MetsänomistajatM

arja

Kal

pio

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti www.mhy.fi/pohjois-karjala 1/2016

Pohjois-Karjala

Uskoatulevaisuuteen

s. 2

Lannoituksellalisää kasvuaja tuottoa

s. 10-11

Metsä- ja kausi-veroilmoituksettehtävähelmikuussa

s. 16

Hallituksenpuheenjohtajavaihtui

s. 4

Jäsenenämetsänomistaminen on helppoa

s. 19

/02-44-10www.pefc.fi

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

Metsänomistajat2

Kustantaja: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala

Metsänomistajat Päätoimittaja: Hannele ÄrväsToimituskunta: Pekka Nuutinen, Risto Kannassalmi

Ilmoitukset: Marja Vartiainen

Sivunvalmistus: LiperLaser Oy, LiperiPaino: Lehtisepät Oy, PieksämäkiPainos: 16 000 kpl

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 1/2016/02-44-10

www.pefc.fi

Tulihan ne pakkaset ja routa maahan lopultakin. Vaikka kylmä tuntuu pahal-ta kasvoihin, niin puunkorjuun kannal-ta kunnon talvea on odotettu. Kun lun-ta saataisiin vielä puolimetriä, niin olo-suhteet talvileimikoitten korjuuseen olisivat ihanteelliset. Nyt kun metsäko-nealan lakonuhkakin poistui, niin estei-tä talvileimikoitten hakkuille ei pitäisi olla. Toivotaan, että puunostajat saavat tänä talvena korjattua ostamansa talvi-leimikot ja raivattua tilaa uusille leimi-koille.

Parina viime vuonna olemme saaneet kuulla hyviä investointiuutisia koti-maisilta puunjalostajilta. Uskoa tule-vaisuuteen ja suomalaiseen metsäta-louteen näyttää olevan myös ulkomai-silla toimijoilla. Tästä osoituksena tam-mikuun alussa julkistettu kauppa, jol-la itävaltalainen puunjalostuskonserni, Binderholz, osti Vapo Timberin Lieksan ja Nurmeksen sahat. Uskon, että tämä takaa maakuntamme kasvaville tukki-varoille jopa lisää käyttöä. Binderholz on merkittävä puun jatkojalostaja ja nä-kee etenkin puurakentamisessa kas-vumahdollisuuksia. Jospa tämä kaup-pa poikisi vielä jatkojalostustakin maa-kuntaamme.

Viime vuosi oli metsänhoitoyhdistyk-sen kannalta sopeutumisen vuosi uu-teen tilanteeseen, kun metsänhoito-maksu poistui ja jäsenmaksu otettiin käyttöön. Noin 70% metsänomistajista

on maksanut jäsenmaksunsa. Järjestäy-tymisaste pysyi siis varsin korkeana. Meillä on vahva selkänoja metsänomis-tajien etujen valvomiseen. Tästä kuu-luu nöyrä kiitos teille kaikille.Valtuustomme päätti pitää jäsenmak-sut tälle vuodelle ennallaan. Jäsenlas-kut tulevat postitse helmikuun lopul-la. Toivon tietenkin, että mahdollisim-man moni pysyy edelleen metsänhoi-toyhdistyksen jäsenenä. Ovet ovat to-ki edelleen auki niin uusille kuin aiem-min eronneillekin metsänomistajille, palvelemme kaikkia metsänomistajia.

Valtuustovaalit ovat jälleen ensi syk-synä. Vaaleilla valitaan uusi valtuus-to 1.1.2017 alkavalle nelivuotiskaudel-le. Tätä kautta jäsenet pääsevät vaikut-tamaan metsätalouteen liittyviin asioi-hin oman yhdistyksensä kautta. Kan-nattaa muistaa, että vaalikelpoisia ovat 1.1.2016 jäseninämme olleet. Vaaleista tiedotamme erikseen lähempänä vaale-ja.

Nyt alkaa olla ajankohtaista tehdä met-säveroilmoitukset viime vuodelta. Jär-jestämme jäsenille taas metsäveroillat tammi-helmikuun vaihteessa. Paikat ja ajankohdat löytyvät tästä lehdestä ja nettisivuiltamme. Tervetuloa kuule-maan viime vinkit ja ajankohtaiset kuu-lumiset! Mikäli nuo ajankohdat eivät sovi aikatauluun, metsäasiantuntijam-me neuvovat ja palvelevat mielellään metsäverotukseen liittyvissä asioissa.

Tässä vaiheessa vuotta on hyvä myös suunnitella tulevan vuoden toimenpi-teitä. Nyt on korkea aika panostaa tai-mikon varhaishoitoon ja nuorten metsi-en hoitoon, jotta tulevaisuuden harven-nushakkuut ovat kannattavia. Puul-le näyttäisi olevan jatkossa menek-kiä. Samalla varmistetaan hyvä tuk-kipuusaanto, kun metsä on aikanaan päätehakkuuvaiheessa. Myös lannoi-tus kannattaa pitää mielessä sopivilla kohteilla. Se on parhaimmillaan erittäin tuottava ja melko riskitön investointi. Nykyisellä alhaisella korkotasolla on vaikea löytää tuottavampaa investoin-ti- tai sijoituskohdetta.

Menestyksellistä metsätalousvuotta 2016!

Joensuussa 11.1.2016Pekka Nuutinen

toiminnanjohtaja

Toiminnanjohtajan kynästä

Uskoa tulevaisuuteen

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry on metsänomistajien oma organisaatio.

Jäsenmaksut vuodelle 2016 ovat Metsää 20 ha tai alle, jäsenmaksu on 60 euroa. Metsää yli 20 ha, jäsenmaksu on 100 euroa. Kannatusjäsenyys, jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa ja sillä hoidetaan metsänomistajan edunvalvontaa Suomessa, EU:ssa sekä metsäsertifiointi.

• Jäseniä on n. 15 000• 13 paikallistoimistoa ympäri maakuntaa• Palvelemme metsänomistajia 50 toimihenkilön voimin• Työllistämme oman maakunnan metsätyöntekijöitä sekä urakoitsijoita www.mhy.fi/pohjois-karjala kts. yhteystiedot takakannesta!

Asiakaspalautteiden keskiarvo vuodelta 2015 oli 9.4”Metsäammattilainen, palvelut huippulaatua!”

Metsänomistajat

Talousrintamalla hermos-tuneisuus on jatkunut. Pörssi- ja valuuttakurs-seissa on nähty poikkeuk-sellisen suuria heilahtelu-ja sekä ylös- että alaspäin. Ensi vuoteen liittyviä en-nusteita Suomen osal-ta on monen tutkimuslai-toksen toimesta reivattu alaspäin.

Talouden takkuisuudesta huolimatta, puupohjais-ten tuotteiden vientimäärät Suomesta ovat paino- ja kir-joituspaperia lukuun ottamat-ta kuluvana vuonna kehitty-neet suotuisasti. Arvolla mitattuna Suomen vientitulot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen riippuvaisia metsäteollisuuden tuotteista. Toivottavasti puutuotteiden viennin myönteinen kehitys ei katkea työmarkkinaselkka-uksiin.

Kartonkia ja sellua ei ole koskaan aikaisemmin viety enemmän kuin kulu-neena syksynä. Sahatavaral-la isoin ongelma on kotimark-kina. Lankun vienti vetää määräl-lisesti vähintään kohtuulli-sesti varsinkin kun sitä vertaa rakentamisen suhdanteeseen keskeisillä vientimarkkinoilla. Sahatavaran hinta on kuiten-kin edelleen laskenut, sillä sa-hatavaraa on tarpeeseen näh-den tuotettu runsaasti. Vane-riteollisuudessa on ilmoitettu tuotannon rajoituksista.

Joulukuun puoliväliin men-nessä puuta on valtakun-nallisesti ostettu neljä pro-senttia vähemmän vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Puukaupan vauh-ti on syksyn aikana aikaisem-piin vuosiin verrattuna ollut poikkeuksellisen tasaista.

Oman mausteensa lähi-kuukausien puukaup-paan tuo vaikeat korjuuolo-suhteet. Pakkasten tulo on siirtynyt poikkeuksellisen myöhään, ja puukaupan pai-nopiste on edelleen kovan-maan leimikoissa. Myrskyjen osalta on toistaiseksi selvitty säikähdyksellä niin Suomessa kuin Ruotsissa.

Markkinahakkuita on kui-tenkin lokakuun loppuun mennessä tehty täsmälleen puun käyttöä vastaavasti. Tu-kin hakkuissa ollaan kolme ja kuidun hakkuissa kaksi pro-senttia vuotta 2014 perässä.

Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan kaikkia puutavaralajeja on kokonai-suudessaan kysyntään näh-den riittävästi tarjolla.

Alueiden välillä tilantees-sa ei ole valtavia eroja, mut-ta yrityskohtaisesti puun os-totarve vaihtelee selkeäs-ti. Osalla sahoista vienti ve-tää hyvin ja tuotanto käy vilk-kaasti. Tukkileimikot ovat os-tajien puolelta edelleen halu-tuimpia kohteita.

Kuitupuuta käyttävällä teollisuudella puun va-rastotilanne on selkeästi pa-rempi, vaikka sielläkin raaka-ainetta käytetään kapasiteetin ylärajoilla.

Puun tuonnin supistuminen teollisuuden käyttöä enem-män on onneksi siirtänyt puun kysynnän painopistet-tä yhä edelleen kotimaahan. Puukaupan käsijarrua ei saa-da vapautettua ennen uusien investointien valmistumista. Onneksi sillä rintamalla po-sitiiviset uutiset ovat seuran-neet toisiaan.

Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

3

Puukauppa on jatkunut tasaisena,vilkastuminen edellyttää investointeja

Min

na L

auta

la

Yksityismetsien kantohinnat EUR Pohjois-Karjalassa joulukuu 2015Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-

tukki tukki tukki kuitu kuitu kuituUudistushakkuu 55,25 52,65 43,11 16,62 16,35 18,12Ensiharvennus 44,21 40,83 34,00 10,36 11,57 10,45Harvennushakkuu 46,49 45,26 37,78 14,78 13,52 14,92Hakkuutavat yhteensä 48,65 46,25 38,30 13,92 13,81 14,50

Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan hintaseuranta 13.1.2016Tarkat hintatiedot kaikista puutavaralajeista löydät MTK:n Jäsenverkko Repusta. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan val-tuusto kokoontui syys-

kokoukseensa joulu-kuun alussa Joensuus-sa. Puukauppatilanne se-

kä etenkin heikko kuitu-puun hinta keskustelut-ti valtuustoa. Käytävä-

keskusteluissa useat val-tuutetut kertoivat vaike-uksistaan saada leimik-

koon myydyksi. Valtuus-to päätti pitää myös jä-senmaksut ennallaan.

Valtuusto tyytymätön puun hintaan ja puukauppatilanteeseen

Yksityismetsien kantohinnat EUR Pohjois-Karjalassa joulukuu 2015Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivu-

tukki tukki tukki kuitu kuitu kuituUudistushakkuu 55,25 52,65 43,11 16,62 16,35 18,12Ensiharvennus 44,21 40,83 34,00 10,36 11,57 10,45Harvennushakkuu 46,49 45,26 37,78 14,78 13,52 14,92Hakkuutavat yhteensä 48,65 46,25 38,30 13,92 13,81 14,50

Lähde: Mhy Pohjois-Karjalan hintaseuranta 13.1.2016Tarkat hintatiedot kaikista puutavaralajeista löydät MTK:n Jäsenverkko Repusta.

Metsänomistajat4

Metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan hallituksen puheenjohtajana pitkän työn tehnyt Jouko Jaati-nen luopui tehtävästä hal-lituksen kokouksessa 14. tammikuuta. Uudeksi hal-lituksen puheenjohtajak-si valittiin varapuheenjoh-tajana aiemmin toiminut Päivikki Otronen.

Jaatinen muistuttaa, että jo-kaisessa luottamustehtäväs-sä on jossain vaiheessa tehtävä sukupolvenvaihdos – hänen osaltaan se tapahtui nyt.

- Oikeastaan se on jo nytkin myöhässä, olen ollut tässä teh-tävässä niin pitkään. Oma ikä-ni (64) ei olisi vielä tähän pa-kottanut, mutta ei sekään mo-nen vuoden päässä olisi ollut. Ainahan tämmöinen luopumi-nen on ´haikeeta´, mutta uusia voimia pitää etsiä (luottamus)tehtäviin ajoissa, kontiolahte-lainen Jouko Jaatinen miettii.

Jaatinen toimi Joensuun seu-dun metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana jo silloin, kun Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala syntyi yhdistysfuusi-ossa vuonna 2004.

- Toimin aikanaan jo Kontio-lahden yhdistyksen puheen-johtajana, kun Joensuun seu-dun yhdistys perustettiin. Alun perin 16 pitäjätason yh-distyksestä on lopulta pää-dytty yhteen koko maakun-nan kattavaan – lopputulos on hyvä ja toimiva. Kiitokset täs-tä voi antaa avarakatseisille ja yksituumaisille luottamushen-kilöille, jotka ovat olleet asiois-ta päättämässä. Kiitos myös toimihenkilöille myönteises-tä suhtautumisesta, Jaatinen viestittää.

Toiminta tehostunut,jäsenet hyötyneet

Pohjois-Karjala on ollut yh-dentymiskehityksessä edel-läkävijä. Hyvät kokemukset ovat osaltaan rohkaisseet seu-raamaan esimerkkiä metsän-hoitoyhdistyksissä muualla Suomessa.

- Hallinnosta on saatu siirret-tyä resursseja käytännön neu-vontatyöhön. Tätä kehitys-tä on edesauttanut tietenkin myös tietotekniikan mullistus.

Yhdistyksen jäsenet ovat hyö-tyneet tästä suoraan, Jouko Jaatinen toteaa.

- Pohjois-Karjala on vielä-kin ainoa maakunnan kokoi-nen metsänhoitoyhdistys Suo-messa. Toiminnanjohtaja Pek-ka Nuutisella on vähän pääl-

le 50 alaista, mutta hänen apu-naan ovat kenttäpäälliköt, jo-ten hallinto toimii tehokkaasti taaten jäsenille hyvät palvelut, Jaatinen sanoo.

Hän painottaa, että yhdis-tyksen vahvuus ovat ammatti-taitoiset metsäasiantuntijat eri puolilla maakuntaa.

- Suurin vahvuutemme ovat ne lähes 50 metsäasiantunti-jaa, jotka lähes pääsääntöises-ti asuvat sijaintipaikkakunnil-laan ja ovat siten lähellä met-sänomistajia. Meillä on maa-kunnan tihein konttoriverkko kaikkiin muihin metsäalan or-ganisaatioihin verrattuna.

”Puolueellista” etujenajajaa tarvitaan

Jouko Jaatisen mielestä met-sänhoitoyhdistysten tulevai-suus näyttää hyvältä – itse asi-assa yhdistysten ”olemassa-olon tarve ei kun vain suuren-tuu”.

- Metsänhoitoyhdistysten toiminnan ainoa tavoite oli niitä 1950-luvulla perustetta-essa ´saattaa metsänomista-jan metsätaloudestaan saamat hyödyt mahdollisimman suu-riksi´ eli taloudellinen tavoite oli ainoa näkyviin kirjoitettu. Nyt tilanne on täysin toinen, kun enemmistö metsänomis-tajista on kaupungeissa ja taa-jamissa asuvia ja yhä suurem-pi osa on niitä, jotka eivät ole edes syntyneet tilalla. Heillä ei ole maataloustaustaa eivät-kä kaikki osaa itse ´metsätalo-uden tekemistä´.

Neuvonnalle ja metsänhoi-

topalveluille on siis koko ajan enemmän tarvetta. Jaatinen huomauttaa, että suuri osa metsänomistajista pitää edel-leen tärkeimpänä asiana met-sän taloudellista tulosta, mut-ta osalle metsän omistaminen on lähinnä status-kysymys ja osa puolestaan arvostaa kor-kealle ”ötököiden suojelun”. Tämä monimuotoisuus on huomioitava metsänhoitoyh-distyksissäkin.

- Metsäasiantuntijan tehtä-vä on ottaa omistajakohtai-sesti huomioon metsänomis-tajan tavoitteet ja kertoa sen pohjalta vaihtoehdot. Metsä-lain muutosten myötä metsän-omistajille tuli uusia vapauk-sia – meillä on nyt erinomaiset mahdollisuudet metsien suo-jeluun ja vapaaehtoiseen käyt-tämättömyyteen, kun metsissä kasvaa niin paljon puuta, Jaa-tinen pohtii.

Metsänhoitoyhdistysten rin-nalle on viime vuosina tullut uusia toimijoita tarjoamaan metsänhoito- ja puukauppa-palveluja sekä neuvontaa: pie-niä yksityisiä metsäpalveluyri-tyksiä, Otso sekä suuret met-säjätit. Jaatisen mielestä met-sänhoitoyhdistyksellä on yksi suuri etu niihin verrattuna:

- Ne ovat kaupallisia toi-mijoita ja pyrkivät luonnol-lisesti oman voittonsa mak-simointiin, vaikka tarjoavat-kin ”puolueetonta” palvelua. Minä olen korostanut nimen-omaan metsänhoitoyhdistyk-sen puolueellisuutta: mhy on tässä joukossa ainoa puolueel-linen taho eli se on vain met-sänomistajan asialla. Tämä pä-tee myös metsänomistajien edunvalvonnassa, Jouko Jaati-nen muistuttaa.

Omassa metsässäriittää töitä

Metsänomistajien edunvalvo-jana ja metsänomistajana Jaa-tinen seuraa tarkkaan metsä-teollisuuden näkymiä. Uusien sellutehtaiden perustaminen luo lisäkysyntää puumarkki-noille, mutta se saattaa johtaa myös epätasapainoon – puun myyjän kannalta.

- Kehitys on hyvä kuitu-puun käytön kannalta, mutta samaan aikaan olisi rakennet-tava myös lisää järeää puuta

käyttävää teollisuutta. Jos tuk-kipuun käyttöä ei saada lisät-tyä, teollisuus hakkaa entiseen malliin aukkoja ja ostaa puu-ta kuitupuuhintaan esimerkik-si tukin laatuvaatimuksia tiu-kentamalla. Ja onhan jo ollut esillä tukin minimiläpimitan nostaminen 18 senttiin!

Puukauppojen tekeminen on jatkossa nykyistäkin enem-män taitolaji varsinkin pääte-hakkuissa, Jaatinen uskoo.

- Itse käytän pystykaupois-sa aina yhdistyksen puukaup-papalvelua, koska metsäasian-tuntijat ovat jatkuvasti ajan ta-salla puukauppatilanteesta ja tuntevat eri ostajat ja heidän ´metkunsa´.

Metsänhoitotyöt Jaatinen te-kee pääosin itse, samoin myös

ensiharvennukset. Puheen-johtajan tehtävien hoitoon ku-lunut aika hujahtaa jatkos-sa omissa metsissä – trakto-rin, moottori- ja raivaussahan kanssa.

- Kyllähän noita rästejä on kulunutpolviselle ´ukonkunt-turalle´ ihan tarpeeksi, Jouko Jaatinen nauraa.

Puheenjohtajavuosien pa-ras anti Jaatiselle ovat olleet kymmenet uudet tuttavuudet ja ystävyydet ympäri maata ja maakuntaa, jotka ovat synty-neet luottamustehtävän hoita-misen ansiosta: metsä on yh-distänyt.

- Siellä on ovi auki, kun ohi ajellaan, ja niin on täälläkin, myös jatkossa, Jouko Jaatinen myhäilee.

Mhy Pohjois-Karjalan puheenjohtaja vaihtui

Jouko Jaatinen ”eläkkeelle” – rästityöt kuntoon metsässä

Jouko Jaatinen luovutti hallituksen puheenjohtajan nuijan Päivikki Otroselle, joka toimi aikaisemmin varapuheenjohtajana.

”Suurin vahvuutem-me ovat ne lähes 50 metsäasiantuntijaa, jotka pääsääntöises-ti asuvat sijaintipaik-kakunnillaan ja ovat siten lähellä metsän-

omistajia.

Metsänomistajat 5

Han

nele

Ärv

as

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan hallituk-sen uudeksi puheenjoh-tajaksi valittiin 14. tam-mikuuta liperiläinen Päi-vikki Otronen (56).

Otronen on ammatiltaan maanviljelijä.

- Viljelen Viinijärven taa-

jaman kupeessa Komperos-sa pienehköä kasvinviljelyyn erikoistunutta luomutilaa. Mieheni Ilkka Väänänen on opettaja ja työskentelee tilan ulkopuolella. Meillä on viisi aikuista lasta, Päivikki Otro-nen kertoo.

Komperon tila on Otrosen sukutila äidin puolelta.

- Juureni ovat syvällä sen

pelloissa ja vielä syvemmällä sen metsissä, jotka koen itsel-leni peltojakin tärkeämmik-si. Olen pientilallinen myös metsän suhteen: olen sanonut kaikille, että nollat puuttuvat (metsäni pinta-alasta).

Maanviljelyn ja metsätalo-uden luppoaikoina – lähinnä talvisin – Päivikki Otronen tekee käsitöitä myytäväksi.

Tunnetuimpia tuotteita ovat käsin tehdyt Louhi-Nalle-an-tiikkinallet.

Metsä rauhoittaa ja antaa voimaa

Otronen omistaa metsää myös Lieksassa yhdessä sisa-rustensa kanssa (isän perintö-metsä) ja Liperin Kaatamossa

Jouko Jaatinen luovutti hallituksen puheenjohtajan nuijan Päivikki Otroselle, joka toimi aikaisemmin varapuheenjohtajana.

Päivikki Otronen: Metsästä voimaa

(osuus yhteismetsässä).Perintömetsät ovat talous-

metsiä ja niissä tehdään sään-nöllisesti hakkuita – vaikka

Päivikki Otrosella onkin nii-hin ja niissä kasvaviin puihin hyvin vahva tunneside.

- Mieheni nauraa, että kun hakkuu tulee, niin käyn aina halaamassa puut pois!

Metsällä onkin Otroselle kaksi merkitystä: se on työ-paikka (esimerkiksi taimikon-hoitotyöt), mutta se on myös rauhoittumisen ja voimaantu-misen paikka – ”kaiken jaksa-misen kehto”.

Metsänhoitoyhdistys on tuttu juttu

Metsänhoitoyhdistyksen luot-tamustehtäviä Päivikki Ot-ronen on hoitanut vuodes-ta 2000, jolloin hänet valittiin Länsi-Karjalan metsänhoi-toyhdistyksen valtuustoon.

- Minut valittiin silloin suo-raan hallitukseen ja hallituk-sessa olen toiminut myös yh-distysfuusion jälkeen Metsän-hoitoyhdistys Pohjois-Karja-lassa. Olen kokenut olevani pienen metsänomistajan asi-alla, Otronen toteaa.

Nyt puheenjohtajana hän kuuluu hyvin harvalukuiseen joukkoon: metsänhoitoyh-distysten hallitusten naispu-heenjohtajat ovat laskettavis-sa yhden käden sormilla. Ot-ronen sanoo, että naisten oli-si syytä aktivoitua myös met-sänhoitoyhdistyksissä, onhan metsänomistajista naisia jo yli kolmasosa.

Päivikki Otronen sanoo aloittavansa puheenjohtajan tehtävässä luottavaisin mie-lin; Jouko Jaatisen viitoitta-maa työtä on hyvä jatkaa:

- Yhdistyksessä on hyvä po-rukka tekemässä töitä ja halli-tuksessa myös – en ole tässä yksin. Sanoin Jaatisen Joukol-le, että isot on saappaat, mut-ta olen niin kova neulomaan sukkia, että kyllä ne saappaat täyttyvät!

Aukeaman tekstit:Pekka Virtamo

”…isot on saappaat, mutta olen niin ko-

va neulomaan sukkia, että kyllä ne saappaat

täyttyvät!

Metsänomistajat2

Kustantaja: Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala

Metsänomistajat Päätoimittaja: Hannele ÄrväsToimituskunta: Pekka Nuutinen, Risto Kannassalmi

Ilmoitukset: Marja Vartiainen

Sivunvalmistus: LiperLaser Oy, LiperiPaino: Lehtisepät Oy, PieksämäkiPainos: 16 000 kpl

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan jäsenlehti 1/2016/02-44-10

www.pefc.fi

Tulihan ne pakkaset ja routa maahan lopultakin. Vaikka kylmä tuntuu pahal-ta kasvoihin, niin puunkorjuun kannal-ta kunnon talvea on odotettu. Kun lun-ta saataisiin vielä puolimetriä, niin olo-suhteet talvileimikoitten korjuuseen olisivat ihanteelliset. Nyt kun metsäko-nealan lakonuhkakin poistui, niin estei-tä talvileimikoitten hakkuille ei pitäisi olla. Toivotaan, että puunostajat saavat tänä talvena korjattua ostamansa talvi-leimikot ja raivattua tilaa uusille leimi-koille.

Parina viime vuonna olemme saaneet kuulla hyviä investointiuutisia koti-maisilta puunjalostajilta. Uskoa tule-vaisuuteen ja suomalaiseen metsäta-louteen näyttää olevan myös ulkomai-silla toimijoilla. Tästä osoituksena tam-mikuun alussa julkistettu kauppa, jol-la itävaltalainen puunjalostuskonserni, Binderholz, osti Vapo Timberin Lieksan ja Nurmeksen sahat. Uskon, että tämä takaa maakuntamme kasvaville tukki-varoille jopa lisää käyttöä. Binderholz on merkittävä puun jatkojalostaja ja nä-kee etenkin puurakentamisessa kas-vumahdollisuuksia. Jospa tämä kaup-pa poikisi vielä jatkojalostustakin maa-kuntaamme.

Viime vuosi oli metsänhoitoyhdistyk-sen kannalta sopeutumisen vuosi uu-teen tilanteeseen, kun metsänhoito-maksu poistui ja jäsenmaksu otettiin käyttöön. Noin 70% metsänomistajista

on maksanut jäsenmaksunsa. Järjestäy-tymisaste pysyi siis varsin korkeana. Meillä on vahva selkänoja metsänomis-tajien etujen valvomiseen. Tästä kuu-luu nöyrä kiitos teille kaikille.Valtuustomme päätti pitää jäsenmak-sut tälle vuodelle ennallaan. Jäsenlas-kut tulevat postitse helmikuun lopul-la. Toivon tietenkin, että mahdollisim-man moni pysyy edelleen metsänhoi-toyhdistyksen jäsenenä. Ovet ovat to-ki edelleen auki niin uusille kuin aiem-min eronneillekin metsänomistajille, palvelemme kaikkia metsänomistajia.

Valtuustovaalit ovat jälleen ensi syk-synä. Vaaleilla valitaan uusi valtuus-to 1.1.2017 alkavalle nelivuotiskaudel-le. Tätä kautta jäsenet pääsevät vaikut-tamaan metsätalouteen liittyviin asioi-hin oman yhdistyksensä kautta. Kan-nattaa muistaa, että vaalikelpoisia ovat 1.1.2016 jäseninämme olleet. Vaaleista tiedotamme erikseen lähempänä vaale-ja.

Nyt alkaa olla ajankohtaista tehdä met-säveroilmoitukset viime vuodelta. Jär-jestämme jäsenille taas metsäveroillat tammi-helmikuun vaihteessa. Paikat ja ajankohdat löytyvät tästä lehdestä ja nettisivuiltamme. Tervetuloa kuule-maan viime vinkit ja ajankohtaiset kuu-lumiset! Mikäli nuo ajankohdat eivät sovi aikatauluun, metsäasiantuntijam-me neuvovat ja palvelevat mielellään metsäverotukseen liittyvissä asioissa.

Tässä vaiheessa vuotta on hyvä myös suunnitella tulevan vuoden toimenpi-teitä. Nyt on korkea aika panostaa tai-mikon varhaishoitoon ja nuorten metsi-en hoitoon, jotta tulevaisuuden harven-nushakkuut ovat kannattavia. Puul-le näyttäisi olevan jatkossa menek-kiä. Samalla varmistetaan hyvä tuk-kipuusaanto, kun metsä on aikanaan päätehakkuuvaiheessa. Myös lannoi-tus kannattaa pitää mielessä sopivilla kohteilla. Se on parhaimmillaan erittäin tuottava ja melko riskitön investointi. Nykyisellä alhaisella korkotasolla on vaikea löytää tuottavampaa investoin-ti- tai sijoituskohdetta.

Menestyksellistä metsätalousvuotta 2016!

Joensuussa 11.1.2016Pekka Nuutinen

toiminnanjohtaja

Toiminnanjohtajan kynästä

Uskoa tulevaisuuteen

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry on metsänomistajien oma organisaatio.

Jäsenmaksut vuodelle 2016 ovat Metsää 20 ha tai alle, jäsenmaksu on 60 euroa. Metsää yli 20 ha, jäsenmaksu on 100 euroa. Kannatusjäsenyys, jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen metsäverotuksessa ja sillä hoidetaan metsänomistajan edunvalvontaa Suomessa, EU:ssa sekä metsäsertifiointi.

• Jäseniä on n. 15 000• 13 paikallistoimistoa ympäri maakuntaa• Palvelemme metsänomistajia 50 toimihenkilön voimin• Työllistämme oman maakunnan metsätyöntekijöitä sekä urakoitsijoita www.mhy.fi/pohjois-karjala kts. yhteystiedot takakannesta!

Asiakaspalautteiden keskiarvo vuodelta 2015 oli 9.4”Metsäammattilainen, palvelut huippulaatua!”

Metsänomistajat6

Tee sopimus oman Metsänhoitoyhdistyksesi kanssa!

Meillä metsänomistaja päättää ja ammattilaiset toteuttavat.

VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA

PUUNMYYNTI-SUUNNITELMA

Alkaen 0 € jäsenilleIlman jäsenyyttä alkaen 50 €

Hinta sisältää:• Arvio puumäärästä

• Hinta-arvio

• Työmaakartta

• Metsänkäyttöilmoituksen teko

• Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt

PUUKAUPANKOKONAISPALVELU

Alkaen 0,75 €/m³jäsenilleIlman jäsenyyttä alkaen 1,00 €/m³Hinta sisältää:• Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen

taulukko• Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken• Tarjousten vertailu• Ostajan valinta• Hakkuun suunnittelu• Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta• Korjuujäljen valvonta• Puunkorjuun valvontaraportti• Puukaupan päättäminen

Varmista hakkuidensujuminen suunnitellusti!

Puukauppakokemus käytössäsi!

Varmista puukaupan tarkka palveluomalta metsäasiantuntijaltasi!

Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis-kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.

JÄSENENÄ

varmistat

edullisemma

t

hinnat!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala, kts. yhteystiedot tämän lehden takakannesta tai soita puh. 040 7069 166

Hallituksen säästötoimen-piteet iskevät myös kestä-vän metsätalouden lakiin.

Kemera-lailla, eli kestävän metsätalouden rahoituslailla, tähdätään kestävään metsän-hoitoon ja parannetaan metsi-en kasvua monimuotoisuutta unohtamatta. Kemera-tukien on tarkoitus kannustaa met-sänomistajia kauaskantoiseen ajatteluun ja rahoittamaan metsänhoitotöitä, joiden tulo-vaikutus syntyy vasta vuosien viiveellä ja jotka tästä syystä saattavat jäädä kokonaan teke-mättä.

Onkin arvioitu, että metsien nykyisestä vuosittaisesta kas-vusta jopa 15–20 milj. kuutio-ta on metsänparannustoimien ansiota. Tuet metsänhoitoon ovat toimineet hyvänä kan-nustimena metsänhoitotöihin ja lisänneet yhteiskunnan kan-nalta tärkeää puuntuotantoa.

Tähän mennessä metsän-omistaja on saanut tukea tai-mikon varhaishoitoon, nuo-ren metsän hoitoon, suomet-sien hoitoon, metsäteiden pa-rannukseen sekä juurijäävän torjuntaan ja terveyslannoi-tukseen.

Kesäkuussa voimaan astu-nut, uusin ehdoin toteutettu Kemera-lakia ollaan aikeissa muuttaa. Muutosten oletetaan astuvan voimaan huhtikuus-

sa 2016.Tukijärjestelmää leikataan

ja järjestelmää aiotaan yksin-kertaistaa entisestään. Syynä muutoksiin ovat valtion sääs-tötoimenpiteet ja määräraho-jen puute. Uumoiltujen muu-tosten myötä mahdollisuus kokeilla nykylain toimivuut-ta jäi puuttumaan. Olennaista on, että tulevat muutokset to-teutetaan niin, että rahoitus-lain metsikön kasvua ja biota-loutta edistävää konseptia ei vaaranneta.

Työlajit remonttiin

Taimikon varhaishoito säilyy ennallaan uudessa kemera-eh-dotuksessa, mutta juurikää-vän torjunnalta ja terveyslan-noitukselta tuet poistuvat ko-konaan. Muissa työlajeissa tu-kitasot laskevat hieman. Nuo-ren metsän hoidon tukiehto-ja muuttamalla työt pyritään kohdentamaan entistä parem-min eniten hoitoa tarvitseviin kohteisiin.

Yhteiskunnan tavoittee-

na on, että metsät kasvavat ja tuottavat, ja tälle pohjalle ra-kennetaan hyvinvointia. Toi-mintaympäristön pitää olla sellainen, että metsänomistajil-la on kiinnostusta hoitaa met-siään ja että metsätalous on kannattavaa, selventää MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.

Suomen hallitus on aset-tanut tavoitteeksi kasvat-taa puun käyttöä 15 miljoo-naa kuutiota vuodessa. Tukien supistuessa on yhä suurem-pi merkitys markkinoilta tule-

villa puunmyyntituloilla, jotta metsien kasvu ja tulevaisuu-det investoinnit pystytään tur-vaamaan.

Kestävä metsätalous on syytä muistaa tuista riippumatta

Kemeran lakimuutokset vai-kuttavat metsänomistajaan monin tavoin. Vaikka tukien saaminen kaikkiin työlajeihin rajoittuu, on metsänomista-jan tärkeä muistaa, ettei tukien puute saa vaarantaa kestävää metsätaloutta. Oikea-aikai-set metsänhoitotyöt edesaut-tavat nimittäin pitkällä aika-välillä tasaista tulonlähdettä ja ovat sijoitus tulevaisuuteen suurempien hakkuukertymi-en myötä.

Jos metsänhoitotöistä huo-lehditaan järkevästi, ovat puustosta saadut tuotot keme-ran tukivaikutuksia joka tapa-uksessa suuremmat.

Hoidetut metsät tuottavat parhaiten. Panostukset met-sänhoitoon maksavat itsensä ajan kanssa takaisin, painottaa Jylhä.

Tuet kannattaa siis hyödyn-tää, mutta metsiä ei kanna-ta hoitaa vaan tukien vuoksi. Hoitamalla metsät oikein, ne saadaan siirrettyä tuottavina myös seuraaville sukupolville.

Kemeralle kyytiä – metsänhoidon tuet muuttuvat

Taimikon varhaishoito säilyy uudessa Kemera-ehdotuksessa. Tuki varhaishoitoon on 160 €/ha.

Metsänomistajat 7

Guaranteeof Origin

G O -a l k u p e r ä t a k u u

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.Karjalan Metsätilat Oy Kuurnankatu 3 b 80100 Joensuu puh. 0400 245 317

Katso kohteemme www.metsatilat.fi/karjalaJuuka, Kajoo n. 24,1 haKahteen tiehen rajoittuva, valtaosin kovia kangasmaita sisältävä hyvin hoidettu tulevaisuuden metsätila. Kasvupaikat suurimmalta osin tuoretta kangasta. Ei välittömiä hakkuumahdollisuuksia. Ei hoitorästejä,taimikot sahattu 2014. Puustoa n. 1490 m3. Hintapyyntö 45 000 €/tarjous viimeistään 20.1.2016 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Joensuu, Aittovaara n. 39,3 haRehevillä kasvupohjilla oleva, valtaosin hoidettuja taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä sisältävä metsätila ja määräala Enon Aittovaarassa. Kokonaispuusto noin 2220 m3. Hintapyyntö 72 000 €/ tarjous viimeistään 26.1.2016 Anssi Kolehmainen puh. 0400 242 166

Ilomantsi, Ilomantsi n. 46,6 haMäntyvaltainen metsätila Ilomantsin kirkonkylän läheisyydessä Ilomantsinjärven rannalla. Kiinteistöllä kaksi rantatonttia vahvistetussa Ilomantsin kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavassa. Metsämaalla nuorta, varttunutta ja uudistuskypsää metsää, puustoa n. 3310 m3. Hintapyyntö 80 000 €. Timo Puustinen puh. 0400 275 332

Kitee, Potoskavaara n. 5,3 haRiikolantien varressa kahdesta pienestä metsätilasta ja vanhasta pihapiiristä laajentaen muodostunut viihtyisä vapaa-ajan paikka. Pihapiiriä rajaa yhdeltä sivulta puro. Metsissä rehevät kasvupohjat ja hyvät hakkuumahdollisuudet. Tämä paikka soveltuu metsästys-, moottorikelkkailu- tai luonnossa liikkujan tukikohteeksi. Sovi esittely pihapiiristä. Puustoa n. 670 m3. Hintapyyntö 55 000 € Jouni Mutanen puh. 040 512 9618

Juuka, Petrovaara n. 50,8 haRunsaspuustoinen pääosin varttuneita- ja uudistuskypsiä metsiä sisältävä, hyvillä kasvupohjilla oleva metsätila. Tilalla heti harvennettavaaaa sekä aukotettavaa metsää. Lähivuosina taimikkokuvioilla on hoitotarvetta. Puustoa n. 8410 m3. Hintapyyntö 270 000 €/tarjous viimeistään 29.1.2016 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Juuka, Petrovaara n. 20,1 haErittäin hyvä puustoinen tila hyvillä kasvupohjilla. Tulevat leimikot ovat kesäkorjuu kelpoisia ja tilalla on heti hakattavaa puustoa. Naapuri tilojen kesken on suunnitteilla tiehanke. Puustoa n. 3400 m3. Hintapyyntö 110 000 €/tarjous viimeistään 20.1.2016 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Juuka, Timovaara n. 2,4 haKallila 14:4 tilasta erikseen lohkaistava määräala, pinta-ala noin 2,4 ha. Tontilla nuorta koivikkoa 0,85ha jossa puuta 100m3. Hyvä paikka vapaa-ajan asunnoksi tai vaikka metsästys tukikohdaksi. Tontilla vuonna 1950 valmistunut asuinrakennus joka peruskorjattu 1974. Talossa uudehko leivinuuni sekä vuolukivi- hella. Tontilla lisäksi navetta/traktoritalli, autotalli/varasto, aittarakennus sekä grillikota. Rakennusten kunto ikäisekseen hyvät. Lisätietoja kysymällä. Hintapyyntö 40 000 €/tarjous viimeistään 31.1.2016 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Juuka, Kajoo n. 23,3 haMäntykuitu valtainen hyvään tiehen rajoittuva tulevaisuuden metsätila. Kasvupaikat pääosin kuivahkoa kangasta/vastaava suota. Välittömiä hakkuu mahdollisuuksia ei ole. Taimikonhoito tarpeita 2,1 ha.Metsät hyvässä kasvukunnossa. Puustoa n. 2200 m3. Hintapyyntö 60 000 €/tarjous viimeistään 20.1.2016 Henri Leppänen puh. 0500 283 807

Kontiolahti, Kontiolahti n. 20,8 ha Mäntyvaltainen metsätila Kontiolahden Uilossa. Puustoa on n. 1600 m3. Uudessa Jakokosken osayleiskaavassa tilalle on kaavoitettu kolme omakotitalon rakennuspaikkaa, kaava saanut lainvoiman 29.10.2015. Hintapyyntö 100 000 €. Arto Soikkeli puh. 0400 174 393

Lieksa, Lieksa n. 24,7 haYleiseen tiehen rajoittuva hyvässä kasvussa oleva metsäpalsta. Lähes kokonaan mustikkatyypin kangasmaastoa, kokonaispuusto noin 1880 m3. Taimikonhoidot tehty ja muutenkin palsta kasvu kunnossa. Puustoa n. 1880. Hintapyyntö 55 000 €/tarjous viimeistään 16.2.2016 Joona Turunen 0400 627 917

Valtimo, Halmejärvi n. 47,8 haMetsätila, joka on sijoittunut tiestön puolesta hyvin, maantien puolittaessa palstan ja lisäpalstakin on tiessä kiinni. Ainespuustoa on vuonna 2012 tehdyn arvion mukaan 4070 m3, eikä siihen ole tullut muuta muutosta kuin kolmen vuoden kasvut. Metsiköt koostuvat pääasiassa varttuneista ja nuorista metsistä. Hintapyyntö 100 800 €/tarjous viimeistään 1.2.2016 Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

Valtimo, Maanselkä n. 6,2 haPieni metsätila erinomaisella sijainnilla Valtimo-Kajaani -tien varrella. Puusto on valtaosin nuorta- ja varttunutta kasvatusmetsää. Kuviolla 1 puustossa kasvuhäiriömerkkejä, jotka korjaantuvat helposti terveyslannoitteella. Ainespuustoa vuonna 2012 tehdyssä arviossa 700 m3. Hintapyyntö 14 200 €/tarjous viimeistään 5.2.2016 Jukka Rantonen puh. 0500 279 055

Metsänomistajat8

MAKSUTON JÄSENETUSI

Metsäselaimen avulla sinulla on kännykässäsi tai tabletissasi tilasi kuviotiedot sekä koko maan kattavat maastokartat. Se on kätevä apu myös vapaa-ajan harrastuksiin - koko maassa. Palvelu toimii myös web-versiona tietokoneellasi (www.metsaselain.fi). Kysy lisää ja tilaa se metsäasiantuntijaltasi. Yhteystiedot löydä lehden takasivulta.

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ryKuurnankatu 3 B, 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala

Meillä metsänomistaja päättää ja ammattilaiset toteuttavat!

Metsäselain-mobiilisovellus! Tarvitset vain älypuhelin tai tabletin sekä mhy:n tekemän metsäsuunnitelman

Toimi näin: Ota yhteys metsäasiantuntijaasi. Jonkin ajan kuluttua saat häneltä aktivointikoodin. Hae sovellus laitteellesi, ja tiedot ovat käytettävissäsi. Jotta voit käyttää edun, pitää olla joko Mhy Pohjois-Karjalan tekemä enintään 10 vuotta vanha metsäsuunnitelma tai mhy:llä pitää olla pääsy tilasi metsävaratietoihin Metsään.fi-palvelus-sa. Jos metsäsuunnitelmaa ei ole tai se on vanhentunut, pyydä metsäasiantuntijaltasi nyt tarjous suunnitelman päivittämiseen ja olet kartalla oman tilasi kuviotiedoista!

“Metsäselaimen avulla löydän helpommin tilan rajapyykit ja anoppikin uskaltaan lähteä metsään, kun tietää löytävänsä eksymättä pois sienimetsästä.”

Valmistuin metsätalousinsi-nööriksi Karelia-ammattikor-keakoulusta keväällä 2015. Kiinnostus metsätalouteen syntyi kun suoritin eräop-paan opintoja Savonlinnassa. Vuoden kestäneen eräopas-koulutuksen jälkeen suunta-sin Joensuuhun opiskelemaan metsätalousinsinööriksi. Ha-lusin suorittaa opinnot Poh-jois-Karjalassa, sillä olen ko-toisin Lieksasta.

Harrastukseni liittyvät pit-kälti luontoon. Vapaa-aika kuluu koirien kanssa lenk-keillessä, kuntosalilla käyden sekä kalastellen. Tänä talve-na tuli myös kaivettua luisti-met pitkästä aikaa esille. Ker-ran viikossa käyn pelaamas-sa kaukalopalloa paikallisessa puulaakiseurassa.

Aikaisempaa työkokemusta on tullut erityisesti metsäte-ollisuuden parista. Olin use-ana kesänä töissä Vapo Tim-ber Oy Kevätniemen sahalla.

Metsätalousinsinöörin opin-toihin liittyvät harjoittelut suoritin kyseisellä sahalla se-kä Metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan Lieksan toimis-tolla. Aloitin metsäasiantunti-

jan työt Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalassa huhtikuus-sa 2015. Vastuualueenani on Romppala, Venejoki, Varpa-ranta ja osa Kontiolahtea.

Valmistumisen jälkeen ha-lusin työskennellä sellaises-sa työssä, jossa tehtävät ovat monipuolisia ja saa olla vuo-rovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa tähän hyvät mahdol-lisuudet. Maastossa tehtävät työt kuten metsäsuunnitelmi-en ja tila-arvioiden teko sekä puukaupalliset palvelut tuo-vat mukavasti vaihtelua kont-toritöihin ja näyttöpäätteellä työskentelyyn. Mikäli metsä-suunnitelma ei ole voimassa tai se vanhentuu lähivuosien aikana, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä puh. 0400 224 812 tai jukka-pekka.pyykko@mhy.fi. Tuleva kevät ja kesä on hyvä aika päivittää metsäsi tiedot ajan tasalle!

ToiMihenkilöuuTisia

Jukka-Pekka Pyykkö palvelee kontiolahden alueella

Kesälahden toimiston met-säasiantuntija Osmo Timo-sen mukaan Pohjois-Karjalan eteläosissa sekä Uukuniemen alueella on havaittu paikoit-tain kirjanpainajan tuhoja.

Kirjanpainajan esiintymis-tä kuusikoissa voi tarkkailla runkoja tutkimalla. Pienet rei-ät sekä vaalea tai ruskea puru kuorella tai puun tyvellä on

merkki kirjanpainajan esiin-tymisestä.

Kirjanpainajat lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa, lumenmur-roissa sekä tuoreessa kuusi-puutavarassa.

Ne iskeytyvät usein mi-ten valoisilla paikoilla oleviin kuusiin, esim. hakkuuaukko-jen reunapuihin.

kirjanpainajatuhoja eteläisessä maakunnassa

Lieksan toimiston metsä-asiantuntija Juhani Lehikoi-nen siirtyi lomille ja ansai-

Juhani lehikoinen eläkevapaille

tuille eläkevapaille. Viekin, Kylänlahden, Vaaralahti-Ko-risevan ja Porosaaren asiak-

kaita palvelee Henri Mai-jala. Henrin tavoittaa Juha-nin entisestä puhelinnume-rosta 0400 177 029 sekä säh-köpostilla henri.maijala@mhy.fi

MTK ja Silvadata Oy osallis-tuvat uuteen, metsäteollisuu-den kanssa yhdessä perus-tettavaan sähköiseen mark-kinapaikkaan. MTK ja Silva-data Oy ovat uuden yhtiön osakkaita ja molemmille tulee myös yksi hallituspaikka.

Yhtiön perustajaosakkai-na ovat kaikki merkittävät puun myyjätahot ja ostajat. Puun ostajia edustavat osake-yhtiössä 23 tahoa, jotka katta-vat alueeltaan ja määrältään lähes kokonaan kotimaiset puumarkkinat. Puun myyjis-tä omistajina on edustettuna kuusi tahoa, jotka käytännös-sä vastaavat koko yksityis-metsätalouden kenttää.

Yhtiö aloitti toimintansa loppuvuodesta 2015. Nykyi-sin metsänhoitoyhdistysten kautta käytössä oleva Puu-

markkinat.fi -tarjontaportaa-li siirtyy yhtiön omistukseen ja jatkaa toimintaansa nyky-muodossaan siirtymävaiheen ajan. Sen pohjalle rakentuva toisen sukupolven sähköinen puukauppapaikka käynniste-tään vuoden 2016 jälkipuolis-kolla. Silvadata Oy on aktiivi-sesti mukana uuden portaa-lin rakentamisessa, vaikka it-se ohjelmointi ostetaankin ul-kopuolelta.

”Biotalous ja digitalous kul-kevat käsi kädessä. Tavoittee-na on, että sähköinen puu-kauppa tehostaa puumark-kinoiden toimintaa ja paran-taa puun kysynnän ja tarjon-nan kohtaamista”, mainit-see MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Uusi puukaup-papaikka on avoin kaikille alan toimijoille.

uusi sähköinen kauppapaikka puumarkkinoille

Metsänomistajat 9

Matkaan sisältyy ainutlaatuista ohjelmaa sekä tietoa metsänhoidos-ta: kansallispuiston metsäluonnon-hoitoa, metsäretki maaseudulle ja MHY:n ajankohtaiskatsaus.

Matkan hinta: 1370 eur/hlö jaetussa 2hh:ssa (MHY:n jäsenet) 1470 eur/hlö jaetussa 2hh:ssa (ei-jäsenet)1hh-lisä 170 eur, Trio Travels Oy:n palvelumaksu 15 eur/hlö

(sis. suorat lennot Joensuusta, kuljetukset Kroatiassa, *** hotelli puolihoidolla, runsas retkiohjelma, suomenkielinen opas)

Lähde mukaan metsähenkiselle matkalle Kroatiaan! Matkalla koemme Kroatian rannikon pikkukaupunkien ajatonta tunnelmaa ja nautimme läheisen maaseudun sekä luonnonpuiston rauhasta. Teemme retkiä viihtyisän lomakaupunkimme Opatijan ympäristöön sekä päiväristeilyn turkoosilla Adrianmerellä.

Opatijan viihtyisä pikkukaupunki meren rannalla

Tutustumista paikalliseen metsänhoi-toon ja metsien virkistyskäyttöön

Maaseudun, metsien ja luonnon-puiston rauhaa ja kauneutta

Päiväristeily Adrianmerellä

Ruokanautintoja ja rentoa kroatialaista tunnelmaa

Mahdollisuus kaupunki- ja

ostosretkeen Rijekaan

(pieni lisämaksu)

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 12.2.2016 mennessä:Trio Travels Oy (vastuullinen matkanjärjestäjä)Puh. 020 756 8610 tai sales@triotravels.fi.

Tutustu matkaohjelmaan osoitteessawww.mhy.fi/pohjois-karjala tai www.triotravels.fi

Suoralla lennolla Joensuusta

22.-27.4.2016

Metsänomistajamatka

Kroatiaan

MetsänomistajatPOHJOIS-KARJALA

TT_kroatia/pohjoiskarjala_255x185.indd 1 22/12/15 12:47

Iloinen puheensorina metsä-asioista täytti heti linja-auton, kun Mhy Pohjois-Karjalan metsänomistajanaisten retki alkoi Joensuusta (19.9.2015) itään, Suomen ja EU:n itäisim-pään manneralueen kuntaan Ilomantsiin.

Matkan ensimmäinen kohde oli Parppeinvaaran Runokylä, jossa yhdistyivät karjalaisen kulttuurin ominaispiirteet; kantelemusiikki, käsityöt, or-todoksisuus sekä perinne-ruuat. Runonlaulajan pirtissä kuuntelimme kantelemusiik-kia sekä tutustuimme karjalai-seen elämänmenoon oppaam-me Asta Janssonin johdolla.

Runokylässä tutustuimme Rajakenraalin majaan, legen-daarisen kenraali Erkki Raap-panan sodanaikaiseen komen-

to- ja majapaikkaan. Pääsim-me myös näkemään Luonto-pirtti Mesikän eläinmuseon, Matelin ja Korhosen aitat sekä Kaikkien pyhien tsasounan. Tänne kannattaa tulla kesällä!

Ravintola Parppeinpirtillä nautimme runsaan ja mauk-kaan nykykarjalaisen lou-naan. Ruokailun lomassa ihailimme Parppeinvaaralta avautuvaa maisemaa. Monel-la olikin kotiin viemisiksi läm-pimiä ilomantsilaisia karjalan-piiroita sekä vatruskoita.

Möhkön Ruukkihuokuu historiaa

Ruokailun jälkeen matka jat-kui Möhköön. Suomen itäi-sin kylä Möhkö sijaitseen Koi-tajoen kainalossa. Koko ky-

lä muotoutui aikoinaan järvi-malmiruukin ympärille. Järvi-malmista jalostettiin takkirau-taa v. 1848-1908 ja ruukki oli-kin aikanaan Suomen suurin raudan tuottaja tarjoten työtä sadoille ihmisille.

Ruukin näyttelyt veivät mei-dät aikamatkalle rautaruukin,

sota-ajan ja suurten savotoi-den kautta nykypäivään. Met-sien Möhkö –näyttelyssä esi-teltiin uitto- ,savotta- ja kämp-päperinnettä sekä metsäko-neiden mukanaan tuomaa muutosta metsätöiden arjessa.

Mantan Majatalossa nautim-me vielä ennen kotiinlähtöä

kahvit sekä omenapiirakkaa. Kahvin lomassa suunnittelim-me jo seuraavaa retkeä. Oli-pas meillä mukavaa, kyllä tä-mä Pohjois-Karjala on täynnä mielenkiintoisia kohteita sekä elämyksiä.

Hannele Ärväs

Metsänomistajanaiset karjalaisen kulttuurin laulumailla

Ruukinkartano Pytingissä pääsi näkemään 1800-luvun lopun kartanoelämää.

Luontokeskus Mesikän eläinnäyttelyn yhdessä pääosassa oli karhu. Karhulla on muuten suomen kielessä yli kaksisataa nimitystä.

Han

nele

Ärv

äs

Päiv

ikki

Otr

onen

Metsänomistajat10

Tuupovaaralainen met-sänomistaja Heikki Neva-lainen tähyilee 53-vuoti-aiden mäntyjen latvustoja yhdessä metsäasiantun-tija Päivi-Elina Huttusen kanssa. Molemmat ovat käymässä ensi kertaa ku-violla sen jälkeen, kun se lannoitettiin kesällä 2014.

Näkyykö kasvatuslannoituk-sen vaikutuksia jo yhden kas-vukauden jälkeen?

- Kyllä, katso noita tuoreim-pia neulaskasvustoja: neula-set ovat tuuheampia ja pitem-piä. Värikin on tummempi, metsäasiantuntija hihkaisee Nevalaiselle, joka nyökyttelee vieressä.

Juuri neulasissa lannoituk-sen vaikutukset näkyvätkin ensimmäisinä – puun järeyty-misen nopeutumista on vai-kea havaita silmämääräises-ti. Välttämättä kasvatuslannoi-tus ei näy neulasissakaan vielä yhden kasvukauden jälkeen, vaan pitemmällä aikavälillä.

Heikki Nevalainen päätti lä-hes 30 hehtaarin alueen lan-noittamisesta hyvin inhimilli-sestä syystä:

- Uteliaisuudesta ja kokei-lunhalusta. Halusin näh-dä käytännössä, kuinka kas-vatuslannoitus tehoaa. Tuot-taako se sellaisia tuloksia, joi-ta on luvattu? Lisäksi huoma-sin, että muutamalla hehtaaril-la oli puuston kasvu hidastu-nut. Olin kyllä perehtynyt asi-aan huolellisesti etukäteen, jo-ten tiesin mistä on kyse, Heik-ki Nevalainen kertoo.

Kyllä tuottaa, vakuuttavat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan Tuupovaaran alueen metsäasiantuntijat Päivi-Elina Huttunen ja Raino Valtonen.

- Kasvatuslannoitukseen si-joitetulle rahalle saadaan jo-

pa 15 prosentin tuotto, Raino Valtonen sanoo. Kun lannoi-tus tehdään noin 10 vuotta en-nen päätehakkuuta, on tuot-to mahdollista hyödyntää suh-teellisen nopeasti.

Metsänomistajaa edellä lu-

vattu kasvunlisäys tyydyttäisi:- Jos 10 tai 15 prosentin tuot-

to sijoitetulle pääomalle to-teutuu, niin se olisi kohtuulli-sen hyvä ainakin nykyoloissa, Heikki Nevalainen pohtii.

Lannoituksella lisääkasvua ja tuottoa

Helikopterilannoituksen nopeus yllätti

Kasvatuslannoituksen toteutti kokonaispakettina metsänhoi-toyhdistys. Lannoitteet tuotiin varastopaikalle kuorma-autol-

la ja levitys tehtiin helikopte-rilla. Lannoitettava alue sijait-see Tuupovaaran ralliradan läheisyydessä, joten varasto-paikaksi valittiin rallirata, jol-ta helikopterin oli helppo ope-roida.

- Olin seuraamassa lannoi-tusta lapsenlapseni kanssa. Homma sujui tosi nopeasti, muutamassa tunnissa oli lan-noite levitetty. Mielestäni levi-tys onnistui hyvin, metsänhoi-dolliselta kannalta täysin kat-tavasti, Nevalainen kiittelee.

Huttusen mukaan 28 heh-taarin alueelle levitettiin kaik-

- Merkkejä lannoituksen vaikutuksista näkyy jo, myhäilee Heikki Nevalainen yhdessä metsäasiantuntijoiden Raino ”Roope” Valtosen (vas.) ja Päivi-Elina ”Päkä” Huttusen (oik.) kanssa.

- Metsän lannoittaminen näkyy parhaiten latvustoissa, kun neulasten kasvu voimistuu ja niiden vä-ri syvenee.

Han

nele

Ärv

äs

Tilaa vaivaton lannoituspaketti metsänhoitoyhdistyksestä.Nyt on oikea aika suunnitella kesän 2016 lannoitukset! Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai soita 040 7069 166.

Metsän terveyslannoitukset alkaen 290,00 euroa/ha+alv ja kasvatuslannoitukset alkaen 340,00 euroa/ha+ alv

Tarjous voimassa 15.5.2016 asti kesän 2016 metsälannoituksille!

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry • Kuurnankatu 3 b • 80100 Joensuu www.mhy.fi/pohjois-karjala • puh. 040 7069 166

Metsänomistajat

kiaan 14 300 kiloa metsän NP1 -lannoitetta.

Ennen lannoitusta alueella tehtiin harvennushakkuu.

- 63 vuotta vanha männik-kö harvennettiin järkevään tukkipuuasentoon niin, että lisäkasvu kohdentuu tukki-puuhun. Toinen kuvio, jonka puusto oli alle 50-vuotiasta, harvennettiin myös: pois otet-tiin se puusto, joka ei kasva-tuslannoitusta tarvinnut – ku-ten hieskoivut, Heikki Neva-lainen selvittää.

Taimikonhoitoa jaharvennushakkuita

Nevalaisella on vuosikymme-nien mittainen kokemus met-sänhoitotöistä ja tahti tuntuu vain kiihtyneen viime vuosi-na.

- Kohtuukuntoiselle ikäih-miselle (74) metsä tarjoaa erin-omaisen mielekästä tekemis-tä, varsinkin kun työkiireet (Ounevassa) eivät enää juuri-kaan häiritse. Metsätöissä py-syy kunto hyvänä ja metsässä puuhailu virkistää myös miel-tä, Heikki Nevalainen myhäi-lee. Tuupovaarassa metsää on 165 hehtaaria. Lisäksi Neva-lainen omistaa metsää Liek-sassa.

Nevalainen tekee itse met-sänhoitotyöt ja kasvatushak-kuut.

- Kuviot ovat suhteellisen pieniä ja raskaat koneet te-kevät niin pahoja uria. Kun lähistöltä on vielä löytynyt osaavia traktorimiehiä aja-maan puut, niin olen katsonut parhaaksi tehdä harvennuk-set itse. Lisäksi ensiharven-nuksilta tulevalle puulle mak-settava hinta närästää minua: hankintahakkuussa puusta saa ainakin jotakin.

Kasvatuslannoituksen yh-teydessä Tuupovaaran tiloilla tehtiin myös terveyslannoitus pienelle alalle. Lähivuosina ei

lannoituskohteita ole tiedossa:- Lieksassa mietittiin pa-

ria kuviota, mutta ne ovat lii-an pieniä, että lannoittaminen kannattaisi, Nevalainen ker-too.

Lentolannoituksessa kohteiden minimiala 10 ha

Helikopterilannoituksessa kannattavuusraja on noin 10 hehtaaria eli noin 5 000 kiloa lannoitteita yhdeltä lentopai-

kalta. Lentomatka varastol-ta saa olla enintään kolme ki-lometriä. Yksi tapa saada lan-noitettava alue riittävän suu-reksi on lannoittaa samalla kertaa usean metsänomistajan kuvioita.

- Edellytyksenä on myös, et-tä varastopaikalle pääsee pe-räkärryllisellä rekalla. Lan-noitteet voidaan ajaa talvella-kin, mutta levitys tapahtuu ai-na sulan maan aikaan. Varas-topaikan on oltava riittävän tilava: esimerkiksi 50 metrin pituinen metsäautotien pätkä kelpaa, kunhan se on raivat-tu noin 10 metrin leveydeltä. Erinomainen varaston paikka on pellolla kulkeva tie, Raino Valtonen selvittää.

Pienempiä kohteita on mah-dollista lannoittaa esimerkiksi traktorilla keskipakoislevitti-men avulla – yleensä sen teke-vät metsänomistajat itse.

Tuupovaarassa valtaosa kas-vatuslannoituskohteista sijait-see kivennäismailla; silloin lannoitteena on yleensä met-sän NP. Jonkun verran lannoi-tetaan myös suokohteita; sil-loin lannoitteena on rakeistet-tu tuhka.

Lannoituspaketti yhdistyksen kautta

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala tarjoaa jäsenilleen kä-

tevää lannoituspakettia, jo-hon sisältyvät lannoitteet, nii-den kuljetus ja levitys. Paketin hinta on 290-700 euroa heh-taarilta kohteesta riippuen.

- Helpoimmin asian saa vi-reille ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Ensiksi selvitetään lannoi-tuksen tarve ja siitä asia läh-tee etenemään. Pakettitarjouk-semme on voimassa 15. tou-kokuuta asti. Kun otat ajois-sa yhteyttä, niin saat lannoi-tuksen tulevalle kesälle, Päivi-Elina Huttunen viestittää met-sänomistajille.

Kaikki kasvatuslannoitus-kulut ovat vähennyskelpoisia metsäverotuksessa, mutta tu-kia kasvatuslannoitukseen ei saa.

- Metsänomistajan kannat-taa miettiä, olisiko järkevää si-joittaa osa hakkuutuloista kas-vatuslannoitukseen, Huttu-nen vinkkaa.

Terveyslannoitus tehoaa nopeasti

Kasvatuslannoituksen lisäksi metsissä tehdään terveyslan-noituksia. Niitä tehdään kuvi-oilla, joilla puut kärsivät maa-perän ravinnepuutoksista, ku-ten boorin puutteesta. Kuviot voivat olla varsin pieniäkin.

Yleisin ongelma on boorin puutos. Nykyisin boorilan-

11

MetsänlannoitusMetsänhoitoyhdistys Poh-jois-Karjalan metsäasian-tuntijat Päivi-Elina Huttu-nen ja Raino Valtonen muistuttavat, et-tä lannoitus on osa kan-nattavaa metsänhoitoa. Terveyslannoitus vaikut-taa heti, kasvatuslannoi-tus tuottaa pidemmällä aikavälillä. Seuraavassa kaksikon tiiviit vinkit met-sänlannoitukseen:

KasvatuslannoitusA Kivennäismaat

-Erityisesti typpeä ja fosforia, myös booria

-Tehdään ensiharvennusten ja harvennusten jälkeen

-Kannattavaa noin 10 vuot-ta ennen päätehakkuuta, jol-loin lisää varsinkin tukin mää-rää ja sijoitus nopeasti hyö-dynnettävissä

-Kivennäismaiden männi-köille ja kuusikoille metsän np, vaikutus enimmillään 10 vuotta

-Lisää puuston kasvua noin 2 m³/ha/vuosi -Ympäristövaikutukset: ei kielteisiä vaikutuksia, kun tehdään ohjeiden mukaan; li-sää marja- ja sienisatoja

B Suomaat

-Erityisesti kaliumia ja fosfo-ria, myös booria -Rakeistettu tuhka, vaikutus jopa 30 vuotta -Lisää puuston kasvua jopa yli 2 m³/ha/vuosi -Ympäristövaikutukset: ei kielteisiä vaikutuksia, kun tehdään ohjeiden mukaan (esim. suojakaistat vesistöjen läheisyydessä)

Terveyslannoitus-Erityisesti booria -Yleensä nuoriin kasvatus-metsiin ja taimikoihin -Korjaa nopeasti puuston maaperän ravinnepuutoksista johtuneet kasvuvirheet -Ympäristövaikutukset: ei vai-kutuksia -Nestemäistä booria helppo levittää reppuruiskulla pienil-lekin aloille

- Merkkejä lannoituksen vaikutuksista näkyy jo, myhäilee Heikki Nevalainen yhdessä metsäasiantuntijoiden Raino ”Roope” Valtosen (vas.) ja Päivi-Elina ”Päkä” Huttusen (oik.) kanssa.

Han

nele

Ärv

äs

noitteen levittäminen on help-poa: nestemäinen Bortrac-lan-noite levitetään reppuruiskul-la. Metsänomistaja voi hel-posti lannoittaa itsekin pie-nialaiset kohteet. Metsänhoi-toyhdistys välittää jäsenilleen Bortrac-lannoitetta 10 litran kanistereissa. Lannoitetta ku-luu 10-20 litraa hehtaarille.

- Metsänomistajia ei juuri tarvitse herätellä terveyslan-noituksissa, sillä oireet näky-vät taimissa ja puissa selkeäs-ti: marjapensaan näköiset ti-hentymät erityisesti kuusen-taimissa, monilatvaisuus ja poikaoksat… Terveyslannoi-tuksen vaikutukset näkyvät nopeasti, heti seuraavana ke-sänä, Huttunen ja Valtonen sanovat.

Pekka Virtamo

” Yksi tapa saada lannoitettava alue

riittävän suureksi on lannoittaa samalla kertaa

usean metsänomistajan kuvioita.

Metsänomistajat12

- Pohjois-Karjalassa poltet-tiin metsähaketta viime vuon-na 458 000 kiintokuutiomet-riä ja tavoitteena on määrän tuplaaminen. Koko maan ta-voite vuoteen 2020 mennes-sä on, että metsähaketta pol-tettaisiin 13,5 miljoonaa kiin-tokuutiometriä. Jos tavoittee-seen päästään, se tuo työtä noin 6 200 henkilötyövuotta, linjaa bioenergian ja biotalou-den asiantuntija Urpo Hassi-nen Suomen metsäkeskukses-ta.

- Metsähake - jos tavoittei-siin päästään - on biopoltto-aineista eniten kasvava laji. Pohjois-Karjalassa on hyvät edellytykset täyttää oma osa valtakunnallisesta tavoittees-ta, sillä metsähakkeen käyttöä voimme maakunnassa lisä-tä 50 prosenttia ja vuosittais-ta energiapuun hakkuupoten-tiaalia meillä olisi yhden mil-joonan kiintokuutiometrin verran. Haaste on kunnianhi-moinen, sillä metsähakkeen

kulutus ei maakunnassam-me ole neljään vuoteen muut-tunut. Jotta pääsisimme maa-kunnalliseen tavoitteeseem-me se edellyttää uusia inves-tointeja eli haketta polttoai-neena käyttävien bio/lämpö-laitosten rakentamista, lisä-käyttöä nykyisissä laitoksis-sa tai viennin kasvattamista esim. jalostetumpina biotuot-teina, pohtii Hassinen.

- Myös metsänomistaja hyö-tyisi tavoitteen täyttymisestä. Kun nuoren ylitiheän riuku-metsän hoitamiseen omista-jalta kuluu helposti 400 - 800 euroa hehtaarilta, niin ener-giapuun hakkuussa tämä me-noerä voi säästyä ja hyvässä tapauksessa hakkuusta saa jo-pa kantorahatuloa.

- Hakkeen lisäksi mahdolli-suuksia löytyisi myös pellet-tien kulutuksen kasvattami-sessa. Jotta pientaloihin asen-nettaisiin uusia pellettikatti-loita, se varmaan edellyttäi-si laitepuolella avaimet kä-

teen -toimituksia ja siihen pi-täisi sisältyä myös laitteiden tarvitsema huolto ja muu jäl-kimarkkinointi.

- Klapien käyttömäärästä ei ole luotettavaa tietoa, koska useat saavat klapinsa omasta metsästä, mutta ostoklapien kysyntä taajamien lähistöllä on kasvanut. Arvioidaan, et-tä maakunnassa klapeja pol-tetaan vuosittain noin 350 000 kiintokuutiometriä.

- Pohjois-Karjalassa käy-tetystä energiasta uusiutu-villa polttoaineilla tuotetun osuus on jo 67 prosenttia, kun se Suomessa keskimäärin on noin kolmannes ja Euroopas-sa kymmenesosa. Maakun-nan tavoitteena on nostaa uu-siutuvien osuudeksi 80 pro-senttia vuoteen 2020, kun Eu-roopassa tavoite on 20 pro-senttia.

- Otetaan metsien sitoma aurinkoenergia käyttöön, ke-hottaa Urpo Hassinen.

Pilkekauppias Mikko Jaatisen käsien kautta pilkkeitä kulkee vuodessa arviolta tuhat heit-tokuutiota.

- Tuon määrän pilkkomi-seen kuluu kuukauden päi-vät, mikä työ on pilkekau-pan helpoin osuus, arvioi Jaa-tinen.

Pilkonta sujuu tehdasval-misteisella pilkontakoneella, johon nuori yrittäjä on raken-tanut roskia poistavan rum-puseulan.

- Olisi seulan kaupastakin rahalla saanut, mutta edul-lisempaa oli rakentaa it-se omassa verstaassa. Poltto-puukauppa tuo puolet tulois-tani ja toinen puolikas kertyy erilaisista metallitöistä sekä työskentelystä Kontiolahden energiaosuuskunnassa, sum-maa toissa talvena lämpölai-toshoitajakoulutuksen käynyt biovoimayrittäjä.

- Pilkekauppiaana olen toi-minut kolmisen vuotta. Aloit-taessani asiakkaita hankin en-sin netin avulla, ilmoituksilla kauppojen ilmoitustauluilla ja mainoksella maantien varres-sa, mutta tehokkain kanava on ollut puskaradio.

- Olen huomannut asiakkai-den vertailevan pilketoimitta-jiaan ja arvostavan toimitettu-jen pilkkeiden laatua ja koke-maansa asiakaspalvelua. Suu-rimmalle osalle asiakkaitani olenkin jo toimittanut pilkkei-tä useamman kerran.

- Asiakkaat arvostavat laa-tua, pilkkeiden pitää olla so-pivan pituisia, kuivia, ho-meettomia ja mahdollisim-man roskattomia. Varastossa minulla on kolmea eri pituut-ta, mutta olen tehnyt myös asiakkaan haluamaa pituutta.

Ei omaametsää

- En omista metsää, vaan os-tan koivurankaa hankinta-kaupalla eli tien varteen toi-mitettuna noin 30 kilometrin säteellä. Sopivin rankojen pi-tuus on neljä metriä ja mini-miläpimitta noin 5 senttimet-riä ja suurin läpimitta noin 30 senttimetriä. Lisäksi hankin metsähakkeen raaka-ainet-ta. Valmista haketta en myy, vaan sen haketan alihankin-tana ja poltan omassa lämpö-voimalaitoksessani. Näin tuo-tettu lämpö kuluu pilkekui-vurissa, mikä mahdollistaa ympärivuotisen polttopuu-kaupan.

- Märkä vuodenaika on työ-aikana haasteellisin, koska silloin pilkkeet helposti ros-kaantuvat. Pakkasen aikana taas kuivaaminen kallistuu.

- Kesäisin käytän kahta ali-painekuivuria. Talvella pilkon

Pilke on sopivan kuivaa, kun yhteen lyödessä ne kilahtavat, näyttää pilkekauppias

POHJOIS-KARJALAN HINTATASOJA (alv 0 %)

Energiapuun myyntituotot eri vaihtoehdoilla:

• Kokopuu (hankintana = metsänomistajan toimes-ta) tienvarressa: 16 – 20 e/kiinto-m³• Karsittu energiaranka hankintana tienvarressa: 20 – 24 e/kiinto-m³• Latvusmassa hankintana tienvarressa: 9 – 12 e/kiin-to-m³• Harvennusenergiapuu pystykaupalla tienvarres-sa (metsäpalvelu tai ener-giayritys hoitaa hakkuun ja metsäkuljetuksen tienvar-teen): 1 – 10 e/kiinto-m³, Kemera tukikelpoisuus vai-kuttaa hintatasoon

Kulut:

• Energiapuun hakkuu ja metsäkuljetuskustannus os-topalveluna yrittäjältä:- kokopuun hakkuu 14 – 19 e/kiinto-m³- karsittu energiaranka hak-kuu 12 –17 e/kiinto-m³ (yleensä järeämpiä runkoja)- metsäkuljetus 5 – 8 e/kiinto-m³ (kuljetusmatkan pituus vaikuttaa)- mahd. ennakkoraivaus 5 – 10 e/kiinto-m³- työnjohto/suunnittelu 1 – 5 e/kiinto-m³

(Lähde: Suomen metsäkes-kus, itäinen palvelualue)

Vuodessa tuhatheittokuutiota

Hakkeen käyttömääräyritetään kaksinkertaistaa

Aukeaman 12-13 kuvat ja tekstit Heikki Ignatius

- Pohjois-Karjalassa käytetystä energiasta uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun osuus on paljon suu-rempi kuin muualla Suomessa, Urpo Hassinen kertoo.

Metsänomistajat 13

- Kyllä polttamisesta syntyy pienhiukkasia, mutta asiasta keskusteltaessa pitää muistaa suurempi kokonaisuus. Puun pienpoltosta aiheutuu Suo-messa tapahtuvista pienhiuk-kaspäästöistä noin neljännes, aloittaa Joensuun Lukessa vanhempana tutkijana työs-kentelevä Lauri Sikanen.

Ulkoilman pienhiukkaset, joiden koko on alle 2,5 mikro-metriä, lisäävät sairastavuut-ta hengityselinsairauksiin se-kä sydän- ja verisuonitautei-hin myös Suomessa. Ajatel-laan, että pienhiukkaset aihe-uttavat keuhkoissa tulehdus-ta, joka huonontaa keuhkosai-rautta potevan vointia sekä li-sää veren hyytymistekijöiden pitoisuutta, mikä puolestaan lisää sydäninfarktin vaaraa.

Tutkimusten mukaan Suo-men leijuvista pienhiukkasis-ta puolet ovat kiviperäisiä, eli ne ovat syntyneet liikentees-tä ja katujen kunnossapidos-ta. Muita merkittäviä lähteitä puun pienpolton lisäksi ovat kaukokulkeutuma, teollisuus, energiantuotanto sekä seka-laiset lähteet.

- Pienhiukkasten määrässä on suurta paikallista ja ajal-lista hajontaa. Esimerkiksi lo-kakuussa julkisuuteen nous-sutta lehtien kirjoittelua puu-lämmitteisten kiukaiden kiel-tämiseksi, kommentoi tutki-musten tekijä minulle, että oli kertonut medialle laajan tut-kimushankkeen tuloksia ja maininnut puulämmitteisten kiukaiden lisäävän pienhiuk-kasten määrää ympäristössä etenkin keskiviikkona ja lau-antaina. Hän ei ollut esittänyt mitään kiukaiden kieltämistä, vaan raflaavat otsikot oli Län-nen Median oma kiteytys asi-asta, ja sitä muutkin lehdet lainasivat, jatkaa Sikanen.

- Usein kirjoitetaan, kuinka monta ennenaikaista kuole-maa pienhiukkaset Suomessa ovat aiheuttaneet. Ei käy kiel-täminen, että ennenaikaisia kuolemia pienhiukkaspääs-töistä aiheutuu. Pitää kysyä, kuinka paljon ennen kuole-ma kohtasi hiukkasten vuok-si ja kuinka paljon mukana oli muitakin kuolemaa edistäviä tekijöitä. Eniten pienhiukkas-päästöistä kärsivät sydän- ja verisuonitaudeista sekä hen-gitystie-elinten sairauksista kärsivät, toteaa Sikanen.

- Olemassa olevia tulisijo-ja pitää käyttää, mutta niitä pitäisi käyttää oikein. Oikea polttaminen pienentää pääs-töjä. Yksinkertaistaen voi sa-noa; mitä mustempi savu pii-pusta nousee, sitä enemmän menee palamatonta puuta tai-vaalle ja hiukkaspäästöt kas-vavat. Ainahan sitä sytyttä-

ne täyteen puita ja siellä pilk-keet kevätahavan kuivalla il-malla alipaineen avulla kui-vuvat myyntikuntoon. Muina vuodenaikoina pilkkeet kui-vuvat lämpökuivurissa.

- Pyrin mahdollisimman no-peaan kiertonopeuteen, kos-ka valmiissa pilkkeissä sei-soo rahaa, mitä on sitoutunut rankojen ostamiseen sekä kui-vaamiseen käytettyyn energi-aan. Varaston arvo on yritet-tävä pitää minimissään, jotta yritystoiminnan katetaso py-syisi kannattavana.

- Vilkkain toimitusaika on lokakuu ja pakkanen on tul-lessaan aina piristänyt myyn-tiä. Taitaa talven tulo aina yl-lättää puulämmittäjän kuten se yllättää autoilijankin. Tal-ven aikana kertyy arviolta puolet vuosimyynnistäni.

- Pilkkeitä toimitan ympä-ri vuoden ja toimitusosoittee-ni ovat olleet pääsääntöisesti Joensuun alueella alle viiden-kymmenen kilometrin ajo-matkan päässä. Ehkä kym-menesosan asiakkaat hakevan yritykseni pihasta.

Puolet poltetaankiukaissa

- Jos toimitettujen pilkkeiden pituuksista voi jotain päätel-lä, niin puolet toimittamista-

ni pilkkeistä poltetaan saunan kiukaissa, missä käytetyin pi-tuus on 30 senttimetriä. Ih-miset, ainakin täällä Pohjois-Karjalassa, arvostavat puu-lämmitteistä saunaa.

- Takkapuiksi hankitaan 40 senttimetrin ja leivinuu-neissa sopivin poltettava on 50 senttimetrin pituinen pil-ke. Jos asiakas käyttää pilk-keitä keskuslämmityskattilan polttoaineena, niin sen paljas-taa toimituserän suuruus. Eh-kä puolellekymmenelle asiak-kaalle toimitan kerralla 20 - 30 heittokuutiota.

- Nykyajan omakotitalois-ta usein puuttuu asiallinen polttopuiden säilytystila - lii-teri. Monessa talossa puut pi-notaan autotallin tai varaston nurkkaan, mikä rajoittaa toi-mituserän kokoa.

- Uskon bioenergian tulevai-suudessa kasvattavan mark-kinaosuuttaan ja onhan se valtakunnassakin energiapo-liittisena tavoitteena. Puu on ollut aina jotenkin elämäs-säni mukana. Kymmenkun-ta vuotta sitten rakennutin omakotitalon ja jo silloin haa-veenani oli yrittäjyys, joka on toteutunut. Saa itse rakentaa laitteita sekä testata niitä ja työpaikka on lähellä, summaa yrittää Mikko Jaatinen.

Vuodessa tuhatheittokuutiota

Pilkekonetta käytän kuukauden päivät, mikä työ on pilkekaupan helpoin osuus, arvioi Mikko Jaatinen.

Suomessa ilman laatuEuroopan parhaimmistoa

essä ja lisäysvaiheessa sa-vua syntyy ja pienhiukkasten määrä kasvaa, pohtii Sikanen.

- Tulisijoista haastavin käy-tettävä on kiuas, mutta sen elinikä on rajallinen. Uutta kiuasta ostettaessa on hyvä vertailla myös eri kiuasmal-lien hiukkaspäästöjä ja valita uudeksi kiukaaksi mahdolli-simman vähäpäästöinen mal-li.

- Toinen yleinen tulisija on leivinuuni, mutta sitä on pal-jon helpompi käyttää oikein kuten kaikkia varaavia tulisi-joja.

- Varmasti pienhiukkasis-ta on oikeasti haittaa tiiviis-ti rakennetuilla pientaloaluil-la. On hyvä tiedostaa, kuin-ka paljon hiukkasista syntyy puita polttaessa, kuinka pal-jon kylmiä autoja käynnistet-täessä, tupakoinnista, grillaa-misesta ja katupölystä. Toi-saalta on muistettava, että Suomen ilmanlaatu kuitenkin on yksi Euroopan parhaim-mista.

- Jos kunta haluaa, voihan se kaavoittaa asuinalueen, jossa pienhiukkaspäästöt on minimoitu. Alueella kielle-tään tulisijat, rajoitetaan voi-

makkaasti yksityisautoilua ja muutetaan katujen kunnossa-pitokäytäntöä, listaa Sikanen.

- Teollisuus voi vähentää pienpoltosta aiheutuneita pienhiukkaspäästöjä kehittä-mällä aikaisempaa parempia tulisijoja, vaikka tulisijojen tuotekehittelyssä onkin kym-menessä vuodessa aika harp-paus otettukin.

- Tulisijan käyttäjä voi pie-nentää hiukkaspäästöjä polt-tamalla kuivaa, puhdasta ja oikean pituista puuta. Jäte-puun polttamisesta aiheutuu enemmän pienhiukkaspääs-töjä kuin puhtaan puun polt-tamisesta. Myös pilkkeiden pituuteen kannattaa kiinnit-tää huomiota. Jos poltettavan puun sovelias pituus ei sel-viä tulisijan käyttöohjeesta si-tä kannattaa kysyä valmista-jalta.

- Pienhiukkaspäästöjä ei pi-dä vähätellä ja päästöjen pi-täisi olla kimmoke kehitys-työlle. Kernaasti näkisin, et-tä joku kehittäisi hormin pää-hään asennettavan suodatti-men, mikä vähentäisi pien-hiukkaspäästöjä, innostaa Lauri Sikanen tulisijojen val-mistajia.

- Eri kiuasmallien hiukkaspäästöjä kannattaa vertailla, ja valita mahdollisimman vähäpäästöinen malli, tutkija Lauri Sikanen sa-noo.

Metsänomistajat14

Metsänhoitoyhdistyk-set ja niiden jäsenistöstä koostuvat metsänomis-tajat ovat laajasti ilmoit-tautuneet mukaan PEFC-ryhmäsertifiointiin. Serti-fioinnin vaatimukset uu-distuivat syksyllä. Myös aluejako on muuttunut, joten jatkossa ryhmäser-tifiointi toteutetaan Suo-messa viidellä alueella.

Ryhmäsertifikaatteja hallin-noi Kestävän Metsätalouden Yhdistys, joka on metsäteol-lisuuden ja metsänomistaja-järjestön perustama yhdistys. Entiset sertifikaatit ovat voi-massa siihen saakka, kunnes jokavuotinen arviointi uusien vaatimusten pohjalta on val-mis.

Metsäsertifiointiin odote-taan seuraavaksi ilmoittautu-misia muilta metsätalouden toimijoilta ja järjestöiltä. Vuo-den alussa ilmoittautuminen avautuu yksittäisille metsän-omistajille ja urakoitsijoille.

Yksityismetsät ryhmäsertifioinnin perusta

”Metsänhoitoyhdistyksen jä-senet ovat mukana ryhmäser-tifioinnissa oman yhdistyk-sensä kautta. Esimerkiksi Itäi-sen PEFC-ryhmäsertifiointi-alueen kaikki yhdistykset il-moittautuivat mukaan serti-fiointiin”, mainitsee MTK:n kenttäpäällikkö Jukka Hujala. Itäinen alue kattaa Keski-Suo-men, Pohjois-Savon ja Poh-

jois-Karjalan. Metsänomistajalle sertifioin-

ti on vapaaehtoista. Tällöin metsistä tulevaa puuta ei voi myydä sertifioituna.

”Metsänhoitoyhdistysten jä-senyyden kautta ryhmäser-

tifioinnissa on mukana noin 4/5 suomalaisista yksityis-metsänomistajista. Vaihtoeh-toisesti metsänomistajat voi-vat ilmoittautua mukaan ser-tifiointiin suoraan Kestävän Metsätalouden Yhdistykseen tai jonkun muun sertifiointi-palveluja tarjoavan yrityksen kautta”, kertoo Hujala.

Vaatimukset tiukentuvat jonkin verran

Ensi vuonna alkavalla kau-della PEFC-metsäsertifiointi perustuu Suomessa 32 kritee-riin. Kokonaan uusia seurat-tavia asioita ovat roskaami-seen ja metsänhoidon laadun-varmistukseen liittyvät vaati-mukset.

Lisäksi muinaismuistojen säilyttäminen, metsänkäyt-töilmoituksen/ympäristösel-vityksen tekeminen sekä met-sätyöpalvelujen hankinta nos-tettiin omiksi itsenäisiksi koh-dikseen. Suurin osa entisistä vaatimuksista on tarkennettu vastaamaan muuttuneita olo-suhteita.

”Metsänomistajille taloudel-lisesti merkittävimpiä kohtei-ta ovat vesistöjen suojakaistat ja säästöpuut. Suojakaistan minimiraja on edelleen viisi metriä, ja hakkuun yhteydes-sä säästettävien puiden mini-mimäärä nousee kymmeneen kappaleeseen hehtaaria koh-ti”, tarkentaa Hujala.

Jukka HujalaKenttäpäällikkö, MTK

Metsälinja

Metsänomistajat mukaan uudistuvaan PEFC-ryhmäsertifiointiin

Määräaikaisarvioinnissa käydään myös hakkuutyömaalla, tällä työmaalla kaikki oli kunnossa. Keskustelemassa Motoajo Oy:n kuljettaja Toni Huovisen kanssa Teuvo Mä-ki (oik.), Harvestian Hannu Jehkonen (kesk.) ja DNV:n arvioija Martti Kuusinen (selin).

/02-44-10www.pefc.fi

Metsänomistajat 15

K Y S Y L I S Ä Ä M E T S Ä A M M AT T I L A I S E LTA S I .

Korkeakorkoista

metsänhoitoaLaadukkaalla t

uhkalannoituksella saat

jopa kaksinkertaisen tuoton

metsällesi.

W W W . E C O L A N . F I · P. 0 4 0 0 5 7 8   9 8 8 / H A N N U T U K I A I N E N

Puh.

hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91 s

nt/m

in, m

atka

puh.

8,3

5 sn

t + 16

,69

snt/

min

PAIKALLISTA ASIANTUNTEMUSTAJA PALVELUA METSÄNOMISTAJILLE

SÄÄSTÖPANKKI OPTIASTA

saastopankki.fi/joensuu

Asiantuntijamme auttavat sinua mm.• Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä• Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä tilakaupoissa• Rahoitusasioissa

Kauppakatu 27 B 3, 80100 JOENSUUPuh. 029 041 2690

/saastopankkioptia

OTA YHTEYTTÄ, KARTOITETAAN YHDESSÄ

SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!

Miksi metsiä sertifioidaan?

Metsäsertifiointi osoittaa, et-tä metsiä hoidetaan kestäväs-ti. Kestävässä metsänhoidos-sa luontoarvot ja puuntuotan-to ovat tasapainossa. Metsä-luonnon monimuotoisuus se-kä metsien kulttuuri- ja vir-kistysarvot säilytetään samal-la kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää met-sätaloutta.Suomelle metsäsertifiointi on tärkeää, koska valtaosa metsä-teollisuuden tuotteista menee vientiin. Puun alkuperä to-distetaan sertifikaatilla. Osal-listumalla metsäsertifiointiin metsänomistaja edistää tuot-tamansa puun menekkiä sekä tarjoaa kuluttajille mahdolli-suuden tehdä vastuullisia va-lintoja.

Toteutumista seurataan vuosittain

Metsien hoidon ja käytön määräaikaisarviointi suoritet-tiin Pohjois-Karjalassa elo-kuussa. Tarkastuksessa arvioi-tiin täyttääkö maakunnan metsien hoito ja käyttö sovel-lettavissa standarteissa esi-tetyt vaatimukset. Arvioin-ti suuntautui pääasiassa Liek-saan ja Ilomantsiin. Kohtee-na oli kuusi organisaatiota. Maastoarvioinnit tehtiin yh-deksän toimijan 29 työmaalle.

Neljä lievää poikkeamaa

Standartin vastaista toimin-

DNV:n arvioija Martti Kuusinen on tyytyväinen jätettyyn puron suojavyöhykkeeseen.

Metsäsertifioinnin määräaikais-arvioinnissa neljä lievää poikkeamaa

taa tai menettelytapaa nimite-tään poikkeamaksi. Standar-dien edellyttämien vaatimus-ten ja toteutuneen toiminnan mukainen ero määrää poikke-aman vakavuuden. Poikkea-mia on vakava ja lievä, lisäksi tarkastaja voi antaa komment-teja jotka eivät aiheuta poik-keamaa. Lakisääteisten vaatimusten noudattamisessa lieviä puut-teitaMaaseutuviraston tekemä

päätös metsälain 20 §:n mu-kaisesta metsänuudistamis-velvoitteen laiminlyönnistä. Kulotuksen määrä on jäänyt alle tavoitteenVuosittainen tavoite Pohjois-Karjalassa on 63 ha, josta var-sinaista kulotusta 22 ha ja lo-put metsäpaloja. Varsinaista kulotusta tehtiin vain 9 ha ja metsää paloi 10 ha. Puutteita lakisääteisten työn-antajavelvoitteiden noudat-tamisen varmistamisessa ja

työsopimusten dokumen-toinnissaUrakoitsijoiden eläkemaksu-jen hoitamisen tarkastuksessa puutteita kahdella toimijalla. Kirjallinen työsopimus puut-tui yhden urakoitsijan työnte-kijältä.Puutteita metsäsertifiointiin sitoutumisessa/sitoutumisen varmistamisessaArvioinnissa tuli esille toimi-joita, jotka eivät olleet sitou-tuneet alueelliseen ryhmäser-

tifiointiin.

Korjaavat toimenpiteet

Pohjois-Karjalan metsäserti-fiointitoimikunta on laatinut poikkeamiin korjaavat toi-menpiteet, jotka arvioija on hyväksynyt. Korjaavissa toi-missa on pääpaino metsän-omistajien, toimijoiden, ura-koitsijoiden ja metsureiden tie-dotuksessa ja koulutuksessa.

Risto Kannassalmi

Metsänomistajat16

Näin vuoden alussa met-sävero- ja ALV-ilmoitus-ten teko on taas ajankoh-taista. Molemmat ilmoi-tukset on tehtävä ja pa-lautettava helmikuun lop-puun mennessä.

Metsätalouden veroilmoitus (2C-lomake ja täyttöopas) tu-levat postissa entiseen tapaan. Uutta on se, että verohallin-to ei enää tänä vuonna posti-ta kausiveroilmoituksen pape-rilomakkeita kenellekään.

Metsäverotuksessa ei nyt isoja muutoksia

Metsäverotus perustui 70 vuotta yksinomaan metsä-maan keskimääräiseen puh-taaseen tuottoon. Tämä pinta-alaverotus oli käytössä vuo-desta 1922 vuoteen 1992. Tä-män jälkeen vuosina 1993-2005 seurasi 13 vuoden siirty-mäaika, jolloin metsänomista-ja voi valita joko pinta-alave-rotuksen tai puun myyntitulo-jen verotuksen. Vuoden 2006 alusta puun myyntitulojen ve-rotus on ollut ainoa metsäve-rojärjestelmä.

Myyntiverotuksen alkaes-sa vuosina 1993-1995 veropro-sentti oli 25. Siitä se on hiljal-leen kohonnut ja nyt toimi-tettavassa vuoden 2015 ve-rotuksessa veroprosentti on 30000 euroon asti 30 % ja sen yli menevältä osalta 33 %. Tä-nä vuonna tuo korkeampi ve-roprosentti nousee taas yhdel-lä prosentilla.

Valtaosa metsänomistajista on ALV-velvollisten rekisteris-sä ja silloin heidän on tehtävä metsään liittyen kaksi veroil-moitusta: Metsätalouden ve-roilmoitus sekä kausiveroil-moitus, jossa ilmoitetaan ar-vonlisäveron tiedot. Usein on tavallista, että puunmyyntitu-loja ei joka vuonna ole, mutta menoja on joka vuosi. Tällöin puhutaan tappiollisesta pää-omatulosta. Tämä ns. tappio, viralliselta nimeltään alijää-mä, ei mene kuitenkaan huk-kaan. Menot kannattaa mer-kitä veroilmoitukselle, vaik-ka myyntituloja ei olisi si-nä vuonna lainkaan. Verot-taja tallentaa tappion 2C ve-rolomakkeelta, eikä sitä tar-vitse erikseen siirtää esitäyte-tylle veroilmoitukselle. Ensi-sijaisesti metsätalouden tap-pio vähennetään saman vuo-den muista pääomatuloista , joita ovat esim. vuokratulot, luovutusvoitot, maa-ainesten myyntitulot jne. Jos pääoma-tuloja ei ole tai niitä on vä-hemmän kuin pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä, syntyy

alijäämää. Alijäämä vähenne-tään alijäämähyvityksenä an-siotulosta menevistä veroista säädettyjen enimmäismäärien puitteissa.

Posti ei tuo enää ALV-lomaketta

ALV-velvolliset metsänomis-tajat eivät saa enää tammi-kuussa tyhjää kausiveroilmoi-tuslomaketta. Kausiveroilmoi-tus on siitä huolimatta annet-tava ja arvolisäverot tilitettävä entiseen tapaan helmikuussa. Se on pakollinen, sillä myö-hässä annetulle kausiveroil-moitukselle määrätään myö-hästymismaksu ja myöhässä maksetulle arvonlisäverolle lasketaan verotilin viivästys-korkoa 7,5 prosentin vuosiko-ron mukaan. Verottajan toive on, että kausiveroilmoitus an-nettaisiin sähköisesti. Kaikil-la metsänomistajilla ei kuiten-kaan ole tietokonetta ja henki-lökohtaisia verkkopankkitun-nuksia, joten heidän on han-kittava lomake muilla kei-noin. Sen saa verotoimistosta tai paperilomake voidaan tu-lostaa metsänhoitoyhdistyk-sen toimistolla.

Tilitettävän arvonlisäveron maksussa on käytettävä hen-kilökohtaista verotilin viite-numeroa. Se löytyy edellisen vuoden arvonlisäveron mak-suohjeesta. Jos viitenumero on kateissa niin sen saa Verotili-palvelusta tai Verohallinnon palvelunumerosta 020 697 056.

Metsäveroilmoitus entiseen tapaan

Metsätalouden verotus on periaatteessa yksinkertaista. Metsätalouden tuloista vähen-netään menot ja näin saadusta ns. puhtaasta pääomatulosta peritään veroa voimassa ole-vien veroprosenttien mukaan. Tulot koostuvat puunmyynti-tuloista, vakuutus- ja hirviva-hinkokorvauksista, metsätalo-uden Kemera -tuista, omasta metsästä otetun puutavaran arvosta ja varausten tuloutuk-sesta. Menopuolelle kuuluvat metsävähennys, menovara-us, palkkausmenot, matkaku-lut ja muut vuosimenot. Me-noihin kuuluvat myös poistoi-na vähennettävät vuosimenot koneista ja kalustosta, metsä-talouden rakennuksista sekä ojista ja teistä.

Menojen on perustuttava tositteisiin. Meno on sen ve-rovuoden kulua, jolloin me-no on maksettu. Koneiden ja rakennusten hankintame-non vähentämisen saa kuiten-kin aloittaa vasta käyttöönot-tovuonna. Pitkäikäisten ko-

neiden ja laitteiden hankin-takulut vähennetään vuosi-poistoina. Pienkoneiden, ku-ten moottori - ja raivaussaho-jen, hankintahinnat voidaan vähentää kerralla vuosikului-na kohdassa 7.3 ” muut vuo-simenot”. Pitkäikäisten konei-den ja laitteiden liittäminen metsätalouden kalustoon täy-tyy olla perusteltavissa. Pe-rusteluja ja selvityksiä ei kui-tenkaan toimiteta verottajalle, vaan ne tehdään muistiinpa-noihin ja annetaan vasta pyy-dettäessä verottajalle. Mönki-jä tai moottorikelkka voidaan liittää metsätalouden kalus-toon vain poikkeustapaukses-sa.

Normaalisti näiden konei-den metsätalouskäytöstä ai-heutuneet kulut vähenne-tään pääsääntöisesti käyttö-tuntien perusteella. Vuodelta 2014 toimitetussa verotukses-sa voitiin muun selvityksen puuttuessa kuluiksi arvioida moottorikelkasta ja mönkijäs-tä 14 euroa käyttötunti.

Metsävähennys

Metsävähennys on kuulu-nut puun myyntitulojen vero-tukseen alusta alkaen. Se kos-kee niitä metsänomistajia, jot-ka ovat hankkineet metsäti-lan tai –tiloja vastikkeellisesti 1.1.1993 jälkeen. Malli metsä-vähennykselle löytyi Ruotsis-sa sovelletusta metsäverotuk-sesta. Metsäpoliittisena tavoit-teena kannustettiin metsän-omistajia sekä myymään puu-ta että lisäämään metsäomis-tustensa määrää. Näin pyrit-tiin nostamaan metsätilojen keskikokoa ja keskittämään omistusta sellaisille omistajil-le, jotka harjoittivat aktiivista metsätaloutta.

Käytännössä metsävähen-nys tarkoittaa sitä, että 100 000 euroa maksaneelta metsä-tilalta voi saada 60 000 euroa pääomatuloja verovapaasti. On muistettava, että metsävä-hennyksen saa vain verovel-vollisen vaatimuksesta . Se on siis itse merkittävä 2C-lomak-

keen kohtaan 5.1 ja vähennet-tävä puunmyyntituloista mui-den menojen tapaan. Lisäksi metsävähennyksen seuranta-tiedot on vuosittain kirjattava 2C-lomakkeen toiselle sivul-le. Onneksi korkeimman hal-linto-oikeuden ratkaisun mu-kaan metsävähennystä voi-daan vaatia myös verotuksen päättymisen jälkeen.

Verosuunnittelun merkitys korostuu

Myös metsänomistaja voi har-rastaa pienessä mittakaavassa verosuunnittelua. Puukaup-poja ja puukaupan maksueriä voi pyrkiä jakamaan eri vuo-sille. Mahdolliset metsävä-hennykset ja poistamattomat poistot kannattaa tehdä täy-simääräisinä. Menovarausta käyttäen voidaan joskus vält-tää tai pienentää suuremman verokannankäyttöä.

Suuremmat menot kannat-taa ajoittaa isojen pääomatu-lojen vuosille. Kuolinpesissä

Metsä- ja kausiveroilmoitukset tehtävä helmikuussa

Metsänomistajat

Puolet kerätyistä marjoista annetaan verokarhulle.Eihän se nyt niin mene!

Metsänhoitoyhdistyksestä kuulet kiertelemättä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sinulla metsänomistajana on.

Samalta tiskiltä saat myös apua ja vinkkejä metsäverotukseen, metsänhoitoon kuin puukauppaankin.

Tervetuloa paikalliseen toimistoomme!

www.mhy.fi/pohjois-karjalaMe teemme metsänomistajan eteen

enemmän!

17

METSÄVEROTUKSEN MUISTILISTA2C LOMAKE• Arvonlisäverolliset metsänomistajat kirjaavat tulot ja menot aina ilman arvonlisäveroa. Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, tee menokirjaukset niin, että ne sisältävät arvonlisäveron.• Vähennä menot aina, vaikka tuloja ei olisikaan.• Tee metsävähennys ja poistot täysimääräisenä.• Nosta pidätysprosenttia puukaupan yhteydessä, jos tiedossa ei ole isompia vähennettäviä menoja; näin vältät jälkiveron.• Pidä kirjaa metsävähennyksestä, varauksista ja poistoista.• Mikäli käytössäsi on tietokone ja pankkitunnukset, tee veroilmoitus sähköisesti.

KAUSIVEROILMOITUS• Kausiverolomake ei tule enää postin kautta. Tee kausiveroilmoitus sähköisesti Verotili-pal-velun kautta. Jos sinulla ei ole henkilökohtaisia pankkitunnuksia, käy paperilomake verotoi-mistosta tai metsänhoitoyhdistyksestä.• Merkitse puukaupoista saadut ALV:t kohtaan 301• Ilmoita vähennettävät ALV:t vaikka puukauppoja ei olisikaan (kohta 307)• Vähennä puukaupoista saaduista ALV:eista omien metsälaskujen ALV:t. Merkitse erotus kohtaan 308. Muista palautukseen oikeuttavan veron eteen miinus-merkki.• Maksa tilitettävä vero käyttäen verotilisi viitenumeroa. Sen saat edellisen vuoden maksuoh-jeesta tai puhelinnumerosta 020 697056.• Jos ALV-toimintaa ei ole, merkitse kohtaan 055 vuosiluku 2015.• Mikäli käytät pelkästään paperilomakkeita, voi kausiveroilmoituslomakkeen palauttaa 2C-lomakkeen mukana. Muista kuitenkin kausiverolomakkeeseen nimen lisäksi myös Y-tunnus tai henkilötunnus.

viisasta verosuunnittelua olisi muuttaa kuolinpesä verotus-yhtymäksi. Tällöin osakkail-le kohdistuva pääomatulo ja-kaantuu useammalle henki-lölle, jolloin korkeamman ve-rokannan käyttö voidaan jopa välttää. Joissakin tapauksissa

voisi harkita myös yhteismet-sää omistusmuotona. Yhteis-metsän verokanta on pääoma-tulojen määrästä riippumatta aina 28 %.

Yksinkertaisinta verosuun-nittelua on nostaa puukaupan yhteydessä pidätysprosenttia.

Puunostaja tekee normaalis-ti metsämaksuista 20 %:n en-nakonpidätyksen. Kun pää-omatulojen perusvero on kui-tenkin 30 %, on seurauksena lähes aina se, että lopullises-sa verotuksessa tulee makset-tavaksi jäännösveroja. Varsin-

kin jos tiedossa ei ole isompia verotusta keventäviä meno-ja, kannattaa puukaupan yh-teydessä sopia ostajan kanssa isomman ennakonpidätyspro-sentin käytöstä.

Metsänhoitoyhdistys auttaa veroasioissa

Metsänomistajan on vuoden mittaan pidettävä kirjaa met-sätaloutensa menoista ja esim. matkakuluista. Tiedot tulois-ta saadaan pääosin puunosta-jan vuosi-ilmoituksista, jotka tulevat vuoden alussa. Muu-ten veroasiat ovat esillä vain kerran vuodessa helmikuussa kun veroilmoitukset on teh-

tävä. Jo tuo yksi vuosi on tar-peeksi pitkä aika siihen, että yksityiskohdat tahtovat unoh-tua ja asiaan pitää taas pereh-tyä kunnolla.

Jos metsäveroasioissa on ky-syttävää tai jokin metsävero-asioissa painaa mieltä, kan-nattaa ottaa yhteyttä metsän-hoitoyhdistyksen asiantunti-joihin, jotka työnsä puolesta joutuvat tekemisiin metsäve-roasioiden kanssa lähes päi-vittäin. Pientä korvausta vas-taan asiantuntijat tekevät met-säveroilmoitukset metsän-omistajan puolesta. Ja samalla voi neuvotella muistakin ajan-kohtaisista metsäasioista.

Eero Pelkonen

Tule metsäveroiltaan, saat 10 % edun

ilmoituksentekoon!

Metsänomistajat

AJANKOHTAISTA METSÄVEROTUKSESTA JA JÄSENYYDESTÄ - illat klo 18.00-20.30kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen

JUUKA 26.1. Hotelli-Ravintola Petra, Poikolantie 2JOENSUU 27.1. Karelia AMK, Värtsilä Karjalankatu 3KITEE 2.2. Koivikon Kievari, Koivikontie 8ILOMANTSI 3.2. Parppeinpirtti, Parppeintie 4

Ilmoittautuminen 22.1. mennessä puh. 040 7069 166 tai pohjois-karjala@mhy.fi

SAAT 10 % EDUN METSÄVEROILMOITUKSEN TEKOON!

METSÄNOMISTAJIEN MAALISLAUANTAI 12.3.

METSÄOPINTOMATKA KROATIAAN 22.-27.4.

KEVÄÄN METSÄTAITOKILPAILUT 6.5.

NAISTEN METSÄPÄIVÄ 1.7.

METSÄNOMISTAJAT - VIIKOT 12.-24.9.

Katso lisää tapahtumistamme nettisivuiltammewww.mhy.fi/pohjois-karjala

METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-KARJALASSA TAPAHTUU VUONNA 2016

18

Kerttu Niskanen haluaa hiihtää huipulla vielä pit-kään. Lahden MM-hiihdot 2017 ovat metsänomista-jien kumppaniurheilijalla jo kirkkaana mielessä.

Sotshin olympialaiset olivat Vieremän Koiton Kerttu Nis-kaselle menestys. Kahden ho-peamitalin ja kahden muun kärkisijan lisäksi kisoista jäi nälkää hiihtäjän uralle.

”Monelle suomalaisel-le hiihtäjälle Lahden kotiki-sat ovat tilaisuus, josta toivoo huippuhetkeä uralleen. Yh-det olympialaiset olen pääs-syt hiihtämään, ja minulla on halu olla seuraavissakin mu-kana”, Niskanen hahmottelee tietä kohti vuoden 2018 olym-pialaisia Etelä-Korean Pyeon-gchangissa.

Vuokatissa asuva 27-vuoti-as hiihtäjä uskoo, että hänen parhaat vuotensa hiihtäjänä

ovat vielä edessä. ”Arvokisat kerrallaan ede-

tään.”

Yllätys: oma metsäpalsta palkinnoksi

Sotshin kisojen menestys poi-ki Niskaselle ja tämän Iivo-veljelle erikoisen muistami-sen. Vieremän kunta ja Pons-se Oyj hankkivat sisaruksille vierekkäiset metsäpalstat Vie-

remän kirkonkylän tuntumas-ta.

”Siellä voidaan sitten joskus rajan yli morjestella, kun pai-namme metsähommia”, Nis-kanen nauraa.

Lahjoitus oli myönteinen yl-lätys.

”Se on hieno muistaminen, joka ei ikinä tule hukkumaan mihinkään.”

Viime kesänä Niskanen pää-si raivaussahan puikkoihin Metsänhoitoyhdistys Savotan opastuksella.

”Se oli hauskaa. Raivaamis-ta voisi joskus tehdä oikeas-tikin, kun sen aika on. On ki-va tehdä asioita, joissa näkee oman käden jäljen. Taimikos-sa tuli tunne, että nyt on saa-nut jotakin aikaiseksi.”

Niskanen viihtyy metsässä muutenkin.

”Mäntymetsä polkuineen on mahtava paikka liikkua. Kaikki hyvin hoidetut metsät ovat hienoja.”

Kiertue päättyy Kanadaan

Tänä talvena ei kalenterissa ole arvokisoja. Kausi on kui-tenkin tärkeä, kun urheilijat valmistautuvat vuoden 2017 kotikisoihin. Harjoittelumää-rää Niskanen on tällekin vuo-delle nostanut ”napsun” ver-ran.

”Suunnitelmissa on 700-750 harjoitustuntia. Lopullinen luku määräytyy sen perus-teella, miten hyvin pysyy ter-veenä.”

Niskanen uskoo, että voi kehittyä kaikilla osa-alueil-la. Yhtenä tavoitteena on saa-da lisää voimaa ylävartaloon ja parantaa sen avulla kiriky-kyä.

”Tasatyönnön merkitys ei ole ainakaan vähenemässä, ja haluan pysyä kehityksessä mukana.”

Niskasen kyynärpää kipey-tyi kesän alussa. Syynä oli ni-menomaan tasatyöntöharjoit-telu. Muuten kesän harjoitus-

kausi meni hyvin. Hiihtäjän tavoitteena tänä

talvena on kivuta maailman-cupissa mahdollisimman kor-kealle.

Ensimmäistä kertaa jär-jestettävä, kahdeksasta kil-pailusta koostuva Ski Tour Canada päättää cupin maalis-kuun puolivälissä. Koko cu-piin kuuluu 37 starttia.

”Jos kokonaistuloksissa mielii pärjätä, pitää tehdä hy-viä yksittäisiä kisoja. Toureilla on iso merkitys, ja niillä pitää onnistua.”

Teksti: Heikki Hamunen

INFO: Kerttu NisKaNeNsyntynyt: 13.6.1988 Ouluseura: Vieremän KoittoLempinimi: Kepaasuu: Vuokatissa avopuolison kanssasaavutuksia: Kaksi olympiahopeaa ja MM-pronssi viestihiih-dossa. Yksi maailmancu-pin osakilpailuvoitto (Len-zerheide 2014). Kaksi al-le 23-vuotiaiden henki