Paineilman suodatusja kuivaus

Imuilman laatu

Kompressorin imuilman mukana paine-järjestelmään joutuu imuolosuhteista riip-puen vaihteleva määrä kiinteitäepäpuhtauksia kuten luonnon, liikenteenja teollisen tuotannon tuottamaa pölyä jateollisuusalueilla esiintyviä kaasuja, kutenhiili -ja rikkihiilivetyjä. Osa kiinteistä epä-puhtauksista voidaan välttääkompressorien imupaikan tarkalla valinnal-la ja ilmastointikanaviin asennettaviinmattosuodattimin. Imusuodatuksen käyttö-kustannuksista johtuen ei ole kannattavaapyrkiä suurempaan suodatustehoon kuin5-10 µm, joka on useimmiten riittävä pois-tamaan 95 % imuilman kiinteistä epäpuh-tauksista.

Kompressorin imusuodattimien ensisijainentarkoitus on suojella kompressoria epäpuh-tauksien aiheuttamasta jäähdytysöljynlikaantumiesta ja kompressorin kompo-nenttien ennenaikaisesta kulumisesta.Paineilman laadun kannalta katsoen onmerkittävää että imusuodattimet kykenevätpoistamaan vain 20 % partikkelien luku-määrästä niiden hienojakoisuuden vuok-si. Normaali teollisuuspaineilma sisältää140 miljoonaa erilaista kiintoaine-janestepartikkelihiukkasta kuutiometriä koh-den, riippumatta siitä, minkälaisellakompressorilla paineilma on tuotettu.

Paineilman puhtaus

Paineilman puhtauteen vaikuttaa suurestituotetun paineilman kosteus. Kosteus ja vesiaiheuttavat paineilmaputkistossa ja paine-ilmaa käyttävissä laitteissa merkittäviäkäyntihäiriöitä ja kasvavia kunnossapito-kustannuksia. Paineilman kuivaus suorite-taan yleisimmin keskitetysti paineilma-keskuksessa, kaikelle tuotetullepaineilmalle.

Imuilmasta ja paineilman jakelujärjestelmänaiheuttamista syistä johtuen, täysin puhdas-ta paineilmaa ei ole olemassa, vaikka seolisi kuivattu ja tuotettu ns puhdasilma, taiöljyvapaalla kompressorilla. Kun halutaanvarmistua riittävästä puhtausasteesta tuleepaineilma hienosuodattaa mahdollisimmanlähellä käyttökohdetta, ja näin eliminoida

Ilman pölypitoisuudet vaihtelevat voimak-kaasti eri alueilla, riippuen harjoitettavanteollisuuden laadusta, alueella tehtävistämaansiirtotöistä, tuulensuunnasta jne.

Ilmakehässä esiintyvien kiinteidenpartikkelien määrä ja pitoisuudeteri ympäristöissä.

Paineilmassa esiintyvät yleisimmätepäpuhtaudet ja niiden alkuperä

Ilman laatu ja kosteus

Ilmakehässä esiintyvien tyypillisten partikkelien kokojakautuma

Paineilman kosteus

Ilmakehän luonnollinen osa on vesihöyry,ja luonnosta peräisin olevat kaasut kutenmetaani, etaani jne. Ilmassa olevanvesihöyryn määrä riippuu kulloinkin vallit-sevasta suhteellisesta kosteudesta ja ilmanlämpötilasta.

Kompressorin puristaessa ilmaa korkeam-paan paineeseen/ pienempään tilavuuteenpuristetun ilman lämpötila ja vesihöyry-pitoisuus nousevat jyrkästi. Kompressoriinjoutuva vesihöyry ei tiivisty kompressorissakoska paineilmaa puristettaessa sen läm-pötila nousee jyrkästi ja ilman kyky pitäävettä höyryn muodossa kasvaa. Jottapaineilman laatu täyttäisi minimi-vaatimuk-set, tulee paineilma aina jälkijäähdyttää.Jäähdyttimessä paineilman lämpötila ale-nee menetelmästä riippuen +10°C..35°C:een.

Jäähdytyksen ansiosta paineilmasta tiivis-tyy lämpötilan muutoksen edellyttämä vesi-määrä. Jäähdytyksen seurauksena paine-ilman suhteellinen kosteus nousee 100%:iin.Mikäli paineilman lämpötila laskee putkis-tossa alemmaksi kuin jälkijäähdyttimellä ai-kaan saatu loppulämpötila, paineilman si-sältämä vesihöyry tiivistyy nestemäiseksivedeksi.

Paineilman vesisisältö

Kompressorin imuilman sisältämävesihöyryn määrä on riippuvainen il-man lämpötilasta ja vallitsevasta suh-teellisesta kosteudesta. Lämpötilan jasuhteellisen kosteuden vaihtelut ai-heuttavat suuria vaihteluita paineilma-järjestelmään kertyvän veden mää-rään ja paineilman kuivauslaitteidenkuormitukseen.

Paineilman jakelujärjestelmään kul-keutunut vesi ruostuttaa paineilmanjakeluputkiston, pilaa työkalujenvoitelun, aiheuttaa suurimman osanpneumaattisten laitteiden ja instrumen-toinnin toimintahäiriöistä ja voi saa-da aikaan tuotannon menetyksiä jatuotteiden laatuvirheitä. Paineilmaakäytettäessä ulkotiloissa, putkistossaoleva vesi jäätyy ja aiheuttaa laittei-den toiminnan pysähtymisen.

Ellei paineilmaa kuivata, putkistoonjoutuvat vesimäärät ovat huomatta-via esim. 20 m3/ min. tuottava komp-ressorilaitos voi yhden vuorokaudenaikana tuottaa 50 litraa vettä paine-ilmajärjestelmään, mikäli tuotettavanpaineilman lämpötila jälkijäähdytti-men jälkeen on 30°C ja sen lämpöti-la laskee verkostossa +20°C.

Laskettaessa esim. kompressoriin imu-ilman mukana joutuvaa vsihöyrynmäärää, tulee taulukon arvot kertoavallitsevalla suhteellisella kosteudella.Yleisinmmin laskennassa käytetty suh-teellinen kosteus (RH) on 60-80%.

Kompressorin jälkijäähdyttimen jäl-keen, paineenalaisen paineilmansuhteelinen kosteus on lähespokkeuksetta n 100%.

Kylläisen ilman vesihöyrymäärä g/m3

Paineilman vesisisältö

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100

Kylläisen paineilman vesihöyrypitoisuus g/m3

Vesih

öyry

pito

isuus

g/m

3

Paineilman lämpötila oC

Kastepiste

Paineilman kosteussisällön määritelmänäkäytetään kastepistelämpötila-arvoa (°C),joka määrittelee lämpötilan jossa vesihörynkondensoituminen nestemäiseen muotoonalkaa. Kastepistearvo on sitä korkeampimitä enemmän paineilmassa on vesihöyryä.Kastepistelämpötila ilmoitetaan yleensä sii-nä paineessa jossa paineilmaa käytetään.

Jos mitattu paineilman kastepiste on +2°C7 bar ylipaineessa (8bar abs) (vesihöyrymäärä on siten 4.14g/m3. Jos paineilmanpainetta alennetaan esim ympäristön pai-neeseen (1bar abs), pienenee paineilmanvesisisältö kuutiometriä kohden 8-osaan.

Esim:

4.14 =0,518 g/m3

8

Yllämainittu vesihöyrymäärä vastaa kaste-pistettä (taulukko) n -25,5°C. Tämä tarkoit-taa sitä että vesihöyry ei (1bar abs) painees-sa tiivisty nestemäiseen muotoon ennenkuin kastepistelämpötila on saavutettu.

Kastepisteen muuntotaulukon avulla onmahdollista takastella kastepisteen muutos-ta, tilanteissa jossa esim. paineilma ver-kostosta otettavan ilman painetta alenne-taan joillekkin käyttökohteille. Käyrästöstäilmenee että alennettaessa painetta, ilmalaajenee, sen suhteellinen vesimäärä kuu-tiometriä kohden pienenee, jolloinkondensoitumislämpotila (kastepiste) las-kee.

Jälkijäähdytys

Paineilman jäähdytyksellä vaikutetaan kä-siteltävän paineilman vesisiältöön, ja sitenkastepisteeseen. Edullisin ja yleisin mene-telmä on paineilman jäähdyttäminen hetikompressorin jälkeen, ja kondensoituneenveden erottaminen paineilmasta. Jälkijääh-dyttimet kuuluvat nykyisin lähes kaikkienteollisuudessa käytettävien kompressorienvakivarusteisiin.

Jälkijäähdytyksen avulla paineilman kaste-piste alenee huomattavasti, muttajäähdyttimestä poistuvan paineilman suh-teellinen kosteus on lähes poikkeuksetta100%.

Kastepisteen muuntotauluko eri käyttöpaineille

Kastepiste ja kuivaus

Ilmajäähdytteiset jälkijäähdyttimet

Ilmajäähdytteiset jälkijäähdyttimet ovat rat-kaisu paineilman jäähdytykseen, silloin kunjäähdytysvettä ei ole saatavilla, tai sen käyttöjäähdytystarkoituksiin on epätaloudellista.Jäähdyttimissä on omalla puhaltimella jasähkömoottorilla varustettu jäähdytyskennoja siihen liitetty vedenerotin. Jäähdyttimelläaikaansaatava jäähdytystulos on normaa-listi n.10-12°C korkeampi kuin jäähdytys-ilman lämpötila.

Vesijäähdytteiset jälkijäähdyttimet

Vesijäähdytteiset jälkijäähdyttimet ovat nor-maalisti tuubiputki-rakenteisia lämmön-vaihtimia, joissa vesi kulkee vaipassa jajäähdytettävä paineilma kulkee putkissa.Jälkijäähdyttimiä on saatavissa eri materi-aaleista valmistettuina ja kiinteillä, -taiavattavilla putkipattereilla varustettuina.Vesijäähdytteisillä jäähdyttimillä aikaan-saatava jäähdytystulos on normaalisti n.8-10°C korkeampi kuin syötettävän jäähdy-tysveden lämpötila.

Paineilman öljypitoisuus

Paineilmaa puristettaessa, pieni osakompressorin voiteluöljystä kulkeutuu hie-nona sumuna kompressorin öljynerotus-laitteiston lävitse. Kompressorin öljyn-kulutukseen vaikuttaa kompressorin ikä,kunto, kuormitusaste, käyttölämpötila jakompressorin tyyppi.

Paineilman jälkijäähdyttimessä öljysumuemulgoituu paineilmasta tiivistyvän vedenkanssa vesiöljyemulsioksi ja aerosoliksi, joi-den partikkelikoko on mitattu olevan0,01-50 µm. Suurin osa 90 % näistäaerosoleista esiintyy 0,01-1 µm kokoisinanestehiukkasina. Nämä aerosolit ovatmassaltaan liian keveitä poistettavaksikonventionaalisilla suodattimilla tai mekaa-nisilla, keskipakoisvoimaan perustuvillaerottimilla.“ÖIjyvapaatkin” kompressoritvoivat imuolosuhteista riippuen tuottaa voi-makkaasti hiilivetypitoista paineilmaa.

Kaasujen öljypitoisuus

Öljyhöyryn maksimimäärä kaasuseokses-sa voidaan laskea, kun tiedetään öljynhöyrynpaine ko. lämpötilassa:

Yleisesti:

x (ppm; w/w)=106*poil(mmHg)*Moil/(pabs*760*M)

X = öljyhöyryn massaosuus kaasuseok-sessa miljoonasosina

poil = öljyhöyryn osapaine vallitsevassalämpötilassa [ mmHg ]

Moil = öljyhöyryn molekyylipaino

pabs = kaasuseoksen absoluuttinen paine[ bar ]

M = kaasuseoksen molekyylipaino

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1000,001

0,01

0,1

1

10 Öljyhöyrysisältö (mg/m )

Mineraa

liöljy

Synteet

tinen ö

ljy

7 bar10 bar Lämpötila ºC

3

Aerosolit ja partikkelit

Kompressoreissa käytetyt voiteluöljyt omaa-vat toisistaan poikkeavia höyrystymismi-naisuuksia. Tyypillinen kompressoriöljynmolekyylipaino on n.500, ja siitä voidaanjohtaa höyrynpaineen ja lämpötilan riippu-vuussuhde.

Taulukossa 1 mainitut arvot ovat keskimää-räisiä likiarvoja. Taulukon likiarvot ovat kui-tenkin riittävän tarkkoja, koska nykyaikai-set öljynerottimet kykenevät poistamaan yli99,99% kaikesta nestemäisestä öljystä, vaik-ka suodatettavan kaasun öljypitoisuusvaihtelisi jopa 1000:1.

Paineilman sisältämän öljyhöyryn määrävoidaan laskea likikaavalla:

x (mg/m3) = 2,72*104* poil / pabs

X = öljyhöyryn määrä kaasuseoksessamg/ m3

poil = öljyhöyryn osapaine vallitsevassalämpötilassa [ mmHg ]

pabs = kaasuseoksen absoluuttinen paine[ bar ]

Öljyhöyryn molekyylipaino n. 500Paineilman molekyylipaino n. 29Paineilman tiheys n. 1,2 kg/ m3

Öljyhöyryn konden- Öljyhöyry- Öljysumu-

soitumislämpötila pitoisuus pitoisuus

7 bar abs paineessa (kaasuna) (nesteenä)

ºC mg/m3 mg/m3

20 0,01 19,99

40 0,1 9,9

80 10 0

Öljyhöyrynpaine Keskimäärin Lämpötila

mm Hg mm Hg ºC

10-7 …10- 5 5 x 10-6 2010-4 …10- 3 5 x 10-5 4010-2 …10- 2 5 x 10-3 80

Taulukko 1Öljyhöyryn kondensoitumislämpötila

Taulukko 1Öljyhöyryn paine

Kompressorin öljypäästö, eri käsittelyvaiheidenjälkeen 8000h/vuosi käyntiasteella

Paineilmassa esiintyvätöljyjäämät

Öljyä käytetään useimmisssa kompressrityy-peissä voitelemaan laakereita, tiivistämäänruuvikompressorin ruuviyksikön välyksiäsekä jäädyttämään, ja kuljettamaan läm-pöä kompressorin puristustilasta. Nykyai-kaisella ruuvikompressoreilla tuotetunpaineilman oljypitoisuus on 1-3 mg/m3.Paineilman mukaan joutuva öljymäärä onriippuvainen kompressorin tyypistä, kun-nosta sekä suuressa määrin kompressorinkäyntilämpötilasta.

Kompressorin puutteellinen jäähdytys,huollon laiminlyöminen ja öljynerotus-suodattimien huono kunto aiheuttavat poik-keuksetta kompressorin öljynkulutuksen li-sääntymisen ja tuotetun paineilman öljy-pitoisuuden nousun.

Oheisesta taulukosta ilmenee että 10m3/min tuottava kompressori kuluttaa öljyä14,4 kg/vuodessa, josta hyvälaatuisenöljynertuksen jälkeen verkostoon kulkeutuu0,05 kg/vuosi, osan öljymäärästä ollessakondensoitumattomia hiilivetyä.

Paineilmakeskuksen kuivaus ja suodatus-laitteet poistavat yhteensä 14,35 kg/vuo-dessa. Poistettu öljymäärä joutuu useim-miten kondenssiveden joukkon ja asettaasiten vaatimuksia paineilmakeskuksenkondenssiveden käsittelylaitteille.

Paineilman suodatus

Paineilmakoneiden ja laitteiden jatkuvan jahäiriöttömän toiminnan varmistamiseksi onensiarvoisen tärkeää suojella koneita ja lait-teita epäpuhtauksilta. Epäpuhtaudet aihe-uttavat paineilmaa käyttävien laitteiden koh-tuutonta kulumista sekä häiriöitä tuotanto-prosesseissa. Häiriötä aiheuttavat kompo-nentit paineilmassa voidaan jakaa kolmeenpääryhmään:

Arvot ovat likimääräisiä, ja pätevät 20 C paineilman lämpötilalla

(8bar abs paineella) Käyttötuntimäärä 8000/v.(öljypitoisuudet vap ilmassa 20C.)

Öljyjäämät ja öljynerotus

Kondensoituneen veden, karkean pölyn japutkistosta peräisin oleva ruosteen poistoonkäytetään paineilman käyttöpisteisiinasennettuja huoltoyksiköitä, suodattimia taikeskipakois-vedenerottimia. Näiden vakio-komponenttien suodatustehot on 5-70 µmja ne harvoin pystyvät ratkaisemaan yksi-nään paineilman laatuongelmia.

Keskipakoiserottimen toiminta-periaate

Öljyn ja veden poisto

Öljysumun partikkelikoko on riippuvainenkompressorissa käytetyn voiteluöljynviskositeetistä, öljyn tyypistä, sekä komp-ressorin ja jälkijäähdyttimen jälkeisestäpaineilman lämpötilasta. Kompressoristapaineilman joukkoon kulkeutunut voitelu-öljy on hapettunutta ja useimmin happa-moitunutta ja sisältää paineilmaputkistostairronneita kiinteitä epäpuhtauksia. Tämänjohdosta tehokas öljynerotus on tarpeenvaikka käyttökohteiden vaatimaan paine-ilmaan lisättäisiinkin voiteluöljyä sumuvo-itelulaitteilla. Öljysumu koostuu läpimital-taan 0,15 - 0,45 µm partikkeleista, jonkakeskimääräinen partikkelikoko on 0,3 µm.

Nesteyttävän suodattimentoiminta

Nykyaikainen nesteyttävä suodatinelementtitoimii paineilman virtauksen suuntaisestisiten, että paineilma virtaa suodatinelemen-tin sisältä ulkokehälle. Partikkelien ja öljyn-erotus tapahtuu läpivirtauksen aikana.

Viereisessä kuvassa on kuvattu öljysumunnesteytyminen suodatinelementissä. Virtaavapaineilma kohtaa suodatinelementinsisäpuolisen pintakerroksen, joka toimiiesisuodattimen tavoin poistamalla suurem-mat nestepisarat ja suurimman osan kiin-teistä partikkeleista.

Pienemmät aerosolipartikkelit erotetaanpaineilmavirrasta elementin sisemmänsuodatinkerroksen avulla, jossa tapahtuuöljysymun nesteytyminen. Nesteytyneet öljy-pisarat virtaavat paineilman pakottamanaulompaan kerrokseen, jonka tehtävänä onkerätä nesteytyneet partikkelit suurikokoisiksipisaroiksi.

Elementin solukkoisesta rakenteesta johtu-en nesteytynyt öljy valuu painovoiman an-siosta alapuolisen päätykappaleen suuntaanja muodostaa elementin alaosaan “märkä-vyöhykkeen”.

Puhdistunut paineilma virtaa suodatine-lementin lävitse märkävyöhykkeen yläpuo-lelta, missä vastus on pienin. Tämä aikaan-saa rauhallisen alueen suodatinelementinalaosaan, jonka johdosta nesteytynyt öljyei lähde poistuvan paineilman mukaan,vaan valuu painovoiman ansiosta suoda-tinelementin pohjalle, josta se poistetaantyhjennysmekanismin avulla.

Nesteyttävän suodattimen toimin-tamekanismit

Nesteyttävän (Depth) suodatinelementinsuodatuskerros koostuu päällekkäin asete-tuista, erilaisen huokoisuuden omaavistasuodatinkerroksista. Käyttämällä hyväksitunnettuja partikkelien käyttäytymisilmiöitäja optimoitua suodatinrakennetta, voidaankaasuvirrassa olevat aerosolit poistaa lä-hes täydellisesti nesteytystekniikkaa hyväksikäyttäen.

• Seulavaikutus• Partikkelin oman massan vaikutus• Molekyylien törmäily (Brownin liike)• Elektrostaattiset voimat (Adsorptio)• Diffuusio

Suora pysäyttäminen, sihtivaikutus

Suuremmat partikkelit eivät mahdu kuitujenvälistä ja tarttuvat sihtivaikutuksen vuoksikuituihin. Pienempi partikkeli voi seuratasuuntaa muuttavan virtauksen mukana jatarttua kuituun ilman massavaikutusta, mi-käli partikkeli joutuu virtauksen mukana lä-helle kuitua. Jos esim.1 µm läpimitaltaanoleva partikkeli ohittaa kuidun 0,5 µm etäi-syydeltä, on siitä seurauksena törmäämi-nen ja tarttuminen kuituun.

Brownin liike ja diffuusio

Brownin liike (diffuusio) on partikkelien epä-säännöllistä liikettä kaasuvirrassa. Tämäilmiö johtuu pienten partikkelien 0,01-0,3µm) törmäyksistä samalla molekyylitasollaoleviin kaasuatomeihin. Brownin liikkeenansiosta partikkelin tehollinen koko kasvaaja mahdollisuus, että partikkeli törmää jatarttuu suodatinelementin kuituihin lisään-tyy.

Sähköstaattinen vaikutus

Sähköstaattinen suodatusvaikutus toimiivain kaikkein pienimmille partikkeleille.Useat päällekäiset suodatuskerroksetomaavat toisistaan poikkeavia sähkö-staattisia varauksia. Suodatettavan kaasunvirtaus saa aikaan muutoksia suodatinker-rosten välisissä sähköstaattisissa varauk-sissa. Suodattimen kuitujen ja partikkelienvälisten sähköstaattisten varauksienvaikutuksen johdosta suodattimen kuituihintarttuu 0,01 µm partikkeleita.

Suodatusmekanismit

Törmäysvaikutus

Massavaikutus

Diffuusiovaikutus

Partikkelin oman massan avulla tapahtuvapysäyttä-minen 0,3-1 µm hiukkasille.

Likainen ilma Suodatinkerrokset Puhdas

Törmäysvaikutus 1 µm -ja suuremmillehuikkasille.

Diffuusio (Brownin liike)

Suodattimen toiminta

Ilma sisään

Märkä vyöhyke

Nesteytetty öljy

Automaattinen

Puhdistettu ilma

Ilma ulos

Jäähdytyskuivaus

Jäähdytyskuivaimen avulla paineilman läm-pötilaa alennetaan kylmäkoneeseen kytke-tyn lämmönvaihtimen avulla, jakondensoitunut vesi poistetaanjäähdytetystä ilmasta. Jäähdytyksen javedenpoiston jälkeen paineilma jälki-lämmitetään ilma/ilma lämmönvaihtimenavulla, jotta kuivaimesta poistuvan paine-ilman suhteellista kosteutta voidaan alen-taa. Menetelmän avulla paineilman läm-pötila voidaan alentaa juuri 0°C yläpuo-lelle. Alempiin lämpötiloihin ei voida men-nä lämmönvaih-timen jäätymisen johdos-ta. Menetelmä on taloudellinen ja yksin-kertainen ratkaisu useimpiin paineilmankuivaus tarpeisiin.

Paineilmaputkiston sisäpuolinen korroosiolakkaa kun paineilman suhteellinen kosteuslaskee 60 % alapuolelle. Kuivaimestapoistuvan paineilman suhteellinen kosteuson aina alle 20 %.

Keskikokoisen kompressorin (16 m3/min)jälkijäähdyttimessä poistuu n. 70 litraa vettäyhden työpäivän aikana. Jäähdytskuivai-men avulla voidaan poistettavaa vesimää-rää lisätä n. 35 litralla ennen paineilmansyöttämistä putkistoon.

Jäähdytyskuivain ei sovellu käytettäväksimm seuraavissa olosuhteissa.

• ulkoasennus• korroosiota aiheuttava ympäristö• tärisevä asennusalusta• kuumat ympristöolosuhteet

Jäähdytyskuivaimen toiminta

Paineilmapiiri

Paineilma virtaa yhteen (1) kautta ilma/ilmalämmönvaihtimeen. Esijäähtynyt paineilmavirtaa lämmönvaihtimen (höyrystin) osaanjossa paineilman lämpötila laskee lähelle0 ºC. Kondensoitunut vesi poistuu lämmön-vaihtimesta vedenpoistimen (8) avulla. Kyl-mä paineilma virtaa takaisin Ilma/ilma läm-mönvaihtimeen, ja lämpenee lämpimäntuloilman vaikutuksesta. Kuivattu ja jälki-lämmitetty paineilma poistuu verkostoonyhteen (9) kautta.

Jäähdytyskoneisto

Jäähdytyskompressori(3) imee höyrystynyttäkylmäainetta lämmövaihtimesta (2), ja pu-ristaa sen korkeampaan paineeseen. Kuu-ma kylmäaine jäähtyy tuulettimella varus-tetussa lauhduttimessa (5). Nestey-tynytkylmäaine ruiskutetaan kapillaarin (7) kaut-ta lämmönvaihtimeen (2). Kylmäaineenhöyrystymisen seurauksena läm-mönvaihdin ja sen sisältö jäähtyy. Kylmä-koneiston jäähdytystehoa säädetään kylmä-aineen paineen tunnistavalla kuumakaasunohitusventtiilillä (4), joka säätää kylmä-koneiston jäähdytystehoa kuumakaasuntakaisinvirtauksella.

1. Kostean ilman sisään meno2. Lämmönvaihdin/höyrystin3. Jäähdytyskompressori4. Kuumakaasuohitusventtiili5. Kylmäaineen lauhdutin6. Kylmäaineen suodatin/kuivain7. Kapillaari8. Kondenssiveden poisto9. Kuivatun ilman ulostulo

Jäähdytyskuivaus

7

Adsorptiokuivaus

Adsorptiokuivaimen avulla paineilmassaolevat vesimolekyylit adsorpoidaankuivausaineeseen.Kuivausaineina käytetäänalumiinioksiidia, piidioksidia (Silica-gel), taitarkoitukseen soveltuvia molekyyliseuloja(Zeoliitit). Adsoptiokuivauksen avulla paine-ilmasta voidaan poistaa lähes kaikkivesimolekyylit. Tyypillisin kastepistealue on-25, -40 tai -70°C. Adsorptiokuivauksessakuivattavan paineilman lämpötilaa eialenneta, joten kuivaimesta poistuvanpaineilman suhteellinen kosteus on erittäinpieni.

Paineilmalla elvytettävät adsorp-tiokuivaimet

Edullisen hintansa ja helppohoitoisutensajohdosta paineilmalla elvytettävät adsorptio-kuivaimet soveltuvat parhaiten pienten jakeskisuurten ilmamäärien kuivaukseen.(0-10m3/min). Kuivaimen kuivausaineenelvytykseen johdetaan osa kuivattua paine-ilmaa. Paineilman kulutus on verrannolli-nen kuivattavan paineilman paineeseen jahaluttuun kastepisteeseen.

Elvytykseen kuluvan paineilman likimäärävoidaan laskea kaavalla:

Paineilmalla elvytettävän adsorptiokuivaimen toiminta

Ensimmäisessä vaiheessa kuivattava paine-ilma virtaa esisuodattimen X lävitse, jokapoistaa paineilmasta kiinteät ja nestemäisetpartikkelit 0,01 mg/m3 saakka. Suodatti-meen kertynyt neste poistuu automaattisennesteenpoistimen avulla. Suodatuksen jäl-keen kostea paineilma johdetaan kuivaimenventtiiliyhdistelmän (2) lohko A kauttakuivauskammioon A, joka on täytettykuivausaineella. Ilman virratessa kuivaus-aineen lävitse ilman sisältämä vesihöyryadsorboituu kuivausaineeseen. Kuivattupaineilma poistuu ylemmän venttiiliyhdistel-män 3 ja suodattimen Z kautta verkostoon.

Kuivauskammion A kuivatessa paineilmaa,kammiota B elvytetään. Kuivattua paine-ilmaa virtaa suuttimeen 4, jossa ilma laa-jenee ilmakehän paineeseen ja suhteellinenvesihöyrysisältö pienenee. Kuivan ilman jaadsorptiolämmön vaikutuksesta kuivaus-kammion B sisältämän kuivausaineenvesimolekyylit siirtyvät lävitse virtaavaankuivaan ilmaan. Virtaavan ilman vaikutuk-sesta. Kostea elvytysilma poistuu venttiiliyh-distelmän (2) lohko B ja äänenvaimentimen5 kautta. Toimintavaiheen siirtyminen kam-miosta toiseen tapahtuu paineistusjaksonkautta. Venttiili 2 sulkeutuu jolloin kammi-oiden A ja B paine tasaantuu samaan pai-neeseen. Kuivauskammion A venttiili 2 sul-keutuu, jolloin virtaus siirtyy kammioon Bjoka näin siirtyy kuivaamaan paineilmaa.Venttiili 2 avautuu ja elvytys alkaakammiossa A.

Kuumalla ilmalla elvytettävänadsorptiokuivaimen toiminta

Kuivattava paineilma virtaa 4-tieventtiilin (1)kautta kuivauskammion (A) lävitse.Kammiossa oleva kuivausaine adsorpoikosteuden itseensä. Kuiva paineilma virtaa4-tieventtiilin (2) kautta verkostoon. Saman-aikaisesti elvytetään toisen kammion (B)kuivausainetta. Ennen elvytyksen alkamis-ta kammion (B) paine on poistettu venttiilin(11) kautta. Paineen poistoa valvotaanpainekytkimen (PS) avulla. Kun paine onlaskenut , tyhjö-pumppu (7) käynnistyy. Imu-ilma kuumenee kuumentimen (5) avulla.Kuuman alipaineisen ilman vaikutuksestakuivausaine luovuttaa siihen kertyneen kos-teuden virtaavaan ilmaan, joka poistuukuivaimesta tyhjöpumpun ja poistoilmanäänenvaimentimen (8) kautta.

Kun asetettu elvytyslämpötila on saavutet-tu, termos-taatti (TS) kytkee kuumentimenpois käytöstä ja kuivausaineen jäähdytys voialkaa.Jäähdytysvaiheessa tyhjöpumppu (7)jatkaa käyntiään ja kuivausaine jäähtyyläpivirtaavan ilman vaikutuksesta kunnestermostaatin (TS) asetusarvo saavutetaan.Jäähdytysvaiheen jälkeen kuivauskammiopaineistuu hitaasti kuristimen (10) javenttiilin (9) avulla. Elvytetty kuivauskam-mio siirtyy kuivaamaan paineilmaa venttii-lien (1) ja (2) toiminnan seurauksena.Kuivauskammion (A) paineenpoistoventtiili(11) avautuu ja elvytys alkaa.

P= kuivattavan ilman paine ylipainetta.V= Kuivattavan ilman virtausmäärä

Adsorptiokuivaus

100p+1

x 1,15V x

Steriilisuodattimet paineilmalle

Mikro-organismit

Mikro-organismit ovat pienikokoisia elä-viä organismeja, kuten bakteereja, viruk-sia ja bakteriofageja. Bakteerit ovat tavalli-sesti kooltaan 0,2 – 4 mikronia, viruksetalle 0,3 mikronia ja bakteriofagit saattavatolla jopa 0,01 mikronin kokoisia. Koostaanhuolimatta mikro-organismit ovat vakavaongelmien aiheuttaja prosesseissa, joissatarvitaan steriiliä paineilmaa tai muitakaasuja.”Elävinä olentoina” mikro-organismit lisääntyvät oikeissa olosuhteis-sa nopeasti. Vaikka puhtaaseen ympäris-töön, kuten prosessiin tai tuotanto-järjestelmään, ei pääsisikään kuin muuta-mia mikro-organismeja, saattavat ne kui-tenkin aiheuttaa mittavia vahinkoja. Kun ste-riiliä paineilmaa tai muita kaasuja tarvi-taan, on ainoa oikea vaihtoehto käyttäästeriilisuodattimia.

Steriilisuodattimet on suunniteltu poista-maan kaikki mikro-organismit paineilmasta.Näin suodattimen läpi kulkenut paineilmaon täysin puhdasta. Vain tällaista ilmaa voi-daan käyttää prosesseissa, joissa steriiliyson ehdoton vaatimus.

Steriilin paineilman tarve meijereissä,panimoissa ja muussa elintarviketeollisuu-dessa on jatkuvassa kasvussa. Bakteerien,virusten ja bakteriofagien täydellinenpidätyskyky, mahdollisimman suurisuodatuspinta-ala, pieni painehäviö ja te-hokkuus ovat vaatimuksia, jotkasuodattimien on täytettävä.

Biologinen turvallisuus

Suodatinelementtien testaukseen käytetäänesim. Aerosol Bacteria Challenge -kokeitasekä Bubble Point testimenetelmia.

Suodatitimen rakenteen testaukseen ja val-mistukseen käytetään esim. USP PlasticsClass VI:n ja BS 5736 :n standardeja.

Steriilisuodattimen toiminta

Kun ilmaa tai kaasua suodatetaan, toimiisuodatin tavallisesti jollakin seuraavistakolmesta tavasta:

a. Hiukkasten suora törmäysSuorassa törmäyksessä hiukkasettörmäävät suodatinmateriaaliin suo-raan ja uppoutuvat siihen. Tämätapa toimii hiukkasille, joiden kokoon suurempi kuin 1 mikroni.

b. Inertiaalinen törmäysInertiaalisessa törmäyksessä hiukkaseteivät pysty seuraamaansuodatinmateriaalissa olevia käytä-viä, vaan törmäävätsuodatinmateriaaliin ja tarttuvat sii-hen. Tämä tapa toimii hiukkasille,joiden koko on 0,3 - 1 mikronia.

c. Diffuusio / Brownin molekyyliliikeTässä suodatustavassa hiukkasetliikkuvat riippumatta kaasun liikkees-tä ja väistämättä törmäävätsuodatinmateriaaliin ja tarttuvat sii-hen. Diffuusio, jos hiukkasen kokoon pienempi kuin 0,3 mikronia.

Steriilisuodattimen asennus-järjestely

Steriilisuodatus

Suodatusmekanismit

a) Suora törmäys

b) Inertiaalinen törmäys

c) Diffuusio(Brownin liike)

Suodattimen höyrysterilointi

Steriilisuodattimeen kertynyt bakteeri-populaatio tulee tuhota määrävälein jottase ei pääse kasvamaan suodatinkuidustonlävitse.Suositeltava sterilontiväli on normaa-lissa käytössa 120 tuntia.

Tehokkain sterilointikeino on höyrysterilointi.Kylläinen vesihöyry ja riittävä sterilointiaikavarmistavat, että kaikki lisääntymään kyke-nevät mikro-organismit tuhoutuvatsuodatinele-mentistä ja kotelosta. Kunsuodatin steriloidaan sen ollessa paikallaankotelossaan, on höyryn lämpötila yleensä121°C, paine 1,1 bar (g). Sterilointiaikatulee olla vähintään 30 minuuttia.

Höyrysteriloinnissa on aina käytettäväsuodatettua ,(1 mikroni) kylläistä vesihöyryä.Steriloinnin aikana muodostuva kondens-sivesi on päästettävä poistumaan venttiilienkautta. Steriloinnin aikana suurin sallittupaine-ero on 0,3 bar. Tätä suurempi painejohtaa väistämättä suodatinelementinmuodonmuutoksiin ja elementin tuhoutu-miseen.

1) Alle kastepistelämpötilan2) EN 143 mukaisesti3) Mauton ja hajuton

Hengitysilman suodatus ja kuivaus

Puhtaampaa hengitysilmaa.

Hengitysilmassa olevilla kaasumaisilla jahiukkasmaisilla epäpuhtauksilla on korkei-na pitoisuuksina monia haittavaikutuksiaihmisten terveyteen.

Hengityskäyttöön tarkoitetun paineilmanlaatua koskevia määräyksiä on standar-dissa SFS/EN 132, DIN 3188 ja lääkestan-dardissa, jossa käsitellään hengitysilma laa-tua lääkekäyttöön.

Standardien mukaan, hengitysilman on ol-tava hajutonta ja mautonta. Ilma saa si-sältää hiilimonoksidia (CO) enintään 30ppm ja hiilidioksidia (CO2) enintään 800ppm. Happipitoisuuden tulee olla 20-21tilavuusprosenttia.

Mineraaliöljypitoisuuden pitää olla niin pie-ni, ettei ilma haise öljylle (hajukynnys n. 0,3mg/m3). Paineilmahengityslaitteissa on käy-tettävä kuivaa ilmaa, jonka kastepiste onriittävän alhainen jäätymisen estämiseksi.

Millään kompressorilla tuotettu paineilmaei ole sellaisenaan riittävän puhdastahengitysilmaksi. Paineilman jakeluverkos-tosta irtoaa monenlaisia epäpuhtauksiavirtaavaan paineilmaan. Tämän johdostahengitysilmaksi käytettävä paineilma onpuhdistettava tarkoitukseen soveltuvallalaitteistolla..

Kiinteät partikkelit

Luokitus määrittää paineilman sisältämienkiinteiden partikkelien suurimman sallitunkoon, ja suurimman sallitun partikkelipitoi-suuden. Tyypillinen määritelmä instumentti-ilmalle on luokka 2. Normaalille työilmalleyleisimmin käytetty luokka on 3 tai 4

Öljypitoisuus

Öljy esiintyy paineilmassa pisaroina,sumuna, sekä pieninä määrinä öljyhöyryjä(hiilivetyjä). Normaalilla teollisuuskompres-sorilla tuotetussa paineilmassa on aina pie-niä määriä öljysumua. Öljysumun määräon verrannollinen kompressorin tyyppiin,kuntoon, käyntilämpötilaan jakompressorin jälkijäähdyttimellä aikaansaatavaan jäähdytystulokseen. Täysin öljy-vapaalla kompressorilla tuotetussa paine-ilmassa saattaa olla merkittäviä määriähiilivetyjä, jos kompressorin imuilma onvoimakkaasti saastunut tai ilman otto onsijoitettu virheelliseen paikkaan.

Tyypillinen määritelmä instumentti-ilmalleon luokka 1 tai 2. Normaalille työilmalleyleisimmin käytetty luokka on 4 tai 5

Kastepiste

Paineenalaisen kastepisteen määritykselläon tarkoitus estää kostean paineilman ai-heuttamat vauriot paineilmaa käyttävissälaitteissa ja prosesseissa. Paineilmaa käy-tettäessä ulkosalla arktisissa olosuhteissa,voidaan kuivauksen avulla estää laitteidenjäätyminen.

Tyypillinen määritelmä instumentti-ilmalletai ympärivuotiselle ulkokäytölle suomessaon luokka 2 tai 3. Tämä edellyttää ainaadsorptiokuivaimen käyttöä. Normaalillesisätiloissa käytettävälle työilmalle yleisim-min käytetty luokka on 4 tai 5. Laatuluokkavoidaan täyttää käyttämälläjäähdytyskuivainta.

Partikkelikoko japartikkelipitoisuus

Paineilman laatu ISO 8573.1

Öljypitoisuus

Paineenalainen kastepiste

Paineilman laatuluokat ISO 8573.1 mukaisesti

Laitevalintaesimerkkejä ISO 8573.1 laatuluokituksenmukaisen paineilman tuottamiseksi.

Laitevalinta ISO 8573.1

Öljytön kompressori

Laatuluokka(ISO 8573.1)

Öljyvoideltu kompressori

Partikkelikoko 3Kastepiste paineessa 7Öljysisältö 3 - 4

Partikkelikoko 3Kastepiste paineessa 4Öljysisältö 3

Partikkelikoko 2Kastepiste paineessa 7Öljysisältö 4

Partikkelikoko 1Kastepiste paineessa 4Öljysisältö 3

Partikkelikoko 1Kastepiste paineessa 4Öljysisältö 1

Partikkelikoko 1Kastepiste paineessa 4Öljysisältö 1

Partikkelikoko 1Kastepiste paineessa 2Öljysisältö 1

Partikkelikoko 1Kastepiste paineessa 2Öljysisältö 1

Partikkelikoko 1Kastepiste paineessa 2Öljysisältö 1

Steriili ilma

Steriili ilma

Steriili ilma

Aktiivihiiliadsoberi

Adsorptiokuivain

Jäähdytyskuivain

Aktiivihiiliadsoberi

RUNREADY FAULT

MONPARREFSTNS

RST

PG

barpsi CF

°°

RUN READY FAULT

MONPAR REF STNS

RST

PG

barpsi

CF

°°

barpsi

CF°°

Kondenssiveden määrä

Kompressorien jälkijäähdyttimissä ja muis-sa paineilman jälkikäsittelylaitteissa syntyymerkittäviä määriä kondenssivettä. Suomes-sa vallitevissa olosuhteissa paineilman läm-pötila voidaan ilmajäähdytteisilläkinjälkijäähdyttimillä alentaa 30-35 °C alapuo-lelle. Jäähdytyksellä saavutettuun tulokseenvaikuttaa lisäksi monet ympäristötekijät ku-ten vuodenaikojen lämpötila ja kosteus-vaihtelut, asennuspaikka ja asennusjär-jestely, jäähdyttimen puhtaus jne.Jälkijäähdytetyn mutta kuivaamattomanpaineilman vesihöyrypitoisuus on n 35-50g / m3. Jäähdytyksen jälkeen paineilmansuhteellinen kosteus on useimmiten 100%.

Keskikokoisen kompressorin (16m3/min)jälkijäähdyttimessä voi poistua n 70 litraavettä yhden työpäivän aikana. Jäähdytys-kuivaimen avulla voidaan poistettavaa vesi-määrää lisätä vielä n 35 litralla ennenpaineilman syöttämistä putkistoon, ja näinehkäistä vesihöryn kondensoituminen paine-ilmajärjestelmään.

Paineilman puristamisessa syntyvienkondenssivesien merkittävästä määrästäjohtuen tulee paineilman tuotantolaitteistonvälittömään läheisyyteen asentaa viemäri-liitäntä tai muulla luotettavalla tavalla hoi-taa kondenssivesien poisvienti paineilmalaitteistolta.

Kondenssiveden poisto on tärkeäosa paineilman puhdistusprosessia

Paineilmaa puristettaessa ja jäähdytettäessäei kondenssiveden muodostumista voida,- eikä halutakkaan välttää. Jäähdytyksenseurauksena kondensoituneen veden jä öl-jyn poisto paineilmajärjestelmästä on oleel-linen osa paineilman puhdistusprosessia.Kondenssivesi sisältää useimmiten öljyä,likapartikkeleita ruostetta ja kaikki imuilmansisältämät epäpuhtaudet. Öljyvapaatkondenssivedet ovat useimmiten happamiaja siten agressiivisia nesteitä.

Kondenssivedet

Paineilmasta kondensoituva veden määräImulämpötila 0 10 15 20 25Loppulämpötila 10 20 25 30 35 Ilman tuotto Verkostoon Verkostoon Verkostoon Verkostoon Viemäriinm3/min l/h l/h l/h l/h l/h

1 0,13 0,26 0,36 0,49 0,652 0,26 0,52 0,72 0,97 1,313 0,4 0,78 1,07 1,46 1,964 0,53 1,04 1,43 1,95 2,625 0,66 1,3 1,79 2,43 3,276 0,79 1,56 2,15 2,92 3,937 0,92 1,82 2,51 3,41 4,588 1,05 2,08 2,86 3,9 5,239 1,19 2,34 3,22 4,38 5,8910 1,32 2,6 3,58 4,87 6,5411 1,45 2,86 3,94 5,36 7,212 1,58 3,12 4,29 5,84 7,8513 1,71 3,38 4,65 6,33 8,5114 1,84 3,64 5,01 6,82 9,1615 1,98 3,9 5,37 7,3 9,8116 2,11 4,16 5,73 7,79 10,4717 2,24 4,42 6,08 8,28 11,1218 2,37 4,68 6,44 8,76 11,7819 2,5 4,94 6,8 9,25 12,4320 2,63 5,2 7,16 9,74 13,0921 2,77 5,46 7,52 10,23 13,7422 2,9 5,72 7,87 10,71 14,423 3,03 5,98 8,23 11,2 15,0524 3,16 6,24 8,59 11,69 15,725 3,29 6,49 8,95 12,17 16,3626 3,42 6,75 9,3 12,66 17,0127 3,56 7,01 9,66 13,15 17,6728 3,69 7,27 10,02 13,63 18,3229 3,82 7,53 10,38 14,12 18,9830 3,95 7,79 10,74 14,61 19,6335 4,61 9,09 12,53 17,04 22,940 5,27 10,39 14,31 19,48 26,1745 5,93 11,69 16,1 21,91 29,4450 6,59 12,99 17,89 24,35 32,72

Kompressori

Painesäiliö

Vedenpoistin

Esisuodatin

Vedenpoistin Vedenpoistin

Vedenpoistin

Öljynerotin

KondenssivedenöljynerotinÖwamat

Paineilmankuivain

Bekomat -vedepoistimen toiminta-periaate

Kuva.1: Kondenssivesi virtaa yhteen (1)kautta säiliöön (2). Poistoventtiili on suljet-tuna. Ohjausilmakanava (3) ja magneetti-venttiili (4) ovat auki. Paineilman paine pai-naa kalvon (5) tiiviisti venttiilin istukkaavasten jolloin poistokanava on suljettuna.

Kuva 2: Säiliön (2) täytyttyä vedellä kapasi-tiivinen tasoanturi (6) antaa ohjaussignaalinmagneettiventtiilille, joka sulkee ohjaus-ilmakanavan. Kalvon (7) yläpuolelta pois-tuu vastapaine, joka saa aikaanpoistoventtiilin aukeamisen, ja säiliön sisältöpoistuu poistokanavan (8) kautta paine-ilmaverkoston paineen pakottamana.Bekomat®in elektroninen piiri laskeepoistoventtiilin aukioloajan tasoanturin ala-tason (Ni 1) avulla, ja sulkee poistoventtiilinavaamalla magneettiventtiilin (4), jolloinpaineilmaverkoston paine painaapoistoventtiilin kalvon (5) takaisin kiinni.

Toimintahäiriöhälytys

Toimintahäiriön sattuessa, tai poistoputkentukkeutuessa , Bekomat® hälytysjärjestelmäaktivoituu ja punainen LED alkaa vilkkua.Automaattinen korjaustoiminto avaajaksoittain poistoventtiiliä kunnes hälytys onpoistunut itsestään tai huollettuna. Jos hä-lytys ei poistu itsestään ensimmäisen minuu-tin aikana, laukeaa häiriöilmoitus. Laitteenriviliittimeltä voidaan hälytystieto johdottaalaitoksen hälytysjärjestelmiin.

Öljyä sisältävät kondenssivedet

Normaalin paineilmalaitteiston synnyttämätkondenssivedet sisältävät kompressoristapaineilman joukkoon kulkeutunutta voitelu-öljyä. Nykyisin pidetään hyvänä käytän-tönä, ja osin määräyksetkin velvoittavatkondenssivesien öljynerotusta ennen niidenlaskemista yleisiin viemärijärjestelmiin tailuontoon.

Kondenssivesien öljypitoisuuden raja-arvo-na on useissa euroopan maissa 20 mg öl-jyä/litrassa kondenssivettä. öljypisaroita si-sältävien vesien käsittelyyn soveltuvatÖwamat öljynerottimet, tai voimakkaastiemulsioituneille konsentraateille tarkoitetutBekosplit-erottimet.

Toimintaperiaate

Öljyä sisältävä kondessivesi johdetaanpaineenalennuskammioon (1), joka estääturbulenssivirtauksen muodostumisen öljyn-erotustilaan (2). Kondessiveden sisältämätmekaaniset epäpuhtaudet jäävät irroitet-tavaan ja puhdistettavaan lianerottimeen.Erotuskammiossa (2) öljy nousee veden pin-nalle ja valuu putkea pitkin öljyastiaan.Viemäriin johdettava kondenssivesi johde-taan esisuodattimen(3) kautta (atiivihiili)adsorptiosuodattimeen (4) joka suodattaavedestä hienoimmat öljypisarat ennenkondessiveden johtamista viemäriin.Kaksivaiheinen suodatus takaa viemäriinjohdettavalle kondenssivedelle korkeanpuhtausasteen kaikissa kuormitustilanteissa.

Kondenssiveden poisto ja käsittely

BEKOMAT® -vedenpoistimen toimintaperiaate

ÖWAMAT® -kondessiveden oljynerottimentoimintaperiaate

Kuva 1 Kuva 2

VVVVVantaaantaaantaaantaaantaa TTTTTampereampereampereampereampere TTTTTurkuurkuurkuurkuurku OuluOuluOuluOuluOulu

Martinkyläntie 39 Niittyhaankatu 8 Orikedonkatu 22 Paulaharjuntie 22

01720 Vantaa 33720 Tampere 20380 Turku 90530 Oulu

Puh (09) 751 761 (03) 273 1733 (02)469 1490 (08) 349106

Fax (09) 751 762 95 (03) 273 1734 (02) 469 1494 (08) 349109

Internet: www.tamrotor-kompressorit.fi

Tamrotor Kompressori Oy palvelee Suomenteollisuutta kaikissa paineilman tuottoon,jakeluun ja jalostamiseen liittyvissä kysymyk-sissä. Asiakaskuntamme koostuu useastatuhannesta paineilmaa käyttävästä teolli-suuslaitoksesta. Merkittävinä asiakas-ryhminä on konepaja kemia, puunjalos-tus, ja paperiteollisuus, joille olemme vuo-sikausia toimittaneet paineilman tuotanto-laitteita sekä huolto ja varaosapalveluita.Tamrotor ruuvikompressoreja on toimitettusuomen teollisuudelle vuodesta 1974.

Tuotevalikoimamme koostuu paineilma-tekniikan tunnetuimmista ja arvostetuim-mista tuotteista. Toimintamme kulmakivenäon ammattitaitoinen myynti, huolto ja vara-osapalvelu kaikille edustamillemme tuotteil-le.

·Laitemyynti varaosapalvelu·Sunnittelu ja asennuspalvelu·Kompressorien ohjausjärjestelmät·Erikoiskuivaimien suunnittelu ja valmistus·Jäähdytyskuivaimet·Kompressorikoneikkojen valmistus·Hälytys ja ohjauskeskukset·Kompressorihuolto·Adsorptiokuivain huolto·Kuivausainepalvelu·Paineilman kulutus mittaukset