RUKAN JA PYHÄN

TUNTURIVÄKI

LYNGENLUMEN

LENTO

TALVI 2012–2013

LYNGENLUMEN

LENTORUKAN JA PYHÄN

TUNTURIVÄKISUITIALAN SISKOKSET • REVONTULTEN ÄÄNI • ROCKERIT • TUNTURIN KUUSI

s.40

s.46

s.74

RUKAN KYLÄ ONRukan ainutlaatuinen kävelykylä ravintoloineen, hotelleineen ja kauppoineen toivottaa hiihtäjät tervetulleiksi kylään. Suksilla suoraan rinteeseen ja hiihtäen takaisin kylään on oikeaa hiihtolomaa. Parasta majoitusta kylän sydämessä tarjoaa Ski-Inn RukaVillage, jonka huoneissa on omat saunat ja huoneistoissa ulkoporealtaat. Hiihtopäivän kruunaa Pisteen after ski!

PASSION FOR

SKIING*

HIIHTÄJÄN KYLÄ*

PASSION FOR

SKIING*

HIIHTÄJÄN KYLÄ*

MAINOSC

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

K2_DOMAIN_Twin Mag.pdf 1 8/10/12 2:27 PM

www.esakorpela.fi

MAINOS

Tekniikkalaji tämäkin

Jatkuvatoimisella quattro-nelivedolla

varustettu uusi Audi Q5 vie sinut

rinteeseen kaikissa olosuhteissa.

Tutustu osoitteessa audi.fi

Uusi Audi Q5 Alk. 54.990 €

Audi Q5 2.0 TDI quattro S tronic 130 kW (177 hv): autoveroton hinta: 40.550 €, arvioitu autovero 14.439,96 €*,kokonaishinta: 54.989,96 €. Vapaa autoetu 1.005 €/kk, käyttöetu 810 €/kk. Keskikulutus 6,0 l/100 km. *CO₂-päästöt 159 g/km. Hintaan lisätään jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.

ODE TO THOSEWHO SHOvEl SnOW SO THEy can fly

BAT_Nietos_210x270.indd 1 8/24/12 10:06

FRONTTI

24

34

Suomi on perinteisen hiihtotyylin menestyjämaa, vaikka vapaan hiih-

totyylin isänä pidetään-kin Pauli Siitosta.

Rocker ei ole vain puuterisuksien ominaisuus vaan sopii myös rinne-suksiin, Antti Laiho – Nietoksen

välinetohtori – sanoo.

LADULLA

VÄLINETOHTORI

PÄÄKIRJOITUS ......................................................... 10

TEKIJÄT ......................................................................... 12

LUKIJAPALAUTEPekka Hyysalo kiittää tuesta .............................................. 14

OMAN KYLÄN POIKA Honkasen Matti Pyhän kupeesta ....................................... 16

OMAN KYLÄN TYTTÖ Suitialan lautailevat siskokset ............................................ 18

TUNTURIUUTISETUutuuksia Rukalla ja Pyhällä .............................................. 20

OLDSCHOOL, NEWSCHOOL Kehitys kehittyy ja niin tekevät hissitkin ............................ 26

KALENTERITunturissa tapahtuu marraskuusta kesäkuuhun .............. 30

TUTKITUSTI TOTTA Kuuluuko revontulista ääntä? ............................................ 32

VIHERPIIPERTÄJÄ Voiko kuluttaminen olla kestävää? .................................... 36

PYHÄKOULU Muista nenäliinat ja kaakaorahat, kun lähdet lapsen kanssa mäkeen .................................................................... 38

SISÄLLYSLUETTELO

NIETOSSISÄLLYSLUETTELO

HUIPPUJUTUT

AFTER SKI

4640

96

60

Nietoksen lukijoiden toivejutussa esitellään hiihtokeskusihmisiä.

Heillä kaikilla on oma miten päädyin tun-turiin -tarinansa.

Lumihiutaleen matka kolmen kilo-metrin korkeudesta maahan kestää

lähes tunnin. Jokaisella hiutaleella on oma elämäntarinansa.

Nietoksen omaperäisessä muotinäytöksessä tyylitellään

avaruusmaisemissa.

Nuoret elämäntapalaskijat muo-dostavat värikkään yhteisön hiihto-

keskuksissa. Tyttöjen toivotaan liittyvän rohkeasti joukkoon.

TUNTURIVÄKILUMEN LENTO

SLOPESTYLE

PARKKIYHTEISÖ LASKIJOIDEN JUHLATTapahtumat ovat talven kohokohtia tunturissa ................ 56

ALPPI-ISÄTMatti Parviainen ja Teuvo Soppela ovat tyttäriensä valmentajia ....................................................... 68

LYNGENNietoksen kaukomatkareportteri Juhani Toivio matkusti tällä kertaa Pohjois-Norjaan ................................................ 74

HUIPPUKUVAT Mikko Lampinen, Mattias Fredriksson, Jordan Manley, Joonas Eloranta, Ville-Petteri Määttä, Jani Kärppä, Teemu Heljo ......................................................................... 82

BISTRO Lähiruokaa on vaikea määrittää mutta sitä kannattaa suosia .........................................................................92

KALLEN KÄÄNNÖS Alppihiihto on joukkuelaji .................................................. 94

HISSIFILOSOFINuoria laskijoita pitää tukea .............................................103

LUONTOHETKITunturikuusen vuosi on taistelua karuissa oloissa ..........104

LASKIJAN SILMIN Kuvasatoa Nietoksen Facebook-kuvakilpailusta ..............105

NIETOS

NIETOSK

uva:

Jaa

kko

Post

i

Kun suunnittelimme tätä numeroa, huomasimme yhteisölli-syysteeman nousevan esiin monissa jutuissa. Parkkilaskijat muodostavat oman tiiviin kollektiivinsa hiihtokeskuksissa (sivu 60). Heihin, kuten myös tuntureiden asukkeihin tu-tustuimme Rukalla ja Pyhällä (sivu 46). Alppihiihtoperheis-sä vanhempien ja lasten suhde kehittyy laskemisen merkeissä (sivu 68). Laskijat kokoontuvat hauskan pitoon tunturitapah-tumiin, joiden kulissien taakse tirkistämme (sivu 56). Kaukomatkareportterimme matkusti tällä kertaa Pohjois-Nor-jan Lyngeniin, jonne suomalaisten takamaastohiihtäjien yhtei-sö ryntää keväisin (sivu 74).

Kaikilla yhteisöillä on jokin yhdistävä tekijä. Se voi olla mielen-kiinnon kohde, esikuva tai vaikka tavoite, jonka saavuttamiseksi tehdään töitä porukalla. Laskijoita ja muita talvilajien harrasta-jia yhdistää lumi. Hiutaleiden matkaan taivaalta maan pinnalle päästään Arttu Muukkosen kirjoittamassa jutussa (sivu 40).

Yhteisöllisyyttä syntyy silloin, kun autamme toisiamme. Sponsoreiden tuen tarvitsevat – ja ansaitsevat – lahjakkaat nuoret laskijat, kuten hissifilosofimme vaatii (sivu 103).

Nietoksen haastekeräys rinteessä vakavasti loukkaantuneen Pekka Hyysalon kuntoutumisen tukemiseksi osoitti, että las-kijoiden yhteisössä kaveria halutaan auttaa hädässä (sivu 14). Pekan tukikeräykseen osallistui lähes 200 henkilöä ja yritys-tä. Lahjoittajien nimet löytyvät nietos.fin sivuilta. Toimituk-semme haluaa kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita. Kun jokainen yksilö kantaa oman kortensa kekoon, syntyy jotakin suurempaa.

Talvi- ja laskufiiliksiä toivottaen,Jusu Toivonen, päätoimittaja

PS Pysy Nietos-yhteisön taajuudella talven mittaan osoitteessa nietos.fi ja Facebookissa (Nietos – Pohjoinen Elämäntapa).

YhteisöllisYYs on ollut Yksi julkisessa keskustelussa

ahkerimmin käYtettYjä termejä viime aikoina. Yhteisöl-

lisYYdessä tiedetään piilevän suuri voimavara ja sen

tarpeellisuutta erilaisten epäkohtien korjaamiseksi

on korostanut puheissaan tasavallan presidenttikin.

LUMEN YHDISTÄVÄ

VOIMA

FRONTTI | pääkirjoitus

NIETOS 10

Helly Hansen catwalk

Scandinavian Design is the cornerstone in all Helly Hansen gear. The optimal combination of purposeful design, protection and style. This is why professional athletes, patrollers and discerning enthusiasts choose Helly Hansen.

cOnFIDent wHen It MatteRs

aurelien Ducrozworld champion Freeride skierlofoten, norway

FRONTTI | tekijät

NIETOS 12

kuvittaja

JANINE REWELL,26, on kotoisin Helsingistä, mutta on tottunut lapsesta asti viettämään talvilomat vanhempiensa hiihtomajassa Lapissa. Lumilautailun hän lopetti nuorena loukkaannuttuaan alppimat-kalla. Murtsikasta on sittemmin tullut Janinen suosikkilaji, koska ”siinä ehtii kokea ympäröivää luontoa.” Nietoksen kannen kuvitta-nut Janine kuvailee tyyliään geometriseksi, leikkisäksi ja puhdas-linjaiseksi. Hänen kuvituksiaan on nähty ympäri maailmaa, muun muassa Lontoon kaduilla ja Amerikan kauppakeskusten näyte-ikkunoissa: ”Olen ylpeä siitä, että olen pystynyt kehittämään aikaa kestävän, kansainvälisesti tunnistettavan oman tyylin.”

toimittaja

HEIDI LEHIKOINEN,34, on innokas hiihtäjä, joka rentoutuu mieluiten murtsikkalenkillä kotimaise-missaan Vuokatin vaaroilla. ”Maasto-hiihto on rakkain harrastukseni ilman muuta.” Kilometrejä Heidi ei kuiten-kaan tunnusta laskevansa ja ensilu-menladun lyhyen ringin kiertämisen-kin hän jättää muille. Nietokseen Heidi kirjoitti Ladulla-palstan jutun, jossa vertaillaan perinteistä ja vapaata hiihtotyyliä.

toimittaja

ANTTI-PEKKA LAIHO,36, väänsi kirjoittajan vitsansa jo nuorena, kun hänen ensimmäinen juttunsa julkaistiin yläasteikäisenä Keski-Uusimaassa. Sittemmin hän on työskennellyt muun muassa Skimbaa-jan ja suomenkielisen Outside-lehden päätoimittajana. Antti on myös yksi Nietoksen vakiokirjoittajista. Tähän numeroon hän sanaili alppi-isistä, rocker-suksista sekä Pyhän vanhasta ja uudesta tuolihissistä.

valokuvaaja

JANI KÄRPPÄ,33, kulkee sinne, minne kamera vie, usein kuvaamaan lumilautailijoita tai revontulia. Suurimpana saavutukse-naan Kärppä pitää sitä, että on us-kaltanut hypätä pois oravanpyörästä. ”Tätä ei olisi ilman kameraa tapahtu-nut.” Kärppä kuvasi Nietokseen muun muassa parkkiyhteisö-jutun, josta hänelle jäi päällimmäisenä mieleen laskijoiden into ja antaumuksellisuus onnistuneen kuvan saamiseksi.

Nietoksen jakelupisteet: Aava-lääkärikeskukset, Halti Store Helsinki, Holiday Club -loma-asunnot Rukalla ja Pyhällä, Hotelli

Pyhätunturi, Kahvila Kauppayhtiö, Lomarengas -mökit Rukalla ja Pyhällä, Mankkaan suksihuolto, Pyhä Booking -mökit, Ruka ja

Pyhä -hiihtokeskukset, Savon Suksistudio, Ski Expo, Ski-Inn huoneistot Rukalla ja Pyhällä, Ski Service Helsinki - Lisäksi Nietosta

voi lukea kahviloissa ja kampaamoissa eri puolella Suomea.

jusu.toivonen@nietos.fi • harri.tarvainen@nietos.fi

Nietos • Höyläämötie 14 • 00380 Helsinki

NIETOS VERKOSSA: www.nietos.fi, Facebook: Nietos – Pohjoinen elämäntapa

KIRjOITTAjAT:

Marianne Juntunen, Antti Laiho, Heidi Lehikoinen,

Noora Lintukangas, Arttu Muukkonen, Tuomo Pirttimaa,

Arto Saraniemi, Juhani Toivio

KuVAAjAT jA KuVITTAjAT:

Joonas Eloranta, Patrick Forsblom, Mattias Fredriksson, Dave Heath,

Teemu Heljo, Julius Konttinen, Jani Kärppä, Teemu Lahtinen,

Mikko Lampinen, Jordan Manley, Ville-Petteri Määttä, Tuomo

Pirttimaa, Jaakko Posti, Janine Rewell, Antti Rikkilä, Olli Österberg

PAINO: Forssan Kirjapaino Oy

Kansi: Galerie Art Silk 200g, Paperi: UPM Star Matta 90g

ISSN-L 1799-3849 – ISSN 1799-3849

PAINOS jA jAKElu: 40 000, Nietos ilmestyy kerran vuodessa ja on

valtakunnallisessa jakelussa Ski Exposta vappuun. Nietos postitetaan

noin 21 000 osoitteeseen lehden tilaajille, Rukan ja Pyhän kausikortin

ostajille sekä muille kanta-asiakkaille.

julKAISIjA: Rukakeskus Oy

PääTOImITTAjA

AD

OIKOluKu

NIETOS.FI

Jusu ToivonenHarri TarvainenArttu MuukkonenKovaKoodarit Oy

441 612Painotuote PEFC/02-31-162

kuvittaja

OLLI ÖSTERBERGIN,32, varpaiden välissä haiskahtaa Nivalan peltoaukeiden multa, mutta nykyään ken-kien alla narskuu Lapin lumi. Rovaniemellä asuva Olli toivoo jonain päivänä valmistu-vansa taiteen maisteriksi Lapin yliopistos-ta, vaikka ei uskokaan tittelin vaikuttavan hänen työtilanteeseensa. Ammatissaan Olli ei usko inspiraation odotteluun, eikä liiemmin lahjakkuuteen vaan perisuoma-laiseen tapaan sinnikkääseen työntekoon. Nietokseen Olli kuvitti Ladulla-palstan Pertsa vs. skeitti -jutun. Hän itse valitsee pertsat lähtiessään hiihtolenkille.

ONNEA VOITTAJILLE!

Nuori freestyle-lupaus Pekka Hyysalo loukkaantui vakavasti rinteessä huhtikuussa 2010. Onnetto-muuden jälkeen Pekka oli kolmisen viikkoa koomassa saatuaan kaatuessaan erittäin vaikea-asteisen aivovamman. Kypärä pelasti hänet välittömältä kuolemalta. Pekan tila vastasi neliraajahalvausta ja pahimpien ennusteiden mukaan häneen ei enää saataisi merkityksellistä yhteyttä.

Pekka on sittemmin näyttänyt uskomatonta periksi antamattomuutta. Hän on taistellut itsensä jo suk-sillekin ja opetellut uudelleen laskettelemaan. Pekalla ei ollut onnettomuushetkellä tapatur-mavakuutusta ja Nietos järjesti hänen kuntou-tuksen tukemiseksi haastekeräyksen, joka päättyi tou-kokuussa 2012. Keräyksellä saatiin kasaan yli 5 000 euroa.

Haluan kiittää jokaista, lahjoituksen antajaa. Ne tulevat todella tarpeeseen. Kiitos! -Pekka Hyysalo

Myös Nietos kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita. Kaikkien lahjoittajien nimet löytyvät osoitteesta Jatkossa lahjoituksia voi tehdä Pekan omilla sivuilla osoitteessa www.pekkahyysalo.com.

FRONTTI | lukijapalaute

NIETOS 14

Nietoksen lukijapalautekilpailun pääpalkinnon, 500 euron RukaPyhä-lahjakortin, voitti Sanni Rantanen Kangasalalta. Toimitus onnittelee Sannia ja kiittää kaikkia palautetta lähettäneitä.

Onnittelemme myös kaikkia Kari Traan, Peak Performancen ja Smithin tuotepalkintojen voittajia. Tämän lehden lukijapalautekilpailu löytyy sivulta 107. Toimitus pidättää oikeuden palkita lukijoita täysin mielivaltaisesti esimerkiksi hyvistä kuvista tai nettikirjoituksista!

PEKKA HYYSALOkiittää kaikkia tukikeräYkseen osallistuneita!

FRONTTI

FRONTTI

Ruka-Pyhä seudun parhaista off-piste laskupaikoista.Markku

Toimitus vastaa: Osoitteesta nietos.fi löytyy sekä Pyhän että Rukan offariop-paat. Lupaamme, että aiheita käsitellään tulevaisuudessa myös lehdessä.

Juttua laskuryhmistä, jotka tekevät webisodeja ja laskuleffoja.Roosa

Toimitus vastaa: Sivulla 103 voi lukea Nietoksen hissifilosofin kirjoituksen nuor-ten laskijaryhmien kuten Nipwitzin ja Real Skifin tukemisen tarpeesta.

Murtsikkaa lisää, meitä jotka viihtyvät niin rinteissä kuin ladullakin on paljon! Markku

Toimitus vastaa: Lupaamme panostaa murtsikkaan enemmän jatkossa. Toivom-me myös apua lukijoilta, sillä toimituksen idealista kiinnostavista jutuista tällä saral-la on tuskastuttavan lyhyt.

Mainoksia.Sini

Toimitus vastaa: Tämäkin lehti tarvitsee mainostajia, jotta sitä voidaan julkaista. Aiomme kuitenkin pitää mainosten ja toimi-tuksellisen sisällön suhteen tasapainossa.

Hyvin ne kaikki mahtui kansien väliin, mitä niitä pois jättämään.Markku

Toimitus vastaa: Olemme täysin samaa mieltä!

Haluaisin lukea seuraavassa lehdessä Lehdestä olisi voinut jättää pois

Terveiseni toimitukselle

Lehdessä on hyvä ja mielenkiintoinen sisältö ja sen jaksaa lukea kannesta kan-teen. Jatkakaa samaan malliin.Meeri

Toimitus vastaa: Teemme parhaamme!

Mistä löytyy (edellisen lehden) ristikon ratkaisu?Minä vaan

Toimitus vastaa: Osoitteesta nietos.fi.

Toivottavasti jutut eivät ala toistamaan itseään eivätkä keskity liikaa kahden pääkeskuksen asioihin. Lehti on veto-voimainen ja vahva, kun se uskaltaa esittää talviurheilua laajalla skaalalla.Jan

Toimitus vastaa: Kiitos kannustuksesta, aiomme pitää saman linjan myös jatkossa.

Tutustuin tähän lehteen ensikertaa, kun joku oli sen jättänyt vuokramökkiim-me Rukalla. Se samainen joku oli myös leikellyt lehden sivut aivan palasiksi. Siitä heräsi toki mielenkiintoni lehteä kohtaan, ei kai kukaan jaksaisi näh-dä tuollaista vaivaa huonon lehden ta-kia. Ja mitä vielä, luin digilehden läpi ja ihastuin aivan täysin. Aivan huippuleh-ti, jopa mainokset jaksaa katsella läpi. Kiitos!Aino

Toimitus vastaa: Olemme otettuja. Lehden voi tilata ilmaiseksi kotiin osoitteessa nietos.fi.

POSTIA NIETOKSEN

LUKIJOILTA

TOIMITUS PYYTÄÄANTEEKSI!

Nietoksen edellisen numeron Old School New School -juttuun, joka käsitteli tellumonojen kehi-tystä lipsahti nimivirhe. Jutussa haastatellun Pyhäkoulun hiihdon-opettajan Nikin oikea sukunimi on Juurinen eikä suinkaan Juurela.

”Olen kotoisin Aapajärveltä, Pelkosen-niemen pohjoispuolelta. Vanhempani olivat maatila- ja kyläkauppayrittäjiä ollessani nuori. Tilan yhteydessä oli myös posti ja kyläkirjasto, se toimi siihen aikaan Aapajärven keskuksena.

Osallistuin tilan töihin jo pienestä pitä-en, kuten siihen aikaan oli perheissä ta-pana. Myös isäni veli asui samalla tilalla ja olimme kaikki yhtä perhettä. Sisarus-ten ja serkkujen kanssa yritimme aina ängetä sen perheen ruokapöytään, jossa oli paremmat pöperöt.

Pyhätunturi näkyi kotoamme, mutta isäukko ei vienyt meitä mäkeen, vaikka kuinka kinusimme. Hän sanoi, että las-kettelun voi aloittaa sitten, kun saa han-kittua välineet ja lipun omilla säästöillä.

Harrastinkin nuoruudessa paljon mur-tomaa- ja ampumahiihtoa. Murtsikoita käytettiin myös soramontuissa laskemi-

Sanat: Jusu Toivonen Kuva: Harri Tarvainen

seen ja hyppimiseen. Niitä kului välillä useita pareja talvessa. Armeijassa olin mukana ampumahiihdon valmennus-ryhmässä. Silloin kunto oli älytön. Tein cooper-testissä varuskunnan ennätyk-sen, 3 570 metriä.

Isän kanssa pääsin mukaan monille met-sästysretkille. Ne olivat hienoja koke-muksia. Olin yleensä vetojuhtana, kun olin niin hyvässä kunnossa. Karhujakin jahdattiin monta kertaa, mutta ne olivat aina meitä vikkelämpiä.

Ensimmäisen kerran pääsin laskettele-maan koulun luokkaretkellä Saariseläl-lä. Silloin mentiin lujaa. Kun kaveri-ni Jukka Karila sai ajokortin, aloimme käydä Ylläksellä. Meitä oli siihen aikaan

kolmen kopla, Jukka, minä ja Jaakko-lan Mika.

Laskettelu alkoi toden teolla ollessani 19-vuotias. Silloin tutustuin Pyhäjärven Jariin, joka oli mukana Pyhän seuratoi-minnassa ja hiihtokoulussa opettajana. Hankin itselleni valmentajan ja hiihdon-opettajan paperit.

Laskettelun myötä pääsin eroon tappe-luporukoista, jotka olivat siihen aikaan tavallisia. Aapajärven jengi otti sään-nöllisesti yhteen tanhualaisten kanssa Sodankylän nakkigrillillä. Kovimmat kä-sirysyt käytiin Pelkosenniemen, Sodan-kylän ja Kemijärven kesken. Kemijärvi oli siihen aikaan iso kaupunki, eikä sin-ne pienellä porukalla uskaltanut lähteä.

Ensimmäiselle alppimatkalle pääsin vuonna 1988. Musiikinopettaja Pirkko Kolkka järjesti bussimatkan Pelkosen-niemeltä Sveitsiin. Se oli suuri kokemus.

FRONTTI | oman kYlän poika

NIETOS 16

PYHäN KuPEESTA AAPAjäRVElTä

Siellä saimme laskea oikeata putikkaa-kin. Välillä mentiin karkuun pistööreitä, kun ’eksyimme’ kielletyille alueille.

Poikani Tiitus syntyi lokakuussa 1992. Silloin tuli huudot, kun olin myöhässä hakemassa perhettä sairaalasta. Edel-lisenä päivänä satoi puoli metriä lunta ja pakkohan sitä oli mennä laskemaan, kun työkaverit laittoivat Vanhan tuoli-hissin päälle.

Perheen kanssa muutimme pääkaupun-kiseudulle 90-luvun puolivälissä. Appiukko oli intohimoinen purjehtija ja pääsin hänen mukana monille pitkille purjehduksille, joista ensimmäinen oli Atlantin ylitys. Purjehduksilla oli monta lähellä piti -tilannetta. Kerran niin sanottu tappaja-aalto osui kohdallem-me. Siitä selvittiin kuin ihmeen kaupal-la. Muutenkin hurjia tilanteita on osu-nut kohdalleni. Pyhä Extreme -filmin kuvauksissa lumivyöry oli viedä hengen. Talvella 2003 sääri murskaantui täysin, kun laskin päin puuta. Silloin elämä pysähtyi.

Viimeisimmän purjehduksen tein 2002 ja palasin sen jälkeen Pyhälle hiihtokoulun kausivas-taavaksi. Pyhällä olen ollut monissa eri työtehtävissä, 80- ja 90-luvuilla hiihtokou-lussa opena, kausivastaa-vana ja hotellin vapaa-ajan ohjaajana. Pyhälle paluun jälkeen olen työskennellyt vuokraamovastaavana ja rin-nepäällikkönä. Tällä hetkellä vastaan rinteiden asiakaspal-velusta.”

”Elämässä on sattunut monia lähellä piti -tilanteita.”

FRONTTI

FRONTTI

Sanat: Noora Lintukangas Kuva: Teemu Lahtinen

FRONTTI | oman kYlän tYttö

NIETOS 18

Ella Suitialan mielestä Pyhän hissioffa-rit huhtikuussa ovat aivan parasta. Nuo-remman sisaren Suvin mielestä taas Ru-kan parkki aurinkoisella säällä. Siljakin viihtyy paremmin Rukan parkissa. ”Siel-tä löytyy aina tuttuja.”

Kemijärveltä kotoisin olevalla Suitialan perheellä on ollut Pyhällä mökki ”aina”. Siellä vietettiin kaikki viikonloput ja lo-mat. Makeimmat muistot liittyvät Py-hän Ski Bistron munkkiin ja kaakaoon, jotka käytiin nauttimassa laskupäivän lomassa.

Intohimoisia lumilautailijoita heis-tä muovautui jo lapsuudessa. ”Pienenä Pyhän metsäreitit tulivat tutuiksi, mutta silloin meillä oli omat kaveriporukat, em-mekä laskeneet paljoakaan keskenämme”, Suvi kertoo. ”Vähitellen kaikki muut lo-pettivat”, Ella naurahtaa.

Sitten Suville ja Siljalle iski hinku päästä Rukalle. ”Oltiin 15- ja 17-vuotiaita, kun saatiin keskenämme ruveta käymään siel-lä. Mutta oli se iskän kanssa alkuun aika vääntöä”, Suvi muistelee.Tytöt kertovat, että kotona oli tiukka kuri, mutta urheiluun sai aina panostaa.

Ella ja Silja harrastivat pitkään uintia ja Suvi jalkapalloa. Silja myös tanssi ja skeittasi. ”Isä on ollut meitä usuttamassa kaikkeen liikkumiseen”, Suvi sanoo.

”Emme me sen kummempia rämäpäitä ol-leet, meidän vaan annettiin temmeltää”, Ella kertoo ja toteaa, ettei joukon neljäs, nuorin sisko Roosa ole lumilautailusta yhtään kiinnostunut.

”Äiti ehkä kehotti laittamaan kypärän pää-hän, muttei hänkään toppuutellut”, Silja jatkaa.

Samaa lajia harrastavista siskoista on enemmän iloa ja tukea kuin haittaa. ”Kyllä meillä on sellainen jos toi niin miks-en mä -mentaliteetti”, Suvi kertoo.

Suvi ja Silja osallistuivat ensimmäisiin kilpailuihinsa jo 2008, Ella taas aloitti

kisaamisen 2010 jätettyään kilpauinnin. Maajoukkueessa kisaava Ella voitti Suo-men mestaruuden lumikourussa viime talvena. Suvi sijoittui slopestylessa kuu-denneksi.

Toisen kilpailumenestyksestä ollaan aina iloisia. ”Jos siskot ovat mukana kisas-sa, on vielä parempi tsemppis päällä”, Silja sanoo.

Nyt kaikki kolme asuvat Rovaniemellä. Ella ja Suvi opiskelevat, Silja viettää välivuotta.

”Valitsin oikiksen, että pääsen laskemaan”, Ella kertoo viitaten vähään läsnäolopak-koon ja kirjatentteihin. Graafista suun-nittelua opiskeleva Suvikaan ei ota ke-väisin paljon kursseja, sillä juuri silloin laskeminen menee koulun edelle. Siljal-le laskeminen oli etusijalla jo lukiossa. ”Siksi koulun kanssa olikin vähän vaikeuk-sia. Lukion jälkeen on paljon helpompi olla oman itsensä herra.”

”Kerran ollaan vaan nuoria. Nyt on tämän aika”, Ella tiivistää.

Mäkeen on vaan pakko päästä.

EllA, SuVI jA SIljA SuITIAlA VIETTIVäT lAPSENA KAIKKI lOmANSA PYHällä,

muTTA SAIVAT lOPulTA luVAN AlKAA KäYDä mYöS RuKAllA.

”Meillä on sellainen jos toi niin miksen mä

-mentaliteetti.”

FRONTTI

FRONTTI

TunturiuutisetN I E T O K S E N T I E T O T O I M I S T O

Uudistettu Vuosselin Rosa & Rudolf -lastenmaa on Suomen suurin lapsille tarkoitettu rinnealue. Uusi Rosa & Rudolf -lastenmaa on jaettu kolmeen alueeseen, joissa vaikeus-aste kasvaa, mitä ylemmäksi mennään. Perheen pienimmille ja aloittelijoille suunni-tellulla alimmalla alueella on kolme taikamattoa. Keskiosaan vie pitkä taikamatto ja ylimmälle alueelle Rosa & Rudolf -sompahissi. Suomen suurimmassa ja hauskimmas-sa lastenmaassa on myös pulkkamäki, laavu sekä Rosan & Rudolfin yllätyksiä. Rukan Rosa & Rudolf -lastenmaa on suunniteltu yhteistyössä itävaltalaisen, lasten rinne- palveluihin erikoistuneen SunKid-yrityksen kanssa. Lisätiedot: ski.ruka.fi/lastenmaa

FRONTTI | tunturiuutiset

RUKALLE SUOMEN SUURIN LASTENMAA

NIETOS 20

TAKUULLA vASTI-NETTA RAHOILLESI Nyt voit ostaa RukaPyhä-kausikortin il-man huolta siitä, kertyykö talvella riit-tävästi hiihtopäiviä. Takuukausikortilla saat varmasti rahoillesi vastinetta, sillä sen ostajille palautetaan 30 euron lahja-kortti jokaiselta alle kymmeneen jäävältä hiihtopäivältä. Lisätiedot: ski.ruka.fi/hissiliput, ski.pyha.fi/hissiliput

AfTER SKI JOKA PäIväRukan ainutlaatuisessa ja kiitellyssä kävelykylässä voit kruunata mäkipäivän Pisteen after-skissä viikon jokaisena päivänä avajaisista vappuun. Sesonki- viikonloppuina afteri-lavalla viihdyttävät live-bändit. Hiihtäjän kylässä voit myös jatkaa laskupäivää muista monipuolisista kahvila- ravintola- ja shoppailupalveluis-ta nauttien.

PYHä CARLSbERg HIgH fIvE -TAPAHTUMALLE UUSI AJANKOHTAAikaisemmin pääsiäisenä järjestetty Carlsberg High Five pidetään tänä vuon-na 19.-21.4. Verbieristä alkunsa saaneessa tapahtumassa on luvassa hauskoja lasku-kisoja, stand up -komiikkaa, live-musaa ja dj-soittoa. Lisätiedot: ski.pyha.fi/highfive

FRONTTI

FRONTTIvUOKRAA JA vAIHdA vAPAASTIRukan ja Pyhän vuokraamoista saa tällä kaudella VIP-välineet vapaalla vaihto-oikeu-della. Välineitä ja lajia voi vaihtaa mielen mukaan laskettelun, lautailun, telemarkin ja murtomaahiihdon välillä. Vaihto-oikeus koskee koko vuokraamon valikoimaa.

LASTEN HISSILIPUT PUOLEEN HINTAANRukaPyhän perhelipulla laskeminen on entistäkin halvempaa. Vanhempien osta-essa 3-9 päivän liput, lapset (6-12) ja nuo-ret (13-17) saavat 50% lisäalennuksen!Lisätiedot: ski.ruka.fi/hissiliput, ski.pyha.fi/hissiliput

RUKALLE JA PYHäLLE bURTONIN LAPSIPARKIT Rukan Kaltiolammelle ja Pyhän hotelli-tasanteelle tulee täksi kaudeksi Burton Riglet -lapsiparkit, jotka ovat maailmalla nousseet suuren suosioon perheen pie-nempien lautailijoiden oppimispaikkoi-na. Tasamaalle rakennetuissa parkeis-sa ei käytetä hissiä vaan lapsia vedetään laudassa kiinni olevasta flexi-narusta. Burton Riglet -parkit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Välineet saa vuok-rattua Rukan ja Pyhän vuokraamoista.

TUULITUOLI- KOKEILU RUKALLARukaExpress-hississä testataan tällä kaudella uutta vakautinmenetelmää, jonka tavoitteena on toimintavarmuu-den parantaminen tuulisella säällä. Tuo-tekehityksen ensimmäisessä vaiheessa 20 tuoliin kiinnitetään 70 kiloa painavat lisäputket, joiden sisällä oleva neste toi-mii tuulen vaimentimena. Hissivalmis-taja Doppelmayerin kanssa kehitettyä menetelmää kokeillaan ensimmäisenä maailmassa Rukalla.

SALOMON fREESKI TEST CENTER PYHäLLESuomen monipuolisimpana off piste -tunturina tunnetun Pyhän ylävuokraamon va-paalaskuvälineiden valikoima laajeni täksi kaudeksi uuden Salomon-yhteistyön myötä.

”Salomon panostaa voimakkaasti vapaalaskuvälineisiin ja haluamme tarjota harrastajille mahdollisuuden testata laajasti tämän kategorian tuotteita siellä, missä niitä voi oikeasti käyttää. Tästä johtuen Pyhätunturi on selkeä valinta yhdeksi Freeski Test Centeriksi”, Jari Kauppinen Amer Sportsilta sanoo.

Valikoimassa on lähes koko Salomonin Freeski-suksimallisto mukaan lukien naisten mallit ja Quardian-siteet. Uutuutena voi kokeilla myös lajiin soveltuvia monoja. Välinei-tä voi testata ilmaiseksi lyhyitä aikoja tai vuokrata maksua vastaan pidemmäksi aikaa.

LUONTOKESKUS NAAvA ON AvATTUPyhätunturin uusi, monipuolinen luontokeskus Naava on avattu. Luotokeskuksen ais-teja herättelevä näyttely esittelee Pyhä-Luoston tunturialueen synnyinhistoriaa, geo-logiaa, luontoa sekä kulttuurihistoriaa. Naavan palvelupisteestä saa kaikki ajankohtai-set tiedot Pyhä-Luoston kansallispuistosta ja sen reiteistä.

Erinomaisen akustiikan omaavassa Naava-auditoriossa järjestetään erilaisia esitys- ja seminaaritapahtumia. Luontokeskuksessa on myös kahvila-ravintola Loimu, josta saa Lapin raaka-aineista tehtyä ruokaa ja herkkuja.

HELPPO REITTI HUIPULTA KYLääNLapset ja aloittelijat pääsevät nyt hel-posti laskemaan Rukan eturinteiltä kävelykylään. Vihreäksi luokiteltu ser-pentiinireitti (nro 7) kiertää huipulta Kuru-rinteeseen (nro 5) ja sieltä edelleen Rukan kävelykylään.

USKOMATTOMAN EdULLISTA, MUTTA TOTTATästä helpommaksi ja edullisemmaksi ei hiihtolomailu enää muutu. Vai mil-tä kuulostaa 89 euron Ski-Innclusive-täyspaketti, johon sisältyy hissilippu, vapaasti vaihdettavat vuokravälineet, majoitus hotellihuoneessa tai huoneis-tossa, aamiainen, lounas ja illallinen sekä PyhäKlubin kuntosali, sauna ja po-reallas. Kaikki nämä yhdellä varauksella osoitteessa www.ski-inn.fi/inclusive

LAHJAKORTILLA KAIK-KI PALvELUT KäTEväSTIRukaPyhän uudella lahjakortilla voit ostaa kattavasti ja kätevästi kaikki hiih-täjän palvelut: hissiliput, vuokraamo-välineet, hiihtokoulutunnit, ravintola-ruokailut, myymäläostokset ja Ski-Inn -majoitukset. Lahjakortin voi ostaa RukaPyhän nettikaupasta ja myynti-pisteistä tunturissa. Lisätiedot: www.ski-inn.fi/lahjakortti

POROJA RINTEESSäPyhän perherinteillä pääsee tänä talve-na katsomaan poroja talvilaitumella. Po-rot tuodaan rinteen viereen rakennet-tuun aitaukseen joulukuussa ja ne ovat siellä lasten riemuksi kevääseen asti. Po-roja on nähtävillä myös Rukalla Rosa & Rudolf -reitillä läpi kauden.

FRONTTI | tunturiuutiset

NIETOS 22

TäYdELLISTä MUOTOILUA RUKASTORESSAEnää ei tarvitse käyttää monoa, joka pai-naa tai jossa kantapää pääsee nousemaan. RukaStoresta saat juuri sinun jalkaasi so-pivat Fischerin Vacuum Fit -monot. Mul-listavassa Vacuum Fit -menetelmässä sekä monon ulkokuori että sisäkenkä muoka-taan jalan muotoihin istuviksi. Paineen avulla monoon saadaan tilaa niihin koh-tiin, joihin sitä tarvitaan ja tiiviyttä sinne, missä jalka pääsee liikkumaan.

DER ERSTE SKISCHUH, DER SICH 100% ANPASST.

Soma VACUUM Ranger 12Ranger 12 laskukengän istuvuus on muotoiltavan VACU-PLASTIN ansiosta

äärimmäistä huippuluokkaa. 100% muotoutuva sisä- ja ulkokenkä mahdollistaa

kenkäosan täydellisen anatomisen mukautumisen ja vertaansa vailla olevan

laadun. Säädettävä varren jäykkyys optimoi kengän suorituskyvyn erilaisiin

olosuhteisiin. Vibram-kumipohja tekee kengällä kävelemisen turvalliseksi ja tehokkaaksi.

SENSAATIOTA VOI PARANTAA VAIN LISÄÄMÄLLÄ YKSILÖLLISYYTTÄ.

VALLANKUMOUS JATKAAETENEMISTÄÄN!

patrol.fi

LASKE ILMAN PääSTöJäViime kaudella Pohjoismaiden ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hiihtokeskukseksi tullut Pyhä jatkaa ympäristöystävällisellä linjallaan. Pyhä käyttää kaikessa toimin-nassaan ekosähköä ja kaukolämpökin saa alkunsa uusiutuvista luonnonvaroista. Rinnehuollon polttoaineet kompensoidaan WWF:n suositteleman Gold Standard -järjestelmän kautta. Käyttämällä Pyhän rinnepalveluita ja majoittumalla Ski-Inn huoneistoissa tai Pyhän hotellissa laskujesi hiilipäästöt ovat yhtä kuin nolla!

vUOKRAA väLINEET NETISSä, PääSET NOPEAMMIN MäKEENRukan ja Pyhän vuokraamopalvelut ovat helppoja ja nopeita uusien nettipalveluiden myö-tä. Nyt voit täyttää vuokraamolomakkeen itsellesi tai koko perheelle etukäteen verkossa, jolloin tiedot siirtyvät vuokraamojärjestelmään ja välineiden vuokraus sujuu nopeasti.

Voit myös valita haluamasi välineet netissä ja suorittaa maksun etukäteen. Tällöin välineet odottavat sinua valmiiksi asennettuina vuokraamossa, kun olet lähdössä rin-teeseen. Lisätiedot: ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi

FRONTTI | ladulla

NIETOS 24

HISTORIAPerinteinen on tunnettu aiemmin tasa-maahiihtona ja murtomaahiihtona, jol-laisena se on ollut kautta aikain suoma-laisten tapa liikkua. Tasamaahiihto oli kilpalajina Suomessa jo 1800-luvun lopul-la. Luisteluhiihdon haparoivat ensipotkut otettiin toispuoleisina vasta 1970-luvun lopulla, ja se yleistyi ilman pitovoiteita vuonna 1984. Luistelutyylin isänä pide-tään suomalaista Pauli Siitosta. Toisaalta jo ennen 70-lukua lapset olivat ilman sau-voja luistelleet metsäteillä sukset jalassa.

HIIHTÄJÄTYYPPIPerinteistä sivakoivat tyypillisesti kiireet-tömät nautiskelijat, joille maastohiihto on mukava tapa retkeillä talvisessa luonnos-sa. Monille iäkkäämmille ihmisille perin-teinen on yhä ainoa oikea etenemistapa ja suksien voitelu oleellinen osa lenkille valmistautumista. Mukavuudenhaluinen sivakoi pitopohjasuksilla tai vaihtaa luis-teluun, jossa samalla voitelulla hiihtää pit-kään kohtuullisesti luistavin suksin kelillä kuin kelillä. Luistelu on vauhdikkaille ja nuorekkaille luontevampi etenemistyyli.

VAUHTIVapaa on nopeampi hiihtotapa. Maailman-mestari Matti Heikkinen pyyhältää arvi-onsa mukaan vapaalla 10 minuutissa 4,3 kilometriä, kun perinteisellä hän ehtii siva-koida samassa ajassa vain neljä kilometriä. Tavallisella harrastajalla ero vapaan eduksi on usein suurempi. Perinteisellä on hel-pompi hiihtää omaa vauhtiaan, sillä la-dulla voi sukset jalassa vaikka kävellä.

LEMPINIMETHiihtoslangia puhut sujuvasti muuta-malla sanalla. Perinteinen on pert-sa, luistelu skeitti. Luistelun alalajeja ovat kuokka, wassu, mogren ja ankka. Wassu eli wassberg on tekniikka, jossa sauvoilla työnnetään jokaiselle potkul-le. Mogrenissa tasatyöntöä seuraa luis-telupotku molemmilla jaloilla. Ankka muistuttaa haarakäyntiä, mutta suksia liu’utetaan.

VÄLINEETMoni harrastaja lykkii samoilla monoilla ja jopa samoilla suksilla molempia hiih-totapoja. Perinteisen sukset ovat pidem-mät, mutta sauvat vastaavasti lyhyem-mät. Perinteisen suksen mitta on oma pituus plus 15-25 cm, sauvojen 83-86 prosenttia omasta pituudesta. Luistelu-suksien mitta on oma pituus plus 10-15 cm ja sauvojen 88-91 prosenttia omasta pituudesta. Luistelumonot ovat jäykem-mät ja varreltaan korkeammat kuin pe-rinteisen tyylin monot.

SUKSIBISNESSuomessa myydään arvioiden mukaan noin 200 000 – 250 000 suksiparia vuo-dessa. Perinteisen suksia myynnistä on noin 70 prosenttia. Halvimmissa hinta-kategorioissa suhde on jopa suurempi, mutta moni käyttää suksipariaan yleis-suksena, eli vaikka on perinteisen suksi, sillä silti myös luistellaan.

Intersportin maastohiihdon tuotepääl-likön Jukka Pinolan mukaan niin sa-

notut voiteluvapaat sukset ovat olleet selkeä suosituin trendi kahtena viime sesonkina. Pitopohjasuksien helppous on houkuttanut uusia harrastajia perin-teisenkin ystäviksi.

KESÄISET SUKULAISETVapaan hiihtotavan sukulaiset kesäi-sin ovat rullaluistelu ja pyöräily, joista jälkimmäisessä yhteys tulee pitkän voi-matuoton kautta. Perinteisen hiihdon liikkeitä ja voimantuottoa muistuttavat kesälajit löytyvät puolestaan juoksusta ja sauvakävelystä.

PERINTEISEN TYYLIN MENESTYJÄMAASuomi on kansainvälisillä kilpaladuil-la profiloitunut vahvaksi perinteisen taitajaksi. Vapaalla on ollut nihkeäm-pää, vaikka Kari Härkönen voittikin ”toispuoliluistellen” MM-kultaa 1985. Suomalaishiihtäjät ovat saavuttaneet 1990- ja 2000-luvulla yhdeksän henkilö-kohtaista maailmanmestaruutta ja kaksi olympiakultaa, joista ainoastaan kaksi MM-kultaa on tullut vapaalla.

Molempien tyylien yhdistelmäkilpailus-sa mestaruuksia on yksi. Lisäksi vapaalla on hiihdetty yhdistelmähiihdot mukaan lukien kolme kuudesta MM-hopeasta ja kolme kymmenestä MM-pronssista. Olympialaisten kahdesta kullasta, kah-desta hopeasta ja viidestä pronssista vain yksi pronssi on hiihdetty vapaalla tyylillä.

Sanat: Heidi Lehikoinen Kuvitus: Olli Österberg

FRONTTI

FRONTTI

suomi on perinteisen hiihdon menestYjämaa, vaikka luistelutYYlillä pääseekin lujempaa.

FRONTTI | oldsChool, neWsChool

yhällä ero uusien ja vanhojen his-sien välillä konkretisoitui tois-

satalvena, kun nopea, kuuden hengen Pyhä Express -hissi otettiin käyttöön. Se mullisti laskemisen Pyhällä täysin. Ylös pääsee aiempaa nopeammin, hel-pommin ja mukavammin. Lisäksi uudet rinnejärjestelyt mahdollistavat tunturin

koko eteläpuolen hyödyntämisen suju-vasti yhdellä hissillä.

Muutokset saivat verkkaisen Vanhan tuolihissin puupenkkeineen näyttä-mään entistäkin vanhemmalta. Tekni-set faktat vain korostavat hissien välistä eroa. Pyhä Expressillä tunturin huipulle

nousee viisinkertainen määrä ihmisiä tunnissa ja nousuun kuluu vain puolet vanhan tuolihissin tarvitsemasta ajasta. Korkeuseroakin sillä saavuttaa 50 met-riä enemmän.

Nykyaikaisessa Pyhä Expressissä voi sulkea kuomun ja nauttia matkasta suuremman ystäväjoukon kanssa. Kuomun sisällä jutustelukin onnistuu häiriöttä, sillä tuuli ja tuiverrus jäävät ulkopuolelle.

KEHITYS KEHITTYY, JA NIIN TEKEVÄT HISSITKIN

Sanat: Antti Laiho Kuvat: Antti Rikkilä

P

kun pYhän vanha tuolihissi valmistui kansallispuiston rajan

viereen vuonna 1965, oli se hissiteknologian edelläkävijä.

nYt sillä pääsee tunnelmallisille maisemanousuille.

NIETOS 26

FRONTTI

FRONTTI

FRONTTI

FRONTTI

utta ovatko tehokkuus ja muka-vuus kaikki kaikessa? Niinä kau-

niina kevätpäivinä, kun aurinko pais-taa ja laskeminen on yksinkertaisesti ihanaa, on nostalgista nauttia Vanhan tuolihissin keinuvasta menosta, antaa jalkojen roikkua rentoina, katsella ohi lipuvia honkia ja sulkea silmät hetkek-si. Vanhassa sympaattisessa tuolihissis-sä saa nauttia kansallispuiston läheisyy-destä ja rauhoittua.

Aina ei saa antaa tehokkuuden jyrätä alleen historiaa ja tunnelmaa.

VANHA TUOLIHISSI VS. PYHÄ ExPRESS

vanha tuoli Pyhä Express

Käyttöönotto 1965 2010

Kapasiteetti 460 hlöä/h 2300 hlöä/h

Tuolit 64 51

Nopeus 1,75 m/s 5,0 m/s

Pituus 835 m 1101 m

Korkeusero 230 m 279 m

Nousuaika 8 min 20 s 4 min 5 s

M

Women’s & Men’s All Mountain

Kids All Mountain

Toddler All Mountain

Myynti: Hyvin varustellut urheilukaupat ja tavaratalot sekä suurimmat laskettelukeskukset / Maahantuonti: www.vandernet.com

Lämpöä ja mukavuutta koko perheelle!

All Mountain -mallisto koko perheelle. Kokonaan pehmustettu sukka talviharrastuksiin. Pitää jalat kuivina ja lämpiminä. Erinomainen istuvuus ja kolmen vuoden takuu.

Maahantuoja B-Trade Ky - www.buff.fi

Women’s & Men’s All Mountain

Kids All Mountain

Toddler All Mountain

Myynti: Hyvin varustellut urheilukaupat ja tavaratalot sekä suurimmat laskettelukeskukset / Maahantuonti: www.vandernet.com

Lämpöä ja mukavuutta koko perheelle!

All Mountain -mallisto koko perheelle. Kokonaan pehmustettu sukka talviharrastuksiin. Pitää jalat kuivina ja lämpiminä. Erinomainen istuvuus ja kolmen vuoden takuu.

Oikeudet muutoksiin pidätetään • Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteista ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi

MARRASKUU 2012TAlVIKAuDEN VIRAllISET AVAjAISET, RuKA, 9.-11.11.

FIS WORlD CuP RuKA NORDIC OPENINg, 30.11.-2.12.

HELMIKUU 2013WINTER uNPluggED, PYHä, 31.1.-3.2.

RuKA FIS SlAlOm RACE, 2.-3.2.

NAPEROVIIKOT, RuKA, 2.-16.2.

TESTAA PYHä, 8.-10.2.JOULUKUU 2012PARKKIKAuDEN AVAjAISET, RuKA, 8.12.

FIS FREESTYlE SKI WORlD CuP OPENINg, RuKA, 15.12.

TAMMIKUU 2013 äIjä HIIHTOKOulu, RuKA, 12.-13.1.

TOmAATTEjA!TOmAATTEjA! STAND uP-FESTIVAAlI, RuKA, 17.-19.1.

FREESTYlE SKI TOuR FAbulOuS RuKA, 24.-27.1.

TESTAA RuKA, 25.-27.1

MAALISKUU 2013 RuKAPOP, 9.-16.3.

POPPIKARNEVAAlIT, PYHä, 15.-16.3.

PYHä OlD SCHOOl, 15.-17.3.

K2 FREE’KEND, PYHä, 22.-24.3.

HIIHTOKOuluN PääSIäISKuRSSIT,RuKA, 25.-31.3.

FRONTTI | kalenteri

NIETOS

2012/2013

30

RUKAN JA PYHÄN TAPAHTUMAT

Oikeudet muutoksiin pidätetään • Viimeisimmät tiedot tapahtumista löytyvät osoitteista ski.ruka.fi ja ski.pyha.fi

TOUKO-KESÄKUU 2013 FAbulOuS RuKA FREESTYlE SKI SummER CAmP, 9.-12.5.

buRTON & RuKA SummER SNOWbOARD CAmP, 16.-19.5.

KAllE PAlANDER RuKA SummER SKI CAmP, 3.-6.6.

MAALISKUU 2013 RuKAPOP, 9.-16.3.

POPPIKARNEVAAlIT, PYHä, 15.-16.3.

PYHä OlD SCHOOl, 15.-17.3.

K2 FREE’KEND, PYHä, 22.-24.3.

HIIHTOKOuluN PääSIäISKuRSSIT,RuKA, 25.-31.3.

HUHTIKUU 2013lumIlAuTAIluN Sm-KIlPAIluT, RuKA, 4.-7.4.

FREESTYlEN Sm-KIlPAIluT, RuKA, 4.-7.4.

jACKSON, PYHä, 4.-7.4.

lADIES SKI WEEK, RuKA, 8.-14.4.

PYHäN TäHDET, 11.-12.4.

lADIES ONlY SKI SCHOOl, RuKA, 12.-14.4.

AuDI CuP FINAAlIT, PYHä, 13.-15.4.

SPRINg bREAK, RuKA, 18.-21.4.

CARlSbERg HIgHFIVE, PYHä, 19.-21.4.

RuKAN WAPPu & WAPPulOuNAS, 26.4.-1.5.

PYHäN VAPPu, 26.4.-1.5.

mAYDAY, PYHä, 29.-30.4.

FRONTTI

FRONTTI

Pitävätkö revontulet ääntä? ”Eivät”, vastaa geofyysikko Jyrki Manninen topakasti. Tohtorismies ja tutkija työs-kentelee Oulun yliopiston alaisessa So-dankylän geofysiikan observatoriossa ja tietää aiheesta enemmän kuin ehkä ku-kaan muu Suomessa.

Juuri geofysiikan observatorion viime vuosikymmenenä keräämän, yli 300 suomalaisen haastatteluun pohjautu-van tutkimusaineiston mukaan moni on kuullut revontulien ”laulavan”.

”Mitenköhän tuon nyt sanoisi nätisti”, Manninen pohtii. ”En kiistä, etteikö ää-niä kuuluisi, mutta revontulista ne eivät ole lähtöisin.”

Nopea fysiikan kertaus selvittää asiaa:

Revontulet loimuavat noin 100 kilo-metrin korkeudessa. Ääni liikkuu maan pinnalla kolme kilometriä sekunnissa. Tällä vauhdilla matkaan menisi viisi mi-nuuttia. Ylhäällä ilma on huomattavasti ohuempaa ja välittää ääniaaltoja hitaam-min, eli aikaa voisi kulua jopa vartti.

”Sen kyllä huomaisi, jos 5–15 minuutin päästä revontulien näkymisestä kuuluisi rytinä”, Manninen jatkaa.

Mutta kun monet ovat ääniä kuulleet re-vontulia katsellessaan. Äänen täytyy olla lähtöisin muualta.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan kor-keakoulun akustiikan ja äänenkäsittelyn professori Unto Laine on tutkinut, pal-jonko näkö- ja kuulohavainto voivat poi-

MILTÄ KUULOSTAA REVONTULI?keta toisistaan, vaikka ihminen ymmär-tää niiden tulevan samasta lähteestä.”Ero on korkeintaan kolme sekuntia. Kun otamme huomioon, että ääni etenee tuossa ajassa kilometrin, tiedämme että aiheuttajan on oltava näin lähellä”, Manninen toteaa.

Vielä ei siis tiedetä, mistä ääni tulee.

Revontuliin liittyvät sähkökentän ja magneettikentän vaihtelut tapahtuvat yhtä aikaa sekä yläilmoissa että maan-pinnalla. Kyseessä voivat olla voimak-kaat salamapurkaukset lähistön terävis-sä piikeissä. Nämä ovat samoja staattisia sähkönpurkauksia, joita villapuseron pois ottaminen talvikuivalla aiheuttaa: pieniä salamoita ja ritinää. Terävät piikit taas voivat olla männynneulasia tai hiuk-set päässä. Vaihtoehtoja on monia.

lue revontuliin liittYvä

jatkojuttu osoitteessa NIETOS.fi

vanha kansa kertoo revontulien juttelusta: ritinästä, rätinästä

ja huminasta. mYstistä ilmiötä on viime aikoina tutkittu paljon.

Sanat: Noora Lintukangas

FRONTTI | tutkitusti totta

NIETOS 32

Smith_Cranmore_Sage_Single_210x270.ai 1 30/08/12 15:22

www.esakorpela.fi

FRONTTI | välinetohtori

roCker on moniulotteinen käsite

ocker-termillä myydään niin mo-nenlaisia suksia, ettei niitä kaikkia

voi millään niputtaa samaan tuoteryh-mään. Toisessa ääripäässä ovat sukset, joissa koko jalkavuus on käänteinen. Ne siis muistuttavat sivulta katsottuna kei-nutuolin jalasta. Toisessa ääripäässä ovat sukset, joissa on normaali jalkavuus, mut-ta vain suksen kärki on taivutettu nouse-maan hieman pidemmältä matkalta.

Rocker on pikemminkin markkinointi-termi kuin suksen yksiselitteinen omi-naisuus. Perinteisesti suksissa on ollut jalkavuus, joka on parantanut niiden laskuominaisuuksia kovalla alustalla. Nyt tuohon muotoon on lisätty erilaisia variaatioita ja suksen sivuprofiilista on tullut yksi uusi muuttuja perinteisten mittojen, kuten leveyden, sivuleikkauk-sen ja pituuden rinnalle.

ROCKER-SUKSISTA ON ILOA MYÖS KOTIMAAN RINTEILLÄ

Sanat: Antti Laiho Kuvat: Dave Heath, valmistajat

monet ajattelevat, ettei suomessa koskaan ole niin paljon puuteria,

että roCker-suksille olisi täällä käYttöä. kaikenlaista voi luulla.

tässä neljä perustelua, miksi olen eri mieltä.

RR

R

roCker ei ole vain

puuteriominaisuus

ocker löi itsensä läpi puuterikent-tien pöllyssä. Se teki laskemisesta

leikkisää ja vaivatonta. Mutta varsin pian huomattiin, että uudenlaisesta jalkavuu-desta on hyötyä muissakin olosuhteissa. Niinpä nykyään rockeria löytyy puuteri- ja vapaalaskusuksien ohella myös all moun-tain -suksista, twineistä ja jopa rinnesuk-sista. Eikä kyseessä ole edes pelkkä eks-perttilaskijoille suunnattu ominaisuus, myös harrastajatason suksiin on so-vellettu rockeria.

roCker helpottaa laskemista

ocker sai alkunsa, kun huo-mattiin, että käänteinen jal-

kavuus nostaa suksen kärjen pehmeän lumen pinnalle ja näin

helpottaa laskemista. Pehmeän lumen laskemisesta tuli paitsi aikaisempaa hel-pompaa myös merkittävästi kevyempää.

Puuteri ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa uudenlaisesta jalkavuudesta on iloa. Offarilaskussa yksi haastavimmista olo-suhteista on korppu, eli lumen pinnalle sulanut ja uudelleen jäätynyt rapea kuori. Vaikka se rocker-sukset jalassakin saattaa pettää laskijan alla, on korpusta helpom-

NIETOS 34

ROCKER-SUKSISTA ON ILOA MYÖS KOTIMAAN RINTEILLÄ

R

FRONTTI

FRONTTI

pi selvitä rockereilla, sillä korpussakin taivutettu suksi pyrkii pinnalle.

Rinneolosuhteissa pieni rocker-muoto helpottaa käännöksen aloitusta ja tekee kantinvaihdoista vaivattomia. Kantti ei myöskään nappaile kiinni luisutettaessa suksea pohjallaan. Kantattuna suksi pu-reutuu edelleen lumeen koko kantin pi-tuudelta, kuten perinteisissäkin sivakois-sa. Näin suksi on luisuteltaessa leppoisa, mutta kantattuna vakaa ja pitävä.

roCker lisää hauskuutta

ocker ei ole syntynyt porttien vä-lissä ajanottokellojen tikittäes-

sä. Se on luotu, koska rocker helpottaa laskemista ja tekee siitä hauskempaa. Rocker-suksilla avautuu pehmeässä puu-terimetsikössä kokonaan uudenlainen laskuelämys. Suuretkin sukset muut-tuvat ketteriksi, suunnanvaihdot ovat helppoja ja vikkeliä, ja rinteen muo-doista saa enemmän irti. Kun rocker pompauttaa suksen lumen pinnalle, hy-pähtelee laskija pienistäkin kummuista leikkisästi. Ja alastuloissa pysyy parem-min tasapainossa, kun suksi käyttäy-tyy loogisesti. Rockerilla laskiessa saa keskittyä laskulinjoihin ja nautiskeluun. Perinteinen vääntäminen ja kääntämi-nen jää pois.

K2 SIDESETH

Seth Morrisonin uusi nimikkosuksi on 118 mm leveä Sideseth. Sidesethin kannassa rocke-ria on vain vähän ja jämäkkyyttä reilusti, joten suksi on vakaa eikä pelästy kovaakaan vuoren-seinää.

Lisätietoja: www.esakorpela.fi

FISCHER HYBRID 9.0

Fischerin uusissa Hybrid-suksissa jalkavuutta saa muutettua etuosan säätönapista. Hybridil-lä voi siis kovalla alustalla laskea normaalilla jalkavuudella ja rennommassa kelissä rocker-asetuksella.

Lisätietoja: www.patrol.fi

SALOMON ROCKETTE 115

Salomonin vapaalaskusuksissa on kaikissa rockeria kärjessä, mutta kannan muoto vaihte-lee: rocker kannassa tekee suksesta vikkelän ja leikkisän, normaali kanta lisää pitoa ja vakaut-ta. Rockette 115 on naisten twin rocker -suksi.

Lisätietoja: www.salomonfreeski.com

Niille laskijoille, jotka haluavat miettiä tekojensa ekologisuutta ja eettisyyttä, on onneksi useita vaihtoehtoja. Moni valmistaja kertoo jo paljon tuotteidensa elinkaaresta.

Näin toimii esimerkiksi Patagonia, joka tekee tuotteen elinkaaren läpinäkyväksi virtuaalisella jalanjälkikirjastolla. Saman yrityksen muita vastuullisuuden pionee-ritekoja ovat muun muassa kierrätys-materiaalien käyttö, ruohonjuuritason luonnonsuojeluryhmien tukeminen ja myyntituotoista yhden prosentin lahjoit-taminen luonnonsuojeluun.

Monet muutkin yritykset ovat heräämäs-sä. Esimerkiksi Smithin EVOLVE-lasku-laseissa käytetään suurelta osin kierrä-tysmateriaaleja kehyksen muoveista aina linssien hopeaan. Atomicin RENU-monot on tehty 80-prosenttisesti luonnonmate-

FRONTTI | viherpiipertäjä

NIETOS 36

riaaleista. Valmistusprosessi vie 13 pro-senttia vähemmän energiaa kuin tavan-omainen. Kotimaisista merkeistä Halti on ottanut käyttöön osassa mallistoaan SympaTex-kalvon, joka on 100 prosentti-sesti kierrätettävää eikä sisällä haitallisia ainejäämiä.

Toisinaan ekotuotteisiin liittyy ristiriitai-suuksia, eikä aina ei ole helppoa tietää, mikä on ympäristöystävällinen valinta. Puuvillan valmistuksessa on suuria ym-päristöongelmia. Eläinperäisten materi-aalien taakse kätkeytyy usein turhaa jul-muutta – elävältä kynittyjä untuvahanhia ja raa’asti leikattuja merinolampaita. Val-mistajilta pitää vaatia takuita tuotteen eettisyydestä.

Myös muoviin liittyy ongelmia. Luonnon roskaantuminen ja lisäaineet huolestut-tavat. Onneksi kierrätysmahdollisuu-det sekä biohajoavat, eli kasveista tehdyt muovit yleistyvät. Vaatevalmistajat kier-rättävät jo polyeteeniä. Esimerkiksi 25:sta puolen litran juomapullosta tekee fleece-paidan tai hiukan useammasta sukset. Primaloft-toppaus on myös kierrätettyä muovikuitua. Sitä käyttävät esimerkiksi

Peak Performance, Millet ja Norrøna.Uusimpana tietona on selvinnyt, että fleecestä irtoaa pesuvesiin pieniä muo-vipartikkeleita, jotka päätyvät luonnon-kiertoon ja eliöiden harharavinnoksi.

Toivottavaa olisi, että kauppiaat ja myy-mälöiden henkilökunta saisivat pereh-dytystä välineiden ekologisiin ja eettisiin ominaisuuksiin. Näin tieto välittyisi pa-remmin kuluttajille.

Välinekaupassa olennaista on muistaa, että tärkeimmät kriteerit ostoksille ovat niiden tarpeellisuus, käyttöikä ja kestä-vyys. Edes ekologisten tuotteiden osta-minen ei ole vastuullista, jos niitä käyttää vain sen aikaa, kunnes kaupan hyllylle ilmestyy uusi, vähän kivemman värinen vaihtoehto. Siitä on muistuttanut myös Patagonia rohkeassa ja ristiriitaisessa Don’t buy this jacket -mainoskampan-jassaan.

On myös hyvä tiedostaa mittasuhteet. Hiihtäjän selvästi suurimmat ympäristö-teot liittyvät asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan – eivät tavaroihin.

älineiden uusiminen on olennainen osa nykypäivän hiihtoharrastusta.

Kamahimon iskiessä sitä on vaikea taltuttaa. Mutta miten pärjää kolkuttavan omatunnon kanssa, kun tietää kuluttavansa liikaa?

V

tällä palstalla kirjoittaa

nimimerkki viherpiipertäjä

tällä palstalla kirjoittaa

nimimerkki viherpiipertäjä

Vapaudessa on järjetön määrä rinteitä.

Vapaus on sitä, että viimeinen lasku on vasta lähtölaukaus afterskille.

Vapaus on sitä, että tunturit vaihtuvat vuoriksi.

Vapaus on sitä, että aina löytyy seuraa.

Vapaus maistuu minttukaakaolta.

Vapaus on sitä, kun ländää ekan kerran uuden trikin.

Vapaus on parhaimmillaan pelkkää alamäkeä.

Vapaus on sitä, että vetää kunnon pannut.

aurinkomatkat.fi/skiSki-matkat • Omatoimilomat • À la Carte Ski

Varaa aktiivilomasi Aurinkomatkojen palvelutoimistosta tainumerosta 0600 97001 (ma–pe 9–19, la 10–16) tai À la Carte -palvelusta 0600 95111 (ma–pe 9–17)

(1,99 €/vastattu puhelu+pvm)

ITALIA 1 vk Cervinia alk. 765 €

ITÄVALTA 1 vk Ischgl alk. 890 € • Saalbach alk. 730 € • Serfaus alk. 755 € • Sölden alk. 750 €

Ski-matkan hintaan sis. edestakaiset lennot Helsingistä, lentokenttäkuljetukset kohteessa, majoitus ja hiihto-oppaan palvelut.

Hintaesimerkit 15.8.2012 paikkatilanteen mukaisesti. Paikkoja rajoitetusti.

Mäkeen ei ole kiire. Sopivaa laskettelun aloitusikää ei voi suoralta kädeltä sanoa, sillä lapset kehittyvät eri tahtiin.

Hyvä mittari on lapsen oma innostus: vasta kun laskeminen al-kaa kiinnostaa, kannattaa sitä kokeilla.

Maastohiihto ja luistelu luovat hyvän pohjan laskemiselle. Molemmissa lajeissa oppii liu’ussa tasapainoilua ja niitä

voi kokeilla pienenkin lapsen kanssa. Maastohiihtosuksilla voi opetella aivan samoja taitoja kuin alppisuksillakin, mutta vain kevyemmillä ja ketterämmillä välineillä.

Kun lähdet hiihtolomalle, valitse majoitus sujuvan kul-kuetäisyyden päästä rinteestä. Lapsen kanssa aikataulut

elävät ja tarpeet muuttuvat. Kun liikkuminen majapaikan ja rinteen välillä on vaivatonta, voidaan mäessä käydä vaikka var-tin pätkissä. Myös laskevien vanhempien vuoronvaihdot on-nistuvat sujuvasti.

Lapsen kanssa laskettelu vaatii valmistautumista. Tee tarvittavat säädöt välineisiin ajoissa, myös omiisi, ja han-

ki hissiliput etukäteen esimerkiksi netistä. Varmista, että masu on täynnä ja viimeinen vessareissu käyty ennen lähtöä. Pakkaa taskuun nenäliinoja, pikkuevästä ja kaakaorahaa. Kaakaotauko on lapselle olennainen osa laskettelupäivää.

NIETOS 38

FRONTTI | pYhäkoulu

LAPSEnKANSSAMÄKEEN

kun himolaskija saa perheenlisäYstä, herää kYsYmYs, miten innostaa oma

lapsi rinteeseen. pYhäkoulun seitsemällä vinkillä mäen

laskun opettelu sujuu mukavasti.

Sanat: Antti Laiho

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Sopivilla välineillä laskettelu on mukavaa – lapsellekin. Lastenkin välineet kehittyvät, joten kumminkaimanser-

kun hyväksi havaitsemat sukset saattavat olla jo museokamaa. Kaikkein tärkeintä pienten lasten välineissä on mukavuus, vai-vattomuus, keveys ja joustavuus – sekä tietenkin oikea koko.

Lapsen kanssa ei ole yhdentekevää, missä harrastuk-sen aloittaa. Kunnollinen lastenrinne on turvallinen ja

tukee oppimista. Rinteen muodoilla ja lisärekvisiitalla lisätään mielenkiintoa ja ohjataan pientä laskettelijaa oppimaan. Leikki onkin paras opettaja.

Lapsi saa ammattitaitoista opetusta hiihtokoulussa – ja vanhemmat omaa laskuaikaa. Oman lapsen opetta-

minen sopii toisille, mutta ei kaikille. Etene maltilla ja tee vain asioita, joissa tunnet myös oman olosi varmaksi. Loput hoitu-vat ammattilaisten opastuksella hiihtokoulussa.

ROSA & RUDOLF - TUOTTEET MYYNNISSÄ:

Rukankylä, Puh. 0400 101 615, Avoinna joka päivä! Hotelli Pyhätunturi, Puh. 0400 101 680®

NIETOS 40

lumihiutale taittaa huiman matkan leijaillessaan kohti maan pintaa.

valkoinen, kaasusta muodostunut kiderakennelmien Yhdistelmä

vaikuttaa isoina rYhminä niin ihmisiin, luontoon kuin Yhteiskuntaan.

lento

LUMEN

Kaikki alkaa pilvestä. Toisin kuin voisi luulla, ei taivaalta sada vettä, joka muuttuu pudotessaan lumeksi, vaan hiutaleita syntyy, kun pilvessä oleva vesihöyry alkaa riittävän kylmässä lämpötilassa kiteytyä jääkiteeksi.

Kun jääkide on muodostunut, saattaa se näyttää jo kuusisa-karaiselta hiutaleelta, tai oikeastaan vielä kiteeltä – lumihiu-tale muodostuu joko yhdestä jääkiteestä tai useista yhdis-tyneistä kiteistä. Lumihiutale saa sakaroidensa lopullisen muodon, kun se putoaa pilvessä erilaisten lämpötilojen ja kosteuden määrän läpi.

Maan pinnalle lumi sataa erilaisissa koostumuksissa. Kovalla pakkasella hiutaleet putoilevat yksittäisinä kiteinä, koska ne ovat niin kuivia. Kun lämpömittari lähentelee nollaa, syntyy isoja hiutaleryhmiä, jotka näyttävät parhaimmillaan nenäliinoilta. Silloin hiutaleiden pintaan syntyy ohut vesi-kerros, joka toimii kuin liima ja kerää hiutaleita isoiksi leijai-leviksi palloiksi.

Keveimmillään lumi painaa noin 40 kiloa kuutiometrissä. Sil-loin se on niin sanottua puuterilunta, jota on Suomessa me-ren läheisyyden vuoksi suhteellisen harvoin. Märimmillään lumi painaa noin 350-400 kiloa kuutiometrissä.

Ja se matka. Lumisadepilvi on noin kolmen kilometrin kor-keudella. Maan vetovoiman vuoksi hiutale putoaa pilvestä ja alkaa leijailla alaspäin noin yhden metrin sekuntivauhtia. Samalla siihen vaikuttaa keskimäärin 10 metriä sekunnissa puhaltava tuuli. Niinpä yksittäisen hiutaleen matka kestää noin 50 minuuttia ja liikkuu sen aikana noin 30 kilometriä sivusuunnassa.

”Eräs japanilainen tutkija on sanonut, että jokainen lumihiutale, joka laskeutuu kädelle, kertoo koko elämänhistoriansa. Sen muo-dosta ja rakenteesta näkee,  minkälaiset lämpötila- ja kosteusolot ovat vallinneet sen matkalla syntyhetkestä siihen, kun se laskeu-tuu kädelle,” kertoo Elena Saltikoff. Hän tutkii Ilmatieteen laitoksella lumisadepilviä ja satavaa lunta.

Nämä elämäntarinat nivoutuvat miljoonina ja taas miljooni-na kappaleina yhteen muodostaen lumivaipan, joka vaikuttaa meidän kaikkien arkeen.

Sanat: Arttu Muukkonen Kuvat: Dave Heath, Jordan Manley, Harri Tarvainen

Lumihiutale leijailee ilmassa ja putoaa hihalleni. Vaikka hiutale näyttää putoavan

suoraan yläpuoleltani, on sillä takanaan pitkä ja vaiherikas matka.

NIETOS 42

torppien rakentamiseen. Postin jakaminen läpi vuoden esimer-kiksi saaristossa on voitu varmistaa lumen ja jään ansiosta.

On lumesta ollut apua myös monille vanhemmille, jotka ovat miettineet lapselleen sopivaa nimeä. Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomessa oli 1290 Lumi-nimistä naista ja kolme miestäkin. Lumin nimipäivää vietetään 2. Helmikuuta.

Suomen lempinimikin juontaa juurensa lumesta, sillä Här-mä liittyy lumen fysikaaliseen kuvaamiseen. Härmistyminen tarkoittaa kaasun muuttumista kiinteäksi aineeksi nesteyty-mättä – vesihöyrystä tulee siis lumihiutale ilman, että väliin tarvitaan vesipisaraa.

umi on muokannut monella tavalla Suomen historiaa ja kulttuuria. Sillä oli ratkaiseva merkitys viimeisim-pien sotiemme aikaan, kun suomalaiset pystyivät mo-

tittamaan Neuvostoliiton sotilaita huomattavasti pienemmällä miesvahvuudella muun muassa hyvän hiihtotaidon ansiosta.

Osittain kyse lienee sotapropagandasta, sillä neuvostoliitto-laiset hölmöilivät taisteluissa itse: Kuhmon paukkupakkasiin saapui tammikuussa 1940 itänaapurin joukko-osastoja kesä-varustuksessa.

Suomessa hallittiin myös joukkojen liikuttelu talvisaikaan. Ratsuväen hevosia käytettiin hiihtohinauksessa. Tieuralla he-vonen pystyi vetämään jopa kymmentä miestä kerrallaan.

Lumi on kautta aikojen ollut avuksi myös metsämiehille ja postinkantajille. Keväistä hankikantoa on käytetty muun mu-assa tukkipuun kuljettamisessa metsästä tien varteen sekä

Yksittäisen hiutaleen matka kestää noin 50 minuuttia ja liikkuu sen aikana noin

30 kilometriä sivusuunnassa.

L

ankeen tiivistynyt lumi on vahvaa rakennusmate-riaalia, joka kestää jonkin verran lämpöäkin. Vie-lä 1900-luvulla inuiitit käyttivät igluja talvikauden

asuntoina. Kemissä rakennetaan joka vuosi lumilinna, joka kestää muodossaan läpi talven, kunhan lämpötila vain pysyy pääosin pakkasen puolella.

Isot rakennelmat kootaan tavallisesti lumilohkareista, joiden päälle valetaan jääkerros kestävyyden lisäämiseksi. Lumi-linnan voisi rakentaa pelkästä lumestakin, mutta jääpinnan avulla muotti pysyy kuosissa, eikä lumi painu kasaan. Paras lumenrakennuskeli on reilu pakkanen, koska silloin vesi jää-tyy nopeimmin lumen pinnalle.

Erityisen kovan yhdistelmän muodostaa sahanpuru ja lumi. Esimerkiksi jäänveistäjä Kimmo frosti suojaa kesällä jäätä lumen ja sahanpurun yhdistelmällä.

”Siitä syntyy sellainen seos, että kaivinkoneellakin on hankaluuk-sia päästä läpi, kun jäätä tarvitaan.”

Lumi onkin varsin tehokas lämmöneriste, koska kiteiden ym-pärille jää paljon ilmaa. Vaikka lumi olisi pakkaantunutta, ei se silti ole täysin tiivistä, vaan ilmaa on kovassakin hangessa kymmeniä prosentteja sen tilavuudesta.

Kiteiden väliin jäävän ilman vuoksi lumi johtaa huonosti läm-pöä ja suojaa tuulelta. Siksi lumimajassa tai iglussa lämpötila voi olla kymmeniä asteita korkeampi kuin ulkona. Nyrkki-säännön mukaan kahden ihmisen ruumiinlämpö riittää pi-tämään lumimajoituksen sisälämpötilan nollan yläpuolella, jopa +16 asteessa.

Valkoiset hanget tuovat kaivattua kirkkautta syksyn pimey-teen. Pimeä maa palauttaa vain noin 10 prosenttia päivänva-losta takaisin avaruuteen, mutta puhdas, juuri satanut lumi

H

NIETOS 44NIETOS 44

Toisaalta kirkasvalolamppujen valkoinen kajo heijastuisi var-masti aiempaa useamman kodin ikkunasta. Tosin tehokkaim-min kaamosmasennusta estävä valon väri olisi eräiden tutki-musten mukaan, ehkä yllättäen, vihreä, mutta valkoinenkin on aivan käyttökelpoinen. Vaikutukset ulottuisivat myös syvälle kulttuuriin, esimerkik-si puhekieleen. Suomessa on yllättävän paljon lunta kuvaa-via termejä. Tuisku, pyry, räntä, loska, nuoska, kuura, sohjo, tykky, nietos ja hanki ovat nimityksiä erilaisille lumityypeille. Suomen murteista on löydetty jopa 93 eri sanaa kuvaamaan kevyttä pakkaslunta. Nämä todennäköisesti katoaisivat ajan myötä sanavarastostamme, jos lumen kanssa ei enää oltaisi tekemisissä..

ntä mitä harrastaisimme? Luultavasti ulkomaan mat-kailu lisääntyisi valoisuuden ja parempien harrastus-mahdollisuuksien vuoksi. Kotimaassa maastopyöräily

ja polkujuoksu yleistyisivät adrenaliinista pitävien vauhtilaji-harrastajien keskuudessa.

Lumilautailu ja sitä kautta kansallinen urheilumenestys saat-taisi notkahtaa, kun snoukkaajat vaihtaisivat muihin yksi-löllisyyttä korostaviin lautalajeihin, kuten skeittaamiseen, surffaamiseen ja leijalautailuun. Pahinta olisi ison surun tu-leminen puseroon, sanoo lumilautaliiton toiminnanjohtaja Mats Lindfors.”Toki voi olla, että yhä useampi hakeutuisi ulkomaille treenaa-maan ja laskemaan, koska se olisi ainoa tapa harrastaa lumilau-tailua.”

Hiihtoputkien määrä saattaisi kasvaa turistikeskuksissa, mutta investoinnit vaativat kymmeniä miljoonia euroja, jo-ten riskitkin olisivat kovat. Kiinnostaisiko ketään hiihtää, jos se ei olisi luonnostaan mahdollista? Sisälaskettelukeskukset ovat vieläkin kalliimpia sijoituksia, eivätkä ne Manner-Euroo-passakaan vedä puoleensa kuin kokeilijoita ja huippu-urheili-joita treenikierroksellaan.

Lumi pysyköön keskuudessamme.

heijastaa jopa 95 prosenttia auringonvalosta, eli vallitsevan valon määrä lähes kaksinkertaistuu. Samasta syystä kevät-hanki tuntuu häikäisevän: lumen ansiosta valoa on tuplasti pelkkään auringonvaloon verrattuna.

umen merkityksen ymmärtää entistä paremmin, kun pohditaan mitä tapahtuisi, jos sitä ei olisikaan. Matkai-luelinkeino kuihtuisi, sillä pimeään pohjolaan olisi vai-

kea houkutella turisteja etelästä tai ulkomailta. Vaikutukset olisivat huimat, sillä hiihtokeskukset ja niitä ympäröivät lii-ketoiminnat pyörittävät yhteenlaskettuna satojen miljoonien eurojen liikevaihtoa ja työllistävät tuhansia ihmisiä koko- tai osa-aikaisesti. Esimerkiksi Kuusamon alueella lumen merki-tys on huomattava: tilastojen mukaan talviyöpymisistä ker-tyy kaksi kolmasosaa koko vuoden majoituksista.

Eläinten suojaväri voi vaihtua nopeastikin, esimerkiksi met-säjänisten valkoinen turkki vaihtuisi tummempaan jopa vuo-dessa. Uhanalaiset saimaannorpat kuolisivat sukupuuttoon, sillä ne synnyttävät poikasensa lumiluolissa.

Teitä suolataan ja aurataan noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Jos lumen lisäksi pakkanen häipyisi, vähenisi tei-den korjauksiin käytettävästä 130 miljoonan euron vuosipo-tista noin kolmannes. Sen verran routa ja nastat aiheuttavat vaurioita.

Kaamoksesta aiheutuvista oireista, kuten väsymyksestä ja uupumuksesta, kärsii noin 40 prosenttia suomalaisista. En-tistä pidempi pimeä aika aiheuttaisi yhteiskunnalle lisäkuluja sairauslomien ja työtehon heikkenemisen vuoksi. Vakavasta kaamosmasennuksesta kärsii noin 50 000 suomalaista. Luku varmaankin kasvaisi.

Suomen murteista on löydetty jopa 93 eri sanaa kuvaamaan kevyttä pakkaslunta. Nämä todennäköi-

sesti katoaisivat ajan myötä sanavarastostamme, jos lumen kanssa ei enää oltaisi tekemisissä.

L

E

tiesitkö että...Käsitys iNUiittiEN vaLtavasta LUMi-saNastosta oN MyyttiYleisesti luullaan, että Grönlannissa asuvilla inuiiteilla on maa-ilman laajin sanavarasto eri lumityypeille, mutta se ei pidä paik-kaansa. Grönlannin kielessä on eri sanoja lumelle suunnilleen yhtä monta kuin suomessa.

Eskimologi Eeva Jansson kertoo radio-ohjelma Aristoteleen kantapäässä, että väärinkäsitys saattaa johtua siitä, että grönlan-nissa on noin 300 päätettä verbeille.

...LUMiUKoN voi raKENtaa Myös paKKasLUMEstaLumiukon teko onnistuu myös kovalla pakkasella. Välineiksi tar-vitaan iso pahvilaatikko ja innokas lumenpolkija. Pahvilaatikos-ta otetaan pohja pois ja täytetään lumella. Aina välillä kannattaa polkea lunta, jotta se pakkautuu hyvin. Kun laatikko on täynnä, poistetaan pahvi lumen ympäriltä.

Lunta voi vielä viimeistellä käsin, mutta se jäätyy myös muo-toonsa helposti. Samalla tempulla voi rakentaa vaikka koko pihan täyteen erilaisia lumihahmoja.

Vinkit antoi moninkertaisesti palkittu jään- ja hiekanveistäjä Kimmo Frosti.

NIETOS 46

Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Patrick Forsblom

Tunturiin voi asettua monesta syystä. Jollekin asuminen hiihtokeskuksessa on

lapsuuden unelma. Joskus muuton syynä on rakkaus. Usein se on intohimo

laskemiseen ja luontoharrastuksiin. Toisille kyse on elämänmuutoksesta, vaik-

kapa rauhallisemman elämäntahdin saavuttamiseksi. Aina tunturiin muutolle

ei löydy yksittäistä syytä, se voi yksinkertaisesti olla sattumien summaa.

TUNTURIVÄKI

Antti tapasi elämänkumppaninsa, Ursula Länsmanin, Levil-lä 2000-luvun alkupuolella. Kun Ursula sai töitä Luostolta, muutti mikkeliläislähtöinen Antti perässä. ”Se oli ainoa vaihto-ehto, jotta suhdetta pystyi jatkamaan. Sain Pyhän vuokraamosta työpaikan ja ajoin sinne päivittäin Luostolta.” Seuraava talvi vie-rähti Ylläksellä jokapaikanhöylänä useita eri töitä tehden. Sen jälkeen nuoripari asettui Pyhälle, joka oli Antille jo lapsena hiihtolomien toivekohde.

Vuokraamotöiden ohella Antti opetteli iltaisin ajamaan rin-nekonetta. Monipuolinen laskutausta ja taidot rinnekoneen puikoissa antavat hänelle hyvät edellytykset kehittää suori-tuspaikkoja. Pyhän parkissa hän on ollut pääarkkitehtina jo useamman vuoden ajan. Antin mukaan sillä saralla on vielä paljon parannettavaa: ”Toivottavasti saamme parkin aikaisem-min auki tulevina talvina, jotta paikalliset nuoret pääsevät heti alkukaudesta mäkeen.”

Musiikki on toinen Antin monista lapsuuden harrastuksista, jota hän on jatkanut läpi vuosien. Rummut paukkuvat muun muassa tyttöystävän tähdittämässä Angelit-kokoonpanos-sa ja Pyhän paikallisbändissä Musherissa. Aina silloin tällöin Antin näkee kurvaavan keikalle – kesken työvuoron – lumi-kissalla Pyhän Carlsberg-talon pihaan.

Kotikonnuille Mikkeliin tai muualle etelään Antti ei enää hai-kaile. ”Jos muutan johonkin Pyhältä, niin ylöspäin”, hän sanoo viitaten tyttöystävän synnyinalueeseen Angelin kylään, joka sijaitsee Inarijoen varrella Norjan rajan läheisyydessä. Siellä hän on päässyt perehtymään porojen hoitoon, kesäisin va-samerkintöihin ja syksyisin erotukseen. Pohjoisessa viihtymi-selle on myös yksi tärkeä, henkilökohtainen syy. ”Täällä olen oppinut tulemaan toimeen itseni kanssa.”

KAIKEN TAKANA ON NAINENruohosen veljesten hittilaulun sanat pitävät paikkansa ainakin

antti rikkilän, 34, pYhälle päätYmisen taustalla.

antti rikkilä on pohjoisessa oppinut tulemaan toimeen itsensä ja porojen kanssa.

NIETOS 48

asteen Yrittäjät jonna ulvinen (vasemmalla) ja riikka kankaanperä

ovat onnellisia tekemästään elämänmuutoksesta.

TUNTURIVÄKI

jonna ulvisesta, 37, piti isona tulla varatuomari ja

riikka kankaanpäästä, 36, menestYvä vaatesuunnitte-

lija. niin ei kuitenkaan käYnYt.

Kurssi alkoi kääntyä jo 1997, kun he aloittivat kesätyöt Turun Stockmannilla ja tutustuivat toisiinsa. Pikku hiljaa molemmat liukuivat monen vuoden uraputkeen tavaratalo-konsernissa. Vaikka työt veivät eri liiketoimintoihin, kaupun-keihin ja maihinkin, säilyi ystävyys laskettelu- ja ratsastus-harrastusten kautta.

Reilut kymmenen vuotta myöhemmin Jonna mietti kotonaan Espoossa kahden pienen lapsen kotiäitinä, mitä tekisi seuraa-vaksi. Samaan aikaan Riikka oli jäänyt pitkälle sairauslomalle ja pohti myös uutta suuntaa elämälleen. Sinkoilu kvartaalita-louden sykleissä ei enää kiinnostanut.

Sitten eräänä päivänä Riikan ystävä soitti ja kertoi, mitä Riikka tekisi seuraavaksi. Rukalle etsittiin yrittäjää Kumpareen liiketi-laan ja sinne Riikka perustaisi oman myymälän. ”Tyrmäsin aja-tuksen naureskellen. Se tuntui ihan liian suurelta.” Mutta ystävä ei antanut periksi. ”Mieti nyt, pääsisit laskemaankin”, hän kannusti.

Samana iltana Riikka soitti Jonnalle ja mainitsi kuulemas-taan mahdollisuudesta. Jonna innostui siitä heti, ja jo seuraa-vana päivänä sovittiin ensimmäinen tapaaminen. ”Ei maksa mitään ottaa selvää, ajattelimme. Viikon päästä olimme katso-massa tiloja Rukalla ja esittelemässä ´valmista´ liikeideaamme Rukan yrittäjäperheelle.”

Neuvottelut sujuivat hyvin ja vuoden kuluttua avattiin Aste Brandstore, jonka rohkean konseptin menestymismahdolli-suuksia tunturiympäristössä monet aluksi epäilivät. ”Euroo-passa on paljon liikkeitä, joissa yhdistyy muoti ja urheilu, mutta

Suomessa ilmiö on tuntematon. Uskoimme tähän alusta asti ja se on toiminut hyvin”, Riikka ja Jonna kertovat liikeideastaan. He ovat oivaltaneet, että tunturissa ihmisillä on aikaa shoppailla, toisin kuin arjessa. Siksi kannattaa myydä muutakin kuin ur-heiluvaatteita tai -välineitä.

Asteen emännät tyrmäävät myös myytin, jonka mukaan kimppayrittämiseen ei kannata ryhtyä. Myymälän perusta-minen ja Rukalle muutto olisi ollut liian suuri askel ilman toista. ”Rohkeutta saa siitä, että jos epäonnistutaan, se tehdään yhdessä. Vastaavasti onnistumiset saa jakaa”, Riikka perustelee.

Asteen toinen myymälä avattiin Leville viime kaudeksi. ”Jo alkuvaiheessa päätimme, että liikeidean pitää olla monistettavis-sa, mutta Levi tuli kuvioihin nopeammin kuin olimme ajatelleet”, Jonna myöntää.

Vaikka töissä on vauhtia edelleen, ovat Riikka ja Jonna on-nellisia elämänmuutoksestaan. ”Tunturi on aivan ihana paikka työskennellä. Asiakkaat ovat lomaillessaan hyvällä tuulella ja hei-tä on kiva palvella pilke silmäkulmassa”, Jonna kuvailee. Hän myös iloitsee siitä, että tunturissa lapsilla on muutakin tekemistä kuin pelata tietokonepelejä. ”He ovat oppineet jo las-kettelemaankin.”

Riikka nauttii pohjoisen rauhoittavasta vaikutuksesta omaan mieleen ja kiittelee tunturiväen keskuudessa vallitsevaa yh-teisöllisyyttä. ”Toinen auttaa toista -kulttuuri on täällä vahva, vastaavaa ei löydy esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.”

KAKSIN USKALTAA YRITTÄÄ

NIETOS 50

sesti työtä tekemällä, ravintolapuolella baarimikoksi, baari-vastaavaksi ja lopulta hovimestariksi.

Ilta- ja yövuoroihin painottuvat työt alkoivat pari vuotta sit-ten painaa ja työpaikka vaihtui Burtonin Backhill Boardshop -kauppaan. Nyt lautailu korostuu taas enemmän töidenkin vuoksi. ”Laskuskeneä pitää seurata tarkemmin ja itsekin testata välineitä.”

Tunturista on löytynyt myös vaimo Pia, jonka kanssa perhee-seen kuuluu malamuutti-koira Roope. ”Koiran kanssa reellä vetäminen on hyvää tasapainoa työlle.” Kesällä Söden mieli lepää kaloja narratessa.

Ruka on muuttunut paljon siitä, kun Söde ensimmäisen ker-ran tuli tunturiin. ”Kasvun myötä ihmiset vaihtuvat useammin eikä tunturissa pääse turtumaan samoihin kaavoihin, sillä jokai-nen talvi on erilainen.”

mika mYllYlahti, 36, tuttavallisemmin söde, tiesi jo

aikaisin, mihin hän isona haluaa. ”Äitini kertoman mu-

kaan haaveilin tunturissa asumisesta jo pikkupoikana.”

Lapsuuden unelmasta tuli totta 90-luvun lopulla, kun Söde tuli Rukan hiihtokouluun työharjoitteluun. Kahden kuukau-den visiitti venähti koko talven mittaiseksi ja pian sen jälkeen pysyväksi.

Tunturissa viehätti eniten mahdollisuus päästä laskemaan ja asuminen lähellä luontoa. ”En ole koskaan ollut kaupunki-ihminen.” Vuosien mittaan lumilautailusta on tullut kiinteä osa elämää.

Yli kymmenen Rukalla vietetyn vuoden aikana Söde on ehti-nyt tehdä monenlaisia töitä. Hiihtokoulussa vierähti useampi kausi opettajana ja viikko-ohjelmien vetäjänä. Lisätienestejä kertyi Pisteessä blokkarina. Pikkuhiljaa hän eteni, perintei-

PIKKUPOJAN HAAVE

söde on viihtYnYt rukalla jo Yli 10 vuotta.

loma-asunto tunturissa on monen suomalaisen unel-

ma. matti siukolle, 57, se kävi toteen, kun hän ja

elämänkumppani annikki aaltonen, 58, rakensivat

pYhätunturille oman mökkinsä.

Ajatus oli tyypillinen: lomaillaan joitain viikkoja laskettelun ja marjastuksen merkeissä ja vuokrataan muina aikoina tu-risteille. Toisin kuitenkin kävi. ”Lasketellessamme Matti valitti, ettei Pyhän huipulla ole rinneravintolaa, jossa voi lepuuttaa väsy-neitä jalkoja. Niinpä hän toiminnan miehenä otti yhteyttä Pyhä-tunturin omistajiin”, Annikki muistelee.

Siitä alkoi rakennusurakka, ja vuonna 2008 avattiin herkullisista vohveleistaan tunnettu huippuravintola Tsokka. Viime kesäksi pariskunnan yritystoiminta laajentui tunturin juurelle, kun he avasivat kahvilaravintola Loimun luontokeskus Naavassa.

Tsokan ja Loimun toiminnassa omistajille on tärkeää, että he tietävät, mistä asiakkaille tarjoiltava ruoka on peräisin. ”Pyrimme käyttämään Lapin luonnonantimia ja lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista, esimerkiksi käyttämistämme marjoista ja sienistä keräämme valtaosan itse”, Annikki kertoo.

Pariskuntana yrittämisessä Matti näkee monia hyviä puolia. ”Vastuita voidaan jakaa, päätöksiä pystytään tekemään nopeas-ti ja työasioista on muutenkin helppo sopia.” Kahden ravintolan pyörittäminen vaatii myös uhrauksia. ”Laskeminen ja muut harrastukset ovat jääneet taka-alalle, mutta niitä ehtii sitten, kun saadaan eläkeläiskortit”, Annikki naurahtaa.

Pyhää Annikki luonnehtii juuri sellaiseksi Lapin tunturiksi, jossa he haluavat olla. ”Pyhä on ihmisen kokoinen tunturi. Hyvätuulisten asiakkaiden seurassa ja kauniissa luonnossa liikkuessa elämä on tasapainossa.”

MÖKKIUNELMA

söde on viihtYnYt rukalla jo Yli 10 vuotta. annikin ja matin piti lomailla muutama viikko vuodesta tunturissa, toisin kävi.

NIETOS 52

TUNTURIVÄKI

hollantilainen rené köhler ihastui pYhällä aidon lapin tunnelmaan.

hollantilainen rené köhler, 40, toivottaa

tervetulleeksi pYhäjärven rannalla

sijaitsevaan ukonhattuun.

Hän ja elämänkumppani gerda Swartsenburg ovat entisöi-neet aikoinaan Oulun reserviupseerikerholle lahjoitetun hirsi-rakennuksen viihtyisäksi majataloksi. Ukonhatussa on lumoa-va ja kotoisa tunnelma, joka rauhoittaa mielen heti kun astuu sisään. Fiilis on juuri sellainen, mitä ulkomaalaiset Lapista hakevat. Kaukana arjesta ja ihmismassoista, keskellä luontoa lumen peittämässä maisemassa.

”Monet asiakkaamme ovat aluksi epäileväisiä, pääsevätkö he oi-keaan Lappiin vai joutuvatko massaturismin keskelle. Onneksi Pyhä on edelleen oikeaa Lappia”, René kertoo.

Juuri perinteisen Lapin viehätykseen ja monipuolisiin har-rastusmahdollisuuksiin hän itsekin ihastui tullessaan en-simmäisen kerran lomailemaan Pyhälle vuonna 2004. ”Näin täällä paljon mahdollisuuksia, mutta silloin en haaveillut mat-kanjärjestäjäksi ryhtymisestä.”

Niin se elämä heittelee. Yksi loma Pyhällä muutti täysin Renén ja Gerdan elämän suunnan. Nyt he tuottavat talvi- ja elämyspalveluita hollantilaisille ja muille keskieurooppalaisil-le matkailijoille. Toisena ammattinaan Gerda tekee graafisen

suunnittelijan töitä. ”Jaamme aikamme puoliksi Pyhän ja Hollan-nin välillä. Saamme nauttia parhaat puolet molemmista maista.”

Renélle laskeminen on ollut elämäntapa 90-luvun puolivälis-tä asti, jolloin hän muutti Alpeille. Aluksi hän soitti kitaraa trubaduurina paikallisissa pubeissa, mutta pikku hiljaa lumi-lautailu tuli enemmän kuvioihin mukaan, ja hän aloitti työt hiihtokoulun maikkana. Sittemmin René on opettanut lumi-lautailua myös Kanadassa, Alaskassa ja sisähiihtokeskuksessa Hollannissa.

Musiikki on pysynyt tärkeänä harrastuksena. Pyhälle René on koonnut muiden tunturiasukkien kanssa Musher-bändin.René kertoo vihanneensa kouluikäisenä kaikkea urheilua. Hän oli muusikko ja muusikothan eivät urheile. Nyt hän nau-reskelee elämän ironiaa. ”Tienaan elantoni myymällä liikuntaan liittyviä elämyksiä.”

Muutto Pyhälle on vaikuttanut myös Renén vanhempiin, jot-ka ovat tehneet elämäntyönsä autoalalla. ”Isäni ei koskaan hy-väksynyt valintojani lähteä Alpeille tai Pyhälle. Tullessaan ensim-mäisen kerran käymään täällä, hän ymmärsi, mistä on kyse.”

Oivallus pojan elämäntapavalinnasta oli niin vaikuttava, että isä on eläkepäivillään ryhtynyt hiihtämisen sanansaattajaksi. ”Hän on nykyään Hollannin vanhin hiihtomaikka.”

LAUTAILEVA MUUSIKKO HOLLANNISTA

hollantilainen rené köhler ihastui pYhällä aidon lapin tunnelmaan.

LÄÄKÄRIASEMA BENE • RUKA 1.12.2012–1.5.2013 • Lääkäripäivystys / Doctor, Call 24/7

040 70 77 123Kauppakeskus Kumpare, Ruka

LÄÄKÄRIASEMA BENE • RUKA 1.12.2012–1.5.2013 • Lääkäripäivystys / Doctor, Call 24/7

040 70 77 123Kauppakeskus Kumpare, Ruka

PISTEEN AFTERSKIAVAJAISISTA VAPPUUNJOKA PÄIVÄ KLO 16-18

Myynti 08 8600 300Ravintola Piste 0400 101 620

ski.ruka.fi/piste

PISTETÄÄNKÖ PÖYTÄKOREAKSI?

ALPPITUNNELMAATUNTURISSA

Myynti 08 8600 300Alphut 040 966 0051ski.ruka.fi/alphut

Avoinna marraskuusta vappuun!

PARHAAT BILEETPISTEESSÄ

Varmista paikkasi bileissä ski.ruka.fi/bileliput

NIETOS 56

hmiset ovat kokoon-tuneet pohjoisen

tuntureihin vuosikymmen-ten ajan. Talvikisoja, joissa aluksi kilpailtiin pujotte-lussa ja myöhemmin myös mäkihypyssä, järjestettiin jo 1950-luvulla. Kesätapahtumat olivat suosittuja 1970-luvulla, jolloin esimerkiksi Rukan ju-hannusjuhliin matkusti tuhansia ihmisiä kuorma-autojen la-voilla viettämään yötöntä yötä.

Talvitapahtumat alkoivat yleistyä hiihtokeskuksissa 1980-lu-vulla. Rukan avajaiset oli ensimmäisiä lumisen ajan tapah-tumia, jolla haluttiin koota laskijat tunturiin muuhun kuin kilpailutarkoitukseen. Suosio jäi ensimmäisellä yrittämällä laihaksi, sillä paikalle ei tullut kutsuvieraiden lisäksi ensim-mäistäkään maksavaa asiakasta.

Tapahtumat ovat sittemmin juurtuneet osaksi hiihtokeskus-ten toimintaa. Pyhätunturilla ne olivat yksi kasvun ja menes-tyksen kulmakivistä 1990-luvulla. Kausikalenterista löytyi parhaimmillaan 24 eri tapahtumaa. Kultaisia ovat muistot muun muassa Villin Lännen viikonlopuista, Milk Masterseis-ta ja Kukkulan Kunkuista.

apahtumien jär-jestäminen on

muuttunut paljon ajoista, jolloin niitä vielä tehtiin talkoohengessä. Monissa tuntureissa ne ovat kas-

vaneet niin valtaviksi, ettei toteuttaminen kavereiden kanssa tai edes hiihtokeskuksen omalla väellä ole käytännössä mah-dollista. Esimerkiksi Wappulounaan ja Spring Breakin työstä-minen on lähes ympärivuotista. ”Työt alkavat jo elokuussa, kun tehdään ensimmäiset esiintyjäkiinnitykset. Noin 80 prosenttia töis-tä on jo tehty ennen viimeistä viikkoa”, Harri Niskanen, tapahtu-mayritys Soul Productionsin tuottaja, valottaa työrupeamaa.

Toki tekemistä riittää vielä viimeisellekin viikolle. ”Wappulou-nasta rakennetaan viitisen päivää kahdessa vuorossa. Kaivinko-ne- ja tampparikuskit tekevät kolme päivää noin 12 tunnin vuoroja. Kaiken kaikkiaan viimeisellä viikolla on töissä noin 30 henkilöä.”

Vaikka tapahtumien toteuttamisesta on tullut ammatti-maista toimintaa, syntyy niistä suurin osa edelleen harras-tajien aloitteesta. Esimerkiksi tänä talvena kolmatta kertaa järjestettävä MayDay, joko kokoaa freeski-suksijat vappuna Pyhälle, on saanut alkunsa kotimaisten laskijoiden ideasta. MayDayssa on mukana monia tunnettuja nimiä kuten AJ Kemppainen ja Jussi Saarinen.

tapahtumat ovat talven kohokohtia tunturissa.

aikoinaan niitä tehtiin kaveriporukalla talkoohengessä,

mutta nYkYään järjestäminen on ammattimaista toimintaa.

aina niiden suosio ei ole toivottu.

Sanat: Jusu Toivonen Kuvat: Jani Kärppä ja Julius Konttinen

LASKIJOIDENJUHLAT

I T

”Tapahtumien järjestäminen on kuin riskisijoittamista.”

NIETOS 58

Festarihenkiseksi tapahtumaksi kasvanut Wappulounas on sekin syntynyt harrastajien parissa. ”Wappulounas oli 90-lu-vulla pienen lautailijaporukan kevään päätösjuhla Luostolla. Siel-tä se rantautui Rukalle muutaman mutkan kautta”, Soul Produc-tionsin toimitusjohtaja Mika Andersson kertoo.

Andersson ja Niskanen ovat molemmat Soul Productionsin perustajia. He järjestivät ensimmäisiä pienimuotoisia tapah-tumiaan lautailijakavereidensa kanssa jo 90-luvulla. Myöhemmin kuvioihin tulivat City Flightit. Nykyään he toteuttavat myös kaupunkitapahtumia ympäri maailmaa.

arhaimmillaan tapahtumat ovat hiihtokeskusten talo-udelle ja markkinoinnille erittäin merkittäviä. Esimer-

kiksi Spring Break tuo Rukalle jopa 4 000 ihmistä ajankohta-na, joka muuten olisi suhteellisen hiljainen. Mutta on myös niitä, jotka eivät koskaan lähde lentoon. ”Tapahtumien järjes-täminen on kuin riskisijoittamista. Ne, jotka onnistuvat tuovat paljon lisätuloja ja näkyvyyttä, mutta on myös niitä, joista ei kos-kaan saada panostettuja rahoja ja aikaa takaisin”, RukaPyhän kaupallinen johtaja ville Aho kuvailee.

Spring Breakin kaltaiset tapahtumat ovat kiinnostavia myös yhteistyökumppaneille. ”Haluamme olla mukana siellä, missä kohderyhmämme liikkuu”, Batteryn tuotepäällikkö Antti Ai-raksinen sanoo. Hän kuitenkin myöntää, että tarjouksia tu-lee paljon enemmän kuin mihin voi lähteä mukaan.

”Perusperiaatteemme on, että jos olemme mukana, olemme sitten kunnolla.”

Monille tapahtumille on tyypillistä, että niissä keskitytään yhteen lajiin, jolloin on helpompi luoda yhteisöllisyyden tun-netta ja toisaalta yhteistyökumppaneidenkin hankinta on-nistuu paremmin. ”Lähdemme mukaan nimenomaan lautai-lutapahtumiin, koska haluamme tukemme kohdistuvan lajille”, Burtonin maahantuoja Markus Aarni perustelee.

Mutta on niitäkin, joissa ei ole väliä, millä lasketaan, kuten Carlsberg High Five ja K2 Free’kend Pyhällä. ”High Five on rento yleistapahtuma, kun taas Free’kend on tarkoitettu kaikille vapaalaskusta kiinnostuneille, sillä ei ole väliä laskeeko suksilla, laudalla vai telluilla”, Pyhän paikallisjohtaja Seppo Saarinen sanoo.

Laskijoiden nimikkotapahtumat ovat yleistyneet kansainvä-lisesti 2000-luvulla. Åressä pidettävä Jon Olsson Invitatio-nal saa suuren huomion ympäri maailmaa joka kevät. Suo-messa vastaavia on yllättävän vähän, varsinkin kun otetaan huomioon kansainvälisesti menestyneiden lumilautailijoiden määrä. Antti Autti on yksi harvoista omalla nimellään tapah-tumaa tekevistä kotimaisista laskijoista. Ounasvaaralla järjes-tettävä Anttisworld Cup on jo monena vuonna kerännyt poh-joisen lumilautailijat Rovaniemelle.

”Haluan, että paikalliset laskijat saavat mukavan kauden päätök-sen kotikeskuksessaan, ja että juniorit pääsevät näyttämään tai-tojaan. Ennen kaikkea haluan tuoda suomalaista lumilauta- yhteisöä lähemmäksi toisiaan”, Autti kertoo motiiveistaan tapahtuman järjestämiselle.

P

”Haluan, että paikalliset laskijat saavat mukavan kauden päätöksen kotikeskuk-

sessaan, ja että juniorit pääsevät näyttämään taitojaan. Ennen kaikkea

haluan tuoda suomalaista lumilauta- yhteisöä lähemmäksi toisiaan”

Talvikausi alkaa pohjoisen keskuksissa kahdella suurella kil-pailutapahtumalla, kun Levillä käydään pujottelun maailman-cup ja Rukalla Nordic Opening, joka on vuosien saatossa kas-vanut maailman suurimmaksi talvilajien maailmancupiksi.

Suuren mittaluokan kansainväliset tapahtumat ovat hiih-tokeskuksille loistava mahdollisuus saada näkyvyyttä myös ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Ville Ahon mukaan Ruka ja Levi aikovat tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa Winter starts from Finland -teemalla. ”Rukalla ja Levillä on alkukaudesta ai-

nutlaatuinen kansainvälisten kilpailujen sarja, joilla saadaan poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä maailmalla.”

Kansainvälisyyttä toivovat myös Soul Productionsin Anders-son ja Niskanen. Heidän mielestään Suomessa olisi aika jär-jestää suuri kansainvälisen mittaluokan lautailutapahtuma. ”Esimerkiksi Rukalla on kaikki edellytykset olemassa. Majoitus-kapasiteettia on kylässä riittävästi ja rinteessä suorituspaikat ovat kunnossa. Tapahtumien järjestämisestäkin on riittävästi kokemusta. Lisäksi Suomessa on liuta maailmanluokan laskijoita ja vielä mediapuolellakin olemme huipputasolla.”

talvi alkaa SUOMESTA

Kuva: Patrick Forsblom

sheippari turusta, LAURI LEHTONEN, 23Harrastajien apu parkkien ylläpidossa jää usein vähälle huomiolle. Heidän panoksensa on silti merkittävä, sillä motivoituneet laskijat ovat osaavia tekijöitä ja tuovat uusia ideoita suorituspaikkojen parantamiseen.

Lauri Lehtonen opiskeli kaksi vuotta kestävässä matkailualan Traved-koulussa Pyhätuntu-rilla vielä viime talvena. Koulun ohella hän ehti olla apurina Pyhän parkista vastaavassa porukassa. ”Opiskelun ja laskemisen yhteensovittaminen tunturissa onnistuu vaivattomasti. Koulu loppuu yleensä kahden tai kolmen maissa, ja sen jälkeen mennään suoraan mäkeen.”

Laurin mukaan parkin kunnostaminen ei aina ole kaikkein hauskinta puuhaa, varsinkaan silloin kun pakkasta on 30 astetta ja tuulee niin pirusti. ”Mutta on siinä fiilistä mennä viettä-mään aurinkoista vapaapäivää parkkiin, jota on edellisenä iltana ollut itse laittamassa kuntoon.”

Sponsorit: StaleNIETOS 60

parkkilaskijat muodostavat hiihtokeskuksissa sävYkkään Yhteisön.

joidenkin haaveissa siintää mahdollisuus päästä laskemaan ammatikseen,

mutta vain harvat ja onnekkaat onnistuvat siinä. toisille unelmat ovat

vaatimattomampia – riittää, että saisi vain laskea, eikä tarvitsisi tehdä

mitään muuta. suurimmalle osalle laskeminen on rakas harrastus,

joka antaa paljon arvokkaita kokemuksia.

Sanat: Arto Saraniemi Kuvat: Jani Kärppä, Harri Tarvainen

NIETOS 62

esikuva,ENNI RUKAJÄRVI, 22Parkkiyhteisössä on mukana laskijoita ikään tai sukupuoleen kat-somatta. Aktiivisia nuoria tyttölaskijoita on kuitenkin Pohjois-Suomen parkeissa tällä hetkellä vähemmän kuin aiempina vuosina.

Enni Rukajärvi ymmärtää, että kynnys poikavaltaiseen yhteisöön liittymisestä voi olla korkea. ”On tärkeää rohkaista nuoria mukaan. Suunnannäyttäjiä ja esikuvia tarvitaan sekä tytöille että pojille.”

Suomen Naislautailijat -yhdistys on tehnyt suuren työn suoma-laisten tyttölautailijoiden hyväksi. Myös Enni sai ensioppinsa hei-dän valmennuksessaan Rukalla. Suomen Naislautailijoiden tapah-tumien ja valmennusten kautta on helppo liittyä parkkilaskijoiden joukkoon.

Sponsorit: Burton, Elisa, Red Bull, R.E.D, Ruka-Kuusamo

haaveena ammattilaisuus, ANTTIJUSSI HEIKKINEN, 17Anttijussi Heikkinen on yksi suomalaisen new school -hiihdon nuorista lupauksista. Rukalla pääosin laskeva ”Pikku-AJ” haa-veilee ammattilaisuudesta, mutta ei aio ottaa menestymisestä liikaa paineita. Hän tiedostaa, että ammattilaiseksi pääsemi-nen vaatii paljon harjoittelua, ja onneakin.

New school -hiihto on uusi laji Sotshin talviolympialaisissa vuonna 2014. Olympialaisista kysyttäessä AJ miettii hetken ja vastaa: ”Olisihan olympialaisiin siisti päästä, mutta sinne on vielä pitkä matka. Kisana se on erittäin kovatasoinen. Mennään kausi kerrallaan ja katsotaan.”

Sponsorit: K2, Orage

kiitollinen elämäntapahamppi, SAKU TIILIKAINEN, 22Joillekin lahjakkaille ja onnekkaille nuorille parkkilaskemisesta kehittyy ammatti. Mutta suurimmalle osalle laskeminen on elämäntapa, joka ottaa taloudellisesti enemmän kuin antaa. Se tuo silti paljon muuta arvokasta sisältöä elämään.

Rukalle asettunut, Mikkelistä kotoisin oleva Saku Tiilikainen on yksi heistä. Hän myöntää, että elämässä maistuu usein duunarin arki, mutta ei sorru valittamiseen. ”Pitää olla kiitollinen. Olen pääs-syt näkemään maailmaa, saanut tärkeitä ystäviä ja tyttöystäväkin on löytynyt samoista ympyröistä.”

Sakun suurin unelma on yksinkertainen: ”Toivon, että voisin yhden talven ainoastaan laskea eikä tarvitsisi tehdä mitään muuta.”

Sponsorit: ICON, Transform GlovesNIETOS 64

”mÄessÄ aina kun vaan pÄÄsee”, JUSSA LOUENIVA, 17Nykynuorille laskeminen on moniulotteisempaa kuin pelkästään parkkeissa ja rinteissä kikkailua. Laskupäivät eivät pääty hissien sulkeutumiseen, vaan jatkuvat kotona tietokoneen äärellä. Koneella editoidaan videopätkiä päivän laskuista ja niitä jaetaan kavereiden nähtäväksi sosiaalisessa mediassa.

Kemijärveläinen Jussa Loueniva työsti viime kaudella parkkivideo-projektia, josta syntyi kolme eri jaksoa. ”Video- ja valokuvaus on minulle toinen tärkeä harrastus, jonka voi helposti yhdistää laskemiseen.”

Lumilautailu on Jussan tärkein ja rakkain harrastus. ”Aina kun vaan pääsee, meen mäkeen.” Jussa laskee Pyhätunturilla, jonne on kotiovelta noin viidenkymmenen kilometrin matka.

Jussan videot löytyvät osoitteesta nietos.fi/blogit

Puh. 0306 502 502 | myynti@lomarengas.fiLankapuh. 8,28 snt/puh + 3,2 snt/min. Matkapuh. 19,2 snt/min.

VARAA HETI!

MISSÄ LOMA, SIELLÄ MÖKKI.

liikkeen yhteystiedot: Rukankyläntie 6, 93825 Rukatunturi, p. 0400656536, ruka@backhill.fiNettikaupan yhteystiedot: info@backhill.fi | www.backhill.fi

Burton, anon, red,

analog sekä dragon tuotteet

rukan keskustassa, rukahovia vastapäätä.

avoinna joka päivä klo 10-19. p. 0400-65 65 36, www.backhill.fi

Burton, anon, red, analog and dragon products available in our store in the ruka village center opposite to rukahovi. open

every day 10-19. phone +358-400-65 65 36 www.backhill.fi

nietos.indd 1 10/10/12 7:49 AM

ALPPI-ISÄTjoten väkisinkin löydän asioita, joita ha-

luan viedä eteenpäin. Minun on helppo katsella asioita laskijan silmin.”

Hän pitää erittäin tärkeänä sitä, että työntekijät itse käyttä-vät rinnepalveluita. Silloin näkee ja kokee, mitä keskuksessa oikeasti tapahtuu. ”Tuotteessa pitää olla hyvin sisällä ja ihmisiä pitää kuunnella koko ajan”, Parviainen sanoo ja mainitsee yh-deksi tärkeäksi kohtaamispaikaksi hiihtohissin. ”Asiakkaiden toiveita ja palautteita pääsee kuuntelemaan hissinousun aikana. Korvat on syytä pitää auki koko ajan.”

arviainen vetää myös Ruka Slalomissa valmennus-ryhmää, johon kuuluu neljä 13–14-vuotiasta laskijaa.

Heistä yksi on tytär veera.

Sosiaalisuus ja monipuolisuus ovat Parviaisen mielestä tär-keitä näkökulmia juniorivalmennuksessa. Hän nostaa esi-merkiksi viime kaudella nuorten pujottelun maailman-mestaruuden voittaneen Santeri Paloniemen. Hän pelasi 15-vuotiaaksi asti jääkiekkoa alppihiihdon rinnalla, eikä pitä-nyt kiirettä lajivalinnan kanssa.

Parviainen uskoo myös vankasti harjoitteluun kotimaassa sekä harrastamisen ja arkielämän yhdistämiseen. ”Kotonakin voi-daan tehdä hyvää työtä, kun vain uskotaan omaan tekemiseen.”

Valmennusryhmän kanssa kuluukin paljon aikaa Rukan ke-sämäessä. Kun kisakauteen on vielä pitkä aika, voidaan tek-niikka-asioita myllätä ilman huolta, miten suksi seuraavan viikonlopun kilpailuissa kulkee.

”Se oli pitkä ja tak-

kuinen”, Matti Parviainen nau-rahtaa kysymykseen omasta aktiiviurasta

kilpa-alppihiihtäjänä. Parviainen kiersi alppikisoja neljän-nesvuosisadan ajan, 1970-luvun puolivälistä aina vuosituhan-nen vaihteeseen saakka. Parhaimmillaan hän sijoittui Suo-men mestaruuskilpailuissa neljänneksi.

Laskettelun pariin Parviainen päätyi isänsä innoittamana. Isä-Paavo oli Kuusamon Eräveikkojen aktiiveja ja yksi Rukan alppipioneereista. Parviainen kertoo hänen lasketelleen Ru-kalla ystäviensä kanssa jo 1940-luvulla.

Parviaisen ensimmäinen oma kilpailumuisto ajoittuu vuoteen 1974 tai 1975, jolloin Aku Ankka -pujottelun finaalit lasket-tiin Pyhätunturilla. ”Matkalla Kuusamosta Pyhälle ostimme mi-nulle Torstailta Kemijärveltä uuden villapaidan ja farkut, joissa ki-sat sitten laskettiin. Lopputulosta en muista, mutta mukavaa oli.”

Työskentelyn Rukan palveluksessa Parviainen aloitti jo alle kaksikymppisenä ja viihtyi monissa eri tehtävissä: lumetus-töissä, vuokraamossa ja hisseillä. Vähitellen vastuu lisään-tyi ja ura eteni rinnevastaavan sekä rinnepäällikön tehtävien kautta Rukakeskuksen liiketoimintajohtajaksi.

Parviainen korostaa aktiivisen laskemisen merkitystä hiihto-keskuksen johtamisessa. ”Olen suksilla yli sata päivää vuodessa,

P

NIETOS 68

matti parviainen ja teuvo soppela ovat omien tYttäriensä valmentajia.

heidän mielestä harjoittelua nuorten kanssa ei kannata ottaa liian vakavasti.

Sanat: Antti Laiho Kuvat: Harri Tarvainen

isä-matti ja tYtär veera eivät

halua ottaa alppihiihtoa liian vakavasti.

NIETOS 70

”Kotimaan lyhyissä rinteissä on omat etunsa pujottelua harjoi-teltaessa. Niissä kierto on nopea ja parissa tunnissa saa riittävän määrän toistoja. Toinen hyvä asia suomalaisissa hiihtokeskuksis-sa on iltamäkikäytäntö. Täällä voi treenata koulupäivän jälkeen-kin”, Parviainen sanoo.

Tyttären kanssa harjoittelua Parviainen pitää enemmän per-he-elämänä ja yhdessäolona kuin valmentamisena. Parival-jakon tavoitteena ei – ainakaan vielä – ole hypätä maailman huipulle. ”Ajatusmallimme on vähän poikkeava. Pyrimme har-rastamaan niin, ettei se haittaa koulutyötä. Ei elämä ole pelkkää laskettelua, lasten kanssa järjen käyttö on sallittua”, Parviainen painottaa.

Viime kaudella Veera-tytär olikin urheilun takia vain yhden päivän poissa koulusta. Toki vähäisen leireilyn mahdollistavat hyvät harjoitteluolosuhteet kotitunturissa. Veera matkustaa koulun jälkeen skibussilla Kuusamosta Rukalle ja palaa illalla treenien jälkeen isän kyydissä yhtä matkaa kotiin.

Parviainen harmittelee, että alppihiihto on hänen omista ak-tiiviajoistaan muuttunut paljon kovemmaksi. Nykyään keski-tytään liikaa voittamiseen. ”Me kävimme vain viikonloppuisin mäessä. Jos ratalasku ei kiinnostanut, teimme hyppyrin. Toimin-ta oli silloin samantyyppistä kuin parkkilaskijoilla nykyään.”

euvo Soppela työskenteli Pyhätunturi Oy:n liiketoi-mintajohtajana vuosina 2008–2011, kun keskuksen

suuret hissi- ja rinneinvestoinnit vietiin läpi. Laskettelun pa-riin hän päätyi vasta aikuisiällä.

”Kun valmistuin kadettikoulusta työelämään 1981, siirryin Rova-niemelle ja aloin käydä laskemassa Ounasvaaralla ja Suomulla”, kertoo tällä hetkellä asiantuntijatehtävissä Pyhällä työsken-

televä Soppela. Pian rovaniemeläiset kaverit houkuttelivat ilmavoimien lentäjän mukaan Pyhälle, jonne hän pian vei oman asuntovaununsa ja vietti siellä lähes kaikki viikonloput.

Laskuharrastus sai uuden lisämausteen, kun Soppela koulut-tautui hiihdonopettajaksi ja alkoi työskennellä Pyhätunturin hiihtokoulussa 80-luvun lopulla. Lajiosaaminen ja ymmärrys hiihtokeskuksen toiminnasta lisääntyivät, vaikka päivätyö olikin edelleen ilmavoimissa.

Yhä syvemmälle alppihiihdon maailmaan Soppela on sukelta-nut tyttärensä Merlen aloitettua kilpa-alppihiihdon kahdek-sanvuotiaana, vuonna 1999.

Kun Soppela toimi Santa Claus Ski Teamissä tyttärensä val-mennusryhmän apuvalmentajana, hän huomasi ymmärtävän lajista enemmän kuin oli ajatellut. Hiihdonopettajakokemus loi erinomaisen pohjan valmentamiselle.

”Jos junnuna lasketaan vain rataa, voi into loppua äkkiä. Laske-misen pitää olla monipuolista. Liian nuorena aloitettu aikuismai-nen harjoittelu koituu monen kohtaloksi. On myös tärkeää, että muu liikkuminen pysyy monipuolisena.” Alppihiihtoharrastuk-sessa on Soppelan mielestä kyse myös yhdessäolosta ja -teke-misestä. ”Jos omat vanhemmat eivät ole mukana ja kannusta, ei lapsi välttämättä jaksa, ja harrastus tyrehtyy aika pian.”

Nyt 21-vuotias Merle laskee jo maajoukkueessa ja kiertää maailmaa liiton valmennusryhmien mukana. Silti isän ja tyt-tären välillä on edelleen tiivis suhde. ”Olen nähnyt Merlen las-kuja enemmän kuin kukaan muu ja osaan parhaiten sanoa, mistä kiikastaa, jos ei kulje.”

Soppelan mielestä lapsen ja vanhemman valmennussuhtees-sa luottamus on kaiken perusta. ”Teini-iässä omaan isään tai äitiin ei aina luoteta. Silloin urheilijakin hakee parempaa vaihto-ehtoa, ja vieras voidaan nähdä sellaisena.”.

Merle oli ensimmäistä kertaa ulkopuolisessa valmennukses-sa opiskellessaan Rukalla alppikoulussa. Silloin hän huomasi, ettei muiden tieto ole sen kummempaa. ”Jos on luottamusta, voidaan keskustella. Oma vanhempi tuntee lapsensa parhaiten ja tietää, milloin hän on vastaanottavaisella päällä ja milloin pitää antaa asioiden odottaa.”

T

Jos junnuna lasketaan vain rataa, voi into lop-pua äkkiä. Laskemisen pitää olla monipuolista.

Liian nuorena aloitettu aikuismainen harjoit-telu koituu monen kohtaloksi. On myös tärke-

ää, että muu liikkuminen pysyy monipuolisena.

isä-tYtär-valmennussuhde on toiminut

teuvo ja merle soppelan välillä. nYkYään

merle harjoittelee ja kilpailee maajoukkueessa.

PROUDLY PRESENTING VASSIHuhtikuun alussa päivä alkaa jälleen pidentyä, mikä tuo saamelaisille Vassitjåkka-

nimellä tutuksi tulleen 400 miljoonaa vuotta vanhan vuoren voimakkaat ääriviivat esille. Vuorta ympäröivää tuulen ruhjomaa maisemaa täyttää kylmä, valkea untuvalumi,

jolla monet sukupolvet ovat oppineet hiihtämään. Maisema toimi inspiraationa uudelle vaate- ja hiihtoreppumallistolle, joka suunniteltiin yhteistyössä kahden erittäin kokeneen

freestylehiihtäjän Per Jonssonin ja Asbjørn Eggebø Næssin kanssa. Näin ollen takkien ja housujen nimeksi tuli luonnollisesti Vassi ja repun nimeksi Skrå.

VASSI Q JAckETGore-Tex® Pro -materiaalista valmistettu kuoritakki.

Tilava malli, jonka alla on tilaa suojille ja jossa on strategi-

sesti sijoitetut ilma-aukot. Hupun alle mahtuu kypärä,

ja sen korkea kaulus antaa hyvän suojan kasvoille.

Joustavasta materiaalista valmistettu irrotettava lumihelma

voidaan kiinnittää kaikkiin housuihin koosta riippumatta.

VASSI Q PANTHyvin istuvat hiihtohousut, joissa

on kaksi tilavaa taskua. Housut voi-

daan kiinnittää takin lumihelmaan

koosta riippumatta.

SkRå 20Pelkistetty reppu vapaalasketteluun.

Reppuun mahtuu kaikki tarpeellinen,

ja siinä on erillinen lokero turvavarus-

teille sekä kiinnikkeet suksille.

ST

EP

HA

NE

GO

DIN

W W W.HAGLOF S.F I

/// Winner 2012Product

H A G L Ö F S L O G O T Y P E

BASIC LOGOTYPE. TO BE USED AS NEGATIVE WHITE ON A BLACK OR DARK BACKGROUND

PLEASE CONTACT HAGLÖFS IF YOU REQUIRE ASSISTANCE OR ADVICE WITH THE APPLICATION OF THE LOGOTYPE

TEL +46 226 670 00, FAX +46 226 571 59

OUTSTANDING OUTDOOR EQUIPMENT

PJ12-0221 Nietos_Ski_Q_210x270mm_August 28_FI.indd 1 2012-08-27 11:37

NIETOS 74

Sanat: Juhani Toivio Kuvat: Patrick Forsblom

tällä kertaa nietoksen lukijat pääsevät kaukomatkareportteri

juhani toivion matkassa pohjois-norjan alpeille.

– Norjan lahja suomalaisille takamaastolaskijoille

LYNGEN

itkän matkan jälkeen odotus palkitaan. Saavumme Skibotnin risteykseen, noin 50 kilometriä Kilpisjärvel-

tä pohjoiseen. Lapin tasalakisten tunturien ja kitukasvuisten koivujen maisema muuttuu yhdessä hetkessä mahtipontisten vuorten ja vuonojen panoraamaan. Olemme tulleet Lynge-niin, Pohjois-Norjan Alpeille, josta on vuosien saatossa tullut suomalaisten takamaastolaskijoiden pyhiinvaelluskohde.

Sää on harmaa, kuten niin usein täällä. Saavumme Norjaan valokuvaaja Patrick forsblomin kanssa päivän muita kave-reitamme myöhemmin. He ovat jo käyneet mäessä ja raport-tien mukaan lumiolosuhteet ovat hyvät. Kelien parantuessa luvassa on hienoja laskupäiviä. Odotukset ovat korkealla.

uomalaiset takamaastohiihtäjät ovat liikkuneet Poh-jois-Norjassa ahkeraan 90-luvulta saakka. Aluetta on

tehnyt tutuksi kotimaisille harrastajille monet samat laskijat, jotka olivat vuosituhannen vaihteessa luomassa suomalais-ta vapaalaskukulttuuria Pyhätunturilla. Esimerkiksi Jarkko Henttonen ja Ode Siivonen ovat olleet aktiivisia Tamokissa, jossa he pyörittävät Arctix Tamok -tapahtumaa. Arto Majava on taas tehnyt Lyngenin mäkiä tutuksi kirjoituksillaan Skim-baajassa.

Lyngen on viime vuosina noussut myös nuorempien laskijoi-den suosikiksi. Muun muassa aikoinaan parkissa loistaneet lumilautailijat, nykyään takamaastoissa paremmin viihtyvät Antti Autti ja Miikka Hast kavereineen ovat tehneet monia kuvausreissuja Pohjois-Norjan vuorille.

Tarinat siitä, että Lyngen on kevätaikaan suomalaisten kan-soittama, eivät ole liioiteltuja. Kun ajamme kohti majapaik-kaamme Lakselvbuktan laaksossa, vastaamme tulee pääosin suomalaisia autoporukoita.

Lyngenin suosiosta kotimaisten laskijoiden keskuudessa ker-too paljon sekin, että monilla mäillä ja laskuilla on täällä suo-menkieliset nimet. On Oikeaa ja Vasenta nivusta, Shellin mäkeä, Mustikkamaata, Poron sarvea, Mini-Alaskaa ja niin edelleen.

P

S

ää on ensimmäiset pari päivää pilvisen harmaa. Käym-me laskemassa muutamia metsälaskuja, jotka ovat

hauskoja, mutta eivät kuitenkaan sitä, miksi tänne on tultu.

Pistäydymme myös Tamokissa. Tapaamme siellä Aadne Ols-rudin, paikallisen puuhamiehen, jonka elämäntavoitteena on pitää kotikylänsä elossa. ”Tamokissa on tällä hetkellä vain noin 75 asukasta ja se kuolee pikku hiljaa pois, ellei tänne saada uutta toimintaa. Viime vuosien aikana kehitetyt laskutapahtu-mat ja hiihtohissisuunnitelmat ovat innostaneet joitain nuoria pohtimaan takaisin muuttoa”, Olsrud selittää ja esittelee meille Husetia, vanhaa sisäliikuntahallia, jota nykyään vuokrataan majoituskäyttöön.

Puitteet ovat pelkistetyt mutta toimivat. Pääsaliin on tuotu armeijan kerrossänkyjä sekä muutamia sohvia ja pöytiä. Ruu-anlaitto onnistuu suurtalouskeittiössä ja pihalla on sauna. Olsrudin mukaan asiakkaat ovat täälläkin valtaosin suoma-laisia.

Moni muukin Pohjois-Norjan kylä taistelee olemassaolonsa puolesta. Uusi palveluita ja työmahdollisuuksia tarvitaan, jot-ta ihmiset voivat jäädä kotiseuduilleen asumaan.

Djupvikin kylässä sijaitsevan, luksuspalveluita tarjoavan Lyngen Lodgen omistaja Elisabeth braathe uskoo, että mat-kailua kehittämällä kylät voidaan pitää elinvoimaisina. ”Kun alueelle tulee uusia palveluita, myös paikalliset uskaltavat jäädä kotiseuduilleen ja perustaa omia yrityksiä.”

Matkailun kehittämistä rajoittaa osaltaan Norjan tiukat lait pohjoisen vuoristonsa suojelemiseksi. Paikallisväestön kes-kuudessa mielipiteet jakautuvat kahtia. Osa toivoo, että teh-täisiin enemmän, toiset taas haluavat säilyttää vuoristot ja vuonot mahdollisimman luonnontilaisina.

S

NIETOS 76

Tamok

Lyngen Lodge

Magic Mountain Lodge

Tomasnes

Kolmen päivän odottelun jälkeen pilvet katoavat tai-vaalta. Vihdoin pääsemme kokeilemaan nousua alppi-

maisemiin.

Päivä alkaa totutuilla rutiineilla. Runsas aamiainen nauti-taan ilman kiirettä. Lähes 1 500 korkeuserometrin kipuamis-ta varten on syytä tankata kunnolla. Kiirettä ei pidetä, vaikka hinku mäkeen onkin kova. Vähän väliä vilkuillaan ikkunasta ulos ja päivitetään säätiedot netistä. Hyvältä näyttää. Reput pakataan huolellisesti, jotta kaikki tarvittava tulee mukaan. Pitkän päivän aikana voi tulla eteen monenlaisia tilanteita, joihin pitää olla valmistautunut.

Kun viimein kiinnitämme nousukarvat suksiin ja lähdemme kapuamaan Lakselvtindan-vuorta, saamme seuraa Ode Siivo-sen opastamasta ryhmästä. On lauantai ja aurinkoisen sään ansioista ihmisiä on liikkeellä poikkeuksellisen paljon. Las-ken pikaisesti, että koko ajan kasvavassa karavaanissa on jo yli 20 hiihtäjää, joista suurin osa suomalaisia. Toki matkassa on myös norjalaisia, jotka ovat lähteneet nauttimaan kauniis-ta kevätpäivästä kotivuorillaan.

Nousu Tomasrennan eli Oikean nivusen huipulle on pitkä ja hikinen. Auringon paiste sekä koko ajan laajeneva, kimaltele-vien vuonojen ja vuortenhuippujen näkymä helpottavat tus-kaa. Kyllä tämän takia kannattaa nelisen tuntia uurastaa.

Huipulla on vaikea rauhoittua, sillä kohta alkavaa laskua massiivisessa kurussa ja pehmeässä lumessa ei haluaisi enää odottaa hetkeäkään. Maltamme kuitenkin pysähtyä hetkeen ja nautimme retkieväät maapallon kauneutta ihaillen.

K V oimia koettelevan urakan jälkeen istahdamme maja-paikkamme verannalle nauttimaan onnistuneesta

päivästä. Käymme läpi päivän tapahtumia ja ihastelemme Lakselvtindanin rinteelle piirtyneitä käännöksiä, joita aurin-gon säteet korostavat.

Olemme juuri saaneet kokea Lyngenin parhaimmillaan. Las-kut täällä voivat olla niin hienoja, ettei parempia kannata läh-teä etsimään mistään muualta maailmasta. Toki Lyngenillä on myös toinen puoli – se, joka tuntuu olevan usein vastassa. Sää suoraan merestä nousevilla vuorilla oikkuilee usein. Lu-paava auringonpaiste voi monen tunnin kapuamisen jälkeen muuttua yhdessä hetkessä pilvien harmaannuttamaksi näky-mättömyydeksi. Lumi saattaa olla yhtenä päivänä satumaisen pehmeää, mutta jo seuraavana tuuleen piiskaamaa korppua. Liikkeellä kannattaa aina olla avoimin mielin ja aikaa varata mahdollisimman paljon.

Ikimuistoinen päivä jatkuu tutuissa puuhissa. Välineet laite-taan kuivumaan, jotta niistä pääsevät hajuhaitat pysyisivät siedettävinä. Jollekin napsahtaa saunanlämmitysvuoro. Illan kohokohdan, päivällisen valmistelussa riittää tehtäviä monel-le kokin ohjeiden mukaan.

Ruokien osalta suurin työ on tehty jo Suomessa. Kahden vii-kon ruokailujen suunnittelu kahdeksalle nälkäiselle hiihtäjäl-le vaatii luovuutta ja ruuanlaittotaitoa. Tapoihin kuuluu, että einekset tuodaan mukana rajan yli. Siten säästyy pitkä penni, sillä kauppalasku olisi Norjan puolella huomattavasti suuri-numeroisempi.

NIETOS 78

Saunan ja ruokailun jälkeen ilta jatkuu väsynyttä kehoa huol-taen ja seuraavan päivän laskuvaihtoehtoja puntaroidessa. Espen Nordahlin kirjoittama Toppturer i Troms -opaskirja on ahkerassa käytössä. Siitä löytyvät seikkaperäiset kuvauk-set ja reittiohjeet monille hienoille laskuille sekä Lyngenissä että muilla Pohjois-Norjan alueilla, joista jokaisella on omat erityispiirteensä.

urinkoiset kelit jatkuvat, ja seitsemän peräkkäisen laskupäivän jälkeen pidämme lepopäivän. Lähdemme

käymään Lyngseidetin kylässä, jonne on hiljattain avattu ma-jatalo Magic Mountain Lodge. Sitä pitävät suomalaislähtöi-nen Henrika Lönngren ja hänen ruotsalaisen elämänkump-paninsa Patrick Jonsson.

Tuttu näky Pohjois-Norjassa: suoma-laiset laskijat tien pientareella

A

Tommi Lehto tykittää Ellendaltindenillä

Kun huolettoman rennolla otteella majataloaan pyörittävä pariskunta kuuli vanhan vanhustentalon olevan vapaana, he tarttuivat saman tien mahdollisuuteen. ”Olimme jo pitkään haaveilleet tällaisesta, vaikka ei ihan näin suuresta”, Henrika naurahtaa viitaten rakennuksen kaksikerroksisiin tiloihin.

Magic Mountain Lodge on lyhyessä ajassa noussut alueen suosituimmaksi majoituspaikaksi. ”Haluamme toimia tänne saapuvien laskijoiden infopisteenä. Meiltä saa aina viimeisimmät tiedot esimerkiksi lumitilanteesta, välitämme opaspalveluita ja on meillä alueen ainoa after skikin.”, Patrick sanoo. Henrika lu-paa, että palvelut monipuolistuvat tulevaisuudessa. Idealista on pitkä. ”Luvassa on muun muassa erilaisia kursseja jääkiipei-lystä joogaan.”

Nousut Lyngenin alppi-maisemiin ovat pitkä,

mutta palkitsevia

V ielä viimeisenäkin aamuna heräämme auringon paisteeseen ja lähdemme kipuamaan kohti kurua,

joka on päivää aikaisemmin ristitty Yllättävän pitkäksi. Nousu – ja lasku – ovat nimensä veroiset. Tällä kertaa myös sää yllättää meidät, kun huipulla pilvimassat alkavat kerääntyä yllemme. Ehdimme alas ennen näkyvyyden katoamista.

Tähän on hyvä lopettaa.

PYHÄBOOKING*(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

SKI.PYHA.FI

SKI-INNCLUSIVE*

SKI-INNclusive* paketteja Pyhälle on tarjolla reilusti, mutta rajoitetustikoko kauden 89 €-129 € / hiihtopäivä ja yö.

Tarkka sisältö ja maan helpoin nettivaraus: www.ski-inn.fi. Varaa omasi ennen kuin loppuvat!

*SKI-INN MAJOITUS

*HISSILIPUT MAAN PARHAILLE RINTEILLE

*TÄYSIHOITO

*VUOKRAVÄLINEET VAPAALLA VAIHTO-OIKEUDELLA

*PYHÄKLUBIN KUNTOSALI, SAUNA JA POREALLAS

ALKAEN 89 € / HIIHTÄJÄ

YHDESSÄ PAKETISSA KAIKKITÄYSIN UUTEEN HIIHTOPYHÄÄN

Pyhän Salomon Test Centeristä löydät

kauden 2012-2013 Freeski-uutuudet

Rocker2 -suksimallistoGuardian-siteet

Quest-monot

SALOMONFreeski Test Center

JA OIKEA YMPÄRISTÖNYT PYHÄLLÄ

Nietos mainos.indd 1 9/14/2012 3:01:45 PM

PYHÄBOOKING*(08) 8600 400, myynti@pyha.fi

SKI.PYHA.FI

SKI-INNCLUSIVE*

SKI-INNclusive* paketteja Pyhälle on tarjolla reilusti, mutta rajoitetustikoko kauden 89 €-129 € / hiihtopäivä ja yö.

Tarkka sisältö ja maan helpoin nettivaraus: www.ski-inn.fi. Varaa omasi ennen kuin loppuvat!

*SKI-INN MAJOITUS

*HISSILIPUT MAAN PARHAILLE RINTEILLE

*TÄYSIHOITO

*VUOKRAVÄLINEET VAPAALLA VAIHTO-OIKEUDELLA

*PYHÄKLUBIN KUNTOSALI, SAUNA JA POREALLAS

ALKAEN 89 € / HIIHTÄJÄ

YHDESSÄ PAKETISSA KAIKKITÄYSIN UUTEEN HIIHTOPYHÄÄN

NIETOS 82

Takamaastoissakin jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

Mikko Lampinen

St Anton, Itävalta

Juha Hautsalo ja Sami Sarsama

Mikko Lampinen, Mattias Fredriksson, Jordan Manley, Joonas Eloranta, Ville-Petteri Määttä, Jani Kärppä, Teemu Heljo. Huippukuvien valokuuvajat viidellä aukeamalla.

HUIPPUKUVAT

NIETOS 84

Mattias Fredriksson Niseko, Japani

Jordan Manley Niseko, Japani

Hissilipun saa rahalla, mutta huipulle pääsee haikkaamallakin.

NIETOS 86

Suomessa revontulia näkyy eniten Lapissa. Tänä talvena niitä on luvassa poikkeuksellisen paljon voimakkaiden aurinkomyrskyjen seurauksena.

Jani Kärppä Rovaniemi

Joonas Eloranta Pyhä, MayDay-tapahtuma Ville Vuori

Nipwitz-laskuporukan kuvausreissu Sarajevoon sai viime talvena paljon huomiota sekä paikan päällä että netissä. Paikalliset nuoret iloitsivat mahdollisuudesta tutustua suomalaisiin laskijoihin.

Ville-Petteri Määttä Sarajevo Yläkuva: Riku Laakso, alakuva: Matti Räty ja Sarajevon lapsia

NIETOS 88

Laskeminen on useimmiten yhteisöllistä tekemistä, mutta toisinaan yksinäistä puurtamista kylmässä ja pimeässä.

Jani Kärppä Ruka Antti Autti

NIETOS 90

Vanhan kansan sanonnan mukaan koskaan ei synny kahta samanlaista hiutaletta. Niinpä tätäkään yksilöä ei voi nähdä kuin tässä kuvassa.

Jordan Manley

Teemu Heljo Tampere Jussi Mononen

NIETOS 92

AFTER SKI | Bistro

SUORAAN SUUHUNSanat: Noora Lintukangas Kuva: Harri Tarvainen

lähiruoan määritteleminen ei aina ole helppoa, mutta sitä kannattaa suosia.

uosin lähiruokaa, mielellään luon-nonmukaista.” Hyväksyviä pään-nyökytyksiä: lähiruoan suosimi-

sessa ei ole mitään pahaa. Päinvastoin, se edustaa vastuullista syömistä ja ruo-antuotantoa.

Lähiruoka ja luomu kulkevat käsi kä-dessä, mutta eivät tarkoita samaa. Mää-rittelyn vaikeudesta huolimatta niiden trendi on selkeästi nouseva. Tiedämme-kö kuluttajina miksi?

Lähiruoka on sanakirjamääritelmän mu-kaan ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman talousalueensa raaka-ai-neita ja tuotantopanoksia.

Oma alue voi olla kaikkea pihapiiristä EU:n sisäiseen ruokatuotantoon. La-pissa lähiruoka voi tulla Pohjoiskalotin alueelta, helsinkiläinen lähiruoka taas Virosta, Puolasta tai Ruotsista. Tarkan kilometrirajan vetäminen olisi melko keinotekoista.

Alkuperän tunteminen on lähiruoan määrittelyn edellytys. Lähiruoka-ajat-telu korostaa tuotantoketjun jäljitettä-

vyyttä, laatua ja kestäviä menetelmiä. Välivaiheita ei voi olla liian monta, eikä ruoka voi olla kovin käsiteltyä. Niin sa-nottu kausiruoka on usein lähiruokaa: sitä, mitä lähellä juuri siihen aikaan vuo-desta kasvaa.

inä miellän lähiruoan koti-maiseksi. Kuljetuksen osuus ruoantuotannon kasvihuo-

nepäästöistä on pieni, vain noin neljä prosenttia. Tehotuotannon päästöt ovat siihen verrattuna moninkertaiset.

Hiilineutraalius ei siis juuri kuljetuksen suhteellisen pieniin päästöihin nähden

välttämättä puhu lähellä tuotetun puo-lesta. Kaiken lisäksi olen ymmärtänyt, että elintarvikkeen suurin hiilijalanjälki usein tulee kuluttajan kauppamatkasta.

Minulle merkittävin kriteeri on terveel-lisyys, sillä lähellä kulutettuun ruokaan tarvitaan vähemmän säilöntäaineita ja lyhyempiä kylmäketjuja, mikä taas on osaltaan ympäristöystävällistä ja tukee myös kestävää kehitystä.

Kulutusvalinnoillani taistelen tehotuo-tantoa vastaan. Siksi suosin ehdotto-masti pientuottajia. Mutta lähituotettua syön myös emotionaalisista syistä. Tässä kaoottisessa, monien mahdollisuuksien maailmassa kaipaan selkeyttä: perintei-tä, isoäidin reseptejä, jotakin mitä on ”aina ollut”, sitä ruokaa mitä minun kuu-luukin syödä.

Se juurruttaa minut tähän maahan, paikkaan ja alueeseen kuin lähipellon punajuuren.

Kirjoittaja on loviisalainen toimittaja, joka asuu lainehtivan maa-artisokkapellon ku-peessa.

S

M

Alkuperän tunteminen on lähiruoan määrittelyn edellytys.

Lähiruoka-ajattelu korostaa tuotantoketjun jäljitettävyyttä, laatua ja kestäviä menetelmiä.

Lähiruoka-annoksen kokosi kuusamolaisen studioravintola Tundran perustaja,

keittiömestari-keraamikko Jarmo Pitkänen. Tundran keittiössä annokset loihditaan pääosin luonnon itsensä kasvattamista villiruuista,

kuten riistasta, kalasta, marjoista ja muista pohjoisen aromeista. www.tundra.fi

Lähiruokaherkkuja Tundran tapaan

TUNdRAN LAINE -LAUTANEN: Poronkaretta, sesongin kasviksina haudutettua Kuusamon ryvässipulia ja paahdettua korvasientä,

puikulaperunapyrettä ja villiyrttibearnaisea.

LASISSA: Mustaherukanlehtikuohujuomaa.

PIENI LAUTANEN: Kananrintaan kääritty maitohorsmanyytti, ketunleipää ja tervasiirappia

YHTEISIÄ VOITTOJA

Sanat: Antti Laiho Kuva: Patrick Forsblom

kalle palander saavutti

urallaan monta henkilö-

kohtaista voittoa, mutta

on vahvasti sitä mieltä,

että alppihiihto on

joukkuelaji.

yksyllä uransa lopettamisesta il-moittanut Kalle Palander ehti maajoukkueuransa aikana kokea

suomalaisen alppihiihdon nousun heitto-pussista vakavasti otettavaksi alppihiih-tomaaksi. Vaikka menestystä tuli, pysyi maajoukkue pienenä. ”Suomen joukku-eessa ei käydä samaan tapaan keskinäistä kilpailua kuin isoissa maissa. Täällä yhden menestys on hyväksi koko joukkueelle ja koko lajille”, Palander sanoo.

Suurissa alppihiihtomaissa kilpailu on kiivasta. Suomen joukkueessa on kui-tenkin ollut mahdollista pysyä, vaikka väliin olisi sattunut heikompikin kausi. Se on Palanderin mielestä vaikuttanut joukkueen rentoon ilmapiiriin. Toinen merkittävä asia ovat olleet pitkät val-mentajasuhteet. ”Toki itse suoritusta teh-dessä alppihiihto on aika pitkälti yksilölaji. Mutta valmentajien osuus kisalaskuissa on isompi kuin luullaan. Heiltä saa arvokasta informaatiota vauhdeista, radan kulumi-sesta ja taktiikoista.”

NIETOS 94

alander kertoo Suomen joukku-een pienen kalustomäärän he-rättäneen vuosien varrella kum-

mastusta. ”On sitä moni ihmetellyt, miten tuollainen rääpälejoukkue voi tehdä niin kovaa tulosta.”

Maajoukkue on tiiviisti yhdessä sekä leireillä että kisamatkoilla. Kaikki osal-listuvat tavaroiden roudaamiseen ja il-lalliset syödään yhdessä. Porukassa te-keminen hioo joukkuetta yhteen.

Palander nostaa esimerkiksi kauden 1998–99, jolloin hän ja Sami Uotila suo-rittivat asepalvelusta ja kiersivät kisoja yhdessä. Silloin kaverukset nukkuivat kasarmilla viereisissä sängyissä ja reis-sussa samassa hotellihuoneessa vuoden aikana yhteensä 330 vuorokautta!

”Aika homosteluahan se välillä oli. Mun uran aikana joukkueessa ei ollut yhtään naistyöntekijää, vaikka naisfyssarista jos-kus oli puhetta. Homma kaatui siihen, min-

kälainen jutun taso meillä oli ruokapöydäs-sä”, Palander värittää

Yhteistyötä tehdään myös muiden joukkueiden kanssa. Suomalaiset ovat laskeneet paljon esimerkiksi ruotsalais-ten, norjalaisten, slovenialaisten ja jenkkien kanssa. Itävaltalaiset ovat olleet poikkeus.

Muutenkin Palander kertoo itävaltalais-ten tekevän asioita vähän omalla taval-laan. Esimerkiksi alkukauden tekniikka-harjoitukset aloitetaan auraamisesta.”Se on sairaan näköistä, kun maailman parhaat laskijat auraavat rinteessä. Me naurettiin niille hississä, mutta toisaalta sitä pohtii, pitäisikö itsekin tehdä noin, kun toi on kuitenkin parempi kuin minä.”

aikka maajoukkueessa kanta-va voima on ollut yhdessä te-keminen, Palanderin mielestä

Suomessa ei aina osata tehdä riittävästi yhteistyötä tai iloita toisten menestyk-sestä. Esimerkiksi alppikoulut ja maa-joukkue taistelevat keskenään jatku-vasti. Palander tunnustaa olleensa osa tuota kamppailua. ”Kun nousin C-maajoukkueeseen, ei mulla ollut muuta tarkoitusta kuin olla parempi kuin Leskinen ja Marila!”

It’s what’s inside that counts

Exclusivenatural

barley for a fresh

and cleantastePS

V

AFTER SKI | kallen käännös

It’s what’s inside that counts

Exclusivenatural

barley for a fresh

and cleantaste

AFTER SKI | slopestYle

NIETOS 96

Kuv

at: H

arri

Tar

vain

en

Bula Chalet pipoBuff bandana kauluriHelly Hansen Silverrush takkiHelly Hansen Treeline housutMillet LD Pinnacle hanskat

Helly HansenOutline pipoBuff Hoodie kauluriHelly Hansen Enigma takkiHellyHansen Legend housutSalomon Propeller hanskat

2013:

A SPAC

E ODYS

SEY

Haglöfs Twice pipoHaglöfs Incus hanskatHaglöfs Vassi Q takkiHaglöfs Vassi Q housut

2013:

A SPAC

E ODYS

SEY

AFTER SKI | slopestYle

NIETOS 98

Salomon Exposuretakki, Salomon Superstition housut, Salomon Propeller hanskat

Salomon Poison kypärä, Salomon Xtend Xpro lasit

Smith Phase lasit

Bula Anthony pipo

Salomon Flat Spin II pipo Salomon Xtend Xplore lasitBuff Cyclone kauluriSalomon Element GTX hanskat

Salomon GoDane takki, Salomon Reflex II housut

RukaPyhä Rosa&Rudolf laskettelusukat ja pipo

Bula Allie Peruvianpipo

RukaPyhä flanellipaita

Smith Allure kypäräHaltiTanja Poutiainenlasketteluhanskat

Ride FULlumilautailukengät

AFTER SKI | slopestYle

NIETOS 100

Halti Palander pipo Buff Original kauluriHalti Tokka takkiHalti Palander 2012 housutHalti Palander hanskat

Halti Kurkkio pipoHalti Sulous takkiHalti Team 2012 housutHalti Poutiainen hanskat

Millet LD Amber pipoSalomon Xtend Xcite lasitBuff Polar kauluriMillet Hilltop Down takkiMillet Long 3in1 hanskat

Smith I/O lasitHaglöfs Couloir II QtakkiHaglöfs Couloir II Q housutHaglöfs Twice pipoBuff Wool kauluriSalomon Icon GTX hanskat

AFTER SKI | slopestYle

NIETOS 102

viime keväänä suomalainen nipWitz-kuvausrYhmä lähti

laskemaan Balkanin niemimaalle. sYntYi upea lYhYt-

elokuva jiBBailusta sodan runtelemassa sarajevossa.

Video keräsi muutamassa päivässä yli satatuhatta katsojaa ympäri maailman. Paikalliset kiittelivät netissä kaupungin hengen löytämistä, me muut ihailimme upeaa tarinankerron-taa ja kuvausta. Nipwitz-kollektiivi on palkittu kansainvälisil-lä laskuleffafestareilla, ja heidän videoitaan on katsottu netis-sä yli 800 000 kertaa.

Toisaalla Jyväskylässä alle parikymppiset jätkät rakentelevat yömyöhällä hyppyreitä ympäri kaupunkia. Sessioista kooste-tut webisodit ovat täynnä näkemystä, huumoria ja tarinan-kerrontaa. Nuoret herrat eivät elä oman kuplansa sisällä, vaan tarkastelevat newschool-hiihtoa hyvin omintakeisella ta-valla. Real Skifin videoita on katsottu yli puoli miljoonaa ker-taa. Tuoreus on valttia.

Nipwitzillä ja Real Skifillä on paljon yhteistä. Töitä tehdään intohimolla ja taidolla, laskuporukalla on hauskaa, ja lopputu-los on aina huikaiseva. Tekijätiimit myös yhdistävät laskukan-saa: Facebookissa ryhmillä on tuhansia faneja. Tiimit koetaan omiksi, ne edustavat ”meitä”.

Luulisi, että tällaiselle myönteiselle ja uraauurtavalle meinin-gille löytyisi myös taloudellisia tukijoita. Luulo on ikävä kyllä väärä – ainakin osittain. Tekijöiden resurssit ovat tiukassa. Kuvausreissuja kustannetaan laskijoiden henkilökohtaisista säästöistä. Joku ei pääse matkaan, kun tilillä ei ole vuokran jälkeen ylimääräistä.

En voi ymmärtää, mikseivät sponsorit – tai jargoniksi kään-nettynä yhteistyökumppanit – tue näitä tekijöitä enempää. Kyse kun on koko alan hyvinvoinnista.

Nimittäin juuri nämä kuvausporukat innostavat nuorisoa la-jin pariin. Heidän esimerkkinsä ansiosta juniorit huomaavat, ettei laskemiseen aina tarvita isoja rinteitä. Hauskaa voi pi-tää kotikadun varrellakin. Ja videoilta näkee, millä välineillä ja minkä värisillä vaatteilla idolit laskevat.

Laskettelu ei ole enää pelkkää mäessä lanailua, vaan harras-tus jatkuu netissä. Mitä enemmän materiaalia tehdään, sitä paremmin laji ja idolit tunnetaan.

Pitää myös kysyä, miten Suomesta voi koskaan nousta kan-sainvälisiä tähtiä, jos ei kotikonnuilla saa tukea. Eivät koti-maiset lumilautailijatkaan olisi saavuttanut menestystään ilman maahantuojien, tiedotusvälineiden, energiajuomien ja muiden tahojen vahvaa avustusta.

On varmasti niin, etteivät nuoret laskijat ole parhaimmil-laan suhdeverkostojen rakentamisessa ja neuvottelupöydis-sä, mutta olisi silti suotavaa, että edes tuotantokustannukset saataisiin peitetyksi. Siksi toivonkin, että näitä lahjakkaita nuoria tuetaan jatkossa enemmän. Muuten käy niin, ettei tulevaisuudessa ole tekijöitä, joita sponsoroida. Jollakin viih-dyttäjänkin on elantonsa ansaittava.

www.nipwitz.com, www.realskifi.com

Kirjoittaja on toimittaja ja valokuvaaja.

AFTER SKI | hissiFilosoFi

Sanat: Arttu Muukkonen

SPONSORIT, TUETAAN NUORIA!

KuuSI TAISTElEE ElämäSTääN

TYKKYlumEN AllA jOKA TAlVI.

Oksiin takertunut tykky painaa latvan nöyräksi: se osoittaa maata kohti niin kuin aina helmikuussa. Vain viitisen metriä pitkä puu kasvaa melkein tunturin laella, yli 450 metrissä, eikä siellä tarvitse tavoitella taivasta, se on lähellä muutenkin.

Oksat ovat lyhyet. Taigalle sopeutunut siperiankuusi ei levei-le, vaan kasvaa kapeana kynttilänä. Nämäkin oksat kantavat satojen kilojen taakan. Alempana rinteessä suuren kuusen kuormana on kaksi tonnia tykkyä. Sellainen paino runtelisi leveäoksaisen puun palasiksi.

Maaliskuu tuo tuiskut. Tunturin päällä pienikin tuuli alkaa heijata luokille painunutta kuusta. Jäätynyt runko nitisee ja narisee, mutta ei katkea, sillä se on kasvanut kierteelle. Run-gon solujonot kulkevat spiraalina tyvestä latvaan.

Sanat ja kuva: Tuomo Pirttimaa

Tuulen heijaava liike pudottaa tykkykimpaleen. Aurinko tart-tuu paljaaseen tummanvihreään kohtaan, lämmittää. Maalis-kuussa oksalla nähdään vuoden ensimmäinen vesipisara.Aurinko ja tuuli kuorivat kuusen tykystä ja latva lähtee kään-tymään kohti taivasta.

Kevätaurinko pörhistyttää edellisenä kesänä latvaan kasva-neet muutamat kävyt. Kovalle keväthangelle varisee keveitä siemeniä. Tuuli tarttuu niiden lenninsiipeen ja vie siemenet mennessään. Mutta ne eivät idä, vaikka edellinen kesä oli lämmin. Näin korkealla ei kehity vuosikymmeniin itämiskel-poisia siemeniä.

Rungon solukko sulaa. Jokainen neulanen muodostaa pie-nen särmikkään aurinkopaneelin. Toukokuun lopussa puu alkaa olla valmis aloittamaan kasvun, mutta vielä pitää odot-taa. Kuusi on arka hallalle. Vielä kesäkuun ensimmäisinä öinä lämpötila käy pakkasen puolella, mutta sitten tuuli kääntyy etelään ja kesä alkaa.

Alkaa hidas kasvu. Siinä missä saman tunturin lämpimällä ete-lärinteellä vuosiverso venähtää 30 senttiä, tämä kuusi venyy heinäkuuhun mennessä kahden sentin verran. Oksien kärkisil-muihin kasvavat lyhyet kerkät. Kesäkuussa ne hohtavat vaale-anvihreinä, mutta tummuvat ja tuleentuvat loppukesää kohti.

Ruska loistaa tunturin koivuissa ja varvikossa. Pikkulinnut ovat lähteneet vaellukselle ruuan perässä ja lentelevät rupatellen ki-tukasvuisesta kuusesta toiseen putsaten kävyt siemenistä.

Ensimmäiset kovat pakkaset alkavat jäädyttää kaukaa merel-tä noussutta kosteaa ilmaa neulasiin ja runkoon. Tykky jäätyy kiinni yksi kide kerrallaan. Jouluun mennessä kuusi on koris-teltu. Tummanvihreitä neulasia tai harmaata runkoa ei enää näy valkeuden alta. Latvan on taas aika nöyrtyä.

tunturin kuusi

AFTER SKI | luontohetki

NIETOS 104

LASKIJAN SILMIN tällä kertaa palstalla julkaistaan nietoksen FaCeBook-

sivulla järjestetYn kuvakisan otoksia. kuvakilpailuja

on luvassa mYös tällä kaudella. parhaat kuvat palkitaan.

Kuvaaja: Mikko Jaakkola Laskija: Lauri Mäntykoski Paikka: Hakuba, Japani

Kuvaaja: Jussi LeinonenLaskija: Antti Ruotsalainen Paikka: Pyhä Kuvaaja: Milla Keskipoikela Paikka: Kultakeron huippu, Pyhä

Kuvaaja: Hannu Karvonen Paikka: Saarua, Ruka

Kuvaaja: Antti Korkeakangas Laskija: Janne Sotkasiira Paikka: Ounasvaara

heessa vauvasta

vaariin. Lokakuussa

2011 tehdyssä asiakas-

tyytyväisyystutkimuksessa

99 % vastanneista koki palvelumme

hyväksi tai todella erinomaiseksi.

Hyvässä hoidossaUskomme Aavan kotimaisuuden ja

perhetaustan näkyvän paitsi hyväs-

sä hoidossa ja palvelussa

myös yrityksen sosiaalisen

vastuun kantamisessa.

Uutta on ainoastaan

nimi ja silläkin on

historia. Lääkäri-

keskus Aava on

Lääkärikeskuksen,

Orto-Lääkärit lääkäriaseman,

Teslamedin ja Medimagneetin

uusi, yhteinen nimi. Sana

tulee yksinkertaisesti pe-

rustajiensa sukunimistä.

Juhani Aho, Matti Aro,

Eero Vaheri ja Eila Aho

ovat lääkärit yrityksem-

me takana.

Kattavat työterveys- ja hyvinvointipalvelutAava on enemmän kuin sairauksien

hoitaja. Haluamme olla terveyden

ja hyvinvoinnin tukijanasi arjessa.

Asiantuntijamme edustavat lähes

kaikkia lääketieteen erikoisaloja, on-

han Aava yksi Suomen suurimpia yk-

sityisiä lääkärikeskusketjuja. Suuri

koko ei ole arvo sinänsä, mutta se

tarjoaa sinulle lukuisia etuja. Työter-

veyshuoltomme kykenee ennakoivaan

ja pitkälti räätälöityyn, valtakunnalli-

seen palveluun. Ajan saa aina ja palve-

lemme elämänkaaren jokaisessa vai-

Aava s. 2.4.1964

Pystymme

pitämään peh-

meämmätkin arvot

mukana toiminnassamme ja

voimme kehittää palveluitamme

kvartaaliajattelua pidemmällä täh-

täimellä. 50-vuotisjuhlia vietämme

kahden vuoden kuluttua 2014.

Vuosikymmenien ajan olemme huo-

lehtineet suomalaisten terveydestä

ja hyvinvoinnista ja niin ajat-

telimme tehdä myös tulevina

vuosikymmeninä.

Suomalaisten terveydeksi

vuodesta 1964.

Matkailuklinikka

Espoo | Helsinki | Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Tampere | Turku | Tuusula | Vantaa

Kaikki palvelut yhdestä osoitteesta: www.aava.fi, asiakaspalvelu puh. 010 380 3838

192561_AAVA_Nietos_baby_210x270.indd 1 9/13/12 4:14 PM

anna palautetta nietoksesta

voit voittaa pääpalkintona 500 euron rukapYhä

-lahjakortin. vastaajien kesken arvotaan mYös haglöFsin,

haltin, hellY hansenin ja salomonin tuotepalkintoja.

Arvonnat suoritetaan 6.5.2013.

voit myös jättää palautteen ja osallistua lukijakilpailuun osoitteessa NIETOS.fi. palautteesi vaikuttaa seuraavan nietoksen sisältöön ja ulkoasuun.

PARAS JUTTU OLI:

SILMÄÄ MIELLYTTI:

OLISI VOINUT JÄTTÄÄ POIS:

HALUAISIN LUKEA SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

HALUAISIN NÄHDÄ SEURAAVASSA LEHDESSÄ:

TERVEISENI TOIMITUKSELLE:

Täytä, leikkaa irti ja lähetä meille!

Täytä yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Huom! Rastita ruutu, jos haluat ensi kauden lehden kotiin kannettuna.

heessa vauvasta

vaariin. Lokakuussa

2011 tehdyssä asiakas-

tyytyväisyystutkimuksessa

99 % vastanneista koki palvelumme

hyväksi tai todella erinomaiseksi.

Hyvässä hoidossaUskomme Aavan kotimaisuuden ja

perhetaustan näkyvän paitsi hyväs-

sä hoidossa ja palvelussa

myös yrityksen sosiaalisen

vastuun kantamisessa.

Uutta on ainoastaan

nimi ja silläkin on

historia. Lääkäri-

keskus Aava on

Lääkärikeskuksen,

Orto-Lääkärit lääkäriaseman,

Teslamedin ja Medimagneetin

uusi, yhteinen nimi. Sana

tulee yksinkertaisesti pe-

rustajiensa sukunimistä.

Juhani Aho, Matti Aro,

Eero Vaheri ja Eila Aho

ovat lääkärit yrityksem-

me takana.

Kattavat työterveys- ja hyvinvointipalvelutAava on enemmän kuin sairauksien

hoitaja. Haluamme olla terveyden

ja hyvinvoinnin tukijanasi arjessa.

Asiantuntijamme edustavat lähes

kaikkia lääketieteen erikoisaloja, on-

han Aava yksi Suomen suurimpia yk-

sityisiä lääkärikeskusketjuja. Suuri

koko ei ole arvo sinänsä, mutta se

tarjoaa sinulle lukuisia etuja. Työter-

veyshuoltomme kykenee ennakoivaan

ja pitkälti räätälöityyn, valtakunnalli-

seen palveluun. Ajan saa aina ja palve-

lemme elämänkaaren jokaisessa vai-

Aava s. 2.4.1964

Pystymme

pitämään peh-

meämmätkin arvot

mukana toiminnassamme ja

voimme kehittää palveluitamme

kvartaaliajattelua pidemmällä täh-

täimellä. 50-vuotisjuhlia vietämme

kahden vuoden kuluttua 2014.

Vuosikymmenien ajan olemme huo-

lehtineet suomalaisten terveydestä

ja hyvinvoinnista ja niin ajat-

telimme tehdä myös tulevina

vuosikymmeninä.

Suomalaisten terveydeksi

vuodesta 1964.

Matkailuklinikka

Espoo | Helsinki | Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Tampere | Turku | Tuusula | Vantaa

Kaikki palvelut yhdestä osoitteesta: www.aava.fi, asiakaspalvelu puh. 010 380 3838

192561_AAVA_Nietos_baby_210x270.indd 1 9/13/12 4:14 PM

ÄLÄ JÄÄ ILMANHuIppuLuKEMISTA

Kuv

a: J

aakk

o Po

sti

– tilaa laskufiilikset

ilmaiseksi kotiin kannettuna!

Kyllä kiitos! haluan ensi kauden nietoksen kotiini postitettuna

NIMI

OSOITE

SÄHKÖPOSTI

NIETOSrukakeskus oytunnus 501870200003 vastauslähetYs

Täytä tiedot selkeällä käsialalla. Tilauslomakkeen kään-töpuolella on lukijakilpailu, johon osallistumalla voi voit-taa hienoja palkintoja. Lukijakilpailuun osallistuminen ei edellytä lehden kotitilausta.

vastaanottaja maksaa postimaksun

mottagaren betalar portot

(rasti ruutuun = lehti kotiin)

Lähetä täytetty vastauskortti 1.5.2013 mennessä. (Huom. Kausikortin haltijoille lehti postitetaan automaattisesti. Kerran tilauksen tehneille postitus jatkuu automaattisesti.) Voit tehdä tilauksen myös osoitteessa nietos.fi.

haluan vastaanottaa sähköpostitiedotteita

myös rukan ja pyhän yritystuotteista.

NIETOS 108

MAINOS

NIETOSrukakeskus oytunnus 501870200003 vastauslähetYs

DER ERSTE SKISCHUH, DER SICH 100% ANPASST.

Soma VACUUM Ranger 12Ranger 12 laskukengän istuvuus on muotoiltavan VACU-PLASTIN ansiosta

äärimmäistä huippuluokkaa. 100% muotoutuva sisä- ja ulkokenkä mahdollistaa

kenkäosan täydellisen anatomisen mukautumisen ja vertaansa vailla olevan

laadun. Säädettävä varren jäykkyys optimoi kengän suorituskyvyn erilaisiin

olosuhteisiin. Vibram-kumipohja tekee kengällä kävelemisen turvalliseksi ja tehokkaaksi.

SENSAATIOTA VOI PARANTAA VAIN LISÄÄMÄLLÄ YKSILÖLLISYYTTÄ.

VALLANKUMOUS JATKAAETENEMISTÄÄN!

patrol.fi

u n c o m p r o m i s i n g p e r f o r m a n c e

*Orto-Lääkärit lääkäriasema lukeutuu Suomen merkittävimpiinyksityisiin liikuntalääketieteen, ortopedian ja käsikirurgian osaajiin.

Huippuluokan erityisosaajamme; 17 ortopedia, kolme käsikirurgia ja kaksi liikuntalääketieteen erikoislääkäriä sekä osaava henkilökuntamme

takaavat palvelulupauksemme, HOIDETTU, pitävyyden.

Me hoidamme Sinut takaisin rinteeseen.*

Orto-Lääkärit

www.orto-laakarit.fi • Yrjönkatu 36 A 2. krs • p. 09 6866 020

Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy lukeutuu Suomen merkittävimpiin yksityisiin liikunta-lääketieteen, ortopedian, neurokirurgian ja käsikirurgian osaajiin.Erikoislääkärimme, laboratorio-, kuvantamis- sekä sairaalapalvelut takaavat nopean ja tehokkaan hoitoketjun Uudenmaan alueella.

Asiakkaamme ovat ammattilaistemme päte-vissä ja luotettavissa käsissä jokaisessa hoidon vaiheessa. Huippuluokan erityisosaajamme ja osaava henkilökuntamme takaavat palvelu-lupauksemme, hoidettu, pitävyyden. Palvelu-lupauksemme mukaisesti huolehdimme, että asiat hoidetaan huolella ja tehokkaasti alusta loppuun asiakkaan tarpeet huomioiden.

Me HoidaMMe

SiNUTTaKaiSiN

RiNTeeSeeN

Koko perhe Angry Birds -puistoon

Kuusamon Tropiikkiin aukeaa jouluksi 2012 uusi Angry Birds Activity Park. Nyt saman katon alta löytyy iloa ja tekemistä koko perheelle Angry Birds -aktiviteettipuistossa, kylpylässä, hemmotteluhoidoissa, ravintolassa... Tule lomalle pidemmäksi aikaa tai piipahda vaikka päiväksi. Kuusamon Tropiikissa on aina huippusää.

Lomatarjoukset ja lisätiedot holidayclub.fi ja 030 686 011 Holiday Club Kuusamon Tropiikki Kylpyläntie 5, 93600 Kuusamo

Vauhtia kuten haluat

Nietos_210x270.indd 1 11.10.2012 21.28