ops 2011-2012 topeliuksen koulu · web viewkoulu on vuosiluokat 1-9 käsittävä yhtenäinen...

TOPELIUKSEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014–2015

SISÄLTÖ

1 Topeliuksen koulun arvot ja toiminta-ajatus…………………………………………..…...5

2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet…………………………………………….…5

3 Kieliohjelma………………………………………………………………………….………..63.1 Vuosiluokat 1-6…………………………………………………………….....63.2 Vuosiluokat 7-9…………………………………………………………….....63.3 Pienluokka…………………………………………………………………....6

4 Tuntijako ……………………………………………………………………………………...64.1 Vuosiluokat 1-6……………………………………………………………….64.2 Vuosiluokat 7-9……………………………………………………………….7

4.2.1 Valinnaisaineet……………………………………………....74.3 Ranskan kieliluokat ………………………………………………………....8

4.3.1 Valinnaisaineet ……………………………………………...94.4 Pienluokka…………………………………………………………………....9

5 Oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat …………………………………………105.1 Oppimisympäristö…………………………………………………………..105.2 Toimintakulttuuri……………………………………………………………11

5.3 Työtavat……………………………………………………………………...16

6 Opetuksen painotukset ja ranskan kieliluokkien opetus…..……………………………166.1 Opetuksen painotukset………………………..…………………………...166.2 Ranskan kieliluokkien opetus…………………..…………………………16

7 Opetuksen eheyttäminen…………………………………………..………………………16

8 Aihekokonaisuuksien toteutus oppiaineittain……………………..……………………...178.1 Vuosiluokat 1-6……………………………………………………………..188.2 Vuosiluokat 7-9……………………………………………………………..23

9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa……………………….309.1. Äidinkieli ja kirjallisuus…………………………………………………….30

9.1.1 Vuosiluokat 1-6……………………………………………..309.1.2 Vuosiluokat 7-9……………………………………………..389.1.3 Valinnaiset kurssit………………………………………….459.1.4 Suomi toisena kielenä (S2-opetus)………………………49

9.2 Toinen kotimainen kieli ruotsi B2-oppimäärä vuosiluokat 7 – 9……….51 9.3 Vieraat kielet………………………………………………………………...55

9.3.1 Englanti A1-oppimäärä vuosiluokat 3 – 6……………….559.3.2 Englanti A1-oppimäärä vuosiluokat 7-9…………………609.3.3. Ranska A1-oppimäärä vuosiluokat 7-9…………………649.3.4 Englanti A2-oppimäärä vuosiluokat 7- 9 ………………..699.3.5 Ranska A2-oppimäärä vuosiluokat 4-9………………….729.3.6. Ranska B2-oppimäärä vuosiluokat 8-9…………………76

1

9.3.7 Saksa B2-oppimäärä vuosiluokat………………………..779.3.8 Espanja B2-oppimäärä vuosiluokat 8-9…………………78

9.4 Luonnontieteet……………………………………………………………...799.4.1 Matematiikka vuosiluokat 1 – 6 ………………………….799.4.2 Matematiikka vuosiluokat 7 – 9 ………………………….859.4.3 Ympäristö ja luonnontieteet vuosiluokat 1-4…………...939.4.4 Biologia ja maantieto vuosiluokat 5 – 6………………....979.4.5 Biologia vuosiluokat 7 – 9 ………………………………1019.4.6 Maantieto vuosiluokat 7 – 9 …………………………….1039.4.7 Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5 – 6…………………….1069.4.8 Fysiikka vuosiluokat 7-9…………………………………1089.4.9 Kemia vuosiluokat 7-9……………………………………112

9.5 Terveystieto………………………………………………………………..1159.6 Katsomusaineet………………………………………….………………..118

9.6.1 Uskonto vuosiluokat 1-6…………………………...…….1189.6.2 Uskonto vuosiluokat 7-9…………………………...…….1229.6.3 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-6…………………1309.6.4 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 7-9…………………135

9.7 Historia ja yhteiskuntaoppi………………………………………………1379.7.1 Historia vuosiluokat 5 – 6………………………………..1379.7.2 Historia 7 – 8………………………………………………1389.7.3 Yhteiskuntaoppi vuosiluokka 9………………………….143

9.8 Taito- ja taideaineet ………………………………………………………1479.8.1 Musiikki vuosiluokat 1 – 6 ……………………………….1479.8.2 Musiikki vuosiluokat 7 – 9 ……………………………….1519.8.3 Kuvataide vuosiluokat 1 – 6 …………………………….1589.8.4 Kuvataide vuosiluokat 7 – 9 …………………………….1639.8.5 Käsityö / askartelu vuosiluokat 1 – 2…………………...169 9.8.6 Käsityö vuosiluokat 3 – 6 ………………………………..1709.8.7 Käsityö vuosiluokat 7 …………………………………....1739.8.8 Tekstiilityö valinnaisaineena 8. ja 9. luokalla………….1759.8.9 Tekninen työ vuosiluokat 3 – 9………………………….1779.8.10 Liikunta vuosiluokat 1 – 6 ……………………………...1939.8.11 Liikunta pojat vuosiluokat 7 – 9 ……………………….1989.8.12 Liikunta tytöt vuosiluokat 7 – 9 ………………………..2019.8.13 Kotitalous vuosiluokat 7-9……………………………...204

9.9 Oppilaanohjaus……………………………………………………………2089.10 Tietotekniikka…………………………………………………………….210

10 Valinnaisaineiden opetus………………………………………………………………..21410.1 Vuosiluokat 1 – 6 ………………………………………………………..21410.2 Vuosiluokat 7 – 9 ………………………………………………………..21410.3 Ranskan kieliluokan valinnaisaineiden opetus………………………21410.4 Yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevat luokat……215

11 Oppilaan arviointi…………………………………………………………………………21511.1 Arvioinnin yleiset periaatteet……………………………………………21511.2 Oppilasarviointi…………………………………………………………..21511.3 Käyttäytymisen arviointi…………………………………………………21711.4 Todistukset……………………………………………………………….21811.5 Työskentelyn arviointi……………………………………………………21911.6 Oppilaan itsearviointi…………………………………………………….219

2

11.7 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi…………………………………...21911.8 Päättöarviointi……………………………………………………………219

12 Opinnoissa etenemisen periaatteet ……………………………………………………220

13 Yhteistyö…………………………………………………………………………………..22013.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa………...220

13.1.1 Esiopetus………………………………………………...22013.1.2 Yhteistyö vuosiluokkien 1 – 6 ja 7 – 9 välillä…………220

13.2 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa………………………………….22013.2.1 Koulun ja yritysten välinen yhteistyö………………….22013.2.2 Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa………..22113.2.3 Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa………….22113.2.4 Yhteistyö poliisin kanssa……………………………….22113.2.5 Yhteistyö seurakunnan kanssa………………………..22113.2.6 Työelämään tutustuminen (TET)………………………221

14 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot………………………………………………22114.1 Tukiopetus………………………………………………………………..22114.2 Osa-aikainen erityisopetus……………………………………………..22114.3 Erityisopetus……………………………………………………………...222

14.3.1 Pienluokka……………………………………………….22314.4 Kolmivuotinen alkuopetus………………………………………………22314.5 Peruskouluun valmistavan vaiheen opetus (VALMO)……………….22314.6 Ohjauksellinen ja muu tuki…………………………………………...…223

14.6.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö……………………..22314.6.2 Ohjauksen järjestäminen……………………………….22414.6.3 Kerhotoiminta……………………………………………22414.6.4 Tukioppilastoiminta……………………………………..224

15 Oppilashuolto……………………………………………………………………………..22415.1 Oppilashuollon tavoitteet………………………………………………..22415.2 Oppilashuoltoryhmä……………………………………………………..22515.3 Yhteistyötahot oppilashuoltoasioissa………………………………….22515.4 Turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteet…………………………..226

16 Kieli ja kulttuuriryhmien opetus………………………………………………………….226

17 Tieto- ja viestintästrategia……………………………………………………………….22617.1 Organisointi ja johtaminen……………………………………………..22617.2 Kehittämisalueet…………………………………………………………22617.3 Toiminnan painopisteet ja tavoitteiden määrittely……………………22617.4 Käyttötaitojen kohennus………………………………………………..227

17.5 Opettajat ………………………………………………………………….22717.6 Opiskelijat…………………………………………………………………22717.7 Tietoturvakansio………………………………………………………….22717.8 Koneet…………………………………………………………………….22817.9 Ylläpito…………………………………………………………………….22817.10 Viestintä…………………………………………………………………22817.11Tukihenkilöt- ja palvelut………………………………………………..22817.12 Tietokoneavusteinen opetus…………………………………………228

17.13 ATK-opetus……………………………………………………………..22817.14 Toimistotekniikka………………………………………………………229

3

17.15 Arviointi………………………………………………………………….22917.16 Investoinnit………………………………………………………………23017.17 Yhteistyökumppanit…………………………………………………….23017.18 Seuranta…………………………………………………………………230

18 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi……………………………………………230

4

TOPELIUKSEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014–2015

1 Topeliuksen koulun arvot ja toiminta-ajatus

Topeliuksen koulu on vuosiluokat 1 – 9 käsittävä yhtenäinen peruskoulu. Kouluun kuuluvat kolme yksilöllistetyn opetuksen erityisluokkaa (7-9), 3-vuotinen alkuopetus ja valmo-luokka (7-9).

Koulun tehtävänä on kasvattaa toiset huomioon ottavia ja hyvin käyttäytyviä oppilaita, joilla on myönteinen minäkuva ja hyvät perustiedot ja –taidot.

Yksittäisistä arvoista rakentuva arvopohja on koulun toiminnan perusta. Topeliuksen koulun arvopohja koostuu seuraavista kokonaisuuksista:

Positiivinen ihmiskäsitysTopeliuksen koulussa vahvistetaan oppilaan itsetuntoa ja ohjataan häntä oikeudenmukaisuuteen ja rehellisyyteen. Toisista välittämistä ja toisten kunnioittamista pidetään tärkeänä. Oppilaan myönteiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet pyritään havaitsemaan ja hyödyntämään ja huoltajia tuetaan lapsen kasvuprosessissa.

Oma-aloitteisuus ja yritteliäisyysArvostetaan omaa ja toisten työtä ja yritteliäisyyttä. Kehitetään taitoa etsiä, jäsentää ja soveltaa tietoa sekä suhtautua siihen kriittisesti.

Oman kulttuurin arvostaminen ja vieraiden kulttuurien tunteminenVaalitaan ja kehitetään omaa kulttuuriperintöä järjestämällä juhlia ja tapahtumia ja tutustutaan vieraisiin kulttuureihin.

Näitä arvoja korostaen parannetaan oppilaan elämänlaatua.

2 Yleiset kasvatuksen ja opetustyön tavoitteet

Topeliuksen koulun arvojen ja toiminta-ajatuksen mukaisia tavoitteita ovat:

1. Kasvatetaan nuorista itseään, toisia ja oppimista arvostavia.

2. Ohjataan oppilaita tiedon etsimiseen, jäsentämiseen ja soveltamiseen.

3. Oppilaita ohjataan ja kasvatetaan kokonaisvaltaisesti kasvatuskeskustelujen kautta. Tavoitteena on välitön puuttuminen ja oikeaan toimintaan ohjaaminen

4. Hyödynnetään yhtenäisen perusasteen etuja, kuten yhteistä toimintakulttuuria ja yhtenäistä oppiainekohtaista opetussuunnitelmaa kasvatuksessa ja opetuksessa.

5. Kehitetään lukutaitoa, kirjoittamista ja itseilmaisutaitoa.

6. Pyritään turvaamaan A1-ranskan opiskelu perusasteella Turun kaupungissa.

5

3 Kieliohjelma

3.1 Vuosiluokat 1-6A1-kieli on englanti kaikilla koulun oppilailla kolmannelta luokalta lähtien.A2-kieleksi neljännen luokan oppilas voi valita ranskan.

3.2 Vuosiluokat 7 - 9A1-kieli on englanti ja ranskan kieliluokkalaisilla ranska.A2-kieleksi oppilas voi valita lukuvuodesta 2004 - 2005 alkaen ranskan.Ranskan kieliluokkalaiset opiskelevat vapaaehtoisena A2-kielenä englantia.B1-kieli on ruotsi.B2-kieleksi kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilas voi valita saksan tai espanjan.

3.3 PienluokkaA1-kieli on englanti.B1-kieli on ruotsi.Pienluokkien oppilaiden opinto-ohjelmaan ei kuulu B2-kieltä.

4 Tuntijako

4.1 Vuosiluokat 1 - 6

Yhteiset aineet 1. 2. 3. 4. 5. 6. yht. Tku-minäidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 5 5 34 33A1-kieli: englanti - - 2 2 2 2 8 8matematiikka 4 4 4 4 4 4 24 22ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 - - 9 9biologia ja maantieto - - - - 2 1 3 3fysiikka ja kemia - - - - 1 1 2 2uskonto / elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 8 8historia ja yhteiskuntaoppi - - - - 2 2 4 3musiikki 1 2 2 1 2 2 10 6-

kuvataide 2 1 1 2 2 2 10 6-käsityö / tekninen työ / tekstiilityö 1 1 2 2 2 2 10 10-liikunta 2 2 2 2 2 2 12 42* 12-Valinnaisaineetviestintäkasvatus - - 1 1 1 1 4 2-

Oppilaan tunnit yhteensä 20 20 23 23 26 26 138 132vapaaehtoinen A2-kieli: ranska - - - 2 2 2 6 6

Tummennetulla pystyviivalla merkityissä kohdissa (esim. äidinkieli ja kirjallisuus toisen lukuvuoden keväällä) on määritelty valtakunnallisesti hyvän osaamisen taso. Lue lisää kohdasta ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain”.

* Taito- ja taideaineita on opiskeltava vuosiluokkien 1 - 6 aikana vähintään 42 vuosiviikkotuntia.

6

4.2 Vuosiluokat 7 - 9

Yhteiset aineet 7. 8. 9. yht. Tku-minäidinkieli ja kirjallisuus 3 3 3 9 9B1-kieli: ruotsi 2 2 2 6 6A1-kieli: englanti 2 3 3 8 8matematiikka 3 3 4 10 10fysiikka 1 1 1,5 3,5kemia 1 1 1,5 3,5 * 7biologia 2 1 1 4maantieto 1 1 1 3 ** 7uskonto / elämänkatsomustieto 1 1 1 3 3historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 3 7 7terveystieto 1 1 1 3 3kuvataide 1 2 3 2-

musiikki 1 1 - 2 1-liikunta 2 2 2 6 6-tekninen työ / tekstiilityö 3 - - 3 14*** 3-kotitalous 3 - - 3 3oppilaanohjaus 1 0 1 2 2Valinnaisaineet - 6 5 11 11

Oppilaan tunnit yhteensä 30 30 30 90 90vapaaehtoinen A2-kieli: ranska 2 2 2 6 6

Yhdeksännen luokan päättöarviointia varten on oppiaineisiin määritelty valtakunnallinen hyvän osaamisen taso. Lue lisää kohdasta ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain”.

* Fysiikkaa ja kemiaa on opiskeltava vuosiluokkien 7 - 9 aikana yhteensä vähintään 7 vuosiviikkotuntia.

** Biologiaa ja maantietoa on opiskeltava vuosiluokkien 7 - 9 aikana yhteensä vähintään 7 vuosiviikkotuntia.

*** Taito- ja taideaineita on opiskeltava vuosiluokkien 7 - 9 aikana vähintään 14 vuosiviikkotuntia.

4.2.1 Valinnaisaineet

Kahdeksasluokkalainen opiskelee kolmea kahden vuosiviikkotunnin (vvh) laajuista valinnaisainetta.Yhdeksäsluokkalainen opiskelee kahta kahden ja yhtä yhden vuosiviikkotunnin laajuista valinnaisainetta.

Valinnaisaineet 2 vvh 8. 9.B2-kieli: saksa,espanja 2 2

7

kotitalous 2 2tekninen työ / tekstiilityö 2 2tieto- ja viestintätekniikka 2 2äidinkieli ja kirjallisuus 2 2Liikunta 2 2kuvataide 2 2musiikki 2 2Psykologia ja filosofia - 2

Valinnaisaineet 1 vvhsaksa - 1tieto –ja viestintätekniikka - 1äidinkieli ja kirjallisuus - 1äidinkieli ja kirjallisuus - 1kuvataide - 1musiikki - 1Tekninen työ - 1

Oppilaan tunnit yhteensä 6 5

4.3 Ranskan kieliluokat

Yhteiset aineet 7. 8. 9. yht. Tku-minäidinkieli ja kirjallisuus 3 3 3 9 9B1-kieli: ruotsi 2 2 2 6 6A1-kieli: ranska 3 2 3 8 8matematiikka 3 3 4 10 10fysiikka 1 1 1,5 3,5kemia 1 1 1,5 3,5 * 7biologia 1 2 1 4maantieto 1 1 1 3 ** 7uskonto / elämänkatsomustieto 1 1 1 3 3historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 3 7 7terveystieto 1 1 1 3 3kuvataide 1 2 3 2-

musiikki 1 1 - 2 1-liikunta 2 2 2 6 6-tekninen työ / tekstiilityö 3 - - 3 14*** 3-kotitalous 3 - - 3 3oppilaanohjaus 1 1 2 2Valinnaisaineet - 6 5 11 11

Oppilaan tunnit yhteensä 30 30 30 90 90vapaaehtoinen A2-kieli: englanti 2 2 2 6 6

Yhdeksännen luokan päättöarviointia varten on oppiaineisiin määritelty valtakunnallinen hyvän osaamisen taso. Lue lisää kohdasta ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain”.

8

* Fysiikkaa ja kemiaa on opiskeltava vuosiluokkien 7 - 9 aikana yhteensä vähintään 7 vuosiviikkotuntia (vvh).

** Biologiaa ja maantietoa on opiskeltava vuosiluokkien 7 - 9 aikana yhteensä vähintään 7 vuosiviikkotuntia.

*** Taito- ja taideaineita on opiskeltava vuosiluokkien 7 - 9 aikana vähintään 14 vuosiviikkotuntia.

9

4.3.1 Valinnaisaineet

* Kahdeksannella luokalla kieliluokan oppilas opiskelee yhden valinnaisaineen sijasta kaksi vuosiviikkotuntia ranskaa ja lisäksi kahta kahden vuosiviikkotunnin laajuista valinnaisainetta.** Yhdeksännellä luokalla kieliluokan oppilas opiskelee kahta kahden vuosiviikkotunnin valinnaisainetta ja yhden vuosiviikkotunnin laajuisen valinnaisaineen sijasta yhden vuosiviikkotunnin ranskaa.

Valinnaisaineet 2 vvh 8. 9.A1-kieli: ranska 2* -kotitalous 2 2tekninen työtekstiilityö

22

22

tietoja viestintätekniikka 2 2äidinkieli ja kirjallisuus 2 2liikunta 2 2kuvataide 2 2musiikki 2 2

Valinnaisaineet 1 vvhA1-kieli: ranska - 1**

Oppilaan tunnit yhteensä 2h RA+4h 1h RA+4h

Ranskan kieliluokkalaisella on vuosiluokkien 7 - 9 aikana 11 vuosiviikkotuntia ranskaa.

Varsinaisia valinnaisia aineita kieliluokkalaisilla on 8 vuosiviikkotuntia.

5 Oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat

5.1 Oppimisympäristö

5.1.1 Koulun sijainti

Topeliuksen koulu sijaitsee lähellä satamaa, Aurajoen länsirannan ja Portsan kaupunginosan tuntumassa osoitteessa Pakkarinkatu 10 (esiopetus ja luokat 1 – 9).

5.1.2 Koulurakennukset

Koulumme toimii neljässä eri rakennuksessa:Vuosiluokat 1-4 Pakkarinkadun kivitalossa (Pakkarinkatu 10),vuosiluokat 5-9 välitalossa ja Juhana herttuan koulutalossa (Hansakatu2) sekä hallintorakennuksessa. 5.1.3 Oppilaat

Koulu on vuosiluokat 1-9 käsittävä yhtenäinen perusaste, johon kuuluu, kolme kolmivuotisen alkuopetuksen luokkaa sekä kaksi valmo-opetuksen luokkaa, toinen alakoulussa ja toinen yläkoulussa.

5.1.4 Koulun erityispiirteet

10

1. Pienen koulun vahvuus on rauhallinen työympäristö, joka mahdollistaa jokaisen oppilaan yksilöllisen huomioimisen.

2. Vuosiluokkien 7 – 9 oppilaista kolmasosa on opiskellut ensimmäisestä luokasta lähtien ranskan kieliluokalla.

3. Viestintä- ja mediataito on yksi valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukainen aihekokonaisuus. Tämä näkyy Topeliuksen koulun kaikissa oppiaineissa joka luokka-asteella sekä esiopetuksessa soveltuvin osin. Luokilla 3, 4, 5 ja 6 on yksi vuosiviikkotunti viestintä- ja mediataitoja kehittävää valinnaisainetta. Luokilla kahdeksan ja yhdeksän oppilaat voivat valita yhteensä neljä valinnaista äidinkielen ja kirjallisuuden kurssia, joilla syvennetään oppilaan viestintä- ja mediataitoja. Valinnaisaineet on selitetty tarkemmin kohdassa ” 9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa”.

4. Luokat 1 – 6 opiskelevat hajautetun lukujärjestyksen mukaan (sama lukujärjestys koko lukuvuoden). Vuosiluokkien 7 – 9 opiskelu on jaettu viiteen noin seitsemän viikon pituiseen jaksoon. Jokaisessa jaksossa opiskellaan noin kuutta ainetta. Oppilaat saavat todistuksen jaksojen lopussa.

5. Luokilla 1 – 6 ja 7 – 9 on kummallakin oma oppilaskuntansa. Ne pyrkivät parantamaan koulun viihtyvyyttä.

6. Luokkien 7 – 9 tukioppilaat pyrkivät myös lisäämään koulunsa viihtyvyyttä järjestämällä tempauksia ja tiedotustilaisuuksia.

7. Koulun kirjasto on kivitalossa ja Juhana Herttuan koulurakennuksessa. 8. Jokaisessa luokassa on vähintään yksi tietokone. Lisäksi koulussa on kaksi

tietokoneluokkaa. Kivitalon atk-luokka on pääsääntöisesti perusasteen käytössä ja Juhana Herttuan koulutalon luokka perusasteella tilapäisesti käytettävissä.

9. Lukuvuoden alussa oppilaille jaetaan lukuvuosiopas, josta löytyvät koulun työ- ja loma-ajat, yhteystiedot, tärkeimmät koulutyöhön liittyvät tapahtumat ja juhlat, koulun säännöt ja toimintaohjeet erilaisissa tilanteissa.

10. Teema- ja juhlapäiviä suunnitellaan ja toteutetaan vuosiluokilla 1 – 6 yhdessä Topeliuksen koulussa sijaitsevan esiopetuksen kanssa.

11. Esiopetus ja vuosiluokat 1 – 6 osallistuvat soveltuvin osin vuosiluokkien 7 – 9 ja lukion toteuttamiin juhliin ja tapahtumiin. Yhtenäisen peruskoulun myötä koulussamme on yhtenäisiä tapahtumia vuosiluokilla 1-9.

12. Kaikilla perusasteen luokilla kaikissa oppiaineissa motivoidaan oppilaita lukemaan monipuolisesti erilaisia tekstejä. Lukuvuonna 2004-2005 käynnistettiin Mestarilukijan tie-projekti kaikkien oppiaineiden lukuohjelmana.

5.2 Toimintakulttuuri

5.2.1 Koulualue, kouluaika ja koulunkäyntiin välittömästi liittyvät tilaisuudet 1. Koulualue on koulurakennus ja koulutontin aidattu alue sekä oppituntien aikana kaikki ne

tilat, esim. kentät, joilla oppitunteja järjestetään.2. Kouluaika on työjärjestyksen mukainen koulun työpäivä ja kerhoihin käytetty aika.3. Koulunkäyntiin liittyvä tilaisuus on kaikki koulun järjestämää toimintaa.

5.2.2 Päivittäinen työskentely

1. Koulupäivä alkaa päivänavauksella, joka myönteisellä tavalla liittyy koulussa annettavaan kasvatukseen.

2. Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti koulun työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Tunti päättyy kellon soittoon, mutta oppilaat saavat lähteä luokasta vasta opettajan annettua luvan. Seuraavan oppitunnin luokkaan saa mennä vasta välitunnin

11

päätyttyä. Oppitunnilta myöhästyneeksi katsotaan oppilas, joka ei ole paikalla opetuksen alettua.

3. Jokainen huolehtii itse työympäristönsä siisteydestä. 4. Ruokailun aikana käyttäydytään hillitysti ja noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Opettajat

valvovat ruokailutilannetta. 5. Hyvän käyttäytymisen mukaista on osoittaa huomaavaisuutta muille esim. tervehtimisellä ja

oven avaamisella ja meluisan esiintymisen välttämisellä. Asialliseen käyttäytymiseen kuuluvat lisäksi mm. kiittäminen, anteeksipyyntö ja siisti kielenkäyttö. Portailla ja lattioilla istuminen tai makaaminen eivät kuulu hyviin tapoihin.

6. Kouluyhteisön jäsenet pyrkivät säilyttämään koulualueen siistinä ja viihtyisänä käyttämällä luokissa, käytävillä ja pihalla olevia roskakoreja.

7. Koulun kiinteätä ja irtainta omaisuutta on käsiteltävä varoen ja vahingoittamatta. Aiheutuneesta vahingosta on heti ilmoitettava opettajalle, kansliaan tai talonmiehelle.

5.2.3 Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä terveydenhoitajalle tai jollekin opettajalle.

5.2.4 Työrauhan ylläpitäminen

Kouluyhteisön jäsenen tulee asiallisesti ja rauhallisesti käyttäytymällä sekä järjestyssääntöjä noudattamalla pyrkiä edistämään koulun työrauhaa. Jos oppilas ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy muuten sopimattomasti tai on tehtävissään huolimaton, hän syyllistyy rikkomukseen.

5.2.5 Oppilaan ojentaminen 1. Opettaja voi määrätä oppilaan poistumaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi

ajaksi. Luokasta poistettua oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa.2. Rehtori tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon.3. Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen.4. Rehtori voi poistaa koulusta loppupäiväksi.5. Opetuslautakunta voi erottaa oppilaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Kohdat 2, 3 ja 4 ovat kurinpitorangaistuksia, joissa oppilasta on kuultava. Lisäksi kohdan 4 tapauksessa on kuultava myös huoltajaa. Kurinpitorangaistus ja sen syy merkitään koulun rangaistuskirjaan. Rangaistuksesta tiedotetaan oppilaan huoltajalle erillisellä kaavakkeella, jonka huoltaja allekirjoittaa.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan jättää kouluun enintään tunnin ajaksi kerrallaan suorittamaan kotitehtäviä. Asiasta ilmoitetaan oppilaan huoltajalle.

5.2.6 KoulukiusaaminenKaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan välittömästi, kun se on saatettu opettajan tai rehtorin tietoon. Kiusaaminen lopetetaan koulun toimin, mikäli se suinkin on mahdollista. Jos koulun toimet eivät riitä, neuvotaan kiusatun oppilaan huoltajaa kääntymään poliisin puoleen. Kiusaamisesta ilmoitetaan aina sekä kiusatun että kiusaajan huoltajille.

5.2.7 VilppiMikäli oppilas syyllistyy kokeessa vilppiin, hänen suorituksensa arvostellaan numerolla 4. Vilpiksi katsotaan myös internetistä tms. lähteestä vilppimielessä kopioitu tieto. Vilpistä tiedotetaan huoltajalle ja oppilas saa kahden tunnin jälki-istuntorangaistuksen.

5.2.8 MyöhästyminenOppitunti katsotaan alkaneeksi opettajan saavuttua luokkaan. Myöhästyminen on huolimattomuutta, joka häiritsee muiden opiskelua. Toistuvista myöhästymisistä ohjataan kasvatuskeskusteluun, jonka tavoitteena on muuttaa oppilaan käyttäytymistä ja toimintatapaa.

12

5.2.9 Poissaolot1. Säännöllinen koulunkäynti on koulussa menestymisen perusehto. Huoltajan on selvitettävä

oppilaan poissaolot. Poissaoloselvitys pitää toimittaa opettajalle heti kun oppilas tulee kouluun.

2. Huoltajan on viimeistään kolmantena poissaolopäivänä ilmoitettava opettajalle oppilaan poissaolon syy.

3. Oppilaan ennalta tiedettyyn poissaoloon koulusta huoltaja anoo ajoissa luvan. Enintään kolmen koulupäivän poissaoloon lupa anotaan opettajalta. Pitempään poissaoloon luvan myöntää rehtori. Loma-anomuskaavake löytyy koulun nettivisuilta.

4. Perheiden toivotaan järjestävän yhteiset lomamatkat koulun lomien ajaksi. Lomanmyöntäminen on aina harkintavaraista ja pohjautuu oppilaan koulunkäyntiin.

5.2.10 TukiopetusTukiopetusta on mahdollista saada jokaisella luokka-asteella. Sitä annetaan oppituntien jälkeen. Tukiopetusta antavat kaikki opettajat.

5.2.11 Tupakointi ja päihteetTupakointi tai päihteiden käyttö on kiellettyä koulun alueella ja välittömästi sen läheisyydessä sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Mikäli oppilas tavataan tupakoimassa, hänet ohjataan kasvatuskeskusteluun ja tarvittaessa rehtorin luo. Rehtori päättää oppilaan rankaisemisesta. Rehtori ottaa yhteyttä huoltajaan, mikäli oppilas tavataan päihtyneenä tai päihtymistä epäillään tai oppilaan hallusta löydetään päihteitä.

5.2.12 Opiskeluun kuulumattomat esineet, esim. matkapuhelimet, pelit, soittimet. Edellä mainitut esineet on pidettävä oppituntien ja ruokailun aikana suljettuna ja poissa näkyvistä. Mikäli em. esine kuitenkin aiheuttaa häiriötä, se on luovutettava opettajalle. Opettajan tulee keskustella asiasta oppitunnin jälkeen ja ottaa yhteyttä kotiin. Oppilaita suositellaan jättämään em. esineet kotiin tai säilyttämään niitä koulupäivän ajan lukitussa lokerossa.

5.2.13 Henkilökohtaisen omaisuuden korvaaminenKun peruskoulun oppilaan henkilökohtainen omaisuus rikkoutuu, katoaa tai varastetaan, kaupungilla ei pääsääntöisesti ole korvausvelvollisuutta. Oppilaan ja hänen huoltajansa on itse huolehdittava oppilaan omaisuuden suojaamisesta mahdollisuuksien mukaan.

5.1.13.1Opetuslautakunnan yleiset menettelytapaohjeet peruskoululaisten henkilökohtaisen omaisuuden korvaamisperusteista.1. Ainoastaan oppitunnin aikana, opetustilanteessa rikkoutunut oppilaan henkilökohtainen

omaisuus voidaan korvata (esim. liikuntatunnilla rikkoutuneet silmälasit tai kemian tunnilla pilalle mennyt vaate). Koulun ulkopuolella annettava opetus katsotaan oppitunniksi.

2. Oppilasta neuvotaan huolehtimaan omaisuudestaan esim. urheilutuntien aikana, jolloin vaatteita joudutaan jättämään lukitsemattomiin pukusuojiin tai oppituntien aikana, kun päällysvaatteet jätetään naulakoihin.

3. Kaupunki ei korvaa koulun naulakkotiloissa olevaa omaisuutta, välitunnilla rikkoutunutta, kadonnutta tai varastettua omaisuutta, koulumatkalla tapahtunutta omaisuuden katoamista, rikkoutumista, kotivakuutuksen omavastuuosuutta.

4. Oppilaiden kouluun tuomat matkapuhelimet, cd-soittimet ja muu arvokas henkilökohtainen omaisuus on heidän omalla vastuullaan, eikä rikkoutumisia tai katoamisia korvata.

5. Opetustilanteessakaan rikkoutunutta omaisuutta ei korvata, mikäli oppilas on toiminut vastoin opettajan antamia ohjeita.

6. Mikäli opettaja pyytää oppilaita tuomaan kouluun oppilaan henkilökohtaista omaisuutta oppitunnilla käytettäväksi (kamera, liikuntavälineitä tms.), oppilaalle tähdennetään, että

13

omaisuus on hänen omalla vastuullaan, kunnes se on luovutettu opettajan säilytettäväksi sellaisessa paikassa, jossa esine on turvassa.

7. Koulussakin tapahtuneet varkaudet ovat rikoksia, jolloin oppilas ja huoltaja ohjataan tekemään tapauksesta rikosilmoitus poliisille. Koulu yrittää selvittää tapahtunutta myös omin voimin.

5.1.13.2 Korvauksen hakeminen koululaitokselta1. Huoltajan tulee tehdä vapaamuotoinen anomus, jossa on esitetty korvausvaatimus euroina

todennettuna ostokuitilla tai muulla luotettavalla selvityksellä varastetun tavaran ostoajankohdasta ja ostohinnasta. Anomuksesta tulee näkyä lisäksi oppilaan henkilötiedot, osoite, koulu ja huoltajan pankkiyhteys sekä sellainen puhelinnumero, josta huoltaja on tavoitettavissa.

2. Huoltaja liittää hakemukseen opettajan tai rehtorin lausunnon ja lähettää asiakirjat koulutoimintakeskukseen.

5.2.14 Topeliuksen koulun järjestyssäännöt

1 Järjestyssääntöjen tarkoitusKoulun järjestyssääntöjen tarkoituksena on turvallisuuden ja työrauhan sekä viihtyvyyden takaaminen kaikille koulussa työskenteleville.

2 Koulualue, kouluaika ja koulunkäyntiin välittömästi liittyvät tilaisuudet2.1 KoulualueKoulualueena pidetään koulurakennusta ja koulutontin aidattua aluetta sekä oppituntien aikana kaikkia niitä tiloja, esimerkiksi kenttiä, joilla oppitunteja järjestetään.

2.2 Kouluaika ja koulunkäyntiin välittömästi liittyvät tilaisuudetKouluaika on työjärjestyksen mukainen koulun työpäivä sekä kerhoihin käytetty aika. Koulunkäyntiin välittömästi liittyviksi tilaisuuksiksi katsotaan kaikki koulun järjestämä toiminta.

3 Päivittäinen työskentely3.1 PäivänavausKoulun työpäivä alkaa päivänavauksella, joka liittyy myönteisesti koulussa annettavaan kasvatukseen.

3.2 OppitunnitOppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti koulun työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana.Tunti päättyy kellon soittoon, mutta oppilaat saavat lähteä luokasta vasta opettajan annettualuvan. Seuraavan oppitunnin luokkaan saa mennä vasta välitunnin päätyttyä. Oppitunnilta myöhästyneeksi merkitään oppilas, joka ei ole paikalla opettajan tullessa luokkaan.

3.3 Ruokailu Ruokailun aikana käyttäydytään hillitysti ja noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Opettaja valvoo ruokailutilannetta.

3.4 VälitunnitVälitunnit vietetään välituntialueeksi ilmoitetulla alueella. Oppilaalla on oikeus poistua koulun alueelta koulupäivän aikana saatuaan siihen kirjallisen luvan joltakin opettajalta. Päällysvaatteet jätetään niille varattuihin naulakoihin tai lukollisiin lokeroihin. Oppilas on vastuussa rahoista, matkalipuista ja arvotavaroista, jotka hän tuo kouluun.

3.5 Oleskelu ja liikkuminen koulun tiloissa

14

Liikenteen turvallinen sujuminen koulun portaissa edellyttää, että niissä kuljetaan oikeata puolta. Hyvän käyttäytymisen mukaista on välttää meluisaa esiintymistä ja osoittaa huomaavaisuutta muille esim. tervehtimisellä ja oven avaamisella. Asialliseen käyttäytymiseen kuuluvat lisäksi mm. kiittäminen, anteeksipyyntö ja siisti kielenkäyttö. Portailla ja lattialla istuminen ei kuulu hyviin tapoihin.

3.6 Koulualueen viihtyvyys ja siisteysKouluyhteisön jäsenet pyrkivät säilyttämään koulualueen siistinä ja viihtyisänä. Luokissa, käytävillä ja pihalla roskat laitetaan roskakoreihin.

3.7 Koulun omaisuusKoulun kiinteätä ja irtainta omaisuutta on käsiteltävä varoen ja vahingoittamatta. Aiheutuneesta vahingosta on heti ilmoitettava opettajalle, apulaisrehtorille tai rehtorille. Tahallaan aiheutetusta koulun omaisuuden rikkoutumisesta seuraa korvausvelvollisuus.

3.8 TapaturmatTapaturmasta ilmoitetaan viipymättä terveydenhoitajalle tai jollekin opettajalle.

3.9 Matkapuhelimet, pelit, soittimet, tms. koulunkäyntiin kuulumattomat esineetEdellä mainittujen esineiden käyttäminen oppitunneilla johtaa esineen tilapäiseen luovuttamiseen opettajalle, keskusteluun ja yhteydenottoon oppilaan kotiin. Oppilaita neuvotaan jättämään kotiin kaikki em. esineet tai säilyttämään niitä lukitussa lokerossa. Katoamis- tai rikkoutumistapauksessa koululla ei ole korvausvastuuta.

4 Koulussa tapahtuva muu toimintaOppilaalla on oikeus ilmaista poliittinen tai yhteiskunnallinen mielipiteensä koulutunneilla ja muissa kouluelämän tilanteissa, kun se liittyy käsiteltävään asiaan. Epäasiallisesti tai hyvän tavan vastaisesti esitettynä siihen suhtaudutaan kuin yleensä koulutyön häiritsemiseen.

5 Poissaolot

5.1 Poissaolosta ilmoittaminenKun oppilas ei tule kouluun, on hänen huoltajansa velvollinen mahdollisimman pian ilmoittamaan poissaolon syyn opettajalle. Jos ilmoitusta ei ole tehty kolmen päivän kuluessa, opettaja ottaa yhteyttä huoltajaan poissaolon syyn selvittämiseksi. Jos syy ei ole pätevä, opettaja huomauttaa huoltajan velvollisuudesta järjestää ja tukea lapsensa säännöllistä koulunkäyntiä.

5.2 Koulunkäynnistä vapauttaminenOppilas voidaan erityisestä syystä vapauttaa koulunkäynnistä. Vapauttamispäätöksen tekee rehtori.

5.3 Loman myöntäminenOpettaja voi antaa luvan enintään kolmen päivän poissaoloon koulusta. Pitempiin poissaoloihin luvan myöntää rehtori.

5.4 Poissaolon selvittäminenKun oppilas on ollut poissa koulusta, hänen pitää tuoda huoltajan allekirjoittama selvitys poissaolon syystä ja ajankohdasta opettajalle, heti kouluun tullessaan.

6 Työrauhan ylläpitäminen

6.1 Yleistä

15

Kouluyhteisön jäsenen tulee asiallisesti ja rauhallisesti käyttäytymällä sekä järjestyssääntöjä noudattamalla pyrkiä edistämään koulun työrauhaa. Jos oppilas ei noudata koulun järjestystä tai käyttäytyy muuten sopimattomasti taikka on tehtävissään huolimaton, hän syyllistyy rikkomukseen.

6.2 Oppilaan ojentaminen

1 Opettaja voi määrätä oppilaan poistumaan luokasta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajak si. Oppilasta ei saa jättää kuitenkaan ilman valvontaa2 Rehtori tai opettaja voi määrätä enintään kahden tunnin jälki-istunnon.3 Rehtori voi antaa kirjallisen varoituksen.4 Rehtori voi poistaa oppilaan koulusta loppupäiväksi.5 Opetuslautakunta voi erottaa oppilaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi.Kohdat 1 - 4 ovat kurinpitorangaistuksia, joissa oppilasta on kuultava. Lisäksi kohdan 4 asiassa on kuultava myös huoltajaa. Kurinpitorangaistus ja sen syy merkitään koulun rangaistuskirjaan. Rangaistus ilmoitetaan huoltajalle.

6.3 Kotitehtävien laiminlyöntiOpettaja voi jättää oppilaan koulupäivän jälkeen enintään tunniksi suorittamaan laiminlyötyjä ja tekemättä jätettyjä tehtäviä.

7 Tupakointi, päihteet ja huumeet

7.1 TupakointiTupakointi on kielletty koulun tiloissa ja koulun alueella sekä koulun ulkopuolisessa opetuksessa.

7.2 Päihteet ja huumeetKoulurakennuksessa ja koulun alueella ei saa esiintyä päihtyneenä eikä pitää hallussa päihteitä tai huumeita.

8 Muut määräyksetNiissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen määrätä, noudatetaan peruskoulua koskevia säännöksiä ja muita määräyksiä sekä apulaisrehtorin antamia ohjeita ja määräyksiä.

5.3 Työtavat

Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät työtavat noudattaen valtakunnallisia ohjeita. Työtavat selitetään oppiaineittain tarkemmin kohdassa ” 9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa”.

6 Opetuksen painotukset ja ranskan kieliluokkien opetus

6.1 Opetuksen painotukset

Lukemiseen kannustaminen, kirjoittaminen sekä viestintä- ja ilmaisutaitojen opettaminen sisältyvät monien oppiaineiden opetussuunnitelmaan.Lue lisää kohdista ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa vuosiluokittain” ja ”5. luku / Oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat; kohdat 5.1.4.3. ja 5.1.4.13”.

6.2 Ranskan kieliluokkien opetus

16

Ranskan kieliluokkalaiset opiskelevat perusasteen 7 – 9 luokat Topeliuksen koulussa. Kieliluokkalaisten opetuksessa A1-ranskan oppituntien lisäksi noin viidesosa matematiikan, fysiikan, kemian, historian, yhteiskuntaopin ja kotitalouden opetuksesta on ranskaksi. Opetusta annetaan riittävästi suomeksi, jotta oppilaalla on mahdollisuus saavuttaa em. oppiaineiden tavoitteet. Lue lisää kohdasta ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa vuosiluokittain.”Opetuksen tukena on myös natiiviopettaja joka on yhteinen Vähä-Heikkilän koulun kanssa.

7 Opetuksen eheyttäminen

Koulun opetus on pääasiassa ainekohtaista. Eheytettyä opetusta pyritään toteuttamaan erilaisten teemapäivien ja opintokokonaisuuksien muodossa koko perusasteella. Koulu toteuttaa Turun opetustoimen ja eri yhteistyötahojen yhdessä laatimia aihekokonaisuuksia: Yrittäjyyspolku on opetustoimen ja yrityselämän organisaatioiden yhdessä laatima yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus, jossa perusopetuksen oppilas tutustuu yrittäjyyteen, yrityksiin ja eri ammatteihin. Ympäristöpolku on Turun opetustoimen ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen yhdessä laatima sisältökokonaisuus, jossa perusopetuksen oppilas tutustuu ympäristökohteisiin, lähiluontoon ja kestävään kehitykseen. Kulttuuripolku on opetustoimen ja kulttuurin tuottajien laatima kokonaisuus, joka laajentuu yläkoulun valinnaisaineisiin Kulttuuripihat -nimisenä osiona.

8 Aihekokonaisuuksien toteuttaminen

Topeliuksen koulussa noudatetaan valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteissa annettuja ohjeita ja kunnan opetussuunnitelman liitteenä olevaa ohjeistusta aihekokonaisuuksien toteuttamisesta. Kunnassa laadittu lomake on opetussuunnitelman liitteenä osoitteessa: http://www.tkukoulu.fi/ops/oheismateriaalit.html. Ne aihekokonaisuuksien aihepiirit, joiden kohdalla ei laaditussa lomakkeessa ole rastia osoittamassa, millä vuosiluokalla missäkin aineessa aihealue toteutuu, toteutetaan Topeliuksen koulussa erilaisten teemapäivien, juhlien ja vierailukäyntien muodossa.

Aihekokonaisuuksien toteutus oppiaineittain

Taulukoihin kirjoitetut tavoitteet on poimittu valtakunnallisen OPS -perusteista.

Opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden teksti on kehystetty

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.

17

Koulu toteuttaa Yrittäjyyspolun, Ympäristöpolun ja Kulttuuripolun tavoitteita ja sisältöjä alla mainituissa aihekokonaisuuksissa.

Kursiivilla on kirjattu Turun kaupungin opetussuunnitelman omat painotukset

Aihekokonaisuuksien toteuttamisella edistetään Turun kaupungin koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelman toiminta-ajatuksen tavoitteita. Kuntakohtaisessa osiossa esitetään eri aihekokonaisuuksista joitakin sisältöalueita painotetusti. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, miten aihekokonaisuudet toteutetaan oppiaineiden sisällöissä sekä koulun toimintakulttuurissa, esimerkiksi teemapäivinä. Aihekokonaisuudet arvioidaan kussakin oppiaineessa sen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti tai eheytetyn opintokokonaisuuden mukaisesti.

8.1 Luokat 1-6

Ihmisenä kasvaminen

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

Koulu tukee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä luomalla tai edistämällä oppilaskunta-, tukioppilas- tai kummioppilastoimintaansa. Oppilaalle pyritään antamaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on luoda koululle toimintakulttuuri, joka pyrkii tukemaan oppilaita heidän kasvuprosessissaan ja estämään oppilaiden syrjäytymistä.

Tavoitteena on, että oppilas oppii

AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan

3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän

K 3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle

K 3-6

3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana

K 3-6

K K K K K 3-6

6 5-6

K K 3-6

3-6

toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä

K 3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma

18

kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

Oppilaat tekevät tutustumiskäyntejä kaupunkimme kulttuurikohteisiin (ks. Kulttuuripolku luku 3.2) ja alueen yrityksiin, jotta oppilaiden tietämys kotikaupungista lisääntyy. Koulussa huomioidaan Turun päivä sekä ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset juhla-päivät. Koulussa tutustutaan eurooppalaisuuteen ja kehitetään oppilaiden valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen.


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria

K 3-6

K K 6 6 5-6

K K 3-6

3-6

ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

6 3-6

K K 1-2

K 5-6

K K 3-6

3-6

tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

5-6

K K K 5-6

5-6

K K 3-6

ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

6 3-6

K K K 5-6

5-6

5-6

5-6

5-6

3-6

Viestintä ja mediataito

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

Viestintävälineiden monipuolista käyttöä lisätään opetuksessa sekä erilaisten projektien että teematapahtumien yhteydessä. Myös uusien viestintäteknisten perusvälineiden, esimerkiksi matkaviestimien ja digitaalisen television, käyttöä tulee harjoitella. Omia tuotoksia ja lähteitä opetetaan käyttämään hyvien tapojen, tekijänoikeus-lakien ja tietoturvaohjeiden mukaisesti. Koulu osallistuu sanomalehtiviikkoon ja/tai aikakauslehtipäivään.

19


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää

K 3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K V-6

3-6

kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa

K 3-6

K K K K K 3-6

3-4

5-6

5-6

suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

5-6

K K K K K 3-6

5-6

5-6

K 4-6

3-6

tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

5-6

3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K 5-6

käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

5-6

3-6

K K K K K K 5-6

K

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyö-kykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

Oppilasta kasvatetaan omatoimiseksi ja yritteliääksi antamalla hänelle lisääntyvää vastuuta omien ja yhteisten asioiden hoidosta. Oppilas ymmärtää oman osaamisen ja ammattitaidon merkityksen oman hyvinvointinsa avaintekijänä. Oppilas saa koulussa monipuolisesti tietoa omista vaikutusmahdollisuuksistaan kuntalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulun oppimiskulttuurin ja toiminta-tapojen tulee edistää oppilaan osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitella tavoitteiden asettelua, neuvottelutilanteita ja päätöksentekoa sekä vastuun kantamista toiminnastaan. Muita oppilaan osallisuutta edistäviä toimintamuotoja ovat esimerkiksi oppilaskunta- ja oppilasparlamenttitoiminta sekä vaikuttamis- ja palautekanavana toimiva Nuortenturku foorumi Oppilas tutustuu eri harrastusmahdollisuuksiin sekä niitä järjestäviin tahoihin. Koulu tekee yhteistyötä turkulaisten tahojen kanssa ja antaa tietoa verkostoitumisen hyödyistä. Tavoitteena on tutustuttaa oppilas erilaisiin ammatteihin, joista joitain hän pääsee harjoittelemaan työelämään tutustumisjaksoissa (TET). Jaksojen järjestämiseen ja yritysvierailuihin voidaan käyttää koulutoimen rakenteilla olevaa TET-verkostoa.

20


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS TN OP

ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteis-kunnan toimivuuden näkökulmasta

3-6

K K K K K 6 6

muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen

6 K K K K K 3-6

6 5-6

4-6

K 6 6

osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä

3-6

K K K K K 3-6

6 5-6

K K 3-6

kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti

3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia

3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

5-6

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

Oppilasta ohjataan toimimaan oman lähiympäristönsä kestävän tulevaisuuden hyväksi korostamalla Turun luonnonmaantieteellistä sijaintia ja kulttuurista ympäristöä ympäristöarvojen kannalta. Oppilasta ohjataan arvostamaan Aurajoen, Itämeren ja saariston merkitystä yleisen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta sekä kunnioittamaan Turun historiallisia kohteita. Koulussa ohjataan kiinnittämään huomiota jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen. Koulussa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaalia töiden luonnosteluun, askarteluun ja käsitöihin.


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

21

ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden

K K K K 5-6

K 5-6

3-6

3-6

havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

K K K K 3-6

3-6

5-6

3-6

arvioimaan oman kulutuksensa ja arki-käytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

3-6

K K K K K 3-6

K K 3-6

3-6

edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla

3-6

K K 3-6

5-6

3-6

ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

3-6

K K K K 3-6

K 5-6

3-6

3-6

Turvallisuus ja liikenne

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

Aihekokonaisuuden sisältöjen toteuttamisessa käytetään tukena koulun turvallisuussuunnitelmaa. Päihteiden käytön riskeistä ja käytön aiheuttamista ongelmista, esimerkiksi rikollisuudesta, keskustellaan oppitunneilla tai teemojen yhteydessä. Päihdekasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaita vastuuseen itsestään ja tovereistaan. Yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin osallistuminen tehostaa koulun antamaa päihdekasvatusta. Oppilaat perehdytetään liikennesääntöihin. Liikennekasvatuksessa painotetaan oppilaan vastuuta omasta ja muiden liikenneturvallisuudesta. Liikenneympäristöihin tutustuminen aloitetaan koulun lähialueista käytännön harjoituksin. Erilaisten liikennetilanteiden tuntemusta voidaan harjoitella myös roolileikkien ja dramatisointien avulla.


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

tunnistamaan turvallisuus- ja terveys-riskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita

3-6

K K 3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

22

sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

edistämään väkivallattomuutta ja toimi-maan kiusaamistilanteissa rakentavasti

3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

K K 3-6

3-6

toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti

3-6

K K K 3-6

K K K 3-6

3-6

toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

3-6

K K 3-6

K K K 3-6

vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

3-6

K K K K 3-6

5-6

K K 3-6

3-6

tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointi-palveluja.

3-6

K K 3-6

K

Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

Teknologiakasvatusta toteutetaan eri oppiaineiden opetuksessa, teemoina, projekteina tai kursseina. Teknologiakasvatuksen välineenä käytetään tietoja viestintätekniikkaa (TVT). Tieto- ja viestintätekniikan tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää tieto-koneita ja keskeisimpiä työvälineohjelmia sekä saa realistisen kuvan tieto-tekniikan hyödyntämismahdollisuuksista. Oppilasta ohjataan hankkimaan tietoja, tutkimaan ja jäsentämään asiakokonaisuuksia sekä tuottamaan uutta tietoa. Oppilaalla on oltava käsitys uusista teknologisista ratkaisuista, niiden perusominaisuuksista ja käyttökohteista. Turun koululaitoksessa toimiva Teknologia opetuksessa -keskus tarjoaa uusia ulottuvuuksia fysiikan, tietotekniikan, teknisen työn ja kuvataiteen opetukseen. Keskuksen tilat ja välineet ovat Turun koulujen opettajien ja oppilasryhmien käytettävissä.


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä

3-6

K K K K K 3-6

K 3-6

käyttämään teknologiaa vastuullisesti

5-6

3-6

K K K K K 3-6

K 5-6

3-6

3-6

3-6

23

käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin

5-6

3-6

K K K K K 3-6

3-6

5-6

ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

3-6

K K K K K 5-6

5-6

5-6

3-6

8.2 Vuosiluokat 7-9

Ihmisenä kasvaminen

Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

Koulu tukee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittymistä luomalla tai edistämällä oppilaskunta-, tukioppilas- tai kummioppilastoimintaansa. Oppilaalle pyritään antamaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on luoda koululle toimintakulttuuri, joka pyrkii tukemaan oppilaita heidän kasvuprosessissaan ja estämään oppilaiden syrjäytymistä.


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan

K K K 4 K K K K K

arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän

K K K K K K K K K K K

tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle

K K K K K K K K K K

tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana


toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä


Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

24

Oppilaat tekevät tutustumiskäyntejä kaupunkimme kulttuurikohteisiin (ks. Kulttuuripolku luku 3.2) ja alueen yrityksiin, jotta oppilaiden tietämys kotikaupungista lisääntyy. Koulussa huomioidaan Turun päivä sekä ajankohtaiset kansalliset ja kansainväliset juhlapäivät. Koulussa tutustutaan eurooppalaisuuteen ja kehitetään oppilaiden valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen.


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria

7-10

K K 6 3 K 12

K 8 13

ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

7-10

K K 6 K 12

78

8 23

tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

810

K K 7 12

K K 9 78-9

23

ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

7-10

K K 7 K K 8 23

Viestintä ja mediataito

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

Viestintävälineiden monipuolista käyttöä lisätään opetuksessa sekä erilaisten projektien että teematapahtumien yhteydessä. Myös uusien viestintäteknisten perusvälineiden, esimerkiksi matkaviestimien ja digitaalisen television, käyttöä tulee harjoitella. Omia tuotoksia ja lähteitä opetetaan käyttämään hyvien tapojen, tekijänoikeuslakien ja tietoturvaohjeiden mukaisesti. Koulu osallistuu sanomalehtiviikkoon ja/tai aikakauslehtipäivään.

25


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää

K K K K K K K K K 9 1

kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa

K K K K K K K 2 K 7-9

23

suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

K K K K K K K 12V5

8-9

23

tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti

K K K K K V1-5

9 8-9

23

käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

K K K K K K K 2V1V2V4

8-9

23

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyö-kykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

Oppilasta kasvatetaan omatoimiseksi ja yritteliääksi antamalla hänelle lisääntyvää vastuuta omien ja yhteisten asioiden hoidosta. Oppilas ymmärtää oman osaamisen ja ammattitaidon merkityksen oman hyvinvointinsa avaintekijänä. Oppilas saa koulussa monipuolisesti tietoa omista vaikutusmahdollisuuksistaan kuntalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulun oppimiskulttuurin ja toiminta-tapojen tulee edistää oppilaan osallisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia harjoitella tavoitteiden asettelua, neuvottelutilanteita ja päätöksentekoa sekä vastuun kantamista toiminnastaan. Muita oppilaan osallisuutta edistäviä toimintamuotoja ovat esimerkiksi oppilaskunta- ja oppilasparlamenttitoiminta sekä vaikuttamis- ja palautekanavana toimiva Nuortenturku foorumi Oppilas tutustuu eri harrastusmahdollisuuksiin sekä niitä järjestäviin tahoihin. Koulu tekee yhteistyötä turkulaisten tahojen kanssa ja antaa tietoa verkostoitumisen hyödyistä. Tavoitteena on tutustuttaa oppilas erilaisiin ammatteihin, joista joitain hän pääsee harjoittelemaan työelämään tutustumisjaksoissa (TET). Jaksojen järjestämiseen ja yritysvierailuihin voidaan käyttää koulutoimen rakenteilla olevaa TET-verkostoa.

26


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS TN OP

ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta

K K K 910

23

muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen

10 K K K K K 9 8-9

3

osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä

6 K K K K K K 3

kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti

K K K K K K K K K 23

toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia

K K K K K K K K K 23

tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

K K K 910

8-9

K

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

Oppilasta ohjataan toimimaan oman lähiympäristönsä kestävän tulevaisuuden hyväksi korostamalla Turun luonnonmaantieteellistä sijaintia ja kulttuurista ympäristöä ympäristöarvojen kannalta. Oppilasta ohjataan arvostamaan Aurajoen, Itämeren ja saariston merkitystä yleisen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta sekä kunnioittamaan Turun historiallisia kohteita. Koulussa ohjataan kiinnittämään huomiota jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen. Koulussa käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaalia töiden luonnosteluun, askarteluun ja käsitöihin.

27


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden

K 5 K K K K K K 3

havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

K 5 K K K K K 23

arvioimaan oman kulutuksensa ja arki-käytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

K 5 K K K 910

K K

edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla

K 5 K K K 910

K

ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

K 5 K K K K K K 3

Turvallisuus ja liikenne

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

Aihekokonaisuuden sisältöjen toteuttamisessa käytetään tukena koulun turvallisuussuunnitelmaa. Päihteiden käytön riskeistä ja käytön aiheuttamista ongelmista, esimerkiksi rikollisuudesta, keskustellaan oppitunneilla tai teemojen yhteydessä. Päihdekasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaita vastuuseen itsestään ja tovereistaan. Yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin osallistuminen tehostaa koulun antamaa päihdekasvatusta. Oppilaat perehdytetään liikennesääntöihin. Liikennekasvatuksessa painotetaan oppilaan vastuuta omasta ja muiden liikenneturvallisuudesta. Liikenneympäristöihin tutustuminen aloitetaan koulun lähialueista käytännön harjoituksin. Erilaisten liikennetilanteiden tuntemusta voidaan harjoitella myös roolileikkien ja dramatisointien avulla.

28


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

tunnistamaan turvallisuus- ja terveys-riskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

K 3 K 4 K K K 23

edistämään väkivallattomuutta ja toimi-maan kiusaamistilanteissa rakentavasti

1 K K K K K K K K K K

toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti

K 3 K K 7-9

toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

K K K 1 7 K 23

vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

K K K K K

tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointi-palveluja.

K K K 910

Ihminen ja teknologia

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

Teknologiakasvatusta toteutetaan eri oppiaineiden opetuksessa, teemoina, projekteina tai kursseina. Teknologiakasvatuksen välineenä käytetään tietoja viestintätekniikkaa (TVT). Tieto- ja viestintätekniikan tavoitteena on, että oppilas osaa käyttää tieto-koneita ja keskeisimpiä työvälineohjelmia sekä saa realistisen kuvan tieto-tekniikan hyödyntämismahdollisuuksista. Oppilasta ohjataan hankkimaan tietoja, tutkimaan ja jäsentämään asiakokonaisuuksia sekä tuottamaan uutta tietoa. Oppilaalla on oltava käsitys uusista teknologisista ratkaisuista, niiden perusominaisuuksista ja käyttökohteista. Turun koululaitoksessa toimiva Teknologia opetuksessa -keskus tarjoaa uusia ulottuvuuksia fysiikan, tietotekniikan, teknisen työn ja kuvataiteen opetukseen. Keskuksen tilat ja välineet ovat Turun koulujen opettajien ja oppilasryhmien käytettävissä.

29


AI

EN

RU

RA

RA

B

SA

B

MA

FY KE

BI

GE

UE

ET

HY

TT KU

MU

LI KO

TS

TN OP

ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä

K K K 910

K 23

käyttämään teknologiaa vastuullisesti

12610V1

K K K K K K K K

käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin

126V1

K K K K K K 2 K 7-9

K

ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

K K K K K

9 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa

9.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

Yleistavoitteet Oppilaalla on halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppilas laajentaa kokemuksiaan ja mielikuvitustaan kirjallisuuden, teatterin ja joukkoviestinnän avulla. Oppilas harjaantuu sujuvaan kirjoittamiseen, lukemiseen sekä luetun ymmärtämiseen. Oppilaan viestintäkyvyt kehittyvät. Oppilas tuntee oman kielen ja kulttuurin. Oppilas kehittyy kuuntelutaidoissaan. Kirjailijavierailuja pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan.

9.1.1 Vuosiluokat 1-6

1. luokka

TavoitteetÄidinkielen opetuksen tavoitteena 1. luokalla on, että oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat, oppilaan lukuja kirjoitustaidot kehittyvät ja oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen alkavat rakentua. Vuorovaikutustaidoissa keskeistä on kuunteleminen, vastaaminen, kysymysten tekeminen ja kertominen. Lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikoiden lisäksi oppilas oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen; vähitellen oppilas oppii omaa tekstiä kirjoitettaessa ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia. Kirjallisuuden opetuksessa oppilas opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. Eläytyvän kuuntelun avulla oppilas saa aineksia omaan ajatteluunsa ja ilmaisuunsa.

Sisältö Harjoitellaan lukuja kirjoitustaidon alkeita (äänne, kirjain, sana, lause). Järjestetään runsaasti tilaisuuksia eläytyvään kuuntelemiseen ja harjoitellaan kuullusta (luetusta) kertomista ja

30

keskustelua. Tutustutaan sanomalehteen. Harjoitellaan erilaisten tekstityyppien lukemista ja ymmärtämistä. Harjoitellaan suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa.

TyötavatMenetelminä käytetään opettajajohtoista teoriaopetusta, opetuskeskustelua sekä yksilö- ja paritehtäviä. Opetusta eriytetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

ArviointiEnsimmäisen luokan syksyllä arvioidaan oppilaan kielentaitoja lauseilla. Ensimmäisen luokan keväällä oppilaan äidinkielen taitoja arvioidaan neliportaisella asteikolla; asteikko perustuu toisen luokan kevään ”Hyvän osaamisen kuvaukseen”, jota käytetään soveltaen.

ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ARVIOINNISSA OVAT PERUSTANA KANSALLISET HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET

ARVIOINTIASTEIKKO: Kolmessa ensimmäisessä kohdassa arvioinnilla on positiivinen lähtökohta

Osaa erittäin hyvin: Oppilas ylittää selkeästi hyvän osaamisen tason. Osaa hyvin: Oppilaan osaaminen on hyvän osaamisen kuvauksen mukaista tasoa. Osaa vaihtelevasti: Oppilaan tiedot ja taidot eivät kaikilta osin ole hyvän osaamisen

tasoisia. Tarvitsee tukea: Oppilaalla on selkeitä puutteita osaamisessa/saanut yleistä ja/tai

erityistä tukea.

Oppilas

ilmaisee itseään selkeästi: - suullinen ilmaisu puhetilanteissa (oikeat termit, loogisuus, äänen käyttö)- kokonaisilmaisu ja ilmaisuharjoituksiin osallistuminen (esim. pantomiimi, keskittymisharj., kontaktiharj., leikki, näytelmät).

kuuntelee tarkkaavaisesti:- opettajan ja oppilaiden puheen seuraaminen (esim. ohjeet, kerronta, luenta).- kuulemansa ymmärtäminen ja siihen reagointi tehtävän edellyttämällä tavalla.

lukee sujuvasti:- pystyy lukemaan ikäkaudelle tarkoitettuja tekstejä sujuvasti (takeltelematta, oikein, ilmeikkäästi).

ymmärtää lukemansa:- pystyy noudattamaan kirjallisia ohjeita ikätasolle tarkoitetuista teksteistä.- pystyy tekemään päätelmiä erilaisista ikätasolle tarkoitetuista teksteistä (esim. hakea tietoa tekstistä ).

kirjoittaa oikein:- kirjoittaa sanoja lähes virheettömästi

kirjoittaa itsenäisesti:- osaa viestittää omia asioitaan kirjoittamalla (esim. viestilaput, erilaisia tekstejä, kirje, yksinkertaiset lomakkeet, itsearvioinnit, muistiinpanot, raportoinnit).- tuottaa itsenäisesti tekstejä mielikuvitusta käyttäen (esim. runot, tarinat, näytelmät).

31

kirjoittaa selkeää käsialaa:- kirjoittaa tekstauskirjaimilla (luettavuus, tasaisuus).

lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja:- valitsee itselleen lukutaitoaan vastaavaa lukemista- on lukenut muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja- lukemisen harrastuneisuus

2. luokka

Tavoite Tavoitteena on varmentaa ja laajentaa 1. luokalla opittuja taitoja. Uutena asiana opitaan tyyppikirjaimet. Etätavoitteena on kannustaa oppilasta monipuoliseksi äidinkielen käyttäjäksi. Oppilas on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja.

Sisältö Kehitetään oppilaan lukuja kirjoitustaitoa edelleen. Kehitetään lausetajua. Tutustutaan isojen alkukirjainten, päättövälimerkkien, erisnimien ja yhdyssanojen käyttöön. Järjestetään runsaasti tilaisuuksia ilmeikkääseen ääneen lukemiseen ja lukuharrastuksen heräämiseen. Tutustutaan sekä sanomalehteen että ikätasolle sopiviin aikakauslehtiin. Harjoitellaan erilaisten tekstityyppien ymmärtävää lukemista. Harjoitellaan oman tekstin tuottamista tietokoneella. Harjoitellaan suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa.

TyötavatMenetelminä käytetään opettajajohtoista teoriaopetusta, opetuskeskustelua sekä yksilö- ja paritehtäviä. Lisäksi tehdään suullisia ja kirjallisia harjoituksia. Kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla.

Arviointi

2. LUOKKA SYKSY

Turun kaupungin yhteinen todistuskaavake soveltuvin osin ja yhteiset arviointikriteerit.

2. LUOKAN KEVÄT

Turun kaupungin yhteinen todistuskaavake ja yhteiset arviointikriteerit.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas- osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä- on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilas

32

- pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä- on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen- on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä- haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan- kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

Kirjallisuus

Oppilas- etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa- on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen.

3. luokka

TavoiteKielentuntemuksen perusteiden oppiminen, lukuja kirjoitustaidon sekä suullisen esittämisen taitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen, kirjallisuustiedon perusteiden omaksuminen sekä lukuharrastuksen vahvistaminen. 2. luokan äidinkielen taitojen kertaaminen ja vahvistaminen.

SisältöKerrataan kirjoituskirjaimet. Opetetaan sanojen ja nimien järjestämistä aakkostamisen avulla. Opetetaan erottamaan aakkosista vokaalit ja konsonantit. Opetetaan sanaluokista substantiivi, adjektiivi ja verbi. Tutkitaan niiden luonnetta, tyypillisiä piirteitä ja käyttöä lauseessa. Tarkastellaan yleis- ja erisnimen eroa sekä opetetaan ison alkukirjaimen käyttö erisnimissä. Opetetaan päälausetyypit ja niiden päättövälimerkit. Varmennetaan yhdyssanojen kirjoittamista ja harjoitellaan yhdysviivan käyttöä yhdyssanoissa. Opetetaan nominien ja verbien taivutusperiaatteet.

Opetetaan kirjoitelman rakenteesta aloitus, käsittely ja lopetus. Tutustutaan peruskäsitteisiin kuten juoneen, henkilöihin, tapahtuma-aikaan ja paikkaan. Opetetaan kirjoitelman suunnittelua käsitekartan avulla. Vahvistetaan oikeinkirjoitusta ja kiinnitetään huomiota selkeän ja luettavan käsialan tärkeyteen. Oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota hyvään yleiskieleen ja tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön.

Ohjataan oppilasta aktiiviseksi lukijaksi ja kokonaisteosten lukemiseen. Mietitään kertomuksen alkuja, loppuja ja kohokohtia. Tutkitaan lorujen, runojen ja satujen rakenteita ja piirteitä

33

kirjoittamalla sekä lukemalla niitä. Harjoitellaan luetun ymmärtämistä opettamalla ennakoivaa ja silmäilevää lukemista.

Opetetaan perustietoja eri viestintävälineistä ja opetellaan hyödyntämään niitä tarkoituksenmukaisissa tilanteissa niin koulussa kuin vapaa-aikana.

Vahvistetaan suullisen ilmaisun opittuja taitoja. Rohkaistaan oppilaita suulliseen esittämiseen ja esiintymiseen erilaisissa koulun ja luokan tilaisuuksissa. Vahvistetaan keskittymisen ja kuuntelemisen taitoja. Opetetaan suullisen kerronnan loogista rakentamista käsitekartan avulla. Pohditaan äänenkäytön, ilmeiden, eleiden, liikkeiden ja katsekontaktin vaikutusta viestin perille saamiseksi. Keskustellaan, kerrotaan ja kuunnellaan.

TyötavatKielen muotojen, rakenteiden ja käytön tutkiminen ja harjoitteleminen, kaunokirjallisuuden, erilaisten tekstien lukeminen, tulkitseminen ja esittäminen suullisesti ja kirjallisesti yksilö-, pari- ja ryhmätöinä, erilaisten tekstien kirjoittaminen, suullisen esittämisen harjoitteleminen yksilö-, pari- ja ryhmätöinä, lukupäiväkirjan pitäminen, kuuntelun harjoittaminen, draamaharjoitukset ja opettajajohtoinen teoriaopetus

ArviointiNumeroarviointi ( 4 – 10 ) Äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan perusta on etukäteen arvioitavaksi ilmoitettujen kokeiden, kirjoitelmien ja suullisten esitysten keskiarvo. Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus (+ / - 1): aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen. Oppilasta harjaannutetaan itsearviointiin.

4. luokka

TavoiteKielentuntemuksen, lukuja kirjoitustaidon, kirjallisuustiedon, suullisen esittämisen taitojen ja lukuharrastuksen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen. 3. luokan äidinkielen taitojen kertaaminen ja vahvistaminen.

SisältöOpetetaan sanan perusmuoto – käsite. Kerrataan ja vahvistetaan 3. luokalla opittujen sanaluokkien tuntemusta. Opetetaan sanaluokista pronominit ja numeraalit. Tutkitaan sanaluokkien tyypillisiä piirteitä ja käyttöä lauseessa. Tutkitaan korrelaattia ja viittaussuhdetta oikeakielisyyden kannalta. Opetetaan verbin persoonataivutus ja tutkitaan persoonamuotoisen verbin käyttöä lauseessa. Opetetaan merkitsemään ja kirjoittamaan numeroita helpoissa tapauksissa. Opetetaan verbin aikamuodoista vähintään preesens ja imperfekti.

Opetetaan suoran esityksen merkitseminen vuorosanaviivalla sekä lainausmerkkien käyttö. Harjoitellaan kertomista ja kuvaamista kirjoitelmissa. Opetetaan kappalejako. Vahvistetaan oikeinkirjoitusta, ison alkukirjaimen käyttöä, sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamista. Tutkitaan yhdyslauseen muodostumista. Harjoitellaan pilkun käyttöä luetteloissa sekä yhdyslauseissa. Kiinnitetään huomiota selkeän ja luettavan käsialan tärkeyteen. Kirjoitetaan loruja, runoja, satuja, tarinoita, kertomuksia, asiakirjoitelmiakin. Opetetaan puhekielen ja kirjoitetun kielen eroja.

Ohjataan oppilasta aktiiviseksi lukijaksi ja kokonaisteosten lukemiseen. Vahvistetaan kirjallisuuden peruskäsitteiden tuntemusta kirjojen käsittelyn yhteydessä. Tutustutaan erilaisiin tapoihin aloittaa ja lopettaa tarina. Harjoitellaan ja vahvistetaan luetun ymmärtämistä käsitekartan avulla.

34

Pidetään pienimuotoisia esitelmiä. Draamaharjoitusten avulla kehitetään oppilaiden viestintä- ja vuorovaikutustaitoja.

Opetetaan perustietoja eri viestintävälineistä ja opetellaan hyödyntämään niitä tarkoituksenmukaisissa tilanteissa niin koulussa kuin vapaa-aikana.


ArviointiNumeroarviointi ( 4 – 10 ) Äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan perusta on etukäteen arvioitavaksi ilmoitettujen kokeiden, kirjoitelmien ja suullisten esitysten keskiarvo. Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus (+ / - 1): aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja

TavoiteKielitiedon, lukuja kirjoitustaidon, kirjallisuustiedon, suullisen esittämisen taitojen sekä lukuharrastuksen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

SisältöVahvistetaan aiemmin opittua kielitietoa. Syvennetään sanaluokkien tuntemusta. Opetetaan aikojen noudattaminen. Oppilasta harjaannutetaan itsearviointiin.

5.luokka verbin persoonamuodot sekä aikamuodot. Tunnistetaan adjektiivien vertailuasteet. Opetetaan

pronomineista persoona- ja osoituspronominit sekä tunnistetaan kysyviä pronomineja ja relatiivipronominit. Harjoitellaan taivuttamaan nomineja yksikössä ja monikossa. Partikkeleista opetetaan tunnistamaan tavallisimmat konjunktiot, huudahdussanat sekä aikaa, paikkaa, määrää ja tapaa ilmaisevat partikkelit. Opetetaan subjektin ja predikaatin tyypilliset piirteet ja käyttö lauseessa. Esitellään objekti.

Vahvistetaan kertomisen ja kuvaamisen taitoja sekä kirjoitelman rakennetta. Pohditaan otsikkoa, aloitusta, asian käsittelyä, lopetusta, kappalejakoa, kielenkäyttöä, sisältöä ja tyyliä. Harjoitellaan oikeinkirjoitusta ja välimerkkien käyttöä sekä kiinnitetään huomiota käsialaan. Ohjataan oppilaita hyödyntämään lukemisen ja kirjoittamisen vuorovaikutusta oman kirjallisen ilmaisun kehittämisessä. Opetetaan puhekielen, asiatekstin sekä kaunokirjallisuuden kielen eroja, käyttötapoja ja -paikkoja.

Ohjataan oppilasta aktiiviseksi lukijaksi ja kokonaisteosten lukemiseen. Oppilas lukee kehitystasolleen sopivaa kirjallisuutta, jotka opettaja ja oppilas valitsevat. Vahvistetaan kirjallisuuden peruskäsitteistön tuntemusta kirjojen käsittelyn yhteydessä. Monipuolistetaan kirjojen käsittelyä esimerkiksi draamapedagogiikan menetelmin. Vahvistetaan erilaisia lukustrategioita avaamalla kaunokirjallisia tekstejä, tietotekstejä ja lehtitekstejä.

35

Tutkitaan näytelmän tyypillisiä piirteitä. Ohjataan oppilaita teatteriesityksen katsomiseen ja teatterin harrastamiseen.Pohditaan hyvän kuuntelijan, keskustelijan ja kertojan piirteitä. Harjaannutetaan keskittymistä lukemalla tekstejä ääneen tai kuuntelemalla nauhalta. Referoidaan tekstejä. Kuunteluun voidaan lisätä muistiinpanojen tekeminen. Harjoitellaan haastattelun tekemistä.

Opetetaan perustietoja eri viestintävälineistä ja opetellaan hyödyntämään niitä tarkoituksenmukaisissa tilanteissa niin koulussa kuin vapaa-aikana. Ohjataan suhtautumaan kriittisesti valmiiseen tietoon ja merkitsemään lähdetiedot. Harjoitellaan lainatun tekstin muokkaamista sopivaksi omaan tekstiin.


ArviointiNumeroarviointi( 4 – 10) Äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan perusta on etukäteen arvioitavaksi ilmoitettujen kokeiden, kirjoitelmien ja suullisten esitysten keskiarvo. Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus (+ / - 1): aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen. Oppilasta harjaannutetaan itsearviointiin.

6. luokka

TavoiteKielitiedon, lukuja kirjoitustaidon, kirjallisuustiedon, suullisen esittämisen taitojen sekä lukuharrastuksen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

SisältöVahvistetaan aiemmin opittua kielitietoa. Opetetaan sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi sekä paikallissijat. Tutkitaan niiden ominaispiirteitä ja käyttöä. Esitellään sijamuodoista essiivi ja translatiivi. Syvennetään lauseenjäsenistä objektia. Tutkitaan sen tyypillisiä piirteitä ja käyttöä lauseessa. Vahvistetaan lausetajua. Kerrataan päälausetyypit ja opetetaan sivulauseiden lajeista konjunktio- ja relatiivilause sekä kysyvä sivulause.

Harjaannutetaan kirjoittamisen taitoja monenlaisin harjoituksin. Harjaannutetaan oikeinkirjoitusta, oikeakielisyyttä ja käsialaa.Tehdään luokkalehti, seinälehtiä tai lehtisiä oppilaita kiinnostavista aiheista ja teemoista. Harjaannutetaan tietokoneen käyttötaitoja lehtijuttujen toimittamisessa. Ohjataan oppilaita aktiivisiksi ja kriittisiksi lukijoiksi. Oppilas lukee kehitystasolleen sopivaa, klassista tai nykyajan lasten- tai nuortenkirjaa. Oppilaita harjaannutetaan kokonaisteoksen analysoimiseen. Vahvistetaan kirjallisuuden lajien tuntemusta. Ohjataan oppilasta tietoiseksi suomalaisesta kulttuuri-identiteetistään. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden historiasta Aleksis Kiveen, J. L. Runebergiin, Elias Lönnrotiin ja Sakari Topeliukseen vuotuisen, kansallisen juhlapäivän yhteydessä.

Tutkitaan sanoma- ja aikakauslehtiä. Opetetaan esittämään suullisesti ja kirjallisesti mielipiteitä ja kannanottoja ja perustelemaan niitä.

36

Harjaannutetaan suullista esittämistä niin, että oppilas osaa, uskaltaa ja haluaa ilmaista itseään suullisesti sekä ymmärtää kuulemisen ja kuuntelemisen eron. Ohjataan oppilasta arvostamaan ja kunnioittamaan omaa työtään ja oppilastoverin suoritusta. Ohjataan oppilasta sekä antamaan että vastaanottamaan kritiikkiä. Ohjataan oppilasta teatterin katsojaksi ja harrastajaksi.

Opetetaan perustietoja eri viestintävälineistä ja opetellaan hyödyntämään niitä tarkoituksenmukaisissa tilanteissa niin koulussa kuin vapaa-aikana. Ohjataan suhtautumaan kriittisesti valmiiseen tietoon ja merkitsemään lähdetiedot. Harjoitellaan lainatun tekstin muokkaamista sopivaksi omaan tekstiin.

TyötavatKielen muotojen, rakenteiden ja käytön tutkiminen ja harjoitteleminen, kaunokirjallisuuden, tietoja mediatekstin lukeminen, tulkitseminen, eritteleminen ja esittäminen suullisesti ja kirjallisesti yksilö-, pari- ja ryhmätöinä, erilaisten tekstien kirjoittaminen, palautteen antaminen, suullisen esittämisen harjoitteleminen yksilö-, pari- ja ryhmätöinä, lukupäiväkirjan pitäminen, kuuntelun harjoittaminen, draamaharjoitukset ja opettajajohtoinen teoriaopetus

Arviointi Numeroarviointi ( 4 – 10 ). Äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan perusta on etukäteen arvioitavaksi ilmoitettujen kokeiden, kirjoitelmien ja suullisten esitysten keskiarvo. Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus (+ / - 1): aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen. Oppilasta harjaannutetaan itsearviointiin.

10 ErinomainenOppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti ja hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmaratkaisuun. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti sekä osallistuu rakentavasti oppituntien kulkuun. Hän suoriutuu erinomaisesti tehtävistään, on aktiivinen oppija ja hallitsee myös oppisisältöjen ulkopuolista tietoa.

9 KiitettäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti oppituntien kulkuun. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta.

8 HyväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti.

7 TyydyttäväOppilas on saavuttanut keskeiset tavoitteet ja hän pystyy ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän selviytyy perustehtävistä. Hänen työskentelynsä on suhteellisen passiivista tai vaihtelevaa.

6 Kohtalainen

37

Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet puutteellisesti ja pystyy vain ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Selviytyminen perustehtävistä tuottaa vaikeuksia ja hän osallistuu oppituntien kulkuun harvoin.

5 VälttäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet välttävästi. Hänen työskentelynsä on erittäin passiivista ja hänen on vaikea selviytyä perustehtävistä. Oppilaan asenne koulutyöhön on usein kielteinen.

4 HylättyOppilaan työskentely on heikkoa ja tuesta huolimatta hän ei edisty opinnoissaan riittävästi.

9.1.2 Vuosiluokat 7-9

Yleinen osa Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taitoja taideaine. Se on kaksitahoinen oppiaine: oppimisen kohde ja opiskeluväline. Opetussuunnitelmamme ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Siksi lukemisen ja kirjoittamisen taitojen vahvistamiseen ja monipuolistamiseen kiinnitetään runsaasti huomiota.

Kirjoittaminen on keskeinen ilmaisun, viestinnän ja oppimisen keino, joten sitä ohjataan monenlaisin harjoituksin ja oppilaita totutetaan pitkäjänteiseen kirjoittamisprosessiin: tiedonhakuun, tiedonkäsittelyyn ja lopulliseen tuottamiseen. Opetellaan, että erilaisia tekstejä käytetään erilaisiin tehtäviin. Harjoitellaan kirjoittamaan monenlaisia tekstilajeja.

Puhuminen käsitetään vuorovaikutukseksi, johon kuuluu kuunteleminen. Puhumisen alue ulottuu kahdenkeskisestä keskustelusta yleisölle esiintymiseen, asiapuhumisesta luovaan suulliseen esittämiseen. Ohjataan oppilaita jatkuvasti vuorovaikutteiseen oppimiseen. Opitaan, että vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä äidinkielen taitoja.

Kielitiedon opetuksessa kartutetaan kielen ilmaisuvaroja, täsmennetään sanojen, muotojen ja rakenteiden merkityksiä, rikastutetaan mielikuvaa kielestä, kehitetään lausetajua sekä selkiytetään puhutun ja kirjoitetun kielen suhdetta.

Oppilaat tutustutetaan kirjallisuuteen ja kirjallisuutta käsitellään mahdollisimman monilla tavoilla kuten eritellen, tulkiten, esittäen, uutta luoden. Koko perusasteen yläkoulun ajan oppilaita kannustetaan pitämään lukemastaan kirjallisuudesta lukupäiväkirjaa. Jokaisella äidinkielen kurssilla luetaan yksi kaunokirjallinen teos, josta tehdään lukupäiväkirja tai opettajan muu määräämä tehtävä. Kurssien ulkopuoliset lukupäiväkirjat lasketaan osaksi koulun lukudiplomiohjelmaa (Mestarilukijan tie) Kurssien ulkopuolinen kirjallisuuden lukeminen ja luetusta kirjoittaminen otetaan huomioon vasta päättöarvioinnissa.

Opiskellaan tunnistamaan ja tulkitsemaan tekstejä sekä käyttämään eri tekstilajeja niille ominaisiin tarkoituksiin. Opetellaan lukemaan tekstejä erilaisin tavoin ja ymmärtämään, että teksti ja sen konteksti vaikuttavat siihen, miten luetaan. Lukustrategioiden opettamisen lisäksi kiinnitetään huomiota medialukutaitoon. Oppilaita ohjataan monipuolisiksi ja kriittisiksi medioiden käyttäjiksi. Heitä ohjataan myös ymmärtämään, että äidinkieli ja kirjallisuus ovat keskeinen osa yksilön ja kansan identiteettiä. Oppilaat ohjataan tutustumaan suomalaisen kulttuuri-identiteetin perusasioihin.

38

Kaikkia oppilaita kutsutaan Mestarilukijan tielle, joka on vain Topeliuksen koulun oppilaille suunniteltu lukuohjelma.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineksen valinnassa painotetaan sekä kielenkäytön tarpeita että teoreettisen ajattelun kehittämistä. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon, että hämmästely, ihmettely, kysyminen ja kertominen on se perusprosessi, johon oppiminen kiinnittyy. Opetuksessa hyödynnetään aihekokonaisuuksien, paikallisten yhteistyökumppaneiden ja turkulaisen Kulttuuripolun tarjontaa.

Topeliuksen koulun 7. luokalle tulevalta oppilaalta odotetaan seuraavien taitojen ja tietojen hallintaa:- Oppilas osaa, uskaltaa ja haluaa ilmaista itseään suullisesti sekä ymmärtää kuulemisen ja kuuntelemisen eron.- Oppilas osaa oikeinkirjoituksen perusasioista ison ja pienen alkukirjaimen käytön sekä yhdyssanojen oikeinkirjoittamisen. Oppilas osaa muodostaa monipuolisia lauseita ja virkkeitä, osaa suunnitella ja kirjoittaa kirjoitelman sekä taitaa kirjoitettaessa kappalejaon. Oppilaalla on selkeä käsiala. - Oppilas lukee monipuolisia tekstejä ja kokonaisteoksia ja osoittaa ymmärtäneensä lukemansa kirjoittamalla ja keskustelemalla niistä.- Oppilas tuntee kielitiedon peruskäsitteistön, kuten sanaluokat, sijamuodot ja verbien persoonamuodot sekä lauserakenteesta subjektin, predikaatin ja objektin.- Oppilas ymmärtää pää- ja sivulauseen eron sekä osaa käyttää kirjoittaessaan välimerkkejä.- Oppilaalla on perustiedot mediasta, ja hän osaa hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti.

KURSSIT / 7. vuosiluokka1. kurssi / Sukellus äidinkieleen ja kirjallisuuteen / 38 h / pakollinen2. kurssi / Mediakurssi / 19 h / pakollinen sekä ilmaisua oppimaan / 19h / pakollinen3. kurssi / Kieli ja tekstit tutummiksi / 38 h / pakollinen

KURSSIT / 8. vuosiluokka4. kurssi / Kielen ja tekstin taitajaksi / 38 h / pakollinen5. kurssi / Vaikutan ja vaikutun / 38 h / pakollinen6. kurssi / Kirjallisuustietoa ja kirjallisuuden tulkintaa / 38 h / pakollinen

KURSSIT / 9. vuosiluokka7. kurssi / Retki menneeseen / 38 h / pakollinen8. kurssi / Suomen kirjallisuuden vaiheita / 38 h / pakollinen9. kurssi / Luen, kirjoitan ja puhun tästä ajasta / 38 h / pakollinen

ArviointiÄidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat seuraavat asiat:- osallistuminen tuntikeskusteluun sekä muihin kirjallisiin, suullisiin ja ilmaisullisiin tehtäviin- erilaisten tekstien kirjoittaminen- kirjallisuuden – myös kokonaisteosten – ja muiden tekstien lukeminen ja analysoiminen- havaintojen tekeminen kielen ilmiöistä- kokeet- oppilastyöt- esiintyminen koulun tilaisuuksissa- järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden opettelu- innostus ja aktiivisuus äidinkieltä ja kirjallisuutta kohtaan- vastuullinen ja tavoitteellinen tekstitaitojen, suullisen esittämisen ja kielentuntemuksen taitojen kehittäminen

39

- sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

Arvosanakriteerit ( 4 – 10 )4 hylätty Näytöt puuttuvat. Runsaasti poissaoloja.5 välttävä Oppilaan motivaatio ja vastuuntunto ovat olleet puutteelliset, ja hän on saanut aikaan näyttöjä vain opettajan jatkuvassa ohjauksessa. Päättöarvioinnissa ( 5 ) tarkoittaa, että oppilas on saanut aikaan näyttöjä, jotka osoittavat, että hän osaa lukea, kirjoittaa ja puhua niin, että hän tulee toimeen äidinkielellä.

6 kohtalainen Oppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt haluttomasti ja innostumatta, ja tulokset ovat vaatimattomat.

7 tyydyttävä Oppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti, mutta tulos on niukka ja epätasainen.

8hyvä Oppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on ollut yritteliäs ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti hyvin.

9 kiitettävä Oppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaan kiitettävästi.

10 erinomainen Sama kuin ( 9 ), mutta kurssityöt oppilas on tehnyt erinomaisesti.

Yleistä kurssiarvioinnistaOpettaja selvittää jokaisen jakson alussa jokaisen kurssin tarkat arviointikriteerit oppilaille.Yleisesti noudatetaan seuraavaa käytäntöä:1. Etukäteen arvioitavaksi ilmoitettujen tuotosten keskiarvo on kurssiarvosanan perusta. Jos kurssin tuotokset ovat vaikeusasteeltaan erilaiset, opettaja ilmoittaa kurssin alussa tuotosten vaikutuskertoimen. Jos kerrointa ei ilmoiteta, tuotokset ovat samanarvoiset.2. Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus ( + / - 1 ):- aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely- järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen ja läksyksi annettujen asioiden opettelu- tavoitteellinen ja vastuullinen työskentely kurssin tavoitteessa ilmoitettujen asioiden oppimiseksi- sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

PäättöarviointiPäättöarvosanan perusta on 8. ja 9. luokan kurssien keskiarvo, jota nostavat tai laskevat ( + / - 1) mahdollinen 9. luokan valtakunnallinen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen numero, itsenäinen kirjallisuuden lukeminen ja luetusta kirjoittaminen ( lukupäiväkirjat ) sekä suullinen tai kirjallinen, menestyksekäs edustaminen koulun tai yhteistyökumppaneiden järjestämissä tai valtakunnallisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa tai kilpailuissa.

40

7. VUOSILUOKKA

1. kurssi / SUKELLUS ÄIDINKIELEEN JA KIRJALLISUUTEEN / 38 h / pakollinen

Tavoite Äidinkielen ja kirjallisuuden perustaitojen, kuten tekstitaitojen ja tiedonhankintataitojen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

SisältöKurssilla harjaannutetaan ja monipuolistetaan äidinkielen perustaitoja, joita ovat kuuntelu- ja keskustelutaito, tekstin suunnittelu ja kirjoittaminen, olennaisen löytäminen kuullusta ja luetusta, kertovan ja kuvailevan tekstin tulkinta ja tuottaminen, monipuolisen havainnoinnin, tiedonhankinnan ja tiedonkäsittelyn hyödyntäminen työskentelyssä. Tutkitaan faktan ja fiktion eroja. Opetellaan avaamaan asiatekstiä ja kaunokirjallista tekstiä. Vahvistetaan ja harjaannutetaan läksyjen lukutekniikkaa. Vahvistetaan ja monipuolistetaan oikeinkirjoitustaitoja. Käsialaan kiinnitetään huomiota. Pyritään kehittämään luokan sosiaalista ilmapiiriä myönteiseksi ja opiskelua tukevaksi.

Työtavat Kertovan ja kuvailevan tekstin tuntomerkkien, lukemistapojen ja tekstilajien opettajajohtoinen teoriaopetus, tekstien avaamisharjoitukset yksilö-, pari- ja ryhmätyönä, kirjoitusharjoitukset, keskustelu- ja kuunteluharjoitukset, lukupäiväkirjan pitäminen ArviointiArvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, oppilaan innostus oman tekstitaitonsa kehittämistä kohtaan sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen, vastuullinen ja tavoitteellinen lukemisen, kirjoittamisen ja suullisen esittämisen taitojen kehittäminen sekä kurssin alussa arvioitavaksi ilmoitetut suulliset ja kirjalliset tuotokset ja / tai kokeet.

2. kurssi / MEDIAKURSSI / 19 h / pakollinen

TavoiteViestintävalmiuksien omaksuminen, oman osuuden tiedostaminen viestien vastaanottajana sekä oman viestintäympäristön hahmottaminen

Sisältö Kurssilla tarkastellaan viestinnän eri osa-alueita. Pohditaan viestinten tehtäviä yhteiskunnassa. Vahvistetaan ja monipuolistetaan oppilaiden tietoja viestinten historiasta ja nykyhetkestä. Perehdytään painettuun ja sähköiseen mediaan. Tutkitaan ja analysoidaan mediatekstejä ja niiden viestejä. Pohditaan median etiikkaa. Tutkitaan kunkin oppilaan omaa viestintäympäristöä.

Työtavat Sanoma- ja aikakauslehtien tutkiminen yksilö-, pari- ja ryhmätyönä, kirjoittaminen, median tutkiminen, keskustelut, opettajajohtoinen teoriaopetus, lukupäiväkirjan pitäminen, mahdollinen toimittajavierailu

Arviointi Arvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen ja innostunut suhtautuminen medioiden tutkimiseen, vastuullinen ja tavoitteellinen työskentely sekä luokassa että kotona, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä kurssin alussa arvioitavaksi ilmoitetut suulliset ja kirjalliset tuotokset ja / tai kirjallinen koe.

41

ILMAISUA OPPIMAAN / 19 h / pakollinen

Tavoite Suullisen ilmaisun taitojen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen sekä esiintymisrohkeuden kasvattaminen

Sisältö Kurssilla vahvistetaan rentoutumisen ja keskittymisen taitoja. Opetellaan jännittämisen hallintaa. Harjoitellaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Perehdytään äänenkäyttöön. Tutkitaan ilmeitä, eleitä, liikkeitä ja ääntä ilmaisun keinoina yksilö-, pari- ja ryhmätehtävin. Harjoitellaan kritiikin vastaanottamista ja toisten tuotosten arviointia kannustavassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä. Tutustutaan teatteriin. Pidetään oppimispäiväkirjaa, jonka perusteella keskustellaan ja / tai kirjoitetaan.

Työtavat Draamaharjoitukset, mahdollinen teatterivierailu, oppimispäiväkirjan pitäminen, lukupäiväkirjan pitäminen, kritiikin antaminen ja vastaanottaminen, kirjoittaminen ja keskustelu

Arviointi Arvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen ja innostunut osallistuminen luokkatyöskentelyyn, omien taitojen vastuullinen ja tavoitteellinen kehittäminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä oppimispäiväkirjasta tehty kirjallinen ja / tai suullinen tuotos. 3. kurssi / KIELI JA TEKSTIT TUTUMMIKSI / 38 h / pakollinen

TavoiteKielitiedon ja tekstitaidon perusteiden vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

Sisältö Kurssilla tutkitaan sanaluokkia, nominien taivutusta, verbien persoonataivutusta sekä lauseen pääjäseniä ja objektia. Tutkitaan niiden tyypillisiä piirteitä ja käyttöä lauseessa. Tutkitaan virkkeen rakennetta. Kurssilla tutkitaan myös erilaisten tekstien rakentumista ja syvennetään tekstilajien tuntemusta. Tarkastellaan kaunokirjallisen tekstin kertojaa, näkökulmaa ja teemaa.

Työtavat Kielen ja tekstien tutkiminen yksilö-, pari- ja ryhmätyönä, opettajajohtoinen kielitiedon ja tekstitaidon teoriaopetus, ryhmäkeskustelu, kirjoittaminen, lukupäiväkirjan pitäminen

Arviointi Arvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen, läksyksi annettujen asioiden opettelu, innostus sekä vastuullinen ja tavoitteellinen työskentely kielitiedon tutkimista sekä tekstitaitojen kehittämistä kohtaan, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä kielentuntemuksen koe / kokeet ja muut kurssin alussa arvioitavaksi ilmoitetut suulliset ja / tai kirjalliset tuotokset.

8. VUOSILUOKKA

4. kurssi / KIELEN JA TEKSTIN TAITAJAKSI / 38 h / pakollinen

Tavoite

42

Kielentiedon, oikeinkirjoituksen ja oikeakielisyyden vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

Sisältö Kurssilla syvennetään verbimuotojen tuntemusta. Opetetaan verbien tapaluokat, tutkitaan nominaalimuotoja ja pohditaan niiden mahdollisuuksia ja merkitystä ilmaisullisesti ja rakenteellisesti. Opetetaan lauseenjäsenet. Vahvistetaan lausetajua ja virkerakennetta. Harjaannutetaan välimerkkien käyttöä, ison ja pienen alkukirjaimen käyttöä, sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamista, viittaussuhteita lauseessa sekä kongruenssia.

Työtavat Kielen tutkiminen yksilö-, pari- ja ryhmätyönä, opettajajohtoinen kielitiedon teoriaopetus, kielitiedon ja kirjoittamisen harjoitukset, lukupäiväkirjan pitäminen ArviointiArvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen, oppilaan innostus sekä vastuullinen ja tavoitteellinen työskentely oman kielitietonsa syventämistä ja kirjallisen kielenkäyttötaitonsa kehittämistä kohtaan, sovittujen sääntöjen ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä kirjallinen koe / kirjalliset kokeet.

5. kurssi / VAIKUTAN JA VAIKUTUN / 38 h / pakollinen

TavoiteSuullisen ja kirjallisen vaikuttamisen tapojen ja keinojen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

SisältöKurssilla tutkitaan kantaaottavia ja ohjailevia tekstityyppejä ja -lajeja. Pohditaan niiden tavoitetta, tuntomerkkejä ja vaikuttamiskeinoja. Oppilaita harjaannutetaan mielipiteen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti mielipidepuheen ja yleisönosastokirjoituksen avulla. Tutkitaan erilaisia arvosteluja, opetetaan arvostelun rakenne ja tyypilliset piirteet. Kirjoitetaan arvostelu. Kurssilla opetellaan ja harjoitellaan kokous- ja neuvottelutekniikkaa.

TyötavatOpettajajohtoinen teoriaopetus, ryhmäkeskustelu, mielipidepuheen pitäminen, kantaaottavan ja ohjailevan tekstin tutkiminen, kokous- ja neuvotteluharjoitukset, kirjoittaminen ja lukupäiväkirjan pitäminen

Arviointi Arvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely, tavoitteellinen ja vastuullinen työskentely omien kirjallisten ja suullisten vaikuttamisen taitojen kehittämiseksi, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen, lukupäiväkirjan pitäminen sekä kirjalliset ja suulliset tuotokset.

6. kurssi / KIRJALLISUUSTIETOA JA KIRJALLISUUDEN TULKINTAA / 38 h / pakollinen

TavoiteKirjallisuustiedon ja kirjallisuuden tulkinnan vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

Sisältö

43

Kurssilla kerrataan kaunokirjallisuuden päälajit (proosa, lyriikka ja draama). Opetetaan niiden tyypilliset piirteet ja tutustutaan huomattavimpiin romantiikan ja realismin edustajiin. Tutkitaan novellin rakennetta ja tyypillisiä piirteitä lukemalla ja kirjoittamalla. Kukin oppilas perehtyy analysoivan ja pohtivan oppilastyönsä kautta joko viihde-, jännitys-, kauhu-, tieteis- tai fantasiakirjallisuuteen keskittyen valitsemansa kirjailijan ja kirjan tyypillisiin piirteisiin ja erityisratkaisuihin. Oppilas esittää työnsä tulokset suullisesti koko luokalle esiintyen kahdessa roolissa tiedonjakajana ja valitsemiensa esimerkkien tulkitsijana.

Työtavat Opettajajohtoinen teoriaopetus, novellin tutkiminen ja kirjallisuudesta kirjoittaminen, kirjailijoita ja kirjallisuutta käsittelevien dokumenttien ja dramatisointien tutkiminen, ryhmäkeskustelu, oppilastyö, tekstinäytteiden tutkiminen, lukuja oppimispäiväkirjan pitäminen, roolityöskentely Arviointi Arvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely, tavoitteellinen ja vastuullinen työskentely oman kirjallisuustiedon syventämiseksi ja kirjallisuuden tulkinnan oppimiseksi, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä kirjalliset tuotokset ja suullinen oppilastyö.

9. VUOSILUOKKA

7. kurssi / RETKI MENNEESEEN / 38 h / pakollinen

Tavoite Suomen kielen historiaan, ominaispiirteisiin ja kielisukulaisiin perehtyminen sekä kansallisen kulttuurimme perusteiden tuntemisen vahvistaminen ja monipuolistaminen

Sisältö Kurssilla perehdytään suomen kieleen maailman kielten ja omien kielisukulaisten joukossa. Tutkitaan suomen kielen ominaispiirteitä ja kielen muuttumista. Tutustutaan Mikael Agricolaan suomen kirjakielen luojana. Tutkitaan Kalevalan syntyä, rakennetta, sisältöä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Perehdytään Aleksis Kiveen.

Työtavat Dokumenttien, dramatisointien ja tekstinäytteiden tutkiminen, tiedonhankinta, -käsittely ja oman tekstin tuottaminen, keskustelu, musiikin ja kuvien käyttäminen, opettajajohtoinen teoriaopetus, mahdolliset draamaharjoitukset, lukupäiväkirjan pitäminen

ArviointiArvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen, läksyksi annettujen asioiden opettelu, oppilaan innostus sekä tavoitteellinen ja vastuullinen työskentely oman kieli- ja kulttuuritietonsa syventämistä kohtaan, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä kurssin alussa arvioitavaksi ilmoitetut suulliset ja / tai kirjalliset tuotokset.

8. kurssi/ SUOMEN KIRJALLISUUDEN VAIHEITA / 38 h / pakollinen

Tavoite Kirjallisuuden tuntemuksen ja kulttuuritiedon vahvistaminen ja monipuolistaminen

Sisältö Kurssilla tarkastellaan kotimaisen klassisen kirjallisuuden aikakausia, tyylilajeja sekä eri kirjallisuuden lajeja edustavia, merkittävimpiä suomalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan.

44

Kurssilla vahvistetaan kirjallisuuden analysointitaitoja. Jokainen oppilas tutustuu johonkin klassisen kotimaisen kirjallisuuden edustajaan ja hänen teokseensa ja kirjoittaa kirjoitelman, joka liittyy koko luokalle vuosittain erikseen annettuun teemaan.

Työtavat Tekstinäytteiden tutkiminen, dokumenttien ja dramatisointien tutkiminen yksilö-, pari- tai ryhmätyönä, tiedonhaku, -käsittely ja kirjoittaminen, pari- ja ryhmäkeskustelu, lukuja oppimispäiväkirjan pitäminen, opettajajohtoinen teoriaopetus Arviointi Arvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen, läksyksi annettujen asioiden opettelu, oppilaan innostus sekä vastuullinen ja tavoitteellinen työskentely oman kirjallisuus- ja kulttuuritietonsa syventämistä kohtaan, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä kurssin alussa arvioitavaksi ilmoitetut kirjalliset ja suulliset tuotokset ja / tai kirjallinen koe.

10. kurssi / LUEN, KIRJOITAN JA PUHUN TÄSTÄ AJASTA / 38 h / pakollinen

Tavoite Suullisten ja kirjallisten taitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä aikamme kirjallisuuteen perehtyminen

Sisältö Kurssilla täydennetään niitä äidinkieleen liittyviä suullisia ja kirjallisia taitoja, joita jokainen tarvitsee nyky-yhteiskunnassa. Perehdytään tilannepuheisiin ja pidetään puheita. Pohditaan erilaisiin suullisiin ja kirjallisiin tilanteisiin liittyviä kielenkäyttötapoja. Pohditaan tekstin rakennetta ja kieltä. Vahvistetaan oikeinkirjoitusta ja oikeakielisyyttä. Harjoitellaan viittaustekniikkaa. Harjoitellaan esseen kirjoittamista. Tarkastellaan aikamme kirjallisuutta. Oppilas tutkii huomattavaa, nykykirjallisuuteen kuuluvaa kirjailijaa ja hänen tuotantoaan sekä valmistaa suullisen esityksen, jossa hän on sekä tiedonjakajan että tekstin tulkitsijan roolissa.

Työtavat Tilannepuheen pitäminen, oppilastyö, tiedonhaku, -käsittely ja kirjoittaminen, pari- ja ryhmäkeskustelu, lukuja oppimispäiväkirjan pitäminen, opettajajohtoinen teoriaopetus

Arviointi Arvosana määräytyy seuraavien näyttöjen perusteella: aktiivinen luokkatyöskentely, järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen, läksyksi annettujen asioiden opettelu, oppilaan innostus oman suullisen ja kirjallisen kielenkäyttötaitonsa syventämistä kohtaan, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen ja kurssin alussa arvioitavaksi ilmoitetut kirjalliset ja suulliset tuotokset.

9.1.3 Valinnaiset kurssit

Yleinen osaÄidinkielen ja kirjallisuuden valinnaiset kurssit sisältävät lehtikirjoittamisen, luovan kirjoittamisen, kokonaisilmaisun, jatko-opintoihin ohjaavan kirjoittamisen ja kulttuurin kokemisen kurssit. Valinnaiskursseilla oppilas luo suhdetta itsensä ja maailman välille ja saa aineksia maailman- ja minäkuvansa rakentamiseen. Elämys, toiminta ja analyysi ovat keskeisiä aineksia valinnaiskurssien opetuksessa. Valinnaiskurssien tavoitteena on, että oppilas omaksuu valmiuksia toimia itse viestijänä, että hän tiedostaa oman osuutensa viestien vastaanottajana ja että hän oppii hahmottamaan viestintäympäristöään. Valinnaiskurssien sisällöissä syvennetään ja sovelletaan äidinkielen ja kirjallisuuden

45

kursseilla opittuja tietoja ja taitoja.

Valinnaiskurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja niiden suoritusjärjestys on vapaa.

Kurssit1. kurssi / LEHTIKURSSI / 38 h / valinnainen2. kurssi / KYNÄILIJÖIDEN SEURA / 38 h / valinnainen3. kurssi / KOKONAISILMAISUN KURSSI / 38 h / valinnainen4. kurssi / KIRJOITTAEN JATKO-OPINTOIHIN / 38 h / valinnainen5. kurssi / KULTTUURIMATKALLA / 38 h / valinnainen

ArviointiÄidinkielen ja kirjallisuuden valinnaiskursseilla oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat seuraavat asiat:- osallistuminen tuntityöskentelyyn: kirjallisiin, suullisiin ja ilmaisullisiin tehtäviin- palautteen antaminen ja vastaanottaminen- havaintojen tekeminen viestinnällisistä ilmiöistä- oppilastyöt- esiintyminen koulun tilaisuuksissa- innostus suullista ja kirjallista ilmaisua kohtaan- vastuullinen ja tavoitteellinen suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitojen kehittäminen- sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen- Valinnaiskurssit arvioidaan numeroin ( 4 – 10 ). Yhden vuosiviikkotunnin kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.- Kursseilla on itsearviointia, oppilaskohtaista arviointia ja ryhmätoiminnan arviointia.

Arvosanakriteerit

4 Hylätty Näytöt puuttuvat ja / tai runsaasti poissaoloja.

5 VälttäväOppilaan motivaatio ja vastuuntunto ovat olleet puutteelliset, ja hän on saanut näyttöjä vain opettajan jatkuvassa ohjauksessa.

6 KohtalainenOppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt haluttomasti ja innostumatta, ja tulokset ovat vaatimattomat.

7 Tyydyttävä Oppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti, mutta tulos on ollut niukka ja epätasainen.

8 HyväOppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on ollut yritteliäs ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti hyvin.

9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin ja koko kurssin onnistumiseen. Oppilas kykenee soveltamaan kurssilla opetettuja taitoja käytännön harjoituksissa ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt kiitettävästi.

46

10 ErinomainenOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin ja koko kurssin onnistumiseen. oppilas kykenee soveltamaan kurssilla opetettuja taitoja käytännön harjoituksissa. Hän osaa suunnitella omaa työtään ja työskennellä pitkäjänteisesti. Kurssityöt oppilas on tehnyt erinomaisesti.

Yleistä kurssiarvioinnistaOpettaja selvittää jokaisen jakson alussa kurssinsa tarkat arviointikriteerit oppilaille.

Yleisesti noudatetaan seuraavaa käytäntöä:

1. Etukäteen arvioitavaksi ilmoitettujen tuotosten keskiarvo on kurssiarvosanan perusta. Jos kurssin tuotokset ovat vaikeusasteeltaan erilaiset, opettaja ilmoittaa kurssin alussa tuotosten vaikutuskertoimen. Jos kerrointa ei ilmoiteta, tuotokset ovat samanarvoiset.

2. Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus ( + / - 1 ):- aktiivinen ja innostunut osallistuminen- omien taitojen vastuullinen, tavoitteellinen ja järjestelmällinen kehittäminen- suhtautuminen oppilastovereihin- sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

PäättöarviointiKaikki taideviestinnän kurssit ovat samanarvoiset, ja siksi päättöarvosanan perusta on suoritettujen kurssien keskiarvo. Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus ( + / - 1 ):- esiintyminen koulun tilaisuuksissa- esiintyminen koulun edustajana koulun ulkopuolisissa tilaisuuksissa- menestyminen koulun edustajana paikallisissa tai valtakunnallisissa suullisen esitystaidon tai kirjoittamisen kilpailuissa

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty päättöarvioinnin hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteerit. Ks. www.oph.fi/info/ops opetussuunnitelman perusteet, äidinkieli ja kirjallisuus.

Kurssien tavoitteet, sisällöt ja työtavat

1. LEHTIKURSSI / 38 h / valinnainen

TavoiteKirjoittamisen taitojen vahvistaminen, monipuolistamien ja harjaannuttaminen

Sisältö Luetaan ja analysoidaan erilaisten lehtien tekstityyppejä ja kirjoitetaan lehtitekstejä. Oppilaat voivat halutessaan muodostaa lehden toimituskunnan ja toimittaa lehden, seinälehden tai lehtisen nuoria kiinnostavasta tai ajankohtaisesta aiheesta. Kurssilla kiinnitetään huomiota oikeinkirjoitukseen, oikeakielisyyteen ja siihen, miten lehtiteksti kirjoitetaan ja millaisia ilmauksia lehtitekstissä käytetään.

Työtavat

47

http://www.oph.fi/info/ops

Lehtitekstien lukeminen ja analysointi, keskustelu, ryhmä- ja yksilötyö, lehtitekstien kirjoittaminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, opettajajohtoinen teoriaopetus ja mahdollinen toimittajavierailu

Arviointi Ks. valinnaisten kurssien yleinen osa

2. KYNÄILIJÖIDEN SEURA / 38 h / valinnainen

Tavoite Kirjoittamisen taitojen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

Sisältö Harjoitellaan kirjoittamista monenlaisten virikkeiden, kuten kokemusten, havaintojen, kielileikkien, ajatusten, kuvien, tekstien, unien, tietojen, mielikuvituksen, äänien, musiikin, liikkeiden ja toiminnan avulla. Opetellaan ja harjoitellaan kerronnan ja kielen keinoja. Kirjoitetaan erilaisia tekstejä ja esitetään niitä. Harjoitellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

TyötavatVirikemateriaalin analysointi ja käyttäminen, keskustelu, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, tekstien kirjoittaminen ja esittäminen ja opettajajohtoinen teoriaopetus


3. KOKONAISILMAISUN KURSSI / 38 h / valinnainen

TavoitePuheilmaisun ja esiintymistaitojen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

Sisältö Harjoitellaan keskittymistä, rentoutumista ja virittäytymistä. Harjoitellaan äänenkäyttöä. Opetellaan ja harjoitellaan kerronnan, keskustelun, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja draaman avulla. Opetellaan roolin valmistamista ja valmistetaan mahdollisuuksien mukaan pienimuotoinen näytelmä tai muu suullinen esitys. Harjoitellaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

TyötavatDraamaharjoitukset, roolityö, tekstien ja muun virikemateriaalin analysointi, keskustelu, palautteen antaminen ja vastaan ottaminen, oppimispäiväkirjan pitäminen, ryhmä- ja yksilötyö sekä opettajajohtoinen teoriaopetus


4. KIRJOITTAEN JATKO-OPINTOIHIN / 38 h / valinnainen

Tavoite Kirjoittamisen taitojen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

Sisältö

48

Ohjataan oppilaita kielen tietoiseen tarkasteluun. Vahvistetaan niitä kirjoittamisen, analysoimisen ja lukemisen taitoja, joita tarvitaan jatko-opinnoissa Ohjataan oppilaita tulkitsemaan ja erittelemään ilmauksia sekä arvioimaan ja hyödyntämään erilaisia tekstejä. Tyyliin ja kielenkäyttöön kiinnitetään huomiota. Harjoitellaan asioimaan sekä suullisesti että kirjallisesti elämän eri tilanteissa. Opetellaan virallisen kirjeen vakioasettelumalli ja kirjoitetaan virallinen kirje.

TyötavatTekstien lukeminen ja analysointi, keskustelu, yksilö-, pari- ja ryhmätyö, kirjoitusharjoitukset, opettajajohtoinen teoriaopetus


5. KULTTUURIMATKALLA / 38 / valinnainen

TavoiteKulttuurin kokemisen taitojen vahvistaminen, monipuolistaminen ja harjaannuttaminen

SisältöOhjataan oppilaita aktiivisiksi ja kriittisiksi kulttuurin kuluttajiksi tutustumalla teatteriesitykseen, Turun kulttuurikeskuksen, museoiden tai kirjaston tarjoamaan tapahtumaan tai tilaisuuteen, taidenäyttelyyn ja / tai muuhun ajankohtaiseen kulttuuritilaisuuteen tai tapahtumaan. Ennen vierailua hankitaan tietoa aiheesta. Vierailun jälkeen analysoidaan aihetta sekä keskustellaan ja / tai kirjoitetaan aiheesta.

ArviointiKs. valinnaisten kurssien yleinen osa

9.1.3 Suomi toisena kielenä ( S2-opetus)

Suomi toisena kielenä -opetus on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisten veroinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä on äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yksi oppimäärä, jolla on omat opetussuunnitelmassa määriteltävät tavoitteensa ja sisältönsä. S2-opetus on omana oppimääränään arvioitava aine, jota opiskeleva oppilas voi saada myös S2-tukiopetusta.

Suomi toisena kielenä -opetus ei noudata vuosiluokkajakoa. Oppilaat sijoitetaan ryhmiin osaamisen tason mukaan.

Opetusryhmien muodostamiseen ja opetussisältöihin vaikuttavat mm.

- oppilaan ikä- aikaisempi koulunkäynti Suomessa tai muualla- eri oppiaineissa tarvittavat perustaidot- integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Oppilaan luokanopettaja tai suomi äidinkielenä -opettaja yhdessä suomi toisena kielenä -opettajan kanssa arvioi oppilaan suomen kielen tason ja päättää oppilaan oppimäärästä ja opetusryhmästä.

Jos oppilas opiskelee S2-oppimäärää, opetuksessa noudatetaan valtakunnallista S2-opetussuunnitelmaa.

49

Topeliuksen koulussa käy S2-opettaja kerran viikossa. Oppilas opiskelee muina aikoina suomea eriytettynä suomi äidinkielenä -tunnilla. S2-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt ovat osittain yhteneviä suomi äidinkielenä -oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen kanssa.

Tavoitteet

Oppilas saavuttaa sellaiset kielen perustaidot, että hän kykenee seuraamaan suomenkielistä opetusta ja ymmärtämään eri oppiaineiden keskeiset sisällöt sekä suullisessa että kirjallisessa muodossa. Tavoitteena on käytännön kielitaito ja kielellisen tietoisuuden lisääminen kaikilla kielen käytön osa-alueilla. Jokaiselle oppilaalle voidaan määrittää omat henkilökohtaiset tavoitteet, joiden lähtökohtana ovat muun muassa oppilaan sen hetkinen kielitaito ja henkilökohtaiset ominaisuudet.

Sisällöt

Opetus on rakennepainotteista ja perustuu suomen kielen perusrakenteisiin. Opetuksessa pyritään vahvistamaan sekä oppilaan suullista ilmaisutaitoa että oppilaan valmiuksia ilmaista itseään myös kirjallisesti. Sanavaraston laajentamiseen kiinnitetään huomiota. Oppiaines pyritään valitsemaan oppilaan omasta kokemuspiiristä ja elinympäristöstä käytössä olevan oppimateriaalin mukaisesti.

Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisen S2-opetussuunnitelman keskeisiä sisältöjä:

Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan• henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilö- kunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet• eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet • juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat;arjen perinne ja elämänmuoto

Rakenteet ja kielitieto• äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet• kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseen-jäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyy-pit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus• sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit • puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu • suomi maailman kielten joukossa

Lukeminen ja kirjoittaminen• suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet• mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä• tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin

Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus• ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset• keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet • mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri • kirjaston käyttö, tietoja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta

50

• tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot• puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen• kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen• omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen • puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä • neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen

Kielenopiskelutaidot• oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana, merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi.

Arviointi

Jos suomi ei ole maahanmuuttajaoppilaan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti.

Suomi toisena kielenä -arvioinnissa erityisen tärkeää on oppilasta opettavien opettajien yhteistyö. Arvioinnissa tulee huomioida oppilaan sen hetkinen tilanne: perhe-, koulutus- ja kulttuuritausta.

Oppilaan pitää saada kaikilla suomen kielen oppitunneilla S2-oppimäärän mukaista opetusta. Oppilas siis arvioidaan S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti, vaikka hän opiskelisikin suomea eriytettynä suomi äidinkielenä -tunnilla.

S2-oppilaan arviointi voi olla sanallista kaikissa oppiaineissa lukuun ottamatta päättöarviointia. Turun kaupungin S2-opetussuunnitelemassa kuitenkin suositellaan, että S2 arvioidaan numerolla viimeistään seitsemännellä luokalla.

Valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (8):

Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.

KielitaitoKielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: B1.1–B1.2

KulttuuritaidotOppilas tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.

KielenopiskelutaidotOppilas on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan opiskelevan oppilaan oppimäärä voidaan vaihtaa suomi äidinkielenä -oppimääräksi, mikäli hänen kielitaitonsa arvioidaan olevan äidinkielisen

51

tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Tällöin oppilas opiskelee ja hänet arvioidaan suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti, aivan kuten suomenkieliset oppilaat.

9.2 Toinen kotimainen kieli ruotsi B1-oppimäärä vuosiluokat 7 – 9

Yleinen osaRuotsi on maamme toinen virallinen kieli, ja sen asema yhteiskunnassamme merkittävä. Myös pohjoismaisessa yhteistyössä edellytetään jonkin skandinaavisen kielen hallintaa. Koska ruotsin kielen taito on työmarkkinoilla monilla aloilla edellytys työpaikan saannille, pyritään oppiaineen opinnoissa antamaan oppilaalle vankka käytännön kielitaidon pohja, jota hän myöhemmissä opinnoissaan pystyy syventämään ja laajentamaan.

Ruotsin kielen opetuksessa tuodaan esille sekä suomenruotsin että riikinruotsin ominaispiirteitä ja ääntämystä. Kielen opinnoissa kiinnitetään huomiota kielen kaikkiin osa-alueisiin: puhuttuun ja kuultuun, kirjoitettuun ja luettuun. Pääpaino on kaikissa kursseissa kuitenkin suullisella harjoittelulla ja kielitaidolla.

Varsinaisen kielen opetuksen lisäksi kursseilla käsitellään ruotsinkielistä kulttuuria niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Ajankohdasta riippuen keskustellaan juhlista ja tavoista sekä mahdollisuuksien mukaan muista ajankohtaisista asioista.

Ruotsin kielen opetukseen kuuluu myös oppilaan tutustuttaminen muiden Pohjoismaiden kieliin ja kulttuureihin sekä maantuntemukseen. Pohjoismaiden välisen yhteistyön eri muodot ja merkitys ovat myös keskustelun aiheena.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas selviytyy ruotsin kielellä jokapäiväisen elämän viestintätilanteissa ja tuntee ruotsin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja. Hän tutustuu suomenruotsalaisiin ja suomenruotsalaiseen kulttuuriperintöön. Hän asennoituu ennakkoluulottomasti ja tuntee elävää kiinnostusta ruotsin kieleen, ruotsia äidinkielenään puhuviin ja ruotsinkieliseen kulttuuriin. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas saa tietoja Pohjoismaista, niiden kansoista ja kulttuureista. Hän kykenee myös itsenäisesti kehittämään kieli- ja opiskelutaitojaan, itsearviointikykyään ja vastuuntuntoaan.

Arviointi Ruotsin kielessä oppilaan osaamista arvioidaan hänen kurssin aikana antamiensa näyttöjen pohjalta.

Näyttöjä ovat osallistuminen tuntikeskusteluun sekä muihin kirjallisiin, suullisiin ja ilmaisullisiin tehtäviin, kokeet ja sanakokeet, oppilastyöt, järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, innostus ja myönteinen asenne ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuria kohtaan, vastuullinen ja tavoitteellinen kielenoppimistaitojen kehittäminen sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen.

Arvosanakriteerit

4 Hylätty Näytöt puuttuvat ja/tai oppilaalla on runsaasti poissaoloja.

5 Välttävä Oppilas saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat hänen pyrkivän ruotsin kielen lukemisen, kirjoittamisen, puhumisen ja kuullun ymmärtämisen taitoon.

6 Kohtalainen

52

Oppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt, mutta tulokset ovat vaatimattomat.

7 TyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti, mutta tulos on niukka ja epätasainen.


9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloittainen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaan kiitettävästi.

10 ErinomainenSama kuin 9, mutta oppilas on tehnyt kurssityöt erinomaisesti.

PäättöarviointiPäättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen vuosiluokilla 8 – 9. Osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Hyvän osaamisen arviointikriteerit 9. luokan päättyessä: Kuullun ymmärtäminen (A2.2), puhuminen (A2.1), luetun ymmärtäminen (A2.2) ja kirjoittaminen (A2.1).

Kurssikohtainen opetussuunnitelma vuosiluokille 7 – 9

1 kurssi 1 / 38 h / pakollinen

TavoiteOppilas osaa muodostaa yksinkertaisen ruotsinkielisen lauseen. Hän pystyy esittäytymään ja tervehtimään ruotsiksi sekä kertomaan itsestään ja ystävistään sekä perheestään. Hän osaa tehdä kysymyslauseita. Tavoitteena on myös saada oppilas kiinnostumaan ruotsin kielen opiskelusta.

SisältöKurssilla opitaan tärkeimmät tervehdykset. Keskustellaan Suomen ruotsinkielisistä alueista, opitaan kaupunkien ja muiden paikkakuntien nimiä. Opiskellaan numerot ja kellonajat, kuukaudet ja vuodenajat. Tutustutaan substantiivien sukuihin ja niiden taipumiseen yksikössä (epämääräinen ja määräinen muoto). Opitaan kieltosanat ja niiden käyttö. Erityistä huomiota kiinnitetään ääntämiseen ja ruotsin kielen erityispiirteisiin.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.

Arviointi Kurssi arvioidaan yleisessä osassa esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaisesti.

2 kurssi / 38 h / pakollinen

53

Tavoite Vahvistetaan ääntämistä ja tutustutaan tarkemmin ruotsalaiseen kulttuuriin. mm. ruotsinkielisiä lehtiä ja ruotsalaisia urheilijoita sekä juhlia.

Sisältö Aihepiireinä ovat henkilöiden ja heidän ulkonäkönsä kuvaileminen. Puhutaan vapaa-ajasta ja harrastuksista. Opitaan ilmaisemaan mielipiteitä, keskustellaan koulusta ja käydään kahvilassa, matkustetaan ja lomaillaan. Opetellaan värit. Rakenteista tutustutaan verbitaivutukseen preesensissä ja apuverbeihin. Prepositioita sekä adjektiivien taipuminen opitaan. Opiskellaan monikon epämääräinen ja määräinen muoto sekä sanajärjestys.




Tavoite Opitaan tutustumisfraaseja, keskustelemaan puhelimessa, kertomaan asumisesta ja vaatetuksesta, ostamaan lippuja, kirjoittamaan ja ymmärtämään aihepiiriin liittyviä lyhyitä viestejä.

Sisältö Aihepiireinä ovat koti, asuminen, pukeutuminen sekä matkustaminen ja suomalaisruotsalainen ystävyysvaihto. Rakenteista opitaan omistussanat, persoonapronominien possessiivi- ja objektimuodot, verbeistä konjugaatiot ja imperfektimuodot, opiskellaan järjestysluvut, puhutaan ajanmääreistä ja adverbeista.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opiskelussa.



TavoiteOpitaan kysymään ja kertomaan voinnista, keskustelemaan säästä, ruokailusanastoa, tien kysymistä ja opastamista. Tutustutaan Tukholman keskeisimpiin nähtävyyksiin.

Sisältö Aihepiireinä ovat hyvinvointi ja tunteet, säätila, ruoka ja ateriat, matka Tukholmaan. Rakenteista opitaan verbin perfekti- ja pluskvamperfektimuodot, prepositioilmauksia, ajan ilmauksia, man-rakenne ja järjestysluvut.

Työtavat

54

Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opiskelussa.


5 kurssi / 38 h / pakollinenTavoite Tutustutaan Pohjoismaihin, niiden kieliin, kulttuureihin ja historiaan. Opitaan maiden ja kielten nimiä sekä ammatteja ruotsiksi.

Sisältö Aihepiirejä ovat Pohjoismaat ja niiden kielet, elinkeinot ja kulttuuri. Pohditaan tulevaisuutta ja ammatinvalintaa. Opiskellaan matka- ja luontosanastoa. Rakenteista opiskellaan infinitiivi, imperatiivi, adjektiivin vertailu ja sivulause. Vanhoja tuttuja rakenteita kerrataan ryhmän tarpeen mukaan.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opiskelussa.



Tavoite Opitaan lisää Pohjoismaiden nykyisyydestä ja historiasta. Opitaan kertomaan työstä ja vapaa-ajasta sekä ymmärtämään lehtitekstejä. Opitaan ympäristösanastoa. Erityisesti kiinnitetään huomiota kohteliaaseen kielenkäyttöön.

Sisältö Aihepiireinä ovat työ ja lepo, ystävyys, vastuu itsestä ja ympäristöstä. Rakenteista opiskellaan konditionaali, refleksiivipronominit ja refleksiiviverbit sekä substantiivin epämääräisen muodon käyttö. Aikaisemmin opittuja rakenteita kerrataan.



9.3 Vieraat kielet

9.3.1 Englanti A1-oppimäärä vuosiluokat 3 – 6

Yleinen osa

Kielen opinnoissa pyritään luomaan myönteinen pohja myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A1-kielen opinnoissa käytetään ja harjoitellaan kaikkia kielen käytön osa-alueita: puhuttua ja

55

kuultua, kirjoitettua ja luettua. Alusta asti oppilasta kannustetaan rohkeuteen ilmaista itseään vieraalla kielellä. Kielenopiskelu on luonteeltaan luovaa ongelmanratkaisua.

Varsinaisen kielen opetuksen lisäksi oppilaat tutustutetaan englantia puhuvien maiden kansoihin ja kulttuureihin. Opetuksessa pyritään hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa sekä ottamaan huomioon Turun asema kansainvälisenä ja historiallisena kaupunkina.

YleistavoiteOpetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy kiinnostus englannin kieltä kohtaan sekä rohkeus kommunikoida vieraalla kielellä mahdollisimman toimivin kommunikointistrategioin. Kielitaidon kannalta tavoitteena on, että oppilas pystyy hyvin ymmärtämään normaalitempoista yleisluontoista puhetta ja osallistumaan keskusteluun. Oppilas ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin keskeisen sisällön ja pystyy kirjoittamaan itseään lähellä olevista aihepiireistä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen. Oppilas osaa käyttää englannin kielen sanastoa, sanontoja ja rakenteita oikein ja monipuolisesti ja soveltaa englannin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja. Tavoitteena on myös opettaa oppilaalle toimivia ja taloudellisia vieraan kielen opiskelutottumuksia.

Pyrkimyksenä on antaa oppilaalle valmiuksia käyttää englannin kieltä viestinnän välineenä eri kulttuureja edustavien ihmisten välillä arkielämän eri tilanteissa sekä totuttaa oppilas kielten jatko-opiskelun kannalta toimiviin opiskelustrategioihin.

ArviointiOppilaan menestystä arvioidaan 3. luokan keväästä lähtien numeroarvosanoin. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeet, sanakokeet, kirjalliset ja suulliset esitelmät, kirjalliset läksynkuulustelut, kotitehtävien järjestelmällinen tekeminen, harrastuneisuus, tuntiaktiivisuus sekä yleinen asenne kielen oppimisista kohtaan. Nostava tai laskeva vaikutus on sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattamisella.

4 hylättyOppilaan kokeiden keskiarvo 4 tai oppilas ei ole osallistunut kokeisiin lainkaan. Oppilas ei osallistu oppituntiin, ei osoita kiinnostusta ja jättää kotitehtävät tekemättä.

5 välttäväOppilaan perustaidossa on tuntuvia aukkoja, näyttöä vain joiltakin alueilta ja sanaston hallinta vähäistä. Oppilaan kokeiden keskiarvo vähintään 4,5. Oppilas on tunnilla passiivinen, keskittyy töihin ajoittain. Opiskelutaidot ovat heikot ja oppilas tarvitsee niissä lisäohjausta.

6 kohtalainen Oppilaan kirjallinen ja suullinen viestintä kohtalaista ja kokeiden keskiarvo vähintään 5,5. Hänen keskeisen sanaston hallinnassaan on runsaasti puutteita. Oppilaan tuntiaktiivisuus on passiivista ja kotitehtävät usein tekemättä. Hän omaa kohtalaiset opiskelutaidot.

7 tyydyttäväOppilaan kirjallinen ja suullinen viestintä tyydyttävää ja hänen kokeiden keskiarvo vähintään 6,5. Hänen keskeisen sanaston hallinnassaan on jonkin verran puutteita. Oppilaan tuntiaktiivisuus on tyydyttävää ja kotitehtävät ovat pääsääntöisesti tehty. Oppilas omaa tyydyttävät opiskelutaidot.

8 hyvä

56

Oppilaan kirjallinen ja suullinen viestintä hyvää ja kokeiden keskiarvo vähintään 7,5. Hän hallitsee keskeisen sanaston, osoittaa aktiivisuutta ja harrastuneisuutta kielen opiskeluun. Hänen kotitehtävänsä on tehty säännöllisesti ja hän omaa hyvät opiskelutaidot.

9 kiitettäväOppilaan kirjallinen ja suullinen viestintä kiitettävää ja kokeiden keskiarvo vähintään 8,5. Oppilas hallitsee jonkin verran ylimääräistä sanastoa keskeisen sanaston lisäksi. Hän on aktiivinen ja harrastunut sekä halukas ottamaan selvää asioista. Hän tekee säännöllisesti kotitehtävät ja omaa kiitettävät opiskelutaidot.

10 erinomainenOppilaan kirjallinen ja suullinen viestintä on erinomaista ja kokeiden keskiarvo vähintään 9,5. Hän hallitsee runsaasti ylimääräistä sanastoa perussanaston lisäksi. Oppilas on hyvin aktiivinen tunnilla, harrastunut kielenopiskeluun liittyvistä asioista, ottaa asioista selvää itsenäisesti ja tekee ylimääräisiä kotitehtäviä. Hän omaa erinomaiset opiskelutaidot ja tukee muiden opiskelua.

3. luokka

Tavoite Oppilaalle opetetaan oikeita englannin kielen ääntämistottumuksia ja foneettisten merkkien lukemista. Oppilasta harjoitetaan ymmärtämään helppoa puhuttua ja kirjoitettua englannin kieltä hänelle läheisissä ja konkreettisissa viestintätilanteissa ja kannustetaan reagoimaan ja viestimään itse englannin kielellä. Oppilas ymmärtää vieraan kielen merkityksen viestinnän välineenä ja oppii vieraan kielen opiskelustrategioita.

Sisältö Viestintätilanteissa harjoitellaan esittäytymistä, itsestä ja perheestä kertomista, ruuan ja juoman tarjoamista sekä pyytämistä, säästä kertomista ja koulusanastoa. Tilanteisiin olennaisesti liittyvien sanojen lisäksi opetellaan viikonpäivät, värit, eläinsanastoa, luvut 1-100, aakkoset, maita ja kehonosia. Rakenteissa opitaan verbeistä olla, osata ja omistaa sekä muita yleisiä verbejä yksikön preesensissä, myönteinen ja kielteinen imperatiivi sekä yleispreesens (y. 1. p.). Adjektiiveja, substantiiveja yksikössä ja monikossa, pronomineja ja kysymyssanoja, prepositiot in, on, under ja behind.Kulttuuritaidoissa harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä, erityisesti sanoja please, here you are ja thank you.

Työtavat Opettajajohtoinen työskentely, pari- ja ryhmätyöt, pari- ja ryhmäkeskustelut, kirjallinen ja suullinen esitelmä, draamatyöskentely, soveltavat pelit, laulut ja leikit, oppi-, sana- ja tietokirjojen käyttö, mahdollisuuksien mukaan opetusteknologian ja kielisalkun (portfolion) käyttö.

Arviointi Oppilaan menestystä ei arvioida 3. luokan syksyllä numeroin. Numeroarviointi ( 4 – 10 ) toteutuu 3. luokan keväällä. Arvioinnissa otetaan huomioon kokeet, sanakokeet, kirjalliset ja suulliset esitelmät, kirjalliset läksynkuulustelut, kotitehtävien järjestelmällinen tekeminen, harrastuneisuus, tuntiaktiivisuus sekä yleinen asenne kielen oppimista kohtaan. Nostava tai laskeva vaikutus on sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattamisella. Oppilasta harjaannutetaan itsearviointiin.

4. luokka

57

Tavoite Tavoitteena on kerrata ja laajentaa 3. luokalla opittuja asioita. Vahvistetaan oppilaan oikeita ääntämistottumuksia sekä lukuja kirjoitus- ja kuuntelutaitoa englannin kielellä. Oppilas oppii lisää viestintätaitoja ja omaksuu kielelle ominaisia rakenne- ja kielioppiasioita sekä kulttuuritietoja ja -taitoja erityisesti briteille ominaisilla tavoilla.

Sisältö Viestintätilanteet käsittelevät mm. asioimista, opastamista, säätä, kellonaikaa, sairastamista, kuulumisten vaihtamista ja mielipiteen ilmaisua. Rakenteet kertaavat ja laajentavat edellisen vuoden asioita. Lisäksi perehdytään alustavasti kesto- ja yleispreesensin käyttöön, nyt myös yksikön kolmannessa persoonassa. Opitaan possessiivipronominit sekä epäsäännöllisten substantiivien monikkomuotoja.

Työtavat Opettajajohtoinen työskentely, pari- ja ryhmätyöt, pari- ja ryhmäkeskustelut, kirjallinen ja suullinen esitelmä, draamatyöskentely, soveltavat pelit, laulut ja leikit, oppi-, sana- ja tietokirjojen käyttö, mahdollisuuksien mukaan opetusteknologian ja kielisalkun (portfolion) käyttö.

Arviointi Neljännellä luokalla käytetään numeroarviointia ( 4 – 10 ). Arvioinnissa otetaan huomioon kokeet, sanakokeet, kirjalliset ja suulliset esitelmät, kirjalliset läksynkuulustelut, kotitehtävien järjestelmällinen tekeminen, harrastuneisuus, tuntiaktiivisuus sekä yleinen asenne kielen oppimista kohtaan. Nostava tai laskeva vaikutus on sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattamisella. Oppilasta harjaannutetaan itsearviointiin.

5. luokka

Tavoite Tavoite on edelleen vahvistaa oikeaa ääntämystä ja tutustuttaa oppilaat myös Brittein saarten erilaisiin aksentteihin. Tekstinymmärtämiskykyä ja oikeinkirjoitustaitoa vahvistetaan. Harjoitellaan selviytymään vaativammissa keskustelutilanteissa ja vahvistetaan opittujen rakenteiden hallintaa. Opitaan lisää kielioppia ja sanoja sekä idiomeja.

Sisältö Aikaisemmin opittuja asioita kerrataan ja laajennetaan, erityisesti keskitytään yleispreesensin kysymys- ja kieltolauseisiin ja näiden oikeaan sanajärjestykseen. Opetellaan alustavasti imperfekti: be-verbi, säännöllinen imperfekti sekä jonkin verran epäsäännöllisiä imperfektimuotoja. Opetellaan persoonapronominien objektimuodot. Tutustutaan lyhyiden adjektiivien vertailuun sekä artikkelin käytön eroihin (a/an/the). Opetellaan lisää prepositioita sekä there is/there are -rakenteen käyttö. Harjoitellaan alustavasti kestopreesensiä.Kulttuuritaidoissa syvennetään aikaisemmin opittua sekä tutustutaan lähemmin brittiläiseen elämäntapaan sekä britti-ikoneihin (esimerkiksi a policeman, a milkman, erilaisia kylttejä, vasemmanpuoleinen liikenne). Aihepiireinä erityisesti matkustaminen ja tutustuminen Brittein saarten eri osiin: Skotlanti, Wales, Irlanti. Harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä ja käyttäytymistä englantilaisittain.TyötavatOpettajajohtoinen työskentely, pari- ja ryhmätyöt, pari- ja ryhmäkeskustelut, kirjallinen ja suullinen esitelmä, projektityöt, draamatyöskentely, soveltavat pelit, laulut ja leikit, oppi-, sana- ja tietokirjojen käyttö, mahdollisuuksien mukaan opetusteknologian ja kielisalkun (portfolion) käyttö.

Arviointi

58

Viidennellä luokalla arviointi tapahtuu numeroarvioinnilla ( 4 – 10 ). Arvioinnissa otetaan huomioon kokeet, sanakokeet, kirjalliset ja suulliset esitelmät, kirjalliset läksynkuulustelut, kotitehtävien järjestelmällinen tekeminen, harrastuneisuus, tuntiaktiivisuus sekä yleinen asenne kielen oppimista kohtaan. Nostava tai laskeva vaikutus on sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattamisella. Oppilasta harjaannutetaan oppimaan oppimiseen sekä itse- ja pariarviointiin.

6. luokka

Tavoite Oppilaan ääntämisen varmuutta ja kielelle tyypillisten sanontojen osaamista vahvistetaan. Tekstin ymmärtämisen, lukuja kirjoitustaidon kehittymistä harjoitetaan sekä lisätään oppilaan tietoja ja kiinnostusta kieleen ja kulttuuriin. Vahvistetaan aikaisemmin opittujen kielioppiasioiden, rakenteiden ja sanaston hallintaa laajennetuissa tekstiyhteyksissä. Opitaan lisää rakenteita ja sanoja.

Sisältö Kuudennen luokan teemana on koko englanninkielinen maailma. Keskeisenä ajatuksena on erilaisuuden ymmärtäminen ja Brittein saarten lisäksi muihin englantia puhuviin maihin ja kulttuureihin tutustuminen (USA, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Karibian saaret, Intia/Etelä-Afrikka). Tutustutaan sikäläisten lasten koulunkäyntiin ja elämään ja harjoitellaan omasta elämästä kertomista imperfektissä, preesensissä ja mietitään tulevaisuuden suunnitelmia.

Keskeistä rakenneharjoittelussa on aikaisemmin opittujen verbimuotojen kertaus ja syventäminen. Imperfektiä ja kysymyslauseen sanajärjestystä harjoitellaan intensiivisesti ja myönteisen lauseen sanajärjestys (SPOTPA) opitaan alustavasti. Tutustutaan futuuriin (will/won’t). Opitaan myös pitkien adjektiivien vertailu sekä indefiniittipronomineja. Kerrataan prepositioita sekä tutustutaan prepositioverbeihin. Kerrataan ja harjoitellaan apuverbien käyttöä.

Työtavat Opettajajohtoinen työskentely, pari- ja ryhmätyöt, pari- ja ryhmäkeskustelut, kirjallinen ja suullinen esitelmä, projektityöt, draamatyöskentely, soveltavat pelit, laulut ja leikit, oppi-, sana- ja tietokirjojen käyttö, mahdollisuuksien mukaan opetusteknologian ja kielisalkun (portfolion) käyttö.

Arviointi Kuudennella luokalla arviointi tapahtuu numeroarvioinnilla ( 4 – 10 ). Arvioinnissa otetaan huomioon kokeet, sanakokeet, kirjalliset ja suulliset esitelmät, kirjalliset läksynkuulustelut, kotitehtävien järjestelmällinen tekeminen, harrastuneisuus, tuntiaktiivisuus sekä yleinen asenne kielen oppimista kohtaan. Nostava tai laskeva vaikutus on sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattamisella. Oppilasta harjaannutetaan oppimaan oppimiseen sekä itse- ja pariarviointiin.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä

Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin

ymmärtäminenKirjoittaminen

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe- Pystyy

ymmärtämään yksinkertaista

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito- osaa kertoa lyhyesti

itsestään ja lähipiiristään.

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe- Ymmärtää

yksinkertaisia ja

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito- Selviytyy

kirjoittamalla kaikkein

59

puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.

- Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.

- Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

- Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

- Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.

- Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

- Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä

kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttökohteita).

- Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

- Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

- Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).

- Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.

- Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas osaa käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppija sanakirjaa. Oppilas ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

9.3.2 Englanti A1-oppimäärä vuosiluokat 7-9

Yleinen osaEnglantia puhutaan kaikkialla maailmassa. Se on yhä enenevässä määrin kansainvälisen yhteistyön väline. Englantia puhutaan nyt ja tulevaisuudessa sekä työelämässä että vapaa-aikana niin kotimaassa kuin ulkomailla. Käytännön englannin kielen taidon hankkiminen on tärkeää myös oppilaiden jatko-opintojen kannalta.

60

Kielen opinnoissa pyritään vahvistamaan kaikkia kielen osa-alueita: puhuttua ja kuultua, kirjoitettua ja luettua. Pääpaino on kuitenkin varsinkin ensimmäisissä kursseissa suullisella harjoittelulla ja kielitaidolla.

Varsinaisen kielen opetuksen lisäksi oppilaat tutustutetaan englantia puhuvien maiden kansoihin ja kulttuureihin. Mahdollisuuksien mukaan pyritään käsittelemään myös näissä maissa ajankohtaisia asioita.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas pystyy hyvin ymmärtämään normaalitempoista yleisluontoista puhetta ja osallistumaan keskusteluun. Oppilas ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin keskeisen sisällön ja pystyy kirjoittamaan itseään lähellä olevista aihepiireistä tarvittaessa apuvälineitä käyttäen. Oppilas osaa käyttää englannin kielen sanastoa, sanontoja ja rakenteita oikein ja monipuolisesti ja soveltaa englannin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja.

Pyrkimyksenä on antaa oppilaalle valmiuksia käyttää englannin kieltä viestinnän välineenä eri kulttuureja edustavien ihmisten välillä arkielämän eri tilanteissa.

Arviointi Englannin kielessä oppilaan osaamista arvioidaan hänen kurssin aikana antamiensa näyttöjen pohjalta.Näyttöjä ovat osallistuminen tuntikeskusteluun sekä muihin kirjallisiin, suullisiin ja ilmaisullisiin tehtäviin, kokeet ja sanakokeet, oppilastyöt, järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, innostus ja myönteinen asenne englannin kieltä ja englanninkielistä kulttuuria kohtaan, vastuullinen ja tavoitteellinen kielenoppimistaitojen kehittäminen sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

Arvosanakriteerit4 HylättyNäytöt puuttuvat ja/tai oppilaalla on runsaasti poissaoloja.

5 VälttäväOppilas saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat hänen pyrkivän englannin kielen lukemisen, kirjoittamisen, puhumisen ja kuullun ymmärtämisen taitoon.

6 KohtalainenOppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt, mutta tulokset ovat vaatimattomat.

7 TyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti, mutta tulos on niukka ja epätasainen.


9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloittainen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaan kiitettävästi.

10 Erinomainen

61

Sama kuin 9, mutta oppilas on tehnyt kurssityöt erinomaisesti.


Hyvän osaamisen arviointikriteerit 9. luokan päättyessä:Kuullun ymmärtäminen (B1.1), puhuminen (A2.2), luetun ymmärtäminen (B1.1) ja kirjoittaminen (A2.2).Arvioinnin lisänä voidaan käyttää 9. luokan valtakunnallisia kokeita.

Kurssikohtainen opetussuunnitelma vuosiluokille 7 – 9

7. vuosiluokka

1. kurssi How do you do? / 38 h / pakollinen

Tavoite Kerrata ja vahvistaa aiemmin opittuja perusasioita.

Sisältö Tutustutaan, puhutaan ystävistä, lemmikkieläimistä sekä koulusta. Kerrataan aakkoset sekä foneettiset aakkoset ja tavaaminen. Rakenteista opiskellaan verbien taipuminen preesensissä sekä kestopreesens. Kerrataan yleisimperfekti ja kestoimperfekti sekä adjektiivien vertailu. Opiskellaan perfekti ja pluskvamperfekti.

Työtavat Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.


2. kurssi Who are you? / 38 h / pakollinen

Tavoite Opitaan kertomaan harrastuksista ja kiinnostuksista; ehdottaminen ja vastaaminen; kohteliaisuudet ja reagoinnit; ruokailutilanteita: pyytäminen ja tarjoaminen.

Sisältö Opiskellaan verbin –ing -muoto; futuuri, futuuri ja if -ehtolause; sanajärjestys; 1. konditionaali, 1. konditionaali ja if -ehtolause alustavasti; imperatiivi.



8. vuosiluokka

3. kurssi Get up and go / 38 h / pakollinen

Tavoite

62

Opitaan Euroopan maantieteeseen liittyvää sanastoa, maiden ja kielten nimityksiä sekä matkailuun liittyvää sanastoa ja opetellaan kertomaan lomamatkoista.

Sisältö Opetellaan liikennevälineisiin ja liikkumiseen liittyvää sanastoa ja tutustutaan kulkuvälineiden kehittymiseen. Vertaillaan arkipäivää Ruotsissa ja Intiassa nuorten silmin. Kurssin aikana voidaan tehdä Irlantia koskeva projektityö. Rakenteista käsitellään artikkelin käyttöä sekä it-sanan käyttöä muodollisena subjektina. Käsitellään relatiivipronomineja, substantiivin yksikköä ja monikkoa, sekä yksilöllisiä sanoja (news, equipment jne.) sekä ’s ja of-genetiivi.



4. kurssi USA today… and yesterday / 38 h / pakollinen

Tavoite Käsitellään brittienglannin ja amerikanenglannin sanastollisia eroja. Opitaan Yhdysvaltojen eri osavaltioita ja tutustutaan niiden erityispiirteisiin.

Sisältö Kerrataan perusaikamuodot sekä futuurin ja konditionaalin muodostus. Puhutaan luokkaretkistä sekä siirtolaisuudesta. Käsitellään persoonapronominien perus-, objekti- ja omistusmuodotmuodot sekä adjektiiviset omistusmuodot. Kerrataan paikan ja ajan prepositioita. Tutustutaan amerikkalaiseen ruokaan, luonnon erityispiirteisiin ja Hollywoodiin. Keskitytään artikkelin käyttöön maantieteellisissä nimissä. Kurssin aikana voidaan tehdä projektityö Yhdysvalloista.


Arviointi Kurssi arvioidaan yleisessä osassa esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan portfolioarviointi. Portfolion laajuus ja sisältö ovat opettajan päätettävissä ja voi vaihdella oppilaan vihosta aina laajoihin näytetyösalkkuihin, videoihin ja äänitteisiin. Portfolio voi olla kurssikohtainen tai koko lukuvuoden kattava.

5. kurssi Between you and me / 38 h / pakollinen

Tavoite Opitaan keskustelemaan nuorten välisistä suhteista, lähinnä koulukiusaamisesta, sekä nuorten ja vanhempien välisistä suhteista. Kuvaillaan sankareita ja idoleita sekä puhutaan siitä, mikä on sankarin ja idolin välinen ero. Esitellään Suomea ulkomaalaisen silmin.

Sisältö Opetellaan refleksiivipronominit sekä lisää modaaliapuverbejä. Kerrataan ruumiinjäsenten nimitykset. Verbeistä kerrataan päälauseen futuuri ja konditionaali sekä if-lauseen imperfekti ja preesens. Tutustutaan alustavasti 2. konditionaaliin ja if-lauseen pluskvamperfektiin. Kurssin aikana voidaan tehdä Suomi-aiheinen projektityö.

63



9. vuosiluokka

6. kurssi Oh Canada / 38 h / pakollinen

Tavoitteet Aihepiiri liittyy retkeilyyn luonnossa. Opitaan tuntemaan Kanadaa, sekä luontoa että elämää kaupungeissa. Kerrotaan laajemmin omasta vapaa-ajasta.

Sisältö Opetellaan runsaasti luontoon ja retkeilyyn liittyvää sanastoa. Tarjotaan keskustelumalleja aktiivisesta kuuntelemisesta, puheeseen reagoimisesta ja mielipiteen ilmaisemisesta. Keskustellaan mm. kierrättämisestä ja luonnonsuojelusta. Rakenteista opitaan passiivin preesens sekä muut aikamuodot, kuin myös passiivi apuverbin kanssa. Lisäksi opitaan runsaasti fraasiverbejä. Kerrataan adverbit ja niiden vertailu sekä kerrataan refleksiivipronominit.


Arviointi Kurssi arvioidaan yleisessä osassa esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaisesti.Mahdollisuuksien mukaan portfolioarviointi. Portfolion laajuus ja sisältö ovat opettajan päätettävissä ja voi vaihdella oppilaan vihosta aina laajoihin näytetyösalkkuihin, videoihin ja äänitteisiin. Portfolio voi olla kurssikohtainen tai koko lukuvuoden kattava.


Tavoitteet Tutustutaan ammatteihin, tutustutaan yleisesti yhteiskuntaan englanniksi ja luetaan informatiivisia tekstejä. Oppilas osaa kuunnella muidenkin kuin englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden normaalitempoista englantia. Hän osaa ottaa kantaa asioihin, antaa kritiikkiä ja perustella näkemyksensä.

Sisältö Kurssin tekstien ja harjoitusten aihepiirinä on työskentely, media, ympäristön suojelu ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Tehdään CV ja työhakemus. Rakenteista opitaan epäsuora kysymyslause, kerrataan ehtovirkkeet sekä verbin ing-muoto ja to-partikkelin käyttö..

Työtavat Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, kirjoitelma, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.


64


Tavoitteet

Laajennetaan sanavarastoa; keskustellaan kulttuuriin liittyvistä aiheista ja luetaan proosatek tejä sekä tehdään kirjallinen projektityö.

Sisältö Kurssilla keskustellaan, tutustutaan eri kulttuurialoihin, kuten näyttämötaiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin ja kuvataiteeseen. Luetaan lyhyitä proosatekstejä. Voidaan myös keskittyä oppilasta kiinnostaviin aiheisiin ja tehdään kulttuuriin liittyvä kirjallinen projektityö. Lisäksi kerrataan kielioppia.

Työtavat Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, kirjoitelma, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.Arviointi Kurssi arvioidaan yleisessä osassa esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaisesti.

9.3.3. Ranska A1-oppimäärä vuosiluokat 7-9

Yleistavoitteena on, että oppilas - selviytyy ranskan kielellä jokapäiväisen elämän suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa.- tuntee ranskan kielelle ja ranskankieliselle kulttuurille ominaisia viestintätapoja,- kykenee itse kehittämään kielitaitoaan,- oppii tuntemaan elävää kiinnostusta ranskankieliseen maailmaan ja sen kulttuuriperintöön,- kehittää opiskelutaitojaan, itsearviointikykyään ja vastuuntuntoaan.

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, suulliseen ja kirjalliseen tuottamiseen, suppeisiin formatiivisiin kokeisiin ja laaja-alaisiin kurssikokeisiin. Numeroarvostelu 4 – 10.

ErityistavoitteetOppilas kiinnittää puheessaan huomiota ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon ja selviytyy jokapäiväisen elämän puhetilanteissa. Kirjallisen kielen ymmärtäminen ja tuottaminen vahvistuvat. Oppilas uskaltaa ilmaista itseään ja kehittää viestinnällisiä taitojaan draaman keinoin.



7. vuosiluokka


TavoiteOppilas osaa sopia tapaamisia. Hän osaa keskustella kotitöistä, erilaisista vapaa-ajanviettotavoista ja maisemasta sekä tuntee keskeistä ruokasanastoa.

Sisältö

65

Harjoitellaan sopimaan tapaamisia, puhutaan kotitöistä, vapaa-ajanviettotavoista ja maisemasta sekä opitaan ruokasanastoa. Rakenteista kerrataan verbien taipuminen preesensissä, omistuspronominit, kellonaika, lukusanat, lähifutuuri, adjektiivin taivutus ja paikka, passé composé + avoir, intonaatio- ja est-ce que –kysymykset, suorat objektipronominit, partitiivi ja imperatiivi. Uusina rakenneasioina opiskellaan epäsuorat objektipronominit ja en-pronomini.




TavoiteOppilas osaa kertoa musiikkimaustaan ja tuntee ranskalaisia artisteja ja urheilijoita. Hän osaa keskustella jalkapallosta ja seurata jalkapalloselostusta.

SisältöPuhutaan musiikista ja jalkapallosta sekä tutustutaan joihinkin ranskalaisiin artisteihin ja jalkapalloilijoihin. Opitaan tinkimään kirpputorilla ja opetellaan maiden nimiä. Rakenteista kerrataan passé composé + être, imperfekti, genetiivi ja relatiivipronominit qui, que ja où. Uusina rakenteina opitaan refleksiiviverbien passé composé, suorien ja epäsuorien objektipronominien paikka passé composé –lauseessa, adjektiivien vertailu, adverbien muodostus ja vertailu sekä prepositioiden käyttö maannimien kanssa.



3 kurssi / 38h / pakollinen

TavoiteOppilas osaa kertoa tapahtumista menneessä aikamuodossa. Oppilas osaa keskustella sarjakuvista ja tietää Angoulèmen sarjakuvafestivaalin.

SisältöTutustutaan Korsikaan, Angoulèmen sarjakuvafestivaaliin ja Asterixpuistoon. Uusina rakenneasioina opitaan passé composén ja imperfektin käyttö, pluskvamperfekti, y-pronomini ja tout, toute, tous, toutes. Kerrataan adjektiiviset demonstratiivipronominit ja opitaan uutena asiana itsenäiset demonstratiivipronominit.


66


8. vuosiluokka


Tavoite Oppilas osaa kertoa Suomesta ja suomalaisista. Hän tuntee ylpeyttä omasta kulttuuristaan ja osaa nähdä kotimaansa erityispiirteitä myös ulkomaalaisen näkökulmasta.

Sisältö Opitaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin liittyvää sanastoa. Puhutaan kieltenopiskelusta ja aloitetaan tutustumismatka frankofoniseen maailmaan. Rakenteista kerrataan passé composé ja imperfekti, adjektiivin vertailu, pluskvamperfekti, suora objektipronomini ja partisiipin perfektin taipuminen sekä prepositiot maannimien kanssa. Uusina rakenneasioina opitaan gerundi, konditionaali ja si-lause sekä même-sanan merkitykset.




TavoiteOppilas tuntee ranskankielisiä maita ja tiedostaa joitakin keskeisiä eroja ranskan kielen eri varianteissa.

SisältöTutustutaan frankofoniseen maailmaan. Opitaan ranskankielisten maiden sanastoissa olevia eroja ja kuunnellaan erilaisia puhetapoja. Rakenteista kerrataan konditionaali ja si-lause, relatiivipronominit qui, que ja où sekä kysymyslause. Uusina rakenneasioina opitaan futuuri ja si-lause, relatiivipronomini dont, kysymyssana qu’est-ce qui sekä rakenteet l’un des meilleurs ja quelque chose / rien + de/à.




TavoiteOppilas osaa ilmaista mielipiteitään puolesta ja vastaan. Hän osaa keskustella ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista ja kuvailla terveydentilaansa.

67

SisältöPuhutaan terveellisestä ja epäterveellisestä ravinnosta, kotitöistä ja sukupolvien välisistä eroista. Tutustutaan ranskalaiseen hääjuhlaan. Opitaan ilmaisemaan terveydentilaan liittyviä asioita. Rakenteista kerrataan imperatiivi ja al-päätteisen maskuliinin taivutus. Uusina rakenneasioina opitaan konsonanttinen h, partisiipin preesens, inversiokysymys, subjunktiivin muodostus sekä subjunktiivin ja indikatiivin käyttö.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opetuksessa.

ArviointiKurssi arvioidaan yleisessä osassa esitettyjen arviointiperiaatteiden mukaan.


TavoiteOppilas tietää historiallisesti merkittäviä ranskalaisia henkilöitä ja Ranskan vallankumouksen synnyttämiä ranskalaisuuden symboleja. Oppilas osaa uskontoihin liittyvää sanastoa ja ymmärtää, mitä tunnuksettomuus, kirkon ja valtion erillään pitäminen, tarkoittaa ranskalaisessa yhteiskunnassa.

SisältöRanskalaista yhteiskuntaa lähestytään Ranskan historian ja ranskalaisuuden symbolien näkökulmasta. Puhutaan uskonnoista ja tunnuksettomuuden käsitteestä. Tutustutaan visionääri Jules Verneen. Opiskellaan autoilusanastoa ja neuvotaan tietä. Rakenteista kerrataan paljoutta ilmaisevia sanoja. Uusina rakenteina opitaan yhdistetyt relatiivipronominit lequel, laquelle, lesquels, lesquelles, prepositio à omistusmuodoissa sekä depuis-sanan käyttö.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opetuksessa.


9. vuosiluokka


TavoiteOppilas osaa kertoa suomalaisesta koulusta. Hän osaa kirjoittaa työpaikkahakemuksen ja ansioluettelon sekä valmistautua työpaikkahaastatteluun.

SisältöPuhutaan koulusta, opiskelusta ja työelämästä. Vertaillaan suomalaista ja ranskalaista koulujärjestelmää. Rakenteista kerrataan kysymykseen muodostaminen ja opitaan uusina rakenteina epäsuora kysymys ja passiivi.

Työtavat

68

Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus. Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opetuksessa.



TavoiteOppilas tunnistaa suomalaisen ja ranskalaisen tapakulttuurin eroja esim. sinuttelun ja teitittelyn sekä tervehdystapojen osalta. Oppilas osaa keskustella ammatinvalintasuunnitelmistaan ja työelämään liittyvistä kiinnostuksen kohteistaan.

SisältöOpiskellaan ranskalaista tapakulttuuria ja ammatteihin liittyvää sanastoa. Opitaan sananjohtamista ja lainasanoja sekä lisää refleksiiviverbeistä. Uusina rakenneasioina ovat ammatin ilmaiseminen sekä pronominit il, ce, cela ja ça lauseen subjekteina.




TavoiteOppilas tuntee ranskalaisen taiteen eri osa-alueita ja osaa siihen liittyvää sanastoa.

SisältöAihepiirejä ovat taiteen historia ja nykypäivä, kirjallisuus, kuvataiteet, arkkitehtuuri ja musiikki. Kerrataan demonstratiivipronominit ja opitaan historiallinen preesens sekä passé simple.




TavoiteOppilas ymmärtää ajankohtaisiin uutisaiheisiin liittyviä tekstejä ja osaa kertoa mielipiteitään teksteissä käsiteltävistä asioista.

Sisältö

69

Opiskellaan eri aihepiireihin liittyviä tekstejä. Uusina rakenneasioina opitaan indefiniittipronominit, toinen konditionaali, itsenäiset omistuspronominit ja lauseenvastikkeet.



9.3.4 Englanti A2-oppimäärä vuosiluokat 7- 9

Yleistavoitteena on, että oppilas selviytyy englannin kielellä jokapäiväisen elämän viestintätilanteissa, tuntee englannin kielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja, kykenee itse kehittämään kielitaitoaan, asennoituu ennakkoluulottomasti ja tuntee elävää kiinnostusta englannin kieleen, englantia äidinkielenään puhuviin ja englanninkieliseen kulttuuriin, saa tietoja englanninkielisistä maista, niiden kansoista ja kulttuureista, kehittää opiskelutaitojaan, itsearviointikykyään ja vastuuntuntoaan.

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, suulliseen ja kirjalliseen tuottamiseen, suppeisiin formatiivisiin kokeisiin ja laaja-alaisiin kurssikokeisiin. Numeroarvostelu 4-10.

PäättöarviointiPäättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen vuosiluokilla 8 – 9. Osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.Hyvän osaamisen arviointikriteerit 9. luokan päättyessä: Kuullun ymmärtäminen (A2.2), puhuminen (A2.1), luetun ymmärtäminen (A2.2) ja kirjoittaminen (A2.1).

7. vuosiluokka


Tavoite Kerrata ja vahvistaa aiemmin opittuja perusasioita.

Sisältö Tutustutaan, puhutaan ystävistä, lemmikkieläimistä sekä koulusta. Kerrataan aakkoset sekä foneettiset aakkoset ja tavaaminen. Rakenteista opiskellaan verbien taipuminen preesensissä sekä kestopreesens. Kerrataan yleisimperfekti ja kestoimperfekti sekä adjektiivien vertailu. Opiskellaan perfekti ja pluskvamperfekti.




70

Tavoite Opitaan kertomaan harrastuksista ja kiinnostuksista; ehdottaminen ja vastaaminen; kohteliaisuudet ja reagoinnit; ruokailutilanteita: pyytäminen ja tarjoaminen.

Sisältö Opiskellaan verbin –ing -muoto; futuuri, futuuri ja if- ehtolause; sanajärjestys; 1. konditionaali, 1. konditionaali ja if- ehtolause alustavasti; imperatiivi.



8. luokka


Tavoite Opitaan Euroopan maantieteeseen liittyvää sanastoa, maiden ja kielten nimityksiä sekä matkailuun liittyvää sanastoa ja opetellaan kertomaan lomamatkoista.

Sisältö Opetellaan liikennevälineisiin ja liikkumiseen liittyvää sanastoa ja tutustutaan kulkuvälineiden kehittymiseen. Vertaillaan arkipäivää Ruotsissa ja Intiassa nuorten silmin. Kurssin aikana voidaan tehdä Irlantia koskeva projektityö. Rakenteista käsitellään artikkelin käyttöä sekä it-sanan käyttöä muodollisena subjektina. Käsitellään relatiivipronomineja, substantiivin yksikköä ja monikkoa, sekä yksilöllisiä sanoja (news, equipment jne.) sekä ’s ja of-genetiivi.




TavoiteKäsitellään brittienglannin ja amerikanenglannin sanastollisia eroja. Opitaan Yhdysvaltojen eri osavaltioita ja tutustutaan niiden erityispiirteisiin.

Sisältö Kerrataan perusaikamuodot sekä futuurin ja konditionaalin muodostus. Puhutaan luokkaretkistä sekä siirtolaisuudesta. Käsitellään persoonapronominien perusmuodot sekä adjektiiviset omistusmuodot. Kerrataan paikan ja ajan prepositioita. Tutustutaan amerikkalaiseen ruokaan, luonnon erityispiirteisiin ja Hollywoodiin. Keskitytään artikkelin käytön maantieteellisissä nimissä. Kurssin aikana voidaan tehdä projektityö Yhdysvalloista.


71


9. vuosiluokka


TavoiteTiedustellaan erilaisia asioita kohteliaasti, tutkitaan kylttejä ja tiedotteita sekä käydään vaateostoksilla. Tutustutaan ihmisiin ja paikkoihin eri puolilla maailmaa.

SisältöKeskustellaan nuorisokulttuurista, viihteestä ja vapaa-ajasta. Opitaan epäsuora kysymyslause, passiivi ja ehtolause.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, kirjoitelma, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.



TavoiteKirjoitetaan työpaikkahakemus ja käydään työpaikkahaastattelussa. Keskustellaan viestinnän ja viestien maailmasta, maasta sekä erilaisista kulttuureista ja tavoista.

SisältöKeskustellaan nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tieteiden, taiteiden ja urheilun saavutuksista. Opitaan toinen konditionaali ja asiaa infinitiivin käytöstä ja relatiivilauseesta.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, kirjoitelma, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.


9.3.5 Ranska A2-oppimäärä vuosiluokat 4-9

Yleistavoitteena on, että oppilas - selviytyy ranskan kielellä jokapäiväisen elämän suullisissa ja kirjallisissa viestintätilanteissa.- tuntee ranskan kielelle ja ranskankieliselle kulttuurille ominaisia viestintätapoja,- kykenee itse kehittämään kielitaitoaan,- oppii tuntemaan elävää kiinnostusta ranskankieliseen maailmaan ja sen kulttuuriperintöön,- kehittää opiskelutaitojaan, itsearviointikykyään ja vastuuntuntoaan.

72

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, suulliseen ja kirjalliseen tuottamiseen, suppeisiin formatiivisiin kokeisiin ja laaja-alaisiin kurssikokeisiin. Numeroarvostelu 4 – 10.

ErityistavoitteetOppilas kiinnittää puheessaan huomiota ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon ja selviytyy jokapäiväisen elämän puhetilanteissa. Kirjallisen kielen ymmärtäminen ja tuottaminen vahvistuvat. Oppilas uskaltaa ilmaista itseään ja kehittää viestinnällisiä taitojaan draaman keinoin.



4. luokka

Tavoite Oppilas on innostunut ranskan kielestä ja ranskalaisesta kulttuurista. Hän uskaltaa reagoida ja viestiä ranskan kielellä.

SisältöOppilas oppii tervehtimään sekä kertomaan nimensä ja asuinpaikkansa. Hän oppii kertomaan perheestään, sukulaisistaan ja kodistaan sekä omista mieltymyksistään. Opitaan yksinkertaisia kysymyksiä ja vastauksia. Opitaan lukusanat 1-10, epämääräiset ja määräiset artikkelit un, une, des, le, la, l’, les, substantiivien monikko sekä prepositiot dans, sur, sous, devant ja derrière. Opitaan intonaatio ja erilaiset äänteet.

Työtavat Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset sekä opettajajohtoinen teoriaopetus.


5. luokka

Tavoite Oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään vieraalla kielellä. Pyritään vahvistamaan ääntämistä. Tärkeämpää on tulla ymmärretyksi ja saada viestinsä perille kuin olla kieliopillisesti virheetön. Oppilas pyrkii aktiivisesti hankkimaan tietoa ja soveltaa sitä jo ennestään oppimaansa.

Sisältö Puhutaan vapaa-ajasta ja harrastuksista. Opitaan kauppatilanteita, vaatteita ja ammatteja. Opitaan Ranskan maantietoa ja kaupunkeja sekä tärkeimpiä kansallisuussanoja ja kielten nimiä. Opitaan viikonpäivät, kuukaudet ja päivämäärät sekä lukusanat 11-69. Opitaan säännöllisten -er-verbien preesenstaivutus, epäsäännöllisten verbien être, avoir, faire ja prendre preesenstaivutus, omistuspronomineja, kieltolause, artikkelit de la, du ja de l’ sekä est-ce que –kysymys.

73

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset sekä opettajajohtoinen teoriaopetus.


6. luokka

Tavoite Oppilas haluaa ilmaista itseään ranskaksi sekä suullisesti että kirjallisesti, hallitsee kielialueen perustiedot ja pystyy kirjoittamaan lyhyitä tekstejä ja ymmärtää kirjoitettua ja puhuttua kieltä.

SisältöOpitaan kertomaan säästä, kysymään ja kertomaan kellonaikoja. Kysytään ja neuvotaan tietä sekä opitaan erilaisten rakennusten nimityksiä. Tilataan syötävää ja juotavaa sekä kuvaillaan ulkonäköä ja opitaan ruumiinosien nimiä. Opitaan epäsäännöllisten verbien venir, mettre ja pouvoir preesenstaivutus, adjektiivin taivutus ja paikka, genetiivi sekä passé composé.

Työtavat Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset sekä opettajajohtoinen teoriaopetus.


7. vuosiluokka

1 kurssi / 38 h / pakollinenTavoiteOppilas osaa ruokapöydässä tarvittavia kohteliaita ilmauksia. Hän osaa ilmaista asioita imperfektissä. Hän osaa kertoa lomamatkasta ja keskustella TV-ohjelmista.

SisältöOpitaan ruokapöydässä tarvittavia ilmauksia. Puhutaan työelämästä ja lomanvietosta. Opitaan ajanilmauksia, TV-sanoja ja villieläimiä. Uusina rakenteina opitaan partitiivi, imperfekti, imperatiivi ja refleksiiviverbit.




TavoiteOppilas osaa kertoa tapahtumista menneessä aikamuodossa. Hän osaa puhua tärkeistä tapahtumista ihmisen elämässä. Hän tietää ranskalaisia juhlapäiviä.

74

SisältöOpitaan matkailusanastoa ja maantieteellistä sanastoa. Puhutaan nuorten ja aikuisten suhteista. Tutustutaan juhlapäivien nimityksiin ja viettoon. Rakenteista kerrataan säännöllisten verbien preesens, être, avoir, aller ja faire, imperfekti ja passé composé, imperatiivi, kieltoilmaisuja sekä painolliset persoonapronominit. Uusina rakenneasioina opitaan passé composén ja imperfektin käyttö, y-pronomini ja adjektiivien vertailu.



8. vuosiluokka


TavoiteOppilas pystyy ymmärtämään ainakin pääkohdat useista yhteiskuntaa käsittelevistä uutis- ja sanomalehtiteksteistä.

SisältöOpiskellaan uutissanastoa. Puhutaan sodasta ja rauhasta, rikoksesta ja rangaistuksesta, ympäristöstä sekä siirtolaisuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista. Rakenteista kerrataan omistuspronominit, partitiivi, refleksiiviverbien preesens ja relatiivipronominit qui, que ja où. Kerrataan ja opitaan epäsäännöllisiä verbejä. Uusina rakenteina opitaan futuuri, refleksiiviverbien passé composé ja imperatiivi sekä en-pronomini.TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opiskelussa.



Tavoite

SisältöPuhutaan ranskalaisten ruokatavoista ja pöytätavoista, keittiötarvikkeista ja työkaluista. Opitaan tietokonesanastoa sekä urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvää sanastoa. Rakenteista kerrataan adjektiivien vertailu, prepositioita ja suorat objektipronominit. Uusina rakenteina opitaan epäsuorat objektipronominit, suorien ja epäsuorien objektipronominien paikka passé composé –lauseessa, gerundi, konditionaali sekä alustavasti subjunktiivi. Opitaan lisää adverbeja ja indefiniittipronomineja.


75


9. vuosiluokka


Tavoite Oppilas osaa kertoa Suomesta ja suomalaisista. Hän tuntee ylpeyttä omasta kulttuuristaan ja osaa nähdä kotimaansa erityispiirteitä myös ulkomaalaisen näkökulmasta.

Sisältö Opitaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin liittyvää sanastoa. Puhutaan kieltenopiskelusta ja aloitetaan tutustumismatka frankofoniseen maailmaan. Rakenteista kerrataan passé composé ja imperfekti, adjektiivin vertailu, pluskvamperfekti, suora objektipronomini ja partisiipin perfektin taipuminen, gerundi sekä prepositiot maannimien kanssa. Uusina rakenneasioina opitaan konditionaali ja si-lause sekä même-sanan merkitykset.




TavoiteOppilas tuntee ranskankielisiä maita ja tiedostaa joitakin keskeisiä eroja ranskan kielen eri varianteissa.

SisältöTutustutaan frankofoniseen maailmaan. Opitaan ranskankielisten maiden sanastoissa olevia eroja ja kuunnellaan erilaisia puhetapoja. Rakenteista kerrataan konditionaali ja si-lause, relatiivipronominit qui, que ja où sekä kysymyslause. Uusina rakenneasioina opitaan futuuri ja si-lause, relatiivipronomini dont, kysymyssana qu’est-ce qui sekä rakenne l’un des meilleurs.



9.3.6. Ranska B2-oppimäärä vuosiluokat 8-9

8. vuosiluokka


76

Tavoite Tavoitteena on oppia tuoretta nykyranskaa. Opiskelija oppii nopeasti selviytymään ranskan kielellä tavallisista jokapäiväisistä elämäntilanteista. Ranskalaisuus ja ranskalainen tapakulttuuri välittyvät erilaisten kulttuuriosioiden kautta.

SisältöNuoria eri ranskankielisistä maista tutustuu toisiinsa Toulousessa. Ranskan kielen ääntämistä ja kuullun ymmärtämistä harjoitellaan runsaasti ja systemaattisesti. Tapakulttuurisivut ja puhestrategiasivut perehdyttävät tärkeimpiin ranskalaisiin kohteliaisuusilmaisuihin. Opitaan esittäytyminen ja esitteleminen, pyytäminen ja kiittäminen sekä anteeksipyytäminen. Ostetaan lippuja ja kysellään hintoja sekä tilataan ruokaa.



2. kurssi / 38 h / pakollinen

TavoiteKurssin aikana opitaan lisää ranskalaisesta puhuttelusta, mm. toivotuksia ja asioiminen.

SisältöPuhutaan mieltymyksistä ja suunnitelmista sekä musiikista. Opitaan antamaan henkilötiedot ja kertomaan harrastuksista. Ruokasanastoa. Verbeistä opitaan I verbiryhmän taipuminen ja niiden perfektimuodot (passé composé), prepositioita, lukusanoja sekä lähitulevaisuuden futuuri.Työtavat Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opiskelussa.


9. vuosiluokka


TavoiteTämän kurssin tavoitteena on tutustua Pariisiin ja sen nähtävyyksiin.

Sisältö Kerrataan vanhoja rakenteita ryhmän tarpeen mukaan. Opitaan matkailusanastoa ja lipun ostaminen. Kerrotaan säästä, värit. Käydään ostoksilla, tarkkaillaan ympäristöä ja luetaan kylttejä. Verbeistä opitaan II ja III verbiryhmä sekä niiden perfektimuoto (passé composé) ja refleksiiviverbit).

Työtavat

77

Yksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus.Mahdollisuuksien mukaan pyritään hyödyntämään internetiä opiskelussa.



TavoiteKurssin aikana opitaan ilmaisemaan mielipide, käskyjä, kieltoja ja perusteluja. Kirjoitetaan postikortti.

SisältöOpitaan ranskalaisia taiteilijoita ja tutustutaan Louvreen. Varataan ravintolapöytä ja opitaan ravintolasanastoa. Pääpaino on pronominien opiskelussa. Vanhoja rakenteita kerrataan ryhmän tarpeiden mukaan.



9.3.7 Saksa B2-oppimäärä vuosiluokat 8-9

Deutsch macht spa

TavoiteKurssin tavoitteena on oppia arkipäivän tilanteissa tarvittavaa käyttökieltä.

SisältöOpetellaan kielenkäytön perustilanteita, kuten tervehtiminen, kuulumisten tiedustelu ja itsestä kertominen. Käydään läpi saksan kielen erityispiirteet ja ääntäminen. Opetellaan sanastoa ja fraaseja kurssilla käsiteltävien tilanteiden mukaan. Tällaisia tilanteita voisivat olla esim. toisilleen vieraiden ihmisten esittely, tapaamisen sopiminen, vapaa-ajan suunnitelmien tekeminen, asioiminen kaupassa tai ravintolassa, tienneuvominen, matkustaminen jne. Kurssilaiset voivat vaikuttaa käsiteltävien sisältöjen valintaan.

MenetelmätKurssilla käytetään vaihtelevia työtapoja aina opettajajohtoisesta yksilö-, pari- ja ryhmätöihin. Mikäli kurssilaisia kiinnostaa, on kurssilla mahdollista työskennellä myös draaman työtapoja hyödyntäen.

ArviointiKurssi arvioidaan akselilla suoritettu-hylätty.

9.3.8 Espanja B2-oppimäärä vuosiluokat 8-9

Valinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii johdantona kielen jatko-opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

78

Yleistavoitteena on, että oppilas oppii

kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa

ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja

lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä

sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1−A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2−A1.3.

Lisäksi pyrkimyksenä on, että oppilas tutustuu espanjankielisiin maihin ja niiden kulttuuriin.

Kurssien arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, suulliseen ja kirjalliseen tuottamiseen, suppeisiin formatiivisiin kokeisiin ja laaja-alaisiin kurssikokeisiin. Numeroarvostelu 4-10.

Yhdeksännen luokan päättöarviointi perustuu oppilaan osaamiseen vuosiluokilla 8-9. Osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

8. vuosiluokka

Kurssi 1

Oppilas oppii perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä sekä selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Tavoitteena on, että hän osaa kertoa perusasioita itsestä, perheestä ja asumisesta sekä kysyä vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Lisäksi hän saa perustietoutta Espanjasta.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset tehtävät, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään internetiä opiskelussa.

Kurssi 2

Opitaan kertomaan päivärytmistä, mieltymyksistä ja harrastuksista. Harjoitellaan kahvilassa tilaamista ja elokuvalipun ostamista. Laajennetaan Espanjaan liittyvää maantuntemusta.


Kurssi 3

Aihepiirit liittyvät vapaa-ajan viettoon ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla opitaan muun muassa ostamiseen ja matkailutilanteisiin liittyvää kieltä. Lisäksi tutustutaan mm. Espanjan ruokakulttuuriin, urheilijoihin, ilmastoon ja Kataloniaan.

79


Kurssi 4

Opitaan kuvailemaan ympäristöä ja ihmisiä sekä asioimaan lääkärissä. Harjoitellaan lyhyiden kirjeiden kirjoittamista ja tulevaisuudensuunnitelmista kertomista. Lisäksi syvennetään Espanjaan liittyvää maantuntemusta ja tutustutaan Latinalaiseen Amerikkaan.

TyötavatYksilö-, pari- tai ryhmätyönä toteutettavat suulliset ja kirjalliset tehtävät, kuullunymmärtämisharjoitukset, elaborointi ja opettajajohtoinen teoriaopetus. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään internetiä opiskelussa. 9.3.9 Latinan B2 –oppimäärä vuosiluokat 7-9

B2LA1 Familia Romana = Roomalainen perhe- antiikin arkielämää, roomalainen perhe, nimenanto ja pukeutuminen- substantiivien ja verbien taivutusta

B2LA2 Non scholae, sed vitae discimus = Emme opi koulua, vaan elämää varten- roomalaisten asuminen, koulu ja kasvatus, vapaa-aika ja urheilu- kirjallisen perinnön merkitys, kirjojen säilyminen jälkimaailmalle- Turun latinankieliset piirtokirjoitukset- adjektiivien taivutusta, pronomineja

B2LA3 Edo ut vivam = Syön elääkseni- antiikin ruokakulttuuria- verbien taivutusta, lauseenvastikkeita ja prepositioitaB2LA4 Omnes viae Romam ducunt = Kaikki tiet vievät Roomaan- antiikin teknologiaa, liikennejärjestelyjä ja vapaa-ajanviettoa- lukusanat, sivulauseita, verbien aikamuotoja

B2LA5 Dies diem docet = Päivä opettaa päivää- antiikin tieteitä ja taiteita, monikulttuurista antiikkia- substantiivien taivutusta

B2LA6 Roma aeterna = Ikuinen Rooma- antiikki ja nykypäivä- Rooman nähtävyydet9.4 Luonnontieteet9.4.1 Matematiikka vuosiluokat 1-6

Topeliuksen koulun matematiikan opetuksen tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus saada peruskoulun matematiikassa sellaiset perustiedot ja –taidot, joiden avulla he selviytyvät jokapäiväisessä elämässä ja jotka ovat hyvänä pohjana jatko-opinnoissa. Oppilaita ohjataan loogiseen ajatteluun ja täsmälliseen suulliseen ja kirjalliseen matemaattiseen esitykseen. Tavoitteisiin kuuluu myös kehittää oppilaiden ajattelutapaa siten, että he oppimillaan matemaattisilla käsitteillä pystyvät mallintamaan, luokittelemaan ja jäsentämään uusia asioita eteen tulevissa tilanteissa. Lisäksi tavoitteena on oppia geometriaa niin paljon, että oppilailla on arkielämään liittyvistä taso- ja avaruuskuvioista riittävästi sekä laskemiseen että piirtämiseen liittyvää tietoa ja taitoa.

80

Opetuksessa korostetaan erityisesti oma-aloitteista tiedonhankintaa ja pitkäjänteistä työskentelyä.

1. luokka

TavoitteetMatematiikan opetuksen tavoitteena on, että oppilas tottuu ympärillä olevan maailman havainnointiin ja tulkitsemiseen matematiikan keinoin sekä ongelmatilanteiden tunnistamiseen ja niissä toimimiseen. Matematiikka on määrien, muotojen ja lukujen tutkimista. Oppilaiden aikaisempia kokemuksia ja arkipäivän tilanteissa kohtaamia ongelmia hyödynnetään tehokkaasti. Oppilas oppii perustelemaan ratkaisujaan ja selittämään omia ajatusprosessejaan.

SisältöOpetellaan lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. Harjoitellaan kymmenjärjestelmän periaatetta sekä yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella 0 - 100 päässälaskuna ja kirjallisesti. Geometriaa opetellaan muotojen havainnointina, kuvailuna ja nimeämisenä. Mittaamisessa tutustutaan pituuteen, massaan, pinta-alaan, tilavuuteen, aikaan ja rahaan sekä näiden mittaamiseen. Tutustutaan parillisiin ja parittomiin lukuihin.

TyötavatMenetelminä käytetään opettajajohtoista teoriaopetusta, opetuskeskustelua, yksilö- ja paritehtäviä, mekaanisia harjoitteita sekä eriyttämistä resurssien mukaan.

ArviointiOpettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. Ensimmäisen luokan syksyllä oppilaan matematiikan taitoja ei arvioida välitodistuksessa. Ensimmäisen luokan keväällä oppilaan matematiikantaitoja arvioidaan neliportaisella asteikolla.

1. LUOKKA SYKSY

Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla.

1. LUOKKA KEVÄT

Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. 1. luokan keväällä oppilaan matematiikantaitoja arvioidaan 4-portaisella asteikolla Turun kaupungin 2. luokan todistuskaavakkeen pohjalta soveltuvin osin.

2. luokka


SisältöOppilas oppii yhteen- ja vähennyslaskun lukualueella 0-1000, vertailee lukuja, asettaa luvut järjestykseen sekä laskee allekkain lukualueella 0-1000. Oppilas osaa kertotaulut 0-5. Tutustutaan jakolaskuun. Geometriassa vahvistetaan peruskäsitteitä ja opitaan tunnistamaan ja selittämään kaksi- ja kolmiulotteisia muotoja. Opitaan mittavälineiden käyttöä sekä arvioimaan mittaustuloksia. Oppilas oppii mittayksiköt sentti, metri, gramma, kilogramma, sentti, euro, desilitra, litra. Oppilas tunnistaa parilliset ja parittomat luvut, tuntee yksinkertaisia murtolukuja.

81


ArviointiOpettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. 2. luokan syksyllä ja keväällä oppilaan matematiikantaitoja arvioidaan 4-portaisella asteikolla Turun kaupungin todistuskaavakkeella soveltuvin osin. Kaupungin yhteiset kriteerit.

2. LUOKKA SYKSY

Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. 2. luokan syksyllä ja keväällä oppilaan matematiikantaitoja arvioidaan 4-portaisella asteikolla Turun kaupungin todistuskaavakkeella soveltuvin osin. Kaupungin yhteiset kriteerit.

2. LUOKAN KEVÄT

Opettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. 2. luokan syksyllä ja keväällä oppilaan matematiikantaitoja arvioidaan 4-portaisella asteikolla Turun kaupungin todistuskaavakkeella. Kaupungin yhteiset kriteerit.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidotOppilas- osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisussa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajille- pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti- osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä: hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >,= ja <.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebraOppilas- tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen- hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut- tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä - ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa- osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa- tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.

GeometriaOppilas- tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin- osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

82

MittaaminenOppilas- osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika- osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.

3. luokka


SisältöOppilas oppii yhteen- ja vähennyslaskun lukualueella 0-10000, vertailee lukuja, asettaa luvut järjestykseen sekä laskee allekkain lukualueella 0-10000. Oppilas osaa kertolaskut ja kertotaulut 1-9 sekä jakolaskuja päässälaskuna. Geometriassa opitaan kolmio ja nelikulmio sekä suunnikas ja puolisuunnikas. Opetellaan murtoluvun käsite sekä suuruusvertailua. Mittaamisessa laajennetaan pituutta millimetristä kilometriin sekä ajassa sekunnista vuoteen.

TyötavatMenetelminä käytetään opettajajohtoista teoriaopetusta, opetuskeskustelua, yksilö- ja paritehtäviä, mekaanisia harjoitteita sekä eriyttämistä resurssien mukaan.ArviointiOpettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. Suoritukset arvioidaan suhteessa oppilaiden kehitystasoon ja opetussuunnitelman tavoitteisiin. Yleiset kriteerit kuvaavat oppilaan opintomenestystä arvosanoilla 4 – 10. Numeroarvostelussa työskentelytaidot arvioidaan osana oppiaineen arviointia. Nämä kriteerit esitellään oppilaille ja heidän huoltajilleen.

4. luokka


Sisältö4. luokan oppilas osaa lukualueen 1- 1000000. Kertolaskuissa opitaan laskemaan 2-numeroisella kertojalla ja jakolaskussa opetellaan jakokulman käyttö 1-numeroisella jakajalla. Murtoluvuissa syvennetään käsitettä, opitaan sekaluku sekä päässälaskua samannimisillä murtoluvuilla. Opitaan desimaaliluvun käsite. Geometriassa opetetaan kulmat, kolmiot ja nelikulmiot. Mittaamisessa harjoitellaan tietojen etsintää ja tulkintaa diagrammeista ja taulukoista.


83

ArviointiOpettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. Suoritukset arvioidaan suhteessa oppilaiden kehitystasoon ja opetussuunnitelman tavoitteisiin. Yleiset kriteerit kuvaavat oppilaan opintomenestystä arvosanoilla 4 – 10. Numeroarvostelussa työskentelytaidot arvioidaan osana oppiaineen arviointia. Nämä kriteerit esitellään oppilaille ja heidän huoltajilleen.

5. luokka


SisältöOppilas oppii käyttämään 2-numeroista jakajaa. Opitaan murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla sekä murtoluvun laventaminen ja supistaminen. Oppilas oppii murtoluvun muuntamisen desimaaliluvuksi ja päinvastoin. Opiskellaan murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys. Harjoitellaan desimaaliluvun jakamista ja kertomista luonnollisella luvulla sekä opitaan desimaaliluvun pyöristäminen. Opetellaan mittakaavan käsite ja opitaan tunnistamaan peilaus suoran ja pisteen suhteen. Harjoitellaan kulman mittaamista, piirtämistä ja laskemista. Opitaan piirtämään määrätyn kokoinen ympyrä. Opetellaan pinta-alan käsite sekä suunnikkaan ja kolmion pinta-alan laskeminen. Oppilas oppii tulkitsemaan erilaisia diagrammeja, tutustuu tilastollisiin lukuihin ja todennäköisyyden käsitteeseen. Oppilas harjoittelee mittayksikköjärjestelmän käyttöä.


ArviointiOpettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. Suoritukset arvioidaan suhteessa oppilaiden kehitystasoon ja opetussuunnitelman tavoitteisiin. Yleiset kriteerit kuvaavat oppilaan opintomenestystä arvosanoilla 4 – 10. Numeroarvostelussa työskentelytaidot arvioidaan osana oppiaineen arviointia. Nämä kriteerit esitellään oppilaille ja heidän huoltajilleen.


Ajattelun ja työskentelyn taidotOppilas- osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti: välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla- pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyykommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla- osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla- osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; oppilas osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä

84

- osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi- osaa noudattaa sääntöjä.

Luvut, laskutoimitukset ja algebraOppilas- ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla- osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden- osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

GeometriaOppilas- osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta- tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot- ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä- osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyysOppilas- osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja- osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen.

6. luokka


Sisältö6. luokan oppilas osaa kertoa ja jakaa luonnollisella luvulla ja murtoluvulla. Oppilas oppii myös kertomisen ja jakamisen desimaaliluvulla sekä ymmärtää prosentin käsitteen ja prosenttiarvon laskemisen. Vahvistetaan pinta-alan laskemista ja opetellaan tilavuuden laskeminen.


ArviointiOpettaja suorittaa jatkuvaa arviointia oppitunneilla. Suoritukset arvioidaan suhteessa oppilaiden kehitystasoon ja opetussuunnitelman tavoitteisiin. Yleiset kriteerit kuvaavat oppilaan

85

opintomenestystä arvosanoilla 4 – 10. Numeroarvostelussa työskentelytaidot arvioidaan osana oppiaineen arviointia. Nämä kriteerit esitellään oppilaille ja heidän huoltajilleen.

10 ErinomainenOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 9,5. Oppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti ja hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmaratkaisuun. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti sekä osallistuu rakentavasti oppituntien kulkuun. Hän suoriutuu erinomaisesti tehtävistään, on aktiivinen oppija ja hallitsee myös oppisisältöjen ulkopuolista tietoa.

9 KiitettäväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 8,5. Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti oppituntien kulkuun. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta.

8 HyväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 7,5. Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti.

7 TyydyttäväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 6,5. Oppilas on saavuttanut keskeiset tavoitteet ja hän pystyy ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän selviytyy perustehtävistä. Hänen työskentelynsä on suhteellisen passiivista tai vaihtelevaa.

6 KohtalainenOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 5,5. Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet puutteellisesti ja pystyy vain ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Selviytyminen perustehtävistä tuottaa vaikeuksia ja hän osallistuu oppituntien kulkuun harvoin.

5 VälttäväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 4,5. Oppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet välttävästi. Hänen työskentelynsä on erittäin passiivista ja hänen on vaikea selviytyä perustehtävistä. Oppilaan asenne koulutyöhön on usein kielteinen.

4 HylättyOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on 4 tai oppilas ei ole osallistunut kokeisiin laisinkaan. Projektityöt ja muut oppilastyöt ovat jääneet tekemättä. Oppilas ei osallistu tuntityöskentelyyn. Kotitehtävät ovat aina tekemättä. Oppilaan työskentely on heikkoa ja tuesta huolimatta hän ei edisty opinnoissaan riittävästi.

9.4.2 Matematiikka vuosiluokat 7- 9

Yleinen osa

86

Matematiikka on kehittynyt käytännön myötä tarpeesta ratkoa jokapäiväiseen elämään liittyviä ongelmia. Toisaalta on ollut tarve luoda aukoton ja looginen aksioomajärjestelmä, jossa väite osoitetaan oikeaksi käyttäen hyväksi olemassa olevia, oikeaksi todistettuja lauseita. Matematiikka oppiaineena perustuu tähän tunnusomaiseen rakenteeseen ja käsitejärjestelmään. Matematiikka on rakenteeltaan täsmällistä ja loogista ja sen takia opetuksen on edettävä systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Matematiikan ymmärtäminen rakentuu kuin talo, johon ensin tarvitaan kestävä perustus. Alkuopetuksen aikana rakennetaan tätä kestävää perustaa oppilaan matemaattiselle ajattelulle. Seuraavien vuosien aikana tavoitteena ovat ajattelun kehittäminen ja vähitellen matemaattisten ajattelumallien oppiminen ja käsitteiden rakentaminen. Peruskoulun yläluokilla opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä; keskitytään matemaattisten ajattelumallien oppimiseen ja matemaattisten käsitteiden käyttöön ajattelun välineenä.

Matematiikalla on tärkeä merkitys välineenä ratkottaessa arkipäivän ongelmia. Matematiikka on useiden luonnontieteiden ja tekniikan saavutusten ja sovellusten taustalla. Lisäksi yhteiskuntatieteet ja humanistiset aineet tarvitsevat yhä enemmän matematiikkaa. Matematiikan käyttökelpoisuus laskutaidon lisäksi on oivallus, täsmällisyys ja loogisuus, jotka tarjoavat ainutlaatuisen ajattelutavan ongelmien ratkaisuun kaikissa tieteissä ja arkielämässä.Matemaattisiin perusvalmiuksiin kuuluvat myös muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun hallitseminen

Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti tärkeänä vaikuttajana oppilaan henkisessä kasvuprosessissa. Loogisesti enenevässä oppimisessa oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan. Oppilaalle kehittyy terve itsetunto ja hän voi myöhemmin lisätä elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, hän voi osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa ja hänellä on edellytykset elinikäiseen oppimiseen. Seitsemännen luokan sisällöt ovat: rationaaliluvuilla laskeminen, geometriset kuviot ja kirjainlaskenta. Kahdeksannen luokan sisällöt ovat: polynomit, lukujen ominaisuudet ja ongelmanratkaisu, yhtälö, epäyhtälö, verrannollisuus ja tasogeometria. Yhdeksännen luokan sisällöt ovat: prosenttilasku, funktiot ja tilastot, trigonometria, avaruusgeometria, todennäköisyyslaskenta ja yhtälöparit.Ranskankieliset ryhmät noudattavat yläasteen opetussuunnitelmaa, sillä erolla että noin viidesosa kurssin sisällöstä käydään läpi ranskaksi. Tavoitteena on, että oppilaat osaavat käyttää kurssin keskeistä terminologiaa myös ranskan kielellä. Oppikirjat ovat suomeksi, tuntikuulustelut pidetään joko suomeksi tai ranskaksi ja summatiiviset kokeet ovat suomeksi.

ArviointiMatematiikassa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat kokeet, osallistuminen tuntityöskentelyyn, ryhmätyöskentely, havaintojen tekeminen matematiikan ilmiöistä, projektityöt, järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, innostus matematiikkaa kohtaan, vastuullinen ja tavoitteellinen matematiikan taitojen kehittäminen sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen.

Arvosanakriteerit

4 HylättyNäytöt puuttuvat. Runsaasti poissaoloja.

5 VälttäväOppilas saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat että hän osaa matematiikan perusteita riittävästi, jotta hän tulee toimeen arkielämässä.

87


7 TyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti, mutta tulos on niukka ja epätasainen.

8 HyväOppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on ollut yritteliäs ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti hyvin.

9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaaditut kurssityöt tehtävänannon mukaisesti kiitettävästi.

10 ErinomainenSama kuin 9, mutta kurssityöt oppilas on tehnyt erinomaisesti.

PäättöarviointiPäättöarvosana määräytyy kahdeksannen ja yhdeksännen luokan kurssiarvosanojen keskiarvosta päättöarvioinnin kriteerit huomioiden.

7. vuosiluokka

1. kurssi / LUVUT JA LASKUTOIMITUKSET / 38 h / pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan rationaalilukujen ominaisuuksia ja laskulausekkeiden kirjoittamista.

SisältöKurssilla varmennetaan peruslaskutoimituksia ja laskulausekkeiden kirjoittamista. Kurssilla opetetaan rationaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua.

Työtavat Oppitunneilla työskennellään opettajan ohjauksessa. Annetaan sekä yksilöllistä että luokkakohtaista opetusta. Oppimistilanne voi olla keskustelunomainen, kokeileva tai ongelmakeskeinen pitäen lähtökohtana mahdollisimman usein oppilaalle tuttua konkreettista arkielämän tilannetta. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää tukemaan oppimista. Ryhmätöitä ja paritöitä sekä projektitöitä tehdään sopivissa tilanteissa. Korostetaan itsenäisen harjoittelun tärkeyttä, hyvää vihkotyötä ja täsmällistä kirjallista ja suullista esitystä. Kertaamalla asioita pyritään laajahkojen kokonaisuuksien hallintaan.Työskentely voi tapahtua myös luokkatilan ulkopuolella.

ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito.

2. kurssi / GEOMETRISIA KUVIOITA / 38 h / pakollinen

88

TavoiteKurssilla opitaan geometrisia peruskäsitteitä, geometrisia piirtämistehtäviä, monikulmioita, ympyrän käsitettä sekä yhtenevyyttä ja symmetriaa.

SisältöKurssilla opetetaan geometrisia peruskäsitteitä, geometrisia piirtämistehtäviä. Kurssilla opetetaan ympyrän käsitettä sekä yhtenevyyttä ja symmetriaa.


ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet ja osaa käyttää harppia ja viivainta geometrisissa piirrostehtävissä. Lisäksi oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta ja ymmärtää yhtenevyyden ja symmetrian käsitteet.

3. kurssi / LUVUISTA KIRJAIMIIN / 38 h / pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan jaollisuus, tekijöihin jako, alkuluvut ja niihin liittyvät käsitteet, muuttujakäsite, termit ja niiden yhdistäminen, potenssin käsite, laskujärjestys, kymmenpotenssimuoto, yhtälö ja sen ratkaisemisen alkeet, sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälön avulla ja lukujonon käsite.

SisältöKurssilla opetetaan jaollisuus, tekijöihin jako, alkuluvut ja niihin liittyvät käsitteet, muuttujakäsite, termit ja niiden yhdistäminen, potenssin käsite, laskujärjestys, kymmenpotenssimuoto, yhtälö ja sen ratkaisemisen alkeet, sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälön avulla ja lukujonon käsite.


ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa sieventää algebrallisia lausekkeita, osaa korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssin laskusäännöt ja osaa ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta. 8. vuosiluokka

4. kurssi / POTENSSI JA POLYNOMI / 38 h / pakollinen

89

TavoiteKurssilla opitaan potenssi ja potensseilla laskeminen, neliöjuuri ja niillä laskeminen, lukujoukot, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolaskua.

SisältöKurssilla varmennetaan potenssin ja polynomin käsitettä. Kurssilla opetetaan potensseilla, neliöjuurilla ja polynomeilla laskemista sekä lukujoukon käsite.


ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa sieventää polynomilausekkeita, pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä sekä pystyy ratkaisemaan ongelmia eri tavoilla, osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostamisesta.

5. kurssi / YHTÄLÖ JA EPÄYHTÄLÖ / 38 h / pakollinen

TavoiteKurssilla varmennetaan yhtälön käsitettä ja opitaan epäyhtälön käsite. Kurssilla opitaan yhtälön ja epäyhtälön ratkaisemista ja soveltamista sanallisten tehtävien ratkaisussa, vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaisu ja verrannon käsite.

SisältöKurssilla opetetaan yhtälön ja epäyhtälön käsite, niiden ratkaiseminen ja soveltaminen sanallisten tehtävien ratkaisussa sekä vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaisu. Kurssilla varmennetaan suhteen käsite ja opetetaan verranto.


ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön ja epäyhtälön, osaa muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä ja osaa käyttää verrantoa.

6. kurssi / KUVIOIDEN JA KAPPALEIDEN GEOMETRIAA / 38 h / pakollinen

90

TavoiteKurssilla opitaan likiarvoilla laskemista, tasokuvioiden geometriaa, Pythagoraan lause, ympyrän ja sen eri osien pituuksien ja pinta-alojen laskemista, yhdenmuotoisuutta, yksikkömuunnoksia ja suorakulmaisen särmiön tilavuuden laskeminen.

SisältöKurssilla varmennetaan pituus-, pinta-ala- ja tilavuusyksiköiden osaamista ja monikulmioiden piirin ja pinta-alan laskemista. Kurssilla opetetaan likiarvoilla laskemista, Pythagoraan lause, ympyrän ja sen eri osien pituuksien ja pinta-alojen laskemista ja yhdenmuotoisuutta.

TyötavatOppitunneilla työskennellään opettajan ohjauksessa. Annetaan sekä yksilöllistä että luokkakohtaista opetusta. Oppimistilanne voi olla keskustelunomainen, kokeileva tai ongelmakeskeinen pitäen lähtökohtana mahdollisimman usein oppilaalle tuttua konkreettista arkielämän tilannetta. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää tukemaan oppimista. Ryhmätöitä ja paritöitä sekä projektitöitä tehdään sopivissa tilanteissa. Korostetaan itsenäisen harjoittelun tärkeyttä, hyvää vihkotyötä ja täsmällistä kirjallista ja suullista esitystä. Kertaamalla asioita pyritään laajahkojen kokonaisuuksien hallintaan.Työskentely voi tapahtua myös luokkatilan ulkopuolella.

ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa muuntaa tavanomaisempia pituuden ja pinta-alan mittayksiköitä, osaa soveltaa oppimiansa pirin ja pinta-alan laskutapoja, löytää yhdenmuotoisia kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa.

9. vuosiluokka

7. kurssi / PROSENTTILASKU / 38 h / pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan käyttämään prosenttilaskentaa laajemmin ja syvemmin.

SisältöKurssilla varmennetaan prosentin käsite ja sen soveltaminen peruslaskuihin. Kurssilla opetetaan yhtälön käyttö prosenttilaskennassa, korkolaskut, promillen käsite ja liuoslaskuja.


ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu osata käyttää prosenttilaskua arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

8. kurssi / FUNKTIOITA JA YHTÄLÖPAREJA / 38 h / pakollinen

91

TavoiteKurssilla opitaan riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla, funktion määritelmä, funktion arvon laskeminen, funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkinta, suoran yhtälö kuvaajasta, funktion ominaisuuksien tutkiminen ja paraabeli. Lisäksi opitaan yhtälöparin ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti sekä sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöparin avulla.

SisältöKurssilla opetetaan riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla, funktion määritelmä, funktion arvon laskeminen, funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkinta, suoran yhtälö kuvaajasta, funktion ominaisuuksien tutkiminen ja paraabeli, yhtälöparin ratkaiseminen sekä sanallisten tehtävien ratkaiseminen yhtälöparia käyttäen.


ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu osata ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti, tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen, lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

9. kurssi / TRIGONOMETRIA JA AVARUUSGEOMETRIA / 38 h / pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan trigonometriset funktiot, kolmion ratkaiseminen, avaruusgeometrian peruskäsitteitä.

SisältöKurssilla varmennetaan kolmion geometriaa, kurssilla opetetaan trigonometriset funktiot, kolmion ratkaiseminen, avaruusgeometrian peruskäsitteitä


Arviointi

92

Oppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen osien ratkaisemiseen ja osaa soveltaa oppimiaan piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja.

10. kurssi / TODENNÄKÖISYYSLASKENTAA JA TILASTOJA SEKÄ KERTAUSTA / 38 h / pakollinen

Tavoite Kurssilla opitaan tilastojen peruskäsitteitä sekä tilastojen laatimista ja tulkintaa. Lisäksi opitaan todennäköisyyden käsite ja yksinkertaisten todennäköisyystehtävien ratkaisemista. Lisäksi tavoitteena on kerrata peruskoulussa opitut asiat.

SisältöKurssilla opetetaan tilastojen peruskäsitteitä sekä tilastojen laatimista ja tulkintaa ja todennäköisyyden käsite ja yksinkertaisten todennäköisyystehtävien ratkaiseminen. Lisäksi kerrataan peruskoulun aikana aiemmin opittuja asioita.


ArviointiOppilaan hyvän osaamiseen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän, osaa järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä ja ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa sekä osaa ratkaista yhtälöparin algebrallisesti ja graafisesti ja osaa yhtälöparin käytän ongelman ratkaisemisesta.

Arvosanat


5 VälttäväOppilas saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat että hän osaa fysiikan perusteita riittävästi, jotta hän tulee toimeen arkielämässä.



8 Hyvä

93

Oppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on ollut yritteliäs ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti hyvin.



Ympäristö ja luonnontieteet vuosiluokat 1-4

Ympäristö- ja luonnontieto on oppiainekokonaisuus, jossa yhdistyvät biologian, maantiedon, terveystiedon ja ympäristöopin oppiaines, sekä kemian ja fysiikan alkeet mielekkääksi kokonaisuudeksi. Ympäristö- ja luonnontieto tarkastelee luontoa ja ihmistä sekä näiden vuorovaikutussuhteita. Ympäristötiedon opetusta integroidaan myös muiden oppiaineiden opetukseen ja pyritään siten luomaan laajempia kokonaisuuksia. Ympäristöpolun tavoitteita ja sisältöjä toteutetaan.

Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Oppiaineen luonteeseen liittyy myös oppiminen omakohtaisen tekemisen, kokeilun ja vuorovaikutuksen kautta, jonka avainkäsitteinä ovat tutkiminen, keksiminen ja löytäminen. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla kehittyy oppilaan myönteinen ympäristö- ja luontosuhde.

Kestävän kehityksen huomioiminen ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa on keskeistä. Oppilasta ohjataan arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Opetuksessa hyödynnetään koulun lähiluontoa ja mahdollisuuksien mukaan Turun alueen tutustumiskohteita ja yhteistyötahoja. Oppilasta ohjataan etsimään tietoa monipuolisesti eri lähteistä kuten internetistä ja seuraamaan eri tiedotusvälineitä sekä arvioimaan löytämiään tietoja ja niiden luotettavuutta.

1. luokka

YleistavoitteetOppilasta ohjataan toimimaan ympäristössään turvallisesti sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. Oppilasta ohjataan huolehtimaan ympäristöstä ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetuksessa pyritään alusta asti käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään. Luonnosta ja ympäristöstä hankitaan tietoa havainnoimalla, tutkimalla ja lähdeaineistoja käyttämällä.

SisältöTutustutaan luontoon eri vuodenaikoina. Havainnoidaan mahdollisuuksien mukaan erilaisia elinympäristöjä. Opetetaan maapallon pyörimisen vaikutus aikaan, vuorokauden- ja

94

vuodenaikoihin. Ohjataan kartan ymmärtämiseen ja harjoitellaan ympäristössä liikkumista piha-alueen kartan mukaan. Katsotaan Turun ja koko Suomen karttaa. Ohjataan oikeisiin terveystottumuksiin ja omasta terveydestä huolehtimiseen, tutustutaan oman kehon kasvuun ja kehitykseen. Opetetaan turvallista liikennekäyttäytymistä. Keskustellaan kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisestä ja oman fyysisen koskemattomuuden kunnioittamisesta. Pohditaan ruuan alkuperää ja tuotantoketjua. Käsitellään aineiden ominaisuuksia ja olomuotoja. Tutkitaan ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä. Harjoitellaan lämpötilan mittaamista. Tutustutaan kierrätyksen vaikutukseen luontoon. Opitaan, miten toimia tulipalon sattuessa.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt, tutkiva oppiminen, havainnointi, teemapäivät, aihekokonaisuudet.

Arviointi1. luokalla ei arvioida oppilaan tuotoksia numeroin. Opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa hänelle suullista palautetta.

2. luokka

YleistavoitteetOppilas opetetaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin ajatteluun ja toimintamalleihin. Oppilas opetetaan hankkimaan tietoa eri tavoin ja käyttämään ja soveltamaan niitä käsitteitä, joiden avulla luontoa ja muuta ympäristöä selitetään. Oppilas opetetaan pohtimaan ympäristöarvoja ja huolehtimaan ympäristöstä ja toimimaan siinä vastuullisesti. Oppilas opetetaan tekemään havaintoja käsiteltävistä asioista sekä muodostamaan niistä käsitteitä.

SisältöTutustutaan Suomen luontoon eri vuodenaikoina. Havainnoidaan mahdollisuuksien mukaan erilaisia elinympäristöjä. Opetetaan maapallon pyörimisen vaikutus aikaan, vuorokauden- ja vuodenaikoihin. Ohjataan kartan ymmärtämiseen ja harjoitellaan ympäristössä liikkumista piha-alueen kartan mukaan. Katsotaan Turun ja koko Suomen karttaa. Ohjataan oikeisiin terveystottumuksiin ja omasta terveydestä huolehtimiseen, tutustutaan oman kehon kasvuun ja kehitykseen. Opetetaan turvallista liikennekäyttäytymistä. Keskustellaan kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisestä ja oman fyysisen koskemattomuuden kunnioittamisesta. Pohditaan ruuan alkuperää ja tuotantoketjua. Käsitellään aineiden ominaisuuksia ja olomuotoja. Tutkitaan ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä. Harjoitellaan lämpötilan mittaamista. Tutustutaan kierrätyksen vaikutukseen luontoon. Opitaan, miten toimia tulipalon sattuessa.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt, tutkiva oppiminen, havainnointi, teemapäivät, aihekokonaisuudet.


3. luokka

TavoitteetYmpäristöopin tavoitteena on tukea ja ohjata oppilaan kasvua tutkivaksi ja toimivaksi kansalaiseksi, joka ymmärtää ihmisen riippuvuuden luonnonvaroista ja luonnon

95

uusiutumiskyvystä sekä ympäristön tilasta. Lisäksi ympäristötiedon avulla tuetaan ja ohjataan oppilasta luonnon herkkään ja elämykselliseen kokemiseen, mikä herättää tahdon toimia vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Oppilas innostuu ja oppii käytännössä havainnoimaan elinympäristöään.Opitaan havaintojen perusteella tekemään kysymyksiä ja johtopäätöksiä sekä kuvaamaan saamiaan tuloksia ja keskustelemaan niistä.Opitaan hankkimaan tietoja eri lähteistä.Opitaan havaitsemaan ja seuraamaan ihmisen aikaansaamia muutoksia sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä ja opitaan huomaamaan oma vastuu ympäristöstä ja sen siisteydestä.Opitaan tuntemaan eliöitä ja niiden elinympäristöjä sekä ymmärtämään eliökunnan sukulaisuussuhteita. Tavoitteena on erilaisten riippuvuuksien löytäminen ja sen havaitseminen, miten eri lajit ovat yhteyksissä toisiinsa. Tavoitteena on myös harjaannuttaa hahmottamaan maaston, kuvan ja kartan suhdetta sekä piirtämään ja tulkitsemaan yksinkertaisia karttoja.

SisältöTutustutaan lähiympäristön eläimiin kuten lintuihin ja nisäkkäisiin sekä tutustutaan myös lemmikkieläimiin. Tutkitaan pihakasveja ja opetellaan kasvin osat. Tutustutaan veden kiertokulkuun ja käyttöön sekä pohditaan veden säästämistä. Tutustutaan käsitteisiin lampi, suo ja meri.Harjoitellaan ilmansuuntia, karttaa ja karttamerkkejä. Opitaan Suomen rajanaapurit ja tutkitaan Suomen maisemallisia erityispiirteitä. Tutkitaan sääilmiöitä ja säätilaa Suomessa sekä tehdään niistä havaintoja. Suomen kaupungeista keskitytään omaan kotiseutuun, kotikaupunkiin Turkuun.Havainnoidaan kotiseudun luonnonympäristön muuttumista. Pohditaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen etuja. Puhutaan turvallisuudesta jäällä liikkuessa. Havainnoidaan kevään merkkejä luonnosta.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt, tutkiva oppiminen, havainnointi.

ArviointiYmpäristö- ja luonnontiedossa arvioidaan oppilaan oppiaineen sisältöjen hallintaa, hänen tiedollista ja taidollista edistymistään sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä. Luokalla 3 on numeroarvostelu. Arviointi perustuu summatiivisiin kokeisiin, oppilastöihin, tuntiaktiivisuuteen, harrastuneisuuteen sekä oppiaineeseen liittyviin työskentelytaitoihin. Arvosanan määräytyminen esitellään 4. luokan tekstin yhteydessä.

4. luokka

TavoitteetTuetaan ja ohjataan oppilaan kasvua tutkivaksi ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Syvennetään oppilaan havainnointitaitoja elinympäristöstään ja kannustetaan oppilasta edelleen itsenäiseen tiedonhankintaan, hankkimaan tietoja eri lähteistä, kysymysten ja johtopäätösten tekemiseen sekä kuvaamaan saamiaan tuloksia ja keskustelemaan niistä.Opitaan havaitsemaan ja seuraamaan ihmisen aikaansaamia muutoksia sekä luonnossa että rakennetussa ympäristössä ja opitaan huomaamaan oma vastuu ympäristöstä ja sen siisteydestä. Syvennetään tietoja maapallosta, lähivaltioistamme ja niiden erityispiirteistä.Opitaan tuntemaan eliöitä ja niiden elinympäristöjä sekä ymmärtämään eliökunnan sukulaisuussuhteita. Tavoitteena on erilaisten riippuvuuksien löytäminen ja sen havaitseminen, miten eri lajit ovat yhteyksissä toisiinsa. Kehitytään kuvan ja kartan suhteiden ymmärtämisessä sekä yksinkertaisten karttojen piirtämisessä ja tulkitsemisessa.

96

SisältöLähiympäristöstä tutkitaan liikennejärjestelyjä ja turvallisuustekijöitä. Tutustutaan lähiympäristön kasveihin ja eläimiin. Tarkastellaan maapalloa, ilmakehää ja ilmansuojelua.Tutkitaan Suomen sijaintia maapallolla, sen ilmastoa, karttaa, pinnanmuotoja, luonnonmaantieteellisiä alueita, luontoa sekä nimistöä. Opetellaan Pohjoismaat ja Baltian maat. Tutkitaan maiden karttoja, elinkeinoja, yhtäläisyyksiä ja erityispiirteitä sekä Itämeren merkitystä valtioita yhdistävänä tekijänä.


ArviointiYmpäristö- ja luonnontiedossa arvioidaan oppilaan oppiaineen sisältöjen hallintaa, hänen tiedollista ja taidollista edistymistään sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä. Luokalla 4 on numeroarvostelu. Arviointi perustuu summatiivisiin kokeisiin, oppilastöihin, tuntiaktiivisuuteen, harrastuneisuuteen sekä oppiaineeseen liittyviin työskentelytaitoihin.

Oppilaan todistusarvosana määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:


9 KiitettäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti oppituntien kulkuun. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta.8 HyväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti.


6 KohtalainenOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet puutteellisesti ja pystyy vain ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Selviytyminen perustehtävistä tuottaa vaikeuksia ja hän osallistuu oppituntien kulkuun harvoin.


97


KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA NELJÄNNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidotOppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin. Hän luokittelee kappaleita, eliöitä ja ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella. Hän tekee ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön. Hän käyttää erilaisia tietolähteitä ja pohtii tiedon luotettavuutta sekä ilmaisee luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen.

Eliöt ja ympäristötOppilas ymmärtää, kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan, ja osaa kuvata erielinympäristöjen piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa jaotella eläimet selkärangattomiin ja selkärankaisiin. Hän tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata, kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen. Hän tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan. Hän osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja ja ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään. Hän osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa ja ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää avaruudessa pyörivän maapallon ihmisen elinpaikkana; oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden. Hän osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta luontoa ja rakennettua ympäristöä kohtaan ja osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä.

Ympäristön aineita ja ilmiöitäOppilas osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten luuppia, kelloa, pituusmittoja ja lämpömittaria, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä ja osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa. Hän osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; oppilas ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja, ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti. Hän tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten: äänen eteneminen, valon heijastuminen ja lämmön siirtyminen. Hän tuntee myös näön- ja kuulonsuojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti. Hän osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia sekä veden olomuodon muutoksia ja kuvailla veden kiertokulkua luonnossa. Hän ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa. Hän tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä. Hän tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja ymmärtää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia ja tupakka- ja alkoholituotteita. Hän osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveysOppilas tunnistaa kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita. Hän osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja ja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, riittävä uni ja lepo, oikeat työasennot ja ryhti, pukeutuminen, suun terveys, hygienia.

98

Hän osaa perussäännöt kohteliaasta käytöksestä ja ryhmässä toimimisesta. Hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä. Hän osaa kuvata tavallisimpia sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa. Hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä ja osaa yksinkertaisia ensiapu-taitoja sekä osaa hälyttää tai hakea apua tarvittaessa.

TurvallisuusOppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä ja hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot. Hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen ja ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä. Hän tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei. Hän tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä. Hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

9.4.4 Biologia ja maantieto vuosiluokat 5 – 6

5. luokka

TavoitteetSyvennetään maailmankartan tuntemista perehtyen Eurooppaan ja Afrikkaan. Kehitetään kuvan ja kartan suhteiden ymmärtämisessä. Opitaan tuntemaan eliöitä ja niiden elinympäristöjä sekä ymmärtämään eliökunnan sukulaisuussuhteita. Ohjataan oppilasta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa, korostaen omaa vastuuta ympäristöstä ja sen siisteydestä sekä tiedostamaan kierrätyksen merkitys maapallon hyvinvoinnille. Opitaan perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina. Keskustellaan murrosiän tunnuspiirteistä sekä ihmisen seksuaalisuudesta. Tuetaan ja ohjataan oppilaan kasvua tutkivaksi ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Syvennetään oppilaan havainnointitaitoja elinympäristöstään ja kannustetaan oppilasta edelleen itsenäiseen tiedonhankintaan, hankkimaan tietoja eri lähteistä, kysymysten ja johtopäätösten tekemiseen sekä kuvaamaan saamiaan tuloksia ja keskustelemaan niistä.

SisältöIhmisen biologiasta tarkastellaan kehon rakennetta ja keskeisiä elintoimintoja, lisääntymistä sekä murrosiän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia.Painotetaan oman kehon arvostusta ja suojelua. Keskustellaan tervettä kasvua ja kehitystä tukevista ja haittaavista tekijöistä sekä seksuaalisen kehityksestä. Pohditaan ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvistä sosiaalisista tekijöistä, suvaitsevaisuudesta sekä ikäkauteen liittyvistä oikeuksista ja vastuusta. Syvennetään oppilaan tietoja maailmankartan keskeinen nimistöstä ja karttataidoista. Oppilas tutustuu Eurooppaan maailman kartalla ja Euroopan karttakuvaan sekä Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeisiin. Opitaan kasvillisuusvyöhykkeistä sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet. Tutkitaan alueita ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisen toimintaa niissä. Ohjataan oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuutta luonnosta ja ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä. Korostetaan kierrättämisen merkitystä.


99

ArviointiBiologiassa ja maantiedossa arvioidaan oppilaan oppiaineen sisältöjen hallintaa, hänen tiedollista ja taidollista edistymistään sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä. Luokilla 5 ja 6 on numeroarvostelu. Arvioinnin pohjana ovat summatiiviset kokeet, oppilastyöt, tuntiaktiivisuus, harrastuneisuus sekä oppiaineeseen liittyvät työskentelytaidot. Oppilaan todistusarvosanan määräytyminen on esitelty kuudennen luokan arvioinnin yhteydessä.

5. luokka

TavoitteetSyvennetään maailmankartan tuntemista perehtyen Australiaa ja Oseaniaan sekä Aasiaan. Kehitetään kuvan ja kartan suhteiden ymmärtämistä. Opitaan laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia.Opitaan arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Opitaan tuntemaan maatilan ja puutarhan elinympäristönä, tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöön. Ymmärretään ihmisen olevan ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta.Ohjataan oppilasta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa, korostaen omaa vastuuta ympäristöstä ja sen siisteydestä sekä tiedostamaan kierrätyksen merkitys maapallon hyvinvoinnille. Ohjataan oppilasta ymmärtämään vastuu omista teoista ja huomioimaan toiset ihmiset. Pohditaan ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä.Tuetaan ja ohjataan oppilaan kasvua tutkivaksi ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Syvennetään oppilaan havainnointitaitoja elinympäristöstään ja kannustetaan oppilasta edelleen itsenäiseen tiedonhankintaan, hankkimaan tietoja eri lähteistä, kysymysten ja johtopäätösten tekemiseen sekä kuvaamaan saamiaan tuloksia ja keskustelemaan niistä.

SisältöTutustutaan Australiaan ja Oseaniaan sekä Aasiaan, niiden aluemaantietoon, karttaan ja luonnonympäristöön. Tarkastellaan luonnon erilaisuutta ja moninaisuutta. Tutustutaan puutarhaan, maatilaan ja metsään, niiden eläin- ja kasvilajeihin ja tuottavuuteen. Tarkastellaan kasvien kasvua sekä eläinten ja kasvien lisääntymistä. Keskustellaan tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkityksestä hyvinvoinnille sekä hyvistä käytöstavoista ja omasta terveydestä huolehtimisesta. Pohditaan ihmisten erilaisuutta ja ihmisarvon kunnioittamista.

Työtavat Opettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt, tutkiva oppiminen, havainnointi.

ArviointiBiologiassa ja maantiedossa arvioidaan oppilaan oppiaineen sisältöjen hallintaa, hänen tiedollista ja taidollista edistymistään sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä. Luokilla 5 ja 6 on numeroarvostelu. Arvioinnin pohjana ovat summatiiviset kokeet, oppilastyöt, tuntiaktiivisuus, harrastuneisuus sekä oppiaineeseen liittyvät työskentelytaidot.

Oppilaan todistusarvosana määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:

10 ErinomainenOppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti ja hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmaratkaisuun. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti sekä osallistuu rakentavasti oppituntien kulkuun. Hän suoriutuu

100

erinomaisesti tehtävistään, on aktiivinen oppija ja hallitsee myös oppisisältöjen ulkopuolista tietoa.







KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA KUUDENNEN LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidotOppilas osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa. Hän osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia. Hän tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.

Eliöt ja elinympäristötOppilas tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä. Hän tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla. Hän osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla. Hän ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän. Hän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

101

Oppilas osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista. Hän osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä. Hän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta. Hän tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

KarttataidotOppilas osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja. Hän osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä ja hän osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaaOppilas tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallollaOppilas tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet. Hän tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä. Hän osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä. Hän osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.

9.4.5 Biologia vuosiluokat 7-9

Yleinen osaBiologia on oppi elämästä. Biologian opiskelu kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä ja elämän edellytyksiä. Biologian opiskelussa painotetaan tutkivaa oppimista ja oppilaan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Biologian opiskelussa pyritään myös antamaan myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta ja näin kasvattamaan sellaista asennetta ympäristöä kohtaan, että oppilaan ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöä kasvaa.

ArviointiBiologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen.Oppilaan osaamista arvioidaan suullisten ja kirjallisten näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat kokeet, osallistuminen tuntityöskentelyyn, ryhmätyöskentely, projektityöt, järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden opettelu. Lisäksi harrastuneisuus sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen. Edellä olevien näyttöjen painotus vaihtelee kurssin mukaan.

ArvosanakriteeritEdellisen perusteella saadaan seuraavat arvosanakriteerit:

102

4 hylättyNäytöt puuttuvat. Runsaasti poissaoloja.

5 välttäväOppilas saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat, että hän on jossain määrin selvillä biologian perusasioista. Oppilas on tehnyt osan kurssitöistä välttävin tuloksin.

6 kohtalainenOppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt, mutta tulokset ovat vaatimattomat.

7 tyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaadittavat kurssi työt tehtävänannon mukaisesti, mutta tulos on niukka ja epätasainen.

8 hyväOppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on ollut yritteliäs ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti hyvin.

9 kiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja tietoja sekä on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti kiitettävästi.

10 erinomainenSama kuin 9, mutta oppilas on tehnyt kurssityöt erinomaisesti.

PäättöarviointiOppilaan päättöarvosanaan vaikuttavat kaikki yläasteen biologian kurssit. Päättöarvosanaa määrättäessä lasketaan kaikkien kurssien keskiarvo painottaen erityisesti 9. luokan arvosanaa. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8:

Oppilas osaa- käyttää mikroskooppia.- työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaan.- toteuttaa pienimuotoisia tutkimuksia.- tunnistaa lähiluonnon lajeja.- kuvata ekosysteemin rakenteen ja toiminnan.- kuvata solun rakenteen.- selostaa fotosynteesin ja sen merkityksen.- kuvata lisääntyminen ja evoluution peruspiirteet.- jäsentää eliökunnan pääryhmät.- ihmisen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet.- kuvata ympäristönsuojelun tavoitteita ja merkitystä ja tehdä pienimuotoisia tutkimuksia lähiympäristöstään.

7-luokka

1. kurssi / VESIEKOSYSTEEMI / 38 h / pakollinen

103

TavoiteTavoitteena on oppia tuntemaan vesiekosysteemin ominaispiirteitä, rakennetta ja toimintaa. Lisäksi tavoitteena on oppia tuntemaan ja luokittelemaan vesiekosysteemin keskeisiä eläin- ja kasvilajeja.

SisältöKurssilla selvitetään Itämeren ekosysteemin rakennetta, ominaisuuksia ja sen toimintaa. Tutustutaan Itämeren erityispiirteisiin ja keskeiseen lajistoon sekä Itämerta uhkaaviin ympäristöongelmiin ja Itämeren suojeluun.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt, tutkiva oppiminen, havainnointi.Työtapoihin kuuluvat erilaiset laborointiharjoitukset, eliöiden preparoinnit sekä maastotutkimukset. Oppilaita perehdytetään myös kasvien tuntemukseen käyttäen keinona ohjattua kasvienkeruuta.

2. kurssi / ELÄMÄ JA EVOLUUTIO / 38 h / pakollinen (ranskan lukijoille kurssi 8. vuosiluokalla)

TavoiteKurssin tavoitteena elämän perusilmiöiden ymmärtäminen. Tavoitteena on oppia tuntemaan elämän kehityshistoria sekä eri elämänmuotojen luokittelua.

SisältöKurssin pääsisältöjä ovat elämän tuntomerkit ja elämän edellytykset. Eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan luokittelujärjestelmä. Ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet. Solun rakenne ja toiminta. Kasvien ja eläinten rakenne ja toimita.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt. Tutkivia työmenetelmiä kuten laborointeja, mikroskopointia ja mahdollisuuksien mukaan opintokäyntejä ja erilaisia preparointiharjoituksia.

8-luokka

3. kurssi / METSÄEKOSYSTEEMI / 38 h / pakollinen

TavoiteTavoitteena on oppia tuntemaan metsäekosysteemin perusilmiöitä ja niiden edellytyksiä, metsiin liittyviä peruskäsitteitä sekä eliölajeja. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan lähiluonnon muutoksia ja suhtautumaan myönteisesti metsäekosysteemin säilyttämiseen ja suojeluun.

Sisältö Sisältönä on metsäekosysteemin peruslajiston opiskelua ja tunnistamista. Tutustutaan ekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan. Ihmisen vaikutus sekä yksilön vastuu luonnon ekosysteemien hyvinvointiin.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt, tutkiva oppiminen ja havainnointi.Työtapoihin kuuluvat lisäksi erilaiset laborointiharjoitukset sekä maastotutkimukset.

9-luokka

104

4. kurssi / IHMISEN BIOLOGIAA / 38 h / pakollinen

TavoiteTavoitteena on, että oppilas ymmärtää ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot. Lisäksi tavoitteena on se, oppilas tuntee perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ja pystyy selvittämään periytymisen lainalaisuuksia.

SisältöKurssin sisältönä on ihmiselimistön rakenne ja toimita. Lisäksi perehdytään perinnöllisyyden perusteisiin.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt. Työtapoina ovat erilaiset kirjalliset harjoitukset, laboroinnit, haastattelut ja ryhmäkeskustelut, joilla selvitetään ihmisen biologiaan liittyviä keskeisiä asioita.

.

9.4.6 Maantieto vuosiluokat 7-9

Yleinen osa

Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa planeettana sekä sen erilaisia alueita ja alueellisia ilmiöitä. Opetus kehittää oppilaiden maailmankuvaa sekä edistää luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä. Maantiedossa kiinnitetään huomiota luonnon ja ihmisen toiminnan väliseen vuorovaikutukseen sekä opitaan tuntemaan erilaisia kulttuureja. Maantiedon opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua suvaitsevaisiksi, aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä.

ArviointiOppilaan osaamista arvioidaan suullisten ja kirjallisten näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat kokeet, osallistuminen tuntityöskentelyyn, ryhmätyöskentely, projektityöt, järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden opettelu. Lisäksi harrastuneisuus sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen. Edellä olevien näyttöjen painotus vaihtelee kurssin mukaan.

ArvosanakriteeritEdellisen perusteella saadaan seuraavat arvosanakriteerit:

4 hylättyNäytöt puuttuvat. Runsaasti poissaoloja.

5 välttäväOppilas saa aikaan näyttöjä, jotka osoittavat, että hän on jossain määrin selvillä maantiedon perusasioista. Oppilas on tehnyt osan kurssitöistä välttävin tuloksin.

6 kohtalainenOppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt, mutta tulokset ovat vaatimattomat.

105

7 tyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti, mutta tulos on niukka ja epätasainen.

8 hyväOppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on ollut yritteliäs ja tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti hyvin.

9 kiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja sekä on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtäväannon mukaisesti kiitettävästi.

10 erinomainenSama kuin 9, mutta oppilas on tehnyt kurssityöt erinomaisesti.

Päättöarviointi Oppilaan päättöarvosanaan vaikuttavat kaikki yläkoulun maantiedon kurssit. Päättöarvosanaa määrättäessä lasketaan kaikkien kurssien keskiarvo painottaen erityisesti 9. luokan arvosanaa.Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: Oppilas osaa,- etsiä kartoista tutkimiaan paikkoja sekä käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa.- tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa.- havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla.- vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammi tilastotietojen perusteella- hahmottaa maailmaa ja tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet.- soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.- kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisten toimintaa.- vertailla Eurooppaa muihin maanosiin. - selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisten toimintaan. - selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristön suunnitteluun ja kehittymiseen. - suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia.- selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat ja mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi.

7 luokka

1. kurssi / MAA – IHMISEN KOTIPLANEETTA / 38 h / pakollinen

TavoiteTavoitteena on, että oppilas ymmärtää planeetta Maan vuorovaikutussuhteita, maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemaan sekä luonnon ja ihmisen vuorovaikutukseen. Opitaan tutkimaan erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Tavoitteena on lisäksi, että oppilas

106

ymmärtää ja kriittisesti arvioi uutistietoa maailman asioista sekä arvostaa vieraita maita, kansoja ja kulttuureja.

SisältöKurssilla sisältönä on planetaarisuus ja siitä johtuvat ilmiöt. Keskeistä on myös maapallon rakenne sekä endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat. Kurssilla tehdään erilaisia karttaharjoituksia, joiden tehtävänä on perehdyttää oppilas etsimään kartoista tutkimiaan kohteita sekä määrittelemään niiden sijainti ja paikkojen välisiä etäisyyksiä. Perehdytään tilastotietoihin ja laaditaan niiden avulla erityyppisiä diagrammeja. Kurssin sisältönä ovat lisäksi Amerikan mantereen luonnonolot ja kulttuuripiirteet.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt. Opiskelun pohjana ovat tutkiva oppiminen ja elämykset. Opiskelussa käytetään, tulkitaan ja laaditaan erilaisia karttoja, diagrammeja (esim. ilmasto- ja väestödiagrammit) ja tilastoja.Tietolähteinä ovat kirjallisuus, valo-, ilma- ja satelliittikuvat, ajankohtaiset uutislähteet ja sähköiset viestimet. Monipuolisten tietolähteiden käyttö kasvattaa mediakriittisyyteen.

8 luokka

2. kurssi / EUROOPPA OSANA MAAILMAA / 38 h / pakollinen

Tavoite

Oppilas oppii tarkastelemaan Euroopan luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä, sosiaalista ja taloudellista ympäristöä sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Tunnistetaan syitä, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista. Lisäksi tavoitteena on oppia hahmottamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja kansoihin.

SisältöKurssin sisältönä ovat Euroopan karttakuvan hahmottaminen. Luonnonolot, maisemat ja ihmisten toiminnan peruspiirteet ja niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla. Eurooppa osana maailmaa ja maanosan tulevaisuus.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt. Eurooppaa koskevien uutisartikkeleiden analysointi ja taustatietojen hankinta, joilla pyritään hahmottamaan maailman tilannetta ja syventämään tiedon aihepiiriä sekä opettamaan kriittisyyttä tiedon käsittelyssä. Kurssin työtapoihin kuuluvat myös erilaiset karttaharjoitukset sekä ryhmä- ja parityöt.

9 luokka

3. kurssi / SUOMI MAAILMASSA / 38 h / pakollinen

TavoiteTavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta Suomessa ja tietämään ne syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista. Kurssin pyrkimyksenä on myös, että oppilas tuntee ja arvostaa Suomen luonnonympäristöä ja ihmisen luomaa kulttuuriympäristöä ja toimii oman elinympäristönsä kehittymisen puolesta näin edistäen kestävää kehitystä.

107

SisältöKurssin sisältönä ovat Suomen ja lähialueiden luonnonmaantieteelliset perusasiat kuten Suomen maisemakuvan muotoutuminen. Kurssilla käsitellään myös väestömaantieteellisiä asioita sekä luonnon ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Harjoitellaan oman lähiympäristön pienimuotoista tutkimista.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilö-, pari- tai ryhmätyöt . Kurssilla käytetään erilaisia maantieteellisiä työtapoja kuten karttojen, tilastojen ja diagrammien laadintaa. Työtapoina ovat myös erilaiset kenttätutkimusmenetelmät kuten haastattelut, mittaukset ja omien havaintojen teko. Työtapavalikoimiin kuuluvat myös erilaiset kirjalliset harjoitukset, keskustelut ja väittelyt.

9.4.7 Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5 – 6

Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

YleistavoitteetOppilas oppii työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita. Oppilas oppii myös tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta, tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita. Lisäksi oppilas opetetaan käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä. Oppilas perehdytetään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuteen.Sisältö Tutustutaan veden ominaisuuksiin, kiertokulkuun, puhdistamiseen sekä merkitykseen liuottimena. Esitellään käsitteistä atomi ja molekyyli. Tutustutaan ilman ja ilmassa liikkuvien laitteiden ominaisuuksiin. Selvitetään ilmakehän ja sen suojelun merkitystä. Tutustutaan avaruuteen painottaen omaa aurinkokuntaamme. Opetetaan Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä. Tarkastellaan maan vetovoimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä. Tarkastellaan kitkan syntyä ja ominaisuuksia. Opiskellaan turvallista liikkumista ja tapaturmien ehkäisemistä.

Tutustutaan elollisen ja elottoman luonnon aineisiin. Opetetaan käsitteet emäksinen, neutraali ja hapan. Tutustutaan elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperään, käyttöön ja kierrätykseen sekä niiden turvalliseen käyttöön. Tarkastellaan vaikuteaineiden, kuten päihteiden ja huumeiden haittavaikutuksia. Opetetaan lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla. Vertaillaan käsitteitä sarjaankytkentä ja rinnankytkentä. Painotetaan sähköturvallisuutta. Lisäksi tutustutaan erilaisiin sähkön ja lämmön tuotantotapoihin sekä energiavaroihin.


Arviointi

108

Ympäristö- ja luonnontiedossa arvioidaan oppilaan oppiaineen sisältöjen hallintaa, hänen tiedollista ja taidollista edistymistään sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä. Luokilla 3-6 on numeroarvostelu.

Luokilla 3-6 arvostelun pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä oppiaineeseen liittyviä työskentelytaitoja. Oppilaan todistukseen saama arvosana määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:


Oppilas osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin. Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita. Oppilas osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa.

Oppilas tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen. Oppilas tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Oppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja vedenvastus. Oppilas tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen. Oppilas osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Oppilas tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä. Oppilas tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä. Oppilas tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia. Oppilas tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia.



8 HyväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä

109

itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti.





9.4.8 Fysiikka vuosiluokat 7-9

TavoitteetTopeliuksen koulussa fysiikan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla he voivat selviytyä nykyisessä tieto-yhteiskunnassa ja sopeutua siihen. Ihmisen on jo nuorena pystyttävä arvioimaan tietoa kriittisesti ja jopa saavutettava valmiudet luoda uutta tietoa. Tätä varten on oppilaille opetettava paitsi luonnontieteellistä tietoa myös luonnontieteellistä ajattelutapaa ja selvitettävä niitä menetelmiä, joilla tietoa on saatu ja saadaan. Tavoitteena on myös herättää mielenkiintoa näitä oppiaineita kohtaan, jotta saataisiin nykyistä enemmän nuoria suuntaamaan jatko-opintojaan aloille, joissa fysiikalla on huomattava merkitys.

Sisällöt vuosiluokittainSeitsemännen luokan sisältö on aaltoliikkeen, ääniopin ja valo-opin perusilmiöt. Kahdeksannen luokan sisältö on sähköopin ja lämpöopin keskeiset perusilmiöt. Yhdeksännen luokan sisältö on mekaniikan perusilmiöt ja sähköopin perusilmiöiden syventäminen.Yksilöllistä opetussuunnitelmaa noudattavilla luokilla on käytössä yläasteen opetussuunnitelma, sillä erolla, että kurssin sisältöjä voidaan muuttaa käytäntöpainotteisimmiksi. Kurssin teoriaosia voidaan lyhentää tarvittaessa. Ryhmien ollessa yhdysluokkina, kurssien sisällöt saatetaan opettaa eri järjestyksessä. Kurssien arvostelu painottuu enemmän oppilaan omaan oppimisen kehitykseen, kuin luokan yleiseen tasoon.Ranskankieliset ryhmät noudattavat yläasteen opetussuunnitelmaa, sillä erolla että noin viidesosa kurssin sisällöstä käydään läpi ranskaksi. Tavoitteena on, että oppilaat osaavat käyttää kurssin keskeistä terminologiaa myös ranskan kielellä. Oppikirjat ovat suomeksi, tuntikuulustelut pidetään joko suomeksi tai ranskaksi ja summatiiviset kokeet ovat suomeksi.

ArviointiFysiikassa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat kokeet, osallistuminen tuntityöskentelyyn, ryhmätyöskentely, havaintojen tekeminen fysiikan ilmiöistä, projektityöt, järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden

110

opettelu, innostus fysiikkaa kohtaan, vastuullinen ja tavoitteellinen fysiikan taitojen kehittäminen sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen. Edellä olevien näyttöjen painotus vaihtelee kurssin mukaan.

Päättöarviointi

Päättöarvosana määräytyy kahdeksannen ja yhdeksännen kurssiarvosanojen keskiarvosta päättöarvioinnin kriteerit huomioiden.

1. kurssi: Aaltoliike, äänioppi ja valo-oppi / 38 h/ pakollinen TavoiteKurssilla opitaan ymmärtämään aaltoliikkeen, ääniopin ja valo-opin perusilmiöitä.

SisältöKurssilla opetetaan aaltoliikkeen, ääniopin ja valo-opin perusilmiöitä.

TyötavatKoska luonnontieteet ovat kokeellisia tieteitä, asetetaan opetuksen lähtökohdaksi luonnossa tapahtuva ilmiö ja siitä tehtävät havainnot, joita pyritään selvittämään kokeiden ja yksinkertaisten mallien avulla. Kursseilla pyritään työturvallisuuden vuoksi muodostamaan enintään 16 hengen ryhmiä. Laboratoriossa työskennellään opettajan johdolla työpareittain. Opetuskeskustelun, kyselyyn harjaannuttamisen, itsenäisen ja mahdollisimman runsaan laboroinnin ja keskeisten asioiden muistiin merkitsemisen avulla oppilas ymmärtää ja omaksuu ne käsitteet, joita mallien kuvaamiseen tarvitaan ja jotka pohjautuvat luonnon ilmiöissä havaittaviin muuttujiin, mitattaviin suureisiin ja niiden välisiin riippuvuuksiin. Toiminnallisia teollisuusvierailuja tehdään mahdollisuuksien mukaan, jotta jokapäiväisessä meitä lähellä oleva fysiikka tulisi tutuksi ja samalla mielenkiinto heräisi.

ArviointiOppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja vastuuntuntoisesti ohjeita noudattaen, ymmärtää äänen merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta. Lisäksi oppilas tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen heijastumisen ja taittumisen, osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa.

2. kurssi : Lämpöoppi ja sähköoppi/ 38 h/ pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan lämpöopin ja sähköopin sekä magnetismin keskeisiä perusilmiöitä.

SisältöKurssilla opetetaan kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyviä ilmiöitä,

sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset. Perehdytään lämpöenergiaan ja lämmön siirtymiseen. Lisäksi opetetaan sähköopin ja magnetismin perusilmiöitä.

TyötavatKoska luonnontieteet ovat kokeellisia tieteitä, asetetaan opetuksen lähtökohdaksi luonnossa tapahtuva ilmiö ja siitä tehtävät havainnot, joita pyritään selvittämään kokeiden ja yksinkertaisten mallien avulla. Kursseilla pyritään työturvallisuuden vuoksi muodostamaan enintään 16 hengen ryhmiä. Laboratoriossa työskennellään opettajan johdolla työpareittain. Opetuskeskustelun, kyselyyn harjaannuttamisen, itsenäisen ja mahdollisimman runsaan

111

laboroinnin ja keskeisten asioiden muistiin merkitsemisen avulla oppilas ymmärtää ja omaksuu ne käsitteet, joita mallien kuvaamiseen tarvitaan ja jotka pohjautuvat luonnon ilmiöissä havaittaviin muuttujiin, mitattaviin suureisiin ja niiden välisiin riippuvuuksiin. Toiminnallisia teollisuusvierailuja tehdään mahdollisuuksien mukaan, jotta jokapäiväisessä meitä lähellä oleva fysiikka tulisi tutuksi ja samalla mielenkiinto heräisi.

ArviointiOppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että osaa työskennellä turvallisesti ja vastuu tuntoisesti ohjeita noudattaen, oppilas tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä, osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla sekä osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Lisäksi oppilas ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden virtapiirissä ja osaa käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina ja ymmärtää magneettisia perusilmiöitä.

3. kurssi: Mekaniikkaa / 38 h/ pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan mekaniikan perusilmiöitä.

SisältöKurssilla opetetaan mekaniikan perusilmiöitä.


ArviointiOppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja vastuuntuntoisesti ohjeita noudattaen. Oppilas tuntee erilaisia vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia voimia, joilla voidaan muuttaa kappaleen liikettä. Hän osaa käyttää niitä kuvaavia suureita ja yksiköitä tutkiessaan havaitsemiaan ilmiöitä. Hän osaa tulkita graafisia esityksiä sekä tehdä niitä saamistaan mittatuloksista. Oppilas ymmärtää, että joidenkin suureiden välillä on riippuvuussuhteita, jotka johtavat yleisiin laskukaavoihin. Liikkeeseen ja voimaan liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat aika, matka, nopeus, kiihtyvyys, vipu, työ, mekaaninen energia ja teho. Oppilas ymmärtää työn ja energian välisen yhteyden.

Sähköturvallisuuden lisäksi oppilaan tulee oppia sähkölaitteiden taloudellisen käytön periaatteet. Hän ymmärtää sähkövirran ja jännitteen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja miten vastuksen lisääminen piiriin vaikuttaa sähkövirran suuruuteen. Oppilas osaa käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina ja ymmärtää rinnan- ja sarjaankytkettyjen komponenttien vaikutuksen virtapiiriin.

4. kurssi: Sähköoppi ja magnetismi / 19 h/ pakollinen

112

TavoiteKurssilla syvennetään sähköopin tietoja.

SisältöKurssilla käsitellään laajemmin sähköopin ilmiöitä.


ArviointiOppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja vastuuntuntoisesti ohjeita noudattaen. Sähköturvallisuuden lisäksi oppilaan tulee oppia sähkölaitteiden taloudellisen käytön periaatteet. Hän ymmärtää sähkövirran ja jännitteen yhteyden virtapiirissä ja miten vastuksen lisääminen piiriin vaikuttaa sähkövirran suuruuteen. Oppilas osaa käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina ja ymmärtää rinnakkain- ja sarjaankytkettyjen komponenttien vaikutuksen virtapiiriin.

Arvosanat







113


9.4.9 Kemia vuosiluokat 7-9

TavoitteetTopeliuksen koulussa kemian opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla he voivat selviytyä nykyisessä tieto-yhteiskunnassa ja sopeutua siihen. Ihmisen on jo nuorena pystyttävä arvioimaan tietoa kriittisesti ja jopa saavutettava valmiudet luoda uutta tietoa. Tätä varten on oppilaille opetettava paitsi luonnontieteellistä tietoa myös luonnontieteellistä ajattelutapaa ja selvitettävä niitä menetelmiä, joilla tietoa on saatu ja saadaan. Tavoitteena on myös herättää mielenkiintoa näitä oppiaineita kohtaan, jotta saataisiin nykyistä enemmän nuoria suuntaamaan jatko-opintojaan aloille, joissa kemialla on huomattava merkitys.

Sisällöt vuosiluokittainSeitsemännen luokan sisältö on kemiallinen reaktio, alkuaineet ja kemian merkkikieli, kemiallinen yhdiste, happamuus ja emäksisyys, sekä kemialliset työmenetelmät. Kahdeksannen luokan sisältö on metallit, alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, kemiallinen sidos, hapot ja emäkset. Yhdeksännen luokan sisältö on hiilen kemia.Yksilöllistä opetussuunnitelmaa noudattavilla luokilla on käytössä yläasteen opetussuunnitelma, sillä erolla, että kurssin sisältöjä voidaan muuttaa käytäntöpainotteisimmiksi. Kurssin teoriaosia voidaan lyhentää tarvittaessa. Ryhmien ollessa yhdysluokkina, kurssien sisällöt saatetaan opettaa eri järjestyksessä. Kurssien arvostelu painottuu enemmän oppilaan omaan oppimisen kehitykseen, kuin luokan yleiseen tasoon.Ranskankieliset ryhmät noudattavat yläasteen opetussuunnitelmaa, sillä erolla että noin viidesosa kurssin sisällöstä käydään läpi ranskaksi. Tavoitteena on, että oppilaat osaavat käyttää kurssin keskeistä terminologiaa myös ranskan kielellä. Oppikirjat ovat suomeksi, tuntikuulustelut pidetään joko suomeksi tai ranskaksi ja summatiiviset kokeet ovat suomeksi.

ArviointiKemiassa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat kokeet, osallistuminen tuntityöskentelyyn, ryhmätyöskentely, havaintojen tekeminen kemian ilmiöistä, projektityöt, järjestelmällinen kotityö ja läksyksi annettujen asioiden opettelu, innostus kemiaa kohtaan, vastuullinen ja tavoitteellinen kemian taitojen kehittäminen sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen. Edellä olevien näyttöjen painotus vaihtelee kurssin mukaan.

Päättöarviointi Päättöarvosana määräytyy kahdeksannen ja yhdeksännen kurssiarvosanojen keskiarvosta päättöarvioinnin kriteerit huomioiden.

1 kurssi: Aineiden tutkimista, laborointia ja tulosten analysointia/ 38 h/ pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan turvallista laboratoriotyöskentelyä, kemian peruskäsitteitä sekä kemiallisia työmenetelmiä.

SisältöKurssilla opetetaan turvallista laboratoriotyöskentelyä, kemia peruskäsitteitä sekä kemiallisia työmenetelmiä.

114

TyötavatKoska luonnontieteet ovat kokeellisia tieteitä, asetetaan opetuksen lähtökohdaksi luonnossa tapahtuva ilmiö ja siitä tehtävät havainnot, joita pyritään selvittämään kokeiden ja yksinkertaisten mallien avulla. Kursseilla pyritään työturvallisuuden vuoksi muodostamaan enintään 16 hengen ryhmiä. Laboratoriossa työskennellään opettajan johdolla työpareittain. Opetuskeskustelun, kyselyyn harjaannuttamisen, itsenäisen ja mahdollisimman runsaan laboroinnin ja keskeisten asioiden muistiin merkitsemisen avulla oppilas ymmärtää ja omaksuu ne käsitteet, joita mallien kuvaamiseen tarvitaan ja jotka pohjautuvat luonnon ilmiöissä havaittaviin muuttujiin, mitattaviin suureisiin ja niiden välisiin riippuvuuksiin. Toiminnallisia teollisuusvierailuja tehdään mahdollisuuksien mukaan, jotta jokapäiväisessä meitä lähellä oleva kemia tulisi tutuksi ja samalla mielenkiinto heräisi.

Arviointi Oppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä, osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta ja palamista, osaa kuvata atomia, ioneja, molekyylejä ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen ja osaa käyttää kemiallisia työmenetelmiä.

2 kurssi: Epäorgaanista kemiaa / 38 h/ pakollinen

TavoiteKurssin tavoitteena on, että oppilas oppii aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja, reaktioyhtälön kirjoittamista sekä happamuuden perusilmiötä.

SisältöKurssilla opetetaan aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja, reaktioyhtälön kirjoittamista sekä happamuuden perusilmiötä.


ArviointiOppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä. Oppilas tuntee atomista käytettävän mallin ja jaksollisen järjestelmän sekä osaa kuvata niiden avulla eri alkuaineiden atomeja ja kemiallisten yhdisteiden syntyä. Hän osaa tehdä päätelmiä myös aineiden uloimman kuoren elektronirakenteesta ja siitä johtuvasta aineiden reaktioherkkyydestä tiettyjen aineiden kanssa.

3 kurssi: Orgaanista kemiaa/ 38 h/ pakollinen

Tavoite

115

Kurssilla opitaan orgaanisen kemian perusteita, joihin kuuluu hiilivedyt, alkoholit ja orgaaniset hapot sekä esterit. Lisäksi tutustutaan eri ravintoaineisiin sekä pesu- ja kosmeettisiin aineisiin.

SisältöKurssilla opetetaan hiiliyhdisteiden kemiaa, hiilivedyt, alkoholit ja orgaaniset hapot sekä esterit. Lisäksi tutustutaan eri ravintoaineisiin sekä pesu- ja kosmeettisiin aineisiin.


ArviointiOppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä, oppilas tuntee ja osaa nimetä orgaanisia yhdisteitä sekä niiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot, sekä niiden ominaisuuksia ja käyttöä. Oppilas osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, kuten joidenkin aineiden palamisreaktioita.

4. kurssi: Metallien kemiaa/ 19 h/ pakollinen

TavoiteKurssilla opitaan sähkökemian perusilmiöitä.

SisältöKurssilla opetetaan sähkökemian perusilmiöitä.


ArviointiOppilaan hyvän osaamisen kriteereihin kuuluu, että oppilas osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä, oppilas tuntee sähkökemiallisten ilmiöiden sovellusten merkityksen, kuten sähköparin, ja vaikutusten, kuten korroosion ja siltä suojautumisen merkityksen niin arkielämässä kuin metalliteollisuudessakin .

Arvosanat

116








9.5 Terveystieto

VUOSILUOKAT 7−9

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa.

TAVOITTEET

Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

117

ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Kasvu ja kehitys• ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema• fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistäväliikunta, ravitsemus ja terveys• psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaalisetsuhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino• sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuuyhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito• nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus• omasta terveydestä huolehtiminen

Terveys arkielämän valintatilanteissa• ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot• tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat• ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen• seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvotja normit• tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito• liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmatja ensiapu

Voimavarat ja selviytymisen taidot

• terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat• tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot• kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri• kansantaudit• ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys• keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ• lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

118

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kasvu ja kehitys

Oppilas• tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastellaniitä terveyden näkökulmasta• osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejäterveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnanterveysvaikutuksia• osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaaesimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista• tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään• osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niidenmahdollisia ratkaisuja.

Terveys arkielämän valintatilanteissa

Oppilas• tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen jamenetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä• osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin,huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytönsyitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä• tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännönesimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta• osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niidenehkäisyä pääpiirteissään• tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissavaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidot

Oppilas• osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaaesimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaansäädellä tilanteeseen sopivalla tavalla• osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeidentarkoituksenmukaisen käytön perusteet• osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttääesimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja• osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioidakriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

Oppilas• tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä• osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistäkeinoista omassa lähiympäristössään• tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutuaniihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti

119

• osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksiakoskevaa lainsäädäntöä.

9.6 Katsomusaineet

9.6.1 Uskonto vuosiluokilla 1-6

Yleinen osaEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1–5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen. Uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

Topeliuksen koulun uskonnon opetuksessa pyritään huomioimaan Turun merkitys Suomen kirkkohistoriallisessa kehityksessä. Tuomiokirkkoon, Suomen kansallispyhäkköön, tehdään vierailuja mahdollisuuksien mukaan. Pienryhmäisten uskontojen opetuksessa on omat opetussuunnitelmansa.

Arvosanakriteerit

4 HylättyOppilaan työskentely on heikkoa ja tuesta huolimatta hän ei edisty opinnoissaan riittävästi. Hän ei osallistu tuntityöskentelyyn. Kotitehtävät aina tekemättä. Oppilas ei osallistu ryhmätyöskentelyssä ryhmän toimintaan.

5 VälttäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet välttävästi. Hänen työskentelynsä on erittäin passiivista ja hänen on vaikea selviytyä perustehtävistä. Hän ei osallistu tuntityöskentelyyn. Oppilaan asenne koulutyöhön on usein kielteinen. Kotitehtävät pääsääntöisesti tekemättä. Oppilaalla on puutteelliset ryhmätyötaidot.

6 KohtalainenOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet puutteellisesti ja pystyy vain ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Selviytyminen perustehtävistä tuottaa vaikeuksia ja hän osallistuu oppituntien kulkuun harvoin. Oppilaalla on kohtalaiset ryhmätyöskentelytaidot. Hän ei ota vastuuta ryhmän työn etenemisestä.

7 TyydyttäväOppilas on saavuttanut keskeiset tavoitteet ja hän pystyy ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän selviytyy perustehtävistä. Hänen työskentelynsä on suhteellisen passiivista tai vaihtelevaa. Kotitehtävät tehty vaihtelevasti. Oppilaalla on kohtalaiset ryhmätyöskentelytaidot.

120

8 HyväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti. Kotitehtävät on tehty säännöllisesti. Oppilaalla on hyvät ryhmätyöskentelytaidot.

9 KiitettäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti oppituntien kulkuun. Kotitehtävät on tehty säännöllisesti. Oppilaalla on kiitettävät ryhmätyöskentelytaidot ja halu auttaa muita.

10 ErinomainenOppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti ja hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmaratkaisuun. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti sekä osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppituntien kulkuun. Hän suoriutuu erinomaisesti tehtävistään ja on aktiivinen oppija. Kotitehtävät on tehty säännöllisesti. Oppilaalla on erinomaiset ryhmätyöskentelytaidot ja halu auttaa muita.

1. luokka

TavoitteetUskonnon opetuksen yleistavoitteena on opettaa oppilaalle kristillistä maailmankatsomusta, jotta hän saisi rohkeutta kohdata uusia ja yllättäviä elämäntilanteita. Pyritään kasvattamaan oppilasta elämän, ihmisarvon ja erilaisuuden kunnioittamiseen sekä työskentelemään myös eri tavoin ajattelevien kanssa moniarvoisessa yhteiskunnassa.

SisältöOppiaineksen keskeisin alue on Jeesus Nasaretilaisen elämään ja opetukseen tutustuminen. Käsitellään oppilaan elämään liittyviä asioita, kuten perhettä, sosiaalisia suhteita ja erilaisuutta. Tutustutaan kirkkovuoden tapahtumiin ja mahdollisesti myös lähetystyöhön. Lauletaan aihepiireihin sopivia virsiä ja muuta hengellistä musiikkia. Mahdollisesti tutustutaan oppilaan kohtaamiin muihin uskontoihin.

TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen opetus, opetuskeskustelu, parityöt, laulaminen, eläytyvä kuuntelu, piirtäminen.


2. luokka

TavoitteetUskonnon opetuksen yleistavoitteena on opettaa oppilaalle kristillistä maailmankatsomusta, jotta hän saisi rohkeutta kohdata uusia ja yllättäviä elämäntilanteita. Pyritään kasvattamaan oppilasta elämän, ihmisarvon ja erilaisuuden kunnioittamiseen sekä työskentelemään myös eri tavoin ajattelevien kanssa moniarvoisessa yhteiskunnassa.

121

SisältöOppiaineksen keskeisin sisältö on Jeesus Nasaretilaisen elämään ja opetukseen tutustuminen. Käsitellään oppilaan elämään liittyviä asioita, kuten perhettä, sosiaalisia suhteita ja erilaisuutta. Tutustutaan kirkkovuoden tapahtumiin ja mahdollisesti myös lähetystyöhön. Lauletaan aihepiireihin sopivia virsiä ja muuta hengellistä musiikkia. Tutustutaan kotiseurakuntaan ja sen toimintaan. Mahdollisesti tutustutaan oppilaiden kohtaamiin muihin uskontoihin.

TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen opetus, opetuskeskustelu, parityöt, laulaminen, eläytyvä kuuntelu, piirtäminen.


3. luokka

TavoitteetOhjataan oppilasta eettiseen pohdintaan oikeasta ja väärästä käyttäen apuna Raamatun tekstejä ja oppilaille tuttuja arkipäivän tilanteita. Perehdytään siihen, miten jokaisella ihmisellä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Pyritään kasvattamaan oppilasta elämän, ihmisarvon ja erilaisuuden kunnioittamiseen sekä työskentelemään myös eri tavoin ajattelevien kanssa moniarvoisessa yhteiskunnassa.

Sisältö Perehdytään Vanhan testamentin kertomuksiin. Tutustutaan kristinuskon ja juutalaisuuden kantaisiin ja heidän elämäänsä muinaisessa Lähi-idässä. Tutustutaan Kymmeneen käskyyn ja opetellaan Herran siunaus. Kerrataan kirkkovuoden keskeiset tapahtumat, erityisesti joulu ja pääsiäinen. Lauletaan aihepiireihin sopivia virsiä ja muuta hengellistä musiikkia. Mahdollisesti tutustutaan oppilaan kohtaamiin muihin uskontoihin.

TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen opetus, opetuskeskustelu, pari- ja ryhmätyöt sekä laulaminen.

Arviointi Syyslukukaudella oppilas saa opettajalta suullista palautetta osaamisestaan. Keväällä arviointi tapahtuu numeroarviointina. Arvioinnin pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja.

4. luokka

TavoitteetOhjataan oppilasta eettiseen pohdintaan oikeasta ja väärästä käyttäen apuna Raamatun tekstejä ja oppilaille tuttuja arkipäivän tilanteita. Perehdytään siihen, miten jokaisella ihmisellä on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Pyritään kasvattamaan oppilasta elämän, ihmisarvon ja erilaisuuden kunnioittamiseen sekä työskentelemään myös eri tavoin ajattelevien kanssa moniarvoisessa yhteiskunnassa.

SisältöPerehtyminen Vanhan testamentin kertomuksiin jatkuu. Syvennetään tietoja seurakuntaelämästä (jumalanpalvelus, kaste, rippikoulu ja konfirmaatio, häät ja hautajaiset). Kerrataan mahdollisuuksien mukaan kirkkovuoden keskeisiä tapahtumia. Ohjataan kertomusten

122

avulla oppilasta eettisten kysymysten pohdintaan ja vastuulliseen käyttäytymiseen. Lauletaan aihepiireihin sopivia virsiä ja muuta hengellistä musiikkia. Mahdollisesti tutustutaan oppilaan kohtaamiin muihin uskontoihin.

TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen opetus, opetuskeskustelu, pari- ja ryhmätyöt sekä laulaminen.

ArviointiNumeroarvioinnin pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja.

5. luokka

TavoitteetPyritään kehittämään eettisesti vastuullista elämänasennetta. Perehdytään Jeesus Nasaretilaisen elämään ja toimintaan. Ymmärretään Raamatun evankeliumien synty. Syvennetään tietoja kirkkovuoden keskeisistä tapahtumista, erityisesti joulun ja pääsiäisen ajasta. Rohkaistaan kyselemään ja keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

SisältöTutustutaan hyvän elämän edellytyksiin ja Kymmeneen käskyyn. Perehdytään Jeesus Nasaretilaisen toimintaan Galileassa, hänen keskeisiin vertauksiinsa, Vuorisaarnaan ja opetuslapsiin. Tutustutaan evankeliumien syntyyn. Opetellaan kymmenen käskyä. Lauletaan aihepiireihin sopivia virsiä ja muuta hengellistä musiikkia.

TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen opetus, opetuskeskustelu, pari- ja ryhmätyöt ja laulaminen.

ArviointiArvostelun pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja.


Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen. Hän tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia ja tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon oman alueensa seurakunnan peruspiirteitä. Oppilas tietää Suomen evankelisluterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä. Hän ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta ja tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia. Hän näkee uskonnonvaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa. Hän hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta ja osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä. Oppilas pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla. Hän kykenee eettiseen pohdintaan sekä tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään.

6. luokka

123

TavoitteetSyvennetään ymmärtämystä kristinuskon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen rakentumista. Tutustutaan kristinuskon syntyyn ja leviämiseen. Perehdytetään yhteisöeettisiin kysymyksiin, harjoitellaan oman mielipiteen muodostamista ja perustelua ja toisten mielipiteiden kunnioittamista. Opetetaan kunnioittamaan toisten uskonnollista vakaumusta. Rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun, kysymyksiin ja keskusteluun elämän perimmäisistä kysymyksistä.

SisältöPerehdytään kristinuskon syntyyn ja eroon juutalaisuudesta. Tutustutaan alkuseurakunnan syntyyn ja elämään sekä apostolien työhön ja merkitykseen kristinuskon leviämisen kannalta. Tutustutaan katoliseen kirkkoon keskiajalla sekä uskonpuhdistukseen ja Martti Lutheriin. Selvitetään eri kristittyjen kirkkojen synty ja muodostuminen, pohditaan eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutustutaan myös omaan kotiseurakuntaan, sen toimintaan ja työntekijöihin. Tutustuminen hengellisen musiikin eri muotoihin jatkuu. Syvennetään tietoja kirkkovuoden keskeisistä tapahtumista, erityisesti joulun ja pääsiäisen ajasta. Mainitaan kristinuskosta irtaantuneita liikkeitä. Tutustutaan kristinuskon rinnalla muihin suuriin maailmanuskontoihin.

TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen opetus, opetuskeskustelu, pari- ja ryhmätyöt, laulaminen, projektityöt, mahdollisuuksien mukaan bibliodraama sekä aihepiireihin sopivat tutustumiskäynnit.

ArviointiUskonnon opetuksen arvioinnissa painottuu alaluokilla oppilaan tuntiaktiivisuus. Luokilla 3-6 arvioinnin pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, kirjallisia läksynkuulusteluja, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja.

9.6.2 Uskonto vuosiluokalla 7-9

KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄTUskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTOEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä

124

näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 1−5

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.

TavoitteetOppilas oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään

pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin

katsomuksiin oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen

etiikan soveltamista.

Keskeiset sisällöt

Luottamus ja turvallisuus oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka

liittyvät oppilaiden elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia alkuja patriarkkakertomukset Egyptistä Luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous

Eettisyyteen kasvaminen ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus

Luterilaisen kirkon elämä seurakunta oppilaan elämässä kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia

sekä toiminta seurakunnan jäsenenä kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita

125

hengellisiä lauluja

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä


Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen

Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja

tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavallaOppilas kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa

elämässään.

Vuosiluokat 6-9

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TavoitteetOppilas tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja

yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

126

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

Perusasteen evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksen tavoitteena on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti, että oppilas perehtyy Raamatun ja kirkon opetukseen, jotta oppilas saisi virikkeitä henkilökohtaisen arvomaailmansa muodostamiseen.

Tavoitteena on, että oppilas sisäistää oman kirkkonsa taustaa, perinnettä ja tapoja samalla huomioiden oppilaan lähiympäristö ja Turun seudun kirkkohistoriallinen kehitys. Oppilas hahmottaa kokonaiskuvaa kirkon tehtävistä nyky-yhteiskunnassa.

Tavoitteena on, että oppilas tutustuu muiden kristillisten yhteisöjen uskonnolliseen elämään ja Turun seudun erilaisten katsomusten kirjoon sekä saa tietoja muista maailmanuskonnoista ja oppii kunnioittamaan toisten ihmisten uskonnollista vakaumusta.Koulu tekee yhteistyötä lähiseudun paikallisseurakuntien kanssa järjestämällä mm. tutustumisvierailuja.

Oppikirjoina käytetään Noviisi- (Heinimäki-Soikkeli) ja Askeleet -kirjasarjaa sekä eri kirkkokuntien ja yhteisöjen oheismateriaaleja.

Oppilaan arvioinnissa perusasteen uskonnon opetussuunnitelman mukaisten kurssien tavoitteiden toteutumista mitataan koulukohtaisella arvosanakriteeristöllä. Oppilaan uskonnon päättöarvosana vuosiluokkien 7-9 jälkeen muodostuu kolmen kurssin keskiarvosta pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Opettaja voi korottaa tai alentaa ko. arvosanaa yhdellä numerolla arviointiperusteissa mainittujen näyttöjen perusteella.

Valtakunnallisen perusasteen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet esiintyvät pääosin eri kursseissa.

Keskeiset sisällöt Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän

pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko,

kristilliset symbolit

127

Suomalainen katsomusperinne yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko

sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus uskonnonvapaus luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja

vertaukset

vuosiluokka 6

vuosiviikkotunteja 1

Tavoitteena on, että oppilas tutustuu kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeisiin asioihin ja luo yleiskuva suomalaisesta katsomusperinteestä ja eettisestä ajattelusta.

Sisällöt kristinuskon synty UT:n Evankeliumien ja Apostolien tekojen valossa sekä apostoli Paavalin

toiminnan seurauksena yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko

sekä muita Turun seudun seurakuntia luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta seurakunnassa sekä kristillinen virsi- ja muu

musiikkiperinne uskonnottomuus ja uskonnonvapaus käsitteiden tunnistaminen yleiskuva suomalaisesta muinaisuskosta, katolisesta keskiajasta ja uskonpuhdistuksesta eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen oppilaan maailmankatsomuksen pohdinta

Työtavat opettajajohtoinen teoriaopetus opetuskeskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöt suulliset ja kirjalliset harjoitukset mahdolliset tutustumisvierailut

Oppimistulosten arviointi

Opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutumista mitataan koulukohtaisella arvosanakriteeristöllä. Arviointi perustuu jatkuvaan tuntinäyttöön, tehtäviin ja kurssikokeeseen (painotettu).vuosiluokka 7

UE 1 (pakollinen kurssi) / kurssin kesto noin 38 tuntia.

Tavoitteena on, että oppilas tutustuu laajemmin uskontojen ja uskomusten maailmaan eri aikoina.

128

Oppilas tutustuu syventäen suuriin maailmanuskontoihin siten, että oppilas saa yleiskuvan eri uskontojen peruskatsomuksista, levinneisyydestä, kansojen ja yksityisten ihmisten elämäntavoista sekä uskonnollisuudesta yhteiskunnissa. Pyrkimyksenä on kasvaa eri maailmankatsomusten kunnioittamiseen ja suvaitsevaisuuteen.

Tavoitteena on eksegeettinen raamatuntutkimus siten, että oppilaan oman uskonnon tuntemus lisääntyy, kokemuspiiri avartuu ja kristillinen arvomaailma syvenee.

Sisällöt varhaiset muinaisuskonnot Suuret maailmanuskonnot: juutalaisuus, islam, hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan

uskonnot ( kungfutselaisuus ja taolaisuus) ja Japanin shintolaisuus. Uudet uskonnot nykyajassa Raamatun merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Vanhan testamentin synty ja keskeisimpiä kirjoja. Uuden testamentin synty, keskeisimpiä kirjoja ja kristinuskon synty.


Oppimistulosten arviointiOpetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutumista mitataan koulukohtaisella arvosanakriteeristöllä. Arviointi perustuu jatkuvaan tuntinäyttöön, tehtäviin ja kurssikokeeseen (painotettu).

vuosiluokka 8


Tavoitteena on, että oppilas syventää tietojaan kristillisen kirkkohistorian keskeisistä vaiheista alkuseurakunnasta nykypäivään asti siten, että oppilas näkee yhteydet yhteiskunnallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin ja tapahtumiin.Sisällöt kristillisen kirkkovuoden juhlat Kristinuskon synty, leviäminen ja eriytyminen Uskonpuhdistus ja sitä seuranneet kirkkokunnat Kristillisten kirkkojen ominaispiirteet Ekumeeninen liike Nuoret kirkot

Työtavat opettajajohtoinen teoriaopetus opetuskeskustelu yksilö-, pari- ja ryhmätyöt suulliset ja kirjalliset harjoitukset mahdolliset tutustumisvierailutOppimistulosten arviointi

129

Opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutumista mitataan koulukohtaisella arvosanakriteeristöllä. Arviointi perustuu jatkuvaan tuntinäyttöön, tehtäviin ja kurssikokeeseen (painotettu).

vuosiluokka 9


Tavoitteena on, että oppilas perehtyy eettiseen ajatteluun, kristillisen etiikan perusarvoihin sekä muihin hyvän ja pahan arviointiperusteisiin. Tavoitteena on, että oppilas oppii eettisen ajattelun luonnetta ja nuori kehittyy huomaamaan oman elämänsä, perheensä, lähiyhteisönsä ja koko ihmiskunnan moraalisia ongelmia siten, että nuori saa valmiuksia vastata niihin kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta.

Sisällöt Hyvän ja pahan pohdinta Eettisten arvoperusteiden erittelyä Eettisiä kysymyksiä hyvästä elämästä, valinnoista, perheestä, erilaisuudesta, vapaudesta,

työstä, väkivallasta, tiedosta, kuolemasta, luonnosta ja tulevasta elämästä.


Oppimistulosten arviointi

Opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutumista mitataan koulukohtaisella arvosanakriteeristöllä. Arviointi perustuu jatkuvaan tuntinäyttöön, tehtäviin ja kurssikokeeseen (painotettu).

Vuosiluokat 7-9

USKONNON KOULUKOHTAINEN ARVOSANAKRITEERISTÖ

Uskonnossa oppilaan osaamista arvioidaan eri näyttöjen pohjalta kurssin aikana. Näyttöjä ovat: kirjalliset ja suulliset kuulustelut, osallistuminen tuntikeskusteluun, oppilastyöt, säännöllinen koulutehtävien ja läksyjen tekeminen, vastuullinen, kiinnostunut ja tavoitteellinen työskenteleminen, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen.

Arvosanat määräytyvät seuraavasti:

4 HylättyOppilas on tehnyt vain osan vaadittavista kurssitöistä. Näyttö osaamisesta on kehno ja/tai epätasainen. Kurssi on hylätty.

5 VälttäväOppilaan motivaatio ja vastuuntunto kurssin onnistumisesta ovat olleet puutteelliset ja/tai tulos on niukka ja epätasainen. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat välttävät.6 Kohtalainen

130

Oppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt ajallaan, mutta hän on saanut aikaan vain kohtalaisia näyttöjä osaamisesta.

7 TyydyttäväOppilas on ollut säännöllinen ja yritteliäs. Hän on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti ajallaan. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat tyydyttävät.

8 Hyvä

Oppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja on tehnyt annetut kurssityöt ajallaan. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat hyvät.

9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja on vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti ajallaan. Oppilaan tiedot ja taidot ovat kiitettävät.

10 ErinomainenSama kuin 9, mutta oppilas on osoittanut erityistä harrastuneisuutta kurssin aihetta kohtaan. Oppilaan tiedot ja taidot kurssista ovat erinomaiset.

(”kurssityöt” sisältävät sekä kurssin aikana tehtävät työt että kurssikokeen)

Tuntiaktiivisuuden arvioinnissa seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus (+ / - 1):- aktiivinen läsnäolo oppitunneilla- aktiivinen ja motivoitunut luokkatyöskentely- järjestelmällinen tehtävien tekeminen ja kurssiin kuuluvien asioiden opettelu- tavoitteellinen ja vastuullinen työskentely kurssin tavoitteessa ilmoitettujen asioiden

oppimiseksi- sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta

Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen

keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen

luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönäOppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen

luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet

131

arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoaOppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavallaOppilas kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

9.6.3 Elämänkatsomustieto luokat 1 – 6

Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Opetusryhmässä oppilaat voivat olla luokilta 1.-6. Oppilaiden ikä vaikuttaa opetussisältöjen painotuksiin sekä valittuihin opetusmenetelmiin.

1. luokka

TavoiteOpetuksen tavoitteena on tukea oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua kotien arvoperustaa kunnioittaen.

Oppilasta kannustetaan hankkimaan tietoja muista kulttuureista ja perinteistä samoin kuin omasta kulttuuristaan, jotta hän saisi monipuolisen yleissivistyksen oman maailmankuvansa ja elämänkatsomuksensa luomiseksi.

Oppilasta rohkaistaan ja opetetaan keskustelemaan erilaisista elämänkatsomuksellisista kysymyksistä sekä ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia arvoja ja kulttuurisia eroja.

Tavoitteena on auttaa oppilasta kasvamaan vastuulliseksi yksilöksi ja yhteisön jäseneksi, joka arvostaa itseään ja muita.SisältöOppilasta ohjataan arvostamaan oman perheensä elämänkatsomusta ja itseään sekä näkemään erilaisuuden voimavarana. Seuraavia aihekokonaisuuksia käsitellään opetusryhmän koostumuksen mukaan: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet, ihminen ja maailma.

TyötavatElämänkatsomustunnilla keskustellaan, kysellään, väitellään, harjoitellaan roolileikkejä, luetaan satuja, tutustutaan kansanperinteeseen kuvien, leikkien ja lorujen kautta. hankitaan tietoja eri tietolähteistä esim. tietokirjoista, sanomalehdistä ja internetistä. Tehdään luontoretkiä.


2. luokka

Tavoite

132

Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua kotien arvoperustaa kunnioittaen.



Tavoitteena on auttaa oppilasta kasvamaan vastuulliseksi yksilöksi ja yhteisön jäseneksi, joka arvostaa itseään ja muita.

SisältöOppilasta ohjataan arvostamaan itseään ryhmän, perheen, suvun, koululuokan arvokkaana jäsenenä, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia, joka erottaa oikean ja väärän ja kunnioittaa ohjeita ja sääntöjä. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan suomalaisia perinteitä ja juhlatapoja. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ja uskomuksiin satujen ja tarinoitten kautta esim. maailman synty, kuolema ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutus sekä eläinten suojelu. Seuraavia aihekokonaisuuksia käsitellään opetusryhmän koostumuksen mukaan: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet, ihminen ja maailma.

TyötavatElämänkatsomustunnilla keskustellaan, kysellään, väitellään, harjoitellaan roolileikkejä, luetaan satuja, tutustutaan kansanperinteeseen kuvien, leikkien ja lorujen kautta. hankitaan tietoja eri tietolähteistä esim. tietokirjoista, sanomalehdistä ja internetistä. Tehdään luontoretkiä.Arviointi2. luokalla ei arvioida oppilaan tuotoksia numeroin. Opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa hänelle suullista palautetta.

3. luokka





SisältöPohditaan aika-käsitettä ihmisen, luonnon ja maailmankaikkeuden näkökulmista. Jatketaan ihmisen ja luonnon suhteen tarkastelua ja perehdytään kestävän kehityksen periaatteeseen. Syvennetään erilaisuuden ymmärtämistä ja empatian käsitettä. Tutustutaan ”kultaisen säännön” -periaatteeseen ja lasten-, vammaisten- ja ihmisoikeuksien perusteisiin.

133


Arviointi3. luokan syksyllä oppilasta ei arvioida numerolla. Keväällä hän saa numeroarvioinnin.

Arvostelun pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja.

4. luokka





SisältöSyvennetään 3. luokan oppisisältöjä. Pohditaan elämän tarkoitusta ja elämänkatsomuksen omaksumista. Tutustutaan alustavasti kristinuskoon ja muihin suuriin maailmanuskontoihin sekä luonnonuskontoihin.


ArviointiArvostelun pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja.

5. luokka




134


SisältöSyvennetään 4. luokan sisältöjä uskonnoista. Pohditaan uskonnon, myytin, riitin käsitteitä ja uskonnonvapauden periaatetta.


ArviointiArvostelun pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja


Ihmissuhteet ja moraalinen kasvuOppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta. Oppilas ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita. Oppilas kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon sekä ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteettiOppilas tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä ja osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä. Oppilas rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella. Oppilas pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään ja osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Oppilas ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen sekä ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.

Ihminen ja maailmaOppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä. Oppilas ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle ja osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.

6. luokka



135



SisältöJatketaan 3.-5. luokkien oppisisältöjen vahvistamista. Laajennetaan tietoja maailmanuskonnoista ja käsitellään alustavasti filosofisen ajattelun ja yhteisöeettisen ajattelun periaatteita.


ArviointiArvostelun pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan summatiivisia kokeita ja oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä työskentelytaitoja. Oppilaan todistukseen saama arvosana määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:

10 ErinomainenOppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet erinomaisesti ja hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmaratkaisuun. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti sekä osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppituntien kulkuun. Hän suoriutuu erinomaisesti tehtävistään ja on aktiivinen oppija. Kotitehtävät on tehty säännöllisesti. Oppilaalla on erinomaiset ryhmätyöskentelytaidot ja halu auttaa muita.

9 KiitettäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet kiitettävästi ja pystyy yleensä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti oppituntien kulkuun. Kotitehtävät on tehty säännöllisesti. Oppilaalla on kiitettävät ryhmätyöskentelytaidot ja halu auttaa muita.

8 HyväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti. Kotitehtävät on tehty säännöllisesti. Oppilaalla on hyvät ryhmätyöskentelytaidot.

7 TyydyttäväOppilas on saavuttanut keskeiset tavoitteet ja hän pystyy ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän selviytyy perustehtävistä. Hänen työskentelynsä on suhteellisen passiivista tai vaihtelevaa. Kotitehtävät tehty vaihtelevasti. Oppilaalla on kohtalaiset ryhmätyöskentelytaidot.

6 KohtalainenOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet puutteellisesti ja pystyy vain ajoittain hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Selviytyminen

136

perustehtävistä tuottaa vaikeuksia ja hän osallistuu oppituntien kulkuun harvoin. Oppilaalla on kohtalaiset ryhmätyöskentelytaidot. Hän ei ota vastuuta ryhmän työn etenemisestä.

5 VälttäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet välttävästi. Hänen työskentelynsä on erittäin passiivista ja hänen on vaikea selviytyä perustehtävistä. Hän ei osallistu tuntityöskentelyyn. Oppilaan asenne koulutyöhön on usein kielteinen. Kotitehtävät pääsääntöisesti tekemättä. Oppilaalla on puutteelliset ryhmätyötaidot.

4 HylättyOppilaan työskentely on heikkoa ja tuesta huolimatta hän ei edisty opinnoissaan riittävästi. Hän ei osallistu tuntityöskentelyyn. Kotitehtävät aina tekemättä. Oppilas ei osallistu ryhmätyöskentelyssä ryhmän toimintaan.

9.6.4 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 7 – 9

TavoiteElämänkatsomustieto tukee ihmisen kasvua itsensä hyväksyväksi, suvaitsevaksi yksilöksi. Tavoitteena on saada hänet näkemään asiat myös muiden näkökulmasta. Oppilas tutkii eurooppalaisia ja muiden kulttuurien perinteitä siten, että hänelle muodostuu monipuolinen katsomuksellinen yleissivistys ja että hän saa tukea oman elämänkatsomuksen muodostumiselle.

Sisältö Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu- tutkitaan eri ajattelijoiden käsityksiä hyvästä ihmisestä

Kulttuuri-identiteetti- tutustutaan historiallisesti merkittävien elämän katsomusten ja uskontojen opetuksiin

Yhteiskuntasuhde, kansalaisetiikka- tarkastellaan ihmisoikeuksien toteutumista

Tulevaisuus- pohditaan mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan, ympäristön ja omaan tulevaisuuteen

Eri vuosiluokkien (7, 8, 9) oppilaat opiskelevat samassa ryhmässä, joten kursseja on kunakin vuonna yksi. Lukuvuonna 2010 – 2011 ryhmä opiskelee kurssia 2 (= 8. luokan kurssi) ja seuraavana lukuvuonna kurssia 3 jne.

7 luokka

1 kurssi ETIIKKA JA HYVÄ ELÄMÄ

Moraali- kaksinaismoraali- kuka minä olen- valinnat- arvot ja normit

Moraaliset vaikeat valinnat

137

Etiikka- eettiset järjestelmät- ihminen ja vapaus

Elämän tarkoitus- elämänkatsomuksensa takia kärsineitä- väkivalta/vangit

8 luokka

2 kurssi KULTTUURI

Ihmisen ja kulttuurin kehitys- kulttuurien kohtaaminen- suvaitsevaisuus- enemmistöt/vähemmistöt

Elämänkatsomuksen rakenneosatErilaisia maailmankatsomuksia

Uskonnon tapakulttuuri- Prometheusleirit

Antiikin perintö

Myytit, riitit

Mitä filosofia on- eurooppalaisia filosofeja

Kristinusko ja juutalaisuusSuomalaisuus

9 luokka

3 kurssi TULEVAISUUS

Aikakäsityksiä

Tulevaisuuden tutkiminen- tulevaisuuden yhteiskunta- utopiat

Maailmanperintö ja kulttuuriperintö

Ympäristöetiikka- riippuvuus luonnosta / kehitysmaat / teollisuusmaat- vaikuttaminen omaan ja maapallon tulevaisuuteen

Oikeus elämään ja vapauteen- perustarpeet / perusoikeudet- alkoholi ja nuoret

138

- mielenterveys- ihmissuhteet

Elämä ja kuolema

9.7 Historia ja yhteiskuntaoppi

9.7.1 Historia vuosiluokat 5 – 6

Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen päämääränä on toteuttaa peruskoulun kasvatustavoitteita pyrkimällä ohjaamaan oppilasta ymmärtämään ja jäsentämään nykyaikaa, vahvistamalla oppilaan omaa identiteettiä, ohjaamalla häntä kunnioittamaan ihmistä ja ihmisen työtä aineellisen ja henkisen kulttuurin alueella sekä auttamalla häntä kasvamaan aktiiviseksi, kriittiseksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi yhteiskunnan jäseneksi.

5. luokka

TavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että oppilas rakentaa minäkuvaansa ja maailmankuvaansa sekä tutustuu omiin juuriinsa historiallisen tiedon ja elämyksen avulla.Oppilas perehtyy Suomen historiaan rautakaudelle asti. Hän opiskelee myös maailman historian jaksot ns. korkeakulttuurien aikakaudelta aina Euroopan keskiaikaan asti. Oppilas kiinnostuu historiallisista asioista.

SisällötOppiaineksen keskeisin alue on Suomen historian esihistoriallinen aika. Aluksi tutustutaan historian peruskäsitteistöön ja tutkitaan omia sukujuuria. Opiskellaan kivi-, pronssi- ja rautakausi. Turun paikallishistoriaan tutustutaan soveltuvin osin. Toinen tärkeä alue on maailman historia korkeakulttuureista Euroopan keskiaikaan asti.

TyötavatOpettajajohtoinen työskentely, projektityöskentely, ryhmä- ja parityöskentely, ongelmakeskeinen opetus. Opetuskäyntejä mahdollisuuksien mukaan.

ArviointiNumeroarviointi (4-10).

6. luokka

TavoitteetHistorian opetuksen tavoitteena on, että oppilas rakentaa minäkuvaansa ja maailmankuvaansa sekä tutustuu omiin juuriinsa historiallisen tiedon ja elämyksen avulla. Oppilas tutustuu Euroopan ja muun maailman historiallisesti merkittäviin tapahtumiin uuden ajan alusta 1700-luvun loppuun. Suomen historiasta opiskellaan keskiaika, uuden ajan alku, Ruotsin suurvalta-aika sekä Suomi 1700-luvulla, Oppilas kiinnostuu historiallisista asioista.

SisällötOppiaineksen keskeisiä alueita ovat uuden ajan murros Euroopassa. Lisäksi opiskellaan Englannin ja Ranskan tärkeimpiä historiallisia tapahtumia uudella ajalla. Perehdytään Yhdysvaltojen syntyvaiheisiin. Tutustutaan muiden maanosien historiaan ennen 1800-lukua. Suomen historiasta tarkastellaan keskiaikaa, uuden ajan alkua (erityisesti Mikael Agricola), Ruotsin suurvalta-aika sekä Suomi 1700-luvulla.

139

TyötavatOpettajajohtoinen työskentely, projektityöskentely, ryhmä- ja parityöskentely, ongelmakeskeinen opetus. Mahdollisuuksien mukaan opintokäynnit.

ArviointiNumeroarviointi (4-10).

Arvosanat10 ErinomainenOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo vähintään 9,5. Oppilaan koulussa tekemät oppilastyöt ovat tasoltaan erinomaisia. Oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja hän hankkii omatoimisesti lisätietoja. Oppilas suorittaa annetut tehtävät säännöllisesti ja määräaikaan mennessä, hän kiinnittää tehtäväratkaisun sisältöön ja ulkoasuun erityistä huomiota. Oppilas hallitsee ryhmätyöskentelyn taidot erinomaisesti ja haluaa auttaa muita.

9 KiitettäväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo vähintään 8,5. Oppilaan koulussa tekemät oppilastyöt ovat tasoltaan kiitettäviä ja ne on suoritettu säännöllisesti ja ajallaan. Hän kiinnittää tehtäväratkaisun sisältöön ja ulkonäköön erityistä huomiota. Oppilas omaa kiitettävät ryhmätyöskentelytaidot. Oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja hän hankkii omatoimisesti lisätietoja.

8 HyväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 7,5. Oppilaan koulussa tekemät oppilastyöt ovat tasoltaan hyviä ja ne on suoritettu tavallisesti määräaikaan mennessä. Tehtäväratkaisun sisältöön ja ulkoasuun on kiinnitetty huomiota. Oppilas osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn.

7 TyydyttäväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 6,5. Oppilaankoulussa tekemät oppilastyöt ovat tasoltaan tyydyttäviä, kotitehtävät ovat useimmiten määräaikaan mennessä tehty, suurin osa tehtävistä on oikein. Oppilas osallistuu vaihtelevasti tuntityöskentelyyn eikä aina hallitse ryhmätyöskentelytaitoja.

6 KohtalainenOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 5,5. Oppilaan koulussa tekemät oppilastyöt ovat puutteellisia tai väärin tehtyjä, kotityöt usein tekemättä. Oppilas ei ota vastuuta ryhmätyöskentelyn onnistumisesta.

5 VälttäväOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on vähintään 4,5. Oppilaan koulussa tekemät oppilastyöt ovat puutteellisia tai ne on jätetty tekemättä. Kotitehtävät ovat usein tekemättä. Oppilas ei osallistu tuntityöskentelyyn tai häiritsee. Oppilas ei osaa ryhmätyöskentelytaitoja.

4 HylättyOppilaan summatiivisten kokeiden keskiarvo on 4 tai hän ei ole osallistunut kokeisiin lainkaan. Oppilas ei ole suorittanut hänelle koulussa annettuja tehtäviä, eikä hän ole tehnyt kotitehtäviä. Oppilas ei osallistu tuntityöskentelyyn tai häiritsee. Oppilas ei osallistu ryhmän toimintaan.

140

9.7.2 Historia 7 – 8

YleistavoitteetHistorian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–8 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.Oppilas oppii

hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun

mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa

tietoa.

Historian opetuksen päämääränä on toteuttaa peruskoulun kasvatustavoitteita pyrkimällä ohjaamaan oppilasta ymmärtämään ja jäsentämään nykyaikaa, vahvistamalla oppilaan omaa identiteettiä, ohjaamalla häntä kunnioittamaan ihmistä ja ihmisen työtä aineellisen ja henkisen kulttuurin alueella sekä auttamalla häntä kasvamaan aktiiviseksi, kriittiseksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Historian opetuksen tavoitteena on, että oppilas omaksuu oman kansan ja kotiseudun arvostusta, työn ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, kansainvälistä yhteisymmärrystä ja rauhantahtoa. Oppilas havaitsee ihmisen ja luonnon välisen suhteen merkityksen historian ja nykyhetken sekä tulevaisuuden peruskysymyksenä. Hän tuntee elävää mielenkiintoa historiallisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja ymmärtää yleisluontoisia historiallisia ilmiöitä. Hän voi kehittää ja kypsyttää ajantajuaan ja historiatietoisuuttaan oppimalla suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä jatkuvaan muutokseen. Tavoitteena on myös, että oppilas on saanut sellaisia tietoja, kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hänellä on mahdollisuus tutustua juuriinsa, selkiinnyttää minäkuvaansa ja siten vahvistaa terveellä tavalla itsetuntoaan sekä rakentaa maailmankuvaa. Hän on perehtynyt kotimaan ja kotiseudun historiaan ja kulttuuriperinteeseen, jotta hänen kansallinen identiteettinsä vahvistuisi. Oppilas perehdytetään Suomen, muun Euroopan ja maailman historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja aikakausiin. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää kulttuurien erilaisuutta ja arvostaa koko ihmiskunnan kulttuuriperintöä. Hän osaa hankkia ja käyttää historiallista tietoa sekä käsitellä historiallisia ja ajankohtaisia ongelmia. Tarkoituksena on, että hän omaa valmiutta tutkivaan oppimiseen, jatkuvaan tiedon analysoimiseen ja luovaan soveltamiseen sekä arviointikykyyn ja suhteellisuudentajuun perustuvaan kriittiseen ajatteluun.

TyötavatOpetuksessa käytetään historialle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja, työskentelytapoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia, ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen, aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti, edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista, kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja, tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista, edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista, kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten, auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä

141

mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen ja kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.

7. luokka

1. kurssi: RANSKAN SUURESTA VALLAKUMOUKSESTA YHDYSVALTOJEN NOUSUUN(pakollinen)

TavoiteTavoitteena on perehtyä 1800-luvun ensimmäisen puoliskon kotimaan ja kotiseudun historiaan sekä muun Euroopan historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja historiallisiin kehityskulkuihin. Lisäksi tavoitteena on valita yksi Euroopan ulkopuolinen kulttuuripiiri tutustumisen kohteeksi.

Sisältö Ranskan suuren vallankumouksen seuraukset Suomen autonomian synty Elämää 1800-luvun Suomessa 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset

Euroopassa Teollinen vallankumous ja kaupungistuminen Sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomessa ja muualla Euroopassa Yhdysvaltojen nousu suurvallaksi

2. kurssi: IMPERIALISMIN AJASTA ENSIMMÄISEEN MAAILMANSOTAAN(pakollinen)

TavoiteTavoitteena on perehtyä ”pitkän 1800-luvun” jälkipuoliskon kotimaan, kotiseudun sekä muun maailman tapahtumiin sekä historiallisiin kehityskulkuihin.

Sisältö Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille Ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomen kansallinen herääminen, kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Kansanedustuslaitoksen kehittyminen Suomessa Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset

8. luokka

3. kurssi: SUOMEN ITSENÄISTYMISESTÄ TOISEEN MAAILMANSOTAAN(pakollinen)

TavoiteTavoitteena on perehtyä Suomen sekä Euroopan kehitykseen ennen toista maailmansotaa sekä itse toisen maailmansodan syihin ja seurauksiin.

Sisältö Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan elämää demokratioissa ja diktatuureissa

142

toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

4. kurssi: KYLMÄSTÄ SODASTA GLOBAALIIN MAAILMANKYLÄÄN(pakollinen)

TavoiteTavoitteena on perehtyä toisen maailmansodan jälkeiseen historiaan. Tavoitteena on että oppilas ymmärtää maailmanpoliittisen tilanteen kylmän sodan aikana sekä sen vaikutukset Suomeen. Toisaalta tavoitteena on esitellä hyvinvointivaltion sekä kulttuurisen kehityksen pääpiirteet. Kolmas tavoite on antaa oppilaalle mahdollisuuksia käsitellä nykyisen maailmantilanteen historiallisia taustoja.

Sisältö Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Euroopan yhdentyminen Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

KURSSIEN ARVIOINTI

Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus Vihkotyöskentelystä ja kotitehtävistä suoriutuminen Tuntiosaaminen Mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut Kurssikoe Mahdolliset ennalta määrätyt esitelmät Sovittujen sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen

Arvosanat


5 VälttäväOppilas saa aikaan näyttöjä, jotka kuitenkin ovat erittäin puutteellisia.

6 Kohtalainen Oppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt, mutta vaatimattomin tuloksin.



9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa

143

soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti kiitettävästi.


Näytöt kurssin arvioinnista7. luokka

Arvosana 5- Oppilas pystyy historiallisilta kartoilta, kuvista yms. hakemaan tarkkaan kysytyn tiedon.- Osaa sanoa jonkun keksinnön tms. aiheuttaman muutoksen ihmisen elämään.- Pyrkii oppimaan kurssin tärkeimmät tiedot.- Vihkoon on pyritty kirjaamaan valtaosa tehtävistä ja muistiinpanoista.

Arvosana 8- Pystyy tekemään johtopäätöksiä erilaisista annetuista lähteistä.- Osaa selvittää jonkun muutoksen vaikutusta ihmisen elämän eri puoliin ja havaitsee saman tapahtuman voivan aiheuttaa eri tuloksia eri yhteisöissä.- Tietää 1800-luvun eri vaiheiden tärkeimmät tapahtumat.- Vihko- yms. työskentely on moitteetonta.

8. luokka

Arvosana 5- Ymmärtää eron lähteistä (haastattelu, pöytäkirja, muistelmat, romaanit) saatujen tietojen luotettavuuden välillä.- Pyrkii itsekin hankkimaan tietoa annetun tehtävän mukaan.- Osaa sijoittaa ajallisesti oikein kurssin päätapahtumat.- Vihkoon on pyritty kirjaamaan valtaosa tehtävistä ja muistiinpanoista.

Arvosana 8- Pystyy hankkimaan tietoa eri lähteistä, myös ensikäden lähteistä ja tuottamaan hankitusta tiedosta yhteenvedon.- Pystyy erittelemään valtioiden toimintatapoja ja syitä, vastaamaan kysymykseen “miksi”.- Hallitsee kurssin päätapahtumat, pystyy ajoittamaan ne ja ymmärtämään kansojen menneisyyden vaikutusta niiden nykypäivään.- Vihkotyöskentely moitteetonta.

Päättöarvosanan määräytyminen

Perustana kaikkien kurssiarvosanojen keskiarvo, jossa voidaan painottaa 8. Luokan kursseja ja jota valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit tukevat.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Tiedon hankkiminen menneisyydestäOppilas• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.Historian ilmiöiden ymmärtäminenOppilas

144

• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.• osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.Historiallisen tiedon käyttäminenOppilas• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

9.7.4 Yhteiskuntaoppi vuosiluokka 9

YleistavoitteetYhteiskuntaopin opetuksen päämääränä on toteuttaa peruskoulun kasvatustavoitteita pyrkimällä ohjaamaan oppilasta ymmärtämään ja jäsentämään nykyaikaa, vahvistamalla oppilaan omaa identiteettiä, ohjaamalla häntä kunnioittamaan ihmistä ja ihmisen työtä aineellisen ja henkisen kulttuurin alueella sekä auttamalla häntä kasvamaan aktiiviseksi, kriittiseksi ja yhteisvastuuta tuntevaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Perusopetuksen vuosiluokkien yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista.Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksikansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia ja tiedollisia valmiuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.

Tavoitteena on omaksua yhteiskuntaeettisiä arvoja, kuten sosiaalista vastuuntuntoa, oman kansan ja kotiseudun arvostusta, työn ja ihmisoikeuksien kunnioitusta, kansainvälistä yhteisymmärrystä ja rauhantahtoa. Korostetaan sitä, että oppilas ymmärtää olevansa kansalaisena vaikuttaja yhteiskunnallisia ratkaisuja tehtäessä.

Yhteiskuntaopin opetus tukee oppilaan kasvua vastuuntuntoiseksi ja toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi. Oppilas ymmärtää yhteiskunnallisen muutoksen merkityksen ja syyt sekä suvaitsevaisuuden tärkeyden. Oppilas oppii demokraattisen yhteiskunnan toimintatavat ja osaa käyttää niitä.

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitaan hyviä yhteiskunnallisia tietoja. Oppilaan tulee ymmärtää, että yksilön arkihavainnot ovat suppeita ja yhteiskunnallinen päätöksenteko vaatii laajempaa tausta-aineistoa. Oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta ymmärtämällä, että on eri tapoja tutkia, vaikuttaa ja kuvata yhteiskuntaa.

Oppilas oppii käyttämään julkisia palveluja, ymmärtää niiden merkityksen hyvinvointiyhteiskunnalle ja julkiselle taloudelle, tuntee oman kaupunkinsa palvelutarjonnan ja saatavuuden. Oppilas saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen, ymmärtää hyvinvointiyhteiskunnan vastuuperiaatteen ja itsenäisen toimeentulon merkityksen osana aikuiseksi kasvamista.

Oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää

informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii tuntemaan julkiset palvelut

145

saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan

hyvinvoinnin tekijänä oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja

yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset tutustuu Turun poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon ja kansalaisvaikuttamisen

tapoihin sekä ymmärtää päätösten vaikutuksia turkulaisten elämään.

TyötavatOpetuksessa käytetään yhteiskuntaopille ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja, työskentelytapoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia, ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen, aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti, edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista, kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja, tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista, edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista, kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten, auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen ja kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. 9. luokka

1. kurssi: YKSILÖ JA YHTEISKUNTA ( pakollinen )

Tavoite Tavoitteena on tutustua kansalaisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä perheen, yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen ja vähemmistöjen merkitykseen, mahdollisuuksiin sekä asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän lisäksi kurssi perehdyttää oppilaan työelämän perusteisiin.

SisältöAihealueina ovat yksilön perusoikeudet, kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä yhteiskunnan tukimuodot erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille, kuten perheelle, opiskelijalle, eläkeläiselle tai sairaalle henkilölle. Kurssilla tutustutaan monimuotoiseen suomalaisuuteen, joka muuttunut vuosien kuluessa ja johon kuuluu erilaisia vähemmistöjä. Osiossa voi hyödyntää Turusta kertovia tilastoja, lähiympäristössä ja koulussa esille tulevaa monikulttuurisuutta ja vähemmistöjä sekä ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Suvaitsevaisuuteen kasvatus on tärkeää.

Työelämäosiossa oppilas tutustuu työlainsäädäntöön, johon kuuluu mm. nuorta työntekijää koskevat säädökset sekä irtisanomissuoja. Hän perehtyy erilaisiin palkkaustapoihin sekä työmarkkinajärjestöihin ja niiden rooliin työelämässä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa.

146

Kurssilla käydään myös läpi työttömyyden syyt, hoitokeinot sekä yhteiskunnan tukimuodot työttömälle henkilölle.

2. kurssi: TALOUDEN PERUSTEKIJÄT (pakollinen)

TavoiteTavoitteena on tarkastella yksityisen kuluttajan, Suomen kansantalouden ja talouselämän toimintaa. Oppilas oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana.

Oppilas oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana esimerkiksi tutustumalla erilaisiin tiedonlähteisiin ja vaikuttamisen väyliin ja omaksumalla kriittisen suhtautumisen saatavilla olevaan tietoon.

Oppilas saa tietoa yrittäjyyden perusteista ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa, ymmärtää yritystoiminnan taloudellisia lainalaisuuksia, arvostaa yritteliäisyyttä, tuntee suomalaisia ja paikallisia yrityksiä ja ymmärtää niiden merkityksen työllistäjinä sekä valtion ja kaupungin talouden ylläpitäjinä.

SisältöOppilas oppii oman talouden hallintakeinot, lainat sekä luotot ja niihin liittyvät vastuut ja käsitteet. Oppilas ymmärtää kotitalouksien merkityksen kansantaloudessa, talouden eri toimialat, pankkijärjestelmän, kuluttajan vastuun, kulutuksen ympäristövaikutukset sekä kuluttajansuojan Suomessa ja EU:ssa.

Oppilas oppii ulkomaankaupan ja globalisaation merkityksen, keskeiset ulkomaankaupan käsitteet, talouden globalisoitumisen, globaalit työn ja raaka-aineiden markkinat sekä tietoyhteiskunnan merkityksen globaalitaloudessa. Oppilas oppii talouden suhdannevaihtelut ja inflaation sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin. Oppilasta kannustetaan opetuksessa myös seuraamaan talouteen liittyviä ajankohtaisia aiheita.

3. kurssi: VALLANKÄYTTÖ JA VAIKUTTAMINEN SEKÄ TURVALLISUUS (pakollinen)

TavoiteKurssin tavoitteena on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tuntemalla vallankäytön paikalliset ja valtakunnalliset tasot oppilas ymmärtää itse omat mahdollisuutensa yhteiskunnallisena toimijana. Lisäksi kurssin tavoitteisiin kuuluu nostaa oppilaan käsitystä oikeudellisesta asemastaan yhteiskunnassa sekä tutustuttaa oppilas yhteiskunnan turvallisuuskysymysten perusteisiin.

SisältöVaikuttamisen keinoja ja päätöksentekoa käsitellään käymällä läpi vaikuttamisen eri mahdollisuuksia ja selvittämällä päätöksenteon mekanismit. Esimerkkejä voidaan hakea kotimaisista ja paikallisista, ajankohtaisista vallankäyttöön ja vaikuttamiseen liittyvistä teemoista tai uutisaiheista ja vakiintuneesta päätöksenteosta. Oppilaskunnan voi ottaa esille vaikuttamisen keinona omassa kouluympäristössä.

Tutustutaan politiikan ja hallinnon toimijoihin kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla. Käsitellään puolueet ja niiden merkitys yhteiskunnassa, aatteellinen perusta, toiminta ja merkitys vaikutuskanavina, puolueiden perustaminen ja lakkauttaminen, puolueiden muuttuminen yhteiskunnan muuttuessa ja vaikutus yhteiskunnan muuttumiseen, kunnallinen

147

päätöksenteko ja –talous, valtionhallinto, eduskunta, hallitus, presidentti-instituutio, media vaikuttajana ja käsitteenä sekä tietoyhteiskunnan aiheuttama muutos.

Kansalaisen turvallisuus -osuudessa tutustutaan oikeusjärjestelmään, erityisesti 15 vuotta täyttäneen oikeudelliseen vastuuseen. Turvallisuuspolitiikkaosuudessa tutustutaan ulkopolitiikkaan ja maanpuolustukseen.

KURSSIEN ARVIOINTI

Seuraavilla asioilla on nostava tai laskeva vaikutus Vihkotyöskentelystä ja kotitehtävistä suoriutuminen Tuntiosaaminen Mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut Kurssikoe Mahdolliset ennalta määrätyt esitelmät Sovittujen sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen

Arvosanat


5 VälttäväOppilas saa aikaan näyttöjä, jotka kuitenkin ovat erittäin puutteellisia.

6 Kohtalainen Oppilas on tehnyt keskeiset kurssityöt, mutta vaatimattomin tuloksin.



9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaadittavat kurssityöt tehtävänannon mukaisesti kiitettävästi.


Näytöt kurssin arvioinnista

9. luokka

Arvosana 5- Osaa hakea sekä oppikirjasta että sanomalehdistä käsiteltävään asiaan liittyviä tietoja.- Ymmärtää, että etuja vastaavat yhteiskunnassa ja talouselämässä myös velvollisuudet.

148

- Vihkoon on pyritty kirjaamaan valtaosa tehtävistä ja muistiinpanoista.- Ymmärtää demokratian ja diktatuurin eron kansalaisen kannalta.

Arvosana 8Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminenOppilas• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä• pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista• osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen seurauksia.Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminenOppilas• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa onuseita vaihtoehtoja• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

9.8 Taito- ja taideaineet

9.8.1 Musiikki vuosiluokat 1 – 6

YleistavoitteetMusiikilla on merkittävä tehtävä lapsen tunne-elämän ja luovuuden kehittäjänä. Musiikin opetuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaan musiikillisia valmiuksia, musiikki-ilmaisun perustietoja ja –taitoja sekä antaa oppilaalle elämyksiä ja iloa musiikin tekemisessä. Musiikinopetus jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: musisointiin, musiikin kuunteluun sekä musiikin tuntemukseen. Teoria pyritään oppimaan yhdistämällä ne omakohtaiseen tekemiseen ja kokemiseen. Koulun musiikinopetuksen tavoitteena on myös ohjata lasta aktiiviseen musiikin harrastamiseen kouluajan jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan musiikkia integroidaan myös muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa otetaan huomioon lukuvuoden teemat ja aihekokonaisuudet sekä koulun juhlat ja muut yhteiset tapahtumat.

1. luokka

TavoitePyritään virittämään oppilaan kiinnostus musiikkiin tarjoamalla elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia musiikista. Kehitetään oppilaan kuuntelukykyä ja eläytymistä. Ohjataan oppilasta oikeanlaiseen äänenkäyttöön. Musiikista opitaan löytämään ja kuulemaan sen perussyke. Tutustutaan tavallisimpiin rytmisoittimiin. Opetetaan leikinomaisesti ymmärtämään erilaisten musiikkiin liittyvien käsitteiden merkitys. Oppilasta kannustetaan laulamaan rohkeasti ryhmässä ja myös yksin. Mahdollisuuksien mukaan musiikkia integroidaan myös toisiin oppiaineisiin.

SisältöTutustutaan äänen eri ominaisuuksiin: voimakkuuteen, korkeuteen ja kestoon. Opetellaan kuulemaan ja tuntemaan perusrytmin syke sekä havainnoidaan tempon vaihtelujen merkitys musiikissa. Harjoitellaan rytmejä kaiku- ja sanarytmien avulla. Opitaan käyttämään helppoja rytmitavuja ja -merkkejä. Ohjataan käyttämään omaa kehoa rytmin soittamisessa ja tuntemisessa. Opetellaan tavallisimpien rytmisoittimien nimet sekä soittotavat ja käytetään niitä mahdollisuuksien mukaan laulujen säestyksissä. Harjoitellaan oikeanlaista äänenkäyttöä. Kuunnellaan erilaisia musiikkinäytteitä. Harjoitellaan musiikkiin eläytymistä esimerkiksi maalaamisen ja liikunnan avulla.

149

TyötavatLaulaminen, soittaminen, kuunteleminen, toiminnallinen oppiminen.


2. luokka

TavoiteSyvennetään ensimmäisellä luokalla opittuja musiikkitietoja ja –taitoja. Pyritään virittämään oppilaan kiinnostusta musiikkiin tarjoamalla elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia musiikista. Kehitetään oppilaan keskittynyttä kuuntelukykyä ja eläytymistä. Ohjataan havainnoimaan ääniympäristöä ja musiikkia. Ohjataan oppilasta oikeanlaiseen äänenkäyttöön. Rohkaistaan oppilasta musiikin kautta ilmaisemaan itseään. Lisätään oppilaan tietämystä erilaisista musiikkiin liittyvistä käsitteistä. Oppilasta kannustetaan laulamaan rohkeasti ryhmässä ja myös yksin. Mahdollisuuksien mukaan musiikkia integroidaan myös toisiin oppiaineisiin.

SisältöKehitetään äänen eri ominaisuuksien havainnointia: voimakkuus, korkeus ja kesto. Harjoitellaan kuuntelun avulla erottamaan duuri ja molli toisistaan. Opetetaan nuottiviivaston rakenne, nuottiavain sekä nuotin osat.

Kehitetään oppilaan kykyä kuulla ja havainnoida musiikin perusrytmin syke. Jatketaan kaiku- ja sanarytmien harjoittelua sekä opetetaan merkitsemään helppoja rytmitavuja.Oman kehon käyttämistä rytmien soittamisessa ja tuntemisessa syvennetään. Kerrataan tavallisimpien rytmisoittimien nimet sekä soittotavat ja käytetään niitä mahdollisuuksien mukaan laulujen säestyksissä. Ohjataan oppilasta oikeanlaiseen äänenkäyttöön.

Kehitetään omaa musiikin tuottamista esim. äänikerrontaa käyttäen. Kuunnellaan erilaisia musiikkinäytteitä. Harjoitellaan musiikkiin eläytymistä esimerkiksi maalaamisen ja liikunnan avulla.

TyötavatLaulaminen, soittaminen, kuunteleminen. toiminnallinen oppiminen.


3. luokka

TavoiteSyvennetään toisella luokalla opittuja musiikkitietoja ja –taitoja. Pyritään virittämään oppilaan kiinnostus musiikkiin tarjoamalla elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia musiikista. Kehitetään luovuutta ja keskittymistä musiikin kuuntelussa. Ohjataan oppilasta laulamisen, soittamisen, mutta myös nuottien tuntemisen avulla pääsemään syvemmälle musiikin ymmärtämisessä ja kokemisessa. Teorian asiat pyritään oppimaan yhdistämällä ne omakohtaiseen tekemiseen ja kokemiseen. Oppilasta kannustetaan laulamaan rohkeasti ryhmässä ja myös yksin. Laulujen valinnassa huomioidaan vuodenajat sekä juhlapäivät. Mahdollisuuksien mukaan musiikkia integroidaan myös toisiin oppiaineisiin.

Sisältö

150

Ohjataan käyttämään omaa kehoa rytmin soittamisessa ja tuntemisessa. Tutustutaan eri rytmi- ja lyömäsoittimiin sekä harjoitellaan niiden käyttöä laulujen säestämisessä. Opetetaan neljäsosa- ja kahdeksasosanuotti sekä neljäsosatauko. Opitaan kuuntelemisen ja liikkumisen avulla erottamaan tasa- ja kolmijakoiset tahtilajit.

Kerrataan nuottiviivaston rakenne. Opetetaan G-avaimen sijainti ja merkitys nuottiviivastossa sekä opetetaan nuottien nimiä. Musiikin dynamiikkakäsitteistä opetetaan piano ja forte. Tutustutaan nokkahuilun soiton alkeisiin. Ohjataan oikeanlaiseen äänenkäyttöön. Tutustutaan kaanonin periaatteeseen. Musiikin muodoista tutustutaan parilliseen rakenteeseen.

Kuunnellaan erilaisia musiikkinäytteitä. Harjoitellaan musiikkiin eläytymistä.TyötavatLaulaminen, soittaminen, kuunteleminen. toiminnallinen oppiminen.

ArviointiKouluarvosana ei arvioi oppilaan musikaalisuuden tasoa, vaan se perustuu hänen musiikilliseen osallistumiseensa ja toimintaansa koulussa. 3. luokan syksyllä arvioidaan, onko oppilas suorittanut lukuvuoden oppimäärän hyväksyttävästi. Kolmannen luokan keväällä arviointi tapahtuu numeroarvostelulla.

4. luokka

TavoiteSyvennetään kolmannella luokalla opittuja musiikkitietoja ja –taitoja. Pyritään virittämään oppilaan kiinnostus musiikkiin tarjoamalla elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia musiikista. Tutustutaan rummustoon ja opetellaan rumpujen alkeissoittoa. Käytetään rumpuja mahdollisuuksien mukaan laulujen säestyksissä. Kehitetään luovuutta ja keskittymistä musiikin kuuntelussa. Erilaisia sävellyksiä ja musiikkityylejä kuuntelemalla lisätään oppilaan musiikki- ja säveltäjätuntemusta. Oppilasta kannustetaan laulamaan rohkeasti ryhmässä ja myös yksin.Opitaan uusia musiikkikäsitteitä ja niiden merkitystä musiikissa. Kuunnellaan erilaisia musiikkinäytteitä. Harjoitellaan musiikkiin eläytymistä.

SisältöOpetetaan kokonuotti, puolinuotti ja kahdeksasosanuotti sekä niitä vastaavat tauot. Käytetään keho- ja rytmisoittimia rytmitajun kehittämisessä. Tutustutaan rummustoon ja opetellaan rumpukomppi tasajakoiseen tahtilajiin. Kehitetään nokkahuilun ja lyömäsoitinten alkeissoittoa. Ohjataan oikeanlaiseen äänenkäyttöön.

Opetetaan nuottien C1 – C2 nimet. Musiikkikäsitteistä opetetaan 1- ja 2-maalin merkitys laulussa sekä solo- ja tutti-käsitteet. Dynamiikkakäsitteistä opetetaan crescendo ja diminuendo. Musiikin muodoista tutustutaan kahdenpuoleiseen rakenteeseen.

Harjoitellaan musiikillista keksintää pienimuotoisia äänisommitelmia tehden. Kuunnellaan tunnetuimpien säveltäjien sävellyksiä sekä eri musiikin lajeja. Harjoitellaan musiikkiin eläytymistä.

TyötavatLaulaminen, soittaminen, kuunteleminen. toiminnallinen oppiminen.

ArviointiKouluarvosana ei arvioi oppilaan musikaalisuuden tasoa, vaan se perustuu hänen musiikilliseen osallistumiseensa ja toimintaansa koulussa. Arviointi tapahtuu numeroarvostelulla.

151

5. luokka

Tavoite Syvennetään edellisinä vuosina opittuja musiikkitietoja ja –taitoja. Pyritään virittämään oppilaan kiinnostus musiikkiin tarjoamalla elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia musiikista. Kehitetään oppilaan laulutaitoja ohjaamalla oppilasta oikeanlaiseen äänen käyttöön. Kasvatetaan rumpujen ja nokkahuilun soittoon liittyvää tietoutta sekä soittotaitoja. Musiikin teoriasta opetetaan lisää nuottien nimeämisestä ja merkitsemisestä.Kehitetään luovuutta ja keskittymistä musiikin kuuntelussa. Erilaisia sävellyksiä ja musiikkityylejä kuuntelemalla lisätään oppilaan musiikki- ja säveltäjätuntemusta.

SisältöTutustutaan äänen ominaisuuksiin. Harjoitellaan oikeaa äänenkäyttöä, hengitystä sekä äänenhuoltoa. Opetetaan äänialat sekä käydään läpi eri kuorotyyppejä.

Opetellaan nimeämään rummuston osat sekä opetellaan soittamaan rumpukomppi1/3-tahtilajiin. Harjoitellaan käyttämään nokkahuilua, lyömäsoittimia ja rummustoa helppojen laulujen säestyksissä. Tutustutaan eri tahtilajeihin. Rytmin oppimisessa ja tuntemisessa käytetään myös omaa kehoa soittimena. Laulujen säestyksissä käytetään koulusoittimia. Lauletaan lauluja myös muista maista. Kokeillaan musiikillista keksintää improvisoiden.

Musiikin teoriasta kerrataan nuottien nimet sekä opetetaan soitossa tarvittavat muunnesävelten nimet ja merkit. Musiikin rakenteista tutustutaan jonomaiseen rakenteeseen.

Tutustutaan sinfoniaorkesteriin. Opetellaan nimeämään orkesterin soitinryhmät ja orkesterisoittimet. Harjoitetaan kuuntelukykyä pyrkimällä erottelemaan eri soittimia musiikkiteoksista.

TyötavatLaulaminen, soittaminen, kuunteleminen. toiminnallinen oppiminen

ArviointiKouluarvosana ei arvioi oppilaan musikaalisuuden tasoa, vaan se perustuu hänen musiikilliseen osallistumiseensa ja toimintaansa koulussa. Arviointi tapahtuu numeroarvostelulla.

6. luokka

TavoiteSyvennetään edellisinä vuosina opittuja musiikkitietoja ja –taitoja. Pyritään virittämään oppilaan kiinnostus musiikkiin tarjoamalla elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia musiikista. Kehitetään oppilaan soittotaitoja helppojen laulujen säestämisessä. Ohjataan oppilasta laulamisen, soittamisen, mutta myös musiikin teorian avulla pääsemään syvemmälle musiin ymmärtämisessä ja kokemisessa. Bändisoittimista tutustutaan bassoon. Tutustutaan länsimaisen taidemusiikin historiaan. Kasvatetaan oppilaan musiikki- ja säveltäjätuntemusta. Kehitetään luovuutta ja keskittymistä musiikin kuuntelussa. Ohjataan ympäristön ja musiikkimaailman kriittiseen tarkasteluun ja valintaan. Laulujen valinnassa huomioidaan vuodenajat sekä juhlapäivät.

SisältöKehitetään ja harjoitellaan oikeaa äänenkäyttöä ja hengitystä. Lisätään rumpukomppien soittotaitoa helppoja lauluja säestäen. Tutustutaan bassokitaraan ja sen alkeissoittoon. Musiikin teoriasta käydään läpi kolmisoinnun rakentuminen.

152

Tutustutaan länsimaisen taidemusiikin historiaan ja sen aikakausiin, tyylisuuntiin. Kuunnellaan eri aikakausien tunnetuimpien säveltäjien teoksia. Tutustutaan myös elokuvamusiikin maailmaan. Keskustellaan musiikin kriittisen kuuntelun ja valinnan merkityksestä.TyötavatLaulaminen, soittaminen, kuunteleminen. toiminnallinen oppiminen

ArviointiKouluarvosana ei arvioi oppilaan musikaalisuuden tasoa, vaan se perustuu hänen musiikilliseen osallistumiseensa ja toimintaansa koulussa. Arviointi tapahtuu numeroarvosteluna.

10 ErinomainenOppilas on saavuttanut erinomaisesti ja monipuolisesti musiikin opetussuunnitelmassa mainitut taidot ja tiedot. Hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja tavoitteellisesti. Oppilas osallistuu erittäin aktiivisesti tuntityöskentelyyn ja osallistuu rakentavasti oppituntien kulkuun. Työskentelee suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Osoittaa kiinnostusta ja harrastuneisuutta musiikkiin. Oppilas kykenee ottamaan saamansa palautteen huomioon ja hyödyntämään sitä tehtävissään. Hän osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta.

9 KiitettäväOppilas on saavuttanut kiitettävästi ja monipuolisesti musiikin opetussuunnitelmassa mainitut taidot ja tiedot. Hän pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa tehtävissään. Hän työskentelee oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hän suoriutuu hyvin tehtävistään ja osallistuu aktiivisesti oppituntien kulkuun. Osoittaa kiinnostusta musiikkiin.

8 HyväOppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa mainitut taidot ja tiedot hyvin ja pystyy usein hyödyntämään oppimaansa töissään ja tehtävissään. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Oppilas osallistuu oppituntien kulkuun rakentavasti ja osoittaa kiinnostusta musiikkiin.

7 TyydyttäväOppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa mainitut taidot ja tiedot tyydyttävästi. Hän pystyy ajoittain hyödyntämään oppimaansa tehtävissään. Hän selviytyy perustehtävistä. Hänen työskentelynsä on suhteellisen passiivista tai vaihtelevaa. Oppilas ei osoita erityistä kiinnostusta musiikkiin

6 KohtalainenOppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa mainitut taidot ja tiedot kohtalaisesti ja pystyy vain ajoittain hyödyntämään oppimaansa tehtävissään. Hän ei osoita erityistä halua osallistua tuntityöskentelyyn. Oppilas arvioi heikosti omaa työskentelyään eikä kykene ottamaan vastaan palautetta. Hän osallistuu oppituntien kulkuun harvoin ja suhtautuu välinpitämättömästi musiikkiin.

5 VälttäväOppilas on saavuttanut oppiaineen keskeiset tavoitteet välttävästi. Oppilas osallistuu harvoin tuntityöskentelyyn. Hänen työskentelynsä on erittäin passiivista ja hänen on vaikea selviytyä annetuista tehtävistä. Oppilaan asenne koulutyöhön on usein kielteinen.

4 Hylätty

153

Oppilas ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa mainittuja tietoja eikä taitoja. Oppilaan työskentely on heikkoa ja tuesta huolimatta hän ei edisty opinnoissaan riittävästi. Oppilas ei osallistu tuntityöskentelyyn. Projekti- tai muut vaadittavat oppilastyöt ovat jääneet tekemättä.

9.9.2. Musiikki vuosiluokat 7-9

Yleinen osaMusiikin opetuksen tavoitteena on luoda valmiuksia musiikin kriittiseen vastaanottamiseen, rohkaista omaan musiikilliseen toimintaan, ohjata arvostamaan erilaisia musiikin lajeja, ja tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua musiikin avulla. Musiikinopetuksessa tuetaan oppilaan oman aktiivisen musiikkisuhteen kehittymistä ja annetaan valmiuksia yhteistyöhön ja toimintaan ryhmässä.

Musiikin oppimis- ja opetustilanteissa edistetään myönteisen minäkäsityksen ja henkisen kasvun vahvistumista, kasvatetaan oppilaita musiikin valintaan ja arviointiin sekä tuetaan musiikin avulla luovaa ilmaisua ja viestintää. Opetuksen tavoitteena on myös saada oppilas ymmärtämään musiikin aika-, tilanne- ja kulttuurisidonnaisuus.

ArviointiKouluarvosana ei arvioi oppilaan musikaalisuuden tasoa, vaan se perustuu hänen musiikilliseen osallistumiseensa ja toimintaansa koulussa. Oppilas arvioi myös itse omaa kehittymistään musiikillisissa tiedoissa ja taidoissa. Arvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Arviointi perustuu oppilaan jatkuvaan näyttöön ja aktiivisuuteen. Numeroarviointi 4 – 10.

Arvosanakriteerit:

4 HylättyNäytöt puuttuvat kokonaan ja/ tai oppilaalla on runsaasti poissaoloja.

5 VälttäväOppilas on läsnä, mutta ei osallistu toimintaan opetustilanteessa eikä osoita kiinnostusta. Suoriutuu harvoin annetuista tehtävistä ja kokeiden tulokset ovat heikkoja.

6 KohtalainenOppilas osallistuu ajoittain toimintaan opetustilanteessa ja on ajoittain kiinnostunut. Hän suoriutuu osittain annetuista tehtävistä ja kokeiden tulokset ovat vaatimattomia.

7 TyydyttäväOppilas on säännöllinen, yritteliäs ja kiinnostunut. Hän osallistuu toimintaan opetustilanteessa ja tekee annetut tehtävät kykyjensä mukaan. Hän on suoriutunut annetuista tehtävistä ja kokeista tyydyttävästi.

8 HyväOppilas on säännöllinen, yritteliäs ja osoittaa kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän osallistuu aktiivisesti toimintaan opetustilanteessa ja tekee annetut tehtävät kykyjensä mukaan Hän kykenee ajoittain itsenäiseen työskentelyyn musiikin parissa. Hän on suoriutunut annetuista tehtävistä ja kokeista hyvin.

154

9 KiitettäväOppilas on säännöllinen, kiinnostunut, oma-aloitteinen ja vastuuntuntoinen. Hän kykenee keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn musiikin parissa ja osallistuu aktiivisesti toimintaan opetustilanteessa. Oppilas vaikuttaa myönteisesti ryhmän työskentelyilmapiiriin.Hän osaa soveltaa opittuja tietoja ja taitoja ja on suoriutunuttehtävistään ja kokeistaan kiitettävästi.

10 ErinomainenOppilas on säännöllinen, kiinnostunut, oma-aloitteinen ja vastuuntuntoinen. Hän kykenee keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn musiikin parissa sekä osallistuu aktiivisesti ja innostuneesti toimintaan opetustilanteessa. Oppilas vaikuttaa myönteisesti ryhmän työskentelyilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja tietoja ja taitoja hyvin ja on suoriutunut tehtävistään ja kokeistaan erinomaisesti.

Päättöarviointi

Perustana valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8:

Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti.Oppilas hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon.Oppilas osaa kuunnella musiikkia ja tehdä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan.Oppilas osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa.Oppilas tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia.Oppilas tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää.Oppilas osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä.Oppilas osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.

Pakolliset: 7 lk kurssi 18 lk kurssi 2

Valinnaiset: 8 lk kurssi 1 ja 29 lk kurssi 3 ja 48 ja 9 lk kurssi 5

7.Vuosiluokka

Kurssi 1/ Musiikin mestarit / 38 h / pakollinen

TavoiteOpetuksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää oppilaan aiemmin hankkimia musiikillisia tietoja ja taitoja, rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenä, laajentaa musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta sekä oppia kuuntelemaan ja valikoimaan musiikkia kriittisesti.

SisältöÄänen ominaisuudet, melu ja kuulonhuolto

155

Musiikin elementit: rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväriÄänenkäyttö ja äänenhuolto: eri tyylejä ja lajeja edustavaa lauluohjelmistoa yksi- ja moniäänisesti.Soittajan perustaidot: kitara, basso, rummut, lyömäsoittimetKalevalainen perinne ja kansanlauluperinneLaulu- ja soitto-ohjelmistoa eri maistaKlassisen musiikin mestareita

TyötavatLaulaminen yksin ja ryhmässäSoittaminen yksin ja ryhmässäMusiikin kuuntelu ja analysointiMusiikillinen keksintäKehosoittimien käyttöOpettajajohtoinen opetusArviointiKouluarvosana ei arvioi oppilaan musikaalisuuden tasoa, vaan se perustuu hänen musiikilliseen osallistumiseensa ja toimintaansa koulussa. Kurssin lopussa pidetään kirjallinen ja kuuntelukoe sekä lauluja soittokoe. Kurssin lopussa oppilas arvioi myös itse omaa kehittymistään musiikillisissa tiedoissa ja taidoissa. Arvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Arviointi perustuu oppilaan jatkuvaan näyttöön ja aktiivisuuteen. Numeroarviointi 4 – 10.

8.Vuosiluokka

Kurssi 2/ Iskelmästä pop-rockiin ja näyttämöltä valkokankaalle / 38 h / pakollinen

TavoiteKurssin tavoitteena on laajentaa eri musiikin lajien ja tyylien tuntemusta niin tiedollisesti ja taidollisesti kuin analyyttisesti kuuntelemallakin, ylläpitää ja kehittää edelleen oppilaan musiikillisia taitoja laulajana ja soittajana sekä kannustaa oppilasta luovaan musiikilliseen ja draamalliseen ideointiin.

SisältöIskelmämusiikin, pop-, ja rockmusiikin kehitys 1950-luvulta nykypäivään, näyttämömusiikin lajit sekä musiikin vaikutus elokuvassa. Musiikkivideo musiikillisen ilmaisun välineenä.Yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia kurssin sisällön mukaisesti.

TyötavatLaulaminen ja soittaminen yksin ja ryhmässäMusiikin kuuntelu ja analysointiRyhmätyö DraamaMusiikillinen keksintäOpettajajohtoinen opetus

ArviointiKouluarvosana ei arvioi oppilaan musikaalisuuden tasoa, vaan se perustuu hänen musiikilliseen osallistumiseensa ja toimintaansa koulussa. Kurssin aikana tehdyt työt arvioidaan sekä kurssin lopussa pidetään soitto- ja kuuntelukoe. Kurssin lopussa oppilas arvioi myös itse omaa kehittymistään musiikillisissa tiedoissa ja taidoissa. Arviointi perustuu oppilaan jatkuvaan näyttöön ja aktiivisuuteen. Arvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Numeroarviointi 4-10

156

MUV1/ KITARAKURSSI / 38 h / Valinnainen

TavoiteOppilas pystyy pitkäjänteiseen, keskittyneeseen ja itsenäiseen musisointiin ja harjoitteluun. Oppilas osaa kuunnella omaa sekä muiden tuottamaa musiikkia niin, että hän pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa.Oppilaasta kasvaa aktiivinen ja kriittinen musiikin kuluttaja, ja hän kiinnostuu jatkamaan soittoharrastustaan mahdollisesti kurssin jälkeenkin.

SisältöVirittäminenYleisimmät soinnutSäestyskomppejaNäppäilysoittoa: PIMA - käsiteBarre- otteetTabulatuurimerkintä Melodiasoittoa, asteikkoharjoituksiaÄänen vahvistaminen, liittimetAkustisen kitaran ja sähkökitaran huolto ja hoitoSisältöön liittyvät musiikilliset käsitteet

TyötavatSoittaminen ja laulaminen yksin ja ryhmässäKuuntelu ja analysointiOpettajajohtoinen opetus

ArviointiArviointi perustuu oppilaan musiikilliseen osallistumiseen ja toimintaan koulussa.Arvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Kurssin lopussa oppilas arvioi myös itse omaa kehittymistään soittajana. Oppilasta arvioidaan seuraavilla osa-alueilla:Kyky ja innostus keskittyneeseen ja itsenäiseen harjoitteluun.Annettujen soittotehtävien harjoittaminen valmiiksi.Soittaminen yksin ja ryhmän jäsenenä.Opetettujen musiikin käsitteiden hallintaKurssin lopussa soittokoeNumeroarviointi 4-10

MUV 2/ SOITAMME BÄNDISSÄ 1/ 38 h/ Valinnainen

TavoiteOpetuksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää oppilaan aiemmin hankkimia musiikillisia tietoja ja taitoja, erityisesti yhteissoiton alueella. Oppilas kokee yhteismusisoinnin iloa ja oppii ottamaan vastuuta ryhmän jäsenenä ohjelmiston harjoittamisesta esitysvalmiiksi.

SisältöRummut: rummuston osat ja rumpunuotit viivastolla, soittoasento ja viritys, komppeja ja fillejäBasso: soittoasento, viritys, erilaisia säestyskuvioita: vaihtobasso, walking baseSähkökitara: sointuharjoituksia: Barre, rokkikvintti, tabulatuuriharjoituksia, sooloharjoituksiaKosketinsoittimet: rytminen komppaaminen, sointumatot, solistiset melodiatLyömäsoittimet: tamburiini, hiekkaputki, lehmänkello, bongotÄänen vahvistaminen, soittimien hoito ja huolto

157

Musiikin käsitteitä, muotorakenteita.Soitto- ja lauluohjelmistoa monipuolisesti musiikin eri lajeista ja kulttuureista

TyötavatSoolo- ja stemmalauluSoittaminen yksin ja yhdessä Improvisointi ja sovittaminenKuuntelu ja analysointiOpettajajohtoinen opetus

ArviointiArvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluetta. Oppilas arvioi myös omaa kehittymistään yhteissoiton alalla. Numeroarviointi 4-10Oppilasta arvioidaan seuraavilla osa-alueilla:Musisointi yksin ja ryhmässä Soittotehtävien itsenäinen ja pitkäjänteinen harjoitteluSoittotehtävien vaikeus, soiton sujuvuus ja äänen laatuMusiikillinen keksintäAnnettujen soittotehtävien harjoittaminen esityskuntoonMusiikillisten käsitteiden hallinta Kurssin lopussa soitto- ja laulukoeNumeroarviointi 4-10

9. Vuosiluokka

MUV 3/ LAULUNLYÖMÄT/ 38 h /Valinnainen

TavoiteOppilas ymmärtää oikean äänenkäytön merkityksen niin laulamisessa kuin puheessakin. Oppilas osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yhteislauluun sekä rohkaistuu esiintymään ja laulamaan yksinkin. Kurssilla valmistellaan ohjelmistoa koulun juhliin.

SisältöÄänen syntyRentoutus- ja hengitysharjoituksiaÄänenavausharjoituksiaMikrofonilauluSoolo- ja stemmalauluTulkintaYksi- ja moniäänistä laulumateriaalia monipuolisesti musiikin eri lajeista, tyyleistä ja kulttuureista. Osa ohjelmistosta ulkoa.

TyötavatLaulaminen yksin, ryhmässä ja moniäänisestiRyhmätyö: äänenavauksien laadinta ryhmässäImprovisointiKuuntelu ja analysointiOpettajajohtoinen opetus

ArviointiArviointi perustuu oppilaan musiikilliseen osallistumiseen ja toimintaan koulussa. Lähtökohtana on, että oppilas laulaa mukana. Arvosanaan 8 edellytetään, että oppilas pystyy laulamaan laulun melodian ja rytmin lähes oikein, ei vaadita täyttä sävelpuhtautta. Parempaa arvosanaa

158

annettaessa kiinnitetään huomiota mm. sävelpuhtauteen ja ilmaisuun sekä kykyyn laulaa eri stemmoja.Kurssin lopussa laulukoe. Oppilas arvioi myös itse omaa äänenkäyttöään ja laulutaitojensa kehittymistä.Numeroarviointi 4-10

MUV 4/ SOITAMME BÄNDISSÄ 2/ 38 h/ Valinnainen

TavoiteOpetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan yhteissoittotaitoja ja musiikillista ideointia bändin jäsenenä. Oppilas pystyy pitkäjänteiseen, itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn musiikin parissa yhdessä muiden kanssa. Valmistetaan ohjelmistoa koulun juhliin.

SisältöMusiikilliset muotorakenteetImprovisointiSovittaminenMusiikillisia käsitteitäSoitto- ja lauluohjelmistoa eri musiikin lajeista, tyyleistä ja kulttuureista. Osa ohjelmistosta ulkoa.

TyötavatLaulaminen yksin ja ryhmässäSoittaminen yksin ja ryhmässäImprovisointi ja sovittaminenOpettajajohtoinen opetus

ArviointiArviointi perustuu oppilaan musiikilliseen osallistumiseen ja toimintaan koulussa. Arvosanaa annettaessa voidaan painottaa oppilaan parasta osaamisaluettaOppilasta arvioidaan seuraavilla osa-alueilla:Musisointi yksin ja ryhmässäOppilaan halu ja kyky keskittyneeseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn musiikin parissaOppilaan oma-aloitteellisuus ja idearikkausOppilaan vastuullisuus ohjelmiston valmistumisessaOppilas arvioi myös omaa suoritustaan bändin jäsenenä sekä muiden bändien suoritusta.Numeroarviointi 4-10

MUV 5 YKSITTÄIN VALITTAVA KURSSI/ Musiikkivideo / 38 h / Valinnainen

TavoiteOpetuksen tavoitteena on mielikuvituksen aktivoiminen ja kuvittelukyvyn kehittyminen sekä kuvan ja musiikin kerronnan ilmaisumahdollisuuksien ymmärtäminen.

SisältöMusiikkivideoiden historia, ominaispiirteet ja lajitMusiikkivideoiden vertailua ja analysointiaMusiikkivideon suunnittelu, käsikirjoitus, kuvaus ja editointi

TyötavatOpettajajohtoinen opetusRyhmätyö Käsikirjoituksen laatiminenKuvan ja musiikin analysointi

159

Opetuskeskustelu

Arviointi Arvioinnissa on kaksi keskeistä osa-aluetta: valmistusprosessi ja lopullinen tuotos. Kiitettävään arvosanaa vaaditaan omaperäinen tuotos. Numeroarviointi 4 – 10

9.9.3. Kuvataide vuosiluokat 1-6

YleistavoitePeruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Kuvataiteen opetukseen tulee lähteä kunkin oppilaan omasta kokemuspiiristä, hänen mielikuvista, elämyksistä, kyvyistä ja voimavaroista iloisessa ja suvaitsevaisessa hengessä niin että oppilas vahvistuu itsetunnoltaan. Oppilas saa mahdollisuuden ilmaista itseään ja kehittää havainnointitaitojaan. Hän oppii ymmärtämään visuaalista ympäristöään ja kiinnostuu sekä arvostaa omaa ja vieraita kulttuureita. Oppilaan motoriset taidot kehittyvät edelleen ja hän hallitsee kuvan tekemisen perustekniikoita. Opetus kannustaa oppilasta luovaan ja persoonalliseen ilmaisuun, kehittää mielikuvitusta, luovan ongelman ratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Opetuksessa pyritään työskentelyyn kiireettömässä ympäristössä ja pitkäjänteisesti, työprosessia arvostaen. Mahdollisuuksien mukaan viedään opetus ulos luokasta ja tehdään näyttelyvierailuja.

1. luokka

TavoitteetHarjoitellaan kuvailmaisussa tarvittavia taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia; kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja sekä valintojen tekoa ja niiden perustelua. Harjoitellaan perustekniikoita. Kehitetään oppilaan avaruudellista ajattelua tutkimalla rakentelun ja tilan hahmottamisen kokemuksia luonnon ympäristössä ja rakennetussa ympäristössä. Lähestymistapa on leikinomainen. Opitaan tarkastelemaan omia ja toisten töitä ja keskustelemaan töistä sekä opitaan arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

SisältöHarjoitellaan perustekniikoita erilaisissa töissä: piirtäminen, maalaaminen, muovailu ja rakentelu. Opetellaan työvälineiden asianmukainen käyttö ja hoito.

TyötavatItsenäinen kuvallinen työskentely, opettajajohtoinen työskentely, parityöskentely.


2. luokka

TavoitteetHarjoitellaan kuvailmaisussa tarvittavia taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia; kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja sekä valintojen tekoa ja niiden perustelua. Harjoitellaan perustekniikoita. Kehitetään oppilaan avaruudellista ajattelua tutkimalla rakentelun ja tilan hahmottamisen kokemuksia luonnon ympäristössä ja rakennetussa

160

ympäristössä. Lähestymistapa on leikinomainen. Opitaan tarkastelemaan omia ja toisten töitä ja keskustelemaan töistä sekä opitaan arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta. Oppilasta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

SisältöHarjoitellaan perustekniikoita erilaisissa töissä: piirtäminen, maalaaminen, muovailu ja rakentelu. Opetellaan työvälineiden asianmukainen käyttö ja hoito.

TyötavatItsenäinen kuvallinen työskentely, opettajajohtoinen työskentely, parityöskentely.

Arviointi2. luokalla ei arvioida oppilaan tuotoksia numeroin. Opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa hänelle suullista palautetta

3. luokka

TavoitteetKehittää kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja sekä syventää perustekniikoiden hallintaa. Kehittää kuvittelun, keksimisen, luovan ongelman ratkaisun taitoja, havaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä sekä ohjaamaan omien esteettisten valintojen tekemiseen, niiden perustelemiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen. Tutustutaan sommittelun alkeisiin sekä kolmiulotteisuuteen ja opetellaan soveltamaan tietoja omissa töissään. Opetellaan nimeämään väriympyrästä pää- ja välivärit. Opitaan tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä. Kannustaa oppilasta oman työn arvostamiseen, töiden viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

Sisältö Jatketaan perustekniikoiden harjoittelua, lähinnä piirtämistä, maalaamista ja sekatekniikkaa. Tutustutaan sommittelun alkeisiin, rakentamiseen, eri materiaaleihin sekä kolmiulotteisuuteen. Väriopista perehdytään väriympyrään (päävärit, välivärit). Tutustutaan johonkin ulkomaiseen ja suomalaiseen taiteilijaan sekä johonkin taidesuuntaan. Kerrataan kuvataiteen työprosessin vaiheita työn suunnittelusta, luonnostelusta, tekemisestä, työvälineiden oikeasta käytöstä ja hoidosta, oman työn jälkien korjaamisesta aina oman työn viimeistelyyn, esillepanoon ja säilyttämiseen.

TyötavatItsenäinen kuvallinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely.

ArviointiSyyslukukaudella oppilaan tuotoksia ei arvioida numeroin. opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa hänelle suullista palautetta. Numeroarvion oppilas saa kevätlukukaudella. Arvioinnin kriteerit 4. lk lopussa.

4. luokka

TavoitteetKehittää kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja sekä syventää perustekniikoiden hallintaa. Kehittää kuvittelun, keksimisen, luovan ongelman ratkaisun taitoja, havaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä sekä ohjaamaan omien esteettisten valintojen tekemiseen, niiden perustelemiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen. Harjaannutaan käyttämään perustekniikoita. Sovelletaan kolmiulotteisuutta ja sommittelun alkeita omissa töissään.

161

Opetellaan nimeämään väriympyrästä vastavärit ja tutustutaan murrettuihin väreihin. Tarkastellaan eri medioita ja niiden merkitystä omassa elämässä. Tutustutaan oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien kuvalliseen perinteeseen ja nykytaiteeseen. Arvioidaan ja havainnoidaan ympäristön esteettisyyttä, viihtyisyyttä ja toimivuutta. Opitaan tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä. Kannustaa oppilasta oman työn arvostamiseen, töiden viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

SisältöJatketaan perustekniikoiden harjoittelua. Laajennetaan sommittelun ja kolmiulotteisuuden tuntemusta. Kerrataan väriopista päävärit ja välivärit sekä opitaan uutena asiana vastavärit ja murretut värit. Tutustutaan johonkin ulkomaiseen ja suomalaiseen taiteilijaan sekä johonkin taidesuuntaan. Kerrataan kuvataiteen työprosessin vaiheita työn suunnittelusta, luonnostelusta, tekemisestä, työvälineiden oikeasta käytöstä ja hoidosta, oman työn jälkien korjaamisesta aina oman työn viimeistelyyn, esillepanoon ja säilyttämiseen.

TyötavatItsenäinen kuvallinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely.

Arviointi Kuvataiteessa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita hän on antanut.

Näyttöjä ovat itsenäinen taiteellinen työskentely, työprosessi ja töiden viimeistely sekä itsearvioinnin harjaannuttamisen kautta oman työn arvioiminen ja arvostaminen. Näyttöjä ovat myös työskentely parin kanssa tai pienryhmissä sekä oppilastyöt. Näyttöjä ovat lisäksi kotitehtävien hoitaminen, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä opetustilanteissa ja – keskusteluissa aktiivinen osallistuminen.


Oppilas- osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi- osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia- osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna- osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan- osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä- tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua - osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa - tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa- tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä - osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan - osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja - osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä- osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

162

Luokilla 3-4 arvostelun pohjana käytetään opettajan harkinnan mukaan oppilastöitä, tuntiaktiivisuutta, harrastuneisuutta sekä oppiaineeseen liittyviä työskentelytaitoja. Oppilaan todistukseen saama arvosana määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:








5. luokka Tavoitteet Kehitetään kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja sekä syventää perustekniikoiden hallintaa. Kehitetään kuvittelun, keksimisen, luovan ongelman ratkaisun taitoja, havaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. kehitytään omien esteettisten valintojen tekemisessä, niiden perustelemisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa sekä ymmärretään taiteellisen prosessin ominaislaatua. Opitaan tuntemaan kuvaviestinnän ilmaisutapoja, vaikuttamisen keinoja sekä arvioimaan niitä. Tarkastellaan eri medioita ja niiden merkitystä omassa elämässä. Tutustutaan

163

oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien kuvalliseen perinteeseen ja nykytaiteeseen. Tutustutaan kuvien analysointiin. Arvioidaan ja havainnoidaan ympäristön esteettisyyttä, viihtyisyyttä ja toimivuutta. Opitaan tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä käyttäen kuvataiteen käsitteitä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä. Kannustaa oppilasta oman työn arvostamiseen, töiden viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

SisältöJatketaan perustekniikoiden harjoittelua ja syvennetään kuvallista ajattelua. Laajennetaan sommittelun ja kolmiulotteisuuden tuntemusta. Tutustutaan taideteosten analysointiin ja taiteen tyylisuuntiin sekä johonkin ulkomaiseen ja suomalaiseen taiteilijaan. Analysoidaan taidekuvia. Tutustutaan mainontaan, videokuvaan sekä digi-kameraan. Kerrataan kuvataiteen työprosessin vaiheita työn suunnittelusta, luonnostelusta, tekemisestä, työvälineiden oikeasta käytöstä ja hoidosta, oman työn jälkien korjaamisesta aina oman työn viimeistelyyn, esillepanoon ja säilyttämiseen.

TyötavatItsenäinen kuvallinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely. Opintokäynnit.

Arviointi Kuvataiteessa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita hän on antanut.Näyttöjä ovat itsenäinen taiteellinen työskentely, työprosessi ja töiden viimeistely sekä itsearvioinnin harjaannuttamisen kautta oman työn arvioiminen ja arvostaminen. Näyttöjä ovat myös työskentely parin kanssa tai pienryhmissä sekä oppilastyöt. Näyttöjä ovat lisäksi kotitehtävien hoitaminen, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä opetustilanteissa ja –keskusteluissa aktiivinen osallistuminen.

6. luokka

TavoitteetKehitetään kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja sekä syventää perustekniikoiden hallintaa. Kehitetään kuvittelun, keksimisen, luovan ongelman ratkaisun taitoja, havaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. kehitytään omien esteettisten valintojen tekemisessä, niiden perustelemisessa ja omien tavoitteiden asettamisessa sekä ymmärretään taiteellisen prosessin ominaislaatua. Opitaan tuntemaan kuvaviestinnän ilmaisutapoja, vaikuttamisen keinoja sekä arvioimaan niitä. Tarkastellaan eri medioita ja niiden merkitystä omassa elämässä. Tutustutaan oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien kuvalliseen perinteeseen ja nykytaiteeseen. Tutustutaan kuvien analysointiin. Arvioidaan ja havainnoidaan ympäristön esteettisyyttä, viihtyisyyttä ja toimivuutta. Opitaan tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä käyttäen kuvataiteen käsitteitä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä. Kannustaa oppilasta oman työn arvostamiseen, töiden viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen.

SisältöJatketaan perustekniikoiden harjoittelua (piirtäminen, maalaus, kollaasi, installaatio) ja syvennetään kuvallista ajattelua. Laajennetaan sommittelun ja kolmiulotteisuuden tuntemusta sekä harjoitellaan perspektiivin käyttöä. tutustutaan perspektiivin alkeisiin (tilan kuvaaminen). Tutustutaan ympäristöestetiikan alkeisiin (esine- ja/tai vaatesuunnittelu sekä arkkitehtuuri) Mahdollisuuksien mukaan valmistetaan ympäristöestetiikkaan liittyvä työ.Kerrataan väriopista päävärit ja välivärit sekä vastavärit ja murretut värit. Jatketaan perehtymistä taiteen analysointiin, tyylisuuntiin ja kuvaviestintään. Tutustutaan mainontaan, videokuvaan sekä digi-kameraan. Kerrataan kuvataiteen työprosessin vaiheita työn

164

suunnittelusta, luonnostelusta, tekemisestä, työvälineiden oikeasta käytöstä ja hoidosta, oman työn jälkien korjaamisesta aina oman työn viimeistelyyn, esillepanoon ja säilyttämiseen.

TyötavatItsenäinen kuvallinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely. Opintokäynnit.

Arviointi Kuvataiteessa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita hän on antanut.

Näyttöjä ovat itsenäinen taiteellinen työskentely, työprosessi ja töiden viimeistely sekä itsearvioinnin harjaannuttamisen kautta oman työn arvioiminen ja arvostaminen. Näyttöjä ovat myös työskentely parin kanssa tai pienryhmissä sekä oppilastyöt. Näyttöjä ovat lisäksi kotitehtävien hoitaminen, sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen sekä opetustilanteissa ja –keskusteluissa aktiivinen osallistuminen.

Arvosanat

10 ErinomainenSama kuin 9, mutta oppilas on tehnyt työt erinomaisesti.

9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaaditut työt tehtävänannon mukaisesti kiitettävästi.

8 HyväOppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on yritteliäs ja tehnyt vaaditut työt tehtävänannon mukaisesti hyvin.

7 TyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaaditut tehtävät, mutta tulos on niukka ja epätasainen.

6 KohtalainenKiinnostus on vähäistä. Annetut tehtävät usein suorittamatta tai heikkoja.

5 VälttäväOppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ainetta kohtaan. Käy tunneilla.

4 HylättyNäytöt puuttuvat. Runsaasti poissaoloja

9.9.4. Kuvataide vuosiluokat 7 - 9

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

165

Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.

Kuvataiteen opetuksessa otetaan huomioon paikalliset mahdollisuudet ja erikoisuudet. Opetuksen tavoitteena on tehdä tutuksi paikallista kulttuuria ja arkkitehtuuria nyt ja eri historian vaiheissa. Kuvataiteessa tutustutaan vieraiden ja vähemmistökulttuurien kuvastoon ja visuaalisiin elementteihin.

Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy.

Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista.

Pakolliset kurssit

KU 1: Taide ja minä

Tavoite Oppilas oppii tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. Oppilas nauttii omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä.Oppilaalle kehittyy aktiivinen kyky ja halu tuottaa itse taidetta.

Oppilas oppii ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua. Hän oppii arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä.

Sisältö Piirustus, grafiikka, maalaus, muotoilu (keramiikka, kuvanveisto, tilataide) ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen. Kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva.

Kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa. Omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin.

166

Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa. Ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä. Kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä.

Oppimismenetelmät Itsenäinen kuvallinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely, näyttelykäynnit, taidekuvan analyysin teko, yhteiskeskustelut ja –kritiikit, oman portfoliokansion pitäminen.

Arviointi Arvioidaan oppilaan kuvallisen ilmaisun kehittymistä ja syventymistä kurssin aikana. Arvioidaan oppilaan työskentelyn intensiivisyys ja kuvallisen kulttuurin käsitteistön yleinen ymmärtäminen opetustilanteissa. Arvioidaan oppilaan analyysitaitojen kehittyminen. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostus taiteen tekemiseen ja oppilaan työskentelystään keräämän portfolion taiteellinen ja taidollinen taso. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö.

KU 2: Kuva viestinä

Tavoite Oppilas oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan kuvallisesti. Oppilas ymmärtää vastaanottamiaa

kuvallisia viestejä paremmin. Oppilas oppii graafisen viestinnän peruskäsitteistöä. Oppilas tutustuu aktiivisesti ympäristössään oleviin kuvallisiin ärsykkeisiin ja merkkeihin, mm. liikennemerkit ja mainonta. Oppilas oppii liikkuvan kuvan keinoja.

Sisältö Maalaus, kollaasi, merkit, mainonnan kieli, graafinen suunnittelu, video- ja digikuvaus.

Oppimismenetelmät Itsenäinen kuvallinen työskentely, opintokäynnit.

Arviointi Arvioidaan oppilaan kuvallisen kehittymisen taso hänen kurssitöissään. Arvioidaan oppilaan työskentelyn intensiivisyys ja kuvallisen kulttuurin käsitteistön yleinen ymmärtäminen opetustilanteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostus taiteen tekemiseen ja oppilaan työskentelystään keräämän portfolion taiteellinen ja taidollinen taso. Oppilaan käyttäytymisessä ja hänen töissään esiin tuleva suhtautuminen omaan ympäristöönsä ja sen muuttuminen kurssin aikana arvioidaan. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö.

KU 3: Taide ja ympäristöni

Tavoite Oppilas oppii tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta. Oppilas oppii tarkastelemaan rakennettua ympäristöään ja rakennustaiteen peruskäsitteistöä.

Oppilas osaa hyödyntää kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä. Hän oppii tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa.

167

Kerrataan kuvan perustekijöitä; perspektiivi, väri, sommittelu.

Oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.

Sisältö Luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta.

Arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista. Suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista. Tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua

Kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia. Valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta. Kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä. Graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita. Mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja, elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia.

Oppimismenetelmät Itsenäinen kuvallinen työskentely, opintokäynnit, arkkitehtuuriin tutustuttavat kiertokävelyt, digitaalinen still- ja videokuvaus,

Arviointi Arvioidaan oppilaan kuvallisen kehittymisen taso hänen kurssitöissään. Arvioidaan oppilaan työskentelyn intensiivisyys ja kuvallisen kulttuurin käsitteistön yleinen ymmärtäminen opetustilanteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostus taiteen tekemiseen ja oppilaan työskentelystään keräämän portfolion taiteellinen ja taidollinen taso. Oppilaan käyttäytymisessä ja hänen töissään esiin tuleva suhtautuminen omaan ympäristöönsä ja sen muuttuminen kurssin aikana arvioidaan. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö.

Valinnaiset kurssit

KUV 1: Maalaustyöpaja

Tavoite Oppilas tutustuu erilaisiin maalaustekniikoihin. Oppilaan sommittelutaito syventyy.

SisältöPeiteväri, tempera, guassi, akvarelli, itsetehdyt maalit (esim. liimatempera), sekatekniikat.

Oppimismenetelmät Itsenäinen kuvallinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely, opintokäynnit.

Arviointi Arvioidaan oppilaan kuvallisen kehittymisen taso hänen kurssitöissään. Arvioidaan oppilaan työskentelyn intensiivisyys opetustilanteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostus taiteen tekemiseen ja oppilaan työskentelystään keräämän portfolion taiteellinen ja taidollinen taso. Töistä arvioidaan myös oppilaan monipuolinen kurssilla opittujen maalaustekniikoiden käyttö. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö.

168

KUV 2: Painotyöpaja

Tavoite Oppilas tutustuu grafiikan eri lajeihin. Oppilas osaa grafiikan peruskäsitteistöä ja grafiikan tunnuspiirteet. Oppilas oppii koulugrafiikan tekniikat. Oppilas oppii painettujen kankaiden teon.

Sisältö Monotypia, sabloonapainanta, linopainanta, serigrafia, puupiirros, tietokonegrafiikka, kankaanpainotekniikat.


ArviointiArvioidaan oppilaan kuvallisen kehittymisen taso hänen kurssitöissään. Arvioidaan oppilaan työskentelyn intensiivisyys opetustilanteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostus taiteen tekemiseen ja oppilaan työskentelystään keräämän portfolion taiteellinen ja taidollinen taso. Töistä arvioidaan myös oppilaan monipuolinen kurssilla opittujen grafiikan tekniikoiden käyttö. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö.

KUV 3: Muotoilutyöpaja

TavoiteOppilas oppii saven käytön taide –ja käyttöesineiden teossa. Oppilas oppii saven perustekniikat ja keramiikkaesineiden viimeistelytekniikoita. Oppilas ymmärtää saven olemuksen ja sen mahdollisuudet. Oppilas oppii muotoilun perusteet ja tuotesuunnittelun alkeet.

Sisältö Saven muovailutekniikat, poltto, lasitus, luovat viimeistelytekniikat. Paperimassa materiaalina. Kipsin mahdollisuudet muotilla työskentelyssä.


Arviointi Arvioidaan oppilaan kuvallisen kehittymisen taso hänen kurssitöissään. Arvioidaan oppilaan työskentelyn intensiivisyys opetustilanteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostus taiteen tekemiseen ja oppilaan työskentelystään keräämän portfolion taiteellinen ja taidollinen taso. Töistä arvioidaan myös oppilaan monipuolinen kurssilla opittujen saven muovaamisen tekniikoiden käyttö. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö.

KUV 4: Kuvanveistotyöpaja

Tavoite Oppilaan kolmiulotteisen hahmotuskyvyn parantuminen. Eri kuvanveistotekniikoihin tutustuminen ja tekniikoiden oppiminen.

Sisältö Kipsi, puu, tina, savi, romu, sekatekniikat. Muovailu, valu, veistäminen.

OppimismenetelmätItsenäinen kuvallinen työskentely, pari- ja ryhmätyöskentely, opintokäynnit.

169

Arviointi Arvioidaan oppilaan kuvallisen kehittymisen taso hänen kurssitöissään. Arvioidaan oppilaan työskentelyn intensiivisyys opetustilanteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kiinnostus taiteen tekemiseen ja oppilaan työskentelystään keräämän portfolion taiteellinen ja taidollinen taso. Töistä arvioidaan myös oppilaan monipuolinen kurssilla opittujen kuvanveistotekniikoiden käyttö. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö. Arvioinnin pohjana on kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö.

Kuvataiteen yleinen arviointikriteeristö

Kuvataiteessa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat

-itsenäinen taiteellinen työskentely-työskentely parin kanssa tai pienryhmissä-oppilastyöt-kotitehtävien hoitaminen-sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen-opetustilanteissa ja -keskusteluissa aktiivinen osallistuminen

Arvosanat




7 TyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaaditut tehtävät, mutta tulo on niukka ja epätasainen.


9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaaditut työt tehtävänannon mukaan kiitettävästi.


Päättöarviointi

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas osaa

170

ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä

materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja

kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin

kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja

ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä

työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja

digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta

omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen

yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua

ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

Peruskoulun kuvataiteen päättöarvosana muodostuu KU1- ja KU3-kurssien arvosanojen keskiarvosta. KU2 on koulukohtainen kurssi, joka ei vaikuta päättöarvosanaan.

Valinnaisten kurssien päättöarvosana muodostuu valittujen kurssien arvosanojen keskiarvosta. Jotta oppilas saa valinnaisaineesta päättöarvosanan, on hänen suoritettava vähintään kaksi valinnaista kurssia.

9.9.5. Käsityö / askartelu vuosiluokat 1-2

Yleinen osaOpetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kädentaitoja niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Oppilaan vastuuntunto työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Lisäksi opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta sekä esteettisiä, teknisiä ja fyysismotorisia kykyjä.

ArviointiLuokilla 1 – 2 opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa hänelle suullista palautetta. Arvioinnissa painottuvat tarkoituksenmukainen työskentely sekä myönteinen asenne työntekoon ja koulutovereihin.

1. luokka

Tavoite

171

Tavoitteena on myönteisen asenteen luominen käsityötä kohtaan, innostuksen herättäminen käden taitoihin, oman suunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen. Opetetaan huolellisen työn tekeminen, perusmateriaalien käyttäminen ja oikeat työotteet.

SisältöHarjoitellaan erilaisissa töissä seuraavia asioita: leikkaaminen, liimaaminen, muovailu, paperin taivuttelu. Tutustutaan puuvilla- ja villalankoihin. Tehdään ompelutöitä käsin. Tehdään askarteluja mahdollisesti myös jätemateriaalista (puu, muovi, metalli, paperi, kartonki). Askartelujen aiheina ovat usein juhlakoristeet ja Aapisen tarinat.

TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen työtapa, yksilö- ja parityö sekä mahdollisesti ryhmätyö.


2. luokka

TavoiteTavoitteena on myönteisen asenteen luominen käsityötä kohtaan, innostuksen herättäminen käden taitoihin, oman suunnitelman tekeminen ja sen toteuttaminen. Opetetaan huolellisen työn tekeminen, perusmateriaalien käyttäminen ja oikeat työotteet. Pohditaan, mitä on vastuun ottaminen omasta elinympäristöstä. Ymmärretään, että tuotteilla on elinkaari ja mitä se merkitsee kulutuksessa.

SisältöHarjoitellaan erilaisissa töissä seuraavia asioita: leikkaaminen, liimaaminen, muovailu, paperin taivuttelu. Tutustutaan puuvilla- ja villalankoihin. Tehdään ompelutöitä käsin. Tehdään askarteluja mahdollisesti myös jätemateriaalista (puu, muovi, metalli, paperi, kartonki). Askartelujen aiheina ovat usein juhlakoristeet, perinne ja lukukirjan tarinat.TyötavatTyötapoja ovat opettajajohtoinen työtapa, yksilö- ja parityö sekä mahdollisesti ryhmätyö.


9.9.6. Tekstiilityö vuosiluokat 3-6

Yleinen osaKäsityön opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein kokeillen, tutkien ja keksien, edeten kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Käsityön opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työtekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja fyysis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös

172

muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen. Jos käsityön opetus toteutetaan yhdysluokkaopetuksena, voidaan opetussuunnitelman luokkakohtaisia sisältöjä soveltaa.

ArviointiLuokkien 3 – 6 tekstiilityön arvioinnissa sovelletaan numeroarviointikriteerejä, joita luokilla 7 – 9 noudatetaan. Luokkien 3 – 6 arvioinnissa painottuvat erityisesti oppilaan tarkoituksenmukainen työskentely sekä myönteinen asenne työntekoon ja koulutovereihin.

Arviointikriteerit

4 HylättyEn käy oppitunneilla Työn suunnittelu ja toteutus eivät kiinnosta minua. En ole saanut yhtään työtä valmiiksi.

5 VälttäväOlen ollut paljon poissa tunneilta.

6 KohtalainenTyön suunnittelu ja toteutus eivät kiinnosta minua. Opettaja joutuu jatkuvasti puuttumaan työskentelyyni virheiden ja laiminlyöntien takia.

7 TyydyttäväTyön suunnittelu ja toteutus kiinnostavat minua. Yritän parhaani.En aina muista minulle annettuja asioita. En oikein jaksa aina keskittyä työhöni. En häiritse muiden oppilaiden työrauhaa. Saan työni valmiiksi.

8 HyväTyön suunnittelu ja toteutus kiinnostavat minua. Muistan yleensä minulle opetetut asiat. Yritän ratkaista ongelmia myös itse. Työskentelen aktiivisesti. Työni on siisti ja käyttökelpoinen.

9 KiitettäväOlen innostunut käsitöistä ja haluan oppia lisää. Pyrin suunnittelemaan omaperäisen, kauniin ja toimivan tuotteen, enkä tyydy toteuttamaan työtäni vaivattomimmalla tavalla. Tavoitteenani on itse ratkaista työssä esille tulevat ongelmat. Osaan eri tekniikoita ja sovellan niitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Työskentelen aktiivisesti ja edistän hyvää työrauhaa ja työskentelyn ilmapiiriä. Työni on laadultaan hyvä.

10 ErinomainenMinulla on käsityöhön liittyvä erityislahjakkuus. Olen innostunut käsitöistä ja haluan oppia lisää. Suunnitelmani ovat omaperäisiä ja haluan suunnitella myös työn toteutuksen. Työskentelyni ja työni ovat laadultaan erinomaista. Työskentelen aktiivisesti ja edistän hyvää työrauhaa ja työskentelyn ilmapiiriä.

3. luokka

TavoitteetTekstiilityön tavoitteena on vahvistaa oppilaan myönteistä suhtautumista käsillä tekemiseen, harjoittaa käsityön perustaitoja sekä tutustua tekstiilityön perusvälineisiin ja – koneisiin. Tavoitteena on lisäksi tukea oppilaan luovuutta ja harrastuneisuutta käden taidoissa.

Sisältö

173

Tutustutaan ompelukoneeseen, sen toimintaan ja käyttöön. Opiskellaanhuolehtimaan luokan siisteydestä ja järjestyksestä. Erityistä huomiota kiinnitetään työturvallisuuteen (terävät välineet ja sähkölaitteet). Oppilas valmistaa ohjeiden mukaan kaksi pientä koneompelutyötä.

TyötavatOppilas työskentelee annettujen kirjallisten ja/tai suullisten ohjeiden mukaan. Häntä kannustetaan luovuuteen ja omaan ideointiin. Lisäksi oppilasta kannustetaan kehittämään työskentelytaitojaan ja itse arvioimaan paitsi tuotoksiaan myös työskentelyprosessiaan yhdessä opettajan kanssa.

ArviointiNumeroarviointi aloitetaan 3. luokan keväällä. Jos oppilas on kolmannen luokan syyslukukauden tekstiilityössä (ja siis kevätlukukauden teknisessä työssä), saa hän tekstiilityön numeron kevättodistukseensa syyslukukauden perusteella. Luokkien 3 – 6 tekstiilityön arvioinnissa sovelletaan numeroarviointikriteerejä, joita luokilla 7 – 9 noudatetaan. Luokkien 3 – 6 arvioinnissa painottuvat erityisesti oppilaan tarkoituksenmukainen työskentely sekä myönteinen asenne työntekoon ja koulutovereihin. 4. luokka


SisältöHarjoitellaan koneompelua. Tutustutaan yksinkertaisen kaavan käyttöönsekä silitysraudan käyttöön. Painotetaan luokan siisteydestä ja järjestyksestä huolehtimista. Neulomisessa tutustutaan oikean silmukan kutomiseen sekä mahdollisesti neuloen päättelyyn. Oppilas valmistaa ohjeiden mukaan pienen neuletyön tai jonkin muun lankatyön. Lisäksi oppilas valmistaa 1 – 2 koneompelutyötä.


ArviointiNumeroarviointi aloitetaan 3. luokan keväällä. Jos oppilas on kolmannen luokan syyslukukauden tekstiilityössä (ja siis kevätlukukauden teknisessä työssä), saa hän tekstiilityön numeron kevättodistukseensa syyslukukauden perusteella. Luokkien 3 – 6 tekstiilityön arvioinnissa sovelletaan numeroarviointikriteerejä, joita luokilla 7 – 9 noudatetaan. Luokkien 3 – 6 arvioinnissa painottuvat erityisesti oppilaan tarkoituksenmukainen työskentely sekä myönteinen asenne työntekoon ja koulutovereihin.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessäOppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen. Hän työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen. Oppilas hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja. Hän työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä. Lisäksi hän

174

ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita. Oppilas arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia. Hän suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

5. luokka

Tavoitteet Tekstiilityön tavoitteena on vahvistaa oppilaan myönteistä suhtautumista käsillä tekemiseen, harjoittaa käsityön perustaitoja sekä tutustua tekstiilityön perusvälineisiin ja – koneisiin. Tavoitteena on lisäksi tukea oppilaan luovuutta ja harrastuneisuutta käden taidoissa.

SisältöHarjaannutaan edelleen koneompelussa. Opiskellaan kaavan ja työohjeen käyttöä. Neulomisessa opiskellaan suljettu neule. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan tekstiilitiedossa villaan ja puuvillaan. Oppilas valmistaa oman suunnitelmansa mukaan jonkin suljetun neuleen (esim. neulenuken) sekä koneompelutyönä yksinkertaisen ylä- tai alaosan vaatteen. Mahdollisuuksien mukaan oppilas valmistaa pienen seinätekstiilin, mobilen tai jonkin muun sisustukseen liittyvän työn. Vuosiluokilla 5, 6 ja 7 oppilas valitsee käsityön painotuksen joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Toisen käsityön sisältöjä opetetaan erikseen sovittavan projektin puitteissa, mikä toteutetaan joko luokalla 5, 6 tai 7.



6. luokka


SisältöHarjaannutaan edelleen työohjeen seuraamisessa ja kaavan käytössä. Tutustutaan leikkuusuunnitelman laadintaan. Neulonnassa opetellaan nurja silmukka sekä mahdollisesti tutustutaan neuleen kuviointiin. Painotetaan tarkoituksenmukaisia työtapoja, työn laatua ja itsenäistä työskentelyä. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan tekstiilitiedossa luonnonkuituihin ja tekokuituihin. Oppilas valmistaa neuloen lapaset sekä koneompelutyönä esim. vaatteen ja/tai vuorillisen repun. Vuosiluokilla 5, 6 ja 7 oppilas valitsee käsityön painotuksen joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Toisen käsityön sisältöjä opetetaan erikseen sovittavan projektin puitteissa, mikä toteutetaan joko luokalla 5, 6 tai 7.

Työtavat

175

Oppilas työskentelee annettujen kirjallisten ja/tai suullisten ohjeiden mukaan. Häntä kannustetaan luovuuteen ja omaan ideointiin. Lisäksi oppilasta kannustetaan kehittämään työskentelytaitojaan ja itse arvioimaan paitsi tuotoksiaan myös työskentelyprosessiaan yhdessä opettajan kanssa.


9.9.7. Käsityö: tekstiilityö vuosiluokka 7

Tekstiilityön tavoitteet 7. luokallaTekstiilityön tavoitteena on vahvistaa myönteistä suhtautumista käsillä tekemiseen ja kartuttaa oppilaan käsityötaitoja ja – tietoja. Oppilasta innostetaan omatoimiseen ja vastuuntuntoiseen työskentelyyn huomioiden myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot. Opetuksessa pyritään monipuolisesti kehittämään oppilaan kädentaitoa, suunnittelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoa.

Alueellisen sopimuksen mukaan oppilas valitsee vuosiluokkien 5-7 ajaksi käsityön painotuksen joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Toisen käsityön sisältöjä opetetaan erikseen sovittavin projektein.

kurssin koodi: TS1kurssin nimi: Neuletyökurssivuosiluokka: 7

SisältöKerrataan silmukoiden luominen sekä oikean ja nurjan silmukan neulominen ja neuleen päättely. Tehdään kokeilu erilaisten neulepintojen neulomisesta. Opitaan neuletiheyden laskeminen ja oman työn suunnittelua. Suunnitellaan ja neulotaan asuste. Opitaan neuleen viimeistely. Valmistetaan pieniä lisätöitä langasta tai huovuttamalla oppilaan edistymisen ja kiinnostuksen pohjalta.

ArviointiKurssin arviointi annetaan numeroarviointina, jonka perusteena on oppilaan tarkoituksenmukainen työskentely oppitunnilla, työn tekninen ja visuaalinen suunnittelu ja valmistaminen. Lisätöillä voi olla korottava vaikutus oppilaan arvosanaan.

kurssin koodi: TS2kurssin nimi: Vaatteen ompelukurssivuosiluokka: 7

SisältöTutustutaan mallinsuunnittelun keskeisiin asioihin sekä kauden muotitrendeihin ja väreihin. Opitaan ymmärtämään, että vaate on myös viesti. Opetellaan mittojen ottoa ja vaatteen sovittamista omalle vartalolle. Harjoitellaan ompelulehtien kaava-arkkien ja kaava-merkintöjen käyttöä. Käytetään monipuolisesti ompelukonetta ja harjoitellaan saumurilla huolittelua. Suunnitellaan ja valmistetaan vaate itselle ja laaditaan sille työjärjestys. Tehdään opintokäynti kangas-kauppaan.

Arviointi

176

Kurssin arviointi annetaan numeroarviointina, jonka perusteena on oppilaan tarkoituksenmukainen työskentely oppitunnilla, työn tekninen ja visuaalinen suunnittelu ja valmistaminen sekä itsearviointi.

kurssin koodi: TS3kurssin nimi: Kirjontakurssivuosiluokka: 7

SisältöTutustutaan suomalaiseen kirjontaperinteeseen sekä erilaisiin kirjontatapoihin. Valmistetaan yksi tai useampi tuote, joka koristellaan joko käsin kirjomalla tai konekirjonnalla. Kurssilla voidaan tehdä myös kankaanpainanta- ja tilkkutöitä.Tekstiilitietoudesta käsitellään luonnonkuidut ja tekokuidut sekä tutustutaan vaatteiden hoito-ohjeisiin. Keskustellaan tekstiilituotteiden hankinnasta ja käytöstä kuluttajan näkökulmasta.

ArviointiKurssin arviointi annetaan numeroarviointina, jonka perusteena on oppilaan tarkoituksenmukainen työskentely oppitunnilla, työn tekninen ja visuaalinen suunnittelu ja valmistaminen. Arviointi painottuu työn kuviointiin.

TyötavatOppilaan työskentely perustuu omaan suunnitelmaan, jonka oppilas laatii oman kiinnostuksensa ja taitotasonsa pohjalta opettajan ohjauksessa. Oppilaita kannustetaan luovuuteen ja persoonalliseen suunnitteluun. Työskentelyprosessissa oppilasta ohjataan itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja oman tekemisen ymmärtämiseen ja arviointiin.

PäättöarvosanaOppilaan 7. luokan päättöarvosana lasketaan kolmen kurssin matemaattisena keskiarvona.

AIHEKOKONAISUUDET

IHMISENÄ KASVAMINENKäsityössä oppilas kehittää minäkuvaansa ja hänen itsetuntonsa kasvaa onnistumisen elämyksien myötä. Oppilas toimii pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti ja ottaa vastuuta sekä omasta että ryhmän työskentelystä.

KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYSOppilas oppii ymmärtämään Suomen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuria suhteessa muiden maiden kulttuuriin.

VIESTINTÄ JA MEDIATAITOOppilas käyttää käsityöprosessin aikana tiedonhankintaan mm. internetiä ja kirjallisuutta. Oppilas esittää omia suunnitelmiaan ja työselosteitaan eri raportointimenetelmin, saa ja antaa palautetta. Käsityötuote on ilmaisun väline, johon sisältyy symbolisia merkityksiä eli viestejä.

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYSKäsityön tekijän toimiessa itsenäisesti ja tavoitteellisesti omasta työstä vastuuta kantaen hänen sisäinen yrittäjyytensä ja osallistuvuutensa kehittyy. Mahdollisuuksien mukaan oppilas tutustuu paikalliseen yrityselämään.

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTAKäsityössä oppilas huomioi tuotteen ekologisen elinkaaren sisältäen huollon,

177

korjauksen ja kierrätyksen.

TURVALLISUUS JA LIIKENNETyösuojelusäädösten ja työvälineiden turvallisen käytön ja oppimisympäristöstä huolehtimisen avulla oppilasta kasvatetaan huomioimaan turvallisuusnäkökohtia käsityössä ja teknologiassa.

IHMINEN JA TEKNOLOGIAKäsityössä tutustutaan perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan sekä niiden sovelluksiin. Oppilas osaa arvioida teknologian merkitystä omassa elämässään.

9.9.8. Tekstiilityö valinnaisaineena 8. ja 9. luokalla

Kurssit 1 ja 2 / 8.luokka ja kurssit 3 ja 4 / 9. luokka

TavoitteetValinnaiskurssien tavoitteena on syventää ja laajentaa oppilaan tietoja taitotasoa käsityössä, ohjata oppilasta itsenäiseen työskentelyprosessin hallintaan ja itsearviointiin. Tavoitteena on myös antaa oppilaalle virikkeitä ja innostusta käsitöiden harrastamiseen myös koulun ulkopuolella.

Sisältö

1. kurssi: Ompelu- ja neuletyötOppilaat tekevät kurssin alussa omaan taitotasoonsa ja kiinnostukseensa pohjautuvan kurssisuunnitelman opettajan ohjauksessa. Oppilas kertaa aiemmin oppimiaan taitoja käsityössä ja oppii uutta toteuttamalla 1-2 erilaista työprojektia. Kurssilla voidaan käyttää monipuolisesti eri käsityötekniikoita ja materiaaleja. Työ toteutetaan neulomalla, virkkaamalla tai ompelemalla. Työtapa painottuu käytännön työskentelyyn.

2. kurssi: Omat projektitKurssilla pyritään edelleen syventämään ja laajentamaan oppilaan tietoja taitotasoa käsityössä. Tutustutaan kierrätysmateriaalien mahdollisuuksiin tekstiilityössä. Oppilas toteuttaa omaan kurssisuunnitelmaan pohjautuvat työprojektit, joissa tekniikka ja materiaalit ovat oppilaan valitsemat. Kurssilla voi toteuttaa myös tuotteen kierrätysmateriaalista tai tuunata vanhasta uutta. Käytetään monipuolisesti eri materiaaleja. Pyritään lisäämään omaa suunnittelua tuotteissa.

3. kurssi: Haastavat työt ja materiaalitKurssin alussa oppilas suunnittelee kurssin sisällön opettajan ohjauksessa. Tavoitteena on kehittää käsityötaitoja valmistamalla tuotteita vaativammista materiaaleista tai vaativammin töin esim. vuorillisen vaatteen, lastenvaatteen tai juhlavaatteen valmistus. Kurssilla voidaan käyttää monipuolisesti eri käsityötekniikoita.

4. kurssi: Ideasta tuotteeksiOppilas toteuttaa omaan kurssisuunnitelmaan pohjautuvat työprojektit. Oppilaita kannustetaan persoonalliseen suunnitteluun ja omien vahvuuksien löytämiseen käsityössä. Valmistuksessa pyritään itsenäiseen työskentelyyn ja omien suunnittelu- ja valmistusprosessien hallintaan. Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat valmistaa tuotteita yhteistyössä esim. yrityksen kanssa tai toteuttaa yhteisprojektin sarjatyönä tms. Työskentely pohjautuu oppilaiden omaan suunnitelmaan, joka on opettajan hyväksymä.

Työtavat

178

Oppilas laatii suunnitelman kurssilla tehtävästä työstä opettajan ohjauksessa. Suunnitelmassa oppilas selvittää tekniikat, joilla aikoo työn toteuttaa ottaen huomioon käytettävän ajan ja oman taitotasonsa. Oppilas voi liittää työhönsä myös teknisessä työssä toteutettavia osia. Oppilasta kannustetaan kehittämään taitojaan ja arvioimaan työskentelyään koko prosessin ajan.

Arviointi Oppilaan edistymisestä annetaan numeroarvostelu, jonka perusteena ovat oppilaan asennoituminen työskentelyyn, työn suunnittelu ja tekninen toteutus ja vaikeusaste ja työn laatu. Päättöarvioinnin perustana on kaikkien kurssien keskiarvo, jota 8. ja 9. luokan kurssien keskiarvo joko nostaa tai laskee ja jota valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit tukevat.

Arvosanat

4 Hylätty- En käy oppitunneilla.- Työn suunnittelu ja toteutus eivät kiinnosta minua.- En ole saanut yhtään työtä valmiiksi.

5 Välttävä, 6 kohtalainen- Olen ollut paljon poissa tunneilta.- Työn suunnittelu ja toteutus eivät kiinnosta minua.- Opettaja joutuu jatkuvasti puuttumaan työskentelyyni virheiden ja laiminlyöntien takia.- Häiritsen muiden oppilaiden työrauhaa.- En saa työtäni valmiiksi.

7 Tyydyttävä- Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa minua.- Yritän parhaani.- En aina muista minulle opetettuja asioita.- En oikein jaksa aina keskittyä työhöni.- En häiritse muiden oppilaiden työrauhaa.- Saan työni valmiiksi.

8 Hyvä- Työn suunnittelu ja toteutus kiinnostaa minua.- Muistan yleensä minulle opetetut asiat.- Yritän ratkaista ongelmia myös itse.- Työskentelen aktiivisesti.- Työni on siisti ja käyttökelpoinen.

9 Kiitettävä- Olen innostunut käsitöistä ja haluan oppia lisää.- Pyrin suunnittelemaan omaperäisen, kauniin ja toimivan tuotteen, enkä tyydy toteuttamaan työtäni vaivattomimmalla tavalla.- Tavoitteenani on itse ratkaista työssä esille tulevat ongelmat.- Osaan eri tekniikoita ja sovellan niitä tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa.- Työskentelen aktiivisesti ja edistän hyvää työrauhaa ja työskentelyn ilmapiiriä.- Työni on laadultaan hyvä.

10 Erinomainen- Minulla on käsityöhön liittyvä erityslahjakkuus.- Olen innostunut käsitöistä ja haluan oppia lisää.

179

- Suunnitelmani ovat omaperäisiä ja haluan suunnitella myös työn toteutuksen.- Työskentelyni ja työni on laadultaan erinomaista.- Työskentelen aktiivisesti ja edistän hyvää työrauhaa ja työskentelyn ilmapiiriä.

9.9.9. Tekninen työ vuosiluokat 3-9

Teknisen työn opetuksen toteutus:Vuosiluokilla 3-4 opiskellaan teknistä työtä n. puolet lukuvuodesta. Vuosiluokilla 5-7 teknistä työtä opiskelevat ne, jotka ovat sen 4. luokan keväällä valinneet. Kuudennella luokalla tehdään teknistä- ja tekstiilikäsityötä valinneiden kesken vaihto esim. yhden tai useamman projektityön ajaksi. Vuosiluokilla 8-9 tekninen työ on valinnaisaine, jonka kurssikohtainen oppisisältö selviää valinnaisaineoppaasta.

Painotuksen valitseminenOppilas valitsee 4. luokan jälkeen painotetusti teknisen- tai tekstiilikäsityön 5, 6. ja 7. luokkaa varten. Toisen käsityön sisältöjä opetetaan erikseen sovittavin projektein lähinnä 6. luokalla.

TavoitteetOppilas omaksuu turvallisen työskentelyasenteen. Tähän kuuluu toisten huomioon ottaminen työskentelytiloissa, oikeiden ja samalla turvallisten työtapojen hallinta sekä mahdollisten vaaratilanteiden tunnistaminen ja välttäminen.

Oppilas tutustuu erilaisiin käsityön työvälineisiin, materiaaleihin, sekä perustyötapoihin ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas oppii kestävän kehityksen periaatteet, joihin kuuluvat mm. elinkaari-, kierrätys-, taloudellisuus- sekä laatuajattelu.

Oppilas oppii työskentelemään yksin ja ryhmässä niin, että hän etenee työskentelyprosessin aikana, kohti alussa asetettua tavoitteita.

TyötavatTunneilla tehtävien töiden aiheet voivat olla puu- metalli-, muovi-, sähkölaite- tai elektroniikkarakentelua tai teknologian ymmärtämistä opettavia harjoituksia, tai näiden sekoituksia. Työt voivat käsittää myös tekstiilikäsityön sisältöjä erikseen sovittavien projektien muodossa.

Omaa suunnitelmaansa ja opettajan ohjeita noudattaen oppilas etenee työssään ohjatusti ja tarkoituksenmukaisesti, turvallisuusnäkökohdat huomioiden ja suhtautuen kriittisesti työhönsä, sen suorittamiseen ja lopputulokseen.

Käsityöprosessiin ja sen oppimiseen kuuluu varsinaisten kädentaitojen lisäksi tiedonhankintaa, suunnittelua, viestintää ja arviointia. Tavoiteltavien käsityötaitojen tulee sisältää paitsi kädentaitoja, myös ajattelun, ilmaisun ja luovuuden taitoja. Käsityön opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevaa tietotekniikkaa.

Oppilaan tulee tuntea kestävän kehityksen periaatteet. Käsityötuotokset ovat usein kestokulutushyödykkeitä. Tuotosten valmistamisen yhteydessä pohditaan tuotteen mahdollista korjaamista ja huoltamista, elinkaarta ja kierrätystä, sekä taloudellisuutta ja laatua.

Ryhmässä toimiminen, toisten auttaminen ja työympäristöstä huolehtiminen kuuluu olennaisena osana käsityön opetukseen.

180

Kurssien aikana voidaan tehdä opintokäyntejä esim. yrityksiin, oppilaitoksiin tai vaikka alan messuille, näyttelyihin yms.

Opetuksessa hyödynnetään soveltuvin osin muissa aineissa opittuja taitoja ja tietoja.

Töiden suunnitteluun paneudutaan siten, että alimmilla luokilla oman suunnittelun osuus on vähäisempää, (esim. värin tai muodon valinta luokilla 1-4), ylemmillä luokilla (5-9) taitojen lisäännyttyä siirrytään kohti tuotteen ja prosessin kokonaissuunnittelua.

ValmistaminenOpettaja valitsee työt oppilaille luokka- asteen, oppilaan iän ja taidon mukaan sopiviksi. Ensimmäiset työt tutustuttavat oppilaat erilaisiin käsityön perusasioihin. Opitaan käyttämään työvälineitä oikein ja turvallisesti sekä tutustutaan erilaisiin materiaaleihin.

Oppimisympäristö ( työskentelytila, työvälineet ja ilmapiiri) on viihtyisyydeltään, toimivuudeltaan ja välineiltään sellainen, että se tukee oppimista.

ArviointiOppilaan teknisen työn taitoja ja tietoja arvioidaan säännöllisesti. Arviointi voi olla suullista tai kirjallista. Oppilaalla on myös itse mahdollisuus arvioida onnistumistaan. Arvioinnin kohteena ovat kaikki oppilaan käsityötaitoihin ja työskentelytaitoihin liittyvät osa- alueet. Opetushallitus on opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt käsityön hyvän osaamisen perusteet, joita koulumme noudattaa.

AIHEKOKONAISUUDETKäsityön alueella tulevat esiin lähes kaikki ihmisen elämän osa-alueet. Osa eri oppiaineiden opetussisällöistä voidaan ajoittaa toisiaan eheyttäväksi esim. yhteistyöprojektein yli ainerajojen. Oppilas sisäistää ja ymmärtää eri opetussisältöjen yhtymäkohdat ja osaa rakentaa maailmankuvaansa ja tietoisuuttaan eri oppiaineiden yhteisiä mahdollisuuksia hyödyntäen ja toisiinsa soveltaen.

Ihmisenä kasvaminenSaavutettujen käsityötaitojen myötä oppilaan itsetunto kasvaa ja hän oppii luottamaan oman käsityö- ja ongelmanratkaisutaitoonsa. Oppilas oppii arvostamaan ja arvioimaan omaa työtään ja muiden työtä, oppilaan vastuuntunto ja pitkäjänteisyys lisääntyvät. Käsityön tehtävät laaditaan niin, että jokainen oppilas pääsisi kokemaan onnistumisen elämyksiä.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyysOppilas tutustuu ja oppii ymmärtämään Suomen muotoilu-, käsityö ja teknologiakulttuuria suhteessa muiden maiden ja maanosien kulttuureihin.

Viestintä ja mediataitoKäsityöprosessin aikana oppilas hankkii tietoa käyttäen mm. internetiä ja kirjallisuutta, esittää omia suunnitelmiaan ja työselityksiään eri raportointimenetelmin, saa ja antaa palautetta. Käsityötuote on ilmaisun väline, siihen sisältyy symbolisia merkityksiä eli viestejä.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyysOppilas tutustuu paikkakunnan yrityselämään. Käsityön tekijän toimiessa itsenäisesti ja tavoitteellisesti omasta työstään vastuuta kantaen ja toimeen tarttuen, hänen sisäinen yrittäjyytensä ja osallistuvuutensa kehittyvät.Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

181

Oppilas tulee tutustuttaa ekologiseen kestävään kehitykseen aiheinaan tuotteen elinkaari, kierrätys, korjaus ja huoltaminen. Kiinnitetään työskentelyssä ja opetuksessa huomiota tuotteiden ja niihin käytettävien aineiden elinkaareen, ympäristöystävällisyyteen ja luonnonmukaisuuteen.

Turvallisuus ja liikenneTyösuojelusäädösten ja työvälineiden turvallisen käytön ja oppimisympäristöstä huolehtimisen avulla oppilasta kasvatetaan huomioimaan turvallisuusnäkökohtia käsityössä ja teknologiassa. Opetuksessa huomioidaan liikenneturvallisuudessa käytettäviä teknologisia turvallisuusratkaisuja tutustutaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuden liikennevälineisiin ja niiden teknisiin turvallisuusratkaisuihin.

Ihminen ja teknologiaOpetuksessa tutustutetaan oppilas perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan ja erilaisten laitteiden toimintaperiaatteisiin sekä ohjataan ottamaan kantaa teknologian kehittymisen ilmiöihin ja yhteiskunnallisiin seuraamuksiin. Oppilas osaa arvioida teknologian merkitystä omassa elämässään.

3.luokka

Oppilaat ovat noin puoli vuotta teknisissä töissä ja toisen puoli vuotta tekstiilitöissä. Aluksi tutustutaan teknisen työn tiloihin ja niihin liittyviin turvallisuusasioihin.TavoitteetOppilas omaksuu turvallisen työskentelyasenteen. Tähän kuuluu toisten huomioon ottaminen työskentelytiloissa, oikeiden ja samalla turvallisten työtapojen hallinta sekä mahdollisten vaaratilanteiden tunnistaminen ja välttäminen.

Lisäksi tavoitteena on oppilaan tutustuttaminen ns. kovien materiaalien maailmaan ja siihen liittyviin yksinkertaisimpiin työtapoihin.

TyötavatOppilaat perehdytetään ensimmäisten oppituntien aikana työtiloihin ja yleisiin työtapoihin. Oppilaille kerrotaan minkä tyyppisiä vaaratilanteita teknisten töiden tiloihin ja laitteisiin liittyy ja miten vaaratilanteita vältetään.

Opetus toteutetaan aihepiiriin sopivien töiden ohella. Oppilaat tekevät työtä opettajan johdolla itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita, sekä yhteisesti, että henkilökohtaisesti. Opetukseen voidaan integroida soveltuvin osin myös esimerkiksi matematiikan ja kuvaamataidon aihesisältöjä.

Oppilaat harjoittelevat mm. viivoittimen ja suorakulman käyttöä mittaamisessa ja piirtämisessä sekä pinnan suoruuden tarkastamisessa. Oppilaiden tulisi osata lehti-, ja selkäsahojen käyttö, siten että he osaavat sahata viivaa pitkin. Poraamista opetettaessa käydään läpi reiän mitoitus ja itse poraamissuoritus. Töiden viimeistelystä oppilaat oppivat viilaamisen ja hiomisen. Pinnan käsittelyssä käydään läpi maalaaminen vesiohenteisilla maaleilla ja lakoilla.

MateriaalitTyökappaleina käytetään esimerkiksi esityöstettyjä massiivipuukappaleita, sekä vaneria. Pinnankäsittelyaineena käytetään vesiohenteisia maaleja ja lakkoja.

ArviointiOpettaja arvioi oppilaan työskentelyä koko prosessin aikana kiinnittäen huomiota turvallisen työskentelyasenteen omaksumiseen sekä kulloinkin meneillään olevan työvaiheen hallintaan.

182

Saatuaan harjoitustyönsä valmiiksi oppilas esittää oman arvionsa onnistumisestaan tavoitteisiin nähden. Opettaja ottaa huomioon oppilaan itsearvioinnin verratessaan valmista työtä asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanat

Suoritusmerkintä

4.luokka

TavoitteetOppilaan 3.lla luokalla omaksuma turvallinen työskentelyasenne vahvistuu kertaamalla asioita.

Tutustuminen puuhun rakennemateriaalina jatkuu. Tavoitteena on osata kappaleen paksuuden ja leveyden mittaaminen, piirrottaminen ja haluttuihin mittoihin työstäminen. Oppilas voi tutustua erilaisiin teknisiin piirustuksiin ja oppii löytämään niistä kulloinkin tarvittavat mitat. Oppilas osaa porata ainakin akkuporakoneella ja voi kokeilla ohjatusti pylväsporakonetta. Aihepiirin sisällä oppilaiden tulisi ohjatusti itse osata suunnitella haluamansa yksinkertainen tuote tai sen osa. Jos muut tavoitteet on saavutettu riittävän hyvin, voidaan tehdä kokeiluja muovin, puun ja metallin yhdistämisestä työhön. Siihen voidaan yhdistää myös vähän elektroniikkaa.

TyötavatEdellisellä luokalla opittuja asioita kerrataan tarpeen mukaan.

Opetus toteutetaan aihepiiriin sopivien töiden ohella. Oppilaat tekevät työtä opettajan johdolla itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita sekä yhteisesti että henkilökohtaisesti. Opetukseen voidaan integroida soveltuvin osin myös esimerkiksi matematiikan ja kuvaamataidon aihesisältöjä. Ryhmien kiinnostuksen mukaan voidaan työaiheita vaihdella siten, että kuitenkin tavoitteet saavutetaan.

Oppilaat pääsevät kokeilemaan suunnittelua piirtämällä itse aihepiiriin soveltuvan esineen tai sen osan 1:1.

MateriaalitTyökappaleina käytetään pääasiassa erilaisia puumateriaaleja. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia muoveja, metallikappaleita, sekä mahdollisesti elektroniikan komponentteja. Pinnankäsittelyaineena käytetään vesiohenteisia maaleja ja lakkoja, sekä mahdollisesti uusina aineina erilaisia öljyjä.

ArviointiOpettaja arvioi oppilaan työskentelyä koko prosessin aikana kiinnittäen huomiota turvallisen työskentelyasenteen omaksumiseen, sekä kulloinkin meneillään olevan työvaiheen hallintaan. Saatuaan harjoitustyönsä valmiiksi oppilas esittää oman arvionsa onnistumisestaan tavoitteisiin nähden. Opettaja ottaa huomioon oppilaan itsearvioinnin verratessaan valmista työtä asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanat



183






5.luokka

TavoitteetTurvallinen työskentelyasenne vahvistuu kertaamalla aikaisemmin opittuja ja harjoittelemalla aktiivisesti uutena opittuja asioita.

Tavoitteena on tutustua puun rinnalla hieman yleisimpiin metalleihin ja esim. akryylimuoviin ja oppia yhdistämään ko. materiaaleja tarkoituksen mukaisesti ja esteettisesti toisiinsa. Metallin-, ja muovintyöstömenetelmistä tutustutaan yksinkertaisimpiin. Tässä yhteydessä tutustutaan myös metalli-, ja muovityölle ominaisiin työturvallisuusasioihin.

Tavoitteena on myös oppia puuesineiden tarkka muotoilu ja viimeistely käyttäen apuna kaikkia tähän asti opittuja taitoja.

Lisäksi tavoitteena on valmistaa tarkasti mittojen mukaan puu/muovilelu siten, että oppilaat lukevat itse valmiita piirustuksia tai ottavat mitat mallista opettajan kevyessä ohjauksessa. Tässä työssä on tarkoitus käyttää hyväksi kaikkia aikaisemmin opittuja taitoja. Aihepiirin sisällä oppilaat voivat itse suunnitella mahdollisia lisäosia työhön.

TyötavatEdellisellä luokilla opittuja asioita kerrataan tarpeen mukaan.

Opetus toteutetaan aihepiiriin sopivien töiden ohella. Oppilaat tekevät työtä opettajan johdolla itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Opettaja pyrkii ohjaamaan oppilaita kuitenkin aina enemmän omaehtoiseen työskentelyyn. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita sekä yhteisesti että henkilökohtaisesti. Opetukseen voidaan integroida soveltuvin osin myös esimerkiksi matematiikan ja kuvaamataidon aihesisältöjä.Tavoitteena on tutustua muutamiin muovilaatuihin, sekä niiden työstämiseen ja oppia yhdistämään ko. materiaaleja tarkoituksen mukaisesti ja esteettisesti toisiinsa. Työskenneltäessä tutkitaan metallien, muovin ja puun työstön eroja ja samankaltaisuuksia. Metalli-, ja muoviosien liittämismahdollisuuksia puuosiin tutkitaan myös yhdessä.

184

Oppilaat voivat kokeilla erilaisia aikaisemmin oppimiaan muotoilukeinoja ja valitsevat tarkoituksenmukaisimman kuhunkin kohtaan. Uusia opittavia asioita ovat muovin muotoilu muotin avulla, kuumalankaleikkurin käyttö ja kojerakentelu laajemmassa muodossa kuin aikaisempina vuosina. Työntömitan käyttöä harjoitellaan myös.

MateriaalitTyökappaleina käytetään pääasiassa erilaisia puu- ja muovimateriaaleja. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia, metallikappaleita, sekä elektroniikan komponentteja. Pinnankäsittelyaineena käytetään maaleja ja lakkoja, sekä erilaisia öljyjä.


Arvosanat








6.luokka

TavoitteetTurvallinen työskentelyasenne vahvistuu kertaamalla aikaisemmin opittuja ja harjoittelemalla aktiivisesti uutena opittuja asioita.

Tavoitteena on myös oppia yhä itsenäisempää työskentelyä.

185

Eri materiaaleihin tutustumisella pyritään helpottamaan kojerakentelua. Kojerakenteluun tutustuminen on yksi opetustavoite 6.lk:lla. Kojerakentelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä pienistä osista tai osakokonaisuuksista rakennettavaa mekaanista tai sähkömekaanista laitetta. Tässä yhteydessä tutustutaan myös metalli-, muovi- ja elektroniikkatyölle ominaisiin työturvallisuusasioihin.

Ainakin yhden työn oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat opettajan antamien kriteerien pohjalta itse.

TyötavatEdellisellä luokilla opittuja asioita kerrataan tarpeen mukaan.

Opetus toteutetaan aihepiiriin sopivien töiden ohella. Oppilaat tekevät työtä opettajan johdolla itsenäisesti ja/tai yhteistyössä muiden kanssa. Opettaja pyrkii ohjaamaan oppilaita kuitenkin yhä enemmän omaehtoiseen työskentelyyn. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita, sekä yhteisesti että henkilökohtaisesti. Opetukseen integroidaan soveltuvin osin myös esimerkiksi matematiikan ja kuvaamataidon aihesisältöjä.

Työskenneltäessä tutkitaan metallien, muovien ja puun työstön eroja ja samankaltaisuuksia. Metalli-, ja muoviosien liittämismahdollisuuksia puuosiin tutkitaan myös yhdessä.

Uusia työmenetelmiä ovat ainakin, vanerin taivutus, johde, eriste, virtapiiri, virtalähde ja pehmeä juotto.

MateriaalitTyökappaleina käytetään pääasiassa erilaisia muovi ja puumateriaaleja. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia metallikappaleita, sekä elektroniikan komponentteja. Pinnankäsittelyaineena käytetään erilaisia maaleja ja lakkoja, sekä mahdollisesti puun käsittelyyn soveltuvia öljyjä.


Arvosanat





8 Hyvä

186

Oppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on yritteliäs ja tehnyt vaaditut työt tehtävänannon mukaisesti hyvin.



7.luokka

7 luokalla on 3 pakollista kurssia käsitöitä. Oppilas voi valita joko teknisen työn tai tekstiilityön. Pakollisen teknisen työn päättöarvosana määräytyy 7.lk:n kurssiarvosanojen perusteella. Arviointi suoritetaan numeroarviointina. Kolmen hyväksytysti suoritettujen kurssien arvosanojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään tasalukuun on teknisen työn päättöarvosana.

Kunkin kurssin arvosana koostuu mahdollisista kirjallisista kokeista, työturvallisuusohjeiden noudattamisesta, työn valmistamisesta sekä itsearvioinnista ja mahdollisesta raportoinnista:

Kirjallisilla kokeilla pyritään tarkistamaan lähinnä teoriapainotteisissa kursseissa oppimisen taso.

Työturvallisuusohjeiden noudattamista opettaja seuraa joka tunti.

Valmistuksen aikana oppilaan tulisi pyrkiä toteuttamaan ennen tehty suunnitelma. Jos tarvetta suunnitelman muuttamiseen ilmenee tai osoitetaan, tulisi oppilaan kyetä muuttamaan sitä joustavasti. Valmistusprosessin aikana harjoitellaan opetettuja työtapoja.

Itsearvioinnin tarkoituksena on saada oppilas ajattelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia. Pääasiallisena välineenä tässä toimii suunnitelman vertaaminen valmistusprosessin kautta valmiiseen tuotteeseen.

7:llä luokalla suoritettavat teknisen työn kurssit ovat seuraavat:

Metallityökurssi

TavoitteetMahdollisesti on oppilaita, jotka 7:lle luokalle tullessaan eivät ole saaneet riittävästi työturvallisuusopetusta ja siksi kaikille ryhmän oppilaille pidetään yhteinen työturvallisuusopetus. Tavoitteena on, että oppilas omaksuu turvallisen työskentelyasenteen. Tähän kuuluu toisten huomioon ottaminen työskentelytiloissa, oikeiden ja samalla turvallisten työtapojen hallinta sekä mahdollisten vaaratilanteiden tunnistaminen ja välttäminen sekä luokassa olevien turvallisuusjärjestelmien hallinta.

Tavoitteena on tutustua kahden tai useamman yleisemmän metallin ominaisuuksiin ja näihin liittyviin työtapoihin, joita jokainen ihminen jossain elämänsä vaiheessa tulee tarvitsemaan. Lisäksi tavoitteena on valmistaa ko. raaka-aineista yksi tai useampia tuotteita.

187

Kurssin aikana opetellaan mittaamaan, piirroittamaan, sahaamaan, viilaamaan, takomaan, pakottamaan, tekemään kylmätaivutuksia, niittaamaan, kiillottamaan ja maalaamaan metalliesineitä. Lisäksi voidaan kokeillaan MIG- hitsausta.

Työtavat7. luokan ensimmäinen teknisen työn kurssi aloitetaan erityisesti teknisen työn tiloihin ja välineisiin liittyvillä sekä muilla yleisillä työturvallisuusasioilla. Opettaja selittää esimerkkien avulla mitä erilaiset läpikäytävät työturvallisuusasiat käytännössä tarkoittavat ja oppilaat kirjoittavat tärkeimmät asiat vihkoihinsa, joista he voivat myöhemmin ne tarvittaessa tarkistaa.

Opetus toteutetaan aihepiiriin sopivien töiden ohella. Oppilaat tekevät työtä opettajan johdolla itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita, sekä yhteisesti että henkilökohtaisesti. Opetukseen integroidaan soveltuvin osin myös esimerkiksi matematiikan ja kuvaamataidon aihesisältöjä.

MateriaalitErilaiset metalliraaka-aineet.


Arvosanat






9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaaditut työt tehtävänannon mukaan kiitettävästi.10 ErinomainenSama kuin 9, mutta oppilas on tehnyt työt erinomaisesti.

188

Puutyökurssi

TavoitteetOppilas omaksuu turvallisen työskentelyasenteen. Tähän kuuluu toisten huomioon ottaminen työskentelytiloissa, oikeiden ja samalla turvallisten työtapojen hallinta sekä mahdollisten vaaratilanteiden tunnistaminen ja välttäminen.

Tavoitteena on oppia oikeat ja turvalliset puun konetyöstömenetelmät. Samalla opitaan ymmärtämään puun käyttäytymistä rakennemateriaalina. Puutyökurssin aikana opitaan myös käyttämään oikeita materiaaleja oikein sijoitettuna erilaisissa kohteissa.

TyötavatOpettaja selittää konekohtaisesti mitä erilaiset läpikäytävät työturvallisuusasiat käytännössä tarkoittavat.

Opetus toteutetaan aihepiiriin sopivien töiden ohella. Oppilaat tekevät työtä opettajan johdolla itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita sekä yhteisesti että henkilökohtaisesti. Opetukseen integroidaan soveltuvin osin myös esimerkiksi matematiikan ja kuvaamataidon aihesisältöjä.

MateriaalitKäyttötarkoitukseen sopivat, eri puulajien massiivikappaleet.


Arvosanat






9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa

189

soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaaditut työt tehtävänannon mukaan kiitettävästi.


Elektroniikkakurssi

TavoitteetTavoitteena on, että oppilas osaa sähköopin perusasiat, tuntee yleisimmät komponentit ja osaa kytkeä ne oikein eli hän pystyy ohjeiden avulla kokoamaan rakennussarjasta toimivan elektronisen laitteen ja ymmärtää pääpiirteissään sen toiminnan.

Oppilas omaksuu turvallisen työskentelyasenteen. Tähän kuuluu toisten huomioon ottaminen työskentelytiloissa, oikeiden ja samalla turvallisten työtapojen hallinta sekä mahdollisten vaaratilanteiden tunnistaminen ja välttäminen.

TyötavatElektroniikassa on paljon teoria-asiaa, joka käydään läpi opettajavetoisesti. Oppilaat kirjoittavat asiat vihkoihinsa. Opettaja pyrkii helpottamaan asioiden ymmärtämistä monenlaisin käytännön elämään sidotuin esimerkein ja esim. oppilaiden kanssa yhdessä tehtyjen mittausten avulla. Opittujen asioiden ymmärtämistä voidaan helpottaa elektroniikan kokeilusarjoilla tehtävillä harjoitustöillä. Nämä työt tehdään muutaman oppilaan ryhmissä. Teoriaosan lopulla pidetään kirjallinen koe. Ennen henkilökohtaisten rakennussarjojen valmistusta harjoitellaan juottamista. Tarvittaessa oppilaat harjoittelevat opettajan avustuksella vian etsintää. Saatuaan laitteen toimimaan oppilaat valmistavat sille vielä suojakotelon.

MateriaalitKoottavat elektroniikan rakennus- ja kokeilusarjat, sekä koteloihin esim. erilaisia puulevyjä tai akryyliä.

ArviointiOpettaja arvioi oppilaan teoriatuntiosaamista jatkuvasti ja teoriajakson lopussa kirjallisessa kokeessa. Opettaja arvioi lisäksi oppilaan työskentelyä koko prosessin aikana kiinnittäen huomiota turvallisen työskentelyasenteen omaksumiseen sekä kulloinkin meneillään olevan työvaiheen hallintaan. Saatuaan harjoitustyönsä valmiiksi oppilas esittää oman arvionsa onnistumisestaan tavoitteisiin nähden. Opettaja ottaa huomioon oppilaan itsearvioinnin verratessaan valmista työtä asetettuihin tavoitteisiin. Teoria- ja käytännön työosuuden arviointi muodostavat yhdessä kurssin arvosanan.

Arvosanat




7 Tyydyttävä

190

Oppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaaditut tehtävät, mutta tulos on niukka ja epätasainen.




8.luokka

8 luokalla käsityö on valinnaisaine, joka jakaantuu tekstiili- ja tekniseen työhön. Oppilas voi valita kaksi kurssia, jompaakumpaa. Teknisen työn kurssit ovat Tekninen piirtäminen ja Suunnitelma tuotteeksi 1. Valinnalle ei ole 7. lk:lla opiskeltu tekninen työ edellytys, mutta se on suositeltavaa. 8. tai 9.lk:n aikana toteutetaan yhteisprojektityö tekstiilityön kanssa.

Teknisen piirtämisen kurssi

TavoitteetTavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään teknisten piirustusten kansainvälistä kieltä, jolloin hän saavuttaa edellytykset erilaisten esineiden, konstruktioiden ja toimintojen ymmärtämiseen ja valmistamiseen. Tavoitteena on lisäksi, että oppilas tekee haluamastaan tuotteesta korkeatasoiset piirustukset, joiden avulla hän pystyy myöhemmin valmistamaan tuotteen.

TyötavatOpettajan johdolla asiat käydään teoreettisesti läpi, jonka jälkeen tehdään erilaisia harjoituksia. Kurssin aikana tutustutaan erilaisiin piirustuksiin. Mikäli mahdollista, tutustutaan myös ATK-pohjaiseen suunnitteluun. Harjoitusten jälkeen aloitetaan oman, opettajan antaman aihepiiriin sopivan työn huolellinen suunnittelu opituilla työtavoilla. Jos oppilaalle jää suunnitelman valmistuttua aikaa hän voi aloittaa suunnittelemansa tuotteen valmistuksen. Tämän kurssin aikana on mahdollista tehdä yhteistyöprojekti tekstiilityön kanssa.

ArviointiOpettaja arvioi oppilaan teoriatuntiosaamista jatkuvasti ja teoriajakson lopussa mahdollisessa kirjallisessa kokeessa. Suurin painoarvo on itse piirrettyjen piirustusten oikeellisuudella. Piirustusten onnistumista verrataan opetettuihin asioihin. Oppilaan on myös kurssin lopussa esitettävä riittävä määrä oikein tehtyjä harjoituksia. Opettaja määrittää riittävän määrän. Opettaja arvioi lisäksi oppilaan työskentelyä koko prosessin aikana kiinnittäen huomiota oikeiden työmenetelmien omaksumiseen sekä kulloinkin meneillään olevan työvaiheen hallintaan. Saatuaan harjoitustyönsä valmiiksi oppilas esittää oman arvionsa onnistumisestaan tavoitteisiin nähden. Opettaja ottaa huomioon oppilaan itsearvioinnin verratessaan valmista työtä asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanat

191








Suunnitelma tuotteeksi 1

TavoitteetTavoitteena on, että oppilas pystyy toteuttamaan Teknisen piirtämisen kurssilla suunnittelemansa esineen siten, kun se piirustuksissa on ja tarvittaessa pystyy tekemään siihen perusteltuja ja hyvin suunniteltuja muutoksia. Oppilaan tulisi pystyä käyttämään mahdollisimman laajasti hyväkseen aikaisemmin oppimiaan taitojaan siten, että myös turvallisen työskentelyasenteen tavoite täyttyy.

TyötavatOpetus toteutetaan aihepiiriin sopivien töiden ohella. Oppilaat tekevät työtä opettajan johdolla itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita sekä henkilökohtaisesti että yhteisesti. Opetukseen integroidaan soveltuvin osin myös esimerkiksi matematiikan ja kuvaamataidon aihesisältöjä. Tämän kurssin aikana on myös mahdollista tehdä yhteisprojekti tekstiilityön kanssa.

MateriaalitOppilaat käyttävät itse tekemiään piirustuksia. Materiaalit voivat olla kaikkea mahdollista koulusta löytyvää ja mahdollisesti tilattavaa.

ArviointiOpettaja arvioi oppilaan työskentelyä koko prosessin aikana kiinnittäen huomiota turvallisen työskentelyasenteen omaksumiseen sekä kulloinkin meneillään olevan työvaiheen hallintaan. Lisäksi opettaja kiinnittää huomiota oppilaan kykyyn toteuttaa tekemiään piirustuksia, sekä tarvittaessa kykyyn tehdä niihin hyvin perusteltuja muutoksia. Saatuaan harjoitustyönsä

192

valmiiksi oppilas esittää oman arvionsa onnistumisestaan tavoitteisiin nähden. Opettaja ottaa huomioon oppilaan itsearvioinnin verratessaan valmista työtä asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanat

4HylättyNäytöt puuttuvat. Runsaasti poissaoloja.







9.luokka

9 luokalla oppilas voi valita kaksi kurssia teknistä työtä. Kurssit ovat Polttomoottoriteknologia ja Suunnitelma tuotteeksi 2. Valinnalle ei ole 7. tai 8.lk:lla opiskeltu tekninen työ edellytys, mutta se on erittäin suositeltavaa.

Polttomoottoriteknologia

TavoitteetTavoitteena on, että Polttomoottoriteknologia-kurssin käytyään oppilas tunnistaa opetetut moottorityypit ja ymmärtää pääpiirteissään niiden toimintaperiaatteet Lisäksi hän pystyy luettelemaan tärkeimmät koneenosat ja ymmärtää niiden käyttötarkoituksen. Hän ymmärtää myös miksi moottoreissa käytetään erilaisia oheisjärjestelmiä. . Hänelle on muodostunut kurssin aikana käsitys tulevaisuuden liikenneteknologian suuntaviivoista. Hän pystyy seuraamaan aiheeseen liittyvää keskustelua erilaisissa medioissa ja kuluttajana oppii ymmärtämään tekemiensä hankintapäätösten seurauksia ympäristön ja talouden kannalta. Tavoitteena on lisäksi, että jokainen oppilas purkaa, kokoaa ja mittaa pienryhmässä polttomoottorin ja tekee tästä kirjallisen työraportin.

TyötavatPolttomoottoriteknologia- kurssissa on paljon teoria-asiaa, joka käydään läpi opettajavetoisesti. Oppilaat kirjoittavat asiat vihkoihinsa. Opettaja pyrkii helpottamaan asioiden ymmärtämistä

193

monenlaisin käytännön elämään sidotuin esimerkein, ajankohtaisilla lehtileikkeillä ja sopivilla havaintovälineillä. Teoriaosan lopulla pidetään kirjallinen koe. Teoriaosuuden jälkeen aloitetaan polttomoottorien purkaminen, mittaaminen ja kokoaminen. Oppilaat tekevät työtä opettajan opastamana yhteistyössä muiden pienryhmän jäsenten kanssa. Työskentelyprosessin aikana opettaja neuvoo oppilaita, sekä henkilökohtaisesti että yhteisesti. Tarvittaessa oppilaat harjoittelevat opettajan avustuksella vian etsintää.

MateriaalitPolttomoottorien purku ja kokoamisharjoituksissa käytetään koulun harjoitusmoottoreita tai oppilaan omaa moottoria.

ArviointiOpettaja arvioi oppilaan teoriatuntiosaamista jatkuvasti ja teoriajakson lopussa mahdollisessa kirjallisessa kokeessa. Opettaja arvioi lisäksi oppilaan työskentelyä koko prosessin aikana kiinnittäen huomiota kulloinkin meneillään olevan työvaiheen hallintaan. Saatuaan harjoitustyönsä ja kirjallisen mittausraportin valmiiksi oppilas esittää oman arvionsa onnistumisestaan tavoitteisiin nähden. Opettaja ottaa huomioon oppilaan itsearvioinnin verratessaan valmista työtä asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanat








Suunnitelma tuotteeksi 2

TavoitteetViimeisen teknisen työn kurssin tavoitteena on, että oppilas käyttää mahdollisimman laajasti koko peruskouluaikanaan teknisissä töissä oppimiaan taitoja turvallisen työskentelyasenteen

194

hengessä. Oppilas näyttää mahdollisimman monipuolisella, itse suunnittelemallaan työllä, mitä hän on oppinut. Tavoitteena on, että oppilas toteuttaa työnsä mahdollisimman itsenäisesti ideoinnista aina viimeistelyyn asti.

TyötavatTyön aihe on vapaa. Työn tulee täyttää kuitenkin seuraavat kriteerit: Tuote pitää suunnitella itse, se ei saa olla kopio jostain olemassa olevasta tuotteesta. Pääosa tuotteen suunnittelusta pitää tapahtua koulussa teknisen työn oppituntien aikana. Tuotteessa olisi hyvä yhdistää ainakin kahta eri materiaaliryhmää, kuten esimerkiksi: puuta, metallia, muovia tai elektroniikkaa. Lisäksi siinä voi olla tekstiiliä. Tuote pitää viimeistellä ja saada valmiiksi ennen kurssin loppua.

MateriaalitOppilaat käyttävät itse tekemiään piirustuksia. Materiaalit voivat olla kaikkea mahdollista koulusta löytyvää ja mahdollisesti tilattavaa.

ArviointiOpettaja arvioi oppilaan työskentelyä koko prosessin aikana kiinnittäen huomiota turvallisen työskentelyasenteen omaksumiseen, sekä kulloinkin meneillään olevan työvaiheen hallintaan. Lisäksi opettaja kiinnittää huomiota oppilaan kykyyn suunnitella ja toteuttaa tekemiään piirustuksia, sekä tarvittaessa kykyyn tehdä niihin hyvin perusteltuja muutoksia. Jos oppilaat saavat valmiiksi työnsä riittävän ajoissa jokainen esittelee työnsä lyhyesti muille yhteisessä töiden esittely- ja arviointitilaisuudessa kurssin lopulla. Esitellessään työnsä oppilas esittää oman arvionsa onnistumisestaan tavoitteisiin nähden. Opettaja ottaa huomioon oppilaan itsearvioinnin verratessaan valmista työtä asetettuihin tavoitteisiin.

Arvosanat








195

9.9.10. Liikunta vuosiluokat 1-6

YleistavoitteetLiikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä.

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamatmahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Kypärä on pakollinen pelattaessa jääkiekkoa tai viitepelejä.

1. luokka

TavoitteetAlkuopetuksen liikunta luo edellytykset monipuoliseen liikunnan harrastamiselle sekä myöhemmin karttuville lajitaidoille. Liikunnan ilo ja leikinomaisuus sekä virkkeiden saaminen liikunnan harrastamiseen ovat liikunnanopetuksen päämääriä. Liikunnan avulla opitaan sääntöjen ja reilun pelin noudattamista. Liikunnan avulla tuetaan emotionaalisen ja kognitiivisten taitojen kehittymistä. Oppilasta ohjataan huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan.

SisältöYleisurheilussa harjoitellaan juoksuleikkejä, pallonheittoa, suunnistuksessa tutustutaan pihakarttaan. Telinevoimistelun alkeita harjoitellaan erilaisten leikkien avulla. Tehdään perusvoimisteluliikkeitä ja kiinnitetään huomiota vartalon hallintaan. Tutustutaan palloleikkeihin sisällä ja ulkona. Harjoitellaan perusluistelutaitoja ja opetellaan solmimaan omat luistimen nauhat. Opetellaan liikkumaan musiikin mukaan. Uimaopettajat antavat uinninopetusta uimahallissa.

TyötavatOpettajajohtoinen opetus, yksilölliset liikuntaharjoitteet, pari- ja ryhmäharjoitteet.

Arviointi1. luokalla ei arvioida oppilaan liikunnallisia taitoja numeroin. Opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa hänelle suullista palautetta.

2. luokka

TavoitteetAlkuopetuksen liikunta luo edellytykset monipuoliseen liikunnan harrastamiselle sekä myöhemmin karttuville lajitaidoille. Liikunnan ilo ja leikinomaisuus sekä virkkeiden saaminen liikunnan harrastamiseen ovat liikunnanopetuksen päämääriä. Liikunnan avulla opitaan sääntöjen ja reilun pelin noudattamista. Liikunnan avulla tuetaan emotionaalisen ja kognitiivisten taitojen kehittymistä. Oppilasta ohjataan huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan.

Sisältö

196

Yleisurheilussa harjoitellaan juoksuleikkejä, pallonheittoa, suunnistuksessa tutustutaan pihakarttaan. Telinevoimistelun alkeita harjoitellaan erilaisten leikkien avulla. Tehdään perusvoimisteluliikkeitä ja kiinnitetään huomiota vartalon hallintaan. Tutustutaan palloleikkeihin sisällä ja ulkona. Harjoitellaan perusluistelutaitoja ja opetellaan solmimaan omat luistimen nauhat. Opetellaan liikkumaan musiikin mukaan.


Arviointi2. luokalla ei arvioida oppilaan liikunnallisia taitoja numeroin. Opettaja seuraa oppilaan työskentelyä ja antaa hänelle suullista palautetta.

3. luokka

TavoitteetLiikunnan opetuksen avulla pyritään yksilöllisesti edistämään oppilaan toimintakykyisyyttä ja terveyttä sekä herättämään kiinnostus aktiiviseen liikunnan harrastamiseen. Keskeisiä tavoitealueita ovat liikunnallisten valmiuksien kehittäminen ja myönteisen liikunta-asenteen luominen. Keskeistä on myös oppilaan harjaantuminen ohjeiden ja sääntöjen noudattamiseen sekä toisten huomioon ottamiseen.

SisältöYleisurheilussa harjoitellaan pallonheittoa, 60 m:n juoksua, juoksuviestejä. Suunnistus- ja retkeilytunneilla liikutaan ulkona ja tutustutaan pihakarttaan. Palloilussa harjoitellaan palloilun viitepelejä. Harjoitellaan jalkapalloa sekä pesä- ja koripallon alkeita viitepelien avulla. Voimistelussa käytetään voimistelun harjoitteita sekä harjoitellaan väline- ja telinevoimistelun alkeita. Talvella luistellaan sään salliessa. Kehitetään edelleen perusluistelutaitoja. Opetellaan liikkumaan musiikin rytmissä. Kunnan uimaopettajat antavat opetusta uimahallissa.


Arviointi3. luokan syksyllä ei arvioida liikuntaa numeroin. 3. luokan kevät arvioinnin kriteerit 4. luokan lopussa.

4. luokka


SisältöYleisurheilussa harjoitellaan pallonheittoa, 60 m:n juoksua, juoksuviestejä, pituushyppyä mahdollisuuksien mukaan. Suunnistus- ja retkeilytunneilla liikutaan ulkona, suunnistetaan pihakartan avulla ja tutustutaan ala- ja yläasteen koulujen ympäristön karttaan. Palloilussa laajennetaan palloilun viitepelejä, harjoitellaan jalkapalloa, sählyä sekä pesä- ja koripalloa.Voimistelussa käytetään voimistelun ja väline- ja telinevoimistelun harjoitteita sekä harjoitellaan telinevoimistelua. Talvella luistellaan sään salliessa. Luistelutaitoja vahvistetaan.

197


ArviointiLiikunnassa arvioidaan oppilaan oppiaineen sisältöjen hallintaa ja hänen taidollista edistymistään, suhtautumista liikuntaan sekä toimintaansa ryhmässä. 3. luokan keväästä alkaen on numeroarviointi. Numero määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessäOppilas- hallitsee motoriset perustaidot ja osaa käyttää niitä monipuolisesti eri liikuntamuodoissa- osaa joitakin perus-, väline ja telinevoimistelun liikkeitä- osaa joitakin pallopelejä sekä käsitellä pelivälinettä myös leikkeihin ja harjoituksiin sovellettuna- osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen- osaa liikkua luonnossa alkeiskarttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen- pystyy uimaan vähintään 50 metriä- osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin tai musiikin mukaan- toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen- osaa pukeutua tarkoituksen mukaisesti liikuntaan ja huolehtii puhtaudestaan.

Arvosanat

10 ErinomainenOppilas on monipuolisen lahjakas liikunnassa. Oppilas suhtautuu myönteisesti kaikkeen liikuntaan. Oppilas käyttäytyy esimerkillisesti ja kannustavasti.

9 KiitettäväOppilas on lahjakas liikunnassa. Oppilas suhtautuu myönteisesti liikuntaan.Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen.

8 HyväOppilas omaa hyvät liikuntataidot. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen. Oppilas on liikunnallinen.

7 TyydyttäväOppilas omaa tyydyttävät tai vaihtelevat liikuntataidot. Oppilas yrittää ja on vastuuntuntoinen.

6 KohtalainenOppilaan liikuntataidot ovat vähäiset. Oppilas suhtautuu välinpitämättömästi liikuntaan. Oppilas on passiivinen eikä yrittämistä juuri lainkaan.

5 VälttäväOppilaan liikuntataidot ovat heikot tai niitä ei ole esitetty. Oppilaan asenne liikuntaan on erittäin negatiivinen. Oppilaalla on luvattomia poissaoloja liikunnan tunneilta.

4 HylättyOppilaan liikuntataidot ovat heikot. Oppilaan asenne liikuntaan erittäin negatiivinen. Oppilaalla on paljon luvattomia poissaoloja liikuntatunneilta.

198

5. luokka

TavoitteetLiikunnan opetuksen avulla pyritään yksilöllisesti edistämään oppilaan toimintakykyisyyttä ja terveyttä sekä herättämään kiinnostus aktiiviseen liikunnan harrastamiseen. Keskeisiä tavoitealueita ovat liikunnallisten valmiuksien kehittäminen ja myönteisen liikunta-asenteen luominen. Tärkeää on myös oppilaan harjaantuminen ohjeiden ja sääntöjen noudattamiseen sekä toisten huomioon ottamiseen.

SisältöYleisurheilussa harjoitellaan heittoja ja työntöjä erilaisin välinein, pika- ja kestävyysjuoksua, pituushyppyä mahdollisuuksien mukaan. Suunnistus- ja retkeilytunneilla liikutaan ulkona ja suunnistetaan koulun lähialueella kartan avulla. Palloilussa harjoitellaan palloilun viitepelejä laajentaen, jalkapalloa, sählyä, pesä- ja koripalloa. Voimistellaan ilman välineitä, välineillä ja telineillä. Talvella luistellaan jos säät sallii.


Arviointi6.luokan lopussa.

6. luokka


SisältöYleisurheilussa harjoitellaan heittoja ja työntöjä erilaisin välinein, pika- ja kestävyysjuoksua, pituus- ja korkeushyppy mahdollisuuksien mukaan. Suunnistus- ja retkeilytunneilla liikutaan ulkona myös kartan avulla. Palloilussa harjoitellaan pesä-, kori-, jalkapalloa, sählyä sekä muita palloilulajeja. Voimistellaan ilman välineitä, välineillä ja telineillä. Talvella luistellaan jos säät sallii.


ArviointiLiikunnassa arvioidaan oppilaan oppiaineen sisältöjen hallintaa ja hänen taidollista edistymistään, suhtautumista liikuntaan sekä toimintaansa ryhmässä. 3. luokan keväästä alkaen on numeroarviointi. Numero määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:

10 ErinomainenOppilas on monipuolisen lahjakas liikunnassa. Oppilas suhtautuu myönteisesti kaikkeen liikuntaan. Oppilas käyttäytyy esimerkillisesti ja kannustavasti.

9 KiitettäväOppilas on lahjakas liikunnassa. Oppilas suhtautuu myönteisesti liikuntaan.Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen.

199

8 HyväOppilas omaa hyvät liikuntataidot. Oppilas on yritteliäs ja aktiivinen. Oppilas on liikunnallinen.

7 TyydyttäväOppilas omaa tyydyttävät tai vaihtelevat liikuntataidot. Oppilas yrittää ja on vastuuntuntoinen.

6 KohtalainenOppilaan liikuntataidot ovat vähäiset. Oppilas suhtautuu välinpitämättömästi liikuntaan. Oppilas on passiivinen eikä yrittämistä juuri lainkaan.

5 VälttäväOppilaan liikuntataidot ovat heikot tai niitä ei ole esitetty. Oppilaan asenne liikuntaan on erittäin negatiivinen. Oppilaalla on luvattomia poissaoloja liikunnan tunneilta.

4 HylättyOppilaan liikuntataidot ovat heikot. Oppilaan asenne liikuntaan erittäin negatiivinen. Oppilaalla on paljon luvattomia poissaoloja liikuntatunneilta.

9.9.11. Liikunta pojat vuosiluokat 7-9

Tavoitteet- oppilas kokee liikunnan iloa, oppii harrastamaan liikuntaa säännöllisesti ja omaksuu myönteisen asenteen liikuntaan- oppilas oppii tarkkailemaan, kehittämään ja ylläpitämään omaa fyysistä ja psyykkistä toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Keskeisellä sijalla ovat tällöin oppilaan liikehallinnan, kunnon, motoristen perustaitojen ja liikunnan lajitaitojen kehittyminen ja harjaantuminen.- oppilas edistyy yhteistyötaidoissa, sääntöjen noudattamisessa sekä itsensä tuntemisessa ja ilmaisutaidossa- oppilas tutustuu kansalliseen liikuntakulttuuriin; esim. perinteisiin liikuntaleikkeihin ja liikkumiseen luonnossa erilaisissa sääolosuhteissa- oppilas omaksuu opiskeluvireyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja elämäntapoja- liikunnalla tulee pyrkiä vaikuttamaan oppilaan persoonallisuuden kaikkiin osa-alueisiin: psykomotoriseen, kognitiiviseen, affektiiviseen sekä eettis-sosiaaliseen kehittymiseen.

Liikunta luo perustaa muulle koulutyölle. Vireä, hyväkuntoinen ja terve lapsi kykenee keskimääräistä paremmin opiskelemaan myös muita oppiaineita.

Sisällöt

PAKOLLISET KURSSIT 1 – 6

7. lk kurssit 1 ja 28. lk kurssit 3 ja 49. lk kurssit 5 ja 6- perusliikunta ( juoksut, hypyt, heitot )- maastoliikunta ( suunnistus, maastossa liikkuminen )- jalkapallo- kuntosali- ja salityöskentely

200

- rytmiliikunta- sisäpalloilu ( kori-, lento- ja sulkapallo, pöytätennis, sähly )- fyysisen kunnon testit ( lihasvoima, kestävyys)- talviliikunta (luistelu, jääpelit, hiihtolajit, olosuhteiden mukaan)- uinti (eri uintitavat, uintihypyt)- kuntoharjoittelu (hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto)- pesäpallo

Sisällön valinnan perusteet:Oppiaines on valittu siten, että se- kehittää lasta mahdollisimman monipuolisesti- ottaa huomioon lapsen kehitysedellytykset, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet- ottaa huomioon tyttöjen ja poikien kehityserot- ottaa huomioon eri lajien yleisyyden ja suosion- antaa monipuolisia virikkeitä jatkuvan liikuntaharrastuksen herättämiseen- välittää kulttuuriperinnettä- ottaa huomioon kunnan maantieteellisen aseman ja luonnonolosuhteetSuunnittelussa otetaan huomioon myös oppilaiden mieltymykset. Harjoitteiden valinnan lähtökohtana on lapsen sen hetkinen perustaito sekä fyysinen kunto.Koska yksilölliset positiiviset kokemukset ja elämykset ovat oppimisen ja tuloksellisen kasvamisen edellytyksiä, tulee harjoittelu toteuttaa niin, että jokainen voi kokea onnistuvansa.

VALINNAISET KURSSIT 1 – 4

8. lk kurssit 1 ja 29. lk kurssit 3 ja 4- palloilu- ilmaisuliikunta- maastoliikunta- yleisurheiluValinnaisliikunnassa pyritään erityisesti tutustumaan eri liikuntalajeihin mahdollisuuksien ja oppilaiden mieltymysten mukaan.

(Lisäluokka)

(10. lk kurssit 12 ja 13)Lisäopetuksen oppiaines on perussisällöltään sama kuin peruskoulussa. Harrastuneisuudella on lisäluokan opetuksessa keskeinen merkitys ja siksi opetuksessa pyritään omatoimisuuden lisäämiseen.) ArviointiLiikuntakurssien arvostelu perustuu oppilaan koulun liikuntatunneilla osoittamaan taitoon, kuntoon, tietoihin, aktiivisuuteen ja sosiaalisuuteen ( esim. fair play ).Arvostelussa huomioidaan myös liikuntahygienia (asianmukaiset liikuntavarusteet, peseytyminen ) sekä liikuntakäyttäytyminen ( esim. sopimaton kielenkäyttö ).Koulun ulkopuolella esim. seuratoiminnassa aktiivisesti liikuntaa harrastavan oppilaan fyysinen suorituskyky ja liikuntataidot näkyvät yleensä parempina suorituksina myös koulun liikuntatunneilla. Kilpaurheilua harrastavan oppilaan liikuntanumerossa painottuvat em. syystä erikoisesti aktiivisuus ja esimerkillinen muiden oppilaiden huomioonottaminen.

1. OSAAMINEN JA TOIMINTA

201

Oppilas hallitsee keskeiset motoriset perustaidot ja koulussa opetettujen lajitaitojen ydinkohdat ja on kunnoltaan ja liikehallinnaltaan keskitasoinen ikäryhmäänsä verrattuna ja on säilyttänyt tasonsa edellisistä vuosista.

Oppilaan fyysinen aktiivisuus koulun liikunnassa ( liikuntatunneilla, välitunneilla, kerhoissa ja muissa koulun tilanteissa ) vastaa kestoltaan ja rasitukseltaan hänen omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan.Oppilas osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon ja osaa toimia arkielämän tilanteissa terveyttä ja turvallisuutta edistävästi.

2. TAHTO JA TUNNE

Oppilas osoittaa kiinnostusta harrastamansa lajin lisäksi myös muihin lajeihin. Hän kokee yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa ja liikunnallisten kokemusten saamisessa. Hän suhtautuu periaatteessa myönteisesti liikuntaan terveyden edistäjänä ja on halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä. Oppilas suhtautuu saamaansa kohteluun ja palautteeseen sekä onnistumiseen ja epäonnistumiseen tilanteen vaatimalla tavalla.

3. TIETO

Oppilas on selvillä koulussa opetettujen liikuntamuotojen ydinkohdista, harjoittelun yleisimmistä periaatteista ja turvallisuusnäkökohdista. Hän tietää keskeiset fyysisen toimintakyvyn, kunnon ja liikehallinnan osa-alueet, motoriset perustaidot sekä niiden ylläpidon ja arvioinnin keinot. Oppilas ymmärtää, mitkä ovat keskeiset terveyden ja liikunnan väliset yhteydet sekä kunto- ja terveysliikunnan periaatteet (useus, tehokkuus, kesto). Hän tietää keskeiset liikenteen säännöt ja turvalliset kulkureitit liikuntapaikoille ja noudattaa annettuja ohjeita.

Arvioinnissa painottuvat eniten osaaminen ja toiminta (1), joita opettaja arvioi havainnoimalla, mittauksin ja ottamalla huomioon oppilaan tekemän itsearvioinnin. Opettaja arvioi oppilaan tunteen ja tahdon (2) osa-aluetta havainnoimalla ja saa siihen tukea oppilaan itsearvioinnista. Myös yrittäminen ja myönteinen asenne voivat korottaa arvosanaa. Fyysisen toimintakyvyn ja motoristen perustaitojen mittaus kohdistuu monipuolisesti keskeisiin kykyihin ja taitoihin. Kuntoa ja liikehallintaa arvioidaan mittareilla, joista on olemassa vertailukelpoisia viitearvoja. Lajitaitoja arvioidaan pääosin havainnoimalla. Tietoja (3) arvioidaan havainnoimalla ja suullisesti kyselemällä.

Kriteerejä sovelletaan pitkäaikaissairaiden sekä muuten eriyttämistä vaativien oppilaiden liikunnan arvioinnissa.

Arvosanat

10 ErinomainenOppilas ylittää usealla osa-alueella oppiaineen kriteerien edellyttämän osaamisen tason ja tämän lisäksi osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. 9 Kiitettävä Oppilas ylittää useimpien oppiaineen kriteerien edellyttämän osaamisen tason.

8 HyväOppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

202

7 TyydyttäväOppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit osoittavat.

6 KohtalainenOppilas osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista.

5 VälttäväOppilas pystyy osoittamaan vain jossakin määrin oppiaineen kriteerien edellyttämää osaamista.

4 HylättyOppilas ei osallistu opetukseen.

9.9.12. Liikunta tytöt vuosiluokat 7-9

Yleinen osaLiikunnanoppimäärän tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään luovasti taitoja oppien kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Yksilölliset kehittymismahdollisuudet ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsetuntemusta ja ohjaavat ymmärtämään yksilöllisiä eroja. Liikunnan opetuksessa korostetaan suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot otetaan huomioon eriyttämälläopetusta ja opettamalla tyttöjä ja poikia eri ryhmissä.

Sisällöt vuosiluokittain Oppiaines kuvataan viitteenomaisin maininnoin opetettavista perusasioista ja –taidoista. Opettaja suunnittelee oppisisältöjen yksityiskohdat, valitsee oppilailleen ja olosuhteisiin parhaiten soveltuvat harjoitteet sekä painottaa eri asioita oppilaittensa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lajit jakautuvat eri vuosiluokille, joten kaikkia lajeja ei välttämättä opeteta jokaisena lukuvuotena.Kurssin sisältöihin vaikuttavat merkittävästi vuodenajat ja koulun tilajärjestelyt.7.-10. vuosiluokat

Perusliikunta ( mm. yleisurheilu )Juoksemisen, hyppäämisen ja heittämisen perustekniikan kertaaminen ja taitojen syventäminen

Voimistelu ( perusvoimistelu, välinevoimistelu, telinevoimistelu )Perustekniikkojen opettaminen ja kertaaminen

Musiikki- ja ilmaisuliikunta sekä tanssiTanssiperinteeseen ja nykytanssiin tutustuminen korostaen liikunnan ilmaisullisuutta ja oppilaiden omaa luovaa prosessointia.

PallopelitKoripallo, lentopallo, jalkapallo, käsipallo, ultimate, salibandy, sulkapallo, tennis, pesäpallo ja

203

pöytätennisOpetetaan valikoiden ko. lajien perustekniikkaa ja –sääntöjä sekä taktiikkaa.

Suunnistus ja retkeilyKehitetään kartanluku- ja kompassinkäyttötaitoa sekä reitinvalintaa.

Uinti ja vesipelastusKehitetään vedessä liikkumisen taitoja vesileikkien, -pelien ja yleisimpien uintitekniikoiden avulla. Harjoitellaan vesipelastusta.TalviliikuntaPerusluistelutekniikan syventäminen ja jääpelit. Hiihtoa ei luonnonolosuhteiden vuoksi opeteta.

Toimintakyvyn kehittäminen ja lihashuoltoLihaskuntotesti ja aerobisen kunnon testi vähintään kerran vuodessa, jotta oppilas pystyy seuraamaan kuntonsa kehitystä. Huolletaan lihaksia notkeus-, voima- ja rentousharjoitteiden avulla.

Uusiin liikuntamuotoihin tutustuminenTutustutaan uusiin liikuntamuotoihin ottaen huomioon, että perusopetuksen tulee olla oppilaalle ilmaista.

TyötavatRyhmätyöskentely, pienryhmätyöskentely, parityöskentely, itsenäinen työskentely.

ArviointiArvioinnissa painottuu perustaitojen hallinta, harrastuneisuus, yhteistyötaidotja reilun pelin periaatteen ymmärtäminen.

Arvosanakriteerit

4Et ole saavuttanut oppisisällöissä tai muissa tavoitteissa välttävää tasoa 5

5Harrastuneisuus ja sosiaalisuusSinua on vaikea motivoida liikkumaan.Unohdat varusteesi usein.Olet paljon poissa, etkä selvitä asiallisesti poissaolojasi.Häiritset luokan työskentelyä.Osoitat välinpitämättömyyttä terveitä elämäntapoja kohtaan.

Fyysinen kuntoVältät fyysistä rasitusta.Omaat huonon hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon.

TaitoLiikuntataitosi eivät välttämättä ole huonot, mutta et yritä parastasi.

6Harrastuneisuus ja sosiaalisuusUnohdat liikuntavarusteet silloin tällöin.Liikut kannustettaessa ja valvottaessa.

204

Sinulla on turhia poissaoloja.

Fyysinen kuntoOmaat huonon hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon tai keksit selityksiä välttyäksesi testistä.

TaitoLiikuntataitosi eivät välttämättä ole huonot, mutta et yritä parastasi.

Harrastuneisuus ja sosiaalisuusOlet kiinnostunut liikunnasta, eikä sinulla ole turhia poissaolojaSeuraat opetusta ja teet annetut tehtävät tunnilla.Sinulla on yrittämisen halua.Sinulla on asiallinen liikuntavarustus.

Fyysinen kuntoSinulla on tyydyttävä hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunto.

TaitoSinulla on tyydyttävät liikuntataidot.

TietoTiedät mitä hyötyliikunta on.

8Harrastuneisuus ja sosiaalisuusKoet yrittämisen tarpeelliseksi liikuntamuotojen oppimisessa.Fyysinen aktiivisuutesi vastaa omia edellytyksiäsi ja mahdollisuuksiasi.Huolehdit henkilökohtaisesta hygieniastasi.Tulet hyvin toimeen toisten kanssa ja pystyt toimimaan erilaisissa ryhmissä.

Fyysinen kuntoOmaat hyvän hengitys- ja verenkieroelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon.

TaitoOlet hyvä joissakin lajeissa.

TietoYmmärrät hyötyliikunnan merkityksen.

Harrastuneisuus ja sosiaalisuusKannustat myönteisesti muita oppilaita.Haluat oppia monipuolisesti mahdollisimman paljon.Hyödynnät erityisosaamistasi oppitunneilla tai osallistut koulun edustustehtäviin.Et hellitä, vaikka joskus tuntuu vaikealta.Liikut, vaikka opettaja ei valvo.Sinulla on asiallinen liikuntavarustus aina mukana.Noudatat sopimuksia ja aikatauluja.Huolehdit henkilökohtaisesta hygieniastasi.Olet kykenevä ja halukas toimimaan erilaisissa ryhmissä.

205

Fyysinen kuntoOmaat kiitettävän hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki ja liikuntaelimistön kunnon.

TaitoOlet monessa lajissa taitava.

TietoHallitset yleisempien lajien säännöt.10Harrastuneisuus ja sosiaalisuusOsallistut aktiivisesti ja oma-aloitteisesti koulun edustustehtäviin tai haluat toimia opettajan apuna.Pystyt ohjaavaan kannustamiseen.Keksit omia mielekkäitä ratkaisuja liikuntatehtäviin.

Fyysinen kuntoOmaat kiitettävän hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon.

TaitoOlet monipuolisesti taitava.

TietoTiedät kunto- ja terveysliikunnan periaatteet sekä pystyt itsenäiseen harjoitteluun.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilas osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa.Oppilas osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä ja osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikkeessä. Oppilas osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan.Oppilas osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.Oppilas osaa luistella sujuvasti.Oppilas hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastusta.Oppilas tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä.Oppilas osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään.Oppilas osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan.Oppilas toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta.

Valinnainen liikuntaValinnaisessa liikunnassa oppisisältö määräytyy oppilaiden harrastuneisuuden perusteella Arviointi kuten pakollisessa liikunnassa, mutta harrastuneisuutta korostetaan.

9.10. Kotitalous

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyö valmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan

206

ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen.

YleistavoitteetOppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta. Hän pohtii kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa. Oppilas oppii tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja. Oppilas toimii harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana. Hän oppii tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

SisällötPerhe ja yhdessä eläminenKäsitellään tapakulttuuria, hyviä tapoja ja järjestetään erilaisia juhlia. Korostetaan välittämisen ilmapiiriä ja sosiaalisen vastuun ottamista. Mietitään tasa-arvoa ja ajankäyttöä perheessä.Ravitsemus ja ruokakulttuuriTutustutaan ravitsemussuosituksiin ja turvalliseen ruokaan, ruoan laatuun ja turvallisuuteen. Opetellaan perusruoanvalmistusmenetelmät, suunnitellaan aterioita. Toteutetaan erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ja pohditaan, miten ruokakulttuuri muuttuu.

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskuntaSuunnitellaan omaa rahankäyttöä, miten tuotteita ja palveluja hankitaan ja käytetään. Perehdytään kuluttajan vastuuseen ja vaikutusmahdollisuuksiin ja kulutuksen ympäristövaikutuksiin.

Koti ja ympäristöKäsitellään asunnon ja tekstiilien hoitoa.

RANSKAN KOTITALOUSRYHMÄT

Ranskan ryhmissä opetuksesta 20 % on ranskankielistä. Käytännön töissä tutustutaan arkisanastoon, myös reseptit ovat ranskaksi. Tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin muilla luokilla. Ranskan ruokakulttuuri on kuitenkin enemmän esillä.

PIENRYHMÄOPETUS Yhdeksännen luokan pienryhmä opiskelee samat asiat kuin yhdeksännen luokan valinnaisryhmä, mutta mukautetusti.

Arvosanat

4 HylättyOppilaan työskentely on heikkoa. Oppilas on passiivinen ja suhtautuu kielteisesti koulutöihin. Paljon poissaoloja. 5 VälttäväOppilaan motivaatio ja vastuuntunto kurssista on huonoa. Vuorovaikutustaidot ryhmässä eivät toimi.

6 Kohtalainen

207

Oppilaan kiinnostus tehtäviin töihin on vähäistä. Ryhmässä hän on passiivinen. Ei pysty soveltamaan oppimaansa. 7 TyydyttäväOppilas on vaihtelevaisesti kiinnostunut. Ryhmätyö toimii jotenkuten. Selviytyy perustehtävistä. Soveltaa oppimaansa kohtalaisesti.

8 HyväOppilas on kiinnostunut tehtävistään. Hän pystyy hyödyntämään oppimaansa. Hän työskentelee yleensä itsenäisesti ja vastuullisesti. Hän tekee työnsä hyvin ja on ryhmässä positiivinen ja rakentava.

9 KiitettäväOppilas on oma-aloitteinen. Vaikuttaa muihin myönteisesti. Pystyy soveltamaan opittuja taitoja kiitettävästi. Osoittaa oppiaineen harrastuneisuutta. Suoriutuu hyvin tehtävistään.

10 ErinomainenOppilas suoriutuu erinomaisesti tehtävistään. Hän on kannustava ja rakentaja ryhmässään. Hän kykenee kriittiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Hän suoriutuu erinomaisesti tehtävistään ja hallitsee myös oppisisältöjen ulkopuolista tietoa.

Päättöarviointi7.luokka Pakollinen oppiaine. Arvosana muodostuu kolmen kurssin matemaattisesta keskiarvosta.

8 ja 9 luokat Valinnainen oppiaine

Arvosana muodostuu 8. ja 9.valinnaiskurssien matemaattisesta keskiarvosta.

7 luokka Pakollinen oppiaine

1 kurssi OPIN JA OSAAN KEITTIÖSSÄ

Tavoite Oppilas oppii hallitsemaan ruokatalouden pitoon liittyvät perusasiat sekä oppii omaksumaan hygieenisiä, ergonomisia ja turvallisia työtapoja.

SisältöRyhmässä opitaan sosiaalisia taitoja ja välittämistä, hyviä tapoja ja tapakulttuuria. Tutustutaan ajankäyttöön ja tasa-arvoon perheessä. Perehdytään ravitsemussuosituksiin ja terveelliseen ruokaan. Käydään läpi perusruoanvalmistusmenetelmät.

TyötavatOpettajajohtoinen teoriaopetus, ryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä, kotitehtävät ja kotona suoritettavat käytännön työt, itsearviointi. ArviointiKirjallinen koe, jatkuva näyttö, kotitehtävät ja itsearviointi.

2 kurssi LEIVON, LEIVON LEIPÄSIÄ

Tavoite

208

Oppilas oppii valmistamaan erilaisia leivonnaisia. Hän ymmärtää, että leipominen tuottaa mielihyvää ja onnistumisen elämyksiä. Oppilas huomaa itse tehdyssä myös terveellisen ja taloudellisen puolen.

SisältöTehdään erilaisia leivonnaisia, makeita ja suolaisia, arkeen ja juhlaan. Tutustutaan eri taikinatyyppeihin. Suunnitellaan aterioita ja pohditaan oman rahan käyttöä.Työtavat Opettajajohtoinen teoriaopetus, ryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä, kotitehtävät ja kotona suoritettavat käytännön työt, itsearviointi.

ArviointiKirjallinen koe, jatkuva näyttö, kotitehtävät ja itsearviointi.

3 kurssi PESEN JA PUHDISTAN KOTONA

TavoiteOppilas oppii asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä töitä. Hän oppii käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja.

SisältöTutustutaan erilaisiin puhdistusaineisiin, niiden valintaan ja käyttöön. Opetellaan kodin siivoustöitä ja tekstiilien pesua ja jälkikäsittelyä.

Työtavat Opettajajohtoinen teoriaopetus, ryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä, kotitehtävät ja kotona suoritettavat käytännön työt, itsearviointi.

ArviointiKirjallinen koe, käytännön työkoe, jatkuva näyttö, kotitehtävät ja itsearviointi.

8 ja 9 luokat Valinnainen oppiaine

Valinnaisaineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen tietoja ja taitoja ja antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita.

1 kurssi ERILAISIA JUHLIA

TavoiteOppilas oppii arvostamaan juhlien merkityksen kodissa ja sen ulkopuolella.

SisältöTutustutaan erilaisiin kodin juhliin ja tehdään juhliin liittyviä ruokia. Kattaukseen ja esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. Oppilas tekee joko yksin tai pareittain juhlasuunnitelman, siihen sopivat kutsukortit j a hintalaskelman.

Työtavat Opettajajohtoinen teoriaopetus, ryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä, itsearviointi.

ArviointiJuhlasuunnitelma, jatkuva näyttö, itsearviointi.

2 kurssi RAVINTOTIETOUTTA JA RUOKAPERINTEITÄ

209

TavoiteOppilas oppii tietämään ja arvostamaan terveellisenruokavalion tärkeyden elämässään. Hän oppii myös ymmärtämään kansallisen ruokaperinteen olemassaolon.

SisältöKerrataan ravinto-opin peruskäsitteitä. Oppilas tekee pareittain tietotekniikkaa hyväksi käyttäen pienen ravintotutkielman. Valmistetaan terveellistä arkiruokaa tänään ja eilen.

TyötavatOpettajajohtoinen teoriaopetus, ryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyä, itsearviointi.

Arviointi Teoriakoe, käytännön työkoe, jatkuva näyttö, itsearviointi.

3 kurssi KANSAINVÄLISIÄ KEITTIÖITÄ

TavoiteOppilas haluaa avoimin mielin ja avarakatseisesti oppia kansainvälisyyttä ruokakulttuurin avulla sekä haluaa ymmärtää erilaisuutta rikkautena.

SisältöPerehdytään kansainväliseen keittiöön tekemällä eri maiden tyypillisiä ruokalajeja. Oppilas tekee ruokakulttuuriprojektin valitsemastaan maasta.


ArviointiKansainvälinen ruokakulttuuriprojekti, jatkuva näyttö, itsearviointi.

4 kurssi ARJEN HALLINTAA

TavoiteOppilas osaa valmistaa suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia. Hän ymmärtää kodin ja sen viihtyvyyden tärkeyden.

SisältöKerrataan perusruoanvalmistusmenetelmät ja valmistetaan ja leivotaan tavallisia arkiruokia.


ArviointiKäytännön työkoe, itsearviointi.

9.11. Oppilaanohjaus

Vuosiluokilla 1- 6 annettava oppilaanohjausLuokanopettaja tukee oppilaan kasvua ja kehitystä ja auttaa oppilasta edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään. Opettaja tukee ja ohjaa oppilasta vastuulliseen koulutyöhön sekä auttaa häntä valintojen tekemisessä. Oppilaanohjaaja tapaa 6. luokan oppilaat yläkoulun tutustumispäivän ja infotunnin merkeissä. Infotunti on tärkeä osa

210

nivelvaihetta alakoulusta yläkouluun, jossa käydään läpi yläkoulun koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä uusia asioita.

Henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus Oppilaalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen joka luokka-asteella ja aina silloin kun hän sitä haluaa tai tarvitsee. Seitsemännellä luokalla oppilaanohjaaja keskustelee henkilökohtaisesti jokaisen oppilaan kanssa tutustumishaastattelussa oppilaan opiskeluun ja elämään liittyvistä asioista. Kahdeksannella luokalla oppilaanohjaaja keskustelee henkilökohtaisesti oppilaan kanssa tarpeen mukaan. Yhdeksännellä luokalla oppilaanohjaaja keskustelee henkilökohtaisesti oppilaan kanssa tämän jatko-opinto- ja urasuunnitelmista, sekä auttaa valinnoissa. Pienryhmäohjauksessa käydään läpi oppilaiden jatko-opintojen kurssivalintoja.

Vuosiluokilla 7 – 9 annettava luokkamuotoinen oppilaanohjausLuokkatunnit jakautuvat siten, että seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla on 0,5 vuosiviikkotuntia ja yhdeksännellä luokalla yksi vuosiviikkotunti.

7. luokka / 19 tuntia / pakollinenTavoiteOppilas tutustuu luokkatovereihinsa, Topeliuksen kouluun ja sen toimintakulttuuriin, sekä arviointiin. Pyritään parantamaan oppilaan opiskelutekniikkaa. Käydään läpi valinnaisaineiden valikoimaa ja valintaan liittyvät käytännöt ja aikataulu. Koulun sisäinen työelämään tutustumispäivä, mahdollisuuksien mukaan.

Sisältö - Oma kouluni ja koulun toimintakulttuuri- Minä ja muut (sosiaalinen verkosto)- Arviointi peruskoulun luokilla 7-9- Opiskelutekniikan parantaminen- Valinnaisaineet Topeliuksen koulussa

Työtavat Oppilas tekee itsenäisesti ja ryhmässä erilaisia omaan kouluun, itsetuntemukseen ja opiskelutekniikkaan liittyviä harjoituksia. Käytössä ohjauksen oppikirja, vihko ja monisteita.Työelämään tutustumispäivä koulun keittiössä ja siivous-huoltopuolella, mahdollisuuksien mukaan. Oppilaanohjaajan henkilökohtainen tutustumishaastattelu jokaiselle 7. luokkalaiselle.Valinnaisaineiden valinta 8. luokalle ja valinnaisainekortin palautus oppilaanohjaajalle.

Arviointi Oppilaan jaksoarviointiin tulee merkintä S (suoritettu).

8. luokka / 19 tuntia / pakollinenTavoite Oppilas tutustuu Suomen koulutusjärjestelmään ja ammattialojen kautta eri koulutustasoihin ja ammatteihin, sekä yhteen valitsemaansa ammattiin tarkemmin. Internet-sivustojen käyttö koulutus- ja ammattitietoja haettaessa. Ensimmäinen koulun ulkopuolinen työelämään tutustumisjakso.

Sisältö - Suomen koulutusjärjestelmään tutustuminen- Käydään läpi ammatteja eri aloittain- Itsetuntemuksen lisääminen- Valinnaisaineiden valinta 9. luokalle

211

- TET= työelämään tutustuminen 8. luokalla

TyötavatSuomen koulutusjärjestelmään ja ammatteihin tutustutaan ohjauksen oppikirjan, dvd-materiaalin ja internet-sivustojen avulla. Oppilas testaa soveltuvuuttaan eri ammattialoihin, omien vahvuuksiensa tunnistamisella, erilaisten tehtävien avulla. Oppilas tekee haastattelu- ja/tai tiedonhankintatehtävänä esityksen yhdestä valitsemastaan ammatista. Kolmen päivän työelämään tutustumisjakso. Valinnaisaineiden valinta 9. luokalle ja valinnaisainekortin palautus oppilaanohjaajalle.


9. luokka / 38 tuntia (mahd. mukaan hajautettu) / pakollinen

Tavoite Tutustuminen työnhakuprosessiin; työhakemus, työhaastattelu ja nuorten työlaki.Oppilas tutustuu toisen asteen koulutusvaihtoehtoihin, paneutuu jatko-opintojensa suunnitteluun ja pyrkii tekemään häntä kiinnostavat, sekä hänelle sopivat valinnat yhteishaussa. Oppilas saa perustietoja myös ehkä myöhemmin eteen tulevista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista opiskelun ja työelämän suhteen.

Sisältö - TET= työelämään tutustumisviikko- Työnhakuprosessi: työhakemus, cv, työhaastattelu- Toisen asteen koulutusvaihtoehtoja- Koehaku- Yhteishaku toiselle asteelle- Korkea-asteen koulutusvaihtoehtoja- Muita koulutusvaihtoehtoja (lisäluokka, kansanopistot)- Opintotukijärjestelmä- Opiskelu ja työskentely ulkomailla- Varusmiespalvelu

TyötavatOppilaanohjaajan henkilökohtainen ohjaus jokaiselle 9. luokkalaiselle.Yhteishakuun ja toisen asteen jatko-opiskelupaikkoihin tutustumista ohjauksen oppikirjan, dvd-materiaalin ja internet-sivustojen avulla. Mahdollisuuksien mukaan myös tutustumiskäyntejä (esim. työvoimatoimisto) ja vierailijoita koululle. Työelämään tutustumisviikko. Pienryhmäohjausta jatko-opintojen kurssivalinnoissa. Yhteishaun tekeminen koulussa, mahdollisuuksien mukaan.


9.12. Tietotekniikka

Tietotekniikka on valinnainen oppiaine perusasteen 8. ja 9. luokalla.

Opetuksen tavoitteetTietotekniikan opetuksen tavoite on, että oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin asiallisella tavalla tekijänoikeudet

212

huomioonottaen. Tavoite on, että oppilas saavuttaa tietotekniikan perusosaamistaidon ja digitaalisen lukutaidon. Tavoite on että, oppilas ymmärtää tietokoneen hyötykäytön.Tavoite on antaa oppilaalle taito käyttää tietokonetta monipuolisesti ja itsenäisesti.Tavoitteena on ohjata oppilaita täsmälliseen, huolelliseen, pitkäjänteiseen, vastuulliseen työntekoon ja esitystapaan. Tavoite on, että oppilas saavuttaa Turun kaupungin Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2006 – 2011 (liite) mukaiset perusasteen päättävälle oppilaalle määritellyt tavoitteet.

Sisällöt vuosiluokittain8. luokkaKurssi 1: Tietokoneen käytön hallinnan ja tekstinkäsittelyn peruskurssiKurssi 2: Tekstin muokkausta ja asiakirjoja sekä kuvantekoa

9. luokkaKurssi 3: Julkaisun tekeminen ja tiedon haku Kurssi 4: Tiedonhallinta ja taulukkolaskentaKurssi 5: Digivideokuvaus ja kotisivut

ArviointiTietotekniikan kurssi arvioidaan numerolla 4 – 10. Kurssi 5. arvioidaan Hyväksytty/Hylätty.Tietotekniikassa oppilaan osaamista arvioidaan niiden näyttöjen perusteella, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat:- osallistuminen tuntityöskentelyyn- kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan- mahdolliset kokeet- oppilastyöt- sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

Arvosanat4 HylättyNäytöt puuttuvat. Runsaasti poissaoloja.

5 VälttäväOppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ainetta kohtaan, mutta käy tunneilla.


7 TyydyttäväOppilas on osallistunut säännöllisesti opetusohjelmaan ja tehnyt vaaditut tehtävät tehtävänannon mukaisesti, mutta tulos on niukka ja epätasainen.

8 HyväOppilas on ollut säännöllinen ja osoittanut kiinnostusta opetusohjelmaa kohtaan. Hän on ollut yritteliäs ja tehnyt vaaditut tehtävät tehtävänannon mukaisesti hyvin.

9 KiitettäväOppilas on ollut säännöllinen, kiinnostunut ja oma-aloitteinen. Hän on työskennellyt vastuuntuntoisesti ja itsenäisesti ja vaikuttanut myönteisesti työilmapiiriin. Hän osaa soveltaa opittuja taitoja ja on tehnyt vaaditut työt tehtävänannon mukaisesti kiitettävästi.

10 Erinomainen

213

Sama kuin 9, mutta työt oppilas on tehnyt erinomaisesti.

PäättöarviointiPäättöarvosana määräytyy kurssiarvosanojen keskiarvon mukaan.

Yhteydet aihekokonaisuuksiinAihekokonaisuus ihminen ja teknologia on osana jokaista tietotekniikan kurssia.Aihekokonaisuuksista viestintä- ja mediataito sisältyvät tietotekniikan perusteisiin, tekstinkäsittely-, kuvankäsittely- ja julkaisukursseihin.

Kurssit

Kurssi 1. Tietokoneen käytön hallinnan ja tekstinkäsittelyn peruskurssiKurssin laajuus on 38 oppituntia.

TavoiteKurssin tavoitteena on, että oppilas tutustuu Word-tekstinkäsittelyohjelmaan ja oppii tekemään Wordilla sekä virallisia asiakirjoja (työhakemus, kokouskutsu) että vapaampia töitä (seinäjuliste, sarjakuva, diplomi). Opitaan kymmensormijärjestelmän alkeet ja tutustutaan sähköpostin ja verkko-oppimisalusta Moodlen hyötykäyttöön.Kurssin sisältö- tietotekniikan perusteita- Moodle-verkkoalustaan tutustuminen ja sen hyödyntäminen- opetellaan näppäimistön hallinta harjoittelemalla kymmensormijärjestelmän alkeita- pyritään sujuvaan ja virheettömään kirjoittamiseen- kirjoitetaan puhtaaksi tekstejä ja muokataan valmiita tekstejä- hyödynnetään Wordin piirto-ohjelmaa- sähköpostin käyttöä- projektityö

TyötavatYksilö- tai parityö tietokoneella opettajan ohjauksessa.

ArviointiKurssi arvioidaan numerolla 4 – 10.Kurssi arvioidaan näyttöjen perusteella, joita oppilas kurssin aikana antaa.Näyttöjä ovat osallistuminen tuntityöskentelyyn, mahdolliset kokeet, oppilastyöt sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

Kurssi 2. Tekstin muokkausta ja asiakirjoja sekä kuvantekoaKurssin laajuus on 38 oppituntia.

TavoiteKurssin tavoitteena on syventää ja monipuolistaa kurssilla 1 opittua tekstinkäsittelytaitoa ja kuvankäsittelyä Paint- ja Paint Shop Pro-ohjelmilla. Kurssin lopulla oppilas tekee projektityön, jossa hyödyntää kursseissa 1 ja 2 opittuja taitoja.Tavoitteena on kuvanteossa käyttää piirto-ohjelman perustoimintojen lisäksi erikoistoimintoja sekä muokata valmiskuvaa.

Sisältösyvennetään tekstinkäsittelytaitoa ja opetellaan tekstien monipuolista muokkaamistakuvantekoa piirto-ohjelmalla ja valmiskuvien muokkaustaProjektityö

214


ArviointiKurssi arvioidaan numerolla 4 – 10.Kurssi arvioidaan näyttöjen perusteella, joita oppilas kurssin aikana antaa.Näyttöjä ovat osallistuminen tuntityöskentelyyn, mahdolliset kokeet, oppilastyöt sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen.

Kurssi 3. Julkaisun tekeminen ja tiedon hakuKurssin laajuus on 38 oppituntia.

TavoiteKurssin tavoitteena on oppia tekemään julkaisuja käyttäen erilaisia, lähinnä yleisimpiä ohjelmia. Tiedonhakuun käytetään internetin hakupalvelimia, tietokirjoja, jne. Kurssin lopulla oppilas tekee projektityön, jossa hän käyttää useita ohjelmia monipuolisen ja kattavan julkaisun aikaansaamiseksi.

Sisältökerrataan tekstinmuokkaamistahaetaan tekijänoikeudet muistaen tietoa internetistä hakupalvelimien avulla sekä muista tietolähteistä yhdistetään tekstiä, kuvia, taulukoita jne. yhdeksi kokonaisuudeksitutustutaan yleisimpiin julkaisuohjelmiin kurssin lopulla oppilas tekee valitsemastaan aiheesta julkaisukelpoisen asiakokonaisuuden


ArviointiKurssi arvioidaan numerolla 4 – 10.Kurssi arvioidaan näyttöjen perusteella, joita oppilas kurssin aikana antaa.Näyttöjä ovat osallistuminen tuntityöskentelyyn, mahdolliset kokeet, oppilastyöt sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen.

Kurssi 4. Tiedonhallinta ja taulukkolaskentaKurssin laajuus on 38 oppituntia.

TavoiteKurssin tavoitteena on oppia tietokoneen EXCEL- ja ACCESS-ohjelmien avulla tulkitsemaan ja etsimään tietoa taulukoista ja kortistoista. Tavoitteena on myös tehdä omia kortistoja, taulukoita ja graafisia esityksiä.

Sisältö- käytetään EXCEL- ja ACCESS-ohjelmia- opitaan tutkimaan ja hakemaan tietoa kortistoista ja taulukoista- tehdään omia kortistoja ja taulukoita

TyötavatYksilö- tai parityö tietokoneella opettajan ohjauksessa

Arviointi

215

Kurssi arvioidaan numerolla 4 – 10.Kurssi arvioidaan näyttöjen perusteella, joita oppilas kurssin aikana antaa. Näyttöjä ovat osallistuminen tuntityöskentelyyn, mahdolliset kokeet, oppilastyöt sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen.

Kurssi 5. Digivideokuvaus ja kotisivut Kurssin laajuus on 38 oppituntia.

TavoiteTavoitteena on oppia käyttämään digivideokameraa ja muokkaamaan kuvattua materiaalia Windows Moviemakerilla. Kurssilla oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat pienryhmissä vapaamuotoisen lyhytelokuva-projektin. Oppilas luo kurssin aikana myös oman www-sivustonsa. Kurssin aikana voidaan kerrata myös tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmia riippuen oppilaiden opiskeluhistoriasta.

Sisältö- Digivideokuvaus- Videomateriaalin editointi Moviemakerilla- Kotisivujen tekeminen html-koodilla

ArviointiKurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty.Kurssi arvioidaan näyttöjen perusteella, joita oppilas kurssin aikana antaa.Näyttöjä ovat osallistuminen tuntityöskentelyyn, mahdolliset kokeet, oppilastyöt sekä sovittujen sääntöjen, ohjeiden ja aikojen noudattaminen

10. Valinnaisaineiden opetus

10.1. Vuosiluokat 1 - 6Vuosiluokkien 3 - 6 oppilailla on valinnaisaineita yksi tunti viikossa. Oppilaat jaetaan ryhmiin siten, että samassa ryhmässä voi olla oppilaita eri vuosiluokilta. Valinnaisaineet valitaan lukukaudeksi kerrallaan seuraavista vaihtoehdoista:1. Draama ja ilmaisutaito A2. Draama ja ilmaisutaito B3. Kirjaseikkailu 3 - 4 -luokkalaisille4. Kirjaseikkailu 5 - 6 -luokkalaisille 5. Kuvaviestintä 6. Liikkuva kuva ja elävä ääni Kurssien sisällöt ovat opetussuunnitelman kohdassa ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain”.

10.2. Vuosiluokat 7 - 9Kahdeksasluokkalainen opiskelee kolmea kahden vuosiviikkotunnin (vvh) laajuista valinnaisainetta.Yhdeksäsluokkalainen opiskelee kahta kahden ja yhtä yhden vuosiviikkotunnin laajuista valinnaisainetta.Valinta tehdään yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan seuraavista vaihtoehdoista:1. B2-kieli ranska, espanja2. Kotitalous3. Tekninen työ tai tekstiilityö4. Tietotekniikka5. Äidinkieli ja kirjallisuus

216

6. Liikunta7. Kuvataide8. MusiikkiKurssien sisällöt ovat opetussuunnitelman kohdassa ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain”.Yhdeksännen luokan yhden kurssin laajuinen valinnaisaine valitaan seuraavista vaihtoehdoista:1. A1-kieli englanti2. B1-kieli ruotsi3. Äidinkieli ja kirjallisuus4. Kuvataide, videokuvaus5. Musiikki, musiikkivideoKurssien sisällöt ovat opetussuunnitelman kohdassa ”9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain”.

10.3. Ranskan kieliluokan valinnaisaineiden opetusKahdeksannella luokalla kieliluokan oppilas opiskelee yhden valinnaisaineen sijasta kaksi vuosiviikkotuntia ranskaa ja lisäksi kahta kahden vuosiviikkotunnin laajuista valinnaisainetta.Yhdeksännellä luokalla kieliluokan oppilas opiskelee kahta kahden vuosiviikkotunnin valinnaisainetta ja yhden vuosiviikkotunnin laajuisen valinnaisaineen sijasta yhden vuosiviikkotunnin ranskaa.10.4 Yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevat luokat (pienluokka 7-9)Valinnaisaineina ovat tekninen työ, tekstiilityö, kotitalous ja tietotekniikka. Oppilas voidaan opettajan suosituksesta integroida normaaliluokan valinnaisaineryhmään, jos oppilas ja hänen huoltajansa sitä haluavat.

11 Oppilaan arviointi

11.1 Arvioinnin yleiset periaatteet

Arviointi on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä, ja se sisältyy kaikkiin koulun vuorovaikutussuhteisiin. Opetussuunnitelmassa päätetään oppilasarvioinnin periaatteista ja menettelytavoista opetushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Arviointipalautteella on keskeinen merkitys oppilaalle. Oppimiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, miten motivoitunut oppija on. Oppilaan käsitys itsestään oppijana, kasvavana ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä kehittyy hänen saamansa palautteen myötä. Arviointi on yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Sillä ohjataan ja kannustetaan oppilasta myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen, työskentelyn suunnitteluun ja itsenäisiin valintoihin sekä itsearviointiin.

Arvioinnin kohteena on oppilaan oppimistulosten lisäksi työskentely ja koko oppimisprosessi sekä oppilaan käyttäytyminen. Oppilaan suoritusta arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin, jotka määritellään jokaisen jakson alussa aine- ja kurssikohtaisesti. Oppilasarviointi on kiinteä osa kodin ja koulun yhteistyötä, joten arvioinnin tehtävänä on antaa myös huoltajalle tietoa oppilaan edistymisestä.

Päättöarvioinnin on annettava monipuolinen ja luotettava kuva oppilaan osaamisesta suhteutettuna perusopetuksen tavoitteisiin. Päättöarvioinnin pohjana ovat opetushallituksen antamat kriteerit, jotta voidaan taata päättöarvosanojen valtakunnallinen vertailukelpoisuus.

11.2 Oppilasarviointi

217

Oppilasarvioinnin suorittaminenArvosanojen määräytyminen perustuu monipuoliseen näyttöön. Arviointi antaa tietoa oppilaan menestymisestä suhteessa oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen opettaja. Oppiaineen ja jokaisen kurssin tavoitteet sekä yksityiskohtaiset arviointiperiaatteet selvitetään oppilaille opiskelun alkaessa. Näiden tarkempi vaikutus oppiaineen arvosanaan määritellään oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa, jotka ovat oppilaiden luettavissa.

Arvosana muodostuu arvioitavaksi ilmoitetuista tuotoksista, kuten kokeista, sekä työskentelyn arvioinnista. Arvioitavaksi ilmoitetut tuotokset ovat arvosanan perusta. Sanallinen arviointiSanallinen arviointi on palautekeskustelua oppilaan tai oppilaan ja huoltajan kanssa tai ryhmäkeskustelua sekä opettajan kirjoittamia kommentteja oppilaan suorituksessa esim. koepaperissa. Arvioinnin tarkoituksena on ohjata ja kannustaa oppilasta. Sillä pyritään antamaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen monipuolinen kuva oppimisen edistymisestä. Kirjallinen sanallinen arvio voi olla todistuksen liitteenä.

Arviointikeskustelut ovat kasvatuksellisia vuorovaikutustilanteita. Opettaja käy oppilaan kanssa lukuvuosittain arviointikeskusteluja. Luokanvalvoja ja luokanopettaja käyvät arviointikeskustelua myös vanhempien ja oppilaan kanssa lukuvuoden aikana.

Vuosiluokat 1 - 2Alkuopetuksessa käytetään sanallista arviointia.

Vuosiluokat 3 - 9Kolmannen luokan lukukausitodistuksessa arvioidaan numerolla äidinkieli ja kirjallisuus, ympäristötieto ja matematiikka. Kolmannen luokan lukuvuosi-todistuksesta lähtien käytetään yhteisissä aineissa numeroarviointia.

Yhden vuosiviikkotunnin laajuisten valinnaisten tai vapaaehtoisten aineiden arvioinnista on päätetty erikseen ko. aineen opetussuunnitelmassa. (ks. luku 9) Jos oppiaineen yhden kurssin opetus on jaettu kahteen tai useampaan jaksoon, kurssiarvosana annetaan vasta, kun koko kurssi on opiskeltu.

Käytössä oleva arviointiasteikko: 10 (erinomainen), 9 (kiitettävä), 8 (hyvä), 7 (tyydyttävä), 6 (kohtalainen), 5 (välttävä), 4 (hylätty).

Oppiaineen hylätty arvosana Oppiaineen kurssin tai vuosiluokan suorituksen hylkäämiseen vaikuttavat oppiaineen perusasioiden niin heikko laadullinen ja määrällinen hallinta, että seuraavan kurssin tai vuosiluokan suorittaminen oleellisesti vaikeutuu, tukitoimenpiteistä piittaamattomuus tai runsaat poissaolot. Tarkemmat perustelut löytyvät eri oppiaineiden arviointiperusteista luvusta 9 / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa.Mikäli oppilas saa jossakin lukuvuoden aikana opiskellussa oppiaineessa hylätyn (4) kurssiarvosanan, hänelle annetaan mahdollisuus korottaa se kerran lukuvuoden aikana. Vuosiluokilla 7 – 9 korotusmahdollisuus on seuraavana uusintakuulustelupäivänä tai asianomaisen opettajan kanssa erikseen sovittavana aikana ja sovittavalla tavalla. Korottamatta jättäminen tai uusinnasta saatu hylätty (4) arvosana jää todistukseen ja saattaa merkitä ehdollista luokalta siirtymistä. Uusintakuulustelupäivät ilmoitetaan Wilmassa hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä.

218

Kurssin osittainen suoritus Osittainen suoritus tarkoittaa, että oppilas jättää kurssiin kuuluvan työn, esimerkiksi kokeen, kirjoitelman tai esitelmän tekemättä määräaikaan mennessä ilman huoltajan selvittämää pätevää syytä. Laiminlyönnistä ilmoitetaan huoltajalle.

Oppilaan jättäessä kurssin osasuorituksen kokonaan tekemättä huoltajalle lähetetystä laiminlyönti-ilmoituksesta huolimatta osasuoritus arvioidaan hylätyksi (4).

Vuosiluokkien 7 – 9 oppilaalla suorittamaton osio kurssin päätteeksi merkitsee, että oppilaan kurssiarviointiin merkitään T-kirjain (=kurssin suoritus täydennettävä). Huoltajalle ja oppilaalle ilmoitetaan jaksoarvioinnin yhteydessä erillisellä lomakkeella aika ja ohjeet osion suorittamista varten. Osasuorituksen suorittamatta jättäminen merkitsee sen arvioimista hylätyksi (4), ja se vaikuttaa alentavasti koko kurssin arvosanaan.Vuosiluokalta siirtyminenOppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hänellä on lukuvuositodistuksessa hyväksytyt arvosanat. Oppilas saa ehdot, mikäli hänellä on vuosiluokan jonkin oppiaineen arvosana neljä tai kurssien keskiarvo alle 4,5. Ehdoista tiedotetaan huoltajalle hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä.

Oppilaalla on mahdollisuus suorittaa ehdot lukuvuoden loputtua erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ehtojen suorittamatta jättäminen merkitsee luokalle jäämistä, jollei rehtori ole toisin päättänyt opettajakunnan kanssa.

Luokalle jättäminenOppilas voidaan jättää luokalle, jos lukuvuositodistuksessa on hylättyjä arvosanoja, joita oppilas ei ole erillisessä kuulustelussa suorittanut hyväksyttävästi, yleisen huonon koulumenestyksen takia, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä arvosanoja missään oppiaineessa, tai kun huoltaja pyytää luokalle jättämistä.

Päätöksen vuosiluokalle jättämisestä tai poikkeuksellisesta siirtämisestä tekevät rehtori ja opettajat yhdessä. Luokalle jättämisestä keskustellaan aina oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisuOppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa todistuksen antopäivästä pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua Aluehallintoviraston kouluosastolta.

11.3 Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi on jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Se on luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä.

Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle1. Oppilas ottaa huomioon muut ihmiset. Hän tervehtii, kiittää ja puhuu kohteliaasti. Hän on huomaavainen toisia kohtaan, osaa kohdata erilaisuutta. Hän ei istu takki päällä tai lakki päässä luokassa.2. Oppilas ottaa huomioon ympäristön.Hän pitää työpöytänsä siistinä eikä roskaa, arvostaa oppikirjoja, vihkoja ja työvälineitään sekä huolehtii omasta siisteydestään ja puhtaudestaan.

219

3. Oppilas arvostaa työtä.Hän kunnioittaa työtä ja muistaa, että yrittäminen kannattaa aina. Hän ei laiminlyö kotitöitä ja on aktiivinen tunneilla. Hän ei vähättele omia kykyjään eikä toisten suorituksia. Hän osaa ottaa vastaan kiitosta ja tunnustusta. Hän osaa arvostaa, kiittää ja kannustaa toista. Hän ottaa vastuun tekemästään työstä ja osaa suhtautua järkevän kriittisesti sekä omaan että toisten työhön.4. Oppilas noudattaa sääntöjä.Hän osaa yleiset järjestyssäännöt ja noudattaa yleisesti sekä erityisiä tilanteita varten annettuja ohjeita. Hän sitoutuu noudattamaan sääntöjä. Hän ymmärtää oikean ja väärän käytöksen eron.

Käyttäytymisen arvioinnin perusteet Alkuopetuksessa oppilaan käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti. Kolmannen luokan välitodistuksessa käyttäytyminen arvioidaan sekä numerolla että sanallisesti. Kolmannen luokan keväästä alkaen käytetään numeroarviointia.

Käyttäytymisen numeroarviointi

10 erinomainenOppilas ottaa toiset huomioon ja on vastuuntuntoinen, kohtelias ja ystävällinen. Hänellä on myönteinen asenne koulutyöhön, ja hän on yhteistyöhaluinen, avulias, aktiivinen, oma-aloitteinen ja rehellinen. Hän noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita. Hänellä ei ole rangaistuksia eikä huomautuksia.

9 kiitettäväOppilaalla on edellä olevaan nähden lieviä puutteita ja satunnaisia poikkeuksia.

8 hyväOppilas on toiset huomioon ottava ja yhteistyöhaluinen. Hänellä on myönteinen asenne koulutyöhön ja hän tekee annetut tehtävät tunnollisesti. Koulun sääntöjen noudattamisessa on pieniä satunnaisia rikkeitä. Hän on yleensä huomautuksin ojennettavissa. Hän pyrkii täsmällisyyteen ja vastuuntuntoisuuteen.

7 tyydyttäväOppilaan käytös on toisinaan häiritsevää, eikä hän kanna vastuuta. Hänellä on aika ajoin kielteinen asenne koulutyötä kohtaan ja hänen kielenkäytössään on toisinaan huomauttamista. Hänellä on koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa rikkeitä ja huomautusten lisäksi muita rangaistuksia.

6 kohtalainenOppilaan käytös on usein häiritsevää, ja hänellä on usein kielteinen asenne koulua kohtaan. Hänen kielenkäytössään on usein huomauttamista. Hän on koulun säännöistä ja ohjeista lähes piittaamaton eikä hän kanna vastuuta. Hän on luvatta pois koulusta ja hänellä on jälki-istuntoja ja muita rangaistuksia.

5 välttäväOppilas häiritsee jatkuvasti työyhteisön toimintaa. Hän ei piittaa säännöistä ja ohjeista. Hän käyttää törkeää kieltä. Hän osallistuu usein kiusaamiseen. Hänellä on useita luvattomia poissaoloja eikä hän kanna vastuuta tekemisistään. Hänellä on monia jälki-istuntoja ja muita rangaistuksia.

4 heikkoOppilas ei sovellu kouluyhteisöön.

220

11.4 Todistukset

Vuosiluokat 1 – 6Oppilaat saavat sanallisen väliarvion syys- ja kevätlukukauden puolessa välissä itsearviointikaavakkeen yhteydessä. Jouluna he saavat lukukausitodistuksen ja kevätlukukauden lopussa lukuvuositodistuksen.

Vuosiluokat 7 - 9Todistuksia annetaan lukuvuoden aikana viisi, yksi jokaisen jakson jälkeen.Jaksotodistuksessa on kaikkien siihen mennessä opiskeltujen kurssien arvosanat ja poissaolot. Toisen ja viidennen jakson todistuksissa on lisäksi käyttäytymisen arvosana. Päättöluokkalaiset saavat myös 5. jakson jaksoarvioinnin, johon merkitään käyttäytymisen arvosana. Viidennen jakson arviointi on lukuvuositodistus, johon tulee edellisten lisäksi merkintä ehdoista ja luokalta siirtämisestä tai luokalle jättämisestä.

PäättötodistusPäättötodistus annetaan 9. luokan oppilaalle kevätlukukauden päättyessä, jos hän on suorittanut hyväksytysti perusopetuksen koko oppimäärän.

Oppilaan huoltaja voi pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä. Siinä tapauksessa todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”.

11.5 Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia ja vaikuttaa yhdessä arvioitavaksi ilmoitettujen tuotosten kanssa arvosanan muodostumiseen.

Työskentelyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:- aktiivinen ja innostunut luokkatyöskentely itsenäisesti ja ryhmässä- järjestelmällinen kotitehtävien tekeminen ja läksyksi annettujen asioiden opettelu- tavoitteellinen ja vastuullinen työskentely oppiaineen tavoitteissa ilmoitettujen asioiden oppimiseksi- sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen- taito arvioida omaa työtään (itsearviointi)

11.6 Oppilaan itsearviointi

Itsearviointia tehdään koko ajan. Sen tarkoitus on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja sekä auttaa oppilasta pohtimaan omaa oppimisprosessiaan. Itsearviointi voi olla kurssikohtaista tai yleisesti koulun käyntiin liittyvää. Erillinen itsearviointikaavake täytetään luokilla 1 – 6 syys- ja kevätlukukauden puolessa välissä ja luokilla 7 – 9 jokaisessa oppiaineessa kerran lukuvuodessa.

11.7 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Kun oppilaalla on erityisiä oppimisvaikeuksia, arvioinnissa otetaan huomioon ko. vaikeudet siten, että arviointi perustuu oppilaan todelliseen osaamistasoon. Oppilaalle laaditaan tarvittaessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Vammaisuudesta, sairaudesta, kehityksessä viivästymisestä tai muista niihin verrattavista syistä johtuvat vaikeudet suorituksissa otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa.

221

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi suoritetaan mahdollisimman pitkälti yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Oppilaan tausta ja kehittyvä suomen kielen taito otetaan huomioon oppiaineiden arvioinnissa. Maahanmuuttajaoppilaalle laaditaan myös tarvittaessa HOJKS. Päättöarvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia oppiainekohtaisia kriteerejä.

11.8 Päättöarviointi

Päättöarviointi perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 – 9. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvosanojen kriteerit löytyvät oppiaineittain kohdasta 9. luku / Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa.

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli (ruotsi B1-oppimäärä), ensimmäinen vieras kieli (englanti tai ranska A1-oppimäärä), matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää tai katsomusaineesta toiseen, päättöarvioinnissa arvioidaan se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut.Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

12 Opinnoissa etenemisen periaatteetOppilas siirtyy järjestyksessä vuosiluokalta toiselle oman ikäluokkansa mukana. Oppilas, jonka kehitys tai opiskelumenestys ei vastaa ikätasoa, voidaan jättää luokalle. Luokalle jättämisestä neuvotellaan huoltajan kanssa hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä. Oppilaalla on mahdollisuus edetä oppiaineessa nopeammin kuin muu ikäluokka, jos hänen tietonsa ja taitonsa niin edellyttävät. Tällaisessa tapauksessa oppilaalle laaditaan ko. oppiaineessa oppimissuunnitelma. Oppilas saa perusasteen päättötodistuksen, kun hän on suorittanut hyväksytysti perusasteen koko oppimäärän.

13 Yhteistyö

13.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

13.1.1 Esiopetus

Esi- ja perusopetus muodostavat ehyen ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Vuosiluokkien 1 - 2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen antamat valmiudet ja kehitetään niitä myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Lukuvuoden alussa sovitaan viikoittain toteutettavista yhteistyötunneista. Viestinnän opetuksella on merkittävä osuus sekä esi- että perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Lisäksi esiopetuksen ryhmien kanssa vietetään yhteisiä teemapäiviä, juhlia ja retkiä.Laaja-alainen erityisopettaja tekee yhteistyötä esiopetuksen opettajien kanssa.

222

Topeliuksen koulun ensimmäiselle luokalle oppilaat tulevat pääasiallisesti Kanslerintien, Sofiankadun ja Koulukadun päiväkotien esiopetuksen ryhmistä. Topeliuksen koulun vuosiluokkien 1 - 6 rakennuksessa toimii Sofiankadun päiväkodin esiopetus. Lue lisää kohdasta ”12.1. luku / Esiopetus”.

13.1.2 Yhteistyö vuosiluokkien 1 - 6 ja 7 - 9 välilläTopeliuksen ala-aste ja Juhana Herttuan yläaste yhdistyivät hallinnollisesti yhdeksi kouluksi opetuslautakunnan päätöksellä kesäkuussa 2001. Turun ensimmäisen yhtenäisen perusasteen nimeksi tuli Topeliuksen koulu. Topeliuksen koulu erotettiin omaksi kokonaisuudeksi lv. 2007-2008 alusta.

Topeliuksen koululla on yhtenäinen opetussuunnitelma ja yhteiset järjestyssäännöt. Lukuvuoden alussa oppilaille jaetaan koko koulun yhteinen lukuvuosiopas. Luokilla 1 - 6 ja 7 - 9 on omat oppilaskuntansa, jotka pyrkivät tekemään yhteistyötä.Aineenopettajat voivat opettaa luokilla 1 - 6 ja luokanopettajat luokilla 7 - 9.

Lukuvuoden 2012- 2013 aikana aloitetaan Vähä-Heikkilän koulun ranskan kieliluokkien 6. luokan kanssa orientoimisjakson kokeilu. Kuudennen luokan oppilaat ovat koulujen sopiman jakson joko syys- tai kevätlukukauden aikana yläkoulussa 1-2 oppituntia/ koulupäivä kerran viikossa. Jakson pituus on 2-4 viikkoa. Opetus tapahtuu jakson aikana luokanopettajan ja aineenopettajan yhteistyönä

13.2 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

13.2.1 Koulun ja yritysten välinen yhteistyö

Topeliuksen koulussa on aloitettu lv 2008-2009 yrittäjyyspolun toteuttaminen vuosiluokilla 1-9.Yrittäjyyspolulle on nimetty vastuuopettajat.

13.2.2 Yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa

Oppilaanohjauksen tunneilla oppilaat tutustuvat Turun alueen ammatilliseen koulutustarjontaan. Oppilailla on mahdollisuus suorittaa TET-jakso jossakin turkulaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen ja lukion edustaja vierailee 9. luokan oppilaiden huoltajille tarkoitetussa tilaisuudessa. Oppilailla ja huoltajilla on myös mahdollisuus käydä eri oppilaitosten esittelytilaisuuksissa.

13.2.3 Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa

Yhteistyötavat esitellään kohdassa ”15. luku / Oppilashuollon suunnitelma”.

13.2.4 Yhteistyö poliisin kanssa

Koulupoliisi pyrkii antamaan liikennekasvatusta luokille 1 - 6 ja laillisuuskasvatusta luokille 7 - 9. Poliisin apua pyydetään tarvittaessa koulukiusaamis-, väkivalta- ja päihdeasioissa.

13.2.5 Yhteistyö seurakunnan kanssaMikaelin seurakunnan edustaja käy pitämässä säännöllisesti päivänavauksia sekä luokille 1 – 6 että 7 – 9. Koulun on mahdollisuus käyttää Mikaelin kirkkoa ja Turun linnan kirkkoa esimerkiksi joulu- tai kevätjumalanpalvelukseen.

223

13.2.6 Työelämään tutustuminen (TET)Oppilaat tutustuvat työelämään vuosiluokkien 7 - 9 aikana vuosittain. Topeliuksen koulussa TET jakautuu seuraavasti: 7.luokalla 1 päivä (tutustuminen koulun sisällä esim. keittiö henkilöstön, siivoojien, talonmiehen tehtävät), 8.lk 3 päivää ja 9.lk syyslukukaudella viikon TET-jakso. Oppilas pyrkii hankkimaan itse tutustumispaikkansa. Koululaitos on vakuuttanut oppilaat TET-jakson aikana. Oppilaalle aiheutuvat ylimääräiset matkakulut korvataan. TET-paikan pitää pääsääntöisesti olla Turussa, ja muista vaihtoehdoista on aina keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa.Oppilas noudattaa koulun järjestyssääntöjä soveltuvin osin. TET-paikalla oppilasta on kohdeltava nuorta (alle 18 tai alle 15 vuotta) työntekijää koskevan lainsäädännön mukaisesti. Mikäli oppilas ei saa TET-paikalla ilmaista ateriaa, hän voi ruokailla lähimmässä koulussa.TET-jakson lisäksi oppilaita ohjataan tutustumaan työvoimahallinnon ammattitietopalveluihin opinto-ohjauksen tunneilla kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla.EMU-luokan oppilailla on mahdollisuus olla kaksi koulun työviikkoa TET-jaksolla sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla. Erityisluokan opettaja ratkaisee TET-viikkojen määrän erikseen jokaisen oppilaan kohdalla. Myös erityisluokan oppilas pyrkii hankkimaan tutustumispaikkansa itse.

14 Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot

14.1 Tukiopetus

Oppilas, jolla on väliaikaisia oppimisvaikeuksia tai poissaoloista johtuvia tuen tarpeita, on oikeutettu tukiopetukseen. Tukiopetus annetaan pääsääntöisesti oppilaan oppituntien ulkopuolella. Tarvittaessa tukiopetusta annetaan myös oppituntien aikana. Tukiopetusta annetaan joko samanaikais-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena kaikilla tuen tasoilla. Tukiopetusta antavat kaikki luokan- ja aineenopettajat. Tukiopetusta voi antaa muu kuin oppilaan oma opettaja. Tukiopetuksen järjestämisestä ilmoitetaan tuen tarpeessa olevalle oppilaalle ja oppilaan huoltajalle.

14.2 Osa-aikainen erityisopetus

Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on vaikeuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä. Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö- tai pienryhmäopetusta. Osa-aikainen erityisopetus voidaan järjestää myös samanaikaisopetuksena, jolloin erityisopettaja tulee luokan oppitunnille pedagogiseksi tukipariksi. Osa-aikainen erityisopetus voi olla pitkäkestoista tai periodimaista tukea.Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen vahvistamiseksi. Aloite osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamisesta voi tulla luokan- tai aineenopettajalta, oppilaalta tai hänen huoltajaltaan. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja päättävät yhdessä oppilaan opetusjärjestelyistä ja suunnittelevat opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyönä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla lisääntyen kuitenkin tehostetun tuen aikana. Ennen tehostetun tuen alkamista erityisopettaja ja luokan/aineenopettaja arvioivat oppilaan aikaisemmin saadun tuen riittävyyttä ja vaikutusta pedagogisessa arviossa. Tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle luokan/aineenopettaja laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa.

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana joko integroituna yleisopetuksessa tai pienluokalla. Ennen erityisen tuen päätöstä oppilaan aikaisemman tuen riittävyyttä ja vaikutusta arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen piirissä

224

olevalle oppilaalle laaditaan Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.

Varsinaisen opetuksen lisäksi erityisopettajan tehtäviin kuuluu puheopetuksen antaminen ensisijaisesti alkuopetuksen oppilaille, yhteistyö huoltajien, opettajien, koulun oppilashuoltoryhmän ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja järjestää tarvittaessa yksilö- ja ryhmädiagnostisia testejä ja antavat niiden pohjalta lausuntoja. Koulussa järjestetään ryhmätestejä kaikille yleisopetuksen piirissä oleville oppilaille seuraavasti:

LUOKKA AJANKOHTA TESTI1.lk syksy - alkutesti

2., 4. ja 6. lk syksykevät

- matematiikka- luku- ja kirjoitustaidot

7. lk syksy - matematiikka - lukuja kirjoitustaidot

Testien tuloksista tiedotetaan oppilaan huoltajille kirjeellä. Nivelvaiheen testitulokset tiedotetaan myös yläkoulun erityisopettajalle.

14.3 Erityisopetus

Erityisopetukseen otettuja tai siirrettyjä oppilaita voi olla luokissa integroituna tai pienluokassa. Ennen erityisen tuen alkamista erityisopettaja/erityisluokanopettaja ja luokan-/aineenopettaja sekä oppilashuoltoryhmä arvioivat oppilaan aikaisemmin saadun tuen riittävyyttä ja vaikutusta pedagogisessa selvityksessä. Henkilökohtaisen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelmaan eli HOJKS:iin kirjataan oppilaan omat tavoitteet, sisällöt ja menetelmät yhteistyössä vanhempien kanssa. HOJKS laaditaan uutta lukuvuotta varten syksyllä ja päivitetään keväällä. Integroituina opiskelevia oppilaita tuetaan luokan-/aineenopettajien ja erityisopettajan yhteistyöllä.

14.4 Kolmivuotinen alkuopetus

Kolmivuotisessa alkuopetuksessa kahden vuoden tavoitteet saavutetaan kolmessa vuodessa. Opetusjärjestetyt suunnitellaan ja toteutetaan oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Jos oppilas on siirretty tai otettu erityisopetukseen, oppilaalle laaditaan Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Kolmivuotinen alkuopetusluokka on alueellinen, tehostetun tuen luokka ja tavoitteena on, että oppilas jatkaa lähikoulussa kolmannesta luokasta alkaen. Luokan oppilasmäärä on enimmillään kymmenen ja luokan opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja.

Kolmivuotisen alkuopetuksen erityispiirteitä ovat mm. yksilöllisyys, toiminnallisuus, kiireettömyys sekä konkreettisuus ja monikanavainen lähestymistapa. Opetus on eheytettyä opetusta. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisten taitojen ja työskentelytaitojen ja oppimisstrategioiden oppimiseen. Eri oppiaineissa tehdään yhteistyötä muiden luokkien kanssa niin, että integraatio on kahdensuuntaista.

Kolmivuotinen alkuopetus etenee seuraavasti:

VUOSI PAINOTUSALUE/ETENEMINEN

225

1. - kouluvalmiuksien kehittäminen ja kielellinen tietoisuus2. - ensimmäisen luokan oppimäärä suoritetaan syyslukukauden loppuun

mennessä3. - toisen luokan oppimäärä suoritetaan kevätlukukauden loppuun mennessä

14.5 Peruskouluun valmistavan vaiheen opetus (VALMO)

Valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajaoppilaille, jotka ovat juuri muuttaneet Suomeen ja joiden kielitaito ei vielä riitä perusopetuksen ryhmässä opiskeluun. Koulussa toimii kaksi valmistavan opetuksen ryhmää, toinen alakoulussa ja toinen yläkoulussa. Ryhmissä opiskelee enintään kymmenen oppilasta. Oppilaat opiskelevat ryhmässä vuoden, jonka jälkeen he jatkavat peruskoulun oppilaana.

Valmistavan vaiheen opetuksen tavoitteena on suomen kielen alkeiden oppimisen lisäksi edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä, integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kouluympäristöön sekä antaa tarvittavat valmiudet peruskouluopetukseen siirtymistä varten. Oppilaita pyritään integroimaan perusopetukseen mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti taideaineissa.

14.6 Ohjauksellinen ja muu tuki

14.6.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Luokanopettajat ja luokanvalvojat pitävät yhteyttä koteihin säännöllisesti. Vuosittaisessa kehityskeskustelussa käydään läpi oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan opiskelua ja kasvamista.Syyslukukauden alussa oppilaille jaetaan työskentelyä esittelevä lukuvuosiopas. Oppaassa on koulun ja henkilökunnan yhteystiedot, työ- ja loma-ajat, tuntijako, koulun säännöt ja toimintatavat sekä yleistä tietoa arvioinnista ja annettavista todistuksista.Vanhempainyhdistys Vanhis toimii yhtenäisen peruskoulun vanhempainyhdistyksenä vsl. 1-9.Huoltajille järjestetään lukuvuoden aikana vähintään yksi tilaisuus, jossa käsitellään kouluun ja opiskeluun liittyviä asioita. Lisäksi voidaan pitää luokkakohtaisia huoltajatilaisuuksia.

14.6.2 Ohjauksen järjestäminen

Vuosiluokilla 1-6 luokanopettaja opettaa opiskelutottumuksia. Hän seuraa oppilaiden koulumenestystä ja kehitystä sekä puuttuu tarvittaessa ongelmiin. Hän on yhteydessä huoltajiin ja oppilashuoltoryhmään. Yhtenäiskoulun ansiosta oppilaan siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle on joustavaa ja turvallista.Vuosiluokilla 7-9 luokanvalvojat ja aineenopettajat ohjaavat oppilaita oikeisiin opiskelutottumuksiin. Luokanvalvoja seuraa oppilaiden koulumenestystä sekä poissaoloja ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin ja oppilashuoltoryhmään.Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu perusasteen vuosiluokkien 7 – 9 aikana kaksi ja lisäluokalla yksi vuosiviikkotuntia luokkamuotoista oppilaanohjausta. Oppituntien lisäksi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta halutessaan. Oppilaanohjaaja neuvoo oppilaita opiskelutaitojen kehittämisessä ja jatko-opiskelun suunnittelussa. Oppilas tutustuu kahdeksannella tai yhdeksännellä luokalla työvoimatoimiston ja sen opiskelutietopalveluyksikön toimintaa ja palveluihin. Hänet ohjataan tarvittaessa työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaukseen.Oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään yhdeksännen luokan kevätlukukauden alussa yhteisvalintaa käsittelevä tiedotustilaisuus. Huoltajilla on mahdollisuus tavata oppilaanohjaajaa oppilaan opiskeluun ja jatko-opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa.

226

14.6.3 Kerhotoiminta

Koulun kerhotarjonnasta sovitaan erikseen syys- ja kevätlukukauden alussa. Oppilaille tiedotetaan myös koulun tavoitteita tukevien muiden tahojen järjestämistä kerhoista. Koulun tiloissa järjestettävien aamu- ja iltapäiväkerhojen toimintasuunnitelma on erillisenä liitteenä.

14.6.4 Tukioppilastoiminta vuosiluokilla 7-9

Koulussa on oppilaskunnan lisäksi tukioppilastoimintaa. Uudet tukioppilaat valitaan halukkaiden oppilaiden joukosta seitsemännen luokan kevätlukukaudella. Oppilaat saavat mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämää koulutusta. He järjestävät muille oppilaille ohjaavan opettajan kanssa oppilaiden viihtyvyyteen ja kasvamiseen liittyvää toimintaa ja koulutusta.

15 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen

15.1 Oppilashuollon tavoitteet

Oppilashuollon tarkoituksena on huolehtia lapsen ja nuoren fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Koulussamme edistetään välittämistä ja myönteistä vuorovaikutusta.Ongelmiin puututaan nopeasti. Opettaja tuo asiat oppilashuoltoryhmän tai rehtorin tietoon. Koulukiusaamiseen puututaan heti. Koulumme on nyt myös KiVa Koulu – olemme mukana hankkeessa kiusaamista vastaan. Tukioppilaat ovat aktiivisesti mukana turvallisen kouluympäristön luomisessa. Koulupoliisin kanssa tehdään yhteistyötä kiusaamis-, väkivalta- ja päihdeasioissa. Oppilaan huoltajaan otetaan mahdollisimman pian yhteyttä kaikissa ongelmatilanteissa.

Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea ja se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Kouluruokailu on osa fyysistä oppilashuoltoa. Kouluruokalassa tarjotaan lämmin ruoka joka päivä ja iltapäivällä on lipukkeen lunastaneilla saatavilla välipalaa.

15.2 Oppilashuoltoryhmä

Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, laaja-alaiset erityisopettajat, koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitajat. Ryhmässä on asiantuntijoita tukemaan oppilasta oppimiseen liittyvissä, sosiaalisissa, terveydellisissä ja psyykkisissä ongelmatilanteissa. Ryhmä kokoontuu viikoittain käsittelemään oppilasasioita, työhön osallistuu tarvittaessa opettajia, vanhempia ja muita asiantuntijoita.

Kaikki oppilaat ovat yleisen tuen piirissä. Mikäli oppilaan tuen tarve kasvaa, oppilashuoltoryhmässä käsitellään opettajan laatima pedagoginen arvio ja oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan. Siirryttäessä erityisen tuen piiriin pedagogisen selvityksen laatimista varten tarvitaan oppilashuoltoryhmän selvitys oppilaan kokonaistilanteesta ja hänen saamastaan tehostetusta tuesta.

Kun ilmenee tarve käsitellä oppilashuoltoryhmässä yksittäisen oppilaan asioita, hänen huoltajilleen ilmoitetaan siitä vähintään viikkoa ennen käsittelyä kirjallisesti Wilman välityksellä. Käsittely kirjataan ja siinä käyvät ilmi suunnitelmat jatkotoimenpiteiksi sekä asiaa käsiteltäessä läsnä olleet henkilöt. Asiakirja on salainen ja huoltaja saa halutessaan nähdä sen.

227

15.3 Yhteistyötahot oppilashuoltoasioissa

Rehtori vastaa koulun oppilasasioista.

Laaja-alainen erityisopettaja on vuosiluokilla 1-6 ja 7-9. Erityisopettaja tehtävänä on antaa kuntouttavaa opetusta oppimisvaikeuksissa ja huolehtia pu-lu-ki-kuntoutuksesta (puhe-, lukuja kirjoitushäiriöt). Hän tekee myös yhteistyötä niiden päiväkotien kanssa, joista tulee valtaosa koulumme ensiluokkalaisista.

Oppilaanohjaaja koordinoi nivelvaiheyhteistyötä esikoulusta tultaessa sekä yläkouluun siirryttäessä. Hän on myös yhteydessä jatko-opiskelupaikkoihin.

Kouluterveydenhoitaja vastaa terveydenhuollosta. Oppilaille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan vastaanottoajoista ja yhteystiedoista lukuvuosioppaassa.

Koululääkäri tekee lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tarvittaessa ohjaa oppilasta ja hänen huoltajaansa terveydenhoitoon liittyvissä asioissa.

Koulukuraattori tukee oppilaan psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä selvittää tukitoimien tarpeen. Kuraattori on koulussa kahtena päivänä viikossa ja toimii oppilashuoltoryhmässä.

Koulupsykologi toimii kiinteässä yhteistyössä kuraattorin ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Hän on koulussa kahtena päivänä viikossa.

Koulupoliisi antaa liikennekasvatusta vuosiluokille 1 - 6 ja laillisuuskasvatusta vuosiluokille 7 - 9. Koulupoliisi on käytettävissä ongelmatilanteissa.

Koulupastorina toimiva Mikaelin seurakunnan nuorisotyöntekijä on tavattavissa koulussa kerran viikossa. Oppilaat voivat keskustella luottamuksellisesti hänen kanssaan.Jatko-opiskelusuunnitelmien tekemisessä oppilaat ohjataan tarvittaessa työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin luo.

Oppilaita koskevissa asioissa ollaan tarvittaessa yhteydessä sosiaaliviranomaisiin.

15.4 Turvallisuuden edistäminen ja kriisitilanteet

Kriisitilanteissa noudatetaan koulun kriisisuunnitelmaa. Kriisisuunnitelma on osa turvallisuussuunnitelmaa, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla.

16 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

Topeliuksen koulussa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia määräyksiä ja Turun kaupungin antamia ohjeita. Oppilaille laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma tai HOJKS noudattaen Topeliuksen koulun opetussuunnitelmaa.

17 Tieto- ja viestintästrategia

Topeliuksen koulun opetuksen yhtenä tavoitteena on viestintätekniikan perustaitojen opettaminen, jossa periaatteena on: kuka tahansa oppii, kenen tahansa kannattaa opetella, oppiminen on kivaa.

228

17.1 Organisointi ja johtaminenStrategia hyväksyttiin opettajainkokouksessa keväällä 2003. Sitä tarkistetaan vuosittain. Sen lähtökohtana ovat: 1. OM:n julkaisu Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia 2000-2004- Strategian tavoitteena on, että yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tietoja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista on vähintään perusvalmiudet.- Kaikki oppilaitokset arvioivat nykyiset opetussuunnitelmansa ja laativat vuoteen 2002 mennessä tietoja viestintätekniikan opetuskäytön strategian.- Kaikilla kansalaisilla on sähköpostiosoite vuonna 2004.2. Olemassa olevat laitteet, välineet, järjestelmät, toiminta, opetussuunnitelma 3. Opetusministeriön asettamat vaatimukset etäopetuksen kärkioppilaitokselle.

17.2 Kehittämisalueet

Topeliuksen koulun tietoja viestintästrategian kehittämisessä on kaksi osa-aluetta:

Tekniikka; laitteet ja käyttöjärjestelmät, joista vastaa atk-opettajat ja Turun kaupungin tietohuoltoyksikkö

Viestintä ;tiedottaminen ja opetus, joista vastaavat rehtori, apulaisrehtori ja atk-vastuuopettaja sekä atk-tiimi.

17.3 Toiminnan painopisteet ja tavoitteiden määrittely.

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ovat nopeampia kuin koskaan. Meiltä vaaditaan yhä parempaa yleissivistystä ja monipuolisia taitoja. Oppivelvollisuuskoulun tehtävänä on opettaa tämän päivän, mutta myös tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Tietotekniikan käyttö on avain nyky-yhteiskunnan avainpalveluihin. Ilman niitä taitoja jopa peruspalveluiden käyttö on mahdotonta . Tietotekniikassa tärkeintä ei ole tietokoneoppi vaan tiedonhankkimisen ja –käsittelemisen taito. Ihmisiä on opetettava hakemaan tietoa ja käyttämään sitä. Koulutuksen tasa-arvo lisääntyy, koska opetusta voidaan jakaa myös etäopetusmenetelmällä samanaikaisesti minne ja kenelle tahansa. Monista työpaikoista tulee vain pistäytymispaikkoja. Työ tehdään jossain muualla, esimerkiksi etätyönä kotona. Huomisen koulussakin opetusta seurataan ruudulta etäopetuksen muodossa. Topeliuksen koulussa tietotekniikka on valinnaisaine, jota tarjotaan 2 vuosiviikkotuntia kahdeksannella luokalla ja 2 vvt. yhdeksännellä luokalla. Opetuksen painopiste on kuitenkin muissa varsinaisissa oppiaineissa, joissa tietokonetta käytetään tiedon hankintaan, sen muokkaamiseen ja kirjalliseen muotoon toteuttamiseen. Varsinkin verkko-oppimisesta on tullut keskeinen uuden tiedon oppimisen metodi.

Painopisteet: yhteistoiminnallinen ja vuorovaikutteinen opetus ja oppiminen, jossa yhteyksiä

käytetään mahdollisimman monessa muodossa oppimisympäristö Moodlen käyttöönotto opiskelijoiden ohjaus – itseohjautuvuus tietotekniikan kansalaisen perustaitojen oppiminen

Tavoitteet: aktiivinen, koulussa olevien tietokoneiden laaja käyttö osana oppimistapahtumaa koulutetaan opettajat käyttämään osana opetusta tietokoneita ja tietoverkkoja

(digitaalinen tiedonvälitys – digitaaliverkkojen hyödyntäminen)

229

jokaiselta uudelta opettajalta edellytetään verkkopedagogista koulutusta

17.4 Käyttötaitojen kohennus

Painopisteet: henkilökunnan koulutus. Laaditaan vuosittainen koulutussuunnitelma, joka perustuu

OPE.FI-tavoitteisiin. opiskelijoiden tietoteknisten tietojen ja taitojen parantaminen (tietotekniikan

opetustarjonnan lisääminen, yleinen informaatio, esim. tietotekniikka-messut).Tavoitteet:

Jokaisen käyttäjän tulee hallita alla luetellut laitteet ja atk:n perustaidot Taitoja ja tietoja tulee soveltaa opetukseen. Etäopetuksen hyödyntäminen opetuksessa

17.5 Opettajat

Tekstinkäsittely esim. Word-ohjelmalla, Power Point, Excel-taulukkolaskenta, Wilma- ohjelma, Moodle- oppimisympäristö, dokumenttikameran ja dataprojektorin käyttö, videoneuvottelulaitteiston käyttö, Primus -hallinto-ohjelman käyttö (oppilasrekisteri, kurssipäiväkirja, arvostelu jne.), sähköpostin käyttö, internetin käyttö, digikameran käyttö, skannerin käyttö.

17.6 Opiskelijat

Medialukutaito, sähköposti, Luotsi-opintojen ohjaus, opiskelijan omatoiminen tietotekniikkaluokan käyttö, hakupalvelimien käyttö, esim. kirjastopalvelujen käyttö.

17.7 Tietoturvakansio

Kassakaapissa säilytettävä tietoturvakansio sisältää mm. seuraavaa: tiedot laitteista, järjestelmät, tietoliikenneasiat, salasanat, turvajärjestelyt, oikeudet, osoitteet

17.8 KoneetHallintokoneita oli lukuvuonna 2010-2011 13kpl, oppilaskoneita 43kpl ja kannettavia koneita 29kpl.

17.9 Ylläpito

Koulukohtaisia vastuutehtäviä lukuvuonna 2011-2012.:- Primus: opetustoimi ja atk-vastuuopettaja sekä koulusihteeri- Wilma: atk-vastuuopettaja ja koulusihteeri - Atk-laitteiden hoito ja hankinta yms.:atk-vastuuopettajat - Oppilasverkko: - Hallintoverkko: TOP-keskus- Laitteistot ja verkkoasiat: Servicedesk

17.10 Viestintä

Topeliuksen koulun www-sivutTopeliuksen koulun sivut tuottaa atk-yhteysopettaja, joka vastaa yhdessä apulaisrehtorin kanssa sivujen päivittämisestä.

Wilman ja sähköpostin käyttö

230

Vähimmäistavoitteena on, että jokaisella opettajalla on wilma-tunnukset, sähköpostiosoite ja hän käyttää molempia ohjelmia päivittäin. Opettajan on hallittava tietyt perusasiat ja pyrittävä paperittomaan viestintään.

Sisäinen tiedotusKoulun sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen hoidetaan pääsääntöisesti wilma-ohjelman kautta ja osittain sähköpostin välityksellä. Luodaan koulun henkilöstölle oma postituslista sekä yhteinen kansio, jossa ovat lomakkeet, kokousasiakirjat jne.

VideoneuvottelulaitteetEtäopetusta laitteisto on valmiina ja etäopetus aloitettu 1.8.2009.

17.11 Tukihenkilöt ja -palvelut

TOPryhmätyöohjelma (Moodle), hallinto-ohjelman varmuuskopiot, opettajainkoulutus, laitehankinnat, ohjelmistot, tekninen tuki, intranet

ATK-opettaja-tukihenkilöKoneiden ja laitteiden käyttökunnossa pito, hankintaehdotukset, opettajien avustava ohjaus sekä henkilökohtainen kouluttaminen, oppilaiden ohjaus, atk-henkilöstön toimenkuvat

17.12 Tietokoneavusteinen opetus

Tavoitteena on medialukutaito. Otetaan huomioon OPS:ssa mm. korostamalla tiedon hankintaa tietokoneavusteisesti ja hyödyntämällä uusia oppimisympäristöjä. Avoimen oppimisympäristöjen tapaan saatetaan tietosisältöjä digitaaliseen muotoon. Korostetaan yhteistoiminnallisuutta ja itseohjautuvuutta.

17.13 ATK-opetus

sähköpostitunnukset kaikille oppilaille Kurssit 1-2 Aineohjaaja

17.13.1 Apuvälineiden käyttö opetuksessa ja kokeissa

Rohkaistaan ja opetetaan opiskelijoita käyttämään apuvälineitä (laskin, sanakirja, tietokone jne.). Kokeillaan niiden käyttöä mm. kokeissa. Suunnitellaan apuvälinekurssia.

17.13.2 Materiaalituotanto

Moodle-oppimisympäristöön tuotetaan kurssikohtaista materiaalia (vrt. perinteiset kalvot ja monisteet)

WWW-sivujen tekemistä ei edellytetä. Annetaan opiskelijoille mahdollisimman hyviä Internet-linkkejä Suunnitellaan koulun esittelyvideon / CD:n tekemistä.

17.13.3 Tilat

Atk-luokka kivitalon 2.krs + 24 kannettavaa välitalossa.

231

Hallintotalon opettajien työskentelytila(hallintokoneet) + ylätalon opettajainhuone 4 hallintokonetta.(yhteinen tila JH-lukion kanssa.)

Koneet jokaisessa luokassa ja luokkaopetuksessa 1-6 + 1 oppilaskone.

17.14 Toimistotekniikka

Primus Moodle Wilma www-sivut Excel, Word, sähköposti verkkokorttikopiokoneet

17.15 Arviointi

17.15.1 Nykytilan kartoitus

Kyselyin ja haastatteluin selvitetään sekä opiskelijoiden että opettajien- Tietotekniset taidot - Tietotekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa sekä siitä saatava hyöty- Koulutustarve

- Lisäksi kartoitetaan laitteiden kunto ja uusien laitteiden tarve.

17.15.2 Keinot

Kyselyt, haastattelut, influenssa-periaatteella oppiminen ja opettaminen. Yhdessä oppiminen, toisilta oppiminen, virheistä oppiminen, avoin keskustelu.

17.15.3 Tuloksellisuuden arviointi

Hyödyt Luokkaopetus tehostuu uusien välineiden avulla. Koulutaloon rakennettu tietoverkko saadaan tehokkaaseen opetuskäyttöön Opettajilla ajanmukainen opetusympäristö Osaamisen taso nousee (tulokset, työn ilo, turhat toiminnot pois) Viestintä kehittyy (koulun ulkoinen kuva, sisäinen ilmapiiri ja tiedonvälitys paranevat,

toiminta tulee tehokkaammaksi)

Kehittämistarpeet Opiskelijoille tiloja ja työasemia sekä ohjausta Sähköisten opetustaulujen hankintaa luokkatiloihin Sähköisen kirjaston hyödyntäminen Mikrotuen tehostaminen

17.16 Investoinnit

Investointien suuruus on riippuvainen kaupungin antamista taloudellisista resursseista.Lukuvuodelle 2010-2011 on esitetty investointihankkeina sähköisiä opetustauluja luokkatiloihin.

17.17 Yhteistyökumppanit

Koulutoimintakeskus ja TOP-keskus - Talous, koulutus

232

Koulujen ja kirjastojen yhteisiä haasteita: - oppijoiden varustaminen riittävillä tiedonhankintataidoilla- apuna koulukohtaisen virtuaalikirjaston luomisessa- esitetty toivomus kirjastoauton pysähtymisestä koulussa koulupäivän aikana

Opetushallitus, yleisradioYleisradio osallistuu YLE-Multifoorum verkkoalustan kautta Juhana Herttuan lukiossa tuotettujen mediatöiden julkaisuun ja levittämiseen laajemmalle yleisölle.

Yksityiset alihankkijatLaitehankinnat, uusien tuotteiden ym. esittely, kehityksen seuraaminen ammattilaisten avulla.

17.18 Seuranta

Kuka: arviointiryhmä sekä tietostrategiaryhmä, sidosryhmät, OPHKoska: kerran vuodessaMiten: arviointiryhmän määräämin keinoin

18 Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Arvioinnin tehtävänä on kehittää koulun toimintaa tavoitteiden suuntaisesti.

Vuosittain valitaan koulun kannalta keskeinen painopistealue kehittämisen kohteeksi, ja lukuvuoden lopussa arvioidaan sopivalla tavalla tavoitteen saavuttamista.

Koulu osallistuu valtakunnallisiin kokeisiin lukuvuosittain ja Turun kaupungin yhteisiin arviointeihin erikseen päätettävällä tavalla.

Pyritään löytämään koululle sopiva koulun kehittämisen valtakunnallisia tai kansainvälisiä projekteja.

233

ops 2011-2012 topeliuksen koulu · web viewkoulu on vuosiluokat 1-9 käsittävä yhtenäinen...

Documents