hankkeen tuloksena. Lykky-hankkeen suunnitelmissa kuvaillaan hankkeen tuloksiksi
yritysten toimintamallien muuttuminen, yhteiskuntavastuullisuuden teemojen juurtuminen
hyvinvointialan liiketoimintaan ja yritysten yhteistyöverkostojen lujittuminen.
Taulukossa 3 on kerätty yhteen keskeisimmät väittämät Projekti- ja hankesuunnitelmasta,
Väliraportista, opetussuunnitelmasta sekä Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -etätehtävistä.
Taulukossa ovat mukana myös hankkeen odottamat tulokset, sillä hankkeen teksteistä ne
ovat helposti löydettävissä. Tulokset eivät kuitenkaan tule mukaan vertailuun.
23
Taulukko 3. Hanke-CMO
Kontekstit
- Koulutuksen tarve
- Tietämyksen vähyys
- Halu toimia eettisesti
- Koulutus on kilpailuetu
Koulutuksen menetelmät (Interventio)
- Joustavuus ja monimuotoisuus
- Ryhmäytyminen ja vertaistuki
- Omaan alaan sidottu koulutus
Mekanismit
- Positiivinen suhtautuminen yhteiskuntavastuullisuuteen
- Osaamisen ja tietämyksen
lisääntyminen
- Opiskelijoiden verkostoituminen
Tulos
- Yritysten toimintamallit muuttuvat - Yhteiskuntavastuullisuus juurtuu
toimintaan
- Yhteistyöverkostojen lujittuminen
5.2 Opiskelijoiden kontekstit ja mekanismit
5.2.1 Konteksti
Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen vastausten
perusteella opiskelijat keskimäärin arvioivat oman osaamisensa vastuullisen liiketoiminnan
ja johtamisen, yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotojen sekä vastuullisuuden mittaamisen
ja osoittamisen osalta välttävän ja tyydyttävän väliin. Suurin osa vastaajista arvioi
osaamisensa välttäväksi. Vastausvaihtoehdot olivat heikko, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja
erinomainen. Vastaajista kaksi arvioi jonkin osa-alueen hyväksi, loput ovat tyydyttäviä tai
sitä heikompia. Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion lähiopetuspäivän
(13.2.2010 Oulu) opiskelijapalautteessa nousee esiin yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen
liittyvien asioiden uutuus opiskelijoille. Palautteessa mainitaan asioiden olleen uusia
kahdeksan kertaa, kun asioiden tuttuudesta mainitaan vain kolmesti. Yhteenvetona voidaan
sanoa, että opiskelijoiden osaamisen taso ennen koulutuksen läpi vientiä on melko alhainen
yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden osalta.
5.2.2 Interventio-odotukset ja mekanismit
Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeen vastauksissa
avoimiin kenttiin nousee keskeisimmiksi odotuksiksi koulutukselta neljä asiaa. Useimmin
mainitaan käytännöllisyyden tarve. Käytännöllisyys näkyy viittauksissa oman yrityksen tai
yhdistyksen tiettyihin käytäntöihin, joihin opiskelijat kaipaavat parannuksia. Eniten
vastauksissa kaivataan tietoa ja osaamista vastuullisuuden mittaamisen suhteen. Toiseksi
odotukset omaa alaa koskevista sisällöistä nousevat vastauksissa esiin. Kolmanneksi
24
eettisyyden pohdinta nousee yhdeksi aihealueeksi. Neljäs, eniten koulutuksen tapaan
liittyvä seikka on keskustelun tarve ryhmän sisällä. Mainittakoon myös, että yhdellä
vastaajista ei ole mitään odotuksia Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosiolta, sillä
”muut osiot vaativat paljon opiskelua”. Lähiopetuspäivän palautteessa puolestaan nousee
esiin kaksi odotusta koulutuksen suhteen. Kaksi vastaajaa kaipasi lisää keskusteluja
ryhmän kanssa. Toinen asia, joka nousee selkeästi esiin vastauksista, on ajan puute ja kiire
lähiopetuksessa. Seitsemän vastausta koulutuspäivän kehittämiseen liittyy ajan vähyyteen
ja kiireen tuntuun.
Mekanismien suhteen tarkastelen opiskelijoiden palautetta Yhteiskuntavastuullinen
yrittäjyys -lähiopetuspäivältä (13.2.2010). Opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan viiden
vastausvaihtoehdon välillä. Vastausvaihtoehdot ovat: opin erittäin paljon, opin paljon, opin
kohtalaisesti, opin vähän ja en oppinut lainkaan. Keskimäärin opiskelijat vastasivat
oppineensa paljon. Eniten vastauksia kertyi vaihtoehdoille opin paljon ja opin kohtalaisesti.
Kolme opiskelijaa vastasi oppineensa erittäin paljon. Perusteluissa oppimiselle nousee
esiin neljä asiaa, jotka ovat edistäneet oppimista. Asioiden uutuus ja näkökulmien uutuus
toistuu useammalla vastaajalla. Kolmas vastauksissa esiintyvä asia on opetuksen selkeys.
Eniten vastauksissa korostuu keskustelun tärkeys. Aiheista keskustelu nähdään
vastauksissa oppimista edistävänä asiana. Taulukossa 4 on kerättynä keskeisimpiä
konteksteja, koulutuksen menetelmiä ja mekanismeja koskevat asiat opiskelijoilta kerätystä
materiaalista.
Taulukko 4. Opiskelija-CM
Kontekstit
- Osaaminen on keskimäärin välttävän ja
tyydyttävän välillä - Useimmille yhteiskuntavastuullisuuteen
liittyvät koulutussisällöt ovat uusia
asioita - Joillekin koulutussisällöt ovat kuitenkin
tuttuja
Koulutuksen menetelmät (Interventio-
odotukset)
- Opiskelijat kaipaavat käytännöllistä ja omaan alaan sidottua koulutusta
- Opiskelijat kaipaavat
ryhmäkeskusteluja sisältävää koulutusta - Opiskelijat kaipaavat enemmän aikaa
asioiden sisäistämiselle lähiopetuksessa
Mekanismit
- Opiskelijat arvioivat oppineensa paljon lähiopetuksesta
- Keskustelu edistää oppimista
- Asioiden ja näkökulmien uutuus edistää oppimista
25
5.3 Vertailu
Opiskelijoiden ja Lykky-hankkeen käsitykset konteksteista osuvat erittäin hyvin yhteen.
Lykky-hankkeen yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden koulutuksen järjestäminen perustuu
tietämyksen ja osaamisen vähyydelle. Opiskelijat puolestaan arvioivat omaa osaamistaan
melko alhaiseksi, eli välttävän ja tyydyttävän välimaastoon. Opiskelijoilta kerätyssä
materiaalissa näkyy selkeästi, että yhteiskuntavastuullisuuteen liittyvät asiat ovat Lykky-
hankkeen opiskelijoille uusia. Halu toimia eettisesti ei korostu opiskelijoilta kerätyssä
materiaalissa, mutta eettisyyden puutteen päätteleminen tämän aineiston perusteella on
kuitenkin mahdotonta. Yhteiskuntavastuullisuuteen liittyviä asioita sisältävään
koulutukseen osallistuminenkin saattaa tarkoittaa jotakin. Lisäksi yksi opiskelijoista
ilmaisee Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma -lomakkeessa
kaipaavansa eettisen toiminnan pohdintaa koulutukseen.
Koulutuksen menetelmienkin suhteen opiskelijoiden ja Lykky-hankkeen käsitykset ovat
samansuuntaisia. Opiskelijat korostavat Lykky-hankkeen tavoin omaan alaan sidotun
koulutuksen tärkeyttä. Lykky-hankkeen painottama ryhmäytyminen ja vertaistuki näkyy
opiskelijoilta kerätyssä materiaalissa keskustelun tarpeena. Oulun lähiopetuspäivän
palautteessa opiskelijat toivoivat enemmän keskustelua. Koulutus oli kuitenkin silloin
vasta siinä vaiheessa, että esimerkiksi verkkokeskustelut eivät olleet vielä käynnistyneet.
Hankkeen puolesta koulutukseen on sisällytetty keskusteluja, joiden voidaan nähdä olevan
yksi tärkeä keino opiskelijoiden ryhmäyttämiseen. Useat opiskelijat kaipaavat
lähiopetukseen lisää aikaa, jotta asiat olisi helpompi sisäistää. Oulun lähiopetuspäivän
palautteessa korostui kiireen tuntu ja ajan puute.
Opiskelijat arvioivat oppineensa paljon Oulun lähiopetuspäivän palautteessa. Näin ollen
yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -moduulin tiedollinen osa on lähtenyt hyvin käyntiin.
Opiskelijat arvioivat saaneensa uutta tietoa ja uusia ajatuksia sekä näkökulmia
yhteiskuntavastuullisuuteen. Myös ryhmäytyminen näyttäisi alkaneen, sillä opiskelijat
arvioivat ryhmäkeskustelujen edistävän oppimistaan. Ainoastaan ajanpuute
lähiopetuksessa näkyy negatiivisesti mekanismien suhteen. Kiireisen aikataulun vuoksi osa
opiskelijoista koki oppimisen vaikeaksi.
26
6 Pohdinta ja johtopäätökset
Käyttämälläni aineistolla ei ollut mahdollista tutkia hyvinvointialan toimijoiden halua tai
pyrkimyksiä toimia eettisesti työssään. Tämä kuitenkin nousi esiin Lykky-hankkeen
teksteissä. Yksi vastaajista Osaamisen itsearviointi ja henkilökohtainen opetussuunnitelma
-lomakkeeseen nosti esiin eettisyyden pohdinnan. Hyvinvointialan toimijoiden eettisyys
voisi olla erittäin mielenkiintoinen jatkotutkimuksen kohde.
Vastauksena teoreettiseen tutkimuskysymykseeni rakennan luvussa 3 realistisen
väliarvioinnin mallin. Keskittymällä CMO-yhtälön konteksteihin ja mekanismeihin
voidaan kartoittaa ja jäsentää meneillään olevan koulutushankkeen edellytyksiä onnistua.
Vaikka lopputulosten arviointi on väliarvioinnin tapauksessa mahdotonta, voidaan
realistisen arviointiasetelman avulla saada olennaista tietoa arvioitavasta hankkeesta.
Vertaamalla koulutusta järjestävän tahon käsityksiä konteksteista ja koulutuksen
menetelmien kautta syntyvistä mekanismeista koulutukseen osallistuvien käsityksiin
voidaan päästä lähemmin tarkastelemaan sitä, miten koulutukseen osallistuvat ottavat
tarjottavan informaation vastaan. Arvioinnin avulla voidaan tarkastella sitä, mitkä
koulutuksen menetelmät ovat toimivimpia. Arvioinnin avulla voidaan myös tarkastella sitä,
mitkä hankkeen suunnitteluvaiheessa oletetut kontekstit ovat relevantteja ja todenmukaisia.
Esimerkiksi koulutukseen osallistuvien osaamistaso tai muut lähtökohdat voivat olla
erilaisia, kuin hankkessa on suunnitteluvaiheessa oletettu. Mikäli näin olisi, koulutuksen
menetelmiä voitaisiin vielä koulutuksen jatkuessa muuttaa.
Esitän ensimmäisessä empiirisessä tutkimuskysymyksessäni kysymyksen keskeisimmistä
konteksteista ja mekanismeista yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys –koulutuksessa.
Keskeisimpiä konteksteja ja mekanismeja nousee aineistosta esiin useampi. Lykky-
hankkeen yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -koulutusosion tarve on hyvin selkeästi
olemassa suurimmalla osalla koulutukseen osallistuvista. Koulutus siis vastaa
koulutustarpeeseen. Tarvetta koulutukselle koetaan olevan kaikilla Lykky-hankkeen
painottamilla yhteiskuntavastuullisen yrittäjyyden osa-alueilla. Koulutuksen menetelmien
suhteen oman alan käytännöllisiä sisältöjä painottava koulutus vastaa juuri siihen, minkä
opiskelijatkin kokevat toimivaksi. Opiskelijoilta kerätyssä aineistossa nousee esiin myös
ryhmäkeskustelujen tarve ja toimivuus, joka vastaa hyvin Lykky-hankkeen
27
suunnitelmateksteissä esiintynyttä ryhmäytymisen ja vertaistuen korostamista
koulutuksessa. Asioiden sisäistämistä ensimmäisenä lähiopetuspäivänä häiritsi
opiskelijoilla ajan ja läpi käytyjen asioiden suhde. Kyseisten asioiden opettamiseen olisi
heidän mielestään pitänyt käyttää enemmän aikaa. Kun asiat ovat suurimmalle osalle uusia,
niiden sisäistämiseen kuluu aikaa.
Toinen empiirinen tutkimuskysymykseni käsittelee Lykky-hankkeen kontekstien ja
mekanismien vastaavuutta opiskelijoiden käsityksiin konteksteista ja mekanismeista.
Lykky-hankkeen suunnitelma- ja raporttiteksteissä esiin nousevien mekanismien
onnistumisen edellytykset näyttävät tämän arvioinnin perusteella hyviltä. Niin kontekstien,
mekanismien kuin koulutuksen menetelmienkin suhteen opiskelijoiden ja hankkeen
käsitykset vastaavat melko hyvin toisiaan. Opiskelijoilta kerätyssä materiaalissa esiin
nousee hyvä motivaatio uuden oppimiseen ja Yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -
koulutuksessa opetettavien asioiden uutuus opiskelijoille.
Kandidaatin tutkielmani palvelee hyvin tulevaa pro gradu -tutkielmaani. Aion jatkaa pro
gradu -tutkielmassani Lykky-hankkeen parissa. Tässä tutkielmassa rakentamani arvioinnin
malli palvelee tulevaisuuden tarpeitani, sillä voin laajentaa sitä koskemaan esimerkiksi
koko koulutusta tai hanketta. Myös Lykky-hankkeen suunnitelma- ja raporttiteksteihin
syventyminen palvelee tulevaa, sillä nyt olen jo melko hyvin perillä siitä, mitä hakkeessa
tapahtuu. Näin ollen tämän tutkielman voi nähdä myös esiselvityksenä tai esitutkimuksena
pro graduani varten.
28
Lähteet:
Aro, Timo, Kuoppala, Mikko & Mäntyneva, Päivi (2004) Hyvästä paras. Jaettu
kehittämisvastuu ESR-projekteissa. Hyvät käytännöt käsikirja. Työministeriö, Helsinki.
Anttiroiko, Ari-Veikko (2004) Yhteiskuntavastuu ja sen määrittelyprosessi. Teoksessa
Järvinen, Raija (toim.) Yhteiskuntavastuu. Näkökulmia yritysten ja julkisyhteisöjen
yhteiskunnalliseen vastuuseen. Tampere university press, Tampere, 17 – 60.
Elinkeinoelämän keskusliitto (2006) Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä
yhteiskunnassa. Loppuraportti. Elinkeinoelämän keskusliitto, Helsinki.
Hot-hankkeen sisältö (2008) Stakes. [WWW-dokumentti]
http://www.hothanke.fi/hot_hanke.htm. (Luettu 31.3.2010).
Julkunen, Raija (2006) Vastuupuheen esiinmarssi. Yhteiskuntapolitiikka 71:5, 533 – 540.
Korteniemi, Pertti (2005) Yksilökohtaisen palveluohjausprojektin realistinen arviointi.
Teoksessa Julkunen, Ilse, Lindqvist, Tuija & Kainulainen, Sakari (toim.) Realistisen
arvioinnin ensiaskeleet. Stakes, Helsinki, 122 – 131.
Kuusela, Pekka (2007) Julkisen sektorin modernisaatio, tuloksellisuus ja arviointi.
Realistisen sosiaalitieteen ja arvioinnin näkökulma. Työturvallisuuskeskus, Helsinki.
Kuusela, Pekka (2006) Realismi, kriittinen realismi ja sosiaalitieteet. Teoksessa Kuusela,
Pekka & Niiranen, Vuokko (toim.) Realismin haaste sosiaalitieteissä. Unipress, Kuopio, 9
– 22.
Niiniluoto, Ilkka (2006) Kriittinen tieteellinen realismi. Teoksessa Kuusela, Pekka &
Niiranen, Vuokko (toim.) Realismin haaste sosiaalitieteissä. Unipress, Kuopio, 23 – 44.
Pawson, Ray & Tilley, Nick (2009) Realistic evaluation. Sage publications, London.
29
Sosiaalinen yritys (2010) Vates-säätiö. [WWW-dokumentti]
http://www.sosiaalinenyritys.fi/sosiaalinenyritys. (Luettu 15.5.2010).
Suomen tilastollisen vuosikirjan verkkopalvelu (2009) Tilastokeskus. [WWW-dokumentti]
http://www.stat.fi/tup/vuosikirja/index.html. (Luettu 29.4.2010).
Ukkola, Soja (2009) Yrittäjyyden uudet muodot ja haasteet yrittäjyyskoulutukselle
Osaaja.net no 4 [WWW-dokumentti]
http://ojs.seamk.fi/index.php/osaaja/article/view/1158/1045%29. (Luettu 31.3.2010).
Yhteiskunta- ja yritysvastuu (2009) Työ- ja elinkeinoministeriö. [WWW-dokumentti]
http://www.tem.fi/index.phtml?s=3232. (Luettu 2.4.2010).
Yritysten määrä lisääntyi edelleen vuonna 2008 (2009) Tilastokeskus. [WWW-
dokumentti] http://www.stat.fi/til/syr/2008/syr_2008_2009-11-27_tie_001_fi.html. (Luettu
29.4.2010).
Painamattomat lähteet:
Pajunen, John (2009) ”Argumentaation tutkiminen” -luennot luentosarjassa
”Argumentaation ja retoriikan perusteet”. Lapin yliopisto, menetelmätieteiden laitos,
filosofian oppiaine kevät 2009.