n:o 1 / joulukuu 2010 infrastruktuuridoc.mediaplanet.com/all_projects/6153.pdf · vuoden 2008...

Kaikki kiviosaaminen yhdestä osoitteesta. Sandvikilta.

Sandvik Mining and Construction Finland OyPuh. 020 544 4600 www.sandvik.com

Elinkaarimalli toimiiYksityinen rahoitus takaa toteutuksen

Biokaasun kehitys Kouvolassa käytösssä uusinta teknologiaa

Olkiluodon ONKALOYdinjätteen turvallinen loppusijoitus

INFRASTRUKTUURI

N:o 1 / Joulukuu 2010

Infrastruktuurin kehitys ei ole yksin teknologian varassa. Ajan hermolla py-syminen vaatii myös kovia päätöksiä.

Pia Rämö:Mineraali-strategia kattaa seuraavat 40 vuotta

Eero Karjaluoto:Rahoitus irro-tettava valtion budjetista

Paavo Syrjö:Kehittyminen edellyttää investointeja

5RATKAISUA

TOIMIVAAN INFRAAN

KU

VA

: IN

FR

A R

Y J

A S

HU

TT

ER

ST

OC

K.C

OM

ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE

2 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

HAASTEITA

Infran haasteet

www.peab.fi HELSINKI TURKU TAMPERE SEINÄJOKI LAHTI JYVÄSKYLÄ VAASA OULU ROVANIEMI

Peab Infra Oy on osa Peab-konsernin maanrakennusdivisioonaa. Palvelemme asiakkaitamme kaikilla infrarakentamisen osa-alueilla. Henkilöstöllämme on vuosikymmenten kokemus vedenkäsittelylaitoksista, silloista sekä vaativista betonirakenteista.

Hyödynnämme tarvittaessa koko konsernin infraosaamista suomalaisia asiakkaitamme palvellessamme. Tällä hetkellä olemme mukana rakentamassa mm. Länsimetroa, Kehärataa ja Helsingin Kalasataman aluetta.

Olemme osa Tukholman pörssissä listattua noin 13 000 henkilöä työllistävää Peab-konsernia, joka on yksi pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Konsernin liikevaihto vuonna 2009 oli 3,446 miljardia euroa.

Julkisrahoitteista infraa on laiminlyöty vuosikausia. Sen kunto on vaarallisesti rapistunut ja korjausvelka kasvanut.

Julkisen talouden tasapai-nottaminen tehdään osin infrarahoitusta supistamal-la. Ongelman taustalla ole-viin syihin ja tarpeellisiin

lääkkeisiin ei osata, kyetä tai uskalle-ta puuttua. Miten tällaiseen tilantee-seen on tultu? Mitä pitäisi tehdä?

Uudistukset ovat kehitystä

1Nykyisenkaltainen valtion budjetin kautta rahoittaminen

ja siihen liittyvä VM:n valmistelu ja poliittinen päätöksenteko ei toimi eikä se sovi vuosikymmenien mit-taisen infran elinkaaresta huolehti-miseen. Valtion budjetissa ei ole juu-ri muita pitkävaikutteisia investoin-teja kuin väyläinvestoinnit. Niiden investointiluonnetta ei tunneta eikä eroteta vuosittaisista käyttömenois-ta. Valtiovarainministeriö, jossa luu-lisi olevan tällaista ymmärrystä, näyttää pontevimmin vastustavan kaikkia uudistuksia, joilla vääristy-mää voitaisiin korjata. Samankaltai-nen on tilanne kuntien infran hoita-misessa.

Kestävät rahoitusratkaisut

2Rahoitus on irrotettava valtion budjetista ja järjestettävä va-

kaammalle pohjalle, mieluiten suo-raan ”käyttäjä ja hyötyjä maksaa”

-periaatteella. Nykyaikainen monis-sa maissa jo käytössä oleva ICT-tek-nologia tarjoaa aikaan, paikkaan ja ajoneuvotyyppiin sidotun liiken-teen hinnoittelu- ja maksujärjestel-män. Se puolestaan tuo pitkäjäntei-sen rahoituksen lisäksi monia muita liikenteen ohjaukseen, väylien kapa-siteetin tehokkaampaan käyttöön sekä hyvään asiakassuhteeseen ku-ten maksuhalukkuuden liittyviä mahdollisuuksia. Järjestelmästä tu-lisi autoilijan ja logistikan kannalta läpinäkyvä ja sillä voitaisiin myös kerätä valtion tarvitsema vero-osuus.

Liikenteeltä perityt käyttömaksut voitaisiin rahastoida ja käyttää suo-raan vuosittaisiin inframenoihin. Tällainen rahoitusmalli antaisi mah-dollisuuden siirtyä kehittyneempi-en ja edullisempien infrapalveluiden hankintamallien, elinkaarimallien, käyttöön. Elinkaarimallia on sovel-lettu Suomessa kahdessa suuressa tiekohteessa Lahden ja Turun val-tateillä erittäin onnistuneesti. Elin-kaarimalli uusissa investoinneissa ja pitkäkestoisissa ylläpitosopimuk-sissa alentaa kustannuksia, varmis-taa optimilaatutason koko elinkaa-relle ja kertoo tilaajalle luotettavasti vuosittaiset kustannukset. Elinkaa-rimallissa korjausvelkaa ei synny.

Siinä palvelun maksavat oikeuden-mukaisesti ne sukupolvet, jotka pal-velua käyttävät.

Kairamalli kunnille

3Lahden ja Turun teillä sovelle-tut kansainväliset elinkaari-

mallit soveltuvat vain suuriin, usean sadan miljoonan euron investointi-kohteisiin. Niissä velkarahan hin-noittelussa ei pystytty täysin hyö-dyntämään matalariskistä valtion tilaajaroolia. Näitä epäkohtia korjaa-maan on Suomen kaikkien keskeis-ten toimijoiden johdolla ja TEKES:n kanssa yhteisrahoitteisesti laadittu sekä valtiolle että kunnille sopiva kansallinen elinkaarimalli ns. kaira-malli. Siinä on kuvattu, miten sekä rahoitus että investointi ja elinkaa-ren aikainen palvelu kilpailutetaan niin, että se on riittävän yksinkertai-nen myös tyypillisten kuntien infra-kohteiden toteuttamiseen.

Vuoden 2008 lopulla tehty kun-tien infravisio ja muutamat kunta-kohtaiset rakenneuudistukset osoit-tavat, että kuntakentässä on tarjolla 20–40 prosentin säästöpotentiaali ja tuottavuuden parantamismahdol-lisuus selkeällä tilaaja–tuottaja-uu-distuksella, jossa kunnat keskittyvät tilaamiseen ja palvelut hankitaan markkinoilta.

“Kunnissa olisi tarvetta elinkaarimallille ja infra-struktuurirahaston tyyppiselle elementille, jotka helpottaisivat investointien rahoitusta.”

Markku KoskiKunnanjohtaja,Sievi

SUOSITTELEMME

SIVU 5

Rahoitus vakaaksi s. 61.Kansainvälinen pääomasijoittaja tuo huipputason osaamista rahoituksen ohella.

Biokaasusta on moneksi s. 8 2. Suomella on potentiaalia monikäyttöi-sen biokaasun hyödyntämiseen.

INFRASTRUKTUURI NRO 1, JOULUKUU 2010

Julkaisija:Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli AsikainenToimituspäällikkö:Päivi PuhtilaBusiness Development Manager: Jarmo PeräläLayout: Triin Voss

VASTUUSSA TÄSTÄ NUMEROSTA

Projektipäällikkö:Tero LehmuskallioPuhelin: 09-565 84 022E-mail:[email protected]

Jaetaan Kauppalehden liitteenä [email protected]

Autamme lukijoitamme onnistumaan!

Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteis-työkumppaneilleen uusia asiakkaita. Kon-septimme perustuu korkealaatuiseen toi-mitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

Eero KarjaluotoPääjohtaja, Emeritus

Tiivistettynä kolme vinkkiä, jotka johtavat parempaan infraan:

1Rahoitus pois valtion ja kuntien vuosibudjeteista ,

käyttöön käyttäjä maksaa -peri-aate

2Uudet innovatiiviset elin-kaarimallit palveluiden

hankintaan

3Kunnat luopuvat omasta infratuotannostaan ja kes-

kittyvät tilaamaan infrapalvelut kehittyviltä markkinoilta

TOIMIVA INFRASTRUKTUURI

ILMOITUSLIITE · 3TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

www.afconsult.com

ÅF – Pohjoismaiden johtava infrakonsulttiÅF luo tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa kovat ympäristövaatimukset kohtaavat pienet ympäristövaikutukset. Autamme asiakkaitamme rakentamaan energiatehokasta yhteiskuntaa – kestävän kehityksen periaatteista tinkimättä.


AJASSA

Valtion ja kuntien investoinnit on Suomessa perinteisesti rahoitet-tu, rakennettu ja pidetty kunnossa julkisin budjettivaroin.

Elinkaarimalli haastaa totutun ajattelutavan. Se jakaa infrastruk-tuurin rakentamis- ja ylläpito-kustannukset investointikohteen elinkaaren ajalle ja tuo yksityistä pääomaa julkisen rahoituksen rin-nalle. Rahoitusmallilla voidaan to-teuttaa merkittäviä hankkeita sil-loin, kun se on järkevää. Eikä vasta silloin, kun budjetissa on mahdol-lisesti rahaa.

Rahoituskeinojen erot tulevat esille esimerkissä, jossa lossiväylä korvataan sillalla.

– Meillä on lossiväyliä, joiden yllä-pidosta syntyy vuotuisia kustannuk-sia. Jos tilalle rakennetaan silta, pää-oma-, hoito- ja ylläpitokustannukset ovat pienemmät. Mutta siltaa ei voi-da toteuttaa, koska budjetissa ei ole rahaa, toimitusjohtaja Martti Lehti-nen Elron Oy:stä kuvailee.

Lehtinen johti kehityshanket-ta, joka laati Suomelle Kansalli-sen Elinkaarimallin. Malli vähen-tää infrastruktuurin kehittämi-sen riippuvuutta vuosibudjetista. Lossiesimerkissä se tarkoittaa, et-tä silta rakennettaisiinkin rahoi-tusmallilla, jossa käytettäisiin yk-sityistä pääomaa, esimerkiksi elä-keyhtiöiden sijoitusvarallisuutta ja edullista velkarahaa.

– Näin saataisiin siltahanke to-teutettua. Syntyisi työllisyyttä, oli-si toimivampi liikenneyhteys ja parempi infrastruktuuri. Ja kaik-

ki alhaisemmilla kustannuksilla, kuin lossiväylän ylläpitokulut.

– Tämä on vain yksi konkreet-tinen esimerkki, miten budjetti-rahoitteisuus rajoittaa järkevien hankkeiden toteuttamista.

Muita budjettilähtöisen ajat-telun kompastuskiviä on veron-maksajien rahojen valuminen hukkaan.

– Meillä aloitetaan hankkeita, joiden rahoitus on osittain auki. Se johtaa usein töiden keskeyttämi-seen. Tehdään myös suunnittelu-työtä hankkeisiin, joiden toteut-tamiseen ei ole määrärahoja. Tästä kaikesta syntyy lisäkustannuksia.

Elinkaariajattelussa raha ei va-lu hukkaan. Malli takaa, että aloi-tetut hankkeet saatetaan loppuun sovitussa kustannusraamissa ja usein kaavailtua aikataulua nope-ammin.

– Budjettirahoitusta puolustel-laan sillä, että julkinen sektori saa markkinoilta rahaa halvemmalla kuin muut. Siitä tehdään virheelli-nen johtopäätös, että julkinen sek-tori on näin myös paras taho kan-tamaan hankkeiden riskit. Näin-hän ei tietenkään ole.

MarttiLehtinenElron Oy

Kuva: Katariina Kääpä

ELINKAARI-MALLI LUOJATKUVUUTTA

Kysymys: Miten yhteiskun-ta tuottaa infrastruktuurin mah-dollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti?

Vastaus: Monipuoliset ra-hoitusvaihtoehdot ja toiminta-tavat takaavat pitkällä aikavälil-lä kustannuksiltaan edullisim-mat ja kestävimmät ratkaisut. Yksi niistä on elinkaarimalli eli julkisen- ja yksityisen sektorin kumppanuus.

VARMARAHOITUS

1ASKEL

UUTINEN

Kansallisen Elinkaarimal-lin tavoitteena on taata

hankkeiden jatkuvuus ja riip-pumattomuus vuosibudjetista.

Yksi tärkeä aspekti elinkaa-rimallissa on riskien jaka-

minen yhdistetyn rahoituksen avulla.

Rahoituksenpalaset kohdalleen

FAKTAA


– Näyttöä julkisten investointi-en riskeistä on yllin kyllin esimer-kiksi homekouluja, -päiväkoteja tai -sairaaloita. Maassamme on sa-tojen miljoonien ellei jopa miljar-dien eurojen edestä julkista raken-nuskantaa, jonka käyttö on terve-ysriski niissä työskenteleville.

Elinkaarimalli jakaa investoin-tien riskit uudelleen. Samalla syn-tyy kokonaiskustannuksiltaan ja laatutakuun omaava kestävin hanke.

– Riskit hoitavat ne tahot, jotka ne parhaiten taitavat. Jos raken-nusliike toteuttaa hankkeen ja vastaa tekemisistään 20–30 vuotta, on sen kilpailutilanteessa pakko satsata hyvään suunnitteluun. Sen nojalla optimoidaan rakennuskus-tannukset ja pidemmän aikavälin käyttö- ja ylläpitokustannukset, Lehtinen selvittää.

Kansallinen rahastoElinkaarimallissa julkisen hank-keen toteutus tapahtuu rahasto- ja lainarahoituksella. Elinkaarira-haosto sijoittaa hankkeeseen noin 10–20 prosenttia omaa pääomaa. Loput 80–90 prosenttia rahoituk-sesta on vierasta pääomaa, joka oikein strukturoituna vastaa hin-noittelultaan julkisen sektorin ris-kiluokkaa.

– Rahastoon sijoittaisivat esi-merkiksi eläke- tai vahinkovakuu-tusyhtiöt tai ulkomaiset institu-tionaaliset sijoittajat, Lehtinen selvittää.

Hän peräänkuuluttaakin suo-malaisen eläkepääoman osallistu-mista julkisten investointien ra-hoitukseen. Perinteisestihän se on rajoittunut lähinnä kiinteistöjen ostamiseen.

– Infrahankkeiden rahoittami-seen on välttämätöntä käyttää myös institutionaalisten sijoitta-jien hallitsemia pääomia. Eläke-yhtiöiden on lain mukaan sijoi-tettava eläkevarallisuus tuotta-vasti ja turvaavasti. Faktisestihan on kyse julkisesta lakisääteisesti kerätystä varallisuudesta, Lehti-nen muistuttaa.

Sijoitus kotimaiseen infrastruk-tuuriin, jossa tilaajana on julkinen sektori, edustaa sijoittajalle erin-omaista riskiluokkaa ja antaa ris-kiin nähden perustellun tuoton.

– Tuotto on korkeampi kuin niin sanotussa suorassa sijoituksessa, joka muutoinkaan ei korkeamman pääomakustannuksen johdosta sovellu vastaavien hankkeiden ra-hoittamiseen.

– Ratkaisujen tulee olla veron-maksajien näkökulmasta myös pääomakustannuksen osalta mah-dollisimman tehokkaita samalla, kun riskienhallinta toteutetaan veronmaksajien intressit huomi-oon ottaen.

– Sijoittamalla infrastruktuuriin eläkevarallisuus tukee kotimaista työllisyyttä. Myös työeläkejärjes-telmän kannalta työllisyyden posi-tiivinen kehitys on järkevää, Lehti-nen luettelee perusteluja.

– Eläkeyhtiöt ovat pitkään il-maisseet, että sijoittaminen koti-maiseen infraan kiinnostaa, mut-ta siihen puuttuu instrumentti. Nyt sellainen on olemassa, Kansal-linen Infrastruktuurirahasto KAI-RA, jonka sijoitusfokusta ollaan laajentamassa myös suomalaisen viennin rahoittamiseen eli Suo-men vienti- ja infrastruktuurira-hastoksi.

– Ulkomaisten sijoittajien ta-holla on kiinnostusta rahastomal-lia kohtaan. Myös kotimaisten si-joittajien taholla rahastomalli sai aluksi erittäin innostuneen vas-taanoton.

Infrarahoituksen laajentami-nen vaatii Lehtisen mukaan uut-ta ja ennakkoluulotonta ajattelua valtiovallan taholta.

– Minusta infran rahoittaminen on seuraavan hallituksen halli-tusohjelman asia ja se pitää ottaa sinne. Meillä on Suomessa kas-vava korjausvelka. On selvää, et-tä budjettirahoitus ei tule riittä-mään infran ylläpitoon, Lehtinen kiteyttää.

KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]

Kunnissa infrastruktuurin yllä-pito ja uusien hankkeiden toteut-taminen rasittaa kukkaroa yhä enemmän.

– Kunnat ovat velkaantuneet ja velkaantuvat koko ajan lisää. Tällä hetkellä velkamäärä on noin 12 mil-jardia euroa. Se on hyvin korkeal-la tasolla, Sievin kunnanjohtaja Markku Koski toteaa.

Ratkaisua tiukentuvan budjettirahoituksen ja laadukkaan pal-velurakenteen ylläpi-tämisen ristiriitaan kaivataan kipeästi. Apua siihen ei tule edes kuntarakenteen muutoksesta. Isoissa investoin-neissa tarvittava rahamäärä pysyy samana, oli kuntien määrä mikä ta-hansa.

– Kun kuntien välinen yhteistyö laajenee, puhutaan myös suurem-mista kokonaisuuksista esimer-kiksi alueellisista tiehankkeista. Ne ovat ongelmallisia rahoittaa, kun valtion budjetin kautta ei raha riitä.

Testattu ja toimiva– Kunnissa olisi tarvetta elinkaari-mallille ja infrastruktuurirahaston tyyppiselle elementille, jotka hiu-kan helpottaisivat kuntien inves-tointien rahoitusta, Koski korostaa.

Elinkaarimallihankkeita on jois-sakin kunnissa jo toteutettu. Koski mainitsee esimerkiksi Oulu–Kuu-samo-tien peruskorjauksen.

– Siihen tuli rahaa valtion budje-tista, mutta loppuosan rahoitti Ou-lun kaupunki. Myöhemmin raha tuli Oululle takaisin budjettirahoi-tuksen kautta. Tämä on esimerkki kuntarahoitteisesta elinkaarimal-lista.

Kosken mukaan elinkaarimalli toisi kunnille selkeitä etuja.

– Mallilla ei raken-neta turhia kiinteis-töjä, eikä turhia tilo-ja, vaan tilantarve ka-tetaan käyttötarpeen mukaan. Onneksi

kunnissa ymmärretään nykyisin yhä paremmin,

että turha tila on rasite, jonka yl-läpitokustannukset ovat korkeat.

Liikenneinfraan elvytystäKuntien suhtautuminen elinkaa-rimalliin jakautuu kahtia. On edel-leen kuntia, joissa uskotaan sitkeäs-ti, että oma kiinteistö on rakennet-tava velkarahalla. Mutta on myös näkemyksiä, jotka puoltavat toisen-laista rahoitusmallia.

– Kun kunnat tekevät yhä enem-män yhteistyötä esimerkiksi sosi-aali- ja terveyspalveluissa, syntyy yhä enemmän tarpeita, joihin elin-kaarimalli soveltuisi.

Huolestuttavimpana Koski nä-kee yleisen tie- ja rataverkoston rahoitustilanteen. Liikenneinfra-struktuurin merkitys kunnille on elintärkeä.

– Tulevaisuus vaarantuu, jos yh-teiskunnalla ei ole järjestelmää, jol-la näitä hankkeita rahoitetaan.

Velkataakka painaa kuntia

Markku KoskiKunnanjohtaja,Sievi

Kuva: Sievin kunta KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]

Elinkaarimalli voi löytyä rat-kaisu kiristyvään kuntata-louteen.

ESIMERKKI

KUNTARAHOITUS KUNTOONKuntien velkataakkaa voi-daan helpottaa yhdistetyl-lä rahoituksella.KUVA: SIEVIN KUNTA

www.indexator.com

Raskaansarjan kokous työmaalla Indexatorin Rototiltissä yhdistyvät näppäryys ja kestävyys. Sehän on se vahva kauhanpyörittäjä jossa on teräsvalurunko ja korkealaatuiset kom-ponentit. Lisää siihen vielä ohjausjärjestelmä, joka takaa tarkan työjäljen.Voima ja tarkkuus, se on Rototilt.


AJASSA

EQT Infrastructure sijoittaa varoja jo toimiviin infrastruktuuri kohteisiin

sekä kehittää niitä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti paikalliset olosuh-

teet huomioiden. Toimintamme nojaa tiiviiseen yhteistyöhön kokeneista

teollisuusjohtajista koostuvan maailmanlaajuisen neuvonantajaver-

kostomme kanssa.

Sijoitamme erityisesti energia-, logistiikka- ja viestintäinfrastruktuu-

riin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Uusimmat sijoituksemme ovat

Ruotsin maakaasun kantaverkko Swedegas ja Tanskan kuntasektorilta

ostamamme ongelmajätteiden käsittelylaitos Kommunekemi.

EQT Infrastructure

Lisätietoja: EQT Partners Oy, Pohjoisesplanadi 25 A, 00100 Helsinki, puhelin (09) 6962 470. www.eqt.fi

Tuore esimerkki kansainvälisen infrastruktuurisijoittajan toi-minnasta löytyy läheltä. Ruot-sissa maakaasun kantaverkkoyh-tiö Swedegas siirtyi vuoden alus-sa neljän energiayhtiön yhteis-omistuksesta infrastruktuurira-haston omistukseen.

Omistajanvaihdos toi uusia tuulia yrityksen hallintaan. Swe-degasin hallitus muodostaa ko-koonpanon, jolla on vankka kan-sainvälinen asiantuntemus niin pohjoismaisesta energiainfra-struktuurista kuin ruotsalaises-ta valtionhallinnosta. Samalla uusi omistaja on ottanut aktii-visen omistajaroolin yrityksen toiminnan kehittämisessä ja tehostamisessa. Se pyrkii sekä edistämään maakaasun käyt-töä Ruotsissa että muun muas-sa hyödyntämään kaasuverkkoa

tulevaisuudessa myös biokaasun jakelutienä.

Swedegas-esimerkki nostaa esille kaksi kansainvälisen yksi-tyisen infrastruktuurisijoittajan etulyöntitekijää. Ensimmäinen näistä on runsas pääoma ja kyky rahoittaa paitsi hankinta- myös pitkäjänteisesti omistuskohtei-den kehittämisen vaatimia jat-koinvestointeja.

Toinen on mahdollisuus tuoda suhteellisen pieniinkin infrastruk-tuuriyhtiöihin sellaista kansanvä-listä huippuosaamista, joka har-voin on julkisen sektorin tai vain paikallisten yritysten ulottuvilla.

Säännelty infrastruktuuri kiinnostaaEnergiaverkkojen kaltaiset infra-struktuurikohteet ovat tiukasti yh-teiskunnan säätelemää ja luvanva-raista liiketoimintaa. Tämän tyyp-piset sekä kansallisesti että EU:n tasolla reguloidut sijoituskohteet kiinnostavat infrastruktuuriin keskittyviä sijoittajia, jotka toimi-vat toisella tavalla kuin monet kor-keammalla riskillä ja korkeampaa

tuottoa hakevat sijoittajat.Säännelty liiketoiminta-ala on

hyvin ennalta ymmärrettävää, täsmällistä, ennustettavaa ja va-kaata. Kun nämä ehdot sijoitus-kohteessa toteutuvat, säännellyn infrastruktuurin tuotto on myös säädetty ennustettavalle, mutta matalalle tasolle.

Toiminta infrastruktuurin paris-sa asettaa omistajalle myös muita vaatimuksia. Energiantuotannolla, jakelulla tai tietoja liikenneyhte-yksillä on yhteiskunnassa liiketoi-mintaa laajempi merkitys.

Infrastruktuurisijoittamiseen keskittyneet toimijat ymmärtä-vät toimialan tuoman vastuun.

Asiaansa panostava sijoittaja suh-tautuu vakavasti infrastruktuurin turvallisuus- huolto ja toimitus-varmuuteen ja tekevät tiivistä yh-teistyötä paikallisten viranomais-ten ja päättäjien kanssa.

Kansainvälinen pääomasi-joittaja tuo infrastruktuu-riyhtiöön huipputason toi-mialaosaamista ja ammat-timaista omistajahallin-nointia.

KANSAINVÄLISYYS TUO OSAAMISTA. Paikallinen sektori voi hyötyä osaamisesta, jota muutoin ei olisi tarjolla. KUVA: SHUTTERSTOCK

Pääomasijoittaja – infran aktiivinen kehittäjä

KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]


Suomi kiinnostaa kansainvälisiä infrarahoittajia

Infrastruktuurin vaatimat rahamää-rät ovat mittavat. Esimerkiksi pelkäs-tään tie- ja ratainvestointeihin tar-vittaisiin vuosittain yli 200 miljoo-naa euroa. Ensimmäinen tapaus, jos-sa yksityinen sektori osallistui Suo-messa julkisen sektorin rahoituk-seen, tapahtui 1990-luvulla, mutta käytäntö ei ole vielä yleistynyt. Tosin joitain toimijoita, kuten M&G Invest-ments, on jo Pohjoismaiden markki-noilla mm. energia-, paperi- ja mine-raalipuolella.

Yhtenä esteenä ulkomaisten toi-mijoiden tulolle on ollut pelko kan-sallisen huoltovarmuuden kannalta merkittävän omaisuuden valumi-sesta vieraisiin käsiin. Myös paikal-liset sijoittajat saattavat kokea kan-sainvälisen pääoman uhkaavan kil-pailukykyä.

Esimerkit kansainvälisten infra-struktuurisijoittajien toimista kui-tenkin osoittavat, että uhkakuvat eivät välttämättä toteudu. Pääoma-sijoittajat sekä paneutuvat omis-tamiensa kohteiden toimintavar-muuskysymyksiin että tarjoavat paikallisille sijoittajille yhteistyö-mahdollisuuksia.

Hyötyä monella sarallaKun kansainväliset pääomasijoitta-jat käyttävät infrastruktuurisijoituk-siin eurooppalaisia eläkerahastojen varoja, sijoittaminen tukee myös elä-kejärjestelmää. Samalla käytettävis-sä olevat suuremmat pääomat aut-tavat paikallisen eläkepääoman kier-rättämistä.

Suhtautuminen kansainväliseen infrastruktuurisijoittamiseen onkin muuttumassa. Uusi rahoitusmalli on vähitellen valtaamassa alaa Pohjois-maissa. Kansainväliset pääomara-hastot ovat ottaneet jalansijaa infra-struktuurin omistajana esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja myös sijoitta-malla suomalaisyrityksiin.

Suomi on houkutteleva markki-na-alue kansainvälisille rahoitta-jille. Näin asian näkee esimerkiksi eurooppalainen infrastruktuurisi-joittaja Infracapital, joka on aktiivi-nen Suomen ja Pohjoismaiden infra-markkinoilla.

Taantumasta huolimatta maam-me talous on vakaa ja bruttokansan-tuote korkea. Infrastruktuurimme on vahva ja hyvin rakennettu, mut-ta tulevaisuudessa sen ylläpito ja uu-distaminen vaativat entistä suurem-pia investointeja. Merkittävä infra-struktuurikohteet, kuten energian tuotanto ja jakeluverkot, ovat maas-samme selkeästi ja johdonmukai-sesti säännelty. Kaupallinen lainsää-däntömme ja verotuksemme ovat vakaalla pohjalla.

Lisäksi Suomi on alueellisesti yh-tenäinen valtio ja henkiset resurssit ovat erinomaiset. Meillä on korkea koulutustaso, osaavaa työvoimaa ja

toimiva terveydenhuoltojärjestel-mä. Kaikki nämä tekijät rakentavat Suomesta yhteiskunnan, jonka inf-rastruktuuriin sijoittaminen on kan-sainvälisesti kiinnostavaa.

Edut julkiselle taloudelleMonet globaalit tekijät osoittavat, et-tä taloudellisen kasvun vauhti hidas-tuu ja fi nanssipolitiikka kiristyy. Tä-mä vaikuttaa sekä julkiseen että yk-sityiseen kulutukseen. Kuluttajien liikkumavara kaventuu, kun infl aati-on tahti kiihtyy ja palkankorotukset pienenevät.

Samaan aikaan pääoman tarve inf-rastruktuurin kehittämisessä kas-vaa, mutta julkiset budjettivarat käy-vät yhä rajallisemmiksi. Ristiriidan ratkaisemiseksi on kaksi vaihto-ehtoa, joko nostaa veroja tai li-sätä julkisen ja yksityisen rahoi-tuksen kumppanuut- ta ja yksityistä-mistä.

A l u -e e l l i s e n pääoman määrä on Suomessa rajallinen. Siksi kansain-välinen rahoitus avaa uusia mahdol-lisuuksia infrastruktuurirahoituk-sen ja julkisen pääoman käytön mo-nipuolistamiselle.

Tulevaisuudessa Suomessa tarvi-taan runsaasti rahaa vaikkapa vesi-laitosten tai sähkönjakeluverkoston toimintavarmuuden parantamiseen. Viimeaikaiset myrskytuhot ovat osoittaneet laajamittaisten paran-nustöiden tarpeen, sillä puupylväis-sä kulkevat paikalliset sähköverkot

ovat häiriöalttiita. Näiden verkkojen uusiminen niin mittava investointi, että julkisella rahoituksella sen to-teuttaminen nopeasti on mahdoton-ta. Kansainvälinen pääoma voi tar-jota varteenotettavan vaihtoehdon. Se mahdollistaa usein suurempien hankkeiden rahoittamisen kuin vain kotimainen rahoitus. Kun ulkomai-nen ja kotimainen pääoma yhdiste-tään, voidaan panostaa entistä suu-rempiin sijoituskohteisiin. Kansain-välisen Preqin-tilastoinnin mukaan sijoittajilla on miljardi euroa sijoitta-matonta rahaa infrarahastoissaan.

Olemassa olevat infrastruktuuri-rakenteet sitovat kiinni runsaasti jul-kista pääomaa. Yksityisellä pääomal-

la on mahdolli-suus irrottaa omistuksessa kiinni olevia

varoja mui-hin tarpei-siin.

Kun inf-r a s t r u k -tuuria myy-

dään, vapau-tuu varoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi yhteiskunnan peruspal-veluiden tuottamiseen. Erityisesti kuntien paineet palveluntuotannos-sa tulevat kasvamaan tulevaisuudes-sa. Kun verotuspohja ei uudistu, yk-sityinen rahoitus on myös kunnille yhä houkuttelevampi vaihtoehto.

Paikallisten sijoittajien kumppaninaMoni kansainvälinen pääomasijoit-taja toimii sekä Suomessa että Poh-

joismaissa suurilla teollisuuden-aloilla kuten paperi- ja energiateolli-suudessa.

Kun toimintaympäristö ja hallin-torakenteet ovat tuttuja, askel julki-sen infrastruktuurin rahoittajaksi on lyhyempi. Tutuksi tullut toimija, jolla on hyvät yhteydet paikallisiin viranomaisiin ja päättäjiin on luotet-tava kumppani myös julkisen sekto-rin investoinneissa.

Yhteistyö ulkomaisten sijoittaji-en kanssa luo uusia mahdollisuuk-sia sijoittajille ja rahoittajille. Isoil-la institutionaalisilla sijoittajille ku-ten eläkeyhtiöillä ei useinkaan ole itsellään organisaatiota, osaamista tai resursseja suurien sijoituskohtei-den aktiiviseen omistushallinnoin-tiin sellaisena, kun sitä kohteen ke-hittämisessä tarvitaan. Kansainväli-sellä infrastruktuurisijoittajalla tätä osaamista ja motivaatiota panostaa löytyy. Euroopan markkinoilla pit-käntähtäisemen suunnitelmilla toi-mivat sijoittajat harkitsevat tarkoin sijoituskohteensa yhdessä paikallis-ten yhteistyökumppaneiden ja osak-keenomistajien kanssa, jotta tulok-set ovat kestäviä sekä tuottoisia.

Kokenut kansainvälinen sijoittaja pystyy myös toimimaan välivaiheen katalyyttinä silloin, kun halutaan siirtää suuria infrastruktuurikohtei-ta julkisesta omistuksesta pitkäjän-teiseen paikalliseen eläke- ja insti-tuutio-omistukseen. Lähteet: M&G Investments, www.talouselama.fi

AJASSA

KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]

Kysymys: Mikä etu on kan-sainvälisessä pääomassa?

Vastaus: Kansainvälinen pääoma tarjoaa merkittävän mahdollisuuden julkisten hank-keiden rahoitukseen, kun bud-jettirahoitus kiristyy eikä vero-tuspohja uudistu.

RAHOITUSTA RAJOJEN ULKOPUOLELTAKansainvälinen infrarahoi-tus on Suomessa vasta al-kutekijöissä.KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

TAUSTAA

KATSOMAAILMALLE

2ASKEL


Kysymys: Onko Suomella potentiaalia hyötyä biokaasusta? Vastaus: ”Biokaasun tuotannon lisääminen on helppoa, koska kaikki tarvittava teknologia on jo olemassa”, toteaa Suomen Kaasuyhdistys ry:n toimitusjohtaja Hannu Kauppinen.

Biokaasua syntyy luonnossa jatkuvasti mikrobien hajottaessa orgaanista mas-saa. Tarkemmin katsottuna biokaasu ei ole kuitenkaan vain luonnon kierto-kulkuun liittyvä hajoamistuote, vaan myös sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikennekäytössä hyödynnettävä arvokas energialähde.

Suomessa biokaasun käyttö on vielä vähäistä.

– Uusiutuvan energian kokonaistuo-tannosta biokaasulla on tuotettu vasta alle yksi prosentti, kertoo Suomen Kaa-suyhdistys ry:n toimitusjohtaja Han-nu Kauppinen.

Kaasualan edunvalvojana toimiva Suomen Kaasuyhdistys edistää maa-kaasualan lisäksi myös biokaasualan kehitystä.

– Maakaasu ja biokaasu tukevat toi-siaan ja synnyttävät runsaasti syner-giaetuja. On vain järkevää, että kaasua saadaan eri lähteistä, Kauppinen toteaa.

Biokaasulaitos tuottaa tuplasti Tehokkaimmin biokaasua tuotetaan biokaasulaitoksissa, joissa biomassa mädätetään ja mädätyksestä syntynyt

metaani puhdistetaan. Prosessin lopuk-si mädätysjäännös on mahdollista jalos-taa vielä lannoitteeksi.

– Kun biokaasureaktoreihin kerätään biomassaa, saadaan samalla kertaa kah-ta tuotetta, sekä energiakäyttöön sopi-vaa metaania että maatalouskäyttöön sopivia lannoitteita, Kauppinen kertoo.

Biokaasulaitosten ihanteelliset si-joituspaikat löytyvät maakaasuverkon varresta, jotta ylijäämäkaasu voidaan siirtää laitoksista suoraan maakaasu-verkkoon.

– Eri kokoluokan laitoksia kannat-taa toki rakentaa ympäri maata, mut-ta suurimmat laitokset olisi järkevä si-joittaa kaasuputken läheisyyteen. Kun kaasu voidaan helposti siirtää maakaa-suverkkoon, ei kulutuksen tarvitse ta-pahtua tuotantolaitoksen läheisyydes-sä, Kauppinen toteaa.

Case KymenlaaksoKymen Bioenergia Oy on Kouvolassa si-jaitseva biokaasun tuottaja, jonka upo-uusi biokaasulaitos aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Laitoksen suunnit-telu- ja rakentamisprosessi on kolmen kunnallisen toimijan – KSS Energian, Kouvolan Veden ja Kymenlaakson Jät-teen – esimerkillinen yhteisponnistus.

Biokaasulaitokseen tulee biomassaa useasta eri lähteestä.

– Olemme mitoittaneet laitoksemme vastaanottamaan kaikki Kymenlaakson alueen biojätteet, Kouvolan jäteveden-puhdistamon jätevesilietteen ja alueen maanviljelijöiden tuottamaa viherre-hua, kertoo Kymen Bioenergia Oy:n toi-mitusjohtaja Markku Tommiska.

– Mädätyksessä syntyvä biokaasu jalostetaan monipuoliseen energia-käyttöön soveltuvaksi biometaaniksi ja kiinteä mädätysjäännös jalostetaan lannoitteeksi, joka palautetaan lähi-alueen pelloille.

Logistisesti hanke on huolella loppuun mietitty. Maakaasun siirtoverkko kulkee biokaasulaitoksen alta, joten kaikki lai-toksen omasta käytöstä ylijäävä biome-taani voidaan siirtää suoraan siirtoverk-koon. Myös jätevesilietteen toimitus laitokselle onnistuu kätevästi, sillä jäteve-denpuhdistamo sijaitsee biokaasulaitok-sen naapurissa. Liete siirretään puhdista-molta biokaasulaitokseen putkea pitkin kustannustehokkaasti ja päästöittä.

Koska Kouvolassa harjoitetaan run-saasti maataloutta, halutaan tuorerehun käyttö ja sen kannattavuus biokaasun tuotannossa selvittää nyt käytännössä.

– Maataloudelle biomassan tuotan-

to tarjoaa uusia liiketoimintamahdolli-suuksia. Tämän hankkeen yksi tavoite onkin tukea ja kehittää alueen entuu-destaan monipuolista infrastruktuuria, Tommiska kertoo ja jatkaa:

– Kouvolan kaupungin ympäristöys-tävälliset tavoitteet kiteytyvät juuri täs-sä, että nähdään uusiutuvien energia-muotojen bisnespotentiaali ja tuetaan alalla toimivia yrityksiä.

Kokonaishyöty ratkaiseeEU:n energiapolitiikka ohjaa enenevis-sä määrin jäsenmaita suosimaan uusiu-tuvia energiamuotoja. Biokaasun tuo-tanto on yksi keino vastata energiata-voitteisiin.

– Biokaasun tuotannon lisääminen on helppoa, koska kaikki tarvittava tek-nologia on jo olemassa. Alkuvaiheessa tarvitaan kuitenkin järkevää tukipoli-tiikkaa ja selkeä linjanveto, että biokaa-sun tuotantoa halutaan viedä eteen-päin, Kauppinen toteaa ja jatkaa:

– Meidän käsityksemme mukaan kai-kista uusiutuvista energialähteistä bio-kaasun tuotanto ja käyttö luo suurim-man mahdollisen kokonaishyödyn.

Monikäyttöinen biokaasu

PÄIVI SURAKKA

[email protected]

ESIMERKKI

ENERGIAMUODOT

INSPIRAATIO

”Maakaasu ja biokaa-su tukevat toisiaan ja synnyttävät runsaas-ti syner-giaetuja.”Hannu Kauppinen,Suomen Kaasuyh-distys ry

Kuva: Ari-Pekka Maunuksela

Gasum edistää aktiivisesti energiatehokkaan maakaasun sekä uusiutuvan biokaasun käyttöä ja jakelua Suomessa.

www.gasum.fi

Puhtaammin energia-kaasuilla

UUDETVAIHTOEHDOT

3ASKEL


PUHDAS LUONTOBiokaasun vihreys on yksi käytön kasvun takaaja.KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

Kouvola Innovation Oy kehittää Kouvolan seudulla uusiutuviin

energioihin liittyvää yritystoimintaa Kaakosta Voimaa -projektissa.

kehityspalvelutyrityspalvelutlogistiikkamatkailuyritystoimitilatwww.kinno.fi

��

1

Uusiutuva energia

1Biokaasu on uusiutuva energialähde. Biokaa-sun tuotanto ja käyttö

tukevat kestävän kehityksen ta-voitteiden toteutumista.

Puhdas tuote

2Biokaasu on ympäris-töystävällistä. Biojättei-den, jätevesilietteiden

ja viherrehun hyötykäytöllä on useita positiivisia ympäristö-vaikutuksia. Biokaasun tuotan-nosta jäljelle jäävä mädätys-jäänne toimii myös ekologisena lannoitteena verrattuna vesis-töhaittoja aiheuttavaan eläin-lantaan tai fossiilisilla polttoai-neilla valmistettuihin lannoit-teisiin.

Kohti tavoitteita

3Biokaasu hidastaa kas-vihuoneilmiötä. Biokaa-sun tuotanto korvaa fos-

siilisten polttoaineiden käyttöä ja tukee siten ilmastotavoittei-den toteutumista.

Biokaasu työllistää

4Biokaasun tuotannon ympärille rakentuva teollisuus luo työpaik-

koja ja uusia liiketoimintamah-dollisuuksia.

4FAKTAA – BIOKAASUN EDUT


AJASSA

Investointeja tiedossa

HUONOSSA KUNNOSSASuomen liikenneinfra kaipaa kipeästi peruskorjausta.KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

Suomessa on huonokuntoisia teitä noin 4000 kilometriä ja määrän arvi-oidaan nousevan lähivuosina.

Tiet joutuvat kovalle koetukselle maassamme, jossa välimatkat ovat pitkiä ja vuodenaikojen lämpövaih-telut suuria. Tiet kärsivät routavaih-teluista, halkeamista, reikiintymi-sistä ja muista vaurioista, jotka taas lisäävät tien käyttäjän kustannuksia ja heikentävät ajomukavuutta. Suu-rimmat ongelmat koskettavat alem-piluokkaisia päällystettyjä teitä – pää-tiet ovat suurimmaksi osaksi nykyra-hoituksella kohtalaisessa kunnossa.

Investointi nyt säästäisi tulevaisuudessaPäällysteen alapuoliset kantavat ra-kenteet aiheuttavat heiketessään myös pintakerroksen rikkoutumi-sen. Infra ry:n hallituksen jäsen Hannu Kulju kertoo, että aikaisem-min teiden korjauksen yhteydessä uusittiin myös kantavia rakenteita, joka pidensi myös päällysteiden uu-simisväliä. Kulju arvioi, että olemme nyt siinä tilanteessa, että teiden pie-ni pintaremontointi tulee kostautu-maan tulevaisuudessa raskaina in-vestointeina.

Kulju kertoo että perusväylänpi-don rahoitus, jolla rahoitetaan tei-

den ja ratojen rakentaminen ja yllä-pito, on noin miljardi euroa. Rahoi-tus on pysynyt samana jo pitkään eikä rahoituksessa ole huomioitu in-fl aatiota eikä liikenteen kasvua.

Takkuileva junaliikenne, heikot putkistotSiinä missä tieverkostossa ja siltojen ylläpitämisessä on tekemistä, niin

on myös rataverkostossa. – Viime aikoina rataverkostolle on

pystytty tekemään ainoastaan puo-let niistä päällysrakenteista, jotka olisivat tarpeen kuntotason säilyttä-miseksi, Kulju summaa.

Henkilöliikenteen myöhästymi-set jaksavat puhuttaa suomalaisia junamatkustajia. Yksi syy on rata-verkoston heikko kunto yhdistet-

tynä voimakkaisiin säiden vaihte-luihin.

Tekemistä riittäisi myös kunnal-listeknisten rakenteiden parissa.

– Jotkut kunnallistekniset ra-kenteet ovat 50-luvulta ja jokainen varmasti ymmärtää, että nämä ovat tulleet tiensä päähän ja tämä näkyy myös mittavina vesihukki-na ja pahimmillaan vesivahinkoi-na, Kulju kertoo.

Alan toimijoilla vapaata kapasiteettiaInfra ry:n edustajana Kulju puhuu myös urakoitsijan ja palvelutuottaji-en näkökulmasta.

– Infra-alalla on tällä hetkellä pal-jon pieniä ja suurempia yrittäjiä, joilla on vapaata kapasiteettia; hen-kilöresursseja ja kalustoresursseja. Nyt ja ensi vuonna pystyttäisiin te-kemään paljon enemmän töitä, joka taas lisäisi hyvinvointia myös pitkäl-le tulevaisuudessa. Uskomme myös, että kustannustekijät vuonna 2011 ovat suotuisat. Maailman markkina-hintojen kehityksen arvioidaan joh-tavan palveluiden hintojen nousuun myöhempinä vuosina.

Kuljun mukaan infra-alan toimi-joita mietityttää myös rahoituksen vaihtelevuus. Väylänpidon elvytys-hankkeet ovat saaneet rahoitusta, mutta nämäkin hankkeet päätty-vät vuosina 2011–2012. Jos rahoituk-sen suunnitteleminen olisi pitkä-jänteisempää, olisi myös alan toi-mijoilla paremmat edellytykset toimintansa suunnittelemiseen ja kehittämiseen.

”Nykyinen rahoitus ei vastaa liikenteen kasvua, joka on kasvanut moninkertaiseksi.”

Hannu KuljuHallituksen jäsen, Infra ryKuva:Kimmo Brandt

Kysymys: Millä Suomes-sa voidaan taata infran perus-kunto?

Vastaus: Rahoittajien vaih-televuus ja rahoitussuunni-telmien pitkäjänteisyys ovat avaintekijöitä.

KATI HUURTELA

[email protected]

TAUSTAA

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI

INFRAVERKON KORJAUSVELKA LUKUINA

Väylien korjausvelka (tie-verkko, katuverkko, rataverkko ja vesiväylät) on arvioitu n. 2,5 mil-jardin suuruiseksi, josta tieverkon osuus on 1,4 miljardia euroa ja rataverkon osuus noin 1 miljardi. Väylien kokonaisarvo on 32 mil-jardia euroa.

Pelkästään väyläverkoston nykyisen kuntotason ylläpitämi-nen vaatisi 100-130 miljoonan vuosittaista lisärahoitusta.

Jos heikentyneen väyläver-kon kuntoa haluttaisiin kehittää, olisi vuosittaisen lisärahoituksen tarve noin 200 miljoonaa euroa.

Yhdyskuntatekniikan (vesi-

johto- ja viemäriverkosto) arvioitu korjausvelka on 1,5 miljardia eu-roa. Yhdyskuntatekniikan koko-naisarvo on n.15 miljardia euroa.

Suomen infrastruktuurin korjausvelka on yhteensä noin neljän miljardin euron luokkaa. Liikenneviraston arvio on se, että velka ei vähene lähivuosina.

Huonokuntoisia siltoja noin 800, joissa esimerkiksi vesieris-teet eivät toimi ja vettä pääsee ra-kenteisiin. Myös tämän lukumää-rän arvioidaan nousevan, mikäli rahoitustasoa ei saada nostettua.

LÄHDE: LIIKENNEVIRASTO JA LIIKENNE- JA

VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2010

Suomen mineraalistrategia on lähtöisin EU: n aloitteesta ja Suo-messa strategian laadintaa on vauhdittanut kaivosteollisuuden kasvu viime vuosina ja erityisesti tulevaisuudessa. Sen ensimmäi-nen tarkoitus on selvittää, mi-tä Suomessa on tehtävä vuoteen 2050 mennessä, jotta turvataan mineraalimme (kaivosmineraalit eli metalli-ja teollisuusmineraa-lit, kiviaines ja rakennuskivet).

Konkreettinen suunnitelmaJotta näin pitkälle ulottuvassa strategiassa olisi konkretiaa, on Suomen strategiaan tehty kah-dentoista käytännönläheisen toi-mintaehdotuksen lista, jotka tu-lisi mahdollisimman pian imple-mentoida hallintoon ja muille sektoreille.

Pia Rämö Infra ry:stä, nostaa lis-talta kohdan seitsemän erityisen tärkeänä Suomen kilpailukyvyl-le. Siinä ehdotetaan että mineraa-listen luonnonvarojen saatavuus ja kestävä hyödyntäminen tuli-si ottaa keskeiseksi lähtökohdak-si maankäytön suunnittelussa ja että kierrätyksen ja uusiokäytön kannustimia tulisi kehittää.– Kiviaines muodostaa pohjan kai-kelle rakentamiselle. Kiviaines-ten saatavuus kuitenkin heikke-nee koko ajan. Toinen merkittävä tekijä on se, kuinka varantoihin päästään käsiksi, sillä louhinnas-ta aiheutuu aina melua, pölyä ja tärinää.

Kaavoitus on A ja OKaavoituksessa tulisi ottaa huo-mioon, että louhinta-alueet eivät ole liian kaukana määränpääs-tään, mutta eivät myöskään lii-an lähellä asutusalueita, vaan esi-merkiksi teollisuusalueiden lähei-syydessä.

– Jos kuljetusmatka tuplaan-tuu, niin kiviaineksen hinta nou-see puolitoistakertaiseksi, Rämö kertoo. Kaksi kolmasosaa kiviai-neksesta käytetään julkisessa ra-kentamisessa, joten hinnannou-su näkyy kasvavina verovarojen käyttönä. Kiviaines on maa-ai-neksien kanssa suurin yksittäi-nen ryhmä joita Suomen maan-teillä kuljetetaan, joten kuljetus-matkojen tuplaaminen rasittaa jo ennestään kovilla olevaa infraver-kostoamme.

Kansallinen mineraali-strategia

KATI HUURTELA

[email protected]

PERUSKUNNOSSAPITO

4ASKEL


Seepsula Oy:llä on yli 40 vuoden kokemus kivenjalostuksesta ja myynnistä. Seepsula tuottaa ja myy korkealuokkaisia kiviaineksia ympäristöä kunnioittaen.

Suomen modernein kivenjalostuslaitosSeepsulalla on käytössään Suomen modernein rakentamisen tarpeita palveleva kivenjalostuslaitos, jolla tuotetaan kiviaineksia pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien rakentamiseen. Toiminta sijoittuu valtioneuvoston vahvistaman maakuntavaihekaavan osoittamalle alueelle Tuusulan Senkkerissä, jossa on merkittäviä kiviainesvarantoja.

Päälaitos tuottaa samanaikaisesti noin kymmentä eri tuotetta. Tämän lisäksi tuotantoalueella sijaitsee märkäseulontalaitos, jossa tuotetaan pienemmät sepelit ja turvahiekat. Laaja tuotanto varmistaa sen, että kaikki rakentamisessa käytettävät murskeet ja sepelit ovat aina saatavilla varmuudella.

Murskauslaitoksen automaatio on pitkälle kehitetty ja näin on varmistettu tuotteiden tasainen laatu. Seepsulan sepeleiden puhtaus ja muotoarvo ovat erinomaiset. Seepsula on aset-tanut asiakaspalvelun standardit korkealle ja on esimerkiksi ainoa suuri toimija, joka palvelee myös iltaisin ja lauantaisin. Tilaukset tulevat varmasti perille, sillä tilauskeskuksessa on tehokkaasti automatisoitu järjestelmä, joka välittää tilaukset autoihin.

Vastuullista toimintaa SenkkerissäSeepsulalla on panostettu ympäristöystävälliseen ja ympäristöä huomioivaan tuotantoon, jossa melun, pölyn ja tärinän haitat ovat pyritty minimoimaan. Seepsulalla on otettu käyt- töön uusia ympäristöinnovaatioita. Esimerkiksi esimurskain on koteloitu. Koteloinnin avulla esimurskaimen melutasoa madaltui n. 10dB. Seepsulan välimurskaimen melutaso pieneni 6dB kumitusten avulla. Seuraavaksi laitoksen kastelujärjestelmää uudistetaan korkeapainekastelulla. Seepsulan kivenjalostuslaitos toimii täysin sähköllä, joten hiilijalanjälki tuotettua tonnia kohti on pienempi kuin polttoöljyllä toimivissa laitoksissa. Töitä tehdään jatkuvasti paremman palvelun ja ympäristön huomioonottavien käytäntöjen kehittämiseksi. Louhintaa ja murskausta ei tehdä ympärivuorokautisesti, eikä näin tulla tekmään myöskään tulevaisuudessa.

Melu Nykyinen Senkkerin toiminnasta lähiympäristöön aiheutuva melutaso alittaa merkittävästi melulle asetetun 55 dB raja-arvon. Melua on vähennetty esimerkiksi eri suuntiin ulottuvilla meluvalleilla ja ympäristöään alemmaksi sijoitetuilla päämurskaimilla. Työtä tehdään kuitenkin jatkuvasti yhä pienemmän melutason ratkaisujen parissa. Kiviainesasema sijaitsee 50-65dB:n lentomelualueella n. 3 km Helsinki-Vantaa lentoasemasta.

Pöly Toiminnasta seuraavia pölyhaittoja vähennetään kastelulla tuotannon aikana ja varastokasojen sekä kuormien kastelulla. Seepsulan toimintaa varten on rakennettu asfalttitiet, joita harjataan jatkuvasti ja istutetut suojametsät estävät pölyn leviämisen ympäristöön. Myös kuljettimet ja seulat on koteloitu pölyn leviämisen estämiseksi.

Tärinä Seepsulan tavoitteena on ollut pitää toiminnalle määrätyt tärinäarvot keskimäärin alle kymmenesosassa sallituista arvoista ja tavoitteisiin on päästy. Tärinää mitataan useissa lähialueella sijaitsevissa taloissa. Vaikka tärinä on jo nykyisellään alhaisella tasolla, tehdään Seepsulalla töitä sen eteen, että tärinä saataisiin yhä alhaisemmalle tasolle.

Seepsulan Senkkerin toiminnalla on myös alueellisesti työllistävä vaikutus. Aliurakoitsijat mukaan laskettuina Seepsula työllistää noin 70 miestyövuoden edestä. Seepsulan uuras-taminen paremman ympäristön puolesta ei ole jäänyt huomaamatta. Infra ry myönsi Seepsulalle parhaat käytännöt -palkinnon työstä, jota Seepsulalla on tehty mm. pölyhaittojen vähentämiseksi.

HistoriaaSeepsula Oy:n perustivat Sjöblomin veljekset, Kaarlo, Ilari, Juhani, Seppo ja Alpi, vuonna 1970. Sjöblomin veljesten naapurissa asui 50-luvulla alle kouluikäinen pikkumies nimeltä Pentti Tonteri, joka kävi leikkimässä veljesten luona. Koska nimi Sjöblom oli vaikea lausua, muuttui nimi pikku Pentin suussa Seepsulaksi. Syksyllä 1970 oltiin viemässä veljeksien yritystä Sjöblom Oy:tä kaupparekisteriin, mutta nimi ei kelvannut-kaan, joten piti keksiä uusi. Mieleen muistui naapurin Pentin keksimä Seepsula ja se kelpasi kaupparekisterin virkailijalle. Niin yrityksestä tuli Seepsula Oy.

Seepsulalla on toiminnastaan laatusertifikaatit:SFS-EN 13242 (kiviainekset sitomattomiin ja hydraulisesti sidottuiin materiaaleihin maa- ja vesirakentamisessa sekä tienrakenteissa),SFS-EN 12620 (Betonikiviainekset), SFS-EN 13043 (Kiviainekset teiden, lentokenttien ja muiden liikennöityjen alueiden asfalttimassoihin ja pintauksiin)

SEEPSULA OY - NYKYAIKAISTA KIVENJALOSTAMISTA YMPÄRISTÖÄ KUNNIOITTAEN

Yrittäjä Juhani Sjöblom esittelee laitoksen valvomoa. Laitos toimii lähes automaattisesti.

Tuotantopäällikkö Raimo Hantunen ja kehitysjohtaja, diplomi-insinööri Karl Sjöblom. Taustalla koteloitu esimurskain.

Seepsulan kivenjalostulaitos. Seulat ja kuljettimet ovat koteloituja, mikä vähentää pölyämistä.


Olkiluodon saaressa Rauman lä-histöllä on käynnissä yksi Suo-men kaikkien aikojen vaativim-mista tutkimus- ja rakennuspro-jekteista. Peruskallioon louhitaan yli neljän sadan metrin syvyyteen ulottuvaa ONKALO-tutkimusti-laa, jonka avulla ydinjätteen lop-pusijoituskallion ominaisuuksis-ta, pohjaveden liikkeistä sekä ra-kentamisen vaikutuksista saa-daan tärkeää tietoa.

Olkiluodolla tullaan toteutta-maan korkea-aktiivisen poltto-ainejätteen loppusijoittaminen mikäli ONKALOsta saatavat tut-kimustulokset täyttävät loppusi-joittamiseen liittyvät turvallisuus-vaatimukset. Hankkeen erityis-luonteen takia loppusijoituksen toteutuksesta vastaava Posiva Oy vie projektia eteenpäin rauhalli-sessa aikataulussa.

– Tällaisessa hankkeessa raken-taminen ei voi olla suoraviivaista. Kaikki tekeminen tapahtuu tutki-

muksen ehdoilla, kertoo Posivan viestintäpäällikkö Timo Seppälä.

Loppusijoitus vaatii monipuolista osaamistaSuomessa loppusijoittamista on tutkittu ja valmisteltu kohta kol-mekymmentä vuotta, alun perin TVO:n toimesta ja vuodesta 1995 lähtien Posivan johdolla. Posivas-sa työskentelee tällä hetkellä lä-hes sata tutkimuksen, rakentami-sen ja teknisen puolen asiantun-tijaa. Projektissa hyödynnetään lisäksi lukuisten ulkopuolisten asiantuntijoiden, rakentajien ja tutkimuslaitosten osaamista.

Olkiluodossa toteutetun paik-katutkimuksen tuloksia käyte-tään hyväksi myös Ruotsissa, jos-sa loppusijoittamista hoitaa SKB-yhtiö.

– Olemme tehneet tiivistä yh-teistyötä SKB:n kanssa viimeiset

kymmenen vuotta. Suomesta saa-dut tutkimustulokset ovat hyö-dynnettävissä myös Ruotsissa, koska kallio-olosuhteet ja sijoitet-

tava polttoaine ovat samankaltai-sia, Seppälä kertoo, ja jatkaa:

– Vastaavasti Ruotsissa on va-pautumisesteiden erityisosaa-mista. SKB:n kehittämä loppusi-joitusperiaate, joka perustuu sijoi-tuskapseliin ja sitä ympäröivään bentoniittiin, otetaan käyttöön myös meillä.

Turvallisuutta valvoo STUKLoppusijoituksen turvallisuuden valvonnasta vastaa Säteilyturva-keskus. STUKin ja Posivan kanssa-käyminen koostuu jatkuvasta tut-kimus- ja suunnitteluaineistojen toimittamisesta ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista.

– Meillä on kokonaisuudessaan 15 asiantuntijaa, joista yli puolet seuraa Posivan tutkimus- ja kehi-tystoimintaa ja muut varsinaista rakentamista sekä ydinvoimalai-tosten jätehuoltoa, kertoo STUKin

ydinjätetoimiston toimistopääl-likkö Jussi Heinonen.

Säteilyturvakeskukselle Ol-kiluodon kallioperästä saatavat tutkimustulokset ovat yksi kes-keinen turvallisuuden valvon-nan osa. ONKALOn tärkein teh-tävä onkin antaa tietoa loppusi-joitussyvyyden kalliosta vuonna 2012 jätettävää loppusijoituslai-toksen rakentamislupahakemus-ta varten.

– Täytyy muistaa, että meillä on edessä sadan vuoden hanke, jota ei voida toteuttaa minkään tiukan aikataulun puitteissa. Kun loppu-sijoituskallion ominaisuuksista hankitaan mahdollisimman yk-sityiskohtainen kuva ja tietämys, täyttyvät turvallisuusvaatimuk-setkin, Seppälä kokoaa.

ONKALOsta kaivetaan tärkeää tietoa

LOPPUSIJOITUTILOJEN LAYOUT. Kuvan ajotunneli viittaa ONKALOon, joka on osa pitkäntähtäimen loppusijoitussuun-nitelmaa. KUVA: POSIVA OY

AJASSA

PÄIVI SURAKKA

[email protected]

Kysymys: Mitä on ydinjät-teen turvallinen loppusijoitus?

Vastaus: Asiantuntijoiden, teknologian ja pitkän aikavälin suunnitelman avulla loppusijoi-tus onnistuu riskittömästi.

FAKTAA YDINJÄTESIJOITUKSESTA SUOMESSA

Vuonna 1994 säädetyn ydinenergialain muutoksen mukaan ydinvoimaloissa synty-vä ydinjäte on loppusijoitettava Suomen alueelle eikä sitä saa kuljettaa ulkomaille. Suomeen ei myöskään saa tuoda ydinjä-tettä.

Ydinjätehuolto on jätteen tuottaneen ydinvoimayhtiön vastuulla.

Posiva Oy on Teollisuuden voiman ja Fortumin omistama asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa omistajiensa ydinjätteen loppusijoituksesta.

Olkiluoto valittiin vuonna

2000 ydinjätteen loppusijoitus-paikaksi.

ONKALO on Olkiluodossa si-jaitseva maanalainen kallioperän tutkimustila, jonka avulla kehite-tään kalliorakentamis- ja loppu-sijoitustekniikkaa.

ONKALOa voidaan hyödyn-tää myös varsinaisessa loppusi-joituksessa, joka alkaa suunni-telmien mukaan vuonna 2020 ja loppuu vuonna 2120.

Loppusijoituksen arvioi-daan maksavan 3 miljardia eu-roa. Voimayhtiöiltä ennakkoon kerättävät varat rahastoidaan valtion ydinjätehuoltorahastoon.

INNOVAATIOT JA KEHITYS

5ASKEL

-pitkäaikaisturvallisuuteen-kallioperään ja sen 3D-mallinnukseen-geofysikaalisiin ominaisuuksiin-kallioperän lämpöominaisuuksiin

Ydinjätteiden loppusijoitusta palveleva tutkimus kohdistuu mm.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS [email protected]

TimoSeppäläViestintäpäällikkö KUVA: Mauri Ratilainen

JussiHeinonenToimistopäällikköKUVA: STUK


��

�� !�� !� ��

"�� !�� #�$%�� &%'!�� !� �� (��!��

�� )�� %&*$! ��

%��+��,*!--+.-�/� ��,��-0�12-�31+-��4�5�-0�133�221+��666� ��7�

��

Monipuoliset geologisen tutkimusurakoinnin palvelut: Kairaus / Geofysiikka / Geologia / Kalliomekaniikka

Suomen Malmi Oy:llä on merkittävä rooli Posivan hankkeessa,

johon se tarjoaa ainutlaatuista osaamista ja kokemusta erilaisten

geologisten ja geofysikaalisten kalliotutkimusten suorittajana.

Suomen Malmi Oy (Drillcon Smoy) on tytäryhtiö Euroopan johtavas-

sa geologista tutkimusurakointia harjoittavassa Drillcon Groupissa.

Vuonna 1935 perustettu Suomen Malmi Oy on urakointiyritys, joka

on erikoistunut geologiseen näytteenottoon maa- ja kallioperästä

sekä maankamaran tutkimuksiin moderneilla geofysiikan laitteilla.

Lisätietoa yrityksestä ja palveluista: www.smoy.fi


Ylläpidon vuosikymmen

Kun autoon on tullut riittävä määrä kilometrejä, se viedään määräaikaishuoltoon, jotta se pysyisi kunnossa, sen arvo säilyisi ja takuu pysyisi voimassa.Infrastruktuurin osalta mittariin on nyt tullut lukema, joka edellyttää välitöntä määräaikaishuoltoa. Jatkuvan säästämisen ja korjausvelan kasvattamisen tiellä olemme saavuttaneet virstanpylvään, jota kauemmaksi ei enää voi jatkaa.

Rakennettu infrastruk-tuuri on toimivan yh-teiskunnan peruspi-lari ja taloudellisen kasvun mahdollis-taja. Vuosikymmen-ten saatossa raken-

nettuun infrastruktuuriin sisälty-vät verkostot liittävät pinta-alaltaan suuren maamme eri osat toisiinsa ja koko Suomen muuhun Euroop-paan muodostaen merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta.

Käytettävyyden rajat ovat tulleet vastaanInfrastruktuuriin sitoutuneen kor-jausvelan määritelmästä ja suuruu-desta on viime aikoina käyty vil-kasta keskustelua. Eri tahot, kukin omista lähtökohdistaan, ovat esittä-neet erilaisia arvioita korjausvelan määrästä. Selkeä konsensus tuntuu kuitenkin vallitsevan siitä, että inf-rastruktuuriimme on todellakin si-toutunut suuri määrä korjausvel-kaa. Entä sitten, sanovat monet.

Kulunut vuosi poikkeuksellisen kylmine ja runsaslumisine talvi-neen sekä kesän pitkine ja kuivine hellejaksoineen ja siitä seurannei-ne rajuilmoineen osoittivat meille infrastruktuurimme nykykunnon ja käytettävyyden rajat. Liikenne-kaaokset, routavauriot, sähkökat-kot ja raideliikenteen ongelmat ovat nykyään arkipäivää. Yhteis-kunnan vaatimukset ja rakenne-tun ympäristön välityskyky eivät enää kohtaa. Korjausvelassa on ky-symys juuri tästä.

Kymmenientuhansien ihmisten päivittäiset työmatkat jäivät teke-mättä, kun pakkanen ja lumi hal-vaannuttivat pääkaupunkiseudun junaliikenteen. Omilla autoilla liikku-vat puolestaan kirosivat lumisia teitä ja katuja, joita ei kyetty nykykalustol-la riittävän rivakasti auraamaan.

Metrolla työmatkansa tekevien kärsivällisyyttä koeteltiin, kun Rau-tatientorin metroaseman alla oleva vesijohto rikkoontui sulkien koko metroaseman useaksi kuukaudek-si. Talvi oli poikkeuksellinen, jatka-vat samat.

Poikkeuksellisen talven jälkeinen kevät toi mukanaan ensin pelon ro-mahtavista katoista ja sulamisve-sien täyttämistä kellareista ja myö-hemmin routavauriot niin tie- kuin rataverkollekin. Päällystevauriot tie- ja katuverkolla sekä nopeusrajoituk-set rataverkolla olivat arkipäivää pit-källe kesään saakka.

Aurinkoinen kesä ja pitkään jat-kunut helle oli myös poikkeuksellis-ta. Juuri, kun viimeiset routavauriot rataverkolta oli saatu korjattua, pur-kautui koko kesän jatkunut helle ra-juina ukkosmyrskyinä aiheuttaen valtavaa tuhoa. Junaliikenne oli jäl-leen kerran yhtenä suurimmista kärsijöistä, kun myrsky kaatoi puut radalle ja katkoi ajojohtimet. Matka-puhelimet eivät toimineet ja koko-naisia kuntakeskuksia jäi sähköittä – jopa päivien ajaksi. Poikkeuksellista tai ei, mutta pohjoisena maana meil-lä on neljä vuodenaikaa. Lumisia tal-via ja helteisiä kesiä tulee myös jat-kossa, ilmastonmuutoksen aiheut-

tamina sään ääri-ilmiöinä nykyistä useamminkin.

Yhteiskunnan kehittyminen edellyttää investointejaLiikennemäärien kasvaessa sekä yhteiskunnan tarpeiden ja vaati-musten muuttuessa pelkkä vanhan korjaaminen ei enää riitä. Ilmasto-muutoksen torjuminen, yhdyskun-tarakenteen muuttuminen, liiken-neturvallisuuden parantaminen ja Suomen kilpailukyvyn varmistami-nen edellyttävät myös nopeampia, sujuvampia ja turvallisempia tie- ja raideyhteyksiä, satamia syväväyli-neen, toimivia lentokenttiä sekä kat-tavampaa vesi- ja viemäriverkostoa ja toimintavarmempaa energian-siirtoverkostoa.

Kaupungeilta ja kunnilta tämä edellyttää visiota palvelutarpeen ke-hittymisestä ja sen edellyttämistä investoinneista sekä teknisen toi-men strategian kirkastamista.

Valtiolta kehittyvän yhteiskun-nan vaatimuksiin vastaaminen edellyttää vaalikausien yli ulottu-vaa, kehittämishankkeet priori-soivaa pitkän tähtäyksen investoin-tiohjelmaa, jonka noudattamisesta on, huolimatta mahdollisesti vaih-tuvasta hallituspohjasta, parlamen-taarisesti sovittava.

Investointi infrastruktuuriin on sijoitus, joka maksaa itsensä takai-sin pitkällä aikavälillä. Ja jotta inves-toinnin arvo säilyisi, on siitä pidettä-vä huolta. Tämän sisäistäminen on ensimmäinen askel matkalla kohti menestyvää Suomea.

“Liikennemää-rien kasvaessa sekä yhteiskun-nan tarpeiden ja vaatimusten muuttuessa pelkkä vanhan korjaaminen ei enää riitä.”

NÄKÖKULMA

AMMATILLINEN NÄKÖKULMA

Prioriteetit

1Infrastruktuuri on toimivan yhteiskunnan edellytys ja

kasvun mahdollistaja. Infrainves-toinnit maksavat itsensä monin-kertaisesti takaisin.

Vakaa rahoitus

2Infrainvestointeja ei pidä ra-hoittaa käyttömenoista,

vaan niille on luotava oma inves-tointibudjettinsa. Rahoituksessa on otettava käyttöön uudet keinot, kuten esimerkiksi valtion rahoi-tusyhtiö Infra Oy, käyttäjä maksaa -periaate ja erilaiset infrastruk-tuurirahastot.

Investointiohjelmat

3Vaalikausien yli ulottuva in-vestointiohjelma auttaisi

elinkeinoelämää tuotannon sijoit-tumiseen liittyvässä päätöksente-ossa ja toisi vakautta suhdanne- ja kausivaihteluista kärsivälle maa-rakennusalalle mahdollistaen pit-käjänteisen kehitystyön.

Vapaat markkinat

4Valtiolla tapahtunut tuotan-torakenteen muutos, jossa

palvelut ostetaan niihin erikoistu-neilta yrityksiltä, on edessä kunta-puolella. Hallittu luopuminen omasta tuotannosta aikaansaa te-hokkuushyötyjä ja vapauttaa kun-tien pääomia muuhun käyttöön.

Ylläpito

5Infrastruktuurin päivittäi-nen hoito ja huolellisesti

suunniteltujen ja oikein ajoitettu-jen perusparannusten tekeminen tulevat myös kokonaiskustannuk-siltaan edullisemmaksi kuin ny-kyinen korjausvelkaa jatkuvasti kasvattava doktriini.

ASKELTA PAREMPAAN INFRAAN

5

Paavo SyrjöToimitusjohtaja, infra ryKuva: Infra ry

MAANRAKENNUS

MaanrakennusKunnallistekniikkaPohjarakentaminen

PerustuksetSeulonta

ViherrakentaminenKunnossapito

Salaoja saneeraukset ja vesieristys

Louhinta ja murskaus

Haarakaari 4204360 Tuusula

JOHTOTIETO OY

TOSIMIES EI SOITA!Mutta fiksu soittaa 0800 12600 aina

ennen kuin kaivaa. Meiltä saat johtojen, kaapeleiden ja putkien sijainnit ja kartat.

Tarvittaessa näyttäjä tulee paikalle.Sujuvat nettipalvelut: ww.johtotieto.fi ja

[email protected].

JOHTOTIETO OYMaanalaisen johtoviidakon tietopankki

VINKKI

Kulunut vuosi poikkeuk-sellisen kylmine ja runsas-

lumisine talvineen sekä kesän pitkine ja kuivine hellejaksoi-neen ja siitä seuranneine rajuil-moineen osoittivat meille infra-struktuurimme nykykunnon ja käytettävyyden rajat.

Paavo SyrjöKUVA: SHUTTERSTOCK.COM

Ilmasto ja infra

16 · XXX AN ADVERTISING INSERT BY MEDIAPLANET

KERRO MIELIPITEESI,

ME KUUNTELEMME!Nauti minibreikistä merellä ja kauniin Tallinnan antimista.

Meno–paluu-matka kahdelle sisältäen hytin Viking XPRS:llä.

Matkaan kuuluu Bistro Buffet -lounas menomatkalla ja

yöpyminen Tallinnassa Nordic Forum -hotellissa kahden hengen huoneessa, sisältäen aamiaisen.

WWW.MEDIAPLANET.COM/FI | [email protected] | PUH. 09 - 565 84 010

OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA WWW.MEDIAPLANET.FI/FEEDBACK

VOITAMERELLINEN KAUPUNKI-

LOMA

n:o 1 / joulukuu 2010 infrastruktuuridoc.mediaplanet.com/all_projects/6153.pdf · vuoden 2008...

Documents