PILKINTÄ

S U O M E N VA PA A - A J A N K A L A S TA J I E N K E S K U S J Ä R J E S T Ö

Lähde

KalaanLähd

eKala

an

Käytetyimmät pilkkivapojen mallit ovat

ylhäältä alaspäin haarukkavapa, herkistinkärjellä

varustettu vapa ja jäykkäkärkinen vapa.

PilkintäPilkkiminen on perinteinen suomalainen talvikalastusmuoto. Suurin osa pilkkijöistä harrastaa ahventen pilkintää, jota voi har-rastaa koko maassa. Pilkillä voi tavoitella lukuisia eri kalalajeja,kuten ahven, särki, siika, made, kuha, hauki ja kirjolohi. Lapissalohikalat ovat yleinen saalis. Keväiset pilkkiretket ovat ikimuistoi-sia kokemuksia. Kesällä harrastusta voi jatkaa veneestä pilkkien.

PilkkivälineetPilkkijän perusvälineet ovat vapa, siima, pilkki, jääkaira ja istuin.Turvallisuutta jäällä liikkumiseen lisäävät jäänaskalit ja tarvit -taessa kelluntavälineet. Tavoiteltavat saalislajit määräävät pilk-kijän välineistön. Pienet mormuskat, morrit, sopivat sellaise naanahvenen, särjen ja siian pilkintään. Samoja lajeja voi pyytäämyös pystypilkin alle siimatapsiin viritetyllä mormuskalla eli tapsipilkillä. Ahvenelle käytetään lisäksi värikoukkupilkkejä jaketjupilkkejä, sekä suurille körmyniskoille tasapainopilkkiä. Kir-jolohelle tarjotaan pieniä lusikkauistimia ja erilaisia marabou-pyrstöisiä leechejä. Kirjolohi nappaa mielellään korean värisiinpilkkeihin. Kuhaa pyydetään ketjupilkillä ja pienillä lusikkauisti-milla, sekä tasapainoilla. Hauelle kelpaa parhaiten tasapainot jasuurehkot leijaavat pilkit, sekä lusikkauistimet.

Pilkkivapa

Hyvän pilkkivavan perusominaisuuksia ovat helppokäyttöisyys,keveys, kestävyys, sekä käteen sopivuus. Pääosin pilkkivavatovat kelallisia ja niiden valmistusmateriaaleina erilaiset muo-vilaadut tai puu. Erilaisiin pilkintätyyleihin on saatavissa omaterikoisvapansa ja kärjen herkkyys vaihtelee kalastustavan mu-kaan. Käytännössä kolmella eri vapamallilla pystyy kalasta-maan monipuolisesti eri kalalajeja. Vapojen perustyypit ovat

jäykkäkärkinen vapa pystypilkeillä ja tasapainoilla pilkintään,herkällä säädettävällä kärjellä varustetut pystypilkki- ja mor-muskavavat ja aktiivipilkkijöiden suosimat haarukkavavat,joissa siiman voi kehiä pilkinnän aikana vavan päissä olevientappien väliin. Suurille kaloille valitaan jäykkäkärkinen vapa,jonka kelassa on myös jarruominaisuus.

SiimaSiiman paksuus vaihteleepilkkitavasta ja -tek niikastariippuen 0,10–0,40 mmvälillä. Ohuim mat siimatsoveltuvat vain mormus-kointiin ja paksuimmat ai-noastaan suurten kalojenpilkkimiseen raskailla pil-keillä. Yleisvahvuus 0,18–0,25 mm on riit tävä taval-lisille pilkkiahvenille. Hyvänpilkkisiiman perusominaisuuksia ovat pakkas- ja solmukestävyys.Myös siiman erottuvuus ja käsiteltävyys tulee ottaa huo mioonvalintaa tehdessä. Pienten pilkkien uinti voi kärsiä käytettäessä liianpaksuja siimoja.

PilkitPilkin tehtävänä on hou-kutella värinällään ja uin-nillaan kaloja, jotka akti -voituvat är sykkeeseen ta- voitellen syöttiä tai väri -koukkua. Pilkkiä vali koi -ta essa tulee ottaa huo mi-oon muun muassa pyy-dettävä kalalaji, kalastus-syvyys sekä veden väri.Pilkit valmistetaan eri me-talleista. Yleisenä sään-tönä värin valinnassa onkirkas pilkki kirkkaaseenveteen ja päinvastoin.

Mormuskat ja koukutPerinteisen pystypilkin kanssa voi käyttää erilaisia mormuska-ja värikoukkuvaihto eh toja. Niiden eri väreillä ja värien eri yh-distelmillä on vai ku tusta kalojen nappaamiseen. Painavampia

Pystypilkkien malleja ylhäältä alaspäin vä-

rikoukkupilkki, ketjupilkki ja tapsipilkki.

Ylärivissä vasemmalta kaksi pelkällä mor-

muskalla pilkintään sopivaa volfram-mormus-

kaa ja kaksi lenkkimorria tapsipilkintään. Ala-

rivissä reikämorreja tapsipilkintään.

mor mus koja voi käyttää myös sel lai senaan ohuen siimankanssa. Koukkujen kokoina käytetään yleisimmin numeroita6–14 kalalajin, kalan koon ja syötin mukaan. Koukun tulee ollaaina terävä.

JääkairaPilkkijän perusvarusteisiin kuuluu hyvä jääkaira, jonka terän hal-kaisija on yleisimmin 4 tuumaa. Saatavissa on myös muita kokoja,joista 6 -tuumainen on suurten kalojen pilkintään, kuten hauelle,sopivin koko. Kairan terän terävyyden turvaamiseksi tulee teräaina suojata hyvin ja pilkinnän ajaksi suojaamaton kaira pitää kai-rata jäähän pystyyn jo oman turvallisuudenkin vuoksi.

SyötitYleensä pilkissä käytetään syöttinäkärpäsentoukkia, surviaisentouk-kia, matoja, kalan silmää tai kalanpalaa. Nykyisin on saatavanamyös keinotekoisia syöttejä kai-kista mainituista syöteistä, jonka li-säksi lähinnä kirjolohen kalastukseentarkoitettuja hajustettuja syöttitahnojaja -palloja. Tasapainopilkillä ja värikou-kulla pilkittäessä kalaa saadaan ihan hyvinilman syöttiäkin, jos oikeat ottivärit ja uitto-tekniikka ovat hallinnassa. Ilman syöttiä voikalastaa esimerkiksi haukea ja kuhaa lusikkauistimilla. Useim miten saaliin saa- minen on helpointa syötin kanssa pilkit -täessä.

Erilaisia värikoukkuja.

Suurimmat nro 6 koukut

sopivat suurille ahvenille

ja kuhille. Pienimmät nro

14 kokoiset koukut

perusahvenille.

Tasapainot matkivat

kalanpoikasia ja sopivat

pilkiksi petokaloille,

kuten suurille ahvenille,

kuhalle ja hauelle.

Ylhäällä kolme elävää

kär päsentoukkaa ja kas te -

mato. Alhaalta kolme keino -

tekoista kärpäsen toukkaa ja

kastemato.

Pilkkijän solmutSolmimistavalla on suuri merkitys pilkkien uintiin. Pilkki kan-nattaa kiinnittää siimaan mielellään lenkkisolmulla tai pienenleikarittoman pilkkilukon avulla. Tällöin herkkäuintisetkin pilkitpääsevät uimaan houkuttelevasti. Painavissa suurissa pil-keissä voi käyttää paksumpaa tapsia siiman kestävyyden par-antamiseksi esimerkiksi hauen pilkinnässä.

Pilkkijän pyyntipaikatKokeilemisen arvoisia paikkoja ovat salmet, selkäkarikot, ruo-hikkolahdet, jokisuut, sekä jyrkkien syvänteiden reunat. Useinmyös jäälle syntyneet railot ja märän lumen alueet houkuttele-vat kalaparvia. Kalat viihtyvät eri aikaan talvesta eri paikoissa.Aktiivinen pilkkipaikan vaihto ja kalojen etsiminen eri syvyys-vyöhykkeistä tuottaa aina parhaan saaliin. Kun hyvä kalapaikkalöytyy, saat pilkkimisestä parhaan nautinnon.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestövapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi

Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Laki ja hyvät käytännöt– Pilkkiminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, eikä kalastus -

lupaa tai kalastuksenhoitomaksua tarvitse yleensämaksaa. Selvitä luvanvaraisuus aina ennen kalastusta.

– Huolehdi turvallisuudestasi, käytä naskaleita.– Muista oikea pukeutuminen talviseen viimaan.– Suojaa kairanterä kuljetuksen, pilkinnän ja säilytyksen ajaksi.– Älä aiheuta häiriötä ranta-asutukselle tai muille kalastajille.– Käsittele saaliisi oikein – tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä.

Ahven on Suomen suosituin pilkkikala.