Pirjo Nyckling tuo lukemista rannalle

Göteborgin uusi yleinen

sauna

Terhi Pekkala kertoo suomen-

kieli sestä vanhusten-

hoidosta

Kimmo Tuomaala Da Capo

-kuorosta

henkilökuva:

nr0 10VUOSI2015

minäolen

Göteborgin nuoret ruotsinsuomalaiset aktivistit

»Kaikki esiintymiset ovat hauskoja!«

Kimmo, olet Da Capo -kuoron johtaja, kerropa kuorostasi. – Da Capo on vuonna 1977 perustettu sekakuoro, joka on aina ollut osa Bergsjön Suomi-seuraa. Tällä hetkellä kuoroon kuuluu noin kaksikymmentä jäsentä. Esitämme kaikenlaista kuoromusiikkia, useimmiten neliäänisesti. Kaikkea klassisista kuoroteoksista iskelmiin, niin kirkollista kuin maallista. Lau-lamme enimmäkseen suomeksi, mutta aika paljon myös ruot-siksi ja muilla kielillä, kuten latinaksi ja saksaksi.

Mikä on parasta kuorossa olemisessa?– Yhdessäolo on tietenkin tärkeää. Nauramme hurjan paljon.

Toivon Da Capo -kuorolaisten arvostavan sitä, että tekemi-seemme sisältyy aina jonkinlainen musiikillinen haaste.

Etsitte uusia kuorolaisia, voiko kuka tahansa ilmoittautua?– Kuorolaulu on tarkoitettu kaikille. On tietenkin osattava

laulaa, mutta vaikka luulee olevansa henkilö jolla ei ole sävel-korvaa, voi lauluääntään ja sävelkorvaansa kehittää liittymällä itselleen ”oikean tasoiseen” kuoroon. Da Capo –kuoro on amatöörikuoro. Emme siis etsi ammattilaulajia, eikä meillä ole vaatimuksena nuottienlukutaito. Työvauhti on kuitenkin ripeä ja täytyy olla valmis tekemään aika paljon ”kotitehtäviä”. Monet jäsenistämme äänittävät stemmoja voidakseen harjoi-tella niitä itsekseen. Niinpä, jos osaa jäljitellä muutaman ker-ran kuulemansa melodianpätkän ja on valmis harjoittelemaan paljon, täyttää perusvaatimukset laulaakseen kanssamme.

Kuinka usein teillä on yleisöesiintymisiä ja missä teitä voi kuunnella?–  Meillä on joka vuosi vakiokonsertteja, muun muassa jou-

lu- ja kevätkonsertti Gunnaredin kirkossa. Meillä on myös ta-pana vierailla helatorstain paikkeilla pidettävillä Olofströmin kuorofestivaaleilla. Olemme osallistuneet viime vuosina myös Göteborgin kulttuurikalaasiin, jolloin olemme laulaneet kau-pungin eri museoissa. Tämän lisäksi vierailemme kaikenlaisis-sa suomenkielisissä tilaisuuksissa ympäri maata, järjestämme omia musiikkitapahtumia seuratiloissamme ja joskus toimim-me frilanssaavana kirkkokuorona.

Erityisen hyvin mieleesi jäänyt esiintyminen?–  Kaikki esiintymiset ovat hauskoja, mutta hieman ylitse

muiden oli hetki Ullevilla, jolloin saimme laulaa Suomen kan-sallislaulun yleisurheilumaaottelun avajaisissa.

Olet ruotsinsuomalainen ja varttunut Göteborgissa, kerrotko hieman enemmän itsestäsi?

– Olen varttunut Kortedalassa ja Bergsjönissä ja kävin kun-nallista peruskoulua kutosluokkaan saakka. Vanhempani muuttivat tänne 60-luvulla Pohjois-Suomessa sijaitsevasta Oulusta. Musisointini kautta minulla on aina ollut voimakas kytkös ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin, minkä myötä olen voinut säilyttää suomen kieleni luonnollisella tavalla.

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 20152

KIMMO TUOMAALAKimmo Tuomaala on Da Capo –kuoron johtaja. Hän asuu Lilla Edetissä lastensa, Nike 9 ja Vincent 7, kanssa. Hän työskentelee kirkkomuusikkona Trollhättanissa ja harjoittaa konsulttiyritystä Kimmos musik.

Kuusi PIKAKYSYMYSTÄ: KIMMO TUOMAALAteksti : sanna posti s jöman valokuva: per k årehed

g öteborgin ruotsinsuomalaisilla nuorilla on varsin hyvät lähtö-kohdat verrattuna moneen maamme kuntaan. Göteborgissa on noin 30 000 ruotsinsuoma-

laista, mikä tekee vähemmistömme Ruotsin toiseksi suurimmaksi. Lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia on tästä ryhmästä noin puo-let. Kaupungissamme on myös aktiivinen nuorisoyhdistys Göteborgin suomalaiset nuoret, joka tiedottaa Facebookin kautta järjestämistään kulttuuritapahtumista. Tämän lisäksi Göteborgista löytyy myös Ruotsinsuomalainen koulu, vapaakoulu, joka antaa lapsille ja nuorille tasapainoisen, kaksikielisen koulu- ja identiteettipohjan ja toimii myös kulttuuritapahtumien luon-tevana areenana. Myös uudet, kunnalliset, suomenkieliset esikouluosastot tukevat kielen ja kulttuurin elvyttämistä. Lapset ja nuoret ovat vähemmistömme tulevaisuus, joille tulee antaa avaimet suomen kieleen ja ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin. Tässä työssä sekä kaupungilla että vanhemmilla ja isovanhemmilla on olennainen rooli.

on tärkeää, että nuorison ääni tulee kuuluviin kun Göteborgin kaupunki suun-nittelee ja tarjoaa suomenkielisiä palveluita ja järjestää kulttuuritapahtumia. Götebor-gin kaupungin ruotsinsuomalainen neu-vosto on uusiutunut kevään aikana, ja nyt mukana kaupungin kanssa keskustelemassa ovat entistä vahvemmalla äänellä myös nuoret.

Lue lisää nuoren ruotsinsuomalaisen su-kupolven mietteistä tämän lehden sivuilta.

göteborgin kaupungin kulttuurihallinto ja kaupunginosat juhlistivat Ruotsinsuoma-laisten päivää 24. helmikuuta liputtamalla uudella ruotsinsuomalaisella lipulla. Lipun valinnasta ollaan montaa mieltä. Joidenkin identiteetti on Suomen, suomalaisuuden ja Suomen lipun värittämä, toisten sydäntä lähinnä on taas Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus ja Ruotsin lippu. Kaupunki juhlistaa Ruot-sinsuomalaisten päivää jatkossakin ruotsin-suomalaisen vähemmistön lipulla, kun taas Suomen lippu nostetaan salkoon Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Nauttikaam-me näiden eri näkökulmien ja tulkintojen tuomasta rikkaudesta ruotsinsuomalaisen arkemme keskellä.

Hyvää kesää ja nautinnollisia lukuhetkiä!

ANTTI YLISELÄ, suomen kielen hallintoalueen

suunnittelupäällikkö antti.ylisela@stadshuset.goteborg.se

Nuorison ääni vahvistuu!

Minä olen ruotsinsuomalainen on Göteborgin kaupungin suomen kielen hallintoaluetyön tiedotuslehti kaikille Göteborgin ruotsinsuomalaisille ja muille asukkaille sekä kaupungin työntekijöille.

Vastaava julkaisija: Antti Yliseläantti.ylisela@stadshuset.goteborg.sePäätoimittaja: Sanna Posti SjömanTuotantoryhmä: Kaupunginjohtotoi-misto ja Rubrik ABKansikuva: Johannes BernerUlkoasu: Rubrik ABPaino: Ale tryckteamIlmestyminen: kolmannesvuosittain

Kimmo Tuomaala Da Capo –kuorosta

Göteborgin uusi yleinen sauna

Göteborgin nuoret ruotsinsuomalaiset

Terhi Pekkala suomenkieli-sestä vanhustenhoidosta

2101114

Sisältö nro 10, vuosi 2015

PÄÄKIRJOITUS

VA

LU

KU

VA

: P

ET

ER

SV

EN

SO

N

3

minäolen

GÖTEBORGIN KAUPUNKI

Ruotsinsuomalaisten oikeudet Göteborgissa

FO

TO

: S

HU

TT

ER

ST

OC

K

Göteborg on kuulunut 1. helmikuuta 2011 lähtien suomen kielen hallintoaluee-seen. Tämä antaa kunnan ruotsinsuomalaisille asukkaille oikeuksia, jotka pe-rustuvat kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä säädettyyn lakiin (2009:724), joka astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Nämä ovat oikeutesi:

Esikoulu ja koulu Sinulla on oikeus saada kokonaan tai osittain suomenkielistä esikoulutoimin-taa (esikoulu, esikoululuokka, perhepäi-väkoti). Lapsen kotikielellä ei ole merki-tystä. Koulun rehtori vastaa opetuksen järjestämisestä. Sinulla on oikeus saada äidinkielenopetusta peruskoulussa ja lukiossa koululain mukaisesti.

VanhustenhoitoSinulla on oikeus saada kokonaan tai osittain suomenkielistä vanhustenhoitoa. Avuntarpeenkäsittelijä tekee arvioinnin avuntarpeesta.

Asiointi kunnan kanssaSinulla on oikeus käyttää suomen kiel-tä ollessasi yhteydessä kuntaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Kunnan viranomaisen päätöksestä on oikeus saada suomenkielinen käännös kirjalli-sesti. Kunnalla on oikeus päättää missä ja milloin kuntalaisia palvellaan suomen kielellä.

Kulttuuri ja kieliGöteborgin kaupungin tulee suojella ja edistää suomen kielen käyttöä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria. Lasten kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja

äidinkielen käytön tukeminen on erityi-sen tärkeää.

NeuvonpitoGöteborgin kaupungin tulee antaa ruot-sinsuomalaisille mahdollisuus vaikuttaa ruotsinsuomalaisiin liittyviin asioihin.

TiedotusGöteborgin kaupungin tulee tiedottaa vähemmistöä näistä oikeuksista.

SH

UT

TE

RS

TO

CK

Käy mielellään kurkistamassa

Göteborgin Kaupun-gin suomenkielisiä

nettisivujaSieltä löydät tietoa muun

muassa koulusta ja vanhus-tenhoidosta, suomeksi!

www.goteborg.se/ suomeksi

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 20154

5

SH

UT

TE

RS

TO

CK

MA

GN

US

GLA

NS

Eläke sekä Ruotsista että Suomesta?

West Pride-festivaali valtaa Göteborgin kesäkuussa

Ethän vain ole unohtanut anoa eläket-tä sekä Suomesta että Ruotsista? Tätä kysyy Ruotsin Eläkevirasto, joka on saattanut alulle projektin tavoittaakseen ne henkilöt, jotka eivät ole anoneet elä-kettä

ruotsissa on noin 4,7 miljardia euroa eläkesaatavia, joita kukaan ei ole ano-nut. Suuri osa tästä potista voi kuulua suomalaisille, jotka eivät tiedä Ruotsin eläkeoikeudesta. On kyse etupäässä yli 65-vuotiaista, jotka esimerkiksi nuorena ovat työskennelleet Ruotsissa tai muutta-neet Ruotsin ja Suomen välillä ja tehneet töitä molemmissa maissa.

Anomatta jätetty keskivertoeläke on noin 60-70 euroa kuukaudessa, mutta korkeimmat eläkkeet nousevat 1500 euroon.

Lisätietoa Ruotsin eläkeoikeudesta löydät Eläkeviraston kotisivulta: www.pensionsmyn-digheten.se

Göteborg pukeutuu sa-teenkaariväreihin 10.–14. kesäkuuta, kun West Pride -festivaali saapuu kaupun-kiin. West Pride on ilmai-nen kulttuurifestivaali, jon-ka tarkoituksena on taiteen ja kulttuurin avulla luoda turvallisia kohtauspaikkoja hbtq-henkilöille ja tuoda esiin normikri-tiikkiä sekä valottaa hbtq-henkilöiden elämäntilannetta. Festivaali suuntautuu ensisijaisesti Göteborgin ja Länsi- Götanmaan hbtq-henkilöille, mutta on kaikille avoin.

Ohjelmisto ja lisätietoa West Priden kotisivulta: www.westpride.se

Suomen kielen hallintoalueen uusi toimintasuunnitelma

T oimintasuunnitelma selkeyttää kaupungin sisäistä vastuunja-koa, ja antaa Göteborgin kau-pungin ruotsinsuomalaiselle

neuvostolle sekä viiteryhmille yleiset päämäärät, joiden toteutumista nämä voivat seurata. Esimerkkinä mainitta-koon, että vastuu Ruotsinsuomalaisten päivän juhlinnasta 24/2 sekä ruotsin-suomalaisen kulttuurin edistämisestä on kulttuurihallinnolla, sekä vastuu suomenkielisen esikoulun ja vanhus-tenhoidon järjestämisestä puolestaan kaupunginosilla. Toimintasuunnitelma on tehty lähei-sessä yhteistyössä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajien kanssa. Seu-raava askel on toimintasuunnitelman konkretisointi yhteistyönä vähemmis-

tön ja vastuutahojen välillä.

kaupungin tulee suojella kan-sallisten vähemmistöjen oikeuksia ja edistää niiden mahdollisuuksia kehit-tää kansallista vähemmistökieltä ja -kulttuuria. Toimintasuunnitelma tuo esiin vähemmistön tarpeet ja erityisesti lasten aseman. Toimintasuunnitel-man tulee varmistaa, että kansalliset vähemmistöt saavat mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja päätöksiin. Tämän lisäksi toimin-tasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että vähemmistö yhdessä kaupungin kanssa konkretisoi yhtämit-taisesti ja pitkäkestoisesti kansallista vähemmistöpolitiikkaa.

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2014-10-01 hyväksyä yksimielisesti kaupunginjohtotoimiston ehdotuksen suomen kielen hallintoalueen toimintasuunnitelmaksi.

6

HENKILÖKUVA: PIRJO NYCKLING

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 20156

teksti : sanna posti s jöman valokuva: anna svanberg

PIRJO NYCKLING Ammatti: Kirjastovirkailija ja kirjastoautonkuljettajaSyntynyt: 1954Asuu: Kyrkbyssä

KIRJASTOAUTO Göteborgissa on kaksi kirjastoautoa, jotka kulkevat nel-jänä päivänä viikossa: ma–to, kello 14.30–19.30, sekä lauantaisin 10.00–16.15. Aikataulut löytyvät osoitteesta: www.goteborg.se (hakusana ”bokbussarna”). Voit tilata ilmaiseksi kirjoja kirjastoautoon tai kirjastoosi sivulta: www.gotlib.goteborg.se.

V oi aavistaa, että kirjastovirkailija ja kirjastoautonkuljettaja Pirjo Nyckling rakastaa matkustamista.

– Kyllä! Rakastan matkustamista, hän sanoo ja maistelee aamukahvia.

Matkustan niin paljon kuin voin ja olen patikoi-nut reppu selässä Afrikassa, Kiinassa, Intiassa ja Sri-Lankassa. Yhtä tottuneesti kuin hän liikkuu maailmalla, hän liikkuu myös kotikaupungissaan Göteborgissa. Toimittuaan reilut kaksikymmentä vuotta Kaupunginkirjaston kirjastoautojen kuljet-tajana hän osaa reitit unissaankin.

– Jotkut suurlukijat odottavat meitä jo pysäkillä. Pirjo Nyckling vastaa bussin suomenkielisestä kir-jallisuudesta.

– Meillä on kokonainen hylly suomalaisia kirjoja ja äänikirjoja. Koska tilamme on rajoitettu, myös kirjavalikoima on rajoitettu, mutta lukijat voivat tilata suomalaisia kirjoja kirjaston luettelosta (Got-lib) ilmaiseksi.

Kirjastoautokirjoja lainataan tavallisella kirjasto-kortilla ja lukijat voivat tilata toivomiaan kirjoja jät-tämällä tilauksen Kaupunginkirjaston kotisivulle.

pirjo nyckling on lähtöisin Etelä-Suomessa si-jaitsevasta Lahdesta. Hän varttui maaseudulla.

– Soratie pöllysi, kun autot ajoivat koulutietäm-me ja maito ostettiin laiturilta, hän muistelee. Pirjo tuli Ruotsiin ensimmäisen kerran 1975.

– Äitini oli jo muuttanut Ruotsiin työn perässä ja minä tulin tervehtimään häntä kesälomallani. Ja sillä samalla kesälomalla olen yhä.

Pirjo Nycklingin mukaan varsinainen muutto oli helppo. Ensimmäisellä työpaikalla puhuttiin suomea ja äiti ja monet sukulaiset olivat täällä. Ruotsissa oli myös helpompaa olla Nyckling, hänen ei tarvinnut koskaan tavata sukunimeään.

– Ainoan pikkuharmin aiheutti Göteborgin il-masto, Pirjo muistelee. En ollut kovinkaan tottunut tuuliin ja sateisiin.

pirjo sai oitis työpaikan Finn Sanomilta, joka etsi suomea puhuvaa, konekirjoitustaitoista hen-kilöä. Muutaman vuoden kuluttua Pirjo halusi vaihtaa työtä. Hän hankki linja-autoajokortin ja työskenteli kolme vuotta bussinkuljettajana (Gö-teborgs Spårvägar), sen jälkeen muutaman vuoden lehtilatomossa, kunnes hän eräänä päivänä näki lehti-ilmoituksen unelmatyöstään.

– Kaupunginkirjasto etsi kirjastoautonkuljettajaa. Wow, miten hauskaa, ajattelin heti, Pirjo muistelee. Olin ajatellut jo pidemmän aikaa, että olisi tosi kivaa työskennellä kirjastossa ja nyt sain mahdolli-suuden. Pirjo sai viran ja on kulunut reilut 20 vuot-ta siitä, kun hän ajoi ensimmäisen rundinsa kirjas-toautoa. Ja hän viihtyy yhä mainiosti toimessaan.

– Pidän vaihtelusta. On kiva olla kirjastossa ja lähteä väliin keikalle bussilla.

Pirjon mukaan parasta kirjastoautonkuljettajan työssä on erilaisten ihmisten tapaaminen.

– Lapsilla on tapana kysyä minulta, pysyvätkö kir-jat hyllyissä ajon aikana ja näin ei aina tapahdu, Pirjo sanoo. Joskus tiukissa kurveissa tai kun satun aja-maan kadunreunan yli, kirjoja saattaa lojua lattialla.

Sisua bensatankissa ja suomalaista kirjallisuutta hyllyillä sompailee Pirjo Nyckling kirjastoautolla eri puolilla Göteborgia olevien lukunälkäisten luo. Ja kesällä

kirjastoauto muuttuu rantakirjastoautoksi!

Kirjoja matkalla!PIRJO NYCKLING

›› 7

pirjon kirjavihjeet kesälukemiseksi löytyvät kaupunginkirjastosta!

1. John Simon ”Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä” (2009). Elä-mäkerta suomalai-sesta Kone OY:n toimitusjohtajasta. Herlin oli ristiriitai-nen henkilö, joka jätti jälkeensä valtaisan omaisuuden, mutta samalla myös katkeran perintörii-dan. Uskomaton elämäntarina!

2. Jussi Valtonen ”He eivät tiedä mitä tekevät”. Fin-landia-voittaja, teos on moniteemainen nykyelämän kuvaus moniulotteisesta maailmasta.

3. Tommi Kinnunen ”Neljäntienristeys”. Tarina alkaa 1800-lu-vun lopulta ja kulkee kolmen sukupolven kautta 60-luvulle.

4. Väinö Linna ”Täällä Pohjantähden alla”. Kirjastossa sekä paperi- että äänikirjana, Veikko Sinisalon lukemana. Tosi hyvä vaikkapa rannalla kuunnelta-vaksi!

Myös muita yllätyksiä on vaaninut nurkan takana. Joskus polttoaine on sattunut loppumaan ja eräänä talvena auto juuttui kiinni lumimyrskyyn, moottori sammui ja Pirjo joutui odottamaan apua useita tun-teja.

– Puin päällystakin ylleni, istuuduin ja luin pi-meässä, kunnes minut pelastettiin, yöllä kello yksi!

Hieman puolihullua tapahtui myös sillä kertaa, jolloin kirjastoauto sattui saamaan mukaansa va-paamatkustajan. Pirjo oli vetänyt portaat sisään ja sulkenut bussinovet, mutta ennen kuin hän ehti käynnistää moottorin, oli muuan vanhahko mies pujahtanut autoon.

– Lähdin liikkeelle ja yhtäkkiä kuulimme kollegani kanssa koputuksia ja huutoja bussin takaosasta. Pe-lästyimme pahanpäiväisesti, vaikka vanhus kai vielä enemmän.

tänä kesänä kirjastoauto muuttuu ranta-kirjasto autoksi. Juhannuksesta lähtien bussi on pysäköityneenä Delsjönin ja Askimbadetin rannalla sateettomina arkipäivinä kello 10.00–16.00.

– Satutuokiomme aurinkovarjon alla (klo 13.00 ja 15.00) houkuttelevat ihmisiä ja saamme usein kannustavia kommentteja rannalla kävijöiltä. Jotkut kokevat nostalgisia lapsuusmuistoja, toiset kehuvat ollen sitä mieltä, että on hyvä, että kirjastoauto tulee paikkaan, missä ihmiset viettävät kesäisin aikaansa.  

HENKILÖKUVA: PIRJO NYCKLINGJATKOA.

››

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 20158

NOTIISEJA

Uusi pyöräilyohjelma Göteborgiin! Göteborgin pitää olla nopea,

helppo ja turvallinen pyöräilijöille ja pyörämatkojen lukumäärän tulee kolminkertaistua vuosien 2015 – 2025 aikana. Tätä toivoo projekti ”Cykelprogram för en nära storstad 2015–2025”, jonka vetäjät työsken-televät tehdäkseen Göteborgista entistä viehättävämmän ja turvalli-semman pyöräilykaupungin. Pyöräilyohjelman pyrkimyksenä on rakentaa vuoden kuluessa tie

pyöräteineen Redbergsvägenin eta-pille, Danska vägen-Kobbarnas väg välille. Kattavan, työmatkoihin sovel-tuvan pyöräilyverkoston luomiseksi Ellesbovägenin varteen – Kungälvin ja Göteborgin välille – rakennetaan yhdessä Liikenneviraston kanssa noin kuuden kilometrin pituinen pyö-räilytie.

Asiasta lisätietoa Göteborgin kau-pungin kotisivulta: www.goteborg.se S

HU

TT

ER

ST

OC

K

AJANKOHTAISTAteksti : sanna posti s jöman valokuva: jonatan fern ström

U usi sauna on tarkoitettu kai-kille göteborgilaisille ja sen voi varata ilmaiseksi Internetin kautta. Saunavuorot on jaettu

naisten- ja miestenvuoroihin sekä ystävien ja hen-henkilöiden vuoroihin. Sauna on osa projektia ”Badkultur”, joka laajenee vuoden aikana ulkoilmauimalaksi.

– Olemme jo nyt huomanneet yleisön suuren kiinnostuksen ja ensimmäisten viikkojen useimmat ajat ovat jo varattuja, sanoo Jessica Segerlund, Älvstranden Utveckling’in prosessijoh taja lehdistötie-dotteessaan.

sauna on saksalaisen arkkitehtiryhmä RaumblaborBerlinin suunnittelema ja koko sauna-alueen (saunan lisäksi kaksi pukeu-tumishuonetta ja terassi) tavoitteena oli rakentua mahdollisimman paljon kierrätys-materiaalista.

– Saunan myötä kaikilla on mahdollisuus saada henkilökohtainen elämys julkisesta tilasta, minkä uskomme suosivan alueen kehitystä, sanoo RaumblaborBerlinin arkki-tehti Jan Liesegang.

Yleinen sauna ja merinäköala

9

Frihamnenin Juhla-puistossa meneillään

oleva Badkultur- hanke on vastaus göteborgilaisten

toiveeseen veden läheisyyteen pääsys-

tä. Aluksi göteborg-ilaisille tarjotaan sauna ja vuoden

2015 aikana myös ulkoilmauimala. Projekti on ollut käynnissä viime

vuodesta lähtien, jolloin hiekkaranta

Playan vihittiin käyttöön.

KIINNOSTUNUT? Yleinen sauna on ilmainen ja kaikille avoin. Varaa sauna-aikasi: www.timecenter.com/jubileumsparken

Frihamnenissa sijaitsevassa Jubileumsparkenissa on avat-tu yleinen sauna. Se on rakennettu kokonaan kierrätysma-teriaalista ja saunasta avautuu kaunis jokinäkymä. Eikä siinä kyllin, sauna on täysin ilmainen!

REPORTAASIteksti : leo ylitalo valokuva: johannes berner

T oisen ja kolmannen sukupolven ruot-sinsuomalaisia on jo 75 % koko maan ruotsinsuomalaisesta väestöstä. Gö-teborgilaiset Dani Söderling, Daniel Mertala ja Andreas Luukinen edusta-vat nuoria ruotsinsuomalaisia Göte-

borgin suomalaiset nuoret -yhdistyksessä (GSN). Sen kattojärjestönä toimii Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto (RSN).

dani söderlingin mukaan GSN:n tavoitteena on aktivoida nuoria löytämään uusia harrastuksia ja toimintoja opiskelun ja työn oheen.

– Olemme myös tukiverkosto Suomesta tänne muuttaneille opiskelijoille ja täällä asuville nuo-rille ruotsinsuomalaisille, jotka ovat kenties jää-neet jotenkin pimentoon kielivaikeuksien takia. Kaikki ovat tervetulleita puhumaan kanssamme suomea ja löytämään ja kuulemaan Suomesta jotakin uutta ja kivaa. Toivon, että monet liit-tyisivät Facebook-ryhmäämme, sanoo hiljattain yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Söderling. Hän on ilmaissut kiinnostuksensa myös Ruotsin-suomalaista neuvostoa kohtaan.

Mitä tulee identiteettiin, Göteborgin Stora Ensol-la insinöörinä työskentelevä 26-vuotias, Helsingistä lähtöisin oleva Söderling on kokenut kahden kult-tuurin erot muun muassa työelämässään.

– Ruotsissa asuminen ja ulkomailla oleskelu ovat tehneet minusta toki enemmän ulospäin suuntau-tuneen. Olen havainnut työpaikallani, että suoma-

laiset keskittyvät ehkä paremmin omaan tekemi-seensä ja ovat tietyllä tavalla tehokkaampia, mutta sitten samalla heiltä puuttuu sellainen yhteistyöha-lukkuus, mikä on todella pinnalla täällä Ruotsissa, hän analysoi näkemystään.

boråsin korkeakoulussa taloustieteiden maisterin loppututkintoa valmiiksi hiova 25- vuotias Daniel Mertala on syntynyt ja varttunut Göteborgissa. Hän toteaa identiteettinsä vaihdel-leen vuosien saatossa.

– Lapsena olin suomalainen, lukiossa musta tuli ruotsalainen ja tällä hetkellä koen olevani ruotsinsuomalainen. Minulla ei ollut aiemmin kuvaa tai käsitystä siitä, mitä ruotsinsuomalai-suus oikeastaan on, se oli hirveän hämärä lokero. Identiteetti on sellainen, mikä kasvaa ja muotou-tuu pikkuhiljaa, hän toteaa.

Mertala kertoo työskennelleensä Göteborgin ruot-sinsuomalaisessa neuvonpidossa noin kolme vuotta.

– Työskentely on antanut minulle henkilökoh-taisesti hirveen paljon, se on rikastuttanut kaiken lisäksi mun identiteettiä. Tulevaisuutta ajatellen olisi hyvä, jos uudessa neuvostossa olisi enem-män nuoria. Myös ”vähän vanhempia nuoria”, 30–40 -vuotiaita, joilla on perhe ja lapsia. Kysy-mykset kielestä, lasten päivähoidosta, koulusta ja niin edelleen ehkä aktualisoituvat, kun on perus-tanut perheen ja saanut lapsia, hän kertoo.

Mertala jatkaisi mielellään luottamustyötään Ruotsinsuomalaisessa neuvostossa, jonka toimi-

Göteborgin nuoret aktivistit

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 201510

››

Göteborgin ruotsinsuomalaiset nuoret verkottuvat ja heidän toimintansa merkitys alkaa näkyä entistä enemmän. Tässä heistä kolme: Dani Söderling, Daniel Mertala ja Andreas Luukinen.

11

Meidän ruotsinsuomalaisten pitää olla vahva ja yhtenäinen vähemmistö enem-

mistön rinnalla ja saada sen luottamus. Jos luottamus meitä kohtaan horjuu, emme saa

mitään aikaan. Ja tästä kaikesta olisi vä-hemmistön vain itseään syyttäminen.

daniel mertala

Vasemmalta: Dani Söderling, Daniel Mertala ja Andreas Luukinen ovat Göteborgin aktiivisia nuoria ruotsinsuomalaisia.

REPORTAASI

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 201512

GÖTEBORGIN SUOMALAISET NUORET - GSN

kausi on neljä vuotta. Hän tähdentää kaikkien ruotsinsuomalaisten ja eritoten neuvoston kykyä rakentavaan yhteistyöhön.

– Meidän ruotsinsuomalaisten pitää olla vahva ja yhtenäinen vähemmistö enemmistön rinnalla ja saada sen luottamus. Jos luottamus meitä koh-taan horjuu, emme saa mitään aikaan. Ja tästä kaikesta olisi vähemmistön vain itseään syyttämi-nen, hän pohdiskelee.

kultuurialan monitoimija Andreas Luukinen syntyi Norrtäljen lähellä olevassa Hallstavikissä 27 vuotta sitten.

– Vanhempani olivat lapsia, kun he muuttivat perheensä mukana Ruotsiin, hän sanoo.

Luukinen on työskennellyt puolitoista vuotta Göteborgin suomen kielen hallintoalueen kult-tuuriviiteryhmässä. Hän on valmis työskentele-mään myös Ruotsinsuomalaisessa neuvostossa.

Käytyään lukion Uppsalassa hän muutti pariksi vuodeksi Englantiin, missä hän opiskeli labora-toriotyönsä ohessa englantia. Sen jälkeen hän muutti Göteborgiin ja opiskeli yliopistossa kaksi vuotta elokuvatiedettä.

– Leffat ovat kiinnostaneet mua jo lapsesta saakka, hän toteaa.

Luukinen jatkoi opintojaan Göteborgin yli-opistossa, luki kansainvälisiä suhteita ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon. Hän täydensi opintojaan käymällä Kulturverkstanin kaksivuo-tisen Kulttuuriprojektien johtajakoulutuksen. Hän on päässyt ammattiaan vastaavaan työhön, viihtyy siinä ja on erittäin tyytyväinen.

– Kiva, että olen päässyt töihin. Työnantajani on Länsi-Götanmaan kulttuurihallinto, Kultur i Väst ja organisoin muun muuassa Göteborgin Lyhy-telokuvafestarit. Olen mukana suunnittelemassa myös Göteborgin kulttuurikalaasia, jossa me viisi vähemmistöä toimimme yhdessä. Työskentelin hiljattain Kaupunginteatterin yleisötyönke-hittäjänä ja näyttelijänä Isänmaa-produktiossa.

Luukisen identiteetti vaihtelee riippuen siitä, missä tilanteessa tai keiden seurassa hän sattuu olemaan.

– Tänään mä kutsun itseäni ruotsinsuomalai-seksi, mutta se johtuu siitä että mä istun juuri nyt tässä sun kanssa. En varmaan sano koskaan ”mä oon suomalainen”, koska se ei oikein pidä paikkaansa, sillä olenhan syntynyt Ruotsissa. Koulussa mua kutsuttiin aina suomalaiseksi. Mun vanhemmat eivät käyttäneet sanaa ruotsin-

suomalainen, hän tuumii.Luukinen lähtee pakkaamaan matkalaukkuaan

ja sanoo suuntaavansa kohti Helsingin Ruot-salaista Teatteria, Isänmaa-näytelmän ensi-ilta lähestyy.

– Mitähän mun identiteetille siellä tapahtuu? Tuleekohan minusta suomenruotsalainen, hän sanoo naurahtaen.

Perustettu 2011, kattojärjestönä Ruotsinsuomalaisten nuorten liit-to RSN. Jäsenmäärä reilut 200, Facebook-ryhmässä noin 500 kävijää. Kaikki, iästä riippumatta, ovat tervetulleita, kohderyhmänä

kuitenkin eritoten 13-40 -vuoti-aat. Ei jäsenmaksua. Puheenjohtaja Dani Söderling. Yhteys Facebookin kautta tai: gbg.sfu@gmail.com

››

AJANKOHTAISTAteksti : sanna posti s jöman

kuva: erica port til a , yks it y inen kuvit us: s hut terstock

24-paikkainen Skattegårdsväge-nin suomenkielinen esikoulu-toiminta on tyrehdyksissä, kos-ka Göteborgin kaupunki ei ole

vielä löytänyt pedagogia, jolla on suomen kielen pätevyys.

– Meillä on Göteborgin kunnassa yli 50 suo-menkielistä esikouluopettajaa ja pedagogia, mutta heitä ei ole palkattu suomalaisina pe-

dagogeina. Tosiasia on se, että suomen kielen taitoisista pedagogeista vallitsee pula, sanoo Erica Porttila, joka koordinoi Göteborgin kaupungin suomenkie-listä esikoulutoimintaa.

Hän kertoo, että kunta yrittää rekrytoi-da parhaillaan pätevää

pedagogia ja että toiminta käynnistyy niin pian kuin on löytynyt oikea henkilö, tosin aikaisintaan syksyllä 2015.

samanaikaisesti kun kunta etsii peda-gogia, jatkuu myös suomenkielisen esikou-lutoiminnan tarvekartoitus. Porttila sanoo Göteborgissa olevan tuhansittain lapsia, joilla on oikeus suomenkieliseen esikou-lutoimintaan, mutta harvat heistä tietävät edelleenkään oikeuksistaan.

– Tämän päivän kolmannen ja neljännen sukupolven esikoulua käyvillä on usein täy-sin ruotsalaiset nimet, he eivät ehkä puhu suomea kotona, eivätkä ehkä pidä itseään suomenkielisinä, mutta haluamme selven-tää, ettei suomen kotona puhuminen ole vaatimus. Vaikka on kolmannen tai neljän-nen sukupolven ruotsinsuomalainen, oi-keus suomenkieliseen esikoulutoimintaan

pätee silloinkin, Porttila selittää.

tällä hetkellä suomen- tai kaksikielistä esikoulutoimintaa järjestetään Plantage-gatanin esikoulussa (Majorna-Linné) sekä Skattegårdsvägenin esikoulussa (Västra Göteborg). Kunnallista esikoulutoimintaa suunnitellaan myös muissa kaupunginosis-sa. Myös Angeredissa ja Lundbyssä sijaitse-vat vapaakoulut järjestävät suomenkielistä esikoulutoimintaa.

–Paras tulevaisuuden kehityskulku kymmenen vuoden kuluttua olisi, että Göteborgin jokaisessa kaupunginosassa on vähintään yksi suomenkielinen aktiviteetti, Erica Porttila sanoo.

Mikäli haluat lisätietoa suomalaisesta tai kaksikielisestä esikoulusta, ota yhteyttä Erica Porttilaan: erica.joanna.porttila@orgryteharlanda.goteborg.se tai Puh. 072-538 31 61.

Skattegårdsvägenin esikouluun suunniteltu suomenkielinen esikoulutoiminta on myö-

hästynyt pätevien suomenkielisten pedago-gien puutteen vuoksi.

13

Suomenkielisten pedagogien puute

Göteborgin kaupungissa

Erica Porttila, Göteborgin kaupun-gin suomenkielisen esikoulutoiminnan koordinaattori.

Uusi suomenkielinen prosessijohtaja van-hustenhoitokysymyk-siä varten!

Göteborgin kaupunki on palkannut uuden prosessijohtajan selvittämään suomenkielisten vanhustenhoitokysymyksiä. Uusi prosessijoh-taja on nimeltään Tia Edlund ja hän aloittaa virassaan 19. toukokuuta. Tia Edlund puhuu suomea ja on työskennellyt aiemmin vanhusky-symysten parissa Lundbyn kaupunginosassa.

Lisätietoja sekä Tia Edlundin yhteystiedot löydät osoitteesta: www.goteborg.se/suomeksi

Göteborgin Kaupungin palvelukeskus vastaa suomeksi!

Göteborgin kaupungin palvelukeskus (kontak-tcenter) on puhelinpalvelu, johon voi esittää kysy-myksiä suomeksi. Göteborgin Palvelukeskuksen tavoite on yksinkertaistaa yhteydenottoa Göteborgin kaupunkiin ja antaa yksinkertaisella tavalla neuvoa ja opastusta Göteborgin kaupungin palveluista. Kun soitat Palvelukeskukseen, pyydä saada puhua suo-mea, tai sano sana ”finska”.

Göteborgin Kaupungin palvelukeskus Ma–pe, klo 08.00–16.30Puh. 031-365 00 00

AJANKOHTAISTAteksti : sanna posti s jöman

NOTIISEJA

Jean Sibeliusta juh-litaan Göteborgissa!

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta suomalaisen huippusäveltäjä Jean Sibeliuk-sen syntymästä ja merkkipäivää juhlitaan monin paikoin ympäri maailmaa, muun muassa Göteborgissa. Göteborgin sinfonikot juhlivat sekä 150-vuotiasta Sibeliusta että tanskalaista säveltäjä Carl Nielseniä (syntynyt myös 1865) muun muassa Kent Naganon

ja Martin Fröstin myötä vaikutuksella. Sinival-koinen repertuaari sisältää Jean Sibeliuksen sinfoniat nro 1 ja nro 3. Sinfonikkojen kontra-basisti Jan Alm esittelee konsertin 12. kesä-kuuta klo 17.00.

Lisätietoa ja liput, GSO:n kotisivulta: www.gso.se

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 201514

Ruotsinsuomalaisten sotalasten kertomukset maakunta-arkistoon!

Maakunta-arkistossa on meneillään – yhteistyönä Göteborgin kaupunginteatterin kanssa järjestetty – sotalasten historiasta kertova näyttely. Se perustuu dokumenttei-hin, valokuviin, esineisiin ja elokuviin, joissa kerrotaan lasten matkasta Ruotsiin, heidän vanhemmistaan ja sukulaisistaan Suomes-sa sekä kasvattivanhemmista Ruotsissa. Näyttelyyn kuuluu myös hiljattain filmatisoitu elokuva, jossa kaksi suomalaista sotalasta keskustelee kahden – kaksi ja viisi vuotta sit-ten – Ruotsiin yksinään tulleen afgaaninuoren kanssa. 31. elokuuta kestävään näyttelyyn on vapaa pääsy, paikkana Maakunta-arkiston tilat, Arkivgatan 9 A. www.riksarkivet.se

OLA

KJE

LBY

E

Y hä edelleen on epäselvää, miten vanhustenhoitoa anotaan suomek-si ja mitä oikeuksia suomenkie-lisillä on saada vanhustenhoitoa

suomeksi. Keskustelimme asiasta Terhi Pekkalan kanssa, joka on suomenkielisen Rauhalan vt. johtaja Lövgärdetin vanhuste-nasuntolassa.

Miten vanhustenhoitoa anotaan suomeksi?– Sitä anotaan oman kaupunginosan avun-

tarpeenharkitsija välityksellä, joka arvioi avuntarpeenkäsittelijän. Myös suomenkie-lisiä anomuskaavakkeita on saatavilla. Voi myös toivoa erityistä asuntolaa, kuten esim. Rauhalaa. Kunnan ulkopuolella asuvatkin voivat toivoa paikkaa Göteborgin kaupun-gin vanhusasuntoloista. Nämä anomukset

käsitellään samalla tavalla kuin muutkin anomukset. Göteborgin kaupungilla on yh-teinen vanhusasuntojen koordinointi.

Missä on suomenkielisiä vanhustenhoito-paikkoja Göteborgissa?

– Göteborgissa on kaksi suomenkielisil-le vanhuksille tarkoitettua asuntolaa, 12 asuntoa käsittävä Rauhala ja 8-paikkainen Onnela.

Onnela on tarkoitettu dementiasairaille.

Onko niihin jonot? Kuinka kauan joutuu odottamaan?

– Sekä Rauhalaan että Onnelaan on jono. Rauhalan odotuslistalla on 3 henkilöä, On-nelan 2. Odotusaika vaihtelee, siihen on tavattoman vaikea vastata. Paikat jaetaan

hakemisjärjestyksessä sen mukaan kun niitä vapautuu.

Mikäli hakijalla ei ole käytettävänä esim. tietokonetta, miten voi saada tietoa vanhus-tenhoidosta suomeksi?

– Tietoa voi saada suomeksi soittamalla Göteborgin kaupungin Palvelukeskukseen, puh. 031-365 00 00, arkisin 7.00–18.00.

Mitä oikeuksia on saada suomenkielistä van-hustenhoitoa?

– Göteborg on suomen kielen hallintoalue, mikä merkitsee mm. oikeutta vanhusten-hoidon sekä avun ja tuen saamiseen koko-naan tai osittain suomeksi.

Jos ei ole sukulaisia tai ystäviä jotka voivat auttaa, kenen puoleen voi kääntyä saadak-seen paikan, jos puhuu vain suomea?

– Palvelukeskuksesta voi saada apua suo-meksi, sieltä saa puhelinnumeron kunnan toimihenkilölle, joka hoitaa näitä asioita.

Mikäli sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Terhi Pek-kalaan: terhi.pekkala@angered.goteborg.se tai puh. 031-365 13 95.

Terhi Pekkala vastaa kysymyksiin suomenkielisestä vanhustenhoidosta!

15

NOTIISEJA

Seuraa Ruotsinsuomalaisia uutisia

Jag vill ha tidningen i pappersformat!Prenumerera på vår tidning för att få aktuell information. Den kostar ingenting och är tvåspråkig.Vi skriver om hur arbetet för att förverkliga sverigefinnars rättigheter i Göteborgs Stad går framåt. Du kan även läsa om olika kulturevenemang och om annat som är intressant att veta för sverigefinnar i Göteborg.

Nimi

Osoite

Postinumero

Namn

Adress

Postnummer

Haluan saada lehden paperimuodossa!Tilaa lehtemme saadaksesi ajankohtaista tietoa. Se on ilmainen ja kaksikielinen. Kerromme, miten työ ruotsinsuomalaisten oi-keuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritapahtumista ja muista Göteborginruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista.

Haluatko saada tämän lehden jatkossa suoraan postilaatikkoosi?Voit täyttää siinä tapauksessa yhteystietosi alla olevaan lipukkeeseen. Leikkaa se irti ja pudota postilaatikkoon. Postimaksu on jo maksettu. Näin helposti saat lehden jat-kossa suoraan kotiisi. Voit myös tilata lehden lähettämällä yhteystietosi s-postitse osoittee-

seen suomeksi@stadshuset.goteborg.se. Nimeä aiheeksi ”Lehtitilaus”. Lehti on ilmai-

nen. Kaikki julkaistut numerot ovat luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: gote-borg.se/suomeksi

Kerromme lehdessä, kuinka työmme ruot-

sinsuomalaisten oikeuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritoiminnoista ja muista Göteborgin ruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista.

Hannaleena Heiska Göteborgin taidemuseossa!

Ruotsinsuomalaisten sotalasten kertomukset maakunta-arkistoon!

Parasta aikaa yksi Suomen kuumimmista nuoren sukupolven taiteilijoista, Hannaleena Heiska, on ajankohtainen yksityisnäyttelyllään Göteborgin taidemuseossa.

heiskan esteti ikkaa ovat muovanneet graffiti, musiikki, sci-fi ja fantasiafilmit sekä luonnonlyyriset vuosisadanvaihteen tunnel-mat. Teoksissa tutkaillaan usein ihmisen, luonnon ja unen rajamaita. Näytteillä on maalauksia, seinälle aseteltuja tilaspecifisiä installaatioita, joissa on veistoksellisia ainek-sia sekä taiteilijan ensi kertaa paperille teke-mä uusi teossarja.

Hannaleena Heiska Göteborgin taidemu-seossa, 23. elokuuta saakka.

Lisätietoja osoitteesta: www.konstmuseum.goteborg.se

minä olen ruots in suomal ainen ! nro 10, vuosi 201516

STADSLEDNINGSKONTORETANTTI YLISELÄ

SVARSPOSTKundnummer: 20380442404 20 GÖTEBORG

Frankeras ejMottagaren

betalar portot

NOTIISEJA

SH

UT

TE

RS

TO

CK

ITA

ZB

RO

NIE

C-Z

AJT

”Girlpower med ett eget kraft-fält”, ”En strålande debut”.Ylistyk-set sinkoilevat ruotsinsuomalaisen koomikon ja näyttelijä Bianca Kronlöfin yllä, jolla on pääosa Gö-teborgin elokuvateatteri SF:ssä parhaillaan meneillään olevassa Ronnie Sandahlin elokuvassa ”Svenskjävel”. Se on rakkaustarina kahdesta eksyneestä sielusta, jotka

löytävät toisensa Norjassa. Bian-ca esittää Dinoa, joka on töissä lastenhoitajana norjalaisessa kes-kivertoperheessä ja päätyy muuta-man hiostavan kesäpäivän aikana kolmiodraamaan. Svenskjävel on Bianca Kronlöfin näyttelijädebyytti.

Lisätietoja osoitteesta www.sf.se.

Göteborgin ruotsinsuoma-laiset eläkeläiset Axevallaan!

Göteborgin ruotsinsuomalaiset eläkeläiset järjestävät elokuussa eläkeläisille kesäleirin Axevallaan. Kesäleiri suun-tautuu Länsi-Götanmaan ja Göteborg-Bohus -alueiden eläkeläisille ja se järjestetään 18. –20. elokuuta. Ohjelmaan kuuluu muun muassa teatteria, pelejä ja kiinnostavia luen-toja. Leirin lähtöhinta on 300 kr riippuen ruokailusta ja ma-joituksesta.

ILMOITTAUTUMISET SÄHKÖPOSTITSE: lgpiiri@axevalla.fhsk.se tai puhelimitse: 0511-62488. Lisätietoa Axevallan ruotsinsuomalaisten kesätapahtumista löydät Ruotsin-suomalaisten keskusliiton kotisivulta:www.rskl.se

Bianca Kronlöf ja ”Svensk-jävel” saavuttavat menestystä!