3

MIIA MÄNTYLÄ - TIINA SYRJÄ -ARTTU VAINIO -

MINNA-MAARIA VEHKALA - OLLI WUORI

PK-YRITYSTENEKOKILPAILUKYKY

Vaasan yliopistoLevón-instituutti

Julkaisuja

No. 86

Vaasa 2001

4

ESIPUHE

Ympäristöarvojen merkitys taloudellisessa päätöksenteossa on viimevuosikymmeninä kasvanut ja niiden odotetaan edelleen kasvavan.Kierrätys ja luonnonmukainen tuotanto sekä raaka-aineiden ja ener-gian säästöön tähtäävät ratkaisut ovat yleistyneet. Ympäristön säilyttä-miseen liittyviä argumentteja on alettu käyttää myös monien tuotteidenja palveluiden markkinoinnissa. Ympäristöön liittyvistä arvoista onnäin tullut osa yritysten julkista kuvaa ja markkinointia. Samalla ympä-ristön huomioon ottaminen on liitetty yritysten pitkän aikavälin suun-nitteluun ja kytketty osaksi yritysten toimintaa.

Suuret yritykset olivat aluksi aktiivisimpia ympäristöystävällistentoimintatapojen hyödyntäjiä. Vähitellen myös pienet ja keskisuuretyritykset ovat alkaneet omaksua uusia, ympäristön aiempaa paremminhuomioon ottavia ratkaisuja. Osittain tämä on ollut seurausta siitä, ettäsuuryritykset ovat vaatineet alihankkijoiltaan kykyä osoittaa toimin-tansa ympäristövaikutukset ja pyrkimystä pienentää niitä. Suureltaosin kysymys on kuitenkin ollut pk-yritysten omista aktiivisista ratkai-suista, joilla on pyritty ympäristövaikutusten alentamisen lisäksi kus-tannusten alentamiseen ja yritysten oman julkisuuskuvan parantami-seen. Ympäristöystävällisyydestä on tullut kustannuksia vähentävä jamarkkinointia helpottava tekijä. Tulevaisuudessa ekokilpailukyvynmerkityksen voidaan olettaa edelleen kasvavan.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pienten ja keskisuurten yritys-ten ekokilpailukeinojen käyttöönottoa. Kohteeksi on valittu ympäristö-asioiden suhteen esimerkillisiä yrityksiä, joiden kokemuksia ympäristö-kilpailukeinojen käytöstä voidaan hyödyntää tulevien toimenpiteidensuunnittelussa.

Tämän ESR-osarahoitteisen tutkimuksen on Vaasan yliopistoltatilannut työministeriö.

Vaasassa tammikuussa 2001

Olli Wuorierikoistutkija HTT

5

TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa tarkastellaan ympäristöasioita kilpailukeinoina hyö-dyntäneitä pieniä ja keskisuuria yrityksiä kymmeneltä eri toimialalta.Toimialat ovat kemianteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, graa-finen teollisuus, huonekaluteollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus,käsi- ja taideteollisuus, elintarviketeollisuus, (tavaran) maantiekulje-tukset, majoitus- ja ravitsemisala sekä päivittäistavarakauppa. Tutki-muksessa selvitetään, miksi jotkut yritykset ovat ottaneet ympäristöasi-at osaksi toimintaansa, miten ne ovat sen tehneet, mitä ongelmia niilläon ollut ja miten ne ovat ympäristömyönteisyydestään hyötyneet. Tut-kimuksessa käsitellään myös niitä koulutustarpeita, joita ympäristö-osaaminen yrityksille asettaa. Tavoitteena on tuottaa ympäristökilpailu-keinojen käytön laajentamista suunnitteleville yrityksille tietoa siitä,miten ne voivat työssään edetä.

Selvitys on kolmivaiheinen. Tutkimuksen aluksi haastateltiinvalituilta toimialoilta henkilöitä, joita voidaan pitää sekä toimialan ettäympäristöasioiden asiantuntijoina. Seuraavassa vaiheessa haastateltiinpk-yrityksiä kultakin toimialalta. Seitsemäätoista yritystä tarkasteltiinvielä lähemmin case-metodin avulla. Yhteensä tutkimuksessa tehtiin54 yrityshaastattelua ja 14 asiantuntijahaastattelua.

Ympäristöasioiden hyvään hoitoon yrityksiä motivoivat kustannus-säästöt, myönteinen imago ja halu vastata tuleviin asiakkaiden ja lain-säädännön vaatimusten muutoksiin. Ympäristömyönteistä toimintaaovat vaatineet yrityksiltä tähän mennessä vain harvat asiakkaat, muttaekokilpailukyvyn merkityksen odotetaan tulevaisuudessa kasvavan.Tällä hetkellä ympäristöasioista kiinnostuneimpia ovat julkisasiakkaatja isot asiakkaat.

Suuri osa tutkituista yrityksistä on aloittanut ympäristöasioidensakehittämisen luomalla ympäristöjärjestelmän, useimmiten ISO 14001:n.Se on yleensä rakennettu pääosin omin voimin. Konsultit on tosinkoettu hyödylliseksi avuksi, samoin ympäristöjärjestelmäprojektit.

6

Järjestelmä on vakiinnutettu yrityksiin koulutuksen avulla. Ilman jär-jestelmää ympäristöasioitaan kehittämään ovat yleensä päätyneet pie-net pk-yritykset.

Esteitä ympäristömyönteiselle toiminnalle ei juurikaan ole. Useim-miten yritykset kokevat ongelmiksi rahan tai ajan puutteen. Joskusmyös välinpitämättömät asenteet koetaan esteiksi. Hyötyjä ympäristö-osaamisesta sen sijaan koettiin olevan paljon. Useimpien yritystenmielestä ympäristöasioista huolehtiminen mahdollistaa kustannus-säästöt. Näitä syntyy muun muassa pienentyneestä raaka-ainetarpeestaja edullisemmista jätemaksuista. Ympäristöosaaminen tuo myös toi-mintaan järjestelmällisyyttä ja tehokkuutta. Tärkeänä hyötynä näh-dään ympäristöosaamisesta saatava imagoetu, joka helpottaa yrityksentuotteiden markkinointia.

Tutkittujen edelläkävijäyritysten koulutustarpeet ympäristöasioissaovat vähäisiä. Yritykset haluavat kouluttaa henkilöstöään pääosin itse.Mahdolliselta koulutukselta toivotaan yrityskohtaisuutta, käytännön-läheisyyttä ja lyhytkestoisuutta, mikä tarkoittaa käytännössä konsul-tointityyppistä koulutusta. Koulutus tulisi suunnata pääosin yrityksenjohdolle. Lisäksi yritykset toivovat koko kansalle suunnattua asenne-kasvatusta ja tiedotusta.

AVAINSANAT: pk-yritykset, ympäristö, ekokilpailukyky, ympäristö-kilpailukyky, ympäristöjärjestelmä, ympäristöosaaminen, ympäristö-koulutus

7

SISÄLLYS

ESIPUHE ...............................................................................................................................3

TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................4

JOHDANTO .........................................................................................................................9Tutkimuksen tavoitteet ............................................................................................9Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksenkohdentaminen ....................................................................................................... 11Taustatietoa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ......................................13

EKOKILPAILUKYVYN KANSAINVÄLINEN KEHITYS ...........................................15Ympäristökilpailun kansainvälinen tausta .........................................................15Ympäristöasiat edelläkävijämaissa ......................................................................17

YMPÄRISTÖOSAAMISEN KEHITTÄMISEN VÄLINEET ........................................21Ympäristöjärjestelmät yrityksen ympäristöasioidenkehittämisen välineinä ...........................................................................................21

Ympäristöjärjestelmien tavoitteet ja sisällöt ..................................................22ISO 14001 ......................................................................................................23EMAS ............................................................................................................24

Ympäristömerkit yritysten ekokilpailun välineinä ...........................................26Joutsenmerkki .................................................................................................27EU:n ympäristömerkki...................................................................................27

Pk-yritykset ja ympäristönsuojelu .......................................................................28

YMPÄRISTÖKILPAILUN TOTEUTTAMINEN YRITYKSISSÄ .................................32Yritysten ympäristömyönteinen toiminta ..........................................................32

Yritysten motiivit ympäristöasioiden huomioimiselle ...................................33Ympäristöystävällisen toiminnan käynnistäminen jakehittäminen ..................................................................................................36Hyväksi havaitut toimintatavat .....................................................................38Hyödyt ...........................................................................................................41Esteitä ympäristöasioiden huomioimiselle .....................................................43

Pk-yritysten ekokilpailukyky tulevaisuudessa ..................................................44Tulevaisuuden vaatimuksia ...........................................................................44Ympäristökilpailuosaamisen kehittäminen ja ympäristökoulutus ........................................................................................45

8

TOIMIALAKOHTAINEN TARKASTELU .....................................................................50Kemianteollisuus ....................................................................................................51

Kemianteollisuus ja ympäristö ......................................................................51Kemianteollisuuden case-yritys .....................................................................55

Kone- ja metallituoteteollisuus .............................................................................58Kone- ja metallituoteteollisuus ja ympäristö .................................................59Kone- ja metallituoteteollisuuden case-yritykset ...........................................61

Graafinen teollisuus ...............................................................................................69Graafinen teollisuus ja ympäristö ..................................................................70Graafisen alan case-yritykset .........................................................................73

Huonekaluteollisuus ..............................................................................................81Huonekaluteollisuus ja ympäristö .................................................................82Huonekaluteollisuuden case-yritykset ...........................................................84

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ...............................................................................93Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ja ympäristö ..................................................94Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden case-yritys ...............................................100

Elintarviketeollisuus ............................................................................................102Elintarviketeollisuus ja ympäristö ...............................................................104Luomutuotanto ja -jalostus .........................................................................107Elintarviketeollisuuden case-yritykset ......................................................... 110

Käsi- ja taideteollisuus ......................................................................................... 119Käsi- ja taideteollisuus ja ympäristö ............................................................120

Maantiekuljetukset ...............................................................................................122Maantiekuljetukset ja ympäristö .................................................................124Maantiekuljetusten case-yritykset ...............................................................128

Majoitus ja ravitsemisala .....................................................................................135Majoitus- ja ravitsemisala ja ympäristö ......................................................136Majoitus- ja ravitsemisalan case-yritykset ..................................................140

Päivittäistavarakauppa ........................................................................................151Päivittäistavarakauppa ja ympäristö ...........................................................153Päivittäistavarakaupan case-yritykset .........................................................156

YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET .....................................................................163Motiivit ..................................................................................................................163Käynnistäminen ja kehittäminen .......................................................................164Hyödyt ...................................................................................................................166Koulutus ................................................................................................................167Liiketoimintamahdollisuudet .............................................................................168Työllisyystarpeet ..................................................................................................170

LÄHTEET .........................................................................................................................171

ASIANTUNTIJALÄHTEET ...........................................................................................182

MUU LÄHDE ...................................................................................................................183

9

JOHDANTO

Yritysten kilpailukyky on saanut hinta- ja laatukilpailukyvyn rinnalleuuden ulottuvuuden: ekokilpailukyvyn (ympäristökilpailukyvyn).Ekokilpailukyvyllä tarkoitetaan yrityksen kykyä vastata sidosryhmienympäristövaatimuksiin ja hyödyntää ympäristönäkökohtia liiketoiminnassakilpailijoita paremmin. (Suomen ympäristötiedotuksen seura—Elinkaariry:n kotisivut 2000; Teollisuus ja työnantajat 1995: 6). Ekokilpailukyvystäon kehittymässä entistä voimakkaampi kilpailutekijä ja yksi yrityksenmenestyksen edellytyksistä. Ympäristöasioiden laiminlyöminen saat-taa aiheuttaa lisäkustannuksia, yrityskuvan heikkenemistä ja menetettyjämarkkinaosuuksia. Vastaavasti ympäristöasioissa aktiiviset yrityksetvoivat saada kilpailuetua.

Tutkimuksen tavoitteet

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ympäristökilpailukeinoja aktiivises-ti käyttäneiden pk-yritysten toimintaa. Tavoitteena on tuottaa tietoapk-yritysten ympäristöasioiden edelläkävijäjoukon toiminnasta ja sii-tä, miten yritykset ovat ympäristöasioissaan edenneet, millaisia ongel-mia ne ovat kohdanneet ja miten ne ovat ympäristöasioiden hyvästähoidosta hyötyneet. Tuloksena tutkimuksesta saadaan taustatietoa yri-tysten ympäristömyönteisen toiminnan käynnistämisestä ja kehittämi-sestä. Tutkimuksessa ennakoidaan myös niitä koulutustarpeita, joitaympäristöasioiden nouseminen kilpailutekijäksi aiheuttaa.

Tutkimuksessa päähuomio keskitetään edelläkävijäyrityksiin, jot-ka ovat kehittäneet ympäristöasioitaan ja ympäristökilpailukykyäänerilaisin menetelmin. Tutkimus suunnataan aloille, joilla ekokilpailu onkeskeinen kilpailukeino jo nyt tai todennäköisesti lähitulevaisuudessa.Tutkimuksessa tarkastellaan pienten ja keskisuurten yritysten ympä-ristökilpailukykyä kiinteänä osana yritystoimintaa. Tavoitteena ei oleantaa yleiskuvaa pk-yritysten toiminnasta, vaan tarkastella edelläkävi-

10

jöitä, joiden ympäristökilpailukeinojen käyttöönottoa tutkitaan proses-sina. Saatavia tuloksia ja kokemuksia voidaan hyödyntää muissa yri-tyksissä, jotka ovat suunnittelemassa itselleen ympäristökilpailuunliittyvää toimintaa.

Aiempien kokemusten kartoittamisen lisäksi huomiota kiinnite-tään tulevan kehityksen ennakointiin. Ennakoinnissa käytetään hyväk-si edelläkävijäyritysten ja eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä sekätietoja niistä maista, jotka ovat Suomeen verrattuna edistyneempiäekokilpailukeinojen käytössä.

Tavoitteena on:1. Kuvata laajasti pk-yritysten kokemuksia ekokilpailukeinojen

käytöstä.2. Ennakoida tulevaa kehitystä pk-yritysten odotuksiin ja ulko-

maisiin esimerkkeihin nojautuen.3. Muodostaa selkeä kokonaiskuva siitä, millä keinoilla pk-yri-

tykset voivat parantaa ekokilpailukykyään.

Tutkimus käynnistyi Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksella joulukuus-sa 1999 ja päättyi vuoden 2000 lopussa. Sen toteuttivat erikoistutkijaKTL Arttu Vainio, tutkijat KTM Miia Mäntylä, HTM Minna-MaariaVehkala ja KTM Tiina Syrjä sekä erikoistutkija HTT Olli Wuori. Tutki-musryhmän kanssa yhteistyössä toimi ympäristöalan asiantuntijayritysARGES Environmental Oy, jota edusti Göran Kari. Tutkijoiden lisäksitutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat Ville Tuomi Vaasan yliopistontäydennyskoulutuskeskuksesta, Teuvo Kantanen Vaasan yliopistonmarkkinoinnin laitokselta, Maija-Leena Uimonen ja Laura Kröger työ-ministeriöstä, Elina Rautalahti-Miettinen ympäristöministeriöstä ja TyttiPeltonen Suomen yrittäjistä. Tutkimus on työministeriön tilaama jaEuroopan sosiaalirahaston osarahoittama.

11

Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kohdentaminen

Tutkimus perustuu kolmessa vaiheessa koottuun aineistoon. Tutki-muksen ensimmäisessä vaiheessa koottiin perustietoa eri toimialojenasiantuntijoilta, eri kirjallisuuslähteistä sekä internetistä. Toisessa vai-heessa tehtiin yrityshaastatteluja, joissa käytetty haastattelurunko olimuokattu ensimmäisessä vaiheessa saatujen tietojen perusteella. Kol-mannessa vaiheessa yrityshaastatteluissa saatua kuvaa täsmennettiinvalituille case-yrityksille tehtyjen tarkempien haastatteluiden perus-teella.

Tarkastelun kohteeksi valittiin kymmenen toimialaa, joista kusta-kin tutkittiin 4–5 kohdeyritystä. Lähempään tarkasteluun otettiin yh-teensä 17 yritystä (1–3 per toimiala), joiden ympäristöasioita ja ympäristö-kilpailukykyä tarkasteltiin case-metodin avulla. Tapaustutkimusme-todin avulla tuotiin esille ympäristöasioitaan voimakkaasti kehittäviäyrityksiä ja pyrittiin nostamaan esille kehityskulkuja, jotka ovat paran-taneet yritysten ympäristökilpailukykyä. Tavoitteena oli löytää myön-teisiä toimintamalleja ja tietoa ympäristökilpailukeinoista myös mui-den yritysten käyttöön. Näin saatiin sekä toimiala- että yrityskohtaistatietoa siitä miten ympäristökilpailu ja -osaaminen konkretisoituvatpienessä tai keskisuuressa yrityksessä nyt ja lähitulevaisuudessa.

Toimialojen valintaperusteena oli, että alan tuli täyttää ainakinyksi seuraavista kolmesta kriteeristä: 1) toimiala on kasvava tai2) työvoimavaltainen tai 3) kansainvälistyvä. Lisäksi kullakin toimi-alalla on jo kiinnitetty huomiota ympäristökilpailukykyyn liittyviinkysymyksiin ja ympäristökilpailukyvyllä on merkitystä yritysten toi-minnan kannalta. Tutkimukseen valitut toimialat ovat kemianteollisuus,kone- ja metallituoteteollisuus, graafinen teollisuus, huonekalu-teollisuus, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, elintarviketeollisuus (luomu-tuotanto ja jalostus), käsi- ja taideteollisuus, (tavaroiden) maantie-kuljetukset, majoitus- ja ravitsemisala sekä päivittäistavarakauppa.Tiivistelmä toimialoista ja kriteereistä esitetään taulukossa 1 seuraaval-la sivulla.

12

Taulukko 1. Toimialat ja niiden valintakriteerit.

Toimiala Kasvava Kansain- Työvoima-välinen valtainen

Kemianteollisuus XKone- ja metallituoteteollisuus X X XGraafinen teollisuus XHuonekaluteollisuus X X XTekstiili- ja vaatetusteollisuus X X XElintarviketeollisuus (luomutuotanto) XKäsi- ja taideteollisuus X XMaantiekuljetukset X XMajoitus- ja ravitsemisala X X XPäivittäistavarakauppa X

Tutkimuksen kirjallisuuteen ja henkilökohtaisilla käynneillä toteu-tettuihin asiantuntijahaastatteluihin perustuva ensimmäinen vaihe aloi-tettiin vuoden 2000 alussa. Osittain tämän vaiheen kanssa limittäinkäynnistyi pk-yrityksiin suunnatun perushaastatteluaineiston kerää-minen henkilökohtaisin haastatteluin keväällä 2000. Case-haastatteluttoteutettiin kesällä 2000.

Asiantuntijahaastatteluita toteutettiin kaikkiaan 14 kappaletta niin,että kultakin tarkastelun kohteena olevalta toimialalta haastateltiinvähintään yhtä asiantuntijatahoa. Haastateltavien valinnassa pyrittiinsiihen, että haastateltavat ovat sekä toimialan tilanteen että ympäristö-kilpailuasioiden suhteen asiantuntijoita. Yrityshaastatteluita toteutet-tiin kaikkiaan 54 kappaletta. Perushaastattelujen tietoja on tarkennettu17 yrityksessä tehtyjen case-haastattelujen avulla. Taulukossa 2 esite-tään tutkittujen yritysten jakauma toimialoittain ja kokoluokittain.

Tutkimus pyrittiin ensisijaisesti kohdentamaan yli 10 henkilöätyöllistäviin yrityksiin, koska pienten yritysten työllistävyys on vähäis-tä ja niillä harvoin on vientiä. Pieniäkin yrityksiä on kuitenkin otettumukaan, jos ne ovat kilpailleet ympäristöasioilla. Pieneksi tai keskisuu-

13

reksi yritykseksi luetaan alle 250 henkilön yritykset, joiden vuosittainenliikevaihto alittaa 232 miljoonaa markkaa.

Taulukko 2. Tehdyt haastattelut toimialoittain ja kokoluokittain.

Toimiala Kpl Kokoluokka Kpl (%)

Kemianteollisuus 5 1–9 henkeä 11 (20)Kone- ja metallituoteteollisuus 6 10–49 henkeä 21 (39)Graafinen teollisuus 6 50–99 henkeä 14 (26)Huonekaluteollisuus 6 100–249 henkeä 8 (15)Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 6Elintarviketeollisuus 5 Yhteensä 54 (100)Käsi- ja taideteollisuus 5Maantiekuljetukset 5Majoitus- ja ravitsemisala 5Päivittäistavarakauppa 5

Yhteensä 54

Taustatietoa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä

Tutkimukseen osallistuneet yritykset on perustettu vuosina 1874–1998.Noin puolet yrityksistä on toiminut alle 20 vuotta. Henkilöstömäärältääntutkitut yritykset jakautuvat melko tasaisesti eri kokoluokkiin. Enitenmukana on 10–49 hengen yrityksiä. Yritysten liikevaihto on 0,5–230 mil-joonaa. Yrityksistä kahden kolmasosan liikevaihto on alle 50 miljoonaa.Yli puolet haastatelluista yrityksistä valmistaa lopputuotetta. Toiseksisuurin ryhmä on sekä lopputuotteita että alihankintatuotteita valmista-vat yritykset. Pelkästään alihankkijana toimivia yrityksiä mukana onvain muutama. Noin viidennes yrityksistä on palvelu- ja matkailualanyrityksiä.

Kolmanneksella haastatelluista yrityksistä vienti on korkeintaan15 prosenttia liikevaihdosta. Yrityksiä, joiden liikevaihdosta vienti muo-dostaa yli puolet, oli tutkimuksessa vain muutama. Kolmasosa yrityksistä

14

ei harjoita vientiä. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten vienti suuntau-tuu lähialueille eli Skandinaviaan, Venäjälle, Baltiaan ja Keski-Euroop-paan. Keski-Euroopasta eniten vientiä on Saksaan ja Iso-Britanniaan.Joillain yrityksillä on vientiä myös Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Tutkittujen yritysten keskeisiä kilpailukeinoja ovat laatu, luotetta-vuus ja erikoistuminen. Vain joka viides yrityksistä mainitsi hinnankeskeisenä kilpailutekijänään. Sen sijaan puolet yrityksistä ilmoittikilpailevansa ensisijaisesti laadulla ja kolmannes luotettavuudella jaerikoistumisella. Toimintavarmuus ja joustavuus koetaan myös vah-vuuksiksi. Muita tärkeitä kilpailukeinoja ovat toiminnan monipuoli-suus, henkilökunnan osaaminen, hyvä ja monipuolinen palvelu sekäsopiva sijainti. Ympäristöasiat sisältyvät osin käsitteeseen laatu, muttaon huomattava, että ympäristöasioiden ei yrityksissä katsottu voivantoimia merkittävimpänä kilpailukeinona.

15

EKOKILPAILUKYVYN KANSAINVÄLINEN KEHITYS

Ympäristökilpailun kansainvälinen tausta

Ympäristökilpailusta on tullut osa yritysten toimintaa kaikissa kehitty-neissä maissa. Yritykset Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Japanissa javasta vähän aikaa sitten teollistuneissa maissa korostavat ympäristön-suojelun merkitystä kansainvälisissä kilpailustrategioissaan. Lainsää-dännön noudattamisen ja ympäristörikkomuksista seuraavien raskai-den rangaistusten välttämisen ohella yritykset haluavat vakuuttaaasiakkailleen ja erilaisille sidosryhmilleen panostavansa kestävään kehi-tykseen. Puutteellisen ympäristöasioiden hoidon saama huono julkisuuson muuttunut yhä tukalammaksi kestää. (Berry & Rondinelli 1998.)

Ympäristöasioiden hoidon tehostuminen ja kehittyminen on yleensänoudattanut kehityslinjaa, jossa isot yritykset toimivat vetureina japienemmät seuraavat perässä tietyllä viiveellä (Penttinen 1997; Ulhoi,Madsen & Richardson 1996). Kehityskuluissa on kuitenkin havaittavis-sa myös maakohtaisia eroja. Suomi näyttää ympäristöasioissa seuraa-van Keski-Euroopan ja Ruotsin kehitystä. Viennin kautta kumpuavienympäristönsuojeluun liittyvien vaatimusten täyttäminen onkin ollutusealle yritykselle lähtölaukaus ympäristökilpailukyvyn kohentami-seen (Toimialojen asiantuntijahaastattelut, kevät 2000).

Kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja Mervi Salmisenmukaan teollisuusmaat ovat siirtymässä ympäristöasioissa ympäristö-vetoisuudesta markkinavetoisuuteen. Teollisuusmaiden yritykset pyr-kivät olemaan edellä ympäristölainsäädäntöä, vaikka lainsäädäntökinon edelleen tärkeä etenkin raskaassa teollisuudessa. Loppukäyttäjien jaoman henkilöstön ympäristöasenteet ovat tulleet yhä merkittävämmiksivaikuttajiksi. Myös kuluttajajärjestöillä on kasvavaa merkitystä.

Joidenkin toimialojen käsitys ympäristöasioiden merkityksestäviennissä on muuttunut viime vuosina. Suomalainen elintarviketeolli-suus, matkailu ja kuljetusala ovat alkaneet ymmärtää ympäristöasioi-

16

den merkityksen. Ympäristöasioiden osaaminen on viennissä erityisenhyvä kilpailuvaltti niillä toimialoilla, joilla on jo ennestään paljonekokilpailuun perustuvaa vientiä. Näitä aloja ovat metsäklusteri(metsänkorjuu sekä paperin ja sellun tuotanto), energiateknologia japerinteinen ympäristöteknologia. Uusia aloja, joilla ympäristöosaaminenvoi olla vientietu, ovat matkailu, elintarviketeollisuus, elektroniikka(etenkin langaton viestintä) ja mekaaninen puunjalostusteollisuus, jokasisältää myös huonekalujen valmistuksen. Kuitenkin ympäristö-osaaminen voi olla kilpailuvaltti kaikilla toimialoilla yrityksestä riip-puen. Ympäristöasioita pitäisikin sen takia katsoa mahdollisuutena, eirasitteena. Yritys ei kuitenkaan saa olla ympäristöosaamisessaan liikaamuita edellä, muuten yrityksen tulos voi jäädä heikoksi, koska sentuotteille ei vielä ole tarpeeksi kysyntää.

Yritysten ympäristöosaamisesta puhuttaessa tärkeää on, että yri-tys panostaa ympäristömyötäisiin tuotteisiin eli tuotteisiin, jotkaasiakkaankin mielestä rasittavat ympäristöä vähemmän kuin muutsillä hetkellä markkinoilla olevat kilpailevat tuotteet. Tämän takiayrityksen on tärkeää panostaa kehitystyön lisäksi markkinointiin. Yri-tykselle on tärkeää pystyä koko ajan seuraamaan, mitä vientimarkki-noilla tapahtuu ja analysoida tapahtumien merkitystä omalle toimin-nalleen ja tuotannolleen. Vaikka käytävän julkisen keskustelun perus-teella saa sellaisen käsityksen, että ympäristöasioilla on ostopäätöksissäsuuri merkitys, ainakin vielä hinta ja ostamisen helppous vaikuttavatostopäätöksiin ympäristöasioita enemmän.

Markkinatilanteen seuraamista helpottaa yritysten verkostoi-tuminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Apuna voi käyttää jo olemas-sa olevia palveluja, kuten Finnprota. Yhteistyö helpottaa sekä markki-nointia että ympäristöystävällisen teknologian hyödyntämistä. (Asian-tuntijahaastattelu: ylitarkastaja Mervi Salminen, kauppa- ja teollisuus-ministeriö.)

17

Ympäristöasiat edelläkävijämaissa

Läntisistä teollisuusmaista ympäristönsuojeluun ovat panostaneet eni-ten Itävalta, Saksa, Hollanti ja Yhdysvallat (Piispala 1995: 21). MyösPohjoismaat ovat ympäristöasioiden edelläkävijöitä. Politiikaltaan eri-tyisen vihreä maa on jo kauan ollut Saksa. Muita perinteisiä maita ovatolleet Ruotsi, Tanska ja Itävalta. Ranska on tullut mukaan uutenamaana ja se on edelläkävijä tietyissä ympäristöasioissa. Yleensäkinlännen ja pohjoisen maat ovat ympäristöasioissa pitkällä.

EU:ssa on ollut keskustelua siitä, että julkisyhteisöt hankkisivatvain jonkin tietyn ympäristömerkin saaneita tuotteita tai kävisivätkauppaa vain sellaisten yritysten kanssa, joilla on ympäristöjärjestelmä.Aie ei ole ainakaan vielä toteutunut. EU-maiden välillä on lisäksi suuriaeroja niiden suhtautumisessa ekokilpailuun. Esimerkiksi Ruotsissakuluttajat suostuvat maksamaan enemmän aurinkovoimalla tuotetus-ta energiasta kuin tavallisesta (Felixberger 1998). Suomessakin on myyn-nissä niin sanottua Norppa-sähköä, jonka myynnillä tuetaan tuulivoi-maa, mutta sen käyttö ei ole vielä kovin laajaa. Sveitsissä sähkölle ontulossa ympäristömerkki, joka kertoo, onko sähkö tuotettu uusiutuvis-ta luonnonvaroista (Gründung einer Trägergesellschaft für einUmweltzeichen in der Schweiz 1999). Maiden välisistä eroista huoli-matta kehitys viittaa siihen, että kuluttajien kiinnostus ympäristöasioi-ta kohtaan ja ennen kaikkea valmius maksaa ympäristöystävällisistäratkaisuista on kasvamassa.

Saksassa on valmisteilla useita uusia ympäristönsuojelusäädöksiä.Säännökset koskevat karsinogeenisten ja myrkyllisten kemikaaliensekä hyönteisten torjunta-aineiden käytön vähentämistä, PVC:stä,kloorista, bromista ja ydinvoimasta luopumista, energian käytön vä-hentämistä veroin sekä aurinko- ja tuulienergian kehittämisen nopeut-tamista. Saksassa säädökset tulevat myös vaatimaan jätteiden vähentä-mistä kierrätettävillä pakkauksilla, pakkausten keruulla ja pakkaustenvähentämisellä. Maassa on harkittu myös der rote Punkt -merkkiämerkiksi pakkauksiin, joita ei voi kierrättää. (Brombacker 1999.) Saksa

18

on ollut EU-maiden johtava paperinkierrätyksen edistäjä jo 1980-luvunalkupuolelta. Monessa muussakin Euroopan maassa, etenkin Itävallas-sa, Ruotsissa ja Suomessa, pyritään nykyisin keräyspaperin talteenotonlisäämiseen (Martikainen 1995: 13; Pento 1994: 10).

Keski-Euroopassa on toteutettu muitakin ympäristöystävällisiäkierrätyskokeiluja. Ainakin Saksassa ja Itävallassa on käytössä niinsanottu biodiesel, jota valmistetaan vanhasta rasvasta ja öljystä. Saksas-sa biodieseliä voi ostaa jo 900 bensa-asemalta. (Alt 2000.) Tietokonealal-la on käytössä monia ympäristömerkkejä. Jokaisella merkillä on omatvaatimuksensa tietokoneiden ominaisuuksista. Esimerkiksi uusi Eco-Kreis -merkki vaatii, että koneen on oltava kierrätettävä (Grafschmidt1998). Kierrättämisessä on Saksassakin parantamisen varaa, sillä vuon-na 1994 kaikesta materiaalista kierrätettiin vain 1,8 % (StatistischesBundesamt Deutschland 2000).

Saksassa on ollut vuodesta 1996 käynnissä projekti, jossa pyritäänkehittämään ympäristönäkökohdat huomioiva teollinen yritysmalli(Krauskopf 2000). Maassa myös kehitellään pk-yrityksille tietokone-ohjelmaa, joka sisältää muun muassa tietoa ekologiasta ja ympäristö-lainsäädännöstä. Sen avulla yritys voi seurata ympäristöasioidensakehittymistä ja tavoitteiden täyttymistä sekä verrata kehitystään mui-hin yrityksiin (Neue Software ermöglicht das ”Öko-Controlling” 1998).Statistisches Bundesamt Deutschlandin (2000) mukaan julkinen kes-kustelu luonnon ja talouden suhteesta on kasvanut. Ihmiset haluavattietää, paljonko luonnonresursseja kuluu jonkin tuotteen valmistami-seen. Iso-Britanniassa keskushallinto on kohdistanut pk-yrityksiin toi-menpiteitä niiden ympäristösuorituskyvyn kehittämiseksi. Yrityksilletarjotaan puhelin- ja internet-neuvontaa sekä konsultointia ympäristö-asioissa (Palmer & France 1998: 355–374).

Keski-Euroopassa uusia trendejä on havaittu monien kulutustava-roiden osalta. Saksassa luontaistuotekaupan liikevaihto lisääntyy jakasvisruoasta on tulossa yhä suositumpaa (Spahn 1998a). Kuriositeet-tina voidaan mainita, että Saksassa myydään myös eko-kynsilakkaa(Der erste Öko-nagellack 2000: 109). Vaikka tuotteet eivät suoranaisesti

19

ole kierrätettäviä, ympäristönäkökohtia voidaan painottaa. Maassa onsaanut ympäristöstandardin esimerkiksi yritys, joka valmistaa maito-jauhepohjaisia myrkyttömiä liimoja (Hübner & Petschow 2000: 5–12).Siellä myös lastenkenkävalmistaja on saanut ISO 14001 -sertifikaatinEuroopan ensimmäisenä (Ricosta 1999), ja autovalmistajalla on sekäISO 14001 että EMAS (BMW-München 1999) -sertifikaatit. Saksassa onrakennustarvikekauppa, joka myy ainoastaan ympäristömerkittyä puutaja pakkaamattomia nauloja. Yritys myös vuokraa koneita, jottei kaik-kien tarvitse ostaa omia (Franken 2000: 5–11). Ekologisuuden vaatimustuotteessa ja tuotantoketjussa on lisääntynyt.

Myös Euroopan ulkopuolella kiinnostus ympäristöön lisääntyy.Kanadassa ja osassa Yhdysvaltoja on tiukka ympäristölainsäädäntö.Kanadassa hallitustaso ja teollisuusjärjestöt ovat olleet aktiivisiaympäristöasioissa. Sen takia myös yritykset ovat kiinnostuneita ympä-ristöstandardeista ja muista ympäristöystävällisistä ratkaisuista. Yri-tykset haluavat välttää negatiivista julkista huomiota, joka johtaisi voit-tojen putoamiseen ja toimintavaikeuksiin. Yritykset etsivät myös talou-dellista etua ja uusia asiakkaita. Kanadassa ympäristöstrategioista kiin-nostuneimpia ovat yritykset, jotka yleisen mielipiteen mukaan tuotta-vat ympäristöön vaikuttavia palveluja tai tuotteita. (Nitkin & Brooks1998: 1499–1507.)

Aasian maista ympäristötietoisimpia ovat Taiwan, Japani ja Singa-pore. Myös Malesiassa, Thaimaassa, Indonesiassa, Kiinassa, Intiassa jaEtelä-Koreassa alkaa olla orastavaa kiinnostusta ympäristöasioihin.Monet Aasian maat tarvitsevat tällä hetkellä ennemminkin raskaanteollisuuden tuotteita kuin kulutushyödykkeitä. (Asiantuntijahaas-tattelu: ylitarkastaja Mervi Salminen, kauppa- ja teollisuusministeriö.)

Keskieurooppalaisten lähteiden mukaan muun muassa Saksanmarkkinoilla on tapahtunut muutoksia, joiden voidaan myöhemminolettaa toistuvan myös Suomessa. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristö-kilpailusuuntautuneiden yritysten verkostot. Niiden tavoitteena ontarjota ympäristöasioista kiinnostuneille asiakkaille mahdollisimmanlaajasti ja helpolla tavalla erilaisia tuotteita ja palveluita, joiden tuotan-

20

nossa on toimittu ympäristöystävällisellä tavalla. Lisäksi verkostojensisällä vaihdetaan tietoa ekologiasta ja annetaan kaikille jäsenille ilmai-seksi tietoa kestävistä tuotantotavoista. (Gast-Prior 2000: 80–84; Hübner& Petschow 2000: 5–12.) Saksassa on havaittu, että yhteisellä markki-noinnilla ympäristöasioissa muiden yritysten kanssa voi saavuttaauseampia asiakkaita. Vaarana on kuitenkin, että jos jonkun verkostonjäsenen asiakkaat katoavat, ne voivat kadota samalla muiltakin (Spahn1998b). Yhteistyöllä voidaan säästää rahaa myös siten, että toisen yri-tyksen jäte on toisen raaka-aine (Schön 1999).

Ekokilpailukyky näyttää olevan asia, joka pienten ja keskisuurtenyritysten on otettava entistä paremmin huomioon. Paine tähän kasvaamonesta suunnasta. Todistettavissa olevaa ympäristömyönteisyyttävaativat jo nyt monet yritykset ja yhteisöt sekä tulevaisuudessa yhäuseammin myös kuluttajat. Kuluttajien ja suurempien yritysten aiheut-tamat muutospaineet tavoittavat pienetkin alihankkijat, jotka joutuvatmukautumaan muuttuviin tuotantovaatimuksiin. Enää ei riitä, ettävain lopputuotteen valmistajan tuotantoprosessi on ekokilpailukyvynkannalta hyvin toimiva. Toisaalta kansainväliset sopimukset ja Euroo-pan Unionin vaatimukset pakottavat harmonisoimaan kansallista lain-säädäntöä. Tämäkin vaikuttaa pk-yritysten ekokilpailukyvylle esitet-täviin vaatimuksiin.

21

YMPÄRISTÖOSAAMISEN KEHITTÄMISEN VÄLINEET

Ympäristöjärjestelmät yrityksen ympäristöasioidenkehittämisen välineinä

Ympäristöasiat tulee liittää osaksi yrityksen liiketoiminta-ajattelua,eikä pitää niitä erillisinä muusta toiminnasta tai investoinneista. Yrityk-set voivat valita erilaisia strategioita ympäristöajattelun integroimiseksiosaksi yrityksen liiketoimintaa.

Ensimmäisen ympäristöstrategiamallin mukaan yritys täyttää vi-ranomaisten ja markkinoiden ympäristöä koskevat minimivaatimuksetsekä pyrkii välttämään ympäristön kannalta epävarmat investoinnit.Toisessa strategiamallissa yritys ylittää viranomaisten vaatimukset senvuoksi, että sillä on erityistä osaamista ympäristöasioissa. Kolmannessamallissa yritys ylittää markkinoiden vaatimukset eli tarjoaa asiakkailleympäristönhoidon tasoa, joka ylittää heidän odotuksensa. (SEFE 2000.)

Ympäristöasioiden kehittäminen yrityksessä voi tapahtua erilaisiapolkuja myöten. Teollisuuden ja Työnantajien julkaisemassa opas-kirjassa Ympäristöasiat: osa pkt-yritystoimintaa (2000) ympäristöasioidenkehittämisen tavat jaetaan neljään eri malliin.

1. Yritys etenee toteuttamalla erilaisia ympäristöasioihin liittyviä pro-jekteja.

2. Yritys tekee kehittämis- tai ympäristöohjelman, jossa on useitakehittämishankkeita. Yritys määrittelee hankkeiden toteuttamis-järjestyksen, aikataulun, toteuttamiskeinot, vastuuhenkilöt ja tar-vittavan budjetin.

3. Yritys rakentaa ympäristöjärjestelmän joko ISO 14001 -standardinmukaisesti, EU:n EMAS-asetuksen vaatimusten mukaisesti tai ot-taen ympäristöasiat osaksi laatu- tai toimintajärjestelmää.

4. Yritys hankkii ympäristöjärjestelmälleen ulkopuolisen tahonvarmistuksen (ISO 14001:ssä sertifioinnin tai EMAS-järjestelmässärekisteröinnin).

22

Tässä tutkimuksessa on mukana kaikilla edellä mainituilla tavoillaympäristöasioitaan kehittäneitä yrityksiä ja lisäksi Pohjoismaisenympäristömerkin eli Joutsenmerkin hankkineita yrityksiä. Toimi-alakohtaisissa ja yrityskohtaisissa tarkasteluissa tullaan tuomaan esillekokemuksia näistä erilaisista lähestymistavoista ympäristökilpailu-kyvyn parantamiseksi ja esitellään toimialakohtaisia ympäristöasioi-den hoitoon liittyviä projekteja.

Ympäristöjärjestelmien tavoitteet ja sisällöt

Ympäristöjärjestelmä on keino hallita yrityksen ympäristöasioita. Jär-jestelmän avulla yritys tunnistaa ympäristövaikutuksensa ja hallitseeniitä. Järjestelmä kokoaa yrityksen ympäristöstrategiat ja työvälineetkokonaisuudeksi, jonka avulla yritys saavuttaa itselleen määrittelemänsäympäristötavoitteet (Linnanen, Boström & Miettinen 1994: 136, 137).

Ympäristöjärjestelmän hankintaan voi olla useita syitä, kutenkilpailuedun saaminen, asiakkaiden yritykseen kohdistamat vaatimuk-set, tuotannon tehostaminen, resurssien kohdentaminen ja henkilöstönkehittäminen. Vastuu ympäristöstä voi myös olla syy järjestelmänhankintaan. Ympäristöjärjestelmää luotaessa yritys arvioi ympäristö-vaikutuksensa, minkä jälkeen se laatii kirjallisen ympäristöpolitiikan,ympäristötavoitteet ja ympäristöohjelman, joiden pohjalta yrityksenympäristöasioita kehitetään. Järjestelmään kuuluvat myös säännöllisettoiminnan seurannat ja tarkastukset eli auditoinnit. (Umweltschutz—politische und technische Aspekte 2000.)

Virallisia ympäristöjärjestelmiä on Suomessa käytössä kaksi, ISO14001 ja EMAS. Molemmat edellyttävät yrityksiltä myös niiden toimit-tajien ympäristöasioiden seuraamista. Niiden lisäksi ISO 9000 -sarjanlaatujärjestelmät sisältävät ympäristöasioiden hoitoon liittyviä vaati-muksia.

23

ISO 14001

ISO 14001 on kansainvälinen, sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Sen avullayritys voi osoittaa kuluttajille, asiakkaille, omistajille, rahoittajille jamuille sidosryhmille hallitsevansa omaan toimintaansa ja ympäristöönliittyvät asiat. Sertifioidulla järjestelmällä tarkoitetaan ulkopuolisenpuolueettoman tahon hyväksymää ja tarkastamaa järjestelmää.

ISO 14001 -prosessi alkaa yrityksessä yleensä alustavalla ympä-ristökatselmuksella. Sen pohjalta yrityksen johto määrittelee organisaa-tion ympäristöpolitiikan ja sitoutuu ympäristöjärjestelmään, ympäris-töasioiden jatkuvaan parantamiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäi-semiseen sekä lainsäädännön ja muiden määräysten noudattamiseen.Ympäristöpolitiikan on oltava kaikkien työntekijöiden tiedossa ja julki-sesti saatavilla. Ympäristöpolitiikan hyväksymisen jälkeen luodaanmenettelytavat, joilla tunnistetaan toimintojen, tuotteiden ja palvelujenympäristövaikutukset. Jokaiselle toiminnolle ja organisaatiotasolle ase-tetaan päämäärät ja tavoitteet toiminnan merkittävien ympäristö-vaikutusten ja ympäristöasioihin liittyvien määräysten perusteella.

Järjestelmän tavoitteiden mukaisesti yritys sitoutuu jatkuvasti ke-hittämään ympäristöön vaikuttavaa toimintaansa. Tavoitteista yritysvoi itse päättää. Ympäristöasioiden hallintaohjelma määrittää keino-valikoiman asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrityksen henki-löstölle määritellään ympäristöasioihin liittyvät tehtävät, vastuut javaltuudet sekä varataan tarvittavat taloudelliset resurssit tehtäviensuorittamiseen. Henkilöstölle annetaan tarvittava ympäristökoulutus jasuunnitellaan sekä sisäinen että ulkoinen tiedotus. Ympäristöjärjestelmämyös dokumentoidaan ja sen toteutumista tarkkaillaan ja poikkeamiapyritään ehkäisemään tai korjaamaan jälkikäteen. Säännöllisillä ympäristö-järjestelmän sisäisillä auditoinneilla eli tarkastuksilla määritetään, onkojärjestelmä toteutettu ja ylläpidetty asianmukaisesti. Ylin johto pitääsäännöllisin välein ympäristöjärjestelmän katselmuksen, jossa tode-taan järjestelmän, politiikan ja päämäärien soveltuvuus, riittävyys jatehokkuus. (ISO 14001 1999.) Lisäksi joko asiakkaat tai ulkopuolisetviralliset auditoijat voivat tehdä yritykselle ulkoisia auditointeja.

24

Järjestelmä tarjoaa systemaattisen prosessin jatkuvaan parantami-seen, muttei itsessään välttämättä johda ympäristöasioiden kehittymi-seen, ellei yritys muuten paranna toimiaan ympäristöasioissa. Järjestel-mä soveltuu kaikenlaisille ja kaikenkokoisille yrityksille niin teollisuu-teen kuin palvelualalle. Ympäristöjärjestelmän luominen kestää puo-lesta vuodesta kahteen vuoteen. Sertifiointiprosessi vie aikaa puolesta-toista kuukaudesta yhdeksään kuukauteen. Sertifiointi on maksullinen.(ISO 14001 1999; Koivusaari 1999: 74, 75; Ympäristöjärjestelmä.) ISO14001 -järjestelmiä oli Suomessa vuoden 1999 alussa 359 (Ekobisnes2000: 8).

Hong Kongissa tehdyn tutkimuksen mukaan ISO 14001:n hankki-neet yritykset tavoittelevat sillä ympäristösuorituskykynsä paranta-mista ja kilpailuasemansa säilyttämistä. Johdon asenne ja organisaa-tiomuutos sekä ulkoiset, sosiaaliset ja tekniset tekijät vaikuttavat järjes-telmän luomiseen. ISO 14001 on nähty turvaverkoksi muuttuvaa lain-säädäntöä vastaan. Kun järjestelmän vaatimukset toteutetaan, sivu-tuotteena tuottavuus lisääntyy energian käytön tehostumisen myötä.Samoin kilpailukyky paranee sekä hyvän imagon että henkilöstönsitoutumisen ansiosta. Yleensä ottaen tutkimuksen mukaan järjestel-män hyödyt ovat kuluja suuremmat. (Chin & Pun 1999: 123–134.)

EMAS

EMAS (Eco Management and Audit Scheme) on Euroopan unioninEMAS-asetukseen (1836/93) perustuva teollisuusyrityksille tarkoitet-tu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä (Forsell 2000: 14). Se on työkaluympäristöasioiden järjestelmälliseen hoitoon. EMAS ei kuitenkaan kor-vaa yrityksiltä vaadittavia lainsäädännöllisiä ympäristölupia, vaantäydentää hallinnollista ohjausta. EMAS-järjestelmä perustuu siihen,että yritys tuntee toimintansa ympäristövaikutukset ja asettaa tämänperusteella itselleen ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita. EMAS-toimipaikat pyrkivät vapaaehtoisesti, järjestelmällisesti ja jatkuvastiparantamaan toimipaikan ympäristönsuojelun tasoa, kuten pienentä-mään päästöjä, kouluttamaan henkilökuntaa ja kehittämään raaka-

25

ainehankintoja. Yritys valitsee keinot, joilla tavoitteet saavutetaan, jaasettaa aikataulut niiden toteuttamiselle. Pk-yrityksiä varten on julkais-tu erityinen ”Yrityksen EMAS-opas”. EMAS-asetusta ollaan muutta-massa niin, että järjestelmä soveltuu myös muille yrityksille jaorganisaatioille kuin teollisuusyrityksille. EMAS:n järjestelmäosa tuleevastaamaan ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjärjestelmää,jolloin yritykselle on nykyistä helpompaa luoda molemmat ympäristö-järjestelmät. (Ympäristöhallinnon kotisivut 2000.)

Järjestelmän rakentaminen edellyttää yritykseltä alustavaa ympä-ristökatselmusta eli nykytilan analyysia, ympäristöpolitiikkaa, ympä-ristöohjelmaa, toimivaa ympäristöjärjestelmää ja julkista selontekoa,jossa yritys kertoo toimintansa ympäristövaikutuksista ja ympäristö-poliittisista tavoitteistaan. Selonteko on tehtävä kerran kolmessa vuo-dessa. Tulevaisuudessa siihen sisältyvät tiedot tulee päivittää, todentaaja julkistaa vuosittain. Selonteon ja järjestelmän tarkistaa akkreditoitueli pätevöitynyt todentaja, minkä jälkeen yritys pääsee Euroopan Uni-onin EMAS-rekisteriin. Suomessa akkreditoituja todentajia ovat SFS-Sertifiointi Oy ja Det Norske Veritas Oy. Myös muissa maissa akkredi-toitu todentaja voi toimia Suomessa. EMAS-rekisteröijänä toimii Suo-men ympäristökeskus. Rekisteröinti on maksullinen. Ensin suoritetaanliittymismaksu ja myöhemmin vuotuinen rekisterimaksu. (Ympäristö-hallinnon kotisivut 2000.)

Toimipaikka, joka on rekisteröity EMAS-järjestelmään, voi käyttääsen kuvallista osallistumisilmoitusta eli logoa toimipaikkaa koskevissaraporteissa ja kirjepapereissa. Yritys seuraa ympäristöohjelmansa toteu-tumista ja ympäristöjärjestelmänsä toimivuutta säännöllisin väliajoin teh-tävien auditointien avulla. Ensimmäiset suomalaisyritysten toimipaikathyväksyttiin EMAS-rekisteriin maaliskuussa 1996. (Ajankohtaiskatsausympäristöjärjestelmiin 1997.) Tällä hetkellä Suomessa on 31 rekisteröi-tyä EMAS-järjestelmää. (Ympäristöhallinnon kotisivut 2000.)

EMAS vastaa hyvin pitkälti ISO 14001:tä. Sitä voidaan pitää peri-aatteessa ISO 14001 -järjestelmää vaativampana, koska siihen kuuluvatjulkiset selonteot. Lisäksi EMAS vaatii, kun ISO 14001 suosittelee.

26

Suomessa järjestelmien erot ovat kuitenkin käytännössä mitättömätsuomalaisten lainkuuliaisuuden vuoksi. EMAS on huomattavasti har-vinaisempi kuin ISO 14001. (Järvinen 2000: 33.)

Itävallassa on arvioitu, että EMAS-järjestelmä maksaa itsensä ta-kaisin 18 kuukauden kuluessa järjestelmän laatimisesta. Joissain Eu-roopan maissa yritykset, joilla on EMAS, saavat helpotuksia viranomais-velvoitteista. Esimerkiksi Hollannissa suurimpien teollisuuslaitostenon tehtävä viranomaisille ympäristöraportti vuosittain, mutta EMAS-yritysten vain kerran viidessä vuodessa. (Järvinen 2000: 33.) Vastaavan-laiset käytännöt saattavat Suomessakin tulevaisuudessa suosia ympä-ristömyönteisellä tavalla toimivia yrityksiä.

Ympäristömerkit yritysten ekokilpailun välineinä

”Ympäristömerkki on tietylle tuotteelle myönnettävä todistus siitä, että setäyttää tietyt ympäristöä vähemmän kuormittavalle tuotteelle asetetut kritee-rit.” (Linnanen ym. 1994: 212.)

Erilaisia tuotteiden ja palveluiden ympäristömyönteisyyttä osoit-tavia tai luonnonsuojelua tukevia merkkejä on käytössä runsaasti.Niiden merkitykset ja todelliset tarkoitukset ovat usein kuluttajille epä-selviä. Tällaisia yleisesti käytössä olevia ja useista Suomessa myytävistätuotteista löydettäviä merkkejä ovat muun muassa kierrätysmerkki,Bra miljöval -merkki, Saksan Der grüne Punkt ja Sininen enkeli -merkitja luonnonsuojelujärjestöjen varainhankintamerkit. Virallisia ympäristö-merkkejä on kuitenkin Suomessa vain kaksi: pohjoismainen Joutsen-merkki ja EU:n ympäristömerkki. (Järvi 1996: 10-12.)

Saksan Ympäristövirasto arvelee ympäristömerkkien merkityk-sen kasvavan kansainvälisesti, koska etenkin teollisuusmaissa kuluttaja-käyttäytymisen on muututtava ympäristöystävällisempään suuntaanja siinä ympäristömerkeistä voi olla apua. Tällä hetkellä esimerkiksiSaksan kuluttajista puolet etsii tuotteista Sinistä enkeliä. Tulevaisuu-dessa merkin profiilia tullaan vielä nostamaan nykyisestä. (Umwelt-bundesamt 2000.)

27

Joutsenmerkki

Joutsenmerkki on puolueeton pohjoismainen ympäristömerkki, jokaohjaa tuotteita sekä niiden valmistusta ja kulutusta ympäristöä säästä-vämpään suuntaan. Merkin tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoatuotteiden ympäristövaikutuksista ja opastaa kuluttajia valitsemaanmarkkinoilla olevista tuotteista ympäristöä vähiten kuormittavia. Suo-messa merkin myöntämistä, valvontaa ja tiedotusta hoitaa SFS-Ympä-ristömerkintä. Joutsenmerkin myöntämisperusteet laaditaan tuote-ryhmittäin. Tällöin kartoitetaan tuotteen koko elinkaaren ympäristö-vaikutukset. Vaikutuksista tärkeimmät valitaan merkin myöntämis-perusteiden vaatimuksiksi. Ne laaditaan niin, että ympäristön kannaltavain tuoteryhmänsä parhaat tuotteet (5–40 % tuotteista) voivat saadaJoutsenmerkin käyttöoikeuden. Merkin myöntämisperusteet tarkiste-taan kolmen vuoden välein. Merkin hakeminen tuotteelle on vapaaeh-toista. Samalla hakemuksella saa käyttöoikeuden kaikissa Pohjoismais-sa. Merkkiä rahoitetaan sekä valtionavulla että merkin käytöstä ja hake-misesta perittävin maksuin. (Suomen standardisoimisliiton kotisivut2000; Ympäristön huomioon ottaminen on merkillinen asia.)

Joutsenmerkki on suomalaisten kuluttajien hyvin tuntema ympä-ristöystävälliseen tuotevalintaan ohjaava signaali. Merkki perustettiinvuonna 1989. Tuotteiden vaihtelevien ympäristöystävällisyysväitteidentakia oli huomattu tarve todenmukaiseen ja puolueettomaan ympäris-tömerkintään. Ensimmäiset kriteerit saatiin valmiiksi vuonna 1991,minkä jälkeen merkin käyttö laajeni nopeasti. Vuonna 1991 voimassaolevia merkin käyttölupia oli Pohjoismaissa vain kolme, vuonna 1993niitä oli jo lähes sata ja vuonna 1999 yhteensä 780. EnsimmäisenäJoutsenmerkistä kiinnostui paperiteollisuus. (Heikura 2000: 10–13;Joutsenmerkkiin luotetaan 2000: 8.)

EU:n ympäristömerkki

Euroopan ympäristömerkin tavoitteena on edistää ympäristöä vähem-män kuormittavien tuotteiden kehittämistä, valmistusta, markkinoin-

28

tia ja käyttöä. Euroopan ympäristömerkintäjärjestelmä perustettiinvuonna 1992 ja siihen osallistuvat kaikki EU- ja ETA-maat. Yhdessämaassa myönnetty käyttöoikeus kattaa kaikki järjestelmään osallistu-vat maat. Suomessa käyttöoikeuden myöntää SFS-Ympäristömerkintä.Tuotteiden lisäksi merkki voidaan myöntää palveluille. EU:n ympäristö-merkki on vaatimuksiltaan hyvin samankaltainen pohjoismaisenympäristömerkin kanssa. (Joutsenmerkille vihreää valoa 1999.) Suo-messa ympäristömerkki eli EU-kukka ei ole kuitenkaan yleistynyt.Osittain tämä johtuu Joutsenmerkin vahvasta asemasta maassamme.

Pk-yritykset ja ympäristönsuojelu

Yritysten ympäristönsuojelu oli 1990-luvulle saakka lähinnä suurten jasaastuttaviksi miellettyjen yritysten asia. Useimmiten suuria kemian- jametalliteollisuuden yrityksiä pidettiin syyllisinä julkisuudessa puituihinmaailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin. 1980-luvulla ja eritoten viimevuosikymmenellä alettiin kiinnittää huomiota myös pienten ja keski-suurten yritysten ympäristövaikutuksiin. Huomio kohdistui aiempaaenemmän myös toimialoihin, joiden pääasiallisessa toiminnassa eikäsitellä vaarallisia kemikaaleja tai tuoteta merkittävästi haitallisiapäästöjä maaperään, vesistöihin tai ilmaan. Pienten ja keskisuurtenyritysten vaikutukset ympäristöön voivat yhden yrityksen tasolla ollamelko vähäisiä, mutta yritysten yhteenlasketut vaikutukset voivatnousta yllättävän suuriksi ja moninaisiksi.

Teollisuuden ja työnantajien vuonna 1997 teettämän tutkimuksenPkt-yritysten ympäristöhaasteet mukaan yritykset eivät pidä itseäänmerkittävinä ympäristön kuormittajina. Tärkeimmiksi ympäristöönvaikuttavaksi asioiksi tutkimuksessa tunnistettiin raaka-aineiden käyt-tö, sähkön ja muun energian kulutus sekä jätevesipäästöt. Mitä suurem-mista yrityksistä on kyse, sitä useammin joudutaan tekemisiin myöskemikaalien ja ilmansaasteiden kanssa. Yritysten ympäristöasioita eipienissä ja keskisuurissa yrityksissä käsitellä välttämättä kokonaisval-

29

taisesti, vaan esimerkiksi kuljetukset rajataan omien ympäristö-vaikutusten ulkopuolelle. Huomio kiinnittyy lähinnä yrityksessä hel-posti havaittaviin ja fyysisessä mielessä yrityksen omiin toimintoihin.Pkt-yritysten ympäristöasioiden hoitoon havaittiin tutkimuksen teko-hetkellä vaikuttavan eniten ympäristöviranomaisten valvonta jaympäristölainsäädäntö. Nämä viranomaisvaatimukset teettävät pienis-sä ja keskisuurissa yrityksissä melko paljon töitä, koska lainsäädännönmuutoksista on oltava ajantasaista ja oikeaa tietoa. (Penttinen 1997.)

Pkt-yritysten ympäristöhaasteet -tutkimuksessa nousi esille, että mitäsuuremmista yrityksistä oli kysymys, sitä suurempi painoarvo ympä-ristökysymyksillä oli yritysten päätöksenteossa. Pkt-yritykset suhtau-tuvat kuitenkin ympäristöasioihinsa pääasiassa operatiivisesti, mikätarkoittaa oman toiminnan ympäristöpäästöjen hallintaan keskittymis-tä ja lainsäädännön vaatimusten täyttämistä. Tutkimuksessa noin kol-mannes tarkasteluun otetuista yrityksistä osoittautui edelläkävijöiksi.Tämä kolmannes voidaan sijoittaa strategisen ympäristöjohtamisenmalliin, jossa ympäristöasiat ovat kiinteä osa yrityksen päätöksente-koa, liiketoimintaa ja laatuajattelua.

Lähitulevaisuudessa kehitys kulkee luultavasti siihen suuntaan,että pienet ja keskisuuret yritykset seuraavat edelläkävijöiden ja isom-pien yritysten esimerkkejä ja ympäristöasiat kytketään osaksi yritystenjohtamista. Tulevaisuudessa pienetkin yritykset pyrkivät tuntemaanympäristövaikutuksensa ja vaikuttamaan niihin. Ympäristöasioidenhyvä huomioiminen helpottaa lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimus-ten täyttämistä. Isoimmat keskisuuret yritykset tulevat keskittymäänjärjestelmälliseen ja kokonaisvaltaiseen ympäristöasioiden hoitoon pien-ten keskittyessä lähinnä ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja hal-lintaan. (Penttinen 1997.)

Ympäristöasioiden kehittäminen vaikuttaa yrityksen imagoon jalisää yrityksen uskottavuutta niin asiakkaiden, rahoittajien kuinvakuutuslaitostenkin silmissä (Teollisuus ja Työnantajat 2000). Tule-vaisuudessa ympäristöasiat vaikuttavat myös asiakastyytyväisyyteennykyistä enemmän. Pk-yrityskin voi joutua vastaamaan asiakkaiden

30

taholta tuleviin ympäristöasioiden hoitoa koskeviin kysymyksiin javaatimuksiin. On mahdollista, etteivät asiakkaat hyväksy tiettyjenraaka-aineiden tai tuotantomenetelmien käyttöä niiden ympäristö-vaikutusten vuoksi. Nämä seikat puoltavat ympäristöasioiden järjes-telmällistä ja tavoitteellista kehittämistä pienissä ja keskisuurissa yri-tyksissä. Lähes 85 % Pkt-yritysten ympäristöhaasteet -tutkimukseen osal-listuneista yrityksistä arveli ympäristöasioiden hoidosta olevan niilletulevaisuudessa hyötyä (Penttinen 1997). Ympäristöasioiden hyväähoitoa ja suunnitelmallista kehittämistä pk-yrityksessä voidaan kuvatataulukon 3 avulla.

Taulukko 3. Ympäristöasioiden hyvä hoito. (KTM 1995b: 30; Teollisuus jaTyönantajat 2000.)

Ympäristöasioiden hyvän hoidon tunnusmerkkejä ovat:

- yritysjohto on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen- vastuut, tehtävät ja velvoitteet on määritelty ja ne ovat henkilökunnan tiedossa- viranomaismääräykset täytetään kaikissa tilanteissa- toiminnan ympäristövaikutukset ovat tiedossa ja valvonta on luotettavaa- poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu- riskit ovat hallinnassa- tiedonkulku on avointa ja toimivaa.

Tässä tutkimuksessa erityinen painoarvo on sillä, millaisia vaatimuksiaekokilpailukyky on tuonut ja tuo pk-yrityksien työntekijöiden osaami-selle tulevaisuudessa. Ympäristöasioiden hyvä hoitaminen edellyttäätietoa tuotteiden ja tuotantoprosessien vaikutussuhteesta ympäristöön.Pyrkimys kohti kestävää kehitystä edellyttää täten yrityksiltä uuden-laista osaamista. Ympäristöosaaminen on organisaatioiden ja yksilöidenkykyä toimia kestävän kehityksen vaatimukset huomioon ottaen. Yrityksettarvitsevat ympäristöosaamista erityisesti seuraavilla kilpailukyvyn avain-alueilla: arvoketjujen kehittämisessä, ympäristömaineen rakentamisessa jajohtamisen uudistamisessa (Linnanen, Markkanen & Ilmola. 1997).

31

Pullonkaulana ympäristöasioiden kehittämisessä on ollut pk-yri-tysten matala ympäristötietoisuuden taso. Pk-yritysten on vaikea hah-mottaa, millaisia ympäristönäkökohtia niiden toimintaan liittyy. Mieli-kuva ympäristöasioista on melko kapea ja ympäristövaikutukset tun-nistetaan vain rajoitetusti. Ympäristöosaamisen osa-alueista ympäristö-järjestelmät ja ympäristöjohtaminen herättävät tällä hetkellä suurtakiinnostusta yrityksissä. Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksella vuonna1997 tehdyssä tutkimuksessa Ympäristötiedon haaste pk-yrityksissä (Lau-rila & Sironen) havaittiin, että yritykset tarvitsevat toimialakohtaisiakäytännön esimerkkejä ympäristöasioiden hoitamisesta. Näin ollenympäristöosaamisen kasvattamiseen tähtäävän koulutuksen tulisi tar-jota tietoa käytännön ympäristöasioista. Ympäristökoulutuksessa onpk-yrityksissä pyrittävä nostamaan esille esimerkkejä kunkin toimi-alan kehittämismahdollisuuksista.

32

YMPÄRISTÖKILPAILUN TOTEUTTAMINEN YRITYKSISSÄ

Yritysten ympäristömyönteinen toiminta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin henkilökohtaisin haastatteluin ympä-ristöasioissa aktiivisesti toimineiden pk-yritysten ekokilpailukeinojenkäyttöä. Yhtenä tarkastelun kohteena oli ympäristöasioiden nykytilayrityksissä. Suurimmassa osassa tutkittuja yrityksiä johto on sitoutunutympäristöasioihin ja ympäristöasiat ovat osa päätöksentekoa kahdessayrityksessä kolmesta. Yli puolet tutkituista yrityksistä on määritellytympäristöön vaikuttavat toimintonsa ja riskinsä sekä asettanut itsel-leen ympäristöä koskevat tavoitteet ja luonut ympäristöasioiden hoi-don työnjaon. Yhtä moni on määritellyt toimenpiteet hätätilanteissa,ympäristöasioista tiedottamisen henkilöstölle ja muille sidosryhmillesekä henkilöstön ympäristöosaamisen tason ja koulutustarpeet. Puo-lessa yrityksistä on laadittu kirjallinen ympäristöpolitiikka ja rakennet-tu ympäristöhallintajärjestelmä tai päätetty sen rakentamisesta. Uudenhenkilökunnan rekrytoinnissa ympäristöosaamisen huomioi kuiten-kin vain noin joka viides yritys. Yleensä ympäristöosaamisella onmerkitystä vain päällikkötason henkilöstöä valittaessa. Yrityksille riit-tää se, että ne itse opastavat uuden työntekijän ympäristöasioihin.Kahdessa kolmesta haastatellusta yrityksestä ollaan sitä mieltä, ettäyrityksellä on riittävästi resursseja ympäristöasioiden hoitamiseen.

Suurimmassa osassa tutkituista yrityksistä sähkön kulutus ontärkeä tekijä. Puolet yrityksistä on joutunut kiinnittämään huomiotamyös fossiilisten polttoaineiden kulutukseen ja vaarallisten kemikaali-en käyttöön. Ilmaan, veteen ja maaperään tulevia päästöjä yrityksillä eisen sijaan juuri ole ja meluakin yrityksistä syntyy lähinnä vain omiintiloihin. Lähes kaikki haastatelluista yrityksistä ovat panostaneetkierrätykseen. Seuraavaksi eniten yritykset ovat pyrkineet jätteidenvähentämiseen sekä sähkön ja raaka-aineiden säästämiseen. Myös fos-siilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen ja ympäristöriskien

33

välttämiseen on keskitytty useissa yrityksissä. Veden kulutuksen, maa-perään joutuvien päästöjen ja ulkopuolisen melun vähentämiseen yri-tyksissä ei sen sijaan juurikaan ole kiinnitetty huomiota. Syynä on se,että tutkittujen yritysten toiminta ei juurikaan kuluta vettä eikä aiheutamelusaastetta tai päästöjä maaperään.

Kuljetuksessa ja varastoinnissa ympäristöä otetaan huomioon sel-västi muita toimintoja vähemmän. Ympäristöasiat vaikuttavat yrityk-siin eniten tuotannossa, raaka-aineiden hankinnassa ja jätteidenhävittämisessä. Seuraavaksi eniten yritykset ottavat ympäristöasioitahuomioon kone- ja muissa hankinnoissa ja seuraavaksi markkinoinnis-sa ja myynnissä.

Kaksi kolmasosaa haastatelluista sanoo, että yrityksessä kehite-tään ympäristöasioita systemaattisesti. Samoin kaksi kolmasosaa tutki-tuista yrityksistä tiedottaa ympäristöasioistaan sidosryhmilleen. Suu-rin osa niistä tiedottaa asiakkailleen, osa myös muille, kuten ali-hankkijoilleen ja viranomaisille. Asiakkaille useimmat tiedottavat ak-tiivisesti, muille pyynnöstä.

Lähes kaikki yritykset pitävät ympäristökysymyksiä toiminnal-leen tärkeinä. Runsas kaksi kolmasosaa haastatelluista piti niitämerkittävinä ja neljä yritystä 54:stä erittäin merkittävinä. Pienille jakeskisuurille yrityksille ulkomaisten asiakkaiden vaatimusten merki-tys vaihtelee viennin osuudesta riippuen.

Yritysten motiivit ympäristöasioiden huomioimiselle

Useimmilla tutkituilla yrityksillä ympäristöasioiden hoitoon ovat vai-kuttaneet asiakkaat, joiden on uskottu arvostavan ympäristöasioidenhyvää hoitoa nyt tai tulevaisuudessa. Kahdella kolmasosalla yrityksistämyös johto ja henkilöstö ovat vaikuttaneet ympäristöasioihin ja puolel-la viranomaiset. Yrityksissä on haluttu varautua ennakolta viranomais-määräysten kiristymiseen. Ympäristölupia oli vain muutamilla tutki-tuista yrityksistä. Valikoidussa otoksessa lähes kaikki tutkimukseenosallistuneet yritykset katsoivat olevansa ympäristöasioiden huomioon

34

ottamisessa kehittyneempiä tai vähintään yhtä kehittyneitä kuin saman-kokoiset kilpailijansa.

Tutkimukseen osallistuneiden yritysten tärkein motiivi ympäris-töasioiden huomioimiselle oli yrittäjien oma halu kehittää yrityksensätoimintaa ympäristömyönteisempään suuntaan. Ympäristöasioiden hoi-toa on tähän asti voimakkaimmin ohjannut oma halu 39 yrityksessä jamarkkinat 36 yrityksessä 54:stä. Alle puolet yrityksistä mainitseeviranomaismääräykset yhtenä tärkeimpänä ympäristöasioita ohjan-neena tekijänä. Ympäristökilpailukeinojen käyttöönoton motiivina eisiis yleensä ole ollut markkinoiden määräämä välttämättömyys taiviranomaisten asettamat vaatimukset, kuten joidenkin aiempien tutki-musten perusteella olisi voinut olettaa. Tässä tutkimuksessa on huomat-tava, että kohteena oleva yritysjoukko on valikoitu, eikä tulosta voidayleistää koskemaan kaikkia pk-yrityksiä.

Aiemman tutkimuksen (Laurila & Sironen 1997) mukaan lainsää-däntö on yrityksissä pääasiallisin ympäristöasioita ohjaava tekijä. Sensijaan Teollisuuden ja Työnantajien tutkimuksen (Penttinen 1997: 8)mukaan pkt-yritysten ympäristöasioiden hoitoon vaikuttaa eniten joh-don kiinnostus ja sen jälkeen vasta viranomaiset, lainsäädäntö ja asiak-kaat. Sama normiohjauksen vähäinen merkitys on huomattu pirkan-maalaisia ympäristöalan edelläkävijäyrityksiä koskevassa raportissa(Halme 1995: 12). Yrittäjät eivät kuitenkaan ole toimineet pelkästäänpyyteettömästi ympäristön hyväksi, vaan ympäristökilpailukeinojenkäyttöönotossa on pyritty tilanteeseen, jossa ”kaikki voittavat”. Toi-minnan uudelleenjärjestelyillä pyrittiin paitsi ympäristökuormituksenpienentämiseen, myös yritysten kustannusten keventämiseen ja yritys-kuvan parantamiseen erityisesti pitkällä aikavälillä.

Markkinoiden vaatimukset koetaan nykyisellään varsin vähäisik-si, vaikka nämä mainittiinkin usein yhdeksi keskeisistä motiiveistaympäristömyönteisemmän toimintatavan käyttöönotolle. Haastatellutyrittäjät odottavat markkinoiden vaatimusten kovenevan ja viranomais-määräysten tiukentuvan tulevaisuudessa. Yrittäjät haluavat varautuaniihin jo nyt (kuva 1). Tarkoituksena on pysyä lainsäädännön edellä.

35

Kuva 1. Motiivit pk-yritysten ympäristömyönteiselle toiminnalle.

Yritykset odottavat ympäristöasioiden hyvältä huolehtimiselta paljon.Ennen kaikkea yritykset uskovat niiden kautta pääsevänsä kustannus-säästöihin. Kustannussäästöjä syntyy, kun toiminnasta tulee entistäjärjestelmällisempää, virheet ja hukkamateriaali vähenevät sekä ener-gian ja raaka-aineen kulutus pienenevät. Tavoitteena yrityksillä onkattaa ympäristöystävällisen toiminnan aiheuttamat kustannukset toi-minnan järkeistämisen ja säästöjen kautta.

Yritykset uskovat saavansa myönteistä imagoa ympäristöasioidenhyvän hoidon avulla. Tämän myötä kilpaileminen ja yhteistyö asiak-kaiden kanssa helpottuvat. Tähän mennessä yritykset ovat saaneet

Tutkimuksen yritykset ovat edelläkävijöitä ympäristöasioissa japyrkivät säilyttämään asemansa myös tulevaisuudessa. Tulos myötäi-lee aiempaa Laurilan ja Sirosen (1997: 68) tutkimusta.

TOIMINTA

Halu pysyäkilpailijoiden edellä

Varautuminenviranomaismääräyksiin

Hyödyt- kustannussäästöt

- imago

Asiakkaidenvaatimukset

Oma halu,kiinnostus

TulevaisuusnäkökulmaNykynäkökulma MOTIIVI

36

vielä erittäin vähän palautetta asiakkailtaan ja muilta sidosryhmiltäympäristöasioihin liittyen. Vain muutamissa tapauksissa asiakkaatovat tiedustelleet sitä, miten yritykset huolehtivat ympäristöstään.Tutkimuksessa mukana olleet yritykset uskovat tilanteen tulevaisuu-dessa muuttuvan.

Ympäristöystävällisen toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen

Tutkituista yrityksistä runsaalla puolella on kirjallisesti määriteltyympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Suurimmalla osalla niistä onsertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja/taiISO 9000 -sarjan mukainen laatujärjestelmä, joka sisältää myös ympä-ristöasiat. Kaupan alan yrityksillä on käytössään ketjun oma ympäristö-järjestelmä ja eräillä muilla yrityksillä oma järjestelmänsä, jonka nekuitenkin useimmiten suunnittelevat sertifioivansa lähiaikoina. Osallayrityksistä ei ole mitään järjestelmää, vaan ympäristöystävällinen toi-minta perustuu yritysten itselleen asettamiin vapaamuotoisiin tavoit-teisiin. Yleensä tällaiset ovat pieniä yrityksiä, kuten käsityö- ja tekstiili-alan yrityksiä, mutta joukossa on myös muutamia isoja yrityksiä, jotkaovat kokeneet ympäristöjärjestelmän tässä vaiheessa turhaksi jakäynnistämiskustannuksiltaan liian kalliiksi.

Haastateltujen yritysten ympäristöjärjestelmä on useimmissa ta-pauksissa ISO 14001:n mukainen. Järjestelmä on yleensä luotu yrityk-siin pääosin omin voimin, vaikka apuna on käytetty myös konsultteja.Yleensä toiminnan käynnistämisessä tarvittavaa tietoa on kuitenkinollut tarpeeksi saatavana. Järjestelmän luominen on kestänyt yrityksis-sä useimmissa tapauksissa vuodesta kahteen vuoteen.

Ympäristöasioiden huomioimiseen liittyviä ongelmia ovat yrityk-sissä olleet lähinnä rahallisten ja ajallisten resurssien puute. Alunrahallinen panostus ympäristöasioihin saadaan usein takaisin tehostu-neena toimintana ja säästöinä. Näitä syntyy alentuvien raaka-aine- jajätehuoltokustannusten myötä. Haastatelluissa pk-yrityksissä ei myös-kään ole päätoimisia ympäristöasioista vastaavia henkilöitä, vaan

37

ympäristöasiat hoidetaan muiden töiden ohella. Toisena huomattava-na ongelmana yritykset kokevat muiden yrittäjien ja asiakkaidenvälinpitämättömät asenteet ympäristöasioita kohtaan. Asiakkaidenvähäinen kiinnostus vaatia ympäristöasioiden huomioimista ja maksaasiitä ei kannusta yrityksiä hoitamaan ympäristöasioitaan.

Ne yritykset, joilla ei ole ympäristöjärjestelmää, ovat valinneettiekseen yksittäiset ympäristöteot. Yleensä ne liittyvät uuden säästä-vämmän tekniikan käyttöönottoon ja kierrätykseen. Ensisijaisena ta-voitteena näillä yrityksillä ovat yleensä kustannussäästöt. Kyseisetyritykset eivät välttämättä edes tiedota ympäristöteoistaan kovin aktii-visesti. Niiden ympäristömyönteinen toiminta lähtee pyrkimyksestäkustannussäästöihin ja ympäristöä säästävään toimintaan. Tavoitteenaon myös hyvän imagon rakentaminen ja ylläpitäminen.

Ympäristömyönteisen toimintatavan vakiinnuttaminen yrityksiinon lähtenyt tiedottamisesta henkilöstölle ja uusiin käytäntöihin koulut-tamisesta. Koulutus on ollut hyvinkin yksityiskohtaista ja tapahtunutlähes kädestä pitäen. Joissain yrityksissä ulkopuolinen kouluttaja onkäynyt kertomassa käytännön toimista. Monissa yrityksissä henkilöstölleon annettu seikkaperäiset toimintaohjeet. Perinpohjaisella opastuksel-la ja säännöllisellä koulutuksella (etenkin järjestelmän hankkineissayrityksissä) ympäristöasiat on vakiinnutettu käytännöksi. Työnteki-jöille on annettu maanläheinen perustelu siitä, miksi uusi toimintatapaon otettu käyttöön ja kerrottu, miten työ käytännössä tapahtuu.

Ympäristöjärjestelmä edellyttää ympäristöasioiden jatkuvaa ke-hittämistä. Yritykset asettavat itselleen ympäristötavoitteita ja päämää-riä, joiden saavuttamista yrityksissä seurataan ja joiden perusteellaasetetaan koko ajan uusia tavoitteita. Ympäristöasioiden kehittäminenon yrityksissä jatkuva prosessi, jossa toiminnan periaatteita ja käytäntöjäkehitetään. Tavoitteena on ylläpitää toiminnan järkiperäisyys ja ympä-ristöystävällisyys myös tulevaisuudessa. Yritys hyötyy tästä kustannus-säästöinä ja hyvänä imagona sekä niiden mukanaan tuomina muinaetuina. Ympäristöasioiden kehittäminen vaatii yrityksiltä jatkuvaa sään-nöllistä koulutusta ja tietoa uusista mahdollisuuksista.

38

Myös ne yritykset, joilla ei ole ympäristöjärjestelmää, pyrkivätympäristömyönteisen toiminnan kehittämiseen. Niillä painotus kui-tenkin on erilainen. Ne tekevät ympäristötekoja aina, kun huomaavatsiihen tulleen taloudellisesti kannattavan mahdollisuuden, eivät sa-malla tavalla systemaattisesti kuin yritykset, joilla on järjestelmä. Niilläkehitys painottuukin uusiin investointeihin tai toimintatapoihin. Kou-lutusta järjestetään säännöllisesti tai tarpeen mukaan, kun jotain uuttaon yrityksessä otettu käyttöön.

Hyväksi havaitut toimintatavat

Suurin osa case-yrityksistä luottaa ympäristöjärjestelmään parhaanakeinona kehittää yrityksen ympäristöasioita. Ympäristöjärjestelmänsanottiin kannustavan ja tuovan suunnitelmallisuutta ympäristöasioi-den hoitoon. Erään haastateltavan mukaan ympäristöasiat eivät kertakaikkiaan voi toimia ilman ympäristöjärjestelmää. Ympäristöjärjes-telmän päämääränä ei kuitenkaan voi olla pelkästään sertifikaatinhankkiminen. Ympäristöjärjestelmän luomisen tulee pohjautua yrityk-sen omaan toimintaan.

Järjestelmän luomisen aluksi tehtävää ympäristökatselmusta pi-dettiin tärkeänä. Se auttaa parannusten suunnittelussa ja toteutuksessasekä säästöjen saamisessa. Järjestelmällisyys eli muun muassa tavoittei-den, vastuiden ja valtuuksien määrittely helpottaa ympäristöasioidenhoitoa. Sertifikaatista puolestaan on hyötyä etenkin vientimarkkinoillatai suurten asiakkaiden kanssa asioitaessa, sillä sen avulla voi helpostitodistaa pyrkimyksen hyvään ympäristöasioiden hoidon tasoon. Ai-van pienille yrityksille ympäristöjärjestelmää pidetään liian raskaanaratkaisuna.

Hyvänä ekokilpailukyvyn välineenä tutkimuksen yrityksissä pi-detään myös Joutsenmerkin hankkimista omille tuotteille. Merkin avullayritys voi helposti todistaa, että sen tuotteet ovat ympäristöystävällisiä.Muutenkin yrityksissä muistutettiin siitä, että omasta toiminnasta kan-nattaa kertoa asiakkaille hyvinkin tarkasti niin.

39

Kuva 2. Ympäristömyönteisen toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen.

Omatoiminen suunnittelu- omaan osaamiseen perustuen- tukena konsulttiyrityksiä- apua vain kriittisiin vaiheisiin

KÄYNNISTÄMINEN

Motiivit ja liikkeellelähtö- oma halu ja kiinnostus- kustannussäästöt- imago- markkinoiden vaatimukset- tuotannon systematisointi

KEHITTÄMINEN

Katto-organisaation järjestelmä- nojataan ketjun osaamiseen- toteutetaan saatuja ohjeita- saadaan hyöty osana laajempaa organisaatiota

Omaehtoinen kehittäminen- yrityskohtaista- usein investointien yhteydessä- sidosryhmien tavoitteet vaikuttavat

Todennettu kehittäminen- auditoinnit- jatkuva seuranta- jatkuva kehittäminen

Omatoiminen järjestely- omat suunnitelmat- omat tavoitteet- oma aikataulu- voi sisältää esim. Joutsenmerkin

Todennettu järjestelmä-ISO tai EMAS- säännölliset auditoinnit- vähittäinen kehittäminen- ulkopuolinen vahvistus

Ympäristöjärjestelmäprojekti- tähtää standardoituun tai muu- hun järjestelmään- toteuttajana projektiorganisaatio

40

Hyväksi todettu tapa toteuttaa ympäristöjärjestelmän käyttöönotto onympäristöjärjestelmäprojekti. Toiminta käynnistetään yritysten nyky-tilan kuvauksella, josta edetään askel kerrallaan ja suunnitelmallisestiympäristöjärjestelmän käyttöön ottamiseen. Hanketta voi vetää asian-tunteva konsulttiyritys tai täydennyskoulutusyksikkö. Projektia käyn-nistettäessä on kuitenkin huomattava, että hankkeeseen mukaan lähte-vien yritysten sitoutumisesta tavoitteisiin on varmistuttava ennen pro-jektin aloittamista. Mikäli yrityksen tavoitteena on pelkkä ympäristö-sertifikaatin käyttöoikeuden saaminen ilman valmiutta jatkuvaan ke-hittämiseen ja ympäristömyönteiseen toimintaan, ei hanke voi toimia.

Kuvassa 2 on kuvattu yritysten mahdolliset etenemisväylät ympä-ristöhallintajärjestelmien kehittämiseen. Kaksi päälinjaa muodostuvattodennettuihin järjestelmiin (ISO, EMAS) ja omatoimisiin järjestelyihinperustuvista ratkaisuista. Omatoimisten ratkaisujen riskinä voidaankuitenkin nähdä se, että todentamatonta ympäristöjärjestelmää onvaikea osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille toimivaksi. Lisäksitällaisessa toimintamallissa osa asioista saattaa jäädä huomioon otta-matta.

Ympäristöjärjestelmä ISO 14001:n vastikään rakentanut Aholankuljetusliike varoittelee asettamasta tavoitteita liian kunnianhimoisiksialkuvaiheessa. Ympäristöjärjestelmän on aluksi oltava mahdollisim-man helppo, jotta järjestelmä saadaan toimimaan. Sen jälkeen järjestel-mää kehitetään koko ajan ja tavoitetasoa nostetaan. (Hans Ahola,Aholan kuljetus.) Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto on pitkään kes-tävä prosessi, ei kertaluontoinen toimenpide. Ympäristöjärjestelmätulee rakentaa sisään yrityksen koko liiketoimintaan.

Esimerkiksi kirjanpidon voi yrityksessä järjestää niin, että siitänäkee selkeästi ostojen historian ja ympäristöasioista aiheutuvat kulutja säästöt. Myös tekniset ja koulutukseen liittyvät näkökohdat tuleetarkastella tässä yhteydessä. Asiaa helpottaisi, jos yrityksessä olisivähintään yksi ympäristöasioihin sitoutunut henkilö.

41

Hyödyt

Yritys voi hyötyä ympäristömyönteisestä toiminnasta monin tavoin.Ympäristönsuojelu tuo mukanaan pienemmän materiaalin- ja energian-kulutuksen, vähäisemmän kuljetusten ja pakkausten käytön sekä jät-teen kierrättämisen. Kierrätysmateriaali sinänsä voi olla neitseellistäraaka-ainetta edullisempaa. Samoin virheet voivat vähentyä ja tuotan-non tehokkuus kasvaa, kun prosessista tulee entistä systemaattisempi.Lopputuloksena ovat rahalliset säästöt.

Ympäristöasioita voidaan käyttää markkinointivälineenä ja nevoivat toimia vakuutuksena siitä, että yritys ei joudu kielteiseen julki-suuteen. Myös tuotevastuun riskit ja tuotepalautukset vähenevät, jol-loin saadaan säästöjä. Tällä seikalla on positiivinen vaikutus myösyrityksen maineeseen. (Environmental management tools for SMEs1998: 14, 15; Müller 2000; Umwelt: Sauber währt am längsten.) Kuninvestointeja tehtäessä otetaan huomioon ympäristöasiat, voidaan var-mistaa, ettei esimerkiksi lainsäädäntö kesken laskettua käyttöaikaavelvoita ottamaan käyttöön uudenlaista laitetta. Ympäristömyönteisellätoiminnalla voi myös vähentää tulevaisuuden kustannuksia, kutensaastuneen maaperän puhdistustarvetta. (KTM 1995b: 22–25.)

Yritys voi saada ympäristöasioista kilpailukykyä ja myönteistäimagoa asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä keskuudessa. Myön-teinen imago voi syventää asiakassuhdetta. Ympäristöasioista huoleh-timinen palvelee myös sisäistä henkilöstöön kohdistuvaa markkinoin-tia ja motivointia. (Environmental management tools for SMEs 1998: 14,15; Müller 2000; Umwelt: Sauber währt am längsten.)

Teollisuuden ja Työnantajien teettämien selvitysten mukaanympäristöasioihin kannattaa panostaa, koska ympäristöasioiden kehit-täminen ja vastuullinen toiminta vaikuttavat yrityskuvaan. Edelläkävijä-yritysten kehittämät toimintamallit tulevat pikkuhiljaa yleisimmiksi eritoimialoilla ja markkinat alkavat vaatia samaa toimintamallia muilta-kin yrityksiltä. Asiakkaat kiinnostuvat yritysten ympäristövaikutuksistayhä enemmän. Etenkin kansainvälisillä markkinoilla operoivat yrityk-

42

set kohtaavat ympäristöasioiden hallintaan liittyviä odotuksia asiak-kaiden taholta.

Ympäristön hyvällä hoidolla ja asian tuomisella julkisuuteen onpystytty parantamaan kilpailukykyä. Ympäristöasioiden huomioi-misella voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä muun muassakierrättämisen, materiaalien käytön tehostumisen ja energian säästönmyötä. Viranomaissuhteissa on myös havaittu selkeää paranemista,koska ympäristöasioissaan aktiivinen yritys käy vuoropuhelua viran-omaisten kanssa ja pyrkii koko ajan parantamaan ympäristöasioidensahoidon tasoa. (Teollisuus ja Työnantajat 2000.)

Joillain toimialoilla on pystytty leikkaamaan kustannuksia ja sa-malla kehittämään ympäristölle vähemmän haitallisia toimintatapojaja tuotteita. Yritys voi myös muuttaa koko toimintaideaansa ympäris-töasioiden innovatiiviseen hoitamiseen perustuen. Esimerkkinä tällai-sista toimintakäytännöistä voidaan mainita Xerox, joka kehitti toimin-taansa taloudellisen kriisivaiheen vuoksi. Vaarallisen jätteen määräväheni ja ympäristön kuormittumisesta johtuvat kustannukset piene-nivät. Lisäksi Xerox alkoi huolehtia tuotteidensa kierrätyksestä jauudelleenkäytöstä. Asiakkaat voivat palauttaa vanhentuneet laitteettakaisin Xeroxiin, jossa ne puretaan ja käytetään uudelleen. Menestymi-nen tällä toimintamallilla edellyttää kuitenkin sitä, ettei kilpailijoilla olemahdollisuutta yhtä laajaan tuotteidensa uudelleenkäyttöön. Xeroxinkohdalla ympäristömyönteisyys tuottaa taloudellista etua, vähentääympäristön kuormitusta ja helpottaa asiakkaiden toimintaa tuotteenpoistuttua käytöstä. Yrityksen vastuu ulottuu tuotteen synnystä ainasen loppusijoitukseen asti. (Reinhardt 1999.)

Osa nyt haastatelluista yrityksistä ei ole vielä saanut hyötyä ympä-ristöasioiden hoitamisesta, koska asia on yrityksissä uusi. Monet haas-tatelluista kuitenkin kertovat yrityksen saaneen ympäristöasioidenhoidosta selvää taloudellista hyötyä esimerkiksi hukkamateriaalinvähentymisen myötä. Lisäksi haastatellut uskovat yrityksen ympäristö-imagon parantuneen ja kaupankäynnin helpottuneen. Ympäristöasioi-den hyvän hoidon sanotaan olevan hyödyllinen erottumiskeino, kun

43

kilpaillaan muuten samanarvoisen tuotteen kanssa. Hyvin hoidetutympäristöasiat ovat tehostaneet joidenkin yritysten toimintaa, minkälisäksi toiminta ja toiminnan parantaminen on suunnitelmallisempaa.

Tulevaisuuden odotukset ympäristöasioiden hyvästä hoidosta ovatsuuret. Tutkitut yritykset arvelevat hyötyvänsä ympäristöasioidenhyvästä hoitamisesta eniten saamalla imago- ja kilpailuetua. Yritykses-tä tulee ympäristöasioiden edelläkävijä sekä maineeltaan että toimin-naltaan. Yritykset uskovat ympäristöasioiden merkityksen asiakkaillekasvavan, jolloin asiakkaat valitsevat yrityksen, jolla asiat ovat kunnos-sa. Yritys saa kilpailijoihinsa nähden etua siitä, että sen ympäristöasiatovat kunnossa jo nyt. Lähes kaikissa yrityksissä uskotaan myös, ettäympäristöasioiden hyvä hoito tuo kustannussäästöjä esimerkiksi vä-hentyneen raaka-ainekulutuksen ja pienentyneiden jätemaksujen sekäpolttoaine- ja energiakulujen muodossa.

Noin puolet yrityksistä odottaa, että tuotteet tulevat olemaanentistä parempia, organisaatio kehittyy sisäisesti, lainsäädännön vel-voitteiden täyttäminen helpottuu, tuotannosta tulee tehokkaampaa jaympäristöriskien vaara vähentyy. Parempia tuotteita yritys saa esimer-kiksi uuden entistä paremman tekniikan avulla. Henkilöstön vastuunarvellaan kasvavan ympäristöasioiden huomioimisen myötä. Tuotantotehostuu, koska hukkamateriaalia ja virheitä saadaan vähennettyä.

Esteitä ympäristöasioiden huomioimiselle

Ympäristöosaamisen riskeinä nähdään mahdolliset suuret kustannuk-set. Ympäristöasioiden hyvä hoito vaatii yleensä uusia rakennelmia taimuutoksia vanhoihin, remontteja ja uutta tekniikkaa. Lisäksi useintarvitaan uutta osaamista, ammattitaitoista työvoimaa, koulutusta sekäkenties uusia hankintakanavia. Ympäristöasioiden hyvä hoito vaatiimyös aikaa ja mahdollisesti konsulttiapua (Environmental managementtools for SMEs 1998: 22, 46). Näistä kaikista syntyy kustannuksia, joidenpitkällä tähtäimellä tulisi alittaa ympäristöosaamisesta saatavat hyödyt.(Umwelt: Sauber währt am längsten.)

44

Asenteet ympäristöasioita kohtaan eivät haastateltavien mukaanole yrityksissä juurikaan kielteisiä, mutta joskus välinpitämättömiä.Yleisimmin mainittuja esteitä ympäristöstä huolehtimiselle olivat ajanpuute ja välinpitämättömät asenteet sekä yrityksissä että niiden ulko-puolella. Muina esteinä ympäristöasioiden paremmalle huomioimisellemainittiin tekniikan rajat.

Monet tutkitut yritykset siirtyisivät käyttämään ympäristöystä-vällisempää tekniikkaa, jos sellaista olisi olemassa. Myös jätehuoltojärjes-telmien kehittymättömyys koetaan esteeksi. Jotkut haastatelluista ko-kevat esteenä myös tiedon puutteen. Jostain tietystä ympäristö-ystävällisestä vaihtoehdosta voi olla vaikea saada tietoa tai tiedon etsi-miseen kuluu paljon aikaa. Tutkituissa yrityksissä ympäristöasioidenparempi huomioiminen vaatisikin noin joka toisen haastatellun mu-kaan eniten koulutusta, varoja ja asennemuutoksia.

Pk-yritysten ekokilpailukyky tulevaisuudessa

Tulevaisuuden vaatimuksia

Tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä osa on sitä mieltä, ettäSuomi on monelta osin ympäristöasioissa muita maita huomattavastiedellä eikä muualta sen vuoksi juurikaan tule paineita ympäristöasioi-den paremmalle huomioimiselle. Yleensä kuitenkin koetaan, että Kes-ki-Eurooppa asettaa useissa asioissa tiukkoja vaatimuksia ympäristönhuomioimiselle. Paineita uskotaan tulevan sekä EU:lta että ulkomaalai-silta kuluttajilta. Etenkin Saksaa ja Ruotsia pidettiin edelläkävijöinä.Keski-Euroopassa vaatimukset tulevat sekä eri valtioiden lainsäädän-nöstä että asiakkailta. Yritykset odottavat direktiivien kiristymistä eten-kin pakkausten ja päästöjen osalta. Noin 60 % yrittäjistä, jotka osallistui-vat Teollisuuden ja Työnantajain teettämään tutkimukseen pkt-yritys-ten ympäristöhaasteista, uskoi asiakkaiden ja EU:n vaatimusten tule-vaisuudessa lisääntyvän (Penttinen 1997: 8).

45

Haastatelluissa yrityksissä uskotaan, että paineet ympäristöasioi-den huomioimiseen kasvavat tulevaisuudessa. Kuluttajien kiinnostuk-sen ympäristöasioita kohtaan odotetaan lisääntyvän. Samoin julkisensektorin vaatimusten sekä asiakkaana että toiminnan valvojana arvioi-daan kasvavan.

EU:lta nähdään tulevan lähinnä kahdenlaisia vaatimuksia. Monihaastateltava mainitsi EU:n lähinnä teollisuudelle kohdistuvan pak-kausjätedirektiivin. Se tiukentunee lähiaikoina. EU pyrkii vaikutta-maan jätteen määrään ja siihen, kuinka suuri osa siitä menee kierrätyk-seen esimerkiksi PYR:n (Pakkausalan ympäristörekisteri) kautta. MyösEU:n päästörajoitukset tiukentunevat. Tulossa lienevät esimerkiksientistä vähemmän saastuttavat moottorit kuorma-autoihin. EtenkinKeski-Euroopan mailla on myös omia vaatimuksiaan, jotka vaikuttavatvientiyrityksiin. Ruotsissa ja Saksassa on vihreitä vyöhykkeitä, joissa eisaa ajaa raskailla kulkuneuvoilla tiettyihin aikoihin. Itävalta on asetta-nut rajat sille, kuinka saastuttavilla autoilla sen teillä saa ajaa. Ulkomail-ta tulee vaatimuksia myös erilaisille pintakäsittelyssä sallittaville aineille.

Haastatteluissa saatuja tietoja tukee muista lähteistä koottu aineisto.Keski- ja Pohjois-Euroopan markkinoilla ympäristötietoisuus lisääntyy javaatimukset ympäristöä huomioon ottavista tuotantomuodoista kasvavat(ks. kappale Ympäristöasiat edelläkävijämaissa ss. 17–20).

Ympäristökilpailuosaamisen kehittäminen ja ympäristökoulutus

Tutkituissa yrityksissä on lähes kaikissa säännöllistä ympäristöasioitakoskevaa koulutusta. Joissain yrityksissä koulutusta on kerran tai kah-desti vuodessa, toisissa taas ympäristöasiat käydään henkilöstön kans-sa läpi kerran tai kahdesti kuukaudessa pidettävissä palavereissa. Li-säksi ympäristöasioista ja niissä tapahtuneista muutoksista tiedotetaanhenkilöstölle tarpeen mukaan. Henkilökuntaa on koulutettu esimer-kiksi ympäristöjärjestelmään liittyvistä asioista, kierrätyksestä ja ener-gian säästöstä. Koulutuksesta on osassa yrityksiä ollut apua siihen, ettäympäristöasioissa on päästy nykytasolle. Kouluttaja tai konsultti on

46

opastanut johtoa ympäristöjärjestelmän rakentamisessa ja henkilöstöäkäytännön asioissa, kuten lajittelussa. Vastaavanlainen koulutus voiauttaa myös muita ympäristöosaamistaan korottamaan pyrkiviä yrityksiä.

Edelläkävijäyritysten ympäristökoulutuksen tarve ei ole suuri. Eriaiheista koulutusta kaivattiin vain noin joka kolmannessa yrityksessä.Koulutustarpeet ja -lajit hajaantuvat eikä selkeätä painopistettä ole.Eniten yrityksissä kuitenkin kaivataan koulutusta ympäristöjärjestelmänsuunnittelusta ja ylläpidosta, ympäristölainsäädännöstä ja viranomais-määräyksistä, ympäristöasioiden hoidon teknisistä tai toiminnallisistavaatimuksista ja ympäristömarkkinoinnista. Jotkut kaipaavat opastus-ta ympäristöhallintajärjestelmän liittämiseksi laatujärjestelmään. Lau-rilan ja Sirosen (1997: 79, 80) tulokset ovat samansuuntaisia. Heidäntutkimuksensa yritykset tarvitsevat eniten koulutusta ympäristö-lainsäädännöstä, ympäristömarkkinoinnista ja ympäristönsuojelustaosana työturvallisuutta.

Ulkopuolisen koulutuksen useimmat haastatellut toivoivat koh-distuvan yritysjohdolle ja päättäjille sekä niille henkilöille, jotka ovatvastuussa yrityksen ympäristöasioista (kuva 3). Yritysjohdon koulutusonkin olennaisen tärkeää, sillä johdon sitoutuminen ekokilpailukyvynparantamiseen on ympäristöasioissa kehittymisen edellytys. Läheskaikissa haastatelluissa edelläkävijäyrityksissä yritysjohdon ympäristö-osaaminen ja halu toimia ympäristöystävällisesti olivat keskeisimpiäympäristöystävällisen toiminnan lähtökohtia.

Suurimman osan henkilöstökoulutuksesta yritykset antavat itse.Henkilökunta tarvitsee työpaikalla tapahtuvaa ohjaavaa käytännönopetusta ja annettu tieto tulee kytkeä suoraan käytännön työhön. Johtosen sijaan kaipaa lähinnä ympäristölainsäädäntöön liittyvää koulutus-ta sekä tiedotusta ympäristöasioihin liittyvistä ajankohtaisista asioista.Monissa yr