muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
DESCRIPTION
Esityksessä kuvataan muuttoliikkeen ja asuntomarkkinoiden välistä yhteyttä. Esityksen tavoitteena osoittaa, miten muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan alueelliseen kysyntään ja tarjontaan.TRANSCRIPT
1
MUUTTOLIIKE JA ALUEELLISET OSTOVOIMAT
-‐RIITTÄÄKÖ KYSYNTÄ?
Elämän kolme tärkeintä kysymystä?
1. Missä asun? 2. Mitä teen? 3. Kenen kanssa?
1. MITEN MUUTTOLIIKE VAIKUTTAA ALUEIDEN ELINVOIMAAN? 2. MITEN ALUEIDEN ELINVOIMA VAIKUTTAA ALUEIDEN ”ARVONMUODOSTUKSEEN” JA ASUKKAIDEN OSTOVOIMAAN?
Muuttoliike
Muutot Asuinvaihdot
Liike Liikkuvuus
Asuntomarkkinat
Asuminen
Asuin- ja elinympäristö
Kuntien väliset muutot
Maasta- ja maahanmuutot
Kuntien sisäiset muutot
Muuttovirrat
Asuntotuotanto
Uusi aluehierarkia?
① Metropolialue
② 12 suurta kaupunkia / kaupun-kiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut/työssäkäynti-alueet)
③ Noin 40 seutukaupunkia (seutukuntien tai talousalueen keskuksia tai keskuspareja)
④ Muut kunnat
Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma/kunta- ja aluekehitys
Muuttoliike on …
2000-‐luvun muu@o-‐liikekehityksen keskeiset piirteet
1. Keski)ymis-‐, au0oitu-‐mis-‐ ja polarisoitumis-‐kehitys samanaikaises0
2. Valikoiva muu)oliike suurilla kaupunkiseuduilla
3. Lisääntyvä maahan-‐muu)o
Muu@oliikkeen yleiset ja erityiset piirteet
1. Keskimäärin 880 000 muu@oa vuodessa
2. 4/5 muu@ajasta alle 35-‐vuoTaita
3. Nuorten ja nuorten aikuisten muu@oalUus kasvanut 2000-‐luvun aikana
4. Keskimäärin vain joka kolmas kunta tai seutukunta saa muu@ovoi@oa
5. Maahanmuu@ajien määrä viisinkertaistunut 2000-‐luvulla ja keski@yminen kantaväestöä voimakkaampaa
6. Kaupungistuminen ja taajamoitumiskehitys jatkuu
54,6 % 1980-‐1984 66,9 %
2005-‐2009
12,3 % 1995-‐1999
Esimerkki 1: Maahanmuuton osuus Helsingin väestönlisäyksestä viisivuoTsjaksoi@ain vuosina 1980-‐2013
40,0 % 1985-‐1989
47,3 % 1990-‐1994
54,6 % 2000-‐2004
43,5 % 2010-‐2013
-‐3500
-‐3100
-‐2700
-‐2300
-‐1900
-‐1500
-‐1100
-‐700
-‐300
100
500
900
1300
1700
2100
2500
2900
3300
3700
4100
4500
4900
5300
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä
Lähde: Tilastokeskus, StatFin -‐0lasto0etokanta
• Helsinki sai muu)ovoi)oa kun0en välisestä muu)oliikkeestä noin 9 000 hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin 33 000 hlöä vuosina 2000-‐2013
• Helsingin seudun muu@ovoitot maan sisältä ovat laskeneet astei@ain koko 2000-‐luvun ajan: vuosina 2012-‐2013 Helsingin seudun kunnat saivat yhteenlaske)una enää vain 300 henkilöä muut-‐tovoi)oa maan sisäisestä muu)oliikkeestä.
• Helsingin muu@ovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta
• Onko kyse pysyvästä urbani-‐soitumiseen ja asumisprefe-‐rensseihin lii@yvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaih-‐teluihin lii@yvästä väliaikaisesta ilmiöstä?
Esimerkki 2: Helsingin ja Helsingin seudun vetovoima maan sisäisessä muu@oliikkeessä 2000-‐luvulla
Voittajat ja häviäjät?
Lähde: Kytö ja Kral-Leszczynska 2013
Ø 15-‐64vuoTaiden ne@o-‐muu@o kunTen välillä maakunni@ain vuosina 2001-‐2012
Ø Työikäistä väestöä siirtyy
pienistä isoihin kaupunkeihin
Ø Muu@ovirrat keski@yvät erityisesT HHT-‐vyöhyk-‐keelle ja sen vaikutusalueelle
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
665
2336
949
686
516
425
379
364
293
259
219
133
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 11000 12000 13000 14000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
…
Pori (18.) Muuttovoitto yht. Muuttovoitto per vuosi
MäärällisesT muu@ovetovoimaisimmat kunnat (320) maan sisäisessä muu@oliikkeessä vuosina 2009-‐2013
88 kuntaa sai
muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä
vuosina 2009-2013
6,5
4,4 4,1
3,9 3,6 3,6
3,3 2,9
2,2
1,6
0
1
2
3
4
5
6
7
Seinäjoki Tampere Kuopio Helsinki Oulu Lahti Hämeenlinna Turku Jyväskylä Pori
Muu@ovetovoimaisimmat yli 50 000 asukkaan kaupungit maan sisäisessä muu@oliikkeessä suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-‐2013
Suurten ja keskisuurten kaupunkien ne@omuu@o ja vanhojen osakeasuntojen hintakehitys vuosina 2009-‐2013
KAUPUNKI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2009-‐2013
VANHOJEN ASUNTOJEN NELIÖHINTA 2013
VANHOJEN ASUNTOJEN NELIÖ-‐HINTOJEN MUUTOS % 2009-‐2013
Seinäjoki 1893 1809 26,4 Helsinki 11681 3950 25,4 Vaasa -‐843 1852 22,4 Kokkola -‐172 1724 21,8 Espoo-‐Kauniainen 1504 3276 18,9 Pori 665 1504 18,2 Joensuu -‐454 1901 18 Tampere 4744 2306 15,9 Vantaa -‐843 2612 15,7 LahT 1821 1734 14,7 Kuopio 2123 1941 14,6 Oulu 3428 1766 14 Hämeenlinna 1093 1884 13,7 Turku 2581 1925 13,3 Jyväskylä 1463 1875 12,5 Lappeenranta -‐309 1794 11,8 Mikkeli 6 1724 11,7 Kajaani -‐1501 1376 10,7 Rovaniemi -‐557 1502 10,7 Kouvola -‐1226 1224 4,9 Kotka -‐1023 1362 3
Muu@ovetovoimaisimmat kunnat (320) suhteessa asukaslukuun maan sisäisessä muu@oliikkeessä vuosina 2009-‐2013 (promillea 1000 asukasta kohde per vuosi)
14,7
13,6
11,6
10,7
10,3
10,3
10
9,1
7,1
6,5
4
1,6
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Pirkkala
Jomala
Kittilä
Kauniainen
Lempäälä
Lieto
Petäjävesi
Uurainen
Sipoo
Seinäjoki
….
Kuopio (26.)
Pori (60.) Pirkkala oli
asukaslukuun suhteutettuna
muuttovetovoimai-sin kunta vuosina
2009-2013
Muuttajien ikärakenne ja työmarkkina-asema = alueen tuleva ostovoima
Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Tuleva ostovoima ja alueellinen kysyntä?
Ø Työllisten muuttovoitot
keskittyvät ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere-Lahti-Kotka –kehän sisään
Ø Työllisistä saivat muuttovoittoa
lisäksi pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat
Ø Työllisten muuttovoitoilla
merkittävä kerrannaisvaikutus alueiden tulevaan ostovoimaan ja kysyntään
Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro Lähde: Aro 2011
Ø Koulutettujen muutot tärkeitä alueiden kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella on keskeinen merkitys kuntien nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta
Ø Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttoalttius on korkeampi kuin keski- tai perusasteen tutkinnon suorittaneiden
Ø Joka toinen kunta saa muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista
Lähde: Kytö ja Kral-Leszczynska 2013
23
§ Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kuusi määrällistä ja laadullista mittaria ovat positiivisia
§ 94 kuuden tähden kuntaa, joista:
§ Uudellamaalla 23 kuntaa (28)
§ Varsinais-Suomessa 14 kuntaa
§ Pirkanmaalla 12 kuntaa
§ Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa § Kanta-Hämeessä 6 kuntaa
§ Ahvenanmaalla 6 kuntaa
§ Seinäjoen kasvukehä heijastuu jo Ilmajoelle ja Lapualle
Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro Lähde: Aro 2011
Summa Summarum
1. ”Paikkojen sota” kiihtyy: aineellinen ja ei-aineellinen kilpailu alueiden välillä 2. ”Paikkojen laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen: mitä siellä on, keitä siellä on, mitä siellä tapahtuu ja miten sinne pääsee 3. Käänteinen asuntokupla ja arvottomien asuntojen ongelma
LISÄÄ ASUKKAITA
LISÄÄ TYÖPAIKKOJA
ALUEEN JA ASUNTOJEN ARVO
KASVAA
TUNNETTUUS LISÄÄNTYY: LISÄÄ
ASUKKAITA, PALVELUITA JA INVESTOINTEJA
ALUEEN VETOVOIMA KASVAA
LISÄÄ PALVELUITA
LISÄÄ INVESTOINTEJA
POSITIIVINEN KASVUKIERRE
Kovat tekijät
• Työpaikkakehitys • Koulutustarjonta • Palkkataso • Saavutettavuus, yhteydet
Pehmeät tekijät
• Perhe ja ystävät • Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset • Kotiseutuidentiteetti • Mieli- ja mainekuva • Oletettu potentiaali • Ilmapiiri ja elämäntyyli
Kolmannet tekijät
• Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta
• Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
