Oikeusturva sosiaali- ja terveyshuollossa

Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin III

Kela-halli 4.12.2014

Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Sote-palvelut: Monitasoinen oikeuksien turva

1. Sote-palvelut perusoikeutena (PL 19 §)

2. Sote-palvelujen turvaaminen (PL 22 §)

3. Lainsäätäjän ja lain keskeinen rooli oikeuksien määrittelijänä (PL 19.3 §; PL 80.1 §; PL 121.2 §)

4. Yksilöllisen oikeusturvan perusteet (PL 21 §)

Miten monitasoinen oikeuksien turva toimii?

Sote-palvelut: Toimintaympäristön muutos

1. Julkisen vallan ja yksityisen toiminnan suhde

2. Sote-palvelujen oikeussuhteet

3. Sote-palvelujen oikeuslähteet

4. Sote-palvelujen hallintomalli

5. Sote-palvelujen rahoitusmalli

6. Sote-palvelujen asiakkaan rooli

Miten oikeusturva toimii uudessa ympäristössä?

1. Sote-palvelut perusoikeutena (PL 19 §)

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

2. Sote-palvelut: Julkisen vallan turvaamisvelvollisuus PL 22 §: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Turvaamisen tavoitteita

• Sote-palvelujen laatu ja saatavuus

• Yhdenvertaisuus sote-palvelujen asiakkaiden välillä

• Kustannustehokkuus

• Sote-tehtävien ja vastuiden selkeä määrittely

• Oikeusturvan saatavuus ja tehokkuus

Sote-palvelut: Turvaamisen keinoja

Keinoja

• Lainsäädäntö

• Rahoitus: verot, valtionosuudet, asiakasmaksut jne.

• Palvelurakenne: palvelut järjestävä, tuottava ja rahoittava hallinto

• Palvelujen ulkoistaminen ja yksityiset palveluntuottajat

• Hallinnollinen ohjaus ja valvonta

• Julkisen vallan vastuu

• Oikeusturvakeinot

Peruspalvelujen valtionosuudet: PeVL 40/2014 vp Vuonna 2010 valtionosuusprosentti oli 34,08 ja kuntien omarahoitusosuus 65,92 %. HE:n mukaan 25,42/74,58 %. Kaikkiaan valtionosuuksia on leikattu yli 1,3 miljardia euroa eli 241 euroa asukasta kohti.

”Valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu valtionosuusprosentin alennus on kuntatalouden ja yksittäisten kuntien kannalta merkittävä. Merkittävyyttä korostavat lyhyellä aikavälillä toteutetut aikaisemmat valtionosuusprosentin alennukset ja kuntataloutta rasittavien toimenpiteiden yhteisvaikutukset. Kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden muutokset voivat vähitellen murentaa perustuslain 121 §:ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon taloudellista perustaa ja muuttaa tosiasiallisen verotuksen rakennetta. Valiokunta katsoo, että ehdotettu valtionosuusprosentin alennus voi kuntakohtaisesti heikentää kykyä vastata palveluvelvoitteista sekä kaventaa itsenäistä taloudellista päätösvaltaa ja kunnan yleistä toimialaa. Kunnan verotulojen lisääminen tuloveroprosenttia nostamalla voi johtaa kuntakohtaisten tuloveroprosenttien vielä nykyistä suurempaan vaihteluun (vrt. PeVL 34/2013 vp, s. 3). Vuonna 2014 kunnallisveroprosentti vaihtelee välillä 16,50—22,50, ja ero korkeimman ja alhaisimman kunnallisveroprosentin välillä on jo 6,00 prosenttiyksikköä.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta arvioi kuitenkin, etteivät nyt ehdotetut kuntien valtionosuusprosentin alentaminen ja omarahoitusosuuden korotus vaaranna sillä tavoin kuntien mahdollisuutta päättää itsenäisesti omasta taloudestaan, että se muodostuisi perustuslain vastaiseksi.”

3. Sote-palvelut: Lakiperustaisuus

PL 19.3 §: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

PL 80.1 §: …Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. …

PL 121.2 §: Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Laki/asetus (PeVL 36/2012 vp, VanhuspalveluL)

Valtioneuvoston asetuksella on siten tarkoitus säätää kuntia sitovasti, minkä verran henkilöstöä toimintayksikössä on oltava iäkästä henkilöä kohden ja mitkä kelpoisuusvaatimukset henkilöstön tulee täyttää. Tällä sääntelyllä on potentiaalisesti huomattavia taloudellisia vaikutuksia kunnille. Perustuslain 121 §:n kannalta voidaan pitää ongelmallisena sitä, että henkilöstömitoituksen määrittäminen jätetään kokonaan valtioneuvoston asetuksen varaan. Valtuutus on myös perusoikeusliitännäisyytensä vuoksi ongelmallisen avoin. Perustuslain 19 §:n 3 momentti edellyttää julkisen vallan turvaavan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut laintasoisin säännöksin. Jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, on toimintayksikön henkilöstön mitoituksesta säädettävä lailla tai 3 momenttia on täsmennettävä säännöksin, joilla olennaisesti rajataan asetuksenantajan harkintavaltaa.

Valiokunta on aikaisemmin katsonut, että kuntien taloudellisten velvoitteiden kannalta olennaisten kysymysten määrittelystä on perustuslain 121 §:n vuoksi säädettävä ainakin perusteiden osalta laissa (PeVL 50/2001 vp, s. 2/I, PeVL 41/2010 vp, s. 6/I). Myös lakiehdotuksen vahvat perusoikeuskytkennät korostavat vaatimusta, jonka mukaan laissa tulee olla mahdollisimman täsmälliset säännökset laista julkiselle vallalle aiheutuvista velvoitteista (PeVL 20/2004 vp, s. 4/I). Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että asetuksenantovaltuutta on täsmennettävä esimerkiksi määrittelemällä pykälän 1 momentissa tarkemmin kunnilta vaadittavan asiantuntemuksen osa-alueet pykälän perusteluissa esitetyn mukaisesti tai muulla tavalla, joka ohjaa asetuksenantajan harkintavaltaa olennaisesti ehdotettua täsmällisemmin. Tämä on edellytyksenä lain käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

4. Yksilön oikeusturva sote-palveluissa: oikeusturvan elementtejä

1. Materiaalinen oikeusturva • Oikeusturvan saatavuus ja tehokkuus • Pääsy oikeuksiin: oikeuksien turvaaminen ja velvollisuuksien

toteuttaminen; suoja vallankäytöltä • Oikea, lainmukainen päätös tuomioistuimessa tai jo hallintomenettelyssä

(oikaisuvaatimus, muistutus, kantelu)

2. Prosessuaalinen oikeusturva • Oikeusturva hallinnollisissa menettelyissä • Oikeudenmukainen oikeudenkäynti (fair trial): menettelytakeet (due

process), selkeys, ennakoitavuus jne. • Vastavuoroisuus ja tasapuolisuus oikeudenkäynnissä

3. Koettu oikeusturva • Oikeusturvan tehokkuus, oikeudenmukainen kohtelu • Kuuleminen, ripeä käsittely jne.

Oikeusturva (PL 21 §, EIS 6(1) art.)

Jokaisella on oikeus

saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa [oikeus asianmukaiseen ja ripeään käsittelyyn] sekä

oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. [oikeusturvan saatavuus ja pääsy tuomioistuimeen (access to a court)]

Lailla turvataan

käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet [oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon]

Oikeusturva sote-palveluissa: Vanhoja ja uusia kysymyksiä 1. • Perussuhde: Julkinen valta yksilö palvelujen subjektina Oikeusturva päätössidonnaisena ja yksittäistapauksellisena käsitteenä

Julkisen vallan vastuu ja sen toteuttaminen

Sote-palvelut ”tosiasiallisena toimintana”

Oikeusturva yksityisten tuottaessa sote-palveluja

• Sote-oikeuksien turvaaminen ja velvollisuuksien määrittely Oikeuksien tehokas toteuttaminen oikeusturvakeinoin

Sote-velvollisuuksien sisältö ja määrittely

• Oikeusturvaelimet: muutoksenhakulautakunnat ja vakuutusoikeus

Oikeusturva sote-palveluissa: Vanhoja ja uusia kysymyksiä 2. • Yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien määrittely Määrittelymuodot hajautuvat

Laki, asetus, hallinnollinen ohjaus ja valvonta, oikeuskäytäntö, hallinnollinen käytäntö, hallinnollinen harkinta

• Oikeusturvan perusmuodot: Hyvä hallinto ja pääsy tuomioistuimeen Oikeusturva palveluun pääsyssä

Oikeusturvakeinojen erityispiirteet palveluja toteutettaessa tosiasiallisessa hallintotoiminnassa

Oikeusturvan, valvonnan ja vastuun toteuttaminen ei-viranomaisen toiminnassa