Sivu 1Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

ansan ansan ansan ansan ansanääniNro 3/04

KKKKKMIELIPIDELEHTI TYÖN, TOIMEENTULON,RAUHAN JA KANSANVALLAN PUOLESTA

Irtonumero1,70 €3. vuosikerta

Sivu 2:* Kaikenmaailman kapitalistityhtyivät* USA ja EU - viholliset, vaiveljekset kuin ilvekset

Sivu 3:* Nyt kilpaillaan etuoikeuksienlisäämisessä* Jo riittää jalitus

Sivu 4:* Taistolaisuus merkitsi työväen-luokan etenemistä

Sivu 5:* Suomen irtautuminen jatko-sodasta

Sivu 6:* EU-vaaleissa uusoikeistolaistapolitiikkaa vastaan* Työläisten työtä arvostettava

Sivu 7:* On toimittava siinä ympäris-tössä jossa eletään* Havaintoja Metalliliiton liittoko-kouksesta

Sivut 8 - 9:* Emme marssi Vappuna tavanvuoksi vaan muuttaaksemmemaailmaa

Sivu 12:* Kuinka USA kohtelee vanke-jaan?* Mikä ihmeen Geneven sopimus

Sivu 13:* Bushin uusin hyökkäys Kuubaakohtaan

Sivu 16:Kommunistien Liiton tervehdysSKP:n edustajakokoukselle

EU:n perEU:n perEU:n perEU:n perEU:n perustuslaki tuomittiin ustuslaki tuomittiin ustuslaki tuomittiin ustuslaki tuomittiin ustuslaki tuomittiin VVVVVaaaaappunappunappunappunappuna

Ihmiset osallistuivat viimevuotista enemmän Vappu-tapahtumiin. Mm. Helsingissä marssiin osallistui lähes2000 marssijaa. Vappupuheissa tuomittiin yksise-litteisesti EU ja sille kaavailtu perustuslaki. Todettiinmm. että "Suomen itsenäisyyden menetys sinetöidäänperustuslailla". Kuvassa nimienkeräystapahtumaHakaniemessä vaatimuksena kansanäänestyksenjärjestäminen EU:n perustuslaista.

KKKKKaaaaatso sitso sitso sitso sitso sivut 8 ja 9vut 8 ja 9vut 8 ja 9vut 8 ja 9vut 8 ja 9

Bushin politiikkaa arBushin politiikkaa arBushin politiikkaa arBushin politiikkaa arBushin politiikkaa arvvvvvostellaan maailmallaostellaan maailmallaostellaan maailmallaostellaan maailmallaostellaan maailmalla

Samalla kun USA:n vaikeudet Irakissa odotetustilisääntyvät on USA:n politiikka herättänyt arvosteluamuutenkin. Maailmalle on selvinnyt USA:n armeijansuorittamat sotavankien kidutukset. Presidentti Bushyrittää myös kohentaa mahdollisuuksiaan tulevissapresidentinvaaleissa kristämällä äärioikeistolaistapolitiikkaansa Kuubaa vastaan.

Sivut 2, 12 ja 13Sivut 2, 12 ja 13Sivut 2, 12 ja 13Sivut 2, 12 ja 13Sivut 2, 12 ja 13Sivut 10 - 11Sivut 10 - 11Sivut 10 - 11Sivut 10 - 11Sivut 10 - 11

Helsingin kaupunki kynii vuokriaKauppahallista ja paljostamuusta

EU-vaaleissa uusoikeistolaista

EU-parlamenttia on sanottu demokratian kulissiksi.Sitähän se onkin, mutta äänestämättä jättäminen ei viemitään eteenpäin. Päinvastoin se vain lujittaa rahan valtaaja EU:n oikeistolaista politiikkaa. Anna vaaleissa äänesikuulua sellaisen Euroopan puolesta, jossa pääomat eivätorjuuta ihmistä vaan ne pannaan palvelemaan kansan etuaja yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. Tällaisia ehdokkaitaovat Kansan äänen asettamat ehdokkaat: Tuija Hakkarainen,Antti Siika-aho, Pekka Tiainen ja Kalevi Wahrman. Laajojenkansalaispiirien vaatimus on: Irti EU:sta.

Sivut 3, 6 ja 7Sivut 3, 6 ja 7Sivut 3, 6 ja 7Sivut 3, 6 ja 7Sivut 3, 6 ja 7

politiikkaa vastaan!politiikkaa vastaan!

Sivu 2 Nro 3/04Kansanääni

Päätoimittaja:Reijo Katajaranta, PL 780, 00101 Helsinki

KKKKKansanansanansanansanansanääniKaikkien maiden proletaarit -liittykää yhteen!

Helsinki toukokuu.2003

Tilaan KKKKKansan ansan ansan ansan ansan äänenLehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 15€.Mikäli olet Kansan äänen julkaisijajärjestöjen jäsentilaushinta on 10 €.

Sukunimi Etunimi

Lähiosoite Postinumero ja -paikka

Tilaus postitetaan os. Kansan ääni PL 780, 00101 Helsinki.Puhelintilaukset 040-5643205 tai 050-5884159

q Olen maksanut tilaushinnan 15 €q Olen maksanut tilaushinnan 10 €q Maksettu tilille OKO 554114-227966q Lehti laskuttaa

Kaiken maailman kapitalistit yhtyivät

Tiistaina 25.5. Palvelutyönantajat, PT ja Teollisuuden jatyönantajien keskusliitto, TT allekirjoittivat uuden yhteisenkeskusliiton Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n perustamis-asiakirjan. Uusi keskusliitto aloittaa virallisesti toimintansa vuoden2005 alusta, mutta käytännössä toiminta alkaa jo ensi syksynä.Uuden liiton toimitusjohtajaksi valittiin Leif Fagernäs kesäkuunalusta lukien. EK:hon tulee kuulumaan 15.000 yritystä, joistavaltaosa – 12.500 – kuuluu PK –sektoriin ja ovat alle 50 työntekijänyrityksiä. Keskusliittoon kuuluvat yritykset tuottavat yli 70%Suomen kansantuotteesta ja edustavat yli 95:tä % maammeviennistä. Liiton jäsenyritysten palkkalistoilla on n. 900.000henkilöä.

Erityisesti uusi liitto aikoo panostaa alueelliseen toimintaanperustamalla viisitoista alueellista johtokuntaa sekä viisialuetoimistoa huolehtimaan EK:n päätösten toteuttamisesta ympärimaata ja pitämään yhteyksiä erilaisiin sidosryhmiin. Uudellajärjestöllä on perustajiensa mukaan ”ylivertainen osaaminen” jatieto suomalaisesta elinkeinoelämästä.

Ainakin Sonera-sotkujen perusteella tämä ylivertainen osaa-minen voidaan asettaa vahvasti kyseenalaiseksi. Jos katsotaanvaikkapa EK:hon liittyneen TT:n aikaisempaa toimintaa, niin EKtulee käyttämään ylivertaista osaamistaan työntekijöiden asemanhuonontamiseen, palkkatason polkemiseen ja pätkätöidenlisäämiseen. Se tulee huolehtimaan, ettei työllisyys pääsisi liikaaparanemaan ja vaarantamaan yritysten voittoja.

Uudella keskusliitolla voisi tietysti olla mahdollisuus myöstoisenlaiseen toimintaan. Pitää muistaa, että suomalaiset kapitalistitja Suomen hallitus itse ovat lähes kaikkien vaikeuksiemme takana.Kuka mahdollisti suomalaisten yritysten ulkomaalaisomistuksen?Suomen hallitus. Kuka mahdollisti pääomien maastaviennin?Suomen hallitus? Ketkä lakkauttavat yritysten toimintaa Suomessaja siirtävät tuotantoa ulkomaille, vaikkapa Kiinaan? Ulkomaa-laisomistuksessa olevat suomalaiset yritykset ja suomalaisetyritykset itse ja aivan omasta takaa.

Turha siis on syyttää mitään Kiina-ilmiötä ja globalisaatiota. EiKiinassa eikä Eestissä ole mitään sellaista magneettia, jokavastustamattomalla voimalla vetää yrityksiä näihin maihin. Ei,suurin osa näistä tuotannon siirroista on vastaperustetun EK:njäsenyritysten omia päätöksiä.

Suomen valtio on alkanut periä antamiaan tukia tuotantoaanulkomaille siirtyneiltä yrityksiltä takaisin. Tämä on oikein. Muttatehtäviä ja työmaata uudella keskusliitolla EK:lla siis riittäisi, josse aikoisi todella toimia Suomen ja sen kansan etujen mukaisesti.Mutta tämä lienee turha toivo. Ilmari Kiannon sanoin: ”Raukatvain menköön merten taa”. Opetus tässä on, että kun kapitalistityhdistävät voimiaan, niin sama olisi tehtävä työntekijöidenedunvalvonnan puolella: ”Kaikkien maiden proletaarit, yhtykää”.

USA ja EU - viholliset, vai veljekset kuin ilvekset

Viime vuonna käyty Irakinsota osoitti, ettei kaksi suurtamaailmanpoliittista mahtitekijää,USA ja EU kyenneet yhtenäisestikokoamaan rintamaa Irakin valloit-tamiseksi ja maan suurten öljyvarojenjakamiseksi. EU:n kantavat voimatSaksa ja Ranska asettuivat vastus-tamaan USA:n miehitystä samaanaikaan kun muutamat EU:n uusistatulokkaista ryhtyivät voimakkaastiottamaan osaa USA:n sotapolitiik-kaan. Tilanne oli kokonaisuudessaanhyvin omituinen, sillä olihan perin-teisesti ollut niin, että Länsi-Euroo-pan maat olivat USA:n vahvojaliittolaisia itäeurooppalaisten ollessasamaan aikaan sidoksissa Neuvos-toliittoon.

Irakin sota on yksi niistäUSA:n käymistä sodista, jossamediatiedotus ei olekaan koitunutUSA:n hyödyksi vaan suureksihaitaksi. Mitä enemmän USA toitottivoittojaan Irakissa, sitä enemmänmaailman edistykselliset ihmisetnousivat vastustamaan USA:n toi-mia. Myös EU antoi lievän nega-tiivisia kommentteja USA:sta ja tämäsai jotkut luulemaan, että EU todel-lakin on rauhan asialla sortoa vastaan.Ryhdyttiin katsomaan, että EU voisiolla se tulevaisuuden suuri voima,joka vastustaa USA:n ylimielistäpolitiikkaa ja turvaa rauhaa jokapuolella maailmaa. EU:n tulevaaperustuslakia on joissain piireissäpuolusteltu sen vuoksi, että tulevaEU:n liittovaltio voisi olla entistävahvempi poliittinen ja sotilaallinenvoima USA:ta vastaan. Suomessaerityisesti demareiden ja Vasem-mistoliiton piireissä tätä perusteluaon käytetty hyväksi.

EU:n syyt vastustaa Irakinmiehitystä olivat aivan muut kuinrauhan puolustaminen tai ihmis-henkien kunnioittaminen. Syynä

sodan vastustamiseen oli vanhakunnon tuttumme raha. On muis-tettava, että EU ei ole mikään kansa-laisten keskustelufoorumi vaan raaka,eurooppalaisten pääomapiirien masi-noima unioni, jolla on taloudellisiaetuja ajettavanaan maailmalla. 80-luvulla mm. Ranskalla ja Länsi-Saksalla oli USA:n tavoin suuriataloudellisia intressejä Lähi-idässä jaerityisesti Irakissa. Saddamin hallintoloi hyviä kauppasuhteita Euroopansuuriin maihin aina Persianlahdensotaan asti. Irakin sodan kynnykselläoli kuitenkin nähtävissä, että USAtulisi ottamaan komentoonsa suurenosan Irakin öljyvaroista ja jättäisiEU:n kakun jaossa vasta toisellesijalle. Tätä eivät Euroopan pääoma-piirit voineet sulattaa ja asettuivatsiksi virallisesti vastustamaan miehi-tystä. Syntyi siis tilanne, jossakahden maanosan kapitalististenpiirien taloudelliset edut kävivätristiin Irakissa. Kapitalismi on siitäitselleen vahingollinen, etteivät senedustajat pysty koskaan tekemäänmitään pyyteettömästi yhdessä, vaankilpailevat ja puukottavat toisiaanselkään joka käänteessä. On yhäselvemmin näkyvillä se, että EU:n jaUSA:n edut joutuvat entistä enem-män törmäyskurssille tulevaisuu-dessa jaettaessa imperialistisestiglobalisaation lipun alla maailmanraaka-aine ja markkinavaroja.

EU:n suunnittelema yhteinenpuolustuselin, eli sotaliitto tuleetulevaisuudessa syntymään ja palve-lemaan Eurooppalaisten pääoma-piirien tavoitteita maailmalla vähänsamaan tapaan kuin Nato toimiiUSA:n kapitalistipiirien käsikassa-rana maailman konflikteissa. Suomenpuolustusvoimain entinen komentajaGustav Hägglund on esittänyt, ettäEU:n puolustusta tulisi myöhemminkehittää Naton Eurooppalaisenatukipilarina. Hägglund kuuluu niihinLipposlais-ahtisaarelaisten transat-lanttisten suhteiden vaalijoihin, jotkakatsovat kahden maanosan voivanjakaa maailmaa tasaveroisesti jatoimivan yhteistyössä.

Vasemmistoliiton vasta pi-detty puoluekokous joutui kriisiinsen puheenjohtajan Suvi-Anne Sii-meksen esitettyä puoltavaa kan-nanottoa EU:n sotaliitolle eli nk.kriisinhallinnalle. Siimes on yksiniistä, jotka katsovat, että EU:nsotaliitto olisi se USA:n vastainenvoima, joka näyttäisi amerikkalaisillekaapin paikan. Sinänsähän Siimes on

oikeassa, että EU:n tuleva sotaliittovoi todellakin nousta USA:n yliher-ruuspyrkimysten esteeksi ja toisi”rauhan sanomaa ympäri globaalinmaailman”. Mutta olisiko EU-valtaisella maailmalla sitten mitääneroa USA-keskeiseen maailmaan? Eivarmastikaan. Jos EU:lla olisi käytös-sään samat sotilaalliset resurssit kuinUSA:lla, se takuuvarmana tulisikäyttämään yhtä raakoja toimin-tatapoja maailmalla. EU tulisi yhtälailla sotien avulla ryöstämäänkehitysmaiden raaka-ainevaroja,kaatamaan sille epämieluisia halli-tuksia ja dominoimaan maailmaavoimapolitiikallaan. Saisimme siisUSA:n imperialismin tilalle Euroop-palaisen vastaavan.

Hägglundilaiset ja siimes-läiset edustavat siis kahta erilaistanäkemystä, mutta tukevat samaaasiaa. Nimittäin sitä, että EU tarvitseetulevaisuudessa sotilaallista voimaa.Tämä tapahtuu hyväksymällä EU:nperustuslaki ja antamalla EU:npienelle eliitille vapauden käyttääraakaa sotilaallista voimaa aina niinhalutessaan; joko yhteistyössä Natonkanssa tai ilman sitä ja YK:n man-daatilla tai ilman.

Aika näyttää, kykenevätköUSA:n ja EU:n pääomapiiritlyömään kättä päälle ja jakamaanmaailmaa yhdessä. Vai syntyykökaksi suurta kapitalistista blokkia,jotka aiheuttamillaan sodilla murs-kaavat toinen toisensa. Työväen-luokalle kumpikin vaihtoehto on ihansama. Uhriksi se joutuu kummas-sakin tapauksessa. Meidän on työ-väenliikkeessä tulevaisuudessa vas-tustettava sekä Nato-myönteistä ettäEU-keskeistä sotilasvoimaa. Tule-vissa EU-vaaleissa vain äänestämälläEU:n perustuslakia vastustavia ja siitäkansanäänestystä vaativia ehdok-kaita voidaan estää se, ettei Suomenpoliittinen eliitti rakenna euroop-palaiselle pääomalle sotilaallistavälikappaletta maailman kriiseissä.Ne suomalaiset työväenliikkeentahot, jotka kuvittelevat, että EUvoisi olla ase taistelussa USA:tavastaan, ovat väärässä. EU:n jaUSA:n politiikassa ei viime kädessäole mitään eroa.

Antti Siika-aho,ehdokas EU:n parlamentin

vaaleissa nro.74

Antti Siika-aho

Sivu 3Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

Nyt kilpaillaan etuoikeuksien lisäämisessä

Hallituksen ja kapitalistienhuoli kansainvälisestä kil-pailukyvystä saa omituisiapiirteitä, kun katsotaan vaik-kapa hallituksen esitystäuudesta yritysverouudis-tuksesta, joka tuotiin julki-suuteen keskiviikkona 19.5.Uusi yhtiöverotus tulisi voi-maan v. 2005 alusta.

Joskus vuosikymmeniä sittenymmärsimme, että kansakun-tamme varallisuus syntyy työläis-ten työstä ja koulutuksesta sekähallituksen viisaasta politiikastatukea julkista taloutta ja tällätavoin kysyntää ja kansalaistenostovoimaa. Politiikka takasi, ettäyritysten kokoamat varat saatiinyritysverotuksen kautta siedet-tävällä tavalla kerättyä yhteiskun-nan käyttöön.

Tämä taas ei tyydyttänytkapitalisteja, jotka ovat vuosi-kymmeniä mankuneet raskastaverotustaan, vaatineet kansain-välisen kilpailukyvyn nimissä

verohelpotuksia sekä työläistenpalkkojen pienentämistä. Onvaadittu maltillisia nollaratkaisujapalkkaneuvotteluissa ja työvoi-man joustavuutta mm. työaikojensuhteen. Kaikesta tästä palkkionatyöläisille piti olla parempi työlli-syys. Myös SAK on kritiikittäsyönyt tämän syötin. Tämänpolitiikan tuloksena palkkojenosuus kansantulosta on painettupienemmäksi kuin ehkä koskaan.Kun kansantaloudesta on hävi-tetty palkansaajien ostovoima jasiten kotimainen kysyntä, seu-rauksena on ollut työttömyydenpysyminen jatkuvasti korkeana.

Nyt kapitalistit ovat men-neet vaatimuksissaan vieläkinpidemmälle. Nyt halutaan pärjätä”kansainvälisessä verokilpai-lussa” mm. Eestiä, Kiinaa ja muutamaailmaa vastaan. Tällaisessakilpailussa ei ole kysymys enäämistään muusta kuin siitä, missämaassa kapitalistit saavat suurim-mat etuoikeudet. Nyt sitten usko-

tellaan, että yhteiskunnalla meneeparhaiten, kun kapitalistien etuoi-keudet ovat suurimmat - työläis-ten oikeuksista ei tarvitse välittää.Tästä politiikasta on todella pitkämatka siihen , että työ, koulutus,osaaminen ja vahva julkinensektori ovat kansamme hyvin-voinnin perusta.

Mitä sitten hallituksenyritysverouudistus tarjoaa.Yhteisöverokanta laskee 29%.sta26 prosenttiin ja pääomaverokanta29%:sta 28 prosenttiin. Tämänverohelpotuksen vastapainoksiaikaisemmin verottomat osingotlaitetaan osittain verolle, mikätietysti on jäänyt pääomapiirejäjurppimaan enemmänkin. Myössellainen muutos tulee, että yri-tyksen tai sen osakkeiden myyn-nistä saadut tulot tulevat verot-tomaksi, mikäli on omistanut nevähintään vuoden ajan. Firmanvoi siis myydä ilman, että joutuumaksamanaan siitä euroakaanveroa. Varallisuusverojen alarajaanostetaan 185.000:sta eurosta250.000 euroon ja verokantaapuolestaan lasketaan 0,9%:sta0,8%.

Osinkojen verotus on halli-tuksen esityksessä melkoisenmonimutkainen rakennelma, missätulee huomioida, onko osinkojamaksava yritys pörssiyhtiö vailistaamaton yhtiö ja maksetaankoosinkoja henkilöille vai muilleyrityksille. Pörssiyhtiöiden osin-goista 70% verotetaan 26% mu-kaan. Ensi vuonna verotettavaosuus laskee kuitenkin 57%:iin. Eliensi vuonna 43% osingoista jää

edelleenkin verottamatta. Pörssinulkopuolisten yhtiöiden osingotovat verottomia 90.000 euroonasti. Tästä yli menevästä osastaaletaan maksaa 26% veroa, muttamaksetusta verosta 19,6% voi-daan vähentää varallisuusvero-tuksessa. Jos 10% yrityksenvarallisudesta ylitää 90.000 euroa,10%:n ylittävää osuutta verote-taan ansiotuloveroprosentin mu-kaan. Kun pörssiyhtiö maksaapörssiin listaamattomalle yhtiölleosinkoja, näistä osingoista 75%on veronalaista tuloa. Ensi vuon-na verotettava osuus kuitenkinlaskee 60 %. Osinkojen verotusjää siis edelleenkin vuotamaankuin seula.

Kun osinkojen verotus onmelkoinen viidakko, onkinodotettavissa, että yrityksissäaletaan jälleen voimaperäisestiharjoittaa ”verosuunnittelua”;suomeksi sanottuja yhtiöt palk-kaavat palkkalistoilleen lakimiehiäja ekonomisteja suunnittelemaan,miten veroja parhaiten kierretään.Hallitus esittää, etteivät luovutus-tappiot ja arvonalennukset olisiverotuksessa vähennyskelpoisia,jotta ei kävisi niin, että voitottuloutetaan muualle ja tappiotvähennetään Suomen verotuk-sessa. Tässä onkin varmastisanottuna syvempikin totuussuomalaisten yritysten toiminta-tavoista tällä hetkellä, siis voitotviedään muualle ja tappiot kirja-taan kotimaassa. Erilaista ”vero-suunnittelua” on varmasti harjoi-tettu ja harjoitetaan edelleen myösSuomessa, jossa omistava luokka

on aina parhaansa mukaan ottanutmallia USA:sta. Kuten muistam-me, USA:ssa isoja yrityksiä jäiäskettäin kiinni suurista kirjan-pitoskandaaleista.

Kapitalistit ovat ottaneetyritysverouudistuksen tyyty-mättöminä vastaan. ”Ei riitä”,sanoo mm. TT:n varatoimitus-johtaja Tarmo Korpela. TT:ntiedotteen mukaan: ”Hallituksenosinkoveroratkaisu on merkit-tävimmiltä osiltaan edelleen pet-tymys, koska osinkoverotuskiristyy huomattavasti nykytilan-teeseen verrattuna”, ja TT jatkaa,että ”kansainvälisen kehityksenmukaisesti varallisuusvero tuleejatkossa poistaa kokonaan.”

Hallituksen omien las-kujen mukaan yritysverouudis-tus tuo yrityksille 450-500 miljoo-nan euron verohelpotuksen. Sekaikki, vanhoissa markoissa las-kien 2,7 – 3 miljardia markkaa, onpoissa valtion budjetista ja samal-la siis pois julkisesta terveyden-hoidosta, sosiaalitoimesta jakoulutuksesta, jos ei pieni- jakeskituloisten verotusta vastaa-vasti kiristetä. Rahat ovat siis jokatapauksessa pois vähävaraisenkansan pussista.

Kansainvälisessä kilpai-lussa siis ollaan. Kilpailussa onkyse siitä, missä maassa kapita-listien edut turvataan parhaiten– samalla kansan edut ja palkatsekä nuorison tulevaisuus polkien- ei kilpailla siitä, missä maassakansan aineelliset ja sivisty-kselliset olot kehittyisivät suotui-simmin. RK/Kä

Että perkele – jo riittää jallitus!K a n s a a

höynäytetäänkaikilla tunne-tuilla ja tunte-mattomilla ta-voilla ja uusiatapoja keksi-

tään. Joku viisas on joskussanonut, että numero ei valeh-tele, vain tilastot valehtelevat.Sanottu on sukua sille suurellekansanviisaudelle, että valheis-ta tilasto on emävalhe. Niistäisketään tarinaa ja kirjoitetaansatuja kansalle.

Tässä muutama esimerkkiselkäpiitä karmivista tilastoista,emävalheista.

Ensimmäinen esimerkki.Aina 90-luvun lopulle työttö-myys laskettiin työtuntienmukaan. Ei enää. Nyt se laske-taan työpaikkojen määrästä.Sillä ei ole enää osaa eikä arpaatodellisen työttömyyden kans-sa, mutta työttömyysprosenttisillä saadaan alle kymmenenprosentin. Se näyttää siedet-tävältä. Sitä media toitottaailosanomana, että kansa luulisikaiken olevan edes suuripiirteinkohdallaan. Kuitenkin täys-työllisyydestä puuttuu 1 000miljoonaa työtuntia. Se on ylikaksikymmentä prosenttia.

Toinen esimerkki. Viimeisim-män verotilaston (2002) mukaanpalkkasumma oli kolme prosenttiasuurempi kuin edellisvuonnajoten reaaliansiot ovat kasvaneetrunsaan prosentin. Sitä riemuit-sevat media ja poliitikot.

Mutta, mutta, miten lienee? Kunpalkansaajat jaetaan kahteenryhmään, niin 62,4 prosenttia jääpienipalkkaisiksi. Heidän palk-kansa laski vuodessa 1,1 prosent-tia, 977 euroon kuukaudessa jareaalipalkka täydet kolme prosent-tia. Loppujen palkat, jotka olivatkeskimäärin 2899 euroa kuu-kaudessa, kasvoivat reaalisesti ylikolme prosenttia.

Kolmas esimerkki. Kansalleon pitkään selitetty, että työväen-luokka kutistuu kutistumistaan.Maan tavaksi on tullut, että kunkapitalistien pitää saada enemmänvoittoja ja suurempia osinkoja,herrat itkevät. Sitten selitetään,että taloudellisista ja tuotan-nollisista syistä on pakko potkiatyöläisiä pellolle ja samalla ilmoite-taan, että yt-neuvottelut koskevatkaikkia henkilöstöryhmiä.

Ikimuistoisista ajoista asti meil-le on selitetty, että maassa onduunarien työväenluokka ja kes-kiluokka – haalarit ja valko-kaulukset. Samalla annetaan

ymmärtää, ettei niillä ole mitäänyhteistä. Viitisentoista vuottasitten siltä saattoi näyttääkin.Hyvin koulutetut uskoivat ole-vansa paremmassa turvassa kuinmuut duunarit, mutta nykyäänpotkuja jaellaan heille siinä kuinmuillekin. Kukaan ei ole enääturvassa kapitalistien ahneudelta.

Edelleen kansan mielissä kui-tenkin elätetään kuvitelmaa, ettämerkonomit, teknikot, insinööritjne. ovat parempia kuin rapparit,kirvesmiehet, sorvarit jne. jotenne eivät missään nimessä mahdusamaan porukkaan. Siksi työläisetovat hajallaan kuin varpusparvi,vaikka heiltä vietäisiin viimei-nenkin voin nokare ja leivän murukapitalistien voitoksi. Palkkatyö-läisiltä puuttuu (toistaiseksi)yhtenäisen voiman oivallus.Oivallus, jolla siirretään vaikkavuoria. Se on voimaa se!

Neljäs esimerkki. Kunnatovat avainasemassa uuden työ-voiman kasvattamisessa ja kou-luttamisessa. Niiden harteilla ovatneuvolat, päiväkodit, koulut jaterveydenhoito. Hallitus jakaaverohelpotuksia kapitalisteillekahta tietä - suoraa ja palkan-saajien kautta. Se lupaa työläi-sille verohelpotuksia, kun tyy-tyvät pieniin pakankorotuksiin.

Tilastoilla väitetään, että niillämuka turvataan entistä parempiostovoima. Mutta kun vero-tulojen väheneminen korvataanleikkaamalla kuntien hyvinvoin-tipalveluja, niin lopputulos onkansalle miinus- ja kapitalisteilleplusmerkkinen. Sellaista tilastoa eimeille näytetä.

Viides esimerkki. Sarjaan tilas-tohuijauksia kuuluvat myös kun-nat. Homma toimii mm. niin, ettäkun kunta investoi rakentamallapäiväkodin, koulun, sairaalan jne.se tekee ne saman vuoden tuloilla.Siten jokainen investointi onkuluerä eli samalla kun inves-toidaan, tehdään myös poistot.Rakennuksen arvo on siis kuluinapoistettu ja se on ilmainen.Mutta kun kunta rakentaa päivä-kodin, koulun, sairaalan tai muunvastaavan, niin sitä ei annetakaankäyttäjän, vaan kiinteistöviraston”omistukseen”. Se perii jo mak-setuista tiloista käyttäjiltä käyvänvuokran. Lisäksi kiinteistövirastotekee niistä myös poistot. Joten,vaikka rakennuksen arvo onkokonaan maksettu ja poistettu,niin poisto tehdään vielä toista-miseen. Siis; kahteen kertaanpoistamisesta huolimatta ja joilmaisista tiloista käyttäjiltä kui-tenkin peritään vuokrat sisäi-

sinä siirtoina. Niinpä käyttäjien– päiväkodin, koulun, sairaalanjne. – hommat näyttävät to-dellista paljon, paljon kalliim-malta.

Esimerkiksi Helsingissä kau-punki saa ulkopuolisia vuok-ratuloja, joilla voi maksaa jomaksetun kiinteän omaisuudentoiseen kertaan 14,9 vuodessa.Lisäksi tehdään poistot, joilla jokertaalleen poistettu omaisuusvoidaan maksaa 11,6 vuodessa.Poistojen vuoksi kaupunginkulut ovat asukasta kohden 455euroa – 8,5 prosenttia todellistasuuremmat. Kun ulkopuolisetvuokrat ja hatusta vedetytpoistot lasketaan yhteen, niinkaupunki maksaa – toistami-seen – investointinsa 6,5 vuo-dessa!

Näin se käy - höynäyttä-minen! Ja se jatkuu kunneskansa nousee seisomaan jasanoo kuuluvalla äänellä: per-kele – jo riittää!

Kai Kontturi

Terveydenhoitopalvelut ovat saaneet väistyä kapitalismin kilpailu-kyvyn alttarille.

Sivu 4 Nro 3/04Kansanääni

TAISTOLAISUUS MERKITSI TYÖVÄENLUOKANETENEMISTÄ (Jatkoa Kansan äänen edellisestä numerosta)

Suomen KommunistinenPuolue jakaantui

SKP:n ylimääräisessä edustaja-kokouksessa 1970 puolueeseenmuodostui kaksi eriävää näkemystäpuolueen linjasta, niukkaan enem-mistöön perustuva “virallinen” linjaja ns. taistolainen eli marxilais-leniniläinen linja. Porvarillistentiedotusvälineitten SKP:n asioissa“hellimät” henkilöhahmot olivat tähänaikaan puheenjohtaja Aarne Saa-rinen ja varapuheenjohtaja TaistoSinisalo, jonka etunimestä joh-detuilla taistolais-määreillä varus-tettiin sittemmin puolet SKP:nsilloisesta jäsenkunnasta ja lisäksisuuri joukko kirjailijoita, näyt-telijöitä, opiskelijoita, tutkijoita ym.

Tiedonantajasta luokkatais-telun valtakunnallinen kehittäjä

Lähes sosialidemokraatteja aatteel-lisesti muistuttaneet puolueen “uu-distajat” olivat jo 1950-luvun puoli-välissä kyenneet ottamaan haltuunsaSKP:n koko puoluelehdistön jakäyttämään sitä tavoitteidensaläpiviemiseen. SKP:n oma pää-äänenkannattaja: Työkansan Sano-mat oli lakkautettu ja tilalle perus-tettu vasemmistososialistien jamuodon vuoksi myös kommunistienyhteinen Kansan Uutiset-lehti, jonkapalstoille ei kommunistisilla kirjoi-tuksilla juurikaan ollut pääsyä.

Puolueen marxilais-leniniläistälinjaa puolustavilla kommunisteilla eitämän johdosta ollut käytössäänminkäänlaista tiedotusvälinettä,jonka avulla olisi käyty kamppailuapuolueen oikeistosuuntausta ja 1966-vaalien jälkeistä, puolueen tukemaa,työväestön etuja polkevaa hallitus-politiikkaa vastaan.

Tilanteen korjaamiseksi SKP:nUudenmaan piirijärjestön perus-tamasta ja aluksi ulkoasultaan vaati-mattomana ilmestyneestä Tiedon-antaja-lehdestä tehtiin koko maan-käsittävän, marxilais-leniniläisenneuvottelukunnan yhteinen lehti.

Tiedonantajasta muodostuikinpian keskeinen väline SKP:n perus-tason organisaation elvyttämisessä jasen lujittamisessa. Lehden toisenapäätehtävänä pidettiin työtätekevänväestön taloudellisen ja muun etutais-telun kehittämistä.

Opiskelevan ja koulunuo-rison laajamittaisen osallistu-misen syyt

1960-luvun nuoret olivat sotaantavalla tai toisella osallistuneensukupolven lapsia. Porvarillistenvanhempien usein tunteenomaisetasenteet ja oikeistolaisen ilmapiirinvärittämät mielipiteet johtivat osannuorisoa asettumaan vanhempiaanvastaan. Porvarillinen oppikoulu-järjestelmä synnytti viimeisinävuosinaan sisällään radikaalin koulu-nuorisoliikkeen, joka maailman-

laajuisesta, pikkuporvarillisesta opis-kelijaliikkeestä vaikutteensa saa-neena valitsi ihanteensa poliittisenvasemmiston moraalisesti tukemistasiirtomaitten vapaustaisteluista jaesim. USA:n “mustien” kansalais-oikeustaistelusta. Ajalle ominaista oli,että ensimmäistä kertaa Suomenhistoriassa saatettiin virallisestikäsitellä 1918-luokkasodan julmuuk-sia hävinneitä punaisia kohtaan jaSuomen aseveljeyttä Hitlerin Saksanrinnalla II maailmansodassa.

Luonteeltaan pikkuporvarillisenakoulunuorisoliike suuntautui aluksisosialidemokratiaan, koska Neuvos-toliiton ja muiden sosialististenvaltioiden hallintojärjestelmästä eiollut juurikaan tietoa saatavilla.

Aika oli myös Kuuban vallanku-mouksen ja Helsingissä järjestettyjenMaailman nuorison kansainvälistennuorisofestivaalien aikaa.

Suuri vaikutus oli USA:n käymälläsodalla Vietnamissa, mikä oli synnyt-tänyt 1960-luvun lopulla voimakkaanimperialismin vastaisen liikkeenympäri maailmaa, etenkin Länsi-Eurooppaan.

Helsingissä Vietnam-solidaarisuus-liikkeen viikottaiset rauhanmielen-osoitukset ja suuret Vietnamin kansantaistelua tukevat tapahtumat vaikut-tivat nuorison mielialaan suurestimyös muualla maassa.

USA:n harjoittama imperialistinensotapolitiikka aukaisi nuorisonsilmät, minkä seurauksena se kiin-nostui politiikasta ja alkoi tutustua –monesti vanhempiaan uhmaten –myös marxilaiseen kirjallisuuteen.Kustannusyhtiö Kansankulttuuritoimi tämän kirjallisuuden tehok-kaana levittäjänä, joten Suomessa jaulkomailla tehtyjä marxilaisia teoksiaoli suuret määrät helposti saatavissa.

1960-luvun lopun suuria puheen-aiheita ja kiistelyn kohteita olivatlisäksi Arvo Salon “Lapualais-ooppera”, Ylioppilasteatteri jakouludemokratia-liike.

Suuri eriarvoisuus maansisällä

Samaan aikaan, kun varakkaanväestönosan lapset kävivät kulttuuri-sotaa vanhempiensa arvoja vastaanja keräsivät vaikutteita ulkomailtakävi suuri joukko suomalaisia hiljaistakamppailua jokapäiväisen selviyty-misensä puolesta. Paha työttömyys1960-luvun lopulla jätti monenperheen vaille kunnollista toimeen-tuloa ja, kun samalla maaseudunpienimpiä tiloja ajettiin alas valtio-vallan toimenpitein oli seurauksenaväestön joukkomittainen siirtyminenkotiseuduiltaan Etelä-Suomen suuriinkaupunkeihin. Osa lähti siirtolaisiksiRuotsiin saakka alussa varsin huonoi-hin oloihin. Seurauksena maalta-paosta kaupungit ruuhkautuivat.Asuntopula oli huutava ja eläminen

kaupungeissa kallista, minkä joutuikokemaan myös kaupungeissa kasva-nut ja siellä pitkään asunut vähä-varainen väestö.

Vuoden 1966 eduskuntavaaleissasos.dem-puolue oli saanut suurenvaalivoiton. Kun myös vasemmisto-sosialistien ja kommunistien SKDLoli säilyttänyt asemansa oli eduskun-nassa työväenpuolueilla yksinker-tainen enemmistö. Mutta samoin kuin1956-suurlakon yhteydessä työ-väestöllä ei ollut yhtenäistä, keski-tettyä johtoa asioittensa pitkäjän-teiseen ajamiseen. Suomen Kansandemokraattisen liiton, SKDL:n,kautta julkista toimintaa harjoittavaSKP oli pahasti hajalla.

Sosialistisen Tsekkoslova-kian ongelmat vedenjakajana

Suomen Kommunistinen Puolue,SKP, valmistautui elokuussa 1968juhlimaan perustamisensa 60-vuotis-juhlallisuuksia. Muutamaa päivääennen juhlaa levisivät uutiset, joissakerrottiin, että Neuvostoliitto jamuut sosialistiset maat olivat siirtä-neet panssarijoukkojaan samaansotilaalliseen liittoon kuuluvanTsekkoslovakian alueelle ja senpääkaupunkiin Prahaan.

Tsekkoslovakian sijainti sotilas-strategisesti uhanalaisimmalla keski-sen Euroopan alueella, ja se, ettäkapitalistisen maailman johtokes-kukset olivat valinneet Tsekkoslo-vakian sosialisminvastaisen propa-gandansa erityiseksi kohteeksi oliaiheuttanut maassa arvaamattomantilanteen. Oli vaarana, että Tsekkoslo-vakian kansallinen armeija ei enääkriisitilanteessa saisikaan käskyätorjua läntisen sotilasliitto NATO:njoukkojen rajanylityksiä! Tällaisenprovokaation onnistuminen ilmanvastatoimenpiteitä olisi johtanutnopeasti Tsekkoslovakian sotilaalli-seen haltuunottoon ja maan irrotta-miseen sosialististen maiden taloudel-lisesta ja sotilaallisesta yhteen-liittymästä.

SKP:n puheenjohtajaksi noussutAarne Saarinen yhtyi “kylmänsodan” lietsojien kuoroon. Yhdessäesikuntineen hän peruutti lähesloppuun saakka valmistellut puolu-eensa juhlallisuudet ja antoi henkilö-kohtaisia lausuntoja, jotka eivätmitenkään poikenneet porvarillistentiedotusvälineitten yhdenmukaiste-tusta mielipiteen muokkauksesta.

Seurauksena oli kommunistien yhäjyrkempi jakautuminen!

Opiskelevan nuorison kiinnit-tyminen marxismi-leninismiin

Sosialidemokraatteja läheisestimuistuttavat enemmistöläiset (saa-rislaiset), joiden puoluetyö käsittimiltei yksinomaan työläisten talou-dellisen etutaistelun ay-järjestönkautta, muodostivat yhä Tsekkoslo-vakian tapahtumien jälkeenkinenemmistön SKP:n jäsenkunnasta.

Heidän vastavoimanaan puolu-eessa lujittui kuitenkin tieteelliseensosialismiin nojautuva marxilais-leniniläinen osapuoli, jonka piirissäkommunistit saattoivat toimia elä-män kaikilla saroilla.

Työväestössä oli vanhastaan val-linnut epäluulo opiskelevaa nuorisoaja muuta työtä kuin perinteistätyöläisen työtä tekeviä ihmisiäkohtaan. Aika oli kuitenkin muuttunutniin, että SKP:n “taistolais-vähem-mistössä” nähtiin, etteivät herrasväenlapset enää automaattisesti jaavanhempiensa oikeistolaisia arvoja.Helppoa oli myös havaita, etteiopiskeleva nuoriso enää aikoihin ollutkoostunut vain varakkaiden perhei-den jälkeläisistä vaan, että joukossaoli paljon myös vaatimattomissaoloissa kasvaneita työläisperheidenlapsia.

SKP:n vähemmistöosapuolenkeskeiset vaikuttajat, mm. Tiedon-antajan päätoimittaja Urho Jokinenja SKP:n Uudenmaan piirisihteeriMarkus Kainulainen rohkaisivat-kin monesti julkisessa esiintymi-sessään nuorisoa liittymään kommu-nistisiin järjestöihin. Näissä hevoisivat kaiken porvarillisen epäsel-vyyden ja uskonnollisen haihattelunsijasta opiskella selkeätä ja hyvinperusteltua tieteellistä maailman-katsomusta: marxismi-leninismiä.

Osaltaan nuoriso oli jo valmiiksilähtenytkin kohti kommunistisiajärjestöjä!

Sos.-dem.-puolue ei ollut tarjonnuttietoa ja järkeä käyttämään tottu-neille nuorille muuta kuin aatteet-tomuutta ja puoluepoliittista näper-telyä, eivätkä ns. yhden-asian-liikkeet tarjonneet kokonaisvaltaistalähestymistapaa asioihin.

Lyhyessä ajassa opiskeleva jamyös työssäkäyvä nuoriso löysimarxilais-leniniläiset opintokerhot.

Sosialistinen Opiskelija Liitto,

SOL, syntyi uudelleen ja SosialistisenNuorisoliiton toiminta eri puolillamaata vahvistui suuriin mittoihin.

Julkisissa joukko-esiintymisissänämä nuoret tunnettiin sinisestäpaidastaan, joka oli omaksuttusilloisen Saksan demokraattisentasavallan, DDR:n, nuorisoliikkeeltä.

Porvaristo raivon partaallaMitä sitten taistolaiset tekivät, että

he saivat porvariston raivon par-taalle?

!970-luvun alussa taistolaistenulkoparlamentaarinen valta oli kasva-nut niin suureksi, että he vain 12kansanedustajan vaalikannatuk-sellaan pakottivat porvariston japääomien omistajat tekemään kom-promisseja niin sosiaalipolitiikassa,palkoissa ja työturvallisuudessa kuinulkopolitiikassa ja kulttuurissakin!Kaikkien merkittävien metalli- jarakennusalan työpaikkojen luotta-musmiehet olivat taistolaisia!

Suuret työnantajat ja poliittinenoikeisto perustivat kyllä komiteoitaja järjestöjä ja värväsivät niihinhuippututkijoita, joiden tehtävänä olikeksiä menetelmiä, millä saataisiintaistolaiset vaiennettua. Tälle kehi-tykselle he eivät kuitenkaan voineetmitään, vaikka sos.dem.-puolueenjohto antoikin apuaan ammattiliit-tojen johdon pitämiseksi pois taisto-laisten ulottuvilta eikä tässä työssärahoja säästetty!

Taistolaisuuden saavutustenlyhyt yhteenveto

Suomen Kommunistisen Puolueenvähemmistössä, ns. taistolais-osa-puolessa 1970-luvulla toimineetkommunistit ja heitä lähellä olleetopiskelijat ja ns. sivistyneistönedustajat tekivät hyvää työtä!

Siinä toteutui oikea kommunis-tinen toiminta, kun poliittista raja-aitaa ei tarvinnut madaltaa oikeinasetettujen tavoitteiden ansiosta!Työväenluokan rintamassa oli kirjaili-joita, näyttelijöitä, muusikoita,elokuvantekijöitä, kuvataiteilijoita, jaoli eri alojen tutkijoita.

Voimana se näkyi erilaisissa yhteis-työjärjestöissä kuten rauhanliik-keessä, asukasliikkeessä, tervey-denhuollossa terveysrintamana,ympäristöliikkeessä ja eri ammatti-järjestöissä aina akateemisen väenjärjestöihin saakka.

Taistolaisliikkeen parhaat saavu-tukset näkyivät voimakkaasti kasva-neena hyvinvointina ja hyvin kehit-tyneenä sosiaaliturvana. 1970-80-luvuilla kansan keskuudessa vallitsikollektiivinen turvallisuudentunne!Köyhätkin tunsivat olevansa ihmisiä!

TyöryhmäJuho Haavisto, Esko Koivisto ja

Timo Nieminen

Tältä näytti Helsingin Stadion (kuva yllä ja alla), kun SKP vietti 60-vuotisjuhliaan elokuussa 1978. Taistolaisella nuorisoliikkeellä oli suurivaikutus siihen, että Stadion saatiin täpösen täyteen. Kuvat Juho Haavisto.

Sivu 5Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

Suomen irtautuminen jatkosodastaStalingradin saksalaistappion

jälkeen alkoi yhdellä jos toisellakinSaksan liittolaisella viritä epäilysSaksan aseiden ehdottomaan voittoonitärintamalla. Helmikuun 3. 1943pidettiin Presidentille ja hallituksenedustajille Paasosen tilanneselostus,jonka lopuksi Paasonen totesi, etteiSaksalla ollut enää mahdollisuuksiavoittaa sotaa.

Seuraava yritys tuli Yhdysvaltainpuolelta maaliskuun 20. muistionmuodossa, jossa Yhdysvallat tarjou-tui auttamaan Suomen hallitustayhteyden rakentamisessa Neuvos-tohallitukseen. Suomen hallitus halusikuitenkin varmistaa selustansa lähet-tämällä uuden ulkoministerinsäRamsayn neuvottelemaan saksa-laisten kanssa Suomen mahdol-lisuudesta irtautua sodasta. Tulok-sena oli Suomen puolelta kaksin-kertainen kardinaalimunaus, silläUSA:n hallitus 10. 4. –43 ilmoitti,että se oli valmis vain järjestämäänneuvotteluyhteyden ja että Suomenhallituksen piti itse pyytää Neu-vostohallitukselta ehdot rauhaan.Saksan ulkoministeri Ribbentroppluonnollisesti taas raivostui saades-saan tietää suomalaisten yrityksestäluikkia sodasta kuin koira veräjästä.

Marraskuun lopulla 1943 Neuvos-tohallitus ilmoitti sen, minkä muutolivat yrittäneet hienotunteisestivihjailla: Suomen hallituksen on itseotettava yhteys Neuvostohalli-tukseen eikä yritettävä takertualänsiliittoutuneiden vetoapuun.Suomen hallituksessa edelleen elätet-tiin toivoa Karjalan kannaksenpitämisestä ja sellainen vastausannettiin 29. 11. Ruotsiin eteenpäintoimitettavaksi. Neuvostoliitonvastauksena tuli 20.12 –43, ettäneuvottelut käydään vain Talvisodanpäättäneen Moskovan rauhan ra-joista.

Rauha ei kelvannut Suo-melle

Tammikuun lopulla 1944 neu-vostojoukot onnistuivat murtamaanLeningradin piirityksen, jolloinSuomen asema muuttui olennaisestisiten, että Karjalan kannas jäi viimei-seksi Leningradin turvallisuuttauhkaavaksi tekijäksi. Helmikuun 12.–44 Paasikivi lähti hakemaan Neu-vostoliiton esittämät vaatimuksetNeuvostoliiton suurlähettiläältärouva Kollontailta Tukholmasta.Suomen hallituksen venkoiltuaaikansa Neuvostohallitus ilmoitti,että Suomen edustajat voivat itse tullaMoskovaan hakemaan rauhanehdot.Nyt lähti Paasikivi Enckellin kanssamatkalle Moskovaan 26. maalis-kuuta. Neuvostoliitto ilmoitti vaati-muksinaan edelleenkin Moskovanrauhan rajojen palauttamisen, saksa-laisten internoimisen (aseistariisu-minen ja vangitseminen), neuvosto-kansalaisten palauttamisen, Suomenarmeijan palauttamisen rauhan-aikaiseen kokoonpanoon ja sotakor-vauksina 600 miljoonan US dollarinarvosta välineitä ja tarvikkeita.

Saatuaan Eduskunnalta kielteisenkannan rauhanehtoihin, hallituslähetti 15. huhtikuuta kieltävänvastauksensa Moskovaan ja 22.huhtikuuta Neuvostoliitto ilmoittiSuomen katkaisseen rauhanneu-vottelut. Tämän jälkeen Stalin tuliluonnollisesti siihen ainoaan mah-dolliseen johtopäätökseen, ettäSuomen hallitus ei halunnut ratkaistaasiaa rauhanomaisesti.

Neuvostoliitto aloitti hyökkäyk-

sensä Karjalan kannaksella kesäkuun10. 1944. Gusevin johtama Neuvos-toliiton 21. armeija mursi ensin Etu-aseman, seuraavaksi 14. päivänä VT-aseman (Vammelsuo-Taipale), josta21. Armeija eteni ja valloitti Viipurin20. päivänä kesäkuuta sekä lopuksi25. päivänä mursi VKT-aseman(Viipuri-Kuparsaari-Taipale) Talissa.

Neuvostoliitolla kiire Valko-Venäjälle

Kesäkuun 22. päivänä Suomenhallitus ilmoitti Neuvostohallitukselleolevansa valmis rauhaan. Samanapäivänä Ribbentropp saapui Suo-meen. Seuraavana päivänä Neuvos-tohallitus antoi hyvin jyrkkäsanaisenuhkauksen, joka tulkittiin vaatimuk-seksi ehdottomasta antautumisesta.Tällöin ylipäällikkö Mannerheimehdotti presidentti Rytille Ribben-tropp-sopimuksen allekirjoittamistasellaisessa muodossa, että se sitoivain presidentin henkilökohtaisestieikä eduskuntaa, hallitusta ja kansaa.Sopimus allekirjoitettiin 26. päivänäkesäkuuta.

Talin ja Ihantalan välillä suoma-laisjoukot onnistuivat pysäyttämäänNeuvostoliiton 21. armeijan, muttaviiden päivän aikana kenraalimajuriLaguksen johtaman suomalaisenpanssaridivisioonan toistuvistayrityksistä huolimatta, Laguksenjoukot eivät onnistuneet tuhoamaanGusevin armeijaa, päinvastoin, Lagusitse uhkasi tulla saarretuksi. Heinä-kuun 9. Vuokselle edennyt Chere-panovin johtama Neuvostoarmeijan23. armeija ylitti Vuoksen ja muo-dosti sillanpääaseman Vuoksentoiselle rannalle. Heinäkuun 12.päivään mennessä olivat 23. armeijanjoukot onnistuneet laajentamaan

sillanpääasemaansa.Leningradin rintaman komentaja

Govorov käski tuolloin keskeyttääoperaatiot 14. heinäkuuta 1944mennessä. Painavana syynä keskeyt-tämiseen oli Neuvostoliiton ylimmänsodanjohdon kesälle 1944 laatimatsuunnitelmat, joissa ensimmäiseksituli purkaa Leningradiin vielä Suomenpuolelta kohdistuva turvallisuusuhkaja siirtää sen jälkeen välittömästikaikki mahdolliset voimat Valko-Venäjälle Saksan armeijan lyömiseksisiellä. Neuvostoarmeijalla aikatauluoli jo pettänyt, kun vielä heinäkuunpuolivälissä jouduttiin olemaan kiinniSuomea vastaan käytävässä sodassa,kun taas Valko-Venäjän operaatiot olialoitettu jo kesäkuun 23. päivänä.

Siinä missä yksittäiset kansalaisetja poliitikot olivat epäonnistuneet,onnistui Puna-armeijan puolestaanvääntää rautalangasta (vai oliko serautakangesta?) asian ytimen Suomenjohtaville politiikoille. Elokuun 1.päivänä Ryti erosi presidentinvirastaan vapauttaen siten seuraa-jansa saksalaisille allekirjoittamastaansopimuksesta.

Joidenkin hallitusten jäsenten japresidentin vaihdon jälkeen 25.elokuuta Suomen hallitus otti yhtey-den Neuvostohallitukseen pyytäenrauhaa. Vastauksessaan Neuvosto-hallitus vaati rauhanneuvottelujenaloittamisen ehdoksi saksalaisjoukotjoko häädettäviksi tai internoitaviksi15. syyskuuta mennessä. Presi-dentiksi julistettu Mannerheimehdotti Stalinille Neuvostoliiton jaSuomen välisten vihollisuuksienlopettamista voidakseen siirtääsuomalaisvoimia saksalaisten häätä-miseen. Syyskuun 2. eduskunnanistunnon jälkeen ilmoitti pääministeri

Hackzell kansalle yhteydenotostaNeuvostoliittoon, mutta unohtimainita välien rikkomisesta Saksankanssa. Samalla Enckell ilmoittivälien rikkomisesta saksalaisille,mutta jätti ilmoittamatta siitä Neu-vostohallitukselle.

Sodan lopettamisessakinongelmia

Aamulla 4. 9. Neuvostohallituk-sella oli tieto siitä, että Suomeneduskunta oli hyväksynyt välien-rikkomisen saksalaisten kanssa,mutta ei tietoa sitä, oliko välienrik-kominen todella tapahtunut, Neuvos-tojoukkojen puolelta tuli jatkui aina5. 9. aamuun asti. Syyskuun 6.Juustilassa Suomen neuvottelukuntaylitti etulinjat ja lennätettiin Mos-kovaan.

Teheranin konferenssissa marras –joulukuun vaihteessa 1943 Stalin,Churchill ja Roosevelt olivat so-pineet, ettei erillisrauhaa tehdäyksittäisten vihollismaiden kanssa.Niinpä Moskovassa neuvoteltiinSuomen ja Neuvostoliiton välirau-hansopimuksesta, joka sitten vahvis-tettaisiin rauhansopimukseksi yh-dessä muidenkin Saksan entistenliittolaisten kanssa tehtävien rau-hansopimusten kanssa. Tämä lopul-linen rauhansopimus tehtiin Parii-sissa (heinäkuu1946 – helmikuu1947) pidetyssä konferenssissa.Syyskuun 19. päivänä 1944 allekir-joitettiin välirauhansopimus, jokalopetti vähän yli neljä vuotta kestä-neen suomalaisten sotaseikkailunNeuvostoliittoa vastaan.

Harhakuva Kannaksen säilyt-tämisestä

Suomen kiistaton virhelaskelma olikuvitelma Karjalan kannaksen säilyt-

Jo ennen Saksan Stalingradissa tammi- helmikuun vaihteessa 1943kärsimää tappiota oli Neuvostohallitus tarjonnut Suomelle rauhaa vuoden1941 ja –42 taitteessa ja lokakuussa –42. Joulukuussa 1942 Presidentti RistoRyti sai päähänsä, että Suomi ja Englanti voisivat sopia rauhan, jonka jälkeenSaksa ja Englanti voisivat tehdä saman Suomen maaperällä.

Tässä artikkelissaan Ville Rahikainen selvittelee vaiheita, joiden kauttaSuomi lopulta irroittautui sodasta Neuvostoliittoa vastaan syksyllä 1944.

tämisestä osana Suomea. Tämäperustui pääasiassa olettamukseenSaksan voitosta. Mikäli tämä eitoteutuisi, niin pyrittiin Kannasmahdollisissa rauhanneuvitteluissapitämään vaihtamalla Itä-KarjalaKannakseen. Se, ettei neuvosto-hallitus antanut mahdollisuuttatällaiseen lehmänkaupaan vaatiessaanMoskovan rauhan rajoja, oli ollutsyynä siihen, että helmikuun rauhan-ehdot hylättiin Suomessa. Hel-mikuussa esitetyt välirauhan ehdotolivat pitkälti samat kuin syys-kuussa solmitun välirauhan ehdot(muutamalla Suomelle oleellisellaheikennyksellä), mutta niiden pää-asiallinen ero oli siinä, että helmi-kuussa suomalaisjoukot olivat vieläKannaksella, mutta syyskuussa neolivat vetäytyneet sieltä pois. Sitensuomalaipoliitikkojen huhtikuinennenännyrpistys tuli maksamaan ylikymmenen tuhannen suomalaissoti-laan hengen ja terveyden.

Mutta asian voi nähdä myöspiipun toiseltakin puolelta, nimittäinKannaksen merkityksenä Lenin-gradin turvallisuudelle. Jo pelkästäänse, että Neuvostohallitus vaatiMoskovan rauhan rajojen palaut-tamista jokaisella kerralla, vihjaileesiihen suuntaan.

Siten kykenemättömyys ymmär-tää Kannaksen merkitystä Neuvos-toliitolle ja kuvitelmat Itä-Karjalanvaihtokelpoisuudesta Kannaksenkanssa johti omalta osaltaan Suomenpuolustusvoimien virheelliseenpainottumiseen Itä-Karjalaan, silläKannaksella oli suurhyökkäyksenalkaessa vain kuusi divisioonaa jakaksi prikaatia.

Oma kysymyksensä onkin sittense, että taisteltiinko kesällä 1944Suomen itsenäisyydestä vai Karjalankannaksesta ( Leningradin pohjois-puoleinen turvallisuus ). Kannaksensuurhyökkäys oli vain yksi operaatiohuomattavasti tärkeämpien Valko-Venäjän operaatioiden rinnalla (alkoi-vat 23. 6. ), joten Leningradin rinta-man komentaja Govorov operoihyvin rajatulla aikavälillä. Stavkaantoi 21. kesäkuuta Goroville käskytjatkaa hyökkäystään ensin Imatralle,Lappeenrantaan ja Virojoelle 26-28.päivään mennessä ja jatkaa sieltäKouvola-Kotka linjalle, sekä kaivau-tua siellä puolustukseen.

Vaikka tämä olisi onnistunutkin,nousee kysymykseksi se, olikoStavkalla ollut antaa lisää aikaa jatkaaoperaatioita Sisä-Suomeen. Teoriassakaksi viikkoa (heinäkuun puoliväliin)ja nekin luultavammin olisi jouduttukäyttämään edetessä Kotka-Kouvolalinjalle, mutta nuo kaksi viikkoa eivätyksinkertaisesti olisi riittäneetSuomen kokoisen valtion valloit-tamiseen ja miehittämiseen. Siten onpaljon uskottavampaa, että neuvos-tojoukot myös olisivat jääneet Kotka-Kouvola linjalla puolustukseen.Etenemisellä kyseiselle linjalle olisikysymys ollut enemmänkin Karjalankannaksen varmistamisesta mahdol-liselta suomalais- tai saksalais-hyökkäykseltä, eikä niinkään neuvos-tojoukkojen aikomuksesta Suomenvalloittamiseksi.

Mitenkäs se Stalinin toteamusmenikään poijaat: "Ei sotaa voitetaHelsingissä, vaan Berliinissä."

Ville Rahikainen

Hitler vierailulla Suomessa marsalkka Mannerheimin 70-vuotispäivillä 6.6.1942. Kuva kertoo kaikenSuomen ja Saksan liittolaisuudesta toisessa maailmansodassa jatkosodan aikana. Oikealla Risto Ryti.

Sivu 6 Nro 3/04Kansanääni

EU-vaaleissa uusoikeistolaista politiikkaa vastaanSKP:n kokoama lista EU:n parlamenttivaaleissa

Yrjö HakanenSKP:n pj.Helsinki

Tuija HakkarainenAKSY:n varapj.siivooja, Helsinki

Olli HernbergopiskelijaTurku

Juha HäkkänennäyttelijäKajaani

Siiri KorppiopiskelijaKuopio

Juhani LiljaVEU:n pääsihteeriHelsinki

Jarmo MuhonenpaperityöläinenTampere

Tuula Palomäkisairauskassanhoit.kaup.valt. Nokia

Kari PeitsamomuusikkoTampere

Tanja PelttariRauhanpuol. jk.jäsen, Vantaa

Saara RautiainenKOMNL:n varapj.Lahti

Raimo RuttonensosiaalityöntekijäJoensuu

Antti Siika-ahoopiskelijaHaapajärvi

Ritva SorvalinäyttelijäLahti

Vesa Suominen(sit)lehtoriOulu

Arjo SuonperäSAK:n lakimiesEspoo

Jari TertsunenkonservaattoriKuopio

Pekka Tiainenvalt. triHelsinki

Petri ToikkanenopiskelijaJyväskylä

Kalevi Wahrmanteleasentaja, härads-domare, Porvoo

62 63 64 65 66 67 68 69

70 72 73 74 75 76 77

78 79 80 81

71

Vaihtoehto EU:nparlamenttivaaleissa

Työläisten työtä arvostettava

Arabikansojen ystävyysseu-rassa toimiva siivooja Tuija Hak-karainen on sitä mieltä, että yh-teiskunnan varat pitäisi käyttäävähävaraisten elämän helpot-tamiseen ja palveluihin.

Pitäisi kannustaa ja palkitatyöläisten yritteliäisyyttä ja tukeakoulutusta. Yhteiskunnan ei pitäi-si jakaa tukeaan harvoille, ja useinvain rikkaille. Puhutaan säästöistäoikeissa puitteissa!

Raskaan työn suorittajienpalkkaus oikeudenmukai-seksi

Raskaasta työstä pitää saadapalkka, jossa otetaan huomioonkyseisen työn rasittavuus ja jopasen riskit. Arvostuksen puute jahuono palkka johtavat siihen, ettänuoret eivät hakeudu tällaisillealoille kuin korkeintaan väliai-kaisesti. On siis turha ihmetellämistä johtuu pian työvoimapulajollain aloilla, ja toisilla taas onvoimakasta työttömyyttä.

Usein raskas ja nykyisin alipal-kattu työ on hyvin tärkeätä.Puhun esimerkkinä siivousalasta,koska olen vuosikymmenet itsesiivonnut. Johtajat voivat ollapois työpaikaltaan pitkäänkin, eikäkovin pian vaikutuksia näkyisi.Mutta, kun siivoojat kautta maanolisivat pois työstään, täyttyisi-vät paikat roskista ja liasta. Miksipidetään itsestäänselvyyksinäkaikkia näitä ominaisuuksia, jarankaistaan siivoojia heikollapalkkauksella. Samoin on monissamuissa ammateissa. Esimerkkejäovat hoito- ja palveluala yleensä,jätteenkuljetus, kiinteistönhoito,rakennustyö, teollisuus, metsä- jamaatalous sekä käsityöläisalat.

Tämän on muututtava. Suuriosa kansasta elättää itsensä japerheensä juuri näillä aloilla.Työläiset kunniaan ja palkkauk-seen tuntuva korotus, ei mitäänsilmänlumeita!

Työttömyyden hoitoon jatyöttömyyskorvauksiin asial-lisuutta ja tarkkuutta

Päivärahaperusteita olisi tar-kennettava siten, että ”tahallinen”työttömyys jää korvausten ulko-puolelle ja todellisesta työttö-myydestä kärsivät tuetaan tar-peeksi hyvin selviytymään elä-mästään.

Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suo-men alueella tämä todellinentyöttömyys aiheuttaa inhimillistäkärsimystä, kun suuri kansan osaon taloudellisesti mahdottomanvaikeassa asemassa vuosikausia.Tämä vaikuttaa henkisesti pahalla

tavalla. Masennus siirtyy per-heenhuoltajista lapsiin, ja kaikilleelämänalueille. Suomella ei luulisiolevan varaa menettää tällä tavoinkansalaisiaan.

Yritteliäisyyttä ei saisi ran-kaista. On väärin, että etujenvälitön menetys ja ainakin tun-tuva väheneminen seuraa hetityöttömän päästessä väliaikais-tai osa-aikaistyöhön. Pitäisihänelämän helpottua edes vähäntyöskentelyn alettua, ansaitakuukaudessa enemmän kuin työt-tömänä ollessa. Tällä hetkelläuskon, että työläinen miettiimuutaman kerran ennen kuinottaa hyvin pieniä tuloja antavantyöpaikan, koska se tietää hänelle(ja koko perheelle) raskaan paperi-sodan ja etujen osittaisen mene-tyksen. Ja kun työ loppuu, seu-raavaksi on taas sama lomak-keiden täyttäminen ja odotteluennen kuin edut palaavat.

Suomen omavaraisuussäilytettävä

Maa- ja metsätalouden alallatoimivat on kummallisesti unoh-dettu. Heidän on nykyään vaikeatulla toimeen kotimaisista tuot-teista maksettavien tuotteidenhintojen polkemisen vuoksi, kos-ka ulkomaiden halvemmat tuot-teet korvaavat ennen omava-raisesti tuotetut. Myös palvelujenlopettaminen syrjäseuduilta takaasen, että maatalouttamme hoitavatkansalaiset jättävät ammattinsa japäätyvät kaupunkiympäristööntyöttömiksi.

Taiteet ja kansanperinnekoko kansan ulottuville

Käsityöläisammatin harjoittajiaja taiteilijoita pitäisi tukea turvaa-malla heidän mahdollisuutensatulla toimeen tulojen epäsään-nöllisyydestä huolimatta. Hetuottavat kansalle tärkeitä tuot-teita ja palveluja. Myös kansan-perinteiden säilyminen on heidänvarassaan. Suurille kansanosilleon virkistävää ja tärkeätä pystyänauttimaan taiteista. Käsityöläis-tuotteet ja eri taiteista nauttiminenon usein mahdollista kalleutensavuoksi vain harvoille. Jos niidentuottajia tuettaisiin selviytymäänosittain yhteiskunnan tuella,olisivat tuotteet ja palvelut vähä-varaistenkin ulottuvilla.

Suurperheitä autettavaVäestökehitys Suomessa vaatii

kunnollista suurperheiden tuke-mista. Turvallinen taloudellinentilanne takaa myöhemmin tasa-painoisia veronmaksajia yhteis-kunnalle. Jatkuvat taloudellisetongelmat rikkovat perheitä jaaiheuttavat monia haittoja. Mie-lenterveysongelmat lisääntyvätjatkuvien huolien aiheuttamina javaikuttavat lastenkin tulevai-suuteen. Kouluttautumisen pitäisiolla mahdollista myös vähä-varaisten suurperheiden lapsilleilman, että se vaikeuttaa perheenmuuta toimeentuloa vakavasti.

Vammaisetkin tärkeäkansanosa

Vammaisten perheiden tuke-minen on tärkeää. Koulunkäynti

ja opiskelu on turvattava vam-maisille lapsille. Ajoissa aloitettukoulunkäynti antaa mahdollisuu-den aktiiviseen työelämään osal-listumisen myöhemmällä iällähyvinkin vaikeavammaiselle. Ai-kuisiällä vammautuu onnetto-muuksien ja sairauksien kauttapaljon henkilöitä. Esimerkiksiliikenneonnettomuudet sekä va-kavat krooniset ja työperäisetsairaudet aiheuttavat paljon vam-mautumisia.

Uudelleenkouluttaminen toi-seen ammattiin antaa vammaiselletoivoa tulevaisuudesta. Jos onkyse perheen huoltajasta, asia ontodella laajavaikutteinen. Kukavain voi jonain päivänä tarvitatuota tukea. Toivoisin terveinäeduskunnan portaita kiipeäviäpäättäjiä muistamaan sen.

Tervetuloa maahanmuut-tajat

Maahanmuuttajat ovat tarpeel-lista työvoimaa etenkin palve-lualoilla, koska Suomen väestöikääntyy nopeasti.

Eri kulttuureista tulevat ihmisettuovat paljon tärkeätä ja hyö-dyllistä suomalaisille arkielämäänja taiteisiin. Kielitaito myöskasvaa, ja tästä on hyötyä suoma-laisten opiskellessa ja työsken-nellessä muissa maissa. Onhansodan aikana suomalaisiakinlähtenyt pakolaisiksi, ajatellaanlukuisia ”sotalapsia”. Suoma-laisetkin ovat tarvinneet muidenkansojen tukea ja tulevat tarvit-semaan.

Tuija Hakkarainen

Tuija Hakkarainen, ehdokas EU-vaaleissa nro 63

Sivu 7Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

On toimittava siinä ympäristössä jossa eletään

Euroopan Unionin par-lamentin vaalit lähestyvät.Työkansan Sanomat kehottivoimakkaasti boikotoimaannäitä vaaleja. TKS:n 07/04takasivulla esitetään joukkoteesejä boikottikehotuksentueksi. Näissä teeseissäpainotetaan mm. seuraaviaasioita: “EU on euroop-palaisen suurpääoman liitto,joka toimii yhteydessä EU-valtioiden johtaviin poliit-tisiin ryhmiin”. “EU- parla-mentti on tämän järjes-telmän kulissi, jolla kansa-laisille hyväksytetään yli-kansallinen päätäntävalta jaEU- valtioiden itsenäisyydenmenetys”. “EU:ia kehitetäänimperialistiseksi liittoval-tioksi valmistamalla silleperustuslaki, joka on valtionperustuslain yläpuolella”.

Vaalien boikotilla ei luodajoukkoliikettä

Näissä ja monissa muista TKS:n

esittämissä teeseistä selvitetäänmillainen on tämän päivän kapita-lismi. Se on suurpääoman valtaa,joka kehittyy imperialistiseensuuntaan. Siitä olemme yhtämieltä. Marxilaisen työväenliik-keen historiasta on kuitenkinhyvin vaikea löytää tilannetta,jossa tällainen arvio kapitalismistaolisi johtanut boikottikehotuk-seen.

Kapitalismin nykyinen hyök-käys työväenluokkaa vastaan onseurausta siitä, että kapitalismillaei ole minkäänlaista vastavoimaa.Yhteiskuntakehitys etenee lähesesteettä kapitalistien haluamallatavalla ja ainoa, mikä sen kykenisikatkaisemaan on joukkoliike.

Olemme jo aiemminkin boi-kotista käymässämme keskus-telussa todenneet miten Lenin jabolshevikit pitivät boikottia, eisuinkaan taktiikan keinona, vaanerikoisen tilanteen taistelukei-nona, joka on kelvollinen vainvallankumouksellisen nousunoloissa, jossa joukot liikkuvat.

Näitä joukkoja meillä ei tänäänole. Boikotti ei ole keino luodajoukkoliikettä. EU- vaalien osaltaparempi keino on etsiä liittolaisiaja esittää selkeät EU- politiikanvastaiset tunnukset myös EU-vaalien kautta.

Myös kansalliset parla-mentit tukevat EU-suun-tausta

Samassa TKS:n pääkirjoituk-sessa kehotetaan kylläkin äänes-tämään eduskuntavaaleissa jakunnallisvaaleissa. On vähänristiriitaista se, että kansallinenparlamentti, joka on luovuttanutvaltansa EU:lle ja hyväksyy täy-dellisesti mm. TKS:n em. teeseis-sään toteaman imperialistisen EU-politiikan olisi hyväksyttävämpi,kuin sen luomus, EU ja EU:nparlamentti.

Tästä tuskin on kysymys, eikäse kelpaa boikotin perusteeksi.EU:n kaatamisessa ei ole kysymyspelkästään EU- organisaationkaatamisesta vaan EU:n talous-politiikan muuttamisesta ja demo-kratisoimisesta. Olennaisin vai-kuttamisen keino on hakea muu-toksen puolesta mahdollisimmanlaajaa liittoa. Marginaalistenpienten ryhmien boikottikehotuk-silla ei ole mitään vaikutusta.Kukaan ei niitä kuuntele. Vieläsuurempi hölmöys olisi kuvitella,että EU- vaalien matala äänestys-prosentti olisi seurausta tällai-sesta boikottikehotuksesta.

Kieltäytyminen vaaleista1996 ei ollut myöskään täy-sin perusteltua

TKS:n 6/04 takasivulla julkais-taan kuva vuoden 1996 EU- vaa-lien aikana tuottamastamme julis-teesta, jossa sanottiin “EU- vaa-lissa vaikutat oikein vain, jos jätät

äänestämättä”. Tähän liittyenesitetään kysymys: “Mikä onmuuttunut vuodesta 1996?”

Monikin asia on muuttunut.Silloin EU:n Vastaisen Kansan-rintaman linja seurasi tarkkaanKTP:n linjauksia. Vuoden 1996EU- vaalien alla KTP:ssa käytiinkiivas keskustelu boikotin vastus-tajien ja kannattajien välillä.Erinäisten vaiheiden jälkeenboikotin vastustajat myöntyivätenemmistön tahdosta tukemaanvaaliboikottia. Myös allekirjoit-tanut (vaikka vastustikin vaalienboikotointia) suunnitteli kyseisenpylväsjulisteen ja kirjoitti boi-kottia tukevia artikkeleita.

Silloin käydyssä keskustelussaesitettiin boikotin vastustajientaholta mm. arvio, että sen jälkeen,kun taistelu EU- jäsenyydentorjumiseksi on käyty loppuun jaSuomi on EU:n jäsen, tulee EU:nvastainen työ suunnata EU:ntalouspolitiikan murentamisenjoukkoliikettä kehittämällä. Esitet-tiin myös, että siinä vaiheessa, kunEU mahdollisesti kykenee vakiin-nuttamaan asemansa kapitalistienorganisaationa, on taistelukeinojamuutettava. Boikotin vastustajatmyöntyivät boikottiin sillä perus-teella, että EU- jäsenyyttä olikestänyt vasta reilu vuosi jataistelu rahaliitosta oli kesken.Tosiasia kuitenkin oli, että KTP:npäätöksestä huolimatta myöskahdeksan vuotta sitten boikotti-kehoitus oli väärä.

EU on kapitalismin ympä-ristö

Tänään voidaan sanoa, ettämuutoksia on tapahtunut. EU onkyennyt vakiinnuttamaan ase-mansa kapitalistien valtakoneis-tona. Kansalliset parlamentit ovatluovuttaneet valtaansa EU:n

elimille. Valtaosa EU- maidenasukkaista käyttää EU- passia jaEU- ajokorttia yms. Se, että aktii-viset vaaliboikotin kannattajateivät boikotoi esim. EU:n ajokort-tia tai passia osoittaa aivan konk-reettisesti miten boikotti voionnistua vain, kun sen takanaovat suuret joukot.

Kirjoituksessaan “Boikottiavastaan” (Leninin kootut, osa 13)Lenin totesi, että sellaisten tun-nusten kuin “vaaleihin osallis-tuminen alentaa mielialaa ja luo-vuttaa asemia viholliselle yms.”perusedellytyksenä oli vallan-kumouksellisen kansan hyökkäystaantumusta vastaan. Lenin ke-hotti boikotin kannattajia toista-maan noita samoja perusteluja, kunVenäjän ensimmäinen porvarillis-demokraattinen vallankumous olikärsinyt tappion ja totesi, että“ilman perusedellytyksen ehtojate huomaatte heti väärän soinnunkoko “musiikissanne”, perus-sävelen virheellisyyden”.

Leninin kanta boikottiin oli, ettäboikottia on työväenliikkeessäkäytetty ja sitä tullaan vastai-suudessakin käyttämään, muttasen edellytyksenä on oltavaerityinen tilanne, voimakas jouk-koliikkeen nousu hallitsevanluokan politiikkaa vastaan. Boi-kotti ei voi olla mikään patent-tiratkaisu, eli boikotoidaan siksikun ollaan ennenkin boikotoitu.

Boikotin kannattajien perus-telut ovat tänään aivan samojakuin olivat silloinkin melkeintarkalleen sata vuotta sitten. Neolivat oikeita, mutta siltikään niilläei voitu perustella vakuuttavastiboikottia. TKS:llä taitaa olla huonosävelkorva, jos ei huomaa tätä“perussävelen virheellisyyttä”.

Heikki Männikkö

Havaintoja Metalliliiton liittokokouksesta

Metalliliitto piti 19. liittokokouk-sensa Tampereella Tampere-talos-sa 16.-19.5. Kokoukseen oli maa-liskuussa Metallin liittokokous-vaaleissa valittu yht. 492 edus-tajaa, yhtenä heistä MarkkuNieminen Helsingistä. Markku ontyöpaikkansa luottamusmies.Hänet valittiin liittokokoukseenensikertalaisena osastostaanHelsingin Kone- ja Metallityö-

väenosasto 77:stäkokouksen edusta-jaksi 104:llä äänel-lään Metallin vaikut-tajien listoilta. Liit-tokokousvaaleissaehdokkaita asettivat10:n jäsenen valitsi-jayhdistykset. Me-tallin vaikuttajienlistoilta Liittoko-koukseen valittiin201 edustajaa.

Markku vastaililehtemme esittämiinkysymyksiin: Pää-tettiinkö kokouk-sessa mitään?:”Kyl-

lä päätettiin, mutta ei kuitenkaanmitään maailmaa mullistavaa.Jäsenistö sai puhua suunsa puh-taaksi, mutta päätökset tiedettiinkyllä jo etukäteen sen perusteella,miten voimasuhteet eri ryhmienkesken muodostuivat maaliskuunvaaleissa. Demarit jyräsivät jakokous kulki tarkasti heidänmääräämiensä nuottien mukaan.

Miltä kokous vaikutti?: ”Ko-kous jakaantui kymmenkuntaanvaliokuntaan, joista jokaisesta tuliiso kasa paperia luettavaksi.Yhteenlaskettuna paperia tulijotain kymmenen sentin pino.Eihän sellaiseen paperipinoonkukaan pysty perehtymään päi-vässä tai parissa. Tällä tavallaainakin syntyi vaikutelma anka-rasta työnteosta, joka kyllä olipitämässä kokemattomampia ko-kousedustajia nöyrinä. Tuppi-suisuudesta kokousta ei voinutsyyttää, koska puheenvuorojakäytettiin reilut 300. Oman pu-heenvuoroni edustajakokouk-sessa käytin kansainvälisiä asioi-ta käsitelevässä työryhmässä. "

Entä mitä tes-asioista sanot-tiin?:” Ei mitään radikaalia. Enti-sillä linjoilla jatketaan. Kanna-tetaan ”maltillisia palkankoro-tuksia”, solidaarista palkkapoli-tiikkaa ja vastustetaan ”Kiina-ilmiötä”. Kiina-ilmiön vastusta-misen päämenetelmäksi nousi ay-oikeuksien parantaminen Kii-nassa. Työläisille Kiinassa olisi

vaadittava ihmisoikeuksia jajärjestäytymis- sekä lakko-oi-keutta. Mutta kuten Markku osu-vasti ilmaisi; sitä samaahan meilläolisi vaadittava työläisille Suo-messakin!

Globalisaatioon kokouksenkanta oli, että on tiivistettävä ay-liikkeen kansainvälistä yhteis-työtä, mikä tietysti on aivanoikein. SDP:n harjoittama kokouk-sen ohjailu tuli selkeästi esiinsuhteessa vaatimukseen kansan-äänestyksestä EU:n perustus-laista. Liittoneuvoston voittanutesitys oli, että kansanäänestysEU:n perustuslaista on tarpeeton,”koska asiasta on käyty laajakansalaiskeskustelu!!!”

Kokouksessa ilmeni myös kriit-tisempiä äänenpainoja etenkinjoidenkin turkulaisten taholta.Puheenvuorossaan Markku pe-räsi laajempaa näkemystä nykyi-seen maailman ja Suomen tilan-teeseen todeten: ”Tänä päivänä,jolloin pääomia siirretään maastaja maanosasta toiseen yhdellänapin painalluksella ja yrityksiä ja

Markku Nieminen

työpaikkoja sinne, mistä milloin-kin kuvitellaan halvinta työvoi-maa löytyvän, meidän on syytämuistaa eräs vanha neuvo. Kun”Parta-Kalle” 1800-luvulla huo-masi, että kaikki maailman porvaritolivat liitossa keskenään, hänvastavetona kehotti kaikkienmaiden työläisiä yhtymään, jottahe paremmin pystyisivät puolus-tamaan oikeuksiaan. Vaikka tämämielestäni viisas neuvo annettiin150 vuotta sitten, on se juuri nytajankohtaisempi kuin koskaan!

Hyvät toverit! Ihmisoikeudeteivät valitettavasti siirry maastatoiseen niiden pääomien mukana.Siksi myös Metallityöväen Liitonon entisestään, käytettävissäolevin keinoin, tiivistettävä yh-teistyötä kaikkien maiden metal-lityöläisten kanssa!!! Kaikillakansoilla tulee olla oikeus itsepäättää omista asioistaan.”

Toimitus

Äänestämättä jättämien EU-parlamenttivaaleissa saattaa pienentäääänestysprosenttia, mutta protestiksi se ei riitä. Leninin mukaantyöväenliike on käyttänyt boikottia ja tulee jatkossakin käyttämään,mutta boikotti on hyödytön ilman voimakasta yhteiskunnalliseenmuutokseen tähtäävää joukkoliikettä. Sellaista meillä ei ole nytnäköpiirissä.

Sivu 8 Nro 3/04Kansanääni

Emme marssi Vappuna tavan vuoksi!

EU:n parlamentti on perus-tettu synnyttämään mielikuvaademokratiasta järjestelmässä,jossa komissio laatii määräyksiä,joita kaikkien on noudatettava jajoihin voi vaikuttaa lobbaamallaisolla rahalla. Tällaiseen lob-baukseen sisältyy eriasteistakorruptiota ja EU-järjestelmä onmyös täynnä väärinkäytöksiä. 10vuotta sitten meille luvattiinhyvää työllisyyttä ja alhaisiahintoja ja paljon muuta hyvää kunvain liitymme Euroopan Unioniin.Lupaukset EU-jäsenyyden eduis-ta eivät ole toteutuneet.

Suurtyöttömyys on jatkunut.Työpaikkoja on edelleen 200 000vähemmän kuin ennen lamaa jateollisuuden työpaikat vähenevät.Suomalaiset yritykset ovat lisänneettyöpaikkoja ulkomailla 330.000:een,kun ne ovat Suomessa vähentyneet.Pätkätyöt ovat arkipäivää. Korkea-suhdanteen vuosia ei ole käytettytäystyöllisyyden aikaansaamiseen.Maatalouden työpaikkojen kohdallapahimmat uhkakuvat ovat toteu-tumassa. Niistä ja tiloista on hävinnytEU-kaudella jo puolet ja alamäkijatkuu. Palkkojen osuus kansatulostaon painettu alemmas kuin vuosi-kymmeniin.

Kasvaneita voittoja ei ole inves-toitu Suomeen, vaikka meille luvat-tiin, että kun tulee euro, 80 miljardiaentistä markkaa odottaa rajan takanaja investoidaan Suomeen. Julkistenmenojen leikkaukset on kohdistettuterveys- ja sosiaalipalveluihin, kou-lutukseen ja kirjastoihin. Lapsilisiä jaopintotukia on leikattu. Eläkkeitä onpienennetty poistamalla kansan-eläkkeiden perusosa, heikentämälläindeksisuojaa, supistamalla työeläk-keiden karttumista ja rajoittamallaeläkkeellepääsyä ilman, että vas-taavasti turvattaisiin työtä.

Suomen täysivaltaisuudestaon luovuttu ja itsenäisyys pitkältimenetetty. Tämä aiotaan sinetöidä

EU:n perustuslailla. Väitetään, ettänäin on pakko tehdä. Siitä on saatavakansanäänestys. EU-jäsenyys vietiinläpi vastoin perustuslakia, jonkamukaan Suomi on täysivaltainen jaitsenäinen maa. Myöskään perus-tuslain säädöksiä perustuslain muut-tamisessa ei ole noudatettu, sillä asiatolisi pitänyt käsitellä toistamiseeneduskuntavaalien jälkeen, koska eiollut kiireelliseksi julistamisenedellyttämää määräenemmistöä.Markasta luopumista ei eduskuntaole päättänyt.

Laittomuus ratkaisua tehtä-essä on monille peruste jättäääänestämättä. Siitä kuitenkin seuraisi,että katteettomia EU-lupauksiasaaneet saisivat kaikki äänet ja sevahvistaisi poliittista suuntausta,joka on kansan etujen vastainen.Vaikka se tuntuu vaikealta ja jopaylivoimaiselta, syrjään vetäytyminenkuitenkin huonontaa asioiden tilaa.Erityisen huono asia on, kun äänestä-mättömyys yleistyy muissakinvaaleissa, kun EU-vaalissa äänestä-mättömyyttä on alettu käyttää.

Äänestäminen ja äänestä-mättömyys on jokaisen henkilö-kohtainen valinta. Haluamme kuiten-kin asettamalla ehdokkaat EU-vaaliintarjota äänestämättömyydelle vaihto-ehdon. Ei vaalidemokratiakaan oleaidointa demokratiaa. Tarvitaanpaljon enemmän, mutta vaalit ovatkuitenkin yksi välttämätön osa kan-sanvaltaa. Ilman sitä ei ole kansan-valtaa, mutta se ei yksin riitä.Vaalidemokratia on työväenliikkeenaikaansaannosta, eikä sitä ole siksi-kään syytä hylätä. Esimerkiksiäänestämättömyyden ymmärtääpettymyksen takia, mutta silläjätetään valtakirja muille. Kun petty-nyt kansa jättää äänestämättä, onseurauksena, että politiikka liukuuentistä enemmän kansan vastaiseksi.

Vaalidemokratiassa tuleejoukko erityisiä kysymyksiä,kuten EU:n parlamenttivaalit. Voi-daan painavasti perustella, että EU-jäsenyys ei ole laillinen eikä sitä ole

Helsingissä saatiin aikaiseksi perinteinen työväen vappumarssi, johon saatiin koottua lähes kaikki työväenliikkeeseen kuuluvat puolueet jaryhmät, jossa kaikki saivat olla mukana omilla tunnuksillaan ja vaatimuksillaan. Marssiin osallistui lähemmäs 2000 marssijaa.

Miksi eräillä on kiireNatoon?

Timo Kangasmaa puhumassa,mutta ei Hermannin kerhollavaan Vappuaamuna EläintarhanKansallisella punaisten muisto-merkillä.

Pekka Tiainen puhui Tokoinrannassa Helsingissä pidetyssä Vappujuhlassa mm. EU-vaalien merkityksestä: "Ystävät,toverit, nuoret, opiskelijat, eläkeläiset, naiset ja miehet, työssäkäyvät ja työttömät, pienyrittäjät. Toimikaa ystävätkansanliikkeissä, toimikaa yhdessä ja yhteistyössä oikeaksi kokemienne asioiden puolesta! Alhaiset äänestysprosentitvaaleissa kertovat siitä, että kansalaiset ovat jo niin syrjäytyneitä ja syrjäytettyjä tai että valittavia elimiä ei pidetämerkittävinä tai hyväksyttävinä."

hyväksytty perustuslain edellyt-tämällä tavalla. Samoin voidaanperustella, että EU:n parlament-tivaalit ovat demokratian kulissit,jotka peittävät taakseen ylikan-sallisten yhtiöiden todelliset tavoit-teet. Voidaan myös perustellustikritisoida Euroopan Unionia kansain-välisyyden vastaiseksi hankkeeksi,koska se ei rakennu kansojen jatyötätekevien maailman laajuisellesolidaarisuudelle, vaan on blokki,joka taistelee serkkunsa, Yhdysval-tojen kanssa maailman jaosta ja ontältä kannalta myös imperialistinen.Voidaan siis hyvin perustella äänes-tämättä jättämistä EU-vaaleissa.

Mutta silloin annetaan valta-kirja niille, jotka ovat vastuussa tästäkehityksestä. Onhan myös niin, ettädemokratian kulissia kannattaakäyttää kriittisten asioiden esiintuo-miseen. Jos sitä ei tee, sitä on yksikanava vähemmän selvittää kriittisiänäkemyksiä. Usein muissakin asiois-sa on toteutunut laittomuus. Jätäm-mekö siksi äänestämättä EU-vaaleissaja annammeko äänestämättömyydellävaltakirjan huonolle politiikalle?Tältä kannalta EU-vaalit eivät ole senkummempi kuin muutkaan vaalit.Äänestyslipun pudottaminen eitarkoita hyväksyntää, vaan sillävoidaan esittää vaihtoehtoinen näke-mys. 1930-luvulla suorastaan yritet-tiin estää työläisiä äänestämästä. Eiollut mitään ajatusta jättää vapaa-ehtoisesti äänestämättä.

Mutta en halua sanoa muille,pitääkö äänestää tai ei. Ratkaiskoonjokainen asian omassa mielessään.Edustan sitä kantaa, että on kuitenkinEU-vaaleissa oltava vaihtoehto niitävarten, jotka haluavat protestoida jaesittää vastalauseen tai vaihto-ehtoisen näkemyksensä ja kanna-tuksensa muutokselle äänestämällä.Siksi olemme asettaneet ehdokkaitaja olen osaltani ehdokkaana.

Mutta työväenliike olisi kypsy-mätön, jos ajautuisi ristiriitoihintällaisen kysymyksen suhteen. Kun

rakennetaan yhteistyötä, on tarpeenhyväksyä se, että on myös erilaisiamielipiteitä, kun suuret tavoitteet jalinjat ovat saman suuntaisia. Ei meilläole valtaa pakottaa muita olemaankanssamme samaan mieltä eikä se oletarpeen eikä oikein jossain tällaisessakysymyksessä, vaan on tärkeämpääsäilyttää näistä asioista asiallinenkeskustelu ja säilyttää asioidenpunainen lanka, joka on työväen jademokraattisen yhteisrintamanrakentaminen muutoksen puolesta.

On tärkeä nähdä, että erilaisuustässä yhteistoiminnassa on rikkaus.On tärkeää suuntautua tuleviinkoitoksiin yhteisrintamaa rakentaenja vahvistaen. Näitä koitoksia ovatsyksyn kunnallisvaalit, joissa parastulos Helsingin huonon politiikankääntämiseksi olisi, kun kykenisimmekokoamaan mahdollisimman laajatyhteislistat, joista mahdollisimmanmonet tahot ovat mukana ajamassameidän asukkaiden yhteisiä demok-raattisia tavoitteita.

Kysyin aluksi, olemmeko täälläviettämässä Vappua vain tapa-kulttuurin vuoksi. Emme. Olemmemuuttamassa maailmaa. Haluammeyhdessä tehdä työtä työn, toimeen-tulon, rauhan ja kansanvallan puo-lesta ympäristötuhon estämiseksiparemman tulevaisuuden puolestasolidaarisuuden, ystävyydenpohjalle rakentaen.

Kansan äänen julkaisujärjes-töjen Vappujuhlassa Hermanninkerholla Helsingissä puhui SFT:npuheenjohtaja Tino Kangasmaa:

Olemme taas kerran täällä yhdessäviettämässä työväenluokan kansain-välistä taistelu- ja mielenosoitus-päivää eli Vappua. Tämä meidäntilaisuutemme täällä Hermanninkerholla on yksi pieni tilaisuus niidenmonien työväenliikkeen tilaisuuksienjoukossa joita tänään 1.toukokuutavietetään eri puolilla maatamme jamaailmaa. Jokaisessa vapunpäiväntilaisuudessa on erilaisia tavoitteitaeri maissa, mutta kaikissa työväen-liikkeen Vapun tilaisuuksissa tänäpäivänä on yhteisenä asiana huolimaailman rauhan säilymisestä. Ehkäse on tällä hetkellä monenkin työ-väenliikkeen vapputilaisuuden pää-aihe eri puolilla maapalloa.

Niinpä minäkin haluan kiin-nittää huomiotanne muutamiinasioihin. Tuossa menneillä viikoillamaassamme tehtiin EVA:n johtajanRisto Penttilän taholta raju hyök-käys tasavallan presidentti TarjaHalosta kohtaan. Tuo ryöpytys olierittäin kovasanainen. Harvoinkukaan esittää julkisesti ajatusta, ettäpresidentin tulisi erota virastaan.Tulkoon selvyydeksi sanottua, ettäen minäkään ole kaikesta yhtä mieltäTarja Halosen kanssa, mutta hän nytvain sattuu olemaan maamme presi-dentti eikä ole toistaiseksi tehnytsellaisia virheitä, että olisi syytävaatia päitä vadille. Miksi sittenEVA:n johtajan kannanotto on mie-lenkiintoinen? Minun mielestäni tuokannanotto aiheuttaa väistämät-tömästi muutaman kysymyksen,kysymyksiä siitä missä mennään jamiksi sekä mitä varten EVA:n johtajaesiintyy näin räikeästi.

Ensinäkin on kysyttävä, miksinäin raju hyökkäys tasavallan istuvaapresidenttiä vastaan? Siksikö, ettähän ei ole riittävän sotainen?, etteiTarja Halonen olekaan todennäköi-sesti presidentti, jonka johdollamarssitaan portit auki kädet ylhäälläNaton syliin? Vai piileekö ongelmasiinä, ettei nykyinen hallitus toimiriittävän tehokkaasti pääoman palve-lijana alentamalla pääomaverotusta jakurjistamalla kansalaisia?

Monta kysymystä nouseevarmasti vielä esille asioita pohtiessa.Noihin edellä esitettyihin kysy-myksiin ei liene yhtä ja yksiselitteistävastausta. Se, mikä nyt ainakin tuostaEVAn johtajan kirjoituksesta ja sensaamasta vastaanotosta on päätel-tävissä, on se, että meillä Suomessaon kirjoituksen julkaisupäivästä

Sivu 9Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

EU-jäsenyys toi kovantalouspolitiikan

EU:n Vastaisen Kansanrin-taman puheenjohtaja HeikkiMännikkö puhui HelsingissäHermannin kerhon vappujuh-lassa: EU sai viime yönä 10 uuttajäsenmaata. Ikävää oli, että hallit-seville piireille ei tuottanut vähää-kään vaikeuksia saada kansan-äänestyksissä hyväksyntä mai-densa EU- jäsenyydelle.

On hyvä kerrata mitä 10 vuodenEU- jäsenyys on tuonut Suomelle.Valmistautuminen EU:n jäse-nyyteen aloitettiin jo varhain, kunmaamme eliitti oli kansan seläntakana päättäny jäsenyydestä.Kalevi Sorsan hallitus aloitti 80-luvun puolivälissä rahamark-kinoiden- ja pääoman liikkeidenvapauttaminen sekä verokeven-nykset rikkaille.

Vuodesta 1985 pääomien vientialkoikin kohota jyrkästi. HarriHolkerin hallitus toteutti ns.säädellyn rakennemuutoksen, jakymmeniä tuhansia yrityksiäjoutui panemaan lapun luukulle.Tämän jälkeen Esko Aho tekimuutakin, kuin vastoin kannat-tajiensa tahtoa jätti EU- jäsenha-kemuksen. Aloitettiin politiikka,jonka tuloksena sosiaali- ja perus-turvaan tehtiin kymmenien miljar-dien markkojen leikkaukset. Tätäjatkoivat edelleen Lipposen -Niinistön hallitukset uusimallaAhon- Viinasen tekemät leikkau-kset ja tekemällä uusia leikkauksia.Tällä suoneniskulla siirrettiinkansalta pääomapiirien taskuunnoin 50 miljardia markkaa mikävastaa noin 7 % maamme kansan-tulosta. Tällä hetkellä toteutetaankilpailukyvyn parantamisen ni-missä 10 miljardin euron veron-kevennysohjelma, joka on suor-aan pois kansan sosiaali- ja perus-turvasta.

Meidän ja tulokasmaidenelintaso laskee

Mitä sitten tulee ajatella näidentulokasmaiden suhteen, jotkaviime yönä astuivat “tähän suu-reen EU-maiden perheeseen”?Näissä maissa palkat ovat noin 5kertaa perinteisiä EU- maitapienemmät ja työttömyys varsin-kin näiden maiden maaseudullakohoaa 50-60 %:ttiin. Näin onesim: Eestin, Slovakian tai Unka-rin kohdalla. Näissä maissa EU-

kuntoon laittaminen on aiheut-tanut samanlaista tuhoa mitä seaiheutti meillä Suomessa. Ulko-maisen pääoman houkuttele-miseksi on suoritettu erilaisialeikkauksia.

Nyt yritykset meiltä ja muistaperinteisistä EU-maissa siirtävättuotantoaan EU:n tulokasmaihin.Elintaso tulokasmaissa ei kuiten-kaan parane nopeasti niihin virtaa-van pääoman vuoksi. Kilpailu-kyvyn parantamiseksi näissäkinmaissa vaaditaan yhä uusia leik-kauksia. Näyttää siltä, että entis-ten EU-maiden elintaso alenee jalähenee nopeammin näiden tulo-kasmaiden elintasoa, koska meil-läkin ajetaan edelleen kilpai-lukyvyn säilyttämiseksi leikkauk-sia palkkoihin sekä perus- jasosiaaliturvaan. Ja kaiken hyödynkorjaa kapitalisti.

Sosialidemokratianhistoriallinen petos

Nykyistä tilannetta tulee ver-rata ensimmäistä maailmansotaaedeltäneeseen aikaan. Silloinsosialidemokraattiset puolueetsopivat, että sodan syttyessäimperialististen valtojen välilletyöläiset kieltäytyvät tappamastatoisiaan ja yrittävät muuttaasodan omissa maissaan imperia-lististen hallitustensa vastaiseksivapaussodaksi. Mutta enemmistötoisen internationaalin sosiali-demokraateista petti tämän sopi-muksen ja kehottivat työläisiätaistelemaan omien porvariensapuolesta. Petostaan he perus-telivat sillä, että oman porvaristonvoitto sodassa hyödyttää näidenmaiden työväenluokkaa.

Eikö nykyinen tilanne itseääntyöväenpuolueiksi nimittäviltäpuolueilta olekin samanlainenpetos työläisiä kohtaan? Eri mai-den työläiset ohjataan kilpai-lemaan siitä kuka eniten kilpailu-kyvyn nimissä kiristää vyötään jaalentaa palkkojaan. Palkansaajathäviävät ja kapitalisti voittaa.

Ei vaalien boikottiaNykyinen kova talouspolitiikka

on juuri EU- politiikkaa. Sentoteuttaminen vaatii raameikseenEU:n. Tämä on hyvin tärkeä asia,koska monet ymmärtävät EU:nhyvin pinnallisesti. Kun kamppai-lemme EU:ta vastaan niin tosi-asiassa taistelemme sen kansan-vastaista talouspolitiikkaa vas-taan.

Meitä on monissa yhteyksissäarvosteltu siitä, että osallistumallaEU:n parlamentin vaaleihin, mesamalla hyväksymme EU-organi-saation ja annamme sille legiti-miteetin. Tämä asia meidän tuleeselvittää itsellemme hyvin tark-kaan. Kumota EU on sama asiakuin kumota nykyinen yhteis-

kunta- ja talouspolitiikka. Se olisivallankumous, koska siinä ote-taan suurkapitalisteilta valta pois.Tämä työmaa vaatii onnistuak-seen suuren voiman ja - kansan-liikkeen, jollaista kovasta työs-tämme huolimatta meillä ei ole.Myöskään EU- vaalien boiko-tointi ei lisää tällaista liikettä.Boikottikehotus ei saavuta ketäänjohtaakseen aktiiviseen toimin-taan. Väite siitä, että matalaäänestysprosentti EU:n parla-menttivaaleissa olisi osoitus EU:npolitiikkaa vastaan suuntautu-vasta kansanliikkeestä on pelkäs-tään kuviteltua, fiktiivistä liikettä.Mitään sellaista liikettä ei olenäkyvissä.

Alhaisessa äänestysprosen-tissa EU:n parlamenttivaalissa onennemminkin kyse poliittisestapassiivisuudesta ja siitä, että EU-asioita ei kriittisyydestä huoli-matta tunneta. Ennemminkin tulisinähdä äänestäminen EU- vaalissaensimmäiseksi vaiheeksi proses-sissa, jossa kiinnostutaan EU-asioista ja edetään tietoiseenkielteiseen EU- asenteeseen.

Marxilaisen työväenliikkeenpiirissä on ajat sitten todettu, ettäboikotti on erikoisen tilanteentaistelukeino, joka on käyttö-kelpoinen vain silloin kun sentakana on vahva joukkoliike, jollaon voimaa ohittaa suurpääomanvaltakoneisto. Kompromissitpitkäaikaisen päämäärän saavut-tamiseksi ovat hyväksyttäviä javälttämättömiä kunhan pidetäänmielessä nämä tärkeät pitkäai-kaiset tavoitteet eli tässä tapauk-sessa EU- politiikan kaataminenja ensi vaiheessa vallan ottaminenpois suurpääomalta.

Pitkä marssi on kuljettavaKansan äänen julkaisijajärjestöt

ovat esittäneet tavoitteenaanyhteisrintaman kokoamista ny-kyistä talouspolitiikkaa vastaan.Emme myöskään ole sulkeneetpois mahdollisuutta perustaa uusilaaja työväenluokkaa edustavaliike tai puolue, joka sanoutuu irtinykyisestä EU-politiikasta jasuuntautuu todelliseen muutok-seen. Tällainen puolue tai liike onkaikissa olosuhteissa vallanku-mouksellinen, koska EU:ta eivoida vastustaa muutoin kuinesittämällä tavoitteeksi porvaril-lisen yhteiskunnan demokra-tisointia ja vallan ottamista poisylikansalliselta pääomalta uudel-leen kansan haltuun. Tämäkin onkuitenkin tie, joka pakostakinjohtaa kansat sosialistiselle kehi-tysuralle. Jokainen meistä ymmär-tää, että nykyisissä olosuhteissase on pitkä ja vaikea marssi, mikämeillä on edessämme, mutta se tieon kuljettava.

Heikki Männikkö

Heikki Männikkö

Toukokuun 9. onVoiton päivä

Helsingin Kivikossa 9. toukokuuta neuvostosotilaiden muisto-merkillä puhui Kai Kontturi.

Kai Kontturi:" Tänä vuonnatuli kuluneeksi 59 vuotta ensim-mäisestä voitonpäivästä. Jälleenkerran, tämän vuoden voiton-päivänä, olemme kokoontuneetkunnioittamaan fasismin kukista-nutta neuvostoarmeijaa; olemmekokoontuneet kunnioittamaanniiden seitsemän miljoonan neu-vostosotilaan muistoa, jotkasodassa fasismia vastaan menet-tivät henkensä; olemme kokoon-tuneet kunnioittamaan niidenkolmentoista miljoonan lapsen,naisen ja vanhuksen muistoa,jotka natsi-Saksan hyökkäyksenseurauksena menettivät henkensäsekä koko neuvostokansaa, jonkasuunnattomien ponnistelujenansiosta Hitler, Natsi-Saksa liit-tolaisineen lyötiin ja fasismihävitettiin Euroopasta.

Tavoitteidensa saavuttamiseksinatsi-Saksan armeijan 295 divisi-oonasta 250 parasta divisioonaaja lisäksi vielä sen liittolaisten

armeijat, Suomi mukaan lukien,määrättiin hyökkäämään Neuvos-toliittoon.

Natsi-Saksan hyökkäysvoimaei kuitenkaan riittänyt. Sen armei-jat pysäytettiin. Alkoi neuvosto-armeijan eteneminen. Neuvos-toarmeija löi fasismin kaikkialla jasamalla se lopetti Auschwzitsistaalkaen juutalaisten ja kommu-nistien tuhoamis- ja keskitysleirit.Neuvostoliitto oli saavuttanutlopullisen voiton fasismista tou-kokuun yhdeksäntenä päivänä.Aiemmin tätä päivää nimitettiinyleisesti voiton päiväksi. Nyt –neuvostoarmeijan ja koko neu-vostokansan saavutusten vähät-telemiseksi – sitä nimitetäänsuorastaan häpeällisesti historiaavääristäen Eurooppa-päiväksi.

Neuvostokansan ja neuvosto-armeijan uhrausten muisto elää!

Olemme muuttamassa maailmaa!

lähtien olemassa julkisesti kaksisuuntausta pääomapiireissä. Toinenniistä suuntauksista on ääritaan-tumuksellinen suuntaus, joka onpäättänyt astua esiin ja marssittaamaamme sotilaalliselle alttarilleuhrattavaksi. Siis aivan kuten viimesotien alla tapahtui.

Miten EVA:n johtaja pyrkiipäämääräänsä? Meillä kaikilla onvielä tuoreessa muistissa se näytelmä,joka maassamme käytiin AnneliJäätteenmäen pääministerin palliltasyrjäyttämiseksi. Tuo näytelmähänpäättyi siihen, että Jäätteenmäkitodettiin syyttömäksi. Siis kuka jamiksi pyöritti myllyä Anneli Jäät-teenmäen syrjäyttämiseksi? Mieles-täni tuota tapaa, jolla maassammeviime vuoden alkupuoliskolla vaih-dettiin pääministeri, voidaan johyvällä syyllä nimittää vallan-kaappaukseksi, ennen kaikkea mediavallankaappaukseksi. Entä nyt?

Ollaanko Tarja Halosta aja-massa presidentin pallilta sa-manlaisin keinoin? Huomasittekomuuten joitain päiviä EVA:n johtajanjutun jälkeen jossain iltapäivälehdenlööpissä hehkutuksen: Presidentilläkuulolaite, josta ei ole kerrottupresidentin terveydentilasta anne-tussa lausunnossa. Alkaako jälleensamanlainen myllytys kuin Anneli

Jäätteenmäen suistamisessa poispääministerin tehtävistä? Jos EVAnjohtaja syyttää Tarja Halosta esteeksisotilaallisiin liittoutumiin menossa,niin se tarkoittaa, että jotkut EVAstahaluaisivat marssia suoraan sotilas-liittojen syliin. Niin se on tulkittava.Miksi joku osa pääomapiireistä haluaasotkea maamme asiat jälleen kerran?Eikö heidän keskuudessa opitamitään historiasta?

Minun mielestäni ainoaksimahdollisuudeksi jää EVA:lletodistaa, ettei maamme Elinkei-noelämän Valtuuskunta seiso heidänjohtajansa sanojen takana ja vaihtaamiestä remmissä, vaihtaa remmiinsellainen mies, joka tunnetaan ajatus-maailmaltaan henkilöksi. joka mie-luummin käy kansainvälistä kauppaarauhanolojen vallitessa ja myynti-artikkeleina on muuta kuin tykkejä japanoksia.

Hyvät toverit ja ystävät! Juhli-kaamme täällä Hermannin kerhollatänään toverillisessa hengessä, hen-gessä jossa aistimme, että olemme osasitä suurta toveri ja ystävä piiriä, jokatänään kokoontuu eripuolilla maail-maa työväenluokan kansainvälisentaistelu- ja juhlapäivän merkeissäansaittuun juhlahetkeen.

Sivu 10 Nro 3/04Kansanääni

Tavoitteena asukkaiden Helsinki

Tämän aukeaman laatinut Pek-ka Tiainen on ehdokkaana syk-syn kunnallisvaaleissa "Asuk-kaiden Helsinki"-listalla.

Makasiinit tulee suo-jella

Lähdemme liikkeelle VR:n maka-siineilta. Viime kunnallisvaalien allakysyttiin valtuustoehdokkailtakantaa makasiininen suojeluun.Enemmistö kantansa ilmoittaneistavaltuustoon valituista oli suojelunkannalla. Silti valtuusto päätti purkaamakasiinit rippeitä lukuunottamatta.Syy tähän oli, että ne, jotka eivätolleet ilmoittaneet kantaansa, aset-tuivat purkamisen kannalle. Tällaisetsammutetuin lyhdyin toimivat pääsi-vät harhauttamaan äänestäjiä. Onoltava tarkka, ettei äänestetä sellaisiahenkilöitä, jotka eivät kerro kan-taansa.

Makasiinit on vielä suojeltavissa.Se vaatii vain valtuustolta uuttapäätöstä. Se onnistuu, kun valitaanuusi valtuusto, joka on suojelunkannalla. Makasiinien purkaminenolisi kulttuuriskandaali ja isku kansa-laisyhteiskuntaa ja kansalaisia vas-taan.

Makasiinit ovat osa Suomen teolli-suuden ja Helsingin vielä hävittämä-töntä historiaa. Paikalla olivat ennentsaarin ratsastustallit. On vieläselvittämättä, miten niiden rakenteitaja materiaaleja on käytetty makasiininrakentamisessa. Helsinki on päätök-sillään purkanut 200 arvorakennustaeli hävittänyt rakennuksia kym-menen kertaa enemmän kuin niitätuhoutui talven 1944 pommituksissa,jolloin tuhoutui 20 rakennusta enim-mäkseen puutaloja.

Taistelu makasiinien puolesta ontaistelua Helsingin kulttuurihistorianhävittämistä vastaan. Kansalaiset

ovat ottaneet makasiinit omakseen.Kirpputorit, kansalaistapahtumatosoittavat, että makasiinit ovat osameidän Helsinkiä eikä meidän Helsin-kiä saa hävittää.

Vastapäätä on eduskuntatalo,vaalidemokratian tyyssija. Maka-siinien kansalaistoiminta edustaasuoraa kansalaistoimintaa, jota ilmanvaalidemokratiakaan ei toimi. Siksimakasiinit edustavat kansalais-yhteiskuntaa. Ne jotka eivät halua,että kansalaiset ovat mukana vaikut-tamassa asioihin, haluavat hävittäämakasiinit. Makasiinien hävittämistäperustellaan niiden huonolla kun-nolla, joka on kuitenkin seuraustasiitä, että niitä ei ole haluttu kun-nostaa, vaikka voitaisiinkin.

Haastamme kaikki ideointiin ma-kasiiniympäristön kehittämisestälähtökohtana suojelu. Eräs mielen-kiintoinen ehdotus on, että katetaanmakasiinien välinen alue katoksella jatoteutetaan siihen laaja näyttely- jayleisötila. Se voitaisiin kehittääkonserttitilaksi korvaamaan erillisenmusiikkitalon rakentaminen. Maka-siinien tilat olisivat kansalais- jatapahtumakäytössä. Makasiinienedustalle voitaisiin perustaa ateenal-ainen tori, jossa on puhujalava, jossakuka tahansa voi kertoa mielipiteensäkoska tahansa päiväsaikaan. Kansa-laiset voisivat järjestää siinä kansa-laiskeskusteluja tärkeäksi koke-mistaan asioista.

Gynderisopimuksistaasukkaiden ehdoilla ta-pahtuvaan kehittämiseen

Yksi grynderisopimuksin raken-nettu lähiö on Myllypuro. Kävi vainniin, että taloja rakennettiin Ala-kiventien ympäristössä entisenkaatopaikan päälle. Talot puretaan ja

Musiikkitalolle vaihtoehtojaMakasiinien alue on musiikkitalolle huono. Mannerheimintien

liikenteen aiheuttama maan tärinä ovat haittana salissa esitettävällekonserttimusiikille. Haitta on suurin juuri tässä. Miksi ylimalkaan pitääahtaa kaikki mahdollinen yhteen paikkaan. Olisi tutkittavat vaihtoehdot,kuten ajatus varata musiikkitalolle tilat Pasilan konepajan rakennuksiinSörkkään tai sitten Arabian rannan suunnalle sopivaan paikkaan. Eliittiväittää, että nämä paikat ovat kaukana. Miten niin kaukana?Vanhankaupungin lahdella on Helsingin syntypaikka ja siellä vaalitaanHelsingin historiaa. Tämän historiallisen sydämen ympärille voidaanhyvin kehittää kaupungin kulttuurinen sydän ja keskus. Ei missäänsuuremmassa kaupungissa kaupallisen, kulttuurisen ja hallintoonliittyvän keskuksen tarvitse olla samassa paikassa. Taideteollisenkorkeakoulun tiloja on valmiiksi Arabian rannassa ja tämä suunta tuleeentistä keskeisemmäksi Arabian rannan rakentamisen, Viikin kehittämisenja Sörkän-Sompasaaren-Kalasataman seudun rakentamisen seurauksena.Se osa musiikkiväkeä, joka on ajanut musiikkitaloa makasiinien paikalle,on tehnyt virheen asettaessaan musiikin ja kaupungin kulttuurihistoriansuojelun vastakkain. Tämä virhe tulisi korjata.

Telakan työpaikat tulee turvata- jo riittää työttömyys

Hietalahden telakan väki on ollut pakkolomalla. Kaupungin tuleekäynnistää selvitykset yhdessä valtiovallan kanssa telakkateollisuudentulevaisuudesta työpaikkojen turvaamiseksi. Ilkka Suomisen ollessakauppa- ja teollisuusministerinä hän hyväksyi Wärtsilän telakan ajamisentarpeettomasti konkurssiin. Se oli täysin tarpeetonta ja johti telakan jalaivanrakennusosaamisen ajautumiseen Kvärnerin haltuun. Se oliesisoittoa sille, että suurin osa Suomen yritystoimintaa on annettuulkomaisiin käsiin. Virheitä on vaikea korjata, mutta valtiovallan jakaupungin yhteisin toimin työpaikkojen tulevaisuus on turvattava. Suomion saatava ahdingosta nousuun. Työttömyyden voittaminen tulee ottaaniin vakavasti, että Helsinkiin saadaan täystyöllisyys.

Rahamaailman sopimuksetKuka rakentaa telakkaa vastapäätä olevan Jätkäsaaren. YIT sai raken-

taakseen Kulosaaren sillan Helsingin puoleisessa päässä olevan Kalasa-taman ja Pasilan konepajan ympäristön alueen. Samaan kokonaisuuteenliittyy myös Sompasaaren rakentaminen. Ei ole vaikea arvata, että jokumuu grynderi pääsee käsiksi Jätkäsaareen. Pääkaupungin sairaus ovataina olleet grynderisopimukset. Rakennusoikeudet ja rakennusalueet onjaettu gryndereiden ja niiden takana olevien rahoittajapankkien kesken.Poliittisilla päättäjäryhmillä ovat olleet sidonnaisuutensa gryndereihin japankkeihin ja ne ovat päätöksenteossa ja salaisissa neuvotteluissaedustaneet omia taustaryhmiään. Samanlaisella sulle mulle –periaatteellaon pantu pystyyn myös Helsingin, Vantaan ja Espoon lähiötä. Erigryndereillä on ollut rakennusoikeus eri lähiöihin. Rakennusneliöt onjaettu gryndereiden välillä poliittisin sopimuksin.

Kampin ja Töölönlahden kaavaa-alueella Finnlines-varustamo sai tilatpääkonttorilleen. Tällä saatiin vientiyhtiöitä edustava varustamo luopu-maan Porkkalan satamasta Vuosaaren sataman hyväksi. Asiaan liittyyvain ongelma. Finnlinesin pääkonttori tuli Helsingin kaupungin rakennusoi-keuskiintiön päälle. Nimittäin valtio ja Helsinki olivat jakaneet raken-nusoikeudet keskenään ja jos kaupunki kaavoittaa itselleen enemmän,sille jää hyvitysvelvollisuus valtiolle. Pääkonttorin osalta kaupungilletuli näin hyvitysvelvollisuus samoin kuin lupauksesta lisäraken-nusoikeudesta Sanoma Oy:lle. Kaupungille tuli korvausvelvollisuus rahanatai rakennusoikeutena. Näyttää siltä, että se korvataan rakennusoikeudellavaltiovallalle Keski-Pasilasta. Kaikkea meille ei ole kerrottu, mutta näinkuntalaisten selän takana suuri raha ja poliittiset tahot tekevät sopi-muksiaan.

Yksi seuraus niistä on suunnitelma makasiinien hävittämisestä, koskase ei mahdu alueelle. Tällaiset asiat ja mitä on sovittu ja keskusteltu, tuleesopia avoimesti kuntalaisille ja kuntalaisten tulee voida ottaa kantaa näihinkeskeisimpiin kysymyksiin.

osa on purettu jo. Asukkaat joutuivatpitkään taistelemaan oikeudestaansaada vastaavat asunnot tilalle.Alihintaiset korvaukset eivät olisitätä mahdollistaneet. Osa asukkaistaantoi periksi ja hävisi. Viimeiset sissitveivät taistelun loppuun asti ja saivatoikeudenmukaisemmat korvaukset,vaikka menettivät hekin.

Toisenlainen esimerkki gryn-dereiden rakentamasta lähiöstä onhyväksi mainostettu Pukinmäki, jostavuokratalojen kohdalla paljastuihuono elementtisaumaus. Talojenkaikki pintamateriaalit jouduttiinottamaan alas, saumaukset tekemäänuudelleen, samoin päällystykset.Todella kalliit remontit tulevatasukkaiden maksettaviksi.

Gryndereiden halu rakentaa kaikkipaikat pakottaa asukkaat olemaanjatkuvasti varpaillaan viheralueidenpuolustamiseksi. Yksi esimerkki onKivinokka, jonka kaavoituslauta-kunta merkitsi selvitysalueeksi.Kivinokka on kuitenkin 1950-luvunalussa lahjoitettu kaupungin työväes-tön virkistyskäyttöön. Rakenta-minen on vastoin lahjoituksen ehtoja.

Samoin Vartiosaari Laajasalonitäpuolella Marjaniemen rannastameren suuntaa on merkitty selvi-tysalueeksi. Se tulee ehdottomastisuojella. On tärkeä taistella viher-alueiden puolesta. Keskeinen viher-alue on keskuspuisto, jota sieltä täältäpyritään jatkuvasti nakertamaan. Onsaatava takeet siitä, että keskus-puistoa ei enää yhtään nakerreta.

Rantoja tulee saada kaikkien virkis-tyskäyttöön. Veneilymahdollisuuk-sia tulee kehittää niin, että kaikillakiinnostuneilla on siihen mahdol-lisuus, ettei se muutu entistä enem-män varakkaiden yksinoikeudeksi.

Työväenliike Helsingissä

Alas asumiskustannuksetVuokrat ovat nousseet roimasti. Korkeiden vuokrien välttämiseksi

ostetaan asuntoja. Asuntojen hinnat ovat nousseet kaksinkertaisiksi EU-kaudella. On väärin, että asunnon tarvitsijat joutuvat maksamaan tällaisiahintoja. Asumiskustannukset tulee saada kuriin kaupungin ja valtiovallantehotoimin. On turvattava riittävä asuntotarjonta, että kohtuuhintainenasunto voidaan turvata kaikille.

Työväenliike Helsingissä ja Helsingin seudulla on ollut monella tavallaratkaisevassa osassa Suomen historian käänteissä. Ja työväen työllä onpääkaupunkia ja Suomea rakennettu. Mutta enää ei ole työväentaloa,vaan se on Paasitorni. Ei ole työväen säästöpankkia. Ei ole itsenäistätyöväen Elantoa. Sana työväki yritetään pyyhkiä mielistämme. Tarvitaankuitenkin työväen ja demokraattinen liike muuttamaan asioita eikämaatamme ja kaupunkiamme rakenneta ilman työtä.

Taustalla näkyvä Kampin työmaa on yksi Helsingin suurimmista investoinneista. Se palvelee kokoHelsingin seutua, koska sinne sijoittuu pääkaupunkiseutua ja valtakuntaa palveleva bussiterminaali.Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön kehittäminen onkin yksi tärkeimpiä haasteita. Etualalla ihmisetodottavat paitsi bussia myös päätöstä länsi-metrosta.

VR:n Makasiinit ovat osa Suomen teollisuuden ja Helsingin vielähävittämätöntä historiaa. Makasiinit on vielä suojeltavissa. Se vaatiivain valtuustolta uutta päätöstä.

Sivu 11Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

Kuntalaisten palvelut tulee turvataTulilinjalla ovat olleet vanhuspalvelut, joita on pyritty siirtämään

kunnalta yksityisille ja niin sanotulle kolmannelle sektorille.Tällaisen hankkeen kaatoivat vanhukset Kinaporissa, Kampissaja muualla. Terveydenhuollon jonot ovat olleet tuttuja kaikillevuosikausia.

On esitetty jopa Malmin terveyspäivystyksen lopettamistaosana keskittämistä. HUS:n suuri virhe on ollut ajaa alasterveydenhuollon alueellisuus. Yleisterveydenhuolto tuleeuudelleen alueellistaa ja erikoishoito toteuttaa keskittyneestikattaen isommat alueet.

Helsinki ei ole köyhä. Menkäämme Salmisaareen. Siellä onrakennettu kivihiilelle maanalainen varasto usealla kymmenellämiljoonalla eurolla. Onko oikein, että varoja käytetään tällaiseenhankkeeseen samaan aikaan, kun kirjastoja ja nuorisotilojasuljetaan, kouluissa supistetaan, terveyspalveluita heikennetäänja muussa ympäristön siisteydessä tingitään? Jos rahasta onniukkuutta, eikö tärkeimmät asiat pitäisi hoitaa ensin. Kulisseihinkäytetään rahaa, mutta kulissien takana on työttömyys, leipäjonot,terveyspalveluiden jonot ja monet sosiaaliset ongelmat.

Entä muut kaupungin liikelaitokset? Oliko järkeä käyttää sata-malaitoksen varoja Vuosaaren suursatamaan, vaikka meillä onolemassa olevat satamat. Sanotaan, että näin vapautuu raken-nusmaata. Kaupunki siis vapauttaa rakennusmaata omallakustannuksellaan ja Vuosaarta ja Sompasaarta rakentavat grynderitottavat rakentamisesta voitot. Samoilla rahoilla olisi poistettuHelsingin asuntopula kokonaan.

Vuosaaren satama nyt rakennetaan ja ne ratkaisut on tehty jamaksamme satamaa kauan ja kalliisti. Vähintä siis on, ettägryndereiden voittoja ohjataan asukkaiden hyväksi niin, ettävastineeksi rakennusoikeudesta on toteutettava kaupungintarvitsemia palveluita ja luovutettava kaupungille tiloja palveluitavarten.

Varoja vaihtoehtoon on

Valtiovallan leikkauksetKuntien valtionrahoitusta ja saamia yhtiöverotuottoja on leikattu

raskaalla kädellä. Se on keskeinen syy kuntien ahdinkoon. Väite,että muut kunnat olisivat vieneet Helsingiltä, on väärä. Kaikilta onleikattu ja sitten supistettua summaa kohdistettu eri kunnilleaiemmasta poikkeavasti. Esimerkiksi paljon kohistu yhteisö-verotuottojen siirto Helsingiltä muille oli korvausta siitä, ettämuualta oli valtion rahoitusta leikattu vielä Helsinkiäkin enemmän.Ja nyt yhteisöverotuottojakin kunnille on leikattu eli sekään siirtoei ole päätynyt muille kunnille kuin pieneltä osaltaan vaanpääosaltaan valtiolle. Valtio puolestaan on käyttänyt varoja 1990-luvun virheiden maksamiseen. Valtion rahoituksen supistuksiakuntien peruspalveluihin tulee perua.

Helsinki rauhan kaupunkiHelsingin tulee olla rauhan ja solidaarisuuden kaupunki.

Helsingin henki on maailmalla tunnettu käsite, koska Helsinki onEuroopan turvallisuus- ja yhteistyökonfrenssin ETYJ:n kaupunki.Tämä antaa rauhan kaupungin imagolle hyvän pohjan samoin kuinSuomen sodan jälkeinen ulkopolitiikka lähtökohtana sotilaallinenliittoutumattomuus, pysyttely suurvaltojen eturistiriitojenulkopuolella ja hyvät naapurisuhteet lähellä oleviin maihin.

NATO:n hävittäjiä ja sotalaivoja emme saa päästää Helsinki-Vantaan lentokentälle ja valmistuvaan Vuosaaren satamaan. Ketäänhelsinkiläistä nuorta ei saa lähettää sotimaan maamme rajojenulkopuolelle. YK:n ja ETYJ:n hyväksymät rauhanturvatehtävät ovatoikea linja.

Kuntien yhdistymisen edellytys:lähidemokratian toteutus

Helsinki on Pohjolan valkea kaupunki, mutta se on myösVantaan tytär. Helsinki-Vantaa muodostaa kahden kaupunginkokonaisuuden. Helsinki-Vantaan muodostaminen yhdeksikaupungiksi edellyttää kuitenkin toimivaa lähidemokratiaa.Tarvitaan kaupungiosavaltuustot keskeisille alueille ja niilletodellista päätösvaltaa,. jolloin Helsinki-Vantaan valtuustopäättäisi koko kaupungin asioista. Kaupunginosavaltuustoja voisiolla esimerkiksi Itä-Helsingin ja Länsimäen kattava, yksi läntisilläalueilla, yksi Etelä-Helsinkiä varten, yksi Kallion seudulta Arabianrantaan, yksi Malmin seudulla, yksi keskuksenaan Tikkurilakattaen myös pohjoista Helsinkiä, yksi keskuksenaan Myyrmäkikattaen nykyisen Länsi-Vantaan ja osan luoteista Helsinkiä jayksi Koivukylä-Korson aluetta varten. Asuma-alueittain olisivuoden tai kahden välein asukaskokouksia, joissa listattaisiinasiat kaupunginosavaltuustojen tai koko kaupunkia kattavanvaltuuston käsittelyyn.

Tällaiset vaihtoehdot lähidemokratian kehittämiseksi olisi selvi-tettävä ja tuotava asukaskeskusteluun niin, että löytyvät toimivatasukkaiden hyväksymät muodot. Ilman lähidemokratian kehittä-mistä on vaarana, että kaupunkien yhdistäminen johtaa vainentistä suurempaan byrokratiaan ja epädemokraattiseenvallankäyttöön. Yhdistyneeseen Helsinki-Vantaaseen voisi myösEspoo liittyä halutessaan myöhemmin.

Bussi-, juna- ja metro-lippujen hintoja tuleealentaa ja julkista liiken-nettä kehittää

Vuoden vaihteessa kaupunki ko-rotti huikeasti joukkoliikenteen lipunhintoja. Se ei ollut ensimmäinen kerta.Joukkoliikenteen lipun hinnat ovatnousseet EU-kaudella 45 % ja vuo-desta 1990 75 %. Toimiva edullinenjoukkoliikenne on ydinkysymyksiä,että kaikki voivat kätevästi liikkua jaliikenteen saastumis-, ruuhkautumis-ja parkkipaikkaongelmat ja liiken-neonnettomuudet voidaan pitäähallinnassa. Lipunhintojen korotus-linja lyö räikeästi korvalle kaikkianäitä periaatteita.

Lipunhintojen korotuslinja on osaHelsingin vääristynyttä budjetti-politiikkaa. Vuoden 2004 budjetissapalveluihin kohdistuvat menoleik-kaukset, terveydenhoitomenojentietoinen alibudjetointi ja joukko-liikenteen lipunhintojen korotuksettekivät yhteensä 100 miljoonaa euroa.Budjettia tehtäessä alibudjetointia eitunnustettu, mutta jo keväälläkerrottiin, että budjetoidut rahat eivätterveydenhuollolle riitä. Vastaavaaleikkauslinjaa on jatkettu useitavuosia peräkkäin.

Länsimetrosta viivyt-telemättä rakentamispää-tös. Myös itämetron jatkealulle

Länsimetron rakentamista onjarrutettu yli 15 votta. Länsimetrohelpottaisi Helsingin ruuhkia japarantaisi espoolaisten ja mm.Otaniemessä työssä ja opis-kelemassa käyvien joukkoliiken-neyhteyksiä. Päätökset tuleetehdä viivyttelemättä. Itäsuunnanruuhkat poistuivat kun metrorakennettiin. Se kulkee tiuhemminvuorovälein kuin junat. Metrotoimii, kun on riittävän tiheäsyöttöliikenne. Helsingin metroaaikoinaan vastustettiin ja senmainetta pilasivat lahjusjupakat.Nyt ei voi kuvitella, miten oltaisiintultu toimeen ilman metroa!!!

Itämetron jatkon suunnitteluItä-Vantaalle tulee aloittaa.

Kaupungin historia nä-kyviin

Siirrymme seuraavaksi Töölön-lahden ja pääradan itäpuolelle, jossanököttää komea puutalo. Talo oli1918 punaisten esikuntana. Tämähistoria tulisi kertoa näissä tiloissa.Siitä oli hyvä näkymä Töölön lahdentoiselle puolelle nykyisen Manner-heimintien suuntaan. Sieltä nähtiin,kun saksalaiset joukot etenivätArkadianmäelle, pystyttivät sinne

tykistönsä ja pommittivat hajallenykyisen linja-autoaseman paikallaolleen Turun kasarmin. Sieltä nähtiin,kun punaiset vetäytyivät kohdenHakaniemen siltaa ja tiedettiin, ettäsamaan aikaan Saksan laivasto nousimaihin Katajanokalla. Helsinginmuseotointa tulee resursoida niin,ettei ole kyse vain yksistä näytte-lytiloista, vaan että kaupungillaliikkuessamme voimme tutustuakaupungin historiaan opastein,kuppiloissa olevin valokuvin jne.Tulevaisuutta ei voi rakentaa hävittä-mällä historia, vaan tuomalla sesilmiemme eteen niin, että voimmerakentaa sille, mikä on hyvää javälttää sitä, missä on tehty väärin javirheitä.

Varoja Helsingillä onOn väitetty, että kaupungin liike-

laitoksilta ei voitaisi ottaa nykyistäenempää kaupungin budjettiin. Esi-merkiksi Helsingin Sanomien pääkir-joitustoimittaja Keijo Himanenkirjoittaa (29.10.2003), että ”kau-punki mielellään tulouttaisi liike-laitosten voitoista itselleen nykyistäenemmän. Sitä se ei uskalla tehdä,koska pelkää rikkovansa kilpailu-säädäntöä vastaan”. Kuitenkin Kil-pailuneuvosto toteaa, että ”liike-laitoksen ja kaupungin taloudellinenja hallinnollinen yhdysside on varsinkiinteä. Toisin kuin yksityistenliikeyritysten kohdalla verotuk-selliset ja yhtiöoikeudelliset näkö-kohdat eivät rajoita varojen siirtoaliikelaitoksilta kaupungille tai kau-pungilta liikelaitoksille”.

Miksi liikelaitosten tuloja ei halutakäyttää enempää? Ilmeinen syy on,että suunnitellaan liikelaitostenmyymistä, yksityistämistä eikä seolisi mahdollista, jos tulosta jaettai-siin kaupunkilaisten hyväksi. Myyn-nistä saa rahaa, mutta se kuluu.Liikelaitosten pitäminen kaupungillaturvaa pysyvän tulovirran ja siksiyksityistäminen olisi lyhytnäköistäja tyhmää. On kuin pissaisi pakka-sella lahkeeseen, että se lämmittäisi.

Esteitä siirtoihin ei siis ole.Väitetään myös, että ”lainarahalla eivoida kaupungin taloutta tätä kauem-paa hoitaa”, kuten Siitonen budjet-tipuheessaan 29.10.2003. Kuitenkinkaupungilla oli sijoitusluonteisiasaatavia tilinpäätöksessään v. 2002yhteensä 1180 milj. euroa eli yliseitsemän miljardia markkaa. Kau-pungilla on vähemmän velkaa kuinnämä saatavat eli näillä rahoillakaupunki voisi maksaa itsensävelattomaksi ja vieläkin jäisi varoja.Ja kiinteää omaisuutta, maata jakiinteistöjä kaupungilla on valtaisatmäärät. Kaupunki ei ole velkainen jaköyhä, vaan erittäin vauras.

Ei tietenkään voida elää säästö-varoilla loputtomiin. Mutta nyt ontilanne, että vuosina 2002-2003 on

tilapäisesti ollut rahan tarvetta, muttatulot ylittävät kaupungin omissakinennusteissa menot tästä eteenpäinvieläpä roimasti. On ollut täysi syykäyttää tässä tilanteessa myössäästöjä, ettei tarpeettomia leik-kauksia tarvitse tehdä.

Kauppahallin ylimitoi-tetut vuokrankorotuksettulee perua

Kauppahallin huikeat vuokran-korotukset ovat yksi esimerkki siitä,miten virheitä maksatetaan tavallisillaihmisillä, tässä tapauksessa yrit-täjillä. Oli aika jolloin kauppahalliaiottiin jopa purkaa, mutta kansan-liike sai sen estettyä. Elävän kauppa-hallin ja puhtaan ruoan puolesta onhelpompi toimia, kun vuokrat ovatkohtuulliset. Hakaniemen torinseudun kehittämisessä tulee kuun-nella asukkaita ja torikauppiaita.Sama koskee kauppatoria ja pikku-toreja.

Nuorten HelsinkiNuoret tarvitsevat tiloja joissa voi

kokoontua, tavata toisia nuoria,harrastaa musiikkia kerrostalojenrauhan häiriintymättä. Kirjastoistavoidaan kehittää tietokeskuksianuorille ja vanhemmille niin, ettäsiellä on lainauksen ohella hyvättietoliikenneyhteydet ympäri maa-ilmaa, tapahtumia, näyttelyitä jne.Tiedekeskus voidaan verkottaa kir-jastojen ja koulujen kanssa. Vähitel-len opimme ajattelemaan itseämme eipelkästään helsinkiläisinä tai van-taalaisina vaan helsinkivantaalaisina,joiden juuret ovat Stadissa taiVantaalla tai Savossa tai Pohjois-Suomessa tai Pohjanmaalla.

Solidaarinen HelsinkiHelsinkiläiseen kulttuuriin ei kuulu

päähän potkiminen ja heikommanlenkin sylkeminen, vaan solidaa-risuus, jossa heikompaa lenkkiätuetaan ja näin vahvistetaan kokoketjua ja koko yhteisyyttä.

Poliittiset rajatTarvitaan hyviä luottamushenki-

löitä, jotka pystyvät ajamaan asuk-kaiden ja työkansan etuja yli poliit-tisten raja-aitojen.

Parempi valtuusto huo-non tilalle

Valtuustoon tarvitaan grynde-reiden ja pankkien asiamiesten sijastaviisaita asukkaiden etuja puolustaviapäättäjiä.

Roihuvuori on Helsingin 1950- ja1960-luvuilla rakennettuja lähiöitä.Roihuvuoressa ei ole postia eikämahdollisuutta ennakkoäänestääposteissa. Samanlainen on tilanneuseissa muissa lähiöissä ja asuma-alueilla, kuten Jakomäessä ja Maunu-lassa. Tällaisten asuma-alueidenyhdistävä tekijä on, että asukkaatovat helsinkiläistä työkansaa, nuoriaja tavallisia eläkeläisiä. Äänestäminenon vaikeutunut. Monilla alueilla,joissa äänestäminen on vaikeutunut,on tavallista enemmän työttömyyttäja pientuloisia. Äänestysprosentitovat muutoinkin alhaisia ja vaikeu-tunut äänestäminen alentaa niitä vielälisää. Kun ei aktiivisesti äänestetä,seurauksena on, että valtuustossa onvähän työkansaa ja pienituloisiaedustavia, jos juuri lainkaan.

Muutoksen avain on, että valtuus-totasolle ja muihin luottamustehtä-viin saadaan kuntalaisten etujenpuolustajia.Pääkaupunkiseutu on yli miljoonan asukkaan yksi talousalue, jossa

kuntien yhteistyö on täysin välttämätöntä. Helsingissä on huutavapuute tonttimaasta. Kuva Viikistä, jossa yksi pelto on vielä jäljellä.

Sivu 12 Nro 3/04Kansanääni

Kuinka USA kohtelee vankejaan?Oheinen kirjoitus on julkaistu

lehdessä Al Día 11.5.2004. Kirjoit-taja Vladimir de la Cruz de Lemoson historian professori yliopistoissaUniversidad de Costa Rica ja Univer-sidad Nacional. Hän on historianlisensiaatin lisäksi oikeustieteenmaisteri. Hän oli 2001 ehdokkaanaCosta Rican presidentin vaaleissa.

USAssa yli 50 tehdasta val-mistaa kidutus- ja pahoinpi-telyvälineitä. Muun muassa tämänvuoksi maa ei ole allekirjoittanutkidutuksen vastaista kansainvälistäsopimusta. Kidutusvälineitä myy-dään eri maiden armeijoille ja sotilaal-lisille ryhmille. Näiden laitteidenvalmistaminen on suuri liiketoimi,joka yhdistyneenä sotateollisuuteenja maailmanlaajuiseen sortoon tuottaasuuret voitot.

USA, joka julistautuu ihmisoi-keuksien oppaaksi, loukkaaniitä eniten omassa maassaan.USAssa on pidätettyjä ihmisiäoikeusjärjestelmän raja-alueilla, ilmanlain turvaa ja kunnon puolustusta,vaikka ei ole lain tai tuomion mukaistanäyttöä konkreettisesta rikoksesta,vankeja kunnioittamatta Genevensopimusta tai ilman kansainvälistäoikeudenpäätöstä sotavangiksi.

Maailmalle levinneet järkyttävät kuvat Irakin vankiloista, joissa USA:n sotilaat kiduttavat sotavankejaan, onvat jälleen antaneet aiheenkysyä: Mikä maa todellisuudessa on ns. roistovaltio. USA on listalla ilmeinen ykkönen. Se ei piittaa kansainvälisistä sopimuksista kutenGeneven sopimuksesta, jota USA rikkoo paitsi Irakissa myös vankileirillään Kuuban Guantanámossa. Kuka oli Irakissa antanut ohjeetkidutuksen käyttöön. Jäljet johtavat ylös armeijan johtoon, aina puolustusministeri Rumsfeldiin asti. Eikä mikään yllätys olisi, josalkulähteeksi paljastuisi presidentti Bush, onhan hän ”kunnostautunut” ennen presidenttikauttaan Texasin kuvernöörinä ollessaansillä, että pani ennätysmäärän kuolemantuomioita täytäntöön ketään armahtamatta. Bush on tiennyt mitä tekee. Ehkäpä siksi hänmyöskään ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta kansainvälisestä rikostuomioistuimesta.

Mikä ihmeen Geneven sopimus?Geneven sopimukset syntyivät Punaisen Ristin

kansainvälisen komitean aloitteesta. Ensimmäinensopimus sotilaiden suojelemiseksi taistelukentällätehtiin 1864. Tätä sopimusta laajenettiin v. 1899,1906 ja 1929. Yleissopimus vuodelta 1949 kattaamyös siviilit, sotavangit ja pakolaiset. Lisä-pöytäkirjoissa 1977 otettiin mukaan myös kansain-välisten ja valtioiden sisäisten selkkausten uhriensuojelu.

USAssa kidutetaan vankeja,heihin kohdistetaan fyysistä, mo-raalista tai henkistä väkivaltaa, heitäsorretaan ja nöyryytetään sekäupotetaan jääveteen kuten Hitlerinaikana tehtiin. Kidutuslaitteita

kokeillaan, jotta niitä sitten voidaanmyydä poliiseille, armeijoille jasotilaallisille ryhmille.

Kuuban miehitetyllä alueellaGuantánamon tukikohdassa olevatafganistanilaiset ja irakilaiset vangit

ovat kiinnittäneet maailman huomionihmisoikeuksien äärimmäisen väki-valtaiseen polkemiseen, johon vangitalistetaan. Näin USA toimi Viet-namissa ja toimii siellä, missä USAllaon sotavoimia: Afrikassa, Aasiassa jaEuroopassa.

USAlla on Keski- ja Etelä-Amerikassa Etelän kommandotsotatukikohdissaan esimerkiksiPanaman kanavalla, jossa sadatcostaricalaiset varustettiin kidutus-menetelmien käsikirjoilla. Pidätet-tyihin kohdistuva väkivalta ja sodo-mia, heidän riisumisensa öiksi alasto-maksi, heidän pitämisensä kosteissatai vetisissä tiloissa, elektrodien taieläinten pistäminen naisten sukueli-miin ja koko ruumiiseen kohdistuvafyysinen väkivalta ovat osa opintoja.

Irakin eräs vankila osoittautuierääksi kidutuskeskukseksi,joka USAn armeijalla on miehitetyssämaassa. Armeijan eliittiryhmät,

mukana englantilaiset jotka toimivatsamalla tavalla Las Malvinas-saarilla(Falklandsaaret), eivät ottaneetvastuuta näistä siviilivankeihinkohdistuvista toimista eivätkä tiedot-taneet niistä, vaan salailivat keskiai-kaisen inkvisition tapaan.

USA haluaa perustaa CostaRicaan akatemian suojellakseenneuvonantajiaan ja siksi, että lait eivätvoisi pakottaa heitä siinä tapauk-sessa, että he tekevät rikoksia CostaRicassa.

Miksi Abel Pachecon hallitusei kokoa yhteen ilmiantoja eikätuomitse näitä kiduttajia ja ihmis-oikeuksien rikkojia?

Käännös Hannu KauttoPS. Me voimme Suomen hallituk-

selta ja presidentiltä kysyä samaa,miksi he eivät tuomitse kiduttajia.

Sveitsiläinen Henri Dunant(1828–1910) joutui liikematkallaanPohjois-Italiassa Solferinon taistelunkeskelle. Hän ehdotti Solferinonmuisto-kirjassaan kansainvälistäjärjestöä, joka auttaa haavoittuneitasodan aikana ja kansainvälistä sopi-musta haavoittuneiden suojele-miseksi. Konferenssi pidettiinGenevessä 1863 ja siihen osallistui39 edustajaa 16 valtiosta. Kokouksentuloksena päätettiin perustaa “Kan-sainvälinen komitea haavoittuneidenavustamiseksi”.

Komitean “Geneven sopimusmaavoimien haavoittuneiden jasairaiden aseman parantamisesta”hyväksyttiin toisessa konferenssissa1864. Sen allekirjoitti 12 konfe-renssiin osallistuneista 16 maasta.Merkiksi otettiin punainen ristivalkoisella pohjalla, ns. Geneven risti.

Geneven yleissopimusGenevessä pidettiin 1864 uusi

kokous, jossa 13 valtion edustajatallekirjoittivat ensimmäisen Genevenyleissopimuksen eli konventin (Ge-neva Convention). Siinä taattiinpuolueettomuus ambulansseille jasotasairaaloille, sotaa käymättömienasema minkä tahansa kansakunnanhaavoittuneita ja sairaita sotilaitaauttaville sekä palvelukseen kykene-mättömien sotavankien palautta-minen omiin maihinsa. Samallahyväksyttiin sairaaloiden, ambulans-sien ja evakuointikeskusten puolueet-tomuuden osoittamista varten punai-sella ristillä varustettu valkoinenlippu. Sen seurauksena eri valtioissaperustettuja yhdistyksiä alettiinyleisesti nimittää Punaisen Ristinyhdistyksiksi ja vuodesta 1876alkaen “Kansainvälisestä komiteastahaavoittuneiden avustamiseksi” tuli“Punaisen Ristin kansainvälinenkomitea” ICRC.

Ensimmäinen maailmansotaEnsimmäisessä maailmansodassa

käytettiin yli 125 000 tonnia myr-kyllisiä kemikaaleja, lähinnä kaasujatai pikemminkin nesteitä, jotkahaihtuivat välittömästi ilmaan: klorii-

nia, fosgeenia ja sinappikaasua. Niistäkärsi 1,3 miljoonaa sotilasta, joistanoin 100 000 kuoli tuskallisestikouristuksiin, oksenteluun sekä ihonja silmien palamiseen. Myrkyllistenkemikaalien käyttö aiheutti niinvoimakasta suuttumusta, että valtiotryhtyivät toimenpiteisiin sekä ke-miallisten että biologisten aseidenlopulliseksi kieltämiseksi. Tuloksenaoli Geneven sopimus 1925, joka kielsikemiallisten ja bakteriologistenmenetelmien käyttämisen sodan-käynnissä. Se ei kieltänyt kuitenkaanennaltaehkäisevää tutkimusta javarastointia.

Toinen maailmansotaJapaniin pudotettiin kaksi atomi-

pommia. Nürnbergissä käytiin oi-keutta ja saksalaisia syytettiin muunmuassa siitä, että he olivat yksi-puolisesti päättäneet, ettei Genevensopimus koske neuvostoliittolaisiasotavankeja.

Suomalaisen sotavangin kuulus-telupöytäkirjasta: “Tammikuun 1944retki… Jos vangilla on sukset, hänetotetaan mukaan, muussa tapauksessakuulusteltava ja teloitettava”. Saman-laisia mainintoja löytyy muutamistasuomalaisten sotilaiden muistelmista.Petroskoin arkistossa on paljonKarjalan rintaman erikoiskomissionkeräämiä asiakirjoja venäläistensotavankien nöyryyttämisestä, kidu-tuksista ja teloituksista.

Juutalaisväestön epäinhimillinenkohtelu toisessa maailmansodassajohti siviilien sodanaikaista kohteluaja suojelua koskevan sopimuksenlaatimiseen. Neljäs Geneven sopimusallekirjoitettiin 1949. Samassa yhtey-

dessä myös aiempien sopimustensisältöjä tarkistettiin toisen maail-mansodan tapahtumien valossa.Tästä johtuen neljään yleissopi-mukseen viitataan yleensä nimelläGeneven vuoden 1949 sopimukset.Geneven-49 yleissopimukset

1. Sopimus maavoimien haa-voittuneiden ja sairaiden kohte-lun parantamisesta (maasota-sopimus):

- takaa sairaille ja haavoittuneillesotilaille tasapuolisen kohtelun jaoikeuden suojaan ja hoitoon

- takaa lääkintähuollolle ja -henkilökunnalle puolueettomuuden jasuojelun

- määrittelee punaisen ristin japunaisen puolikuun kansainvälisiksisuojamerkeiksi, joita kantavat henki-löt, kulkuneuvot ja rakennukset eivätsaa olla aseellisen toiminnan koh-teina.

2. Sopimus merivoimien haa-voittuneiden, sairaiden ja haaksi-rikkoisten kohtelun paranta-misesta (merisotasopimus):

3. Yleissopimus sotavankienkohtelusta (sotavankisopimus):

- suojaa sotavangit mielivallalta jaantaa heille oikeuden majoitukseen,ruokaan, terveydenhuoltoon jayhteydenpitoon omaisten kanssa

- luettelee säädökset vankienvaihdosta ja kotiuttamisesta.

4. Sopimus siviilien suojelustasodan aikana (siviilisopimus):

- kieltää siviileihin kohdistuvatjoukkorangaistukset, pakkosiirrot jaorjatyön

- velvoittaa miehittäjän huoleh-timaan väestön turvallisuudesta jakieltää oikeus- ja yhteiskuntajärjes-

telmän muuttamisen- suojaa siviiliväestölle suunnatun

avustus- ja lääkintätoimen.

Kaksi lisäpöytäkirjaa hyväksyttiin1977. Ne laajentavat, täydentävät jakehittävät 1949 sopimuksia. Läheskaikki maailman valtiot ovat rati-fioineet Geneven sopimukset. Suomiratifioi yleissopimukset 1955 jalisäpöytäkirjat 1980.

Sopimuksen yleisperiaatteet1. Niitä henkilöitä, jotka eivät, tai

jotka eivät enää, ota osaa viholli-suuksiin tulee kunnioittaa, suojella jakohdella inhimillisesti. Heille tuleeantaa asianmukaista hoitoa ilmansyrjintää.

2. Vangiksi otettuja sotilaita jamuita henkilöitä, joiden liikkumistaon rajoitettu, on kohdeltava inhimil-lisesti. Heitä tulee suojella kaikeltaväkivallalta, erityisesti kidutukselta.Mikäli he joutuvat oikeuteen, heilletulee taata oikeudelliset perustakeet.

3. Sodan osapuolilla ei ole oikeuttataistella keinoilla millä hyvänsä. Onkiellettyä käyttää sellaisia taistelu-menetelmiä tai erityisen epäin-himillisiä aseita, jotka aiheuttavatkohtuuttomia kärsimyksiä.

4. Asevoimien tulee aina tehdä erosiviiliväestön ja siviilikohteiden sekäsotilaskohteiden välillä siviiliensuojelemiseksi. Siviiliväestö ei myös-kään saa olla sotilaallisten hyök-käysten kohteena.

JoukkotuhoaseetGeneven sopimus kieltää joukko-

tuhoaseet, sillä ne eivät tee eroasotilas- ja siviilihenkilöiden välillä,aiheuttavat tarpeetonta tai liiallistakärsimystä sekä laajaa, pitkäaikaistaja vakavaa vahinkoa ympäristölle.Haagin kansainvälinen tuomioistuintotesi 8.7.1996 tekemässään neuvoa-antavassa päätöksessä, että ydinaseetovat joukkotuhoaseita, ja ydinaseenkäyttö tai sillä uhkaaminen onyleisesti ottaen vastoin aseellisiakonflikteja koskevaa lakia ja erityi-sesti vastoin kansainvälisen humani-taarisen oikeuden periaatteita jasäännöksiä.

PakolaisetGeneven sopimuksen mukaan

pakolainen on henkilö, jolla onperusteltu pelko tulla vainotuksirodun, uskonnon, kansallisuuden taipoliittisen mielipiteen takia tai siksi,että kuuluu johonkin tiettyyn yhteis-kuntaryhmään.

Sota ja ihmisoikeusrikkomuksetajavat miljoonat ihmiset pois kotiseu-dultaan. YK:n pakolaisjärjestönUNHCR arvion mukaan pakolaisiaon eri puolilla maailmaa 15 miljoonaa,ja jo maan sisäisiä pakolaisia on 20–25 miljoonaa yli 40 maassa. AmnestyInternationalin mukaan kummassakinryhmässä noin puolet on lapsia.

Vain pienelle osalle turvapai-kanhakijoista myönnetään Genevensopimuksen mukainen pakolais-status, joka perustuu henkilökoh-taiseen vainoon.

Kansainvälinen yhteisö on suonutlapsille erityisaseman, jonka turvinhe ansaitsevat koko yhteisön turvanja suojelun. Kuitenkin kylmän sodanpäättyminen ja sotien muuttuminenjulkiseksi väkivallaksi on heikentänytjuuri lasten asemaa.

Sopimusten rikkomisiaGeneven sopimusten merkitystä

joudutaan arvioimaan. Kansain-välinen Punainen Risti on ilmaissutjatkuvan huolestumisensa siitä, ettähumanitaarisille säännöille ei tunnutajuurikaan annettavan arvoa. Rikko-mukset ovat yhä räikeämpiä.

Yhdysvallat on roistovaltio jamaailman mafiapomo, joka on useaankertaan rikkonut Geneven sopimustaja YK:n peruskirjan säädöksiä.Vaikuttaa siltä, että maailman poliisiUSA näyttää muille valtioille esi-merkkiä eri sopimusten rikkomisessa.Jenkkijohto on saatava kuriin jajärjestykseen. Tehokas keino onUSA:n, sen tuotteiden ja palvelujenyleinen maailmanlaajuinen boikotti,kauppasaarto ja eristäminen sekäjenkkipatenttien jättäminen omaanarvoonsa.

Hannu Kautto

USA sanoi lähtevänsä viemään Irakiin "vapautta ja demokratiaa".Tämä ilmeisesti vastaa Bushin käsityksiä vapaudesta ja demo-kratiasta.

Sivu 13Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

Bushin uusin hyökkäys Kuubaa kohtaanKuuban asiainhoitajan tilaisuu-

dessa selveni, että USA:n jo 45vuotta jatkunut Kuuban vas-tainen toiminta on saanut jälleenuuden lisän, kun presidentti Bush6. toukokuuta julkaisi uudenhyökkäyssuunnitelmansa Kuu-baa vastaan. Bush ilmoitti tavoit-teekseen ”nopeuttaa päivää,jolloin Kuuba olisi jälleen vapaamaa”. Bushin suunnitelmat pe-rustuvat USA:n hallinnon aset-taman ”Commission for Assis-tance to a free Cuba” valmistelu-elimen raporttiin. Raportti ontietenkin myös osa Bushin presi-dentinvaalikampanjaa; kun asiatmenevät huonosti Irakissa, Bushnostaa kepin nokkaan Kuubanvarmistaakseen Floridan kuuba-laisen mafian taloudellisen tuenvaalikampanjalleen.

Bushin hyväksymä raporttiluettelee joukon toimenpiteitäKuuban hallinnon kaatamiseksi:kasvava tuki Kuuban vastaval-lankumouksellisille, Kuuban vas-taisten kansainvälisten kampan-joiden kiihdyttäminen, kumouk-sellisen ja valheinformaationlevittäminen Kuubasta ja uusientaloudellisten painostuskeinojenkäyttäminen Kuubaa vastaan.

Tässä muutamia esimerk-kejä, mitä nämä toimenpiteetyksityiskohtaisemmin sisältävät:USA varaa 59 miljoonaa dollariakäytettäväksi Kuuban vallan-kumouksen tuhoamiseen. Tähänkuuluu

a) ”Kuuban siviiliyhteiskunnankehittäminen” ja tätä kautta ”va-paaehtoisten” värvääminen kol-mansista maista, joiden tehtävänäon auttaa USA:n hyväksi toimiviapalkkasotilaita Kuubassa. Käy-tännössä tämä merkitsee vasta-vallankumouksellisten talou-dellista ja logistista tukemista.

b) Toimiminen Amerikan valtioi-den järjestön OAS:n puitteissa”koulutusohjelman luomiseksi”päämääränä vastavallankumouk-sellisten kouluttaminen USA:n jaLatinalaisen Amerikan oppilai-toksissa.

c) Ohjelmien rahoittaminen,joiden tarkoituksena on ”demok-ratian juurruttaminen nuorisoon,naisiin ja afro-kuubalaisiin”.

Sivumennen sanoen tämä on outopiirre maalta, jonka historiaankuuluu Ku Klux Klan ja ylipäänsäkaikenlainen syrjintä muita kan-soja ja etnisiä ryhmiä kohtaan.

d) $18 miljoonan kohdentami-nen Radio Martín nimellä kulke-vien radio- ja TV-lähetystensuuntaamiseksi Kuubaan. Ohjel-mat ajetaan ulos C-130 Com-mando Solo lentokoneen avulla,joka kiertää Kuubaa lähietäi-syydellä. Lähetysten nimeäminenRadio Martíksi on törkeä louk-kaus kuubalaisia kohtaan, koskaJosé Martí oli 1800-luvun lopullahyvin ansioitunut kuubalainenvapaustaistelija ja Fidel Castronjohdolla suoritetun vallanku-mouksen yksi pääinnoittajista.

USA tiukentaa rahaliiken-

nettä USA:n ja Kuuban välillä.USA:ssa asuvien kuubalaistenraha- ja tavaralähetykset kiel-letään muuten kuin vain lähiomai-sille. Raportti määrittelee lähiomai-siksi isovanhemmat, lastenlapset,vanhemmat, sisarukset ja puolisot,mutta jättää lähisuvun ulko-puolelle mm. tädit, sedät ja serkut.

Raha- ja tavaralähetyksetsukulaisille kielletään koko-naan, jos nämä kuuluvat Kuubanhallinnon organisaatioihin taiovat Kuuban kommunistisenpuolueen jäseniä. USA rajoittaa150:stä 50 dollariin käyttövarat,mitä omaistensa luona Kuubassavieraileva saa käyttää matkansaaikana päivässä. USA kieltäärangaistusten uhalla kaikkia ulko-puolisia välittämästä USA:ssaasuvien kuubalaisten rahoja omai-silleen Kuubassa.

USA rajoittaa myösUSA:ssa elävien kuubalaistenvierailuja Kuubassa. Aikaisemminniitä sai tehdä kerran vuodessa,uusien rajoitusten mukaan kerrankolmessa vuodessa. USA pyrkiisaamaan kolmansia maita mukaankampanjoimaan Kuuban vallan-kumousta vastaan sekä tukienkampanjoita kolmansissa maissaKuubaan suuntautuvan turisminvähentämiseksi.

Yhtenä esimerkkitapauk-sena Bushin toiminnasta kaup-pasaarron tiivistämiseksi on myösBacardi- yhtymälle annettu mah-dollisuus varastaa Havana Club-

rommin brandynimiUSA:n markkinoitavarten. Tämä on laitontaja se on todettu myösMaailman kauppajär-jestössä WTO:ssa.

Kauppasaarrollapitkä historia

USA:n harjoittamallakauppasaarrolla Kuubaavastaan on jo pian 45-vuotta kestänyt historia.Se alkoi presidentti Ken-nedyn julistettua Kuu-ban kauppasaartoon he-ti Sikojen lahden maihin-nousun epäonnistuttuav. 1961. Sen jälkeenkauppasaartoa on jat-kanut jokainen Kenne-dyn jälkeen valituista 8presidentistä. Bushinnyt tekemät lisäyksetsaartoon ovat viimei-simpiä. Saarron kuluessaon kielletty kaikenlainentavaroiden vienti ja tuon-ti USA:n ja Kuuban vä-lillä. USA on myös kiel-tänyt kansalaisiaan suur-ten sakkojen uhalla mat-kustamasta Kuubaan.Kuuba on ainoa maa,

jonne matkustaminen on USA:nlaissa kielletty. USA on estänytKuubalta taloudellisten lainojensaannin mm. Maailman pankilta jaAmerikan Kehityspankilta.

Erityisiä kulminaatiopis-teitä saarrossa on ollut v. 1992säädetty Torricellin säädös, jokajyrkästi supisti Kuuban ja USA:nulkopuolella majaansa pitävienUSA:laisten yritysten välistäruoka- ja lääkekauppaa Kuubankanssa, joka oli enemmän kuin 700miljoonaa US$ vuosittain. Torri-cellin säädös myös rajoitti meren-kulkua: Jos laiva oli käynyt jossa-kin Kuuban satamassa, se eivoinut saapua mihinkään USA:nsatamaan seuraavien 180:n päivänaikana.

Helms-Burton laki hyväk-syttiin USA:ssa v. 1996. Senkoodien mukaan pyritään rangais-tusten uhalla estämään myöskolmansien valtioiden tekemätinvestoinnit Kuubaan. Tämätapahtuu kieltämällä niiden yritys-ten pääsy USA:n markkinoille,jotka rikkovat Kuuban kauppa-saartoa.

Kuuba reagoi välittömästiBushin uusiin kiristystoimiin

Välittömästi Bushin uusienkiristystoimien tultua julki Kuubailmoitti omista vastatoimistaanGranma-lehdessä 11. toukokuuta.Lehden kannanotossa todetaan,että USA:n hallituksen brutaalittoimet, sen lisäksi että kauppa-saarto on kestänyt jo 45 vuotta,on suunnattu suoraan Kuuban

Kuuban Suomen asiainhoitaja M. Francisco Florentino järjesti lehdistötilaisuuden 12.5.Kuuban lähetystön edustustiloissa Helsingin Uudenmaankadulla. Valitettavastilehdistötilaisuudesta puuttui mm. Helsingin Sanomat - ehkä juuri siitä syystä, että HSomalta osaltaan on vetämässä eteenpäin USA:n politiikan vankkureita Suomessa, elikuten Paavo Lipponen kyselee: ”Mitä vikaa on Natossa, mitä vikaa on USA:ssa?”

vallankumouksen lannistamiseksija kansan välttämättömiin menoi-hin tarvittavien valuuttaresurs-sien minimoimiseksi mitä tarvitaanruokaan, terveydenhoitoon, kou-lutukseen ja muihin oleellisiinasioihin.

Perustuen monivuotiseenkokemukseen, Kuuban kansantyyneyteen ja poliittiseen kulttuu-riin, vallankumous vastaa Bushinkiristykseen mm. keskeyttämälläkovan valuutan kaupankäynninlukuun ottamatta ruokaa ja hygie-niatavaroita. Kuuban hallitustakaa, että näitä tavaroita onsaatavilla ilman mitään etuoikeuk-sia kaikille. Edelleen hallitus takaa.että kaikille kansalaisille tarjollaolevien valtion tukemien tavaroi-den hinnat pysyvät entisellään.Kaikkia terveydenhoidon, koulu-tuksen ja kouluruokailun paran-tamiseen suuntautuvia ohjelmiajatketaan. Työttömyys pidetäänalle 2,5% taloudellisesti aktiivistaväestöstä. Kaikki korkeammankoulutuksen ohjelmat säilytetäänentisellään. Kuuban peson jaavoimen peson kurssit dollariinnähden pidetään entisellään.Kaikki kuubalaisten pankkitalle-tukset taataan. Taloudellisteninvestointien suhteen nouda-tetaan seuraavia periaatteita:Ehdoton etusija annetaan niillesijoituksille, jotka kuoleutuvatnopeimmin ja jotka antavat suu-rimman ja välittömimmän voiton.

USA:n brutaalien toimen-piteiden seuraukset tulevatvalitettavasti johtamaan eräidenkovalla valuutalla ostettavientuontitavaroiden hintojen nou-suun ja myös bensan hinnannousuun. Hintojen nousut eivätvalitettavasti riitä korvaamaanruoan äärimmäisen korkeita hin-toja maailmankaupassa eivätkäetenkään öljyn lähes luokse-pääsemättömiä hintoja.

Granman artikkeli koros-taa, että tällä hetkellä poliittisellaalueella on äärimmäisen tärkeämerkitys. Tärkein asia on hioataktiikkaa ja tekniikkaa, kansansodan metodeja ja periaatteita jajatkaa vallankumouksellisen,isänmaallisen ja sosialistisentietoisuuden kehittämistä voitta-mattoman kansamme keskuu-dessa.

Granman artikkeli toteaa,että ”edessämme ovat työn jauhrausten päivät, mutta myössankarillisen isänmaamme kun-nian ja voiton päivät”. Perjantaina14.5. järjestettiin Havannan ranta-kadulla Maleconilla mahtava mil-joonan ihmisen mielenosoitusBushin hallinnon uusia painos-tustoimia vastaan.

Reijo Katajaranta

Fidel Castro johtamassa Havannassa 14.5.2004 järjestettyä mielenosoitustaUSA:n uusia kiristystoimia vastaan. Mielenosoitukseen osallistui yli miljoonakuubalaista. Kysyä sopii, miksi myös EU on yhteisessä rintamassa USA:n kanssapainostamassa Kuubaa. Suomen hallitus tukee EU:n kantoja ja Hesarille kelpaavain USA:n vainoharhainen informaatio Kuubasta.

Kuuban asiainhoitaja M. Francisco Florentino

Sivu 14 Nro 3/04Kansanääni

Kansan ääni kuuluu muutoksen puolesta

Hidas järjenjuoksuMuistatte varmaan kuinka

Zzzzzzyskovicz ja muut porvaritovat naukuneet stalinismista javaatineet entisiltä kommunisteiltastalinismin tuomitsemista? Hie-man jälkijättöistä puhetta. Sitä-paitsi en tiedä yhtään henkilöä,joka olisi ylistänyt Stalinin vaino-toimia. Sen sijaan ihmettelen, miksiKokoomus ei tuomitse G. W.Bushin aloittamia vainoja Irakissaja muualla - vaan jauhaa yliviisikymmentä vuotta sitten ta-pahtuneista asioista. Selitykseksikäy vain hidas järjenjuoksu taiUsan perseennuoleminen. Jälkim-mäinen kertoo samalla moraali-sesta rappiosta - siitä samastamitä benit näkevät Stalinin (vain-ojen) puolustelijoissa. (Siis niissäpuolustelijoissa, joita ei ole edesolemassa!)

Ihmiset muistavat, että kommu-nismin nimissä on tehty kauheitaasioita. G. W. Bush käy sotaademokratian nimeen. No, tuo-vatko usalaiset Irakiin demok-ratian? Ehei, kauheita asioitatehdään demokratian nimeen.Kidutusta ja seksuaalista hyväk-sikäyttöä, raiskauksia, murhia,verta ja raunioita Usa on tuonut -ja tuo Irakiin. NormaalikäytäntöGuantanamossa (Usan keski-tysleiri Kuuban rannikolla) onollut valvottaa vankeja, laittaakylmään ja kuumaan, huudattaakovaäänisesti musiikkia - eli tehdähulluksi. Nämä toimet kuuluvat

Usan armeijan koulutukseen.Onhan tämä tiedetty jo aiemmin-kin, mutta vaiettu ja painettuvillaisella. Mutta annas olla, josusalainen saisi saman käsittelyn!Silloin huudettaisiin vihollisenjulmuudesta ja puhuttaisiin Pahanakselista. Nyt se sitten tiedetään:Usakin kuuluu Pahan akseliin.

Neukkulaa haukuttiin siitä, kunsinne autolla mennessä piti kertoaajoreitti ja määränpää. Sitä pidet-tiin nolona ja porvarit saivat syynirviä Neukkulaa. Nyt ei ole Neuk-kulaa eikä Venäjällä tarvitse kertoaminne on menossa.

Nyt demokratian ja vapaudenvaltakunnassa pitää kertoa matka-suunnitelmat, hotellit ja shekki-tilinumerot! Tämä kaksinaamainenPaskala kohtelee sinne matkus-tavia, siis sitä yrittäviä, kuinrikollisia. Ihmeteltävää onkin,etteivät benit nyt irvistele “SuurtaLänttä” vainoharhaisuudesta jastasinkaltaisesta urkinnasta.Aihetta kyllä olisi.

Eu:n suunnittelemassa “puo-lustusulottuvuudessa” on mainit-tu, että se voisi toimia rajojensaulkopuolella. Jo tämä kertoo, etteiole kysymys puolustusliitosta.Ne, jotka puhuvat rauhantur-vaamisesta, kaiketi unohtavat,tarkoituksellisesti, että YK on tällähetkelläkin turvaamassa rauhaamonessa valtiossa. Rauhaanpakottaminen taas, mitä nyt Suo-men sotahullut haluavat, on sitä

natojohtoisissa operaatioissa,että kun Usa ehdottaa jotain, muutnyökyttävät päätään. Ei kiitos!

Suomen eduskunta päätti, etteise uskalla antaa kansan äänestäätulevasta EU:n perustuslaista:Kansa saattaa äänestää väärin.Perkele! Eduskunta äänesti vää-rin! Uskon, että eduskunta eiilman kansan neuvoa-antavaaäänestystä pysty päättämäännäin yksinkertaisesta asiasta.Monet Euroopan maat katsovatjo nyt Suomea kuin kummajaista -siellä kun katsotaan kansanää-nestyksen kuuluvan demokra-tiaan. Kannatan Sveitsin kaltaistasysteemiä, missä kansanäänes-tykset ovat lähes jokapäiväinenasia. Se on sellainen tapa, jossakansalaisilla on mahdollisuusvaikuttaa suoraan asioihin - eikäniin että kaikki tulisi “ylhäältäannettuna” poliittisten lehmän-kauppojen tuloksena kuten Suo-men kaltaisessa epädemokra-tiassa.

Haluan itse päättää hyväk-synkö vai hylkäänkö EU:n perus-tuslain. Minähän sen seurau-ksetkin tunnen nahoissani! Sitä-paitsi en ole antanut yhdellekäännykyiselle kansanedustajallevaltakirjaa, joten he eivät oleminun edustajiani.

Hannu AlmHelsinki

SotasensuuriEU:n perustuslaki uhkaa työeläkkeitäT y ö e l ä k e r a h a s t o j e n

sijoituksista EU:n aikana jo nytn.7 miljardin euron tappiot.

Työeläkerahastoissa on nykyisinnoin 75 miljardia euroa, eli n. 450miljardia markkaa. Mihinkään muual-le ei Suomessa ole sijoitettu yhtäpaljon rahaa. Ongelman tässä synnyt-tää se, että eläkevakuutusyhtiöt ovatyksityisiä. Ulkomainen kilpailu jakilpailuttaminen, jota EU ajaa,heikentää yhtiöiden konkurssi-vastuun. Normaalioloissa, jos EU:ssaei oltaisi, toiset vakuutusyhtiötturvaisivat eläkeläisten eläke-etuudet.

EU:n komissio on sitä mieltä,etteivät Suomen työeläkevakuutus-yhtiöt ole erotettavissa henkivakuu-tusdirektiivin tarkoittamista vakuu-tusyhtiöistä, joten niitä ei pidäsuojata EU:n sisämarkkinoilta tule-valta kilpailulta ja kilpailuttamiselta.Tämä siitäkin huolimatta, että Suomineuvotteli EY-liittymissopimuksessaehdon, jonka mukaan vakuutus-palvelujen vapaa tarjonta ei ulotulakisääteiseen työeläkejärjestelmään.Neuvoteltaessa EU:n uudesta perus-tuslaista ei komissio ole ollut valmisantamaan Suomelle poikkeusta henki-vakuutusdirektiivistä. Täten EU:nperustuslaki vaarantaa Suomentyöeläkejärjestelmän.

Kysymys kuuluukin: Miksi valta-lehdistö vaikenee tästäkin asiasta.Eikä tässäkään vielä kylliksi. Miksimiljardeja euroja on jo mennyt taivaantuuliin. Vuonna 2001 katosi ulko-maisten pörssikurssien laskussa lähes2 miljardia Euroa. Kotimaisen pörssi-

kurssin laskussa katosi lisäksi n 1miljardia Euroa. Vuonna 2002 eläke-rahastojen osakkeiden arvosta katosilisäksi yli 4 miljardia Euroa. Eli siisTyöeläkelaitosten osakesijoitustenyhteenlaskettu arvo aleni parissavuodessa 7 miljardia Euroa eli siis yli40 miljardia vanhaa markkaa. Työelä-kerahastoistamme 60%, eli n. 70miljardista n. 45 miljardia euroa onsijoitettu ulkomaille hyödyttämäänmuiden maiden elinkeinoelämäntoimintaa. Kun osakkeiden osuustyöeläkerahastojen sijoituksista ontänään neljännes, eli n. 18 miljardiaeuroa, joista kaksi kolmasosaa onostettu ulkomailta, pääosin USA:staja muista ei-euro maista, Euronkallistuessa niiden arvo alenee.Työeläkeyhtiöt ostivat ulkomaistenpörssiyhtiöiden osakkeita aikana,jolloin pörssikurssit olivat taivaissaja dollarin arvo- euron silloisendevalvoitumisen seurauksena - yli-korkeana arvoltaan. Osakesijoituksetjohtivat työeläkelaitosten saldontappiolliseksi sekä v. 2001, että v.2002 edellä mainituista syistäjohtuen.

Suomessa puhutaan mieluusti ainaNeuvostoliiton ja liittoutuneittenvalvontakomission meille maksuunpanemista sotakorvauksista. Nyky-rahassa 3-4 miljardia Euroa. Samoinon muistissamme ns. kasinotaloudenpankkikriisi, joka suomalaisilleveronmaksajille maksoi noin 50miljardia Markkaa, eli n. 8,4 miljardiaEuroa nykyarvoksi muutettuna.Sonera sijoituksissa hassattiin osta-

malla Saksasta ns. 3:n sukupolvenverkkolupia, eli käytännössä pelkääilmaa yhtä tolkuttomasti. Nyt ovattyöeläkelaitokset menettäneet ns.markkinavoimien vapaassa temmel-lyksessä sijoitustensa arvosta läheskaksikertaisen sotakorvausten mää-rän verran. Eli noin 40 miljardiamarkkaa. Valuuttakurssikehityksentappiolinja kääntyi nousuun kun euro2003 vahvistui dollariin ja muihinvaluuttoihin nähden vahvistui.

Työeläkelaitosten pörssisijoi-tukset ovat olleet näin meneteltynäkuin hölmöläisten kaupankäyntiä. Onostettu kalliilla sellaista mikä on nythalpaa. Tyypillistä on, ettei Suo-messa kukaan tunnu ottavan vastuutanäistä katastrofaalisista ratkaisuista.Olisi syytä vaatia niitä poliittisia ym.päättäjiä, puolueita ja henkilöitävastuuseen näistä teoista. Selityksettappiokehityksen katkeamisestaEuron vahvistuessa eivät riitä.Samalla lailla eläkerahastoherrat onsaatettava teoistaan vastuuseen.Edessähän on vielä se kehitys, jonkaEU:n perustuslaki ja komissio ovatlinjanneet ja joka on edessä oleva uhkakoko työeläkejärjestelmälle Suo-messa. Jo pelkästään nämä syyt ovatriittäviä koko EU:n ja sen perustus-lakisuunnitelmien kaatamiseen.

Juho HaavistoLähde: Uusi Vasemmisto

nro 1/2004

Sanotaan, että sodan ensim-mäinen uhri on totuus. No ei niinpientä pilaa, ettei olisi totta toinenpuoli. Olemme saaneet nähdätelevisiosta, minkälaisia vehkei-lyjä monet suomalaiset korkeatupseerit ovat vuosikymmeniätehneet pitäessään omin luvinyhteyksiä sekä Saksan ettäUSA:n armeijoihin. Se varmaanselittää niitä valkoisia läiskiähistoriassa.

Onko kaukaa haettua, ettäjotkut aktivistit katsoivat “maanparhaaksi” jysäyttää naapurinpuolelle 7 kranaattia Mainilassa.Joka tapauksessa tri Mauri Ryömäkirjassaan “Mikä johti Suomenniin sanottuun talvisotaan” ker-too, että Mainilan laukauksetolivat valitettava erehdys Suo-men puolelta.

Talvisodan valmistelut alkoivatkiihtyä 1937, kun Saksan yleisesi-kunnan päällikkö kenraali Haldertarkasti Perkjärvellä tykistön leirin.Samana vuonna neuvostoeverstiJartsev yritti jututtaa Cajanderiaja Tanneria. Heillä ei tiettävästiollut kuulolaitetta niin kuin presi-dentti Halosella sanotaan olevan.Toisin sanoen eversti puhuiseinille. Samana vuonna oli myösSan Fraciskon kokous, jossaSaksan itälaajentumisesta sovit-tiin Hitler Jugendtin päällikönBaldur von Schirakin, jalkavän-

kenraali Kurt Tippelskirchin,senaattori Vanderbildin, HenryFord seniorin ja lehdistöman-gnaatin Randolph Hearstin välillä.

Vuonna 1938 sai Ohranan pääl-likkö kenraali Anthoni Gestaponpikakoulutuksen. Sitten alkoikinolla toiminnan aika. Elokuussa1939 vangittiin yli 2000 sodanvastustajaa ja syyskuussa mobili-soitiin 6 eteläistä sotilaslääniä ns.kertausharjoituksiin. Sodan alka-mispäivä aiheutti jännitystä jajärjestelyjä.

Marraskuun ensimmäinen päi-vä astui sitten virallisesti voimaansotasensuuri. Kolme päivää en-nen talvisodan virallista alkuasuomalaiset natsit Kanadassailmoittivat sodan alkaneen jaalkoivat kerätä avustuksia sota-kiihkoilijoille. Marraskuun viimei-senä päivänä, sitten kun aktivistitolivat jysäyttäneet Mainilassapaukut, Molotov ilmoitti, ettäverenvuodatuksesta ei selvitäilman sotaa. Tämä sotasensuuri-laki kantaa nimeä Lex Söderhjelm.En ole yksityiskohtaisesti tutus-tunut sensuurimääräyksiin, vaankatson, että kaikki viralliset tiedottalvisodasta ovat sensuroituja jaovat yksi osa valkoista valhetta,jota meille on aina syötetty.

Wäinö Pietikäinen

Kohti vankileirien saaristoaErkki Vettenniemi on kirjoittanut

kirjan ”Punaisen terrorin todis-tajat”. Kirjan arvostelussa (HS19.5.04) toteaa, että laajasti lukienkoko pakkotyöleirijärjestelmässäoli 1930-luvun alussa vankejanoin miljoona. Sen mukaan heitäoli noin 610 vankia sataatuhattaNeuvostoliiton asukasta kohden.

Norjalainen Nils Cristien kir-jassa ”Kohti vankileirien saa-ristoa” (Creim Control as Industri)on tilasto vangeista. Sen mukaanvuonna USA:ssa oli 532 vankiasataatuhatta asukasta kohden. Seon yhteensä lähes 1 600 000vankia. Kun yleisesti tiedetään,että USA:ssa yli 800 000 ihmistäon kateissa joka hetki ja yli 50 000ihmistä murhataan (ilman sotilaita)joka vuosi, niin Cristien kirjan nimilienee vähintään oikeutettu.

Näiden tietojen, lukujen, valos-

sa herää kuitenkin kysymys: mitäeroa on 1930-luvun Neuvos-toliitolla ja 1990-luvun USA:lla?

Niitä erottaa vain mediassaluotu mielikuva. Neuvostoliitossavangit olivat järjestelmän uhreja,kun USA:ssa vangit ovat kalte-reiden takana omasta syystään.Ehkä sen vuoksi he usein joutuvatmyös julman kohtelun uhreiksi.USA:n vankiloissa vankeja kidu-tetaan, nöyryytetään ja pam-putetaan monin tavoin – ihan kuinIrakissa! Mutta lisäksi mm. rais-kauksia tapahtuu vuosittain arvi-olta 300 000 (Jouko Jokisalo/Reuters 6.5.2004).

Olisiko USA:n järjestelmässäsittenkin jotain vikaa?

N. Cristien kirjan mukaan poh-joismaissa vankien luku on keski-määrin 63 sataatuhatta asukastakohden. (KK)

Kaikki myydäänSuomen EU-politiikan seurauk-

sena kaikki kansallisessa omis-tuksessa oleva myydään. Viimei-sin tapaus on Valio, joka myijäätelönsä ja lastenruokansaulkomaille. Jäätelöt myytiin ping-viinimerkkeineen monikansall-iselle Nestlelle ja lasten ruuathollantilaiselle Royal Numicolle.

Kun Suomesta on kohta kaikkitärkeä Turun sinappeineen myyty,

niin sitten tänne ei jää mitäänmuuta kuin ihmiset, pääasiassavanhoja ukkoja ja akkoja. Mitänäille sitten tehdään? Jos ja kunkapitalismi toimii tapojensa mu-kaan, niin ehkä ihmisetkin lopultamyydään – vaikka apinoiksi Afri-kan viidakkoon. Sieltä kun apinatmeinaavat loppua.

Näin on!

Sivu 15Nro 3/04 Nro 3/04 Kansanääni

JULKAISIJAT: EU:n Vastainen Kansanrin-tama ry, KommunistienLiitto ry ja Sodan- jaFasisminvastainen Työ ry

POSTIOSOITE:PL 780, 00101 Helsinki

PUHELIN:040-5643205 ja050-5884159

PÄÄTOIMITTAJA:Reijo Katajaranta

ILMOITUSHINNAT:Järjestöt: 050 €/pmmMuut 1€/pmm

Tili:OKO 554114-227966

PAINOPAIKKA:Kangasalan Lehtipaino

Kansan ääni

HelsinginLähiradiossa

100,3 MHzjoka toinen keskiviikkoklo 19.00-19.30

Ohjelma lähtee kesätauolleJuhannuksen jälkeen ja pa-laa jälleen takaisin elokuunpuolivälissä

SFT Lähiradiossa

100,3 MHzjokaisen kuun viimei-senä keskiviikkona klo20.00 -20.30.

Tukea Kansan äänelle

SFT toimii

Kokouksia

KOMINFORMIkkuna todelliseen maailmaan

www.kominf.pp.fiSäköposti: kominf@kominf.pp.fi

Maksuton internet-uutispalvelu. Liity maksuttomilleenglanninkielisille postityslistoille! Web-sivuillasuomenkielisiä katsauksia sekä luokkataistelun ettägeopolitiikan näkökulmista.

PL 66, 00841 Helsinkip. 040-717 7941, fax (09) 759 1081

Kommunistien Liitto ryhttp://kommunistit.cjb.net/

Muutosvoimat Suomi rpwww.muutosvoimat-suomi.fi

muutosvoimat@kaapeli.fi

EU:n vastainen kansanrintama rywww.euvkr.comeuvkr@kaapeli.fi

OKO 554114-227966

Juche-aatteenopintoyhdistys -The Society for Study ofthe Juche ideaKytömaantie 174, 32200Loimaa, fax (02) 762 2444juche.aate@saunalahti.fiPyydä suomenkielistäaineistoa korealaisestasosialismista!

Nostan lipun

Nostan lippua teloitettujenhaudan ylle.Lippu lippujen joukossa,myrskyssä lepattavaon kuin osa suurestatuulesta,jonka täytyy palaa.

Kädet tulta kantavat maanrakensivat.Tuli ei saa sammua.Sanat teloitettujen haudallaovat välttämättömät.Puhujat huokuvatkuin kanuunat.Ajatusten tuli taukoamattahengen betonin murentaa.Virta maamme uumenissamonumentteja huojuttaa.

Maisema on nyt näennäisentyyni.Uutuuden pyörryttämäthaluavatpois kaiken menneenheittää.Tartun heitä hihaan.Tahdon ottaa lapsenvadistanne.Onko se vielä keskonen?Vai myrkyllä kyllästettyköse on?

Vielä pyyhkivät taivastasavuparrat,tehtaiden uumenissa lyövätväkivasarat.Luokka on käsi ajanvaltimolla,tulta kantava, maatarakentava.Hyljeksitty hylkiöidenjoukostaulos suljettu, toimetonko?Maatessakaan hänenajatuksensa eivätkompromissia tee.Polttoaineella monelletuntemattomallahänet on ammuttu radalleuloimpaan.On kapselinsa tyyssijaajatuksen kapinoivan.On kohtalona singota semaailmaan.

Moni on mantunsa jättänyt.Laihat kissat ovat juosseethyljätyissä kylissä.Hallitsevat, tulkaalevottomiksikun virattomalla on kynä.

Ulvoo pohjan yössä susiyksinäinen.Aivojen vaiva,tuska takana kuvaruutujen.

Ilmari Huuskonen

Neilikkavallan-kumous on ajan-kohtainen!

UZ 7/5-2004: Käännös WäinöPietikäinen

Portugalin kommunistinen puo-lue piti 30-vuotiskonferenssinsakeväällä. Kokouksessa kysyttiin,onko vielä huhtikuun 1974 neilik-kavallankumouksesta opittavaa?Portugalin Kommunistinen Puoluekertoi tästä sinne kokoontuneille18 kommunististen -ja vasemmis-topuolueiden edustajille Lissa-bonissa.

Osanottajiin teki vaikutuksenpuolueen edustajien kertomuksetvallankumouksen saavutuksistasosiaalisella ja kulttuurin sekto-reilla. Vallankumous valtiollistisuurpankit ja suurteollisuuden,suoritti maareformin: Myös työ-väenluokan edut turvattiin samoinnaistenoikeudet.. Vaikka vastaval-lankumous on tuonut takaiskuja,niin kokemukset ovat opettaneet,että joukkoliikkeillä voidaan yh-teiskuntaa muuttaa.

Kun 25 huhtikuuta v. 1974tapahtunutta vallankumousta onyritetty kuvata “vallankaappauk-seksi”, niin on syytä jatkuvastikorostaa vallankumouksen pää-määriä ja yhteiskunnallisia voima-suhteita.

Vallanpitäjät ja oikeistovoimatvoivat pilkata tai vaieta val-lankumouksesta, koska he eiväthalua, että fasismin luokkaluonneja sen terrorin luonne mainitaannimeltä. Ihmisiä myös sumu-tetaan; perustuslakia on jo kuusikertaa rukattu taantumukselliseensuuntaan. Ensimmäiseksi karsit-tiin tavoite sosialismista.

PKP:n puheenjohtaja CarlosCarvalho nimesi perusteet neilik-kavallankumouksen ajankoh-taisuuteen:

- Armeijan rooli yhteiskunnassatulisi uudelleen arvioida.

- Ratkaiseva edellytys voitolleoli joukkoliike.

- On tärkeätä paljastaa fasisminluokkaluonne ja siten johtaavallankumous yhteiskunnalliseenmuutokseen.

- Historiallisia tavoitteita onsaavutettu: Siirtomaasodat lope-tettiin. Kansalaisvapauksistataisteltiin.

Kokouksessa käydyn keskus-telun aikana DKP:n puheenjohtajaHeinz Stehr painotti kommu-nistipuolueiden verkkoutumistaEuroopassa. Tulee organisoidakansainvälinen uusliberalismin jaglobalisoinnin vastainen toimintaammattiyhdistysliikkeen, kom-munistien ja vasemmistovoimien

taholta. DKP ja PKP ovat olleettiiviissä yhteistyössä jo fasistienpitäessä valtaa Portugalissa janeilikkavallankumouksen ajoistasaakka.

Viisikymmenvuotisen fasisti-komennon päättänyt neilikka-vallankumous oli juhlan aiheenasuurmielenosoituksessa Lissa-bonissa ja erilaisissa kansan-juhlissa, joissa kaikissa oli opti-mistinen henki. Vallankumous-laulut, kuten “Grandola VilaMorena” ja “Avante, Camerad,avante” kaikui vieraiden ja kansa-laisten laulamina.

Heinz Stehr

Kansan äänen julkaisu-järjestöjen yhteinen syys-seminaari pidetään lauan-taina 4.syyskuuta Timpurin-rannassa. Käsitellään syk-syn toimintaa ja etenkinkunnallisvaaleja. Merkitääpäkalenteriinne.

EU:n Vastaisen kansanrin-taman toimikunta Hermanninkerholla maanataina 7.6. klo 18.00.Käsitellään mm. EU-vaaleja jatulevan syksyn toimintaa. Ko-koukseen tervetulleita myöskaikki asioista kiinnostuneet.

Kansan äänen järjestötsuunnittelevat toimintaansatulevien syksyn kunnallis-vaalien suhteen Hermanninkerholla maanantaina 14.6. klo18.00. Käsitellään mm. vaali-ohjelmaa, omaa organisaa-tiota vaalien puitteissa sekämahdollisia vaaliyhteistyö-kumppaneita.

KTP:n Helsingin piirin piiri-neuvoston seurava kokous pide-tään ma elokuun 16. klo 18.00Hermannin kerholla.

Kansan äänen seuraava nu-mero ilmestyy elokuussa 25.8.Lehden aineiston tulee olla toimi-tuksella viimeistään viikkoa en-nen eli keskiviikkoon 18.8. men-nessä.

Opintokerho Uusi Sirola jär-jestää yhdessä DSL:n kanssaalkukesän kuluessa vielä kaksiopintotilaisuutta, jotka pidetäänHermannin kerholla

- maanantaina 21.6. klo 18.00Reijo Katajaranta selvittää kysy-mystä elämän synnystä.

- maanantaina 28.6. klo 18.00Heikki Männikkön aiheena onLeninin kirjoitus "Boikottia vas-taan".

Kokoonnumme keräämään ni-miä EU-kansanäänestystä vaati-vaan adressiin ja jakamaanKansan ääntä ja EU-vaaliliitettäperjantaina 11.6. klo 16.00 Haka-niemessä ja lauantaina 12.6. klo10.00 Itä-Keskus

Muutosvoimat Suomi rp:nliittokokous pidetään lauan-taina 19.6. alkaen klo 13.00Hermannin kerholla, Hä-meentie 67. Käsitellään sään-töjen määräämät liittoko-kousasiat. Kokoukseen saa-vat Muutosvoimat Suomirp:n jäsenjärjestöt lähettääedustajia seuraavasti. Rekis-teröidyt puolueet 15 edus-tajaa ja muut järjestöt 5 edus-tajaa. Valtakirjojen tarkastuskokouspaikalla alka klo 12.45.Tervetuloa.

KIRPPUTORILLE

Kirpputori Kansan äänenja syksyn kunnallisvaali-työn tukemiseksi on lauan-taina 19.6.2004 Valtterilla klo9.00 - 15.00, Aleksis Kiven-katu 17 pöytä nro 828.

Käännymme Kansan ää-nen ystävien ja tukijoidenpuoleen, sillä tarvitsemmeuutta tavaraa myyntipöy-tään. Jos sinulla tai tuttava-piirissäsi on tavaraa, jota heeivät enää itse tarvitse, tuose kirppiksellemme. Kaikkikunnossaoleva, ehjä ja puh-das tavara kelpaa. Tavaranvoi toimittaa etukäteen soit-tamalla joko Tarja Männiköllep. 701 2628 tai Esko Auer-vuolle p. 694 9307 tai tuodasuoraan myyntipöydälle hetiaamusta. Lauantaina 19.6olemme paikalla klo 8.00 al-kaen.

Kiitos etukäteen tuesta.

Paavo Junttila 50,00 €, Juha Kieksi 50,00€, HeikkiMännikkö 28,00 €, Tarja Männikkö 10,00 €, EskoAuervuolle 20,00 €, Eila Rantanen 20,00 €, Eira Kärki30,00 €, Reijo Katajaranta 10,00€, Hannu Kautto 20,00€.

SFT tekee muistokäynninSantahaminan punaisten muis-tomerkille sunnuntaina 19.09.2004. Kokoontuminen Hertto-niemen metroasemalla Apteekinedessä katutasolla, josta läh-detään henkilöautoilla Santa-haminaan. Ilmoittautuminen 12.9.mennessä Esko Auervuolteellepuh. 09-694 9307(040-707 3576) taiTimo Kangasmaalle 040-5858508.

Sivu 16 Nro 3/04Kansanääni

Marxin syntymän vuosipäiväävietettiin kansainvälisessäkonferenssissa

Havanna, 4.5. (RHC) - Yli 200 yhteiskuntatieteilijää ja poliittistajohtajaa 40 maasta tapasivat Havannassa Marxin maailman-laajuisten ajatusten mietinnän nelipäiväisen konferenssinavaamisen merkeissä.

Toinen kansainvälinen konferenssi nimikkeellä “Karl Marx ja21. vuosisadan haasteet” käynnistettiin Kuuban tieteen,teknologian ja ympäristön filosofian instituutin toimesta ja sejatkui Havannan konferenssikeskuksessa 8.5. saakka. Järjestävänkomitean kutsussa kehotettiin osanottajia analysoimaan nykyisenmaailmanjärjestyksen taustatekijöitä ja etsimään keinoja nykyistenvaltajärjestelmien korvaamiseksi edistyksellisillä malleilla ja sitenvahvistamaan 21. vuosisadan vallankumouksellisia ajatuksia.

Keskeisiin teemoihin kuuluivat tämän päivän kapitalismintodellisuus ja ristiriidat ja niiden ideologinen ja kulturellinenvaikutus yhteiskuntaan ja tulevan vallankumouksellisen taistelunmuotojen pohtiminen 20. vuosisadan kokemusten pohjalta.

Tapahtumaa sponsoroivat mm. Kuuban työläisten liitto (Confe-deration of Cuban Workers, CTC), Havannan yliopiston filosofian,sosiologian ja historian tiedekunta sekä latinalaisen Amerikanyhteiskuntatieteiden neuvosto (Latin American Council for SocialSciences, CLACSO) ja se juhlistaa filosofian instituutin 20.vuosipäivää, Kuuban vallankumouksen 45. vuosipäivää, CTC:nperustamisen 45. vuosipäivää sekä Marxin syntymän 186.vuosipäivää.

Radio Havana Cuba / KOMINFORM

Hugo Chávesia vastaanvallankaappausyritys

Caracas, 10.5. (RHC) — Venezuelan viranomaiset ovatpidättäneet vähintään 80 kolumbialaista oikeistolaista palkka-sotilasta, joiden tarkoituksena oli syöstä vallasta Venezuelanlaillisesti valittu presidentti Hugo Chávez.

Viranomaiset kertoivat vangineensa 56 paramilitaaria maatilaltaCaracasin ulkopuolella aikaisin sunnuntaina ja myöhemmin 30sotilasta, jotka olivat paenneet pääkaupungin eteläpuolellasijaitsevalle vuoristoalueelle.

Miguel Rodríguez Torres, Venezuelan poliisin tiedustelupäällikkö,kertoi lehdistölle 130-miehisen ryhmän harjoitelleen maatilalla noinkuukauden ajan. Hän sanoi sotilaiden suunnitelleen hyökkäyksiäuseita sotilaskohteita vastaan Caracasissa ja yhdistymistä senjälkeen vallankappausjohtajien kanssa saadakseen aikaankansanliikkeen maan laillisen hallituksen kaatamiseksi. Torresinmukaan suunnitelmiin olisi sisältynyt myös presidentti HugoChavezin murhaaminen.

Presidentti Chavez piti kapinallisten vangitsemista viikottaisessaTV-esiintymisessään “Aló Presidente maailmanlaajuisestimerkittävänä voittona taistelussa terrorismia ja kaappausyrityksiävastaan. Ryhmittymän tarkoituksena oli hänen mukaansa ollut muiden tavoitteiden ohella väkivallan lietsominen Venezuelassa.Hän kertoi aikeen olleen tiedossa jo kolme kuukautta.

Yksi vangittu sotilas esiteltiin Venezuelan televisiossa. Hän kertoiryhmittymän aikomuksena olleen hyökkäys Venezuelan sotilas-kohteisiin keskiviikkona 12.5. Operaatioon oli määrä osallistua yli1500 kolumbialaista puolisotilaallisten järjestöjen jäsentä.

Radio Havana Cuba / KOMINFORM

Bushia arvosteleva elokuva voittiAmerikkalaisen Michael Mooren dokumenttielokuva Fahrenheit

9/11 on voittanut Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisenpalmun. Mooren elokuva arvostelee voimakkaasti Yhdysvaltainpresidenttiä George W. Bushia ja hänen Irak-politiikkaansa vuoden2001 terrori-iskujen jälkeen. Elokuvan tuotantoyhtiö Disney eihalunnut esittää sitä Yhdysvalloissa.

Fahrenheit 9/11 antaa presidentti Bushista sen kuvan, ettei hänole lainkaan pätevä hoitamaan presidentin virkaa. Elokuvanmukaan Bush pyrkii ennen kaikkea edistämään perheensäliikesuhteita öljyalalla. Moore sanoi uskovansa, että hänen uusielokuvansa auttaa tuottamaan murskatappion Bushille marraskuunpresidentinvaaleissa.

Fahrenheit 9/11 on ensimmäinen Cannesin pääpalkinnonvoittanut dokumentti sitten vuoden 1956. Vuonna 1956 Kultaisenpalmun sai Jacques Cousteaun dokumentti Hiljainen maailma.

Tänä vuonna Kultaisesta palmusta kilpaili kaikkiaan 18 elokuvaa.Cannesin elokuvajuhlien tuomariston puheenjohtaja oli amerikka-lainen ohjaaja Quentin Tarantino. Tuomaristoon kuului myössuomalainen elokuvaprofessori Peter von Bagh.

Ylen uutiset/ Jari Tuominen

Kommunistien Liitto tervehtii SuomenKommunistisen Puolueen edustajakokousta

SKP:llä työntäyteinen kokous

Vantaalla 15.-16.5. pidettySKP:n edustajakokous hyväksyikunnallisohjelman ”Toimintaandemokraattisen hyvinvointiyh-teiskunnan puolesta” ja asiakirjan”Toisenlainen kansainvälisyys jasosialismin näköalat”. Poliittisenselostuksen kokoukselle esittipuheenjohtajaksi uudelleen valit-

tu Yrjö Hakanen ja kunnallis-ohjelman esitteli pääsihteeri ArtoViitaniemi.

SKP:n Edustajakokous vaatiEU:n perustuslaista kansanäänes-tystä.

Joka kolmas vuosi pidettävässäkokouksessa hyväksyttiin myösjulkilausumat: ”Irtisanomiset

kuriin – sulku työvoiman polku-myynnille” ja ”Sotaa vastaan –liittoutumattomuuden puolesta”.Uuteen keskuskomitean valittiin40 varsinaista ja 10 varajäseniä.Heistä 15 on uusia. SKP:n pu-heenjohtajana jatkaa Yrjö Haka-nen ja puoluesihteerinä ArtoViitaniemi. Kokouksen yhtey-dessä pidettiin SKP:n julkisentoiminnan 60-vuotisjuhla, jossaesiintyivät mm. Monna Kamu,Eero Ojanen ja Mikko Perkoila.Juhlapuheen piti päätoimittajaErkki Susi ja kansainväliset ter-vehdyksen toi Kuuban kom-munistisen puolueen edustaja.Edustajakokouksessa kutsuvie-raita oli 12 maasta. Sähkein ko-kousta tervehti 24 puoluettakaikista maanosista.

Kommunistien Liiton terveh-dyksen edustajakokoukselle toiliiton puheenjohtaja Kalevi Wahr-man .

SKP:n edustajakokouksessa istuttiin kuin koulun penkillä.

Hyvät toverit, hyvät läsnäolijat,hyvät kokouksen ulkomaisetvieraat!

Elämme tällä hetkellä hyvin ristirii-taisessa maailmassa. Suurta ihmisyh-teisössä vallitsevaa ristiriitaa kuvaaosaltaan jo se, että aikana, jollointyöväenluokka eniten tarvitsisiaikakaudestamme sellaista tieteellistäanalyysia, johon vain marxilais-leniniläinen yhteiskuntatiede kyke-nee, ovat marxilais- leniniläisetvoimat pirstoutuneet Suomessa jaEuroopassa moniin pieniin osiin. Siitäajasta, jolloin sosialismi joutuiperääntymään kapitalismin vastai-sessa luokkataistelussa, on nytkulunut runsaat 15 vuotta. Mieles-tämme ajan merkit viittaavat siihen,että tämä on ollut riittävä aikayhteiskunnallisen tilanteen kypsy-miseen sille, että voimme aloittaatyön yhteisen kapitalisminvastaisenluokkataistelutaktiikan kehittä-miseksi.

Kommunistien Liitto katsoo, ettälähiajan tavoitteena nykyisessäyhteiskunnallisessa tilanteessa olisiluoda laaja demokraattinen rintamayhteiskunnan demokratisoimiseksi javallan palauttamiseksi demokraat-tisille voimille. Arviomme mukaanyhteiskunnan demokratisoiminen onprosessi, joka luo edellytykset yh-teiskuntakehityksen kääntämiseksisosialistiselle kehitysuralle. Demok-raattisen rintamapolitiikan tärkeintehtävä on ensi vaiheessa puolustaatyötätekevän kansanosan taloudel-

lista ja sosiaalistatoimeentuloa jaelämänvarmuuttaja näin irrottaaSuomi EU:sta jasen uusoikeisto-laisesta talouspo-litiikasta. Näem-me, että laajan de-mokraattisen rin-taman rakentami-nen on välttämä-tön vaihe tielläkohti demokratiaaja sosialismia.Kommunisteillaon erityinen vel-vollisuus ja mah-dollisuus toimiaaktiivisesti tällai-sen rintaman ra-

kentamisessa. Rintama ei rakennuilman vahvaa marxilais-leniniläistä jatieteelliseen yhteiskunta- analyysiinkykenevää kommunistista puoluetta,joka pystyy toimimaan laajan kan-sanrintaman kokoamisen moottorinaolemalla yhteistyössä kaikkien niidenyhteiskuntaryhmien kanssa, jotkanäkevät nykyisen suuren rahanvallan etujensa vastaisena ja vastus-tavat monopolien ylivaltaa.

Kansanrintamasta, sen välttämät-tömyydestä ja rakentamisesta esiin-tyy kommunistienkin keskuudessaerilaisia näkemyksiä. KommunistienLiitto katsoo, että kommunistienSuomessa tulee järjestäytyä yhte-näiseksi ja itsenäiseksi marxilais-leniniläiseksi puolueeksi ja esittääaktiivista sekä keskeistä osaa laajanmuutokseen kykenevän kansanrin-taman organisoimiseksi maahamme.

Omalta osaltaan KommunistienLiitto toteuttaa tällä hetkellä kahtasuuntaa liittolaispolitiikan kehittä-miseksi. Eduskuntavaalien alla olim-me mukana perustamassa itsenäistenjärjestöjen liittoa, MuutosvoimatSuomi rp:tta, joka otti tehtäväkseenyhteiskunnan demokratisoimisen jairtaantumisen EU:sta ja EU:n talous-politiikasta. Tällä hetkellä yhteistyönkehittäminen Muutosvoimissa huo-nosta eduskuntavaalituloksestahuolimatta toimii edelleenkin. Hyvänäesimerkkinä tästä on yhteinen toi-minta EU:n perustuslakikysymyk-sessä. Toinen yhtä tärkeä suunta

liittolaispolitiikan kehittämiseksi onyhteistyö KTP:n ja SKP:n kanssa.Tähän mennessä KTP on yhteis-työstä kieltäytynyt, mutta läsnä-olijat tietävät, etta yhteistyömmeSKP:n ja sen ympärillä olevienvoimien kanssa sujuu hyvin. Samallakun yhteistyö SKP:n ja Kommu-nistien Liiton välillä edustaa marxi-lais- leniniläisten voimien yhteistyönkehittymistä, edustaa se myöstyöväenluokkaa kokoavien voimiensaattamista yhteen. Muutosvoimatedustaa meille tavoitetta työväen-luokkaakin laajemman liiton kehittä-miseksi porvarillisen yhteiskunnandemokratisoimiseksi.

Yhteistyön kehittäminen SKP:n,KTP:n, Kommunistisen Nuoriso-liiton ja Kommunistien Liiton välilläon välttämätöntä yhtenäisen marxi-lais- leniniläisen puolueen organisoi-miseksi maahamme. Katsomme kui-tenkin, että sen lisäksi voidaan tarvitayleisdemokraattiset tavoitteet omaa-va laaja työväenluokkainen puolue,joka pystyy ajamaan työläisten etujalaajalla rintamalla kapitalistien hyök-käyksiä vastaan. Kommunisteillatulee olla valmius organisoida maa-hamme laaja työväenluokkaa edus-tava, nykyisen talouspolitiikan, EU-suuntauksen muutokseen ja yhteis-kunnan demokratisoimiseen pyrkivätyöväenpuolue, koska ns. vanhavasemmisto, SDP ja Vasemmis-toliitto, ovat hukanneet alkuperäisentehtävänsä, eivätkä pyri eivätkäpysty toteuttamaan työväenluokanetujen mukaista politiikkaa.

Monet ajan merkit viittaavat siihen,että olemme ohittamassa sitä raskastahistoriallista aallonpohjaa, jotamaailman työväenluokka ja kommu-nistinen liike ovat joutuneet elämään.Tämän tiedon varassa kylmeneväalkukesäkin tuntuu meille hyvinlämpimältä. Näillä sanoilla haluantoivottaa edustajakokouksenne työl-le kaikkea onnea ja menestystä.

Kalevi Wahrmanpuheenjohtaja

Kommunistien Liitto ry

Kommunistien Liiton puheenjohtaja KaleviWahrman esittämässä tervehdystään SKP:nedustajakokoukselle. Wahrman on myös ehdok-kana EU-vaaleissa numerolla 81.