1

Panu Moilanen RAPORTTI Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 30.4.2010 APTA4001 – Kehittämishanke / APTA4004 – Tutkiva ja kehittävä opettajuus KUINKA OTTAA VASTAAN UUDET OPISKELIJAT? Alkuohjauksen kehittäminen informaatioteknologian tiedekunnassa Tässä raportissa kuvataan prosessia, jossa on kehitetty Jyväskylän yliopiston informaatio-

teknologian tiedekunnan opiskelijarekrytointia ja uusien opiskelijoiden alkuohjausta. Olen

ollut kyseisessä prosessissa mukana alusta alkaen yhtenä sen keskeisimpänä toimijana.

Prosessista on vastannut kolmen hengen työryhmä, johon ovat lisäkseni kuuluneet tiede-

kuntamme opintoasiainpäällikkö Eija Ihanainen ja lehtori Mikko Jäkälä. Varsinaiseen käy-

tännön toteutukseen on osallistunut myös moni muu tiedekuntamme henkilökunnasta.

Lähtökohtanamme on ollut ajatus siitä, että akateeminen opintopolku alkaa jo ennen opis-

kelijavalintaa opiskelijarekrytoinnista ja jatkuu käytännössä siihen saakka, kun opiskelija

valmistuu ja siirtyy alumniksi. Tähän opintopolkuun sisältyy useita kriittisiä vaiheita, jot-

ka saattavat haitata opintopolulla etenemistä tai keskeyttää sen kokonaan. Vaikutuksiltaan

kaikkein kauaskantoisimmat kriittiset pisteet sisältyvät aivan opintopolun alkuun – ne liit-

tyvät opiskelualan valintaan ja opintojen aloittamiseen.

Taustaa ja kehittämiskohde

Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suurimmista monitieteisistä yliopistoista. Se on

saanut alkunsa vuonna 1863 perustetusta Suomen ensimmäisestä opettajaseminaarista, ja

nykyisin yliopiston seitsemässä tiedekunnassa opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. Yliopisto

2

on erityisen tunnettu kasvatustieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnistaan,

mutta tutkimuksellisesti varsinkin perusluonnontieteet – ennen kaikkea fysiikka – ovat

tehneet Jyväskylän yliopistosta myös kansainvälisesti tunnetun ja varmistaneet sen ase-

man monilla yleisesti seuratuilla yliopistojen ranking-listoilla, esimerkiksi ns. Shanghain ja

Timesin listoilla.

Jyväskylän yliopiston maine opiskelupaikkana on kohtuullisen hyvä. Taloustutkimus tut-

ki alkuvuodesta 2010 korkeakoulujen imagoa 17-29-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa.

Näiden ns. nuorten aikuisten parissa Jyväskylän yliopisto on maamme tiedekorkeakou-

luista kolmanneksi tunnetuin ja kiinnostavin. Myönteisimmin yliopisto arvioitiin opiske-

lupaikkana, koulutusalojen monipuolisuudesta, opetuksen ja tutkimuksen laadusta sekä

arvostuksesta työmarkkinoilla. Kielteisimmät arviot liittyivät yliopiston mainonnan näky-

vyyteen, sijaintipaikkakunnan houkuttelevuuteen, kansainvälisyyteen ja tiedonsaantiin

yliopiston kotisivuilta.

Informaatioteknologian tiedekunta

Yksi Jyväskylän yliopiston tiedekunnista on informaatioteknologian tiedekunta. Vaikka se

on lajissaan sekä Suomen suurin että vanhin, on tiedekunta yliopiston toiseksi nuorin ja

suoritettujen opintopisteiden määrällä mitattuna myös pienin – opiskelijamäärällä mitat-

tuna tiedekunta on keskikokoinen. Tiedekunnan opiskelijakunta on hyvin heterogeenista.

Osa opiskelijoista on hyvin päämäärätietoisia, aiemmissa opinnoissaan hyvin menestynei-

tä ja yliopisto-opinnoissaan nopeasti ja tehokkaasti eteneviä. Tiedekunnan vetovoima

opiskelupaikkana ei ole kuitenkaan ollut viime vuosina aivan yhtä hyvä kuin yliopisto-

opintojen keskimäärin, mistä johtuen opiskelupaikan tiedekunnasta on saanut hieman

muita tiedekuntia helpommin. Helpon sisäänpääsyn opiskelupaikkojen joukossa tiede-

kunnan houkuttelevuutta lisää edellä kuvattu Jyväskylän yliopiston vahva asema suoma-

laisessa korkeakoulukentässä. Edellä kuvattujen syiden seurauksena edellä mainittujen

nopeasti etenevien opiskelijoiden lisäksi tiedekunnassa opiskelee suhteellisen paljon ope-

tuksen näkökulmasta huomattavasti haastavampia opiskelijoita. Osa opiskelijoista on sel-

keästi sellaisia, että heille optimaalinen koulutusvaihtoehto olisi ollut jokin muu kuin teo-

3

reettisesti painottunut tiedeyliopisto, osa opiskelijoista taas ei välttämättä vielä tiedä, mikä

olisi heille juuri se oikea opiskeluala.

Tiedekunnan näkökulmasta näiden haastavien opiskelijoiden määrä on merkittävä on-

gelma: yliopistojen ja sitä kautta myös tiedekunnan rahoitus perustuu merkittävässä mää-

rin suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärään, mistä johtuen tiedekun-

nan talouden vakauden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että

ns. opiskelijoiden pysymä (student retention) on tasolla, joka mahdollistaa tiedekunnalle

yliopiston kanssa solmitussa tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Siksi onkin tärkeää, että opiskelijat, jotka on hyväksytty tiedekunnan opiskelijoiksi, ja jotka

ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan, kiinnittyvät tiedekuntaan, innostuvat opinnoistaan

ja suorittavat ylemmän korkeakoulututkinnon mahdollisimman tarkasti tutkinnon suorit-

tamiselle asetetussa tavoiteajassa.

Kehittämiskohteet

Yliopisto-opintojen aloittaminen on yksi elämän suurimmista mullistuksista ja murros-

kohdista. Muutos koostuu useista samanaikaisista muutosprosesseista: usein muutosta

uuteen kaupunkiin, ystävistä ja perheestä eroamisesta, omaan elämään liittyvän vastuun

lisääntymisestä ja uudenlaisesta, itsenäisyyttä enemmän korostavasta opiskelutavasta ja

-kulttuurista. Kaikki nämä tekijät yhdessä johtavat siihen, että tyypillinen opintojaan aloit-

tava nuori on yleensä huomattavan tunnekuohun vallassa: suunnattomaan iloon uuden

elämänvaiheen alkamisesta sekoittuu epävarmuutta ja ehkä pelkoakin.

Itsenäisyys ja vastuunkanto ovat monille uusille opiskelijoille voimaannuttavia kokemuk-

sia, mutta joillekin tilanne voi muodostua liian vaativaksi. Tyypillisesti hyvä motivaatio ja

päämäärätietoisuus edesauttavat epävarmuuden ja kaaoksen sietämistä opintojen alkaes-

sa. Informaatioteknologian alan opinnot aloittavat opiskelijat ovat kuitenkin usein epä-

varmoja alavalinnastaan, mistä johtuen heidän motivaationsa ja päämäärätietoisuutensa

on vastaavasti usein alhaisempi kuin yliopisto-opiskelijoilla keskimäärin. Selityksenä tälle

on informaatioteknologian alana vaikea hahmotettavuus: IT-ala on laaja ja moninainen,

eikä se kytkeydy selkeästi mihinkään opiskelijoiden aiemman opiskeluhistorian oppiainei-

4

siin. IT-alalla ei myöskään ole esim. kauppatieteiden, lääketieteen tai oikeustieteiden kal-

taista vahvaa imagoa, joka helpottaisi alan hahmottamista akateemisena tieteenalana, ura-

na tai alana yleisesti. Unohtaa ei myöskään sovi suhteellisen helpon sisäänpääsyn aiheut-

tamia haasteita: monille opiskelijoille informaatioteknologian tiedekunta on vain väliase-

ma tai ponnahduslauta heidän matkallaan kohti unelmien opiskelupaikkaa.

Tiedekunnan haasteena onkin ollut luoda sellainen ohjausmalli, jonka avulla opiskelualan

valinnastaan epävarmoja ja yliopisto-opiskelun näkökulmasta erityisiä haasteita kokevia

opiskelijoita voidaan auttaa ja tukea opintojen aloittamisessa ja niiden suorittamisessa.

Myös niihin opiskelijoihin, joille informaatioteknologian tiedekunta on lähtökohtaisesti

vain väliasema, kannattaa kiinnittää huomiota: monissa tapauksissa myös tällainen opis-

kelija on innostunut informaatioteknologian alan opinnoista alun hyvien kokemuksen

seurauksena ja päätynyt suorittamaan aloittamansa opinnot tiedekunnassa loppuun,

vaikkei se alun perin ollut ollutkaan tavoitteena.

Saattaen vaihdettava

Informaatioteknologian tiedekunnassa on käynnistetty järjestelmällinen kehittämistyö

opiskelijan tukemiseksi hänen opintopolkunsa kaikissa vaiheissa. Kehitettävälle ohjaus-

mallille on annettu työnimeksi ”Saattaen vaihdettava”, joka ilmaisuna on peräisin rauta-

teiltä. Alkuperäisessä kontekstissaan ilmaisulla tarkoitetaan sitä, että vaunu on aina vietä-

vä määräraiteelleen veturilla saattaen. Ns. heittäminen eli vaunun työntäminen liikkeelle

siten, että se työnnön jälkeen kulkee itsekseen määräraiteelleen, on kiellettyä. Tiedekun-

tamme kontekstissa ilmaisulla viitataan käytännössä samaan asiaan: siihen, ettei opiskeli-

jaa missään opiskelun vaiheessa siirretä ohjaus- ja tukiketjussa eteenpäin niin, ettei opiske-

lijan vastaanottoa ketjun seuraavassa vaiheessa ole varmistettu. Seuraavan sivun kuva 1

kuvaa mallin perusrakenteen.

Mallissa yhteys opiskelijaan pyritään luomaan jo ennen kuin hän hakee opiskelijaksemme.

Tämä tapahtuu tiedekunnan opiskelijarekrytoinnin kautta. Olemme jo noin viisi vuotta

kehittäneet opiskelijarekrytointiamme tavalla, joka ainakin Jyväskylän yliopistossa on ol-

lut hyvin uudenlainen ja herättänyt huomattavaa kiinnostusta myös tiedekuntamme ul-

5

kopuolella. Opiskelijarekrytoinnissa pyrimme välittämään potentiaalisille hakijoille kuvan

siitä, että informaatioteknologiassa ei ole kyse vain tietokoneiden kanssa ”nyhjäämisestä”,

vaan informaatioteknologiaa on nykyään kaikkialla ja se liittyy aina johonkin muuhun

osaamiseen – esimerkiksi kauppatieteisiin, liikuntaan, viestintään tai opetukseen.

KUVA 1. "Saattaen vaihdettava" -ohjausmalli esitettynä tavoitteenmukaisen tutkinnonsuoritusajan vuosittaisen

etenemisen mukaan. Alkuohjausvaihe on merkitty kuvaan punaisella suorakaiteella.

Olemme opiskelijarekrytoinnissamme keskittyneet ennen kaikkea potentiaalisten hakijoi-

den kohtaamiseen. Kierrämme vuosittain paitsi suurimmissa lukioissa, niin myös käytän-

nössä kaikissa Suomen suurimmissa varuskunnissa ja useissa kymmenissä lukioissa. Li-

säksi pyrimme kohtaamaan potentiaaliset hakijat myös verkossa: olimme Suomen ensim-

mäinen korkeakoulu, jolla oli laaja ja toimiva yhteisö IRC-galleriassa, ja tällä hetkellä mei-

dät voi virtuaalisesti tavata esimerkiksi Facebookissa. Olemme myös tuottaneet laajan,

multimediaalisen verkkosivuston, jossa kerrotaan paitsi informaatioteknologiasta alana,

niin myös yliopisto-opiskelun arjesta, meillä opiskelevien opiskelijoiden tarinoista ja meil-

tä valmistuneiden alumnien urista. Verkkopalvelummekin kanssa olemme olleet edellä-

kävijä: esimerkiksi opiskelija- ja alumniprofiileja on viimeisten parin vuoden aikana alka-

nut näkyä muidenkin korkeakoulujen verkkosivuilla. Tiedekuntamme hakuportaali on

osoitteessa http://www.it.jyu.fi/hae/. Sivusto on tarkoitus uudistaa täysin tulevan luku-

vuoden aikana.

6

Opiskelijaksi valinnan jälkeen vuorossa on monien tutkimusten mukaan opiskelu-uran

kaikkein kriittisin vaihe: opintojen aloittaminen. Viimeisten parin vuoden kehittämis-

työmme on keskittynyt nimenomaan tuon vaiheen kehittämiseen ja alkuohjauksen paran-

tamiseen siten, että opiskelija tuntisi itsensä mahdollisimman tervetulleeksi yliopistoyhtei-

sössä ja saisi sellaista ohjausta ja tukea, joka aidosti edesauttaa opintojen sujuvaa käynnis-

tymistä. Alkuohjausmalli konkretisoituu opintojen alkuun sijoittuvana noin puoli vuotta

kestävänä orientaatiojaksona, joka toteutetaan yhteistyössä useiden eri toimijoiden – mm.

opettajien, yliopiston hallinnon ja kaupungin – kanssa. Se koostuu laajasta kirjosta toimin-

toja, joiden tavoitteena on auttaa opiskelijoita opintojen käynnistymisessä ja edistää uusien

opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteisöllistymistä. Alkuohjausvaihe on merkitty edellisen

sivun kuvaan punaisella suorakaiteella.

Uusi alkuohjausmallimme on ollut käytössä käytännössä yhden lukuvuoden, joten nyt on

hyvä tarkastella sitä, miten se on toiminut.

Kehittämistyön lähtökohdat

Yliopisto-opintojen sujuva käynnistyminen edellyttää paitsi ohjausta ja tukea, niin myös

sitä, että uusi opiskelija integroituu ja sosiaalistuu uuteen opiskeluympäristöönsä ja pys-

tyy siten hankkimaan hyvinvoinnin kannalta oleellista sosiaalista pääomaa. Tämä edellyt-

tää luonnollisesti aktiivista otetta ja toimintaa ennen kaikkea opiskelijalta itseltään, mutta

myös yliopistolla on opetuksen ja ohjauksen keinoin hyvät mahdollisuudet tukea tätä ke-

hitystä – esimerkiksi opintojen työmuotojen valinnalla ja jopa fyysisen opiskeluympäris-

tön suunnittelulla on tässä merkittävä rooli.

Integroituminen ja sosialisaatio

Ensimmäinen opiskeluvuosi on kriittisen vaihe yliopisto-opinnoissa: kuten Lähteenoja

(2010) toteaa, ensimmäisen vuoden kokemukset muovaavat opiskelijan koko tulevaa opis-

keluprosessia. Opintojen alkuun liittyviä merkittäviä prosesseja ovat integroituminen aka-

teemiseen maailmaan ja sosiaalistuminen opiskeluyhteisöön. Mm. Vesikansan (1998) mu-

kaan nimenomaan integroituminen – tai käytännössä sen puute – on suomalaisen yliopis-

7

tokoulutuksen kesto-ongelma. Integroitumisessa tarkoitetaan sitä, että opiskelijat löytävät

paikkansa yliopistossa ja kiinnittyvät opintoihinsa. (Tinto 1975, 1996, 2006; Kurri 2006;

Hultberg ym. 2008.) Suomessa opiskelijoiden integroitumista yliopistoon on tutkittu mel-

ko vähän, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa sillä on jo vahva tutkimustraditio, jonka tulos-

ten seurauksena integroitumista käytetään mm. yhtenä avainindikaattorina yliopiston te-

hokkuudelle, joka useissa tapauksissa vaikuttaa myös yliopiston saamaan rahoitukseen

(Berger & Lyon, 2005). Jos pohditaan sitä, kuinka suomalainen korkeakoulupolitiikka ja

ennen kaikkea sen taloudellinen ohjausjärjestelmä ovat viimeisten vuosien ja vuosikym-

menien aikana kehittyneet, ei varmasti ole täysin perusteetonta väittää, että opiskelijoiden

integroituminen yliopistoon hyvin todennäköisesti otetaan tulevaisuudessa yliopistojen

tuloksellisuustekijänä huomioon Suomessakin – varsinkin kun muistetaan se, kuinka tär-

keänä maassamme pidetään opintojen sujuvaa käynnistymistä ja niiden suorittamista ta-

voiteajassa. Integroituminen yliopistoyhteisöön on tärkeää myös itse oppimisen kannalta.

Kuh’n (1993) mukaan yliopiston henkinen ilmapiiri, epäviralliset kontaktit henkilökun-

taan, aine- ja vapaa-ajan järjestöt, keskustelut ystävien kanssa, työssäolo ja matkustaminen

tuottavat monia merkittäviä oppimiskokemuksia sekä taitoja ja osaamista.

Integroitumisen ohella voidaan puhua myös sosiaalistumisesta opiskelu- ja tiedeyhtei-

söön. Sosialisaatiolla tarkoitetaan ihmisen kehittymistä yhteiskunnan, kulttuurin tai jon-

kin yhteisön – siis esimerkiksi – yliopiston jäseneksi (Antikainen 1998, 101). Jyväskylän

yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Aittola (1998) on tutkinut sosiaalistumista yli-

opistoon ja tiedeyhteisöön sekä sen vaikutusta opintojen etenemiseen ja oppimiseen. Hän

toteaa ainelaitoksen muodostavan sen viiteryhmän, jonka suhteen opiskelijat arvioivat

oman tieteenalansa tuottamia toiminta- ja ajattelutapoja: opiskelijat eivät opi yliopistossa

vain tiedollisia sisältöjä, vaan he sosiaalistuvat oman tieteenalansa akateemiseen osakult-

tuuriin. Opiskeluaika on Aittolan mukaan myös hyvin intensiivistä maailmankatsomuk-

sellisten pohdintojen ja oman identiteetin työstämisen aikaa. Hänen mukaansa opiskelijat

arvioivat maailmankuvansa olevan jatkuvassa muutoksessa, ja keskustelut opiskeluystä-

vien kanssa ovat tärkeä tapa selvitellä omia ajatuksia, valintoja ja maailmankatsomukselli-

sia pohdintoja. Tähän liittyy myös koko joukko oppimiskokemuksia, jotka kumpuavat

opiskelijoiden keskinäisistä vertaissuhteista.

8

Yliopisto muutoksessa

Aittola (1992) on tuonut esille myös yliopiston ratkaisevan muuttumisen. Perinteisessä

yliopistossa opiskelijat sitoutuivat intellektuaalisesti opintoihinsa ja muodostivat omakoh-

taisen suhteen tieteeseen. Nyky-yliopisto on ”perinteistä” yliopistoa selvästi koulumai-

sempi, opiskelusta on tullut välineellisempää ja yhteiskunta tarkastelee opiskeluaikaa kou-

lutuksen tehokkuuden näkökulmasta. Aittola puhuu identiteettirelevanssista: hänen mu-

kaansa yliopisto ei enää muodosta opiskelijoiden identiteettiä ja elämää määräävää kes-

kusta, vaan opiskelun sijasta tärkeiksi ovat tulleet mm. erilaiset vapaa-ajan harrastukset,

läheiset ystävät ja työssäkäynti.

Opiskelijoiden muuttunut suhde yliopisto-opintoihin liittyy myös yliopistolaitoksen kehi-

tykseen länsimaissa 1900-luvulla ja 2000-luvun alussa. Sitä on kuvattu kolmen vaiheen

avulla: ensimmäisen vaiheen yliopisto on eliittiyliopisto, jonne vain harvoilla on pääsy, ja

jossa opiskelu on suunnaton etuoikeus. Toisessa vaiheessa yliopistoon pääsy lavenee, ja

yliopisto muuttuu massayliopistoksi, jossa opiskeleminen on saavutettu etu. Kun 50 %

ikäluokasta on yliopisto-opintojen piirissä, voidaan puhua universaaliyliopistosta, jossa

opiskelusta on tullut velvollisuus – yliopistoon hakeutuvat opiskelemaan myös ne, joille

jokin muu, kuin yliopisto olisi ollut optimaalinen koulutusvalinta. (Trow 1973; Antikai-

nen, Rinne & Koski 2006.) Suomessa yliopisto-opintoihin päätyy tällä hetkellä noin 30 %

ikäluokasta, joten meillä ollaan massayliopiston vaiheessa (Mannisenmäki & Valtari 2005,

16).

Sosiaalinen pääoma ja opiskelijoiden terveys

Ihmisten välinen vuorovaikutus on Suomessa ja muissa länsimaissa vähentynyt viimeisten

vuosikymmenien aikana ratkaisevasti (esim. Sigman 2009). Väestötason terveystutkimuk-

sissa käytetään usein sosiaalisen pääoman käsitettä kuvaamaan sitä ”yhteishenkeä, joka

innostaa ja elähdyttää kansaa, yhteisöä tai ryhmä yhteistoimintaan” (Hyyppä 2008). Sosi-

aalinen pääoma nähdään yhteenkuuluvuuden tunteeseen perustuvana ilmiönä, jossa puo-

litutut ja tutut ihmiset muodostavat löyhän verkoston, viihtyvät ja ennen kaikkea toimivat

9

keskenään. Sosiaalisen pääoman muodostumisen kannalta on siis merkittävää, että yksilö

tuntee kuuluvansa johonkin hänelle merkitykselliseen sosiaaliseen ryhmään. Jos lähtö-

kohdaksi otetaan se, että sosiaalisen pääoman muodostumisen kannalta on tärkeää kuulua

yhteistoiminnalliseen ryhmään, on opintojen etenemisen näkökulmasta kiinnostavaa tar-

kastella nimenomaan opiskeluun liittyviin ryhmiin kuulumista. Tässä suhteessa tilanne

Suomessa on melko huono: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n terveystutki-

muksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija tuntee jatkuvasti itsensä ylirasittu-

neeksi eikä koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään (Kunttu & Huttu-

nen 2009).

Hyypän (2008) tutkimuskatsauksen mukaan runsaan sosiaalisen pääoman on selvästi

osoitettu liittyvän parempaan terveyteen ja hyvinvointiin – niin fyysiseen kuin psyyk-

kiseenkin. Esimerkiksi Suomessa opiskelijoiden terveystilanne on kehittynyt viimeisten

parin vuosikymmenen aikana selkeästi huonompaan suuntaan erityisesti psyykkisen ter-

veyden osalta: Kelan tilastojen mukaan psyykenlääkkeitä käyttävien opiskelijoiden määrä

on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut, ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön terveystut-

kimuksen mukaan lähes kolmasosalla opiskelijoita on psyykkisiä ongelmia (Kunttu &

Huttunen 2009).

Opintojen keskeyttämisen syyt

Aiemmin mainittua tavoitetta riittävän opiskelijapysymän saavuttamiseksi häiritsee ennen

kaikkea opintojen keskeyttäminen. Opintojen keskeyttäminen on monisyinen ilmiö: siinä

voi olla kyse opiskelijan tahdosta tapahtuvasta keskeyttämisestä tai pakon – yliopiston tai

olosuhteiden – sanelemasta keskeyttämisestä. Opintojen keskeyttäminen voi merkitä myös

tietyn pääaineen opintojen keskeyttämistä, tietystä yliopistosta lähtemistä tai sitten koko

korkeakoulujärjestelmästä poistumista (Määttä 1995). Tinto (1996) on tunnistanut opinto-

jen keskeyttämiselle seitsemän eri perussyytä: 1) opiskeluun liittyvät vaikeudet, 2) sopeu-

tumiseen liittyvät vaikeudet, 3) omiin tavoitteisiin tai orientaatioon liittyvät vaikeudet, 4)

heikko tai ulkokohtainen sitoutuminen, 5) taloudelliset vaikeudet, 6) opiskelijan ja yliopis-

ton yhteensopimattomuus ja 7) eristäytyneisyys. Näistä syistä yliopisto voi toimenpiteil-

lään vaikuttaa useimpiin: käytännössä vain opiskelijan taloudellinen asema on yliopiston

10

toimenpiteiden vaikutuspiirin ulkopuolella. Edellä esitetyt Tinton tunnistamat opintojen

keskeyttämisen syyt ovatkin olleet informaatioteknologian uuden ohjausmallin kehittämi-

sen lähtökohtina, ja erityisesti niitä on pohdittu alkuohjauksen kehittämisessä.

Uusi orientaatiojakso

Kuten aiemmin jo todettiin, kehitetty alkuohjausmalli konkretisoituu uutena orientaa-

tiojaksona, jonka suorittaminen on pakollista kaikille uusille opiskelijoille. Orientaatiojak-

so kestää noin kuusi kuukautta, ja sen suorittaminen alkaa käytännössä samalla, kun

opiskelija hyväksytään opiskelijaksi: ensimmäiset oppimistehtävät ja ohjeet jakson suorit-

tamiseen liittyen toimitetaan jo opiskelijan saaman hyväksymiskirjeen ja tervetulopaketin

mukana. Opiskelijan saama kurssiesite on tämän raportin liitteenä.

Orientaatiojakson suunnitteluperiaatteet perustuivat toisaalta omiin kokemuksiimme, ai-

emmasta orientaatiokurssista saatuun opiskelijapalautteeseen ja edellä esitettyyn teoreetti-

seen taustaan. Näistä johdetut suunnittelua ohjaavat periaatteet olivat:

1) Todellisen, tiedollisen sisällön tarjoaminen kurssilla. Tavoitteena oli, että kurssilla

tarjotaan sellaista tiedollista sisältöä, joka edesauttaa opiskelun käynnistymistä ja

sosiaalistumista yliopistoon. Opiskeluun liittyvien vaikeuksien vähentämiseksi uu-

sille opiskelijoille kerrottiin laajasti yliopisto-opetuksen perusideasta: siis siitä, että

opiskelijat nähdään tiedeyhteisön jäseninä, nuorempina tutkijoina, joille pyritään

opettamaan ennen kaikkea sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla opiskelijat voivat

jatkossa kehittää itseään ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Lisäksi esittelimme erilai-

sia oppimiskäsityksiä ja ennen kaikkea opiskelun ja sen suunnittelun tekniikoita.

2) Monipuoliset työmuodot. Jakson suunnittelussa pyrittiin kiinnittämään huomiota

siihen, että jakson aikana hyödynnettiin mahdollisimman monenlaisia työmuotoja:

perinteisiä luentoja, ryhmäohjauksia, verkkotyöskentelyä, pieniä ekskursioita, juh-

lia jne. Tavoitteena oli pitää opiskelijoiden mielenkiinto yllä ja tutustuttaa uudet

opiskelijat mm. erilaisiin tieto- ja viestintäteknologian välineisiin, jotka tukevat

opiskelua ja yhteistoiminnallisuutta. Lisäksi työmuodoissa kiinnitettiin huomiota

11

siihen, että opiskelijat pääsivät työskentelemään yhdessä ryhminä, joiden kokoon-

pano vaihteli aina eri tehtävien välillä.

3) Ryhmäyttävän ja yhteisöllisyyttä rakentavan toiminnan korostaminen. Kurssin pe-

rusyksikkö oli noin kymmenen uuden opiskelijan muodostama tutorryhmä, joka

eteni kurssilla yhdessä. Kurssiin kuului jonkin verran erilaisia ryhmäharjoituksia ja

vertaistyöskentelyä, jossa opiskelijat keskustelivat mm. yliopisto-opinnoille asetta-

mistaan tavoitteista ja opintoihin liittyvistä toiveista. Kuten aiemmin todettiin,

ryhmäyttäminen ja opiskelijoiden tutustuttaminen toisiinsa oli periaatteena myös

kurssin työmuotoja valittaessa.

4) Omaan yliopistoon liittyvän identiteetin rakentaminen. Jyväskylän yliopisto on yk-

si Suomen vanhimmista ja perinteikkäimmistä yliopistoista, jonka merkitys koko

Suomen opetukselle ja kasvatukselle on ollut erittäin suuri. Siksi halusimme välit-

tää myös uusille opiskelijoillemme tiedon ja tunteen siitä, että he ovat tulleet opis-

kelemaan instituutioon, jolla on pitkä ja kunniakas historia. Tämän tavoitteen saa-

vuttamiseksi teimme yhteistyötä yliopiston museon kanssa. Museo järjesti uusille

opiskelijoille tutustumismatkan Jyväskylän yliopiston historiaan luennon ja kam-

puskierroksen avulla.

5) Kokonaisvaltainen näkemys opiskelijan elämästä. Aiemmissa orientaatiokursseis-

samme keskityttiin vain opiskelun ja yliopiston esittelyyn. Uudessa toteutuksessa

lähtökohtana on se, että opiskelussa on kyse elämänvaiheesta, josta yliopisto opin-

toineen muodostaa vain osan. Siksi järjestimme mm. yhdessä Jyväskylän kaupun-

gin kanssa kaupunkikiertoajelun kaikille uusille opiskelijoillemme, kerroimme laa-

jasti yliopiston ja Jyväskylän kaupungin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksista se-

kä korostimme liikunnan ja muiden harrastusten tärkeyttä opiskelun vastapainona.

6) Opiskelijoiden kohtaaminen. Kurssista oli tiedekunnassamme vastuussa kaksi leh-

toria (joista minä olin toinen) ja yksi assistentti. Lähtökohtanamme oli, että ainakin

joku meistä oli läsnä aina kaikissa kurssiin liittyvissä tapahtumissa. Opiskelijoiden

tuli myös kerätä leimoja erityiseen tapahtumapassiin, ja leiman sai aina tapahtu-

massa olevilta opettajilta. Näin jokainen opiskelija tuli tavanneeksi kurssin vastuu-

opettajia säännöllisesti, ja jo parin päivän jälkeen oli havaittavissa, että pelkän lei-

man hakemisen ohella uudet opiskelijat myös alkoivat jutella henkilökunnan kans-

12

sa paljon – paitsi kurssiin liittyvistä asioista ja heitä askarruttavista kysymyksistä,

niin myös kaikesta muusta mahdollisesta maan ja taivaan välillä.

7) Aikaa asioiden omaksumiselle. Aiempi orientaatiokurssi kesti käytännössä vain pa-

ri viikkoa, mikä osoittautui useimmille aivan liian lyhyeksi ajaksi omaksua kaikkea

sitä uutta tietoa, joka yliopisto-opintojen aloittamiseen liittyy. Uudessa toteutukses-

sa jakso kestää käytännössä koko ensimmäisen opiskelulukukauden, ja vielä sen

jälkeenkin kurssin pienryhmät tapaavat toisiaan ja kurssin opettajia Kuinka menee?

–tilaisuuksissa.

8) Palautteen antaminen ja saaminen. Kurssin kaikki opetustilanteet ja muut kohtaa-

miset pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman vuorovaikutteisiksi siten, että

opiskelijoilla oli mahdollisuus antaa palautetta opintojensa käynnistymisestä mah-

dollisimman spontaanisti. Opiskelijoille taas annettiin yksilöllistä palautetta mm.

heidän palauttamistaan oppimistehtävistä ja opiskelijan kurssiin liittyneessä tentis-

sä käyttämästä vastaustekniikasta siten, että mahdolliset yksilölliset kehitystarpeet

tulivat otetuksi huomioon jo heti opintojen alussa.

9) Hauskuus ja pehmeä lasku opiskelijaelämään. Kurssiin kuului myös vapaamuotoi-

sia tilaisuuksia, joiden oli tarkoitus tarjota hauska ja toivottavasti myös mieleen-

painuva opintojen aloitus. Ensimmäisenä opiskelupäivänä opiskelijoille tarjottiin

kakkukahvit ja järjestettiin Semmareiden konsertti, parin viikon opintojen jälkeen

vietettiin tiedekunnan yhteistä puutarhajuhlaa ja kurssin pienryhmissä järjestetyis-

sä palautekeskusteluissa juotiin joulukahvit. Yhteistyö tiedekuntamme ainejärjestö-

jen kanssa toimi sekin hyvin, ja ainejärjestömme järjestivätkin uusille opiskelijoille

myös paljon erilaisia vapaa-ajan tapahtumia, joiden suunnittelussa oli kiinnitetty

erityistä huomiota siihen, ettei niihin kuulunut läheskään aina esim. alkoholin naut-

timista tai baarikäyntejä, vaan uudet opiskelijat mm. pelasivat kyykkää, kaupunki-

suunnistivat ja osallistuivat peli-iltoihin.

Orientaatiojakson ohjelman perusrunko tietojärjestelmätieteen pääaineopiskelijoille (joille

tarkoitetusta toteutuksesta minä siis kollegani kanssa vastasin) on tämän raportin liitteenä.

Kuten siitä näkyy, kaikkein kiireisin viikko on ensimmäinen opiskeluviikko. Syynä tähän

on se, että pää- ja sivuaineiden opinnot alkavat yleensä melko intensiivisinä jo toisella

opiskeluviikolla, joten ”perusvalmiuksien” välittäminen pitää hoitaa ensimmäisen viikon

13

aikana. Orientaatiojakson ohjelman koordinointi ja sovittaminen muihin opintoihin toises-

ta viikosta alkaen oli melko haastava operaatio, joka vaati työtä enemmän kuin kukaan oli

osannut aavistakaan, mutta ainakin viime syksynä siinä onnistuttiin kohtuullisesti. Tähän

liittyy myös orientaatiojakson sijoittaminen aina samoihin ajankohtiin: tiedekunnassamme

on käytössä blokkijärjestelmä, jonka avulla pyritään varmistamaan, että opetus jakautuu

viikon aikana tasaisesti ja ettei opetuksessa ole päällekkäisyyksiä. Se, että myös orientaa-

tiojakso noudattaa tiedekunnan blokkijakoa, korostaa myös sen merkitystä ja tärkeyttä

osana opintoja. Kurssin kontaktiopetus päättyi laitosiltapäivään, jossa laitokseltamme jo

valmistuneet alumnit kertoivat omasta opiskelu-urastaan: millaisia valintoja he olivat teh-

neet, mitä niistä oli seurannut, mitä he tekisivät uudelleen samalla tavoin ja mitä he tekisi-

vät toisin. Ennen joulua järjestettiin vielä pienryhmien palautetilaisuudet, joissa varmistet-

tiin, että kaikkien opinnot olivat lähteneet suunnitellulla tavalla käyntiin ja kerättiin palau-

tetta syksyn työskentelystä.

Opiskelijoilta saatu palaute

Opiskelijoilta kerättiin palautetta uudesta orientaatiojaksosta itse jakson aikana opiskeli-

joiden kanssa käydyillä keskusteluilla, ennen joulua järjestetyissä palautekeskusteluissa ja

opintotietojärjestelmällämme Korpilla toteutetulla kurssikyselyllä. Palautekeskustelut

nauhoitettiin ja analysoitiin myöhemmin vielä niiden litteroiduista versioista.

Kurssista saatu palaute oli pääasiassa positiivista, mutta rakentavia kehittämisehdotuk-

siakin saatiin paljon. Seuraavassa on esimerkkejä saadusta palautteesta teemoittain.

Päällimmäiset kokemukset. Opiskelijoiden päällimmäiset kokemukset ensimmäisestä lu-

kukaudesta Jyväskylän yliopistossa ja alun orientaatiojaksosta olivat hyvin positiivisia.

Ajan sanottiin menneen nopeasti ja orientaatiojakson todettiin oikeasti auttaneen opinto-

jen aloittamisessa. Tähän liittyen paras palaute saatiin ehkä monilta vanhoilta opiskelijoil-

tamme, joilta oma orientaatiojaksomerkintä oli aikoinaan joskus jäänyt saamatta, ja jotka

siksi joutuivat osallistumaan tälle uudelle jaksolle. Heidän yksimielinen kantansa oli se, et-

tä jos vastaava jakso olisi ollut olemassa jo silloin, kun he aloittivat opintonsa, olisivat ne

käynnistyneet huomattavasti sujuvammin.

14

Mukavinta? Mukavinta opintojen alkamisessa oli ollut tutustuminen uusiin ihmisiin, oma

vapaus ja vastuu ja uuden kotikaupungin leppoisa ja nuorekas ilmapiiri. Ainejärjestöt sai-

vat kiitosta käytännössä kaikissa palauteryhmissä. Myös henkilökunnan ja vanhempien

opiskelijoiden kanssa oli tultu hyvin toimeen, mitä pidettiin jostain syystä jonkin verran

yllättävänä – mutta samalla mukavana asiana.

Haastavinta? Haastavimpina asioina pidettiin oman motivaation ylläpitämistä, opintojen

suunnittelua sekä vapauden ja vastuun kanssa tasapainoilemista. Erityisesti ammattikor-

keakoulusta yliopistoon siirtyneille yliopistossa opiskelijalta edellytettävä omatoimisuus

ja vastuu olivat olleet haasteita: AMK-opiskelu oli koettu selvästi koulumaisemmaksi, ja

erityisesti ammattikorkeakoululaiset olivatkin tyytyväisiä saamaansa perusteelliseen

orientaatioon yliopisto-opintoihin: opiskelussa ei ollutkaan kyse metakompetenssista, jon-

ka olisi voinut oppia AMK:ssa ja siirtää sen jälkeen yliopistoon.

Paras apu? Kun opiskelijoilta kysyttiin, mikä tai mitkä asiat ovat eniten auttaneet opinto-

jen käynnistymisessä, oli ensimmäinen vastaus lähes aina vertaistuki. Tämä oli ehkä yksi

suurimpia voittojamme orientaatiojakson toteutuksessa: tavoitteenahan oli nimenomaan

ollut opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja yhteisöllistäminen, mikä oli selvästi onnistunut ja

kantanut hedelmää, koska opiskelijat aidosti kokivat saaneensa tukea opintojen käynnis-

tymiseen toisiltaan.

Opiskelijapalautetta on palautekeskusteluista tallessa nauhoitteina yhteensä noin 12 h,

mikä litteroituina keskustelusivuina on noin 200 sivua. Saatua palautetta on analysoitu

teemoittelemalla palautetta aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Arviointia

Kurssille asetettujen perustavoitteiden – opiskelijapysymän ja opintojen käynnistymisen

sujuvuuden lisääntymisen – arviointi on tässä vaiheessa vielä melko vaikeaa. Opiskelija-

pysymästä voidaan ensimmäiset arviot tehdä tulevan syyslukukauden alussa kun näem-

me, kuinka moni viime syksynä aloittaneista palaa jatkamaan opintojaan, mutta niin sen

15

kuin opintojen käynnistymisenkin osalta luotettavien arvioiden tekeminen kehitetyn al-

kuohjauksen vaikutuksista edellyttää ainakin parin-kolmen vuoden kokemusta.

Uuden alkuohjausmallin mukaisen orientaatiojakson sisällön vastaavuutta suhteessa ke-

hittämistyön lähtökohtiin ja teoreettisen perustan kautta asetettuihin tavoitteisiin voidaan

arvioida kuitenkin jo nyt. Samoin voidaan arvioida ensimmäisen toteutuskerran onnistu-

mista toisaalta opiskelijapalautteen, toisaalta omien kokemuksien valossa.

Ehkä kaikkein oleellisin lähtökohta uuden orientaatiojakson kehittämisessä oli integraati-

on ja sosialisaation lisääminen. Tähän pyrittiin paitsi välittämällä tietoa siitä organisaatios-

ta, johon opiskelija on tullut, niin myös suunnittelemalla jakson työmuodot siten, että

opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien määrä muihin opiskelijoihin ja henkilökuntaan

muodostui mahdollisimman suureksi. Opiskelijoilta saadun palautteen ja omien havainto-

jen mukaan opiskelijat ovatkin tutustuneet toisiinsa selvästi aiempaa nopeammin ja pa-

remmin, minkä lisäksi myös suhde henkilökuntaan on aiempaa mutkattomampi: esimer-

kiksi minun ovellani ei ole koskaan käynyt niin paljon ensimmäisen vuoden opiskelijoita

kuin kuluneen lukuvuoden aikana. Integroitumiseen ja sosialisaatioon liittyy myös ns. so-

siaalisen pääoman kasvattaminen. Sen arvioiminen on käytännössä mahdotonta.

Suurin haaste tiedekunnan toiminnassa liittyy tällä hetkellä siihen, että ilmeisen onnistu-

nutta uutta alkuohjausmallia voidaan kehittää edelleen ja sen käyttöä tiedekunnan uusien

opiskelijoiden vastaanottoon voidaan jatkaa. Tällä hetkellä tahtotila näyttäisikin olevan se,

että tämä on mahdollista: opiskelijapysymä ja tutkintotavoitteiden saavuttaminen ovat

tiedekunnalle ensiarvoisen tärkeitä asioita, joten niiden suhteen positiivisen vaikutuksen

tuottavat toimenpiteet ovat hyvässä myötätuulessa.

On kuitenkin muistettava, etteivät hyvä alkuorientaatio yksin takaa sitä, että opiskelija

viihtyy opintojensa parissa ja suorittaa opintonsa loppuun. Tässä suhteessa ensiarvoisen

tärkeässä asemassa on kaikki tutkintoon kuuluva opetus, siihen liittyvä ohjaus ja kohtaa-

miset yliopiston henkilökunnan kanssa. Tässä suhteessa tiedekunnassamme on tekemistä

vielä paljon. Esimerkiksi opettajista valitettavan moni peilaa yliopiston toimintaa omiin

opiskeluaikoihinsa, joista saattaa olla kulunut jo kymmeniä vuosia. Osalle opettajista ja

16

hallintohenkilökunnasta opiskelijat ovat myös välttämätön paha ja siellä täällä vaelteleva

maanvaiva, jotka haittaavat keskittymistä varsinaiseen työhön. Tällaisten asenteiden pois-

kitkeminen ja uuden, opiskelijan raaka-aineen sijasta tasavertaisena kumppanina näkevän

asenteen istuttaminen suomalaiseen yliopistoyhteisöön vaatii aikaa ja taitoa. Uskon kui-

tenkin, että esim. meillä kehitettävä ”Saattaen vaihdettava” –toimintamalli ja siitä viesti-

minen henkilökunnalle ovat tässä hyviä ensimmäisiä askeleita.

Jatkosuunnitelmia

Tiedekuntamme järjestää tämän uudenmuotoisen orientaatiojakson myös ensi lukuvuon-

na, ja vastaamme siitä saman kollegan kanssa kuin syksyllä 2009. Lisäksi toteutukseen tu-

lee mukaan vielä kolmas lehtori, joten voidaan sanoa, että panostamme uusien opiskeli-

joiden orientaatioon melko paljon: käytännössä satoja tunteja työaikaa. Tiedekunnassam-

me ja laitoksellamme kuitenkin uskotaan, että kyse on ennen kaikkea investoinnista, joka

edesauttaa opiskelijapysymätavoitteen ja sitä kautta tutkintotavoitteen saavuttamisessa.

Ensi vuoden kurssitoteutuksessa otetaan huomioon kaikki se palaute, jota olemme saaneet

opiskelijoilta ensimmäisen toteutuksen yhteydessä ja kaikki ne kokemukset, joita meillä it-

sellämme on ensimmäisestä uudenmuotoisesta toteutuksesta.

Uusi lähestymistapamme uusien opiskelijoiden orientaatioon on herättänyt huomattavaa

mielenkiintoa myös muualla yliopistossa. Olemmekin esitelleet malliamme paitsi yliopis-

ton rehtorille ja koulutusjohtajalle, niin useiden muiden tiedekuntien edustajille. Tarkoi-

tuksenamme ei kuitenkaan ole tarjota muille valmista konseptia suoraan käyttöönotetta-

vaksi, vaan olemme lähinnä kertoneet toteutuksemme taustalla olevasta ajattelusta ja toi-

mintamme perusteista. Eri tiedekunnat ovat kuitenkin niin erilaisia, ettei orientaatiojakson

kaltaista kokonaisuutta voi suoraan kopioida paikasta toiseen – sen estää jo jaksomme teo-

reettinen tausta.

17

LÄHTEET

Aittola, T. 1992. Uuden opiskelijatyypin synty. Opiskelijoiden elämänvaiheet ja tieteen-

alaspesifien habitusten muovautuminen 1980-luvun yliopistossa. Jyväskylä studies in

education, psychology and social research 91. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.

Aittola, T. 1998. Yliopisto oppimisympäristönä. Teoksessa L. Laurinen (toim.) Koti kasvat-

tajana, elämä opettajana. Juva : Atena.

Antikainen, A. 1998. Kasvatus, elämänkulku ja yhteiskunta. Porvoo : Werner Söderström

Osakeyhtiö.

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. 2006. Kasvatussosiologia. Helsinki : Werner Söder-

ström Osakeyhtiö.

Berger, J. B. & Lyon, S.C. 2005. Past to present. A historical look at retention. Teoksessa A.

Seidman (toim.) College Student Retention : Formulas for student success. ACE Praeger

Series on Higher Education. Westport, CT: Greenwood Publishing Group.

Hultberg, J., Plos, K., Henry, G. D. & Kjellgren K. I. 2008. Scaffolding students’ transition

to higher education : parallel introductory courses for students and teachers. Journal of

Firther and Higher Education 32, s. 47-57.

Hyyppä, M. T. 2008. Sosiaalinen pääoma edistää terveyttä. Johtuuko se terveellisistä elin-

tavoista? Suomen Lääkärilehti 63, s. 4007-4011.

Kuh, G. D. 1993. In Their Own Words : What Students Learn Outside the Classroom.

American Educational Research Journal 30, 2, s. 277-304.

Kunttu, K. & Huttunen, T. 2009. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008. Helsin-

ki : Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

Kurri, E. 2006. Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuusteki-

jöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Opiskelijajärjestöjen tutkimussää-

tiö Otus rs. 27/2006.

Lähteenoja, S. 2010. Uusien opiskelijoiden integroituminen yliopistoon : Sosiaalipsykolo-

ginen näkökulma. Helsinki : Helsingin yliopisto.

Mannisenmäki, E. & Valtari, M. 2005. Valmistumisen vallihaudalla. Opintojen kesto 2000-

luvun hyvinvointivaltiossa. Helsinki : Edita.

18

Määttä, P. 1995. Korkeakouluopintojen keskeyttäminen ja tutkintoajat 1980-luvulla. Kasva-

tustieteiden laitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 900. Jyväskylä : Kasvatustie-

teiden tutkimuslaitos.

Sigman, A. 2009. Well connected? The biological implications of “social networking”. Bi-

ologist, 56, s. 14-20.

Tinto, V. 1975. Dropout from Higher Education: A theoretical Synthesis of Recent Re-

search. Review of Higher Education 45, s. 89-125.

Tinto, V. 1996. Recontructing the first year of college. Planning for Higher Education 25, s.

16-26.

Tinto, V. 2006. Research and practice of student retention : What next? Journal of College

Student Retention 2006-2007, 8, s. 1-19.

Trow, M. 1973. Prolems in the transition from elite to mass higher education. Carnegie

Commission on Higher Education.

Vesikansa, S. (1998). 55 kuukautta opintotukea. Opintotukiajan riittävyys yliopisto-

opiskelijoilla. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus 13/1998.

www.it.jyu.fi/hae

Onneksi olkoon!

Sinut on valittu tietojärjestelmätieteen opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. On-neksi olkoon paitsi opiskelupaikan niin myös onnistuneen pääaineen valinnan johdosta! Tietojärjestelmätieteen tutkinto on maassamme ainutlaatuinen: siinä uusin informaatioteknologian osaaminen yhdistyy saumattomasti kauppatieteelliseen tietä-mykseen, jotka yhdessä ovat taanneet ja ta-kaavat varmasti tulevaisuudessakin varman ja joustavan työllistymisen.

Opintojen alku koostuu erilaisista infotilai-suuksista, pienryhmäohjauksesta ja tutor-toiminnasta sekä akateemiseen opiskeluun valmentavasta kurssista. Myös pääaine- ja sivuaineopinnot alkavat jo syyskuussa.

Syyskuun ensimmäisten parin viikon aikana tavoitteena on tutustua yliopistoon ja opis-keluympäristöön hyvin käytännönläheisellä tasolla. Siksi onkin erittäin tärkeää, että olet mukana heti alusta alkaen.

Tarkemmin tutustut akateemiseen opiske-luun kurssilla ”Yliopisto-opiskelu ja opin-tojen suunnittelu”. Kurssin aikana perehdyt opiskeluun yliopistossa: saat mm. tietoja opiskeluun liittyvistä taidoista, opit navigoi-maan yliopistolla, tutustut erilaisiin oppi-mista tukeviin tietojärjestelmiin ja oppimis-ympäristöihin ja ennen kaikkea - tutustut opiskelukavereihisi.

Voit aloittaa kurssin suorittamisen vaikka heti! Tässä lehtisessä on tietoja kurssin sisällöstä ja siitä, mitä voit tehdä jo kesän aikana - syyskuun nimenhuutopäivää odo-tellessa. Olemme myös valmiina vastaamaan mahdollisesti herääviin kysymyksiisi jo nyt kesällä.

Vielä kerran. Onneksi olkoon ja tervetuloa. Elämäsi parhaat vuodet odottavat Sinua!

Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen väki

Uuden opiskelijan muistilista

Onnittele itseäsi! 1. Ota opiskelupaikka vastaan 2. viimeistään 4.8.2009.Järjestä asuntoasiat kuntoon.3. Hae opintotukea.4. Tilaa opiskelijakortti.5. Hanki yliopiston tietojärjestelmien 6. käyttäjätunnukset 14.8.2009 alkaen.Ilmoita kavereille ja muille 7. sidosryhmille aloittavasi opinnot Jyväskylän yliopistossa.Tutustu tähän lehtiseen ja aloita 8. opiskeluun orientoituminen.

Muutamia tärkeitä osoitteita

www.jyu.fi•www.yliopistohaku.fi•www.koas.fi•www.jyy.fi•www.lyyra.fi•www.kela.fi•www.posti.fi•

www.jyu.fi/it/

Jyväskylän yliopisto

TIETOJÄRJESTELMÄTIEDE

Tästä se alkaa!Yliopisto-opintojen aloittaminen on yksi elämän suurista muutoksista. Useimmille se tarkoittaa muuttamista uuteen kaupunkiin ja omaan ko-tiin. Tämän kurssin - Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu - tarkoi-tuksena on tutustuttaa Sinut paitsi mahdolliseen uuteen kotikaupunkii-si, niin myös uusiin opiskelukavereihisi ja ennen kaikkea akateemiseen maailmaan.

Toivomme, että aloitat kurssin suorittamisen jo ennen syyskuun alun nimenhuutoa. Mitään kohtuutonta raatamista ei kesälle kuitenkaan ole luvassa - ohjelmassa on vain yksi ennakkotehtävä ja esittäytyminen uu-sille opiskelukavereillesi.

Kurssilla aloitat myös tutustumisen yliopiston opiskelua tukeviin tieto-järjestelmiin. Tätä varten tarvitset käyttäjätunnuksen, jolla voit kirjautua oppimisympäristö Moodleen. Ohessa on ohjeet, joiden avulla saat tun-nukset käyttöösi ja pääset alkuun.

Hanki käyttäjätunnus!

Kun olet ottanut vastaan Sinulle myönnetyn opiskelupaikan ja ilmoit-tautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi, voit hankkia yliopiston tietojärjes-telmien käyttäjätunnuksen. Käyttäjätunnuksen voi hankkia 14.8.2009 alkaen. Tunnus hankitaan käyttäen pankkitunnuksia osoitteessa https://salasana.jyu.fi/pankkitunnistus/.

Rekisteröidy kurssin Moodle-työtilaan!

Kun olet hankkinut käyttäjätunnuksen, voit rekisteröityä tämän kurs-sin työtilaan oppimisympäristö Moodlessa. Toimi seuraavasti: 1) Mene osoitteeseen https://webapps.jyu.fi/moodle/. 2) Valitse oikeassa yläkul-massa oleva toiminto ”Login” tai ”Kirjaudu”, kielestä riippuen. 3) Valitse HAKA-kirjautuminen ja kotiorganisaatioksesi Jyväskylän yliopisto. 4) Kir-jaudu palveluun käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi. Hyväksy tietojen siirto ”Shibboleth login” -valintaikkunassa napsauttamalla ”Continue”. 5) Valitse kohdasta ”Omat kurssini” vaihtoehto ”Kaikki kurssit” ja sieltä kurssikategoria ”Informaatioteknologian tiedekunta -> Tietojenkäsitte-lytieteiden laitos”. 6) Valitse kurssi ”Yliopisto-opiskelu ja opintojen suun-nittelu”. 7) Anna avain ”fuksi-info” ja napsauta painiketta ”Rekisteröi mi-nut tälle kurssille”. Olet nyt rekisteröitynyt kurssin työtilaan Moodlessa ja voit aloittaa opiskelun - silloin, kun se Sinulle sopii. Jatkossa Sinun ei tarvitse enää rekisteröityä kurssille, vaan kurssi näkyy automaattisesti omissa kursseissasi heti kirjauduttuasi Moodleen.

Askarruttaako jokin opintojen aloittamisessa?

Voit lähettää kysymyksesi sähköpostitse kurssin opettajille, jotka tavoitat osoitteesta fuksi-info.group@korppi.jyu.fi.

KurssikuvausITKY100 - Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu

Kurssin sisältö

Tämä kurssi on johdatus akateemiseen maailmaan ja akateemiseen opiskeluun. Kurssin aikana tutustut Jyväskylän yliopistoon opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä sekä saat yliopisto-opiskelussa tarvittavat perustiedot ja -taidot. Kurssi koostuu luennoista, yksilö- ja ryhmätyös-kentelystä, oppimispäiväkirjan pidosta ja tentistä. Kurssi on tarkoitettu kaikille uusille tietojärjestelmätieteen opiskelijoille. Kurssi arvioidaan as-teikolla hyväksytty/hylätty. Kurssi kuuluu kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon pakollisiin yleisopintoihin.

Kurssin tavoite

Kurssin suoritettuasi olet aloittanut tutustumisen akateemisen maail-maan, tieteeseen, tiedeyhteisöön ja ennen kaikkea opiskeluun yliopistos-sa. Tunnet yliopiston opiskelu- ja sosiaalisena ympäristönä ja olet saanut tietoa yliopiston erilaisista opetus- ja suoritusmuodoista ja opintojen suunnittelusta. Olet pohtinut itseäsi ja tavoitteitasi akateemisen urasi alussa ja tutustunut opiskelijatovereihisi ja opetushenkilökuntaan. Lisäk-si tiedät, millainen oppimis- ja oppijakäsitys ohjaa yliopiston opetusta ja sen suunnittelua sekä osaat suunnitella omaa opiskeluasi ja käyttämiäsi opiskelutekniikoita vastaavasti. Kurssin aikana laadit myös henkilökoh-taisen opintosuunnitelman, HOPSin - omien opintojesi tiekartan kandi-daatin tutkintoon saakka.

Aikataulu

Kurssi alkaa jo ennen syyslukukauden alkua itsenäisellä työskentelyllä. Kontaktiopetus alkaa heti syyskuun alussa, ja siihen osallistuminen on sekä erittäin tärkeää että pakollista. Kurssi jatkuu koko syyslukukauden ajan.

Lisätietoja kurssista ja sen aikataulusta saat Jyväskylän yliopiston opin-totietojärjestelmästä, Korpista. Se on osoitteessa korppi.jyu.fi. Korppiin kirjaudutaan yliopiston tietojärjestelmien käyttäjätunnuksella.

Suoritukset

Kurssiin liittyen kirjoitat aluksi pienen pohdiskelevan kirjoituksen itses-täsi yliopisto-opintojesi alussa. Ohjeet tätä varten ovat viereisellä pals-talla. Lisäksi toivomme Sinun esittäytyvän kurssin opettajille ja muille opiskelijoille Moodlessa, jossa on tähän liittyen tarkemmat ohjeet. Kurs-sin aikana pidät oppimispäivävakirjaa, johon saat ohjeet syyskuun alus-sa. Kurssi huipentuu pieneen tenttin, jonka tavoitteena on tutustuttaa Sinut yliopiston tenttikäytänteisiin ja tenttien rakenteeseen.

EnnakkotehtävätKirjoitelma ”Minä yliopisto-opintojeni alussa”

Kirjoitelman tavoitteena on herättää Sinut pohtimaan odotuksiasi, aja-tuksiasi ja käsityksiäsi alkavaan yliopisto-opiskeluusi liittyen. Mitä odo-tat yliopisto-opintojen Sinulle antavan? Minkä asioiden uskot olevan Sinulle helppoja, minkä vaikeita? Millä mielellä tulet opiskelemaan Jy-väskylän yliopistoon? Miksi päädyit valitsemaan opiskelupaikaksesi juuri Jyväskylän yliopiston ja tietojärjestelmätieteen? Millaisiin työtehtäviin haluaisit sijoittua?

Otsikoi kirjoitelmasi ”Minä yliopisto-opintojeni alussa” ja lisää sen alkuun nimesi ja syntymäaikasi (kurssisuoritusten seuraamista varten). Kirjoita kirjoitelma vapaamuotoisesti, mutta pyri tyylissä pohtivaan, lukion äi-dinkielen ainekirjoitusta vastaavaan tyyliin. Kirjoitelman laajuus on pari liuskaa - tavoitteena on ennen kaikkea se, että opimme tuntemaan uudet opiskelijamme sekä saamme tietoa heidän odotuksistaan, toiveistaan ja kysymyksistään. Palauta kirjoitelma Moodlessa olevalle palautusalueelle ensimmäisen opiskeluviikon loppuun mennessä. Moodleen palauttamasi kirjoitelman pääsevät lukemaan vain kurssin opettajat - se ei siis ole julkinen tai näkyvissä kenellekään muulle.

Esittäydy ja tutustu!

Kurssin toinen ennakkotehtävä tehdään yksinomaan Moodlessa. Siellä on keskustelualue, jossa kurssin opettajat, Mikko ja Panu, esittäytyvät kurssilaisille. Lisää itsestäsi samalle keskustelualueelle vastaavankaltai-nen esittely ja tutustu myös muiden opiskelijoiden esittäytymisiin. Halu-tessasi voit myös kommentoida esittäytymisiä tai esittää kysymyksiä.

Moodlessa on myös erityinen ”Lehtorit vastaavat” -palsta, jossa voit jul-kisesti kysyä Sinua askarruttavista asioista. Jos Sinulla on siis kysymys, jonka vastauksesta uskot olevan hyötyä muillekin, kysy se täällä. Vas-taamme kysymyksiin Moodlessa elokuun alkupuolelta alkaen.

Mukavaa kesää ja tapaamisiin syksyllä!

ITKY100 YLIOPISTO-OPINNOT JA OPINTOJEN SUUNNITTELU Kurssin ohjelmaan voi tulla tila- ja aikamuutoksia. Seuraa sähköpostiasi! Aika Paikka Tapahtuma

Tyyppi

VIIKKO 36 ti 01.09. klo 12-14 Aud. 2 Nimenhuuto ja kakkukahvit opintojen alkamisen kunniaksi Aloitusti 01.09. klo 14-16 Agora Tutorryhmät ja ilmoittautuminen kiertoajelulle Tutorti 01.09. klo 19-21 C1 Rehtorin iltavastaanotto Juhlake 02.09. klo 09-11 Aud. 1 Tietotekniikan peruspalvelut tiedekunnassamme Infoke 02.09. klo 12-14 Agora Jyväskylä-info ja kiertoajelu Tapahtumato 03.09. klo 09-11 C1 JYY-info ja opiskelijakorttien jako Infoto 03.09. klo 13-14 Aud. 1 YTHS, tietohallintokeskus ja kirjasto Infoto 03.09. klo 14-15 Ag. Alfa Kieliopinnot ja niiden suorittaminen Infope 04.09. klo 10-11 C1 Opintotuki – mistä sitä saa, mihin ja miten? Infope 04.09. klo 11-13 L 304 Liikunta, hyvinvointi ja opiskelu. Yliopiston liikuntapaikat Kierros

VIIKKO 37

ma 07.09. klo 10-12 C 5 Seminaarista yliopistoksi Luentoke 09.09. klo 10-12 Aud. 1 Tiede, tiedeyhteisö ja akateeminen opiskelu Luentoke 09.09. klo 14.30 Agora Tiedekunnan puutarhajuhla Juhla

VIIKKO 38

ma 14.09. klo 10-12 Aud. 3 Yliopisto-opetus, sen muodot ja tutkinnot Luentoke 16.09. klo 10-12 Aud. 1 Kielten oppiminen, opetus ja kielitaidon merkitys Luento

VIIKKO 39

ma 21.09. klo 10-12 Aud. 3 Tekstin tuottamisen ja kirjoittamisen apuvälineet Luentoke 23.09. klo 10-12 Aud. 2 Opiskelu ja sen tekniikka Luento

VIIKKO 40

ma 28.09. klo 10-12 Aud. 2 Taulukkolaskenta ja esitysgrafiikkaopiskelijan työvälineenä Luentoke 30.09. klo 10-12 Aud. 3 Digitaaliset oppimisen ja viestinnän apuvälineet Luento

VIIKKO 41

ke 07.10. klo 10-12 Fys 1 eHops – kuinka se syntyy? Info

VIIKKO 43

ma 19.10. klo 10-12 Kirjasto Kirjasto opiskeluympäristönä ja tiedonhaku, RYHMÄ 1 Kierroske 21.10. klo 10-12 Kirjasto Kirjasto opiskeluympäristönä ja tiedonhaku, RYHMÄ 2 Kierros VIIKKO 44 ma 26.10. klo 14-18 Aud. 1 Laitosiltapäivä Tapahtuma Kurssin suorittamisesta saat tietoja Mikolta ja Panulta. Haastatteluiden ja ryhmäkeskusteluiden ajat varataan erikseen.