pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen...
TRANSCRIPT
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä
Pauli Forma Keva Kunta-alan työelämän tutkimusseminaari 6.6.2014
Ajankohtaista (1)
• Kehitys työurien suhteen on ollut myönteistä tilastojen valossa, tosin kehitys olisi saanut olla vielä nopeampaa.
• Organisaatioiden väliset erot työkyky- ja työhyvinvointiasioissa ovat suuret.
• Ammattiryhmien väliset erot työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa ovat suuret.
• Lähellä eläkeikää olevilla on työkykyä jäljellä keskimäärin varsin paljon.
6.6.2014 2
Ajankohtaista (2) • Työhyvinvointi on kunta-alalla keskimäärin hyvällä tolalla; tämä ei
silti tarkoita etteikö ongelmiakin olisi.
• Työkyvyttömyys ilmiönä on harvinainen: sillä on kuitenkin merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia.
• Työkykyyn ja jojtamiseen liittyviä toimintamalleja on, mutta ne eivät välttämättä toimi (esimerkiksi työkykyongelmiin puuttuminen).
• Työkyky- ja työkykyasioiden johtamista tulisi parantaa. – Osaksi johtamisjärjestelmää – Eri toimijoiden roolit
6.6.2014 3
Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-
alan organisaatioissa
5
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
Työtapaturmakustannukset Sairauspoissaolokustannukset
Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.
6.6.2014
Lähellä vanhuuseläkeikää olevilla työntekijöillä on varsin hyvä työkyky Työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi kokevien osuus lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä
0
20
40
60
80
100
Kunta Valtio
Fyysinen työkyky
Kaikki Lähellä eläkeikää olevat
6.6.2014 6
0
20
40
60
80
100
Kunta Valtio
Henkinen työkyky
Kaikki Lähellä eläkeikää olevat
Lähde: Forma 2013.
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen hyödyntämisestä
6.6.2014 7
Lähtökohtia • 10 vuotta sitten sanottiin, että työelämää koskevaa tietoa on
paljon. Nyt sitä on vieläkin enemmän ja paremmin saatavilla. – Esimerkiksi pätevän esitelmän ainekset eri teemoista saa
nykyään helposti kasaan verkosta (vrt. datajournalismi)
• Erilaiset tutkimusaineistot ovat vajaakäytössä. – Aineistojen hyödyntäminen loppuu usein ensijulkaisuun. Monet
tutkimuskysymykset eivät vaatisi uuden aineiston keräämistä.
• Analyysiosaaminen korostuu. – Kuka tahansa voi kerätä erilaisia aineistoja nopeasti ja halvalla.
Keskeistä on se, kuka pystyy tekemään relevantin analyysin ja käytäntöä palvelevat toimenpidesuositukset.
• Tutkimustulosten vieminen käytäntöön jää usein puolitiehen. – Riittääkö tutkijoille ”breikkaaminen” julkisuudessa?
6.6.2014 8
Erilaista tutkimustietoa työelämästä/työhyvinvoinnista 1. Yleinen tutkimustieto, esimerkiksi työhyvinvointi kunta-
alalla tai julkisella sektorilla – Seuranta: miten työhyvinvointi on kehittynyt? – Vertailu: mikä on työhyvinvointi suhteessa muihin
työmarkkinasektoreihin tai erilaisissa organisaatioissa tai erilaisissa henkilöstöryhmissä.
2. Mekanismeja koskeva tutkimustieto – Mikä heikentää/tukee työhyvinvointia, aiheuttaa sairastavuutta,
lisää eläkkeelle siirtymistä?
3. Kehittämiseen liittyvä tai siinä hyödynnettävä tutkimustieto – Tiedon hyödyntäminen esimerkiksi työhyvinvoinnin
edistämisessä tai työkykyjohtamisessa.
6.6.2014 9
C. Informaatio-vaikuttaminen
A. Työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen kehittäminen
B. Oikeudet ja velvollisuudet, kannustimet Tutkimusorganisaatiot • Simuloinnit (ennen) • Arvioinnit (jälkeen)
Keinoja vaikuttaa työurien pidentämiseen ja näihin liittyvä tutkimus tai analyysi
Organisaation vastuulla, oma toiminta ja kumppanit • Organisaation työhyvinvointitutkimukset,
työkykyjohtamisen auditoinnit • Tiedolla johtaminen
Tutkimusorganisaatiot • Yleinen tieto työelämän
tilasta ja muutoksista • ”Perustutkimus”
Miten tutkimus voi vaikuttaa?
6.6.2014 12
Tutkimus Viestintä Tietoisuus Toiminta
• Ajattelu ja viestintä on organisaatioissa eriytetty vaikka ei pitäisi.
• Medianäkyvyys ei takaa vaikuttavuutta. • Tutkimuksen on tuotettava todistettava panos tutkittavaan
haasteeseen (vrt. lääketieteellinen tutkimus). Keinoja vaikuttavuuden parantamiseksi:
• Sidosryhmien/kohdeyleisön kiinnostuksen herättäminen ja
odotusten rakentaminen edellyttää jatkuvaa viestintää, ei vain loppuraportin julkaisua
• Fiksusti mietitty sisällöntuotanto on parempi viestintästrategia kuin mahdollisimman laaja levitys
• Raskaan sisällön pilkkominen pienempiin osiin helpottaa ruuansulatusta: infograafit, videot, podcastit ja jopa pelillistäminen ovat jo think tank -viestinnän arkipäivää.
Päättäjät palavat halusta saada tutkimustietoa? Päättäjät kertovat arvostavansa tutkijoiden
tuottamaa tutkimustietoa, mutta käytännössä tätä tietoa ei aina pystytä tai haluta hyödyntää. Mitkä tekijät edesauttavat tutkimuksen hyödyntämistä:
• Tutkimus on ajankohtainen. • Tutkimus on lyhyt. • Tutkimus sisältää selkeitä toimenpide-
ehdotuksia. • Tutkimuksesta on saanut tietoa
mediasta. • Tutkimus tukee edustajan ajamaa
politiikkaa.
6.6.2014 13
Monet työelämään liittyvät asiat ovat vaikeasti vaikutettavissa
Kokee työtehtävänsä ruumiillisesti melko tai erittäin raskaina (kunta-ala)
39,6 38,9
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1 984 1 990 1 997 2 003 2 008
Kokee työtehtävänsä henkisesti melko tai erittäin raskaana (kunta-ala)
57,4
65,9
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1 984 1 990 1 997 2 003 2 008
6.6.2014
Omalta esimieheltä yhä useammin kiitosta hyvästä työstä
6.6.2014 16
’Esimieheni antaa kiitosta hyvistä työsuorituksista’. Huom. Vuosina 1990 ja 1997 väite kuului ’Esimieheni palkitsee hyvistä työsuorituksista’.
37,8 42,2
64,8 68,2 71,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1990 1997 2003 2008 2013
42,6 51,5 52,9 55,7
62,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
1990 1997 2003 2008 2013
Työtovereilta yhä useammin kiitosta hyvästä työstä
’Saatteko kiitosta työstänne työyhteisön muilta jäseniltä tai asiakkailta?’ : ’vähintään kerran viikossa’ tai ’pari kertaa kuussa’ Huom. Mukana ne palkansaajat, joilla työajasta enintään ¼ asiakastyötä.
Lähde: Perhoniemi 2014.
Toisaalta samaan aikaan…
Lähde: Perhoniemi 2014.
Kehittämistyö kantaa hedelmää yksittäisissä organisaatioissa
Keskiarvon muutos -0,2 -0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6
Muuttuneiden mittareiden määrä (kpl)
3 12 74 152 88 47 14 2 2
Monessako organisaatiossa muutos tapahtunut (kpl)
2 7 14 16 14 11 6 2 2
Tarkastelun kohteena 24-26 mittaria per organisaatio. Organisaatioita 16 kpl Analyysi perustuu Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke-palveluun.
Lähde: Saari 2014.
Työhyvinvointi on mittareiden mukaan parantunut
1% 3% 19% 39% 39%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Muuttunut selkeästi heikompaan (-0,2 tai yli)
Muuttunut vähän heikompaan (-0,1)
Pysynyt ennallaan, 0
Muuttunut vähän positiiviseen (0,1)
Selkeää muutosta positiiviseen (0,2 tai yli)
Lähde: Saari 2014.
Ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä
• Kehittämistoiminnan ja sen tulosten välinen yhteys, vaikuttavuus • Vaikuttavuuden osoittamisella voi olla päätöksenteon kannalta suuri
merkitys. • Miten ja miksi keskinkertaisesta tulee hyvä tai hyvästä paras?
• Tukijärjestelmän ja kansalaisten suhde, prosessit.
• Muutosten vaikutukset työhyvinvointiin ja työntekijöiden ja
organisaatioiden valintoihin.
• Työelämän katve-alueet.
6.6.2014 19