Tässä numerossa mm:

1/20

08

Venäläiset

Grafeenista

Pelottavan

Geeninäyte

Venäläisetkaappasivat kemikaalien itäkuljetukset

Grafeenistaratkaisu uuteen elektroniikkaan?

Pelottavanpieni nanohiukkanen

Geeninäyteviskillä ja muita kemian kotikokeita

*REACH (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals)

Helsinki International Congress on Chemical Safetyat Helsinki Fair Centre20-22nd of May 2008www.hiccs2008.eu

Uudet ratkaisut ja kansainvälinen näkökulma reach:iin

*

Helsinki Fair Centre-22nd of May 2008

ww.hiccs2008.eu

Ilmoittautuminen alkaa 1.2.2008

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

SISÄLLYS

4

6 Venäläiset kaappasivat kemikaalikuljetukset Juha Granath

10 Tätä mieltä Osaajat ja osaamisen tarinat esiin Merja Vuori

12 Maailman ohuin materiaali kiehtoo tutkijoita

Grafeenistako uuden elektroniikan avain? Jari Koponen

32 It-teollisuus ympäristöaikaan Piilaaksossa vihertää Raija Rapo

35 Terveyttä luonnonmarjoista Arja-Leena Paavola

36 Sydämen asialla Arja-Leena Paavola

38 Luonto on oiva kemian opettaja Klaus Sippel, Judit Csikos ja Maija Aksela

40 Ulkomailta

42 Keemikko Puhuu enkelten kielellä

43 Ciba ja VTT kehittämässä Painettua elektroniikkaa Päivi Ikonen

44 Kokouksia•Tapahtumia•Reach-tietoaamerikkalaisittain•Kemianteollisuuden tulevaisuusfoorumi

Kimmo Heinonen

46 Julkaisuja

Sinileväkukinnoista on tullut jokake-säinen riesa Suomenlahden rannoilla. Osasyy massiivisiin esiintymiin on lajien välinen kemiallinen sodankäynti, osoit-taa tuore väitöstutkimus. (s. 30)

AD

R-H

aanp

ää

Vaarallisten aineiden itäkuljetukset ja kuljetusten turvallisuus ovat siirtyneet pitkälti venäläisiinkäsiin.OululainenADR-HaanpäävastaakilpailuunPietariinperustamansatytäryhtiön avulla. (s. 6)

Gar

y M

eek,

Geo

rgia

Tec

h

Hiilitekisentaas.Maailmanohuinmate-riaali grafeeni innostaa tutkijat huimiin tulevaisuudenkuviin. Professori Walt de Heeresitteleegrafeenistavalmistettuakoetransistoria. (s. 12)

Tuul

ikki

Hol

opai

nen

Nanoteknologia kehittyy nopeasti, mut-ta alan riskien tutkimus laahaa kym-menen vuotta jäljessä. Tätä mieltä on Työterveyslaitoksen professori Kai Sa-volainen, joka vaatii valtioneuvostolta linjausta nanoturvallisuuteen. (s. 24)

14 Ajankohtaista Veden varassa Päivi Ikonen 16 Uutisia

•Kemikaalipuistojen turvallisuudesta uusi opas•Nano-osaajaBeneqpinnoittaa lasit ja korut•HelsinkihaastaaLahden muovialan messupaikkana•Kemianvilliyövetituhannet Heurekaan

24 Näkymätön uhka

Nanohiukkanen Jari Koponen

28 Suomen kodeissa kokeillaan Ohmimakkaraa ja myyränpelättejä Miika Vähämaa

30 Sinilevien sota Arja-Leena Paavola

47 Henkilöuutisia •TimoLappalainen kansainvälistääSuomi-ikonia•SirpaJalkanensaiÄyräpään palkinnon

52 Tulevia tapahtumia

53 Seurasivut

56 Ksenonit•Heini

Suom

en Y

mpä

ristö

kesk

us

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S

”Tuhansia töitä, valvottuja öitä Viikkoja tiellä, saan asfalttia niellä Silmiä painaa, ei uni anna lainaa...”

Näin tiivistävät iskelmänikkarit Esa Nieminen ja Juha Tapaninen rekkakuskin raskaan ja vastuullisen arjen, josta romantiikka on nor-

maalioloissakin kaukana. Kuvitellaanpa lastiksi 30 tonnia herkästi syttyvää polttonestettä ja rat-

tiin väsynyt, kielitaidoton ja kouluttamaton rahtari, joka ajaa ylipitkää vuo-roa ylilastissa, kulahtaneella kalustolla ja väärennetyin luvin. Liukas tie, hetken herpaantuminen, vastaan tulossa bussillinen nuoria luokkaret-keläisiä.

Kauhuskenaario, kenties – mutta silti mahdollinen päivänä minä hy-vänsä. Suomen maanteillä kulkee joka päivä satoja rekka-autoja, joiden lastina on herkästi räjähtäviä, syttyviä, syövyttäviä tai myrkyllisiä aineita, vuosittain toistakymmentä miljoonaa tonnia. Joka vuosi vaarallisten ai-neiden kuljetuksissa sattuu myös onnettomuuksia. Ehkä on pikemminkin hyvää tuuria, että suuronnettomuuksilta on tähän asti vältytty.

Kova kilpailu kuljetusalalla on johtanut tilanteeseen, jossa urakoiden hintoja painetaan alas keinolla millä hyvänsä, pahimmillaan turvallisuu-den kustannuksella. Erityisen riskialttiita ovat vaarallisten aineiden itäkul-jetukset, joista suurimman osan hoitavat nykyisin venäläisyhtiöt. Puut-teita on sekä kaluston tasossa että kuljettajien turvakoulutuksessa, to-distavat asiantuntijat toimittaja Juha Granathin artikkelissa. Tilannetta eivät paranna hermoja kiristävät jonot, tolkuton byrokratia ja rajan takana rehottava korruptio.

Suomalaiset kuljetusyhtiöt ovat joutuneet hankalaan välikäteen. Miten taata kuljetusten turvallisuus hintatietoisten asiakkaiden kilpailuttamilla taksoilla? Säästöt palkkakustannuksissa houkuttavat käyttämään venä-läisiä kuskeja. Suomalaisyhtiöt ovat perustaneet tytäryrityksiä Venäjälle samaan aikaan, kun venäläiset ovat ostaneet suomalaisfirmoja.

Suuri vastuu kuljetusten turvallisuudesta kuuluu kuljetusyritysten asiakkaille, vaarallisia aineita valmistaville, vieville ja tuoville yhtiöille. Kilpailu on kovaa, mutta hämmästyttävältä tuntuu, jos hinnan annetaan ajaa turvallisuuden edelle näin kriittisessä kohdassa. Suomalaiset ke-mian yritykset investoivat huomattavia summia ympäristönsuojeluun ja turvallisuuteen. Toiminnan kokonaisturvallisuuden määrittelee kuitenkin ketjun heikoin lenkki, ei vahvin.

Sekä kuljetus- että asiakasyhtiön ylle lankeaa raskas varjo, jos on-nettomuuden taustalta paljastuu piittaamattomuutta turvamääräyksistä. Positiivinen ajattelu tai pään työntäminen pensaaseen eivät auta. Parempi on kysyä hyvissä ajoin: Kuka autoani ajaa? Kuka tuotteitani kuljettaa?

Kuka ajaa?Vol.35Coden:KMKMAAISSN0355-1628

Toimitus •Redaktion•OfficePohjantie 3, 8. kerros, FIN-02100 Espoo puh. 020 729 0520faksi 020 729 0521e-mail toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-chiefDI Leena Laitinen 020 729 0522, 040 577 8850e-mail leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimittaja • Redaktör • Editor Päivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 03 714 1614e-mail taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 020 729 0524e-mail irja.hagelberg@kempulssi.fi

Ilmoitukset• Annonser • Advertisementse-mail ilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerArja Sipilä 040 827 9778e-mail arja.sipila@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer •Subscriptionspuh. 020 729 0520, faksi 020 729 0521 e-mail tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 80 euroa, muut maat 120 euroaKouluille 40 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 80 euro, övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 10(special issue 5/2008 EUR 15)

OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309e-mail toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, 8. kerros FIN-02100 Espoo puh. 020 729 0522e-mail leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto •Redaktionsråd•EditorialBoardToimitusjohtaja Saara Hassinen, Suomen Bioteollisuus FIBProfessori Maarit Karppinen, TKKPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiAkatemiatutkija Jan Lundell, Helsingin yliopistoTutkimuskeskuksen johtaja Ilkka Pollari, Kemira OyjDI Leif Ramm-Schmidt, Chemitec Consulting Oy Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Painos • Upplaga • Printing order 5 400 Forssa 2008Forssan KirjapainoISO 9002

5

KATSO ja TILAAKemia-lehden uutiskirje:

www.kemia-lehti.fi

kaappasivat kemikaalikuljetukset

Venäläiset

Venäläisyhtiöt ovat vallanneet valtaosan Suomesta Venäjälle suuntautuvista vaarallisten aineiden kuljetuksista. Kuljetusten turvallisuus on samalla monen mielestä pudonnut alle arvostelun.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 16

Juha Granath

Helsingin satamista lähtee vuosittain noin 30 000 rekkaa, jotka on merkitty vaarallis-ten aineiden kuljetusten vaatimilla orans-sikilvillä ja lipukkeilla. Yhä useammin auton ovessa komeilee kyrillisin kirjaimin venäläisfirman nimi ja rekisterilaatoissa Venäjän tunnukset.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton Jorma Luukkanen seu-raa Länsisataman portilla junnaavaa rekkaliikennet-tä: yksi tulee tyhjänä, toi-nen lähtee täytenä. AKT:n ulkomaankuljettajien pu-heenjohtajana Luukkanen tuntee niin suomalaisten kuin venäläisten kuskien tavat.

”Olen nähnyt, kun venäläinen kuljettaja repii ensimmäisellä parkkipaikalla vaaral-listen aineiden kuljetusta osoittavat merkit autostaan ja jatkaa sitten matkaansa. Syy-nä on, että hänen lupansa eivät ole kun-nossa.”

Katastrofikäynnisti turvatoimetEuroopan tuhoisin rekkaon-nettomuus sattui vuonna 1978 Espanjassa Tarragonan kau-pungissa. Propaanikaasua kuljettanut säiliöauto räjähti lä-hellä leirintäaluetta, ja laajalle alueelle sinkoutunut palava kaasu surmasi 216 ihmistä.

Suuronnettomuuden jälkeen vaarallisten aineiden kuljetus-ten turvallisuutta Euroopassa alettiin parantaa tiukin lakipy-kälin.

Viranomaisten mukaan venäläiskuskien turvakoulutuksessa on pahoja puutteita. Vaarallisten aineiden tiekuljetusta sääte-lee kansainvälinen ADR-sopimus. Se edel-lyttää kuljettajalta kahdeksan päivän kou-lutusta ja hyväksyttyä loppukoetta. Jorma Luukkasella lupa on mutta monella kol-legalla ei.

”Uskallan sanoa, että venäläisfirmojen kuski-en koulutus ei ole ajan ta-salla. He uskaltavat ottaa riskin, koska rikkomusten seuraamukset Suomessa ovat mitättömiä. Pienet sa-kot ja matka jatkuu.”

Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta lähtevät vaarallisia aineita kuljettavat re-kat ohjataan merkittyjä reittejä Länsi- ja Itäväylän kautta Kehä ykköselle. Sieltä venäläiset ottavat suunnan kohti itärajaa. Matkalla poliisi ratsaa, jos ehtii. Useim-miten ei ehdi.

”Venäläisfirmojen kuskien koulutus ei ole ajan tasalla.”Jorma Luukkanen, AKT

Scan

stoc

kpho

to

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 7

Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Jari Löppönen myöntää, että liikennevalvon-ta jää pintaraapaisuksi.

”Pääkaupunkiseudulla tehdyissä ratsi-oissa suurimmat ongelmat ovat Helsingin satamista tulevissa itärekoissa. Puuttei-ta löytyy niin kuskien turvallisuuskoulu-tuksessa kuin autojen turvakalustossa. Jos kuskilta puuttuu ADR-koulutus, rekka jää siihen ja lähtee vasta kelvollisen kuskin saavuttua paikalle.”

”Huomautettavaa on myös venäläisrek-kojen ajo- ja lepoaikojen noudattamises-sa, lastien kiinnityksissä ja autojen tekni-sessä kunnossa. Liikkuva poliisi tarvitsi-si erikoisyksikön valvomaan vaarallisten aineiden kuljetuksia. Tavallinen poliisi ei hoksaa kaikkea, ministeriöissä ei tiedetä tarpeeksi eikä syyttäjäkään ymmärrä kaik-kea. Kokonaisnäkemys puuttuu.”

Venäläisillä jo 70–80 prosenttia

Vuonna 2006 Suomen maanteillä kuljetet-tiin 14,3 miljoonaa tonnia vaarallisia ai-neita. Määrästä noin 400 000 tonnia vie-tiin suomalaisten raja-asemien kautta Ve-näjälle.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry:n laskelmien mukaan kaikista Venä-jälle suuntautuvista vientikuljetuksista 90 prosenttia on siirtynyt venäläisyhtiöille. Skalin ulkomaanliikenteen johtajan Antti Seppälän mukaan venäläiset ovat viime vuosina vieneet valtaosan myös vaarallis-ten aineiden kuljetuksista.

”Arvioisin, että venäläiset hoitavat 70–80 prosenttia maidemme välisistä VAK-kuljetuksista.”

Seppälä on silminnähden suivaantunut alalla tapahtuneista muutoksista. Kyse ei ole kustannuksista vaan byrokratiasta.

”Venäjä vaatii suomalaisilta kuljetus-yrityksiltä erityislupia, jotka ovat vastoin kansainvälistä ADR-sopimusta. Tästä ai-heutuva byrokratiaralli tekee suomalaisyh-tiön toiminnan siellä lähes mahdottomak-si. Tietysti rekkajonot rajalla heikentävät kaluston hyötykäyttöä, mutta syy mene-tettyihin kuljetuksiin on venäläisten byro-kratia. Olemme yrittäneet vaikuttaa asiaan jo vuosia, mutta tuloksetta.”

VAK-kuljetusten siirtyminen venäläis-firmoille on suomalaisille kemian alan yrityksille kiusallista. Turvallisuus on Suomessa imagoasia. Venäläisyritysten toimintaan liitetään usein harmaa talous,

”Olen omin silmin nähnyt, kun venäläinen kuljettaja repii ensimmäisellä parkkipai-kalla vaarallisten aineiden kuljetusta osoittavat merkit autostaan ja jatkaa sitten matkaansa”, sanoo AKT:n ulkomaankuljettajien puheenjohtajana Jorma Luukkanen.

”Venäjä vaatii suomalaisilta kuljetusyrityksiltä erityislupia, jotka ovat vastoinkansainvälistäADR-sopimusta.”Antti Seppälä, Skal ry

Happoja ja polttoaineitaSuomen maanteillä kuljettiin vuonna 2006 noin 14 miljoonaa tonnia vaaral-lisia aineita. Määrä kasvaa vuosittain muutaman prosentin.

Noin 60 prosenttia vaarallisista ai-neista on polttonesteitä. Syövyttävät aineet ovat toiseksi suurin ryhmä, noin 20 prosenttia koko määrästä. Syövyt-tävistä aineista eniten kuljetetaan rik-kihappoa, kloraatteja, natriumhydroksi-dia ja vetyperoksideja.

Juha

Gra

nath

kuljettajien väärennetyt ADR-luvat, pienet palkat sekä rekkojen puutteellinen turva-varustus.

Kemira-konsernin Kemira Pulp & Pa-per, Kemira Water ja Kemira Coatings vievät vuosittain Venäjälle tuhansia ton-

neja valkaisu- ja vedenpuhdistuskemikaa-leja sekä maaleja. Logistiikkajohtaja Jari Grönlundin mukaan Kemira käyttää itä-kuljetuksissaan pääosin suomalaisia kes-kisuuria kuljetusliikkeitä.

”Tuotteemme vaatii erikoiskalustoa, jota venäläisillä kuljetusliikkeillä ei ole. Jois-sain tapauksissa venäläiset asiakkaamme noutavat itse tavaran tuotantolaitokseltam-me. Silloin saatamme heidät lastauspaikal-le ja valvomme työt. Suomalaiset vakio-kuljettajamme hoitavat lastaukset itse.”

Suomalainen nimi,venäläinen kuski

Vaikka vaarallisia aineita kuljettavan re-kan ovessa vielä seisoisikin suomalainen nimi, se ei takaa, että rattia kääntää suo-malainen kuski. Viime vuosina venäläiset

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 18

ovat ostaneet suomalaisfirmoja ja suoma-laiset kuljetusliikkeet perustaneet tytäryh-tiöitä Venäjälle.

ADR-Haanpää Oy on suurin nestemäis-ten kemikaalien logistiikkapalvelujen tar-joaja Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa. Firman varatoimitusjohtaja Timo Yliuntinen kertoo, että yhtiön omistaa Lontooseen rekisteröity pääomasijoitus-yhtiö Pamplona Capital Management, jos-sa on sijoittajina muun muassa venäläisiä yhtiöitä.

ADR-Haanpäällä on ollut tytäryhtiö Pietarissa kolme ja puoli vuotta. Yritys on rekisteröinyt sinne 15 autoa, ja tytäryhtiön palkkalistoilla on parikymmentä venäläis-tä kuskia. Uudelleenjärjestelyjen taustalla on kuljetusalalla vallitseva kova kilpailu.

Arkipäivää on, että hintoja poljetaan alas myös turvallisuuden kustannuksel-la. Timo Yliuntinen vakuuttaa, että ADR-Haanpään venäläiskuskit ovat saaneet tar-peellisen turvakoulutuksen.

”Ainoa ongelma on kuskien kielitaito, mutta pyrimme esimerkiksi lastauksissa auttamaan heitä kaikin tavoin. Venäläis-kuljettajat ajavat kuitenkin suurimman osan samoja reittejä samojen asiakkaiden luokse, joten ei siinä suurempia riskejä ole.”

”Kaikki automme kulkevat ADR-Haan-pään väreissä, ja koko kalustomme on län-simaista tasoa. Yhtiöllämme on Suomessa liikenteessä noin 150 autoa, ja yhteensä koko konsernissa on noin 400 yhdistel-mää. Toiminta-alueemme on koko Eu-rooppa.”

”Alalla löytyy toimijoita laidasta lai-taan. Me toimimme lakien ja asetusten mukaan”, Yliuntinen vakuuttaa.

Suomen ja Venäjän välisten neljän ra-ja-aseman Vaalimaan, Nuijamaan, Imat-ran ja Niiralan kautta itään menee viitisen-kymmentä vaarallisia aineita kuljettavaa rekkaa vuorokaudessa. Itäisen tullipiirin ylitarkastajan Timo Taipaleen mukaan jokaisella raja-asemalla on vaarallisille kuljetuksille erikoistarkastajansa.

”Venäläisfirmojen kalusto on osittain uutta, mutta paljon on myös länsimaista uitettuja vanhoja autoja. Kuntovalvonnan tehoiskut ovat paljastaneet venäläisissä VAK-kuljetuksissa vakavia puutteita: on

jarruongelmaa, turvakalusto ei täytä mää-räyksiä, ja myös kuljettajien turvakoulutus on liian usein vajavainen.”

”Laiminlyönneistä pitäisi rangaista ko-vemmin. Nyt toistuvista rikkeistä seuraa kuljettajalle vain henkilökohtaisen viisumin menetys. Se ei riitä. Venäläisfirmoilla riittää uusia kuljettajia kärynneiden tilalle.”

Suuronnettomuudenriski kasvaa

Suomen ja Venäjän välillä kuljetettavien vaarallisten aineiden määrän arvioidaan kasvavan vuodessa jopa kymmenen pro-

”Kuntovalvonnan tehoiskut ovat paljastaneet venäläisissä VAK-kuljetuksissavakavia puutteita.”Timo Taipale, Itäinen tullipiiri

Onnettomuuksiasattuu joka vuosiLiikenne- ja viestintäministeriön vii-meisin vaarallisten aineiden kulje-tuksissa sattuneiden eli ns. VAK-on-nettomuuksien tarkastelukausi on vuosien 1997 ja 2002 välinen aika. Onnettomuuksia sattui yhteensä 60.

Vuosi VAK-onnettomuuksia1997 81998 141999 52000 92001 152002 9

Viime vuosina VAK-ajoneuvot ovat kolaroineet kolmesta pariinkymme-neen kertaan vuodessa. Puolessa onnettomuuksista vaarallista kemi-kaalia vuotaa ympäristöön yli tuhat litraa.

AD

R-H

aanp

ää

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 9

senttia. Se merkitsee, että maamme maan-teillä ja raja-asemien kilometrien pitui-sissa rekkajonoissa on yhä enemmän rä-jähdysaineita, kaasuja, myrkkyjä sekä tartuntavaarallisia ja syövyttäviä aineita. Tämä merkitsee myös suuronnettomuus-riskin kohoamista.

ADR-Haanpään pietarilaisen tytäryh- tiön autoilla on venäläiset liikennevakuu-tukset. Yliuntisen mukaan niiden kor-vausvastuut ovat onnettomuuden sattuessa samat kuin suomalaisilla liikennevakuu-tuksilla. ”Yhtiöllämme on toiminnan vas-tuuvakuutus, jonka piiriin myös venäläiset autot kuuluvat.”

Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry:n johtaja Antti Seppälä pitää täysin mahdollisena, että Espanjassa yli 200 uhria vaatineen katastrofin tapainen on-nettomuus voi sattua Suomessakin. Skal ehdottaa VAK-lakiin lisäystä, joka vä-hentäisi kuljetusyritysten vastuuta suur-onnettomuuden sattuessa.

”Mallina voisi olla öljysuojarahasto, jon-ka varat kerätään öljyä maahantuovilta yh-tiöiltä. Rahasto korvaisi vahingot tapauk-sissa, joissa aiheuttaja jää tuntemattomak-si tai korvaukset kohoavat niin suuriksi, että aiheuttaja ei pysty niitä korvaamaan. Tällaista järjestelmää, jossa käyttäjäteol-

ADR-Haanpäänkokokalustoonyhtiön mukaan länsimaista tasoa. Tällaisella autolla viedään vaaralli-sia kemikaaleja itärajan ylitse.

Kuljettajat koulun penkilläADR-sopimus (European Agreement concerning the In-ternational Carriage of Dangerous Goods by Road) on sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekulje-tuksista. Sopimuksessa on määritelty eri osapuolten vas-tuut ja velvollisuudet kuljetuksen aikana. ADR-sopimuk-seen ovat liittyneet lähes kaikki Euroopan valtiot.

Kuljettajilta vaaditaan ADR-ajolupa, mikäli he kuljet-tavat vaarallisia aineita yli sallittujen vähimmäismäärien. Ajoluvan saaminen edellyttää koulutusta ja hyväksytysti suoritettua loppukoetta. Lupa myönnetään viideksi vuo-deksi. Se on voimassa sekä kotimaisissa että kansain-välisissä kuljetuksissa.

ADR-peruskurssi kestää neljä päivää, säiliökurssi kak-si ja täydennyskurssi kaksi päivää.

lisuus olisi mukana, pitää harkita myös maantiekuljetusten ympäristövahinkojen korvaamisessa.”

Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Hannu Vornamo ei innostu ideasta, jos ei sitä heti tyrmääkään.

”Rahastoon pitäisi saada mukaan kaik-ki osapuolet tiepiirejä myöten. Mielestäni ennaltaehkäisy on tehokkain tapa vaikut-taa turvallisuuteen.”

”Uhkakuvia luovat kilpailun häviämi-nen ja ulkomaalaisten firmojen kuljet-tajien ammattitaito ja kaluston taso. Pa-remman turvallisuuden saavuttamiseksi tarvitsemme niin teollisuuden, kuljetus-yritysten kuin viranomaisten saumatonta yhteistyötä.”

Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosen toimittaja Yleisradiossa.

juha.granath@yle.fi

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

TÄTÄ MIELTÄ

Yli KAKSiKYMMENTÄ vuotta kemian-teollisuuden viestinnän tehtävissä antaa taustaa tarkastella alan kehitystä samoin kuin viestinnän virtauksia. Ainutlaatuisen tilaisuuden tähän toi Tekniikan museon uu-den kemianteollisuuden näyttelyn suunnit-telu ja rakentaminen. Kemiaa koko elämä -näyttely avattiin marraskuussa 2007.

MiSTÄ KAiKKi AlKOi? Tuoreena Ke-mian Keskusliiton tiedottajana sain 1980-luvulla tehtäväkseni osallistua Tekniikan museon kemian osaston uudistamiseen. Kemianteollisuus oli tuolloin lunastanut paikkansa Suomen kansantaloudessa. Vienti veti, ja yritykset kansainvälistyivät. Ala ansaitsi foorumin, jolle sen syntyvai-heet ja teknologiset ratkaisut saataisiin esiin.

Onneksemme kemianteollisuuden histo-riikki Tervanpoltosta teollisuudeksi oli Ah-ti Haapaniemen kirjoittamana ilmestynyt Kemia-lehdessä 1983. Tältä pohjalta syn-tyi pienen tiimin tiiviinä yhteistyönä Kemian osasto. Näyttelyssä esiteltiin kemianteolli-suuden eri toimialat synty- tai perustamis-ajankohtansa mukaisessa järjestyksessä.

Kävijä saattoi aloittaa kierroksensa saip-puan ja viinan valmistuksesta, edetä sal-pietarista räjähdysaineisiin ja tutustua kynttilän valmistukseen. Varsinaisen teol-listumisen aikaa kuvattiin väriteollisuuden,

Osaajat ja osaamisen tarinat esiin

lannoiteteollisuuden, kaasuteollisuuden, lääketeollisuuden ja kloori-alkaliteollisuu-den pienosastoilla. Näyttelykierros päättyi öljynjalostusteollisuuden esittelyyn. Mai-neikkaista tieteentekijöistä esillä olivat Jo-han Gadolin, Gustaf Komppa ja Artturi Ilmari Virtanen. Olimme ylpeitä tuloksesta: Kemianteollisuuden synty, tekniset ratkai-sut ja kehitys olivat saaneet hahmon.

TARiNANi TOiNEN VAiHE alkoi noin viisi vuotta sitten. Tekniikan museo halusi siirtää kemianteollisuuden osaston pää-näyttelyhalliin väljempiin tiloihin. Oli aika uusia osasto ja sen näyttelytekniikka. Ja olihan aika viestinnällisestikin toinen. Sain elämäni tilaisuuden olla toistamiseen mu-kana alan tarinan rakentamisessa.

Kymmenien asiantuntijoiden, lukuisten alan yritysten, järjestöjen ja museon yh-teistyönä syntyi näyttely, jossa kemia tuo-daan lähelle ihmistä – jokaista näyttelyssä kävijää. Näyttelystä luotiin toimiva oppimis-ympäristö, joka tuottaa oivalluksia kävijöil-le. Kohteet ovat vuorovaikutteisia, ja alku-keväästä otetaan käyttöön uudet oppimis-polut eriasteisille oppijoille. Teemoina ovat Elämän kemia, Kemia arkemme apuna, In-novaatiot ja innovaattorit, Kemian teknolo-giat ja Kemia yhteiskunnan katalyyttinä.

Koko suunnittelu- ja käsikirjoitustyön ajan haravoimme esiin ihmisen eri näkökulmia

MerjaVuorionKemianteollisuus

ry:nviestintä-päällikkö.

kemiaan ja alan teollisuuteen. Innostavim-pia hetkiä koimme, kun alan innovaatioiden syntyvaiheet alkoivat hahmottua teksteiksi. Tarinat kynän napsautuksesta inhalaatto-riratkaisuksi tai nukkaantumattoman villan peräänantamattomasta kehitystyöstä ta-voittavat varmasti näyttelykävijät. Puhut-televia ovat myös kertomukset lääketeolli-suutemme perustajasta Albin Koposesta ja mäntyöljyn tilauksen kehittäjästä Alfons Hellströmistä.

MiTÄ JÄiN KAiPAAMAAN näyttelys-tä? Tarinoita tuotannon taitajista ja tutki-mustyön käytännön puurtajista. Taival ruu-timyllystä nykypäivään ja tulevaisuuteen on vaativa. Jokainen kemian ammattilainen on mukana matkalla, omasta ammattitaidos-taan ylpeänä. Nämä arkipäivän tarinat pi-täisi saada talteen ja esille täydentämään Kemiaa koko elämä -näyttelyä.

Kemianteollisuuden pioneerit ovat jo saa-vuttamattomissamme. Mutta suuri sukupol-venvaihdos on juuri alkamassa. Nyt on kii-re. Tarinoiden keruu on aloitettava heti.

merja.vuori@chemind.fi

Kerro oma tarinasi!Millaisia muistoja ja tarinoita sinulla on arkipäivän työstäsi kemian paris-sa vuosikymmenten varrella? Kirjoita tarinasi, lyhyt tai pitkä, ja meilaa se osoitteeseen merja.vuori@chemind.fi tai postita osoitteeseen Merja Vuori, Kemianteollisuus ry, PL 4, 00131 Hel-sinki.

Tarinat ja muistelmat kemian arkipäi-västä tallennetaan Tekniikan muse-oon, joten voit toimittaa tekstisi myös suoraan museolle: marja.lappalainen@tekniikanmuseo.fi tai Marja Lappa-lainen, Tekniikan museo, Viikintie 1, 00560 Helsinki.

10

Chem-Kemianl-90x266_conv.fhmx 18.1.2008 09:48 Page 1

Composite

C M Y CM MY CY CMY K

Düsseldorf, Germany24 – 30 April 2008www.interpack.com

05.1

2.20

07 M

ot1

29

7 x

10

5 4

c Ke

mia

-Kem

i Fin

nlan

d N

o. 1

/08

(2

9.1

.) +

No.

2/0

8 (

11

.3.)

Suomen Messut InterfairPL 2100521 HELSINKIPuh.: (09) 1509 270Fax: (09) 142 358e-mail: interfair@finnexpo.fi

FIN_ipc08_297x105_4c_Mot1_2.indd 1 05.12.2007 8:24:14 Uhr

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 112

Jari Koponen

Hiilen monimuotoisuudelle ei alkuainei-den joukosta löydy vertaa eikä loppua. Koko orgaaninen kemia ja sitä myöten myös elämä perustuvat hiiliatomien ky-kyyn muodostaa keskenään monimutkai-sia verkostoja. Hiili on osoittautunut mo-nipuoliseksi myös materiaalina. Kiinteillä materiaaleilla se, miten atomit järjesty-vät avaruudellisesti kidehilaksi, määrää pitkälti materiaalin fysikaaliskemialliset ominaisuudet. Järjestyminen voi tapahtua 0-, 1-, 2- tai 3-ulotteisesti.

Hiilellä on jo pitkään tunnettu kolmi-ulotteiset rakenteet timantti ja grafiitti.

Maailman ohuin materiaali kiehtoo tutkijoita

Grafeenistako uuden elektroniikan avain? Hiilitekisentaas.Kaksiulot-

teinen grafeeni on sähköistänyt

tutkijatympärimaailman.Mate-

riaalista povataan tulevaisuuden

nanoelektroniikan lähtöainetta,

joka mahdollistaa uuden atomien

piielektroneihin perustuvan

elektroniikan, pioniikan.

Uudempia löytöjä ovat kvasi-yksiulottei-set hilat eli erilaiset hiilinanoputket ja kva-si-nollaulotteiset hilat eli pallomaiset ful-lereenit. Grafiitti on siitä mielenkiintoinen rakenne, että se muodostuu päällekkäin olevista, hunajakennomaisista levyistä eli grafeenilevyistä.

Mahdotonmateriaali

Hiiliatomien keskinäiset sidokset grafee-nissa ovat hyvin vahvoja, ja levyjä toisiin-sa sitovat voimat niihin nähden heikompia. Tämä on johtanut lukuisiin tuloksettomiin yrityksiin irrottaa grafiitista yksittäisiä grafeenilevyjä. Grafeenin valmistamista on pidetty teoreettisinkin perustein mah-dottomana.

Mahdottomasta tuli mahdollista vuon-na 2004, kun joukko brittitutkijoita An-dre Geimin johdolla valmisti ensin muu-taman grafeenikerroksen paksuisia palasia ja seuraavana vuonna yksittäisiä grafee-nilevyjä.

Onnistumiseen ei edes tarvittu huippu-teknologiaa, sillä grafeenin valmistukses-sa pääosassa loisti tavallinen teippi. Tut-kijat hieroivat grafiittia piidioksidikiteen pintaa vasten, painoivat teipin kiteen pin-

nalle ja irrottivat sen. Teipille jääneen gra-fiitin päälle painettiin uusi teippi ja teipit irrotettiin toisistaan. Näin yksinkertaisella tempulla pystyttiin kuorimaan grafeenia grafiitista.

Tämän jälkeen teippi liuotettiin pois ja grafiittihiutaleet siirrettiin piidioksidipin-nalle. Tutkijat tarkastelivat hiutaleita mik-roskoopilla ja oppivat pian tunnistamaan grafeenikerrosten lukumäärän hiutaleen värin perusteella. Yksittäisillä grafeenile-vyillä oli muista poikkeava värisävy.

Grafeeni on normaalioloissa ainoa tun-nettu kaksiulotteinen materiaali. Samalla se on maailmankaikkeuden ohuin mate-riaali. Elektronien erikoinen käyttäytymi-nen grafeenissa tekee siitä monilta ominai-suuksiltaan ainutlaatuisen.

Kohti massatuotantoa

Vaikka grafeenin kuorinta teipin avulla so-pii hyvin laboratoriomitan tuotantoon, ei siitä ole massatuotantomenetelmäksi. Hi-tauden ja pienten grafeenimäärien lisäksi menetelmällä on muitakin haittapuolia.

”Saatavien grafeenilevyjen maksimiko-ko on vain kymmenen kertaa kymmenen mikrometrin luokkaa. Levyissä on myös

Gar

y M

eek,

Geo

rgia

Tec

h

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 13

likaa ja satunnaisia varauksia pinnalla. Li-säksi saadun grafeenin ominaisuudet riip-puvat tekijästä ja tekotavasta”, luettelee professori Walt de Heer Georgian teknil-lisestä instituutista Yhdysvalloista.

Nanotieteen päivillä Jyväskylässä viime lokakuussa puhunut de Heer ryhmineen on alan pioneereja grafeenin massatuotannon kehittämisessä. Ryhmä höyrystää hiiltä tyhjössä ja korkeassa lämpötilassa piikar-bidin pintaan, jolle muodostuu muutaman grafeenilevyn pino.

Tämä epitaksiaalinen grafeeni (EG) ei kuitenkaan ole grafiittia, sillä siltä puut-tuvat grafiitille ominaiset levyjen väliset sidokset. Se ei liioin ole yksittäinen gra-feenilevy vaan oma materiaalinsa, vaik-ka sillä säilyykin yksittäislevyjen ominai-suuksia.

EG:n etuna on materiaalin puhtaus ja mahdollisuus kuvioida sitä normaalilla elektronisuihkulitografialla. Nämä omi-naisuudet luovat pohjaa uudentyyppisen elektroniikan kehittämiselle, jonka de Heer on nimennyt pioniikaksi.

Tiellä pioniikkaan

Ratkaistavana on vielä monta ongelmaa, mutta de Heerillä on jo selkeä näkemys tiestä pioniikkaan.

”Ensimmäinen askel on oppia valmis-tamaan toistettavasti hyvälaatuista ma-teriaalia kahden tuuman kiekoille. Myös elektronisuihkulitografialle täytyy löytää parempi vaihtoehto, sillä se on liian karkea menetelmä.”

Tämän jälkeen seuraa tärkein ja kriittisin vaihe. ”Haasteena on pystyä muuntamaan grafeenia niin, että siitä tulee puolijohde samalla kun elektronien suuri liikkuvuus säilyy. Tämä voi tapahtua vaikkapa muun-tamalla grafeenin elektronirakenne saman-laiseksi kuin timantilla”, de Heer vihjaa.

Puolijohteiseen grafeeniin voidaan syöt-tää sen reunoilta elektroneja sisään tai siir-tää niitä sieltä ulos. ”Kun syntetisoidaan sopivia molekyylejä, joiden elektronira-kenne on yhteensopiva grafeenin kanssa, erilliset grafeenilaitteet, kuten grafeeni-transistorit, voidaan yhdistää niiden avul-la toisiinsa sähköisesti. Kun normaalielek-troniikassa elektronit liikkuvat puolijohtei-den johtavuusvöillä, tapahtuu virrankulku grafeenimolekyylien verkossa piielektro-nien muodostamalla johtavuusvyöllä. Siitä nimi pioniikka”, selvittää de Heer, joka us-koo vakaasti pioniikan tulevaisuuteen.

”Aluksi grafeeni varmaankin yhdiste-tään piielektroniikkaan: tehdään hybridi-

Kun elektronit liikkuvat normaaliläm-pötilassa johde- tai puolijohdemate-

riaaleissa niin sanotuilla johtavuusvöillä, ne käyttäytyvät massahiukkasten tapaan. Liike on suhteellisen hidasta, ja elektronit siroavat osuessaan materiaalissa oleviin epäpuhtausatomeihin.

Kaikki on toisin grafeenissa, joka on johde. Grafeenin hiiliatomien ja elektro-nien välinen vuorovaikutus aiheuttaa sen, että elektronit käyttäytyvät kuin niillä ei olisi massaa ollenkaan. Toisin sanoen ne kulkevat aaltoina kvanttimekaniikan hiuk-kas-aaltodualismin mukaisesti.

Elektroniaalto ei menetä energiaa, ja se liikkuu grafeenissa paljon nopeammin kuin elektronit muissa materiaaleissa. Siksi grafeenissa liikkuviin elektroneihin on sovellettava kvanttimekaanista Dirac’n yhtälöä, joka kuvaa liki valon nopeudella liikkuvia eli relativistisia elektroneja.

Toinen erikoinen piirre on grafeenin vakiona pysyvä sähkövastus, joka ei rii-pu epäpuhtausatomien määrästä kuten tavallisilla materiaaleilla. Tämä merkit-see sitä, että grafeenissa elektronit eivät siroa epäpuhtausatomeista vaan voivat

kulkea törmäyksettä mikrometrien mat-koja, kuin ammus ballistisella radallaan. Grafeeni on siten erinomainen johde ja elektroniikkainsinöörin unelmamateriaa-li ultranopean ”ballistisen elektroniikan” toteuttamiseksi.

Metalleilla ja puolijohteilla on hy-vin alhaisissa lämpötiloissa havaittu ns. kvantti Hall -ilmiö. Siinä ulkoisen mag-neettikentän voimakkuutta muutettaessa virran suuruus ei enää muutukaan tasai-sesti kuten korkeammissa lämpötiloissa vaan kvantittuu, jolloin muutokset tapah-tuvat porrasmaisesti. Huoneenlämmössä grafeenissa tapahtuu sama ilmiö hieman muuntuneena anomaalisena kvantti Hall -ilmiönä. Ilmiö on herkkä päällekkäisten grafeenilevyjen lukumäärälle, joten sitä voidaan käyttää yksittäisten grafeenile-vyjen tunnistamiseen.

Ainutkertainen on oikea sana luon-nehtimaan grafeenia, sillä edellä kuvatut ominaisuudet tulevat esiin vain grafeenin hunajakennohilassa. Jos atomit ovat jär-jestäytyneet muunlaiseksi geometriseksi rakenteeksi, vaikkapa neliöiksi tai kolmi-oiksi, vastaavia ominaisuuksia ei esiinny.

Tavallisen lyijykynän grafiitti muodostuu kerrostuneista grafeenilevyistä, jotka ovat kuusikulmion muotoon järjestäytyneiden hiiliatomien kaksiulotteinen verkko.

Pioniikan uranuurtaja, professori Walt deHeeresitteleegrafeenistavalmistet-tua testitransistoria. Kuvaputkella mikroskooppikuvaa transistorin grafeenirakenteesta.

Jari

Kop

onen

Elektronit aaltoliikkeessä

Ainutlaatuinen grafeeni

elektroniikkaa ja käytetään sitä kapeilla erikoissovellusaloilla. Ajan mittaan pio-niikalle sitten löytyy yhä laajempia sovel-luksia.”

Grafeenin mahdollistamalle ultrano-pealle terahertsielektroniikalle tulee var-masti olemaan käyttöä tulevaisuudessa. Ehkäpä lastenlastemme tietokoneissa on

grafeeniprosessorit. Prosessorivalmistaja Intel on yksi grafeenitutkimuksen nykyi-sistä rahoittajista, joten oman aikamme tie-tokoneista tuttu ”Intel Inside” saattaa tule-vaisuudessa olla ”Graphenium Inside”.

Jari Koponen on kemisti ja nanoteknologiaan erikoistunut vapaa toimittaja.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 114

aJanKOhTaISTa

PäiviIkonen

Suomessa riittää hyvää vettä. Kemisti ja oi-keuslääketieteen professori Erkki Vuorikin on juonut pulppuavasta lähteestä ja soli-sevasta purosta. Hän on sammuttanut janon-sa sinisestä järvestä ja kirkkaasta lammesta, siemaissut suon silmäkkeestäkin.

Tavallisimmin vesi Vuoren – kuten mui-denkin suomalaisten – lasissa on kuitenkin peräisin hanasta, joka juoksuttaa elämän nestettä omasta kaivosta tai vesilaitoksen verkostosta.

Suositeltavaa juotavaa viimeksi mainittu-kaan ei kuitenkaan aina tarjoa, jos laitos on lisännyt tuotteeseensa ylimääräisiä maustei-ta.

”Esimerkiksi salmonella-, kampylo- ja shigellabakteereja, Clostridium difficilea, EHEC- ja ETEC-kolibakteereja, noro-, ro-ta-, adeno- ja astroviruksia”, Vuori luette-lee asiallisesti. Muun muassa niitä on viime kuukausina esiintynyt Nokian kaupungin asukkailleen jakelemassa juomavedessä.

Tieto vedestä löydetystä, ”Leningradin kävijöille tutusta” giardia-alkueläimestä pal-jastui vasta professorin tammikuisilla Tek-niikan päivillä pitämän luennon jälkeen.

Veden varassa Tippa ei tapa, mutta todella

sairaaksi se voi tehdä. Vettä

kannattaa katsoa, haistaa ja

maistaa ja juoda vasta sitten – jos

silloinkaan. Turvallista vettä ei aina

tule edes hanasta, tietävät ainakin

Nokian kaupungin asukkaat.

ConnectingpipesSuomen pahin vesikatastrofi, kuten alaa 1960-luvulta lähtien seurannut ekspertti ki-teyttää, käynnistyi 28. marraskuuta 2007. Nokian vesilaitoksessa avattiin huoltotöiden yhteydessä venttiili, joka oli estänyt jäteve-den pääsyn puhtaan veden verkostoon.

Likavettä alkoi syöksyä talousveteen pit-kin yhdysputkea, jota ei ollut olemassakaan. Ainakaan teoriassa, sillä virallisesti wc-jät-teellä saastuneen ja juotavaksi tarkoitetun veden yhdistävä väylä on mahdottomuus.

Kraanasta valuneen tuotteen oudon hajun ja ulkonäön huomasi ensimmäisten joukos-sa nokialainen opettaja, joka heti ilmoitti

asiasta laitokseen. ”Jonka olisi kannattanut uskoa. Opettajat ovat tunnetusti luotettavaa väkeä”, Vuori kommentoi.

Kahden päivän kuluttua, 30. marraskuuta, vesilaitoksessa havahduttiin ja venttiili sul-jettiin. Jätevettä oli kuitenkin päässyt juoma-vesiputkistoon jo satojatuhansia litroja. Tie-dote tilanteesta ja kehotus keittää juomavesi julkaistiin samana päivänä kaupungin inter-netsivulla. ”Joka epäilemättä on sekä mum-mojen ja pappojen että nuorison lempisivu-ja”, Vuori piikittelee.

Ontunut tiedotus saatiin lopulta kuntoon, veden kanisterijakelu käyntiin ja verkoston puhdistustoimet alkuun.

Työ oli käynnissä Tekniikan päivien aika-na ja jatkui niiden jälkeenkin. Tammikuun toiseksi viimeisellä viikolla vuorossa oli putkien ankara tehoklooraaminen. Verkkoon ryhdyttiin laskemaan natriumhypokloriitti-liuosta, joka nostaa veden klooripitoisuuden kymmeneen milligrammaan litrassa.

Hyvinvointisuomalaiset rajuin keinoin puhtaan veden merkitykseen herättänyt suur-onnettomuus on koskettanut suoraan kym-meniätuhansia. Heistä tuhannet ovat sairas-tuneet, osa vakavasti. Terveydenhuolto oli pahimpaan aikaan tuupertua taakkansa alle.

Onko Nokian vesiepidemia vaatinut jopa ihmishenkiä, sitä ei voida tietää vielä. ”Mut-ta myöhemmin kyllä. Kun tutkitaan kuol-leisuustilastoja, niissä näkyvä mahdollinen ylikuolleisuus katastrofin aikana paljastaa asian.”

Piilevät vaarat

Mistä tietää, mikä on juomakelpoista vettä, Vuori kysyy ja vastaa ensin ihmiskun-nan tienneen sen aina. ”Vettä on juotu aina,

Tekniikkaa kaikelle kansalleHistorian ensimmäiset Tekniikan päivät järjestettiin Espoon Dipolissa 15.–16. tammikuuta 2007. Yleisölle avoimen ti-laisuuden teemana oli Veden varassa – valoa vedessä. Tapahtuman takana on Teknillinen korkeakoulu, jonka 100-vuo-tisjuhlavuoden luentosarja avasi.

Kymmenien asiantuntijaluentojen ai-heet vaihtelivat veden esiintymises-tä avaruudessa ja veden riittävyydestä maailmassa kaivosvesien biologiseen puhdistamiseen ja vesiteknologioiden tulevaisuuden haasteisiin.

Tekniikan päivät järjestetään vastedes vuorovuosin Helsingin yliopiston isännöi-mien Tieteen päivien kanssa. Vuoden 2010 Tekniikan päivien teemaksi on va-littu toinen antiikin elementti, tuli.

Lisätietoja: www.tekniikanpaivat.fi.

Ihminenelääveden varassa. Parhaiten sen muistaa, kun vedestä tulee syystä tai toi-sesta pula.

Futureimagebank

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 15

ja hengissä yhä ollaan.”Ihmisellä on käytössään oma oivallinen

spektrometrinsä: silmä. Kehittynyt laite ar-vioi nopeasti veden värin, sameuden ja mah-dollisen vaahdonmuodostuksen. Yhtä hyvä mittari on nenä, joka herkästi huomaa epäi-lyttävän hajun. Veden maun evaluoinnissa mittariin kytkeytyy automaattisesti toinen nerokas laite, suu.

Aivan kaikkia veden vaaroja ei kuitenkaan voida aistein havaita. Juomaveden piilevät uhat Erkki Vuori jakaa viiteen ryhmään, joista ensimmäinen, mikrobit ja alkueläimet, on tätä nykyä taatusti tuttu jokaiselle tiedo-tusvälineitä seuraavalle suomalaiselle.

Sairastuakseen saastunutta vettä ei tarvitse holvata litrakaupalla. ”Infektoiva annos voi olla todella pieni. Yksi tai kaksi bakteeria voi jo riittää.”

Toisen ryhmän muodostavat epäorgaani-set yhdisteet, joista arseeni ja uraani ovat porakaivoveden alueellisia ongelmia. ”Jäl-kimmäinen ei aiheuta radioaktiivista vaan myrkytyksen uhan, josta voi seurata munu-aisten tulehdusvaurio. Fluoridia puolestaan

Ensimmäinen, vedelle omistettu

Tekniikan päivät keräsi parintu-

hannen hengen innostuneen ylei-

sön, joka kansoitti luentosaleja

ruuhkaksi asti.

esiintyy korkeina pitoisuuksina rapakivi- alueen pohjavedessä.”

Kolmannessa ryhmässä ovat vaaralliset orgaaniset yhdisteet, kuten levätoksiinit. Jos vedessä esiintyy toksisia leviä, vesi on myr-kyllistä niiden kukinnan aikana ja muutaman vuorokauden kukinnan jälkeen, mutta ei en-nen kukintaa. ”Käänteisosmoosi on tällai-sen veden puhdistamiseen erittäin luotettava menetelmä”, muistuttaa professori, joka on tutkinut toksiinien poistamista raakavedestä käänteisosmoosilla.

Neljännen ryhmän vedenpilaajia ovat de-sinfektioaineet ja sivutuotteet, kuten kloori ja otsoni.

Viidenneksi vesi saattaa olla radioaktiivis-ten aineiden saastuttamaa. Suomessa kyse on tavallisesti avokaivoissa ja lähteissä esiin-tyvästä radonista. Pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä.

Luomuvesiä varottava

Ympäristöhygieniaa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Teknil-

lisessä korkeakoulussa opettava Vuori palaa vielä kokeilemiinsa vesilähteisiin. Mistä hän suosittelisi muiden juovan?

”Ei suonsilmästä, ei lammesta eikä jär-vestä. En kehota juomaan edes purosta tai lähteestä.” Modernin teollisuusmaan luon-nonvedet eivät enää missään ole niin neit-seellisen puhtaita, että asiantuntija rohkaisisi ammentamaan niistä juomalasiin.

”Itse voi tietysti jokainen juoda mitä tah-too, mutta ei suosittaa samaa muille. Tämä koskee niin vettä kuin viinaa. Jälkimmäistä suomalaiset juovat omasta halustaan vähin-tään riittävästi, vuosittain viisisataa henkeä jopa kuolettavan kerta-annoksen.”

Kymmenientuhansien järvien maahan ei siis taida jäädä montakaan hyvän, turvallisen juomaveden lähdettä?

”Oman kaivon vettä saa juoda, jos sen laa-tu on asianmukaisesti tarkastettu, ja tietysti vesilaitoksen. Tekisi mieleni lisätä, että suu-ren kaupungin vesilaitoksen, mutta jätän nyt lisäämättä.”

Numeron 2/2008 osateemana

laboratoriot, analytiikka ja teknokemia

Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan!

Varaukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipilä puh. 040 827 9778 arja.sipila@kemia-lehti.fi

Tero

Paj

ukal

lio /

Dig

idea

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 116

UUTISIa

Kemikaalipuistoissa toimiville yrityksille on kehitetty turval-lisuusopas. Turvallisuus teolli-suuspuistoissa ilmestyy verk-kojulkaisuna VTT:n internetsi-vuilla maaliskuun aikana. Opas syntyi päättymässä olevassa kaksivuotisessa tutkimus- ja ke-hityshankkeessa, jossa toisena tutkimusorganisaationa oli Hel-singin yliopisto.

VTT:n erikoistutkijan, projek-tipäällikkö Yngve Malménin mukaan oppaalle on akuutti tar-ve, jonka taustalla on niin Suo-messa kuin muuallakin Euroo-passa viime vuosina yleistynyt ilmiö, teollisuuspuisto.

Tim

o K

. Leh

to

VTT:n opas syntyi tarpeesta

Turvallisuutta kemikaalipuistoihin

Aikaisemmin yhden yhtiön hallussa olleista tehdasalueista on muodostunut useiden, ehkä kymmenien eri yritysten muo-dostamia ryppäitä. Jos joukos-sa on yksi tai useampia kemian alan yrityksiä, teollisuuspuistoa voi nimittää kemikaalipuistok-si.

Tapaustutkimuksina hank-keessa selvitettiin kolmen suo-malaisen kemikaalipuiston, Po-rin, Paraisten ja Laukaan Vih-tavuoren tilannetta. Vaikkapa Porissa tapahtunut kehitys on Malménin mukaan tyypillinen.

”Aiemmin alueella oli aino-ana omistajana Outokumpu, ja

yhteistyökumppanit toimivat sen alaisuudessa. Nyt Outokum-mulla on jäljellä vain maa-alue ja kaikki muu vuokrattuna ulos eri yrityksille.”

Toimijoidenkirjavuus haasteena

Kehitys mutkistaa huomattavas-ti turvallisuuden hallintaa teolli-suuspuiston alueella. Kun ennen toimittiin yhden firman pelisään-töjen mukaan, nyt on otettava huomioon monta erilaista toimi-jaa. Pelkästään tiedotus ja tiedon kulku ovat isoja ongelmia.

”Miten huolehtia turvallisuu-desta puistossa, kun siellä toimi-vien yritysten periaatteet poikke-avat toisistaan. Miten hoitaa lii-kenneväylät ja vartiointi, kuinka järjestää kulkeminen, kun yksi haluaa avoimen pääsyn yrityk-seensä ja toinen tarkan kulun-valvonnan”, Malmén luettelee esimerkkejä.

Myös työturvallisuusmää- räykset ovat eri alojen yrityksis-sä erilaiset. Kemian alalla vaa-timukset ja valvonta ovat huo-mattavan tiukat, toisella riittää väljempi kontrolli.

”Jos ennen oli Seveso-direk-

Ykspihlajan teollisuuspuisto Kokkolassa on Suomen suu-rimpia kemianteollisuuden keskittymiä.

tiivin alainen yritys, koko aluet-ta hoidettiin direktiivin mukaan. Nyt kun samalla alueella onkin monta yritystä, niistä ehkä vain yksi on Seveso-laitos, ja muilla ei niitä velvollisuuksia ole.”

Seveso-direktiivi koskee teol-lisuuden vaarallisten kemikaa-lien suuronnettomuusvaaran torjuntaa ja sisältää säädökset niiden käsittelystä ja varastoin-nista. Vaarallisia kemikaaleja ovat palo- ja räjähdysvaaralli-set kemikaalit, kuten räjähteet, nestekaasu, vety ja bensiini sekä terveydelle ja ympäristölle vaa-ralliset aineet, esimerkiksi am-moniakki, kloori ja rikkidioksi-di.

”Nykyään myös esimerkiksi pelastussuunnitelma koskee vain omaa yritystä. Laki ei velvoita tiedottamaan siitä viidenkym-menen metrin päässä toimivalle naapuriyritykselle, vaan pelkäs-tään pelastuslaitokselle.”

Tilanteeseen Malmén toivoo korjausta sopimusteitse. ”Maan-vuokraus-, yhteistyö- ja muihin sopimuksiin pitäisi muun muas-sa saada pykälä, että naapureita on informoitava niihin kohdistu-vista turvallisuusriskeistä.”

Malménin mukaan myös lain-säätäjien ja viranomaisten tulisi ottaa kemikaalipuistot huomi-oon säädöksiä ja ohjeita päivi-tettäessä.

Neuvoja muun muassa sopi-musasioiden hoitamiseen löytyy tulevasta verkko-oppaasta.

PäiviIkonen

EU kaavailee ympäristötekno-logioille euroopanlaajuista ve-rifiointijärjestelmää. Riippu-mattoman tahon tekemän ym-päristötoimivuuden arvioinnin toivotaan parantavan innovatii-visten, ympäristömyötäisten tek-nologioiden markkina-asemaa.

Ympäristömyötäisiksi mää-ritellään teknologiat, jotka ai-heuttavat vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia kuin tar-jolla olevat vaihtoehtoiset tek-nologiat.

Virallisen ehdotuksen järjes-telmän toteuttamisesta EU:n komissio antanee ensi kesänä, mutta sen suunnitteleminen on jo käynnissä.

Suomea hankkeessa edustaa VTT, joka on mukana kolmes-

sa verifiointijärjestelmäehdotus-ta työstävässä projektissa. VTT tekee muun muassa tapaustut-kimuksia useista vesien käsitte-lyyn liittyvistä teknologioista.

Kevään aikanaensimmäisiä tuloksia”Pisimmällä olemme erään hol-lantilaisen yrityksen vedenpuh-distusteknologian tutkimukses-sa. Testaussuunnitelmat ja ve-rifiointiprotokollat on tehty ja varsinainen testausvaihe käyn-nistymässä. Tuloksia saamme kevään aikana”, kertoo VTT:n asiakaspäällikkö Ulla-Maija Mroueh.

VTT:n tavoitteena on myös tunnistaa innovatiivisia pohjois-

maisia ja eurooppalaisia ympä-ristöteknologioita ja kartoittaa niiden markkinamahdollisuuk-sia.

Mroueh toivoo, että verifioin-tijärjestelmästä saadaan mah-dollisimman toimiva ja itse ar-vioinnista yrityksille sujuva ja kohtuullisen hintainen. Silloin vapaaehtoinen verifiointi kan-nattaa hankkia ja hyödyntää sitä markkinointivalttina.

”Viranomaispaperi se ei ole mutta puolueettoman organisaa-tion todistus siitä, että yrityksen teknologia on toimiva ja ympä-ristömyötäinen.”

Yritykseen sijoittaville ja lop-putuotteen ostajille verifiointi tarjoaa luotettavaa, riippumaton-ta tietoa. Verifioinnin hankkinut

yritys voi puolestaan parantaa sen avulla markkina-asemaan-sa. Verifioinnista saattaa myös olla apua viranomaishyväksyn-nän saamisessa.

Ulla-Maija Mrouehin mukaan tavoitteena on, että verifiointi kattaa aluksi Euroopan, jossa se on tarkoitus saada toimintaan vuosina 2010–2011. Myöhem-min päämääränä on saada jär-jestelmä harmonisoitua myös muun muassa vastaavan poh-joisamerikkalaisen kanssa.

Mroueh esitteli hanketta Es-poon Dipolissa 15.–16. tammi-kuuta järjestetyillä Tekniikan päivillä.

PäiviIkonen

Ympäristöteknologioille verifiointijärjestelmä

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 17

NEUBERGER

INNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDE

ww

w.k

nf.s

e

KNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 info@knf.se

Kalvopumpputekniikkaaasiantuntijoilta

KNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljy-vapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipaine-pumput, nesteen siirto-ja annostelupumput.

OEM- ja laboratorio-versiot.

Asiakassovitteiset pum-put ovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.

… vaativiin sovelluksiin:

TutkimusLaboratoriotProsessilaitteetElintarviketekniikkaAnalyysitekniikkaLääketieteen laitteet

www.knf.se

KNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:02

Vantaalla toimiva nano-

teknologiayhtiöBeneqon

valittu maan parhaaksi

kasvuyritykseksi.

Atomitasonpinnoite-

menetelmät vievät pientä

suomalaista vauhdilla

maailmanmarkkinoille.

Vuonna 2005 perustetun Be-neqin toiminta keskittyy kahteen nanoteknologiaan liittyvään pin-noitemenetelmään: liekkiruisku-tusmenetelmään ja atomikerros-kasvatukseen eli ALD:hen (ato-mic layer deposition).

Liekkiruiskutusmenetelmäs-sä, jonka tuotemerkkinä Be-neqillä on nHalo, liekkiin syöte-tyt lähtöaineet muodostavat lie-kissä nanopartikkeleita. Niillä pinnoitetaan lasia ja keraameja. ALD:ssä pinnoite luodaan reak-torissa atomikerros atomiker-rokselta.

”Lasien pinnoitus on ehkä merkittävin markkinamme, sillä pinnoittamalla saadaan uuden-laisia toiminnallisuuksia lasiin. Esimerkiksi likaa hylkiville ja energiatehokkaille lämpölaseille on kasvava kysyntä”, kertoo toi-mitusjohtaja Sampo Ahonen.

Yksi sovellus liittää modernin nanoteknologian vuosituhanti-siin perinteisiin: Kalevala Koru käyttää Beneqin ALD-teknolo-giaa suojaamaan hopeakorujaan tummumiselta. Kolmessa tun-nissa voidaan pinnoittaa 2 000 korua.

Ahkera patentoija

Kilpailun teeman mukaisesti Beneq on kasvanut koko ajan. Tällä haavaa henkilökuntaa on Suomen noin kolmenkymmenen hengen lisäksi Saksan, Kiinan ja USA:n toimipisteissä. Mark-kinat ovat maailmalla, ja niihin satsataan.

Laajentumista on tapahtunut myös yritysostojen kautta. Uu-sin on pari kuukautta sitten to-teunut Planarin ALD-laite- ja sovellustoimintojen hankinta.

Juuri Planar edeltäjineen on yh-tiö, jossa ALD-menetelmän teol-listaminen tapahtui. Planar käyt-tää tekniikkaa litteiden näyttöjen valmistukseen edelleen.

Oikeiden sovelluskohteiden löytämisen lisäksi on osattava suojautua kilpailijoilta. Beneq on alusta alkaen kuulunut Suo-men ahkerimpiin patentoijiin. ”Meillä on yli kolmekymmen-tä omaa patenttiperhettä ja li-sensoinnin kautta kymmenkun-ta lisää”, listaa tekninen johtaja Tommi Vainio.

Myös kytkennät tarvittavaan perustutkimukseen ovat kunnos-sa, ja yhtiöllä on sekä koti- et-tä ulkomaisista korkeakouluista muodostunut toimiva verkosto.

Onko kilpailuvoitto vaikutta-nut millään lailla?

”Positiivista palautetta on tul-lut runsaasti”, Ahonen kertoo. ”Yhteistyökumppaneidemme ja tietysti myös työntekijöidemme kannalta tällainen julkisuus on myönteinen asia. Kyllä se omal-ta osaltaan vahvistaa kuvaa siitä, että työmme on menestyksekäs-tä ja tärkeää.”

Jari Koponen

Nano-osaaja Beneq pinnoittaa lasit ja korut

Jari

Kop

onen

KaiAsikkalasäätääBeneqintutkimuksessakäytettävääliekki-ruiskutuslaitetta.

Päihitti virtuaalihotellinHelsingin Sanomien talous-toimituksen toista kertaa järjestämän kilpailun esi-karsintaan pyydettiin ehdo-tuksia yli kolmeltasadalta pääomasijoittajalta ja tekno-logiavaikuttajalta. Ehdote-tuista 160 yrityksestä kym-menen eniten ääniä saanut-ta pääsi loppukilpailuun.

Finalisteista Beneq oli ai-noa, joka ei ole netti- tai tie-totekniikkayritys.

Netissä äänestäneen yleisön suosikiksi nousi verkkoon virtuaalisen Hab-bo Hotelin luonut Sulake. Korkeakouluopiskelijoista kootun kilpailuraadin va-kuutti kuitenkin Beneqin kaksiminuuttinen loppukil-pailuesitys.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 118

UUTISIa

UUTISKIRJETehokas ja nopea kanava rekrytointiin

Katso ja tilaaveloitukseton uutiskirje: www.kemia-lehti.fi Lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Sipilä puh. 040 827 9778 arja.sipila@kemia-lehti.fi

Keväinen Plastec on jo neljän-nentoista kerran järjestettävän Finntec-tapahtuman tuore kyl-kiäinen. 15.–18. huhtikuuta Helsingin messukeskuksessa pidettävä metalli- ja konepaja-teollisuuden katselmus laajen-tuu tänä vuonna muovin lisäksi myös työkaluihin. Pinta- ja Ma-teria-osuudet kuuluivat kokonai-suuteen jo ennestään.

”Yleisön pyynnöstä”, kiteyt-tää Suomen Messujen kehitys-päällikkö Jussi Kivikari kim-mokkeen uuden muovi- ja kumi-alan ammattilaisille tarkoitetun tapahtuman pystyttämiselle. Niin kävijät kuin näytteilleaset-tajatkin toivoivat markkinapaik-kaa, joka kattaisi sekä metalli- että muoviteollisuuden koneet ja laitteet.

”Monen yrityksen toimintaan kuuluvat nykyään molemmat alat. Aikaa säästyy, kun kaiken näkee kerralla”, Kivikari koros-taa synergiaetua.

leasettajaa.”Konepuolta tulee enemmän

kuin edellisellä kerralla, samoin raaka-aineiden ja materiaalien toimittajia. Myös muovin tuo-tekehitykseen ja tutkimukseen liittyvät laitokset ja yhteisöt ovat lähteneet hyvin mukaan.”

Lahti-hallin uusien kokous-tilojen ansiosta myös messujen seminaariosuutta on voitu laa-jentaa.

Muovi- ja kumiteknologian kansainvälisten erikoismessujen pääteemat ovat tällä kertaa ke-hittyvä tuotantotekniikka, muo-vit ympäristöhaasteiden ratkai-sussa sekä uudet materiaalit ja komposiittirakenteet.

Messujen uutuuksista Patja nostaa esiin pikamallinnuksen, jota esittelevät useat yritykset.

Edellinen, vuoden 2005 Muo-vi Plastics houkutteli seitsemi-sentuhatta kävijää. ”Siitä on tar-koitus parantaa.”

PäiviIkonen

Helsinki haastaa Lahden

Muovin messuvuosiSuomessa järjestetään tänä vuonna

kaksi suurta muovialan katselmusta.

Huhtikuussamuoviteollisuuden

koneet ja materiaalit esittäytyvät

uudessaPlastec08-tapahtumassa

Helsinginmessukeskuksessa.

Marraskuussaonvuorossa

LahdenkonkariMuoviPlastics.

Vuoden2005MuoviPlasticsvetiLahteennoin 7 000 kävijää ja 222 näytteilleasettajaa.

Muovialan koneet ja laitteet ovatkin Plastecin painopiste, mutta edustettuina ovat myös raaka-aineet, suunnittelu, puoli-valmisteet ja valmiit tuotteet.

Alan tutkimuksen, koulutuk-sen ja konsultoinnin kattaa mes-sujen kongressiosuus.

”Kaksipäiväisessä seminaaris-samme käsitellään muun muas-sa uusiutuvia raaka-aineita, puu-muovikomposiitteja ja pakkaus-sektorin vihreitä teknologioita”, kertoo VTT:n asiakasjohtaja Jaakko Raukola. Tilaisuuksia järjestävät myös AEL, Muovi-yhdistys ja Muovifakta Oy.

Näytteilleasettajia messut ovat houkutelleet järjestäjien mukaan hyvin, mutta kokonaismäärä ei vielä tammikuun lopulla ollut täsmentynyt.

Täsmällistä kävijäennustet-takaan Kivikari ei uskalla en-sikertalaiselle antaa. Edellinen, vuoden 2006 Finntec keräsi kaikkiaan yli 14 000 kävijää.

Deisalta 30 miljoonaatuntia laskenta-aikaaEurooppalainen suurteholaskennan infrastruktuuri Deisa on myöntänyt 45 projektille yhteensä 30 miljoonaa tuntia lasken-ta-aikaa Euroopan tehokkaimpiin supertietokoneisiin. Mukana on mm. 12 materiaalitieteiden, kahdeksan biotieteiden ja kol-me plasmafysiikan hanketta.

Hankkeista kolmea vetää suomalainen tutkimusryhmä. Suo-malaiseen tutkimukseen myönnettiin laskentakapasiteettia yh-teensä yli 1,6 miljoonaa laskentatuntia. Jyväskylän yliopistossa Hannu Häkkisen tutkimusryhmä selvittää kultananopartikkeli-en ja kultapintojen rakennetta. Ilpo Vattulaisen ryhmä kartoit-taa Tampereen teknillisessä yliopistossa lipoproteiinien raken-netta ja dynamiikkaa. Jukka Heikkien tutkimusryhmä VTT:ssä keskittyy fuusioplasman mallintamiseen.

EU:n rahoittama Deisa koostuu 11 johtavasta eurooppa-laisesta supertietokoneesta, jotka ovat keskenään verkkoyh- teydessä.

Monipuolistunut tapahtuma yl-tänee vähintään samaan.

Pasilan tulokas on jo nyt päät-tänyt tulla jäädäkseen. ”Olemme asiakkaille luvanneet, että Plas-tec järjestetään tästä eteenpäin joka toinen vuosi, aina Finnte-cin yhteydessä.”

Lahti keskittyy muoviin

”Me keskitymme muoviin”, on Lahden Messujen projektipääl-likön Olli Patjan mukaan Muo-vi Plastics 2008 -katselmuksen vahvuus.

Vuodesta 1986 alkaen järjes-tetyt messut ovat perinteisesti olleet muovialan päätapahtuma. Vakiintuneen tilaisuuden suosio ei ainakaan tässä vaiheessa osoi-ta hiipumisen merkkejä. Näytte-lytilasta on jo nyt myyty kak-si kolmasosaa, enemmän kuin edelliskerralla tässä vaiheessa vuotta. Kaikkiaan Patja odottaa messuille noin 250:tä näytteil-

Lahd

en M

essu

t

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 19

TOHTORIKOULUTETTAVIEN PAIKKOJAHelsingin yliopiston Epäorgaanisen kemian laboratorio (http://www.helsinki.fi/kemia/epaorgaaninen/) on 55 hengen dynaaminen työyhteisö. Laboratorion päätutkimusalueet ovat kemialliset ohutkalvojen kasvatusmenetelmät (ALD), nanomate-riaalit, homogeeninen katalyysi ja vihreä kemia. Laboratorio on mukana monissa Suomen Akatemian, Tekesin ja yritysten rahoit-tamissa projekteissa. Laboratorio on verkottunut laajasti eri yli-opistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla.

ETSIMME jatko-opiskelijoita edellä mainituille eri tutkimusalueille.

Olet hakemamme henkilö mikäli:• Sinulla on koulutus (DI/FM) kemian alalta

(tai olet juuri valmistumassa)• Sinua kiinnostaa tutkimustyö ja haluat tehdä

väitöskirjan• Olet oma-aloitteinen ja innostunut

HAKEMUKSET liitteineen osoitetaan Markku Leskelälle 22.2.2008 mennessä, osoitteeseen Kemian laitos, PL 55, 00014 Helsingin yliopisto.

Lisätietoja tehtävistä antavat: Prof. Mikko Ritala (09-191 50193, mikko.ritala@helsinki.fi, Prof. Timo Repo (09-191 50194, timo.repo@helsinki.fi) ja Prof. Markku Leskelä (09-19150195, markku.leskela@helsinki.fi).

”Miten se juna oikein voi kel-lua?” Alta kouluikäinen neito-kainen tuijottaa silmä tarkkana TKK:n jatko-opiskelijaa Eeva-Leena Rautamaa, joka selvit-tää levitoivan magneetin avulla suprajohtavuuden saloja nuorel-le yleisölle tiedekeskus Heure-kan Kemian yössä Vantaan Tik-kurilassa. Lauantaina 8. joulu-kuuta vietetty tapahtuma veti noin 3 500 kaikenikäistä kemi-asta kiinnostunutta.

”Kävijöiden määrä ja innostus ylittivät odotukset. Osallistujat eivät vain pistäytyneet vaan viih-tyivät tuntikaupalla”, Heurekan ohjelmajohtaja Paula Havaste kertoo. ”Kun suljimme puolil-taöin, paikalla oli omien lisäksi vielä noin 70 vierailijaa.”

Kemian yön vauhdikkaat tie-deshowt ja esitykset todistivat kävijöille kemiaa löytyvän kaik-kialta. Vierailijoiden oli mahdol-lista tutkia, kuka perheessä on happamin, miten UV-valo erot-taa aidot setelit, kuinka erilaisia maaleja tehdään ja millaisia ovat tulevaisuuden energianlähteet. Työpajoissa ja laboratorioissa tehtiin pilailulimaa ja geysir-kokeita. Ohjelmassa oli myös yleisöluentoja bioenergiasta ja paneelikeskustelu kemian tule-vaisuudesta.

Paula Havaste kiittää yhteis-työkumppaneita ja vapaaehtoi-

sia, jotka mahdollistivat tapahtu-man onnistumisen. Mukana oli kymmeniä kemian alan osaajia muun muassa Helsingin yliopis-tosta, Teknillisestä korkeakou-lusta ja alan yrityksistä.

Puhdasta vettä jakemiallisia temppuja

Helsingin Veden osastolla oli käynnissä kilpailu, jossa kävi-jät tunnistivat silmämääräisesti, mistä puhdistusprosessin vai-heista puolentusinaa vesinäy-tettä oli otettu. Myös pullotettu hanavesi teki kauppansa, vaikka osaston isäntä saikin vakuuttaa kysyjälle toisensa perään, ettei Nokian vesikatastrofin kaltainen onnettomuus voisi sattua pää-kaupunkiseudulla.

Heurekan esiintymislaval-la yleisöä viihdytti kemiallisil-la tempuilla 17-vuotias Juha Siitonen, joka kertoo perusta-neensa kotilaboratorion kolmen vuoden iässä. Parikkalan lukiota toista vuotta käyvän nuorukai-sen tiedot ja taidot ovat nyt sitä luokkaa, että hän tekee alan töi-tä sekä omassa koulussaan että Lappeenrannan teknillisessä yli-opistossa.

”Annan kemian tunteja ja teen synteesianalyysejä”, nuorukai-nen selvittää toimenkuvaansa.

Leena Laitinen

Kemian villi yö veti tuhannet Heurekaan

Tim

o Su

vant

o

Juha Siitosen rakentama kemiallinen show vangitsi yleisön mie-lenkiinnon.

Biotie sai 1,7 miljoonan lisärahoituksen TekesiltäTeknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on myön-tänyt 1,7 miljoonan euron lisärahoituksen Biotie Therapiesin ve-ritulppalääkeohjelmalle. Rahoitus kattaa integriinisalpaajahank-keen lääkekehityskustannuksia vuoden 2007 heinäkuusta vuo-den 2009 loppuun.

Tekesin myöntämä rahoitus on lainaa, joka kattaa 50 prosent-tia ohjelman kustannuksista, ja sitä maksetaan Biotien esittämi-en kuluselvitysten perusteella. Koko summan saamiseksi Biotien on osoitettava 3,4 miljoonan euron kulujen syntyminen.

Tampere ja Lappeenrantaenergiatutkimuksen yhteistyöhönTampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot alkavat raken-taa yhteistä energia-alan tutkimusyksikköä. Yhteistyö synnyttää Suomen suurimman ja myös Euroopan mittakaavassa merkittä-vän alan yliopistotutkimusta tuottavan yksikön.

TTY:n ja LTY:n energiasektorit muodostavat yhdessä 260 hen-gen tutkijayhteisön, joka koostuu 25 professorin muodostamis-ta energia-, sähköenergia- ja ympäristötekniikan laboratorioista. Tohtorikoulutuksen saaneita tutkijoita niissä on yhteensä 85.

Suomalainen it-ohjelmaEuroopan Reach-markkinoilleReachway Oy on kehittänyt uuden it-sovelluksen helpottamaan EU:n kemikaaliasetuksen velvoitteiden täyttämistä. Järjestelmää on testattu sen kehitysvaiheissa muun muassa suurissa suoma-laisissa kemian alan yrityksissä. Ohjelma toimii automaattisesti suomen lisäksi unionin viidellä pääkielellä, ja siihen voidaan yh-distää myös mikä tahansa muu kieli.

Yritys uskoo tuotteensa maanosanlaajuiseen menestykseen, sillä vastaavaa menetelmää ei toistaiseksi ole markkinoilla.

Tilaa veloitukseton uutiskirje: www.kemia-lehti.fi

Ilmoitus uutiskirjeessä tavoittaa yli 2000 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 120

UUTISIA

Chempolis kehittää Oulussa

Futu

reim

ageb

ank

Energiatehokasta biojalostusteknologiaa

Ympäristömyötäisiä biojalos-tusteknologioita kehittävä

oululainen Chempolis Oy pe-rustaa kolmannen sukupolven tutkimus- ja demonstraatiolai-toksen. Chempolis Biorefining Park on alalla maailman ensim-mäinen. Investoinnin arvo on yli 10 miljoonaa euroa.

Laitosta varten Chempolis on ostanut Orionin entisen lääke-tehtaan tilat Oulujoen rannalta. Yhtiöllä on uutta toimitilaa yh-teensä 14 000 neliömetriä, joista tuotekehityskeskus ja demons-traatiolaitos vievät noin 8 000 neliötä. Loppu on varattu pro-jektihallinnolle ja tuleville laa-jennuksille.

Vuonna 1995 perustettu Chempolis tutkii ja kehittää energiatehokkaita biojalostus-teknologioita, joilla voidaan tuottaa biopolttoaineita, bioke-mikaaleja ja sellua ei-puuperäi-sistä (non-wood) ja ei-elintarvi-keperäisistä (non-food) nope-asti uusiutuvista raaka-aineista, kuten oljista ja ruokokasveista. Non-wood- ja non-food-raaka-aineita syntyy pääasiassa elintar-viketuotannon jäännösmateriaa-leina. Niitä on saatavilla erittäin runsaasti ympäri maailmaa.

Yhtiön patentoima teknolo-giaperhe säästää luonnonvaroja, vähentää vedenkulutusta, ehkäi-see kasvihuonekaasujen synty-

mistä ja minimoi teollisen tuo-tannon muita ympäristövaiku-tuksia. Teknologioissa ei käytetä rikkiin eikä klooriin perustuvia kemikaaleja.

Chempoliksen kolmannen sukupolven teknologiat mah-dollistavat useiden tuotteiden yhteistuotannon, joka on ympä-ristön kannalta kestävämpää ja taloudellisesti kannattavampaa kuin nykyiset ensimmäisen su-kupolven teknologiat ja kehit-teillä olevat toisen sukupolven teknologiat.

Chempoliksen liikevaihto vuonna 2007 oli neljä miljoonaa euroa. Yhtiöllä on toimipaikka myös Kiinassa.

EQ-investointipankin puhtaan energian rahastoa hoitava Mats Söderström uskoo aurinkoon. Rahaston varoista suurin osa on sijoitettu aurinkoenergiaa hyö-dyntävien yritysten osakkeisiin.

Alalla on Söderströmin mu-kaan kasvunvaraa, vaikka tie-tyistä silikonituotteista onkin pulaa. Tuulivoima sen sijaan on jo kapasiteettinsa ylärajoilla.

Puhtaan energian alan liike-vaihto oli vuonna 2006 noin 55 miljardia dollaria. Kymmenessä vuodessa pankki arvioi sen kas-vavan 226 miljardiin.

EQ:n rahastoon kelpuutetaan yrityksiä, joiden liikevaihdosta vähintään puolet syntyy uusiu-tuvan energian tuotantotekno-logiasta tai energian säästöstä. Suomalaisfirmoista mukaan on toistaiseksi päässyt vain vaasa-lainen taajuusmuuttajavalmista-ja Vacon Oy.

Rahaston tarkoituksena on an-taa sijoittajalle mahdollisuus ke-rätä valtioiden puhtaalle energi-alle antamien tukien hyöty. Tuet nostavat alan kasvunopeuden tasolle, jolla myös yksityiset in-vestoijat kiinnostuvat.

Investointipankin avulla si-joittajat voivat hyötyä toimen-

piteistä, joita hiilidioksidipääs-töjen vähentäminen edellyttää. Nyt haussa ovat hiilidioksidin talteenottoa kehittävät yritykset, joita salkunhoitaja pitää jokeri-korttina. Teknologian kehitys on vielä arvoitus, mutta mikäli siinä tapahtuu läpimurto, sen hyödyn-tämisestä syntyy suurta liiketoi-mintaa.

EQ ei ole satsaamassa ensim-mäisen polven biopolttoainei-siin, kuten etanoliin. Elintarvik-keiden käyttäminen energian-tuotantoon ei ole imagosyistä järkevää. Toisen polven biopolt-toaineet ovat sen sijaan mielen-

kiintoisempia.Sijoituskohteet pankki va-

litsee yhdessä Pöyryn kanssa. Näin pyritään varmistamaan, että kohteet vastaavat rahaston päämääriä ja ovat tuotto-odotuk-siltaan sopivia. Kun odotukset ovat korkealla, eivät riskitkään ole pieniä.

Mats Södeström ei suosittele pankkiaan pikavoittoja toivovil-le. Viime vuoden toukokuussa toimintansa aloittaneen rahaston politiikkaa kuvaa, että päivän kurssin mukaan se oli kahdeksan prosenttia tappiolla. Vihreällä-kään sijoittajalla ei ole helppoa.

Investointipankki EQ:n puhtaan energian rahastoa hoitava Mats Söderström luottaa aurinkoenergiaan.

Con

nie

Hei

k-Jo

kine

n

Vihreä pankkiiri investoi aurinkoon

Akatemian ohjelma tutkii kestävää energiaa

Suomen Akatemian Kestävä energia (SusEn) -tutkimus-ohjelma käynnistyi vuoden alussa ja jatkuu vuoden 2011 loppuun. Ohjelman 20 hank-keen tavoitteena on tuottaa uutta ja innovatiivista tietoa energiateknologiasta, ener-giajärjestelmistä ja energiate-hokkuudesta. Lisäksi ohjelma pyrkii ohjaamaan tutkimusta kestäviin ratkaisuihin.

Professori Henrik Saxenin johtamassa konsortiossa kehi-tetään ratkaisuja, joiden ansi-osta terästeollisuuden energian tarve ja päästöjen määrä pie-nenevät merkittävästi. Tutkija Timo Tammisen vetämässä hankkeessa kartoitetaan yksi-soluisten planktonlevien käyt-tömahdollisuuksia biopolttoai-netuotannossa.

Professori Raimo Salosen konsortiossa verrataan neljää erilaista tapaa järjestää hajau-tettu lämpöenergian tuotanto pienyhdyskunnissa. Tutkimuk-silla selvitetään muun muassa vaikutuksia sydän- ja hengitys-elinsairauksien pahenemiseen sekä ilmakehän lämpenemis-riskejä.

Professori Riitta Kyrki-Ra-jamäki johtaa tutkimusta, jos-sa paneudutaan uuden suku-polven ydinreaktorien turvalli-suuskriittisiin ominaisuuksiin. Professori Markku Ollikai-sen vetovastuulla on bioener-gian tuotantoketjun tutkimus energiakasvien kasvattamises-ta energiapolitiikan kysymyk-siin.

Akatemia rahoittaa hankkei-ta 9,5 miljoonalla eurolla. Maj ja Tor Nesslingin säätiön sekä Fortumin, UPM-Kymmenen ja Neste Oilin rahoitusosuus on yhteensä 900 000 euroa. Rahoittajat Kiinasta, Chilestä, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Saksasta, Luxem-burgista ja Puolasta ovat va-ranneet hankkeisiin noin neljä miljoonaa euroa.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 21

ENVIRONMENTAL SOLUTIONS

IFAT – maailman johtavin ympäristö- ja jätehuoltoalan tapahtuma esittelee toimialan kansainväliset uutuudet, kokonaisratkaisut sekä markkinajohtajien asiantunte-muksen.

Uudet teemat IFAT 2008 –messuilla:• RANNIKKO- JA TULVASUOJELU• ENERGIANTUOTANTO JÄTEAINEISTA

Lisätiedot ja ohjelma: www.ifat.de

23 – 25 Sept. 2008Shanghaiwww.ifat-china.com Experience the world‘s no.1 growth market

Münchenin uusi Messukeskus

5. – 9.5.200815. kansainväliset erikoismessut: vesi – jätevesi – jätteet – kierrätys

Yhteystiedot Suomessa: Entre Marketing Oy Puh. 010-6335 572/500 • minna.lintulahti@entre.fi • www.entre.fi

IFAT08-87x260-Fin.indd 1 21.12.2007 12:04:46 Uhr

Luova-verkkolehtisai 95 000 euron apurahanTeknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt 95 000 euron apurahan Luova-verkkolehdelle. 13–18-vuotiaille tarkoi-tettu lehti pyrkii lisäämään nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin muun muassa alan tutkimusta esittelemällä. Luovasta löytyy tee-ma-artikkeleita, blogeja ja erilaisia aktiviteetteja. Kirjoittajia ovat sekä nuoret itse että arvostetut tutkijat.

Luovaa julkaisee LUMA-keskus, Helsingin yliopiston mate-maattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima yhteistyö-organisaatio luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian opetuksen tueksi. Syyskuussa käynnistynyttä leh-teä voi lukea osoitteessa www.helsinki.fi/luova.

Kemira keskittää Japanin- toimintansa tytäryhtiölleen Kemira vahvistaa Japanin sellu- ja paperikemian asiakkaiden-sa palvelua keskittämällä toimintansa kokonaan omistamaansa Kemira Japan KK:hon.

Osana strategiaa Kemira myy 50 prosentin osuutensa ve-typeroksidia valmistavasta yhteisyrityksestään Kemira-Ube Ltd:stä. Ube muodostaa yhtiöstä uuden yhteisyrityksen japani-laisen Mitsubishi Corporationin kanssa. Kemira-Uben liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.

Seepex-pumppujen edustus HyxolleHyxo Oy on solminut sopimuksen saksalaisen Seepexin kans-sa epäkeskoruuvipumppujen jälleenmyynnistä. Seepexillä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus epäkeskoruuvipumppujen valmistuksesta. Pumput täydentävät Hyxon tuotevalikoimaa, sil-lä niitä voidaan hyödyntää nesteiden pumppauksessa kaikilla teollisuudenaloilla.

S u o j a a k ä d e t j a j a l a tS u o j a a k ä d e t j a j a l a t

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 122

Tekes tiivistää suhteita Piilaaksoon

Tekes tiivistää yhteistyötään Kalifornian yliopistoon kuu-

luvien huippuluokan tutkimus-keskusten Citrisin ja Icsin (In-ternational Computer Science Institute) kanssa.

Tekes on jo pitkään tehnyt Pii-laaksossa työtä Berkeleyn kam-puksen kanssa, missä sillä on

ollut kumppanuussopimus Icsin kanssa. Kumppanuus Kalifor-nian yliopiston kanssa laajentui kaksi vuotta sitten, kun Tekes aloitti yhteistyön yhteiskunnal-listen ongelmien teknologisia ratkaisuja etsivän Citris-tutki-musohjelman kanssa. Nyt Tekes on päättänyt jatkaa sopimuksia

kolmella vuodella. Tekesin teknologiajohtajan

Eero Silvennoisen mukaan pui-tesopimukset auttavat suomalai-sia tutkimuslaitoksia ja yrityk-siä yhteistyöhön huippuluokan kumppaneiden kanssa. Niistä on apua myös käytännön asioissa, kuten sovittaessa aineettomien oikeuksien omistussuhteista.

Tekesin ja Kalifornian yli-opiston väliseen sopimukseen ei kuulu omaa rahoitusbudjettia.

Sopimuksen kautta Yhdysval-toihin hakeutuvat suomalaistut-kijat ja -tutkimusryhmät voivat hakea projekteilleen rahoitusta normaaliin tapaan Tekesistä ja muista lähteistä. Meneillään ole-va Tekesin ohjelmiin sitomatto-man julkisen tutkimuksen haku-aika päättyy helmikuun lopussa. Ohjelmilla on omat hakuaikan-sa, ja yritysten hakemuksia ote-taan vastaan jatkuvasti.

UUTISIA

VTT:n ja Koiviston Auto -yh-tymään kuuluvan Kabus Oy:n linja-auton hybriditekniikan tut-kimushanke on edennyt koeajo-vaiheeseen.

Hybridillä, jonka voiman-lähteiksi on yhdistetty sähkö- ja polttomoottori, tavoitellaan noin 30 prosenttia normaalia pienempiä pakokaasupäästöjä ja polttoaineenkulutusta. Koska bussi lisäksi on kevytrakentei-nen, päästöissä ja kulutuksessa päästään perinteiseen verrattuna ehkä jopa 40–45 prosentin vä-hennykseen.

Hybridibussissa on ensisijai-sesti keskitytty jarrutusenergian

HYBRIDIBUSSI pienentää päästöjä

Kab

us O

yHybridiauton tunnistaa katolla ole-vista laatik-komaisista rakenteista.

palauttamiseen takaisin liike-energiaksi. Hiilidioksidipääs-töt alenevat samassa suhtees-sa energiankulutuksen laskun kanssa, mutta partikkelipääs-töissä hybridillä on odotetta-vissa suhteessa vielä suurempia alenemia, sillä polttomoottorin käyttöä epäedullisissa toiminta-pisteissä voidaan vähentää.

Ensimmäiset koeajot VTT:n alustadynamometrilla ovat tuo-neet noin 20 prosentin polttoai-nesäästöt. Järjestelmän toimin-taa hiotaan edelleen. Jos kokei-lusta saadaan riittävän hyviä tuloksia, Kabus harkitsee hybri-diauton sarjatuotantoa.

Labtiumille uusitoimipiste RaaheenLabtium Oy on avannut toimipisteen Raaheen. Uudessa pal-velupisteessä työskentelee aluksi neljä laboratorioalan am-mattilaista. Ensimmäiset asiakasprojektit käynnistyvät hel-mikuun aikana.

Raahen tuotannossa keskitytään aluksi vesihuollon ja elin-tarvikkeiden testaukseen sekä Pohjanmaan teollisuusaluei-den ympäristön tilan tarkkailuun. Toimipiste vastaa Raahen kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun liittyvistä kokonaispal-veluista ja seudun vesilaitosten vedenlaadun tarkkailun ana-lytiikasta.

Lisäksi palvelupiste toimii Labtiumin mikrobiologisen tes-tauksen kehittämiskeskuksena.

Tulevaisuudessa yksikön palveluvalikoima kasvaa lisään-tyvien teollisuushankkeiden ja käynnistyvien kaivosten myö-tä. Tällöin tuotantohenkilöstöä lisätään ja toimipistettä laa-jennetaan.

Labtium on Suomen suurimpia laboratorio- ja testauspal-veluita tarjoavia yrityksiä. Geologian tutkimuskeskuksesta viime syksynä yhtiöitetyllä Labtiumilla on kaikkiaan reilut sata työntekijää. Sen muut toimipisteet sijaitsevat Espoossa, Kuopiossa, Outokummussa, Rovaniemellä ja Sodankylässä.

Viinipussi säästää ympäristöäViiniä on ympäristösyistä alettu pakata pusseihin. Ensimmäi-senä maailmanmarkkinoille tullutta eteläafrikkalaisviiniä voi nyt ostaa puolentoista litran pussillisen myös suomalaisesta viinimyymälästä. Suuntauksen taustalla on viininvalmistaji-en pyrkimys löytää ympäristön jätekuormaa vähentäviä pak-kausratkaisuja. Esimerkiksi Englannin suurin vähittäiskaup-paketju vaatii jo vuonna 2010 myymiensä tuotteiden pakka-uksiin tiedot tuotteen ympäristövaikutuksista.

Poltettavasta materiaalista tehdyn viinipussipakkauksen ekologinen jalanjälki on jopa 80 prosenttia pienempi kuin la-sipullojen. Nopeasti kylmenevä ja helposti jääkaappiin sijoi-tettava viinipussi vähentää jäähdyttämiseen tarvittavan ener-gian määrää. Suomessa, jossa lasia kierrätetään hyvin, kutis-tuva ekologinen jalanjälki näkyy myös aiempaa kevyempinä kuljetuksina. Lisäksi polttamalla hävitettävä pussi vähentää kierrätyslasin kuljetus- ja käsittelykustannuksia.

Apua kemikaalienReach-rekisteröintiin Kemian alan konsulttifirmat RV-Chem ja Finn-Kasei tarjoavat yh-teisvoimin apua suomalaisyrityksille, jotka haluavat opiskella uu-den IUCLID 5 -järjestelmän. Kyseessä on ainoa atk-ohjelma, jolla voi hoitaa Reach-asetuksen edellyttämän kemikaalien rekisteröin-nin. Ohjelma sopii myös esirekisteröintivaiheeseen.

Konsulttiyritysten tarjoama palvelu sisältää tässä vaiheessa ai-neinventaarien teon tai sen ohjauksen, rekisteröintistrategian laa-dinnan ja SIEF-työn valmistelun sekä käytännön IUCLID 5 -työn.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 23

Lähtölaukaus ReachintoimeenpanolleEU:n kemikaaliasetus otti ensiaskeleensa paperilta kohti käy-täntöä, kun Reachin toimeenpanosta tietoa välittävä foorumi (Forum of Exchange of Information on Enforcement) kokoontui Helsingissä joulukuussa. Foorumin tavoitteena on sujuvoittaa ja harmonisoida asetuksen käytännön toteuttamista jäsenmaissa.

Ensimmäisessä kokouksessaan foorumi nimitti kolme työryh-mää, joista yksi valmistelee sen ohjelmaa vuosille 2008–2010. Toinen työryhmä kartoittaa Reach-viranomaisten tiedontarvetta ja kolmas tarkastelee eräiden vaarallisten aineiden valmistuksen ja käytön rajoituksia antaakseen lausunnon niiden toteuttamis-kelpoisuudesta.

Foorumissa on aluksi 27 jäsentä, yksi jokaisesta EU-maasta. Suomea edustaa Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontake-skuksen ylitarkastaja Annette Ekman. Väliaikaiseksi puheen-johtajaksi valittiin Ulrike Kowalski Saksan työterveyslaitokses-ta. Vakinainen puheenjohtaja nimitetään seuraavassa kokouk-sessa toukokuussa.

TRI-K Industriesista Kemira SpecialtyKemira-konserniin kuuluva TRI-K Industries on muuttanut ni-mensä Kemira Specialty Inc:ksi. Yhtiö on johtava korkealaatuis-ten raaka-aineiden jakelija ja tuottaja kosmetiikkateollisuudelle. Sen pääkonttori sijaitsee Yhdysvaltain New Jerseyssä. 50 hen-keä työllistävän yrityksen liikevaihto vuonna 2006 oli noin 20 miljoonaa dollaria.

Kemira, johtava kosmetiikkateollisuuden titaanidioksiditoimit-taja, osti TRI-K:n huhtikuussa 2007. Nimenmuutoksen tarkoi-tuksena on helpottaa yhtiön toimintojen integrointia ja parantaa sen tunnettuutta. Samalla otettiin käyttöön internetosoite www.kemira.com/cosmetics, jossa on esillä Kemiran globaali tarjonta kosmetiikkateollisuudelle.

Laroxille tilauksia Intiasta ja Afrikasta Suodatinvalmistaja Larox on saanut yhteisarvoltaan 12,7 miljoo-nan euron tilaukset laitetoimituksista neljältä eri kaivosyhtiöltä. Intiaan, Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etelä-Afrikkaan toimitettavat tilaukset sisältäväta 11 suodatinta lisälaitteineen. Toimitukset tapahtuvat vuoden 2008 aikana.

Työsuojelurahastolta työelämäntutkimukseen kymmenen miljoonaaTyösuojelurahasto tuki työelämän tutkimusta ja kehittämistä 9,9 miljoonalla eurolla vuonna 2007. Summa oli vajaat kolme pro-senttia edellisvuotista suurempi.

Rahastoon tuli kaikkiaan 392 hakemusta, ja määrärahan sai 228 hanketta. Työturvallisuuskeskuksen toimintaan rahasto myönsi 2,7 miljoonaa euroa.

Tutkimushankkeet tuottavat tietoa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden sekä organisaatioiden tuloksellisuuden paranta-miseen kestävällä tavalla.

Mobilin Naantalin voitelu-ainetehtaassa vietettiin

marraskuun viimeisenä päivänä juhlia tyytyväisissä tunnelmis-sa. Yhtiön tuotteet pitävät tätä nykyä ajokunnossa joka toisen Suomen teitä taittavan auton moottorin. Mobil on toiminut Suomessa jo 101 vuotta ja val-mistanut öljytuotteita vuodesta 1957.

Toimitusmäärillään tehdas on noussut Pohjoismaiden suurim-maksi. Exxon Mobilin kärkilai-toksiin kuuluva Naantalin tehdas toimii myös tärkeänä porttina Venäjän ja Baltian markkinoille.

Tehtaanjohtaja Jouni Väli-mäki tähdentää erityisesti sitä,

Puoli vuosisataasuomalaisia öljytuotteita

että ison kansainvälisen yrityk-sen lippulaivatuote Mobil 1 teh-dään Suomen Naantalissa. ”Eu-roopassa ainoastaan Ranskan laitos saa meidän lisäksemme valmistaa tätä tuotetta. Olemme asemastamme ylpeitä.”

Naantalilaisten Venäjän-kaup-pa alkoi asiakkaista, jotka ha-kivat pieniä eriä moottoriöljyä omilla autoillaan. Takapaksi-kaupasta on vuosissa laskien ly-hyt aika, mutta volyymeissä on tapahtunut valtava harppaus. Ve-näjän nopeasti kasvava kysyn-tä on antanut mahdollisuuden kolminkertaistaa voiteluöljyjen tuotannon viidessä vuodessa.

”Tätä ei olisi kukaan osannut

Con

nie

Hei

k-Jo

kine

n

Valmistus-prosessissa perusöljyyn sekoitetaan lisäaineita. Tuotantoa

tukee labora-torio, jossa

10 000 näyt-teelle teh-dään noin

60 000 koetta vuodessa.

Mobil-ykkö-nen on yhtiön

lippulaiva-tuote.

Mobilin Naantalin-tehtaasta

ennustaa. Parhaina päivinä Mo-bilin Naantalin tehtailta lähtee 26 rekka-autollista vientituot-teita. Koko tuotannosta menee noin 80 prosenttia ulkomaille, 60 prosenttia öljyistä päätyy Ve-näjälle.”

Venäjän kysynnän varaan teh-das on hankkinut nopean neljän litran pakkauslinjan. Se syytää sadan pakkauksen minuuttivauh-dilla etupäässä moottori- ja mui-ta voiteluöljyjä, joita erityisesti itäisen Euroopan markkinat ve-tävät kiihtyvään tahtiin. Itäkaup-pa paikkaa hyvin kysynnän pie-nenemistä Länsi-Euroopassa.

Läntisen laskusuuntauksen syitä ovat Välimäen mukaan tuotannon siirtyminen itään, au-tojen kysynnän muutokset sekä pitkäkestoiset öljylaadut. Auto-jen öljynvaihtoväli on kasvanut, mikä vaikuttaa moottoriöljyn kysyntään.

Tulevaisuutta Välimäki ei halua ennustaa, mutta veikkai-lee kuitenkin tuotannon kasvun jatkuvan nykyistä noin 15 pro-sentin tahtia. ”Me emme pohdi suuria linjoja, vaan pidämme tehtaan tuotannon kilpailuky-kyisenä.”

Leena Laitinen

Nuoret kemistit selvittivät70 vuotta vanhan ongelmanIllinoisin yliopiston kemistit Yi Lu ja Nathan Sierack ovat rat-kaisseet kemistejä 1930-luvulta asti vaivanneen puskuriliuos-pulman.

Puskuriliuosten happamuus ei juuri muutu pienistä happo- tai emäslisäyksistä. Lämpötilan vaihdos saattaa kuitenkin muuttaa tilanteen. Asia on ongelma erityisesti biologissa näytteissä, joita pakastetaan pitkiksikin ajoiksi odottamaan myöhempää tutki-musta.

Amerikkalaiskemistit keksivät sekoittaa kahta puskuriliuosta, joilla on suunnilleen sama pH, mutta joiden muutos lämpötilan mukana on vastakkainen. Nerokkaan yksinkertainen idea ei ai-emmin ollut pälkähtänyt kenenkään päähän.

Nuoret keksijät olivat itsekin yllättyneitä innovaatiostaan, ker-too Luta ja Sierackia haastatellut Tekniikka ja Talous.

24 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Muutama millimetrin miljoonasosa. Pie-nenpienen, silmille näkymättömän hitu-sen ei uskoisi voivan koitua vaaraksi hii-rellekään, saati ihmiselle. Koko kuitenkin hämää. Pahaan paikkaan, esimerkiksi ai-voihin tunkeutunut nanopartikkeli voi olla piilevä aikapommi.

Aivoissa hiukkasesta saattaa muodos-tua keskus, joka kerää ympärilleen proteii-niplakkia. Säikeiset plakit puolestaan ovat osallisina monissa vaikeissa sairauksissa, kuten dementiaan johtavassa, parantumat-tomassa Alzheimerin taudissa.

Hiilinanoputket ja fullereenit on tes-teissä todettu varsin vaarattomiksi silloin, kun ne eivät hiilen lisäksi sisällä mitään muuta. Normaalisti partikkeleissa on kui-tenkin epäpuhtauksia tai niihin kiinnitty-neitä yhdisteitä, jotka tekevät ne hyvinkin reaktiivisiksi.

Ongelmia syntyy reaktiivisten nano-hiukkasten tuottamista suurista määristä happiyhdisteitä, joita elimistön omat anti-oksidantit eivät pysty neutraloimaan. Ha-petusmyrkytys eli oksidatiivinen stressi

Näkymätön uhka

NANOhiukkanen Ihmisen elimistöön

tunkeutuneet nano-

hiukkaset voivat

aiheuttaa Alzheimerin

tautia, osoittaa tuore

tutkimustulos. Tieto on

kuitenkin vain jäävuoren

huippu: nanoteknologian

riskejä ei vielä tunneta

juuri lainkaan.

Jari Koponen

saattaa johtaa soluvaurioihin ja ne puoles-taan keuhkotulehduksiin, verenkiertoeli-mistön häiriöihin ja moniin muihin vaka-viin sairauksiin.

Helpoiten nanopartikkelit pääsevät eli-mistöön keuhkojen kautta. Asia on toden-nettu eläinkokeissa muun muassa titaani- ja piidioksidi-, metalli- ja metallioksidi-partikkelien sekä hiilinanoputkien osalta. Huolta ovat herättäneet erityisesti man-gaanihiukkaset, jotka ujuttautuvat nenän hajuepiteelin hermopäätteiden kautta ai-voihin.

Jotkut hiukkaset päätyvät suusta ruu-ansulatuselimiin. Osa kykenee puhkaise-maan itselleen reitin suoraan ihon läpi. Elimistössä hiukkaset kulkeutuvat veren, imunesteen ja hermojen välityksellä kaik-kialle.

Nanopartikkelien mahdollisia haittoja on toistaiseksi tutkittu lähinnä soluvilje-ly- ja eläinkokein. Vaikka testien tuloksia ei voidakaan suoraan laajentaa koskemaan ihmisiä, näyttöä nanomateriaalien poten-tiaalisesta vaarallisuudesta on riittävästi. Nanomateriaaleille tulee siksi luoda sa-manlaiset turvamääräykset kuin kemikaa-leillekin. Toistaiseksi tavoitteesta ollaan vielä kaukana.

Riskit selville

Nanomateriaalien tuotanto- ja teollisuus-käyttö on vahvassa kasvussa. Tietomme materiaalien terveys- ja ympäristöhaitoista sekä altistusrajoista ovat kuitenkin hyvin vähäiset. Riskit pitäisikin selvittää mah-dollisimman kattavasti ennen kuin nano-teknologia ja sen tuotteet tulevat laajamit-taiseen kuluttajakäyttöön.

Muutamasta joihinkin satoihin nanomet-reihin vaihteleva koko antaa hiukkasille ominaisuuksia, joita kemikaaleilla ei ole. Kun kemikaalien riskit voidaan määritellä niiden fysikaaliskemiallisten ominaisuuk-sien ja pitoisuuksien avulla, nanopartikke-lien riskejä arvioitaessa on otettava huo- mioon suuri joukko muita ominaisuuksia.

”Aivoihin tunkeutunut nanopartikkeli voi olla

piilevä aikapommi.”

Scan

stock

phot

o

25Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Nanoteknologian turvallisuuteen liit-tyvä tutkimustoiminta on Suomessa

paljolti keskittynyt Työterveyslaitokseen (TTL). Uudet teknologiat ja riskit -ryh-män johtajana toimiva professori Kai Sa-volainen on mukana miltei kaikissa alan projekteissa.

Nanoturvallisuuden tutkimusalan hän määrittelee ”nanohiukkasten ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheuttamien mahdollisesti haitallisten vaikutusten tut-kimukseksi”. Tätä tutkimustyötä tehdään Savolaisen mukaan Suomessa joko Työ-terveyslaitoksessa tai sen koordinoimana eri yhteistyökumppanien kanssa.

Tutkimustyön rahoittajia ovat Suomen Akatemia ja Työsuojelurahasto. Tekesin FinNano-ohjelmassa toimii turvallisuus- ja standardisointiryhmä, jonka puheen-johtajana Savolainen toimii.

”Tiedossani ei ole yhtään Tekesin ra-hoittamaa nanoturvallisuuden tutkimus-projektia”, Savolainen sanoo. ”Se on tie-tysti ymmärrettävää, koska Tekes rahoittaa sitä, mikä kiinnostaa teollisuutta. Ja teol-lisuus näkee helposti tämäntapaiset tutki-mukset pelkkinä kuluerinä.”

Kansainvälistä yhteistyötä

Työterveyslaitos on mukana myös alan kansainvälisessä yhteistyössä. Laitos koordinoi EU:n edellisen puiteohjelman NanOsh-hanketta, jossa tutkitaan nano-partikkelien aiheuttamia keuhko- ja peri-mävaurioita. Kyseessä on 2,5 miljoonan euron projekti, jota Kai Savolainen vetää. TTL järjesti viime joulukuussa Helsingis-sä NanOsh-kongressin, johon otti osaa pa-risataa alan tutkijaa 29 maasta.

Nykyisessä puiteohjelmassa on juuri hy-väksytty rahoitettavaksi Nanodevice-han-ke, joka myös on Savolaisen koordinoima. Tässä 9,5 miljoonan euron hankkeessa on mukana on 26 osanottajaa, muun muassa eurooppalainen suuryritys BASF.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uu-sia mittalaitteita, referenssimateriaaleja ja kalibrointeja. Tarkoitus on myös tuot-

Tuul

ikki

Hol

opai

nen

Kai Savolainen vaatii korkean tason kansallista nanoteknologia-strategiaa. ”Alan kasvu on ollut nopeaa. Poliitikoille ei ilmeisesti ole vielä valjennut, että selvittä-mättä jäävien riskien määrä kasvaa samaa vauhtia.”

Työterveyslaitoksen Kai Savolainen:

”Riskitutkimus pahasti jäljessä”taa käsikirja nanoturvallisuudesta ja luoda maailmanlaajuiseksi keskustelupaikaksi Nanosafety-foorumi, jossa olisi mukana kolmekymmentä alan organisaatiota ym-päri maailmaa.

Myös teollisuus mukaan

TTL:ssä on alan kansalliselle tutkimuksel-le määritelty kaksi painopistettä. Ensim-mäinen on altistusten tutkiminen ja työssä tarvittavien mittalaitteiden kehittäminen. ”Koska helppokäyttöiset laitteet vielä puuttuvat, hankalammilla laitteilla täytyy tehdä altistusmittauksia niin laajalti kuin mahdollista”, toteaa Savolainen.

Toinen painoalue on nanopartik-kelien keuhkoihin ja perimään kohdistuvien vaikutusten tut-kiminen. Tätä työtä TTL:ssä tehdään solu- ja eläinkokein. Savolainen uskoo, etteivät suurimmat altistusriskit lii-ty niinkään nanopartikkeli-en tuotantoon vaan niiden käyttöön esimerkiksi kos-metiikassa, automaalauk-sessa tai urheiluvälineissä.

Koska nanopartikkelien käyttö yleistyy vääjäämättä myös Suomessa, Savolainen kaipaisi teollisuutta mukaan altistustutkimuksiin jo nyt. ”Riskitutkimus on tätä nykyä ainakin kymmenen vuotta jäl-jessä nanoteknologian yleisestä kehityksestä. Altistustutkimuk-sia tarvittaisiin nopeasti, jotta tie-deyhteisö ja viranomaiset pystyi-sivät määrittelemään riske-jä ja niiden rajoja”, Savolainen toteaa ja

perää myös valtioneuvostotasolla päätettä-vää nanoteknologiastrategiaa Suomelle.

”Nanoteknologian kasvu on ollut ennus-teita nopeampaa. Poliitikoille ei ilmeises-ti ole vielä valjennut, että myös selvittä-mättä jäävien riskien määrä kasvaa samaa vauhtia. Kansallisella strategialla voitai-siin myös riskitutkimukselle taata sen an-saitsema asema nanoteknologian kehityk-sessä.”

26 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Euroopan unionissa nanoteknologian riskien arviointi kuuluu Terveyden

ja kuluttajansuojelun pääosastolle, jon-ka organisaatiossa on useita itsenäisiä tieteellisiä komiteoita. Ne antavat lau-suntoja komissiolle, joka taas esittää tar-peellisiksi katsomansa toimenpiteet hy-väksyttäviksi EU:n parlamentille.

Riskeihin komissio on ottanut kan-taa Nanoteknologian toimintasuunnitel-massa 2005–2009. Siinä komissio kat-soo välttämättömäksi, että nanotekno-logiaan liittyvät turvallisuusongelmat yksilöidään ja niihin puututaan mahdol-lisimman varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi komissio tukee riskejä selvit-tävää tutkimusta ja haluaa kansainväli-sen yhteistyön avulla kehittää riskinar-

EU:n myllyt jauhavat hitaasti viointi- ja -hallintamenettelyjä. Komissio aikoo myös esittää tarpeellisia muutoksia EU-säädöksiin.

Tarvittavaa tietoa tuotetaan toiminta-elimissä. Niitä ovat muun muassa uusia terveysriskejä käsittelevä tiedekomitea SCENHIR ja kulutustavaroiden tiedeko-mitea SCCP.

Alan tutkimusta tehdään komission tut-kimuskeskuksessa. Seitsemännessä puite-ohjelmassa nanoriskien tutkimusta rahoi-tetaan noin 30 miljoonalla eurolla.

Ohjelman ensimmäisen seurantarapor-tin mukaan useimmat tavoitteista ovat vielä harkinta-asteella. Esimerkiksi uusi-en sääntelytoimenpiteiden tarpeen osalta on päädytty siihen, että periaatteessa ny-kyinen lainsäädäntö on kattava, mutta sitä

Viisi haastettaNanoriskien kartoitus on edellyttää tie-teidenvälistä yhteistyötä ja laajaa kan-sainvälistä yhteistoimintaa. Tunnettu tutkija Andrew Maynard kollegoineen julkaisi hiljattain alan viisi suurinta haastetta, jotka tulisi ratkaista viiden-toista seuraavan vuoden aikana.

Ensimmäinen, välitön haaste on luoda laajoja strategisia ohjelmia. Ohjelmien on perustuttava kansainväliselle yhteis-työlle ja koordinaatiolle sekä laajapoh-jaiselle tiedonvälitykselle.

Toisena haasteena on kehittää laitteita nanopartikkelien mittaamiseksi ilmasta ja vedestä. Emme vielä edes varmasti tiedä, mikä kulloinkin olisi tärkein mi-tattava ominaisuus: lukumäärä, pinta-ala, massa vai jokin muu.

Eniten tarvitaan halpoja, helposti lii-kuteltavia altistusta mittaavia laitteita työterveystutkimuksiin. Kipeä tarve on myös laitteille, joilla mitataan nano- hiukkasia ympäristöstä. Ilman niitä na-nomateriaalien ympäristövaikutusten arviointi on mahdotonta.

Tulevaisuudessa tarvitaan myös au-tomatisoituja sensorisysteemejä, jotka

tarkkailevat esimerkiksi ilman tai veden nanohiukkaspitoisuuksia ja antavat raja-arvojen ylityttyä hälytyksen.

Kolmantena haasteena on rakentaa luotettavia menetelmiä nanomateriaali-en ympäristövaikutusten arvioimiseksi niiden koko elinkaarelta raaka-aineen tuotannosta jätteeksi.

Neljäs suuri haaste on kehittää uusia myrkyllisyystestejä. Niihin kuuluvat muun muassa nopeat seulontamenetel-mät, joilla voidaan testata tuhansien eri-laisten partikkelien toksisuutta.

Viimeisenä tulee toksisuusmallien luominen. Niiden avulla voitaisiin tule-vaisuudessa ennustaa partikkelien myr-kyllisyyttä.

Viiteen haasteeseen vastaaminen on edellytys turvallisen nanoteknologian synnylle. Turvallisuustutkimukseen käy-tetään kuitenkin vain muutama prosentti nanoteknologian kokonaisrahoituksesta. Sillä ei tavoitteeseen päästä.

Asbestin myrkyllisyyden kaltaisten yllätysten toistumiseen ei kuitenkaan luulisi enää olevan varaa.

Tällaisia ominaisuuksia, jotka voivat vaihdella myös saman materiaalin eri ko-koluokissa, ovat muun muassa muoto, ki-derakenne, varaus, reaktiivisuus, pintaan kiinnittyneet yhdisteet, liukoisuus sekä taipumus muodostaa suurempia ryppäitä joko samanlaisten tai erilaisten hiukkasten kanssa. Samastakin materiaalista valmis-tetuille partikkelityypeille on riskit arvioi-tava jokaiselle erikseen.

Myös materiaalin elinkaaren kaikille vaiheille tulee luoda omat turvanormin-sa. Ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa eli materiaalien valmistuksessa ja siirros-sa tuotantoprosesseihin mahdollinen al-tistumiskohde on suppea työntekijäjouk-ko. Vastuu sen turvallisuuden valvonnasta kuuluu työsuojeluviranomaisille. Kolman-nessa vaiheessa tapahtuu jakelu kuluttajil-le ja tuotteen käyttö. Viimeisenä vaiheena on tuotteen poistaminen jätteenä.

Materiaalin käyttöturvallisuus, pääs-töt ympäristöön ja ympäristövaikutukset on kyettävä kartoittamaan joka vaihees-sa. Nanotuotteiden käyttäjät muodostavat työntekijöitä paljon suuremman ryhmän, ja ympäristön kautta altistuminen voi pa-himmillaan tavoittaa koko väestön.

Vaarat hallintaan

Vaarallisuus on materiaalin ominaisuus, johon ei voida vaikuttaa. Esimerkiksi rik-kihappo on sinänsä vaarallinen aine. Vaa-rallisia ovat lumihiutaleetkin; tappavathan lumivyöryt ihmisiä.

Vaarallisuuden aiheuttamia vahinkoja voidaan säädellä riskienhallinnan avulla eli vahingon todennäköisyyden minimoin-nilla: rikkihappoa on säilytettävä ja käsi-teltävä oikein, ja lumivyöryvaroitukset on syytä ottaa tosissaan.

Kun nanomateriaalin vaarallisuus on todettu esimerkiksi toksikologisin kokein, voidaan siirtyä riskienhallintaan. Nanoma-teriaalien yhteydessä se tarkoittaa aineelle altistumisen todennäköisyyttä yhdistettynä altistusannosten suuruuteen ja altistusti- heyteen. Altistuminen on vaarallisen ai-neen pitoisuuden ja altistumisajan yhdis-telmä, ja annos puolestaan biologiseen systeemiin päätyvän vaarallisen aineen määrä.

Kaikki kemikaaleille kehitetyt riskien-hallintamenetelmät eivät kuitenkaan sel-laisinaan sovi nanomateriaaleille. Kemi-kaaleilla esimerkiksi annos määritellään painoyksikköinä tilavuudessa. Nanoma-teriaaleilla altistuminen korreloikin usein

massan sijasta partikkelien pinta-alaan.Nanohiukkaset ovat samaa kokoluok-

kaa kuin monet biologiset perusrakenteet, ja niillä on paljon biologisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Hiukkasilla voi siten ol-la lukemattomia erilaisia vaikutuksia eli-mistössä, mikä tekee niiden toksikologian hankalaksi.

Kun kemikaalien toksikologisissa tes-

teissä normaalisti riittää kahden tai kol-men fysikaaliskemiallisen ominaisuuden huomioiminen, nanopartikkeleille on eh-dotettu jopa kuudentoista ominaisuuden selvittämistä.

Jari Koponen on kemisti, tietokirjoittaja ja nanoteknologiaan erikoistunut

vapaa toimittaja.

”Ympäristön kautta altistuminen voi pahimmillaan tavoittaa koko väestön.”

27Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

on täydennettävä.Varausklausuulissa annetaan kuitenkin

mahdollisuus ehdottaa muutoksia, jos riittävän painavia tieteellisiä näyttöjä il-menee.

Aseeton Reach

SCENHIRIN mukaan nykyisissä riskin-arviointimenetelmissä on puutteita, jotka on korjattava. Erityisesti nykytiedot nano-hiukkasten toksikologiasta ja ympäristö-toksikologiasta ovat puutteelliset. SCCP suosittaa, että aurinkovoiteissa käytettä-vien nanomateriaalien turvallisuutta on uusien tietojen perusteella arvioitava uu-delleen.

Nanomateriaalit kuuluvat periaatteessa kemikaaliasetus Reachin piiriin. Kemikaa-lien valmistajia ja maahantuojia koskeva säännöstö on kuitenkin käytännössä niiden suhteen voimaton, sillä arviointiin tarvitta-via tietoja ei ole saatavilla.

Reach onkin toistaiseksi odottavalla kannalla, ja esimerkiksi hiilinanoputkia voidaan edelleen käyttää kuten grafiittia – ovathan molemmat hiiltä.

Kaikki eivät kuitenkaan odottele lain-säädännön pakkoa: jotkin yritykset ovat vapaaehtoisesti luoneet nanomateriaali-en turvallista käyttöä koskevia käytäntö-jä ja ohjeita. Edelläkävijöitä ovat suuret eurooppalaiset BASF ja Bayer, Suomessa esimerkistä käy Beneq.

Nanopartikkelit tunkeutuvat ihmisen elimistöön keuhkojen, ruuansulatuselimistön ja ihon kautta. Kehossa verenkierto ja imunesteet kuljettavat partikkeleita eri sisäelimiin.

Työt

erve

ysla

itos

Jari KoponenAlkuperäislähde: Oberdörster et al,

Environmental Health Perspectives (2005).

Elektronimikroskooppikuva keuh-kojen makrofagista eli elimistön puolustuksessa toimivasta suuri-kokoisesta syöjäsolusta. Mustat kerääntymät koostuvat nanokokoi-sista titaanidioksidipartikkeleista.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 128

Suomen kodeissa kokeillaan

Ohmimakkaraa ja myyränpelättejä

Melkein mitä tahansa kotoa löytyvää voi hyödyntää

pienten tieteellisten testien tekemiseen ja kodinkoneille

keksiä vaihtoehtoisia käyttötapoja. Turvatekniikan

keskuksessa tiedetään, että suomalaiset harrastavat

monenlaisia kokeiluja. Jotkut niistä ovat hyödyllisiä,

toiset eriskummallisia, osa hengenvaarallisia.

Miika Vähämaa

”Klassinen vitsi on, että kesäisin teh-dään niin sanottua ohmimakkaraa. Työnnetään makkaran molempiin päi-hin haarukat ja kytketään läpi kulke-maan 230 volttia. Makkara johtaa hy-vin sähköä ja lämpenee taatusti no-peasti”, naurahtaa ylitarkastaja Kari Lehto Turvatekniikan keskuksesta Tukesista.

Vaikka menetelmä on kokeellises-ti todistettu toimivaksi, Lehto neuvoo kuitenkin olemaan toistamatta järjes-telyä. Ohmimakkaran grillaukseen liit-tyy monia vaaratekijöitä, joita ei vält-tämättä tule ajatelleeksi.

Työkseen sähkölaitteiden turvalli-suutta valvova ylitarkastaja tietää, et-tä suomalaiset ovat uteliasta kansaa. Joukkoon mahtuu kaikenlaista kotiko-keiden tekijää. Tavallista on, että säh-kölaitetta hyödynnetään muuhun kuin varsinaiseen tarkoitukseen. Aina se ei ole vaarallista.

”Esimerkiksi silitysrautaa on käy-tetty muovipussien tekemiseen, sillä kun voi kuumentaa muovipintaa. Tur-vallista uuskäyttöä voisi olla vaikka matkalaukun nimilapun laminoiminen silitysraudan avulla. Mutta täytyy ol-la tarkkana, ettei aloita liian suurella

lämpötilalla, jolloin muovi sulaa kiinni raudan pohjaan”, Lehto varoittaa.

”Luova ihminen keksii koneille mo-nia käyttötarkoituksia. Vispauslaitteel-la voi sekoittaa vaikka maalia.”

Kaikissa keksinnöissä ei kuitenkaan ole järkeä. Pulaan joudutaan, kun ei tunneta tekniikkaa, jonka kanssa ol-laan tekemisissä. Kodinkoneiden käyt-töohjeita noudatettaessa vaaraa ei pi-täisi koskaan syntyä. Jos niin tapahtuu, asiasta tulisi ilmoittaa Tukesiin.

”Nuoret rakentelevat elektroniikka-laitteita, jotka saavat virtaa sähköver-kosta. Musiikin tahtiin välähtelevät va-

Perimän erotusko-keessa kannattaa käyttää apuna pipet-tiä, jos käden hieno-motoriikka ei tunnu takaavan riittävää vakautta.

Hein

i Rad

i

Kerro kemiankotikokeistasiKemia-lehti aloittaa ensi nume-rossa uuden takasivun palstan, jossa kerrotaan kemian ja fysii-kan alaan liittyvistä mielenkiintoi-sista kotikokeiluista ja yllättävistä arjen havainnoista. Lukijat voivat lähettää vinkkejä, koereseptejä ja tarinoita laitteista ja kojeista pää-toimittajalle osoitteeseen leena.laitinen@kemia-lehti.fi. Juttuja voi-daan julkaista myös sähköisessä uutiskirjeessämme ja nettisivuil-lamme.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 29

Tietolaatikon kokeet on poimittu amerik-kalaisen New Scientist -tiedelehden julkaisemasta kirjasta. Mick O’Haren How To Fossilise Your Hamster – and other amazing experiments for the armchair scientist (Profile Books, 2007) esittelee kymmeniä mielenkiintoisia ja vaarattomia joka kodin kokeita.

Geeninäyte viskilläDNA:ta voi erottaa kotioloissa pesuai-neen, viskin – tai minkä tahansa alko-holipitoisuudeltaan yli 50-prosenttisen juomakelpoisen nesteen – ja suolaveden avulla.

Suussa purskutellaan mietoa suolali-uosta puolisen minuuttia. Liuos sylkäis-tään puhtaaseen lasiin, jossa on jo val-miiksi liuotettuna teelusikallinen pesuai-netta ja kolme teelusikallista vettä.

Sitten tarkkana. Seokseen kaadetaan viskiä erittäin varovasti niin, että alko-holi muodostaa lasin yläosaan erillisen kerroksen. Apuna voi käyttää vaikkapa pipettiä, mikäli käden hienomotoriikka ei tunnu riittävältä.

Pesuaine rikkoo suusta suolan mukana huuhtoutuneiden solujen kalvot. Niinpä deoksiribonukleiinihappo vapautuu nes-teeseen. Tämä geneettinen materiaali on vesiliukoista, mutta ei liukene alkoho-liin.

Lasin pinnalle alkoholikerroksen si-sään muodostuu valkoisia pieniä klönt-tejä: DNA:ta. Siinä lilluvat geenisi, jotka kopioituvat jälkeläisillesi ja tekevät sen fyysisen kokonaisuuden, joka olet sinä.

Rauta irti muroistaAamiaismuroja mainostetaan niiden si-sältämällä raudalla. Voi kuulostaa villiltä, mutta tarpeeksi vahvan magneetin avulla muroista voi toden totta irrottaa aivan oi-keaa metallista rautaa.

Murot murskataan ensin hienonhienok-si jauheeksi, joka pannaan läpinäkyvään muovipussiin. Kun pussia on parikym-mentä minuuttia liotettu kuumassa vedes-sä, seosta aletaan työnnellä magneetilla pussin nurkkaan. Prosessin aikana mag-neetti vetää puoleensa tummaa nöyhtää, joka on muroissa olevaa rautaa.

Vaihtoehtoisesti voi käyttää tehosekoi-tinta. Kuumassa vedessä liotettua muro-seosta pyöritetään sekoittimessa ja mag-neettia pidetään sekoittimen reunaa vas-ten. Rauta vetäytyy kiinni magneettiin.

Muroissa oleva rauta on metallises-sa muodossa eikä ioneina siksi, että io-nimuotoinen rauta saisi murot pilaantu-maan. Kokeen kannalta hyvä juttu, sillä ioneihin magneetti ei tepsisi.

Ruoansulatuskanavassa osa raudasta imeytyy vatsahappojen ansiosta elimistöön, joka käyttää sitä esimerkiksi hemoglobii-nin valmistukseen. Hemoglobiini on tärkeä aine hapen kuljetuksessa ympäri kehoa.

Leimahtava televisioMitä tapahtuu, jos koskettaa television ruutua pimeässä juuri sen jälkeen kun se on sammutettu?

Jos kyseessä on taulutelevisio, ei mi-tään. Tarvitaan vanhanaikaisempi katodi-sädekuvaputkella varustettu malli.

Kuvaputkitelevisiota sormella hipais-taessa näkyy pieni fluoresoiva leimahdus ja kuuluu rätinää. Kun sormea kuljettaa pitkin ruudun pintaa, rätinä voimistuu samalla kun staattista sähköä purkautuu monitorilta.

Reaktiot perustuvat vastaanottimen tekniikkaan. Television kuva syntyy, kun sähköä virtaa negatiiviselta elektrodilta positiiviselle eli katodilta anodille. Voi myös sanoa, että elektronisuihku pyyh-käisee fosforoitua kuvapintaa juova juo-valta 25 kertaa sekunnissa. Elektronien pommituksessa kuvapinta loistaa valoa sen mukaan, kuinka voimakas suihku sii-hen kohdistuu.

Kun telkkarin sammuttaa, fosforipitoi-seen kuvaruutuun jää pommituksen jäl-jiltä vielä jonkin verran sähkövarausta. Kosketettaessa varaus purkautuu ja lois-taa hetken samalla periaatteella kuin jos laite lähettäisi kuvaa.

TURVALLISTA KOTITIEDETTÄ

Heini Radi

Koti-insinööri valmistaa käden käänteessä herkullisen ohmimakkaran.

lupaa. Koska viranomaiset eivät valvo kan-salaisten harrastuksia, ei myöskään ole tie-dossa, kuinka usein jokin menee pieleen.

Tappava myyränkarkotin

Kodinkoneita voi tutkia myös ilman kum-mempia koejärjestelyjä. Lehto kertoo itse tarkastelevansa koneiden sähkönkulutusta ja tehoa.

”Laitetaan mikroaaltouuniin tietty vesi-määrä, mitataan alkulämpötila, käytetään mikroa täydellä teholla tietyn aikaa ja mi-tataan loppulämpötila. Uunin arvokilvestä näkee ottotehon. Noilla tiedoilla voi verrata uunien hyötysuhteita keskenään ja oman uu-nin magnetronin tehon heikkenemistä vuo-sien varrella.”

Sähkönkulutuksesta yleisemmin kiinnos-tuneet voivat tyytyä mittaamaan laitteidensa kulutusta. Se onnistuu tehomittarilla, joka paljastaa laitteen kuormituksen.

”Laitan pc:n nykyisin valmiustilaan, kun poistun sen ääreltä. Tietokoneen ottoteho monitoreineen on 135 wattia eli enemmän kuin pitäisi paria hehkulamppua päällä.”

Joskus kotipiirin kokeilut saavat traagisen lopun. Lehto muistaa muutama vuosi sitten sattuneen tapauksen, jossa maatilan isäntä päätti johtaa pihaansa sähköä maan alla ly-myävien myyrien karkottamiseksi.

”Eläkeläinen oli valmistanut pistotulpasta, sähköjohdosta ja kahdesta ruuvimeisselistä

laitteen, jossa toinen meisseli oli kytketty vaihejohtimeen ja toinen nollajohtimeen. Jostain syystä hän oli tarttunut jännittei-siin meisseleihin tai paljaisiin johtimiin, kun pistotulppa oli pistorasiassa. Sähkö-isku johti kuolemaan.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.miika.vahamaa@gmail.com

lourut ovat tyyppiesimerkki laitteesta, joita tehdään itse jostain lehdestä saadun kytken-täkaavion avulla. Urkuihin ei yleensä ym-märretä laittaa riittävää kosketussuojausta jännitteisiin osiin.”

Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä koto-naan melkein mitä tahansa kokeita. Oman laboratorionkin saa perustaa ilman erityistä

30 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Sinilevien sota Sinileviä pidetään levämaailman rottina: niin loistavia

selviytyjiä ja sopeutujia ne ovat. Tuottamiaan kemikaa-

leja ne käyttävät aseina kilpailevia kasviplanktonleviä

vastaan. Lajien välinen kemiallinen sodankäynti lienee

osasyy Itämeren massiivisiin myrkkykukintoihin.

nodulariinista, joka sitoutuu maksasoluihin ja hajottaa niiden tukirangan. Nodulariini on sekä akuutisti myrkyllinen että syöpä-vaarallinen yhdiste. Se ei kuitenkaan ole te-kijä, joka aiheuttaa allelopaattiset vaikutuk-set. Sinilevien kemiallisessa sodankäynnis-sä hyödyntämä yhdiste on yhä arvoitus.

Haavoittunut meri

Itämeressä elää noin kymmenen ryhmää mikroskooppisen pieniä levälajeja. Ravin-toverkon pohjimmaisena olevat plankton-levät tuottavat kasvien tavoin yhteyttämi-sen seurauksena happea ja sitovat hiilidi-oksidia.

”Laajoihin sinileväkukintoihin on kiinni-tetty huomiota 1970-luvulta lähtien merta ympäröivien valtioiden teollisen kehityk-sen myötä. Sittemmin tilanne on riistäyty-nyt käsistä, minkä kaikki rannikolla asuvat ovat voineet omin silmin havaita”, Meren-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Suikka-nen sanoo.

Ominaispiirteidensä vuoksi Itämeri on erityisen haavoittuva. Mereksi se on pieni ja matala, keskisyvyydeltään vain 55 ja sy-vimmilläänkin ainoastaan 460 metriä. Vesi on pystysuunnassa kerrostunut siten, että vähäsuolaisempi pintavesi ja pohjan run-sassuolainen vesi pääsevät harvoin sekoit-tumaan. Tämä estää hapen pääsyn pohjalle ja johtaa sinne varastoituneiden ravinteiden liukenemiseen veteen.

”Pohjois-Itämeren pitkäaikaisessa seu-ranta-aineistossa on havaittavissa selvä muutos sekä ympäristötekijöissä että lop-pukesän kasviplanktonyhteisön rakenteessa

1970-luvun lopun ja 2000-luvun alun välil-lä. Pintaveden suolaisuus on laskenut, mut-ta veden lämpötila on kohonnut ja epäor-gaanisen typen määrä kasvanut. Sini-, kul-ta- ja viherlevät ovat runsastuneet selvästi mutta nielulevät vähentyneet.”

Sanna Suikkanen selvitti sinilevien vai-kutusta eri kasviplanktonlajeihin suodatta-malla sinileväsolut pois kasvatusliuoksesta ja tutkimalla aineita, joita ne erittävät ulos soluista. Suodokset vähensivät nielulevän ja yhden piilevän kasvua, mutta tarttuma-levään aineella ei ollut vaikutusta. Suurin vaikutus oli nieluleviin.

Sinilevien suodosten vaikutus kohdistui nimenomaan solujen lisääntymiseen, vähäi-semmässä määrin myös yhteyttämiseen.

”Kokonaisuuden kannalta voi todeta, et-tä sinilevät voivat vähentää kasvua esimer-kiksi nielulevillä, joiden kanssa ne kilpai-levat ravinteista. Tämä saattaa selittää sen, miksi sinilevien kukinnat leviävät ja miksi ne pääsevät runsastumaan niin paljon, et-tä laajat kukinnat ovat mahdollisia”, tutkija pohtii.

Suikkanen on itse Helsingistä kotoisin, ja merellinen ympäristö on hänelle tärkeä. Hänen tutkimuksensa ei kuitenkaan tuo apua taisteluun sinileviä vastaan, vaikka al-lelopaattisten vaikutusten hyödyntämisestä leväkukintojen torjunnassa onkin keskus-teltu.

”Itämeren mittakaavassa se olisi kuiten-kin lähes toivotonta. Sitä paitsi vaikutuksia muuhun ravintoverkkoon ei voida ennakoi-da. En siis suosittele ylimääräisten yhdistei-den lisäämistä luontoon.”

Arja-Leena Paavola

Itämeri on koko maailmankin mittakaa-vassa tarkasteltuna nyt poikkeuksellisen täynnä sinilevää. Sinilevien suhteellinen osuus kesän kasviplanktonin kokonaisbio-massasta Itämeressä on liki kaksinkertais-tunut 30 vuodessa, osoittaa Helsingin yli-opistossa helmikuussa väittelevän Sanna Suikkasen tutkimus.

Lämpötilan ja ravinnepitoisuuden muu-tokset selittävät tilanteesta todennäköises-ti suurimman osan mutta eivät kaikkea. Kyseessä on luultavasti myös kasviplank-tonlajien välinen taistelu.

”Sinilevälajit voivat tuottaa kemikaale-ja, jotka häiritsevät kilpailevien lajien kas-vua. Allelopatia eli lajien välinen kemial-linen sodankäynti saattaakin olla osasyy haitallisiin leväkukintoihin. Se voi myös edistää tulokaslajien menestymistä uu-sissa ympäristöissä”, sanoo Suikkanen, jonka tutkimus on ensimmäinen murto-veden sinilevien allelopatiaa kartoittava selvitys.

Sinilevät ovat eräänlaisia levämaailman rottia. Ne ovat erittäin hyvin sopeutuvia ja menestyvät nimenomaan Itämeressä sen runsasravinteisuuden vuoksi. Myös vähäi-sellä suolapitoisuudella on vaikutuksensa; suolaisemmissa valtamerissä leviä ei juu-rikaan tavata.

Sinileväkukinnot ovat niin vaarallisia, että esimerkiksi koiria ja lehmiä on kuol-lut saastunutta vettä juotuaan. Ihmisellä sinilevää sisältävän veden juominen joh-taisi jonkinasteiseen myrkytykseen. Ui-minenkin voi aiheuttaa pahoinvointia ja iho-oireita.

Oireet johtuvat sinilevien erittämästä

31Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Ei oikotietä

Itämeren saattamiseksi parempaan kuntoon ei ole oikotietä. Ainoa keino on pudottaa ravinnepäästöjä. Suomi on pystynyt vä-hentämään fosforipäästöjään kiitettävästi. Typpi taas saattaa kulkeutua mereen sellai-siltakin alueilta, joihin meillä ei ole vaiku-tusvaltaa.

”Puolan ja Venäjän päästöihin on vaikea puuttua. Venäjällä on onneksi rantaviivaa vähän, ja jätevedenpuhdistamoita on raken-nettu esimerkiksi Pietariin. Puolalla sen si-jaan on pitkä rantaviiva ja paljon maata-

Vihertävät kukinnot ovat tuttu näky kesäisellä Suomenlahdella. Sinilevien osuus kesän kasviplanktonmassasta Itämeressä on lähes kaksinkertaistu-nut 30 vuodessa. Vuonna 1918 perustettu Merentutkimus-

laitos (MTL) on liikenne- ja viestintä-ministeriön alainen tutkimuslaitos, jonka yleisenä tavoitteena on luoda pohja meren luonnontieteellisten ominaisuuksien ym-märtämiselle. Tutkimuskohteena on ensisi-jaisesti Itämeri ja sen lisäksi polaarimerien ominaisuudet.

Nykytilan kartoittamisen lisäksi laitok-sessa pyritään selvittämään erilaisten ym-päristötoimenpiteiden ja globaalien muu-tosten vaikutuksia tulevaisuuden Itäme-reen.

Merikemiallinen tutkimus kohdistuu muun muassa lämmön, liike-energian ja hii-lidioksidin vaihtoon meren, jään ja ilmake-hän välillä. Tekijät vaikuttavat jään ominai-suuksiin ja liikkeisiin, meren pintakerrosten lämpötilaan, suolaisuuteen ja virtauksiin ja aallokkoon sekä alimman ilmakehän ilman lämpötila-, kosteus- ja tuulisuhteisiin.

”Fossiilisten polttoaineiden käytön seu-rauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus

kasvaa entisestään. Valtameret toimivat suurena hiilidioksidinieluna, ja hiilidioksi-divaihdon ymmärtäminen on keskeistä il-mastonmuutoksen ymmärtämisen kannal-ta”, sanoo tutkimusprofessori Matti Pert-tilä.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tätä nykyä lähes 25 prosenttia korkeampi kuin esiteollisena aikana. Samalla monet hiili-vuot ovat muuttuneet. Nykyinen tilanne on toisaalta hiilen luonnollisen, esiteollisen ajan kiertokulun ja toisaalta ihmisen ai-kaansaaman häiriön yhteisvaikutusta.

”Tutkimuskenttänä Itämeren etuna on sen olosuhteiden suuri vaihtelevuus: maantie-teellisesti suhteellisen pienellä alueella on isoja eroja, kun taas valtamerissä vallitsee melko vakaat olot. Vaikka Itämeren merki-tys maailman mittakaavassa on vähäinen, täällä saatuja tuloksia voidaan soveltaa hii-lidioksiditaseiden vaikutusten ennakoimi-sessa ja skenaarioiden laatimisessa.”

Rajavartiolaitos/Vartiolentolaivue

Osasyy haitalli-siin leväkukin-toihin saattaa olla lajien välinen kemial-linen sodan-käynti eli alle-lopatia. Tähän johtopäätök-seen tuli Sanna Suikkanen 8. helmikuuta tar-kastettavassa väitöstutki-muksessaan.

Arja

-Lee

na P

aavo

la

loutta ja teollisuutta, jotka kuormittavat merta.”

Optimistina Suikkanen kuitenkin uskoo, että päästöjä saadaan vähennettyä, kunhan maat noudattavat sopimuksia.

”Vaikutukset tosin saattavat näkyä vasta pitkän ajan päästä. Vaikka kaikki ravinne-päästöt saataisiin nyt loppumaan, sisäisen kuormituksen seurauksena veteen vapautuu ravinteita vielä monta vuotta.”

arja-leena.paavola@helsinki.fiKirjoittaja on vapaa toimittaja.

Yhdeksän vuosikymmentä merentutkimusta

32 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Raija Rapo

”Viime vuosi oli suuri vedenjakaja”, sanoo johtaja Judy Glazer HP Laboratoriosta Kalifornian Piilaaksosta, josta tietokone-jätti johtaa maailmanlaajuista liiketoimin-taansa.

Informaatioteknologian alaa ei ole tun-nettu edelläkävijänä ympäristöasioissa, mutta vihreä vallankumous on vihdoin käynnistynyt sielläkin.

Piilaaksossa

Elektroniikka on vaihtamassa väriä: informaatioteknologian

ala kehittää kilpaa vihreitä materiaaleja, prosesseja ja käytäntöjä.

Suuntaa näyttää maailman suurin tietokonevalmistaja

Hewlett-Packard.

jo 1957. Yleiset sosiaalisen ja ympäristön-suojelun vastuut määriteltiin 1990-luvulla, ja raportoimme ensimmäisenä niiden to-teutumisesta vuonna 2002”, Glazer listaa.

Vihreitäyhteishankkeita

Euroopan unionin RoHS-ympäristödirek-tiivin vaatimusten tehokasta täyttämistä Judy Glazer pitää oman uransa suurimpa-na saavutuksena.

”Olin käynnistämässä maailmanlaajuis-ta hanketta, joka merkitsi valtavaa muu-tosta tuotteisiimme. Teimme sen ennätys-ajassa yli EU:n vaatimusten ja myös EU:n ulkopuolella. Olen saavutuksesta ylpeä.”

Markkinatutkimuslaitos IDC:n kysely kertoo, että 43 prosenttia yritysten johta-vista toimihenkilöistä valitsee mieluiten ympäristömyötäisyydestä tunnetun toimit-

VIHERTÄÄ

Judy Glazer on palvellut Hewlett-Packardia 18 vuotta. Sinä aikana hän on nähnyt it-teollisuuden hitaasti havahtuvan ympäristöasioihin. Omaa työnantajaansa hän kehuu edelläkävijäksi.

”Aloitimme kierrätyksen vuonna 1987, paljon ennen kuin siitä tuli muotia. Vas-tuullisen yrityskansalaisen eettiset tavoit-teet oli kirjattu korporaation tavoitteisiin

It-teollisuus ympäristöaikaan

Kuvat Raija Rapo

Johtaja Judy Glazer on HP:n ympäris-töohjelman käytännön toteutuksen kantava voima. Taustalla HP Labsin pääsisäänkäynti Palo Altossa.

33Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

tajan. Neljä viidestä pitää ympäristöasioita yritykselleen tärkeinä.

Juuri markkinatutkimuslaitokset nosti-vat esiin kysymyksen it-alan ja erityisesti paisuvien datakeskusten ympäristövaiku-tuksista. Glazerin mukaan ala tuottaa kak-si prosenttia maailman kasvihuonepääs-töistä, saman verran kuin lentoliikenne.

Ala on hiljattain käynnistänyt useita vihreitä yhteistyöhankkeita. Green Grid -teollisuuskonsortio paneutuu tietokone-keskusten energiankulutuksen alentami-seen. Mukana ovat Yhdysvaltojen suurim-mat puolijohde- ja tietokonevalmistajat.

Climate Savers Computingissa on mu-kana laajempi joukko maailman johtavia informaatioteknologian, energian ja ym-päristöalan yrityksiä ja organisaatioita se-kä yksityishenkilöitä. Tavoitteena on laa-jentua globaaliksi yhteisöksi.

HP oli ensimmäisten joukossa luomassa elektroniikkateollisuuden toimintamallia EICC:tä. Yhtiö on myös jakanut kehittä-miään työkaluja, esimerkiksi alihankkijoi-den tilannetta selvittäviä kyselylomakkei-ta. Kun valmistus tapahtuu suurimmaksi osaksi Kiinassa, valistaminen ja valvonta on tärkeää.

Vastaus kysymykseen, milloin markki-noille saadaan ympäristölle vaarattomia elektroniikkatuotteita, riippuu Glazerin mukaan vastaajasta. Tavoitteeseen kuiten-kin pyritään asiakkaiden ja tiedotusväli-neiden kannustuksella koko ajan.

”Myös analyytikkojen kiinnostus on he-rännyt, samoin sosiaalista vastuuta painot-tavien sijoittajien.”

Ympäristöajattelukoko ketjuun

Kun yrityksellä on 600 suoraa alihank-kijaa, tuhat tuotantopistettä ja kaikkiaan 300 000 työntekijää, olennaista on koko-naisuuden hallinta. Maailman johtava tie-tokonevalmistaja pyrkii nivomaan ympä-ristöstrategiansa koko ketjuun.

Judy Glazerin tiimi huolehtii muun muassa siitä, että globaalien toimintojen ympäristövaikutukset mahtuvat asetettui-hin tavoitteisiin.

Erillistä ympäristöbudjettia tai ympä-ristödivisioonaa elektroniikkajätillä ei kuitenkaan ole, vaan korkean tason ympä-ristötiimi päättää yrityksen ympäristöoh-jelmasta. ”Mutta sitä ei päivitetä ennalta

HP pähkinänkuoressaWilliam Hewlett ja David Packard perustivat 1939•

Ensimmäiset tuotteet mittalaitteita•

1960-luvulta lähtien elektronisia taskulaskimia•

1980-luvulta lähtien henkilökohtaisia tietokoneita •

2008 työasemia ja pöytätietokoneita, kannettavia ja •muistikirja-tietokoneita, palvelintietokoneita, verkko- päätteitä, näyttöjä, projektoreita, digitaalikameroita, pda-laitteita, älypuhelimia sekä ohjelmistoja

156 000 työntekijää yli 700 toimipisteessä •yli 170 maassa

Liikevaihto 100 miljardia dollaria •

Tutkimus- ja tuotekehitysbudjetti 3,6 miljardia dollaria. •

HP:n ympäristövaikutuksia 2006

Sähkönkulutus 2 759 miljoonaa kWh Kaasunkulutus 437,7 miljoonaa kWh Kasvihuonekaasupäästöt CO2 1 450 tonnia Kumuloitunut kierrätetty materiaali 417 000 tonnia Tilikauden kierrätetty materiaali 75 000 tonnia Tilikauden kierrätys ja uusiokäyttö 95 000 tonnia

Hewlett-Packard aloitti Piilaaksossa mittalaitteiden valmistajana 1939. Juuri sadan miljardin dollarin myynnin ylittä-nyt yritys työllistää alihankkijat mukaan luettuina 300 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Nyt jättiläinen ratsastaa it-alan vihreän aallon harjalla.

sovitun aikataulun vaan tarpeen mukaan.”Glazerin mukaan yhtiössä ajatellaan

aktiivisesti tuotteen koko elinkaarta. Tuo-tantoprosessien suunnittelu lähtee materi-aaleista ja komponenteista ja ulottuu käy-töstä poistamiseen, kierrätykseen ja uusio-käyttöön.

Yhtiö on ilmoittanut korvaavansa vuon-na 2009 myyntiin tulevissa tuotteissa po-lyvinyylikloridin ja haitalliset palonestoai-neet ympäristöä säästävämmillä vaihtoeh-doilla ”niin laajasti kuin se on mahdollista tuotteiden suorituskykyä ja luotettavuutta heikentämättä”.

HP kuitenkin putosi Greenpeacen viime kesänä julkaisemalla vihreiden it-yritysten listalla monta pykälää alemmas. Syynä oli haitallisten kemikaalien korvaamisaika-taulun puuttuminen.

”Ympäristövaikutukset ovat laaja kysy-mys, eikä niitä voi arvostella suppeasti pa-rin asiakohdan perusteella”, Glazer kom-mentoi. ”Teemme koko ajan kehitystyötä ja katsomme asiaa laajemmasta näkökul-masta. Meidän pitää varmistaa, etteivät korvaavat materiaalit ole terveydelle tai ympäristölle vaarallisia.”

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 134

Elektroniikan ekologiakisa

Piilaakson elektroniikkayritykset mittai-levat tätä nykyä kiihkeästi ekologista ja-

lanjälkeään kilpaillen vihreimmän imagos-ta.

Tietokonevalmistaja Sun Microsystemsiä vetää it-alan ensimmäinen ekojohtaja, joka on pari vuotta saarnannut vihreän liiketoi-minnan sanomaa. Pienikulutuksisten palve-linkoneiden hyvä menekki on nostanut yri-tyksen tuloksen positiiviseksi.

Sun on myös etätyön uranuurtaja. Suuri osa henkilökunnasta käyttää vähän kulutta-via ”tyhmiä” päätteitä, jotka sallivat työs-kentelyn kotona tai missä tahansa Sunin toimipaikassa. Yhtiö on lisäksi paneutunut datakeskusten energian- ja tilankäytön suun-nitteluun, kuten myös HP ja IBM.

Intel ja AMD ovat vuosia kilpailleet siitä, kumman suorittimet vauhdittavat tietokonei-ta tehokkaammin mutta pienemmällä virran-kulutuksella.

Greenpeacelta moitteita saanut Apple kii-ruhti muistuttamaan, että se poisti paljon lyijyä sisältävät crt-näytöt jo toissa vuonna. Pvc:n ja bfr:n käytöstä se luopuu viimeistään tänä vuonna.

Telealan infrastruktuuriyritys Cisco mark-kinoi näkyvimmin Teleconference-järjes-telmää, joka vähentää lentomatkustamista.

”Poistimme kotelomuoveista pvc:n ja bro-matut palonestoaineet kymmenen vuotta sit-ten 95-prosenttisesti ja viime vuonna koko-naan”, hän lisää.

HP uudisti viime vuonna myös väripat-ruunoiden pakkausjärjestelmän, joka mah-dollistaa säästön materiaaleissa, tilavuudes-sa ja massassa. Kaikki suunniteltiin alusta lähtien uudelleen ottamalla huomioon val-mistuksen ohella myös kuljetus, varastointi ja kierrätys.

”Kutistimme suurten asiakkaiden tilaus-ten vaatiman pakkausmateriaalin määrää 45 prosenttia”, Glazer kehuu. HP laskee järjes-telmän vähentävän kasvihuonekaasuja Poh-jois-Amerikassa lähes 17 miljoonaa kiloa, mikä vastaa 3 600 auton jättämistä talliin koko vuodeksi.

Yhtiö on lisäksi liittynyt liittovaltion ym-päristöministeriön EPA:n tukemaan Smart-way-projektiin, jonka tavoitteena on vähen-tää maantierahdin ympäristövaikutuksia.

HP ilmoitti myös uusiokäyttäneensä sel-västi enemmän elektroniikkamateriaalia kuin muut alan amerikkalaisyritykset vuon-na 2006. Miljardin paunan eli noin 450 miljoonan kilon kierrätystavoitteensa yh-tiö saavutti etuajassa. Nyt se tähtää kahteen miljardiin paunaan vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kirjoittaja on Kalifornian Piilaaksossa asuva vapaa toimittaja. raija.rapo@yahoo.com

Järjestelmä tarjoaa luonnollisen tuntuisen virtuaalisen neuvottelupöydän eri puolilla maailmaa istuville osanottajille. HP:lla on toimipaikoillaan 29 vastaavanlaista Halo Collaboration -studiota.

Lähes kaikki suuret yritykset ovat sitou-tuneet noudattamaan elektroniikkateolli-suuden käyttäytymisohjeistusta. Yhdessä sovittujen standardien on määrä turvata ali-

hankintaketjun työntekijöiden terveys ja tur-vallisuus ja ottaa vastuu teollisen prosessin ympäristövaikutuksista.

Sun Microsystemsiä vetää it-alan en-simmäinen ekojohtaja. Yhtiö vihki viime kesänä käyttöön uuden datakeskuksen Piilaakson Santa Clarassa.

Valmistajat ottavat vastuuta tuotteen koko elämänkaaresta. HP:n Rosevillen kierrätyslaitokseen tulee joka päivä puo-len jalkapallokentän verran elektroniik-karomua. Laitteet puretaan ensin käsin ja murskataan sitten postimerkin kokoiseksi jakeeksi, joka päätyy esimerkiksi auton-koriin, leluun, katemateriaaliksi tai uuteen tietokoneeseen.

Ekomuovi korvasi myrkkypuun

Joskus haitallisia ympäristövaikutuksia voi pienentää ensikuulemalta oudoin tavoin. HP alkoi viime keväänä käyttää puisten kulje-tuspalettien sijaan muovisia.

”Korvasimme ympäristölle hyvin vaaral-lisen kestokäsitellyn puumateriaalin moni-käyttöisellä kierrätettävällä muovilla”, Gla-zer selittää.

Perustelu on yksinkertainen: muovi on kompaktimpaa ja kevyempää. Kuljetuskont-tiin mahtuu enemmän tavaraa, autossa, lai-vassa tai lentokoneessa riittää pienempi tila, ja polttoainetta kuluu vähemmän.

Esimerkkinä energian säästämisestä Gla-zer mainitsee skannerin, tulostimen ja tele-kopion toiminnot yhdistävän laitteen.

Kuvat Raija Rapo

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 35

Terveyttä luonnonmarjoista

Arja-Leena Paavola

Suomessa kasvaa lähes 40 erilaista syötävää marjaa. Pohjolassa marjat ovat perinteisesti olleet arvokas luonnonvara, joita on hyödyn-netty myös kansanlääkinnässä. Marjoja on käytetty esimerkiksi vatsatautien ja ruoan-sulatushäiriöiden sekä suun ja nielun tuleh-dusten hoidossa.

Viime vuosina on saatu yhä enemmän tie-toa marjojen bioaktiivisista yhdisteistä. Tut-kimuksen kohteena ovat olleet erityisesti marjojen sisältämät fenoliyhdisteet. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ne estävät ihmiselle haitallisten mikrobien kasvua, mi-kä on havaittu esimerkiksi salmonellan, sta-fylokokin, helikobakteerin ja kolibakteerin kohdalla.

”Marjojen sisältämät antimikrobiset feno-liyhdisteet estävät ainakin laboratorio-olo-suhteissa haitallisten suolistobakteerien kas-vua ilman, että ne vaikuttavat hyödyllisiin bakteereihin. Marjojen fenoliyhdisteet ovat myös voimakkaita antioksidantteja, joilla saattaa olla suolistoa suojaavia vaikutuksia”, kertoo erikoistutkija, tekniikan tohtori Riitta Puupponen-Pimiä VTT:stä.

”Todennäköisesti marjojen terveyttä edis-tävät vaikutukset johtuvat nimenomaan eri-laisten yhdisteiden, kuten fenolien ja ravinto-kuidun, yhteisvaikutuksesta. Etenkin lakka, vadelma ja mesimarja sisältävät runsaasti fe-noliyhdisteisiin kuuluvia ellagitanniineja, joilla on antimikrobisia vaikutuksia”, Puupponen-Pimiä selittää.

Puupponen-Pimiän johtamassa VTT:n tutkimushankkeessa pyri-tään tunnistamaan ja kuvaamaan kotimaisten marjojen terapeutti-sesti aktiivisia yhdisteitä ja sel-vittämään niiden käyttömahdol-lisuuksia. Tavoitteena on lisätä tietoutta kotimaisten marjojen terveysvaikutuksista ja kehit-tää teknologiaa hyvien omi-

naisuuksien hyödyntämiseksi.

Antibioottien tukena

Elintarviketeollisuus voisi hyödyntää tutki-mustuloksia monin tavoin. Jos kotimaisille marjoille saadaan osoitettua terveysväittä-miin vaadittavia kliinisesti todistettuja vai-kutuksia, se on suuri etu markkinoinnissa.

Tuotteina voisivat olla esimerkiksi suolis-ton hyvinvointiin ja mikrobiston tasapainoon räätälöidyt funktionaaliset elintarvikkeet tai virvoitusjuomat, luonnolliset säilöntäaineet elintarvikkeille ja esimerkiksi kanan, lihan ja äyriäisten pakkaukset, kastikkeet ja ma-rinadit.

Tulevaisuudessa käytössä saattaisivat olla myös vaikkapa marjoihin pohjautuvat ruo-ansulatuskanavan ja virtsateiden tulehduksia tai antibiooteille vastustuskykyisiä bakteeri-infektioita estävät tuotteet. Esimerkiksi fe-nolisen mansikka- ja lakkauutteen kykyä si-toa ja tappaa Staphylococcus-soluja voidaan hyödyntää tutkittaessa ja kehitettäessä lääk-keitä ja hoitoa stafylokokki-infektioita vas-taan, joihin antibiootit eivät yleensä tehoa.

Laboratoriokokeissa on havaittu, että mar-

jojen fenoliyhdisteet vaikuttavat bakteerien kasvuun monin eri tavoin, kuten muuttamal-la bakteerin ulkokalvon läpäisevyyttä.

”Bakteeri-infektioita edeltää usein pato-geenien bakteerien kiinnittyminen epiteeli-solukkoon. Esimerkiksi salmonellan aiheut-tamat ruoansulatuskanavan infektiot alkavat bakteerin kiinnittymisellä ihmisen suoliston limakalvon pinnalle.”

”Marjojen antimikrobisesti aktiiviset yh-disteet saattavat myös toimia siten, että ne estävät bakteerisolun kiinnittymisen. Ent-syymiavusteinen marjojen prosessointi li-sää fenoliyhdisteiden vapautumista marja-matriisista. Sen ansiosta myös prosessoidun tuotteen, esimerkiksi marjamehun, antimik-robiset ominaisuudet lisääntyvät”, Puuppo-nen-Pimiä kertoo.

Laboratoriotutkimusten tulokset vaikutta-vat hänen mukaansa lupaavilta. ”Tarvitsem-me kuitenkin vielä lisätutkimusta olosuhteis-sa, jotka jäljittelevät erilaisia elintarvikemat-riiseja ja ihmisen fysiologisia olosuhteita.”

”Lopullinen varmistus marjojen yhdistei-den toimintamekanismeista ja antimikrobi-sesta aktiivisuudesta on osoitettava kliinisin kokein. Laaja kliininen koe on parhaillaan käynnissä VTT:n koordinoimassa tutkimus-hankkeessa.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arja-leena.paavola@helsinki.fi

Kotimaisilla marjoilla on runsaasti terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Niitä voitaisiin hyödyntää elintarvikkeiden lisäksi myös

kosmetiikassa ja lääkkeissä.

Popsi popsi marjoja! Metsän antimet eivät pelkästään maistu hyviltä vaan myös edistävät terveyttä. VTT:n hankkeessa tutkitaan marjojen terapeuttisesti aktii-visia yhdisteitä.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 136

Arja-Leena Paavola

Sydän- ja verisuonitaudin kehittyminen vie vuosia. Riskitekijöitä ovat korkea LDL- ja matala HDL-kolesteroli, mutta myös tupa-kointi, vähäinen liikunta, korkea verenpaine, diabetes ja geneettinen perimä. Ongelmary-päs kuormittaa sairaalajärjestelmää ja johtaa moneen ennenaikaiseen kuolemaan.

Tehokkaan valistuksen ja potilashoidon ansiosta sydän- ja verisuonitautien on kiitet-ty vähentyneen. Myönteinen kehitys koskee kuitenkin vain viisikymppisiä miehiä, joita infarktit eivät enää vie entiseen tahtiin.

”Tosiasiassa taudit ovat lisääntyneet en-tisestään. Lisäksi sairausryhmä kattaa yhä laajemman osan väestöstä”, sanoo akatemia- professori Seppo Ylä-Herttuala Kuopion yliopistosta.

”Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen johtava kuolinsyy. Niihin menehtyy myös valtaosa diabeetikoista.”

Ylä-Herttualan johtama Sydän- ja veri-suonitautien ja tyypin 2 diabeteksen huip-pututkimusyksikkö selvittää sairauksien syntymekanismeja ja geneettistä taustaa. Tavoitteena on kehittää uusia hoitomahdol-lisuuksia ja menetelmiä, joilla tautien syn-ty voidaan ehkäistä. Työssä on käytävä sekä geenien että elintapojen kimppuun.

”Geneettinen tausta altistaa sydän- ja ve-risuonitaudeille sekä tyypin 2 diabetekselle, tietyt elintavat laukaisevat sairauden. Suo-messa sekä nuoruusiän että tyypin 2 dia-beteksen esiintyvyys on maailman huippu-

Sydämen asialla Suomen Kuopiossa kehitetään geenihoitoa sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimusta

tekee kansainvälisen arvion mukaan maailman kolmen parhaan joukkoon kuuluva tiimi.

luokkaa. Voikin päätellä, että väestömme perimän kokonaiskooste on erityisen altis näille taudeille.”

Geeniruiske sydämeen

Ylä-Herttualan tutkimusryhmä soveltaa viimeisimpiä geenitek-niikan, geeniterapian ja geenipe-rimän tutkimusmenetelmiä, jotka se yhdistää potilasaineistoista saa-taviin tietoihin.

”Suonien tukkeutuessa lihas kärsii hapenpuutteesta. Joh-donmukainen ajatus on pyr-kiä hoitamaan tilaa kasvat-tamalla uusia verisuonia tukkeutuneiden tilalle. Olemme löytäneet kas-vutekijägeenejä, jotka pystyvät lisäämään ve-risuonien muodostu-mista”, Ylä-Herttuala kertoo.

”Esimerkiksi vaurioi- tunutta sydäntä hoi-dettaessa kasvutekijöi-tä annetaan injektiona suoraan sydänlihakseen. Menetelmää on hyödyn-netty eräissä sairaaloissa jo käytössä olevien hoi-tomuotojen tukena.”

SARJASSA ESITELLÄÄN

Suomen Akatemian kansallisia

huippuyksikköjä.Edelliset osat numeroissa 8/07 ja 4/07

Tapi

o Sa

lonen

Sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen huippuyksikkö

Toimii Kuopion ja Oulun yliopistoissa yhdistäen •niissä tehtävän sydän- ja verisuonitautien tutkimuk-sen. Tehostaa myös kahden biokeskuksen, A.I. Vir-tanen -instituutin ja Biocenter Oulun, tutkimus- ja koulutusyhteistyötä.

Tutkimuksessa hyödynnetään viimeisimpiä mole-•kyylibiologian menetelmiä, siirto- ja poistogeenisiä eläinmalleja sekä geeniterapiaa. Lisäksi pyritään etsimään uusia tautigeenejä valikoiduista potilas-aineistoista.

Yksikössä työskentelee yhteensä 95 henkeä, joista •väitelleitä tutkijoita 38.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 37

Geeniterapiassa hoitovaikutus saadaan ai-kaan siirtämällä kohdesoluun uutta geneet-tistä materiaalia. Siirrossa käytetään viruk-sista muokattuja geeninkuljettimia eli vek-toreita.

Verisuoniston geenihoidossa tärkeä rooli on verisuonen pintakerroksen kasvutekijän (VEGF) geeniperheen jäsenillä, joiden on todettu parantavan uudissuonistoa ja korjaa-van pintakerrosvaurioita esimerkiksi sydä-men sepelvaltimoiden pallolaajennuksen jäl-keen. Toimenpide voitaisiin tehdä sairaalan ensiavussa samalla kun vaikkapa infarktin saaneen potilaan sydäntä tutkitaan.

Tehoaa viikoissa

”Geenisiirrossa etuna on lääkehoitoa pitkä-aikaisempi vaikutus. Olemme havainneet, että geeniterapian avulla sydän on mahdol-lista saada kuntoon jo muutamassa viikos-sa”, Ylä-Herttuala kuvailee.

”Kehitämme parhaillaan hoitoja entistä

Yltäkylläisyys tappaaAkatemiaprofessori Markku Laakso vastaa huippuyksikön diabetestutkimuk-sesta. Hänen työryhmänsä osoitti ensim-mäisten joukossa, että huono glukoosi-tasapaino ennustaa sydänsairauksia tyy-pin 2 diabeetikoilla.

”Tehdessäni 1980-luvulla väitöstutki-musta tyypin 2 diabetekseen liittyvistä sydänsairauksista juuri kukaan ei ollut kiinnostunut aiheesta. Vasta 1990-luvul-la alettiin todella ymmärtää, että diabe-tes lisää kaikkien sydän- ja verisuoni-tautien riskiä kaksin–kolminkertaiseksi: sepelvaltimotaudin, aivovaltimotaudin ja alaraajojen valtimonahtaumista joh-tuvien sairauksien. Nykyään kaikki ovat kiinnostuneita”, Laakso hymähtää.

Suomessa aikuistyypin diabetes on lisääntynyt merkittävästi yltäkylläisyy-den tuoman lihavuuden ja muuttuneiden elintapojen myötä. Nyt vitsaus on levin-nyt esimerkiksi Intiaan ja Kiinaan: vau-ras väestönosa lihoo ja sairastuu. Kiinan kaltaisessa väkirikkaassa maassa tämä tarkoittaa vuosittain jopa miljoonia uu-sia diabetestapauksia.

WHO:n arvion mukaan sydän- ja ve-risuonitaudeista on tulossa ykköstappaja kaikkialla maailmassa.

Geenisiirrot ovat arkipäivää sydän- ja verisuonitautien hoidossa ehkä jo viiden vuoden kuluttua, uskoo alan eturivin tutkijoihin maailmassa kuuluva akatemia-professori Seppo Ylä-Herttuala.

tehokkaammiksi. Mahdollisesti viiden vuo-den kuluttua kasvutekijägeenit saattavat olla sydän- ja verisuonitautien hoidossa jo arki-käytössä.”

Tutkimusala kasvaa nopeasti. Geenite-rapia on tulevaisuuden hoitomuoto, mutta sydän- ja verisuonitaudin ehkäisyssä perin-teiset kolesterolia alentavat lääkitykset sekä terveelliset elintavat ovat kuitenkin tärkein keino.

Tietoa terveellisistä elintavoista on tar-peeksi saatavilla, mutta ihmisen käyttäyty-miseen ei järkeväkään informaatio välttä-mättä vaikuta. Esimerkiksi liikapainon ylei-syys on silmin nähtävissä.

”Sama ilmiö on havaittavissa suhtautumi-sessa tupakoimiseen: kaikki tietävät, että se on vaarallista, mutta silti sitä harrastetaan. Terveyssaarnaaminen ei auta, varsinkaan jos haitallisen käyttäytymisen terveysvaikutuk-set näkyvät vasta parinkymmenen vuoden kuluttua.”

Maailman kärkeä

Vaikka Ylä-Herttualan luotsaaman tutki-muksen painopiste on verisuonitaudeissa, työ on johtanut lääkekehittelyyn myös syö-pien hoidossa.

”Verisuonten kasvu on elintärkeää syö-päkasvainten kasvulle ja leviämiselle, joten VEGF:n estosta saattaa jo lähitulevaisuudes-sa tulla tärkeä syövän hoitomuoto. Olemme tehneet joitakin verisuonisalpauskokeita eläimillä, ja tutkimusta jatketaan edelleen.”

Arvovaltaisen maailmanlaajuisen panee-lin arvion mukaan Ylä-Herttualan ryhmä on sydän- ja verisuonitautien geenihoidon tut-kimuksessa maailman kolmen parhaan jou-kossa. Tutkija itse antaa tunnustusta Suomen Akatemialle.

”Huippuyksiköillä on ollut erittäin suuri rooli tutkimustoiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Järjestelmä antaa stabiilin taustan tutkimukselle.”

Tutkimusrahoituksen kehittyminen Suo-messa on viimeisen 15 vuoden aikana ollut Ylä-Herttualan mukaan erittäin myönteistä. ”Panostus tutkimukseen on ollut tietoista valtiovallan politiikkaa ja siinä mielessä hy-vin onnistunutta”, huippuosaaja kiittää.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arja-leena.paavola@helsinki.fi

Sydän- ja verisuonitauteja tutkivassa huippuyksikössä hyödynnetään uusimpia geeni-tekniikan tutkimusmenetelmiä, jotka yhdistetään potilasaineistoista saataviin tietoihin. Yksikössä työskentelee yhteensä 95 henkeä, kuvassa tutkija Tommi Heikura.

Jani

Rät

y

Tilaa oma

Kampanjatarjous uusille tilaajille:

www.kemia-lehti.fi

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 138

Luonto on oiva kemian opettaja

Kemiaa ei aina tarvitse päntätä luokassa tai laboratoriossa. Parhaan kemian tunnin voi joskus pitää luonnon helmassa.

HY

/ Ida

Pim

enof

f

Klaus Sippel, Judit Csikos ja Maija Aksela

Ilmaa, maata, vettä, talvella lunta. Luon-nossa riittää kiinnostavia tutkimuskoh-teita nuorille kemian oppijoille. Opinto-matkankaan ei tarvitse suuntautua kauas: opiskelu onnistuu hyvin vaikkapa koulun pihapiirissä.

Oppilaat voivat tunnissa kiertää pien-ryhmissä tutkimuspisteitä tai viedä läpi pitkäaikaisemman luonnon tutkimushank-keen. Tutkimuksia voidaan tehdä koulun kemian välineillä ja hyödyntämällä kou-luun sopivia moderneja mittausjärjes- telmiä.

Kokeellinen työskentely luonnossa voi-daan toteuttaa normaalien oppituntien ai-kana, työkursseilla tai koulun soveltavilla kursseilla.

Hyvä vaihtoehto voi olla teemapäivä yhteistyössä koulun muiden oppiaineiden kanssa esimerkiksi joka vuosi viikolla 45 järjestettävällä valtakunnallisella LUMA-viikolla. Mielekkyyttä opiskeluun lisää oppilaiden mahdollisuus osallistua tut-kimuspisteiden suunnitteluun, rakenta- miseen ja toteutukseen.

Kannustava oppimisympäristö

Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntä-minen opetuksessa sekä monipuolistaa ke-mian opetusta että innostaa kemian opis-keluun. Luonnossa tehtävät kokeet sopivat hyvin eri asteiden kemian opetukseen joko koulun lähipiirissä tai kauempana toteu-tettuina.

Perusopetuksessa kokeellisen lähesty-

mistavan lähtökohtana on elinympäris-töön liittyvien aineiden ja ilmiöiden ha-vaitseminen ja tutkiminen. Konkreettisena tavoitteena on oppia luonnontieteellisen tutkimuksen tekemistä ja tulosten tulkit-semista ja käsittelyä.

Lukiossa etsitään ja käsitellään tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeis-tä kemiallisista ilmiöistä. Siellä opitaan myös käyttämään kemiallista tietoa kestä-vän kehityksen edistämisessä sekä luontoa ja ympäristöä koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Luonnossa voi hankkia kokemuksia, jotka syventävät oppilaan kiinnostusta ke-miaan ja sen opiskeluun. Samalla oppilas saa valmiuksia ja motivaatiota toimia ym-päristön puolesta.

Erilaisten oppimisympäristöjen hyö-dyntäminen opetuksessa on Opetushalli-tuksen kärkihankkeita. Oppimisympäris-töllä tarkoitetaan turvallista ja yhteisöllistä fyysistä ympäristöä, jossa opiskelu ja op-piminen voi tapahtua. Fyysiseen oppimis-ympäristöön kuuluvat rakennukset, tilat ja materiaalit mutta myös ympäristö ja ym-päröivä luonto.

Luonnon lisäksi kemian opetukseen so-pivia oppimisympäristöjä on paljon mui-takin: vaikkapa tiedekeskukset, museot, kirjastot, yritykset, korkeakoulut ja virtu-aaliympäristöt.

klaus.sippel@helsinki.fimaija.aksela@helsinki.fi

Kirjoittajista Klaus Sippel ja Judit Csikos ovat opiskelijoita ja Maija Aksela yliopistonlehtori

Helsingin yliopiston kemian laitoksen kemian opettajankoulutusyksikössä.

www.helsinki.fi/kemia/opettaja

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 39

Luonnossa opiskelu otettiin kemian opet-tajankoulutuksen ohjelmaan vuonna

2007. Osana Kokeellisuus kemian opetuk-sessa -kurssia toteutettiin viime toukokuus-sa kaksipäiväinen kenttäkurssi Porkkalan-niemessä Kemira Oyj:n vapaa-ajan tilois-sa. Kurssille osallistui parisenkymmentä opiskelijaa.

Ensimmäisenä päivänä virittäydyttiin ai-heeseen tutustumalla opetussuunnitelmiin sekä luonnon tutkimisessa tarvittaviin ma-teriaaleihin ja välineisiin. Ohjelmassa oli myös seuraavan päivän tutkimustyöpistei-den suunnittelu ja testaus.

Erityisteemoina olivat ilma, vesi, maa se-kä tutkimusvälineet. Yhteistoiminnalliseen oppimiseen perustunut työskentely toteu-tettiin pienryhmissä. Opiskelijat toimivat koti- ja asiantuntijaryhmissä ja opettivat oppimansa asian toisilleen.

Toisen päivän ohjelmassa olivat opiskelu ja oppiminen luonnossa. Pienryhmät olivat sijoittaneet luontoon tutkimuspisteitä oh-jeineen ja materiaaleineen. Pisteissä tutkit-tiin maaperän happamuutta, maan vedenpi-dätyskykyä, meriveden ja sadeveden happi-pitoisuutta, meriveden fosfaattipitoisuutta ja happamuutta, ilman pienhiukkasia sekä savukaasun muodostumista.

Käytössä olivat muun muassa vesiana-lyysisalkku ja mittausautomaatiolaitteet.

Tulokset koottiin yhteisesti. Lopuksi kes-kusteltiin töiden kemiasta sekä työtavan hyvistä ja kehitettävistä osioista.

Kemian uusi ulottuvuus

Kenttäkurssi sai osallistujilta runsaasti po-sitiivista palautetta. Oli mukava tehdä ko-keita luonnossa ja kokea kemiaa muualla-kin kuin yliopiston laboratoriossa. Luon-nossa kemia sai opiskelijoiden mielestä uuden ulottuvuuden.

Kenttäkurssin hyvinä asioina pidettiin myös yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä. Yh-teistoiminnallisuuden kautta saatiin uusia ideoita omaan tulevaan opetukseen. Opis-kelijat osallistuivat työskentelyyn tavallis-ta laboratoriotyöskentelyä innokkaammin ja tutustuivat toisiinsa paremmin kuin nor-maalin opiskelun puitteissa. Luonto synnyt-ti myös vapauden ja luovuuden tunteita.

Monet toivoivat, että kurssi olisi kestänyt kolme päivää, jolloin kemian tutkimusteh-täviin ja niiden pedagogiseen käsittelyyn olisi voitu keskittyä vielä enemmän.

Hyvien kokemusten ansiosta kenttäkurs-sia jatketaan tulevinakin vuosina eri yh-teistyökumppanien kanssa. Yhtenä haavee-na on kurssin toteuttaminen saaristossa tai kansallispuistossa.

Oppimis-ympäristönä maailma

”Nykyajan lapset ja nuoret oppivat eh-kä jo enemmän koulun ulkopuolella kuin koulussa”, myöntää opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä Opetushallituksesta.

Opetushallitus haluaakin rikkoa luok-kahuoneen rajoja, nivoa koulun entistä tiiviimmin ympäröivään yhteiskuntaan ja linkittää oppimisen laajoiksi verkostoik-si. Päämääränä on kehittää erilaisia op-pimisympäristöjä niin, että oppimista ja opiskelua voi tapahtua missä tahansa.

Viime syksynä Opetushallitus jakoi seitsemän miljoonaa euroa yli sadalle op-pimisympäristöjen kehittämishankkeelle, joita toteutetaan eri asteiden oppilaitok-sissa perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Monessa niistä kohteena ovat luonto ja ympäristö.

Yhdessä projektissa on oivallettu käyt-tää leikkipuiston laitteita ja telineitä fysii-kan välineinä, toisessa omaksutaan arkki-tehtuurin perusteita kaupunkikävelyllä.

Hankkeissa tehdään myös yhteistyötä vaikkapa 4H:n tai jonkin muun järjestön, laitoksen tai yrityksen kanssa. Seuraava hakukierros avataan maaliskuuhun men-nessä, ja tervetulleita ovat myös kemian oppimiseen liittyvät hakemukset.

Vähähyyppä kuitenkin korostaa, että oppiaineita ei aina ole tarkoituksenmu-kaista käsitellä erillään vaan pikemmin-kin tutkia ilmiöitä yhteisinä kokonai-suuksina. Opettajien pitää myös kyetä tunnistamaan opittavan asian liittyminen moneen eri aineeseen. Kemialle yhteistyö on erityisen otollista.

”Kemiaahan on joka paikassa. Pitää vain osata avata silmät näkemään se.”

Päivi Ikonen

Tulevat kemianopettajat tutkivat Porkkalanniemessä muun muassa maaperän happa-muutta, meriveden fosfaattipitoisuutta ja ilman pienhiukkasia.

Tulevat opettajatviihtyivät Porkkalanniemessä

Mai

ja A

ksel

a

Kansainvälinen GLOBE-hanke tarjoaa sekä mitattua dataa että ohjeita luonnon havainnointiin ja tutkimiseen: www.globe.gov.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 140

ULKOMAILTA

Kemikaali- ja lääkejätti Bayer aikoo käyttää kolmen vuo-

den aikana miljardi euroa ilmas-tonsuojeluun tähtäävään tutki-mukseen ja kehitystyöhön sekä kasvihuonekaasupäästöjä vähen- täviin projekteihin.

Jo tähän mennessä Bayer on tehnyt vakuuttavaa työtä kasvi-huonekaasupäästöjen vähentä-miseksi: sen päästöt pienenivät vuosien 1990 ja 2006 välillä 36 prosenttia.

Jatkuvasti parantuneen ener-giatehokkuuden ansiosta yhtiö on onnistunut supistamaan pääs-töjä tuoteyksikköä kohti. Baye-rin hallituksen puheenjohtajan

Neandertalinihmisellä oli kuin olikin samanlainen

puhekyvyn antava FOXP2-gee-ni kuin nykyihmisellä, väittää professori Svante Pääbo. Evo-luutioantropologian Max Planck -instituutissa Leipzigissa työs-kentelevän Pääbon tuore ha-vainto perustuu pohjoisespanja-laisesta luolasta löydettyjen kah-den neandertalilaisen DNA:n tutkimukseen.

Pääbo arvioi aiemmin, että neandertalinihminen ei toden-näköisesti pystynyt puhumaan, sillä ihmisen FOXP2-geenissä tapahtui puhekyvyn mahdol-listava muutos vasta 150 000– 200 000 viime vuoden aikana (ks. Kemia-lehti 3/2007 s. 44). Nykyihmisen ja neandertalilai-sen tiet taas erosivat jo 350 000–500 000 vuotta sitten.

Pääbon uusi geenilöytö ei kui-tenkaan vielä todista, että nean-dertalinihmiset olisivat osanneet

Syöpään kuolevien määrä on Tanskassa ennätyksellisen

korkea. Maailman terveysjärjes-tön WHO:n tilastojen mukaan maassa menehtyy syöpään vuo-sittain 167 henkeä 100 000:sta. Ruotsissa vastaava luku on 116 ja Suomessa 115.

Ruotsin television referoiman Berlingske Tidenden artikke-lin mukaan Tanska on kaikki-aan 193 maan tilastovertailussa huonossa seurassa. Vain kahdes-satoista valtiossa syöpään kuole-

Bayer investoi miljardieuroa ilmastonsuojeluun

Werner Wenningin mukaan konserniin kuuluvan Bayer Ma-terial Sciencen tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 men-nessä päästöjä 25 prosenttia jo-kaista myytyä tuotetonnia koh-ti kaikkialla maailmassa. Crop Sciencen -yksikön tavoite on 15 ja Health Caren -yksikön tavoi-te viisi prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Bayerin suunnitelmissa on li-säksi rakentaa Intiaan ensimmäi-nen nollapäästöinen toimistora-kennus ja edistää vähäpäästöis-ten työsuhdeautojen käyttöä.

Pekka T. Heikura

Neandertalilainenpystyikin puhumaan?

puhua tai että heillä olisi ollut samanlainen kieli kuin nykyih-misellä. Puheen ja kielen syn-tyyn vaikuttavat ilmeisesti myös muut geenit.

Pääbo kuitenkin ajoittaa nyt FOXP2-geenin leviämisen ih-misväestössä aikaan ennen ny-kyihmisen ja neandertalilaisen eroamista. Uusi ajoitus on ris-tiriidassa arkeologisten löytö-jen kanssa, joiden perusteella Stanfordin yliopiston professori Richard Klein on esittänyt, että nykyihmisessä tapahtui merkit-tävä neurologinen muutos vasta noin 50 000 vuotta sitten.

Pääbon tutkimusta arvioineet asiantuntijat ovat epäilleet, että tämän näytteisiin on saattanut tarttua nykyihmisen DNA:ta. Sen ruotsalaistutkija kuitenkin kiistää. Pääbon uusin tutkimus julkaistiin Current Biology -leh-dessä.

Pekka T. Heikura

Kännykkäkin olisi hyödytön kapistus ilman mutaatiota FOXP2-geenissämme. Mitähän neandertalin-ihminen keksinnöstä sanoisi, vai sanoisiko mitään?

Futu

reim

ageb

ank

Hiv tuli HaitiltaHi-virus ja aids levisivät koko maailmaan Haitin kautta, pal-jastaa Arizonan yliopiston tutkimus. Viruksen kuljetti Kari-bianmeren saarivaltioon todennäköisesti yksi ainoa ihminen noin vuonna 1966. Paljon haitilaisia työskenteli tuohon aikaan Kongossa Keski-Afrikassa, jossa vitsaus syntyi.

Vuonna 1969 virus siirtyi Haitilta Yhdysvaltoihin jälleen yh-den ihmisen mukana. USA:ssa hiv levisi 12 vuotta ennen kuin ensimmäiset aids-tapaukset vuonna 1981 tunnistettiin. Jo tuol-loin havaittiin, että monet sairastuneista olivat alkuperältään haitilaisia, mutta taudin lähdettä ei osattu yhdistää maahan.

Thomas Gilbertin tutkijaryhmä selvitti aidsin leviämisreitit analysoimalla potilasnäytteitä. Tutkimuksessa oli mukana viisi vuonna 1982 Miamissa elänyttä haitilaista ja 117 muuta sairas-tunutta 19 maasta eri puolilta maapalloa. Heidän näytteitään verrattiin afrikkalaisviruksiin.

Analyysien perusteella muodostui taudin sukupuu, joka ker-toi maailmanlaajuisen aids-epidemian saaneen alkunsa Hai-tilta. Saari toimi siten viruksen ponnahduslautana Afrikan ja muiden mantereiden välillä. Tutkimuksesta kirjoitti New Scientist.

Pekka T. Heikura

Syöpä niittää satoa Tanskassa

vien määrä ylittää Tanskan lu-vun, ja peräti 180 maan asuk-kailla on paremmat mahdolli-suudet välttää syöpäkuolema kuin tanskalaisilla.

Keskeinen syy Tanskan su-rulliseen tilanteeseen on väes-tön elintavoissa, joihin kuuluu reippaasti alkoholia ja tupakkaa. Puutteita on myös ennaltaehkäi-sevässä työssä. Lisäksi potilaat joutuvat odottamaan pitkään pääsyä hoitoon.

Pekka T. Heikura

Futu

reim

ageb

ank

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 41

Kaakaojuomia on nautittu Kes-ki-Amerikassa paljon aikaisem-min kuin tähän asti on uskottu. Yhdysvaltalaiset tutkijat varhen-tavat kaakaonkäytön alkua 500 vuotta eli vuodesta 600 eKr. vuoteen 1150 eKr.

Brasilia pyytää Saksalta apua maan ydinohjelman toteut-

tamisessa. Voimalaitosten ohella tähtäimessä on myös ydinsukel-lusvene, kirjoittaa Der Spiegel.

Brasilia hoputtaa Saksaa uu-simaan maiden välisen ydinvoi-masopimuksen, joka päättyi jo kolme vuotta sitten. Koska Bra-siliasta puuttuu alan osaajia, maa toivoo saksalaisinsinöörien apua Angra 3 -voimalahankkeeseen.

Rio de Janeiron osavaltiossa on ennestään kaksi atomivoima-laa. Angra 1 -laitoksen raken-sivat yhdysvaltalaiset, Angra kakkosen Siemensin tytäryhtiö KWU. Kolmannen voimalan valmistumista ovat viivyttäneet paitsi asiantuntijapula myös ra-hoitusvaikeudet. 60 prosenttia tarvittavista osista on kuitenkin jo rakennuspaikalla. Laitoksen pitäisi olla toiminnassa vuonna 2013.

Brasilian ydinohjelmaa ajaa maan presidentti Luiz Inácio

Hoitamatonta diabetesta ras-kauden aikana sairastavilla

äideillä on muita naisia 89 pro-senttia suurempi todennäköi-syys synnyttää lapsia, jotka kär-sivät myöhemmin ylipainosta. Asia käy ilmi yhdysvaltalaisen vakuutusyhtiön Kaiser Perma-nenten teettämästä tutkimukses-ta, jota Der Spiegel referoi.

Tutkimuksessa oli mukana 7 000 äiti-lapsiparia. Naisista viisi prosenttia sairasti ns. ras-kausajan diabetesta. Hyvä uuti-nen oli, että jos tautia hoidettiin, kohonnutta riskiä saada ylipai-noiseksi lihovaa lasta ei ollut.

Raskauden ajan diabetes altistaa lapsen ylipainolle

Ajoissa hoidettu raskaus-ajan diabetes ei lisää lapsen ylipaino-riskiä.

Futu

reim

ageb

ank

Tutkimus kehottaakin lääkäreitä tutkimaan odottavien äitien veri-arvot raskauden 26. viikolla.

Raskausdiabetes puhkeaa äi-deille, joilla on taipumus kak-kostyypin diabetekseen. Ras-kauden jälkipuoliskolla elimis-tön insuliinintarve lisääntyy, ja jos naisella on alttius sairastua, tilanne voi johtaa tautiin. Dia-betes voi kuitenkin taas hävitä synnytyksen jälkeen ja toisaalta puhjeta myöhemmin uudelleen. Tautia hoidetaan ruokavaliolla ja insuliinilla.

Pekka T. Heikura

Brasilia hakee Saksastaydinvoimaosaamista

Kaakaota juotiin jo 3 000 vuotta sitten

”Lula” da Silva, jonka suun-nitelmia on kuitenkin moitittu epärealistisiksi. Angra 2:n ra-kentaminen kesti 25 vuotta, ja kulut nousivat alkuperäisbudje-tista nelinkertaisiksi eli yli seit-semään miljardiin euroon. Tu-loksena oli maailman kallein ydinvoimala. Angra 3:n raken-nuskuluiksi hallitus arvioi 2,8 miljardia euroa.

Presidentti haluaa voimaloi-den avulla välttää energiakrii-sin, josta naapurimaa Argen-tiina kärsii päivittäisten säh-kökatkosten muodossa. Lulan haaveissa on myös ydinkäyt-töinen sukellusvene, joka toisi maalle lisää arvovaltaa.

Sopimuksen syntyä vauhdit-taakseen Lula tarjoaa saksalai-sille yhteistyötä biopolttoai-neissa, joiden valmistuksessa Brasilia on Yhdysvaltojen ohel-la johtava maa maailmassa.

Pekka T. Heikura

Futu

reim

ageb

ank

Cornell-yliopiston antropolo-gian professorin John Hender-sonin ryhmä löysi honduraslai-sista saviastioista jälkiä teobro-miinista, joka on kaakaossa esiintyvä, vaikutuksiltaan kofe-iinia muistuttava aine.

Tutkimistaan 13 astiasta ryh-mä havaitsi teobromiinia yhdes-tätoista. Löydösten ikä määritel-tiin radiohiilimenetelmällä noin vuoteen 1100 eKr.

Sellaisesta vaahtoavasta, kaa-kaokasvin siemenistä eli ”kaa-kaopavuista” valmistetusta kaa-kaojuomasta, joka sittemmin nousi tärkeään osaan mayojen ja asteekkien kulttuureissa, ja myöhemmin myös Euroopassa, ei ollut kysymys.

Todennäköisimmin neste oli oluen tyyppistä mietoa alkoho-lijuomaa, jonka pohjana oli kaa-kaokasvin hedelmämalto. Kaa-kaon miellyttävä maku havaittiin myöhemmin, kun myös sieme-net käytettiin, kertoo Frankfur-ter Allgemeine Zeitung.

Pekka T. Heikura

LASERILLA parempia aurinkokennojaSaksalaisten Laser Zentrum Hannoverin (LZH) ja Aurinko-energian tutkimusinstituutin ISFH:n hankkeessa kehitetään la-serteknologiaa hyödyntävää aurinkokennojen tuotantomene-telmää, kertoo verkkolehti Umweltschutz-news. Tähtäimessä ovat aiempaa halvemmat, virheettömämmät ja hyötysuhteel-taan paremmat kennot.

Kennojen valmistajat pyrkivät nykyään tekemään entistä ohuempia ja suurempia piilevyjä. Samalla rikkonaisten tuot-teiden määrä on kuitenkin kasvanut. Lasertekniikan avulla viallisten levyjen osuutta voidaan vähentää. Lisäetuna on val-mistuksen korkea automatisointiaste.

Perinteisten kennojen hyötysuhde on 15–20 prosenttia. La-sertekniikalla saadaan aikaan parempi pintarakenne ja kor-keampi hyötysuhde, uskovat projektin tutkijat. Käytettävissä olevaa pintaa voidaan suurentaa 5–6 prosenttia ja muotoilla se pyramidin kaltaiseksi, jolloin auringonsäteiden absorptio paranee.

LZH:n johtajan Andreas Ostendorfin mukaan odotettavis-sa saattaa olla pienoinen vallankumous aurinkokennojen tuo-tannossa.

Pekka T. Heikura

42 Kemia-Kemi Vol. 34 (2007) 1

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsija

Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi.

Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

Puhuu enkelten kielellä

Norjalaiset hermostuivat taannoin, kun paikallinen prinsessa perusti

kielikoulun. Sen oppiaineena oli enkel-ten kieli, jota prinsessa väitti hallitse-vansa suvereenisti. Vuonomaan kansa-laiset julistautuivat heti kielitieteilijöiksi, ja neidon mielenterveyttä alettiin julki-sesti epäillä.

Lingvistit kuitenkin tietävät, että ilmiö ei ole uusi, vaan universaalin kantakie-len etsintä liittyy kiinteästi tieteenalaan. Vuosituhansia on haettu kieltä, jolla Aa-tami ja Jumala kommunikoivat. Enkel-ten kieli on luonteva alkukielen murre, ei sen kummempaa. Norjan kansa saa hävetä epätieteellistä noitajahtiaan.

Georg Phillip Harsdorffilainen to-disti jo 1600-luvulla, että peruskielen on täytynyt olla saksa. Hän perusteli väi-tettään selkeällä kieliopilla. Vain saksan kielen sanajärjestys tuki loogista ajatte-lua. Sittemmin ajatuksen vahvisti Mar-tin Heidegger: ainoastaan saksa sopi filosofian kieleksi.

Antiikin kreikkalaisille kielikysymys ei ollut edes kysymys. Heidän mielestään filosofit puhuivat kreikkaa ja pelkästään kreikkaa. Muualta tulevat eivät osanneet kieltä kunnolla, joten heidän ajatteluky-kynsäkin oli korkeintaan änkytystasolla. Kreikkalaiset eivät siksi ottaneetkaan muukalaisia vakavasti.

Roomalaisillekaan kieli ei ollut ongel-ma. Roomalaiset ajattelivat ja puhuivat, kun taas barbaareille ei annettu edes ihmisoikeuksia. Ne eivät tosin kulkeneet käsikynkkää kielitaidon kanssa.

Roomalainen oikeus kattoi pitkään ai-

noastaan vapaiden sukujen välisten rii-tojen ratkaisun. Ihmisoikeuksia oli vain sukujen päämiehillä, ei aikuisilla pojil-la, naisilla eikä luonnollisestikaan orjil-la. Barbaarit sopivat orjiksi tai sirkuksilla tapettaviksi.

Näissä oloissa vieraiden kielten osaa-miselle ei ollut suurta kysyntää. Enkelit-kin, kuten koko kristinusko, olivat Roo-massa kiellettyjä aina 300-luvulle asti. Vaikkei kruunupäiden kohtelu nyky-Nor-jassakaan ole kaksista, muinaisessa Roomassa enkelien kanssa keskuste-levalle barbaariprinsessalle olisi käynyt todella huonosti.

Rooman supervallan jälkeen Euroop-pa baabelisoitui. Välimerellä puhuttiin lopulta arabiaa ja muita kummallisia kieliä. Dante Alighieri kyllästyi tilantee-seen, jossa italia oli siinä määrin mur-teiden murtama, että samassa kaupun-gissa voitiin puhua useaa kieliversiota. Kirjailija halusi yhdistää murteet yhdeksi ja sivutuotteena palauttaa jumalallisen alkukielen ainakin runouteen.

Antoine de Rivarolia Danten yri-tys ei hetkauttanut. Vuonna 1784 hän julisti ranskan ainoaksi kantakieleksi. Vain ranskan rakenne sopi ihmismielen struktuuriin. Englanti oli liian epäselvää ja italia liian mietoa, saksasta ja espan-jasta puhumattakaan.

Ajatus ranskan paremmuudesta elää maassa yhä huolimatta siitä, ettei Vol-tairen kieli ole yrityksistä huolimatta muualla yleistynyt. Lieneekö siihen syy-nä subjunktiivi verbimuotona vai tapa jättää säännöllisesti kolmasosa oppi-

laista luokalle. Norjan siniverikkö olisi voinut välttää

kohun valitsemalla toisenlaisen lähes-tymiskulman. Tuskin kukaan olisi arvos-tellut pyrkimyksiä jatkaa historian suur-miesten hankkeita, olivat ne miten mie-lettömiä tahansa. Maailma on täynnä Graalin maljan ja Sammon etsijöitä. Ju-malallista peruskieltä on yritetty ympätä niin hepreaan kuin gaelin kieleenkin.

Myös kirjallisuus ja elokuvat olisivat tarjonneet hyviä aineksia vähemmän sensitiivisiin kieliharrastuksiin. Enkelten kielelle löytyy suomesta sormustenher-ramainen vastine: keijukaisten kieli. On varsin mielenkiintoista, että raskaasti pärisevän r-kirjaimen kieli on hyväksyt-ty niinkin hentojen olentojen kuin keiju-jen puheenparreksi.

Väärin ymmärrettyä prinsessaa on syytä lohduttaa. Hänen kielikoulunsa lii-keidea toimii kyllä, kunhan sitä hieman jalostaa.

Ensinnäkin nimeksi kannattaa valita vaikka Danten jumalallinen peruskieli-koulu. Toiseksi kurssien sisältöä on syy-tä muuttaa.

Hänen korkeutensa kannattaa pysy-tellä esimerkiksi keijukaisfilologiassa, vaikka kalevalaisen kielen ääntäminen saattaakin olla norjalaiselle vaikeaa. Tä-män ymmärtäminen saattaa vaatia filo-sofin kykyjä. Loogista ajattelua jalosu-kuinen pedagogi voi harjoitella saksan kieliopin parissa.

Keemikko

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 43

Päivi Ikonen

Tutkimusjohtaja Andreas Hafner kertoo Ciban olevan erityisen tyytyväinen suoma-laisten mutkattomaan toimintatapaan Rol-led-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja ja komponentteja elektro-niikkateollisuuden rullalta rullalle -mene-telmälle.

Sveitsiläiset tuntevat olevansa suomalais-partnerin kanssa samalla aallonpituudella ja kehuvat tämän toimivan ilman turhaa byro-kratiaa.

VTT:n asiakasjohtaja Jaakko Raukola vastaa kiittämällä kumppanin avoimuutta ja rakentavuutta. Yrityksille syntyy hänen mu-kaansa oman osaamisen pohjalta joskus ka-pea näkökulma, johon VTT pyrkii tuomaan monialaisuutta ja monitieteisyyttä. ”Tässä olemme varmaan Ciban mielestä onnistu-neet.”

Hafner arvioi koko elektroniikkateolli-suuden olevan muutosten edessä. Nykyinen

Painettua elektroniikkaa

näyttöteknologia on suosinut suuria valmis-tussarjoja ja suuryrityksiä. Painettu orgaani-nen elektroniikka taas on tyypillistä pienel-le ja keskisuurelle teollisuudelle sopivaa lii-ketoimintaa. Tekniikan uskotaankin istuvan juuri Suomen ja Sveitsin kaltaisten maiden pk-yrityksille.

VTT:n ja Ciban ohella tutkimushankkee-seen osallistuvat muun muassa suomalai-set Hansaprint ja UPM-Kymmene sekä Po-lyIC Saksasta. Projekti päättyy heinäkuussa 2008, mutta Raukola kertoo VTT:n jatkavan aktiivista kumppanuutta Ciban kanssa myös sen jälkeen.

”Yhteistyö ei lopu, vaan laajenee volyy-miltään moninkertaiseksi. Jatko nivoutuu pitkälti funktionaalisuuteen, mutta myös bioon ja nanoon.” Kyse ei jatkossa ole pel-kästään erillisistä projekteista vaan pitkäjän-teisemmästä uuden liiketoiminnan synnyt-tämisestä.

Jo meneillään olevasta hankkeesta Rauko-la vihjaa odotettavissa olevan kiinnostavia konkreettisia tuloksia. Niistä ei kuitenkaan voi kertoa aivan vielä.

Andreas Hafner uskoo uuden painoteknii-kalla tuotettavan elektroniikan tulevan voi-malla markkinoille muutaman vuoden ku-luessa. Joitakin kaupallisia sovelluksia on saatavana jo nyt; esimerkiksi aurinkoken-noja voidaan valmistaa painamalla. Toisena esimerkkinä Hafner mainitsee painetut ho-logrammit.

Painamalla valmistettuja näyttöjä Hafner ei lupaa kuluttajille heti, vaan arvioi uuden tekniikan kaupallistamiseen menevän aina-kin kaksi tai kolme vuotta. Painettu orgaani-nen elektroniikka on Ciballe luontainen va-linta, sillä yrityksellä on runsaasti elektro-niikkaan liittyviä tuotteita, kuten vaikkapa uudelleenkirjoitettavien cd-levyjen materi-aali.

Raisiolle perustutkimusta

Yrityksenä sveitsiläisyhtiö on joko 250- tai kymmenvuotias, laskutavasta riippuen. Ci-ban juuret ulottuvat vuoteen 1758, kun taas Ciba Specialty Chemicals syntyi vuonna 1997 Ciba-Geigyn ja Sandozin muodosta-man Novartiksen erikoiskemikaalien liike-toiminnoista.

Kyseessä on varsinainen erikoiskemi-kaalien tavaratalo, joka kehittää, tuottaa ja markkinoi kehittyneitä funktionaalisia ma-teriaaleja, väripigmenttejä, fotoinitiaatto-reita ja valon stabilisoijia näyttölaitteisiin, tiedon varastointiin ja mikroelektroniikan sovelluksiin. Suomessa Ciba tunnetaan par-haiten siitä, että se osti Raisio Chemicalsin vuonna 2004.

Andreas Hafnerin mukaan Raisiolle ovat tyypillisiä suuret määrät ja prosessiosaami-nen. Orgaaniseen elektroniikkaan verrattuna paperikemikaalien tekeminen on bulkkituo-tantoa, jossa toimivat erilaiset markkinatalo-uden lait kuin erikoiskemikaaleissa.

Hafner kertoo etsivänsä strategisen pe-rustutkimuksen puolelta sellaista teknologi-aa, jota voitaisiin soveltaa myös Raisiossa. Pienten sarjojen erikoiskemikaaleja ei Rai-siossa ole kuitenkaan tarkoitus tuottaa, vaan Ciba pyrkii löytämään raisiolaisille sopivaa uutta osaamista. Mitä se voisi olla, Hafner ei vielä paljasta.

Sveitsiläisen Ciba Specialty Chemicalsin tutkimusjohtaja Andreas Hefner arvioi, että painotekniikalla tuotettava elektro-niikka alkaa vallata kaupallisia markki- noita muutamassa vuodessa.

Sveitsiläinen Ciba Specialty

Chemicals ja vuonna 2006

perustettu VTT:n painetun

älykkyyden keskus kehittävät

yhdessä painotekniikalla

tuotettavaa elektroniikkaa,

kuten OLED-näyttöjä.

Molemmat kiittävät tekno-

logia- ja tutkimusyhteis-

työtä antoisaksi.

Con

nie

Hei

k-Jo

kine

n

Ciba ja VTT kehittämässä

44 Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

KOKOUKSIA • TAPAHTUMIA

väkeä. Yhtiön tuoreen toimitusjohtajan Harri Kermisen mukaan asetuksen ai-kataulu on kuitenkin erittäin haastava.

Kemira on arvioinut rekisteröivän-sä 250 ainetta, joista 10 on luvanvarais-ta. Esirekisteröinti tehdään varmuuden vuoksi suuremmalle määrälle. Lähivuo-sina Reachin aiheuttamat kustannukset yritykselle ovat noin 40 miljoonaa euroa, ja tähän summaan ei vielä sisälly atk-in-vestointeja.

Kemira ei myöskään vielä tiedä, miten Reach-tieto yhdistetään tulevaisuudessa yhtiön käyttämään SAP-toiminnanoh- jausjärjestelmään.

Ylipormestari Jussi Pajunen kertoi

RE

AC

H

Reach-tietoa amerikkalaisittain

IUCLID 5 on Reach-ketjun

Puuttuva rengas

Kimmo Heinonen

EU:n kemikaaliasetus kiinnostaa myös Yhdysvalloissa. Maa joutuu kaikkien uni-onin ulkopuolisten valtioiden tavoin sel-vittämään Reachin vaikutuksia EU-tuon-tiin ja koko maailmankauppaan.

Suomessa Reach-asioiden tiedotuksesta ja koordinoinnista Atlantin taakse vastaa Amerikkalainen kauppakamari AmCham, johon on perustettu erityinen kemikaali-työryhmä, kertoi toimitusjohtaja Kristii-na Helenius. Kauppakamari järjesti 15. tammikuuta seminaarin, jonka aiheina olivat Reach ja Suomeen sijoittunut Eu-roopan kemikaalivirasto ECHA.

”ECHAn käynnistyminen etenee suun-nitelmien mukaan”, kertoi kuulijoille vi-raston pääjohtaja Geert Dancet. Tammi-kuun puolivälissä viraston henkilömäärä oli noin 110. Alkaneen vuoden tärkeim-mät tehtävät ovat lisähenkilöstön palk-kaus ja kouluttaminen sekä komiteatyön aloittaminen kolmessa eri komiteassa.

Kemikaalihallinnan atk-työkalu IUCLID 5 on valmis, ja viraston oma atk-järjestelmä Reach-it valmistuu maa-liskuun aikana. Tammikuun puoleenväliin mennessä IUCLID 5 oli ladattu ECHAn kotisivuilta jo 4 800 kertaa.

Helsinkiin lisääkemikaaliedustustoja?

Suomalaisen kemianteollisuuden lippu-laiva Kemira on ollut jo vuosia mukana Reach-lainsäädännön laadinnassa ja kou-luttanut niin omaa kuin ulkopuolistakin

Euroopan kemikaaliasetus

Reach ja kemikaalivirasto ECHA

olivat teemana Amerikkalaisen

kauppakamarin tammikuisessa

seminaarissa. Yleisön herpaan-

tumaton mielenkiinto osoitti

aiheen tärkeäksi.

IUCLID 5 on OECD:n kemikaaleja koskevan tiedon tallentamiseen, hallin-noimiseen, tietojen kokoamiseen sekä yhteenvetoasiakirjojen tulostamiseen suunniteltu atk-sovellus. Reachiä var-ten sovellusta on kehittänyt Euroopan komissio.

IUCLID 5 -versiota käytetään asetuk-sen toimeenpanossa sekä aineiden rekis-teröinnissä että yritysten välisessä tieto-jen vaihdossa. Järjestelmän avulla väli-tetään tietoja aineiden ominaisuuksista ja niitä koskevista tutkimuksista kemi-kaalivirastolle sekä saman aineen rekis-

teröintiin osallistuville muille yrityksille.Sovellusta on osattava käyttää, jos yri-

tys hoitaa itse aineen rekisteröinnin. Ko-missio on valinnut sen ainoaksi formaa-tiksi, jolla rekisteröintitietoja voidaan lä-hettää virastoon. IUCLID 5 sopii myös esirekisteröinnin tekoon.

Huutavapula osaajista

Koko Suomessa on IUCLID-osaajia tois-taiseksi alle 10 henkeä, Näin sanoo Ke-miran Reach Competence Centerin pääl-

EU:n kemikaali-viraston pääjohtaja Geert Dancet on tietoinen IUCLID 5 -ohjelman lastentaudeista. ECHA kerää kuitenkin koko ajan käyttäjäkokemuk-sia, joiden perusteella sovellusta hio-taan ja korjataan.

Helsingistä uusien virastojen ja instituut-tien isäntäkaupunkina. Niiden aateliin kuuluu ECHAn ohella esimerkiksi mole-kyylilääketieteen instituutti FIMM.

Kemikaaliasetuksen synnyttämiä mah-dollisuuksia kaupallistamaan on perus-tettu Helsinki Reach Centre. Kiina kertoi elokuussa suunnitelmastaan sijoittaa ke-mikaaliedustustonsa Helsinkiin.

Puheenvuoroissa ilmeni, että samaa harkitsevat Yhdysvaltain lisäksi myös Turkki, Kanada, Intia ja Venäjä.

Seminaariin osallistui 80 henkeä. Teol-lisuuden ja kaupan edustajien lisäksi mu-kana oli paljon Reach-palveluiden tarjo-ajia, lakimiehiä ja konsultteja. Kakunjako on alkanut, ja tunnelma tiivistyy Reach-markkinoilla.

Kirjoittaja toimii Reach-konsulttina ja Reach-tietouden välittäjänä Finn-Kasei Oy:ssä.

kimmo.heinonen@finn-kasei.fi

45Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1

Emme tulevaisuudessa tarvitse teollisuu-den tuottamia hauskoja vitkuttimia, jos ympäristön tila on sellainen, ettei ihmis-kunta voi niistä nauttia.

Näin totesi toimitusjohtaja Hannu Vor-namo päättäessään Kemianteollisuus ry:n lokakuun lopussa järjestämän tulevaisuus-foorumin. Viestissä kiteytyivät kaikkien ti-laisuudessa esiintyneiden puheenvuorot.

Säästäminentärkein energianlähde

2000-luvun tärkein energialähde on ener-gian säästäminen, muistutti realiteeteista Neste Oilin tutkimusjohtaja Harri Tur-peinen.

Sekä Turpeinen että VTT:n tutkimus-professori Hans Söderlund kuvasivat muuttuneen ympäristötilanteen avaamia liiketoimintamahdollisuuksia. Söderlund haluaisi valjastaa Suomen pinta-alan bio-massan tuotantoon ja sen tuotteiden jalos-tamiseen. Tämä olisi vastaisku 141-tuen leikkauksille. Konkreettisena tavoitteena hän mainitsi pentooseja käyttävän hiivan kehittämisen.

Ilmaston muuttuminen, puhtaan veden saatavuus ja energian riittämättömyys ra-joittavat hyvinvoinnin kasvua. Oikein oi-vallettuina nekin kuitenkin antavat kemian- teollisuudelle uusia tilaisuuksia, lisäsi hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympä-ristökeskuksesta.

Kuusiston mukaan maailmassa on 1,1

Ympäristön tila ratkaisee

likkö Liisa Rapeli-Likitalo. Tilanteessa on parantamisen varaa, sillä EU:n muissa maissa IUCLID-osaajia saattaa olla jo jo-kaisessa suuressa kemian alan yrityksessä.

Rapeli-Likitalon mukaan IUCLID 4:n osaaminen auttaa viitosversion oppimises-sa. Version 4 tiedostoja voitaneen käyttää versiossa 5 siihen suunnitellun työkalun avulla.

AEL ja Kokkolan Ketek järjestivät jou-lukuussa Ketekin PREACH-projektiin IUCLID 5 -koulutuksen, jossa koulutta-jana toimi järjestelmän ainoa todellinen osaaja, suuri belgialainen konsulttiyhtiö

Kemianteollisuuden tulevaisuusfoorumi

miljardia ihmistä ilman puhdasta vettä, 2,4 miljardia ilman kunnon sanitaatiota. Kansainvälinen tavoite on lukujen puolit-taminen. Urakassa riittää tekemistä myös suomalaisille.

Suomalaista innovaatiopolitiikkaa ke-hittää voimakkaasti myös kauppa- ja teol-lisuusministeriö, kertoi sen teknologia-osaston osastopäällikkö Petri Peltonen. Keinoina ovat muun muassa tutkimus- ja kehityssatsausten lisääminen ja koko kansan innovaatioprojekti. Sen voi lukea verkko-osoitteesta www.innovaatiostrate-gia.fi.

Laajempaa näkökulmaa koko maan-osaan avasi europarlamentaarikko Pia-Noora Kauppi, joka myönsi EU:n käy-tännössä jääneen jo ratkaisevasti jälkeen Lissabon 2000 -tavoitteista. Kehityksen jarruna on unionin mukaan pätevän työ-voiman vähäisyys. Kauppi odottaa paljon EU:n niin sanotulta Blue Card Planilta, jolla ohjataan työperäistä maahanmuut-toa.

Tiekarttatulevaisuuteen

Helsingissä järjestetty tapahtuma käyn-nisti Kemianteollisuuden laatimien tule-vaisuudenlinjausten esittelyn.

Lähtökohtana oli Kemianteollisuuden tieteellisen neuvottelukunnan halu selvit-tää alan tulevaisuudenvisiot sekä yritysten että järjestön sidosryhmien käytettäviksi.

Vuonna 2006 toteutettua selvitysprosessia ohjasivat yritysfuturologit Tarja Meris-tö ja Jyrki Kettunen, ja siihen osallistui parikymmentä teollisuuden ja akateemi-sen maailman vaikuttajaa. Työn tuloksena syntyi 25-sivuinen raportti, menestyksen tiekartta vuoteen 2021.

Kemianteollisuuden mukaan tulevai-suutta ohjaavat maailmanlaajuiset epävar-muustekijät. Ratkaiseviksi nousevat ympä-ristökysymykset, energian ja raaka-ainei-den saatavuus sekä ihmisten hyvinvointi.

Tarja Meristö korosti kuitenkin, että tu-levaisuus ei ole ennalta määrätty eikä en-nakoitavissa. Yritysten tulevaisuus syntyy valintojen ja tekojen kautta.

Operatiiviselle yritysjohtajalle Kemian-teollisuuden tiekartta ei tarjoa käyttöval-miita työkaluja, sillä tulokset on eritelty neljään skenaarioon maailman tulevaisuu-desta. Toimenpidesuositukset ovat skenaa-riokohtaisia ja osittain toisensa pois sul-kevia. Selvää on vain se, että tulevaisuus on sumea.

Hannu Vornamon mukaan kemialla on kuitenkin kaikki menestyksen avaimet kä-sissään myös tulevaisuudessa. Kemialla on iso osa muiden alojen innovaatioiden lähteenä. Kestävän kehityksen vaatimuk-setkin ratkaistaan kemian keinoin.

Kimmo HeinonenKirjoittaja on Reach-konsultti

Finn-Kasei Oy:ssä.

Trasys. PREACH on kauppa- ja teollisuus-ministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston tukema pienyrityksiin suunnattu projekti, joka tukee pk-yritysten Reach-valmentau-tumista, kertoo projektista vastaava Ken-neth Bergroth.

Kurssin anti voidaan tiivistää seuraavasti:• IUCLID 5 on englanninkielinen so-

vellus, jonka kuka tahansa voi ladata ECHAn kotisivuilta. Kaksipäiväisen koulutuksen jälkeen sitä ei vielä osaa käyttää, vaan käytännön harjoittelua tar-vitaan runsaasti.

• IUCLID 5 -ymmärrystä tarvitaan mo-nissa yrityksissä ja monilla organisaa-tiotasoilla, mutta käytännön osaamis-ta ei kannata hankkia kaikkiin yri-tyksiin. Sovelluskoulutus on totuttua kalliimpaa, mutta opin saatuaan hin-nan hyväksyy.

• IUCLID 5 on Reach-ketjun puuttuva rengas. Kun sen tuntee, oppii tulkit-semaan asetusviidakon lyhennehirvi-öt ja muut arvoitukset.

Kimmo Heinonen

REACH

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 146

JULKAISUJA

Didaktiikkaa kemian opetukseen

Elsi Torn

Tässä kirjassa opetussuunnitelman perusteet

ovat esityksen lähtökohta ja runko.

Tämä kirja tarjoaa opetusvihjeitä niin käytännön

laboratoriotyöhön kuin teoreettiseen tutkimiseenkin.

Erilaisia töitä ja tehtäviä eri tavoin oppiville

– näin jokainen tuntee mielihyvää jostain.

Tämän kirjan vihjekokonaisuuksista löytyy eriyttäviä

opiskelutehtäviä sekä nopeasti että hitaasti edistyville.

Kenenkään ei tarvitse turhautua – kemian tunneilla

riittää tekemistä. Se on kivaa!OTAVA

KEMIASTA

KIVAA Kemia on kivaa, kun opetuksen

tavoitteet on rakennettu opetus-

suunnitelman perusteista.

Kemia on kivaa, kun työtavat

ovat monipuolisia.

Kemia on kivaa, kun oppilas

saa työskennellä omalla

lahjakkuustasollaan.

Tno 307N

P 38.29

ISBN-13: 978-951-1-21920-0

KEMIASTAKI VA A

OTA

VA

Elsi Torn

Helsingin Sanomissa vuosina 2005–2007 julkaistu alkuaineita esitellyt juttusarja kuului lehden tiedesivujen pidetyimpiin, ker-too toimittaja Marko Hamilo toimittamansa teoksen Alkuai-neet (Helsingin Sanomat 2007) esipuheessa.

Ei ihme, niin mukaansatem-paavasti nyt yksissä kansissa il-mestynyt sarja esittelee jokaisen alkuaineen vedystä fermiumiin. Lyhytikäiset keinotekoiset alku-aineet 101:sta 118:een on koot-tu yhteisen otsikon alle odotta-maan ehkä tulevaisuudessa tar-kentuvaa tietoa.

Alkuperäisiä artikkeleja on kirjaa varten täsmennetty tar-peellisin osin. Lisäksi kemian emeritusprofessori Lauri Nii-nistö on tehnyt kirjaan katsauk-sen alkuaineisiin maapallolla ja esittelyt kymmenestä aineiden löytöhistorian kannalta merkit-tävästä kemististä.

Niinistö on myös kirjan toi-nen, asiantuntijatoimittaja. Tekstejä ovat tuottaneet myös tiedetoimittajat Timo Paukku, Johanna Mannila ja Susanne Björkholm.

Vaikkapa matkalukemiseksi sopiva kevyt, kompakti pokka-

Kemiasta on tehtävä mukava oppiaine jokaiselle sitä opis-

kelevalle koulukkaalle, on ollut kemian opettaja Elsi Tornin kantava teema hänen monikym-menvuotisella lehtorinurallaan. Nyt filosofian maisteri, kas-vatustieteiden tohtori Torn on koonnut käytännön kokemuk-sensa ja teoreettisen osaamisen-sa kansien väliin kollegoidensa käyttöön.

Kemiasta kivaa – didaktiik-kaa kemian opetukseen (Otava 2007) löytänee yläkoulujen ke-mian opettajista kiitollisen lu-kijakunnan, jonka käsissä kirja kulunee vielä nykyisten opetus-suunnitelmien vanhennuttuakin. Kemiaa kun ei tulevaisuudessa-kaan voida opiskella pelkästään virtuaalilaboratoriossa, kuten konkari toteaa.

Torn käy kirjassaan läpi di-daktiikan perusteita ja valot-taa erilaisten opetusmenetelmi-en hyviä puolia, heikkouksia ja mahdollisuuksia.

Lisäksi hän tarjoaa runsaasti käytännönläheisiä vinkkejä sekä yksityiskohtaisia esimerkkejä ja malleja opetuskokonaisuuksien rakentamiseen niin luokassa ja laboratoriossa kuin niiden ulko-puolellakin.

Kemian oppiminen on Tornin mukaan kivaa, kun työtavat ovat

sujauttaa vaikka nimipäivälah-jaksi. Hauskat tarinat ja tutut ni-met uusissa yhteyksissä yllättä-vät ja yllyttävät lukemaan lisää. Jonkun ne ehkä saavat toistekin avaamaan ”vaikeista” luonnon-tieteistä kertovan kirjan.

Murharouvastamuinaisiin jumaliin

Esimerkiksi alkuaineen numero 82 kohdalla lukija törmää perin-teisen jännitysromaanin kruu-naamattomaan kuningattareen Agatha Christieen. Uhrejaan useinkin kemiallisin keinoin manan majoille lähettänyt dek-karisti nimittäin käytti kirjas-saan Totuus hallavan hevosen majatalosta (1962) tappoaseena talliumia.

Kirjallinen henkirikos poiki syytteitä, joiden mukaan eng-lantilaisleidi paljasti näin oikean elämän murhamiehille uuden ovelan välineen päästää viatto-mia ihmisiä päiviltä.

Murharouvan ei kuitenkaan olisi tarvinnut kantaa asiasta huonoa omaatuntoa: myrkylli-sen raskasmetallin avulla surma-työtä ei voi täysin aukottomasti lavastaa luonnolliseksi kuole-maksi, vaikka aluksi viattomil-ta tuntuvat oireet ilmaantuvatkin

vasta pari viikkoa aineen nautti-misen jälkeen.

1970-luvulla talliumin aiheut-tamaan myrkytykseen sitä paitsi löytyi hoito: preussinsininen eli sinisen musteen väriaine.

Radioaktiivinen torium puo-lestaan muistuttaa muinaises-ta mytologiasta. Ruotsalainen kemisti Jöns Jakob Berzelius uskoi vuonna 1815 löytäneen-sä uuden alkuaineen ja päätti nimetä sen komeasti skandinaa-visen ukkosenjumalan Thorin mukaan.

Oikeasti kyse olikin yttriu-mista, joten suunnitelma kui-vui kokoon. Mutta kun Berze-lius neljäntoista vuoden kuluttua todella löysi uuden alkuaineen, varastossa odottanut nimi pääsi arvoiseensa käyttöön.

Päivi Ikonenri on suunnattu suurelle yleisöl-le. Tekijöiden päätös ”kirjoittaa kovasta luonnontieteestä mah-dollisimman humanistisesti” on ilmeisen onnistunut. Tuloksena on yleistajuinen, helppolukui-nen käsikirja, joka avautuu hy-vin sillekin, joka ei ole pereh-tynyt aiheeseen koulukursseja kummemmin. Kiehtovaa luetta-vaa teos on asiantuntijallekin.

Kemiaa juuri nyt yläkoulus-sa tai lukiossa pänttäävän nuo-ren käteen Alkuaineita kannattaa

Lue tämä kirja, niin tiedät, mistä maailma on tehty. Alku- aineiden mainoslause pitää minkä lupaa: ainakin tiedon perustan se tarjoaa maailman tekoaineksia pohtivalle.

Alkuaineet taskuun

monipuolisia. Temppumestarik-si tai viihdyttäjäksi opettajan ei tarvitse eikä sovikaan ryhtyä. Opiskelu ei saa olla opettajakes-keistä, mutta opettajajohtoista kylläkin.

Kaikkein kivointa kaikilla on silloin, kun jokainen saa työs-kennellä omalla lahjakkuus-tasollaan. Kukaan ei turhaudu opetuksen liian nopeaan tai hi-taaseen etenemiseen, liian vai-keaan tai helppoon tehtävään, kun oppimistilanne räätälöidään kullekin sopivan vaativaksi.

Kemian tunnin pitää tarjota tekemistä kaikille, on Tornin oh-jenuora. Sitä tarjoaa myös hänen kirjansa: eriyttäviä tehtäviä sekä niille, jotka paneutuvat rauhassa perustaitojen ja -tietojen hankin-taan, että niille, jotka kaipaavat kovempia pähkinöitä purtavak-seen.

Päivi Ikonen

Kumitekniikasta suomeksiKumiteollisuuteen liittyvien asioiden opiskelu helpottui lop-puvuodesta ratkaisevasti, kun ensimmäinen suomenkielinen kumitekniikan oppikirja näki päivänvalon. Timo Laurilan Kumitekniikka. Lyhyt johda-tus kumitekniikan perusteisiin (Edita Prima 2007) on Opetus-hallituksen kustantama.

Lyhyen historiakatsauksen jälkeen kirja esittelee kumin ominaisuudet sekä kumiteknii-kan raaka-aineet ja työstöme-netelmät. Kumin liimaaminen ja työturvallisuus ovat saaneet oman osionsa.

Kirja on suunnattu kumialaa ammatillisessa peruskoulutuk-sessa tai aikuiskoulutuksessa opiskelevalle, mutta se sopii myös itseopiskelijalle. Päte-vän tekstin takeena on kirjoit-tajan yli kolmikymmenvuoti-nen kokemus kumialasta, sen materiaalitutkimuksesta ja tuo-tannosta.

Kivaa kemiaa koululaisille

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 47

HEnKILöUUTISIA

Päivi Ikonen

Orionin entisen ja nykyisen toimitusjohtajan kapulanvaihto on sujunut juohevasti. Kon-sernia vuodesta 2000 vetänyt Jukka Vii-nanen jää eläkkeelle helmikuun lopussa ja toimii siihen saakka hallituksen neuvonan-tajana. Seuraajalleen hänen ei ole tarvinnut järjestää opastettua tutustumiskierrosta, sillä Timo Lappalainen siirtyi paikalle yhtiön sisältä. Takana on jo kahdeksan vuotta Orio-nin leivissä.

Haastatteluhetkellä kaksi viikkoa van-ha toimitusjohtaja kertoo tuoreen tehtävän käynnistyneen luontevasti.

”Helpottaa, kun tuntee talon ja ihmiset ja tietää, missä mennään”, pitkäksi venyneestä palaverista kiiruhtanut Lappalainen sanoo. Menosuuntakin säilyy entisellään, eikä äkki-näisiä muutoksia yhtiön toimintaan ja strate-gioihin ole hänen mukaansa tulossa.

”Ei niihin ole tarvetta. Sitähän osoittaa se-kin, että johtaja valittiin talon sisältä. Valit-sijat siis luottavat aiempaan linjaan ja halua-vat sitä jatkaa.” Linjaus ja organisaatio ovat Lappalaiselle tuttuja, sillä hän on eri tehtä-vissä muovannut niitä pitkään.

Konsernin oman Orion-lehden jäähy-väishaastattelussa väistyvä toimitusjohta-ja viittasi Tuntemattoman sotilaan vänrik-ki Koskelan erinomaisiin johtamistaitoihin. Koskelanako Timo Lappalainenkin aikoo komppaniaansa lähteä luotsaamaan?

Viinasen arvioon Koskelan kyvyistä Lap-palainen sanoo yhtyvänsä, mutta johtaja-tyyppiään hän ei halua Linnan henkilöistä valita. ”Parempi olla oma itsensä vain. Jou-tuu liian kovaan kisaan, jos ottaa Koskelan tapaisia esikuvia”, tuotantotalouden diplo-mi-insinööri vuosimallia 1987 naurahtaa.

Kohti itää

Suomessa Orion on ykkönen, mutta markki-nana Suomi on suppea. Iso kauppa käydään pienen maan rajojen ulkopuolella. Kansain-välisyyden kehittäminen onkin Lappalaisen mukaan lähitulevaisuuden suurin haaste.

”Tämä koskee kaikkia liiketoiminta-aluei-

Vetovuoro vaihtui Orionissa

Timo Lappalainen kansainvälistää Suomi-ikonia Suomen lääketeollisuuden lippulaiva Orion on

saanut uuden kapteenin. Toimitusjohtaja Timo

Lappalainen astui Jukka Viinasen suuriin

saappaisiin vuodenvaihteessa.

tamme, niin alkuperälääkkeitä kuin vaikka-pa erityistuotteita tai diagnostiikkaa.”

Orion myös pyrkii sinne, missä apajat näyttävät lupaavimmilta. ”Haluamme olla mukana vahvan kasvun markkinoilla, erityi-sesti Itä-Euroopassa.”

Yhtiön vahvuudeksi maailmanlaajuisel-la kilpakentällä Lappalainen nimeää on-nistuneen verkottumisen, joka on Orionin kokoluokan yritykselle myös välttämättö-myys. ”Olemme löytäneet hyviä partnereita eri kohtiin arvoketjua. Siihen olemme pa-nostaneet kauan, ja se on meidän osaamis- aluettamme.”

Toinen iso tekijä menestyksen taustalla on Lappalaisen mukaan johtajuus. Sillä hän ei tarkoita vain toimitusjohtajaa tai johtoryh-mää vaan firmaa kaikkineen. ”Näillä avuin myös pieni voi pärjätä, eikä näissä menes-tyminen ole suuruudesta kiinni. Verkottumi-nen ja johtajuus ovat myös merkittävät pa-nostuskohteemme.”

Hyvänä Suomen tätä nykyä ainoa alku-perälääkkeitä tekevä yritys on tullut tun-netuksi myös Parkinson-osaamisessa. Par-haillaan kehitteillä on entistä tehokkaampi

”Lääketeollisuus on suurten mah-dollisuuksien ja erittäin suurten

riskien toimiala”, tuore toimitus-

johtaja Timo Lappalainen

kiteyttää.

Timo LappalainenSyntynyt Helsingissä 1962.•

Tuotantotalouden diplomi-insinööri •TKK 1987.

Arthur Andersen -yhtiön (Chicago) •terveydenhoidon ja rahoitussektorin konsultti 1987–1989.

Finvestin liiketoiminnan kehittämisjoh-•taja, rahoitusjohtaja ja Saksan tytäryh-tiön toimitusjohtaja 1989–1993.

Leiraksen eri toimintojen johtaja •1994–1999.

Orionissa vuodesta 1999 lääkeliiketoi-•minnan kehittämisjohtajana, vuodesta 2003 Orion Pharman varatoimitus-johtajana vastuualueenaan ihmis-lääkkeiden, vuodesta 2004 myös eläinlääkkeiden liiketoiminta, vuodet 2005–2007 vastuussa alkuperälääk-keet ja eläinlääkkeet -tulosyksiköistä. 1.1.2008 alkaen toimitusjohtaja.

Finnzymes Oy:n hallituksen puheen-•johtaja vuodesta 2007, Kemianteol-lisuus ry:n hallituksen jäsen ja EK:n edustajiston varajäsen vuodesta 2008.

Naimisissa, kaksi kouluikäistä tytärtä.•

Risto Laine

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 148

HEnKILöUUTISIA

Vuoden 2008 Matti Äyräpään palkinto on myönnetty professori Sirpa Jalkaselle.

Jalkanen toimii Turun yliopiston immuno-logian professorina sekä Kansanterveyslai-toksen bakteeri- ja tulehdustautien osaston tutkimusprofessorina.

Sirpa Jalkanen johtaa Suomen Akate- mian Ihmisen puolustusmekanismit -huip-puyksikköä, jonka tutkimusta esiteltiin Kemia-lehden numerossa 4/2007.

Yli 25-vuotisen tutkimusuransa aikana Sirpa Jalkanen on tehnyt monia käänteen-tekeviä havaintoja, jotka ovat mullistaneet käsityksiä immunologiasta ja verisuonibio-logiasta, ja selvittänyt muun muassa syövän syntymekanismeja.

Jalkanen on ollut erityisen kiinnostunut myös siitä, miten valkosolut liikkuvat ve-risuonista kudoksiin ja kudoksista takaisin verenkiertoon vaikeissa tulehdustaudeissa, kuten reumassa, suolistosairauksissa ja dia-beteksessa. Hän on löytänyt veri- ja imu-suonten pinnalta ensimmäiset solujen liiket-tä ohjaavat tarttumismolekyylit ja osoittanut niiden merkityksen tautien leviämisessä.

Sirpa Jalkanen on yhdessä miehensä, professori Markku Jalkasen kanssa ol-lut perustamassa Biotie Therapies -yhtiö-tä, Suomen ensimmäistä julkisesti listattua bioteknologiayritystä. Syöpä- ja tulehdus-sairauksien lääkehoidon kehittäminen kuu-luu yhtiön painopistealueisiin.

Vuosittaisen Äyräpään palkinnon jakaa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Se myönnetään menestyksellistä tutkimustyötä aktiivisesti tekevälle suomalaiselle lääkäril-le. Sirpa Jalkanen on aiemmin saanut muun muassa Duodecimin nuoren tutkijan palkin-

COMT-entsyymin estäjä Parkinsonin tau-din hoitoon.

”Uusista valmisteista tuotekehitysput-kessa pisimmällä on tehohoidon rauhoite, joka on loppuvaiheen kliinisissä kokeissa. Tuote on jo käytössäkin Euroopan ulko-puolella.”

Sinivalkoinen brändi

Orionia ja sen kehitystä puntaroidessaan Timo Lappalainen tahtoo nostaa esiin ko-ko talon ja kaikki sen työntekijät. Ilman ihmisiä ei tuotteita eikä tulosta syntyisi.

”Meillä on pitkäaikainen osaava henki-lökunta, erittäin sitoutunutta väkeä täällä ja eri puolilla maailmaa toimintojamme vetämässä.”

Työvoiman riittäminen myös tulevai-suudessa on aihe, joka virittää huolen häivän toimitusjohtajan ääneen. ”Merkit-täviä eläköitymisiä on tulossa ja osaajista on kilpailua”, hän myöntää. Ongelma ei kuitenkaan kosketa vain Orionia vaan ko-ko Suomea ja myös muita maita.

”Suomi pienenä maana on rekrytointi-alustana kapea. Haasteena on, miten mei-dät toimijana ja lääketeollisuus ja kemian- teollisuus yleensäkin nähdään tarpeeksi kiinnostavina aloina.”

Lääketeollisuus kaikkiaan on Lappalai-sen mukaan ”suurten mahdollisuuksien ja erittäin suurten riskien” toimiala. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kustannusten noustessa entistä haastavampaa. Jatkuva tehostaminen on siksi olennainen osa toi-mintaa.

Patenttien rajallisuus on seikka, jonka omia lääkkeitä kehittävä yritys joutuu pi-tämään mielessä aina. ”Jossain vaiheessa patenttisuoja päättyy, ja silloin on löydet-tävä uutta liiketoimintaa”, Lappalainen kuittaa realiteetin.

Monet pitävät Orionia alan sinivalkoi-sena symbolina. Yhtiön ykkösmies vah-vistaa käsityksen mielellään. ”Orion on aito suomalaisuuden ikoni ja terveyden-huoltosaralla maan vahvin brändi. Sen aseman haluamme pitää.”

Kykeneekö ikoni säilymään suomalai-sena kiihtyvän globalisaation kyydissä? Timo Lappalainen lupaa ainakin yrittää kaikkensa.

”Kyllä me orionilaiset kovasti teemme työtä sen eteen, että olemme kiinnostava yhtiö osakkeenomistajille ja sitä kautta pysymme suomalaisena. Lopultahan tie-tysti mitataan joka päivä pörssissä, miten siinä onnistumme.”

Timo Lappalainen…

Sirpa Jalkanen saiÄyräpään palkinnon

Sirpa Jalkasen johtaman huippuyksikön yhtenä tavoitteena on selvittää, miten elimistön oma puolustusjärjestelmä kyke-nee tekemään syöpäsolut toimintakyvyt-tömiksi.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

non, Maud Kuistilan palkinnon sekä vart-tuneen tutkijan Anders Jahre -palkinnon eli niin sanotun pikku-Nobelin.

Åbo Akademin säätiön vuoden 2007 tiedepalkinnon on saanut dosentti, filosofian tohtori Peter Mattjus. Per Brahe -palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa.

Åbo Akademin biokemian akatemialehtorina elo-kuusta 2007 toiminut Mattjus on erikoistunut tut-kimuksessaan lipidimolekyylien kulkuun. Hän on saavuttanut suurta menestystä sekä tieteellisten ar-tikkelien julkaisutoiminnassa että ulkopuolisessa tut-kimusrahoituksessa.

Viimeksi Mattjus julkaisi arvostetussa brittiläisessä Nature-lehdessä. Syksyllä hänen tutkimusryhmänsä sai Suomen Akatemialta 390 000 euron nelivuotisen hankerahoituksen.

Åbo Akademin säätiö jakaa Per Brahe -tiedepalkin-non vuosittain, sääntöjen mukaan ”nuorelle lupaaval-le tutkijalle, jonka edelleen jatkuvaa työtä Åbo Aka-demissa pidetään erinomaisen toivottavana.”

Peter Mattjus sai Per Brahe -tiedepalkinnon

Peter Mattjus

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 49

GeenitutkijoilleMedix-palkintoProfessori Jussi Taipaleen ja professori Esko Ukkosen johtamat ryhmät ovat saaneet vuoden 2007 Medix-palkinnon. Palkinnon perusteena oli paras Suomessa vuonna 2006 biolääketieteen tai kliinisen tutkimuksen alalta julkaistu artikkeli.

Taipaleen ja Ukkosen monitieteiset tutkimusryhmät ovat sel-vittäneet, miten DNA-sekvenssistä voidaan tunnistaa geenien il-mentymistä sääteleviä alueita. Projektissa mukana olleet tutkijat kuuluivat kolmeen Suomen Akatemian huippuyksikköön: geno-mitiedon hyödyntämisen, datasta tietoon sekä kehitysbiologian huippuyksikköön. Tutkimus julkaistiin arvovaltaisessa Cell-tie-delehdessä.

20 000 euron palkinnon lahjoitti Oy Medix Ab, jonka pääomis-taja on Minervasäätiö. Palkinto jaettiin nyt 20:nnen kerran.

Teknikum Oy:n pääkemisti Pertti Turunen on nimitet-

ty vuoden 2007 kumiteknikok-si. Valinnan teki Kumiteollisuus ry:n hallitus.

Pertti Turunen on ansioitunut kumialan pitkäaikaisena asian-tuntijana ja peruskouluttajana sekä kotimaisissa että kansain-välisissä tapahtumissa. Viime

Professori Johanna Ivaska on saanut noin 1,5 miljoonan

euron suuruisen nuoren tutkijan tieteellisen apurahan. Apurahan myönsi ERC-neuvosto (Europe-an Research Council). Raha on tarkoitettu käytettäväksi viisi-vuotiseen Cancer Signalosomes

Tekn

ikum

Oy

Pertti Turunen

vastaanotti palkintonsa

Kumitek-nisen yh-distyksen

kokouksessa Tampereella.

Pertti Turunen on vuoden kumiteknikko

aikoina Turunen on perehtynyt EU:n uuteen kemikaalilainsää-däntöön Reachiin ja jakanut sii-tä hankkimaansa tietoa kaikkien alan yritysten käyttöön.

Kumiteollisuus ry perusti Vuoden kumiteknikko -palkin-non vuonna 1990 Suomen Ku-miteknisen Yhdistyksen 10-vuo-tispäivän kunniaksi.

Johanna Ivaskalle miljoona-apuraha

Johanna Ivaska

Suomen Akatemian ja Venä-jän perustutkimusrahaston RFBR:n yhteisesti rahoitta-mat materiaaliteknologian ja biotieteiden alojen tutkimus-hankkeet on valittu. Kansain-välisen arvioinnin jälkeen 52 hakemuksesta valittiin 11. Akatemia rahoittaa suomalai-sia osapuolia yhteensä 2,2 mil-joonalla eurolla. RFBR kattaa venäläisten osuuden.

Professori Annele Hatak-ka Helsingin yliopistosta ve-tää kantasienten lakkaasien ja ympäristöä kuormittavien yh-disteiden reaktioiden ja nii-den mallintamisen tutkimusta. Professori Markku Leskelän ryhmä Helsingin yliopistos-ta selvittää hienokemikaalien selektiivistä syntetisointia rää-tälöidyillä kultananopartikke-leilla.

Kuituoptiikan uusia mate-

riaaleja ja niiden karakteri-sointia tutkitaan Teknillisen korkeakoulun tutkijan Hanne Ludvigsenin ja lyhyiden laser- pulssien vuorovaikutusilmiöitä biologisissa rakenteissa Oulun yliopiston professorin Risto Myllylän johdolla. Rahoitus-ta saivat myös hankkeet Åbo Akademista sekä Turun, Joen-suun ja Kuopion yliopistoista.

Suomen Akatemian ja RFBR:n järjestämän yhteis-haun tavoitteena on tukea pit-käjänteistä, järjestelmällistä tutkimusyhteistyötä sekä yh-teistyöverkostojen syntymis-tä ja vahvistumista Suomen ja Venäjän välillä. Akatemia on tehnyt yhteistyötä RFBR:n kanssa vuodesta 2002 lähtien muun muassa Itämeren tut-kimuksen, laseroptiikan sekä päihde- ja addiktiotutkimuk-sen aloilla.

Suomen Akatemia rahoittaasuomalais-venäläistä tutkimusta

-hankkeeseen liittyvässä syöpä-tutkimuksessa.

Johanna Ivaska vetää VTT:n Soluadheesio ja syöpä -tutki-musryhmää ja toimii Suomen akatemian akatemiatutkijana kaudella 2003–2009. Hänet ni-mitettiin vuoden alussa mole-

kulaarisen solubiologi-an professoriksi Turun yliopistoon, jossa hän on toiminut biokemi-an dosenttina vuodesta 2004.

ERC hyväksyi en-simmäisellä järjestä-mällään rahoituskier-roksella hakuun osal-listuneesta lähes 10 000 hakemuksesta vain kol-me prosenttia. Neuvos-to pyrkii vahvistamaan Euroopassa tehtävää tutkimusta rahoittamal-la parhaita tutkijoita ja tutkimushankkeita pit-käaikaisin, merkittävin rahoituksin.

Pirkanmaan Kemistiseuran

VUOSIKOKOUS 2008PKS:n vuosikokous pidetään

torstaina 13.3.2008 klo 17.30 PVTT:n tiloissa Ylöjärvellä (Lakiala).

Ilmoittautuminen ma 11.2. mennessäsähköpostilla: matti.harkoma@mil.fi

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 150

HEnKILöUUTISIA

ADR-Haanpää OyDiplomi-insinööri Jari-Matti Mehto on nimitetty ADR-Haan-pään talousjohtajaksi Helsingin toimipisteeseen. Hän on toiminut viimeksi toimitusjohtajana kah-dessa start-up-lääkeyhtiössä, CTT Cancer Targeting Technologiesis-sa ja Karyon-CTT:ssä.

BorealisBorealis-konsernin toimitusjohta-jaksi ja johtoryhmän puheenjohta-jaksi on nimitetty Mark Garret. Uusia johtoryhmän jäseniä ovat Martin Kuzaj, joka nimitettiin vastaperustetun peruskemikaali-liiketoimintaryhmän johtajaksi, ja talousjohtajana aloittanut Daniel J. Shook. Johtoryhmässä jatkavat hiilivetyliiketoiminnasta Lähi-idän ja Aasian alueiden johtajaksi siir-tynyt Henry Sperle ja tuotanto-johtaja Herbert Willerth. Nimi-tykset tulivat voimaan 1.1.2008.

Ekokem-Palvelu OyEkokem-Palvelu Oy:n toimitus-johtajaksi on nimitetty 1.1.2008 alkaen diplomi-insinööri Juha Väyrilä. Hän ollut yhtiön toimi-alajohtajana kesäkuusta 2007.

Enfucell OyYhtiön toimitusjohtajaksi on ni-mitetty 1.12.2007 alkaen diplomi-insinööri, valtiotieteiden maisteri Juha Koskinen. Hän on aiemmin työskennellyt Siemens-konsernis-sa, Sanmina Oy:ssä ja Keski-Suo-men yrityskehitys Oy:ssä, jossa hän jatkaa partnerina edelleen.

Toimitusjohtajan tehtäviä väliai-kaisesti hoitanut Risto Huvila on 1.12.2007 alkaen nimitetty yhtiön operatiiviseksi johtajaksi.

Ekonomi Markku Paukku on nimitetty Enfucell Inc:n toimitus-johtajaksi Yhdysvaltoihin 1.1.2008

Sami Nummelin valmisti väi-töskirjatyössään monivaiheisilla synteeseillä useita dendriittisiä eli haaroittuneita ja puumaisia makromolekyylejä. Yhdistei-den rakenneanalyysi osoitti, että amfifiiliset dendriittiset dipepti-dit itsejärjestyvät sekä liuokses-sa että kiinteässä tilassa korkki-ruuvimaisiksi rakenteiksi, jotka muistuttavat läheisesti huokoisia proteiineja.

Itsejärjestymisprosessi on ro-busti: sekä dendronin että dipep-tidin rakennetta voidaan modi-fioida. Tämä avaa mahdollisuu-den säätää huokoisen rakenteen

alkaen.Koneinsinööri, MBA Timo

Kärkkäinen on nimitetty tuotan-tojohtajaksi 1.11.2007 alkaen.

Tekniikan tohtori Xia-Chang Zhang jatkaa yhtiön teknologia-johtajana.

KCL Kymen LaboratorioAsiakaspalvelupäälliköiksi on ni-mitetty FM Janne Silvonen vas-tuualueenaan kemia ja prosessi-analyysit sekä MMM Pia Sig-vart-Mattila vastuualueenaan mikrobiologia.

Kemira OyjKemira Oyj:n toimitusjohtajaksi on aloittanut 1.1.2008 diplomi-in-sinööri, MBA Harri Kerminen. Hän toimi vuodesta 2006 Kemira Pulp&Paper -liiketoiminta-alueen johtajana ja vastasi sitä ennen Ke-mira Specialty -liiketoiminta-alu-eesta.

Kemiran aiempi pääjohtaja, vuo-rineuvos Lasse Kurkilahti toimii Kemira Oyj:n hallituksen neuvon-antajana vuoden ensimmäisen nel-jänneksen loppuun.

Jyrki Mäki-Kala on nimitetty Kemira Pulp&Paper -liiketoimin-ta-alueen johtajaksi ja Kemiran johtoryhmän jäseneksi 1.1.2008 alkaen. Mäki-Kala on toiminut kansainvälisissä liiketoimintajoh-don tehtävissä Kemirassa ja Fin-nish Chemicalsissa.

Kiilto-konserniEkonomi Erkki Solja on nimitetty Kiilto-konsernin CEO:ksi (Chief Executive Officer). Hän on toimi-nut Kiilto Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1994.

FT, dosentti Antti O.K. Niemi-nen on nimitetty Kiilto Oy:n toi-mitusjohtajaksi. Hän toimi aiem-min yhtiön varatoimitusjohtajana.

Jätevedenpuhdistamoiden pois-tovesissä esiintyviä estrogeeni-hormoneja voidaan eliminoida tehokkaasti fotokatalyyttisen hapetuksen avulla, kertoo tuore väitöstyö.

Estrogeenien pääasiallisena lähteenä kunnallisissa jätevesis-sä ovat ihmisen virtsan ja ulos-teen sisältämät lääkeaineperäi-set luonnolliset ja synteettiset estrogeenit. Jäteveden saniteet-tijae tulisi siksi käsitellä muusta puhdistuksesta erillään.

Saniteettijae on kuitenkin han-kala seos, joka sisältää lukuisia saastuttavia aineita. Estrogee- nien poistamisen tekee vaikeaksi niiden alhainen pitoisuus muihin saasteisiin verrattuna.

Tatjana Karpova selvitti tut-kimuksessaan fotokatalyysin kykyä hapettaa estrogeeneja se-lektiivisesti jätevedessä, jonka saniteettijakeessa oli tyypilli-siä saastekomponentteja, kuten ureaa, sakkaroosia ja virtsaa.

Urea jätevedelle tyypillisissä pitoisuuksissa ei vaikuttanut ha-petustulokseen. Muidenkin tut-kittujen komponenttien vaiku-tus oli huomattavasti odotettua vähäisempi, vaikka niiden pitoi-suudet olivat vähintään sata tai jopa tuhansia kertoja suurempia kuin estrogeenin.

Kunnallinen jätevedenkäsit-tely on estrogeenipäästöjen tär-keimpiä lähteitä. Estrogeenihor-

Itsejärjestyvät dendrimeeritjäljittelevät proteiineja

kokoa ja muotoa.Alustavien kokeiden mukaan

huokoset ovat funktionaalisia ja toimivat protonikuljettimi-na. Rakenteiden potentiaalisia sovelluksia ovat muun muassa keinotekoiset kanavat, uuden-laiset antibiootit, membraanit sekä erilaiset tunnistusprosessit ja sensorit.

Nummelinin tutkimus kuu-luu supramolekyylikemian alu-eeseen, jossa selvitetään mm. molekyylien välisiä heikkoja vuorovaikutuksia ja niiden ai-kaansaamaa molekyylien itse-järjestymistä. Proteiinin raken-

NIMITYKSIÄEstrogeeni pois jätevedestä fotokatalyysillä

monien esiintyminen jäteveden-puhdistamoiden poistovesissä on aiheuttanut huolta, sillä niis-tä ne saattavat kulkeutua myös juomaveteen.

Altistuminen estrogeeniyhdis-teille voi olla terveydelle erittäin haitallista. Tarpeen on siksi te-hokas ja taloudellinen menetel-mä estrogeenien poistamiseksi puhdistamoiden poistovirroista.

Diplomi-insinööri Tatjana Karpovan väitöskirja, suomen-kieliseltä nimeltään Estrogee-nihormonien fotokatalyyttinen hapetus vesiliuoksessa, tarkas-tettiin Lappeenrannan teknilli-sen yliopiston kemiantekniikan osastossa 14.12.2007. Vastaväit-täjänä toimi professori Jean V. Weber ja kustoksena professori Juha Kallas.

sikymmeniä ollut haaste, jossa ei juuri ole menestytty.

Osa Nummelinin väitöstut-kimuksen tuloksista julkaistiin arvostetussa Nature-tiedeleh-dessä vuonna 2004. Chemical & Engineering News valitsi ar-tikkelin yhdeksi vuoden 2004 kohokohdista.

Filosofian lisensiaatti Sami Nummelinin väitöskirja, suo-menkieliseltä nimeltään Itse- järjestyvien huokoisten dendri-meerien synteesi, karakteri-sointi, rakenne- ja retroraken- neanalyysi tarkastettiin Jyväs-kylän yliopiston kemian lai-toksessa 11.1.2008. Vastaväit-täjänä oli professori A. Dieter Schlüter ja kustoksena akate-miaprofessori Kari Rissanen.

ne ja funktio liittyvät läheisesti toisiinsa. Synteettisen proteiini-kanavan valmistaminen on vuo-

Sami Nummelin

Tatjana Karpova

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 51

Helsingin yliopistoETM Marjo Misikankaan väitöskirja Dietary Modulation of ß-Catenin Signalling in an Experi-mental Model of Colon Cancer tar-kastettiin 7.12.2007. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Hannu Mykkänen ja kustoksena prof. Marja Mutanen.

FM Maarit Hellmanin väitöskirja Structural Characteris-tics Affecting Functions of Two Ac-tin Regulating Proteins tarkastet-tiin 14.12.2007. Vastaväittäjänä toimi tri Annalisa Pastore ja kus-toksena prof. Ilkka Kilpeläinen.

FM Sanna Koutaniemen väitöskirja Lignin Biosynthesis in Norway Spruce: from a Mod-el System to the Tree tarkastettiin 14.12.2007. Vastaväittäjänä toimi tri Deborah Goffner (Université Paul Sabatier) ja kustoksena prof. Jaakko Kangasjärvi.

ETM Laura Nyströmin väitös-kirja Occurrence and Properties

Endoplasmic Reticulum tarkastet-tiin 19.12.2007. Vastaväittäjänä toimi dos. Pirkko Heikinheimo ja kustoksena prof. Tapio Palva.

MMM Sanna Kanervan väitöskirja Plant Secondary Com-pounds and Soil Microbial Proc-esses in Carbon and Nitrogen Cy-cling in Relation to Tree Species tarkastettiin 20.12.2007. Vastaväit-täjänä toimi dos. Laura Höijer (Maj ja Tor Nesslingin Säätiö) ja kustok-sena prof. Helinä Hartikainen.

FM Marko Vehkamäen väitös-kirja Atomic Layer Deposition of Multicomponent Oxide Materials tarkastettiin 21.12.2007. Vastaväit-täjänä toimi prof. Fred Roozeboom (Eindhoven University of Techno-logy) ja kustoksena prof. Markku Leskelä.

FM Kati Susanna Hakalan väitöskirja Liquid Chromatogra-phy-Mass Spectrometry in Stud-ies of Drug Metabolism and Per-meability tarkastettiin 25.1.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Seppo Auriola ja kustoksena prof. Risto Kostiainen.

FM Kirsi Kostamon väitöskirja The Life Cycle and Genetic Struc-ture of the Red Alga Furcellaria lumbricalis on a Salinity Gradient tarkastettiin 25.1.2008. Vastaväit-täjänä toimi dos. Veijo Jormalai-nen ja kustoksena prof. Kurt Fa-gerstedt.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Elina Sjömanin väitöskirja Purification and Fractionation by Nanofiltration in Dairy and Sug-ar and Sweetener Industry Appli-cations tarkastettiin 15.12.2007. Vastaväittäjinä toimivat prof. Bart Van der Bruggen (Katholieke Uni-versiteit Leuven, Belgia) ja prof. Susana Luque (University of Ovie-do, Espanja) sekä kustoksena prof. Marianne Nyström.

Oulun yliopistoFM Sauli Vuotin väitöskirja Synt-heses and Catalytic Properties of Palladium (II) Complexes of Va-rious New Aryl and Aryl Alkyl Phosphane Ligands tarkastettiin 5.12.2007. Vastaväittäjä toimi prof. Reijo Sillanpää ja kustoksena prof. Jouni Pursiainen.

FL Terhi Alaviuhkolan väi-töskirja Aromatic Borate Anions and Thiophene Derivatives for Sensor Applications tarkastettiin 8.12.2007. Vastaväittäjänä toimi FT Juhani Huuskonen ja kustok-sena prof. Jouni Pursiainen.

FM Kaija Aution väitöskirja Characterization of 3-Hydroxya-cyl-ACP Dehydratase of Mito-chondrial Fatty Acid Synthesis in Yeast, Humans and Trypanosomes tarkastettiin 14.12.2007. Vasta-väittäjänä toimi prof. Ralf Erd-mann (Ruhr-Universität Bochum, Saksa) ja kustoksena prof. Kalervo Hiltunen.

LL Päivi Fonsénin väitöskirja Prolyl Hydroxylases. Cloning and

Characterization of Novel Hu-man and Plant Prolyl 4-Hydrox-ylases, and Three Human Pro-lyl 3-Hydroxylases tarkastettiin 21.12.2007. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Tammi ja kustokse-na prof. Johanna Myllyharju.

FM Juha Jäälinojan väitöskirja The Structure and Function of Nor-mal and Mutated Collagen IX tar-kastettiin 21.12.2007. Vastaväittäjä-nä toimi dos. Mikko Lammi ja kus-toksena prof. Taina Pihlajaniemi.

Kuopion yliopistoFM Pia Leppäsen väitöskirja Mouse Models of Atherosclerosis, Vascular Endothelial Growth Fac-tors and Gene Therapy tarkastet- tiin 30.11.2007. Vastaväittäjänä toi- mi dos. Matti Jauhiainen ja kustok-sena prof. Seppo Ylä-Herttuala.

FL Jouni Räisäsen väitöskirja Fourier Transform Infrared (FT-IR) Spectroscopy for Monitoring of Solvent Emission Rates from Industrial Processes tarkastettiin 15.12.2007. Vastaväittäjänä toimi dos. Markku Linnainmaa ja kus-toksena prof. Pertti Pasanen.

Teknillinen korkeakouluDI Minna Blomstedtin väitöskirja Modification of Cellulosic Fibers by Carboxymethyl Cellulose – Ef-fects on Fiber and Sheet tarkastet-tiin 30.11.2007. Vastaväittäjänä toimi prof. Martin Hubbe (North Carolina State University) ja kus-toksena prof. Tapani Vuorinen.

DI Heli Kankaan väitöskirja Surface Chemical and Morpho-logical Properties of Mechanical Pulps, Fibers and Fines tarkastet-tiin 1.12.2007. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Pedro Fardim ja kustokse-na prof. Janne Laine.

DI Timo Kallion väitöskirja In-terfacial Interactions and Fouling in Paper Machines tarkastettiin 10.12.2007. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouko Peltonen ja kustokse-na prof. Janne Laine.

FM Kai Kolarin väitöskirja Fabrication of Silicon and Glass Devices for Microfluidic Bioana-lytical Applications tarkastettiin 18.1.2008. Vastaväittäjänä toimi prof. Klas Hjort (Upsalan yliopis-to) ja kustoksena prof. Harri Lip-sanen.

Turun yliopistoFM Kirsi Rautajoen väitöskir-ja Regulatory Mechanisms Invol-ved in Th2 Cell Differentiation. A Proteomics Approach tarkastettiin 10.12.2007. Vastaväittäjänä toimi prof. Richard A. Flavell (Yale Uni-versity School of Medicine) ja kus-toksena prof. Riitta Lahesmaa.

M.Sc. Renata Adamin väitös-kirja Micronization of Pharmaceu-ticals and Food Ingredients Using Supercritical Fluid Techniques tar-kastettiin 14.12.2007. Vastaväittä-jänä toimi prof. Élisabeth Badens (Université Paul Cézanne,Ranska) ja kustoksena prof. Rainer Huopa-lahti.

VÄITÖKSIÄof Steryl Ferulates and Glycosides in Wheat and Rye tarkastettiin 14.12.2007. Vastaväittäjänä toimi prof. Per Åman (Swedish Univer-sity of Agricultural Sciences) ja kustoksena prof. Vieno Piironen.

FM Justus Reunasen väitöskirja Lantibiotic Nisin and Its Detection Methods tarkastettiin 14.12.2007. Vastaväittäjänä toimi Ph.D Paul Ross (Moorepark Food Research Centre, Irlanti) ja kustoksena prof. Per Saris.

FL Pirkko Kauppilan väitöskir-ja Phytoplankton Quantity as an Indicator of Eutrophication in Finnish Coastal Waters – Applica-tions within the Water Framework Directive tarkastettiin 19.12.2007. Vastaväittäjänä toimi tri Juha-Markku Leppänen ja kustoksena prof. Jorma Kuparinen.

M.Sc. Anton Shmelevin väitös-kirja Folding and Selective Exit of Reporter Proteins from the Yeast

Kari Laakso on nimitetty teh-daspäälliköksi vastaamaan tuotan-nosta ja siihen liittyvistä investoin-neista. Laakso jatkaa myös laatu-päällikkönä.

Vesa Juhannusvuori on nimi-tetty kunnossapitopäälliköksi. Hän vastaa kunnossapito- ja huoltotoi-minnoista sekä toimii sähköpuolen asiantuntijana.

Antti Pohja on nimitetty liima-tuotannosta, polymeroinnista ja sulateliimoista vastaavaksi tuotan-toinsinööriksi.

Kaikki nimitykset tulivat voi-maan 1.1.2008.

Kiilto-konserniin kuuluvat emo-yhtiö Kiilto Family Oy:n lisäksi Kiilto Oy ja sen ulkomailla toimi-vat tytäryhtiöt sekä muiden toimi-alojen yhtiöt Kiiltoplast Oy, Kiil-toClean Oy, Intermedius Oy, Me-talpak Oy ja Ramport Oy.

Molok OyMolok Oy:n laatu- ja tuotanto-koordinaattoriksi on nimitetty 1.12.2007 alkaen ympäristötek-niikan insinööri Päivi Sihvonen. Myynti- ja markkinointipäällikök-si on nimitetty 1.1.2008 alkaen Katri Savijärvi.

MTTMaa- ja elintarviketalouden tutki-muskeskuksen MTT:n tutkimus-johtajaksi on nimitetty filosofi-an tohtori Mari Walls. Aiemmin MTT:n ympäristötutkimuksen joh-tajana toiminut Walls aloitti viisi-vuotisen virkansa 1.1.2008.

Oy Sinebrychoff AbMyyntijohtaja Pekka Tiainen on nimitetty Sinebrychoffin toimi-tusjohtajaksi 14.1.2008. Edellinen toimitusjohtaja Mikael Aro siirtyi lokakuussa Carlsberg-konsernin Pohjoismaiden aluejohtajaksi.

Teknos OyTeknoksen tutkimuksessa ja tuo-tekehityksessä jauhemaalien tutki-jaksi on nimitetty tohtori Evgenia Tokoi-Abrosimova. Jauhemaali-osastossa myynti-insinööri Harry Kouri on nimitetty myyntipäälli-köksi. Uudeksi myynti-insinöörik-si on nimitetty Tero Lahti. Kaup-pa- ja rakennusmaaliosastossa pii-ripäälliköksi Joensuun, Kuopion ja Kajaanin alueelle on nimitetty Marko Jormalainen.

Teknillinen korkeakouluProfessori Matti Leisola on nimi-tetty TTK:n kemian ja materiaali-tieteiden tiedekunnan dekaaniksi. Vuodesta 1997 bioprosessiteknii-kan professorina toiminut Leiso-la oli aiemmin kemian tekniikan osaston johtaja. Hän on erikoistu-nut teolliseen biotekniikkaan liitty-vään tutkimukseen ja opetukseen.

Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan dekaaniksi valittiin professori Olli Simula, elektronii-kan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan dekaaniksi professori Jorma Kyyrä ja insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan de-kaaniksi professori Petri Varsta.

Nimitykset tulivat voimaan 1.1.2008, jolloin TKK:n entiset 12 osastoa korvattiin neljällä tie-dekunnalla.

Turun yliopistoDosentti, filosofian tohtori Johan-na Ivaska on nimitetty moleku-laarisen solubiologian professorin virkaan 1.1.2008 ja 31.12.2014 vä-liseksi ajaksi.

Dosentti, lääketieteen ja kirur-gian tohtori Ilkka Mononen on ni-mitetty kliinisen kemian osa-aikai-sen professorin virkaan 1.1.2008 ja 31.12.2012 väliseksi ajaksi.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 152

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Kemikaalien luokitus, merkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet – GHSJärvenpää 13.–14.3.2008www.ael.fiMateria 08, Pinta 08, PlasTec 08 ja ToolTec 08Helsinki 15.–18.4.2008www.expomark.fiwww.finnexpo.fiTaitaja 2008Espoo 16.–19.4.2008www.taitaja2008.comKsenonit-tiedepäivätHelsinki 3.5.2008www.helsinki.fi/luma/tapahtumatValtakunnalliset kemian opetuksen päivätJyväskylä 8.–9.5.2008www.jyu.fi

TULEVIa TapahTUmIa

TAPAHTUMAKALENTERIPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan kongressi- ja messutapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

Kemian opetuksen päivät JyväskylässäValtakunnalliset Kemian opetuk-sen päivät järjestetään 8.–9. tou-kokuuta Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa. Nyt kolmat-ta kertaa järjestettävä tapahtuma toimii eri oppilaitoksissa toimi-vien kemian opettajien vuorovai-kutus- ja oppimisfoorumina.

Aiemmat Kemian opetuksen päivät on pidetty Helsingissä. Jatkossa tapahtuma järjestetään vuorovuosin maakunnissa ja Helsingissä. Paikalle odotetaan kemian opettajia yläkouluista, lukioista ja ammattioppilaitok-sista, kemian opettajaksi opiske-levia ja muita opetuksesta kiin-nostuneita.

Tapahtuman teemoina ovat uu-det oppimisympäristöt kemian opetuksessa sekä ongelmaperus-teinen oppiminen. Osallistujilla on tilaisuus tutustua Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tut-kimukseen laitoksen eri osas-toilla.

Päivien esityksistä ja poste-reista tehdään viime vuoden ta-paan julkaisu, joka ilmestyy en-si syksynä Opetushallituksen julkaisemana sekä verkossa että painettuna. Tutkimusartikkeleis-sa on referee-käytäntö. Tapahtu-man järjestelyistä ja koordinoin-nista vastaa Jyväskylän yliopis-ton kemian laitos. Lisätietoja mm. ohjelmasta löytyy yliopis-ton sivuilta www.jyu.fi.

Helsinki International Congress on Chemical SafetyHelsinki 20.–22.5.2008www.hiccs2008.euSynergia 08, Kunnossapito 08, Sopimusvalmistus 08Oulu 21.–22.5.2008www.expomark.fiHelsinki Drug Research 2008Helsinki 9.–11.6.2008www.hdr.fiCalphad XXXVIIISaariselkä 15.–20.6.2008www.calphad.orgYmpäristötekniikka 2008Helsinki 10.–12.9.2008www.finnexpo.fiTekniikka2008Jyväskylä 1.–3.10.2008www.jklpaviljonki.fi/tekniikka2008

Valtakunnalliset LUMA-tiedepäivätEspoo 24.–25.10.2008www.helsinki.fi/luma/tapahtumatMuovi Plastics Lahti 12.–14.11.2008www.lahdenmessut.fiFinnmateriaJyväskylä 13.–14.11.2008www.jklpaviljonki.fi/finnmateria2008

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Pittcon 2008New Orleans, LA, USA 2.–6.3.2008www.pittcon.orgNanofair 2008Dresden 11.–12.3.2008www.nanofair.deInterphex 2008Philadelphia, PA, USA 26.–28.3.2008www.interphex.comAnalytica 2008München, Saksa 1.–4.4.2008www.analytica.deSPE 6th Thermoforming ConferenceBerliini, Saksa 3.–5.4.2008www.e-t-d.org

Photonics EuropeStrasbourg, Ranska 8.–10.4.2008www.spie.orgPolyolefin AdditivesKöln, Saksa 14.–16.4.2008www.amiplastics.comHannover MesseHannover, Saksa 21.–25.4.2008www.hannovermesse.deInterpack 2008Düsseldorf, Saksa 24.–30.4.2008www.interpack.com9th China International Environmental Protection ExhibitionShanghai, Kiina 27.–29.4.2008www.eptee.comIFAT 2008München, Saksa 5.–9.5.2008www.ifat.deSPCI 2008Tukholma, Ruotsi 27.–29.5.2008www.spci2008.comWater SofiaSofia, Bulgaria 27.–30.5.2008www.wasser-berlin.com

Saksan Düsseldorfissa

järjestettävä Interpack

myytiin loppuun jo viime

vuoden puolella. Uusia

näytteilleasettajia huhti-

kuisille messuille mahtuu

vain peruutuspaikoille.

Näyttelypaikkojen loppuminen ei ole Interpackin viisikym-

menvuotisen historian aikana ai-nutkertainen vaan paremminkin sääntö ilman poikkeusta. Tapahtu-ma voikin kasvattaa pinta-alaansa ainoastaan uusien messuhallien avulla.

Düsseldorfin messujen projek-tipäällikön Thomas Dohsen mu-kaan vuoden 2005 Interpack ke-räsi 177 000 vierasta. Tämän vuo-den messuille hän ennakoi jälleen

Pakkausalan suurtapahtuma Interpack pidetään Düssel-dorfissa 24.–30. huhtikuuta. Thomas Dohse uskoo messu-jen yltävän kaikkien aikojen kävijäennätykseen.

kävijäennätystä. Asiantuntevaa yleisöä houkuttelevat erityisesti funktionaalisten elintarvikkeiden pakkausteknologia, pakkausinno-vaatiot sekä biomuovit.

Alan uudet messut eivät ole vä-hentäneet Düsseldorfin vetovoi-maa. Alueelliset tapahtumat ovat kehittyneet ja kasvaneet, mutta ne elävät suuren Interpackin rinnalla sulassa sovussa.

Thomas Dohse arvioi, että no-peasti kasvava kysyntä poikii pai-kallisia messuja myös Intian, Kii-nan ja Venäjän kaltaisiin maihin. Maista riittää silti entistä enem-män sekä näytteillepanijoita että vierailijoita myös Düsseldorfin messuille.

Kaupungin messukeskusta on kehitetty jatkuvasti. Interpack 2008 pääsee käyttämään uutta 8 B

-hallia, joka sijaitsee eri puolella raitiovaunuasemaa kuin useimmat muut hallit. Sijainti alueen ulko-laidalla ei ole kuitenkaan laskenut näytteilleasettajien kiinnostusta.

Kahden messun kimara

Tällä kertaa pakkausalan Inter-pack ja painoalan Drupa osuvat samalle vuodelle ja lähes peräjäl-keen. Moni yritys toimii molem-milla aloilla, joten tilanne mer-kitsee niille pidempää oleskelua messukaupungissa. Jotkut ovatkin valittaneet joutuvansa vuokraa-maan sieltä asuntoja muutamak-si kuukaudeksi. Dohse lohduttaa, että messurytmi aiheuttaa ongel-man vain kerran kahdessatoista vuodessa.

Noin 40 prosenttia Euroopan pakkauksista käytetään elintar-vikkeiden pakkaamiseen. Thomas Dohse kertoo alalla syntyvän jat-kuvasti uusia innovaatioita. Syytä onkin, sillä kuten ammattilainen tietää, asiakas ei toista kertaa osta tuotetta, jonka pakkauksen avaa-misessa on ongelmia.

Interpack 2008

Pakkausala esittäytyy Düsseldorfissa

Con

nie

Hei

k-Jo

kine

n

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 53

Suomalaisten Kemistien Seu-ra (SKS) myönsi joulukuus-

sa vuoden 2007 opiskelijastipen-dit opinnoissaan erinomaisesti menestyneille, motivoituneille tuleville kemisteille.

Pekka Poutiainen Kuopion yliopistosta, Risto Linna Turun yliopistosta, Katariina Nyman Teknillisestä korkeakoulusta

Seuroissa tapahtuu

sEUrasIVUT

Seurasivut kertovat Suomen Kemian Seuran jäsenseurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Suomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun kokous ja vierailu12.2.2008 klo 15.30 Sinebrychoffin TaidemuseoLisätietoja ja ilmoittautumiset 8.2.2008 mennessä: heleena.karrus@kemianseura.fi, p. 010 425 6302.

Turun Kemistikerhon Vuosikokous27.2.2008 klo 18 Biocityn Amica-ravintola, Tykistökatu 6Kokousasioiden lisäksi ohjelmassa on isäntien puheenvuoro, ruokailu ja FT Mikko Salomäen esitelmä itsejärjestyvistä moni-kerroksisista polymeerikalvoista. Imoittautumiset 19.2.2008 mennessä: marika.karskela@utu.fi, puh (02) 333 6786.

Pohjanmaan KemistienEkskursio ja vuosikokous6.3.2008Kokkolan suurteollisuusalue, kokoontuminen klo 14 Kemirantien portilla. Vuosikokous klo 17 kaupungintalon Öja-salissa.Lisätietoa ja ilmoittautumiset 3.3.2008 mennessä: pekka.sten@puv.fi, puh. 040 700 3659.

Pirkanmaan KemistiseuranVuosikokous13.3.2008 klo 17.30Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, Lakiala, YlöjärviIlmoittautumiset 11.2.2008 mennessä: matti.harkoma@mil.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous9.4.2008 klo 17.30Teknillinen korkeakoulu, Kemian laitos, Kemistintie 1, EspooIlmoittautumiset 7.4.2008 mennessä: heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.

Suomalaisten Kemistien SeuranKemistimatka Pietariin28.–31.8.2008Tutustumiskohteina Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo sekä kulttuurinähtävyyksiä. Lisätietoja: heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.

Suomalaisten Kemistien Seura jakoi stipendejä

Kar

i Loi

kas

Risto Linna Katariina Nyman

Vict

or H

einä

nen

Vesa-Matti Tauriainen

Mar

ja L

ajun

en

Pekka Poutiainen

Rei

no L

aatik

aine

n

siksi henkilöiksi, jotka muun muassa toimivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tuutoreina. Jokaisen viikko-ohjelmaan kuuluu myös vil-kas harrastustoiminta.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.

Turun Kemistikerhon syysko-kous pidettiin 30. lokakuuta

Algol Chemicals Oy:n Turun toimitiloissa.

Kokousasioiden ja ruokailun jälkeen tuotepäällikkö Sirpa Nuutinen, johtaja Tuula Sok-ka ja aluepäällikkö Markku Ormanto esittelivät yhtiön toi-mintaa sekä kemikaalitoimintoi-hin liittyvää lainsäädäntöä. Lo-puksi teimme kierroksen yhtiön varastotiloissa satama-alueella. Tilaisuuteen osallistui 23 ker-hon jäsentä.

Marraskuun 24. päivänä ker-holaiset seuralaisineen saivat mielenkiintoisen oppitunnin oluen valmistuksesta Panimora-vintola Koulussa. Parikymmen-henkistä joukkoa opasti baari-mikko Juha Kylä-Kaila, joka

Turun kemistit tutustuivatoluisiin ja rivitanssiin

esitteli myös Koulun panimo-toimintaa.

Perehdytyksen jälkeen vertai-limme talon oluita maistelemal-la muutamia Koulun tunnettu-ja tuotteita. Pikkujoulukauteen sopivasti makuaisteja testattiin muun muassa etsimällä neilikan aromia jouluoluesta.

Vuosi 2008 aloitettiin perin-teeksi muodostuneella kulttuu-riretkellä, joka suuntautui 5. tammikuuta Tampereelle River-dance-esitystä katsomaan. Tam-pere-talossa pidetyn esityksen jälkeen söimme runsaan päiväl-lisen viikinkiravintola Haraldis-sa. Retkelle osallistui 42 kerho-laista ja heidän seuralaistaan.

Marika KarskelaKirjoittaja on Turun Kemistikerhon

sihteeri.

Turun Kemis-tikerhon kun-niajäsenet Liisa Kanerva (oik.) ja Aarni Tenhosaari kirjoittivat kulttuuriret-kellä nimen-sä kerhon uuteen vie-raskirjaan.

Mar

ika

Kar

skel

a

ja Vesa-Matti Tauriainen Ou-lun yliopistosta saivat kukin 500 euroa.

Kaikki stipen-dinsaajat toimi-vat aktiivisesti omissa ainejär-jestöissään. He ovat osoittautu-neet opiskelu-ympäristössään valoisiksi ja yhteistyökykyi-

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 154

sEUrasIVUT

Keski-Suomen Kemistiseura juhli 40-vuotista taivaltaan

Keski-Suomen kemistiseuran 40-vuotisjuhlia vietettiin

lauantaina 17.11.2007 Jyväs-kylän Yliopiston Agorassa. Ti-laisuus alkoi juhlakokouksella, jonka avasi seuran puheenjohta-ja Mari Rautio.

Kokouksessa päätettiin antaa seuran standaari Anja Veijasel-le, ja kunniajäseniksi kutsuttiin Ilkka Pitkänen ja Reijo Suon-tamo. Kunniapuheenjohtajak-si nimitettiin prof. (emeritus) Jaakko Paasivirta, joka piti ko-kouksen lopuksi esitelmän.

YmpäristöriskejäPandoran lippaastaPaasivirta käsitteli kehittämiään ympäristöriskimalleja, joiden nimet ovat kreikkalaisesta my-tologiasta: Damokles, Kykloo-pit, Pythia, Pandora, Kassandra ja Medusa. Näissä malleissa ym-päristöriski on vahingon laajuus kertaa esiintymisen todennäköi-syys. Mallit on testattu jo tapah-tuneilla ympäristökatastrofeilla.

Yksityiskohtaisesti Paasivir-ta tarkasteli eräiden ympäristö-

Juhlakokous pidettiin Agoran

Beeta-salissa.

Keski-Suomen Kemistiseuran pe-rustava kokous pidettiin 1.11.1967 Jyväskylän yliopiston kemian lai-toksessa. Perustajajäseniä oli 29, joista 9 oli nuoria jäseniä. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin prof. Paavo Lumme ja sihteeriksi FM Lauri Jääskeläi-nen.

Seuran toiminta on ollut koko ajan aktiivista. Toimintaa on koor-dinoinut seitsenjäseninen johto-kunta, joka on kokoontunut vuo-sittain yleensä 6–8 kertaa, joskus jopa 12 kertaa. Johtokunnan jäse-nen toimikausi on kaksi vuotta, ja välittömästi ei voida valita uudes-taan. Tämä on taannut nuorten ke-mistien mukaantulon toimintaan.

Toiminnan päämuotoja ovat ol-leet kollokviot, tutustumiskäyn-nit ja koulutuspäivät. Ulkomaan ekskursioita tehtiin aiemmin joka toinen vuosi, mutta viime aikoina halukkaita lähtijöitä on ollut vä-hän. Palautteesta päätellen ne ovat osallistujien mielestä olleet seuran toiminnan kohokohtia, mutta use-ampipäiväiseen retkeen ei enää nykyisin pystytä irrottautumaan töistä.

Seuran ensimmäinen merkkita-pahtuma oli 1979 järjestetty kes-kustelutilaisuus teollisuuden ja yliopiston näkemyksistä kemisti-koulutuksessa. Puheenjohtajana toimi prof. Heikki Suomalainen ja alustajana Typpi Oy:n tutkimus-johtaja Niilo Lounamaa. Mukana oli useita eturivin poliitikkoja sekä teollisuus- ja korkeakouluvaikut-tajia. Tilaisuudesta tehtiin yli 50-sivuinen muistio, jonka ajatuksista monet ovat vähitellen toteutuneet. Toinen kohokohta seuran histori-assa oli prof. Jaakko Paasivirran kutsuman kemian nobelistin H.C. Brownin vierailu 15.12.1979.

Yhtenä kestoaiheena ovat ol-leet jätteet ja niiden käsittely. Tä-mä on ymmärrettävää sitä taustaa vasten, että jätteiden käsittely on koko ajan ollut muutoksessa ja että Jyväskylässä on tehty paljon ympäristömyrkkytutkimusta.

Seuran tilaisuuksiin osallis-tuvien määrä on pysynyt samal-la tasolla, vaikka jäsenmäärä on kasvanut 29 perustajajäsenestä yli kolmeensataan. Poikkeuksen muodostavat vuosijuhlat ja alum-nitilaisuudet. Vuonna 2004 pide-tyssä alumnissa oli 207 henkeä, joista yli 150 oli seuran nykyisiä tai entisiä jäseniä.

Seuran jäsenmäärä ylittää rei-lusti Keski-Suomessa olevien kemistien työpaikkojen luku-määrän. Jäsenet haluavat pitää yhteyttä entisiin kavereihinsa ja opiskelupaikkakuntaansa.

Aktiivinen keski-ikäinen

myrkkyjen, kuten toksafeenin, leviämistä ja hajoamista. Paran-nusta aikaisempiin näissä Paasi-virran malleissa on, että niissä on otettu huomioon myös läm-pötilan vaikutus, mikä on tär- keää erityisesti kylmällä pohjoi-sella vyöhykkeellä.

Sielun ja ruumiin ravintoaJuhlaillallinen aloitettiin ravin-tola Pietassa seuran perinteisel-lä cocktaililla, jota on jouduttu muuttamaan 40 vuoden aikana kahdesti Alkon lopetettua eräi-den komponenttien toimittami-sen.

Viihdetaiteilija Vesa Kar-vinen hauskuutti läsnäolijoita kertomalla erilaisista huumorin lajeista oivallisin näyttein. Tä-hän tapaan: Kaksi karjalaispoi-kaa lähti sotien jälkeen junalla reissuun matkaeväinään banaa-nit, joita vastikään oli alkanut saada. Junan lähdettyä kaverit kaivoivat banaanit esiin. Toinen haukkasi, ja samassa juna syök-syi tunneliin. ”Joko ehdit hau-kata?” toinen kysyi. ”Jo ehdin, mutta älä haukkaa, siitä menee näkö”, kuului vastaus.

Illan aikana seuraa onnitteli-vat sekä Suomen Kemian Seu-ran että Suomalaisten Kemistien Seuran edustajat. Turun Kemisti-kerho luovutti pöytästandaarinsa ja Päijät-Hämeen Kemistit yksi-löllisen muotoillun löylykauhan, jota myös tarvittaessa evästet-tiin käyttämään boolikauhana. Uudet kunniajäsenet muisteli-vat seuran vaiheita, ja ilta jatkui vilkkaan seurustelun merkeissä ravintolassa ja jatkoilla.

Ilkka PitkänenKirjoittaja on Keski-Suomen

Kemistiseuran perustajajäsen ja kunniajäsen.

Seura järjesti tutustumiskäyn-nin Valmetin Rautpohjan teh-taille syksyllä 1978.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 1 55

Haluathan jäsentiedotteen ja Kemia-lehden?

Päivitä meili- ja osoitetietosiSuomen Kemian Seuran jäsenrekisteriin kerätään jäsenten sähköpostiosoitteita. Jos et vielä saa seuran jäsentiedotet-ta sähköpostiisi, ilmoita sähköpostiosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Muistathan ilmoittaa myös osoitteen tai sähköpostiosoitteen muutoksista. Tunnistamista varten kerro aina nimesi ja Kemia-lehden takakannessa näkyvä osoitteesi.

Suomalaisten Kemistien Seu-ran joulukuun kokous pidet-

tiin 4.12.2007 Q-teatterissa Hel-singissä. Samassa yhteydessä vietettiin seuran pikkujoulua.

Seuran edustajiksi Suomen Kemian Seuran edustajistoon vuodeksi 2008 valittiin (varajä-senineen) filosofian kandidaatti Irma Aroluoma (projektipääl-likkö Pia Bruce), professori Tuula Asunta (dosentti Jan Lundell), tutkimusprofessori Sirpa Herve (filosofian maiste-ri Heikki Hero), filosofian toh-tori Harri Häkli (Heikki He-ro), professori Liisa Kanerva (johtaja Jussi Kivikoski), do-sentti Jarno Kansikas (ryhmä-päällikkö Salme Koskimies), professori Erkki Kantolahti (Ph.D. Juhani Olkku), filosofi-an maisteri Leena Kolunen (Sal-me Koskimies), dosentti Jorma Korvenranta (Jussi Kivikoski ), rehtori Lauri H.J. Lajunen (professori Risto Laitinen), professori Marja Lajunen (yli-kemisti Eino Puhakainen), professori Markku Leskelä (Risto Laitinen), lehtori Tuula Leskelä (diplomi-insinööri An- na-Maija Antila), professori Pentti Minkkinen (Juhani Olk-ku), professori Lauri Niinistö (Jan Lundell), dosentti Marjat-ta Orama (Eino Puhakainen), filosofian tohtori Olli Orama (professori Tapio Hase), filoso-

Suomalaiset Kemistit koolla Q-teatterissa

fian maisteri Jyri Pelkonen (Pia Bruce), dosentti Petri Pihko (filosofian maisteri Arto Kivi-ranta), professori Heikki Saa-rinen (Arto Kiviranta), filoso-fian tohtori Annikki Sarnesto (Anna-Maija Antila) ja filosofi-an maisteri Antti Takala (pro-

Mikko Salomäki vastaanotti arvostetun Kompan pal-kinnon SKS:n pu-heenjohta-jalta Liisa Koskiselta.

Hel

eena

Kar

rus

Polymeerikalvoja nanometrin tarkkuudella

Erittäin ohuiden monikerrok-sisten polymeerikalvojen omi-naisuuksia on suhteellisen helppo muunnella esimerkiksi vaihtelemalla lämpötilaa tai ker-rostuksessa apuna käytetyn suo-lan tyyppiä, paljastaa Mikko Sa-lomäen väitöstutkimus.

Salomäki keskittyi työssään polyelektrolyyttien kerrostusme-netelmän tutkimiseen. Polyelek-trolyytti on polymeeri, jolla on vesiliuoksessa pysyvä positiivi-nen tai negatiivinen sähkövaraus. Polyelektrolyyteistä voidaan teh-dä ohuita kalvoja kerrostamalla niitä kerros kerrokselta kiinteäl-le pinnalle siten, että vuorotellen muodostetaan kerros positiivisis-ta ja negatiivisista polyelektro- lyyteistä. Menetelmä mahdol-listaa haluttujen ominaisuuksien erittäin tarkan kontrollin.

Salomäki tutki tekijöitä, jotka vaikuttavat kalvojen kerrospak-suuteen, sisäiseen järjestykseen sekä niiden sähköisiin ja viskoe-lastisiin ominaisuuksiin. Työssä hän hyödynsi ja kehitti erityistä kvartsikidemikrovaakalaitteis-toa, joka on suoraan yhteydessä automaattiseen kerrostuslaitteis-toon.

Kerrostusmenetelmän tark-ka tunteminen on erittäin tärke-ää, sillä se saattaa mahdollistaa hyvin monipuolisten funktio-naalisten kalvojen valmistami-sen. Menetelmä on myös sikäli mielenkiintoinen, että se sallii tavanomaisten polyelektrolyyt-tien lisäksi lähes minkä tahan-sa isokokoisen varauksellisen molekyylin käytön ohuen kal-von valmistamisessa. Niitä ovat muun muassa proteiinit, nano- ja mikropartikkelit, sähköisesti tai optisesti aktiiviset polymeerit ja väriainemolekyylit.

Näin valmistettuja kalvoja voi-taisiin käyttää esimerkiksi erit-täin herkkien sensorien aktiivi-sena pintamateriaalina. Kerros-tusmenetelmällä voitaisiin myös saada vaikkapa antibakteerisia, korroosiota estäviä ja biomole-kyylien tarttumista helpottavia ominaisuuksia lähes mille tahan-sa pinnalle. Tämän lisäksi me-netelmä on suhteellisen helppo automatisoida, joten mahdollisia ovat myös teollisen mittakaavan prosessit.

fessori Veikko Komppa).Seuran uusiksi nuoriksi jäse-

niksi valittiin luonnontieteiden kandidaatti Ulla Brunholm ja filosofian ylioppilas Timo Sa-ra-aho.

Kompan palkintopolymeerikalvotutkijalle

SKS:n puheenjohtaja Liisa Koskinen julkisti Kompan pal-kinnon vuoden 2006 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Pal-kinto myönnettiin filosofian toh-tori Mikko Salomäelle tämän väitöskirjasta Buildup, structure and physical properties of some polyelectrolyte multilayer films. Hän teki työnsä Turun yliopis-ton kemian laitoksessa.

Kokouksen jälkeen iltaa jat-kettiin iltapalaa nauttien vilk-kaan seurustelun lomassa. Illan päätteeksi katsottiin Q-teatterin näytelmä Kauppamatkustajan syntymä, jonka ohjaaja Heikki Kujansuu esitteli pikkujoulun-viettäjille.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/08 8. helmikuuta 13. maaliskuuta3/08 20. maaliskuuta 24. huhtikuuta 4/08 7. toukokuuta 11. kesäkuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen Kemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Kemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 156

Ksenonit-sivusto tarjoaa joka kuukausi uuden teemapaketin. Helmikuun 2008 teemana on paristo. Teemapaketti löytyy kokonaisuudessaan Ksenonit-sivulta internetistä.

Bongaa Ksenonit osoitteesta

www.helsinki.fi/luma/ksenonit1700-luvun lopulle tultaessa oli

sähkön olemassaolo tiedetty jo pitkään, mutta tutkijoiden polt-tavana kysymyksenä oli, kuinka sähkön voisi valjastaa. Vuonna 1780 italialainen Luigi Galvani teki merkittävän keksinnön huo-matessaan vastikään irti leikat-tujen sammakon jalkojen nyt-kähtelevän, kun ne koskettivat kahta erilaista toisiinsa kytket-tyä metallia.

Alessandro Volta teki jatko-tutkimuksia ja tuli siihen tulok-seen, ettei sammakko ollut vält-tämätön ilmiön aikaansaamisek-si. Tärkeää oli, että systeemissä oli mukana neste, joka muistutti kudosnestettä. Jos kaksi eri me-tallia asetettiin suolaveteen kas-teltua kartonkia vasten, metallei-hin kytketyssä johtimessa kulki sähkövirta. Oli kehitetty ensim-mäinen sähköpari! Samalla pe-

riaatteella toimivat myös nyky-päivänä käytössämme olevat paristot.

Pariston voi rakentaa mis-tä tahansa kahdesta eri metal-lista, suolaliuoksesta ja johti-mista. Metallit voidaan järjes-tää jännitesarjaan jaloimmasta epäjaloimpaan. Mitä kauempa-na metallit ovat jännitesarjassa toisistaan, sitä suurempi jännite saadaan paristoon aikaiseksi.

Nyt rakennammeerikoisen pariston

Tarvitset:• sitruunan• kuparinaulan• sinkkinaulan• kaksi hauenleuoilla varustet-

tua johdinta• AA-paristolla toimivan seinä-

kellon.

Sähköä varastoon

Pariston tarina

TyöohjeTyönnä sinkkinaula ja kupari-naula noin 2 cm:n etäisyydelle toisistaan sitruunaan. Kiinnitä kumpaankin naulaan yksi joh-din hauenleualla. Poista kellosta paristo. Kiinnitä johtimet kello-koneiston napoihin. Mitä tapah-tuu? Jos mitään ei näytä tapah-tuvan, vaihda johdinten paik-koja kellossa. Kokeile liikuttaa nauloja sitruunassa ensin kau-emmas ja sitten taas lähemmäs toisiaan. Huomaatko mitään erityistä, kun naulojen etäisyys muuttuu? Kuinka kauan kello

jaksaa käydä kotitekoisella pa-ristollasi? Kokeile myös peru-noita ja omenoita sitruunoiden tilalla. Huomaatko eroa?

Mistä on kyse? Koska metallit ovat erilaiset, elektronit liikkuvat voimak-kaammin toiseen suuntaan kuin toiseen. Jos metallit olisivat sa-mat, elektroneja liikuttava voi-ma olisi sama eikä kellossa ta-pahtuisi mitään. Nyt elektronit liikkuvat johdinta pitkin kelloon ja siitä johdinta pitkin takaisin sitruunaan. Tämä elektronien lii-ke saa kellon toimimaan.

Ksenonit-sivuilta saat myös sel-ville, kuinka saat hopeiset korut ja esineet puhdistetuksi käyttä-mällä sähköparin periaatetta.

Scan

stoc

kpho

to

Forssan Kirjapaino Oy | Nordmanin KirjapainoEsko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa

Acta Print OyHietalahdenranta 17, 00180 Helsinki

www.forssankp.fi | www.actaprint.fi

Painovarmaa palveluayhdessä

FKP Acta Nordman A4 3.12.2007 11:25 Sivu 1