T E K I J Ä T :

Katja Korhonen

Miia Tallgren

NÄIN HOIDAN ESBL-KANTAJAA ASUMISPALVELUYKSIKÖISSÄ JA KOTIHOIDOSSA Ohjevihko hoitohenkilökunnalle

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Työn tekijät Korhonen Katja ja Tallgren Miia Työn nimi

Näin hoidan ESBL-kantajaa asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa, ohjevihko henkilökunnalle

Päiväys 06.10.2015 Sivumäärä/Liitteet 46/02

Ohjaaja(t)

Kajander-Unkuri Satu ja Jauhiainen Annikki Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)

Lapinlahden kunta Tiivistelmä

Antibioottiresistenttien mikrobikantojen kasvu aiheuttaa yhä enemmän ongelmia terveydenhuollon alalla. Resisten-tit mikrobikannat pystyvät vastustamaan hoidossa käytettyjä antibiootteja. Tämä aiheuttaa pidempiä hoitojaksoja, hoidon epäonnistumisia, suurempia terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia ja jopa ylimääräisiä kuolemia. Eri-tyisen paljon vaikeuksia aiheutuu iäkkäiden potilaiden hoitotyössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mu-kaan antibioottiresistenssi on Suomessa vielä vähäistä, kuitenkin varsinkin laajakirjoista beetalaktamaasientsyymiä (ESBL) tuottavien bakteerien yleistyminen on huolestuttava piirre. ESBL vaikeuttaa erilaisten infektioiden hoitoa.

Opinnäytetyön aiheidea muodostui käytännön tarpeesta. Suomessa ei ole valtakunnallista ohjetta ESBL-kantajan hoitamiseksi asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon. Sairaanhoitopiireillä ja sairaaloilla on omia ohjeita, jotka on laadittu sairaalaolosuhteisiin ja joita kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden hoitajat ovat käyttäneet yksiköissään. Sairaalaan suunnitellut ohjeet ovat kuitenkin hankalasti toteutettavissa asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa, minkä vuoksi juuri asumispalveluihin ja kotihoitoon suunnitellulle ohjeelle on suuri tarve. Ohjeen selkeys ja helppo-käyttöisyys oli motivoivana tekijänä ohjevihkon suunnittelussa. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Lapinlahden kunta ja se on tarkoitettu asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon hoitohenkilökunnalle. Ohjevihko sisältää keskeiset asiat ESBL-kantajan päivittäiseen hoitoon. Käytimme sekä koti-maisia että kansainvälisiä lähteitä tietoja hakiessamme. Kokosimme Suomen sairaanhoitopiirien ESBL-kantajan hoito-ohjeista keskeiset asiat taulukkoon ja hyödynsimme tietoja raporttia ja vihkoa tehdessämme. Vihkossa on kansilehti, sisällysluettelo ja asiat ryhmiteltynä omiksi sivuikseen. Ohjevihkon koko on toimeksiantajan toiveen mu-kaan taskuun sopiva A6. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, onko ohjevihkosta ollut apua hoitotyössä ja onko sitä tullut käytettyä henkilö-kunnan keskuudessa, uusien työtekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden ohjauksessa. Tutki-muksen aiheena voisi olla myös, että onko ohjevihkon käyttäminen vaikuttanut ESBL:n leviämiseen ja kantajien hoitokäytänteisiin sekä lisäsikö ohjevihkon käyttäminen hoitajien ammattitaitoa.

Avainsanat

ESBL, extended spectrum beta-lactamases, infektioiden ehkäisy, potilasohje, kosketuseristys, tavanomaiset varotoi-met, kotihoito, palveluasuminen ja käsihygienia.

SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract

Field of Study Social Services, Health and Sports Degree Programme Degree Programme of Nursing

Author(s) Korhonen Katja and Tallgren Miia Title of Thesis

“In this way I take care of ESBL-carrier in nursing homes and home care, an instructional booklet for nurses.”

Date 6.10.2015 Pages/Appendices 46/02

Supervisor(s) Kajander-Unkuri Satu and Jauhiainen Annikki Client Organisation /Partners Municipality of Lapinlahti Abstract

The growth of antibiotic-resistant microbiota is causing increasing problems in the healthcare sector. Resistant microbiota are able to resist antibiotics used in treatment. This leads to longer treatment periods, treatment fail-ures, higher health care costs and even unnecessary deaths. This causes a lot of difficulties especially with taking care of elderly people. According to National Institute for Health and Welfare (THL) antibiotic resistance is still low in Finland. However, spread of broad-spectrum beta-lactamase enzymes (ESBL) producing bacteria is worrying. ESBL makes treatment of various infections difficult. The topic idea for the thesis was a practical need. At the moment there are no national guidelines for the treat-ment of ESBL in nursing homes and home care in Finland. The hospital districts have their own guidelines, drawn up in hospital conditions. Nursing homes and home care managers apply these guidelines. There are some difficul-ties using these guidelines in nursing homes and home care and the need for decent instructions is real. A user-friendly and clear instructional booklet was the motivating factor in the booklet design. Municipality of Lapinlahti is the client of this thesis. We made the instructional booklet for nurses in home care and

nursing homes to help them to do their work. The instructional booklet contains the main instructions in the daily care of ESBL carrier. We used both domestic and international sources when searching for information. We gath-ered the Finnish hospital districts’ ESBL care instructions in a table and used that data for making the booklet. This booklet has a cover page, table of contents and issues categorized into separate pages. Our client wished that the booklet size is the pocket-friendly A6. Further researches could determine whether the instructional booklet has helped in nursing and whether it has

been used among the staff, in new staff orientation and student counseling. Another research topic could be to find out if the use of the instructional booklet has affected the spreading of ESBL and if it has increased nurses' skills in caring ESBL carriers.

Keywords

ESBL, extended spectrum beta lactamases, prevention of infections, guide for patients, contact isolation, usual precautions, home care, nursing home, hand hygiene

5 (52)

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 7

2 LAAJAKIRJOINEN BEETALAKTAMAASIENTSYYMI, ESBL......................................................... 9

2.1 Historia ja nykytilanne .......................................................................................................... 9

2.2 Resistentit bakteerit ja antibiootit ..........................................................................................11

2.3 ESBL:n aiheuttamat infektiot ................................................................................................12

2.4 ESBL:n tarttuminen, diagnosointi ja tartunnan ehkäiseminen ....................................................13

3 YLEISET HYGIENIAKÄYTÄNTEET ...................................................................................... 14

3.1 Tavanomaiset varotoimet .....................................................................................................14

3.1.1 Käsihygienia ............................................................................................................15

3.1.2 Suojakäsineiden käyttäminen ....................................................................................16

3.2 Kosketuseristyskäytänteet ....................................................................................................17

3.3 Pintojen ja työvälineiden desinfiointi ......................................................................................18

3.4 Eritetahradesinfektio ............................................................................................................19

4 ESBL-KANTAJA ASUMISPALVELUISSA JA KOTIHOIDOSSA ................................................... 20

4.1 ESBL-kantaja asumispalveluissa ............................................................................................22

4.2 ESBL-kantaja kotihoidon asiakkaana ......................................................................................24

5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄ .................................................. 25

6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS ........................................................................................... 26

6.1 Toiminnallinen opinnäytetyö .................................................................................................26

6.2 Tiedonhaku ........................................................................................................................27

6.3 Ohjevihkon suunnittelu ja toteutus ........................................................................................27

6.4 Ohjevihkon sisältö ...............................................................................................................27

7 POHDINTA ...................................................................................................................... 29

7.1 Luotettavuus ja eettisyys......................................................................................................29

7.2 Ohjevihkon arviointi .............................................................................................................31

7.3 Opinnäytetyöprosessi ja ammatillinen kehitys .........................................................................32

7.4 Johtopäätökset ja kehittämishaasteet ....................................................................................33

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT....................................................................................... 34

LIITE 1: KOSKETUSVAROTOIMET .......................................................................................... 39

LIITE 2: OHJEVIHKO............................................................................................................. 41

6 (52)

7 (52)

1 JOHDANTO

Ihmisten sairauksia on hoidettu menestyksekkäästi antibiooteilla penisilliinin keksimisestä alkaen.

Onkin arvioitu, että niiden keksimisen, kehittämisen ja käytön ansiosta ihmisen elinikä on pidentynyt

noin kymmenen vuotta. (Saano & Taam-Ukkonen 2013, 419.) Antibioottien käytön yleistyessä on

samaan aikaan kehittynyt myös niille vastustuskykyisiä eli resistenttejä bakteerikantoja. Nämä anti-

bioottiresistentit bakteerit pystyvät vastustamaan hoidossa käytettyjä antibiootteja. Tämä pidentää

potilaiden hoitojaksoja, lisää terveydenhuollon kustannuksia, epäonnistumisia hoidossa ja myös yli-

määräisiä kuolemia. Antibioottiresistenssi on tunnettu jo noin kolmekymmentä vuotta, mutta 2000-

luvulla vastustuskykyiset bakteerikannat ovat levinneet maailmanlaajuisesti ihmisten, eläinten ja

elintarvikkeiden liikkuessa. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan antibioottiresistenssin torjun-

taan ei ole varauduttu riittävän tehokkaasti. Se onkin aloittamassa kaikkia maita koskevan ohjelman,

jossa pyritään parantamaan maiden omaa kykyä torjua antibiooteille resistenttejä bakteereja. (THL

2014a.)

Euroopassa antibioottiresistenssin kehittymistä seuraa Euroopan Unionin laajuinen EARS-Net-

verkosto ja se julkaisee siitä raportin vuosittain. Etelä-Euroopassa tilanne on viime vuosina pahentu-

nut resistenttien bakteerien esiintymisen osalta. Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL)

seuraa tilanteen kehittymistä vuosittain ja kerää tiedot tartuntatautirekisteriin. Tästä julkaistaan

vuosittain seurantaraportti. Vaikka raportin mukaan antibioottiresistenssi on Suomessa vähäistä, on

huolestuttavana piirteenä laajakirjoista beetalaktamaasientsyymiä, extended spectrum beta lactama-

se (ESBL), tuottavien bakteerien jatkuva yleistyminen. Tämä vaikeuttaa erilaisten infektioiden hoi-

toa. (THL 2014a.) Liisa Lösönen (2015-07-02) Lapinlahden kunnan asumispalveluista kertoo, että

Lapinlahdella ESBL-kantajia hoidetaan terveyskeskuksessa vuodeosastoilla, asumispalveluyksiköissä

ja kotihoidossa. Hoidettavien kantajien määrä on hänen mukaansa kasvamassa.

ESBL-bakteeri voi tarttua terveydenhoitolaitoksissa tai myös terveydenhuoltolaitosten ulkopuolella il-

man osoitettavaa syytä, esimerkiksi ruoanvälityksellä tai matkustaessa maihin, joissa ESBL-bakteerit

ovat yleisiä. Tästä syystä sairaaloissa ei voida aina tietää, kuka potilaista kantaa ESBL-bakteeria.

Terveydenhoitolaitoksissa ESBL tarttuu tavallisesti hoitajan tai lääkärin käsien välityksellä. Tällöin kä-

siin on tarttunut ESBL-bakteeria joko toisesta potilaasta tai hoitoympäristöstä ja hoitotoimenpiteen

yhteydessä bakteeri tarttuu seuraavaan potilaaseen tai leviää muuhun ympäristöön. Terveydenhoito-

laitoksissa tartuntoja pyritään kaikin keinoin ehkäisemään. (THL 2014b.) Yhtenäistä ohjetta kotihoi-

toon ja asumispalveluyksiköihin ei ole aikaisemmin tehty, vaan jokainen sairaanhoitopiiri on koonnut

omat ohjeensa. Näiden pääasiassa sairaaloihin suunnattujen ohjeiden kanssa on tähän asti toimittu

myös asumispalveluissa. Olosuhteet ovat kodinomaisessa asumisessa kuitenkin erilaiset kuin sairaa-

lassa, joten esimerkiksi suojainkäytäntöjä on toteutettu useilla tavoilla. On tarpeen yhtenäistää ja

tehostaa käytänteitä, jotta ESBL:n leviäminen saadaan kunnolla ehkäistyä.

Opinnäytetyömme tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa selkeä ohjevihko ESBL-asiakkaan hoita-

miseksi Lapinlahden kunnan asumispalveluiden ja kotihoidon hoitohenkilökunnalle. Tavoitteena on,

että yhtenäisellä ohjeistuksella koko hoitohenkilökunta voi työskennellä samoilla menetelmillä mikro-

8 (52)

bien leviämisen ehkäisemiseksi. ESBL-tartunnan aiheuttavat bakteerit kykenevät elämään pinnoilla

kauan, jolloin hoitohenkilökunta voi tietämättään levittää tartuntaa työyksikössä käyttäessään puut-

teellisia menetelmiä leviämisen ehkäisemiseksi. Hoitotyössä oikeaoppiset ja yhtenäiset käytänteet

auttavat myös asiakkaiden tasa-arvoisen kohtaamisen ja hoidon toteutumisessa. ESBL-asiakasta ei

saa vältellä tai hoitaa vähemmän muihin asiakkaisiin nähden. Kun työskentelyssä huomioidaan

ESBL:n leviämisen ehkäisy, voi asiakasta hoitaa tasa-arvoisesti. Hoitohenkilökunnan oppiessa toimi-

maan oikeilla menetelmillä yhteiskunnalle muodostuu säästöjä hoitopaikoissa ja hoidosta kertyvistä

kuluissa. Esimerkiksi lääkekuluissa voi säästää huomioimalla ESBL-kantajuus lääkkeen valitsemises-

sa. Oikealla lääkityksellä asiakkaat paranevat nopeammin, jolloin säästöä kertyy lääkekuluissa sekä

hoitopaikoissa. Myös asiakas hyötyy, kun ei tarvitse käyttää useita lääkityksiä. Hoitopaikkojen kus-

tannuksissa muodostuu säästöjä, kun ESBL:n leviäminen pyritään ehkäisemään. Tällöin koske-

tuseristyksiä tarvitsee järjestää vähemmän, mikä vähentää myös hoitajien työmäärää ja helpottaa

työn tekemistä.

Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Lapinlahden kunta. Lapinlahden kunnassa asumispalvelut koos-

tuvat palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä (Lapinlahti 2013; Lapinlahti 2014b).

Kotihoito koostuu kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta sekä muista tukipalveluista (Lapinlahti 2014a).

Lapinlahden kunnan asumispalveluissa ja kotihoidossa hoitohenkilökuntaan kuuluu pääasiassa sai-

raanhoitajia sekä lähi- ja perushoitajia. Muita hoitohenkilökuntaan kuuluvia ovat esimerkiksi opiskeli-

jat, lääkärit, fysioterapeutit ja laitoshuoltajat. (Lösönen 2015-07-02.) Jatkossa käytämme työssäm-

me näistä yhteistä nimitystä hoitohenkilökunta.

Saimme aiheidean opinnäytetyöhön suoraan työelämästä ja toimeksiantajalta. Tällä hetkellä Lapin-

lahden kunnan asumispalveluyksiköissä on yleinen ohje, että ESBL-asiakkaiden hoidosssa toteute-

taan Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin kosketusvarotoimet -ohjeistusta (liite 1). Sen toteuttamisen

onnistu-minen käytännössä on kuitenkin epävarmaa. Sairaalaympäristöön tarkoitettua ohjeistusta on

hankala toteuttaa kodinomaisessa ympäristössä ja etenkin muistisairaiden hoitotyössä. Esimerkiksi

kaikissa yksiköissä ei ole mahdollista järjestää ESBL-asiakkaalle omaa huonetta, jossa olisi henkilö-

kohtaiseen käyttöön tarkoitetut wc- ja pesutilat. Tällöin riski ESBL:n leviämiselle on suuri, kun oh-

jeistusta joudutaan soveltamaan käytäntöön. Ilman yhtenäistä ohjeistusta koko hoitohenkilökunta ei

pysty toimimaan samoilla menetelmillä. Tästä syystä kunnan toiveena on yhtenäinen ESBL-

asiakkaiden hoito-ohje asumispalveluihin ja kotihoitoon. Tämän ohjeen tavoitteena on selkeyttää ja

yhtenäistää ESBL-asiakkaan hoitokäytänteitä ja se tulee toimimaan selkeänä ohjeistuksena myös

opiskelijoille ja uusille työntekijöille.

Kiinnostus aiheeseen heräsi, kun saimme nähdä ja kuulla hoitohenkilökunnalta, että yhtenäiselle oh-

jeistukselle ESBL-kantajien hoitotyöhön on todellinen tarve. Hoitohenkilökunta kertoi, että yhtenäi-

nen ohjeistus selkeyttää ja yhtenäistää käytänteitä. Tällöin yhtenäisestä ohjeistuksesta on selkeä

hyöty heidän työskentelyssään. Tätä opinnäytetyötä tehdessämme kehitämme myös omaa ammatti-

taitoamme ja li-säämme omaa tiedon määräämme mikrobien leviämisen ehkäisemisessä.

9 (52)

2 LAAJAKIRJOINEN BEETALAKTAMAASIENTSYYMI, ESBL

Laajakirjoinen beetalaktamaasientsyymi eli Extended Spectrum Beta Lactamase (ESBL) on eräiden

suolistossa ja limakalvoilla esiintyvien bakteereiden tuottama entsyymi. Siitä käytetään lyhennettä

ESBL ja sillä viitataan usein myös kyseisiin bakteereihin. (Evira 2012b.) ESBL-entsyymi on bakteerin

hankkima ominaisuus. Ne bakteerit, joilla voi olla ESBL-ominaisuus, ovat esimerkiksi escherichia coli

(e.coli) ja klebsiella pneumoniae (k.pneumoniae). Ne ovat tavallisia infektioiden aiheuttajia ja niitä

löytyy kaikkien ihmisten suolistosta ja ulosteesta. ESBL-bakteeri nimityksen nämä ovat saaneet siksi,

että ne tuottavat antibiootteja pilkkovia entsyymejä. Tämä ominaisuus tekee ne vastustuskykyiseksi

tavallisesti hoidossa käytetyille antibiooteille.

Yleisin ESBL-bakteerin aiheuttamista infektioista on virtsatieinfektio. Muita infektioita ovat erilaiset

vatsanalueen infektiot, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehdus, ja keuhkoinfektiot. Infektio eli

tartunta tarkoittaa sitä, että ESBL-bakteeri aiheuttaa tartunnan saaneelle oireisen taudin. Kun oireet-

toman henkilön suolistosta löytyy ESBL-bakteeri, on henkilö bakteerin kantaja. Tällöin on riski, että

henkilö voi tietämättään levittää bakteeria. (THL 2014b.)

2.1 Historia ja nykytilanne

E.coli ja k.pneumoniae ovat gramnegatiivisia sauvabakteereja ja ne kuuluvat enterobacteriaceae-

perheeseen. Niiden pääasiallinen reservuaari on ihmisen ja eläimen suolistofloora. Reservuaarilla

tarkoitetaan tässä yhteydessä bakteerien pääasiallista elinympäristöä, jossa ne varastoituvat ja li-

sääntyvät. Bakteerit säilyttävät elinkykynsä myös kuivilla pinnoilla ja esimerkiksi k.pneumoniae voi

elää kuivalla pinnalla jopa vuosia. Vuonna 2013 e.coli on aiheuttanut lähes neljänneksen työikäisten

ja kolmanneksen 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden veriviljelypositiivisista infektioista. Klebsiella-lajit

olivat veriviljelypositiivisen infektion aiheuttajista viidenneksi yleisin työikäisillä ja neljänneksi yleisin

65 vuotta täyttäneillä. (THL 2014c.)

Ensimmäiset ESBL:a tuottavat k.pneumoniae-kannat eristettiin Saksassa jo vuonna 1982 ja ensim-

mäinen ESBL:n aiheuttama sairaalainfektio puhkesi Ranskassa vuonna 1985. Yhdysvalloissa tämä tu-

li tunnetuksi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. (Gniadkowski 2004.) ESBL:a tuottavat e.coli-

löydökset ilmaantuivat vasta 2000-luvun alkupuolella ja ne ilmaantuivat koko maailmaan lähes sa-

manaikaisesti. ESBL-k.pneumoniae on levinnyt tehokkaasti sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa ai-

van löytämisestään saakka. On tutkittu, että osa ESBL:n e.coli-tartunnoista on elintarvikevälitteisiä.

Nykyisin tunnetaan jo yli kaksisataa erilaista ESBL-entsyymiä, joita esiintyy sairaaloissa ja hoitolai-

toksissa. (THL 2014c.)

ESBL kehittyi hyvin keskeiseksi mikro-organismiksi koko maailmassa vain parinkymmenen vuoden

aikana eristämisensä jälkeen. Sen resistentti kanta laajeni ja sen esiintyvyys lisääntyi merkittävästi

2000-luvun alkupuolella. Yhdessä muiden resistenttien bakteerikantojen kanssa ESBL aiheuttaa vai-

keita sairaalainfektioita, joiden parannuskeinot ovat rajalliset. ESBL on vaikeasti hävitettävä ja sen

10 (52)

leviämistä on hankala ehkäistä, koska tietämättään kantajana olevat terveet henkilöt tai eläimet voi-

vat levittää siitä tarkoittamattaan. (Gniadkowski 2004.)

Resistentit bakteerit voivat kasvaa ja levitä myös elintarvikkeiden välityksellä, koska tuotantoeläimillä

käytetään antibiootteja estämään niiden sairauksia. Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on

tutkinut ESBL-entsyymiä toistaiseksi vain broilerinlihasta, jossa sitä havaittiin vuonna 2010. Tutki-

muksen aluksi oli näyttänyt siltä, että entsyymiä tuottavat bakteerit lisääntyvät kotimaisessa broile-

rinlihassa. Kuitenkin vuonna 2013 niitä oli todettu selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Vuonna

2012 vähittäismyynnissä olleesta kotimaisesta broilerinlihasta 18 prosentissa todettiin ESBL/pAmpC-

entsyymejä tuottavia e.coli-bakteereja. Tämä lukema oli pienentynyt 13 prosenttiin vuonna 2013.

Koko Euroopan Unionin laajuinen elintarvikkeiden ESBL:n seurantaohjelma on aloitettu vuonna

2014. Jatkossa broilerinlihan lisäksi Suomessa tutkitaan myös sian- ja naudanlihaa ja näytteitä ote-

taan sekä kotimaisesta että ulkomailta tuodusta lihasta. (Evira 2014.)

Lähes 70 % Itä- ja Etelä-Euroopan matkailijoista kantaa palatessaan suolistobakteeria, johon liittyy

moniresistentti ESBL-ominaisuus. Itä- ja Etelä-Eurooppa sekä useat kaukoidän maat ovat suuren ris-

kin alueita. Matkailijoiden tulee olla huolellisia käsihygienian kanssa ja kiinnittää tarkasti huomiota

siihen mitä syö ja juo matkoillaan. (Sariola 2013.) THL:n tartuntatautirekisteriin ESBL-tartunnat on

ilmoitettu vuodesta 2008 alkaen. Kaikista ESBL-löydöksistä suurin osa on e.coli- ja pieni osa

k.pneumoniae-kantoja. Taulukosta 1 käy esille ESBL:n yleistyminen viiden tilastoidun vuoden aikana.

(THL 2014d.)

TAULUKKO 1. ESBL:n tutkittujen tartuntojen määrän kehittyminen Suomessa (THL 2014d).

Vuosi ESBL-e.coli ESBL-k.pneumoniae Yhteensä

2008 1 707 111 1 818

2009 2 158 154 2 312

2010 2 522 184 2 706

2011 3 119 244 3 363

2012 3 688 204 3 892

2013 4 445 255 4 700

Yhteensä 17 639 1 152 18 791

11 (52)

Kuvio 1 havainnollistaa ESBL:n tutkittujen tartuntojen määrän kehitystä Suomessa vuosina 2008–

2013. Kuten kuviosta ja aikaisemmasta taulukosta 1 näkee, tartuntojen määrän kehitys on nousu-

johteista. Etenkin vuodesta 2013 tartuntojen määrä on ollut noususuuntainen.

KUVIO 1. ESBL:n tartuntojen määrän kehitys Suomessa (THL 2014d).

2.2 Resistentit bakteerit ja antibiootit

Antibiootit ovat mikrobilääkkeitä ja niitä käytetään bakteerien ja muiden organismien aiheuttamien

infektioiden hoidossa. On arvioitu, että näiden keksimisen, kehittämisen ja käytön ansiosta ihmisen

elinikä on pidentynyt noin kymmenen vuotta. (Saano ja Taam-Ukkonen, 419.) Penisilliinin keksimi-

nen aloitti antibioottien käytön ja kehittämisen noin kuusikymmentä vuotta sitten. Laajakirjoiset an-

tibiootit ehtivät hoitaa elimistön puolustamista noin kaksikymmentä vuotta ennen kuin resistensseis-

tä bakteerikannoista tuli vakava ongelma. Aluksi hoitoon liittyvät bakteerit olivat vain sairaalahoidos-

sa esiintyviä, mutta myöhemmin niitä tavattiin myös kotihoidossa olevilla potilailla. (Chaudhary ja

Aggarwal 2004). Antibiootti on elävien mikrobien tuottamaa, toisia mikrobeja tuhoavaa tai niiden

kasvua estävää ainetta. Se voi olla osittain tai kokonaan synteettisesti valmistettua yhdistettä. Jotkut

antibiooteista pystyvät tappamaan kohdebakteerit ja jotkut estävät niiden kasvua. Jälkimmäisen

kohdalla ihmisen tai eläimen elimistön oma puolustusmekanismi hoitaa bakteerien lopullisen tuhoa-

misen. Laajakirjoiset antibiootit tehoavat monenlaisiin bakteereihin ja kapeakirjoiset vain tiettyihin

bakteereihin. (Evira 2012a.) Antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista käytetään nimitystä moni-

resistentti mikrobi eli MDR-mikrobi, joka tulee sanoista multiple drug resistance (THL 2014c).

E.coli-bakteeri on yksi niistä bakteerilajeista, jotka elävät tasalämpöisten eläinten, kuten nisäkkäiden

ja lintujen, ruoansulatuskanavan alaosassa. E.coli-bakteerit ovat tavallisesti hyödyllisiä ja suoliston

normaalibakteeristoon kuuluvia bakteereja, jotka estävät tautia aiheuttavia mikrobeja tarttumasta

isännän suolistoon tai lisääntymästä siellä. Jotkut e.coli-bakteerit ovat muuntuneet ominaisuuksil-

12 (52)

taan sellaisiksi, että ne aiheuttavat ihmiselle suolistotulehduksia, jotka ilmenevät ripulina. Tällaisia

ovat esimerkiksi EHEC-bakteerit (enterohemorraaginen escherichia coli). E.coli on suoliston bakteeri,

joka voi aiheuttaa muunmuassa virtsatieinfektioita. EHEC on e.coli, joka tuottaa shigatoksiineja ja

aiheuttaa veriripulia. Se tuottaa verotoksiini-nimistä myrkkyä ja sitä kutsutaan myös VTEC-

bakteeriksi. EHEC-bakteeria todetaan vuosittain muutamalla nautatilalla. Ihminen voi saada tartun-

nan saastuneesta uimavedestä, huonosti kypsennetystä naudanlihasta tai kasviksista, joita on kasva-

tusvaiheessa kasteltu saastuneella vedellä. Huono käsihygienia levittää myös tartuntaa. (Evira

2014).

Klebsiella-bakteereita on kaikkialla luonnossa. Niitä on ihmisen iholla, nielussa ja suolistossa ja ne

kuuluvat ihmisen normaaliin bakteerikantaan. Niitä voi olla myös haavoissa ja virtsassa. Klebsiella-

suku jaotellaan useampaan lajiin DNA:n samankaltaisuuksien perusteella. Kolme niistä aiheuttaa tu-

lehduksia ihmisille. K.pneunoniae on ihmiselle yleisin infektioiden aiheuttaja. Viime vuosina klebsiel-

lat ovat kehittyneet yleisiksi sairaalainfektioiden aiheuttajiksi. Klebsiellan aiheuttama sairaalainfektio

on todennäköinen, jos kontaminoituminen tapahtuu invasiivisten hoitomuotojen, hengityksen apuvä-

lineiden, virtsakatetrien ja antibioottihoidon aikana. Lisääntynyt ja laaja-alainen antibioottien käyttö

on saanut aikaan sen, että jotkut klebsiella-bakteerit ovat muodostuneet vastustuskykyisiksi antibi-

ooteille ja tuottavat ESBL-entsyymiä. Nämä ovat erittäin ärhäkästi leviäviä ja vaikeasti poistettavia.

Yhdessä e.coli-bakteerien kanssa näitä klebsielloja kutsutaan ESBL-bakteereiksi. (Quereshi 2014.)

On tärkeää estää ESBL:n leviäminen, koska lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen

vaikeuttaa vaikeasti sairaiden potilaiden infektioiden hoitoa siksi, että bakteerien ESBL-ominaisuus

tekee ne vastustuskykyiseksi tavallisesti potilaiden hoidossa käytettäville antibiooteille. (Helsingin ja

Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2012). Sairaalahoitoon liittyvät infektiot yleistyvät helpommin samalla

kun ESBL:kin leviää, tällöin potilaiden antibioottihoito tulee hankalammaksi. Sairaalat käyttävät eri-

laisia varotoimia leviämisen ehkäisemiseksi. Yksi on potilaan eristäminen eli ESBL-potilas hoidetaan

erillään muista potilaista. (Lapin sairaanhoitopiiri 2006.) Suomessa ei vielä ole yhtenäistä ohjeistusta

eristysten toteuttamiseksi. Useimmat sairaanhoitopiirit ohjeistavat terveydenhuollon laitoksia järjes-

tämään ESBL-potilaat kosketuseristykseen. On myös todettu, että ESBL leviää kotioloissa helpommin

kuin laitoksissa. (Huttunen, Syrjänen ja Vuento 2013.)

2.3 ESBL:n aiheuttamat infektiot

Virtsatieinfektio on yleisin ESBL-bakteerien aiheuttama infektio. Muita potilaalle aiheutuvia tulehdus-

sairauksia ovat erilaiset vatsanalueen infektiot, kuten sappirakon tai umpilisäkkeen tulehdus sekä

keuhkoinfektiot. (THL 2014b.) Vaikka virtsatieinfektio on yleisin ESBL-bakteerien aiheuttamista tu-

lehduksista, voi joskus potilaalle aiheutua myös vakava yleisinfektio (Helsingin ja Uudenmaan sai-

raanhoitopiiri 2012).

Antibioottiresistenssi vaikeuttaa antibioottien käyttöä potilaan hoidossa, lääkitys voi kokonaan epä-

onnistua, koska lääkitys ei välttämättä tehoa ollenkaan ja potilaan infektio voi pahentua. Se lisää

hoidon kustannuksia sekä huonontaa infektioiden hoitotuloksia. Myös potilaiden kuolleisuus on resis-

13 (52)

tenteillä potilailla korkeampi kuin antibiooteille normaalisti reagoivilla ihmisillä. (Huttunen, Syrjänen

ja Vuento 2013.) Kaikkiin ESBL-bakteerin aiheuttamiin infektioihin löytyy tällä hetkellä kuitenkin te-

hoava antibioottihoito. Näissä infektioissa käytetään eri antibioottia kuin kyseisen infektion hoidossa

yleensä käytetään. Oireettomat kantajat eivät tarvitse hoitoa. (THL 2014b.)

2.4 ESBL:n tarttuminen, diagnosointi ja tartunnan ehkäiseminen

ESBL-bakteerit ovat yleistyneet nopeasti sairaaloissa ja hoitolaitoksissa sekä Suomessa että muualla

maailmassa. Myös sairaaloiden ulkopuolella saadut tartunnat ovat myös yleistyneet. (Helsingin ja

Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2012.) Terveydenhoitolaitokset ovat kuitenkin tavallisin ESBL-tartunnan

saantipaikka. Hoitajan, lääkärin tai toisen potilaan käsiin on tarttunut ESBL-bakteeria joko toisesta

potilaasta tai hoitoympäristöstä ja hoitotoimenpiteen tai muun kanssakäymisen yhteydessä bakteeri

tarttuu seuraavaan potilaaseen. Tällaisia tartuntoja pyritään kuitenkin sairaaloissa kaikin keinoin eh-

käisemään. (THL 2014b.)

ESBL:n diagnosoinnissa käytetään laboratoriokokeita. Näyte voidaan ottaa ulosteesta, virtsasta tai

esimerkiksi iholta. Kantajuutta tutkittaessa otetaan ulostenäyte Dacron-tikulla geeliputkeen. Näyteen

voi ottaa myös infektiofokuksesta tai aikaisemmin kolonisoituneesta paikasta. Tällöin käytetään ta-

vallista bakteeriviljelynäytettä eikä ihoa tällöin puhdisteta ennen näytteenottoa. Virtsan ESBL-

viljelyssä otetaan virtsanäyte puhtaaseen putkeen. Tulos selviää viikossa. Näitä näytteitä ei tutkita

jokaisessa laboratoriossa, vaan ne lähetetään usein eteenpäin tutkivaan yksikköön. (Islab 2015.)

ESBL ei leviä ilman välityksellä, vaan vaatii aina kosketuspinnan, johon se tarttuu (Lumio 2014).

ESBL-bakteeritartunnan voi saada myös sairaalahoidosta ulkomailla sekä terveydenhuollon laitosten

ulkopuolella esimerkiksi saastuneen ruoan tai juoman välityksellä tai ulkomaan matkalla maissa,

joissa ESBL-bakteerit ovat yleisiä. Tästä syystä sairaaloissa ei voida aina tietää, kuka potilaista kan-

taa ESBL-bakteeria. (THL 2014b.) Hoitoon liittyvien infektioiden tehokkaalla ehkäisyllä voidaan nii-

den määrää vähentää. Koska kosketustartunta on ESBL:n leviämistie, huolellinen käsien desinfiointi

alkoholipitoisella liuoksella ennen jokaisen potilaan hoitoa ja sen jälkeen on tärkein yksittäinen tar-

tunnan ehkäisykeino. (Lumio 2012.)

14 (52)

3 YLEISET HYGIENIAKÄYTÄNTEET

Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtenäistä valtakunnallista ohjeistusta tai suunnitelmaa ESBL-

kantojen leviämisen ehkäisemiseksi. Jokaisella sairaanhoitopiirillä on omat ohjeistuksensa ESBL-

kantajien hoitotyöhön. Suuri osa ohjeistuksista on suunniteltu laitoksiin, esimerkiksi sairaaloihin ja

terveyskeskuksiin. Vain osalla sairaanhoitopiireistä on ohjeistus myös kodinomaiseen asumiseen,

asumispalveluihin ja kotihoitoon. (Syrjälä 2010, 18–35.) Jos asiakasta hoidetaan kodinomaisessa yk-

sikössä, tulee noudattaa laitoshoidon ohjeistuksien sijaan kotihoidon ohjeistuksia (THL 2014d). Sai-

raanhoitopiirien ohjeistukset esitellään taulukossa 2.

Yleiset hygieniakäytänteet tarkoittavat käytänteitä, jotka ovat suunniteltu yleisesti terveydenhuollon

käyttöön. Tavanomaisten varotoimien, pintojen ja työvälineiden desinfektion ja eritetahradesinfekti-

on ohjeistuksia tulee noudattaa kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Kosketuseristykseen tarkoite-

tut ohjeet ovat tarkoitettu pääsääntöisesti laitoshoitoon, koska niitä ei välttämättä voida toteuttaa

asumispalveluyksiköissä. Siivouksen sekä pyykki- ja jätehuollon ohjeistuksissa on eroja laitoshoidon

ja kodinomaisen asumisen välillä. (THL 2014d.)

Jos asiakkaalla epäillään kantajuutta, riittää tartunnan ehkäisemiseksi tavanomaiset varotoimet. Jos

asiakkaan tiedetään olevan ESBL-k.pneumoniae-kantaja, huomioidaan se hoito- ja tutkimustoimenpi-

teissä noudattamalla tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketuseristyskäytänteitä. Asiakkaan hoi-

dossa tulee suosia kertakäyttöisiä tutkimus- ja hoitovälineitä. Jos kertakäyttöisiä ei ole saatavilla,

huolehditaan välineiden henkilökohtaisesta käytöstä sekä niiden desinfioimisesta käytön jälkeen. Jos

asiakkaan tiedetään olevan ESBL-e.coli-kantaja, riittää huolellinen tavanomaisten varotoimien toteut-

taminen. (THL 2014a.)

3.1 Tavanomaiset varotoimet

Tavanomaiset varotoimet ovat infektioiden ehkäisemisen perusta. Niiden avulla pyritään estämään

mikrobien siirtyminen hoitohenkilökunnasta asiakkaaseen, asiakkaasta tai hoitoympäristöstä hoito-

henkilökuntaan ja edelleen hoitohenkilökunnan käsien kautta toisiin asiakkaisiin. Tavanomaisia varo-

toimia kuuluu noudattaa aina jokaisen asiakkaan hoidossa kaikissa hoitoa ja huolenpitoa antavissa

yksiköissä. (THL 2014d.)

Tavanomaisiin varotoimiin kuuluvat hyvä käsihygienia, oikeaoppinen suojainten käyttö, oikeat työta-

vat, yskimishygienian huomiointi, pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen sekä verivarotoimet. Oikeilla

työtavoilla tarkoitetaan aseptisen työjärjestyksen noudattamista, jolloin työskennellessä edetään

”puhtaasta likaiseen”. Jos järjestyksestä joutuu poikkeamaan, on huomioitava hyvä käsihygienia ja

tarvittavien suojainten oikeaoppiminen käyttäminen. Pisto- ja viiltovahinkoja vältetään neulojen ja

terävien instrumenttien huolellisella käsittelyllä. Neulaa ei irroiteta käsin, vaan se irroitetaan särmäis-

jäteastian kantta vasten. Neuloja ei myöskään saa hylsyttää tai taittaa. Kaikki neulat ja terävät jät-

teet laitetaan särmäisjäteastiaan. Särmäisjäteastia on oltava tukeva, läpäisemätön sekä tiiviisti sul-

jettava. Astiaa ei saa täyttää liian täyteen pisto- ja viiltovahinkojen ehkäisemiseksi. Hyvää yskimis-

15 (52)

hygieniaa toteutettaessa yskiessä tai aivastettaessa suu ja nenä suojataan kertakäyttöisellä nenälii-

nalla tai paperipyyhkeellä. Käytetty kertakäyttöinen nenäliina laitetaan heti käytön jälkeen roskiin.

Jos kertakäyttöistä nenäliinaa ei ole käytettävissä yskitään ja aivastetaan olkavarteen, ei käsiin. Ys-

kimisen ja aivastamisen jälkeen huolehditaan hyvästä käsihygieniasta. (Syrjälä 2010, 18–35.)

3.1.1 Käsihygienia

Käsihygienia tarkoittaa käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan käsiin tilapäisesti

joutuneet mikrobit. Jos käsihygienian toteuttamisessa on puutteita, mikrobit pääsevät leviämään

asiakkaasta toiseen kosketustartuntana. Tällöin käsissä olevat mikrobit voivat aiheuttaa ja levittää

vakaviakin infektioita. Huolellinen käsihygienia toimii infektioiden ehkäisemisen perustana. (Syrjälä

ja Terilä 2010, 165–183.)

Toteutettaessa hyvää käsihygieniaa vältetään turhaa vesi-saippuapesua ja suositaan käsien desin-

fiointia alkoholipitoisella käsihuuhteella. Käsien desinfektioaineita on olemassa huuhteina, geeleinä ja

vaahtoina. Ne voivat sisältää etanolia, isopropanolia tai n-propanolia. Suomessa käytetään pääasias-

sa käsihuuhteita, jotka ovat 80 % etanolia. (Syrjälä ja Terilä 2010, 165–183.) Pitoisuuksien suosi-

tukset vaihtelevat. Boycen ja Pittetin mukaan suositus on, että etanoli- ja isopropanolipitoisissa des-

infektioaineissa alkoholipitoisuuden on oltava 60–95 % ja n-propanolipitoisissa 60–80 %. (Boyce ja

Pittet 2002.) Kampf ja Kramer taas suosittelee, että propanolipitoisissa aineissa pitoisuuden tulisi olla

60–80 % ja etanolipitoisissa 60–85 %. He perustelevat asiaa sillä, että etanolin mikrobien tuhoamis-

kyky hidastuu, kun sen pitoisuus kasvaa yli 80 %, mutta 95 % etanoli kykenee tuhoamaan taas pa-

remmin viruksia. (Kampf & Kramer 2004.) Keski-Euroopassa käytetään usein propanolipitoisia kä-

sihuuhteita. USA:ssa käytetään etanoli- ja isopropanolipitoisia huuhteita. Heidän mukaansa vain ne

soveltuisivat käsien desinfektioaineiksi. (Boyce ja Pittet, 2002; Reiche, Heisig, Kohlmann ja Kampf,

2009; Syrjälä ja Terilä 2010, 165–183.)

Käsihuuhteen tehokkuus riippuu alkoholiaineesta, sen pitoisuudesta, vaikutusajasta, käsien puhtau-

desta sekä käyttö- ja hierontatekniikasta. Tehoamiseen vaikuttaa myös se, hierotaanko huuhde kui-

viin vai kosteisiin käsiin. (Boyce ja Pittet 2002.) Käsihuuhdetta käytettäessä käsien on oltava puhtaat

ja kuivat, jolloin käsihuuhde tehoaa parhaalla mahdollisella tavalla (Syrjälä ja Terilä 2010, 165–183).

Käsihuuhde ei tunkeudu lian läpi, jolloin se ei vaikuta likaisissa käsissä (Boyce ja Pittet 2002). Käsien

peseminen juuri ennen käsihuuhteen käyttämistä voi kuitenkin heikentää huuhteen tehoa, koska al-

koholi laimenee märissä käsissä. Tämän vuoksi käsien on annettava kuivua hyvin niiden pesemisen

jälkeen ennen huuhteen levittämistä. (Hübner, Kampf, Kamp, Kohlamnn ja Kramel 2006.)

Käsihuuhteeseen on lisätty glyserolia, jonka tehtävänä on hoitaa käsien ihoa. Alkoholi kuivattaa ihoa

ja glyseroli suojaa ihoa liialta kuivumiselta. Glyseroli tekee käsien ihon tahmeaksi, koska alkoholin

haihtuessa glyseroli jää käsien ihoon, jolloin se voi tahmeuttaa ihoa levitettäessä huuhdetta useita

kerroksia. Käsihuuhteen aiheuttaman tahmeuden voi huuhtoa käsistä pois haalealla vedellä. Kädet

pestään vain niiden ollessa näkyvästi likaiset. Käsien pesussa käytetään haaleaa vettä, pesuneste

huuhdellaan huolellisesti pois ja kädet taputellaan kuiviksi paperipyyhkeellä. Käsien desinfiointi on

16 (52)

vesi-saippuapesua tehokkaampi keino ehkäistä mikrobien leviäminen, sillä vesi-saippuapesu poistaa

mikrobeja iholta selvästi käsihuuhdetta heikommin ja hitaammin. Käsihuuhteen käyttäminen käsien

pesemisen sijaan on myös ajallisesti tehokkaampaa eikä sen käyttö ole sidottu vesipisteiden lähei-

syyteen. Pelkkä vesi-saippuapesu ei pysty poistamaan iholta gramnegatiivisia sauvabakteereja. Kä-

sihuuhteen käyttö auttaa myös pitämään käsien ihon terveempänä kuin vedellä ja saippualla pestä-

essä, jossa iho pääsee helposti kuivumaan. Käsien desinfiointi onnistuu parhaiten terveeseen ihoon,

jonka vuoksi ihon kunnosta tulee huolehtia ja käyttää ihovoidetta säännöllisesti. Työterveyshuoltoon

tulee ottaa yhteyttä, jos käsien ihon kunto on huono, iholla on infektio tai ihottumaa. Tällaista on-

gelmaa ei saa ratkaista suojakäsineitä käyttämällä. Pitkät kynnet, kynsilakka, rakennekynnet ja kä-

sissä olevat korut eivät kuulu hoitotyöhön. (Hübner ym. 2006; Syrjälä ja Terilä 2010, 165–183.)

Käsihuuhdetta tulee annostella riittävästi. Riittävä määrä on kourallinen, joka on 3–5 ml eli kaksi

painallusta. Liian vähäisellä huuhteen määrällä ei saavuteta riittävää vaikutusta, jolloin teho vastaa

käsien vesi-saippuapesua. Huuhteen riittävän määrän määrittämisessä on huomioitava myös huuh-

devalmiste ja käsien koko. (Kampf ja Ostermeyer 2004.) Oikea määrä käsihuuhdetta peittää käsien

pinta-alan tehokkaammin. Liian vähäinen määrä ei peitä käsien koko pinta-alaa, jolloin siitä ei ole

riittävää tehoa. Suurempi määrä vaikuttaa myös siihen, että huuhdetta täytyy hieroa kauemmin sen

haihtumiseksi, jolloin huuhde levittyy kauemmin ja vaikuttaa siten paremmin. (Macdonald 2007.)

Huuhteen määrä on liian vähäinen, jos se haihtuu iholta jo 10–15 sekunnin kuluttua (Boyce ja Pittet

2002; Syrjälä ja Terilä 2010, 165–183.)

Kädet desinfioidaan ottamalla käsihuuhdetta riittävä määrä ja hieromalla huuhde huolellisesti ensin

sormenpäihin ja peukaloihin huomioimalla sormien välit, kämmenselät ja kämmenet. Lopuksi huuh-

detta levitetään käsiin ja ranteisiin kunnes kädet ovat kuivat. Käsien desinfektiossa on tärkeintä

huuhteen haihtumisaika. Huuhteen täytyy antaa haihtua iholta. Sitä ei saa kuivata tai huuhtoa pois.

(Kampf ja Ostermeyer 2004.)

Kädet desinfioidaan aina työyksikköön tullessa ja sieltä pois lähtiessä, eli ensimmäiseksi työvuoron

alkaessa ja viimeiseksi työvuoron lopuksi. Kädet desinfioidaan ennen ja jälkeen asiakaskontaktin,

mennessä asiakkaan huoneeseen ja sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen toimenpiteen tai haavojen

käsittelyn. Kädet desinfioidaan myös ennen suojainten laittoa ja aina niiden poiston jälkeen, ennen

ja jälkeen tietokoneen, näppäimistön ja puhelimen koskettamisen sekä ennen ennen ruoan tai lääk-

keiden jakamista. Jokaisen hoitohenkilökuntaan kuuluvan on huolehdittava, että työyksikössä on

saatavissa riittävästi käsihuuhteita ja että ne ovat helposti saatavissa ja käytettävissä. Myös asiak-

kaita ja heidän omaisiaan on opastettava käsihuuhteen käyttöön. (Syrjälä ja Terilä 2010, 165–183.)

3.1.2 Suojakäsineiden käyttäminen

Suojakäsineiden käyttäminen on myös osa hyvää käsihygieniaa. Niiden tarkoitus on estää taudinai-

heuttajien siirtyminen hoitohenkilökunnasta asiakkaaseen ja käsien välityksellä asiakkaasta toiseen

sekä suojata myös hoitohenkilökuntaa taudinaiheuttajilta. Käsihygienian merkitys korostuu etenkin

silloin, kun suojakäsineitä ei ole kädenulottuvilla. Suojakäsineitä käytetään aina tarvittaessa. Ilman

17 (52)

käsineitä ei kosketeta verta, kehon nesteitä, eritteitä, asiakkaan limakalvoja, rikkinäistä ihoa tai kon-

taminoituneita alueita. Suojakäsineiden käyttö on muistettava myös jakaessa lääkkeitä. Suojakäsi-

nettä valittaessa valitaan tilanteeseen sopiva ja itselle sopivan kokoinen käsine. (Syrjälä ja Terilä

2010, 165–183.) Koska kosketustartunta on merkittävin antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien

tartuntareitti, suojakäsineiden käyttö on muistettava myös ruoan jaossa. Tämä on tärkeää etenkin

kosketettaessa elintarviketta, esimerkiksi leipää. (Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri 2014.)

ESBL-kantajan hoidossa käytetään kertakäyttöisiä tehdaspuhtaita suojakäsineitä, jotka on valmistet-

tu vinyylistä, lateksista tai nitriilistä. Käsineet puetaan aina puhtaisiin käsiin ja riisutaan niin, että

kontaminoidaan mahdollisimman vähän ihoa. On hyvä muistaa, että kertakäyttöiset suojakäsineet

ovat nimensä mukaisesti kertakäyttöisiä ja toimenpide- ja asiakaskohtaisia. Käsineitä ei saa pestä tai

desinfioida työskentelyn välillä tai asiakkaasta toiseen siirryttäessä. Jos käsine rikkoutuu, vaihdetaan

tilalle uusi. Käsineet vaihdetaan myös kesken hoitotilanteen siirryttäessä ”likaiselta” alueelta ”puh-

taalle” alueelle. (Syrjälä ja Terilä 2010, 165–183.)

3.2 Kosketuseristyskäytänteet

Kosketuseristyskäytänteitä pidetään varotoimena yleisesti tehokkaana keinona ehkäistä tartuntoja.

Kosketuseristyskäytänteet sisältävät ohjeistukset asiakkaan huoneen valintaan, oikeaoppiseen suo-

jainten käyttöön ja käsihygieniaan. Jos käsihygienian toteutus on huonoa, kosketuseristys ei riitä

ehkäisemään tartunnan leviämistä. Käsihygienian huono toteutus voikin usein olla syynä siihen, ett-

eivät kosketuseristykset ole THL:n tekemien tutkimusten mukaan vähentäneet tartuntojen määrää.

Kosketuseristyksestä ei saa koskaan aiheutua haittaa asiakkaan hoidolle. THL:n tekemien tutkimus-

ten mukaan kosketuseristysten toteuttaminen on vähentänyt asiakkaiden hoitokontakteja, valvontaa

ja lisännyt haittatapahtumia. Jokaisen yksikön infektioiden torjunnasta vastaavan yksikön tulisi oh-

jeistaa toimimaan hoitohenkilökuntaa niin, ettei hoidon laatu tule kärsimään kosketuseristyksien

huolellisesta toteutumisesta. (THL 2014d.)

Tavanomaisten varotoimien lisäksi asiakkaan hoidossa noudatetaan kosketuseristysohjeistusta sil-

loin, kun hänellä tiedetään tai epäillään olevan kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Tästä syystä

ESBL-kantajan hoitotyössä noudatetaan kosketuseristyskäytänteitä. Tärkeä osa kosketuseristyksen

onnistumisessa on huolellinen käsihygienian noudattaminen. Kertakäyttöisiä suojakäsineitä käyte-

tään aina koskettaessa asiakasta, eritteitä tai kontaminoituneita alueita. Lähihoidossa käytetään li-

säksi kertakäyttöistä suojatakkia tai esiliinaa. Tilanteissa, joissa on roiskevaara, käytetään lisäksi

suu-nenäsuojusta. Lähihoidolla tarkoitetaan esimerkiksi kylvetystä, vuodepesuja, haavanhoitoja ja

vaipan vaihtoa. (Keränen ja Ylipalosaari 2010, 184–203.)

Asiakkaalle tulee järjestää oma yhden hengen huone, jossa on henkilökohtaiset suihku- ja wc-tilat.

Jos yksikössä on useampia ESBL-kantajia, heille voidaan järjestää yhteinen huone. Asiakkaan huo-

neessa tulee olla eristyksen aikana tarvittavat tutkimus- ja hoitovälineet. Esimerkiksi kynsisakset pi-

detään asiakkaan huoneessa ja niitä käytetään vain tällä asiakkaalla. Hoitotarvikkeita varataan vain

yhden vuorokauden tarpeen määrä kerrallaan. Eristyksen päätyttyä tutkimusvälineet puhdistetaan

18 (52)

ja desinfioidaan lämpö-desinfektiolaitteessa. Lämpöä kestämättömille välineille käytetään kemiallista

desinfektiota. (Keränen ja Ylipalosaari 2010, 184–203.)

Laboratorionäytteitä otettaessa näytteenottaja käyttää kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja tarvittaessa

myös kertakäyttöistä suojatakkia tai esiliinaa. Jos yksikössä on otettavana useampia laboratorionäyt-

teitä, kantajan näytteet suositellaan otettavaksi viimeisenä. Asiakkaan huoneessa suositellaan olevan

myös omat laboratorionäytteenottovälineet. Tutkimuspyyntöön ja näytteisiin ei merkitä kantajuutta.

(Keränen ja Ylipalosaari 2010, 184–203.)

Huone siivotaan muiden huoneiden jälkeen huonekohtaisilla puhdistusvälineillä, jotka säilytetään

asiakkaan huoneessa. Wc- ja pesutilojen puhdistukseen käytetään 500 ppm:n klooripitoista puhdis-

tusainetta. Muuhun siivoukseen käytetään neutraalia tai heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta.

Siivouksessa kiinnitetään erityistä huomiota kosketuspintojen puhdistukseen. Kosketuspintojen puh-

distuksessa käytetään klooripitoista, 500 ppm:n vahvuista desinfektioainetta. Kloorivalmisteet kyke-

nevät tuhoamaan resistentit mikrobit nopeasti ja tehokkaasti niiden laajakirjoisuuden vuoksi. (Pekka-

la ja Terilä 2010, 584–589.)

Kertyvät jätteet hävitetään normaalina sekajätteenä. Erityisjätettä ovat esimerkiksi runsaasti eritteitä

sisältävät jätteet. Asiakkaan pyykkihuollossa riittävät huolellinen pyykinkäsittely ja normaali pesemi-

nen. Pyykin käsittelyssä vältetään pyykin voimakasta ravistelua ja ehkäistä omien vaatteiden konta-

minoituminen. Likapyykki kerätään jo asiakkaan huoneessa tiiviiseen muovipussiin ja pussi suljetaan

huoneessa. Yksikössä pestävä pyykki viedään suoraan koneeseen, sitä ei saa laskea lattialle tai muil-

le tasoille. Näin estetään bakteerien leviämistä pintojen välityksellä. Pesulaan toimitettava pyykki pa-

kataan lisäksi normaaliin kankaiseen pyykkipussiin, jos muovipussi on sulavaa muovia. (Keränen ja

Ylipalosaari 2010, 184–203.)

3.3 Pintojen ja työvälineiden desinfiointi

Pintojen puhdistamiseen ja desinfiointiin käytetään pintadesinfektioainetta, esimerkiksi Oxivir® tai

Desinfektol-P®. Pintadesinfektioaine on tarkoitettu esimerkiksi tietokoneiden näppäimistöjen, hiirien

ja puhelimien desinfiointiin. Sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi stetoskooppien desinfioinnissa.

Puhdistettava pinta pyyhitään desinfektioaineella nihkeäksi kostutetulla kertakäyttöisellä siivousliinal-

la. (Laitinen, Ratia ja Vuento 2010, 520–542.)

Välineiden desinfioinnissa lämpödesinfektio on ensisijainen desinfiointimenetelmä. Se on kemiallista

desinfektiota turvallisempi, nopeampi ja luotettavampi keino. Kemiallisella desinfioinnilla tarkoitetaan

välineen desinfiointia desinfektioaineilla. Välineet voi desinfioida kemiallisella desinfektiolla silloin kun

väline ei kestä lämpödesinfektiota tai desinfektiokonetta ei ole käytettävissä. Tällöin välineiden des-

infioinnissa käytetään desinfektioaineena 80 % etanolia. Jos väline kestää upotuksen, se desinfioi-

daan upottamalla se desinfektioliuokseen avattuna tai purettuna. Desinfektioliuos valmistetaan mit-

taamalla viileää vettä ja desinfektioainetta kannelliseen astiaan. Desinfektiossa noudatetaan valmis-

tajan välinedesinfektio-ohjeita, joissa ohjeistetaan liuoksen mittasuhteet ja liuotusajat. Pintojen,

19 (52)

esimerkiksi instrumenttipöytien desinfioinnissa käytetään 80 % etanolia. Tällöin odotetaan, että al-

koholi on haihtunut pinnalta. (Laitinen, Vuento ja Ratia 2010, 520–542.)

Ennen desinfektiota välineissä ja pinnoilla ei saa olla likaa, vaan niiden tulee olla puhtaita. Lika voi

olla orgaanista, esimerkiksi kudoksia, verta ja eritteitä tai synteettistä, kuten lääke- ja väriaineita. Li-

ka tulee poistaa välineiden ja pintojen pinnoilta heti. Näin vältetään mikrobien lisääntyminen pinnoil-

la ja lian kuivuminen kiinni pinnoille. Poistettaessa näkyvä lika pinnalta häviää samalla myös suuri

osa näkymättömästä liasta, kuten bakteereista. Instrumentteja ei lioteta fysiologisessa keittosuola-

liuoksessa eli NaCl 0,9 %:ssa, koska se aiheuttaa välineiden korroosiota. (Laitinen ym. 2010, 520–

542.)

Laitoshuoltajat puhdistavat ylläpitosiivouksen yhteydessä tietokoneiden näppäimistöt ja hiiret yleis-

puhdistusaineella. Tämän lisäksi hoitohenkilökunnan olisi tärkeä huolehtia näppäimistöjen, hiirien ja

puhelimien desinfioinnista aina niiden käytön jälkeen. Puhdistamiseen tarvittavat välineet on hyvä

pitää helposti saatavissa esimerkiksi tietokoneen lähellä. (Laitinen ym. 2010, 520–542.)

3.4 Eritetahradesinfektio

Eritetahrat tulee poistaa välittömästi. Vastuu niiden poistamisesta on koko hoitohenkilökunnalla. Eri-

tetahroja poistettaessa käytetään kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Suositeltavin puhdistustapa esimer-

kiksi vuodeosastoilla on kaksivaiheinen eritetahradesinfektio. Jos asiakkaan hoidossa käytetään esi-

merkiksi virtsapulloja tai alusastioita, suositellaan niiden tyhjentämistä suoraan huuhtelu- tai desin-

fektiokoneeseen eli dekoon. (Keränen ja Ylipalosaari 2010, 184–203.)

Kaksivaiheisessa eritetahradesinfektio tarkoittaa sitä, että tahra tai erite imeytetään ensin kertakäyt-

töiseen paperipyyhkeeseen tai kertakäyttöiseen siivousliinaan. Tämän jälkeen likaiset paperipyyh-

keet, siivousliinat ja käsineet laitetaan jätteisiin. Seuraavaksi puetaan puhtaat suojakäsineet ja tah-

ra-alue käsitellään klooripitoisella desinfektioaineella, jonka vahvuus on 500 ppm. Aineen annetaan

vaikuttaa alueella hetki, jonka jälkeen tahra-alue pyyhitään huolellisesti. Likaiset paperipyyhkeet, sii-

vousliinat ja suojakäsineet laitetaan jätteisiin. Lopuksi kädet desinfioidaan huolellisesti. (Pekkala ja

Terilä 2010, 584–589.)

Yksivaiheisesta eritetahradesinfektiosta puhutaan silloin, kun erite ei esimerkiksi imeydy kertakäyt-

töiseen paperipyyhkeeseen tai siivousliinaan. Tällöin puhdistusaine laitetaan vaikuttamaan alueelle

ilman tahran tai eritteen poistamista. Yksivaiheisessa eritetahradesinfektiossa suositellaan käytettä-

vän vahvempaa klooripitoista puhdistusainetta, jonka pitoisuuden tulisi olla 5 000 ppm. (Pekkala ja

Terilä 2010, 584–589.)

20 (52)

4 ESBL-KANTAJA ASUMISPALVELUISSA JA KOTIHOIDOSSA

Yhtenäistä valtakunnallista ohjeistusta ESBL-kantajan hoitoon ei ole tehty, vaan eri sairaanhoitopii-

reillä on omia ohjeita. Kokosimme keskeiset asiat eri sairaanhoitopiirien ohjeista taulukkoon 2, josta

voi nähdä millaisilla ohjeilla hoitohenkilökuntaa ohjeistetaan ESBL-kantajaa hoitamaan asumispalve-

luyksiköissä ja kotihoidossa. Kaikilta sairaanhoitopiireiltä ei löytynyt erikseen ohjeistusta asumispal-

veluyksiköihin ja kotipalveluihin, eikä löytyneissä ohjeistuksissa mainittu samoja asioita mitä muilla.

Etsimme ohjeistuksia ESBL-kantajien hoitotyöhön kaikilta Suomen sairaanhoitopiireiltä. Kokosimme

taulukkoon ne sairaanhoitopiirit, joilla on omat ohjeistuksensa juuri ESBL-kantajaa varten. Muita sai-

raanhoitopiirejä olivat Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Itä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Kes-

ki-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Vaasan ja Varsinais-

Suomen sairaanhoitopiirit.

Taulukossa olevien sairaanhoitopiirien lyhenteet:

HUS – Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

SATSHP – Satakunnan sairaanhoitopiiri

KHSHP – Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

PSHP – Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

EKSHP – Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri

PPSHP – Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

LPSHP – Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

LSHP – Lapin sairaanhoitopiiri

21 (52) TAULUKKO 2. Sairaanhoitopiirien ohjeistukset kotihoitoon ja asumispalveluyksiköihin. AIHE HUS SATSHP KHSHP PSHP EKSHP PPSHP LPSHP LSHP

Käsidesinfektio Aina Aina Aina Aina Aina Aina Aina Aina

Suojakäsineiden

käyttö

Aina Kosketettaessa Kosketettaessa Kosketettaessa Kontaktissa Kosketettaessa Kosketettaessa Aina

Suojatakki/essu

lähihoidossa

Aina Aina Aina Aina Aina Aina Aina Aina

Suu-suojain Kun on vaara

roiskeista.

Lisäksi silmäsuoja.

Ei erillistä

ohjeistusta

Ei erillistä

ohjeistusta

Ei erillistä

ohjeistusta

Ei erillistä

ohjeistusta

Ei erillistä

ohjeistusta

Tarvittaessa

Ruokailuvälineet Ei erillistä

ohjeistusta

Ei erillistä

ohjeistusta

Normaali

astianpesu

Ei erillistä

ohjeistusta

Ei erillistä

ohjeistusta

Normaali

astianpesu

Normaali

astianpesu

Ei erillistä

ohjeistusta

Pyykki Ei erillistä

ohjeistusta

Normaalisti Normaalisti Normaalisti Normaalisti Normaalisti Normaalisti Ei erillistä

ohjeistusta

Hoitovälineet Kertakäyttöisiä.

Huone-

/potilaskohtaisia

Kertakäyttöisiä.

Monikäyttöisten

puhdistus ja desinfiointi

Ei erillistä

ohjeistusta

Potilaskohtaisia.

Monikäyttöisten

puhdistus ja desinfiointi ennen

huoneesta pois

viemistä

Huonekohtaiset Kertakäyttöisiä.

Monikäyttöisten

säännöllinen puhdistus ja

desinfiointi

Ei erillistä

ohjeistusta

Ei erillistä

ohjeistusta

Jätteet Ei erillistä

ohjeistusta

Normaali

jätehuolto, eritteitä sisältävät

jätteet pussiin

ennen roskikseen

laittamista

Normaali Normaali Normaali Suoraan

roskapussiin

Normaali

Suoraan

roskapussiin

Siivous Päivittäin Normaali Päivittäin Normaali Normaali Normaali Tavalliset puhdistusaineet

Ei erillistä ohjeistusta

22 (52)

4.1 ESBL-kantaja asumispalveluissa

Asiakkaalle pyritään järjestämään oma huone, jossa on omat wc- ja pesutilat. Jos asiakas käyttää

samaa pesutilaa yhdessä muiden asiakkaiden kanssa, käyttö järjestetään viimeisenä tai eri päivänä

muiden asiakkaiden kanssa. Käytön jälkeen huolehditaan tilan huolellisesta siivouksesta. Asiakkaan

hoidossa tarvittavat suojaimet sijoitetaan asiakkaan huoneeseen tai sen välittömään läheisyyteen

helposti saataviksi. Hoitohenkilökunnan olisi hyvä ohjeistaa asiakkaille käsien desinfiointi ja ohjata

heitä desinfioimaan kädet omasta huoneesta poistuttaessa ja ennen ruokailua. Hoitohenkilökunta

huolehtii asiakkaan käsien desinfioimisesta silloin, jos asiakas ei kykene siihen itse. Vierailijoiden

käymistä asiakkaan luona ei tule rajoittaa. Myös heidät opastetaan desinfioimaan kädet ennen ja jäl-

keen huoneessa käynnin. Jos vieraat osallistuvat asiakkaan lähihoitoon, heille opastetaan lisäksi

myös oikea suojainten käyttö. (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2012; Helsingin ja Uudenmaan

sairaanhoitopiiri 2012; Kanta-Hämeen keskussairaala 2014; Lapin sairaanhoitopiiri 2006; Länsi-

Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2014; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2015; Pohjois-

Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015a; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015b; Satakunnan sai-

raanhoitopiirin liikelaitos 2015.) Omatoimisesti liikkuvien asiakkaiden hoidossa täytyy huomioida, et-

tä asiakkaan poistuessa omasta huoneestaan ja ennen yhteisiin tiloihin menemistä hänellä olisi kui-

vat inkontinenssivaipat. Myös eritteillä likaantuneet vaatteet täytyy vaihtaa puhtaisiin. (THL 2014d.)

Asiakkaan jatkuvaan käyttöön tarvittavat apu- ja hoitovälineet pyritään järjestämään vain kantajan

omaan käyttöön. Välineiden säännöllisestä puhdistuksesta ja desinfioinnista tulee huolehtia yksilölli-

sen tarpeen mukaan esimerkiksi kerran viikossa. Jos asiakkaan käytössä ollut apuväline on ollut lai-

nattu, se tulee puhdistaa huolellisesti desinfektioaineella ennen sen palauttamista. Asiakkaan huo-

neessa olleita kertakäyttöisiä ja potilaskohtaisia hoitotarvikkeita ja -välineitä ei käytetä enää muille

asiakkaille, vaan ne laitetaan roskiin. (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2012; Helsingin ja Uu-

denmaan sairaanhoitopiiri 2012; Kanta-Hämeen keskussairaala 2014; Lapin sairaanhoitopiiri 2006;

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2014; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2015; Pohjois-

Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015a; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015b; Satakunnan sai-

raanhoitopiirin liikelaitos 2015.)

Asiakkaan huoneen siivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Wc- ja pesutilat

puhdistetaan kerran viikossa ja yksilöllisesti tarpeen mukaan. Niiden puhdistamiseen käytetään kloo-

ripitoista puhdistusainetta, jonka pitoisuus on 500 ppm. Siivouspyyhkeet ovat huonekohtaiset ja sii-

vousvälineet esimerkiksi lastat ja ämpärit huolletaan siivouksen jälkeen huuhtelu- ja desinfekioko-

neessa, esimerkiksi Deko:ssa. Jos sellaista ei ole käytettävissä välineiden pesuun riittää klooripitoi-

nen puhdistusaine, jonka pitoisuuden on oltava 200–500 ppm. Yksikön yhteisten tilojen kosketus-

pinnat eli ovenkahvat, tukikaiteet, pöydät, tuolit ja kaukosäätimet puhdistetaan yleispuhdistusaineel-

la päivittäin. Asiakkaan pyykkejä käsiteltäessä käytetään kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja suojaesilii-

naa. Pyykit pestään eri koneellisena tekstiilien vaatimassa pesulämpötilassa. Likainen pyykki tulee

viedä asiakkaan huoneesta mieluiten suoraan pyykinpesukoneeseen. Pyykkiä ei lasketa lattialle tai

muille tasoille. Pyykkiä käsitellään pölyttämättä eikä lähettyvillä tulisi olla muuta puhdasta pyykkiä.

Näin minimoidaan bakteerit leviäminen muualle ympäristöön. Pesulaan menevät pyykit toimitetaan

23 (52)

sinne normaaliin tapaan. Pyykin käsittelyn jälkeen suojaimet riisutaan ja kädet desinfioidaan. Jätteet

kerätään huonekohtaisesti. Jätepussi suljetaan aina huoneessa ja se laitetaan jätesäkkiin. (Etelä-

Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2012; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2012; Kanta-

Hämeen keskussairaala 2014; Lapin sairaanhoitopiiri 2006; Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayh-

tymä 2014; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2015; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015a; Pohjois-

Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015b; Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos 2015.)

Asiakas voi ruokailla muiden asiakkaiden kanssa samassa tilassa valvotusti, ellei hän ole eritteillään

tahriva. Ennen ruokailua hoitohenkilökunta huolehtii, että kaikki asiakkaat desinfioida kätensä. Astiat

pestään normaaliin tapaan muiden astioiden kanssa. Asiakkaan liikkuessa muiden asiakkaan kanssa

yhteisissä tiloissa mahdolliset erittävät haavat peitetään huolellisesti. (Etelä-Karjalan sosiaali- ja ter-

veyspiiri 2012; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2012; Kanta-Hämeen keskussairaala 2014;

Lapin sairaanhoitopiiri 2006; Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2014; Pirkanmaan sai-

raanhoitopiiri 2015; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015a; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito-

piiri 2015b; Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos 2015.)

24 (52)

4.2 ESBL-kantaja kotihoidon asiakkaana

Kotihoidon asiakkaiden hoitotyössä huolehditaan, ettei tieto asiakkaan kantajuudesta tule ulkopuolis-

ten henkilöiden tietoon. Tätä ehkäistään esimerkiksi rajoittamalla suojainten käyttö asiakkaan lähi-

hoitotilanteisiin. Käynnit kantajien luona pyritään sijoittamaan päivän viimeiseksi. Kotihoidossa kaik-

kien hoitotoimien perustana ovat tavanomaiset varotoimet ja niiden huolellinen toteuttaminen. Kä-

det desinfioidaan ennen ja jälkeen asiakaskontaktin, tarvittaessa käynnin aikana ja viimeiseksi asiak-

kaan kotoa pois lähtiessä. Näin voidaan ehkäistä mikrobien siirtyminen hoitohenkilökunnan mukana

seuraavaan kotihoitopaikkaan (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015a; Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri 2015b; Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos 2015.) Erityisesti tahraavan asiak-

kaan tai erittävän haavan hoidossa on tärkeää oikeaoppinen suojautuminen ja käsihygienian huolel-

linen toteuttaminen (Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos 2015). Kotihoitopaikkaan tai hoitohen-

kilökunnan laukkuihin varataan riittävästi käsihuuhdetta, kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja suojaesilii-

noja tai suojatakkeja (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2012; Helsingin ja Uudenmaan sairaan-

hoitopiiri 2012; Kanta-Hämeen keskussairaala 2014; Lapin sairaanhoitopiiri 2006; Länsi-Pohjan sai-

raanhoitopiirin kuntayhtymä 2014; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2015; Pohjois-Pohjanmaan sairaan-

hoitopiiri 2015a; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015b; Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelai-

tos 2015).

Kaikki sairaanhoitopiirit ohjeistavat käyttämään suojaimia hoitotyössä aina, kun ollaan kosketuksissa

asiakkaaseen. Lähihoidossa tulee käyttää lisäksi myös suojatakkia tai essua. Helsingin ja Uuden-

maan sairaanhoitopiiri ohjeistaa käyttämään lisäksi suunenäsuojusta aina roiskevaaroissa ja toimen-

piteissä esimerkiksi haavanhoidossa. Se ohjeistaa käyttämään roiskevaaroissa lisäksi myös silmäsuo-

justa. Lapin sairaanhoitopiiri ohjeistaa suu-nenäsuojuksen käyttämiseen aina tarvittaessa. Suojakä-

sineet tulee vaihtaa aseptisen työjärjestyksen mukaisesti ja lisäksi aina tarvittaessa.

Kaikilla sairaanhoitopiireillä on yhtenäiset ohjeistukset käsien desinfiointiin, tutkimus- ja hoitovälinei-

den käyttöön, pyykki- ja jätehuoltoon sekä siivoukseen. Kädet desinfioidaan aina suojaimia vaihdet-

taessa ja niiden pois riisumisen jälkeen. Käytetyt suojaimet laitetaan käytön jälkeen jätteisiin. Moni-

käyttöiset ja usein tarvittavat tutkimus- ja hoitovälineet pyritään varaamaan vain kantajan käyttöä

varten. Ne puhdistetaan ja desinfioidaan aina käytön jälkeen ja ne pyritään mahdollisuuksien mu-

kaan säilyttämään asiakkaan kotona. Kun välineitä ei enää tarvita, ne toimitetaan huoltoon desinfioi-

tuina. Pyykki- ja jätehuollosta huolehditaan asiakkaan kotona tavalliseen tapaan. Siivouksessa riittää

yleispuhdistusaine ja siivottaessa voidaan käyttää asiakkaan omia siivousvälineitä. (Etelä-Karjalan

sosiaali- ja terveyspiiri 2012; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2012; Kanta-Hämeen keskus-

sairaala 2014; Lapin sairaanhoitopiiri 2006; Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2014; Pir-

kanmaan sairaanhoitopiiri 2015; Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015a; Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiri 2015b; Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos 2015.) Lisäksi Länsi-Pohjan sairaan-

hoitopiiri ohjeistaa asiakasta varaamaan vierailijoita varten wc:hen oman käsipyyhkeen tai kertakäyt-

töisiä paperisia käsipyyhkeitä (Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2014).

25 (52)

5 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄ

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa selkeä ja helppokäyttöinen ohjevihko

Lapinlahden kunnan asumispalveluiden ja kotihoidon hoitohenkilökunnalle ESBL-asukkaan hoitoon.

Tavoitteenamme on lisätä hoitohenkilökunnan tietoutta ESBL:stä ja sen leviämisen ehkäisemisestä

sekä myös kehittää hoitohenkilökunnan taitoja ehkäistä tartuntaa ja leviämistä. Ohjevihkon tavoite

on olla hoitohenkilökunnan apuväline, jota käytetään jokapäiväisessä hoitotyössä. Sen tavoitteena

on myös olla apuna uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä. Tällöin se parantaa hoi-

totyön laatua ja asiakasturvallisuutta. Työstämme voivat hyötyä myös muutkin sosiaali- ja terveys-

alan palveluiden tuottajat kuin Lapinlahden kunta. Opinnäytetyön tehtävä oli tuottaa selkeä ja yhte-

näinen ohjevihko ESBL-asiakkaan hoitoon asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa.

Opinnäytetyömme merkitsee eniten kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaille. Kun hoitohenkilökun-

ta toteuttaa oikeaoppisia käytänteitä, asiakas hyötyy eniten. Asiakas hyötyy oikeaoppisesta hoidosta

niin, ettei hän saa lainkaan ESBL-tartuntaa. Tällöin hän pysyy terveempänä, eikä häntä tarvitse hoi-

taa eristyksessä ja mahdollisiin tulehdussairauksiin löytyy helpommin tehoava antibioottihoito. Ohje-

vihko auttaa hoitohenkilökuntaa hoitamaan asiakasta oikeilla tavoilla ja kohtelemaan kaikkia asiak-

kaita tasa-arvoisesti. ESBL-asiakasta ei tarvitse vältellä, vaan häntä voidaan hoitaa kuten muitakin

asiakkaita, kun osataan huomioida työskentelyssä ESBL:n leviämisen ehkäiseminen. Työ merkitsee

paljon hoitohenkilökunnalle, koska he toimivat omalta osaltaan tartunnan levittäjänä. Tartunnan ai-

heuttavat bakteerit voivat elää pinnoilla päiviä, jolloin hoitohenkilökunta voi levittää tartuntaa tietä-

mättään. Hoitohenkilökunnan oppiessa toimimaan oikeilla työtavoilla yhteiskunta säästää sekä hoito-

kuluissa että hoitopaikoissa. Kun ESBL:n leviäminen saadaan hallintaan, kosketuseristysten tarve

vähenee. Kosketuseristyksen järjestäminen vaikuttaa merkittävästi hoitokulujen muodostumiseen.

Eristyksen järjestäminen vaatii aina oman tilan asiakkaalle ja huomattavan määrän tarvikkeita, esi-

merkiksi suojaimia. Eristysten vuoksi hoitohenkilökunnan työmäärä lisääntyy, koska esimerkiksi sii-

vouksessa tulee olla huolellisempi ja täytyy siivota useammin. Asumispalveluissa siivoukseen joutu-

vat usein osallistumaan myös hoitajat, jolloin se vie aikaa varsinaiselta hoitotyöltä. Tällöin hoitajien

kuormitus kasvaa. Oikealla lääkityksen valinnalla infektioista paraneminen on nopeampaa ja tällöin

myös lääkekustannuksia kertyy vähemmän. Nämä asiat vaikuttavat myös hoitotyöhön. Hoitotyön te-

keminen helpottuu, kun kosketuseristyksiä on vähemmän järjestettävänä. Tämä vaikuttaa myös hoi-

tohenkilökunnan määrän tarpeeseen.

Omana tavoitteenamme opinnäytetyön tekemisessä on oman tietomäärän kasvu ja oman ammatti-

taitomme kehittyminen. Myös yhteistyötaidot tulevat kehittymään työn edetessä. Työn tekeminen

kehittää muun muassa infektioiden leviämisen ehkäisyn taitoja. Tiedonhaku kehittää kykyjämme et-

siä luotettavaa ja näyttöön perustuvaa, ajantasaista tietoa. Myös lähdekriittisyys lisääntyy. Prosessi-

kirjoittaminen tulee työn edetessä tutuksi.

26 (52)

6 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS

Idea opinnäytetyöhömme tuli Lapinlahden kunnan asumispalveluyksiköiden hoitohenkilökunnalta. He

toivoivat saavansa selkeää ja yhtenäistä ohjeistusta ESBL:a kantavien asukkaiden hoitokäytänteisiin.

Olimme itsekin työskennelleet yksiköissä ja havaitsimme silloin ohjevihkon tarpeellisuuden. Koska

Suomessa ei ole yhtenäistä ohjeistusta ESBL-kantajan hoitotyöhön asumispalveluissa ja kotihoidos-

sa, hoitohenkilökunta soveltaa sairaalaympäristöön suunniteltuja ohjeita.

Toimeksiantajamme on Lapinlahden kunta. Opinnäytetyö on suunniteltu asumispalvelujen ja koti-

hoidon hoitohenkilökunnalle, johon kuuluu sairaanhoitajia, perus- ja lähihoitajia, lääkäreitä, fysiote-

rapeutteja ja laitoshuoltajia sekä näiden ammattiryhmien opiskelijoita. Lapinlahdella asumispalvelui-

hin kuuluu palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Tehostetun palveluasumisen

yksiköitä on kaksi, jotka ovat Laurila ja Paavon ja Liisan koti. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä

on viisi, jotka ovat Haminamäki, Jukola, Maijala, Kielo ja Kotipiha. Kotihoitoon kuuluu kotipalvelu,

kotisairaanhoito ja muut tukipalvelut, joita ovat esimerkiksi ateria- ja turvapalvelut. Kotihoito on ja-

ettu kunnan alueella viiteen eri toimialueeseen. Toimialueet ovat Keskustan, Nummen ja Kallionku-

peen alueet sekä Varpaisjärven eteläinen ja pohjoinen alueet. (Lapinlahti 2013; Lapinlahti 2014a;

Lapinlahti 2014b.) Emme ole saaneet tietoa tarkasta ESBL-kantajien määrästä Lapinlahdella, mutta

toimeksiantajan mukaan kantajuuden määrä on ollut nousussa. Tämän vuoksi toimeksiantaja toivoo

yhtenäistä ohjeistusta ESBL-kantajien hoitotyöhön. Tällöin uusien tartuntojen muodostuminen pysty-

tään torjumaan paremmin ja uusien tartuntojen määrä vähenee.

6.1 Toiminnallinen opinnäytetyö

Toiminnallinen opinnäytetyö toimii työelämän apuvälineenä ja sen tavoitteena on käytännön toimin-

nan ohjeistaminen ja opastaminen sekä toiminnan järjestäminen ja järkeistäminen. Opinnäytetyö voi

olla esimerkiksi käytäntöön suunniteltu ohjeistus. Toteutustapa ja opinnäytetyön tuotos voi olla esi-

merkiksi vihko, kansio, opas tai cd. Ammattikorkeakoulussa toteutetussa opinnäytetyössä on tärkeää

käytännön toteutuksen ja raportoinnin yhdistyminen tutkimusviestinnän keinoin. (Vilkka ja Airaksi-

nen 2003, 87.)

Opinnäytetyön raportissa tulee selvitä kaikki asiat, jotka vaikuttavat tuotoksen valmistamiseen ja

työn merkityksen ymmärtämiseen. Raportin tulee sisältää opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus sekä mi-

ten ja miksi tuotos on tehty. Toiminnallisessa opinnäytetyössä olennaista on kokonaisuus sekä ra-

portin ja tuotoksen keskinäinen yhteensopivuus. Molempien osien tekemiseen täytyy keskittyä huo-

lellisesti. (Vilkka ja Airaksinen 2003, 83–84.)

Opinnäytetyön olisi hyvä olla työelämälähtöinen sekä käytännönläheinen. Sen tulisi olla toteutettu

tutkimuksellisella asenteella ja sen tulisi osoittaa riittävää alan tietoutta ja taitojen hallintaa. (Vilkka

ja Airaksinen 2003, 9-10.) Halusimme saada aikaiseksi konkreettisen tuotoksen, josta olisi apua käy-

tännön hoitotyössä. Valitsimme opinnäytetyöksi toiminnallisen opinnäytetyön, koska saadessamme

27 (52)

aiheidean suoraan työelämästä tiesimme, että tekemällemme työlle tulisi olemaan käyttöä ja siitä

olisi todellista hyötyä työelämään.

6.2 Tiedonhaku

Tiedonhaussa käyttämiämme tietokantoja olivat Google scholar, Nelli, Terveysportti, Cinahl Comple-

te, Cochrane Library, Medic ja PubMed. Hyödynsimme tiedonhaussa myös kirjallisuutta. Hakusanoi-

na käytimme sanoja ESBL, extended spectrum beta-lactamases, infektioiden ehkäisy, potilasohje,

kosketuseristys, tavanomaiset varotoimet, kotihoito, palveluasuminen ja käsihygienia. Käyttämämme

hakusanat tarkastimme asiasanastoissa YSA eli yleinen suomalainen asiasanasto ja MeSH eli medical

subject headings, joka on terveydenhuoltoalan englanninkielinen asiasanasto.

6.3 Ohjevihkon suunnittelu ja toteutus

Pohdimme aihetta talven 2013–2014 ja otimme keväällä yhteyttä toimeksiantajaan. Toimeksiantaja

oli samaa mieltä kanssamme ohjevihkon tarpeellisuudesta. Työsuunnitelman esittämisen jälkeen

aloitimme heti ohjevihkon suunnittelemisen. Tapasimme toimeksiantajan heinäkuussa 2015, jolloin

allekirjoitimme ohjaus- ja hankkeistamissopimukset. Tämän jälkeen aloimme työstää ohjevihkoa.

Valitsimme ohjevihkon sisällöksi sellaiset asiat, joita tulee vastaan jokapäiväisessä hoitotyössä. Käy-

timme lähteinä verkko- ja kirjallisuuslähteitä. Ajantasaista tietoa oli helppo löytää, koska ESBL:n tut-

kimiseen on panostettu vasta 2000-luvulla. Tuoreimmat ja ajantasaisimmat lähteet olivat verkkoläh-

teitä, kirjallisuudessa ESBL:stä löytää tietoa melko vähän. Sisällöstä ja siihen liittyvistä toiveista kes-

kustelimme tavatessamme yhdessä toimeksiantajan kanssa. Tapasimme toimeksiantajan kanssa

heinäkuussa vielä uudelleen ja esittelimme alustavan luonnoksen ohjevihkosta. Toimeksiantaja kerä-

si ohjevihkon kehitysideoita hoitohenkilökunnalta ja niiden pohjalta työstimme ohjevihkoa loppuun.

Olemme tehneet ohjevihkosta erilaisia versioita Wordilla. Käytimme siinä kirjataittoa ja muotoilimme

koon työasun taskuun sopivaksi. Toiveena oli saada aikaiseksi selkeä ja helposti käytettävissä oleva

ohjevihko.

Ohjevihkon tulostukseen ja sen muotoiluun tarvitsimme apua. Koulun tulostimella emme osanneet

tulostaa ohjevihkoa valmiiksi sopivan kokoisena ja vihkon muodossa. Tarkoituksenamme oli saada

toimeksiantajalle sellainen tiedosto ohjevihkosta, että sitä voi helposti tulostaa tarvittaessa lisää.

Teetimme ohjevihkosta valmiiksi kappaleet itsellemme, koululle ja toimeksiantajalle painotalossa.

Toimeksiantajalle toimitamme ohjevihkon myös tiedostomuodossa, josta he voivat halutessaan pai-

nattaa uusia kappaleita itselleen tarvittavan määrän.

6.4 Ohjevihkon sisältö

Ohjevihko (liite 2) sisältää kansilehden ja sisällysluettelon lisäksi 14 sivua. Ohjevihkon koko on

suunniteltu niin, että sitä voi pitää helposti työasun taskussa ilman, että sitä tarvitsee taittaa. Tämä

tuli toiveena myös toimeksiantajalta. Ohjevihkon ulkoasu on selkeä ja teksti on helppolukuista. Teks-

ti on muotoiltu niin, että tarvittavan tiedon löytää nopeasti.

28 (52)

Ohjevihko sisältää keskeiset asiat, joita tarvitsee päivittäisessä ESBL-asiakkaan hoitotyössä. Alussa

on sisällysluettelo, jonka avulla tarvittavan tiedon löytää nopeasti. Vihkon ensimmäisillä sivuilla ker-

rotaan lyhyesti ESBL:stä, jonka jälkeen vihko sisältää tärkeimmät asiat tartunnan ehkäisemisestä ja

käsihygieniasta. Vihkon lopussa kerrotaan mitä tulee huomioida pyykin käsittelyssä, siivouksessa ja

hoito- ja tutkimusvälineiden valinnassa ja käsittelyssä. Mietimme vihkon sisältämien asioiden loogista

ja käytännönläheistä esittämisjärjestystä, jolloin laitoimme ohjevihkon sisällön tärkeysjärjestykseen

siten, että tärkeimmät asiat löytyvät vihkon ensimmäisiltä sivuilta.

Päädyimme ohjevihkon sisältämiin asioihin, koska löytämiemme sairaanhoitopiirien ohjeistuksissa

mainittiin samoja asioita. Kaikki löytämämme ohjeistukset painottivat hyvän ja oikeanlaisen käsihy-

gienian merkitystä ja siihen olemme mekin keskittyneet. Pohdimme tarvittavia ohjeistuksia myös

oman oppimisen kannalta eli millaisia asioita toivoisimme itse saavamme tietää, mikäli meillä olisi

käytössämme vastaava ohjevihko hoitotyötä tehdessämme.

29 (52)

7 POHDINTA

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä käytännöllinen ohjevihko ESBL:ä kantavan asukkaan hoi-

toon Lapinlahden kunnan asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon hoitohenkilökunnalle. Halusimme li-

sätä hoitohenkilökunnan tietoutta ESBL:stä ja helpottaa käytännön työtehtäviä sekä uusien työnteki-

jöiden perehdytystä tuotettavan ohjevihkon avulla. ESBL:n leviämisen ehkäiseminen on tärkeää, jot-

ta asiakkaiden hoitaminen ei vaikeutuisi ja hoitamisesta syntyvät kustannukset pysyisivät hallinnas-

sa. Kiinnostuimme molemmat aiheesta työskenneltyämme Lapinlahden kunnan vanhusten asumis-

palveluyksiköissä. ESBL-kantajien määrä on lisääntymässä ja heidän hoitamisensa aiheuttaa erityis-

järjestelyjä sekä asumispalveluissa että kotihoidossa. Hoitokäytänteet herättivät ajatuksia sekä mei-

dän että muun työyksikön henkilökunnan keskuudessa. Erityistä selkeää ohjeistusta ei ollut, vaan

asukkaita hoidetaan sairaalaan suunniteltuja ohjeita soveltaen. Tällaisessa tilanteessa voi tulla ta-

pauksia, jolloin hoitohenkilökunta soveltaa ohjeita tapaus kerrallaan keskenään eri tavalla.

Aihe on ollut meitä molempia kiinnostava ja mieleinen. Erilaisten resistenttien bakteerikantojen mää-

rän oletetaan tulevaisuudessa kasvavan. Resistenttejä bakteerikantoja esiintyy tulevaisuudessa to-

dennäköisesti kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Tätä opinnäytetyötä varten hankkimamme tieto

on erittäin tervetullutta ja tarpeellista tulevaa työelämää ajatellen. Siksi tiedonhaku ja tiedon työs-

täminen on ollut mielenkiintoista. Haastavaa on ollut löytää tarpeeksi tietoa. Haaste ja uhka työmme

tekemiselle on ollut englannin kielisten lähteiden käyttö. Osa hakemastamme tiedosta on ollut eng-

lannin kielellä ja käännöstehtävissä on saanut olla tarkkana, että asia on tullut oikein ymmärretyksi.

7.1 Luotettavuus ja eettisyys

Eettisyys merkitsee opinnäytetyössä tapaa, jolla opinnäytetyön tekijä ja ohjaaja suhtautuu työhön.

Eettisyyden huomiointi ja siihen suhtautuminen näkyy kysymyksenasettelussa ja suhtautumisessa

henkilöihin, joiden kanssa ollaan tekemisissä opinnäytetyöprosessin aikana. Tehdessä eettisiä ratkai-

sujen, niiden tavoitteena tulee olla ihmisten kunnioitus, tasa-arvoinen vuorovaikutus ja oikeudenmu-

kaisuuden korostus. Eettisyys tulee ilmi myös kriittisyytenä vallitsevia käytänteitä ja käytössä olevia

tietolähteitä kohtaan. Kriittisyyden tulee olla rakentavaa, jolloin se luo pohjan ammattitaitojen kehit-

tymiselle mahdollisimman hyviksi sekä niiden arvioinnille. Opinnätetyössä eettiset kysymykset koh-

distuvat aiheen ja lähteiden valintaan, hankintaan, analysointiin, säilyttämiseen ja raportointiin. Eet-

tisyys ilmenee myös sovittujen sopimusten, aikataulujen ja tutkimusrajauksen noudattamisessa.

(Savonia-ammattikorkeakoulu 2014.)

Työn tekeminen oli haastavaa ja työlästä, mutta erittäin antoisaa ja mielenkiintoista. Haastavuuden

ja työläyden tunteeseen vaikutti varmastikin se, että prosessi oli pitkäkestoinen ja ettei opinnäyte-

työtä tai aikaisempaa ohjeistusta aiheeseen liittyen ollut aiemmin tehty. Mielenkiinto ja motivaatio

työn tekemiseen pysyivät kuitenkin yllä koko prosessin ajan. Molempien tavoitteena oli alusta alkaen

saada työstä mahdollisimman kattava ja käytännön työhön soveltuva. Eettisyys näkyy työssämme

esimerkiksi siinä, että pyrimme työllämme selventämään käsitystä siitä, että ESBL-kantajaa voi hoi-

taa ja kohdella kuten muitakin asiakkaita. Työmme tarkoituksena oli myös selventää tämänhetkisiä

30 (52)

hoitotyön käytäntöjä ESBL-asiakkaan hoitotyössä, joka auttaa hoitohenkilökuntaa toimimaan oikeilla,

yhtenäisillä käytänteillä.

Tutkimukseksi nimetään monenlaista toimintaa. Tällaisia voivat olla erilaisten selvitysten tekeminen,

tietojen kerääminen ja luokittelu, tilastotietojen esitys, haastatteluaineiston kuvaus ja omakohtaisten

kokemusten kirjallinen esittäminen. Tutkimuksen tulosten on täytettävä tutkimuksen kriteerit luotet-

tavuudesta ja eettisyydestä, jolloin tulokset ovat oikeanlaisia ja totuudenmukaisia. Luotettavan tie-

don sisällön totuusarvoa on pystyttävä punnitsemaan yleispätevin kriteerein. Tiedon on oltava puo-

lueetonta ja sen on oltava kaikkien saatavilla. Eettisesti oikein toimitaan, kun valitaan tutkimuksen

aihe sen mukaan, mitä tutkimukselta haetaan, kohdellaan tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä

oikein ja vältetään epärehellisyyttä kaikissa tutkimuksen osavaiheissa. (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara

2005, 23–27.)

Aiheenvalintamme on työelämälähtöinen ja sille on selkeä tarve. Yhtenäistä koko Suomen kattavaa

ohjetta ESBL-kantajan hoitotyöhön asumispalveluissa ja kotihoidossa ei ole. Useat sairaanhoitopiirit

ovat laatineet omat ohjeistuksensa tämän opinnäytetyöprosessin aikanakin. Monien sairaanhoitopii-

rien ohjeistukset on suunniteltu sairaalaympäristöön, mutta ei erikseen kotihoitoon ja asumispalve-

luihin. Sairaalaan suunniteltujen ohjeiden lisäksi käytimme opinnäytetyössämme myös sellaisten sai-

raanhoitopiirien ohjeistuksia, jotka ohjeistavat toimimaan asumispalveluun ja kotihoitoon rinnastet-

tavissa ympäristöissä.

Kokosimme keskeiset asiat eri sairaanhoitopiirien ohjeista taulukkoon 2, josta voi nähdä millaisilla

ohjeilla hoitohenkilökuntaa ohjeistetaan ESBL-kantajan hoitotyössä. Kaikilta sairaanhoitopiireiltä ei

löytynyt ohjeistusta eikä löytyneissä ohjeistuksissa mainittu kaikkia samoja asioita. Ohjeistuksissa tu-

li esille se, että kaikkien hoitotoimien perustana on tavanomaisten varotoimien huolellinen toteutus

eli oikea käsihygienia, oikea suojainten käyttö, oikeat työskentelytavat sekä pisto- ja viiltotapatur-

mien välttäminen. Kaikki ohjeistivat myös oikeanlaiseen käsidesinfektioon eli kädet desinfioidaan ai-

na ennen töiden aloittamista eli ennen asiakkaan kotiin tai huoneeseen menoa, ennen suojakäsinei-

den ja muiden suojainten pukemista ja niiden riisumisen jälkeen ja aina tarvittaessa käynnin aikana.

Kädet desinfioidaan myös aina asiakkaan kotoa tai huoneesta poistuttaessa.

Suojakäsineiden käytöstä eri sairaanhoitopiireillä on hieman toisistaan poikkeavia ohjeistuksia. Hel-

singin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Lapin sairaanhoitopiiri ohjeistavat käyttämään käsineitä

aina potilaan kanssa toimiessa. Muilla ohjeena on, että suojaimia ei tarvita mikäli asiakasta, eritteitä

tai vuodevaatteita ei käynnin aikana kosketeta. Kaikki ohjeistavat käyttämään suojakäsineitä silloin,

kun kosketetaan verta, eritteitä, kosteita ja rikkinäisiä ihoalueita, limakalvoja sekä kanyyleja ja katet-

reja. Kertakäyttöistä suojatakkia tai esiliinaa kaikki ohjeistavat käyttämään lähihoidossa, joka tar-

koittaa sitä, että ollaan läheisessä kosketuksessa asiakkaaseen, vuoteeseen tai vuodevaatteisiin sekä

avustetaan asiakasta wc-käynneissä ja suihkutuksessa.

Opinnäytetyössämme olemme käyttäneet tuoreita ja ajankohtaisia lähteitä. Vertailemalla eri lähteitä

toisiinsa pystyimme varmistamaan tiedon paikkansa pitävyyden. ESBL:stä olevat tiedonlähteet koos-

31 (52)

tuvat pääasiassa internetlähteistä ja olemme käyttäneet virallisia ja tunnettuja lähteitä. Kirjallisuu-

dessa ESBL näkyy vasta hyvin vähän. Hygieniakäytänteistä olemme käyttäneet lähteenä lähivuosina

julkaistua kirjallisuutta.

Ohjevihkoa työstäessämme olimme yhteydessä toimeksiantajaan ja keskustelimme työstämme,

saimme heiltä palautetta, jonka huomioimme työtä tehdessä. Työn luotettavuuteen vaikuttaa myös

se, että teimme opinnäytetyötä parityönä, jolloin keskustelimme aiheesta ja työn sisällöstä koko

ajan. Työn arviointiin osallistuivat toimeksiantaja, ohjaava opettaja sekä opponentti. Tällöin työn

laadun ja luotettavuuden arviointia tapahtui jatkuvasti ja samoja asioita reflektoitiin useaan kertaan.

7.2 Ohjevihkon arviointi

Ohjevihkon käyttämistä helpottavat sisällysluettelo ja hakemisto varsinkin, jos ohjevihkossa on usei-

ta sivuja. Sisällysluettelon avulla kokonaisuuden hahmottamisen helpottuu. Kappaleiden otsikot voisi

muotoilla kysymysten muotoon, koska yleensä ohjevihkosta etsitään tietoa mielessä olevaan kysy-

mykseen. Asiat kannattaa esittää ohjevihkossa loogisessa järjestyksessä. Hyvä ohjeteksti on selkeää.

Usein kuvat auttavat lukijaa ymmärtämään tekstiä ja ohjeen tarkoitus onkin saada lukija toimimaan

ohjatulla tavalla. Erikoissanaston käyttöä kannattaa harkita kohderyhmän mukaan ja pohtia, ymmär-

tääkö lukija lukemaansa. (Pyhälahti 2002.)

Ohjevihkomme sisältää kansilehden ja sisällysluettelon. Sisällysluettelon avulla tarvittava tieto löytyy

nopeasti. Ohjevihko sisältämät asiat esitellään loogisessa järjestyksessä omilla sivuillaan. Jokainen

sivu sisältää ydinasiat tiiviisti ja tekstiä ei ole liikaa. Otsikot vastaavat hyvin sisältöä. Ne erottuvat

muusta tekstistä isomman ja erivärisen fontin ansiosta. Ohjeet ovat selkeät ja ne ovat helposti luet-

tavissa. Erikoissanoja on vain vähän ja ne yleisesti käytössä olevia termejä.

Esitimme toimeksiantajalle luonnoksen ohjevihkosta ja häneltä saimme palautetta vihkon sisällöstä

ja ulkoasusta. Täydennetyn luonnoksen toimeksiantaja lähetti henkilökunnan nähtäväksi ja saimme

heiltä lisää palautetta siitä, mitä vihko voisi sisältää. Palaute sisälsi esimerkiksi toiveita joidenkin il-

maisujen selkiyttämisestä. Osa palautteista hieman kyseenalaisti ohjaamiamme käytänteitä esimer-

kiksi suojainten käyttämisestä. Tämän jälkeen lisäsimme työhön lisää tietoa ja lähteitä siitä, että

miksi pitää toimia tietyillä tavoilla. Toimeksiantaja toivoi ohjevihkon sisältävän tietoa myös oikeaop-

pisista siivoukseen liittyvistä käytänteistä, sillä siivoukseen osallistuu myös hoitajat. Palautteena

saimme myös, että ohjevihko on hyvin käytännöllinen ja sen voisi laittaa esimerkiksi työyksikön pe-

rehdytyskansion liitteeksi. Ohjevihkon sisältöä arvioi myös opponentti. Hänen palautteena tuli ajatus,

että ohjevihkon olisi hyvä sisältää myös sisällysluettelo, joka helpottaisi tiedon etsimistä silloin, kun

halutaan etsiä jotain tiettyä asiaa. Muokkasimme ohjevihkoa saamiemme palautteiden mukaan ja

annoimme sen opettajalle arvioitavaksi.

32 (52)

7.3 Opinnäytetyöprosessi ja ammatillinen kehitys

Opinnäytetyö-opintojakson tavoitteena on kasvattaa opiskelijoista eettisesti toimivia, näyttöön pe-

rustuvaan tiedonhakuun kykeneviä ja itsenäiseen ajatteluun pystyviä ammattilaisia (Jauhiainen

2013). Viimeistään tässä opinnäytetyöprosessissa olemme ymmärtäneet sen, että olemme itse vas-

tuussa ammatillisesta kehittymisestämme. Ammatillinen kehittyminen vaatii itsenäistä tiedonhakua

ja tiedon käsittelyä. Ei riitä, että tiedon löytää, vaan se on myös ymmärrettävä ja osattava muotoilla

tekstiksi. Opintojen edetessä olemme oppineet hakemaan tietoa ja hyödyntämään erilaisia lähteitä.

Opinnäytetyöprosessin edetessä tiedonhaku on helpottunut ja lähdekriittisyys on kasvanut. Vaikka

teoriatiedon etsiminen tuntuu haastavalta, hyvä ja kattava teoriatietopohja auttaa työn etenemises-

sä (Vilkka ja Airaksinen 2003, 43).

Laadimme yhdessä heti opinnäytetyönprosessin alkaessa tarkan aikataulusuunnitelman työn etene-

miselle ja olemme pysyneet siinä. Aloitimme prosessin ajoissa ja olemme edenneet yhdessä työs-

kennellen kohti työn valmistumista. Työskentelymme on sujunut hyvin ja molemmilla on samanlai-

nen työskentelytapa. Opinnäytetyöprosessi on ollut pitkäkestoinen ja työläs. Kuitenkin motivaatio on

pysynyt molemmilla korkealla koko prosessin ajan. Olemme olleet yhteydessä myös toimeksiantajan

kanssa. Meille molemmille on ollut itsestään selvää, että toimimme vastuullisesti ja toimeksiantajan

toiveiden mukaan. Teimme ohjevihkosta toimeksiantajan tarpeita vastaavan. Molempien tavoitteena

oli saada aikaan mahdollisimman selkeä ja hyvin käyttökelpoinen ohjevihko. Hyvän ohjevihkon sisäl-

lys etenee loogisesti ja sen teksti on selkeää ja ymmärrettävää (Pyhälahti 2002). Raportin on tarkoi-

tus olla toimeksiantajan käytössä ohjevihkon tukena.

Yhteystyötaitomme ovat vain parantuneet prosessin edetessä. Opinnäytetyön tekeminen on myös

kasvattanut kärsivällisyyttä ja joustavuutta. Aikataulujen suunnittelun taidot ovat myös kehittyneet.

Me molemmat olemme perheellisiä, joten työn tekeminen on vaatinut melkoista luovuutta. On täy-

tynyt suunnitella etukäteen, milloin tekee opinnäytetyötä, milloin muita kouluun liittyviä tehtäviä se-

kä minkä ajan varaa perheen kanssa olemiselle. Työtä tehdessä on täytynyt yrittää sopia molemmille

sopivia tapaamisaikoja ja on täytynyt joustaa ja pystyä muuttamaan suunniteltua aikataulua esimer-

kiksi silloin, kun toinen ei pääsekään paikalle. Aikataulujen suunnittelun ja yhteistyön taidot ovat ke-

hittyneet myös silloin, kun tapaamisaikoja on sovittu muiden osapuolien kanssa, esimerkiksi ohjaa-

van opettajan ja toimeksiantajan kanssa.

Työn tekeminen on kehittänyt meillä molemmilla myös atk-taitoja. Aina tietokoneet tai ohjelmistot

eivät ole toimineet niin kuin niiden olisi pitänyt. Opinnäytetyöhön liittyvät materiaalit pyrimme työn

edetessä pitämään turvassa ja hyvin tallella. Näitä oli muun muassa opinnäytetyön raportti, ohjevih-

ko ja keräämämme materiaali. Aina, kun teimme niihin jotakin muutoksia, tallensimme ne omille ja

koulun tietokoneille ja muistitikuille sekä lähetimme lisäksi ne toisillemme sähköposteihin. Näin pys-

tyimme olemaan varmoja, että aikaansaannoksemme oli aina tallella, vaikka esimerkiksi tietokone

hajoaisi tai muistitikku katoaisi. Lähettämällä ne sähköposteihin ne olivat myös aina saatavillamme,

teimme työtä sitten missä tahansa.

33 (52)

Todennäköisesti tulevaisuudessa tulemme molemmat työskentelemään sellaisissa paikoissa, joissa

kohtaamme ESBL:ää kantavia potilaita, joten tästä työstä on ollut meille molemmille paljon hyötyä.

Olemme oppineet paljon infektioiden torjunnasta ja siitä kuinka tärkeää tartuntojen ehkäiseminen on

kaikessa toiminnassa. Hyvästä hygieniasta ja tartunnan ehkäisemisestä huolehtiminen on kaiken pe-

rusta. Ne ovat perusta kaikelle työlle, niissä täytyy olla huolellinen ja niiden täytyy olla aina kunnos-

sa. Olemme oppineet löytämään ja huomioimaan sekä hyviä että huonoja käytänteitä hoitoalalla

työskentelyssä. Opinnäytetyön edetessä me molemmat olimme mukana työelämässä ja meillä oli

myös harjoitteluja, jolloin yhdistimme työssä käsittelemiämme asioita heti käytännön hoitotyöhön.

Tällöin huomasimme itse kehittymisemme ESBL:n tarttumisen ehkäisemisessä ja hygienian toteut-

tamisessa. Pystyimme huomaamaan käytännön hoitotyössä sekä oikeaoppisia että kehitettäviäkin

työtapoja. Käytännössä huomasimme, että olemme opinnäytetyöprosessin aikana kehittyneet hoito-

työn ammattilaisina.

7.4 Johtopäätökset ja kehittämishaasteet

Tulevaisuudessa antibioottiresistentit kannat yleistyvät ja kantajien määrä nousee. Hoitotyön suure-

na haasteena on kantajuuden yleistyminen. Tämä tuottaa haasteita hoitotyölle, koska hoidettava po-

tilas voi olla kantaja tietämättään, eikä ESBL näy ulospäin vaan vaatii aina erillisen testauksen.

ESBL-kantajien määrä on kasvamassa ja on tärkeää ohjata henkilökuntaa oikeaan toimintaan ehkäi-

semään tartuntoja. Antibiooteille resistenttien kantojen lisääntyminen tulevaisuudessa voi saada ai-

kaan sen, että jossain vaiheessa nykyiset antibiootit lakkaavat tehoamasta. Tämän takia olisi ensiar-

voisen tärkeää, että antibiootteja ei käytettäisi koskaan turhaan.

Opinnäytetyössämme olemme onnistuneet selventämään ESBL:n yleistymistä ja sitä, millaisia on-

gelmia se hoitotyössä aiheuttaa. Käsihygienian merkitystä ei hoitotyössä voi liikaa korostaa ja sen

osuus tulee opinnäytetyössämme hyvin esille. Uskomme, että opinnäytetyöstämme on apua varsin-

kin uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen sekä pitkään alalla työskennelleiden oman

toiminnan kehittämiseen.

Jatkotutkimuksena voisi selvittää, onko ohjevihkosta ollut apua hoitotyössä ja onko sitä tullut käytet-

tyä. Tutkimuksen aiheena voisi olla myös, että onko ohjevihkon käyttäminen vaikuttanut ESBL:n le-

viämiseen ja kantajien hoitokäytänteisiin sekä lisäsikö ohjevihkon käyttäminen hoitajien ammattitai-

toa. Mikäli yksiköt löytäisivät käytännössä ohjevihkosta jotain parannettavaa, sitä voisi muuttaa hei-

dän toivomallaan tavalla.

34 (52)

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT

BOYCE, John M. ja PITTET, Didier 2002. Guideline for hand hygiene in health-care settings. Rec-

ommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the

HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task force. [verkkojulkaisu]. Centers for disease control and

prevention [Viitattu 2015-09-26.] Saatavissa: http://www.cdc.gov/mmwr/PDF/rr/rr5116.pdf

CHAUDARY Uma ja AGGARWAL Ritu 2004. Extended spectrum-lactamases (ESBL)-An emerging

threat to clinical therapeutics [verkkojulkaisu]. Indian Journal of Medical Microbiology [Viitattu 2015-

01-19.] Saatavissa: http://www.ijmm.org/article.asp?issn=0255-

0857;year=2004;volume=22;issue=2;spage=75;epage=80;aulast=Chaudhary

Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri. 2012. ESBL terveydenhuollossa [verkkojulkaisu]. Etelä-

Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri [Viitattu 2015-09-20.] Saatavissa:

http://www.eksote.fi/Fi/Terveyspalvelut/Potilaillejaomaisille/Potilasohjeet/Documents/ESBL%20POTI

LASOHJE.pdf

Evira 2012a. Antibioottiresistenssin seuranta [verkkojulkaisu]. Elintarvikevirasto Evira [Viitattu 2015-

01-19.] Saatavissa:

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/laakitseminen/antibioottiresist

enssin+seuranta/

Evira 2012b. Usein kysyttyä ESBL:stä [verkkojulkaisu]. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira [Viitattu

2014-05-09.] Saatavissa:

http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten+terveys+ja+elaintaudit/laakitseminen/antibioottiresist

enssin+seuranta/usein+kysyttya+esbl-sta/

Evira 2014. Echerichia coli/EHEC (VTEC/STEC) ruokamyrkytysten aiheuttajana [verkkojulkaisu]. Elin-

tarviketurvallisuusvirasto Evira [Viitattu 2015-01-20.] Saatavissa:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/ruokamyrkytykse

t/ruokamyrkytyksia+aiheuttavia+bakteereja/escherichia+coli/

GNIADKOWSKI Marek. 2001. Evolution and epidemiology of extended-spectrum betalactamases

(ESBLs) and ESBL-producing microorganisms [verkkojulkaisu]. Wiley Online Library [Viitattu 2015-

01-19.] Saatavissa: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1198-743x.2001.00330.x/pdf

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2013. ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaislaitoksiin [verkkojul-

kaisu]. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS [Viitattu 2015-09-20.] Saatavissa:

http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-

ohjeet/mobiiliyksikon_ohjeet/Documents/ESBL%20torjuntatoimet.pdf

HIRSJÄRVI, Sirkka, REMES, Pirkko ja SAJAVAARA, Paula. 2005. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustan-

nusosakeyhtiö Tammi.

HÜBNER, Nils-Olaf, KAMPF, Günter, KAMP, Philipp, KOHLMANN, Thomas ja KRAMER, Axel 2006.

Does a preceding hand wash and drying time after surgical hand disinfection influence the efficacy

35 (52)

of a propanol-based hand rub? [verkkojulkaisu]. BMC Microbiol. [Viitattu 2015-09-26.] Saatavissa:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1513577/

HUTTUNEN, Reetta, SYRJÄNEN, Jaana ja VUENTO, Risto 2013. Resistentit bakteerit – haaste sairaa-

lan jokaisessa potilaskontaktissa [verkkojulkaisu]. Suomen lääkärilehti 13-14/2013 [Viitattu 2015-08-

29.] Saatavissa: http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2013/nosto14_1.pdf

ISLAB 2015. Bakteeri, laajakirjoista beetalaktamaasia tuottava, viljely [verkkojulkaisu]. Itä-Suomen

Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja [Viitattu 2015-08-27.] Saatavissa:

http://www.islab.fi/index.asp?tz=-3

JAUHIAINEN, Annikki 2013. Opinnäytetyö, Opinnäytetyön aihekuvaus ja työsuunnitelma [verkkojul-

kaisu]. Savonia ammattikorkeakoulu [Viitattu 2015-10-04.] Saatavissa:

http://moodle.savonia.fi/pluginfile.php?file=%2F296847%2Fmod_resource%2Fcontent%2F1%2FOp

inn%C3%A4ytety%C3%B6info%202015.pdf

KAMPF, Günter ja KRAMER, Axel. 2004. Epidemiologic background of hand hygiene and evaluation

of the most important agents for scrubs and rubs [verkkojulkaisu]. Clin Microbiol Rev. [Viitattu 2015-

09-26.] Saatavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC523567/

KAMPF, Günter ja OSTERMEYER, Chistiane 2004. Influence of applied volume on efficacy of 3-

minute surgical reference disinfection method prEN 12791. [verkkojulkaisu]. Appl Environ Microbiol.

[Viitattu 2015-09-26.] Saatavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC535193/

Kanta-Hämeen keskussairaala 2014. ESBL-kantaja pitkäaikaishoitolaitoksessa [verkkojulkaisu]. Kan-

ta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä [Viitattu 2015-09-20.] Saatavissa:

http://www.khshp.fi/img/file.php?id=406

KERÄNEN, Tuula ja YLIPALOSAARI, Pekka 2010. Potilaan eristäminen. Julkaisussa: ANTTILA, Veli-

Jukka, HELLSTEN, Soile, RANTALA, Arto, ROUTAMAA, Marianne ja VUENTO, Risto (toim.) Hoitoon

liittyvien infektioiden torjunta 6. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 184–203.

LAITINEN, Kirsi, RATIA, Marja ja VUENTO, Risto 2010. Desinfektio ja desinfektiomenetelmät. Julkai-

sussa: ANTTILA, Veli-Jukka, HELLSTEN, Soile, RANTALA, Arto, ROUTAMAA, Marianne ja VUENTO,

Risto (toim.) Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 6. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, .

Lapinlahti 2013. Lapinlahden kunnan www-sivut. Palveluasuminen [Viitattu 2014-09-05.] Saatavissa:

http://www.lapinlahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Organisaatio/Osastot/Sosiaali--ja-

terveysosasto/Vanhuspalvelut/Asumispalvelut/Palveluasuminen

Lapinlahti 2014a. Lapinlahden kunnan www-sivut. Kotihoito [Viitattu 2014-09-05.] Saatavissa:

http://www.lapinlahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Organisaatio/Osastot/Sosiaali--ja-

terveysosasto/Vanhuspalvelut/Kotihoito

36 (52)

Lapinlahti 2014b. Lapinlahden kunnan www-sivut. Tehostettu palveluasuminen [Viitattu 2014-09-

05.] Saatavissa: http://www.lapinlahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Organisaatio/Osastot/Sosiaali--ja-

terveysosasto/Vanhuspalvelut/Asumispalvelut/Tehostettu-palveluasuminen

Lapin Sairaanhoitopiiri. 2006. Mitä on ESBL? Tietoa potilaalle ja hänen omaisilleen [verkkojulkaisu].

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä [Viitattu 2015-01-27.] Saatavissa:

http://www.lshp.fi/default.aspx?contentid=1414

LUMIO, Jukka. 2012. Sairaalainfektiot ja sairaalabakteerit [verkkojulkaisu]. Lääkärikirja Duodecim

[Viitattu 2015-01-27.] Saatavissa:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01042

LUMIO, Jukka. 2014. Infektioiden torjunta, taudin synty ja leviäminen [verkkojulkaisu]. Lääkärikirja

Duodecim [viitattu 2015-10-20.] Saatavissa:

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00569

Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. 2014. ESBL Tietoa potilaalle ja hänen läheisilleen

[verkkojulkaisu]. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä [Viitattu 2015-09-20.] Saatavissa:

http://www.lpshp.fi/media/files/esblohjepotilaallejalaheisille.pdf

LÖSÖNEN, Liisa 2015-07-02. Asumispalvelujen esimies. [suullinen tiedonanto.] Lapinlahti: Lapinlah-

den kunta.

MACDONALD, Duncan 2007. The handiwork of good health [verkkojulkaisu]. Harvard Health Letter

[Viitattu 2015-09-26.] Saatavissa:

http://www.health.harvard.edu/newsletter_article/The_handiwork_of_good_health

PEKKALA, Seija ja TERILÄ, Irma 2010. Siivous ja pintojen desinfektio. Julkaisussa: ANTTILA, Veli-

Jukka, HELLSTEN, Soile, RANTALA, Arto, ROUTAMAA, Marianne ja VUENTO, Risto (toim.) Hoitoon

liittyvien infektioiden torjunta 6. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 584–589.

Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri 2014. Henkilökohtainen hygienia ja käsihygienia [verkkojulkaisu]. Pir-

kanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä [Viitattu 2015-08-17.] Saatavissa:

http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=15078

Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri 2015. Toimintaohje ESBL-kantojen tartunnantorjunnasta erikoissai-

raanhoidon yksiköissä, terveyskeskuksissa ja muissa lyhytaikaista hoitoa tarjoavissa yksiköissä

[verkkojulkaisu]. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä [Viitattu 2015-09-20.] Saatavissa:

http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=17012

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri 2015a. Moniresistentin mikrobin kantaja kotihoidossa [verkko-

julkaisu]. Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri [Viitattu 2015-09-20.] Saatavissa:

https://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/15886_Moniresistentin_mik

robin_kantaja_kotihoidossa.pdf

37 (52)

Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri. 2015b. Moniresistentin mikrobin kantaja pitkäaikaishoidon yk-

sikössä [verkkojulkaisu]. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Oulun yliopistollinen

sairaala [Viitattu 2015-01-20.] Saatavissa:

http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/30639_Moniresistentin_mikr

obin_kantaja_pitkaaikaishoidon_yksikossa.pdf

PYHÄLAHTI, Minna. 2002. Käyttö- ja kokoamisohjeet – haaste tekstintekijälle [verkkojulkaisu]. Kieli-

kello 3/2002 [Viitattu 2015-08-27.] Saatavissa:

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1362

QURESHI, Shahab 2014. Klebsiella infections [verkkojulkaisu]. Medscape [Viitattu 2015-01-29.] Saa-

tavissa: http://emedicine.medscape.com/article/219907-overview#aw2aab6b2b3

REICHEL, Mirja, HEISIG, Peter, KOHLMANN, Thomas ja KAMPF, Günter 2009. Alcohols for skin anti-

sepsis at clinically relevant skin sites. [verkkojulkaisu]. Antimicrob Agents Chemother [Viitattu 2015-

09-26.] Saatavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2772323/

SAANO, Susanna ja TAAM-UKKONEN, Minna 2013. Lääkehoidon käsikirja. Helsinki: SanomaPro Oy.

SARIOLA, Sari 2013. ESBL yleinen Aasian-matkaajilla. Lääkärilehti [digilehti]. Suomen lääkärilehti

48/2013 [Viitattu 2015-01-22.] Saatavissa:

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14121/type=1

Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos 2015. Moniresistentin suolistobakteerin kantajan kotihoito

ESBL-kantaja, MDR-Pseu ja MDR-Acin [verkkojulkaisu]. Satakunnan sairaanhoitopiiri. Satakunnan

sairaanhoitopiirin liikelaitos [Viitattu 2015-09-20.] Saatavissa:

http://www.satshp.fi/ammattilaisille/ammattilaisten-

oh-

jeet/Infektioyksikko%20ammattilaisille/Moniresistentin%20suolistobakteerin%20kantajan%20kotihoi

to.pdf

Savonia ammattikorkeakoulu 2014. Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus [verkkojulkaisu]. Savo-

nia ammattikorkeakoulu [Viitattu 2015-09-30.] Saatavissa:

https://reppu.savonia.fi/opinnaytetyo/Sivut/eettisyys-ja-luotettavuus.aspx

SYRJÄLÄ, Hannu 2010. Mitä hoitoon liittyvät infektiot ovat ja voidaanko niiden esiintyvyyteen vaikut-

taa? Julkaisussa: ANTTILA, Veli-Jukka, HELLSTEN, Soile, RANTALA, Arto, ROUTAMAA, Marianne ja

VUENTO, Risto (toim.) Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. 6. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliit-

to, 18–35.

SYRJÄLÄ, Hannu ja TERILÄ, Irma 2010. Käsihygienia. Julkaisussa: ANTTILA, Veli-Jukka, HELLSTEN,

Soile, RANTALA, Arto, ROUTAMAA, Marianne ja VUENTO, Risto (toim.) Hoitoon liittyvien infektioiden

torjunta. 6. painos. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 165–183.

38 (52)

THL 2014a. Antibioottiresistenssin torjunta vaatii maailmanlaajuisia toimia [verkkojulkaisu]. Tervey-

den- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2015-05-27.] Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/-

/antibioottiresistenssin-torjunta-vaatii-maailmanlaajuisia-toim-1

THL 2014b. ESBL [verkkosivu]. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. [Viitattu 2015-01-26.] Saatavissa:

http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/esbl

THL 2014c. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. [verkkosivu]. Terveyden- ja hy-

vinvoinninlaitos. [Viitattu 2015-01-26.] Saatavissa:

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116266/URN_ISBN_978-952-302-260-

7.pdf?sequence=1

THL 2014d. Tartuntataudit Suomessa 2013 [verkkojulkaisu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [Viitat-

tu 2015-01-22.] Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116198/URN_ISBN_978-

952-302-190-7.pdf?sequence=1

VILKKA, Hanna ja AIRAKSINEN, Tiina 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Tammi.

39 (52)

LIITE 1: KOSKETUSVAROTOIMET

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Hoito- tai tutkimus-

ohje 39 (52)

OHJE-2013-04867 00.01.01.02.01 Infektioyksikkö Kosketusvarotoimet

9.12.2015 / v05 Julkinen

Laatija(t): Kosunen Anne Vastuuhlö: Mauranen Ella Hyväksyjä: Hämäläinen Sari Kuvaus: Kuvataan kosketusvarotoimien toteutus

Kosketusvarotoimien käyttö

Moniresistentit (MDR) mikrobit Katso eristystarve ohjeesta: Moniresistentit mikrobit terveyden- ja sosi-aalihuollon laitoksissa Ripulitaudit Täit ja syyhy Erittävät ihoinfektiot

Huoneen valinta Mahdollisuuksien mukaan 1-hengen huone, jossa on oma wc ja suihku Mikäli 1 hh ei ole käytettävissä, potilas voidaan hoitaa omalla vuodepai-kallaan kosketusvarotoimin (tilaeristäminen)

Huoneen varustelu Ennen potilaan tuloa ylimääräiset tavarat pois huoneesta Huoneen oveen keltainen kyltti: ”Ota yhteyttä henkilökuntaan ennen huoneeseen menoa” Kertakäyttöiset suojaimet ja suojainten käyttöohje Potilaskohtaiset näytteenotto-, tutkimus- ja hoitovälineet Potilaan tarvitsemat hoitotarvikkeet max 1 vrk tarve Erityisjätelaatikko tarvittaessa

Käsihygienia Käsien desinfektio Suolistoinfektioissa: käsien vesi-saippuapesu ja desinfektio

Katso ohje: Käsihygienia

Työvaatetus Lyhyet hihat tai hihat käärittyinä kyynärpäihin asti

Tiedottaminen ja opastus

Hoitoon osallistuvat: kosketusvarotoimesta tiedottaminen Vieraat: käsihygieniaopastus, hoitoon osallistuminen vain opastettuna Potilas: kosketusvarotoimien tarkoitus, käsihygieniaopastus, huoneesta

poistuminen henkilökunnan ohjeistamana

Suojainten pukemi-nen

Sulkutilassa tai potilashuoneessa

KERTAKÄYTTÖISET Suojakäsineet Suojatakki tai hihalli-nen suojaesiliina Kirurginen suu-

Potilaskontaktissa ja eritteitä, kontaminoituja alueita tai eritteiden tahri-mia välineitä koskettaessa. Suojakäsineiden vaihto aseptisen työjärjes-tyksen mukaan Potilaskontaktissa ja huoneen siivouksessa Kun vaara roiskeista Kun vaara aerosolitartunnasta Noro-infektioissa

40 (52)

nenäsuojus Kun MRSA-kantajalla hengitystie-infektio (nenä/nielukantajuus), haa-vanhoito tai hilseilevä ihosairaus

Suojainten riisuminen Riisutaan potilashuoneessa, huomioi käsihygienia! 1) kertakäyttöiset suojakäsineet 2) kertakäyttöinen suojatakki tai suojaesiliina 3) kirurginen suu-nenäsuojus (nauhoista)

Potilaan kuljettami-nen

Hyvä käsihygienia Tarvittaessa suojaimet Leikkaussaliin siirto puhtaalla sängyllä

Ruokailuvälineet Normaali käytäntö

Laboratorionäytteet Tutkimuspyyntöön tieto kosketusvarotoimista Näyteputkien pyyhkiminen A12T

Potilaan eritteet Pullojen/ pussien/ pönttöjen tyhjennys huuhtelu- ja desinfektiokonee-seen tai kaatoaltaaseen, EI WC-pönttöön!

Jätteet Pyykki Siivous

Pääosin sekajätettä, vain runsaasti eritteitä sisältävä jäte erityisjätettä Eristyspyykkiä Kaksoispakkaus (keltainen muovinen ja kankainen pyykkipussi) Pyykki suoraan pyykkipussiin, ei välilaskupaikkoja Katso ohje: Eristyshuoneen siivous, pyykki- ja jätehuolto-ohje Hoitaja huolehtii hoitotarvikkeet huoneesta pois ennen loppusiivousta

Tutkimus- ja hoitovä-lineiden puhdistus

Lämpödesinfektio (huuhtelu- ja desinfektiokone) suositeltavin Pintadesinfektio pesevä pintadesinfektioaine

- suolistoinfektioissa kloori 1000ppm Upotusdesinfektio: kloori 5000ppm 1 tunti + huuhtelu+ ilmava kuivaus Katso ohje: Hoito- ja tutkimusvälineiden huolto työpisteissä

Eritetahradesinfektio Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio: 1) eritetahran imeyttäminen

2) eritetahran desinfektio kloori 500 ppm - Clostridium difficile ja noro: kloori 5000 ppm

Katso ohje: Eritetahradesinfektio

Eristyksen kesto Clostridium difficile, Noro, moniresistentin mikrobin (MDR) kantaja: koko sairaalassaoloaika, muutoin taudinaiheuttajakohtainen

Lähde: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, Kunaliitto 2010 Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta, THL 9/2014

Laskutusosoite

Posti- ja käyntiosoite

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 70029 KYS

PUIJON SAIRAALA PL 100 70029 KYS Puijonlaaksontie 2 Kuopio

ALAVAN SAIRAALA PL 200 70029 KYS Kaartokatu 9 Kuopio

JULKULAN SAIRAALA PL 300 70029 KYS Puijonsarventie 40 Kuopio

KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 70029 KYS Kotkankallionkatu 14 Kuopio

TARINAN SAIRAALA PL 500 70029 KYS Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi

Vaihde (017) 173 311 etunimi.sukunimi@kuh.fi

Y-tunnus 0171495-3

41 (52)

LIITE 2: OHJEVIHKO

Ohjevihko hoitohenkilökunnalle

42 (52)

Tämä opas on tehty opinnäytetyönä Savonia-ammattikorkeakoulussa 2015

Katja Korhonen ja Miia Tallgren

43 (52)

Sisällys

ESBL:stä lyhyesti 4

Käytä kertakäyttöisiä suojaimia 5

Käsihygienia on kaiken perusta 6

Käytä käsihuuhdetta aina 7

Hoito- ja tutkimusvälineet 8

Siivouksesta huolehtiminen 9

Pintojen ja työvälineiden puhdistaminen 10

Pyykin ja jätteiden käsitteleminen 11

Huomioi myös 12

44 (52)

ESBL:stä lyhyesti 4

o On suolistossa elävien mikrobien tuottama laajakirjoinen

beetalaktamaasientsyymi.

o Aiheuttaa yleisimmin virtsateiden ja vatsanalueen

infektioita.

o Muuntaa bakteerit vastustuskykyisiksi tavallisille hoidossa

käytettäville antibiooteille.

o Leviää kosketuksen välityksellä.

o Yleisimmät ESBL-bakteerit ovat ovat e.coli ja

k.pneumoniae.

Muista myös, että

o Bakteerit voivat elää kuivilla pinnoilla jopa vuosia ja ne

voivat levitä myös elintarvikkeiden välityksellä.

o Kun osataan ehkäistä tartuntaa, asiakas voi elää muiden

kanssa normaalia elämää.

45 (52)

Käytä kertakäyttöisiä 5

suojaimia

o Pidä suojaimet helposti saatavilla.

o Käytä suojakäsineitä aina kun riski kontaminaatiolle,

kuten hoitotoimenpiteissä, käsiteltäessä eritteitä tai

kontaminoituneita alueita. Muulloin huolellinen

käsidesinfektio riittää, jos ihosi on ehjä ja asiakkaalla

puhtaat vaateet.

o Käytä aina sopivan kokoisia käsineitä ja vaihda ne uusiin

tarpeeksi usein.

o Muista, että käsineet ovat työvaihekohtaisia ja puhtaaseen

kosketaan vain puhtailla käsineillä.

o Käytä suu-nenäsuojusta, kun on roiskevaara.

o Käytä essua ja hihansuojuksia tai hihallista kertakäyttöistä

suojaessua lähihoidossa, kuten vaipanvaihdossa ja

WC-käynneillä.

o Muista desinfioida kädet ennen ja jälkeen käsineiden

käytön.

46 (52)

Käsihygienia on kaiken 6

perusta

o Älä käytä rannekelloja, -koruja tai sormuksia.

o Huolehdi käsiesi ihosta.

o Pidä kynnet lyhyinä ja siisteinä. Älä käytä rakenne- tai

geelikynsiä.

o Suosi käsihuuhdetta.

Pese kädet vedellä ja saippualla,

vain kun ne ovat näkyvästi likaiset.

o Huolehdi, että käsihuuhteet ovat helposti käytettävissä ja

niitä on riittävästi.

o Huolehdi myös asiakkaiden käsihygieniasta.

o Opasta asiakas mahdollisuuksien mukaan itsenäiseen

käsihuuhteen käyttöön.

o Perehdytä myös omaisia käsihuuhteen käyttöön.

47 (52)

Käytä käsihuuhdetta aina 7

o Työvuoron alkaessa ja loppuessa.

o Työtehtävästä toiseen siirryttäessä, esim. lääkkeiden jako.

o Aseptisissa toimenpiteissä.

o Hoitotilanteiden aikana.

o Ennen ja jälkeen

jokaisen asiakaskontaktin.

suojainten käytön.

tietokoneen, näppäimistön ja puhelimen käytön.

ruuan jakoa ja syöttämistä.

wc-käyntien.

Käsien desinfiointi

o Ota käsihuuhdetta noin kourallinen eli 3–5 ml, joka on

kaksi painallusta.

o Hiero huuhde huolellisesti ensin sormenpäihin, peukaloihin

ja sormien väleihin 30 sekunnin ajan.

o Tämän jälkeen kämmenselkiin ja kämmeniin.

o Lopuksi ranteisiin.

o Hiero kunnes kädet ovat kuivat ja huuhde on kuivunut.

48 (52)

Hoito- ja tutkimusvälineet 8

o Suosi kertakäyttöisiä.

o Pidä hoito- ja tutkimusvälineet sekä hoitoaineet asiakkaan

henkilökohtaisessa käytössä.

o Älä siirrä asiakkaan huoneesta välineitä toisten käyttöön.

o Huolehdi puhdistuksesta käytön tai eristyksen jälkeen.

o Varaa huoneeseen vain tarvittava määrä hoitotarvikkeita.

o Heitä tarpeettomat kertakäyttöiset roskiin ja puhdista

monikäyttöiset ennen seuraavalle asiakkaalle siirtämistä.

o Säilytä kotihoidon asiakkaan hoidossa tarvittavat välineet

asiakkaan kotona.

49 (52)

Siivouksesta huolehtiminen 9

o Siivoa asiakkaan huone viimeisenä.

o Kiinnitä huomiota erityisesti kosketuspintoihin. Huolehdi

myös yleisten tilojen kosketuspintojen puhdistuksesta.

o Pidä siivouksessa käytettävät välineet huonekohtaisina ja

säilytä ne huoneessa.

o Huolehdi myös siivousvälineiden säännöllisestä

puhdistuksesta.

Käytä siivouksessa

o Wc- ja pesutilojen siivoukseen klooripitoista, 500 ppm:n

puhdistusainetta.

o Eritetahradesinfektioon klooripitoista punhdistusainetta

Yksivaiheiseen desinfektioon 5000 ppm

Kaksivaiheiseen desinfektioon 500 ppm.

o Muuhun siivoukseen neutraalia tai heikosti emäksistä

yleispuhdistusainetta.

o Kosketuspintoihin klooripitoista, 500 ppm:n

puhdistusainetta.

o Kotihoidossa eli asiakkaan kotona riittävät

yleispuhdistusaine ja asiakkaan omat puhdistusvälineet.

50 (52)

Pintojen ja työvälineiden 10

puhdistaminen

o Huolehdi pintojen ja työvälineiden, esimerkiksi tietokoneen

näppäimistöjen, hiirien ja puhelimien puhdistamisesta.

Käytä tähän tarkoitettua pintadesinfektioainetta,

esim. Desinfektol-P®, voit käyttää sitä myös hoito- ja

tutkimusvälineiden desinfioinnissa.

o Varmista, että laitteet ja työvälineet kestävät

pintadesinfioinnin.

o Pidä puhdistamiseen tarvittavat välineet helposti saatavilla.

o Huolehdi puhdistuksesta esimerkiksi työvuoron vaihtuessa.

51 (52)

Pyykin ja jätteiden 11

käsitteleminen

o Vältä pyykin voimakasta ravistelua, älä kontaminoi omia

vaatteitasi.

o Älä laske pyykkiä lattialle tai muille pinnoille.

o Vie pyykit suoraan pesukoneeseen ja pese erillään muiden

asiakkaiden pyykeistä.

o Pese pyykki pesuohjeiden mukaisesti.

o Pakkaa pesulaan toimitettavat pyykit muovipussin lisäksi

kankaiseen pyykkipussiin.

o Hävitä jätteet normaalina sekajätteenä.

52 (52)

Huomioi myös 12

o Noudata hoitotyössä aina aseptista työjärjestystä.

o Pyri järjestämään kotihoidossa käynnit asiakkaan luona

päivän viimeiseksi.

o Varaa asiakkaan kotiin tai hoitohenkilökunnan laukkuun

riittävästi käsihuuhdetta, suojakäsineitä ja -essuja.

o Älä vie hoitolaukkua asiakkaan kotiin, ota mukaasi vain

tarvitsemasi tarvikkeet.

o Asumispalveluissa asiakas voi käydä yhteisissä

pesutiloissa ja saunassa viimeisenä tai eri päivänä.

Huolehdi sen jälkeen tilojen huolellisesta

puhdistamisesta.

o Kotihoidossa asiakkaan kotona olisi hyvä olla wc:ssä

vieraita varten oma käsipyyhe tai kertakäyttöisiä

käsipyyhkeitä.