mikrotaloustiede a31c00100 · 2016. 3. 8. · mikrotaloustiede a31c00100 kevät 2016 olli kauppi...
TRANSCRIPT
MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen [email protected]
Luennon sisältö • Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio
• Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) ▫ Alalle tulon estäminen
• Taloudellinen tehokkuus (14.2)
• Epäsymmetrinen informaatio (Luku 15) ▫ Jatkuu ensi kerralla…
Hintakilpailu ja horisontaalinen tuotedifferentiaatio
• Kun oligopolistisen toimialan tuotteet ovat differoituja,
hintakilpailu on heikompaa ▫ Yritysten voitot positiiviset
• Horisontaalinen differentiaatio ▫ Kuluttajien arvostukset vaihtelevat, vaikka tuotteiden hinta olisi
sama • Vertikaalinen differentiaatio ▫ Tuotteiden laatu vaihtelee ja kuluttajat ovat yhtä mieltä laadusta
(ts. kaikki ostaisivat tietyn tuotteen, jos hinnat yhtäläiset)
• Horisontaalisen tuotedifferentiaation perusmalli: Hotellingin jana ▫ Tuotteet eroavat toisistaan vain yhden ominaisuuden perusteella ▫ Tuoteavaruus esimerkiksi: fyysinen sijainti, väri, muotoilu, maku
Yhteenvetoa horisontaalisesta differentiaatiosta
• Kannattaa sijoittua ”lähelle” asiakkaita ja ”kauas” kilpailijoista
• Samassa pisteessä yritykset joutuvat Bertrand-kilpailun
ansaan
• Yli ajan markkinoille tulo voi hävittää ylijäämät ▫ Monopolistinen kilpailu
• Aikainen alalle tulo kannattavaa ▫ Jopa silloin, kun toiminta on aluksi tappiollista
• Fyysisen sijoittumisen sijasta voisimme puhua yhtä hyvin
markkinoinnista ja tuoteattribuuteista
Peräkkäiset pelit • Pelit, joissa valinnat tehdään vuorotellen ▫ Shakki, poliittiset kampanjat, alalle tulo ja sen
estäminen
• Liikkumisjärjestyksestä voi olla etua tai haittaa ▫ Vrt. viime luennon Stackelberg-malli
• Peräkkäisiä pelejä voidaan esittää pelipuun eli
ns. ekstensiivisen muodon (extensive form) avulla ▫ Vrt. päätöspuut luennolla 3
Taloudellinen tehokkuus • ”Kilpailu johtaa taloudelliseen tehokkuuteen” ▫ Hyvinvointiteorian perusteoreemat
• Taloudellinen allokaatio on Pareto-tehokas, kun kenenkään hyvinvointia ei voida kasvattaa vähentämättä jonkun toisen hyvinvointia
• Ts. tehokkaassa allokaatiossa Pareto-parannukset ovat mahdottomia
• Pareto-tehokkuus ei ota kantaa tulonjakoon
Pareto-tehokkuus • Kaikki pisteet alueen
OF2F1 sisäpuolella ovat mahdollisia (feasible)
• F2F1 on hyötymahdollisuuksien käyrä
Aloita pisteestä S: • Kaikki pisteet alueella
SS2S1 ovat Pareto-parannuksia
• S’ ei ole Pareto-parannus, mutta se on Pareto-tehokas
23
Optimaalisuus
• Kaikki pisteet rintamalla F2F1 ovat Pareto-tehokkaita
• Miten valitaan yksi tehokkaista allokaatioista? ▫ Tulonjakokysymys ▫ Yksilöiden hyötyjen
painottaminen ▫ Hyvinvointifunktio
W(U1,U2)
24
Hyvinvointifunktio
Esimerkki W = U1 + U2 • Identtiset painot • Samahyötykäyrät
suoria • Piste E on
yhteiskunnallinen optimi
25
Tehokkuus ja optimaalisuus
26
• Tehokkuus on välttämätön mutta ei riittävä ehto sosiaaliselle optimille
• Siirtyminen tehokkaasta tehottomaan allokaatioon voi parantaa hyvinvointia
• Mutta tehottomille allokaatioille on olemassa aina myös Pareto-parannuksia
Hyvinvointiteoreemat • Ensimmäinen hyvinvointiteoreema:
kilpailullinen markkina johtaa Pareto-tehokkaaseen allokaatioon
• Toinen hyvinvointiteoreema: mistä tahansa Pareto-tehokkaasta allokaatiosta voidaan päästä sopivilla tulosiirroilla hyvinvoinnin maksimoivaan allokaatioon
• Tiettyjen olosuhteiden vallitessa…
Seurauksia • Itsenäisesti, omaa hyötyään ja voittoaan
maksimoivat kuluttajat ja yritykset saavuttavat saman lopputuloksen kuin hyväntahtoinen diktaattori (social planner)
• Markkinatasapaino on tehokas, mutta ei välttämättä maksimoi hyvinvointia. Hyvinvoinnin maksimoiva allokaatio saavutetaan tulonsiirroin. ▫ Tulonsiirrot eivät muuta tasapainohintoja, hinnat
määräytyvät markkinamekanismin välityksellä automaattisesti
• Hyväntahtoisen diktaattorin ja markkinatalouden keskeinen ero: tarvittavan informaation määrä.
Markkinahäiriöt (market failure) • Milloin markkinatalous ei johda Pareto-
tehokkaaseen allokaatioon?
• Epätäydellinen kilpailu • Epäsymmetrinen informaatio • Ulkoisvaikutukset
• Normatiivinen merkitys: markkinahäiriöt ovat
peruste valtion puuttumiselle talouden toimintaan
Epäsymmetrinen informaatio • Epäsymmetrinen informaatio: yksityinen vs.
julkinen informaatio ▫ (Epätäydellinen informaatio: epävarmuus)
• Informaation taloustieteen keskeisiä aiheita ▫ Haitallinen valikoituminen (adverse selection) ▫ Moraalikato (moral hazard) ▫ Signalointi (signalling) ▫ Päämies-agentti-ongelma (principal-agent
problem)
Haitallinen valikoituminen • Akerlof: Market for Lemons ▫ Lemon (am. engl.): huonolaatuinen käytetty auto
• Mallin lähtöoletukset: ▫ Kuluttajien arvostukset autojen suhteen identtiset ▫ Tarjotut autot vaihtelevat laadultaan ▫ Epäsymmetrinen informaatio: vain myyjät tietävät
autojensa todellisen laadun
Esimerkki
Laatu Myyjä Ostaja
Hyvä €100 €120
Huono (lemon) €50 €60
• Markkinoilla on kahta autotyyppiä: 50% autoista on hyviä ja 50% huonoja •Myyjien ja ostajien arvostukset ovat
• Täydellinen informaatio: kaksi erillistä markkinaa: hyvien hinta välillä €100-€120 ja huonojen välillä €50-€60 • Epätäydellinen mutta symmetrinen informaatio: jos myyjä eikä ostaja pysty tunnistamaan autonsa tyyppiä: myyjän odotettu arvostus €75 ja ostajan €90.
• Kauppa mahdollinen jollain hinnalla €75<P<€90
Esimerkki jatkuu: epäsymmetrinen informaatio • Entä jos vain myyjät tietävät autonsa arvon (€100 tai
€50)? • Jos P > €100, kaikki myyjät myyvät, kukaan ostaja ei osta • Jos €60<P<€100, myyjät myyvät vain huonoja autoja –
kuluttajat ymmärtävät tämän, eivätkä suostu maksamaan enempää kuin €60
• Jos P<€50, ostajat haluavat ostaa minkä tahansa auton, mutta myyjät eivät myy huonojakaan
• Siis: ainoa mahdollinen hinta on €50<P<€60
• Vain huonot autot vaihtavat omistajaa
• Ongelman ydin: huonojen autojen omistajien kannustin myydä autonsa hyvän auton hinnalla
Valtio voi toimia tietyissä tapauksissa vakuutuksen tarjoajana kaikille vakuutettaville.
Haitallinen valikoituminen • Ongelman yleispiirteet: tuotteet erilaatuisia, vain myyjällä
tieto tuotteen todellisesta laadusta ▫ Ostajien arvostus perustuu odotusarvoon tuotteen laadusta
(ostajan arvostukset eri laaduille ja laatujen jakauma)
• Jos ostajien odotusarvo on alle parhaimpien laatujen myyjien vaihtoehtoiskustannusten, korkeimpia laatuja ei myydä lainkaan
• Markkinoiden purkautuminen johtaa taloudelliseen tehottomuuteen
• Korkeimpien laatujen myyjillä on kannustin vakuuttaa ostajat tuotteen laadusta ▫ Tuotevakuudet, yrityksen maine, standardisointi
Signalointi (Spence, 1974) • Mihin tuotetakuun vaikutus perustuu?
▫ Takuun kustannus on alempi firmalle, joka valmistaa laadukkaampia tuotteita
• Signalointi: yksityisen informaation haltija paljastaa epäsuorasti informaationsa vakuuttaakseen toisen osapuolen laadustaan.
• Signaali on heikko, mikäli sen kustannus signaloijalle on alhainen
• Signalointiin itseensä voi liittyä tehottomuutta
• Signalointitilanteita ▫ Työmarkkinat ja koulutus ▫ Tuotteet ja takuu, tuotteet ja mainonta ▫ Riikinkukot
Työmarkkinaesimerkki • Oletetaan, että työntekijöitä on kahta yhtä yleistä tyyppiä ▫ Ryhmä I: raja- ja keskituotos 1 ▫ Ryhmä II: raja- ja keskituotos 2
• Työsuhteen kesto 10 vuotta, yrityksen tuotteen hinta €10 000 ▫ Ryhmä I: liikevaihto per henki €100 000 (10 v.) ▫ Ryhmä II: liikevaihto per henki €200 000 (10 v.)
• Täydellinen informaatio, täydellinen kilpailu: ▫ Ryhmän I palkka: €10 000 pa. ▫ Ryhmän II palkka: €20 000 pa.
• Epätäydellinen informaatio (koko taloudessa): ▫ Molempien ryhmien palkka €15000.
Esimerkki jatkuu: koulutussignaali • Perusidea: hyvät työntekijät ovat parempia
koulussa ▫ Ts. kouluttautuminen on edullisempaa lahjakkaille,
lahjakkaat ovat parempia töissä
• Tässä mallissa ▫ Ryhmä I: koulutuksen kustannus €40 000 pa. eli
CI(y) = 40000y ▫ Ryhmä II: koulutuksen kustannus €20 000 pa. eli
CII(y) = 20000y ▫ Oletus: koulutuksella ei vaikutusta tuottavuuteen
Esimerkki jatkuu: tasapaino • Yrityksen tavoite: erottaa ryhmät toisistaan
• Oletetaan, että yritys korkeamman palkan edellytykseksi
tietyn koulutustason, y* vuotta. Palkat (vuositasolla ovat seuraavat): ▫ y<y*, WL = €10 000 ▫ y≥y*, WH = €20 000
• Työntekijöiden ongelma on seuraavanlainen ▫ Ryhmä I: älä kouluttaudu, jos 10*(WH-WL)< CI(y*) €100000 < €40000y* y*>2.5
▫ Ryhmä II: kouluttaudu, jos 10*(WH-WL)>CII(y*) €100000>€20000y* y* < 5
• Toisin sanoen mikä tahansa 2.5<y*<5 erottelee työntekijät toisistaan
Jos oletamme, että y* = 4, Ryhmä I valitsee koulutustasokseen 0 ja Ryhmä II valitsee 4 vuotta. Koulutuksella ei ole tässä mallissa muuta arvoa: signaalin hankkimiseen liittyy tehottomuutta.
Epäsymmetrinen informaatio - kertausta • Haitallinen valikoituminen ▫ Ennen sopimuksen kirjoittamista ▫ Yksityinen tieto (”hidden information”)
• Signalointi ▫ Pyrkii ratkaisemaan epäsymmetriseen informaatioon
liittyvän ongelman ▫ Heikot vs. vahvat signaalit
• Moraalihasardi ▫ Sopimuksen kirjoittamisen jälkeen ▫ Toiminnan havaitseminen (”hidden action”)