nuorten ystävät lehti 1-2013

NuorteN ystävieN lehti 1 • 2013

» Klubitalo Roihula avasi ovet Rovaniemellä

» Omalla esimerkillä on suuri vaikutus

2

Julkaisija ja kustantajaNuorten Ystävät ryTorikatu 2890100 Oulup. 044 7341 500f. (08) 5341 [email protected]

PäätoimittajaArja Sutela

ToimituspäällikköJarno Kinnunen

ToimitussihteeriAnu Isoaho

YritysmarkkinoijaTuomo Mäkelä

TaittoJarno Kinnunen ja Anu Isoaho

TaittopohjaGasworks

Kannen kuvaAnu Isoaho

Ilmoitukset ja tilauksetNuorten Ystävät /ViestintäpalvelutTorikatu 2890100 [email protected]

Lehden postituspäivät 20137.3 6.626.95.12

TilaushintaVuosikerta (4 nroa) / 45 €

Painos3700 kpl

PainopaikkaErweko Oy

ISSN 1236-8229

s. 4

Nuorten Ystävät on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoiminta-konserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Tässä numerossaNuorTeN YSTäväT 1 / 2013

Klubitalo Roihula avasi ovet Rova-niemellä

s. 8

3 � � � � � � � � � � Pääkirjoitus: Lapsiköyhyyttä hyvinvointivaltiossa

4 � � � � � � � � � � Omalla esimerkillä on suuri vaikutus

8 � � � � � � � � � � Klubitalo Roihula avasi ovet Rovaniemellä

9 � � � � � � � � � � Klubitaloissa innokkaita ja osaavia jäseniä

10 � � � � � � � � � Lukkari palautti oppilaita koulutielle Seinäjoen yläkouluissa

14 � � � � � � � � � � � High Five etsii työtä entisille rikollisille

18 � � � � � � � � � � � Karin unohtumattomat vuodet Toivolassa

22 � � � � � � � � � Taikasauva -toiminta

24 � � � � � � � � � Päätös oli raskas, mutta oikea

28 � � � � � � � � � � � Tutkimus: Asiakasdokumentointi sijaishuoltoyksikön arjessa voimaantumisen näkökulmasta

32 � � � � � � � � � � � Alueelliset lastensuojelupäivät kokosi Seinäjoelle yli 250 asiantuntijaa

33 � � � � � � � � � � � Nuorten kannabiksen käyttö liittyy sosiaalisiin tilanteisiin

34 � � � � � � � � � � � Kolumni: Osaajia tarvitaan ylä- ja alavirroilla

35 � � � � � � � � � � � Kintastalopäivä

37 � � � � � � � � � � � Ystäviltä kuultua

Lukkari palautti op-

pilaita koulutielle Seinäjoen yläkouluissa

s. 10

High Five etsii töitä entisille rikollisille

s. 14

Alueelliset lastensuo-jelupäivät

kokosi Seinäjoelle yli 250 asiantuntijaa

s. 32

3

ruotsissa käydään kiivasta keskustelua siitä, onko maassa lapsiköy-hyyttä vai ei� Ruotsin televisiossa esitetyn dokumentin mukaan lasten-suojelujärjestö Rädda barn ja sosiaalityön professori Tapio Salonen liioittelevat kertoessaan, että Ruotsissa lähes neljäsosa lapsista elää köy-hyysrajan alapuolella� Julkisuudessa debatoidaan suhteellinen ja abso-luuttinen köyhyys –määritelmien välillä� Ruotsalaislasten suhteellisesta köyhyydestä puhumista pidetään epäkorrektina verrattuna esimerkiksi Somalian tai Zambian nälkää näkevien lasten köyhyyteen�

Suhteellisesti köyhäksi määritellään perhe, jonka tulotaso on alle 60% väestön keskimääräisestä tulotasosta� Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa on köyhissä perheissä elävien lasten määrä kolminkertaistunut 90-luvun puolivälistä alkaen� Yleisim-min köyhyyttä on yksinhuoltajaperheissä ja perheissä, joissa lapset ovat alle kolmevuotiaita� Perheen köyhyyteen vaikuttavat myös vanhempien työttömyys ja perheen monilapsisuus�

Fryshuset on Ruotsissa toimiva lapsille, nuorille ja lapsiperheille avopalveluita tarjoava organisaatio� Malmön Fryshusetissa toimii ”Barn till ensamma mammor” -projekti, joka tarjoaa toimintaa yksinhuoltaja-äideille lapsineen� Toiminnan tavoitteena on luoda yksinhuoltajaäitien lapsille iloisia hetkiä ja hyviä lapsuusmuistoja�

Hankkeen päällikkö Ann Persson luo lohduttoman kuvan ruot-salaisen hyvinvointivaltion sisällä elävien lasten köyhyydestä� Useat Ann Perssonin tapaamista perheistä asuu Malmön Rosengård –nimi-sellä asuinalueella, jossa köyhyydessä elää 60% lapsista� Ann Perssonin mukaan köyhyyteen liittyvässä väittelyssä on pohjimmiltaan kyse siitä, että hyvinvointi-Ruotsissa lapsen köyhyydestä ei saa puhua�

THL:n tutkimuksessa on todettu, että köyhä lapsuus on riski lap-sen kasvulle ja hyvinvoinnille� Osassa perheissä, joissa huono-osaisuus yhdistyy päihteidenkäyttöön, mielenterveysongelmiin ja väkivaltaan, jopa lasten perustarpeet ovat vaarassa jäädä täyttämättä� Lapselle köy-hyys tuottaa joka tapauksessa häpeää, ulkopuolisuutta ja osattomuuden tunnetta�

Ann Persson kertoo kohtaavansa jatkuvasti lapsia, joilla on epä-sopivat, liian pienet ja rikkinäiset vaatteet� Fryshusetin kerran viikossa tarjoama lämmin ateria saattaa olla ainoa koulun ulkopuolella tarjottu lämmin ruoka� Köyhiltä lapsilta jää usein harrastukset, koulujen ja päi-väkotien retket ja hittilelut kokematta� Ann Persson kertoo, että lapset joutuvat valehtelemaan peitelläkseen todellista syytä jättäytyä harras-tusten ja koulun järjestämän toiminnan ulkopuolelle� Se tuntuu koke-neesta sosiaalityöntekijästä erityisen ankealta�

Vielä 1960-luvulla suomalaisissa kansakouluissa jaettiin vähäva-raisille oppilaille julkisesti luokan edessä vaatteita ja kenkiä� Siitä häpe-ästä eivät tämänkään päivän köyhät lapset ole vapaita, nöyryyttämisen muodot vain ovat muuttuneet�

Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri

Pääkirjoitus

Lapsiköyhyyttä hyvinvointivaltiossa

Normityöpäivä? Jokainen päivä on erilainen, vaikka samat rutiinit toistuvat. Kouluohjaaja Matti Haapalainen

5

Koulunkäynti kuuluu keskeisenä elementtinä kaikkiin Nuorten Ystävien tuottamiin kuntout-taviin palveluihin� Nuorten Ystävät ry ylläpitää Muhoksella kahta yksityistä peruskoulua, jotka tarjoavat tehostettua ja erityistä tukea koulun-käyntiin perusopetusikäisille lapsille ja nuo-rille�

Nuorten Ystävien koulu tarjoaa erityistä tukea koulunkäyntiin oppilaille, joilla on kehi-tyksen viivästymästä, tunne-elämän häiriöstä tai muista näihin verrattavista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia� Pohjolan koulu puolestaan on nykyaikainen, monialaisesti tehostettua ja erityistä tukea opetuksessa tarjoava koulukoti-koulu� Kahden erilaisen oppilasjoukon kanssa työskenteleminen on enemmänkin rikkaus kuin mitään muuta�

- En voisi kuvitella olevani vain toisella kou-lulla� Molemmissa paikoissa on jotain mistä pidän� Nuorissa on sekä hyvät että haasteelli-set puolensa� Ja on hyvä että koulut ovat niin erilaisia� Ei ehdi kyllästyä, kouluohjaaja Matti Haapalainen naurahtaa�

- Normityöpäivä? Jokainen päivä on erilai-nen, vaikka samat rutiinit toistuvat� Sen millai-nen tunti tulee, näkee vasta sitten, kun oppilaat tulevat luokkaan� Oppilaat yllättävät joka kerta� Täytyy osata improvisoida�

Haapalaisella on media- ja viestintäalan koulutus sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkinto� Ennen Nuorten Ystäville tuloa hän ehti työskennellä vuosia valomiehenä, seura-kuntien nuorisotyössä ja Limingassa erityisen huolenpidon osastolla� Välillä oli vaihe jolloin hän päätti, ettei ikinä lähde työskentelemään nuorten kanssa�

teksti ja kuvat ANu ISoAHo

– Olen oppinut työn kautta tuntemaan oppi-laita� Ja vetämään oikeista naruista, ettei mene höpöksi�

Muhokselle Haapalainen tuli töihin joulu-kuussa 2008� Hän tunsi entuudestaan silloisen Pohjolan koulun musiikinopettajan ja kuulles-saan, että työhön haettiin nimenomaan työpa-ria musiikinopettajalle, oli valinta varma�

– Ajattelin, että tuonne pitää päästä töihin�Minulla on oma bändi ja musiikki on ollut aina intohimo� Nyt musiikki on sekä työ että harras-tus eli saan tehdä sitä, mistä tykkään ja soittaa nuorten kanssa� Välillä toimin myös musiikin-opettajan viransijaisena puolentoista vuoden ajan�

Musiikin opettajan työparina Haapalainen

omalla esimerkillä on suuri vaikutusNuorten Ystävillä työskentelee joukko henkilökohtai-sia avustajia, koulunkäyntiavustajia ja kouluohjaajia. Ohjaajilla ja avustajilla on tärkeä rooli koulun aikuisina kaikissa koulupäivän aikana eteen tulevissa tilanteissa. Matti Haapalainen on kouluohjaaja ja musiikin opet-tajan työpari Nuorten Ystävien ja Pohjolan kouluilla Muhoksella.

»Sen millainen tunti tulee, näkee vasta

sitten, kun oppilaat tulevat luokkaan. Oppilaat yllättä-vät joka kerta. Täytyy osata improvisoida.

6

Olemme vahvasti sitoutuneet huolehtimaan oppilaidemme hyvinvoinnista tarjoamalla palveluja, joita monessa muussa lastensuojeluyksikössä on haettava jokainen kerta julkisen terveydenhuollon piiristä.

on mukana jokaisella koulujen musiikintun-neilla�

- Maanantaisin on neljä, keskiviikkoisin kuusi, torstaisin kolme ja perjantaisin kuusi musiikintuntia, Haapalainen luettelee� Tiistai-sin ja torstai aamupäivisin Haapalainen toimii avustajana yhdelle Nuorten Ystävien koulun oppilaalle eli touhuaa päivän oppilaan kanssa� Päivään saattaa sisältyä esimerkiksi soittimen kunnostamista yhdessä oppilaan kanssa�

Nuorten Ystävien koululla opetuksen apu-välineinä käytetään muun muassa kuvia ja väri-nuotteja� Lisäksi välillä eriytetään ryhmä eri huoneisiin soittamaan� Puolet ryhmästä soittaa esimerkiksi sähköurkuja toisessa huoneessa ja toinen puoli rumpuja toisessa�

- Pohjolan koulun puolella on myös kaksi luokkaa, jotta porukka voidaan jakaa tarpeen vaatiessa� Välillä oppilas on päättänyt, että ”tänään teen näin”, ja tällaisessa tilanteessa täy-tyy yrittää saada oppilas sopeutumaan tuntiti-lanteeseen� Tällöin esimerkiksi voidaan eriyttää porukka, jotta kaikilta ei mene musiikinopetus pilalle� Oppilas voi tehdä tietokoneella biisejä toisessa huoneessa tai soittaa sähkörumpuja eri huoneessa� Porukka kootaan yhteen aina heti, kun se on mahdollista� Välillä joudutaan käy-mään läpi yhteisiä sääntöjä� Kiukuttelun taustat pyritään selvittämään heti, ettei mene oppilaan koko päivä pilalle, Haapalainen kuvailee�

Fröbelin palikat, pop ja rockKouluohjaajan työhön kuuluu myös suunnitte-lua�

- Musiikinopettajan kanssa mietitään syk-syisin lukuvuoden tuntien kulku� Esimerkiksi tunnin aluksi kuunnellaan laulu, keskustellaan laulusta eli hieman teoriaa, viimeisenä kuun-nellaan biisi ja siinä välissä lauletaan ja soite-taan� Lisäksi suunnittelen kerhojen toiminnan, Haapalainen kertoo�

Kouluajan ulkopuolella Haapalaisen työhön kuuluu kerhojen ohjaus� Maanantaisin on bän-dikerho, jossa on 5-6 peruskouluikäistä oppi-lasta� Tiistaina on isojen musakerho, ”ROCK-kerho”, ja lisäksi pienten musiikkikerho� Torstaisin on elokuvakerho�

- Kerhoissa tehdään se, mihin pystytään ja mikä on lapselle hyödyllistä� Saman ikäryh-män sisälläkin on suuria kehityseroja, mikä vaikuttaa työskentelyyn� Musiikkia käytetään kasvutuksellisesti ja esimerkiksi yläasteelle siir-tymistä tuetaan musiikin avulla vaihtamalla lastenmusiikki pop-musiikkiin� Rock-musiikki puolestaan toimii Pohjolan koulun puolella�

- Kerhoissa touhu on vapaampaa, eikä niin opetuksellista� Kerho ei ole pakollinen vaan oppilaat tulevat omasta halusta mukaan toi-mintaan� Yhdessä ollaan tehty kuitenkin ker-holle säännöt� Tavoitteena on mukava kerho,

»Musiikkia käytetään kasvatuksellisesti ja

esimerkiksi yläasteelle siirty-mistä tuetaan musiikin avulla vaihtamalla lastenmusiikki pop-musiikkiin.

7

- Kouluavustajien, koulunkäyntiavustajien ja kouluohjaajien toimenkuvat ovat hyvin vaihtelevat. Osa avustajista työskentelee yhden oppilaan tai opetusryhmän kanssa oppimistilanteissa ohjaajana tarpeen mukaan. Hen-kilökohtaiset avustajat toimivat pääasiassa tietyn oppilaan apuna oppi-mistilanteissa ja muissa päivittäisissä toiminnoissa koulupäivän aikana. Avustaja on edellytys sille, että esimerkiksi Nuorten Ystävien koulun oppi-laat voivat käydä koulua, Niemi kertoo.

- Muun muassa liikunta- ja kotitaloustunneilla sekä teknisen työn ja musiikin tunneilla avustajat työskentelevät työparina opettajan kanssa. Osalla työhön kuuluu retkien ja leirikoulujen suunnittelua ja toteutusta yhdessä opettajien kanssa, opetusmateriaalien hankintaa ja valmistamista sekä väline- ja laitehuoltoa. Myös kerhotoimintaan avustajat ja ohjaajat antavat merkittävän työpanoksen. Tarvittaessa avustajat ja ohjaajat toimi-vat myös opettajien sijaisena, Niemi jatkaa.

- Kaikki avustajat ja ohjaajat tekevät työtä yhdessä opettajan kanssa oppilaan hyväksi. Ollaan apuna tarpeen vaatiessa ja saadaan apua tarvit-taessa, Matti Haapalainen tiivistää oman ja kollegoidensa työn.

Korvaamaton ja välttämätönNuorten Ystävillä on kouluavustajia Muhoksella, Imatralla, Seinäjoella ja Iisalmessa. Nuorten Ystä-vien ja Pohjolan koulujen rehtori Johanna Niemi kiittää kouluohjaajien ja –avustajien työpanosta.

teksti ANu ISoAHo kuvat JuHA SArKKINeN

jossa on mukava soittaa� Soitellaan tuttuja ja toivebiisejä� Monesti Pohjolan koulun oppilaat haluavat jatkaa tunnilla opitun biisin harjoit-telua kerhossa� Nuorten Ystävien koululla on taas erilaista� Oppilaat ovat eritasoisia ja moni-ongelmaisia� Tällä hetkellä kuitenkin kerhon puolella porukka on samaa tasoa, eikä tule tur-hautumista�

Nuorten Ystävien koulun oppilas Teemu on mukana elokuvakerhossa�

- Matti on mukava ja kiltin oloinen� Ker-hossa Matti opettaa elokuvan tekemistä ja kuvaamista� Koska me tehdään Toivolan uuti-sia, pitää uskaltaa haastatella eri ihmisiä ja siinä Matti on auttanut�

Reissuja ja kulttuuriaJoka kevät ja syksy Haapalainen matkustaa yhdessä musiikinopettajan kanssa Nuorten Ystävien autismikuntoutuksen yksikön pien-luokkaan Imatralle pitämään musiikkityöpajaa lapsille ja nuorille�

Lisäksi Haapalainen on mukana Suomen Koulukotien Kulttuuriyhdistys SuKoKu:n toi-minnassa� SuKoKu järjestää vuosittain kouluko-tien kulttuuripäivät jossain päin Suomea ja tänä keväänä ne järjestetään Muhoksella� Luvassa on muun muassa musiikki-, teatteri- ja tanssiesi-tyksiä sekä valokuvanäyttely� Esityksiä tuomaroi vuosittain joukko julkisuudenhenkilöitä�

Työn parhaita hetkiä ovat Haapalaisen mukaan ne, jolloin oppilas oppii jotain uutta� Esimerkkinä Haapalainen mainitsee autistisen pojan, joka on ilmiömäinen rumpujensoittaja� Poika toistaa hetken asiaa prosessoituaan uuden rumpukuvion täydellisesti� Aikaisemmin hän halusi kuunnella ja soittaa ainoastaan lastenmu-siikkia, mutta nyt hän on innoissaan, kun ”pää-see Matin kans soittaan rokkia”�

Vastikään Pohjolan koulun entiseltä oppi-laalta tuli postin mukana ylioppilaskuva�

– Olin mukana opettamassa nuorta, Haapa-lainen miettii�

– Parasta ovat onnistumisen kokemukset� Pieniä suuria asioita� Palkitsevinta on innostu-minen, se kun joku innostuu musiikista vapaa-ajallakin� Vaatii harjoittelua osata biisi ja on hienoa, kun oppilaat ehdottavat, että tehdäänkö niin, lauletaanko se biisi tunnilla� Lisäksi työka-verit on tässä hommassa parasta� Jaksaa tehdä duunia, Haapalainen pohtii�

Työn huonointa puolta Haapalainen ei halua edes ajatella, vaikka se on läsnä taustalla päivit-täin� Huonointa on väkivallan uhka, se jos jou-tuu kiinnipitoon tai jos sattuu�

- On päivänselvää, että oppilaasta on hir-veän iso vastuu yhdessä toisten aikuisten kanssa� Omalla esimerkillä on suuri vaikutus�

» Muhoksella Pohjolan koululla on viisi kouluavustajaa ja -ohjaajaa ja Nuorten Ystävien koululla 22 henkilökohtaista avustajaa. Seinäjoella ja Iisalmessa on molemmissa yksi luokka-avustaja. Imatralla on seitsemän henkilökohtaista avustajaa.

» Nuorten Ystävien koululla on pienluokka VillaKarelian autismikuntoutusyksikössä Imatralla.

» Pohjolan koulu tarjoaa opetusta Muhoksen lisäksi Iisalmessa Kauppis-Heikin yhtenäiskoulussa ja Seinäjoella Nurmon yläasteella.

» Kouluavustajilla on yleensä kouluavustajan tutkinto tai esimerkiksi lähihoitajan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkinto.

Kouluavustajat Nuorten Ystävillä

8

Nuorten Ystävien ylläpitämä Klubitalo Roi-hula Rovaniemen Kansankadulla tarjoaa jäsenilleen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä, saada vertaistukea ja tarvit-taessa apua työ- tai opiskelupaikan haussa.

Klubitalo roihula avasi ovet Rovaniemellä

- Avasimme klubitalon Rovanie-melle, koska täältä puuttui paikka, jossa eläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ihmiset voivat saada tukea työllistymiseen, kertoo hankkeen vetäjä, kehittämispäällikkö Lea Nikula Nuorten Ystävistä�

Klubitalon jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen� Klubitalojen jäse-neksi voivat liittyä henkilöt, jotka haluavat tehdä arkikuntouttavaa työtä yhdessä muiden talon jäsenten ja henkilöstön kanssa� Jäsenyyden kriteerinä voi olla mikä tahansa nor-maalia arkea tai työkykyä rajoittava pitkäaikainen sairaus tai vamma�

Vaikeasta masennuksesta toi-puva parikymppinen Maiju on ollut mukana Roihulan toiminnassa alusta alkaen�

- Yhdessä tekeminen on ollut Roi-hulassa parasta� Haluan oppia aktii-visempaa asennetta ja otetta elämään

» Rovaniemen lisäksi Nuorten Ystävät on perustanut vuoden sisällä klubitalot Ouluun ja Kajaaniin.

» Nuorten Ystävät sai Klubitalojen perustamiseksi Pohjois-Suomeen viisivuotisen rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä.

» Tavoitteena on tehdä toimintamallista pysyvä ja saada kuntien osarahoitusta toimintaan.

Klubitalo -hanke

sekä kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja ottamaan elämän hiukan rennom-min� Pidän erityisesti siitä, että Roi-hulassa ihmiset ovat ihmisiä varten�

Klubitalon toiminnan lähtökoh-tana ovat jäsenten toiveet ja tarpeet, jotka näkyvät työpainotteisten päi-vien sisällöissä� Päivät sisältävät toi-mistotyötä, keittiö- ja kahvilatyötä, siivousta tai kokouksiin ja päätök-sentekoon osallistumista sekä erilai-sia opintoryhmiä ja kursseja, jotka edistävät arjen ja työelämän taitoja� Työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö tulee olemaan oleellinen osa Roihu-lan toimintaa�

- Suurin osa jäsenistä on syystä tai toisesta työkyvyttömyyseläkkeellä� Monilla heistä olisi kuitenkin edel-leen halua ja kykyä tehdä töitä, esi-merkiksi osa-aikaisesti, Nikula toteaa�

Klubitalo Roihula avattiin Rova-niemelle vuoden alussa� Vajaan kah-

den kuukauden aikana klubitaloon on liittynyt jo melkein kaksikym-mentä jäsentä� Ensimmäisen vuoden tavoitteena on saada Rovaniemellä yli 50 jäsentä toiminnan piiriin� Talon erikoinen nimi päätettiin yhteisessä talokokouksessa� Jäsenet osallistuvat kaikkeen talon toimintaa koskevaan päätöksentekoon�

roihulan avajaiset ja avoimet ovetkeskiviikkona 13.3.2013 klo 12-16

Kansankatu 2, rovaniemi

TerveTuLoA!

teksti JArNo KINNuNeN kuvat JAANA roSSI, JArNo KINNuNeN

9

Klubitalo roihula avasi ovet Rovaniemellä

Klubitalo -hanke

Mitä Klubitalo -hankkeelle kuuluu?Ensimmäisen toimintavuoden aikana hanke on edennyt suunnitelmien mukaan ja kaikki kolme Pohjois-Suomen klubitaloa, Pönkkä Oulussa, Tönäri Kajaanissa ja Roihula Rovaniemellä ovat päässeet hyvään alkuun�

Löysimme klubitalotoimintaan soveltuvat tilat jokaiselta paikkakunnalta keskeltä kaupunkia loistavien kulkuyhteyksien varrelta� Klubitaloissa työskentelee päivittäin kymmeniä osaavia ja innokkaita jäseniä ja kymmenen työhönvalmen-tajaa, jotka ovat motivoituneita tekemään töitä yhteisöllisesti klubitalojen ideologian mukaan� Miten hankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutu-neet ensimmäisen toimintavuoden aikana? Toiminnalliset ja jäsenmäärään liittyvät tavoitteet on saavutettu loistavasti� Taloissa oli maaliskuun alussa lähes 140 jäsentä ja uusia ihmisiä tulee toi-minnan piiriin viikoittain� Myös työllistyneitä, ammatillisen kuntoutuksen tai opiskelun aloitta-neita jäseniä on jo Oulussa ja Kajaanissa yli kak-sikymmentä�

Toiminnan vaikuttavuudesta ei näin lyhyen ajan jälkeen uskalla vielä mitään sanoa� Olemme aloittaneet tammikuussa mittavan koko hanketta koskevan kehittävän arvioinnin, jonka toteuttaa Kuntoutussäätiö� Toivomme ulkopuolisen kehit-tävän arvioinnin antavan meille sekä vahvuutta että asiantuntijuutta klubitalotoiminnan vakiin-nuttamiseksi hankkeen jälkeen�

Miten eri kaupungit ovat ottaneet toiminnan vas-taan, mitä erityispiirteitä eri paikkakunnilla on toiminnan suhteen?Klubitalojen työpainotteiset päivät ovat hyvin samantyyppisiä kaikkialla� Arkikuntouttavaan työhön kuuluu päivittäin mm� ruoanlaittoa, sii-vousta, toimistotyötä ja asiakaspalvelua� Talojen erityispiirteet tulevat esiin opintopiireissä, joita suunnitellaan jäsenten tarpeista ja toiveista käsin� Tällä hetkellä Tönärissä on esimerkiksi luovaa kirjoittamista, Pönkässä viittomakieltä ja aika näyttää mitä erityisiä taitoja Roihulassa lähdetään opiskelemaan�

Kaikki kaupungit ovat lähteneet yhteistyö-hön mukaan klubitalojen kanssa� Hankkeen

päärahoittaja RAY edellyttää, että kuntien rahoitusta on alusta saakka mukana klubi-talojen toiminnassa� Tänä vuonna saamme rahoitusta sekä euromääräisinä avustuksina, kalusteina että henkilöstöresursseina paikka-kunnasta riippuen�

onko visio edelleen kirkas?Olen päässyt vuoden aikana tutustumaan vuosikymmeniä toimineisiin klubitaloihin sekä Suomessa että Pohjoismaissa� Näiden käyntien ansiosta visio on kirkastunut edel-leen�

Klubitalojen läpivirtaavuus ja ulospäin suuntautuminen tiiviissä yhteistyössä mui-den toimijoiden kanssa ovat oleellinen osa talojen toimintaa� Näin meillä on taloissa aina tilaa uusille jäsenille, joilla on mahdolli-suus edetä ammatillisella uralla osaksi ympä-röivää yhteiskuntaa ja osallisuutta�

Vuoden kokemuksemme on jo nyt osoit-tanut, että iso osa jäsenistä haluaa edetä kohti työtä ja opiskelua, kun siihen on mahdolli-suus ja kannustava ilmapiiri�

Klubitaloissa innokkaita ja osaavia jäseniä

Sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula:

»Iso osa jäsenistä ha-luaa edetä kohti työtä

ja opiskelua, kun siihen on mahdollisuus ja kannustava ilmapiiri, toteaa Klubitalo-hankkeen kehittämispäällik-käö Lea Nikula.

teksti JArNo KINNuNeN kuvat JAANA roSSI, JArNo KINNuNeN

10

Lukkari palautti oppilaita koulutielle Seinäjoen yläkouluissa

Nuorten Ystävät ja Seinäjoen kaupunki kehittivät RAY:n rahoittamassa Lukkari-hankkeessa tehokkaan toiminta-mallin luvattomiin koulupoissaoloihin ja myöhästymi-siin puuttumiseen. Mallilla vähennettiin myöhästymisiä 30%:lla. Lukkari toimi Seinäjoen alueen viidellä ylä-koululla vuosina 2010-2012.

teksti JArNo KINNuNeN, HeLI rANTAMäKI kuvat SToCK.XCHNG

Luvattomiin poissaoloihin puututaan heti

11

Lukkari palautti oppilaita koulutielle Seinäjoen yläkouluissa

Lukkari puuttui nopeasti oppilaan luvattomiin poissaoloihin ja myöhästymisiin� Toiminta-mallissa edettiin porras kerrallaan kasvatus-keskustelun, aamuherätysten, kotoa kouluun hakemisen ja palveluohjauksen avulla� Proses-sin aikana selvitettiin, mistä poissaolot tai myö-hästymiset johtuivat� Hyviin tuloksiin päästiin saumattomalla yhteistyöllä vanhempien, luo-kanohjaajien, oppilashuoltoryhmien ja koulu-kuraattorien kanssa� Lukkari toimi aina van-hempien luvalla�

- Tiiviistä yhteistyöstä kehittyi käytännönlä-heinen ja tehokas toimintamalli, jonka turvin myöhästyjät ja poissaolijat saatiin pienin aske-lin takaisin koulutielle� Hanke suunniteltiin tukemaan perheitä ja koulun henkilökuntaa� Lukkari ei hoida luokanohjaajan työtä tai van-hemman kasvatustehtävää, vaan tukee molem-pia, Lukkari-hankkeen projektipäällikkö Heli rantamäki kertoo�

Hanke aktivoi nuorten koulunkäyntiä siten, että nuori säästyi suuremmilta oppilashuollolli-silta toimenpiteiltä�

- Tällaiseen ei ollut aikaisemmin ollut resurs-seja, Seinäjoen Yhteiskoulun rehtori Jari Nopo-nen ja koulukuraattori Tuija vaissalo kertovat�

Hankkeen aikana huomattiin, että epämää-räiset koulupoissaolot ovat aina selvittämisen arvoinen asia� Poissaoloihin puuttuminen on tärkeää ehkäisevää toimintaa, sillä koulupois-saolojen on havaittu olevan yksi ensimmäisistä merkeistä nuoren syrjäytymiskehityksessä�

- Luvattomat koulupoissaolot ja myöhästy-miset ovat aina oire jostakin, Rantamäki toteaa�

Poissaoloihin kannattaa puuttuaYhteensä hankkeeseen ohjautui 78 oppilasta Seinäjoen alueen yläkouluista� Kaikista Luk-kariin ohjautuneista oppilaista 15 oppilasta palasi koulutielle takaisin kasvatuskeskustelun jälkeen� Muihin jatkotoimenpiteisiin edettiin 63 oppilaan kanssa� Aamuherätykset antoivat potkua koulunkäyntiin 28 oppilaan kohdalla ja 21 oppilaan kanssa edettiin ns� noutojaksoon� Kaikista Lukkaariin ohjautuneista oppilaista 14 nuorta kävi hankkeen koko prosessin alusta loppuun� Nämä nuoret pääsivät koko perhettä auttavien tahojen piiriin, joiden turvin koulun-käynti sujuu� Oppilaan yhteinen matka Luk-karin kanssa on kestänyt enimmillään yhden kuukauden�

Lukkarin oppilaista poikia oli 50 ja tyttöjä 28� Yli puolet nuorista olivat 9-luokkalaisia�

- Peruskoulun ysiluokka on vaativin� Epätie-

12

toisuus tulevaisuudesta, kiinnostuksen puute, ahdistus ja ajatukset siitä, ”mikä minusta tulee isona”, saavat nuoren toimimaan toisin kuin yleensä� Tämä voi näkyä koulussa esim� pois-saoloina tai epämääräisenä käyttäytymisenä, ”hälläväliä” -ajatteluna, Rantamäki valottaa�

Hyviin tuloksiin on päästy tehostamalla koulussa jo olemassa olevia toimintoja ja sään-töjä sekä tiedostamalla poissaolot sellaiseksi ongelmaksi, joihin on puututtava välittömästi�

Syitä luvattomien poissaolojen taustallaLukkarissa selvitettiin myös syitä, miksi kou-luun ei päästä ajoissa� Tyypillisin syy koulu-poissaoloille ja myöhästymiselle löytyy arjen-hallinnan ongelmista� Vuorokausirytmi on sekaisin, vanhemman ja nuoren välisessä vuo-rovaikutuksessa on ongelmia, nuoren psyykki-set ongelmat sekä suuria ongelmia nukahtami-sen suhteen aiheuttava liiallinen ”ruutuaika”,

- Iso osa Lukkarin nuorista nukkui yössä vain seitsemän tuntia tai vähemmän, kun suo-situs on yhdeksän tuntia� Meidän kokemuk-sen mukaan nuori tarvitsee muutaman tunnin palautumisen päivän hulinasta sekä tietoko-neen ja telkkarin parista ennen nukahtamis-taan� Jos nuori saapuu kotiin vasta klo 21- 22, nukkumaan mennään puolen yön jälkeen niin miten siinä sitten aamulla jaksaa herätä kou-luun, Rantamäki päivittelee�

Miten käy vanhempien ja nuorten välisen vuorovaikutuksen, jos vanhemmat näkevät lapsensa päivittäin vilaukselta? Milloin on läk-syjen tekemisen aika? Milloin vanhemmilla on aikaa kysellä nuoren kuulumisia, kun kotiin tullaan koulun jälkeen vasta myöhään illalla?

Siinäpä muutama peruskysymys mihin löy-tyy varsin yksinkertaiset vastaukset�

Komiasti opintiellä -hanke aloittaaLukkari –hankkeen kokemuksiin perustuva Komiasti opintiellä –hanke sai Raha-auto-maattiyhdistykseltä viisivuotisen rahoituksen vuosille 2013-2017� Hanke aloittaa toimintansa maaliskuussa

Hanke puuttuu yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien nuorten koulu-poissaoloihin, myöhästelyihin ja vähentää toi-sen asteen opintojen keskeyttämisiä kaikissa Komia -kaupunkiseutukunnan kunnissa (Sei-näjoki, Lapua, Kauhava, Kuortane, Alavus, Jalasjärvi, Kurikka ja Ilmajoki)� Tavoitteena on myös kehittää tiedonkulkua peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten välillä, tiivistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä luoda toimiva vertaistukimalli eri kouluasteilla ole-ville oppilaille ja heidän vanhemmilleen�

Lukkari-hankkeen kokemusten mukaan ongelmat kärjistyvät tai ne huomataan usein vasta yhdeksännen luokan syyslukukauden loppupuolella� Yhteishaku tapahtuu jo helmi-kuussa, joten oppilaan tukeminen jää lyhyeksi� Nivelvaiheen yli jatkuva työskentely parantaa

nuoren mahdollisuuksia säilyttää opiskelu-paikka tai jatkaa toiselle asteelle opiskeluissa�

Komiasti opintiellä -hanke jatkaa yläkou-lujen osalta siitä, mihin Lukkari -hankkeessa jäätiin� Tämän lisäksi toimintaa laajennetaan ammattikouluun ja lukion ensimmäiseen vuoteen, kantaen jo osaksi yläkoulusta tuttuja nuoria ammattikoulun tai lukion ensimmäi-sen vuoden ajan� Yläkoulusta ammattikou-luun sijoittuvaan vaiheeseen kehitetään uusi toimintamalli, joka ottaa huomioon lukioon tai ammattikouluun siirtyvälle, itsenäistyvälle nuorelle tuomat uudet haasteet�

Hankkeessa työskentelee projektipäällikön lisäksi kolme projektityöntekijää, joiden osaa-minen koostuu perhetyöstä, mielenterveyden osaamisesta sekä vertaisryhmien vetämisestä�

Lisätietoja: Projektipäällikkö Heli Rantamäki p. 044 7341 578

14

Sosiaalipäivystysrinkiin kuuluu 11 päivystäjää.

15

High Five etsii työtä entisille rikollisilleTanskassa on tuhansia entisiä rikollisia, jotka haluaisivat töitä ja koulutusta. Nämä ihmiset tarvitsevat vahvaa tukea työllistyäkseen. Vuonna 2006 perustettu High Five aut-taa yrityksiä luomaan työpaikkoja työnhakijoille, joilla on rikollinen menneisyys.

teksti JArNo KINNuNeN kuvat HIGH FIve, SToCK.XCHNG

Vuonna 2006 tanskalaisten yritysjohtajien ver-kosto perusti High Fiven auttamaan yksityisiä yrityksiä ja julkishallintoa luomaan työ- ja har-joittelupaikkoja nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä rikollisen menneisyytensä vuoksi� High Fiven tavoitteena on myös muokata yleistä asenneilmastoa ja lisätä sekä koordi-noida yhteistyötä eri viranomaisten ja yksityis-ten yritysten välillä�

- High Five on ollut menestystarina� Olemme löytäneet kahdeksassa vuodessa yli 900 työpaikkaa ja 70 % toiminnan piirissä ole-vista henkilöistä on pysynyt kaidalla tiellä, ker-too High Fiven toiminnanjohtaja ole Hessel� Hän on ollut mukana heti alusta alkaen� Hessel on entinen poliisi, joka työskenteli 25 vuotta Kööpenhaminan kaduilla� Hän tuntee kohde-ryhmänsä paremmin kuin hyvin�

Yhteistyö on kaikki kaikessaHigh Fiven tavoitteena on auttaa entiset rikolli-set normaaliin elämään työn, työharjoittelun ja koulutuksen avulla� High Five työskentelee yri-tysten kanssa, jotka eivät välitä nuorten men-neisyydestä� Heitä kiinnostaa, mitä nuori osaa ja mitä hän haluaa oppia� High Five työllistää 17 työntekijää, jotka työskentelevät kolmessa eri tiimissä eri puolilla Tanskaa� Toiminnan rahoittaa Tanskan valtio�

High Fiven työntekijät ovat aktiivisesti yhte-ydessä yrityksiin ja järjestävät työpaikkoja nuo-rille� Henkilökunta koostuu eri ammattikunnan edustajista kuten poliiseista, opettajista, tera-peuteista, yritysjohtajista ja vanginvartijoista�

- Jos haluaa tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa, niin meidän täytyy tuntea kaikki yhteistyötahot, kenen kanssa toimimme� Siksi olemme tietoisesti palkanneet työntekijöitä juuri niiltä aloilta, missä toimimme, Hessel valottaa�

High Fiven auttamilla ihmisillä on monen-laisia tarinoita� Osa on saanut rikosrekisterin näpistettyään kaupasta purkkaa ja toiset ovat olleet vankilassa useaan otteeseen�

Kaikilla heillä on kuitenkin sama tavoite� Normaali elämä ja työpaikka� Yhteistä heille on myös se, että he tarvitsevat apua tavoitteensa toteuttamisessa�

- On helppo ymmärtää, miksi pankin ryös-tänyt ei voi työskennellä pankissa, mutta mik-

»High Five on ollut menestystarina. Olem-

me löytäneet kahdeksassa vuodessa yli 900 työpaikkaa, ole Hessel kertoo ylpeänä.

16

Otamme mukaan vain ne, jotka ovat motivoituneita ja haluavat muuttaa elämänsä suunnan.

tyn vieläkin melko useasti kun nuoret kertovat, mitä he todella ovat tehneet� Kaikkia tietoja ei rikosrekisteristä löydy, Hessel naurahtaa�

Nuoren täytyy jättää entinen elämäntyyli, ottaa itsestään vastuu ja työskennellä kovasti tulevaisuutensa eteen� Kun motivaatiota on tar-peeksi, niin tarvittavat taidot karttuvat nope-asti� Nuorilta odotetaan paljon kun pyydetään muutosta – se ei ole helppoa heille� Elämän-muutos on todella suuri, sillä kaikki vanha on jätettävä taakse�

- Kun valitsemme nuoren ohjelmaan, niin arvioimme mikä hänelle on parasta ja etsimme joko työn tai opiskelupaikan� Niille, joita emme valitse kerromme, mitä heidän on tehtävä ennen kuin voivat hakea meille uudestaan, Hessel valottaa�

Yli 1500 yritystä mukanaHihg Fiven listoilla on jo yli 1500 yritystä, joten työ on tuottanut tulosta� High Fiven kokemus-ten mukaan yritys hyötyy suuresti palkkaa-malla kohderyhmään kuuluvan nuoren� Yritys saa todella sitoutuneen ja motivoituneen työn-tekijän, joka haluaa näyttää osaamistaan� Muut työntekijät sekä asiakkaat ovat ylpeitä työnan-tajasta, joka haluaa auttaa omalla panoksellaan nuoria työllistymään ja kohti parempaa tule-vaisuutta�

Pelkkää taloudellista voittoa työllistämisellä tavoittelevaa yritystä ei kelpuuteta mukaan� Yri-tykseltä täytyy löytyä aitoa halua auttaa nuorta�

- Meidän tehtävänä on saattaa työnantaja ja nuori yhteen� Kerromme aina työnantajille tarkat tiedot nuorista ja tarjoamme vain sellai-sia nuoria, joiden kanssa kanssa he pärjäävät�

sei graffiteja maalannut nuori siihen pystyisi� Kun tuomio on sovitettu niin elämä jatkuu – sillä eihän muuta vaihtoehtoa ole� Kerron aina työnantajille, että rikosrekisteri kertoo vain sen mitä henkilö on tehnyt, ei sitä mitä hän aikoo tulevaisuudessa tehdä� Yritykset haluavat aut-taa ja saavat samalla sitoutuneen työntekijän sekä hyvää julkisuutta� Kaikki voittavat, Hessel toteaa�

Mukaan pääsevät vain motivoituneet High Fiveen ohjautuu nuoria useasta paikasta, kuten sosiaalitoimesta, vankiloista ja erilaisista projekteista ympäri maan� Nuoret hakevat tie-tysti myös itse mukaan ohjelmaan�

- Otamme mukaan vain ne, jotka ovat moti-voituneita ja haluavat muuttaa elämänsä suun-nan, Hessel kertoo�

High Five haastattelee jokaisen mukaan pyrkivän nuoren ja vaatii rikosrekisterin näh-täväksi� Lisäksi vaaditaan halua ja kykyä tehdä työtä, kaidalla tiellä pysymistä, päihteettö-myyttä sekä vakituista asuntoa� Nuoren pitää vakuuttaa, miksi häntä pitää auttaa� Valmiiksi ei tehdä mitään vaan vastuutetaan nuori itse tekemään asioita elämänsä muuttamiseksi�

- Ilman näitä ehtoja mukaan ei pääse ja ehdoista me emme neuvottele� Testaamme myös nuorten päättäväisyyttä, asennetta ja huumeidenkäyttöä, Hessel lataa�

Jotta High Five voi auttaa, täytyy työnteki-jöillä olla kaikki tieto nuoresta millä on mer-kitystä�

- Haluamme tietää kaikesta kaiken, jotta yllätyksiä ei tule� Ja hyvä niin, sillä minä yllä-

17

Ja ennen kaikkea sellaisia, joita he tarvitsevat� Yllätyksiä ei tule, Hessel toteaa�

High Five auttaa koko prosessissa rekry-toivaa työnantajaa ja hoitaa tarvittavan byro-kratian� Työnantaja haastattelee nuoren itse ja päättää palkkaamisesta� Jos työsuhde syntyy, niin High Five kouluttaa työyhteisöstä nuorelle ohjaajan� Samalla sovitaan High Fiven roolista jatkossa�

- Meille voi soittaa mihin aikaan tahansa ja me tulemme tarvittaessa apuun� Harvoin näin tapahtuu mutta yrityksillä tulee olla tarvittaessa meidän tuki käytössään, Hessel kertoo�

High Fiven kokemukset osoittavat, että yri-tysten maine muiden toimijoiden sekä asiak-kaidensa silmissä kasvaa, kun he auttavat nuo-ria ottamalle heidät töihin�

- Me tietysti mainitsemme nämä yrityk-set kaikkialla missä liikumme ja toimimme� Samalla innostamme muita yrityksiä mukaan, Hessel kertoo�

Hienoja tuloksiaKahdeksan vuoden aikana High Five on löytä-nyt Tanskasta yli 900 työpaikkaa nuorille, joilla on rikollinen menneisyys� Yli 3000 nuorta on tällä hetkellä yhteydessä High Fiveen� Vuo-den 2006 jälkeen 70% High Fiven nuorista on jatkanut kaidalla tiellä ja vuoden 2011-2012 välisenä aikana mukaan tulleista nuorista 87% on pysynyt poissa rikollisesta toiminnasta� Samalla yritysten yhteiskuntavastuu on kasva-nut ja toimintamalli on tullut tutuksi Tanskassa ja muualla maailmassa� Työntekijöitä on 17 ja jokainen heistä järjestää vuoden aikana 10 – 25 työpaikkaa�

High Fiven toiminta arvioitiin Tanskan valtion toimesta viime vuonna� Arvioinnin mukaan toimintamalli säästää yhteiskunnan rahaa noin 200 000 euroa/nuori ja High Fivelle suositellaan jatkorahoitusta vuoden 2014 jäl-keenkin�

- Kun me toimimme kaikki yhdessä nuoren tavoitteiden hyväksi, onnistumme lähes aina, Hessel lopettaa itsevarmasti�

» Auttaa yrityksiä luomaan työpaikkoja entisille rikollisille

» Vahvistaa yritysten yhteiskuntavastuuta » Löytänyt entisille rikollisille yli 900 työpaikkaa

kahdeksassa vuodessa » Kontaktit yli 3000 nuoreen ja 1500 yritykseen

Tanskassa » Yli 70% nuorista pysynyt kaidalla tiellä » Toiminnan rahoittaa Tanskan valtio » www.highfive.net

High Five

18

Toivolassa meillä oli aina oikeanlaista toimintaa ja tekemistä.

19

Karin unohtumattomat vuodet ToivolassaVuonna 1926 perustettu Toivola-koti Muhoksella on Nuorten Ystä-vien vammaispalvelujen suurin yksikkö. Sen yhteydessä toimiva Nuorten Ystävien koulu tarjoaa nykyisin erityistä tukea lapsille ja nuorille, joilla on kehityken viivästymästä, tunne-elämän häiriöstä tai muista näihin verrattavista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Oppilaat tulevat kouluun eri puolilta Suomea ja asuvat koulun asumisyksiköissä.

teksti MArJA IrJALA kuvat JArNo KINNuNeN, KArI JAAKKoSeN ALBuMI

1960-luvun lopulla, kun Kari Jaakkonen tuli kouluun kaukaa Lapista, Kemijärveltä, maas-samme oli käynnissä suuri laitosten rakenta-miskausi, jolloin vuosittain kehitysvammai-sille perustettiin jopa 600 uutta laitospaikkaa� Myös kehitysvammaisten opetukseen oli saatu ensimmäinen sosiaaliministeriön hyväksymä opetussuunnitelma 1960-luvun alkuvuosina� Ensimmäiset tarkoitukseen suunnitellut oppi-kirjat ja havaintovälineet otettiin myös Toivo-lassa käyttöön�

Noihin aikoihin, vuonna 1968, maahan perustettiin sosiaalihallitus, jonka tehtäväksi tuli muun muassa kehitysvammahuollon valta-kunnallinen kehittäminen� Toivolan koulussa otettiin ”vajaamielisten perusopetuksen” lisäksi vuonna 1968 käyttöön soveltuvin osin myös ns� apukoulun opetussuunnitelma�

Kolpeneen kautta ToivolaanKari Jaakkonen tuli ihan tavallisesta kemijär-veläisestä perheestä, jonka muodostivat sähkö-asentajaisä, siivoojana työskennellyt äiti, kolme poikaa ja yksi tytär�

-Minulla oli ihan tavallinen, hyvä lapsuu-denkoti, kertoo Kari�

Luku- ja kirjoitusvaikeuksien vuoksi hänet toimitettiin ensin 11-vuotiaana kehitysvam-maisille tarkoitettuun vuonna 1962 perustet-tuun Suomen pohjoisimpaan keskuslaitokseen, Kolpeneelle Rovaniemelle� Siellä kuitenkin laitoksen silloinen johtaja Helmi Kaila ja Karin

opettaja Riitta Raitapuro totesivat, että keskus-laitos ei ollut Karille oikea paikka vaan pitivät Toivolaa Muhoksella ja sen apukouluopetusta hänelle parempana oppimisympäristönä� Kari muistaa tarkasti tulonsa Toivolaan�

- Se tapahtui 15� päivänä tammikuuta 1968� Olin silloin 12-vuotias� Niistä runsaasta kol-mesta vuodesta, jotka vietin Toivolassa tuli unohtumattomia�

Johtajana toimi erityisopettaja Sinikka Seppänen, joka sittemmin muutti Ruotsiin, ja hänen virkavapautensa aikana Eine Karhu, nykyinen Kauranen� Kari muistelee suurella lämmöllä myös ohjaajia, Teuvo ja Sointu Joen-suuta, keittiön emäntää Rosa Pohjolaa ja osas-tonhoitaja Aino Honkakoskea, joka suuren perheen äitinä sai pidetyksi ”ihmeellisen hyvin” kuria suurelle poikajoukolle� Toivolassa oli sil-loin vain poikia, yhteensä noin 60� Pojat asuivat nykyisen päärakennuksen yläkerrassa monen pojan yhteisissä huoneissa�

Kari Jaakkonen muistaa myös päivän, kun jännittävän odottamisen jälkeen laitoksen johtajaksi saapui kansakoulunopettaja Juhani Irjala syyskuussa 1969�

- Luulimme, että nyt kun laitokseen tulee miesopettaja, siellä saa alkaa tupakoimaan� Mutta toisin kävi!

Kari muistaa vuonna 2011 poisnukkunutta johtaja Juhania suurella kunnioituksella�

- Hän oli aina tasapuolinen kaikkia, niin henkilökuntaan kuuluvia kuin oppilaitakin kohtaan� Jos meillä oli jokin ongelma, hän otti

20

sen heti puheeksi ja asia selvitettiin, kertoo Kari�

- Olen pitänyt Juhaniin yhteyttä kaikki nämä vuodet hänen kuolemaansa saakka�

Tekemistä riitti- Toivolassa meille pojille oli aina oikeaa toi-mintaa ja tekemistä� Opimme tekemään työtä, siinäkin mielessä Toivolan aika oli minulle ratkaisevan tärkeää� Osallistuimme perunan ja porkkanan nostoon syksyisin, poimimme marjoja talven varalle metsästä ja pensaista� Teimme myös talon lumityöt� Pidin kovasti koulun kotitaloustunneista ja kävinkin paljon talon keittiössä auttamassa henkilökuntaa�

Toivolassa oli siihen aikaan vielä lehmiäkin, jotka sittemmin siirrettiin koulukoti Pohjola-kodin puolelle naapuriin�

- Johtaja kysyi minulta joulukuussa 1969, haluatko olla täällä vielä puoli vuotta vai koko lukuvuoden� Vastasin, että vuoden� Touko-kuussa 1971 lähdin sitten lomalle Kemijärvelle ja luulin palaavani syksyllä takaisin Toivolaan� Yllätys oli kuitenkin, että minulle oli varattu

vain menolippu� Toivolaan jäivät monet hyvät kaverit� Seuraavan kerran kävin Toivolassa 30 vuoden kuluttua vuonna 2001 Juhani Irjalan opastamana� Paljon siellä oli muuttunut, koko pihapiiri, ja paljon uusia rakennuksia raken-nettu!

- Toimin sittemmin Kemijärvellä keittiö-apulaisena palvelukeskuksessa ja myöhemmin jäätyäni sydänvaivojen takia eläkkeelle Koillis-Lapin A-killassa vapaaehtoisena� Asun itse-näisesti kaksiossani Kemijärven keskustassa ja hoidan kaikki omat asiani itse, kertoo Kari Jaakkonen, nyt 57-vuotiaana, elämäänsä tyyty-väisenä�

- Olen kokenut tuon Toivola-kodin aikani, kolme vuotta elämästäni, ja Nuorten Ystävien toiminnan niin tärkeäksi, että liityin yhdistyk-sen kannattajajäseneksi muutama vuosi sitten� Haluan osallistua yhdistyksen kokouksiin ja tukea aktiivisesti toimintaa� Toivon, että moni muukin Nuorten Ystävien entinen oppilas tai nuori seuraisi esimerkkiäni� En tiedä, missä olisin ilman Toivola-kodin aikaa, kiittää Kari lopuksi�

Vuonna 1972 Toivola-kodin päärakennus saneerat-tiin koulu- ja opetustiloiksi, koska aiemmin samana vuonna oli valmistunut kaksi asuntolaa ja kuntoutus-osasto. Samalla toteutettiin 35 vuotta aikaisemmin tehty päätös ottaa Toivola-kotiin myös tyttöjä.

Alla olevassa kuvassa Kari Jaakkonen soutelemassa Toivola-kodin kesäleirillä Oulunsalon Koppanassa.

22

Taikasauva-toiminta on Nuorten Ystävien malli kanavoida eri kautta saadut hyväntekeväisyystuo-tot viiveettä suoraan niitä tarvitseville asiakkaille tai asiakasryhmille.

Taikasauva -toiminta teksti LAHJA LeIvISKä, MArJA ToNDer, MArITTA HALoNeN ja rANTAPIrTTIkuvat LAHJA LeIvISKä, MArJA ToNDer, MArITTA HALoNeN ja rANTAPIrTTI

Jouluntaikaa perhekoti Karhulassa Muhoksella

Joulun koulukoti Pohjolakodin perhekoti Karhulassa viettäneet kaksi nuorta toivoivat saavansa Joulupukilta uudet sukset ja monot� Niinpä Karhulan aikuiset kirjoittivat Taikasauvalle nuorten toiveet, jotta ne välittyisivät Joulupukille�

Aattoa vasten yöllä oli sitten ilmestynyt kahdet sukset, monot ja yhdet sauvat Karhulan kuu-sen alle� Niihin ei uskallettu vielä koskea ennen kuin aattoiltana Joulupukki saapui Karhulaan ja häneltä varmistettiin, että olivathan ne varmisti osoitettu Karhulan nuorille�

Sukset ovatkin saaneet hiihtokilometrejä aikaan� - Olen todella tyytyväinen urheiluvälineistä, jotka sain lahjaksi� Ne on tukenut minun har-

rastusta tosi paljon� On ollut mukava hiihtää uusilla suksilla ja on tullut hiihdettyä jo useampi kymmenen kilometriä� Kiitokset avustuksesta uusiin välineisiin Taikasauvalle, Riku kiittää�

- Kiitoksia niistä suksista� Olen toivonut niitä aika paljon ja olen hiihtänyt melkein joka päivä� Sukset luistaa hyvin� Kiitos niistä lahjoista, jatkaa Muhis�

Kiitokset taikasauvalle joka mahdollisti nuorten toiveiden toteutumisen ja joulunilon�

Taikasauvalta kitaralahjoitus Klubitalo Pönkkään Ouluun

Tarkkakorvaisimmat ovatkin ehkä jo huomanneet, että Pönkkään on saatu kaksi uutta jäsentä� Nämä jäsenet on tunnistettavissa ruskeasta ulkoasustaan ja miellyttävästä äänestään� Löydät ne kamarin nurkasta, jossa ne odottavat innolla tapaavansa uusia ihmisiä� Näillä jäsenillä ei ole kuitenkaan jäsennumeroita, sillä ne ovat akustisia kitaroita� Käyhän rohkeasti kurkkaamassa ja käsiksikin saat halutessasi käydä� Mutta ole kuitenkin hellä, etteivät ne säiky ja mene rikki�

”Kun kitara soi, ei itkeä saa…”, lauloi Eppu Normaali kappaleessaan Kitara, taivas ja tähdet� Toivottavasti kitarat tuovatkin Pönkkään enemmän iloa kuin surua�

Näin kuvattiin Klubitalo Pönkän viime syksyn viikkotiedotteessa Taikasauvalta saatua kitara-lahjoitusta� Pönkästä löytyy useita musiikin harrastajia ja kitaransoittajia, jotka ovat toivottaneet kitarat tervetulleiksi taloon� Onpa huhu kiertänyt, että suunnitteilla olisi talon oma musiikki-ryhmäkin� Aika näyttää, saadaanko ryhmää kasaan ja millaisia sulosointuja talossa tullaankaan jatkossa kuulemaan� Ainakin talon töiden lomassa on nyt mahdollisuus istahtaa välillä musisoi-maan ja lauleskelemaan, jos inspiraatio iskee� Pönkän väki kiittää Taikasauvaa lämpimästi�

Ryhmäkoti Rantapirtissä Muhoksella raikaa karaoke

Nuorten Ystävien vammaispalveluiden ryhmäkoti Rantapirtissä on jo pitkään kaikunut kara-oke, mutta ilman mikkejä, ja kappaleetkin ovat soineet telkkarin äänentoiston kautta� Karaokea on laulettu arkena sekä pyhänä ja laulanta on yhdistänyt pirtin asukkaat yhteisen harrastuksen äärelle� Harrastuksen tuomaa riemua on kuitenkin hieman hillinnyt kunnon karaokevehkeiden uupuminen� Tähän tuli onneksi muutos tammikuussa 2013, kun Taikasauva lahjoitti Rantapir-tille kaksi mikkiä sekä kaiuttimet� Kiitos Taikasauva!

23

Nahkatehtaankatu 6, Oulu, puh. 08 5584 1340

www.tietomaa.fi

TIEDEKESKUS TIETOMAA

Koko perheen toiminnallinen vierailukohde

UUTUUSNÄYTTELY X VAI Y

Talviliikunnan riemua VillaKareliassa Imatralla

Hyvin heterogeeniselle oppilasjoukolle sovel-tuvien liikuntatuntien pitämisessä on omat haasteensa� Perinteiset talviliikuntalajit hiihto ja luistelu ovat erityisen suosittuja joidenkin oppilaiden keskuudessa� Muutamalla oppilaalla luistimilla ja suksilla liikkuminen on motoris-ten ongelmien vuoksi mahdotonta� Halusimme myös heille mahdollisuuden löytää kokemisen ja onnistumisen riemu yhdessä luokkatoverei-den kanssa� Kun kuulimme mahdollisuudesta hakea Taikasauvatoiminnan tukea hiihto-/luis-telukelkkaan emme epäröineet tarttua tähän mahdollisuuteen�

Syksyllä 2011 teimme selvitystyötä erilaisista kelkkavariaatioista ja laadimme hakemuksen Taikasauvalle� Sitten aloimme odottelemaan tukijoita hankkeellemme ja helmikuussa 2012 saimme iloksemme todeta tukikohteemme avustussumman täyttyneen� Emmepä vielä tuossa vaiheessa arvanneet kuinka pitkä odotus meitä vielä odotti, ennen kuin saimme kelk-kamme ladulle� Laitoimme tilauksen kelkan-toimittajalle, joka ilmoitti helmikuun lopulla, ettei pysty toimittamaan kelkkaa enää näille lumille, mutta olisimme ensimmäisinä jonossa valmistettaessa kelkkoja seuraavalle talvelle� Eipä siinä auttanut kuin jäädä sitten odotte-lemaan seuraavan sesongin alkamista� Joulu-kuussa saimme matkahuollosta ilmoituksen paketista ja pääsimme vihdoin koko oppilas-joukon kanssa jääladulle ohikulkevien katseita keräämään�

Olemme liikkuneet kelkan kanssa metsässä latuja pitkin sekä jäällä hiihtäen ja luistellen� Luistelu on ollut oppilaista mieluista, sillä jäällä kelkka kulkee varsin lujaa, jos vain saa lykittyä vauhtia� Osa oppilaista ei kykene itse käyttä-mään sauvoja, mutta kelkan työntöaisat mah-dollistavat heille liikunnaniloista nauttimisen� Avustajille siis luistelukelkan työntäminen tuo mukavasti lisäpotkua liikuntaan�

Hiihtolenkit metsäladuilla ovat olleet oppi-laille elämys; ilman kelkkaa sinne ei edes pääse� Metsässä kaupungin äänet katoavat ja hiljai-suutta täytyy ihan ihmetellä� Vaikka olemme käyttäneet kelkkaa pääosin liikuntatunneilla, liikuntaväline kelkka ei kuitenkaan varsinai-sesti ole� Kelkka on apuväline, joka mahdollis-taa osallistumisen yhteisille retkille�

24

Päätös oli raskas, mutta oikea

Ratkaisu oman lapsen sijoittamisesta lastensuo-jelun yksikköön ei ole koskaan helppo. Lapsen elämäntilanne voi kuitenkin joskus muuttua sellai-seksi, että vanhemmat eivät koe enää pystyvänsä takaamaan lapselle turvallista kasvua. Tällöin las-tensuojelun apu voi olla juuri sitä, mitä tarvitaan.

teksti LASSI KANGASLuoMA kuvat SToCK.XCHNG

Jannelle ja Kaisalle kävi juuri näin� Heidän tyttärensä Ainon käytös muuttui itsetuhoiseen suuntaan, oli runsasta alkoholinkäyttöä sekä viiltelyä� Kaveripiirillä oli Ainoon negatiivinen vaikutus, koulu ei sujunut eikä lapsen sanomi-siin voinut luottaa lainkaan� Jotakin piti tehdä�

- Koulun keinot olivat aivan riittämättömät� Aloitimme käynneillä koulukuraattorin luona, joka ohjasi lapsen nuorisopoliklinikan asiak-kaaksi� Hakeuduimme itse perheneuvolaan, jonka apu oli mielestämme mitäänsanoma-tonta, vain muutama käyntikerta� Nuorisopoli-klinikan vaikutusta on vaikea arvioida, tuntui, että lapsi meni koko ajan vain kohti syvempää masennustilaa, Janne muistelee�

Aino vietiin perheen toimesta useaan ottee-seen voimakkaan humalatilan, viiltelyn ja käy-töshäiriöiden vuoksi psykiatriseen päivystyk-seen� Kaksi kertaa nuori otettiin viikon ajaksi suljetulle osastolle�

- Ensimmäinen kerta oli mielestämme hyvä, sillä silloin lapsen ongelmiin yritettiin pereh-tyä psykologin, toimintaterapeutin ja lääkärin avulla� Seuraavilla kerroilla lasta ei edes yritetty saada avautumaan ja ainoat henkilöt, joiden kanssa hänellä oli kontaktia, olivat osaston muut nuoret, Kaisa toteaa�

Perhe yritti saada lasta oikeille raiteille intensiivisesti puolentoista vuoden ajan ja vanhemmat etsivät apua kaikilta mahdollisilta tahoilta�

- Ystäväpiirin toiminnalla oli kuitenkin

tuolloin kapinoivalle nuorelle suurempi vai-kutus kuin perheellä� Ystäviin on vanhempien aika mahdotonta vaikuttaa, joten ainoaksi keinoksi näimme lapsen muuttamisen toiselle paikkakunnalle, kodin tavoin rajoja pitävään paikkaan, Janne kertoo�

Sijoitus perhekotiinNuorta, ja varsinkin ongelmaista sellaista, ei läheskään aina pystytä sijoittamaan toiseen perheeseen, joten ainoa vaihtoehto oli perhe-koti� Sijoitus lähti äidin aloitteesta ja saatiin toteutettua viikossa� Perhe sai itse ehdottaa nuorelle sijoituspaikkaa ja tämän perhe näkee erittäin tärkeänä asiana� Nuori jäi sijoituspaik-kaan saman tien, koska perheen mahdolli-suudet taata nuoren turvallisuus olivat todella vähissä�

- Vanhemmille ero lapsesta oli äärimmäi-sen raskas, vaikka sitä oltiin itse järjestämässä� Itsesyytökset oman kasvatuksen epäonnistumi-sesta olivat todella syviä ja syitä tapahtuneeseen pohti päivittäin� Mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Missä välissä ja mitä virheitä on tehty? Nuori oli myös sitä mieltä, että vanhemmat ovat luo-vuttaneet hänen suhteensa, Kaisa miettii�

Perheellä oli ennakkoluuloja lastensuojelua koskien, eivätkä nämä ennakkoluulot olleet täysin vailla pohjaa�

- Ensimmäisenä oli pelko siitä, ettei nuorta sijoituksen jälkeen edes yritetä kotiuttaa� Tämä

25

Meille vanhemmille ero lapsesta oli äärimmäisen raskas, vaikka sitä oltiin itse järjestämässä.

26

pitää osittain paikkansa� Meidän tapaukses-samme kotiutus tulee eteen vasta yli vuoden päästä siitä, kun nuori ymmärsi ongelmansa, ja parantuminen alkoi� Järjestelmä on raskas, ja sijoitetun nuoren asioita käydään palave-reissa läpi noin puolen vuoden välein� Toinen pelko oli, että nuori joutuu laitoskierteeseen, ja että nuorta sijoitetaan perhekodista toiseen, kun kukaan ei pysty nuorta auttamaan� Meillä tämäkin oli ensimmäisen puolen vuoden aikana jo todella lähellä, mutta siltä onneksi vältyttiin, Janne kertoo�

Perhekodin tärkeimmäksi teoksi on jälkikä-teen osoittautunut teko, joka aikanaan tuntui jokaisesta hyvin vaikealta� Totaalinen eristä-minen ulkomaailmasta johti siihen, että nuori joutui ajattelemaan tilannettaan perin pohjin ja sai ymmärrystä siitä, missä oikeastaan ollaan menossa�

Järjestelmissä on parannettavaaVaikka tilanne onkin parantunut huomatta-vasti, ei perhekotiaika ole ollut ongelmaton�

- Sosiaaliviranomaisilla ja perhekodeilla saattaa olla tietyllä tapaa vääristynyt yhteistyö-kuvio� Perhekodissa nähdään arki ja ongelmat, ylä- ja alamäet, konkreettisesti� Sosiaalitoimi lukee nuo asiat papereista ja kukin tulkitsee ne omalla tavallaan� Perhekoti ei välttämättä uskalla nousta sosiaalitoimen päätöksiä vas-taan, vaikka kokisi ne vääriksi, rahoituksen

menettämisen pelossa, Kaisa valaisee�Nuoren suhde perhekotiin on ristiriitainen�

Kun perhekodissa on tasainen vaihtuvuus niin nuorten, lasten kuin työntekijöidenkin suh-teen, ei pysyvyyttä synny� Lisäksi hän pitää sääntöviidakkoa järjettömänä, koska yhdet kaikkia koskevat säännöt johtavat siihen, ettei nuoria kohdella yksilöinä�

Vanhemmat kokevat sijoituspaikan toisin� Asioihin pystyy vaikuttamaan keskustelemalla ja esittämällä vaihtoehtoja�

- Olemalla aktiivisesti viikoittain tekemi-sissä perhekodin kanssa, olemme aina päässeet asiassa kuin asiassa toivottuun lopputulokseen, Janne toteaa�

Kohti parempaaAsiat ovat sijoituksen aikana muuttuneet paremmiksi ja Aino on tulossa kotiin kesällä�

- Neiti on todellinen selviytymistarina, itse-tunto on noussut huomattavasti ja luottamuk-semme nuoreen on hyvä� Nyt odotellaan neidin kotiutumista kesän aikana� Sijoituksen aikana Aino koki suhteensa etääntyneen kotona asu-vasta lähes samanikäisestä sisaruksesta� Nyt vuoden päästä suhde on alkanut jälleen tiivis-tymään� Vanhempien ja lapsen suhde on tii-viimpi kuin koskaan, Kaisa kertoo�

Henkilöt eivät esiinny jutussa omilla nimillään.

»Olemalla aktiivisesti viikoittain tekemisissä

perhekodin kanssa, olemme aina päässeet asiassa kuin asiassa toivottuun lopputu-lokseen, Janne toteaa.

27

OTETAAN VASTAAN LAHJOITUKSIA PERHEKUNTOU-TUKSEN PIIRISSÄ OLEVILLE LAPSIPERHEILLE

Polokka-perhekuntoutus tarjoaa vanhemmuuden arviointia, perhekuntoutusta, päihdekuntoutusta sekä avokuntoutusta lapsiperheille, joiden elämäntilanne on syystä tai toisesta kriisiytynyt.

Perhekuntoutuksen piirissä olevien perheiden lapsilla ei välttämättä ole samanlaisia harrastusmahdollisuuk- sia kuin saman ikäryhmän tovereilla. Tämän vuoksi pyydämme nyt lahjoituksina hyväkuntoisia lasten kirjoja, leluja, polkupyöriä, potkureita, lastenvaunuja ja -kärryjä, luistimia, suksia, urheiluvälineitä tai muita harrastusvälineitä. Lisäksi otetaan vastaan huonekaluja.

Lahjoitetut tavarat jaetaan Muhoksella ja Oulussa sijaitsevien yksiköiden käyttöön sekä annetaan asiakasperheille.

Yhteyshenkilönä ja lahjoitusten vastaanottajana toimii Polokan vastaava ohjaaja Minna-Riikka Miettinen, p. 044-7341 775, [email protected].

NUORTEN YSTÄVIEN VANHEMPIEN AKATEMIA -HANKKEEN KEVÄÄN 2013 TAPAHTUMIA

- Talviliikuntakurssi 13-15 -vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen 12.3.-2.4.2013- Alle 3-vuotiaan lapsen vanhempana. Luentotilaisuus 13.3.2013- Toimivan parisuhteen resepti. Luentotilaisuus vanhemmille 20.3.2013- Ero, vanhemmuus ja lapsi. Eronneille ja eroa harkitseville vanhemmille sekä heidän läheisilleen tarkoitettu kertaluontoinen matalan kynnyksen tilaisuus 21.3.2013- Perhekulttuurikurssi 3-6 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen 17.3.-28.4.2013- Pienen lapsen kiukku. Luentotilaisuus varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille 10.4.2013- Ero, vanhemmuus ja lapsi. Luentotilaisuus 16.4.2013 - Eroon liittyvät lapsi- ja perheoikeudelliset kysymykset. Huoltajuus ja asumisjärjestelyt eroperheessä. Luentotilaisuus 24.4.2013- Ero, vanhemmuus ja lapsi. Luentotilaisuus 2.5.2013 - Kirjoittamalla lukemaan oppiminen. Trageton-menetelmä lukemaan oppimisen apuna. Luentotilaisuus 5-7 -vuotiaiden lasten vanhemmille 7.5.2013- Pienen lapsen tukeminen läheisen kuollessa. Luentotilaisuus varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmille 23.5.2013- Ero, vanhemmuus ja lapsi. Vanhempien yhteistyö. Luentotilaisuus 13.6.2013

LISÄTIETOJA & ILMOITTAUTUMISOHJEET: WWW.VANHEMPIENAKATEMIA.FI

28

empowerment -termillä tarkoitetaan voimava-rojen ja elämänhallinnan lisäämistä sekä ihmi-sen oman toiminnan ja äänen vahvistamista� Jotta ihminen voimaantuu, tarvitaan inhimil-listä välittämistä, rohkaisua, tukea ja kontrol-lia turvallisessa ympäristössä� Usein ajatellaan, että lastensuojelussa sijoituksen tavoitteena on voimaannuttaa lasta�

Dokumentointi sijaishuollon työkäytäntönäDokumentointi on olennainen osa sijaishuol-lon työkäytäntöjä� Dokumentointivelvoite nojaa lastensuojelulakiin, jonka mukaan lapsen asiakirjoihin on kirjattava kaikki lapsen suoje-lun järjestämiseen, suunnitteluun ja toteutuk-seen liittyvät olennaiset tiedot�

Sijaishuollossa tuotetaan mittava määrä dokumentteja, jotka kertovat sijoitettuna ole-van lapsen elämästä, tehdyistä havainnoista sekä perusteluista ratkaisuille, joita arjessa tehdään� Lapsella ja perheellä on poikkeusti-lanteita lukuun ottamatta oikeus asiakirjoihin, joissa ovat asianomistajina� Dokumentoin-nilla voidaan olettaa olevan vaikutuksia lap-sen minäkuvan kehittymiseen, kun lapsella on mahdollisuus lukea itseään koskevat asiakirjat�

Lapin yliopiston sosiaalityön pro gradu -tut-kielmani keskiössä on sijaishuoltoon sijoitetun lapsen asiakasraporttimerkinnät vuoden ajalta�

Tutkielmassani tarkastellaan sitä tapaa, joilla nuoren arkea lastensuojelulaitoksessa kuva-taan� Lähestymistapana oli diskurssianalyysi, jossa kiinnostuksen kohteena on sosiaalisen todellisuuden rakentuminen kielenkäytössä ja muussa toiminnassa� Diskurssianalyysin kei-noin oli mahdollisuus selvittää sitä, millaiset asiat vahvistuvat ja millaiset jäävät vähemmälle huomiolle sijaishuoltoprosessissa tapahtuvassa dokumentoinnissa�

Kirjattu tieto vaikuttaa asiakassuhteeseen, asetettaviin tavoitteisiin ja esimerkiksi näky-miin muutoksen mahdollisuuksista asiakkaan tilanteessa� Kirjauksilla on myös keskeinen tiedonvälittämisen tehtävä� Kun dokumentoin-nissa työntekijät valitsevat kirjoitustyylinsä, tekstin määrän ja sisällön, määrittelemällä asioita tietynlaisiksi, samalla jotain tulee sulje-tuksi pois�

Asiakkaan kokemustietoDokumentit ja asiantuntijoiden näkemykset ovat kuitenkin vain yksi versio asiakkaan elä-mästä� Kirjattuun tietoon tulisikin suhtautua kriittisesti, ja asiakkaan tilannetta arvioidessa tärkeä on huomioida, että tasavertaiseksi tie-don lähteeksi voi asettua työntekijän tuottaman asiantuntijatiedon lisäksi asiakkaan kokemus-tieto�

Tieto tulisi pyrkiä näkemään asiana, jota

Asiakasdokumentointi sijaishuoltoyksikön arjessa voimaantumisen näkökulmasta

Lastensuojelulain yhtenä lähtökohtana on ollut asiakkaan osalli-suuden lisääminen. Termi empowerment on vakiintunut sosiaali-työn ja sosiaalialan työn käytäntöihin. Useimmiten sen suomen-noksina käytetään voimaantumista ja valtaistumista.

teksti MAIJA HILTuLA kuvat MAIJA HILTuLA & SToCK.XCHNG

Tutkimus

Maija Hiltulan Pro Gradu -tut-kielma ”Empowerment lasten-suojelun sijaishuollon dokumen-toinnissa” valmistui 2012 Lapin yliopistossa Rovaniemellä.

29

syntyy vuorovaikutuksessa� On mahdollista, että sijaishuoltoon sijoitettu lapsi kokee kanta-vansa identiteettiä vääristävää annettua kerto-musta� Ihminen rakentaa käsitystään itsestään suhteessa siihen, millaisia määrityksiä saa tai kokee saavansa ulkoapäin� Käsityksillä, joita luodaan, voi olla vaikutusta siihen miten asia-kas tulee kohdelluksi� Mikäli ennakko-oletuk-set eivät tule kyseenalaistetuksi, työntekijät voivat olla mukana rakentamassa leimattua identiteettiä ja vahvistaa toiseutta�

Sen lisäksi, että katse voi kohdistua haastei-siin, voi huomion keskipisteenä olla myös voi-mavarat� Kun vaikeassakin tilanteessa tullaan huomioineeksi ja dokumentoiduiksi voimava-roja ja asioita, joiden varaan voidaan rakentaa – ohittamatta kuitenkaan haasteita, joita arjessa kohdataan – ohjataan huomio samalla voima-varoihin ja prosessin eteenpäin viemiseen� Voi-mavarakeskeisen orientaation on mahdollista tuottaa voimaantumista� Dokumentoinnilla voidaan vaikuttaa myönteisesti itsetuntemuk-sen kehittymiseen ja esimerkiksi osallisuuden kokemukseen vahvistaen myös voimaantumis-prosessia�

Sanat asiakasdokumentoinnissaUsein raporttimerkintöjen kirjaamista ohjeis-tetaan siten, että kaikki olennainen kirjataan� Mihin huomio sitten kirjatessa ja kirjauksia lukiessa kiinnittyy? Työntekijät suorittavat arjessa jatkuvaa valintaa kirjattavien asioiden suhteen – se mikä näyttäytyy toiselle merkityk-sellisenä, ei ole sitä välttämättä toiselle�

Osa asioista, joita arjessa kohdataan, jää myös kirjaamatta� Sanat, joilla asioita asiakas-dokumentoinnissa kuvataan, tulevat valikoi-duiksi joko tiedostamatta tai tietoisesti� Proses-sin kannalta yhtälailla on merkitystä sillä, mitä jää kirjaamatta, kuin millaisen kirjaamistavan työntekijä valitsee�

Arjen tilanteita, nuoren elämää ja toimintaa voidaan tulkita monella tapaa ja samasta asi-asta voidaan raportoida toisistaan poikkeavin tavoin� Toisinaan viittaus samaan tilanteeseen saa kannustavan sävyn, toisinaan asia voidaan ilmaista moitteena� Voimaantumisen näkökul-masta merkitykselliseksi voivat nousta yksittäi-nen sana, lause tai jopa välimerkki, ja perus-taltaan positiivinen tai neutraali selonteko voi tulla kumotuksi ikään kuin sivulauseessa�

30

tointikäytäntöjen pohdinta ja kehittäminen voisi tukea sijoitettuja lapsia ymmärtämään paremmin elämäänsä ja johtaa voimaantumi-seen� Tässä valossa kehittämisajatuksena esille nousee ennen kaikkea nuoren sekä perheen osallisuus dokumentointiin aidosti ja reaali-aikaisesti� Tämänkaltainen jaettu dokumen-tointikäytäntö, jossa asianosaiset osallistuisivat aktiivisesti dokumenttien lukemiseen ja kir-joittamiseen, vahvistaisi osallisuutta ja tuottaisi arvokasta kokemustietoa, käsityksiä ja asia-tulkintoja nuorelta ja nuoren perheeltä� Jaettu dokumentointi tukisi vanhemmuutta sekä lisäisi vuorovaikutuksellisuutta ja suunnitel-mallisuutta� Se tukisi valtaistumista antamalla uudenlaista toimintatilaa asiakasprosessiin ja valtasuhteisiin�

Osallistumalla dokumentointiin mahdol-lista olisi vähentää kokemusta toiseudesta ja lisätä kokemuksia vaikuttamismahdolli-suuksista� Dokumentoidun tiedon lähteet ja näkökulmat monipuolistuisivat ja lisääntyisi-vät� Kirjaamiseen osallistuminen lisäisi työn avoimuutta ja vaikuttaisi kirjaamisen tapoihin siten, että kirjausten sisältö ja sanoma tulisi tarkastelun ja harkinnan alle entistä enemmän�

Toisinaan taas hymyn pilkahduksetkin tule-vat kirjatuiksi, ja haasteista kertovasta selonte-osta sävyttyy voimaantumisen kannalta positii-visempi�

Nuori oman tilanteensa aktiivisena tulkitsijanaTarkastelemieni dokumenttien valossa nuori on mahdollista nähdä oman tilanteensa aktii-visena tulkitsijana, kun merkinnöissä viitataan usein nuoren mielipiteisiin ja käytyihin keskus-teluihin� Niin voimavara- kuin ongelmapuhet-takin tuodaan esille nuoren tuottamina, vaikka tilannetulkinta ei olisikaan työntekijän ja nuo-ren kesken jaettu� Nuoren tuottama todellisuus rikastuttaa tekstiä ja laajentaa näkökulmaa� Tilannetulkintojen tekeminen yhdessä kertoo toimintavallan jakamisesta, jolloin nuori näh-dään toimijana, joka osallistuu merkitysten tuottamiseen omassa prosessissaan�

Epäluottamusta viestivät selonteot suh-teessa nuoreen voivat kuitenkin ajoittain kertoa vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista omaan tilanteeseen, tulkintaan ja vakavasti otettavien, työntekijöiden näkökulmasta oikeaksi tulkitta-vien merkitysten tuottamiseen� Näiden selon-tekojen ja sanavalintojen käyttäminen ja asi-oiden perustelemattomuus voivat lisänneeksi vallattomuutta ja saavat nuoren näyttämään prosessistaan syrjäytettynä väärässäolijana, joka ei tunnista haasteitaan ja voimavarojaan�

On todettu, että sijaishuollon dokumen-

Osana keskustelua nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi on todettu, että perustaksi tulisi omaksua luottamukseen nojaava ajattelutapa, jossa nuoret nähdään luottamuksen arvoisina ja voimavaroja omaavina oman elämänsä rakentajina.

31

Kiinnittämällä huomiota dokumentoinnin mahdollisiin vaikutuksiin lapsen minäkuvan kehittymisessä, lapsen kasvua olisi mahdollista tukea hyvinvoinnin ja voimaantumisen lisää-miseksi�

Osana keskustelua nuorten yhteiskunnal-lisen osallisuuden lisäämiseksi on todettu, että perustaksi tulisi omaksua luottamukseen nojaava ajattelutapa, jossa nuoret nähdään

luottamuksen arvoisina ja voimavaroja omaa-vina oman elämänsä rakentajina� Puolestaan syrjäytymiseen liittyvät keskustelut ja syrjään jääminen voivat osaltaan ruokkia leimatun identiteetin rakentumista ja toiseutta� Näin ollen myöskään keskustelua siitä, mihin las-tensuojelun sijaishuollon dokumentoinnissa keskitytään ja miten dokumentaatiota tulevai-suudessa toteutetaan, ei voida ohittaa�

32

teksti JArNo KINNuNeN kuva ANu ISoAHo

Alueelliset lastensuojelupäivät kokosi Seinäjoelle yli 250 asiantuntijaa

Kaksipäiväisen koulutustapahtuman teemana oli lastensuojelu ja koulu sekä asiakkaan osallisuus lastensuoje-lussa. Päivien pääluennoitsijana toimi yksi maamme johtavista sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoista, Tampe-reen yliopiston terveystieteen laitok-sen dosentti Matti rimpelä. Rimpelä esitelmöi hyvinvointioppimisesta ja kasvatusosaamisesta sekä esitteli miten hän uudistaisi kuntien toimin-toja lastensuojelusta lapsiperheiden tukemiseen.

- Lapsiperheet, lapset ja nuoret on kokonaan unohdettu kuntien palvelu-rakenneuudistuksesta. Valtiolla ei ole lainkaan kattavaa lapsi- ja nuorisopo-liittista strategiaa, vaikka näihin pal-veluihin käytetään tänä vuonna yli 10 miljardia euroa. Kukaan ei tiedä mitä tällä investoinnilla saadaan aikaan. Erityisesti on unohdettu heikoimmat eli lastensuojelun asiakkaiksi ajau-tuvat perheet, lapset ja nuoret. Las-tensuojelulaki tulisi kiireisesti uudis-

taa ja keskittää lastensuojelu vain tilanteisiin, joissa tulee harkittavaksi vanhempien, lapsen tai nuoren itse-määräämisoikeuteen puuttuminen, Rimpelä totesi.

Päivillä esiteltiin myös millä tavalla Pesäpuu ry ottaa lastensuojelunuo-ret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelun työmenetelmiä ja ammattilaisille annettavaa koulutusta sekä miten sijoitettujen ja huostaan-otettujen lasten vanhempia tuetaan Suomen Kasvatus- ja perheneuvonta-liiton koordinoiman valtakunnallisen voIKuKKIA -toiminnan avulla.

Laadukasta lastensuojelutyötä ei voida tehdä ilman asiakkaiden koke-musta kuulluksi tulemisesta. Lasten-suojelun toimivuutta selvittäneen työ-ryhmän mukaan toimiva lastensuojelu tarvitsee asiakkaiden ja lastensuoje-lun työntekijöiden aitoa kohtaamista ja riittävästi aikaa. Panostus ehkäise-vään ja perheille tarjottavaan varhai-seen tukeen on kustannustehokas ja

vaikuttava tapa kunnille puuttua las-tensuojelun kasvaviin ongelmiin.

Lastensuojelutoimenpiteet toteute-taan usein vasta siinä vaiheessa, kun on tarvetta turvautua järeämpiin kei-noihin.

- Tämä johtuu lastensuojelutyön ylikuormituksesta, ja maksaa paljon. Ennaltaehkäisevä työ olisi huomat-tavasti edullisempaa. Kaiken lisäksi paras ennaltaehkäisevä työ tehdään aivan muilla sektoreilla kuin lasten-suojelussa, kertoi Nuorten Ystävien avopalveluiden tulosaluejohtaja Harri Lintala Seinäjoelta.

- Yksi esimerkki mielestäni par-haasta ennaltaehkäisevästä työstä ovat riittävän pienet opetusryhmät kouluissa, Lintala jatkaa.

Ennaltaehkäisevä lastensuojelu-työ on laaja-alaista ja usean sektorin yhteistyötä, johon ei välttämättä edes liity sosiaalitoimen tai lastensuojelun panos.

- Samalla on kuitenkin turvattava laadukkaat sijaishuollon palvelut ja on oltava rohkeutta antaa asiakkaille itselleen avaimet oman elämänsä asiantuntijuuteen, Lintala toteaa.

Nuorten Ystävät järjesti tapahtu-man yhteistyössä Seinäjoen kaupun-gin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen alue-hallintoviraston kanssa.

Alueellisille lastensuojelupäiville Seinäjoen Framille kokoontui 22.–23. tammikuuta lastensuojelualan ammattilaisia keskustelemaan lastensuojelun ajan-kohtaisista haasteista ja teemoista.

33

Nuorten kannabiksen käyttö liittyy sosiaalisiin tilanteisiin

teksti LASSI KANGASLuoMA kuva SToCK.XCHNG

Kannabiksen käyttö on lisäänty-nyt viime vuosina samoin kuin sen kotikasvatus. Noin kymmenesosa 15-16 –vuotiaista on kokeillut kan-nabista ja 15-24 –vuotiaista noin 20%. Kokeilut ovat jonkin verran yleisempiä poikien kuin tyttöjen keskuudessa. Tutkijat ja poliisi nostavat erityisesti esille sen, että kannabiksen käyttö on sosiaalista toimintaa. ”Paukkuporukka” on yhteisö, jossa vietetään aikaa kysei-sen aineen parissa ja riippuvuus syntyy vahvasti tähän yhteisöön ja kannabiksen käyttötilanteisiin. Näin kannabiksesta vieroittumisesta olisi erityisen tärkeää löytää nuorelle uusia yhteisöjä, joiden toiminta-tavoissa päihteidenkäyttö ei olisi yhteisön pääasiallinen tarkoitus.

Kunnollista keskustelua ei käydäEHYT ry:ssä työskentelevä tutkija ja asiantuntija Jussi Perälä oli sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada anonyymejä vieroituspalveluita.

- Avunsaannin ongelmana on se, että jos menet kertomaan kannabik-sen käytöstä väärille ihmisille, siinä on vaarana, että asiasta tulee sellai-nen selkkaus, joka on itse asiassa pahempi kuin mitä aineen käytöstä aiheutuneet ongelmat, hän sanoo.

Perälän mukaan keskustelu on muutenkin Suomessa ohutta ja kah-teen ääripäähän lukkiutunutta.

- Keskustelun toinen osapuoli sanoo, että kannabiksen kokeilu ajaa väistämättä ongelmiin ja psy-koosiin. Kannabiksen puolustajat puolestaan vähättelevät aineen haittavaikutuksia, Perälä toteaa.

Jatkuva käyttö johtaa välinpitämättömyyteenNuoren kohdalla kannabiksen jatku-van käytön suurimpana haittavaiku-tuksena voidaan nähdä keskittymis-kyvyn heikkeneminen, lähimuistin huononeminen sekä arvostelu- ja aloitekyvyn heikkeneminen. Nämä ovat erityisen ongelmallisia vaiku-tuksia nuorelle, jonka pitäisi pystyä tekemään informoituja päätöksiä omasta tulevaisuudestaan ja esi-merkiksi hakeutua koulutukseen. Kannabista käytetään usein polt-tamalla ja näyttäisi siltä, että sen vaikutukset keuhkoihin ovat tupak-kaakin pahemmat, joskin asiaa on hankala tutkia, koska kannabis sekoitetaan usein tupakkaan.

Nuorten Ystävät, Oulun kaupunki, EHYT ry, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry, ESKO (Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa) –hanke, Lions I-piiri ja Poh-jois-Suomen Syöpäyhdistys ry järjes-tivät helmikuussa Oulussa seminaarin nimeltään Kannabisilmiö ja nuoret. Tilaisuudessa kuultiin poliisin, lääkärin, tutkijoiden ja käyttäjien kanssa työs-kentelevien näkemyksiä aiheesta.

34

Osaajia tarvitaan ylä- ja alavirralla

Nuorten Ystävien järjestämille alueel-lisille lastensuojelupäiville Seinäjoelle kokoontui tammikuun lopulla reilut 250 lastensuojelualan ammattilaista keskus-telemaan lastensuojelun ajankohtaisista haasteista ja teemoista. Ennaltaehkäi-sevä työ ja avomuotoiset palvelut olivat yksi päivien teemoista.

Dosentti Matti rimpelä alusti hyvinvoin-tioppimisesta ja kasvatusosaamisesta sekä esitteli miten hän uudistaisi las-tensuojelun toimintoja lastensuojelusta lapsiperheiden tukemiseen. Hän kuvasi mielestäni erittäin osuvasti korjaavan ja ehkäisevän työn haasteita tilanteella, jossa lapsia putoaa virtaan ja kaikki aut-tamisresurssit ohjataan alavirralle jotta mahdollisimman monta saataisiin pelas-tettua veden varasta. Jossain vaiheessa olisi kuitenkin välttämätöntä lähettää joku ylävirralle tekemään sillankaidetta, ettei enempää väkeä joutuisi veden varaan.

ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lastensuojelulaissa suunnitelmallista ja tavoitteellista lastensuojelun toimin-tamuotoa. Tavoitteena tuloksellisessa ehkäisevässä lastensuojelutyössä tulee olla se, että lapsen ja hänen perheensä ongelmat havaitaan ja niihin puututaan entistä varhaisemmin ja että lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti. Tätä voidaan osaltaan toteuttaa parantamalla viranomaisten yhteistyötä ja korosta-malla lastensuojelutyön suunnitelmalli-suutta sekä tehokkaiden avopalveluiden ensisijaisuutta.

ehkäisevän työn ja lastensuojelun avo-huollon palveluita puolestaan voidaan tarjota laajassa mittakaavassa ennen kuin niiden kustannukset ylittävät sijoi-tuksesta aiheutuvat kulut. Tämä ilmenee Lastensuojelun Keskusliiton yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tekemästä selvityksestä Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät?, jossa tarkastellaan millä tavoin lasten-suojelun kustannukset vaihtelevat riip-puen palvelumuodoista mitä lapselle tai hänen perheelleen tarjotaan. Antti Väi-säsen ym. tekemässä selvityksessä kus-tannuksia tarkastellaan viiden kuvitteel-lisen asiakastapauksen kautta. Kaikissa esimerkeissä ehkäisevän työn palveluilla selviävien polkujen kustannukset olivat korkeintaan 12 000 euroa. Ero vuoden laitossijoituksen kustannuksiin on toki dramaattisen suuri, ja kuten selvityk-sessä todetaan, vuoden laitossijoituksen hinnalla voidaan yksittäiselle perheelle tarjota intensiivistä perhetyötä jopa seit-semäksi vuodeksi.

Kokeneiden lastensuojelutyönteki-jöiden puute kunnissa on tunnustettu ongelma. Miten turvataan perheille asi-antunteva apu oikealla hetkellä oikealla tavalla. Onko sosiaalityöntekijöillä yhdessä muiden toimijoiden ja perheiden kanssa aikaa pysähtyä tekemään analyy-siä käytettävissä olevien resurssien tar-koituksenmukaisimmasta käytöstä?

Joskus oikeaa ammatillisuutta on tunnus-taa se tosiasia, että parasta preventiota on hyvä laitoshoito. Aina ei ole tarkoituk-senmukaista olla seitsemää vuotta per-hetyön asiakkuudessa.

Tarvitaan väkeä sekä ylä- että alavirralla.

Kirjoittaja toimii Nuorten Ystävien avopalveluiden tulosaluejohtajana.

HArrI LINTALA

Kolumni

35

KintastalopäiväOulun avopalvelukeskuksessa järjestettiin ensimmäinen Kintas-talopäivä 5.2.2013. Idea päivään syntyi syksyllä erään asiakkaan huokaisusta: ”voi, kunpa täällä joskus saisi olla koko päivän”.

Asiakkaan toiveesta työntekijät läh-tivät kehittelemään Kintastalopäi-vää, jolloin talo olisi koko päivän avoinna asiakkaille ja voitaisiin pitää erilaisia työpajoja, joihin asiakkaat voisivat osallistua vapaasti omien kiinnostustensa mukaan tai tulla talolle vain oleskelemaan toisten osallistujien kanssa�

Onnistunut ohjelmaAamukahvien jälkeen halukkaat jäivät keittiölle valmistelemaan lounasta ja leipomaan Runeber-gin torttuja� Ohjelmassa oli ulkoi-lua, pelejä ja piharakennuksessa oli mahdollisuus osallistua Star Wars -maratoniin� Ohjelmaan kuului myös Aamun filosohvit –kirjapiiri� Etenkin keittiöaskareet ja kirjapiiri olivat asiakkaiden suosiossa� Kirja-piiri otettiin sittemmin asiakkaiden toiveesta normaaliin ryhmätarjon-taan kuuluvaksi kuukausittaiseksi ryhmäksi�

Osallistujille tarjottiin lounaaksi paikan päällä tehtyjä jauhelihakeit-toa, vihreää linssikeittoa, foccac-cia-leipää sekä pizzaa� Iltapäivän

ohjelmistossa oli Musakorneria ja Tuunausta� Musakornerissa asi-akkaat pääsivät musisoimaan sekä pelaamaan Guitar Hero –musiik-kipeliä� Tuunauspajassa puolestaan tehtiin muun muassa unisieppareita ja sytykeruusuja�

Päivän päätti kuntoutusohjaaja Amira Bushnaiefin pitämä Rune-bergin puhe, jossa perehdyttiin huumorilla kansallisrunoilijamme elämään sekä kuuluisan tortun his-toriaan�

Tykkäsin!Kintastalopäivän tunnelma oli läm-min, iloinen ja kotoinen�

- Onko se tämä paikka vai nämä ihmiset, kun täällä on niin helppo olla ja nähdä muita ihmisiä? Täällä ei tarvitse jännittää ja on helppo jutella ihmisten kanssa, mitä en muualla uskaltaisi tehdä, pohti yksi päivän osallistujista�

- Huonoa oli se, että päivä kesti vain kolmeen� Parasta oli koko päivä, niin paljon kaikkea kivaa� Tuunaus oli kyllä tosi mukavaa ja Runebergin puhe� Oli kiva saada osallistua ruuan

teksti SAIJA LINNA kuva NuorTeN YSTäväT

laittoon� Päivä oli just jees, sellaista mitä oli toivonut, jatkoi toinen osal-listuja�

- Tykkäsin päivästä, vaikka olin-kin tosi väsynyt� Oli kiva vain olla ja jutella ihmisten kanssa� Saisi tulla jatkossakin tällaisia päiviä, kertoi puolestaan kolmas henkilö�

- Tykkäsin, olisi voinut pidem-päänkin olla� Ehdottomasti jatkoa näille� Oli kerrankin sellainen olo, ettei aika loppunut kesken� Monesti, kun tuntuu, että pääsee vauhtiin, niin onkin aika lopetella� Kaikki oli hyvää, mitä oli� Ruoka oli hyvä asia, kun oli koko päivän ohjelmaa, totesi neljäs osallistuja�

36

Valtioneuvosto esittää raha-automaattiavustusten jakopäätöksen siirtämistä STM:lleHallitus antoi eduskunnalle raha-automaattiavustuksia koskevan laki-esityksen 27. helmikuuta. Avustusten jakoehdotus valmistellaan lakieh-dotuksen mukaan entiseen tapaan RAY:ssä. Avustusten jakopäätös on siirtymässä valtioneuvostolta sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Muutos selkiyttäisi RAY-avustusten hakumenettelyä ja päätöksentekojär-jestelmää.

Lisäksi joistakin haku- ja valvontamenettelyyn liittyvistä määräajoista säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksen sijaan sosiaali- ja ter-veysministeriön asetuksella. Asetuksen sisältöä valmistellaan kevään aikana. Lakia sovellettaisiin vuodesta 2014 alkaen myönnettäviin RAY-avustuksiin. Joitakin osia uudesta laista tulee voimaan jo tänä vuonna, jos eduskunta saa lain valmiiksi kevään aikana. Esimerkiksi investointiavus-tusten vanhenemisaika alenee 30 vuodesta 20 vuoteen.

- RAY on ollut tiivisti mukana lakia valmistelleessa työryhmässä. Tule-vat muutokset ovat pääosin RAY:n linjausten mukaisia, avustustoiminnan johtaja Sisko Seppä kertoo.

RAY pitää järjestöt ajan tasalla muutoksista. Seuraa RAY:n verkkosi-vuja, Tukipotti-lehteä ja Avustusinfo-uutiskirjettä.WWW.rAY.FI

Toimintakeskus VillaVakka muutti MuhoksellaNuorten Ystävien vammaispalveluiden Muhoksella sijaitseva toimintakeskus Vil-laVakka on muuttanut osoitteeseen Poh-jolantie 59, 91500 Muhos.

Toimintakeskus VillaVakka tarjoaa tavoitteellista työ- ja päivätoimintaa sekä työvalmennusta palveluja tarvitseville asiakkaille. VillaVakassa asiakkaat har-joittelevat ryhmädynaamisin menetel-min työskentelyä keittiötöiden, puutyön, erilaisten kädentaitojen, ulkotöiden tai kiinteistönhoidon saroilla. Työtehtävät räätälöidään asiakkaan toimintakykyyn ja taitoihin sopiviksi. Puutöiden ja käden-taitojen ryhmissä valmistetaan erilaisia tilaus- ja myyntituotteita.

VillaVakassa toimii pieni tuotemyy-mälä, josta saa edullisesti esimerkiksi mukavia ja käyttökelpoisia lahjatavaroita.TerveTuLoA!

Nuorten Ystävien perhehoitopalvelut etsii Varsinais-Suomen alueelta

SIJAISPerHeITä Perheitä tarvitaan kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä pitkäaikaisiin että lyhytaikaisiin las-tensuojelun sijoituksiin.

Tarjoamme sijaisperheille PRIDE-valmennuksen ja vahvan ammatillisen tuen kuukausittaisten kotikäyntien, työnohjauksen, ryhmätoiminnan ja konsultaatiopalveluiden muodossa. Myös laki-sääteisen vapaan pitäminen mahdollistetaan.

Lisätietoja: perhehoidon sosiaalityöntekijä Riitta Laasi, p. 050-5263 968, [email protected].

Katso lisätiedot ja täytä hakulomake osoitteessa www.nuortenystavat.fi/tyopaikat.

Nuorten Ystävät on vuonna 1907 perustettu sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka keskustoimisto sijaitsee Oulussa. Järjestön omistama liike-toimintakonserni tuottaa valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja. Jär-jestökonserni työllistää n. 650 työntekijää, jotka toimivat lasten ja nuorten, mielenter-veys- ja päihdekuntoutujien, vammaisten sekä heidän perheidensä hyväksi.

WWW.NuorTeNYSTAvAT.FI

37

Ystäviltä kuultua

Liity Nuorten Ystävien kannattajajäseneksi!

Kannattajajäsenyy-den vuosimaksu on 10 euroa ja liittyessäsi kannat-tajajäseneksi saat l i i t tymislahjana Nuorten Ystävien laadukkaan T-pai-dan. Kannattajajäsenmaksut kanavoidaan vuosit-tain Taikasauva-toiminnan kautta kannattajajäsen-ten toivomiin kohteisiin. Liity kannattajajäseneksi osoitteessa: WWW.NuorTeNYSTAvAT.FI

Nimityksiä Nuorten Ystävillä

PIrITTA AKuJärvI aloitti vastaavana työhön-valmentajana Klubitalo Roihulassa Rovaniemellä 7.1.2013. Aikaisemmin Akujärvi on työskennel-lyt erilaisissa sosiaali- ja työvoimahallinnon työtehtävissä työvoima-neuvojana, sosiaalityönte-kijänä sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana Inarin kunnassa.

rIITTA LAASIaloitti perhehoitopal-veluiden perhehoidon sosiaalityöntekijänä Turussa 1.2.2013. Laasi vastaa Nuorten Ystävien perhehoitopalveluiden Varsinais-Suomen yksikön toiminnan käynnistömisestä sekä käytännön toiminnasta. Nuorten Ystäville Laasi tuli Lausteen Perhekun-toutuskeskuksesta.

Järjestöneuvos Marja Irjalalle Pohjois-Pohjanmaa-palkinto

eveLIINA MArKuS aloitti Pohjolakodin sosiaalityöntekijänä 7.1.2013. Markuksen tehtävänä on vastata lastensuojelupalvelui-den palveluohjauksesta, asiakkuuksiin liittyvästä viranomaisyhteis-työstä, suunnitelman mukaisen asiakastyön koordinoinnista sekä muusta lastensuojelun sosiaalityöhön liitty-västä asiantuntijatyöstä. Aikaisemmin Markus on toiminut sosiaali-työntekijänä avohuol-lossa Oulun kaupungin lastensuojelupalvelussa.

AuLIS KoKKo aloitti Nuorten Ystävät –kiinteistöt Oy:n kiinteis-töpäällikkönä 2.1.2013. Kokko vastaa Nuorten Ystävien kiinteistöomai-suuden hallinnoinnista, kiinteistöjen peruskor-jaus- ja uudisrakentami-sesta sekä budjetoinnista. Aikaisemmin ammatil-taan rakennusinsinööri oleva Kokko on toiminut Kempeleen kunnan Tila-palveluissa palvelualue-päällikön tehtävissä.

HeLI KurvINeN aloitti työhönvalmenta-jana Klubitalo Roihulassa Rovaniemellä 7.1.2013. Aikaisemmin Kurvi-nen on työskennellyt Rovaniemen kaupungin vammaispalveluissa asumispalvelujen ja työtoimintojen erilaisis-sa työtehtävissä sekä Kehitysvammaisten Tukiliiton Lapin aluesih-teerinä.

JAANA roSSIon nimitetty työhönval-mentajaksi Rovaniemen Klubitalolle 7.1.2013 alkaen. Aiemmin Rossi on toiminut Taitoprofiilit/StaffEdu Oy:ssä koulut-tajana ja työhönvalmen-tajana Pohjois-Suomen alueella.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus on myöntä-nyt Pohjois-Pohjanmaa-palkinnon järjestöneuvos Marja Irjalalle tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyväksi.

Marja Irjala toimi Nuorten Ystävät ry:n toimin-nanjohtajana ja pääsihteerinä yli 20 vuoden ajan. Pohjois-Pohjanmaa-palkinto myönnetään Pohjois-Pohjanmaan hyväksi tehdystä elämäntyöstä tai sellaisesta työstä, joka on tehnyt Pohjois-Pohjan-maata tunnetuksi ja vahvistanut sen identiteettiä.

Marja Irjala jäi vuoden lopussa eläkkeelle Nuor-ten Ystävät ry:n pääsihteerin tehtävästä.

- Palkinto olisi mielestäni kuulunut Nuorten Ystäville. Minua tässä on jo huomioitu. Olen saa-nut järjestöneuvoksen arvon, ritarimerkin ja Oulun läänin vaikuttajanainen tunnustuksen.

Pääotsikko 3, nega

38

Lastensuojelupalvelutp� 044 7341 627Vammaispalvelut p� 044 7341 882Mielenterveyspalvelutp� 044 7341 563Perhekuntoutuspalvelutp� 044 7341 627Sosiaalinen työllistyminenp� 044 7341 862 Opetuspalvelutp� 044 7341 703

Lastensuojelupalvelut » Koulukoti Pohjolakoti, Muhos » 8 sijaishuollon alueellista yksikköä

tai perhekotia eri puolilla Suomea » Opetus » Perhehoitopalvelut » Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut » Avopalvelut

Vammaispalvelut » Asumispalvelut, Muhos, Oulu, Imatra

ja Turku » Sijaishuollon palvelut » Opetus » Erityistuki » Työ- ja päivätoiminnat » Avopalvelut » Koulutuspalvelut

Mielenterveyspalvelut » Kintas-toiminta tarjoaa mielenter-

veyskuntoutusta 18 – 30-vuotiaille nuorille aikuisille. Palvelu toteute-taan avokuntoutusjaksona, Oulu.

» Resiina järjestää mielenterveys-kuntoutujien työhönvalmennusta Oulussa ja lähikunnissa.

» MIEPÄ-kuntoutus on avokuntoutusta kaksoisdiagnoosiasiakkaille, joilla on päihdehäiriö ja samanaikainen muu mielenterveyden häiriö, Oulu.

Perhekuntoutuspalvelut » Perhekuntoutuspalvelut ovat kun-

touttavia palveluja lapsiperheille. Perhekuntoutuspalveluja tarjoavat Polokka-perhekuntoutus Muhoksella ja perhekeskus Väliporras Oulussa. Pal-veluja ovat perhekuntoutus, vanhem-muuden arviointi, avokuntoutus sekä

Palvelunohjaustarvittaessa päihdeperhekuntoutus. » Työmuotoja ovat perheen tarpeisiin

vastaavat lasten ja vanhempien yksilö- ja ryhmätoiminnot, perhe- ja verkostopalaverit ja yhteistyö perheen läheisten sekä viranomaisten kanssa.

Sosiaalinen työllistyminen » Nuorten Ystävien Klubitalot toimivat

matalan kynnyksen kohtaamis-paikkoina ja tarjoavat mielekästä tekemistä arkeen. Klubitalot tukevat jäseniään yksilöllisten jatkopolkujen löytämiseksi avoimille työmarkki-noille.

» Kohderyhmänä oavt henkilöt joilla on esim. ja mielenterveyden ongelma, neurologinen vamma tai pitkäaikaissairaus, kehitysvamma, liikuntavamma, aistivamma tai mikä tahansa piirre, joka vaikeuttaa pää-syä työelämään.

Avopalvelut » Avopalvelujen tavoitteena on tukea

lasta, nuorta tai aikuista ja hänen perhettään sekä muuta verkostoa omassa toimintaympäristössään niin, että arki kotona, koulussa, työssä jne. sujuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on näin vähentää laitos- tai asumispalvelujen tarvetta.

» Tavoitteena on myös tehostaa lapsen, nuoren tai aikuisen ohjau-tumista palveluihin, jotka tukevat hänen kuntoutumistaan ja vastaavat yksilöllisiin tuen tarpeisiin.

» Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, päivähoidossa, koulussa ja työpaikalla.

www.nuortenystavat.fi

Kemijärvi Rovaniemi

Tornio

Oulu Muhos

Iisalmi Vaasa

Seinäjoki

Turku Helsinki

Imatra

Lapinlahti

Kajaani

Tampere

KeSKuSTAN PoHJoIS-PoHJANMAAN PIIrI www.keskusta.fi ouLuJoeN SeurAKuNTA Puh. 08-531 3500 TeKNoveNTure MANAGeMeNT oY TYrNäväN KuNTA www.seutunappi.fi ”jos välität, et välitä”

39

Saatko lehden?Nuorten Ystävät -lehti lähetetään maksuttomana jäsenetuna Nuorten Ystävät ry:n jäsenille ja kannattajajäsenille, Nuorten Ystävien kunta-asiakkaille, yhteistyökumppa-neille sekä lehdessä ilmoittaville tahoille� Lehti tiedottaa Nuorten Ystävien toimin-nasta� Lehteen kirjoittavat lasten ja nuorten kanssa työskentelevät eri alojen ammat-tilaiset, tutkijat sekä Nuorten Ystävien toiminnan piirissä olevat asiakkaat� Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa�

TilaajapalveluNuorten Ystävät / Viestintäpalvelut Anu Isoaho, p. 044-7341 537, [email protected]

Tilaus ja osoitteenmuutos Tilaan Nuorten Ystävien lehden

Vuosikerta 45 €/vuosi

Teen osoitteenmuutoksen

Tilausosoite • Osoitteenmuutoksessa vanha osoite

Tilaajan nimi

Ammattinimike

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

Laskutusosoite, jos eri • Osoitteenmuutoksessa uusi osoite

Yhteyshenkilön nimi

Yhteisö

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Sähköposti

LEIKKAA JA POSTITA

ViestintäpalvelutTorikatu 28Tunnus 500944690003 Oulu

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Taikasauva-toimintaa tukemassa ovat seuraavat yritykset ja yhteisöt

nuorten ystävät lehti 1-2013

Documents