METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI ESISELVITYSHANKE

HANKE 15864

LOPPURAPORTTI 15.1.2012 - 31.12.2014

Manner-Suomen maaseutuohjelma

Sisällys 1. Yhteenveto 2. Hankkeen toteuttaja 3. Hankkeen tiedot 4. Hankkeen tausta 5. Hankkeen tavoitteet 6. Hankkeen toiminta 6.1 Yritykset 6.2 Muut organisaatiot 6.3. Muut hankkeet 6.4. Tiedonhankinta 6.5. Tiedotus 6.6. Loppuseminaari 6.7. Uudet avaukset 7. Organisaatio ja resurssit 8. Kustannukset ja rahoitus 9. Toteutumisen arviointi 10. Hankkeen tulokset 10.1. Metsäekosysteemipalvelujen trendit 10.2. Ansaintamahdollisuudet 10.2.1. Olemassa olevien rahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen 10.2.2. Uudet rahoitusinstrumentit 10.2.3. Kaupalliset ekosysteemipalvelut 11. Uudet kehittämishankkeet

1 Yhteenveto Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa sellainen metsäluontoon tukeutuva yritystoiminta, joka perustuu muuhun kuin puun teolliseen ja energiana tapahtuvaan hyödyntämiseen. Ekosysteemipalveluiden merkitys on tiedostettu viime vuosina entistä paremmin ja ne on kirjattu tuoreimpiin yhteiskunnallista kehitystä suuntaaviin strategioihin. Myös metsien vaikutus terveyteen on tunnistettu. Strategioiden muuttuminen käytännön toimiksi on vielä alkuvaiheessa, joten kehit-tämishankkeita tarvitaan jatkossa metsäekosysteemipalveluiden edistämiseksi. Metsäekosysteemipalveluiden tuottamista ja niistä saatavia korvauksia voitaisiin tehostaa nykyis-ten rahoitusinstrumenttien puitteissa. Samalla tarvitaan uusien korvausjärjestelmien kehittelyä. Esimerkiksi joukkorahoitus ja luontoarvopankit ovat kiinnostavia kanavia rahoittaa ekosysteemipal-velujen tuottamista. Kaupallisten metsäekosysteemipalveluiden tuotannon lisäämiseksi tarvitaan ennen kaikkea tuotteistamista ja markkinointia. Hankkeessa tunnistettiin tarvetta seuraaville jatkokehittämishankkeille:

• Metsäekosysteemipalveluiden alueellinen kehittäminen • Marjojen poimimisen edistäminen • Metsien virkistysarvojen parantaminen julkisyhteisöjen metsissä • Metsän merkityksen lisääminen matkailussa • Metsästysmatkailun edistäminen

2 Hankkeen toteuttaja Hankkeen toteuttajana toimi Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen Lounais-Suomen alueyksikkö. 3 Hankkeen tiedot Nimi: Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi esiselvityshanke Numero: 15864 Toteutusaika: 15.1.2012 – 31.12.2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013, elinkeinojen kehittämishanke Yhteystiedot: Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Lounais-Suomi Itsenäisyydenkatu 35 A, 28130 PORI 029 432 400 (vaihde) sähköposti: lsmk@metsakeskus.fi

4 Hankkeen tausta Metsien ekosysteemipalvelut ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti esille luonnonvarojen käyt-töä ja luonnonsuojelun keinoja koskevassa keskustelussa. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Metsien tuottamista ekosys-teemipalveluista luetellaan esimerkkejä Lounais-Suomen metsäohjelmassa 2012–2015 Tuotantopalvelut:

• puu eri muodoissaan ja käyttötarkoituksissaan • marjat • sienet • riista

Ylläpito- eli tukipalvelut • fotosynteesi • ravinteiden kierto • elinympäristö lajeille

Säätelypalvelut • ilman puhdistuminen • vesien puhdistuminen • tulvasuojelu • eroosion esto • hiilen sidonta

Kulttuuripalvelut: • maisema • virkistäytyminen • asuin- ja lomanviettoympäristö • metsien monikäyttö • ulkoilu • omatoimiset metsätyöt

Useimmat metsien ekosysteemipalvelut ovat ilmaisia ja ei-kaupallisia. Kuitenkin muutamista ekosysteemipalveluista on saatavissa metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien elinkeinoa tukevaa tuloa. 5 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli:

• kartoittaa sellainen metsäluontoon tukeutuva yritystoiminta, joka perustuu muuhun kuin puun teolliseen ja energiana tapahtuvaan hyödyntämiseen. Tärkeimmät toimialat ovat:

• luontomatkailu • metsästysmatkailu • luonnontuotteiden keräily ja jatkojalostaminen • puun pienimuotoinen hyödyntäminen • metsien terveystuotteet ja metsien terapeuttiset vaikutukset • metsien tarjoamat maisema-, virkistys-, monimuotoisuus- ja vesiensuojelupal-

velut • selvittää Satakunnassa toimivat em. toimialojen yritykset ja niiden tarpeet ja mahdollisuudet

toiminnan kehittämiseen ja yritysten verkostoitumiseen. • selvittää myös luonnonsuojelualueita hallinnoivan Metsähallituksen, kuntien ja matkailupal-

veluita tuottavien yritysten yhteistyöhalukkuus luontomatkailuyritysten kanssa. • seurata metsien ekosysteemipalveluista käytävää keskustelua ja uusia avauksia, jotka

mahdollistaisivat uutta yritystoimintaa. • tiedottaa metsien ekosysteemipalveluista • järjestää yrittäjille ja muille asiasta kiinnostuneille seminaari

• tehdä yhteistyötä Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen -LEADER-hankkeen kanssa ja sen yhteydessä tutustua myös pohjoismaiden ja Keski-Euroopan maiden metsä-ekosysteemipalveluiden tuottamiseen perustuvaan elinkeinotoimintaan ja selvittää mahdol-lisuuksia soveltaa niitä Suomessa.

Hankkeen toimialue oli Satakunta. Hankkeen päätavoitteena oli saatujen tulosten perusteella päättää varsinaisten kehittämis-hankkeiden käynnistämisestä, joka voi olla maantieteellisesti Satakuntaa laajempikin. 6 Hankkeen toiminta 6.1. Yritykset Hanke perehtyi 14 metsäekosysteemipalveluita tarjoavan yrityksen toimintaan eri yhteyksissä:

A. Ahlström Kiinteistöt Oy/luontopalvelut Porin Ohjelmamestarit Freetime Factory Anttilan tila/ Hernerengas Oy Koivuniemen Herra Hirvikosken tila Ali-Ketolan tila Ravintorengas Oy Porin Ev. luut seurakuntayhtymä/Silokallion kurssikeskus Saaren retriittikoti Tyrnimaa Erälampi Hunting Varamummola Eräheppu Metsäterapia Green Team Viherranta

Hankkeen kuluessa kävi ilmi, että matkailun alalla oli käynnissä useita muitakin hankkeita. Suorien yrityskontaktien sijaan päätettiin panostaa hankkeiden yhteistyöhön ja olla yrityksiin yhteydessä erityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun Maaseutumatkailun koordinointihankkeen kanssa. 6.2 Muut organisaatiot Hanke oli yhteydessä seuraaviin muihin organisaatioihin yhteistyön ja tietojen vaihdon merkeissä:

Metsäntutkimuslaitos Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Maa- ja metsätalousministeriö/Metsäosasto Pellervon taloustutkimus Metsähallitus/Luontopalvelut Winnova, Ulvilan toimipiste SITRA Tekes Karhuseutu ry Luonto- ja maisemapalvelut – teemaryhmä Itä-Suomen yliopisto Porin yliopistokeskus, Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus Satakuntaliitto Metsäntutkimuslaitos

Pro Agria Länsi-Suomi MTK Satakunta Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunnan yrittäjät Suomen riistakeskus Tuulivoimayhdistys Porin Seudun Sieniseura Arktiset Aromit

6.3. Muut hankkeet Hanke teki yhteistyötä seuraavien hankkeiden kanssa:

• Kansainväliset LEADER-hankkeet o Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen: ohjausryhmätyöskentely sekä osal-

listuminen ja valmistelu Luxemburgin ja Suomen seminaareihin. Osahankkeena oli myös hyvinvointipolkujen perustaminen eri maihin.

o Karhuseudun KV-matkailuhanke: tietojen vaihto, osallistujien hankinta hankkeen tilai-suuksiin ja retkille, esitys hankkeen seminaarissa

• Satakunnan ammattikorkeakoulun Maaseutumatkailun koordinointihanke o Osallistuminen hankkeen järjestämiin matkailutoimijoiden tapaamisiin ja Pohjois-

Satakunnan työpajaan • Satakunnan ammattikorkeakoulun Green care – hanke

o Osallistuminen hankkeen seminaareihin • Metsähallitus, Luontopalvelut: Pohjois-Satakunnan ja Selkämeren kansallispuisto luonto-

matkailun kehittämishankkeet o Työpajat, retkeilyt

6.4. Tiedonhankinta Hankkeen tiedonhankinta perustui pääasiassa internetistä saataviin julkaisuihin, lehtiartikkeleihin sekä yritysten, organisaatioiden ja hankkeiden vastuuhenkilöiden haastatteluihin ja yrityskäyntei-hin. Projektipäällikkö Tapio Nummi osallistui seuraaviin koulutuksiin: Tilaisuus Aika Järjestäjä Varaslähtö tulevaisuuteen 19.9.2012 Sitran on-line työpaja Elämyksen maaseutu - maiseman tuotteistustyö-paja

12.6.2012 Sitra

Kuntametsät ekosysteemipalveluiden tuottajina 28.11.2012 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Luonto ja maisema palveluliiketoiminnassa 12.2.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Satakunnan suot ja niiden moninaiskäyttö 21.3.2013 Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys-hanke

Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen – hankkeen Luxemburgin seminaari

23.–25.4.2013

Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen – hanke

Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen – hankkeen Suomen seminaari

11.–13.6.2013

Euroopan metsäisten alueiden verkostoituminen – hanke

Valtakunnallisen metsäneuvoston retkeily 5.9.2013 MMM Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon yhdistä-jänä

3.-4.12.2013

Maj ja Tor Nesslingin säätiö

Green care -seminaari 4.2.2014 Satakunnan ammattikorkeakou-

lu/Green care – hanke Luonnosta voimaa ja hyvinvointia 25.3.2014 Metla/Metsästä hyvinvointia – tut-

kimusohjelma Aluekierros 14.5.2014 MEK/Outdoors Finland Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mah-dollisuudet

4.6.2014 Metla, Syke, Suomen kulttuurira-hasto Argumenta-hanke

Kansainvälinen luontomatkailuseminaari 5.6.2014 Karhuseutu, KV-matkailuhanke Green care -seminaari 22.9.2014 Samk/Green care -hanke Opinto- ja ideoimismatka Selkämereltä Saaristo-merelle

25.–26.9.2014

Metsähallitus

Koulutusiltapäivä Green care -yrittäjille 14.10.2014 Samk/Green care -hanke Matkailusta tuloja maaseudulle 16.10.2014 Samk/Maaseutumatkailun koor-

dinointihanke 6.5. Tiedotus Hanke julkaisi 6 lehtiartikkelia: • Metsien ekosysteemipalvelut Maaseutulusto 10.2.2012 • Toisenlainen tapa hyödyntää mänty Maaseutulusto 23.11.2012 • Ahlström panostaa luontomatkailuun Maaseutulusto 24.5.2013 • Luontomatkailuyritykset syventävät luontokokemuksia Maaseutulusto 23.8.2013 • Miten metsämarjat ja sienet löysivät tiensä kauppaan? Maaseutulusto 20.12.2013 • Saako metsästä tuloa ilman hakkuita? Satakunnan Viikko/Maaseutuliite 30.9.2014 Satakunnan maaseutumatkailun uutiskirjeessä on kerrottu hankkeesta ja sen loppuseminaarista. Lisäksi hankkeella on oma sivu Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla http://www.metsakeskus.fi/hankkeet/metsaekosysteemipalvelusta-elinkeinoksi Tapio Nummi kertoi hankkeesta myös Porin sieniseuran ja Koppelo ry:n vuosikokouksessa ja Sa-takunnan aluesuunnitteluryhmän kokouksessa. 6.6. Loppuseminaari Hankkeen loppuseminaari järjestettiin 6.11.2014 Porissa, ohjelma liitteenä 1. Tilaisuuteen osallistui 39 henkeä. Seminaarin esitelmät on julkaistu hankkeen nettisivulla. Palaute seminaarista oli 4 (as-teikolla 1 – 5). 6.7. Uudet avaukset Hanke kehitti kolmea uutta avausta metsien ekosysteemipalvelusektorilla: • Sähkölinjojen vierimetsien ennaltaehkäisevä hoito.

Jalkautettiin ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin ideaa Satakuntaan. Perehdyttiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toteuttaman projektin tuloksiin sekä kirjoitettiin ai-heesta artikkeli. Asia on edennyt käytännön toteutuksiin sähköverkkoyhtiöiden ja muutaman kaupallisen toimijan toteuttamina.

• Maisema-arvokauppa tuulipuistoissa.

Lähetettiin tuulivoimayhtiöille aloite, jossa tuulivoimayhtiöt solmisivat maisema-arvokauppasopimuksia keskeisten maisemakohteiden puustoisena säilyttämisenä. Kyseeseen tulisivat muutaman kilometrin etäisyydellä tuulimyllyistä sijaitsevat metsät, jotka peittävät mer-

kittävän osan myllyistä taakseen, asuinrakennuksista tai muista merkittävistä kohteista tarkas-teltuna (liite 2).

• Kuntien virkistyspalvelujen tuottaminen yksityismetsissä.

Tehtiin kyselyä kunnille niiden halukkuudesta järjestää kuntalaisten virkistyspalveluita yksi-tyismetsissä virkistysarvokaupan periaatteella. Kuntien vastaukset olivat varovaisia ja ne eivät tunnistaneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarvetta toiminnalle.

7. Organisaatio ja resurssit Hanketta hallinnoi Suomen metsäkeskuksen Julkiset palvelut, Lounais-Suomen alue. Projektipääl-likkönä toimi metsätietopäällikkö Tapio Nummi. Hankesihteerinä toimii Kaisa Kevätkylä. Hankkeelle ovat kirjanneet työaikaa myös metsäkeskuksen muut hallinnon henkilöt. 8. Kustannukset ja rahoitus Kustannukset, € Budjetti, € Palkat ja sivukulut 29018 22500 Matkakulut 1851 4000 Muut kustannukset 1942 3500 Yhteensä 32811 30000 Hankkeelle kirjattiin työaikaa 91 päivää. ELY-keskus teki 7.1.2014 muutospäätöksen hankkeelle, jossa se ei enää hyväksynyt maksettuja arvonlisäveroja hyväksyttäviin kustannuksiin. 9. Toteutumisen arviointi Hanke toteutui suunnitellusti. Hanke on saanut myönteistä vastakaikua kaikkialla, missä sitä on esitelty. Aihe on myös varsin ajankohtainen, ekosysteemipalvelut ovat olleet hankkeet aikana paljon esillä strategioissa, tutki-muksessa kehittämishankkeissa ja seminaareissa. 10. Hankkeen tulokset 10.1. Metsäekosysteemipalvelujen trendit Metsäekosysteemipalvelut ovat lisääntyvän mielenkiinnon ja kasvavan kysynnän kohteena. Puu-raaka-aineen käyttö metsäteollisuudessa, energiantuotannossa sekä uusien tuotteiden valmistuk-sessa ovat lisääntymässä. Kiinnostus keruutuotteisiin kasvaa. Marjojen terveysvaikutukset on saa-tu uutta tutkimusnäyttöä. Kiinnostus villiruokaan on myös nousussa. Metsien vaikutukset henki-seen terveyteen ovat saaneet paljon uutta huomiota. Luontomatkailu on voimakkaasti kasvava matkailun alue. Toisaalta ihmisten muutto kaupunkeihin ja nuorten ajankäytön painottuminen verkkomaailmaan ovat toisensuuntaisia trendejä, jotka vähentävät ekosysteemipalveluiden käyttöä. Osaa ekosys-teemipalveluista ei ole, jos niitä ei käytetä (esim. kulttuuripalvelut, keruutuotteet ja metsästys). Osa ihmisistä kokee myös metsäluonnon muutokset sellaisena, että he eivät halua käyttää metsän ekosysteemipalveluja ainakaan tiettyinä aikoina (metsätalouden toimenpiteet, pedot, hirvikärpäset, punkit). Toisaalta ihmisten loitontuminen metsäluonnosta avaa mahdollisuuksia palveluntarjoajille, esimerkiksi opastetulle luontoretkille.

Kansallinen metsästrategia 2025:ssä ekosysteemipalvelut tuodaan selkeästi esiin. Luonnontuottei-den hyödyntäminen, luontomatkailu, metsien virkistyskäyttö ja ekosysteemipalvelujen tuotteistami-sella lisääntyvät ansaintamahdollisuudet korostuvat selonteossa. Yhtenä strategisena hankesalk-kuna on: Muut kuin puuntuotannolliset ekosysteemipalvelut – turvaaminen ja markkinoiden kehittyminen Vastuu: MMM, YM Muut toimijat: Alan toimijat, SMK, Syke, Luke Hankkeessa kootaan yhteen tietoa metsien eri käyt-tömuodoista ja niiden hyödyistä, merkityksistä ja arvoista sekä ristiinkytkennöistä. Lisäksi selvite-tään mahdollisuudet ja hallinnolliset/ lainsäädännölliset esteet luontoarvopankkien käyttöönotolle ja vapaaehtoisten sopimuksellisten toimintamallien käyttöönotolle monimuotoisuuden, vesiensuojelun, hiilinielujen ja metsien virkis-tysarvojen turvaamisessa ja markkinoiden kehittymisessä. Suomen biotalousstrategiassa ekosysteemipalveluja on kuvattu seuraavasti: Luonnonarvoilla ja luonnonvaroja ylläpitävillä prosesseilla on suuri merkitys biotaloudelle. Nämä ekosysteemipalvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. Samalla luonto ja luonnon kokemus ovat meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luonnonarvoihin perustuvat, terveyttä edistävät hyvinvointipalvelut ovat kasvava toimiala. Luontomatkailu- ja hyvinvointipalveluilla voi-daan lisätä sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tuomia tuloja merkittävästi. Uutta liiketoimintaa voidaan rakentaa ekosysteemipalveluiden varaan myös rakentamisessa sekä vesien- ja maisemanhoidossa. Energian talteenotto sekä vedenkierron, pienilmaston ja kasvillisuu-den hyödyntäminen ovat osa kestävää rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua. Seuraavassa on tarkasteltu taulukkomuodossa metsäekosysteemipalvelujen arvoa (Metsätilastolli-nen vuosikirja 2014), muutossuuntia sekä ansaintamahdollisuuksia.

A. TUOTANTOPALVELUT

Palvelu Arvo v. 2013, milj.€ Palvelusta saa-tavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa

Ansaintamahdollisuudet

Ainespuu 1861 (kantohinta) + Ei arvioitu

Energiapuu, pientalot 60 + Ei arvioitu

Energiapuu, lämpö- ja sähkölaitokset

3011) ++ Ei arvioitu

Joulukuuset 392) + Viljeltyjen kuusien osuus kasvaa, asiakas kaataa itse viljelmältä

Koristehavut + Tuotannon lisäys tuontia kor-vaamalla, vaatisi eksoottisten havupuulajien viljelyä

Kävyt 0 Koristeet, käsityöt

Pettu + Terveystuotteet

Mahla ++ Viennin lisäys

Tuohi + Viennin lisäys, perinnerakenta-minen, viherkatot

Terva -

Pihka ++ Lääkkeet

Marjat 213)

Puolukka 12 +

Mustikka 8 ++ Terveysvaikutukset lisäävät ky-syntää, viennin lisäys

Suomuurain 1 +

Muut marjat ++ Variksenmarja, tyrni

Sienet 13) ++ Vaatii veturiyrityksiä ja poimija-verkostoja, suppilovahveroiden viennillä potentiaalia

Jäkälä 14) -

Pakuri ++ Pakurin viljely

Luonnonyrtit 5 +++ Matkailun lisätuote, tuonnin korvaaja luontaistuotteissa

Riista 645)

Hirvi 35 0 Metsästysmatkailu, villiruoka

Valkohäntäpeura 6 + Metsästysmatkailu, villiruoka

Jänikset 8 - Metsästysmatkailu, villiruoka

Linnut 15 0 Metsästysmatkailu, villiruoka, lintujen tarhaus

Muut 0 Villisika

Porot 156) 0 Matkailu

1) Arvo käyttöpaikalla

2) Myynti ja oma käyttö

3) Kauppaan ostettu

4) Vienti

5) Laskennallinen arvo

6) Lihan arvo

B. SÄÄTELYPALVELUT

Palvelu Arvo v. 2012, milj.€

Palvelusta saa-tavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa

Ansaintamahdollisuudet

Hiilen sidonta + Hiilen sidonta metsiin ja puu-tuotteisiin

Ilmastonmuutoksen tor-junta

+ Metaanipäästöjen vähentämi-nen, hiilen sidonta metsiin ja puutuotteisiin

Vesien puhdistus + Virtaamien säätely ojitusalueilla pintavalutuskentät, kosteikot, putkipadot

Ilman puhdistus + Suojavyöhykkeet, maisema-arvokauppa

Tulvien ehkäisy ++ Virtaamien säätely ojitusalueilla esim. putkipadoilla

Myrskytuhojen ehkäisy + Sähkölinjojen vierimetsien hoito

Eroosion ehkäisy 0

Monimuotoisuuden yllä-pito

++ Ympäristötuet, luonnonhoito-työt, maatalouden erityisympä-ristötuki, metsälaitumet

Maaperän tuottokyvyn ylläpito

0

Melun torjunta + Melun torjunta osana maisema-arvokauppaa, uutena tuulivoi-malat

Pölytyspalvelut + Kimalaisten määrän lisääminen keinopesien avulla

Tautien ja tuholaisten torjunta

0

C. KULTTUURIPALVELUT

Palvelu Arvo v. 2012, milj.€

Palvelusta saa-tavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa

Ansaintamahdollisuudet

Maisema ++ Maisema-arvokauppa, esim. tuulivoimapuistoissa, maise-manhoitotyöt

Ulkoilu ja virkistys ++ Virkistysreittien perustaminen ja hoito yksityismailla

Luontomatkailu +++ Ohjatut retket, ateriapalvelut, välineiden vuokraus, kiipeilyra-dat, maastopyöräily, melonta

Metsästysmatkailu +++ Kysyntä kasvussa, metsästys-maiden puute rajoittaa

Eläinten tarkkailu ja valo-kuvaus

++ Opastetut luonto- ja valokuvaus-retket

Koulutus ja kasvatus + Leirikoulut

Metsien merkitys taitees-sa

0

Hengelliset palvelut (ret-riitit, metsähautausmaat)

+ Retriitit

Muinaismuistot + Matkailun lisäpalvelu

Metsäperinteen vaalimi-nen

+ Matkailun lisäpalvelu

Metsäterapia +++ Ohjatut metsäretket, hyvinvoin-tipolut

D. TUKIPALVELUT

Palvelu Arvo v. 2012, milj.€

Palvelusta saa-tavien tulojen määrän muutos tulevaisuudessa

Ansaintamahdollisuudet

Fotosynteesi 0

Ravinteiden kierto 0

Hiilen kierto +

Veden kierto +

Maan muodostus 0

10.2. Ansaintamahdollisuudet Hankkeessa tunnistettiin seuraavista taulukoista ilmenevät metsäekosysteemipalvelut, joilla voi olla merkittävää vaikutusta metsänomistajien tai yritysten ansioihin. Tässä tarkastellaan vain vaihtoeh-toja, joissa maapohja jää nykyisen omistajan haltuun. Näiden lisäksi on runsaasti vaihtoehtoja, jossa metsä myydään maapohjineen esimerkiksi suojelu- tai virkistyskäyttöön. 10.2.1. Olemassa olevien rahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen Nykyisten tukimuotojen puitteissa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin olemassa olevia rahoitusinst-rumentteja (taulukko 1). Kyseessä olevat ekosysteemipalvelut ovat julkishyödykkeitä, joita kaikki voivat vapaasti hyödyntää eikä hyödyntäminen vähennä niiden määrää. Palvelu Rahoitusinstrumentti Esimerkkejä Monimuotoisuuden ylläpito

Kemera, ympäristötuki, Metso Määräaikaiseen suojelu

Monimuotoisuuden hoito, maiseman, kulttuuriympäristön ja virkistysmetsien hoito

Kemera, luonnonhoitohankkeet Lehtojen hoito, kosteikot, soiden ennallistaminen

Monimuotoisuuden ylläpito, maise-manhoito

Maatalouden erityisympäristötuki Peltojen reunametsien ja saarekkei-den hoito, perinnemaisemien hoito, metsälaidunnus, kosteikot

Monimuotoisuuden ylläpito

Luonnonsuojelulaki Yksityinen suojelualue

Maiseman hoito ELY-keskus maaseutuohjelma, LEADER-toimintaryhmät

Maiseman avaaminen ja hoito, tien-varsimetsien hoito

Maiseman hoito Maisema-arvokauppa tuulivoima-puistojen läheisyydessä

Tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja sopivat tuulimyllyt taakseen peittä-vän uudistuskypsän metsän säilyt-tämisestä

Myrskytuhojen ehkäisy

Sähköyhtiöt Sähkölinjojen vierimetsien hoito

Taulukko 1. Ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavien tuottojen lisäysmahdollisuudet ny-kyisten rahoitusinstrumenttien avulla.

10.2.2. Uudet rahoitusinstrumentit Jotta maanomistaja saisi yhteiskunnalle hyödyllisten ekosysteemipalveluiden tuottamisesta entistä laajemmin korvausta, tulee kehittää uusia tuki- ja rahoitusmuotoja. Samalla ne kannustaisivat met-sänomistajia lisäämään ekosysteemipalvelujen tuotantoa. Joukkorahoitus toimii nykyisin esimerkiksi suojelualueiden ostamisessa (Luonnonperintösäätiö), mutta se voisi toimia myös yksityismaiden määräaikaisessa tai pysyvässä suojelussa sekä metsä-talouden ja ekosysteemipalvelujen tehostetun tuotannon yhteensovittamisessa. Uutena avauksena on esitetty myös luontoarvopankin perustamista. Sillä tarkoitetaan aluetta, jon-ka luontoarvoja (ekosysteemipalveluita) ylläpidetään tai parannetaan myyntitarkoituksessa. Kun alue on saavuttanut asetetut kriteerit, luontoarvopankin omistaja voi myydä osuuksia esimerkiksi yrityksille, joiden toiminta vahingoittaa vastaavia luontoarvoja jossain muualla. Osuuksien hinta voi määräytyä markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. (Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. 2014. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. PTT työpapereita 161). Uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönotto edellyttää myös metsänomistajilta valmiutta tuotteistaa ekosysteemipalveluitaan – mielellään yhteistyössä muiden metsänomistajien kanssa – sekä laittaa niitä julkisesti tarjolle internetiin. Palvelu Rahoitusinstrumentti Esimerkkejä Monimuotoisuuden ylläpito, maise-manhoito

Joukkorahoitus, luontoarvopankki Yksityinen suojelualue, korvaus mo-nimuotoisuusarvoista – ei tulonme-netyksistä

Hiilensidonta ? Palkkio hiilen sitomisesta kasvavaan puustoon

Tulvantorjunta Vakuutusyhtiöt, joukkorahoitus Putkipadot, kosteikot, pintavalutus-kentät

Veden puhdistus Sopimus vesilaitosten kanssa Veden laadun ylläpito vedenottamo-jen läheisyydessä eri vesiensuojelu-toimenpitein

Taulukko 2. Ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavien tuottojen lisäysmahdollisuudet uusien rahoitusinstrumenttien avulla. 10.2.3. Kaupalliset ekosysteemipalvelut Hankkeessa tunnistettiin useita nykyisin vajaasti tai ei lainkaan hyödynnettyjä kaupallisia ekosys-teemipalveluita, joiden tuottamisen tehostamisella, viestinnällä ja markkinoinnilla voisi olla merkit-täviä vaikutuksia metsänomistajien ja maaseutuyritysten tulonmuodostukseen. Palvelu Lisäysedellytykset Metsästysmatkailu Riittävien metsästysmaiden vuokralle saanti. Metsäs-

tysseurojen kaupallisen toiminnan tuotot voidaan osin kanavoida kylätoiminnan kehittämiseen, jotta metsäs-tysmaan nykyistä vuokrausjärjestelmää ei vaaranneta.

Luontomatkailu Luontomatkailupalvelujen tuotteistus ja markkinointi. Metsän liittäminen vahvemmin olemassa olevien yri-tysten tuotevalikoimaan.

Sieniretket Tuotteistus ja elämysten lisääminen sekä markkinointi Metsien terveystuotteiden keruun opas-tusretket (villiyrtit, marjat, sienet,...)

Tuotteistus ja elämysten lisääminen sekä markkinointi

Marjojen kaupallisen poiminnan edistä-minen

Marjasatoennusteet ja kartat. Tiedottaminen ostajista ja ostohinnoista.

Puun eri osien monipuolinen hyödyntä- Markkinointi, kasvatus ja talteenotto

minen (havut, pahkat, tuohi, mahla,…) Joulukuuset Viljeltyjen kuusien kysyntä on kasvussa. Osa asiak-

kaista haluaa valita ja kaataa kuusen itse viljelmältä, ja sen ympärille voi rakentaa lisäpalveluja.

Pakuri Viljely ymppäämällä sientä koivuihin Sienten kaupallisen poiminnan lisäämi-nen (herkkutatti, suppilovahvero)

Vientikanavien luominen, tiedottaminen laatuvaati-muksista, ostajista ja ostohinnoista

Metsien hyvinvointiretket, retriitit (tyky- ym. ryhmät)

Tuotteistaminen, markkinointi, tiedottaminen

Green care Tuotteistaminen Taulukko 3. Kaupallisten ekosysteemipalvelujen lisäämismahdollisuudet Hanke teki Porin sieniseuran jäsenille kyselyn sienten ja muiden luonnontuotteiden kuin marjojen kaupallisista hyödyntämismahdollisuuksista (liite 3). Harvinaisimpien luonnontuotteiden, jotka luoki-tellaan uuselintarvikkeiksi, kauppaan tuloa rajoittavat EU-säädökset. 11. Uudet kehittämishankkeet Metsäekosysteemipalveluiden tiedostaminen, tuotannon lisääminen, tuotteistaminen, markkinointi vaativat jatkossakin tuekseen uusia kehittämishankkeita. Hankkeiden tavoitteena voi olla: • vaikuttaa päätöksentekoon niin, että niissä otetaan huomioon ekosysteemipalveluiden merkitys • kannustaa kansalaisia käyttämään ekosysteemipalveluita oman hyvinvointinsa edistämiseen • lisätä metsänomistajien ja maaseutuyritysten ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saamia

tuloja ja työllisyyttä Luvussa 10 lueteltujen ansaintamahdollisuuksien joukosta on valittu on valittu seuraavat kärkitee-mat, jotka soveltuvat parhaiten tulevien kehittämishankkeiden pohjaksi. 1. Metsäekosysteemipalveluiden kehittäminen

Tavoite: Lisätä metsänomistajien ja kansalaisten tietoisuutta metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden merkityksestä, lisätä niiden tuotantoa sekä kannustaa metsänomistajia ja maaseutuyrittäjiä hyö-dyntämään ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavissa olevia korvauksia elinkeinotoimin-nassaan.

Toimenpiteet: • Tiedotetaan metsäekosysteemipalveluista • Kartoitetaan metsäekosysteemipalveluiden tuottamiseen valtiolta saatavissa olevat tuet ja

kannustetaan metsänomistajia hyödyntämään niitä (ympäristötuki, luonnonhoitohankkeet, maatalouden erityisympäristötuki, jne)

• Edistetään metsäekosysteemipalveluiden hyödyntämistä liiketoiminnassa (luontomatkailu, villi-ruoka, metsien hyvinvointipalvelut, maisema-arvokauppa, …)

• Edistetään tuulivoimaloiden lähialueilla vapaaehtoisia sopimuksia, jolla metsänomistaja sitou-tuu tuulivoimayhtiöltä saamaansa korvausta vastaan säilyttämään metsänsä sellaisena, että se vaimentaa maisema-, välke ja meluvaikutuksia. Kyseeseen tulevat muutaman kilometrin etäisyydellä tuulimyllyistä sijaitsevat kohteet, asutuksen, ulkoilureittien, suojelualueiden, le-vähdysalueiden tms. lähellä

• Edistetään puun eri osien monipuolista hyödyntämistä

Laajuus: Maakunnallinen

2. Marjojen poiminnan edistäminen

Tavoite: Lisätä marjojen kotitarve- ja kaupallista poiminta Toimenpiteet: • Tiedotus marjojen poiminnasta ja terveysvaikutuksista • Yhteistyö Luonnonvarakeskuksen kanssa marjojen ja sienien satoennusteiden tarkentamises-

sa • Luonnonvarakeskuksen marjasatojen tuottopotentiaalien julkaisu Metsään.fi-palvelussa lisäin-

formaationa metsänomistajille • Luonnonvarakeskuksen marjasatokarttojen julkaisu Metsäkartta.fi-sivulla suostumuksensa an-

taneiden julkisten metsänomistajien osalta • Aktiivinen tiedotus marjojen ostotilanteesta, mahdollisesti portaalin kautta

Laajuus: Valtakunnallinen

3. Metsien virkistysarvojen parantaminen julkisyhteisöjen metsissä

Tavoite: Parantaa kuntien, seurakuntien ja muiden julkisten tahojen omistamien metsien virkistysarvoa alu-een asukkaille Toimenpiteet: • Markkinoidaan hanketta kohderyhmälle • Kiinnostuneiden julkisyhteisöjen alueet inventoidaan ja tehdään ehdotukset niiden virkistysar-

vojen parantamiseksi • Omistajan myönteisen päätöksen jälkeen voidaan suunnitella ehdotusten toteuttamista ja etsiä

tarvittaessa yrittäjiä, jotka voivat toteuttaa palveluja. Avustetaan kilpailutuksessa ja sopimises-sa

• Pyritään aikaansaamaan hyvinvointipolkuja muutamiin kohteisiin • Otetaan hankkeen 2 marjasatokartat käyttöön • Tiedotetaan metsissä liikkumisen terveysvaikutuksista

Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke

4. Metsän merkityksen lisääminen matkailussa Tavoite: Lisätä metsään sijoittuvan matkailun tarjontaa Toimenpiteet: • Edistetään metsämatkailupakettien tarjoamista erityisesti pääkaupunkiseudulle saapuville ul-

komaisille matkailijoille • Tuetaan olemassa olevien matkailuyritysten metsiin sijoittuvien palveluiden tuotekehitystä • Tiedotetaan metsässä liikkumisen hyvinvointivaikutuksista • Tiedotetaan luonnossa tekemisen hyvistä terveysvaikutuksista ja edistetään tällaisten aktivi-

teettien mukaan ottoa matkailuyritysten tarjontaan • Osallistutaan olemassa olevan reitistön parantamiseen ja markkinoimiseen yhdessä Outdoors

Finlandin kanssa • Edistetään maiseman huomioonottamista ja maisema-arvokauppaa reitistön lähimetsissä

Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke

5. Metsästysmatkailun edistäminen

Tavoite: Lisätä ulkomaista ja kotimaista metsästysmatkailua Toimenpiteet: • Edistetään riittävän suurien metsästysmaakokonaisuuksien vuokraamista metsästysmatkailun

käyttöön, erityishuomio yhteismetsiin, metsäyhtiöihin ja suurmetsänomistajiin • Edistetään kaupallisten tai vaihdantaan perustuvien toimintamallien ottamista mukaan metsäs-

tysseurojen toimintaan • Edistetään riistan elinolosuhteita parantavaa metsänkäsittelyä metsissä • Tuotetaan suomalaisesta metsätaloudesta kertovia infopaketteja ulkomaisille metsästäjille • Varmistetaan, että toimenpiteillä ei vaaranneta nykyistä nimelliseen vuokraan perustuvaa met-

sästysmaiden vuokrausjärjestelmää metsästysseuroille. Osa metsästystuloista voidaan kana-voida maaseutuyhteisön kehittämiseen esimerkiksi kanavoimalla osa tulosta maaseutuyhtei-sön kehittämiseen, esimerkiksi kyläkoulujen säilyttämiseen, kokoontumistilojen kunnostami-seen tai nuorten luonto- ja eräkasvatukseen

Laajuus: Usean maakunnan yhteishanke

Pori, 22.1.2015 Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Lounais-Suomi Puh. 029 4324 224

LIITE 1

Tervetuloa Metsäekosysteemipalveluista elinkeinoiksi – hankkeen loppuseminaariin! METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT JA NIIDEN KAUPALLINEN MERKITYS

Aika: Torstai 6.11.2014

Paikka: Liisanpuisto, Liisankatu 20, 28100 Pori

8:45 Kahvi

9:15 Avaus Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus

9:30 Metsien terveystuotteet Simo Moisio, Arktiset Aromit ry

10:20 Ekosysteemipalvelut ja niiden tuotteistaminen Paula Horne, Pellervon taloustutkimus

10:50 Maaseutumatkailusta elinvoimaa Soile Vahela, Satakunnan ammattikorkeakoulu

10:20 A. Ahlströmin luontopalvelut Ville Pasanen, A. Ahlström Kiinteistöt Oy

(metsästys, kalastus ja retkeily)

11:40 Lounas (omakustanteinen)

12:30 Metsien hyvinvointivaikutukset Terttu Konttinen, Metsähallitus

12:55 Metsäterapialla hyvinvointia Jaana Korkiamäki-Villanen, Metsäterapia

13:15 Maisema- ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus

13:45 Kahvi

14:10 Metsien vapaaehtoinen suojelu,

luonnonhoitohankkeet ja vesienhoitopalvelut Matti Seppälä, Suomen metsäkeskus

15:00 Maatalouden erityisympäristötuet metsässä Sanna Seppälä, ProAgria Länsi-Suomi

15:30 Päätös

Seminaari on maksuton.

LIITE 2

Suomen Tuulivoimayhdistys ry

ALOITE MAISEMA-ARVOKAUPAN EDISTÄMISESTÄ TUULIVOIMA-ALUEILLA

Tuulivoimahankkeiden yva-selvityksissä arvioidaan tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia mm. tärkeistä maisemakohteista tehdyin havainnekuvin. Lisäksi maakuntakaavoituksen yh-teydessä kehitetään uusia innovatiivisempia menetelmiä maisemavaikutusten havainnollis-tamiseen.

Keskeisin maisemaan vaikuttava tekijä on tarkastelukohdan lähimetsän ominaisuudet. Tuuli-voimaloiden toiminta-aikana metsä kasvaa ja osa metsistä uudistetaan. Tärkeän maisema-kohdan lähimetsän uudistaminen muuttaa radikaalisti maisemavaikutuksia.

Ehdotamme, että yrityksenne lähtisi edistämään maisema-arvokauppaa, jolla turvattaisiin maisemallisesti tärkeiden lähimetsien säilyminen. Maisema-arvokaupassa tuulivoimayhtiö ja metsänomistaja tekisivät määräaikaisen sopimuksen, jossa metsänomistaja sitoutuu ole-maan uudistamatta sopimusaikana sopimuksen kattamaa metsäänsä. Tuulivoimayhtiö mak-saisi metsänomistajalle vuosittaisen korvauksen, joka vastaisi metsänomistajan hakkuiden siirtymisestä aiheutuvia tulojen menetyksiä. Sopiminen olisi metsänomistajalle vapaaehtois-ta.

Lisätietoa maisema-arvokaupasta löytyy esimerkiksi MTK:n sivuilta www.mtk.fi/metsa/metsien_virkistyskaytto/virkistysarvokauppa/fi_FI/virkitysarvokauppa_toimintamalli/

Olemme alustavasti selvittäneet, että esimerkiksi Luvian ja Porin rajalle suunnitteilla olevan Oosinselän tuulivoimapuiston vaikutusalueella olisi noin 100 hehtaarin verran potentiaalisia maisema-arvokauppakohteita, joista osa johtaisi sopimukseen. Kohteet ovat pääosin 2-3 ki-lometrin etäisyydellä tuulivoimaloista vakituisen asutuksen läheisyydessä. Useimmilla muilla tuulivoimapuistoilla kohteiden määrä on pienempi.

Lisäksi toivomme, että tuulivoimapuistojen tieyhteyksiä suunniteltaessa ja rakennettaessa ol-taisiin yhteydessä metsäteitä rakentaviin organisaatioihin (pääasiassa metsäkeskus ja met-sänhoitoyhdistykset), jotta tuulivoimapuistojen tiestö saataisiin mahdollisimman hyvin palve-lemaan myös metsäkuljetuksia.

Maaliskuussa 2013

Arto Teittinen Marko Mäki-Hakola

Suomen metsäkeskus Metsänomistajien liitto

Julkiset palvelut Länsi-Suomi

Lounais-Suomi

Markku Pärssinen Kari Ylikoski

MTK-Satakunta Suomen luonnonsuojeluliitto

Satakunnan piiri

Lisätietoja:

Tapio Nummi, Suomen metsäkeskus, puh. 029 432 4224

Markus Nissinen, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi puh. 020 413 3712

LIITE 3

METSÄEKOSYSTEEMIPALVELUISTA ELINKEINOIKSI – HANKE

KYSELY PORIN SIENISEURAN KOKOUKSESSA 21.3.2013

(Numero ilmoittaa useampien vastaajien määrän)

1. MILLÄ SIENILLÄ ON KAUPALLISTA MERKITYSTA SATAKUNNASSA?

LAJI OSTAJA

Suppilovahvero 9 Ravintolat, talouskeittiöt, sienten jalostajat, torikauppa

Kantarelli 8 Ravintolat, talouskeittiöt, torikauppa, sienten jalostajat

Haaparousku 7 Ravintolat, talouskeittiöt, pitopalvelu, tukkuliikkeet, sienten jalostajat

(suolattuna), torikauppa (tuoreena)

Herkkutatti 6 Ravintolat, talouskeittiöt, välittäjät, ulkomaan vienti

Kangasrousku 5 Ravintolat, kaupat, tukkuliikkeet, sienten jalostajat

Karvarousku 4 Ravintolat, talouskeittiöt, kaupat, tukkuliikkeet

Korvasieni 4 Ravintolat (kuivattuna)

Huhtasieni 2 Ravintolat, talouskeittiöt, kaupat, tukkuliikkeet

Lampaankääpä 2 Ravintolat, kaupat, yksityiset

Mustavahakas Ravintolat, kaupat

Vaalea- ja rusko-orakas Talouskeittiöt, yksityiset

Männyntuoksu-

valmuska Ravintolat, yksityiset

Sikurirousku Talouskeittiöt

Haperot

Punikkitatti

2. MILLÄ MUILLA KERÄILYTUOTTEILLA (EI MARJAT) ON KAUPALLISTA MERKITYSTÄ?

LAJI OSTAJA

• kuusenkerkkä 4 luontaistuoteliikkeet, jatkojalostajat, pitopalveluyrittäjät

• kävyt 3 metsäyhtiöt, koristeiden valmistajat

• nokkonen 3 kauppa, keittiöt, leipomot, luontaistuotekaupat

• yrtit 3 yksityiset (rantaminttu, vadelma, maitohorsma)

• koivunlehti 2 luontaistuoteliikkeet

• terva 2 yksityiset ostajat, veneilijät, tuoksupussit

• tuohi koriste-esineiden tekijät, vienti, viherkattojen alusta

• mahla yksityiset

• horsma ravintolat

• pakurikääpä luontaistuoteliikkeet

• taulakääpä joulukoristeiden askartelijat

• havu-uute

• seinäsammal rakennustarvikeliikkeet

• luontovalokuvat

3. MITEN KERÄILYTUOTTEITA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ KAUPALLISESSA PALVELUTARJONNASSA (MATKAI-LU, TERVEYSPALVELUT, TERAPIA,…)?

• sieniretket

• seinäsammal ja pellava ovat parhaat eristeet hirsitaloihin => kannattaisi kehitellä tuote nykyai-kaan sopivaksi

• luonnon helmassa –ruokapalvelut (villiruoka)

• perinnetoiminta: tervanpoltto, tuohen kiskonta, yrttijuomien valmistus,…

• mausteet: villikumina, katajanmarjat, aromisienet, siankärsämön lehdet,…

• tiedottamalla, kouluttamalla

• terveyskaupoissa onkin jo aika hyvin tarjolla

• messut yms.

• kylpylät

• yrttejä voisi hyödyntää monipuolisesti (teet, jalkakylvyt, löyly-yrtit, tuoksupussit,…)