mifik düflüncädä rasionall›q: bilqam›s–dädä qorqud...

16
Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi Doç. Dr. ‹smail Ömäro¤lu Azärbaycan Milli Ensiklopediyas›n›n Bafl direktoru Özet: Dünyan›n äksär xalqlar›n›n mifologiyas›nda insan›n yaranmas›, häyat› vä ölümü barädä düflüncälär mühüm yer tutur. Täbiätin, dünyan›n vä insan münasi- bätlärinin öyränilmäsindä flär qüvvälärlä mübarizä, qorxunc qüvvälärä qäläbä çal- ma, ölümü uzaqlafld›rma motivlärindän iä süjetlärindän ist›fadä olunmufldur. Söz vä täsviri sänätdä mövzu, kompozisiya mähz bu cür mäsälälär ätraf›nda qurulmufl, insan häyat›n›n ölümä qarfl› çarp›flma biçimläri bädii. konfiliktä çevrilmifldir. Türk mifolog›yas›nda da “ölüm” anlay›fl› barädä ümumi vä färqli fälsäfi düflüncä- lär formalaflm›fld›r. “ölüm” vä “ölümsüzlük” anlay›fl› Göytürk yaz›l› abidälärindä, Dädä Qorqudda vä müxtälif äfsanälärdä dönä-dönä qeyd olunmufldur. Türk-Azärbaycan mifologiyas›nda insan›n gäläcäyi, sabah› su ilä, yafl›lliqla ba¤l›- d›r. ‘Dirilik suyu” anlam› da buradand›r. Su häyatd›r, dirilik bäxfl edändir vä häm dä ölümüsüzlüyün bafllan¤›c›d›r. “Bilqam›s dastan›’nda, ölümsüzlüyä qovuflmufl qähräman - Utnapiflti uzaqlardak› dä›yalar›n içärisindä bir adada täsvir olunur. Yä- ni su onu ölümdän ayr› saxlay›r. Dädä Qorqud da ölümdän qaçmaq üçün suya üz tutur, adada yaflay›r. Tarixdä vä mifologiyada Dädä Qorqud ölmäzliyi häm dä qopuzla ba¤li göstärilir. Äski mifik täsävvürlärä görä, musiqi o b›ri dünya ilä - ruhlar alämi ilä, göylärlä ba¤li idi vä ona görä dä sehrli qüvvä say›lirdi. Musiqi dinlärkän insan özündän ay- r›l›r, xäyalän ruhlar aläminä qovuflur, ilahi qata yüksälir. Türk-o¤uz mifik düflün- cäsinä görä ilahi qat göylärdir vä ruhlar›n äsas häyat› oradad›r. Sonuc olaraq deyä biläräm ki, tarixä qädärki dövrlärdä, mifoloji mühitdä insan dü- flüncäs›, zäkas› ömrünü uzatmaq, ölümsüzlüyä çatmaq istäyi ilä maraql› axtar›fllar aparm›fl, bu barädä müräkkäb vä maraqli inanc sistemi yaratm›fld›r. O¤uz-Türk mifoloji fikrindä meydana gälän idraki qänaätlär äbädiyyätin, ölmäzliyin yollar›, ona çatmaq üçün mübarizänin formalar› barädä äfsanä, na¤›l vä dastanlar yarad›l- mas› üçün äsas olmufldur. Anahtar Kelimeler: Turk mifologiyasi, Bilqamis dastani, Goyturklerde olyum ve ruh, qopuz, dirilik suyu. 73 bilig Kış 2002 Sayı 20: 73-88

Upload: others

Post on 02-Feb-2021

4 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • Mifik Düflüncädä Rasionall›q:Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    Doç. Dr. ‹smail Ömäro¤luAzärbaycan Milli Ensiklopediyas›n›n Bafl direktoru

    Özet: Dünyan›n äksär xalqlar›n›n mifologiyas›nda insan›n yaranmas›, häyat› vä

    ölümü barädä düflüncälär mühüm yer tutur. Täbiätin, dünyan›n vä insan münasi-

    bätlärinin öyränilmäsindä flär qüvvälärlä mübarizä, qorxunc qüvvälärä qäläbä çal-

    ma, ölümü uzaqlafld›rma motivlärindän iä süjetlärindän ist›fadä olunmufldur. Söz

    vä täsviri sänätdä mövzu, kompozisiya mähz bu cür mäsälälär ätraf›nda qurulmufl,

    insan häyat›n›n ölümä qarfl› çarp›flma biçimläri bädii. konfiliktä çevrilmifldir.

    Türk mifolog›yas›nda da “ölüm” anlay›fl› barädä ümumi vä färqli fälsäfi düflüncä-

    lär formalaflm›fld›r. “ölüm” vä “ölümsüzlük” anlay›fl› Göytürk yaz›l› abidälärindä,

    Dädä Qorqudda vä müxtälif äfsanälärdä dönä-dönä qeyd olunmufldur.

    Türk-Azärbaycan mifologiyas›nda insan›n gäläcäyi, sabah› su ilä, yafl›lliqla ba¤l›-

    d›r. ‘Dirilik suyu” anlam› da buradand›r. Su häyatd›r, dirilik bäxfl edändir vä häm

    dä ölümüsüzlüyün bafllan¤›c›d›r. “Bilqam›s dastan›’nda, ölümsüzlüyä qovuflmufl

    qähräman - Utnapiflti uzaqlardak› dä›yalar›n içärisindä bir adada täsvir olunur. Yä-

    ni su onu ölümdän ayr› saxlay›r. Dädä Qorqud da ölümdän qaçmaq üçün suya üz

    tutur, adada yaflay›r.

    Tarixdä vä mifologiyada Dädä Qorqud ölmäzliyi häm dä qopuzla ba¤li göstärilir.

    Äski mifik täsävvürlärä görä, musiqi o b›ri dünya ilä - ruhlar alämi ilä, göylärlä

    ba¤li idi vä ona görä dä sehrli qüvvä say›lirdi. Musiqi dinlärkän insan özündän ay-

    r›l›r, xäyalän ruhlar aläminä qovuflur, ilahi qata yüksälir. Türk-o¤uz mifik düflün-

    cäsinä görä ilahi qat göylärdir vä ruhlar›n äsas häyat› oradad›r.

    Sonuc olaraq deyä biläräm ki, tarixä qädärki dövrlärdä, mifoloji mühitdä insan dü-

    flüncäs›, zäkas› ömrünü uzatmaq, ölümsüzlüyä çatmaq istäyi ilä maraql› axtar›fllar

    aparm›fl, bu barädä müräkkäb vä maraqli inanc sistemi yaratm›fld›r. O¤uz-Türk

    mifoloji fikrindä meydana gälän idraki qänaätlär äbädiyyätin, ölmäzliyin yollar›,

    ona çatmaq üçün mübarizänin formalar› barädä äfsanä, na¤›l vä dastanlar yarad›l-

    mas› üçün äsas olmufldur.

    Anahtar Kelimeler: Turk mifologiyasi, Bilqamis dastani, Goyturklerde olyum ve

    ruh, qopuz, dirilik suyu.

    73

    bilig ✦ Kış 2002 ✦ Sayı 20: 73-88

  • Dünyan›n äksär xalqlar›n›n mifologiyas›nda insan›n yaranmas›, häyat› vä ölü-mü barädä düflüncälär mühüm yer tutur. Täbiätin, dünyan›n vä insan münasi-bätlärinin öyränilmäsindä hämiflä flär qüvvälärlä mübarizä, qorxunc qüvvälä-rä qäläbä çalma, ölümü uzaqlafld›rma motivlärindän vä süjetlärindän istifadäolunmufldur. Söz vä täsviri sänätdä mövzu vä onun äsas kompozisiyas› mähzbu cür mäsälälär ätraf›nda qurulmufl, insan häyat›n›n ölümä qarfl› çarp›flma bi-çimläri bädii konfiliktä çevrilmifldir.

    Türk mifologiyas›nda “ölüm” anlay›fl› barädä ümumi vä färqli fälsäfi düflün-cälär formalaflm›fld›r. ‹nsan›n Göylärdän gälmäsi vä ölärkän Göylärä çäkilmä-si fikrinä, habelä ruhun varl›¤›na inam bäslänilmifldir. Göytürklärdä ölümä“Uça barmaq”, yäni “uçaraq Göylärä getmä” kimi bax›l›rd›. Onlar ruhun uçubTanr› qat›na getdiyinä inan›rd›lar. Göytürklärdä ölüm, ruhun göylärä uçmas›qaç›lmaz vä gäräkli hadisä say›lm›fld›r. “Ölüm” vä “ölümsüzlük” anlay›fl›Göytürk yaz›l› abidälärindä, Dädä Qorqudda vä müxtälif äfsanälärdä dönä-dönä qeyd olunmufldur. Ölümsüzlük yaln›z Tanr›ya mäxsusdur. Tanr›n›n ya-ratd›¤› insan ölümlüdür vä ölärkän onun ruhu Göylärä qovuflmal›d›r. Ailädän,dost tan›fldan vä häyatdan ayr›lma kövräk anlam dafl›m›fl vä Türk törälärindäbu ayr›l›¤›n xüsusi yeri olmufldur (Ögel, 1998).

    Türk-Azärbaycan mifologiyas›nda insan›n, ömrün gäläcäyi, sabah› su ilä, ya-fl›ll›qla ba¤l›d›r. “Dirilik suyu” anlam› da buradand›r. “Su kimi uzunömürlüol”, “Därdini suya söylä” deyimläri dä bu inamdan yaranm›fld›r. Su häyatd›r,dirilik bäxfl edändir vä häm dä ölümsüzlüyün bafllan¤›c›d›r. “Bilqam›s dasta-n›”nda, ölümsüzlüyä çatm›fl qähräman - Utnapiflti uzaqlardak› däryalar›n içä-risindä bir adada täsvir olunur. Yäni su onu ölümdän ayr› saxlay›r. Dädä Qor-qud da ölümdän qaçmaq üçün suya üz tutur. Art›q ölümün yax›nlafld›¤›n› gö-rän Qorqud hara qaç›rsa, ona qäbir qaz›ld›¤›n› görür. “Ax›rda... Dädä Qorqudölümdän yaxa qurtarmaq üçün çay›n üzärinä xalça särir vä orada qopuzunuçal›r”(Seyidov, 1989).

    X›z›r haqq›nda äfsanälärdä onun ölümdän qaçaraq Qaf da¤›na gälmäsi täsvirolunur. Burada X›z›r süd gölünä rast gälir, üzän atlar görür; gölä flärab tökür,atlar Särxofl olanda X›z›r onlardan ikisini tutur(Uraz, 1967).

    Beläliklä, müqäddäs atlar X›z›r›n ölümdän qurtulmas›na yard›m edir. Äfsanä-

    bilig 2002 Kış Sayı 20

    74

  • lärdä X›z›r a¤ vä boz at üstündä täsvir olunur. Bu atlar da ilahi soykökdän ol-duqlar›na görä ölüm onlara yax›n düflä bilmir.

    Ümumiyyätlä, ölümsüzlük bütün hallarda su ilä ba¤lan›r. Su yafl›ll›qla, tor-paqla ba¤l› oldu¤una görä insan›n ikinci häyata, torpa¤a vä suya qovuflmas›-n›n da mifik anlam› vard›r(Radlov, 1893). Ölmäk, suya qovuflmaq, yafla (yas)- yafl›la qovuflmaq, täzä, yeni (yäni can› sulu) anlam›n› verir(Scyidov, 1983).

    Bäzi dünya xalqlar›n›n mifologiyas›nda ölüm insan›n häyatdak› fäaliyyätininnäticäsi olaraq däyärländirilir. Yäni, insan häyat›n› düzgün yaflam›r, günahedir, bunun näticäsindä o, ölümä mähkum olunur. Bilik sahibi olan insan isähäyat› därk edärsä suçsuz yaflaya vä ölümdän azad ola bilär. Bu isä çox çätinoldu¤una görä här insana näsib olmur. Bibliya äfsanälärindä vä fiärq xalqlar›-n›n mifologiyas›nda än tämiz häyat sürän, tanr›lar›n qoydu¤u qanunlara tamuyan insanlardan barmaqla say›las› qädär az fläxslär ölümsüzlüyä nail olmufl-dur.

    Bunlardan biri Bibliyadak› Nuhdur. Nuh Göylärä sadiq oldu¤una görä, ölmäz-liyä layiq bilinir. Yaln›z Nuha tövsiyä olunur ki, dünya daflq›n›ndan öz qo-hum-äqräbas› ilä sa¤-salamat ç›xs›n.

    fiumer mifologiyas›nda da bu barädä söhbät gedir. Maraql›d›r ki, flumer das-tanlar›nda, xüsusilä “Bilqam›s dastan›”nda ölümlä mübarizä, ölümün aradanqald›r›lmas› barädä düflüncä Bilqam›s› xüsusi düflündürür. Müdrikliyi ilä cä-miyyätdä yüksäk säviyyäyä qalxan Bilqam›s - här fleyä qalib gälän, här fleyibilän än aqil insan birdän-birä ölüm qarfl›s›nda özünü aciz, gücsüz hesab edirvä ölümü aradan qald›rma¤a çal›fl›r. Ona bildirirlär ki, häyatda ölümsüzlüyäyaln›z bir insan - Utnapiflti nail olub. O da uzaq bir ölkädä - Gündo¤an ölkä-sindä yaflay›r. Bilqam›s Utnapifltini axtarma¤a ç›x›r. Gecä-gündüz yol gedirvä onu tap›r. Burada maraql› mühakimä, mülahizä ilä üzläflir. Utnapiflti onabildirir ki, insan tanr›lar täräfindän öläri olaraq yarad›l›r. Yäni bir gün dünya-ya gäldiyi kimi, bir gün dä dünyadan getmälidir. Häyatda, uzun müddät yafla-maq çoxlu äzablar, äziyyätlär görmäk demäkdir. Utnapiflti Bilqam›sa tövsiyäedir ki, o, bu fikrindän äl çäksin, geri qay›ts›n, xalq›na qovuflsun, xalq›n›n fi-ravan yaflay›fl›na, xoflbäxt gäläcäyinä nail olsun. Onun xalq›n›n xoflbäxt yafla-mas› Bilqam›s üçün än yüksäk mükafat ola bilär. Bir sözlä, ölümsüzläflmäsi-

    Ömäro¤lu, Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    75

  • heç näyi däyifldirä bilmäz. Xalq›n xoflbäxt yaflamas› isä bundan daha ähämiy-yätlidir. Ayr›larkän hädiyyä olaraq Utnapiflti Bilqam›sa bir Äbädiyyät çiçäyiba¤›fllay›r. Bilqam›s da hämin çiçäyi xalq›na gätirmäk istäyir, lakin yolda çi-çäk ilan täräfindän o¤urlan›r vä beläliklä, äbädiyyät çiçäyinin veräcäyi äbädihäyat Bilqam›sa vä onun xalq›na näsib olmur.

    Burada insan›n taleyi, häyat›n gäläcäyi ilä ba¤l› fälsäfi düflüncä diqqäti cälbedir. Dädä Qorqud kimi Bilqam›s da (äslindä “Bilgämifl”) da här fleyi bildiyi-nä görä sevilib flöhrätlänir. Onlar ähalinin, dövlätin gäläcäyini düflünäräk täd-birlär görürlär, dövlätin, flähärin, idaräçiliyin, bahad›rl›¤›n, qayda-qanununäsas›n› qoyurlar. Ona görä dä biri “Dädä”, o biri “Bilgämifl” titulu qazan›r.Bilqam›s› üç äsas cähät baflqalar›ndan färqlärndirir: 1. ‹lahi kökä ba¤l›l›q; 2.Yenilmäz güc; 3. Därin bilik, a¤›l vä zäka. Bilqam›s›n ilahi kökä ba¤l›l›¤› ba-rädä dälillär isä onu cämiyyätdä yenilmäz vä qüdrätli etmifldir. Onun atas›dövlät baflç›s›, güclü hakim, anas› isä Günäfl tanr›s› Utunun davamç›s›d›r.Dastan›n bafllan¤›c›nda Bilqam›s pählävan kimi täqdim olunsa da, onun änmühüm cähäti kimi a¤l› vä biliyi önä çäkilir. fiumer tarixini arafld›ran alimlär“äcdad”, “a¤saqqal”, “qähräman”, “bahad›r” mänalar›n› verän “Bilqam›s” sö-zünün hälä.. oz zämanäsindä ilahiläfldirildiyini qeyd edirlär(Dyakonov, 1990).Digär arafld›r›c›lar isä flumer dilindäki “bilgä” (“bälgä”) sözünä izah verärkänonun qädim, prototürk-monqol dillärindäki variantlar›n› müqayisäyä cälb edirvä bu ‘ sözün “dälil”, “älamät”, “niflanä”, “yazmaq”, “öncädän söylämäk, xä-bär vermäk (hadisäni)”, “sirri açmaq”, “müdriklik” vä s. anlamlar›n› göstärir(Çaqdurov, 1980). Onlar Orxon abidälärinä äsaslanaraq, 7. yüzildä qädimTürk xaqanlar›n›n Bilgä xan (yäni müdrik xan) titulu dafl›d›¤›n› qeyd edir, mü-qayisä üçün L. Danzan›n,, Altan tobçi” äsärindäki(Danzan, 1973) “Sängüm-Belge” ad›n›n da türkcä “müdrik särkärdä” anlam›nda oldu¤unu bildirir. Mon-qol tarixinin görkämli tädqiqatç›lar› da “bilgä”nin feodal titulu oldu¤unu gös-tärir(Vladimirtsov’ 1934). Hätta vaxtilä Çingiz xan›n “‹nanc Bilgä xan” tituludafl›d›¤›n› da xat›rlad›rlar. Görünür, hökmdar kimi mäflhur olan Bilqam›s dabelä bir titula sahib olmufldur.

    Tädqiqatç›lar Bilqam›s› Uruk flähärinin I sülaläsinin V hökmdar› hesab edir-lär (e.ä. 27. yüzilin sonu - 26. yüzilin ävvälläri). Urukun III sülaläsinin çarla-r› siyah›s›nda Bilqam›s›n ad› gerçäk bir fläxs kimi, hakimiyyät müddäti isä 126

    bilig 2002 Kış Sayı 20

    76

  • il qeyd olunmufldur. Mätnlärdä Bilqam›s Uruk hakimi Luqalbandan›n vä ila-hä Ninsunun o¤lu, Günäfl tanr›s› Utunun (“ut” - “od” anlam›ndad›r) törämäsisay›l›r. Hakimliyin vä ilahi gücün o dövrä görä fälsäfi bax›mdan äsasland›r›l-mas› da görünür, ictimai fikrin täläbindän iräli gälmifldir. Görünür, flär qüvvä-lärä qarfl› mübarizäsi, böyük qäläbäläri onu ölümündän sonra mifik qährämankimi mäflhurlafld›rm›fld›r. E.ä. ll minildän Bilqam›s o biri dünyan›n hakimi, in-sanlar› flär qüvvälärdän - ‹blisdän qoruyan pählävan, habelä flähärsalman›n,qala infla etmänin banisi say›l›rd›.

    Urukun än güclü, än mäflhur qähräman› olan Bilqam›s haqq›nda befl flumerepik nä¤mäsi zämanämizä gälib çatm›fld›r. Bunlardan biri “Bilqam›s vä öl-mäzlär da¤›” adlan›r. Bu nä¤mä-dastanda Bilqam›s gänc döyüflçü dästäsininbafl›nda dayan›r, fläräfli ad qazanmaq üçün da¤lara gedir. Sidr a¤ac›n›n hima-yädar› qorxunc Huvava (Humbaba) ilä döyüflür, silahdafllar›n›n kömäyi iläonu öldürür. “Bilqam›s vä göy öküzü” dastan›nda ilahä ifltar›n qorxunc göy(säma) öküzünü Uruk flähäri üzärinä göndärmäsindän vä Bilqam›s›n onu öl-dürmäsindän dan›fl›l›r.

    “Bilqam›s, enkidu vä yeralt› dünya” dastan›nda Bilqam›s›n ilahä ifltar xahifliilä onun öz ba¤›nda äkdiyi sehrli Huluppu a¤ac›nda mäskunlaflm›fl nähängAnzuda quflunu qovmas›ndan vä sehrli ilan› öldürmäsindän bähs olunur. A¤a-c›n kök vä budaqlar›ndan “pukku” vä “mikku” (täbil vä täbil çubuqlar›) düzäl-dirlär. Lakin çubuqlar gedib yeralt› dünyaya düflür. Bilqam›s›n qulluqçusu en-kidu onlar› ç›xarmaq istäyir, lakin Bilqam›s›n ovsunlar›n›, sehrli mäslähätlä-rini yerinä yetirmädiyinä görä, hämiflälik yeralt› dünyada qal›r. Burada diqqä-ti çäkän mäsälälärdän biri dä odur ki, Bilqam›s yalvar›fllarla Enkidunun ruhu-nu yerin alt›ndan ç›xarma¤a nail olur. Enkidu ifl›ql› dünyaya döndükdän son-ra öz a¤as›na yeralt› - qaranl›q dünyadan, oradak› ölülärin ümidsiz vä kädärlihäyat›ndan söhbät aç›r.

    Bu süjet Azärbaycan na¤›llar›nda da xat›rlanan “gedär-gälmäz”ä, “qaranl›qdünya”ya säfär epizodlar›n› xat›rlad›r. Mälikmämmädin qaranl›q dünyaya dü-flüb geri gälmäsi dä insan›n mänävi dünyas›n›n tämizliyi, Tanr›ya vä insanasädaqäti. “Bilqam›s yeralt› dünyada” (yaxud “Bilqam›s›n ölümü”) dastan›ndaBilqam›s yeralt› dünyan›n sahibi Ereflkiqala vä onun räiyyätini täflkil edän tan-

    Ömäro¤lu, Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    77

  • r›lara hädiyyälär gätirir. Yeralt› dünya ilä älaqä, oraya gedib geri dönmäk nä-hayät, Bilqam›sa da näsib olur.

    Bilqam›s›n Tanr› ilä ba¤l›l›¤›, älaqä qurma imkanlar› onun baflqa insanlardanfärqli vä üstün cähätlärini göstärir. Bütün bu cähdlär isä insan›n Tanr› gücünämalik olma xüsusiyyätlärindän iräli gälir. Belä xüsusiyyätlärä malik oldu¤unagörä Bilqam›s qähräman olur, hakimiyyäti älä al›r, cämiyyäti nizama sal›r, in-sanlar› idarä edir. Bütün bunlarla yanafl› Bilqam›s fläxsiyyät vä obraz kimi cä-miyyät içärisindä yetiflmifl varl›qd›r vä onda insan mühitinä xas olan cähätlärçoxdur. ‹lkin täsvirlärdä o mähz bu cür göstärilmifldir. Yäni ilahi tämäli olsada, ilahi gücü Bilqam›s sonradan qazanm›fld›r.

    Onun çox qüvvätli, hikkäli vä tärs adam olmas›, adamlar› çox a¤›r ifldä çal›fl-ma¤a mäcbur etmäsi, flähär ätraf›na qala çäkdirmäsi, ähaliyä divan tutmas›,baflqalar›n›n arvadlar›n› qaç›rmas›, xalq› cana doydurmas› kimi xasiyyätläricämiyyätdä formalaflan xüsusiyyätlärdir. Bilqam›s›n sonrak› taleyi tanr›lar›nifltirak› ilä tänzimlänir. Ähalinin täflvifllärini, flikayätlärini vä tanr›lar›n xahifli-ni näzärä alan ilahä Aruru Bilqam›s› ram etmäk üçün vähfli adam - Enkidunuyarad›r vä onu Bilqam›s›n üzärinä göndärir. Bilqam›s Enkidu ilä dostlaflaraqxätan› sovufldurur. Onlar birlikdä döyüfllärä gedir, çoxlu qäläbälär qazan›rlar.Bilqam›s ona afliq olan ilahä ‹fltar›n mähäbbätinä rädd cavab› verdiyinä görä‹fltar qorxunc öküzü -Humbaban› Uruk üzärinä göndärir. Enkidu Humbaban›öldürdüyünä görä, tanr›lar›n qäzäbinä gälir vä onlar›n iradäsi ilä Bilqam›s›näväzinä ölümä mähkum ediläräk mähv olur.

    Näticädä bir adam›n ölümü baflqas›na näsib olur. Ölüm vä ölümsüzlük barädäilkin fälsäfi düflüncä Bilqam›s›n taleyindä yeni däyifliklik - dönüfl yarad›r.Dostunun ölümü Bilqam›s› sars›d›r. 0, flähärdän ç›x›b sähralara üz tutur, se-vimli dostunun xiffäti ona äzab verir vä bu zaman o hiss edir ki, ölüm onu daizläyir, vaxt gäläcäk o da dostu kimi Öläcäk, qurdlara yem olacaq. 0, ölümäçarä axtar›r, ölümsüzlüyä qovuflmaq üçün Günäfl tanr›s› fiamafl›n (Utunun)mäslähätilä yola ç›x›r, uca da¤lar afl›r, ölüm sular›n› keçäräk yeganä ölmäz in-san aqibätini qazanm›fl Utnapifltini tap›r. Utpapiflti söyläyir ki. dünyan› su ba-sanda Tanr›lar mäflvärät edäräk, yaln›z ona ölmäzlik bäxfl etmifllär. Bu onla-r›n sonuncu toplant›s› olub vä onlar bir daha mäflvärätä toplanmayacaqlar. Ut-

    bilig 2002 Kış Sayı 20

    78

  • napifltinin hädiyyä etdiyi gänclik çiçäyi dä qährämana qismät olmur. ‹nsanla-r›n Tanr›lar kimi ölmäzliyä qovuflmas›n›n mümkünsüzlüyü, bu yöndäki cähd-lärin faydas›zl›¤› dastanda insan›n fläräfli häyat sürmäsinin daha böyük mänadafl›d›¤›n› äsasland›r›r. Yäni insan yaln›z xeyirxah ämälläri, böyük iflläri iläyaddafllarda, xatirälärdä yaflamal›d›r.

    Belä ilkin “elmi” qänaätlär baflqa xalqlar›n mifologiyas›nda da genifl izlär bu-raxm›fld›r. Ona görä dä bu süjetlä ba¤l› sänät abidäläri yaranm›fld›r. Belä äsär-lärin çoxu e.ä. 24-22. yüzillärä aiddir. Bilqam›s vä Enkidunun heykälläri Afl-flur çar› II Sarqonun (e.ä. 8. yüzil) möhtäfläm saray›n›n girifl qap›lar›n› müha-fizä edirdi. Maraql›d›r ki, Bilqam›s vä Enkidu obrazlar›n› äks etdirän möhür-lärä, divar räsmlärinä e.ä. 25-15. yüzillärä aid Orta Asiya vä Hindistan ärazi-lärindä dä rast gälinir. V. V.Struve E.Makkeyin “Hind vadisinin qädim mädä-niyyäti” kitab›na yazd›¤› ön sözdä flumer vä qädim Hindistan flähärlärindäkidini-mifoloji obrazlar›n oxflar vä yax›n cähätlärini qeyd etmifldir(Makkey,1951). fiumer-Türk mifoloji eyniyyätlärinin dä äsasl› säbäbläri vard›r. Onagörä dä Bilqam›s - Dädä Qorqud oxflarl›¤› täsadüfi say›la bilmäz.

    fiärq tarixi üzrä tan›nm›fl mütäxässis, akademik B.A. Turaev “Qädim fiärq ta-rixi” kitab›nda qädim flumer vä ona qonflu olan mädäniyyätlärin Uzaq fiärqläba¤l›l›¤›n› xüsusi qeyd etmifldir(Turacv, 1986). Çex alimi B.Qrozn› “Ön Asi-yan›n äski taleyi” yaz›s›nda göstärir ki, tarixi dälillär e.ä. 6. minildä vä ondanöncä flumerlär hardasa Türküstan, yaxud Qazax›stan vä Q›r¤›z›stan›n flärq böl-gälärindä yaflam›fllar. O, flumer dilinin Hind-Avropa vä Türk-tatar elementlä-rinin qar›fl›¤›ndan ibarät oldu¤unu qeyd etmifldir(Qrozni, 1940). Prof. Q.‹.Pe-lix dä öz tädqiqatlar›nda mövcud elmi ädäbiyyatlara vä dälillärä äsaslanaraq,Sibir mädäniyyätinin Ön vä Orta Asiyaya yay›lmas›n›, onlar aras›nda ba¤l›l›-¤›n mövcudlu¤unu göstärmifldir(Pclix, 1972). Akad/ A.P.Okladnikovun väonun hämkar› A.P.Derevenkonun äsärlärindä (Okladnikov, Derevcnko, 1976)dä flumerlärin Altay, Orta vä Uzaq Asiya ilä älaqäläri barädä zängin material-lar vard›r. Görkämli alim S.N.Kramer “Tarix flumerdän bafllan›r” äsärindä Bil-qam›s› mifik ädäbi qähräman kimi säciyyäländirmifl, mänfläyinä, onun qüdrä-tinä vä ölmäzlik axtar›fl›na yüksäk däyär vermifldir(Kramcr, 1991). Bäzi täd-qiqatç›lar dä “bilgä” sözünün buryat, kalm›k vä monqol dillärindäki uy¤unmänalar›n› da arafld›rm›fllar(Poppc, 1973,. Çcrmisov, 1976). Arafld›rmalarda

    Ömäro¤lu, Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    79

  • haql› olaraq qeyd edilmifldir ki, Bilqam›s äski zamanlarda mifik obraz, qährä-man kimi yaranm›fl, sonrak› dövrlärdä Kiçik Asiya vä baflqa fiärq xalqlar›n›nädäbiyyatlar›na ciddi täsir göstärmifl, söz sänätindä vä täsviri sänätdä onunçoxlu bänzärläri, oxflarlar› meydana gälmifldir. fiumer ädäbiyyat›n›n äski ädä-biyyatlara täsiri barädä son yüz ildä çox maraql› elmi tädqiqatlar apar›lm›fl väbu arafld›rmalar iflläri yeni materiallar vä arafld›rmalar äsas›nda u¤urla davametmäkdädir. Bilqam›s›n Azärbaycan na¤›l, äfsanä vä dastan obrazlar› ilä äla-qäläri barädä dä maraql› elmi arafld›rmalar, fikirlär yaranm›fld›r. Ümumiyyät-lä, äski flumerlärin nä¤mä, hekayät, dua vä dastanlar›ndak› bir çox mifolojimotivlär, ähvalat vä täsvir vasitäläri äski Türk ädäbiyyat›nda, “O¤uznamä”,“Alpam›s”, “Manas”, “Uralbat›r”, “Dädä Qorqud”, “Koro¤lu” vä b. dastanlar-da ayd›n görünmäkdädir. Azärbaycan ärazisindä apar›lan arxeoloji qaz›nt›larzaman› flumer möhürlärinin vä digär sänät nümunälärinin qal›qlar›n›n aflkaredilmäsi dä älaqä ba¤lar›n›n tarixi kökläri oldu¤unu sübut edir.

    Tarixi tädqiqatlar vä müflahidälär göstärir ki, genetik ba¤l›l›q, ticari-iqtisadiälaqälär mövcud olmasayd›, bu oxflarl›qlar meydana gälä bilmäzdi. Täsadüfändeyil ki, flumer yaz›lar›n›n qal›qlar›na yaln›z iraq vä Fälästin dä deyil, häm däAzärbaycan vä Türkmänistan ärazilärindä rast gälinir. fiumer dastanlar›ndak›ähvalatlar›n bir çoxu äski dini kitablarda äks olunmufldur. Dirilik suyu ähva-lat› baflq›rdlar›n “Uralbat›r”, eläcä dä bizim “Koro¤lu” dastan›nda oxflar fläkil-dä näzärä çarp›r.

    Baflq›rd türklärinin “Uralbat›r” dastan›nda oxflar süjet vä anlay›fllar mövcud-dur. Uralbat›r da äbädi häyat suyunu, dirilik suyunu axtar›r vä dirilik suyunuaxtara axtara dünyan›n o bafl›na gedib ç›x›r. Dirilik suyunu tapd›qdan sonraisä onu barda¤a doldurub xalq›na gätirmäk istäyir. Yolda o yuxuya gedir, bar-daq afl›r, su tökülür vä dirilik suyu Uralbat›ra da näsib olmur.

    X›z›rla ba¤l› ähvalatlar da bu cürdür. Färqli cähät ondad›r ki, äbädi häyat X›-z›r ilyasa, yäni yaxfl›l›q tanr›s› ilyasa näsib olur. Bir çox xüsusiyyätlärinä gö-rä, X›z›r vä Dädä Qorqud oxflarl›¤› Nuh vä Utnapiflti ilä dä eyniyyät täflkiledir. Ümumiyyätlä, Utnapifltinin vä Nuhun bäzi xüsusiyyätläri X›z›rda özünügöstärir. X›z›r ölmäzliyä çatm›fl mifik türk obraz›d›r, insanlara hämiflä kömäketmäsi, yard›m göstärmäsilä färqlänir. “Dädä Qorqud” dastan›nda X›z›r obra-

    bilig 2002 Kış Sayı 20

    80

  • z›n›n olmas› da mühüm ähämiyyät dafl›y›r. Bu da onu göstärir ki, X›z›r DädäQorquddan ilkindir, qädimdir vä onda üstün xüsusiyyätlär daha çoxdur. Alda-d›lm›fl atan›n sähvini düzältmäk üçün - ölmäkdä olan insan›n yenidän dirilmä-sinä öz mäslähätilä kömäk edir. Burada incä bir mäsälä var: insan›n yaralan›bölmäsi vä yenidän häyata qay›tmas›; bir dä ölmüfl insan›n yenidän dirilmäsi.Dünya mifologiyas›nda mövcud olan bu mäsälälär türk dastanç›l›¤›nda daözünü göstärir. Lakin X›z›rda olan äsas xüsusiyyätlär çoxlar›nda yoxdur. Mä-sälän, Utnapiflti vä Nuh haqq›nda äfsanälärdä onlar›n ävvälki häyatlar› täfsila-t› ilä xat›rlanm›r vä onlarda olan baflqa ilahi keyfiyyätlär täsvir olunmur. Bucähätdän heç X›z›r vä Dädä Qorqudun da taleläri tam ayd›nl›¤› ilä täsvir edil-mäyib.

    Dädä Qorqud sanki Utnapiflti, Nuh vä X›z›r›n davamç›s›d›r, ondan sonrak›näslä aiddir. Prof. Ä.Sultanl› Dädä Qorqudu yunan mifindäki Orfeyä bänzädir(Sultanl›, 1971). Orfey dä ölümä qalib gälmäk istäyir, o da Qorqud kimi qa-baqgörändir. Digär täräfdän onlar›n här ikisi musiqiçidir, sehrli alätläri var(fiükürov, 1999).

    Ümumiyyätlä, Türk mifologiyas›nda Dädä Qorqud vä onun qopuzu - saz ob-raz›n›n bir-birilärini tamamlayan vasitä kimi qiymätländirilmäsi dä maraq do-¤urur. Bu da ondan iräli gälir ki, qopuz häm dä Dädä Qorqudun xilaskar›d›r.Qopuz dilländiriländä onun säsindän Äzray›l uzaqlafl›r vä ölüm Qorquda ya-x›nlafla bilmir. Yäni, qopuz säsi insan ömrünü uzadan, Äzray›l› uzaqlafld›ranvasitädir. Bu bax›mdan, qopuz obraz› Türk xalqlar›n›n taleyindä müäyyänläfl-dirici yer tutur.

    Dädä Qorqudun yerin täkinä, yeralt› dünyaya enmäsi, ölümdän qaçmas›, ölü-mä nifrät bäslämäsi vä ölümsüzlüyä nail olmas› barädä äfsanälär Bilqam›s väyunan mifik äfsanälärinä oxflard›r.

    Ölüm haqq›nda qädim düflüncälärdä bir can›n äväzinä baflqa can›n verilmäsi,äväzlänmäsi hal› vard›r. Bu da maraql› mäsälädir vä “Dädä Qorqud” dastan›n-da xüsusi yer tutur. Däli Domrul öz can›n›n yerinä baflqa can tap›b ölümdänqurtarmaq üçün ata-anas›n›n yan›na gälir. Onlar›n här ikisi “dünya flirin, canäzizdir, can›m› q›ya bilmäräm” - cavab›n› verirlär. Bu fikir ata-anan›n dili ilädeyilsä dä, dastan›n äsas häyat fälsäfälärindän biridlr. Yaln›z onun arvad› ra-

    Ömäro¤lu, Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    81

  • z› olur. Burada täkcä sevginin gücü äsas götürülmür, häm dä näslin gäläcäyidüflünülür. Näsil igiddän törämälidir vä näsil art›m›nda apar›c›l›q gänc kifliyä- ärä mäxsusdur. Bunu Domrulun arvad› bafla düflür vä är näslinin davam›üçün öz can›n› fäda edir.

    Ölümün baflqas›na ötürülmäsi, yalanç› ölüm vä yaxud ölüm xäbäri çatd›rmaq-la insan›n yaflad›¤› mühitdä yenidän qiymätländirilmäsi o¤uz, saq-skif mifo-logiyas›nda da mövcud olmufldur. “Därdin mänä gälsin”, “Sänä gälän qada(bäla) mänä gälsin”, “Ölümün mänim olsun”, “A¤›rl›¤›n da¤lara” deyimläridä bu düflüncädän yaranm›fld›r. Mirzä Fätälinin “Aldanm›fl kävakib” (yaxud“Hekayäti Yusif flah”) äsärindä Tanr›dan gälän ölümün baflqas›na ötürülmäsiänänäsi dä hämin täfäkkürün mähsuludur (Axundov, 1857,. 1958-1962). Ölü-mün ötürülmäsi, insan vä tanr›lar›n ölüb-dirilmäsi änänäsi mifoloji tädqiqat-larda elmi cähätdän müäyyän qädär äsasland›r›lm›fld›r (Kulakovskiy, 1899).Ölümsüzlüyün insan häyat›nda vä insanflünasl›qda mühüm problem kimi öy-ränilmäsi onun qädim tarixi, mifoloji vä fälsäfi arafld›rmalarda ciddi yer tut-mas›na säbäb olmufldur (fimalqauzen, 1926).

    Mifologiyada insan›n ölümdän, gözlänilän bäladan qorunmas› vä onun yolla-r›, sehirlämä vä b. müdafiä formalar› da düflünülmüfldür. Onlardan bäziläri dö-yüfl vä müdafiä alätlärinin müqäddäsläfldirilmäsidir. Mäsälän, q›l›nc müqäd-däsliyinin maraql› äsas› vä änänäsi vard›r. Mifik q›l›nc Bilqam›sda, skif qäh-räman› Tarq›tayda, Koro¤luda vä s. ‹gidliyin göylärlä ba¤l›l›¤›n› äsasland›ranatributlardan biridir. Dädä Qorqudun qopuzu isä q›l›ncdan da qiymätlidir. Ni-yä? Ona görä ki, Q›l›nc ölümä säbäb olur, insan ömrünü sona yetirir, qopuzisä insan ömrünü uzad›r, ona färäh verir. Elä ona görä Dädä Qorqud heç vaxtq›l›nc qurflanmam›fl, döyüflä getmämifldir. Mähz bu cähäti onu bütün mifikqährämanlardan färqländirir. Çünki o ömür käsän deyil, ömür uzadand›r. vur-maq, äzmäk, tabe etmäk onun funksiyas›na aid deyil. Bu xüsusiyyäti ilä o Bil-qam›sdan färqlänir. Digär täräfdän qopuzla oxunan nä¤mälärdä dä äbädi hä-yat var. Bu säs vä nä¤mä ölümü insandan uzaqlafld›r›r. Dädä Qorqudun tarixifläxsiyyät vä mifik obraz kimi xüsusiyyätläri onu O¤uz näslinin yarad›c›s›,atas›, än böyük mäslähätçisi, yol göstäräni, ilahi nä¤mäkar› säviyyäsinä yük-sältmifldir.

    bilig 2002 Kış Sayı 20

    82

  • Tarixdä vä mifologiyada Dädä Qorqud häm dä qopuzun yarad›c›s› say›l›r. Äf-sanäyä görä, Dädä Qorqud qopuzun ilkin variant›n› yaydan düzäldib. Lakinäsl qopuz üçün Dädä Qorqud xüsusi a¤ac seçmäliydi. Uzun müddät o bu a¤a-c› äldä edä bilmämifldi vä düzältdiyi qopuzlar istädiyi kimi olmam›fld›. Äfsa-näyä görä, Qorqud a¤ac axtararkän fleytana rast gälir. fieytanlar ondan xahifledirlär ki, düzältdiyi musiqi alätini onlara göstärsin. Sonra Dädä Qorqud hiy-lä ifllädir, özünü meflädän ç›x›b gedän göstärir vä gizlincä fleytanlara qulaqas›r. fieytanlar onun haqq›nda riflxändlä dan›fl›b deyirlär ki, Qorqud ata qopuzdüzäldä bilmäyäcäk. Çünki o bilmir ki, qopuzu adi a¤ac parças›ndan düzält-mäk olmaz. Gäräk yaln›z vähfli çoban täräfindän s›nd›r›lm›fl ruh cid a¤ac›ndanqopuz yonsun, üzärinä dä bozla¤›n dävä gönünü çäksin. Yaxfl› kiflnäyän dayquyru¤undan isä tel haz›rlas›n. Onlar› quru balqabaq üzärindä möhkämländi-rib sonra da tellärä “sas›k kura,, yap›flqan› sürtsün. Qopuzu ancaq belä düzält-mäk olar.

    Dädä Qorqud qopuzu bu yolla düzältmifldi. Äslindä bu rävayät çox qädim za-manlara aiddir vä Dädä Qorqudun özünü dä qädim zamanlara apar›b ç›xar›r.Äski mifik täsävvürlärä görä, musiqi o biri dünya ilä - ruhlar alämi ilä, üstalämlä, göylärlä ba¤l› idi vä mähz ona görä dä magik qüvvä say›l›rd›. Musiqidinlärkän insan özündän ayr›l›r, xäyalän ruhlar aläminä qovuflur, ilahi qatayüksälir. Türk o¤uz mifik düflüncäsinä görä isä ilahi qat göylärdir vä ruhlar›näsas häyat› oradad›r. Yäni häyat 3 qatl›d›r. Än üst qat göylär, orta qat yerüstüaläm (yerlä göy aras›, insanlar›n yaflad›¤› qat) vä yeralt› dünya - insan bädäni-nin, cisminin mäkan›. ‹nsan öländä dä 3 yerä bölünür: ruhu göylärä gedir, äm-lak›, övladlar›, xidmätläri yer üzündä qal›r, cismi isä torpaq alt›na köçür (Scyi-dov, 1989).

    “Ölümä çarä tap›lmas›”, “Kitabi-Dädä Qorqud”un “Bu¤ac boyu”nda da görü-nür ”ana südü, da¤ çiçäyi”. Buradak› çiçäk obraz› bälkä dä Bilqam›sa hädiy-yä edilän ölümsüzlük çiçäyidir. Lakin dastanda çiçäyin ad› vä xüsusiyyätläriaç›qlanm›r. Burada ölümsüzlük çiçäyinin xat›rlanmas› mifik äfsanälär aras›n-dak› ba¤l›l›¤› sübut edir. Dädä Qorquddak› Banu çiçäk obraz›ndak› çiçäk ad›da, eyni zamanda ölmäzlik çiçäyini xat›rlad›r. Çölün vä yafl›ll›¤›n äbädiyyäträmzi olmas› Azärbaycanda apar›lan tädqiqlärdä dä äks olunmufldur. Yafl›ll›q,yafl›llaflma insana gäncliyin bäxfl edilmäsi kimi qiymätländirilir (Scyidov,

    Ömäro¤lu, Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    83

  • 1989). Äbädiyyät çiçäyi dä mähz yafl›ll›¤›n mähsuludur. X›z›r - x›z sözü odlaba¤l› olsa da, ilyas yafl›ll›¤›n, nämin, suyun vä s. tämsilçisidir. X›z›r ilyasdabu iki xüsusiyyät birläflir. Bir täräfdän Günäflin ifl›¤› täbiätä yafl›ll›q bäxfl edir-sä, yäni häyat›n mänbäyi Günäfl olursa, digär täräfdän Günäfllä torpa¤›n, yäniGöylä Yerin birläflmäsindän yafl›ll›q ämälä gälir, bu isä äbädi häyat›n äsas› sa-y›l›r.

    Uzunömürlülüyün, ölmäzliyin yafl›ll›q vä odla ba¤lanmas› da maraql›d›r.N.Gäncävinin “Isgändämamä” äsärindä täsvir edilän Isgändär Zülqämeyninölümsüzlük qazanma mäqsädilä X›z›rla abi-häyat - dirilik suyu tap›b içmäküçün zülmätä getdiyi qeyd olunur. X›z›r dirilik suyunu görür vä içäräk ölüm-süzlük äldä edir. X›z›r›n dirilik suyunu içmäsi onun su tanr›s› ilyasla çarpaz-laflmas› hadisäsi yeni äsatir yaratm›fld›r.

    Digär bir halda X›z›r› äski midiyal›lar›n fravarfllar› ilä älaqäländiriläräk bildi-rilir ki, X›z›r äslindä yafl›ll›q mäbududur. ‹lyas isä su mäbududur. Bällidir ki,susuz yafl›ll›q ola bilmäz. Yaz (ilkbahar) da bunlar›n birläflmäsi ilä bafllana bi-lär (Tähmasib, 1960). Buna görädir ki, xalq yaz›n gälmäsini X›z›r vä ilyaslaba¤lay›r:

    X›d›r ‹lyas, X›d›r ‹lyas,Bitdi çiçäk, gäldi yaz!

    Dädä Qorqud häm dä sülh hamisidir. Sülh dä uzunömürlülüyün tämäl flärtlä-rindändir. Qorqud sülhün yaln›z hamisi deyil, onu täflkil edän, yaradand›r.Dastanda o savafl yat›ran a¤saqqald›r. O hämiflä savafl› dayand›rmaq istäyir,bar›fl olmas› üçün çal›fl›r, bafl verän müharibä vä münaqiflälärin qarfl›s›n› alma-¤a yönäldilän tädbirlär häyata keçirir.

    Sonuç

    Göründüyü kimi, tarixä qädärki dövrlärdä, mifoloji mühitdä insan düflüncäsi,zäkas› öz ömrünü uzatmaq, ölümsüzlüyä çatmaq istäyi ilä maraql› axtar›fllaraparm›fl, bu barädä müräkkäb vä maraql› inanc sistemi yaratm›fld›r. O¤uz-Türk mifoloji fikrindä dä meydana gälän idraki qänaätlär äbädiyyätin, ölmäz-liyin yollar›, ona çatmaq üçün mübarizänin formalar› barädä äfsanä, na¤›l vädastanlar yarad›lmas› üçün äsas olmufldur.

    bilig 2002 Kış Sayı 20

    84

  • Kaynaklar

    AXUNDOV, M. F. (1958-1962), Äsärläri. Bak›, c.II.

    ÇAQDUROV, S.fi. (1980), Proisxojdenie Qeseriad›. Novosibirsk, s.171-173.

    ÇERM‹SOV, K.M. (1973), Buryatsko-Russkiy Slovar. Moskva, s.330.

    DANZAN, L. (1973), Altan Tobçi. Moskva.

    DEREVENKO, A.P; Okladnikov.A.P. (1976), Doroqami Predkov. “Vokruq sve-ta” därgisi, Moskva, say› 1, s.37 -38.

    DYAKONOV, ‹.M. (1990), Arxaiçeskie Mif› Vostokai Zapada. Moskva.

    KRAMER S.N. (1991), ‹storiya Naçinaetsyav fiumere. Nauka, Moskva, s.181-183.

    KULAKOVSK‹Y, Y.A. (1899), Smerti Bessmertiev Predstavleniyax DrevnixQrekov. K.

    MAKKEY, E. (1951), Hind Vadisinin Qädim Mädäniyyäti. Moskva, s.14-15.

    ÖGEL, B. (1998), Türk Kültürünün Geliflme Ça¤lar›. TDAV, ‹stanbul, s.758-759.

    PELIX, Q.I. (1972), Proisxojdenie Seldjquov. Tomsk, s.159-177.

    POPPE, N.M. (1938), Monqolskiy Slovar Mukaddimat Al-Adab. Moskva-Leninq-rad, s.116, 297, c.I.

    QROZNIY, B. (1940), Drevneyflie Sudb› Predney Azii, “Vestnik Drevney istorii”därgisi, Moskva, say› 3-4, s.43.

    RADLOV, V. V. (1893), Op›t Slovarya Tyurkskix Nareçiy. SPB, s.658, c.I.

    SEY‹DOV, M. (1983), Azärbaycan Mifik Täfäkkürünün Qaynaqlar›. Yaz›ç›, Ba-k›, s.42-43.

    SEY‹DOV, M. (1989), Azärbaycan Xalq›n›n Soykökünü Düflünärkän. Yaz›ç›, Ba-k›, s.223.

    SULTANLI, Ä. (1971), Mäqalälär. Azämäflr, Bak›, s.13-14.

    fiMALQAUZEN, ‹.‹. (1926), Problema Smertii Bessmertiya. Moskva-Leninqrad,s.10-25.

    Ömäro¤lu, Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    85

  • fiÜKÜROV, A. (1999), Dädä Qorqud Mifologiyas›. Elm, Bak›, s.27.

    TÄHMAS‹B, M. (1960), “VII Äsrä Qädär Azärbaycan fiifahi Xalq Ädäbiyyat›”Azärbaycan Ädäbiyyat› Tarixi. Elm, Bak›, s.17. c.I.

    TURAEV, B.A. (1966), ‹storiya Drevneqo Vostoka. Leninqrad, c.I.

    URAZ, M. (1967), Türk Mitolojisi. ‹stanbul, s.75.

    VLAD‹M‹RTSOV, B.Y. (1934), Obflestvenn›y Stroy Monqolov. Leninqrad,s.111.

    bilig 2002 Kış Sayı 20

    86

  • Rationalism in Mythic View:Immortality of Gilgamesh and Dede

    Gorgud

    Assoc. Prof. Dr. Ismayil OmarogluEditor-in-Chief of the Azerbaijan National

    Encyclopedia

    Abstract: Meditation on peace, man, life and death takes an important placein mythology of most nations. An idea that man was sent from the heaven andafter the death he again returns to the heaven and as well as the belief of exis-tence of spirit were also formulated in Turkic mythology. In Turkic Azerba-ijan mythology the life of man, its future are connected with water, vegetati-on. Utnapishti, the hero of the “Epos about Gilgamesh” gained immortality, isdepicted in a remote island in the middle of a sea. Dede Gorgud, deciding toescape from death, settled in an island. Prophet Khyzyr escaping from deathcame to the mountain Gaf and saw there holy horses swimming in water, twoof which helped Khyzyr to escape from death. The similarity is observed inpeculiarities of gained immortality between Khyzyr and Dede Gorgud, Noyand Utnapishti. The legends depicted how Dede Gorgud comes down to un-derground world, escapes from death, how he hates the death and gains im-mortality somehow is similar with the legends concerned to Gilgamesh andancient Greek heroes (a number of such similarities were studied by Ali Sul-tanly, M.G.Tahmasib, M.Seyidov, K.Abdulla and others). The immortality ofDede Gorgud is connected with gopuz as well. In accordance with ancientmythic understanding, the music was connected with another world, the worldof spirits - with heaven, and therefore it possessed magic force. According tothe Turkic-Oguz mythic view the life is of three stepped. The top divine stepis heaven, the middle stepground, world and the last one - underground world- refuge of man body. After death the spirit of a man rises to the heaven, butposterity, property and deeds remain on the earth, and the body is burried.

    In mythic environment the human mind looked for immortality, people livedwith dream to be prolonged the life, and in connection with this they createdcomplicated and interesting system of belief. A philosophical generalization,created in Turkic-Oguz mythic view, became the ground for appearing of le-gends, tales and dastans narrating about eternity, immortality and role of mindin achieving of these.

    Key words: Turkic mythology, legend of Bilqamish, Death and spirit in Goy-turks, Gopuz, life giving water.

    Ömäro¤lu, Mifik Düflüncädä Rasionall›q: Bilqam›s–Dädä Qorqud Ölmäzliyi

    87

  • ERSIN

    ERSIN

    Mifik Düşüncede Rasionallıq: Bilqamıs–Dede Qorqud ÖlmezliyiDoç. Dr. İsmail Ömeroğlu