1

Miten puuhuoltoketjussa

jaksetaan?Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa –hankkeen

tulosten julkistuswebinaari 21.9.2020

Johtava tutkija, ryhmäpäällikkö Lauri Sikanen

21.9.2020

2

Puuhuoltoketju on Suomen biotaloudelle

äärimmäisen tärkeä

• Metsäteollisuuden kilpailukyvyn

kulmakivi

• Merkittävä osa metsätalouden

sosiaalista kestävyyttä

• Metsäluonnon suojelun konkreettinen

toteuttaja

• Harvaanasuttujen alueiden

elinvoimaisuuden ylläpitäjä

21.9.2020

3

Lämmin kiitos tutkimuksen

mahdollistajille

21.9.202021.9.2020

4

Mitä selvisi puuhuoltoketjun

työhyvinvoinnista?

Haasteet ja mahdollisuudet

Julkistuswebinaari 21.9.2020 klo 12

Marja Kallioniemi, tutkija

Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö

21.9.2020

5 5

Kysely puuhuoltoketjun ammattilaisille

→ tavoitteena oli kerätä tietoa puuhuoltoketjussa työskentelevien

työhyvinvoinnista

→ kohdejoukkona puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä tälle

työlle edellytyksiä luovat henkilöt

→ posti- ja verkkokysely 4 000 henkilölle syksyllä 2019,

vastauksia 1 282, vastausprosentti 32 %

21.9.2020

6 6

Kolme vertailuaineistoa

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote 2018 -tutkimus Parikka S., Pentala-Nikulainen O., Koskela T., Kilpeläinen H., Ikonen J., Aalto A.-M., Muuri A., Koskinen

S. & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-

2018. Verkkojulkaisu: thl.fi/finsote

2. Eurooppalainen työolosuhdekysely EWCS2015 Eurofound 2017. Working time patterns for sustainable work. Statistical annex. Publications Office

of the European Union, Luxembourg.

3. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2012 –tutkimusPerkiö-Mäkelä, Merja & Hirvonen, Maria 2013. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012.

Taulukkoraportti. Helsinki, Työterveyslaitos. Saatavilla: https://www.ttl.fi/wp-

content/uploads/2016/11/Tyo-ja-terveys-haastattelututkimus-2012-taulukkoraportti.pdf

21.9.2020

7 7

Ketkä kyselyyn vastasivat?

Vastaajien ammattiryhmät

21.9.2020

Suurin osa (61 %) oli työskennellyt

nykyisessä työtehtävässä yli 10 vuotta,

keskimäärin 17 vuotta.

Miehiä 96 % (1 222) ja

naisia 4 % (53).

8 8

Vastaajien ammattiasema

21.9.2020

9 9

Vastaajien asuinalue ja ammattikoulutus

21.9.2020

10 10

Vastaajien ikä

21.9.2020

IKÄ kaikki mies nainen

Keski-ikä 47 47 44

30 v. tai nuorempi 11 % 11 % 17 %

31-44 v. 30 % 30 % 32 %

45-54 v. 25 % 25 % 23 %

55-60 v. 21 % 21 % 21 %

61 tai vanhempi 13 % 13 % 8 %

lukumäärä 1 282 1 222 53

11 1121.9.2020

TYÖHYVINVOINTI PUUHUOLTOKETJUSSA 1 282 vastausta posti- ja verkkokyselyyn

A. TYÖMÄÄRÄ

-työtunnit viikossa

-työn määrä jaksamiseen

nähden

-töiden ruuhkautuminen

B. TYÖTYYTYVÄISYYS

-tyytyväisyys nykyiseen

työhön, työoloihin

-työn merkityksellisyys ja

tärkeys

-haitat työympäristössä

C. TYÖKYKY JA TERVEYS

-työkykyindeksi

-terveydentilan mahd. haitta työssä

-poissaolopäivät sairauden

yms. takia

-työskenteleminen sairaana

D. KUORMITTUMINEN

-vaikeuksien kasaantuminen

-poikkeuksellinen väsymys

-työn rasittavuus

-kielteiset tunteet työssä

-stressi,

-WHO-5 hyvinvointiasteikko

E. VUOROVAIKUTUS JA

SOSIAALISET SUHTEET

-tuki ja apu työssä

-tiedonkulku työssä

-voiko vaikuttaa itseä koskeviin

asioihin työssä

-tyytyväisyys ihmissuhteisiin

-yksinäisyys

F. PALAUTUMINEN, ELINTAVAT JA

JAKSAMISEN TUKI

-palautuminen työkuormituksesta

-nukkuminen

-elintavat: liikunta, lomat, ruokailut,

tupakointi, alkoholi

-miten parantaa omaa jaksamista

12 12

A. TYÖMÄÄRÄ

21.9.2020

13 1321.9.2020

44.9

45,3

37,7

37,8

47,1

52,3

40,6

43,4

52,3

42,7

36,0

37,1

39,2

38,2

39,0

32,7

34,8

35,2

35,6

39,9

39,9

0 10 20 30 40 50 60

Suomen puuhuoltoketju vs. Euroopan työlliset

Suomen työlliset

miehet

Pohjoismaat miehet (DK, FI, SWE)

Suomi miehet

naiset

Pohjoismaat naiset (DK, FI, SWE)

Suomi naiset

metsurit ja metsätyöntekijät

työkoneiden kuljettajat

kaukokuljettajat

toimihenkilöt

Palkansaajat

Yrittäjät (Puuhuoltoketjussa työnantajayrittäjät)

Yrittäjät (Puuhuoltoketjussa yksinyrittäjät)

Suomen puuhuoltoketju Vertailuaineisto EWCS2015, 28 Euroopan unionin jäsenmaata

työtunnit/viikko

Verranneaineisto: Eurofound

2017. Working time patterns for

sustainable work. Statistical

annex. Publications Office of the

European Union, Luxembourg.

14 14

Jakautuuko työmäärä epätasaisesti niin, että työt

ruuhkautuvat?

15 15

Työmäärä eri ammattiryhmillä

Metsurit: viikkotyötuntimäärä kohtuullinen (38 vs 45 h), työt eivät juurikaan ruuhkaudu. Yli puolet

(54 %) arvioi, että työmäärä on jaksamiseen nähden liian suuri harvoin tai ei koskaan.

Työkoneiden kuljettajat: työtunteja viikossa kertyi enemmän kuin keskimäärin, mutta työt

ruuhkautuivat keskimääräistä harvemmin. Töitä oli jaksamiseen nähden liikaa keskimääräistä

harvemmin.

Kaukokuljettajat: keskimääräinen työtuntimäärä viikossa (52 h vs 45 h) aineiston suurin, varsinkin

yrittäjillä. Arvio töiden ruuhkautumisesta oli positiivisempi kuin aineistossa keskimäärin. Työmäärä

arvioitiin liialliseksi jaksamiseen nähden harvemmin kuin aineistossa keskimäärin.

Toimihenkilöt: Toimihenkilöt tekivät keskimäärin 41 h/vk (vs 45 h/vk) töitä, mutta töiden

ruuhkautuminen oli yleisintä muihin ammattiryhmiin verraten. Miltei joka kolmas

(30 %) toimihenkilö arvioi työmäärän liian suureksi jaksamiseen nähden (melko, hyvin usein tai aina;

vs 19 %).

21.9.2020

16 16

B. TYÖTYYTYVÄISYYS

21.9.2020

17 17

Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi?

21.9.2020

31

18

17

21

25

16

15

14

18

21

12

55

60

60

62

61

61

62

58

61

58

61

8

16

16

6

10

17

16

19

15

16

18

4

5

5

11

3

5

7

6

5

3

6

1

2

2

0

1

2

0

3

1

1

4

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

TTL2012

TimberWB koko aineisto

mies

nainen

metsurit ja metsätyöntekijät

työkoneiden kuljettajat

toimihenkilöt

kaukokuljettajat

palkansaajat

yksinyrittäjät

työnantajayrittäjät

erittäin tyytyväinen melko tyytyväinenen tyytyväinen enkä tyytymätön melko tyytymätönerittäin tyytymätön Verranneaineisto: Perkiö-Mäkelä, Merja & Hirvonen, Maria 2013. Työ

ja terveys -haastattelututkimus 2012. Taulukkoraportti. Helsinki,

Työterveyslaitos. Saatavilla: www.ttl.fi sivuilla

18 18

Työtyytyväisyys ammattiryhmissä

Metsurit: tyytyväisiä nykyiseen työhön, suurin osa (80 %) arvioi, että työ on tärkeää päivittäin ja

viikottain. Työympäristöön tai työhön sisältyi haitallisessa määrin: 1.kosteutta, 2.kylmyyttä/vetoa,

3. raskasta ruumiillista työtä.

Työkoneiden kuljettajat: työtyytyväisyys oli aineiston keskitasoa, haitallisessa määrin

työympäristössä esiintyi 1.pitkään istumista, 2.samanlaisina toistuvia työliikkeitä, 3.tärinää.

Kaukokuljettajat: työtyytyväisyys sekä työn tärkeyden ja merkityksellisyyden kokeminen

vähäisempää kuin keskimäärin. Suurin osa (85 %) oli kuitenkin tyytyväinen työoloihin. Haitallisessa

määrin 1. pitkään istumista, 2. samanlaisina toistuvia työliikkeitä, 3. likaa.

Toimihenkilöt: tyytyväisiä nykyiseen työhön ja työoloihin. Työn tärkeys ja merkityksellisyys arvioitiin

myös samoin kuin koko aineistossa. Haitallisessa määrin pitkään istumista.

21.9.2020

19 19

Työympäristön haittatekijät

21.9.2020

72

66

58

53

51

50

47

39

37

35

35

32

29

28

26

21

18

12

9

27

31

40

44

46

47

50

58

60

63

61

65

69

69

70

74

78

84

90

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pitkään istumista

Samanlaisina toistuvia työliikkeitä

Yksin työskentelyä

Tärinää

Kylmyyttä tai vetoa

Likaa

Kosteutta

Pölyä

Melua

Kuumuutta

Hankalia työasentoja

Raskasta ruumiillista työtä

Nostamista, kantamista tai kannattelua käsin ilman apuvälineitä

Riittämätöntä valaistusta tai häikäisyä

Terveydelle haitallisia tai vaarallisia kemikaaleja tai aineita

Puutteita työtiloissa tai työskentelyolosuhteissa

Puutteita työvälineissä

Ongelmia työpaikan järjestyksessä ja siisteydessä

Seisomista paikallaan

KYLLÄ EI

20 20

C. TYÖKYKY JA TERVEYS

21.9.2020

21 21

Työkyky ja terveys ammattiryhmissä 1/2

Metsurit: arvio työkyvystä (7,8 vs 8,0) aineiston alhaisin, sairauteen tms. liittyvien poissaolopäivien

määrä (26 pv) oli huomattava. Suurin osa (71 %) arvioi, ettei sairauksista tms. ole haittaa nykyisessä

työssä. Vajaa kolmannes (30 %) oli työskennellyt sairaana viimeisen 12 kk aikana.

Työkoneiden kuljettajat: vastaukset edustivat joko aineiston keskiarvolukemia tai olivat sitä

parempia. Suurin osa (71 %) arvioi, ettei sairauksista ole haittaa nykyisessä työssä. Työkoneiden

kuljettajista 40 % oli työskennellyt sairaana viimeisen 12 kk aikana.

Kaukokuljettajat: arvio työkyvystä sama kuin keskimäärin ketjussa. Sairauteen liittyviä

poissaolopäiviä (26 pv) kertyi enemmän kuin keskimäärin. Suurin osa arvioi (68 %) arvioi, ettei

sairauksista tms. ole haittaa työssä. Runsas kolmannes (38 %) oli tehnyt töitä sairaana viimeisen

12 kk aikana.

21.9.2020

22 22

Työkyky ja terveys ammattiryhmissä 2/2

Toimihenkilöt: arvio työkyvystä oli liki sama kuin ketjussa keskimäärin. Poissaolopäiviä

sairauden tms. takia oli kertynyt vähemmän kuin ketjussa keskimäärin. Suurin osa

(71 %) arvioi, ettei sairauksista ole haittaa nykyisessä työssä. Liki puolet (48 %)

toimihenkilöistä oli tehnyt töitä sairaana viimeisen 12 kk aikana.

Koko ketjussa 41 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kk aikana,

poissaolopäivien mediaani oli 5 päivää, keskiarvo 14 päivää.

21.9.2020

23 23

E. VUOROVAIKUTUS JA SOSIAALISET SUHTEET

21.9.2020

24 24

Saatko tarvittaessa tukea ja apua työtovereiltasi?

21.9.2020

41

15

15

23

18

5

10

10

18

14

15

41

38

38

30

38

34

41

28

40

44

40

14

31

31

30

31

28

35

31

31

31

31

3

9

8

11

8

11

9

9

7

7

11

1

4

4

2

3

10

4

13

3

3

2

0

3

3

4

2

12

1

9

2

1

1

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Työ ja terveys Suomessa 2012 (1 924)

TBW kaikki (1 277)

TBW miehet (1 217)

TWB naiset (53)

palkansaaja (865)

yksinyrittäjä (163)

työnantajayrittäjä (232)

metsurit ja metsätyöntekijät (184)

työkoneiden kuljettajat (453)

kaukokuljettajat (266)

toimihenkilöt (265)

Erittäin paljon Melko paljon Jonkin verran Melko vähän Erittäin vähän En osaa sanoa

25 25

Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet 1/2

Metsurit: Tukea ja apua saatiin työtovereilta vähemmän kuin ketjussa keskimäärin. Työhön

liittyvään tiedonkulkuun oltiin tyytyväisiä (usein tai aina riittävää 72 %). Ihmissuhteisiin oltiin

samoin tyytyväisiä (77 %). Yksinäisyyttä koettiin enemmän (10 vs 6 %) kuin ketjussa.

Työkoneiden kuljettajat: Vastaukset muistuttivat koko puuhuoltoketjun lukemia tai olivat sitä

parempia. Tukea ja apua työtovereilta saatiin, runsas puolet sai 58 % tukea erittäin tai melko

paljon. Vaikutusmahdollisuuksiin itseä koskeviin asioihin oltiin hieman tyytymättömämpiä kuin

ketjussa. Yksinäisyyttä koettiin (4 vs 6 %) vähemmän kuin ketjussa keskimäärin.

Puun kaukokuljettajat: tukea ja apua saatiin työtovereilta, runsas puolet sai 58 % tukea melko tai

erittäin paljon. Tiedonkulun riittävyys arvioitiin lähes samaksi kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin.

Suurin osa (80 %) kaukokuljettajista oli tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Yksinäisyyttä koki

kaukokuljettajista 6 % (vs 7 %).

21.9.2020

26 26

Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet 2/2

Toimihenkilöt: Yli puolet (55 %) sai tukea ja apua työkavereiltaan melko tai erittäin paljon.

Työhön liittyvän tiedonkulun arvioi riittäväksi 60 % (vs 68 % usein tai aina). Ihmissuhteisiin

tyytyväisten osuus oli alempi (74 vs 77 %). Toimihenkilöt kokivat yksinäisyyttä useammin (9

vs 6 %).

21.9.2020

27 27

F. PALAUTUMINEN, ELINTAVAT, JAKSAMISEN TUKI

21.9.2020

28 28

Palaudutko työn aiheuttamasta kuormituksesta

työpäivän tai työvuoron jälkeen?

21.9.2020

5

17

4

16

6

28

18

12

14

13

18

17

19

41

57

39

57

42

45

55

62

61

57

57

59

53

54

26

57

26

51

26

26

24

24

29

25

23

28

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Työ ja terveys Suomessa (2 118)TBW koko aineisto (1 272)

Työ ja terveys Suomessa, miehetTWB miehet

Työ ja terveys Suomessa, naisetTWB naiset

palkansaajatyksinyrittäjät

työnantajayrittäjät

metsurit ja metsätyöntekijättyökoneiden kuljettajat

kaukokuljettajattoimihenkilöt

Huonosti Kohtalaisesti Hyvin En osaa sanoa

Verranneaineisto: Perkiö-Mäkelä, Merja & Hirvonen, Maria 2013.

Työ ja terveys -haastattelututkimus 2012. Taulukkoraportti.

Helsinki, Työterveyslaitos. Saatavilla: www.ttl.fi sivuilla

29 29

Palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki 1/3

Metsurit: Työn aiheuttamasta kuormituksesta palauduttiin työpäivän tai työvuoron jälkeen

hieman paremmin (29 vs 26 %). Nukkumiseen liittyvien ongelmien osalta tilanne oli sama kuin

ketjussa keskimäärin.

Elintavoista: liikuntaa harrastettiin (74 % liikkui vähintään 2-3 kertaa viikossa vs 59 %),

ruokailujen määrä (65 % ruokaili vähintään 3 kertaa päivässä vs 58 %). Kerrallaan vähintään

kuusi annosta alkoholia joi viikoittain 14 % (vs.12 %).

Työkoneiden kuljettajat: Työn aiheuttamasta kuormituksesta palauduttiin samoin kuin

ketjussa keskimäärin. Nukahtamisvaikeuksia koettiin yhtä harvoin, toistuvaa heräilyä

harvemmin kuin ketjussa.

Elintavoista: Liikuntaa työkoneiden kuljettajat ehtivät harrastaa vähemmän (49 % vähintään 2-3

kertaa viikossa vs 59 %). Runsas puolet metsätyökoneen kuljettajista (53 % vs 58 %) ruokaili

vähintään kolme kertaa päivässä. Alkoholin käytön osalta vastausjakaumat vastasivat koko

puuhuoltoketjun tilannetta.

21.9.2020

30 30

Palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki 2/3

Kaukokuljettajat: runsas viidennes palautui hyvin (23 %) työn aiheuttamasta

kuormituksesta työpäivän tai työvuoron jälkeen. Uneen liittyvien ongelmien kuten

nukahtamisvaikeuksien ja toistuvan heräilyn osalta kaukokuljettajien tilanne oli hieman

positiivisempi kuin ketjussa.

Elintavat: yli puolet (51 vs 36 %) arvioi, ettei harrasta liikuntaa säännöllisesti (vähintään

puolta tuntia 2-3 kertaa viikossa). Liki puolet (48 vs 38 %) arvioi, ettei pidä riittävästi

vapaapäiviä tai lomajaksoja. Yli puolet (52 vs 40 %) kaukokuljettajista ei ruokaillut vähintään

kolmea kertaa päivässä. Kaukokuljettajien alkoholin käyttö vastasi puuhuoltoketjun

keskimääräistä tilannetta.

21.9.2020

31 31

Palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki 3/3

Toimihenkilöt: runsas neljännes (28 %) palautui hyvin työn aiheuttamasta kuormituksesta.

Uneen liittyvät ongelmat: suurin osa (64 vs 72 %) ei ollut kokenut koskaan tai vain harvoin

nukahtamisvaikeuksia. Joka kolmas toimihenkilö koki toistuvaa unesta heräilyä useita kertoja

viikossa tai päivittäin (vs 26 %).

Elintavat: suurin osa (81 %) ehti harrastaa liikuntaa säännöllisesti (vs 59 %). Suurin osa (64 vs

53 %) toimihenkilöistä ehti pitää riittävästi vapaapäiviä ja lomia. Suurin osa (72 vs 58 %)

ruokaili vähintään kolme kertaa päivässä. Alkoholin käytön osalta viikoittain vähintään kuusi

alkoholiannosta joi joka kymmenes toimihenkilö.

21.9.2020

32 32

Mitkä asiat auttaisivat jaksamaan paremmin?

21.9.2020

18

10

10

8

11

13

6

7

4

28

25

18

19

14

16

12

11

8

27

33

26

25

22

18

24

22

21

17

24

29

26

31

20

35

29

36

10

7

17

22

22

33

23

31

32

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Mahdollisuus työstä irtautumiseen ja lepoon

Parempi työn organisointi

Paremmat työvälineet

Mahdollisuus saada tarvittaessa apua työhönkuten sijainen

Parempi työilmapiiri

Pidemmät urakointisopimukset

Työterveyshuoltopalvelut

Mahdollisuus päästä kuntoutukseen

Parempi ammattitaito

erittäin paljon melko paljon jonkin verran melko vähän ei lainkaan

33 33

Mitkä asiat auttaisivat jaksamaan paremmin?

21.9.2020

Vastaajilla oli halutessaan mahdollisuus kirjoittaa

avoimia vastauksia kysymykseen ”Mitkä asiat auttaisivat

sinua jaksamaan työssäsi paremmin? – Jokin muu,

mikä?” Erilaisia, kysymykseen vastaavia keinoja

kirjoitettiin 583. Keinot ryhmiteltiin kuvan mukaisten

pääotsikoiden alle.

34 34

Haasteet ja mahdollisuudet (1)

1. Puuhuoltoketjussa työn organisointia pitäisi parantaa, sillä jokaisen ammattiryhmän

jaksamista lisäävien keinojen kärjessä oli ”parempi työn organisointi”. Ketjua tulisi

tarkastella kokonaisuutena, mutta kuka sen tekisi?

Tämä auttaisi toimihenkilöiden tilannetta.

Kootaan puolueettomalle maaperälle tasapuolisesti puuhuoltoketjun eri tahojen ja

tekijöiden edustajat. Mietitään yhdessä sopien ja ratkaisuja etsien kestävää

toimintatapaa, vaikka toimintaympäristö onkin ajoittain haasteellinen.

Olisiko mahdollista luoda reilun toiminnan puuhuoltoketju?

21.9.2020

35 35

Haasteet ja mahdollisuudet (2)

2. Tarkistuskierros: naiset puuhuoltoketjussa. Pääsevätkö kaikki halukkaat sukupuolesta

riippumatta puuhuoltoketjun erilaisiin verkostoihin, joissa esim. vaihdetaan tietoja

kätevistä työtavoista? Jaetaanko työtehtävät ja vastuut tasapuolisesti?

Saako esimieheltä ja verkostosta tukea ja palautetta sukupuolesta riippumatta?

Tärkeät kysymykset: miten menee? Miten sujuu työt?

21.9.2020

Lähde:

Smith, M., Piasna, A., Burchell,

B., Rubery, J., Rafferty, A., Rose,

J. & Carter, L. 2013. Women,

men and working conditions in

Europe. Eurofound, Luxemburg.

36 36

Haasteet ja mahdollisuudet (3)

3. Vuorovaikutus positiivisemmaksi.

Siirrytään positiiviseen ja kannustavaan viestintään erilaisissa verkostoissa.

Osa vastaajista toivoi työstään palautetta, osa toivoi ylipäätään ystävällistä puhetta.

Mahdollisuudet vertaistukeen maan eri puolilla toimivien ketjujen kesken.

Hyviksi havaitut käytännöt jakoon. Kysellään ketjun eri toimijoiden kuulumisia.

4. Lisätään työhyvinvointia puuhuoltoketjussa huolehtimalla osaamisesta,

ammattitaidosta ja sen kehittämisestä.

Voitaisiinko esimerkiksi uusista käyttöön tulevista ohjelmista yms. työkaluista laatia

nettiin virtuaaliseen oppimisympäristöön perehdytysmateriaalia, johon olisi mahdollista

paneutua itselle sopivaan aikaan?

21.9.2020

37 3721.9.2020

5. Puuhuoltoketjun työn ja työympäristön haittatekijät: mitä on tehtävissä?

Työkoneiden kuljettajien, kaukokuljettajien ja toimihenkilöiden haittana oli

pitkään istuminen. Miten puuhuoltoketju voisi selättää tämän haitan?

Tärinältä välttyminen. Yksin työskentelyn haitoilta välttyminen viestintäteknologian

avulla(?) Metsureilla työn haittoja oli useita, auttaisivatko paremmat suojavarusteet

työn arjessa?

6. Elämäntavat työkykyä tukeviksi: työkyvyn puskurit kuntoon.

Mitä voi itse tehdä, jotta työkyky ja jaksaminen säilyisivät mahdollisimman hyvinä?

Esimerkiksi liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokailu, työhuipuista palautuminen,

lataava uni, aivojen hyvinvointi ym.

Haasteet ja mahdollisuudet (4)

38 38

Haasteet ja mahdollisuudet (4)

7. Puuhuoltoketjun yrittäjät toivoivat puolueetonta neuvontaa erilaisten

yhteiskunnallisten velvoitteiden, maksujen ja verotuksen osalta.

Ohjeistusta mahdollisen työkyvyttömyyden varalle.

8. Puuhuoltoketjussa koetaan, ettei työpanosta arvosteta yhteiskunnassa.

Voitaisiinko puuhuoltoketjussa tehtyä työtä tuoda enemmän, positiivisesti esiin

yhteiskunnallisessa keskustelussa? Pienetkin osoitukset ketjun työn ja pitkien

työurien arvostamisesta edistäisivät asiaa.

21.9.2020

39

Teoreettinen malli ihmisen kuormittumisestaThe model of effort-reward imbalance (ERI)

VAATIMUKSET &

VELVOITTEET

PALKKIOT

TYÖMÄÄRÄ,

TYÖN VAATIMA ENERGIA,

PONNISTELU,

EPÄTAVALLISET TYÖAJAT,

PUUTTEELLISET TYÖOLOSUHTEET

TALOUDELLINEN KORVAUS,

ARVOSTUS,

TURVALLISUUS,

TYÖURALLA ETENEMINEN

Lähde: Siegrist, J., Starke, D., Chandola, T., Godin, I., Marmot, M., Niedhammer, I. &

Peter, R. 2004. The measurement of effort-reward imbalance at work: European

comparisons. Social Science & Medicine 58: 1483-1499.

40 40

Työn tuottavuuden kehitys metsätaloudessa ja puunkorjuussa 2008-2018

indeksi 2010=100 Lähteet: Tilastokeskus ja Luke

21.9.2020

106

138

152

122

112

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018*

Koko kansantalous Metsätalous ja puunkorjuu

Metsänhoito Puunkorjuu

Metsätaloutta palveleva toiminta

Lähde: Viitanen, J., Mutanen, A. & Karvinen S. (toim.) 2019. Metsäsektorin suhdannekatsaus

2019-2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 71/2019. Luonnonvarakeskus (Luke).

41

Kiitos !marja.kallioniemi@luke.fi

puh. 029 532 6207

21.9.2020

42

Kuinka kuormittunut ketju on?

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

Janne Kaseva

Erityisasiantuntija

Luonnonvarat / Soveltava tilastotiede

21.9.2020

43

21.9.2020

21.9

44

Kuormittumisen osatekijät

✓ Vaikeuksien kasaantuminen

✓ Poikkeuksellinen väsymys

✓ Stressi (ja työhyvinvointi)

✓ Työn rasittavuus

✓ Kielteiset tunteet työssä

Kysymykset datassa (asteikko 1-5):

K012. Onko työsi henkisesti...? 5 = hyvin rasittavaa

K013. Tunnetko nykyisin stressiä? 5 = erittäin paljon

K014. Oletko viime aikoina ollut poikkeuksellisen väsynyt? 5 = hyvin usein tai aina

K019. Kuinka usein joudut työssäsi tilanteisiin, jotka herättävät sinussa kielteisiä tunteita

kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää? 5 = jatkuvasti

K024. Kuinka usein sinusta tuntuu, että vaikeudet ovat kasaantumassa niin, ettet pysty niistä

selviytymään? 5 = jatkuvasti

45

1a) Metsurit ja metsätyöntekijät

Metsureiden ja metsätyöntekijöiden vastaukset olivat kuormittumisen

osalta aineiston positiivisimpia

✓ Vain 12% koki stressiä melko paljon tai erittäin paljon (TWB 21%), mikä oli

vähiten puuhuoltoketjun vastaajaryhmistä

✓ 56%:lla vaikeudet kasaantuivat tuskin koskaan ylivoimaisiksi (TWB 48%).

✓ 46% oli kokenut poikkeuksellista väsymystä melko harvoin, erittäin harvoin

tai ei koskaan (TWB 37%)

✓ 26% arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi (TWB 47 %). Vastaava

osuus arvioi oman työn joko melko tai hyvin rasittavaksi, mikä vastaa laajan

suomalaisista työllisistä koostuvan aineiston tuloksia (TTS 2012)

✓ Kielteisten tunteiden kuten suuttumuksen, vihan, pelon tai häpeän kokeminen oli

alimmalla tasolla: vain 11% koki työssään kielteisiä tunteita melko usein tai jatkuvasti

(TWB 16%)

46

1b) Metsätalouteen liittyvien

työkoneiden kuljettajat

Vastaukset olivat joko lähellä koko puuhuoltoketjun vastausjakaumia tai

osoittivat alempaa kuormittuneisuutta

✓ Stressin kokeminen oli hieman vähäisempää: 18% koki stressiä melko paljon

tai erittäin paljon (TWB 21%)

✓ 52% ammattiryhmän vastaajista oli tuskin koskaan kokenut vaikeuksien

kasaantumista niin, ettei niistä pysty selviytymään (TWB 48%)

✓ Poikkeuksellista väsymistä (melko usein tai hyvin usein tai aina) he kokivat yhtä

paljon kuin puuhuoltoketjussa (23% vs. 22%)

✓ Työn koki henkisesti rasittavaksi jotakuinkin samansuuruinen osuus kuin koko

puuhuoltoketjussa (44% vs. 47%)

✓ Kielteisiä tunteita kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää he kokivat yhtä usein

kuin koko puuhuoltoketjussa (17% vs. 16 %)

47

1c) Puun kaukokuljettajat, raskaiden

moottoriajoneuvojen kuljettajat

Vastaukset olivat lähellä koko puuhuoltoketjun vastausjakaumia

kuormittuneisuuden osalta

✓ Stressin kokeminen oli hieman yleisempää: 23% koki stressiä melko paljon

tai erittäin paljon (TWB 21%)

✓ 50% kaukokuljettajista arvioi, että vaikeudet työssä kasaantuvat tuskin koskaan

niin, ettei niistä pystyisi selviytymään (TWB 48%)

✓ 39% ei kokenut juurikaan (harvoin tai ei koskaan) poikkeuksellista väsymystä (TWB 37%).

✓ 49% arvioi työn henkisesti rasittavaksi (TWB 47%)

✓ Kielteisiä tunteita työssään he tunsivat (usein tai jatkuvasti) yhtä usein kuin koko

aineistossa (16%)

48

1d) Toimihenkilöt

Toimihenkilöiden vastaukset olivat kuormittumisen osalta aineiston

negatiivisimpia

✓ Kolmannes (33%) koki stressiä melko tai erittäin paljon (TWB 21%)

✓ Vaikeudet kasaantuivat useammin niin, ettei niistä pystynyt selviytymään

✓ 64%:lle vaikeuksia kasaantui toisinaan, usein tai lähes aina (TWB 53%)

✓ Lievästi positiivista oli kuitenkin, että 55% vastasi toisinaan, 9% usein

ja vain alle 1% lähes aina (TWB 45%, 6% ja 2%)

✓ Poikkeuksellisen väsymisen kokeminen oli myös kohtalaisen yleistä: 26% koki väsymistä

melko usein, hyvin usein tai aina (TWB 22%)

✓ 67% koki työn henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi (TWB 47%)

✓ Kielteisiä tunteita kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää koki melko usein tai

jatkuvasti viidennes (20% vs. 16%)

49

2) Naiset vs. miehet

Naiset olivat selvästi kuormittuneempia kuin miehet

✓ Stressin kokeminen (melko paljon tai erittäin paljon) oli naisilla

yleisempää kuin miehillä (34% vs. 20%)

✓ Maailman terveysjärjestön hyvinvointimittarin (WHO-5) mukaan miesten

keskimääräinen pistemäärä (61 pistettä) oli alhaisempi kuin eurooppalaisessa

työolosuhdekyselyssä (EWCS_2015, 69 pistettä; p<0.001)

✓ Naisilla ero oli vielä suurempi (56 vs. 67 pistettä; p<0.001)

✓ Naisten vastauksissa vaikeudet kasaantuivat useammin niin, ettei niistä pystynyt

selviytymään: Tuskin koskaan -vastausvaihtoehdon valitsi miehistä liki puolet (49%),

mutta naisista vain neljännes (26%)

✓ Poikkeuksellinen väsymys oli naisilla yleisempää kuin miehillä: melko usein, hyvin

usein tai aina valitsi naisista 39%, kun miehistä vain noin viidennes (22%).

✓ 62% naisista arvioi työn henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava

osuus miehillä oli 47%

✓ Kielteisiä tunteita kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää nais- ja

miesvastaajat kokivat työssään yhtä usein (17%; TTS_2012 8%)

50

3a) Palkansaajat

Palkansaajien vastaukset vastasi koko ketjun keskimääräistä tilannetta

✓ Palkansaajat kokivat stressiä (melko tai erittäin paljon) yhtä paljon kuin

koko puuhuoltoketjussa keskimäärin (21%; TTS_2012, 8%)

✓ 53% palkansaajista ei ollut kokenut vaikeuksien kasaantuvan niin, ettei

niistä pysty selviytymään (TWB 48%)

✓ Poikkeuksellista väsymystä (aina, hyvin usein tai melko usein) palkansaajat

kokivat yhtä usein kuin koko puuhuoltoketjussa (22-23%)

✓ Oman työn arvioi henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi liki puolet (48%; TWB 47%;

TTS_2012, 27%)

✓ Kielteisiä tunteita (melko usein tai jatkuvasti) kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää

palkansaajat tunsivat yhtä usein kuin koko puuhuoltoketjussa (16-17%; TTS_2012, 8%)

51

3b) Yksinyrittäjät

Yksinyrittäjät olivat huomattavasti keskimääräistä vähemmän kuormittuneita

✓ Yksinyrittäjät kokivat stressiä (melko tai erittäin paljon) harvemmin kuin

puuhuoltoketjussa keskimäärin (16% vs. 21%; TTS_2012, 8%)

✓ 42% ei ollut kokenut vaikeuksien kasaantuvan niin, ettei niistä pysty

selviytymään (TWB 48%)

✓ Harvoin poikkeuksellista väsymystä (erittäin harvoin, melko harvoin tai ei koskaan)

koki useampi kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (42% vs. 37%)

✓ Oman työn arvioi henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi noin kolmannes (35%; TWB 47%;

TTS_2012, 27%)

✓ Kielteisiä tunteita (melko usein tai jatkuvasti) kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää

yrittäjät tunsivat harvemmin kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (13%; TWB 16%; TTS_2012,

8%)

52

3c) Työnantajayrittäjät

Työnantajayrittäjät olivat keskimääräistä enemmän kuormittuneita

✓ Työnantajayrittäjät kokivat stressiä (melko tai erittäin paljon) useammin

kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (26% vs. 21%; TTS_2012, 8%)

✓ 34% ei ollut kokenut vaikeuksien kasaantuvan niin, ettei niistä pysty

selviytymään (TWB 48%)

✓ Harvoin poikkeuksellista väsymystä (erittäin harvoin, melko harvoin tai ei koskaan)

koki hieman harvempi kuin puuhuoltoketjussa keskimäärin (34% vs. 37%)

✓ Oman työn arvioi henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi noin kolmannes (54%; TWB 47%;

TTS_2012, 27%)

✓ Kielteisiä tunteita (melko usein tai jatkuvasti) kuten suuttumusta, vihaa, pelkoa tai häpeää

työnantajayrittäjät tunsivat hieman useammin (18%; TWB 16%; TTS_2012, 8%)

53

Stressi

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen

tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi,

hermostuneeksi tai ahdistuneeksi taikka hänen on

vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä

Pitkään käytössä ollut stressin mittari, joka on testien mukaan havaittu

ryhmätasolla päteväksi mittaustavaksi (Elo ym., 1999 ja Elo ym., 2003)

54

Stressin kokemus vastaajaryhmittäin- Tunnetko nykyisin stressiä?

55

Stressiä selittävät tekijät

✓ Stressiä tutkittiin kaksiluokkaisena muuttujana (0=ei lainkaan, vain vähän, jonkin verran vs. 1=melko paljon, erittäin paljon)

✓ Logistisen regressiomallin avulla pystyttiin selittämään

noin 51 % stressin kokemisen todennäköisyydestä

✓ Selkeimmät indikaattorit stressille oli

✓ Liikaa työtä jaksamiseensa nähden(3=usein, 2=silloin tällöin, 1=harvoin) (R²=0.25, p<0.05)

✓ Töistä palautuminen (1=hyvin, 2=kohtalaisesti, 3=huonosti) (R²=0.10)

✓ Erityisesti huonosti palautuvat erottuivat muista ryhmistä (p<0.003)

56

Hyvinvointimittari (WHO-5; asteikko 0-100)

✓ Mittarin osakysymyksissä (5) tiedusteltiin vastaajan

✓ iloisuutta ja hyväntuulisuutta,

✓ levollisuutta ja rentoutuneisuutta,

✓ toimeliaisuutta ja tarmokkuutta,

✓ onko vastaaja tuntenut herätessään

itsensä virkeäksi ja levänneeksi

✓ onko jokapäiväiseen elämään kuulunut

paljon asioita, jotka kiinnostavat vastaajaa

57

Hyvinvointi suhteessa muihin

✓ Puuhuoltoketjussa hyvinvointipisteet olivat 7,0 pistettä

alemmat kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä

✓ Puuhuoltoketjun keskimääräinen pistemäärä oli 61,

kun vastaava luku EWCS_2015-aineistossa oli 68 (p<0.001)

✓ Miehillä hyvinvoinnin keskimääräinen pistemäärä jäi 7,8

pistettä alemmaksi (61 vs. 69, p<0.001) ja

✓ Naisilla 10,7 pistettä alemmaksi (56 vs. 67, p<0.001)

58

Hyvinvointia selittävät tekijät

✓ Lineaarisen regressiomallin avulla pystyttiin selittämään

noin 56 % hyvinvointi-indeksin kokonaisvaihtelusta

✓ Selkeimmät indikaattorit hyvinvoinnille oli

✓ Liiallinen työn määrä jaksamiseen nähden

(3=usein, 2=silloin tällöin, 1=harvoin) (R²=0.17, p=0.006)

✓ riittävä vapaa-aika, työtyytyväisyys, palautuminen,

voitko vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin

Kiitos

mielenkiinnostasi!

Tutkimus ensimmäinen laatuaan

Miksi?

Aarre Peltola, Luken Tilastopalvelut

21.9.2020

Mitä tiedetään puusta?

21.9.2020

Mitä tiedetään työllisistä?

21.9.2020

21.9.2020

Puuhuoltoketjussa työskentelee

Työskentelevien määrä 14 200 henkilöä

Määrään päädyttiin Tilastokeskuksen toimialoittaisen

ja ammattiryhmittäisen tarkastelun kautta

Puuhuoltoketjun kannalta ongelmana puutavaran

kaukokuljetuksen kuuluminen liikenteen toimialaan;

ongelma ratkaistiin täydentämällä Tilastokeskuksen

aineistoa Metsätrans -lehden aineiston avulla

Muu aineisto sisältyy lähes kokonaan TOL-luokkaan

Metsätalous ja puunkorjuu

21.9.2020

Miksei tätä ole tehty aiemmin…?

Metsäsektorin tilastointiperinne suuntautunut puun ja

metsäteollisuustuotteiden määriin, taloudellisiin

tunnuslukuihin, metsän kasvatukseen ja ympäristöön

Työvoiman tilastoinnista huolehtii Tilastokeskus,

puuhuoltoketjun osuus työllisistä puolen prosentin

luokkaa

Puutavara-autot hankalia tilastoida, kuuluvat

liikenteeseen, jolloin niitä ei saa irti Tilastokeskuksen

luokituksesta

21.9.2020

…Miksei tätä ole tehty aiemmin?

Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa otoskoko ollut

maksimissaan 7000 henkilöä, työllisistä 0,5 prosenttia

työskentelee puuhuoltoketjussa, joten otokseen tulisi

35 vastaajaa puuhuoltoketjusta

Jos kysely kohdistuu kaikkiin toimialoihin, kyselyssä

vaikeaa huomioida sektorikohtaiset erityispiirteet

Puuhuoltoketjun työhyvinvointi ei ole aiemmin oikein

noussut sektorin tilastointitarpeissa esiin

Metsäalan työhyvinvoinnin ammattilaisista niukkuutta

metsätilastoinnissa

21.9.2020

Kiitos!Luken tilastopalvelut

Ainutlaatuinen aineisto

Esa Katajamäki 21.9.2020

21.9.2020

21.9.2020

Puuhuoltoketjun tekijät – kehikko ja otos

Työssäkäyntitilasto

2016:

2 250 493 työllistä

Toimialat: Metsätalous ja

puunkorjuu; Sahatavaran sekä

puu- ja korkkituotteiden valmistus;

Paperin, paperi- ja

kartonkituotteiden valmistus:

48 100 työllistä

Ammatit (noin 490):

11 189 työllistä(työntekijää ja yrittäjää)

Puukuljetuksiin osallistuvat yrittäjät

ja kuljettajat

Ammatti N n %

Metsurit ja metsä-

Taloustyöntekijät 3 227 910 28

Erikoisajoneuvojen

Kuljettajat 4 681 1 320 28

Kaukokuljettajat 3 000* 846 28

Asiantuntijat 1 503 424 28

Metsätalousteknikot 807 228 28

Johtajat 572 161 28

Avustavat työntekijät 399 112 28

Yhteensä 14 189 4 000 28

Vastausprosentti 32 %* Arvio. Yhteistyö metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n ja Metsätrans-

lehden kanssa.

Ainutlaatuinen aineisto

• Työssäkäyntitilasto (TK): tiedot perustuvat noin 30

hallinnolliseen aineistoon ja tilastoon

• Metsätrans yhteistyö

• Teknisiä ja juridisia reunaehtoja selvitettiin loppukeväästä ja

alkukesästä 2019

• Osoite- ym. tiedot, lupaa kysyttiin myös

Väestörekisterikeskuksesta ja se saatiin kesällä 2019

• Toimeksiannon sopimus solmittiin LUKEn ja Tilastokeskuksen

tutkijapalveluiden välillä elokuussa 2019

• Tällainen yhteistyö on mahdollista tilastoviranomaisten

välillä→ kokeellinen tilasto

21.9.2020Esa Katajamäki

Kokeellinen tilasto

• Kokeelliset tilastot kuvaavat uusia ilmiöalueita, hyödyntävät

uudenlaista dataa tai perustuvat uusiin laskentamenetelmiin

• Nämä tilastot ovat vielä kehittämisvaiheessa

• Kokeellisina tilastoina voidaan julkaista muun muassa

kokonaan uusia tilastoja

• Kyseessä on Luken ensimmäinen kokeellinen tilasto

• Tilaston pääkohdat julkaistaan hankeraportin lisäksi stat.luke.fi

verkkopalvelussa https://stat.luke.fi/ty%C3%B6hyvinvointi-

puuhuoltoketjussa_fi-0

• Lähde: http://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/index.html

21.9.2020Esa Katajamäki

21.9.2020Esa Katajamäki

Kiitoksia!

21.9.2020Esa Katajamäki

Esa Katajamäki

Päällikkö, biotalouden tilastot

Luonnonvarakeskus (Luke)

Tilastopalvelut

PL 2 (Latokartanonkaari 9)

00791 HKI

Puh. 029 532 6791

esa.katajamaki@luke.fi

www.luke.fi

Vastaajat tavoitettiin puun ääreltä

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa –

tiedonkeruun toteuttaminen

Arja Anttila, Luken Tilastopalvelut

21.9.2020

Tiedonkeruun toteutus

• Postikirjeenä lähetetty lomakekysely + palautuskuori

– erityisesti kyselyissä, jossa kysytään ihmisten

hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä

– kaikilla vastaajilla ei ole saatavilla nettiyhteyttä tai sen

käyttäminen voi olla hankalaa

• Verkkokysely

Vastaajille lähetettiin postikirjeessä verkko-osoite ja

henkilökohtainen vastaustunnus kyselylomakkeen täyttämistä

varten. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös

matkapuhelimella.

• Tiedonkeruun toteuttamisesta vastasi TNS Kantar Oy

21.9.2020

76

Kutsukirje 1

Lomake ja palautuskuori,

tunnukset verkkokyselyyn

21.9.2020

Muistutuskirjetunnukset verkkokyselyyn

Kutsukirje 2

Lomake ja palautuskuori,

tunnukset verkkokyselyyn

4.11.2019 5.12.20194.10.2019

Tiedonkeruun aikataulu

21.9.2020

21.9.2020

Muistutuskirje

Houkuttimet vastaamiseen

Vastaajien kesken arvottiin 10 x 150 euron GoGift-

superlahjakortteja, joiden avulla on mahdollista hankkia

lukuisten eri yritysten ja kauppaliikkeiden tuotteita tai palveluita

oman valinnan mukaan

21.9.2020

Kiitos!Luken tilastopalvelut