MEIDÄN MIINANTUPA -MIINANTUVAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA-

2015

Kodikkaasti yhdessä,

iloisesti kasvaen,

leikkien ja oppien!

SISÄLLYS:

1. Meidän Miinantupa

2. Miinantuvan Ryhmäperhepäivähoitokodit

2.1 Naperot

2.2 Leppikset

2.3 Miinantuvan päivärytmi

2.4 Kasvattajat

3. Hyvinvoiva lapsi

3.1 Lapselle ominaiset tavat toimia

3.2 Kasvuympäristö

4. Kasvatuskumppanuus

4.1 Lapsen vasu

4.2 Jatkumo esiopetukseen

5. Aihepiirit

5.1 Kieli ja vuorovaikutus

5.2 Matematiikka

5.3 Luonto ja ympäristö

5.4 Kulttuuri

5.4.1 Kalenterivuosi

5.4.2 Kotiseutu

5.4.3 Luova ilmaisu

5.4.4 Musiikki

5.4.5 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot

5.5 Elämän taidot

5.6 Liikunta

5.7 Etiikka ja katsomus

5.8 Toimintaa pienille

6. Yhteistyö

7. Erityisen tuen järjestäminen lapselle

8. Arviointi ja dokumentointi

LÄHTEET

1.MEIDÄN MIINANTUPA

Toiminta-ajatuksenamme on

tarjota lapselle kodinomainen,

turvallinen hoitopaikka, jossa lapsi

viihtyy ja saa rauhassa kasvaa ja

oppia vuorovaikutuksessa toisten

lasten ja aikuisten kanssa.

KODINOMAISUUS

Viikko ja päivärytmimme on

joustava ja muuntuu tilanteiden

mukaan. Se antaa aikaa lasten

omille touhuille. Kuuntelemme

lasten ideoita ja ajatuksia ja

rakennamme toimintaamme

osaltaan niiden pohjalta.

Varhaiskasvatusympäristömme on

viihtyisä ja lämmin

tunnelmaltaan. Lasten kanssa

keskustellaan asioista. Meillä arjen

askareet(tiskit, siivous, pyykit

ym.). kuuluvat kaikille

työntekijöille ja jokaiseen päivään

Valmistamme itse aamupalan

puuroineen. Lapset voivat

halutessaan tulla keittiöön

auttamaan. Kahvit juodaan lasten

parissa samalla pelaillen, jutellen

tai muuta touhuillen. Mieluisa

paikka lapselle on tietysti aikuisen

syli.

LÄMPÖ Haluamme kuunnella lasta. Aikuisilla on aina syli avoinna sitä tarvitseville. Meillä

on välittämisen ilmapiiri. Yksilöllisyyden huomioiminen on tärkeää. Ilot ja surut kuuluvat

arkeen.

TURVALLISUUs Aikuiset ovat aina lähellä. Meillä opitaan toistemme hyväksyntää. Tärkeää

on turvallinen ympäristö sekä sisällä että ulkona. Sitä edesauttavat yhteiset säännöt.

YHTEISTYÖ pitää sisällään yhteistyön perheiden kanssa sekä työntekijöiden kesken.

Yhteistyöhön sisältyy toisten kunnioittaminen ja arvostaminen. Pyrimme puhumaan asioista

ääneen ja jakamaan tietoa. Osallistumme omalta osaltamme lasten hoitoon ja kasvatukseen.

Haluamme hyödyntää kaikkien ammattitaitoa ja kokemusta ja arvostamme toistemme

tekemää työtä.

Vanhempien lastensa päivähoidossa tärkeiksi kokemia asioita toimintavuonna 2014-2015 ovat

turvallisuus, ystävät, lämmin ilmapiiri ja lapsen viihtyminen päivähoidossa. Lisäksi

vanhemmat kokivat tärkeiksi asioiksi tasapuolisuuden, aikuisten läsnäolon, rutiinit,

kodinomaisuuden, hyvät tavat ja peruselämäntaidot, huolehtivat tutut hoitajat, jotka on helppo

kohdata, kiusaamiseen puuttumisen, toisten hyväksymisen ja ryhmässä toimimisen. Luonto,

hauskuus ja puuhakas arki nousivat myös esille kyseltäessä vanhempien arvostamia asioita.

2. MIINANTUVAN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKODIT

2.1 NAPEROT

Naperot, meidän pikkuiset. Ryhmässä on alle kymmenen 0-4-vuotiasta lasta ja

pääsääntöisesti kaksi aikuista. Arkikielessä puhumme pientenpuolesta, kun tarkoitamme

Naperoita. Lasten kasvaessa Naperoista siirrytään joustavasti ja luonnollisesti lapsen ikä,

kehitystaso ja ryhmien lapsitilanne huomioiden Leppiksiin, Miinantuvan toiseen

lapsiryhmään.

Naperoiden toiminta koostuu paljolti erilaisista perushoitotilanteista, joissa pienet lapset oppivat

paljon uutta ja ihmeellistä. Pukeminen, ulkoilu, lepo, syöminen, vaipanvaihdot ja wc-taidot

sekä tietenkin leikkiminen kuuluvat isona osana jokaiseen päivään. Hoitoon tuleminen ja

kotiin lähteminen ovat suuria juttuja pienille lapsille ja niissä tarvitaan tutun hoitajan ja

vanhempien tukea. Perushoitoon tuovat oman lisänsä askartelut, laulut, lorut ja yhteisleikit

sekä liikunta ja muut varhaiskasvatuksen sisällöt eli aihepiirit.

2.2 LEPPIKSET

Leppikset, meidän isojenpuolelaiset, kuten arjessa puhumme. Ryhmässä on 10 - 15 kolme-

kuusi -vuotiasta lasta ja kolme aikuista. Leppisten toiminta koostuu perushoidon lisäksi

leikistä, ulkoilusta ja varhaiskasvatuksen aihepiirien mukaisesta ohjatusta ja omaehtoisesta

toiminnasta. Lapsille on tarjolla lapsen iän ja kehitystason mukaisia

toimintamahdollisuuksia. Toiminta muodostuu vuosittain vaihtuvan teemakokonaisuuden

ympärille.

Eskari-iän saavuttaessaan, lapset voivat siirtyä meiltä viereisen Hakkiskodon päiväkodin

esiopetukseen.

2.3 MIINANTUVAN PÄIVÄTRYTMI

6.00 Miinatupa aukeaa (aamuaskareet,

vietetään aikaa Naperoiden puolella)

8.00-8.30 Aamupala (Leppikset siirtyvät

omalle puolelle)

8.30-9.30 Leikkiä ja yhteistä toimintaa

9.30-10.45 Ulkoilua

n. 11.00 Ruokailu

11.30- 14 Päiväunet/lepohetki leikkiä ja

yhteistä toimintaa

n. 14.00 Välipala

14.30-17 Ulkoilua

17 .00-22 Iltaruoka, leikkiä ja yhteistä

toimintaa. Pikkukakkonen. Iltapala.

Miinantuvassa järjestetään vuorohoitoa

tarvittaessa aamuisin, iltaisin ja

viikonloppuisin vanhempien tehdessä

vuorotöitä.

Päivärytmimme on joustava ja muuttuu tilanteiden mukaan. Kuitenkin etenkin pienille on

tärkeää, että perusasiat toistuvat samanlaisina päivästä toiseen. Se luo turvallisuutta ja

ennakoitavuutta arkeen.

2.4 KASVATTAJAT

Meillä Miinantuvassa työskentelee kuusi ryhmäperhepäivähoitajaa ja yksi

lastentarhanopettaja. Naperoiden kanssa toimii pääsääntöisesti kaksi aikuista ja leppisten

kanssa kolme. Ilta- ja viikonloppuhoitajana toimii yksi aikuinen. Lapsiryhmästä riippumatta

olemme kaikki aikuiset päivittäin vuorovaikutuksessa kaikkien lasten kanssa.

Jokaisella lapsella on nimetty omahoitaja, joka huolehtii ”omien lastensa” asioista. Omahoitaja

on tukena alusta asti lapsen ja perheen tutustuessa hoitopaikkaan. Hänen kanssaan käydään

lapsen kasvatuskeskustelut (Lapsen vasu, ikäkausihavainnoinnit jne.). Omahoitaja kokoaa

lapsen kanssa hänen kasvunkansiotaan ja huolehtii lapsen vasun tekemisestä yhdessä

perheiden kanssa.

Aikuisen rooli on olla tukena ja turvana, olla aidosti läsnä lapsen päivässä. Olla tarvittaessa

saatavilla, mutta antaa kuitenkin tilaa lasten omille jutuille. Olla mallina ja ohjaajana. Olla

välillä vain sisäisesti aktiivinen ja havainnoida sekä dokumentoida. Aikuinen suunnittelee ja

rakentaa lapsille virikkeellisen toiminta-/oppimis-/kasvuympäristön, ottaen huomioon lapsen

iän- ja kehitystason sekä kulloisenkin lapsiryhmän tarpeet. Päivähoitopäivät muodostuvat

hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Mitä pienempi lapsi on sitä suuremman

osan päivästä perushoito/hoiva muodostaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on osa jokaista

päivää. Siihen kuuluu olennaisena osana välittäminen, turvallisuus ja luottamuksellisuus.

Avoin kanssakäyminen lapsen parhaaksi. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita.

Arvot ja eettiset periaatteet sekä tietämys lapsen kasvusta ja kehityksestä ohjaavat kasvattajan

työtä. Omaa työtä on hyvä pohtia ja arvioida sekä tiedostaa varhaiskasvatuksen muuttuvat

tarpeet ja kehittää ammatillista osaamistaan.

3. HYVINVOIVA LAPSI

3.1 LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA

Haluamme kohdata jokaisen lapsen ja perheen

yksilöinä. Toiminnassamme joustavuus ja

yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioon ottava työote

on tärkeää. Sekä omaehtoinen että ohjattu leikki

kuuluvat olennaisena ja suurena osana

hoitopäivään. Lapsen jokaiseen kehitysvaiheeseen

liittyy aina olennaisesti leikki. Leikin avulla, jo

pienestä vauvasta alkaen, lapsi hahmottaa

ympäristöään ja on vuorovaikutuksessa toisten

ihmisten kanssa. Leikin avulla lapsi käsittelee

uutta tietoa ja jäsentää sitä suhteessa

kokemuksiinsa. Leikki antaa arvokasta tietoa

lapsen kehityksestä ja sitä hyödynnetään

oppimisessa ja hoidossa. Kasvattajan tärkeänä tehtävänä on luoda edellytykset lapsen

omaehtoisen leikin toteutumiselle, mutta hän voi myös ohjauksella vaikuttaa leikin

onnistumiseen, laatuun ja kestoon. On kuitenkin muistettava, että lapsella on myös oikeus

pitää leikki omana aarteenaan. Havainnoimalla lasten leikkiä kasvattaja saa arvokasta tietoa

lapsen kehityksestä sekä siitä mitä lapsi on jo oppinut tai parhaillaan oppimassa. Havaintojen

perusteella suunnitellaan lisää uutta, lapsen kehitystä tukevaa toimintaa. Lapsen kasvaessa ja

kehittyessä hän leikkii sitä mitä on juuri oppinut tai on parhaillaan oppimassa.

Leikin ohella haluamme tarjota lapselle mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja

liikunnasta iloitsemiseen. Päivittäinen liikkuminen on terveen kasvun ja kehityksen perusta.

Se on luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Miinantuvassa

lapset voivat päivittäin harjoittaa motorisia taitojaan monipuolisesti. Osa liikuntavälineistä on

vapaasti lasten käytössä osan saa aikuisilta pyytämällä. Ulkoillessa eri liikkumismuotoihin

voi tutustua vuodenajan mukaan. Pyörät, luistimet, sukset, pulkat, kiipeilytelineet,

liukumäet, pallot ja hyppynarut ovat mukana arjessa. Lapsen päivittäinen ympäristö innostaa

liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuksia harjoittaa sekä hieno- että karkeamotorisia taitoja.

Lapsella on mahdollisuus vapaaseen ja spontaaniin liikkumiseen sekä liikuntavälineiden

monipuoliseen käyttämiseen.

Taiteellinen kokeminen ja luova ilmaisu ovat tärkeä osa toimintaamme. Lapselle järjestetään

mahdollisuus erilaisiin aistituntemuksiin sekä mielikuvitusta rikastuttaviin kokemuksiin.

Näitä elämyksiä hän saa muotojen, äänien, värien ja tuoksujen parissa. Taiteelliseen

kokemiseen liittyvät kuvallisen ilmaisun ja kädentaitojen ohella myös musiikki, tanssi,

draama sekä lasten kirjallisuus.

Lapsen tunne-elämälle ja itsetunnolle on tärkeää turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet sekä

lapsen arvostaminen ja kohtaaminen ainutlaatuisena yksilönä.

Pieni lapsi on syntymästään saakka aktiivinen ja utelias. Kasvaessaan hän alkaa touhuta

enemmän ja haluaa pohtia ja kysellä. Lapsen ihmettely on ihanaa ja haluamme antaa

tutkimiselle aikaa. Varhaiskasvatusympäristössämme on paljon mielenkiintoista tutkittavaa,

mitä voi koskettaa, pudottaa maahan, haistaa, maistaa ja katsoa. Kiireetön päivärytmi on

tärkeä ja se jättää tilaa ihmettelylle. Lapselle jää aikaa pysähtyä hämmästelemään. Välillä

tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista, rakentelua, tai luontoon

maastoutumista. Isompien lasten kanssa voimme tehdä projekteja, joissa kasvattajat auttavat

omilla kysymyksillään lasta pohtimaan ja oivaltamaan itse. Aikuisten avulla onnistuvat

varhaiskasvatuksen aihepiirejä monipuolisesti käsittelevät yhteistyö projektit. Ihan pienelle voi

leikkiin tuotu tiskiharja tai oma kotoa tuotu unilelu ja rätti olla se maailman tärkein juttu.

Vuorovaikutustaidot kehittyvät toimiessa lapsi- ja aikuisryhmässä.

3.2 KASVU-/OPPIMISYMPÄRISTÖ

Meillä varhaiskasvatusympäristön

muodostavat Miinantuvan sisä- ja

ulkotilat sekä lähiympäristö. Käymme

touhutalossa, kirjastossa jne. Teemme

retkiä lähiympäristöön, metsiin,

leikkipuistoon. Luonto on meitä lähellä.

Lapsen kasvuympäristö tukee luontaista

uteliaisuutta, tiedonhalua ja

omatoimisuutta sekä tarjoaa

mahdollisuuden myös omaan rauhaan ja

lepoon. Unten jälkeen on kiva käpertyä

vielä sohvalle tai aikuisen syliin vähäksi

aikaa heräilemään. Oma lokerokin voi olla

se rauhallinen paikka leikkien keskellä.

Aikuinen, joka on aidosti läsnä lapsen päivässä, luo turvallisuutta. Toisten lasten

vertaisryhmä, sekä säännöllinen päivärytmi muodostavat pohjan lapsen hyvälle kasvu-

/oppimisympäristölle. Ne edistävät myös lapsen kokonaisvaltaista terveyttä. Niin lapset kuin

aikuisetkin saavat elämyksiä päivittäin arjen tilanteissa. Tunteet saa näyttää ja niistä voi

puhua. Kevään ensimmäiset leppäkertut ja leskenlehdet, syksyn kuravellit, teatteriretket,

musiikki ja taide sekä tietenkin sadut omine maailmoineen tarjoavat mitä ihmeellisempiä

elämyksiä pienten maailmaan. Pitämällä silmät ja korvat auki sekä mielen avoinna saa

nähdä ja kuulla kaikenlaista. Elämykset siirtyvät leikkiin ja ovat yhteisinä pohdinnan

aiheina aikuisten ja toisten lasten kanssa. Hyvä psyykkinen ympäristö on kasvattajien,

lasten vanhempien ja lasten yhdessä muodostama kokonaisuus. Myönteinen, iloinen,

turvallinen ja kannustava ilmapiiri luo hyvän pohjan kasvulle. Minä osaan jo, hieno homma!

Myös huumori kuuluu arkeen. Niin ilot kuin surutkin voi yhdessä kokea turvallisesti.

4. KASVATUSKUMPPANUUS

Päivähoidon aloitus on tulevien päivähoitoviikkojen ja vuosien kannalta tärkeä jakso. Lapsen

erotilanteiden helpottaminen alkaa vanhempien ja henkilökunnan vuoropuhelusta. Muutamia

viikkoja ennen hoidon alkua käymme

vanhempien kanssa keskinäisen

tutustumisen aloittavan keskustelun.

Tällöin suunnitellaan päivähoidon aloitus

ja sovitaan miten lapsen pehmeä lasku

päivähoitoon toteutetaan. Vanhemmat voivat

halutessaan olla yhdessä lapsen kanssa

Miinantuvassa jo ennen varsinaisen hoidon

alkamista ja asteittain pidentää lapsen

aikaa ilman vanhempaa. Tutustumassa voi

käydä moneen kertaa ja näin turvallisesti

tutustua hoitopaikkaan, hoitajiin ja toisiin

lapsiin. Mitä pienempi lapsi on aloittaessaan

päivähoitoa sitä tärkeämpiä nämä hetket ovat. Vanhempien mukana olo ehkäisee lapsen

henkistä kuormitusta, mikä todennäköisemmin vaikuttaa suotuisasti myös lapsen fyysiseen

terveyteen.

Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön rinnakkain kulkemista,

tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen parhaaksi. Kasvatuskumppanuus alkaa siitä

hetkestä, kun perhe ottaa yhteyttä Miinantupaan ja päättyy siihen, kun lapsi lähtee

päivähoidosta. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja heillä on ensisijainen

kasvatusoikeus ja -vastuu, päivähoidon henkilöstöllä taas koulutuksensa ja työkokemuksensa

antama ammatillinen tieto ja osaaminen. Vanhempien kanssa jaetaan päivittäin ajatuksia

heidän lapsestaan ja hänen päivähoitopäivästään. On mukavaa, kun vanhemmat kysyvät

lasta hakiessaan hoitopäivästä tai kertovat lasta tuodessaan mitä lapselle kotona kuuluu. Näin

Vanhemmat auttavat hoitajia kohtaamaan lapsen kuhunkin hetkeen/tilanteeseen sopivalla

tavalla ja välittävät ymmärrystä lapsesta. Vastavuoroisesti kertomalla vanhemmille

hoitopäivän aikana kertyneitä tarinoita, tapahtumia, kokemuksia ja tunteita, kasvattaja

tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden liittyä siihen osaan lapsen elämää, jossa hän ei itse ole

ollut läsnä. Tärkeää on että myös vanhemmat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tietävät lapsensa

olevan hyvässä hoidossa.

4.1 LAPSEN VASU

Lapselle tehdään päivähoidossa oma

henkilökohtainen varhaiskasvatus-

suunnitelma, josta käytämme nimeä

lapsen vasu. Lapsen varhaiskasva-

tussuunnitelma on lapsen kasvun ja

kehityksen eri osa-alueiden seuran-

nan väline. Sen lähtökohtana on

aina myönteisten puolien ja

vahvuuksien huomaaminen ja niiden

hyödyntäminen kasvussa. Meillä

lapsen vasun pohjana toimii Tärkeitä

tieoja lapsestani -lomake, jonka

vanhemmat saavat täytettäväkseen

jo päivähoitopaikka päätöksen

yhteydessä. Tärkeitä tietoja

lapsestani –lomake auttaa kasvattajia tutustumisessa lapseen ja kohtaamaan hänet yksilöl-

listen tarpeiden mukaan jo heti hoidon alusta lähtien. Ensimmäisen vasukeskustelun aika

koittaa, kun lapsi on ollut päivähoidossa jo jonkin aikaa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

on prosessi, joka täydentyy vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa, sen pohjana on

vanhempien tietämys lapsesta. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja kehityksen

haasteet. Lapsen vasua tehdään yhdessä omanhoitajan kanssa. Havainnoitaessa lapsen kasvua

ja kehitystä kasvattajien ja vanhempien apuna toimivat Viisvee, Neppari ja kolmevuotiaan

ikäkausihavainnointi. Lisäksi jokaisella lapsella on oma kasvunkansio, johon

dokumentoidaan lapsen kasvua ja kehitystä valokuvien, tekstien ja lapsen omien tuotosten

avulla.

4.2 JATKUMO ESIOPETUKSEEN

Kun lapsi siirtyy meiltä

Miinantuvasta esiopetukseen

tai toiseen hoitoryhmään

sovimme vanhempien kanssa

tarvittavan tiedon

välittämisestä seuraavaan

hoitopaikkaan. Tarvittaessa

keskustelemme yhdessä

vanhempien sekä vanhan ja

uuden hoitopaikan

kasvattajien kanssa lapsen

asioista. Lapsen kasvunkansio

ja muut dokumentit esim.

lapsen Vasu ja

havainnointilomakkeet

siirtyvät vanhempien luvalla

lapsen mukana päivähoitopaikasta toiseen. Näin osittainen tuntemus lapsesta siirtyy uuteen

kasvuympäristöön.

5. AIHEPIIRIT

Sauvon kunnan Varhaiskasvatussuunnitelmassa sisällölliset orientaatiot eli sisältöalueet on

määritelty ”aihepiireiksi”, joten käytämme määritelmää myös omassa Vasussamme.

Aihepiirejä ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, luonto ja ympäristö, kulttuuri,

elämäntaidot, etiikka ja katsomus.

Aihepiirit toimivat kasvattajille apuna lasten kanssa tapahtuvaa toimintaa ja

toimintaympäristöä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Aihepiirit eivät kuitenkaan ole

oppisisältöjä, eikä niiden mukaan aseteta lapselle oppimistavoitteita. Lapsella on mahdollisuus

kokea asioita itselleen ominaisella tavalla elämyksellisesti leikkien, liikkuen ja tutkien. Myös

luova kokeminen ja ilmaisu mahdollistuvat lapsen toimintaympäristössä. Eri aihepiirien

mukaiset toiminnot linkittyvät yhteen kokonaisuudeksi vaikka vaihtuvan teeman mukaan.

Isompien lasten kanssa toteutetaan erilaisia projekteja liittyen teemakokonaisuuksiin.

5.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS

Perushoitotilanteet, leikki ja yhteiset toimintahetket ovat tärkeitä kielen ja vuorovaikutuksen

oppimistilanteita. Kielellä leikitään ja tutustutaan näin puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen

sekä kielen rakenteisiin. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat myöhemmin perustana

oppimisvalmiuksille. Lasten kanssa jutellaan ja keskustellaan paljon, heitä rohkaistaan

keskinäiseen vuorovaikutukseen. Asioille, esineille ja tunteille annetaan sanallinen muoto.

Kieli on ajattelun, ilmaisun- ja toiminnan toteuttamisen väline muiden toimintatapojen

yhteydessä ja niiden ohella. On tärkeää, että aikuinen vastaa lapsen kielellisiin aloitteisiin.

Kielelliset valmiudet kehittyvät spontaanista ja tiedostamatta vuorovaikutuksessa

lähiympäristön kanssa. Kasvattajat toimivat kielenkäytön mallina ja

keskustelukumppaneina. Kielen kehitystä tukee toimintaympäristö, jossa lapsella on

turvallinen olo ilmaista itseään. Kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeässä osassa

pienten ryhmässä. Pienenä luodaan pohjaa tulevalle kielen kehitykselle.

- leikki vuorovaikutus vertaisryhmä

- Mallioppiminen, jäljittely, matkiminen aikuiset ja toiset lapset

- Keskustelut/pohdinnat ja lasten kysymykset

- Kirjasto

- Käsitteet

- jokeltelu, ilmeet, eleet ja kehon kieli, esineiden ja asioiden nimeäminen,

keskustelut, aikuisen malli, äänen käyttö

- sadut, lorut, tarinat, monenmoiset lorinat. Riimit, sanojen rytmittäminen,

kirjaimet, sanat, lauserakenne, lukusuunta, oma ja toisten nimet,

leikkilukeminen/-kirjoittaminen, kynäote, saduttaminen, teatterit (draama)

5.2 MATEMATIIKKA

Matemaattinen ajattelu kehittyy arkipäivän tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten, lapsille

tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Esim. Kuinka

monta lasta tänään on paikalla? Innostaa lapsia laskemaan. Matemaattisia asioita on joka

puolella ympäristössämme, havainnoimalla ja tiedostamalla ne voimme tukea lapsen

matemaattisen ajattelun kehittymistä kunkin lapsen iän- ja kehitysvaiheen mukaan.

Luokittelu, vertailu ja järjestäminen

- Lelujen järjestäminen

- Pelit, leikit (koko, väri, muoto,

paino, pituus)

- Pukemistilanteet

- Ruokailu (enemmän,

vähemmän, yhtä paljon)

- Ympäristön havainnoiminen

(sisällä, ulkona, retket)

Luvut, lukujonotaidot

- Rakentelu

- Pelit, leikit

- Pukemistilanteet

- Ruokailu (puolikas, kokonainen

ym.)

- Tavuttaminen

- Lorut, laulut

- Liikuntaleikit

- Vuorottelu, jonottaminen

Geometria

- Muotopelit, leikit, palapelit

- Muodot (perusmuodot)

- Pallot

- Rakentelu

- Piirtäminen, värittäminen ym.

- Ompelu- ja pistelytyöt

Arviointi ja mittaaminen

- Hiekka-, vesi- ja lumileikit

- Ruokailu

- Leipominen

- Sään/lämpötilan tarkkailu

- Tutkiminen (pituus, paino,

tilavuus)

Aika

- Päivärytmi

- Vuorokauden ja vuodenajat

- Tänään, huomenna, eilen

- Ruokailu ja lepohetki

- Mitä kello on?

Tila

- Oman kehon hahmotus

liikuntaleikit kehon hahmotus

tilassa

- Majan rakentaminen ym.

- Käsitteet ylhäällä, alhaalla,

edessä, takana jne. laulut,

lorut, leikit

5.3 LUONTO JA YMPÄRISTÖ

Ympäristökasvatukseemme kuuluvat olennaisena osana lähiympäristöön tutustuminen, retket

ja luonnon kunnioittaminen. Kestävää kehitystä edistämme mm. kierrättämällä. Seuraamme

vuodenaikojen ja säätilan vaihteluita. Kuinka paljon on pakkasta ja tarvitaanko kurikset tai

villapuku? Auringossa oleillessa voi tarvita aurinkorasvaa suojaksi. Luonnonilmiöt

esittäytyvät meille kauniina auringonnousuna tai rankkasateena jne. Usein ympäristön

havainnot johtavat meidät taiteen poluille. Syksyinen metsä tai kuurainen puu on elämys

luonnosta. Luontokasvatuksessa kiinnitämmekin huomion luonnon kauneuteen ja

arvostamiseen. Roskia ei voi viskata minne vaan.

- Retket (museonmäki, leikkipuisto, kirjasto, kirkko, lähimetsät, luistelukenttä ym.)

- vuodenaikojen vaihtelun seuraaminen

- säätilan tarkkailu

- lähiympäristöön tutustuminen (kasvit, eläimet, rakennettu-/rakentamatonympäristö,

elollinen/eloton)

- liikennekasvatus

- elämykset, luonnon kauneus

- laulut, leikit, lorut, tarinat

- luonnonmateriaalit

- aistien käyttö

- ympäristö laajenee lapsen kasvaessa

- tutustuminen ihmiseen

- kierrätys

5.4 KULTTUURI

5.4.1 Kalenterivuosi

Huomioimme toiminnassamme suurimmat kalenterivuoden juhlapyhät, uudenvuoden,

pääsiäisen, vapun, äitien- ja isänpäivän, itsenäisyyspäivän, pikkujoulun ja Joulun. Vuoden

aikana tulevat esille ja juhlittaviksi myös lasten omat syntymäpäivät ja nimipäivät.

Vuodenajat syksy, talvi, kevät ja kesä vaihteluineen ovat aina ihmetyksen aiheena. Näitä

tutkimme lasten kanssa. Vuodenajat toimivat innoittajina moniin kuvallisen ja luovan

ilmaisun projekteihin. Vuoden aikana vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät esiintyvät lasten

loruissa ja lauluissa. Niitä voidaan myös seurata kuvakorttien avulla.

”Tammikuu on pakkaskuu, helmikuu on hiihtokuu, maaliskuussa sulaa jää, jää, jää…

huhtikuu jo lämmittää.

Toukokuu on kukkakuu, kesäkuu on uintikuu, heinäkuussä helle sää, sää, sää…

elokuuhun kesä jää.

Syyskuu onkin sienikuu, lokakuu on saapaskuu, marraskuu taas jäätää maan, maan, maan…

joulukuussa juhlitaan!”

- Luovat leikit, roolileikit, draamaleikit Lasten omat esitykset

- Tanssi

- Sadut, tarinat, laulut, lorut ja runot

- Varjoteatteri, esineteatteri, pöytäteatteri, käsinuket

- Saduttaminen

- Keskustelut

- Teatteriretket

- Tapakasvatus

5.4.2 Kotiseutu

Teemme lasten kanssa retkiä lähiseudulle. Välillä

tutustumiskohteina on oman kunnan uimaranta,

lähimetsä tai vaikkapa leikkipuisto. Museonmäki ja

Vahtisten entinen koulu eli Touhutalo tulevat lapsille

tutuiksi. ”Jee, mennään Touhutaloon” kuuluu usein lasten

suusta. Ainakin kerran vuoden aikana käymme

katsomassa Sauvon kirkkoa. Teemme kävelyretkiä

Sauvon keskustan alueella. Kirjastossa käymme

säännöllisesti lainaamassa satuhetkillä luettavia kirjoja ja

satukasetteja.

Sauvolaisen kulttuurin kohtaamme kotiseutuun

tutustumisen kautta. Kävelyretkillä näemme naakkoja (sauvon kotiseutulintu). Ympäristön

maalaismaisuus ja kauneus tulevat esille eri vuodenaikoina. Lapselle lähiympäristö ja

kotiseutu avautuu pikkuhiljaa hänen kasvaessaan ja laajentaessaan elinympäristöään.

Hoidossa ensin tutustutaan omaan hoitopaikan sisä- ja ulkotiloihin, joista tutustuminen

laajenee Miinanmäen kautta muualle Sauvon keskustan alueelle. Välillä kotiseuturetkiä

voidaan tehdä keskustan ulkopuolellekin. Ihan pienimmille tärkeintä ovat hoitopaikan tutut

tilat ja lelut sekä aikuiset.

5.4.3 Luovailmaisu

Draamaleikit ja tanssi ovat osa lapsen luovaailmaisua.

Niissä yhdistyvät eri aistialueiden kokemukset, äänet,

eleet, ilmeet, värit, tuoksut ja tuntemukset. Musiikin

kuuntelu ja liikkuminen sen rytmissä on mukavaa

puuhaa. Samalla tulee liikuttuakin. Draama (pikku

esitykset)ovat usein lapsista tosi kivoja juttuja, saahan

niissä kokea mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on

leikisti totta. Lapsi voi eläytyä ja ilmaista ajatuksiaan ja

tunteitaan turvallisesti. Kuten muussakin taiteessa

lapsen kokemat elämykset ovat tärkeämpiä kuin

varsinaiset tuotokset. Pienetkin nauttivat musiikista ja

rytmeistä, isompien esitysten katselusta. Käsinuket innostavat ja naurattavat taaperoita.

Satu- ja kuvakirjat opettavat osaltaan tunteiden ilmaisua ja tuovat elämyksiä. Leikkitaitoja

opetellaan.

5.4.4 Musiikki

Musiikki kasvatukseemme kuuluvat laulaminen, musiikin kuunteleminen, tutustuminen

rytmisoittimiin sekä musiikin liittäminen muihin toimintoihin, kuten liikuntaan,

rentoutumiseen, lepoon, taiteen tekemiseen ja draamaan. Musiikkiin liittyy äänenkäyttö ja

sen tiedostaminen. Puhua voi hiljaisellakin äänellä, niin toiset kuuntelevat. Musiikki voi

luoda turvallisuutta ja rauhoittaa tai se voi innostaa. Musiikki luo elämyksiä.

Kuhan keittäjä

Kuhankeittäjä, kultasuu,

Näin laulaa: - Kuha kiehuu!

Silloin lentää lapset sen

Luokseen kautta rantojen.

Kurkottavat pitkin kauloin

Tyhjää pataa. – Kuhan lauloin,

Se sanoo lapsilleen.

-Niinhän minä aina teen.

-Jukka Parkkinen-

- Laulaminen

- Musiikin kuuntelu

- Liikkuminen musiikin tahdissa (liikuntaleikit, tanssi, rytmi, tempo)

- Rauhoittuminen (lepohetket, aamut, rentoutus)

- Soittaminen (rytmi, tutustuminen soittimiin)

- Draama (tunnelman luominen)

- Musiikki maalaus

- Äänenkäyttö (hiljaa, keskikokoisella äänellä, kovaa, laulut)

- Esiintymiset

- Luonnon ja ympäristön äänet (äänien tekeminen)

- Lorut (rytmitaju)

- Perushoitotilanteet (hyräily, laulu, loruttelu)

- Äänellä leikkiminen

5.4.5 Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot

Kuvallinen ilmaisu on tärkeässä osassa

Miinantuvan toiminnassa. Lasten

tuotokset saavat ansaitsemansa

arvostuksen ja yllättävät aina aikuiset

aitoudellaan ja herkkyydellään. Lapsen

havaintokykyä, väri- ja muototaju, ajattelu

ja mielikuvitus kehittyvät itse tehden ja

aikuisen ohjauksessa. Lapsi tutustuu eri

materiaaleihin, välineisiin ja

työskentelytapoihin. Hän saa kokemuksia

ja elämyksiä tekemällä itse. Lapsen

kokemat elämykset ovat tärkeämpiä kuin

tuotos. Tärkeää on myös, että lapsi voi

ilmaista itseään taiteen keinoin.

Kuvallisenilmaisun kautta voi ilmaista

myös tunnetiloja.

PIIRTÄMINEN

- riimustelu, viiva ja muoto, kuvat

- piirtäminen erilaisilla materiaaleilla

(kynät, väriliidut, tussit, sormi,

tikku ym.) ja erilaisille pinnoille

(hiekka, lumi, ilma, selkä)

- värittäminen

- oikea kynäote

- luonnostelu/sommittelu

- oma kuva

- mallipiirtäminen

- jäljentäminen

MAALAAMINEN

- maalit, vesivärit, sormivärit,

akvarellit

- väreihin tutustuminen, värikokeilut

- oikea sivellinote

- laveeraus

- märkämaalaus

- maalaaminen vedellä

- musiikkimaalaus

- kuulamaalaus

- ikkunamaalaus

- ”taidejäljennökset”

MUOTOAMINEN

- hiekka, lumi, muovailuvaha, erilaiset

massat, savi, leipominen

ASKARTELU

- leikkaaminen, liimaaminen

- muodot

- repiminen, rypistäminen

- luonnonmateriaalit

- pujottelu, pistely

- paperitaittelu

- sommittelu

TEKSTIILITYÖ/RAKENTELU

- neula ja lanka/ompelu

- pistelytyöt

- vohvelityöt

- solmu

- kangastilkut

- sormi/käsinuket

- kankaanpainanta/tuputtaminen

- rakentelu erilaisilla materiaaleilla

(palikat, legot, rakentelusarjat)

MUUTA

- kuvien katselu

- näyttelyt

- paikalliset taiteilijat

- valokuvat/videot

5.5 ELÄMÄNTAIDOT

”Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpi hetki.” -Tiina Kähärä-

Päivärytmimme muodostuu ruokailujen, levon, ulkoilun, leikin ja ohjatun toiminnan

ympärille. Mitä pienempi lapsi on sitä tärkeämpiä ovat perushoitotilanteet, kiireettömyys ja

välittävä ilmapiiri. Päivänkulkua suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin lapsen

henkilökohtainen elämänrytmi (uni- valverytmi, nukkumistottumukset, temperamentti).

Myös perhekohtaiset aikataulut rytmittävät lasten päivää. Hoitopäivästä pyritään

muodostamaan lapselle mahdollisimman kiireetön, riittävästi ulkoilua, leikkiä ja lepoa

sisältävä kokonaisuus. Näemme joustavuuden tärkeänä asiana hoitopäivien sujumisen

kannalta. Tarvittaessa ihan pienet voivat tulla esim. ulkoilusta aikaisemmin sisälle, jotta

pääsevät nukkumaan oman luonnollisen rytminsä mukaan. Ruokailu: Monipuolisen lounaan ja välipalan valmistamisesta huolehtii ateriapalvelu ja ruoka-

auto kuljettaa ruokamme lämpimänä perille. Aamupalaksi valmistamme puuroa hiljaa

hauduttaen. Kiitos ja olehyvä kuuluvat jokaiseen ruokailutilanteeseen lapsen iästä

riippumatta. Harjoittelemme rauhallista pöytäkeskustelua ja aikuiset ruokailevat esimerkkinä

lasten kanssa pöydissä. Ruokailun aloitamme yhteisellä ruokalorulla. Lopuksi putsaamme

hampaat xylitolpastillilla. Kannustamme lapsia omatoimisuuteen ruokailutilanteissa, mutta

apua saa toki tarvittaessa. Opetetaan ruokailuvälineiden käyttöä. Lapsia ei pakoteta syömään,

mutta kannustetaan uusiin makuelämyksiin. Maistamalla tottuu uusiin makuihin.

Lepo: Lapsi saa rauhassa nukkua tarvitsemansa ajan ja herääminen on kiireetön. Lapsen unta

tulisi arvostaa. Levätessä kuunnellaan satuja tai musiikkia, niiden myötä on miellyttävä

nukahtaa. Lapsen halutessa aikuinen voi taputella/silitellä hänet uneen. Jokaisen lapsen

nukkumisesta ja päivälevon tarpeesta keskustellaan vanhempien kanssa. Oma

nukkumapaikka luo turvallisuuden tunnetta. Omat unilelut, tutit ja rätit ovat tärkeitä

juttuja.

.

Lapsia kannustetaan pukemisessa ja riisumisessa omatoimisuuteen, tarvittaessa aikuinen

auttaa. Opitaan huolehtimaan ja tunnistamaan omat varusteet. Jokaisella lapsella on omat

lokerot asusteille. Kuraeteisestä löytyy paikat kuravaatteille ja niiden huoltamiseen.

Vanhemmilta toivomme lasten vaatteiden ja muiden varusteiden selkeää nimikointia.

Puhtaus ja terveys: Perheille annetaan tietoa lasten yleisimmistä tartuntataudeista. Kädet

pestään tarvittaessa, aina ennen ruokailua, ulkoilun ja wc:ssä käynnin jälkeen. Tarvittaessa

käytämme käsidesiä. Lapsen syövät xylitolpastillia ruokailun jälkeen. Kuivaksi opetteleminen

ja wc-taidot kuuluvat osana arkipäivään.

Ryhmikseen tulo ja kotiin lähteminen: Jokainen lapsi otetaan vastaan henkilökohtaisesti,

jolloin lapsi voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi. Toivomme, että vanhemmat sekä

tuodessaan, että hakiessaan lasta tulevat näyttäytymään, jolloin voimme vaihtaa päivän

kuulumiset. Lapsi kulkee portista yhdessä vanhempien kanssa.

Vuorovaikutustaidot: Hoitopäivän aikana vuorovqikutustilanteita on paljon niin lasten kesken

kuin aikuistenkin kanssa. Pikkuhiljaa opitaan yhdessä leikkimistä ja toimimista. Toisten

huomioon ottaminen, jakaminen ja neuvottelutaidot kehittyvät lapsen kasvaessa. On tärkeää

myös uskaltaa ilmaista oma mielipide ja kertoa mitä itse haluaa. Välillä on hyvä harjoitella

toisten kuuntelemista. Riidat ratkaistaan puhumalla, toista ei voi satuttaa.

Ulkoilussa luodaan pohjaa terveille elämän tavoille ja liikunnalle. Lapset oppivat ulkoilemaan

säässä kuin säässä. Lapsilla tulee olla mukana aina säämukainen varustus. Pihalla saa

temmeltää ja liikkua, mutta aidalla ei saa kiikkua. Mitä pienempi lapsi on sitä enemmän hän

tarvitsee raitista ulkoilmaa. Välillä teemme retkiä oman pihan ulkopuolelle.

Työkasvatus: Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen. Isot vievät ruokailtuaan omat astiansa

pois ruokakärryyn. Omista vaatteista huolehtiminen, pienet työtehtävät (siivouksessa

avustaminen, jälkien/leikkien siivoaminen) kuuluvat työkasvatukseemme. Isommat

avustavat mielellään pieniä. Lapset voivat olla apulaisena pöytien kattamisessa ym. muissa

tehtävissä. Pihatyöt haravoiminen, lumityöt ym. ovat lapsista mukavia hommia. Aikuisten

töitä ja ammatteja voi kokeilla roolileikeissä. Työtehtävien suunnittelussa aikuiset ottavat

huomioon lapsen kiinnostuksen ja kyvyn selviytyä tehtävistä, joko yksin, ryhmässä tai

aikuisen avustamana. Ihan pienimmätkin haluavat usein auttaa esim. ruokakärryjen

viemisessä.

Tapakasvatukseemme kuuluu toisten huomioon ottamisen opettelu, hyvät käytöstavat (kiitos,

ole hyvä, anteeksi). Tervehdimme toisiamme aamuisin huomenella ja lähdettäessä sanomme

heipat. Tapakasvatukseen kuuluvat tietenkin kauniit pöytätavat. Voi sanoa saisinko maitoa

pelkän maitoa sanan sijaan. Tärkeä asia hyviä tapoja opittaessa on aikuisen malli. Kaikilla

myös aikuisille on lupa erehtyä ja oppia erehdyksistään.

5.6 LIIKUNTA

Olemme osallistuneet Nuoren Suomen liikuntahankkeeseen vuodesta 2006 alkaen. Hankkeen

tarkoituksena on lisätä alle kouluikäisten lasten liikuntaa. Lapsen liikkumisen minimimäärä

on kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävää liikuntaa. Liikkumisen minimimäärä

koostuu useista lyhyemmistä aktiviteettijaksoista koko päivän ajalta. Huolehdimme yhdessä

vanhempien kanssa riittävän päivittäisen liikunnan määrän täyttymisestä.

Alle kolmevuotiaiden lasten liikkuminen on pääsääntöisesti lapsen omaehtoista liikkumista,

joka tapahtuu osana arkipäivän toimintoja ja hoitotilanteita. Annamme lapselle tilaa ja aikaa

liikkua hänen omien liikuntaedellytystensä mukaisesti aina, kun se on mahdollista.

Liikkumiseen innostavia liikuntavälineitä on lasten saatavilla.

Myös 3-6 -vuotiaiden lasten liikunta muodostuu pääosin lasten omaehtoisesta liikunnasta.

Huolehdimme, että lapsella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti

vaihtelevassa ja liikkumisen innostavassa ympäristössä. Pihassamme lapset voivat pyöräillä,

hyppiä narua tai ruutua, pelata pallopelejä, kiipeillä, keinua, liukua, laskea mäkeä, hiihtää,

juosta ym. Myös sisätiloissa liikuntavälineet (pallot, renkaat, hernepussit, patjat ym.) ovat

lasten saatavilla vapaasti tai pyydettäessä aikuiselta.

Omien tilojen lisäksi käymme välillä Touhutalossa liikkumassa. Talvisin voimme käyttää

läheistä luistelukenttää. Myös lähimetsät ja leikkipuistot tuovat vaihtelua liikkumiseen.

Osallistumme syksyisin Vauhtivarpaat kampanjaan.

5.7 ETIIKKA JA KATSOMUS

Yhteiset säännöt ja niiden noudattaminen kuuluvat osana eettiseen kasvatukseemme. Isojen

kanssa voidaan säännöistä yhdessä keskustella ja joskus neuvotellaan tilanteen mukaan.

Sääntöjen noudattamista opetellaan yhdessä. Oikeuden mukaisuutta, toisten

kunnioittamista ja huomioonottamista, tasa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja empatiaa

harjoitellaan päivittäin. Toinen toisemme hyväksyminen on tärkeää. Yhteisesti sovitut asiat

auttavat meitä arjessa.

Lasten kanssa pohditaan oikeaa ja väärää sekä hyvää ja pahaa. Sadut, lorut ja yhteiset

keskustelut auttavat lasta oppimaan ymmärtämään näitä asioita. Ohjaamme lapsia ottamaan

toiset huomioon ja auttamaan muita. Kiitos, ei kiitos, ole hyvä ja anteeksi ovat sanoja, joita

opetellaan käyttämään erilaisissa arjen tilanteissa.

Lapsen on mahdollista osallistua Sauvo-Karunan seurakunnan järjestämään kerhoon

vanhempien niin halutessa ja järjestäessä kyydityksen kerhoon ja takaisin Miinantupaan.

Osallistumme Sauvon päivähoidon yhteiseen Joulukirkkoon ja juhlistamme kirkollisista

juhlapyhistä Joulua ja Pääsiäistä. Lapsen katsomuksellisuudesta sovitaan yhdessä

vanhempien kanssa perheen vakaumusta kunnioittaen.

5.8 TOIMINTAA PIENILLE

Aihepiirejä toteutetaan eri tavoin pienten- ja isojen puolilla. Pienten alle 3.vuotiaiden lasten

kanssa suurimman osan päivästä muodostavat perushoito ja hoiva. Aihepiirien mukaiset

sisällöt kuitenkin rikastuttavat myös pienten lasten arkea. Pienillä aihepiireistä korostuvat

etenkin kieli ja vuorovaikutus (kuvakirjojen katselu, loruttelu, mallioppiminen, tunteet),

musiikki ja liikunta (rauhoittavuus, innostavuus, liikunnalliset laululeikit,

kehonhahamottaminen). Myös matematiikka esintyy alle 3-vuotoailla esimerkiksi

seuraavasti (palapelit, muodot, rakentelu, päivärytmi, pukemistilanteet), luontoon ja

ympäristöön tutustutaan pikkuhiljaa lapsen kasvaessa ensin omasta itsestä, tutusta hoitajasta

ja hoitopaikasta laajentuen lapsen kasvaessa hoidon pihaan, eläimiin, kasvaihin ym. Sadut,

lorut, lelut jne. tutustuttavat myös ihan pienet ympäristöömme.

Kieli- ja vuorovaikutustaidot

Puhe ja kuunteleminen

- läheisyys

- perushoitotilanteet, tässä ja nyt -tilanteet

- nimeäminen, toistot arkitilanteissa

- ilmeet, eleet, äänenpainot

- aikuisen malli, toisen lapsen malli

- aikuisen välitön palaute lapselle

- mitä ja mikä -kysymykset ja niihin vastaaminen

- aikuisen rohkaiseva vuorovaikutus (lapsi puhujana ja kuulijana)

- laulut, leikit, kuvakirjat, lorut, katselukirjat (rytmityksen alkeet)

Kirjoitetun kielen kuuleminen ja kirjallisuus

- katselukirjat, ensikirjat, kuvakirjat

- kirjat lasten saatavilla; kiinnostus kirjoihin

- esineiden ja asioiden nimeäminen

- aktiivinen ja passiivinen sanavarasto esim. musiikkikasetit

- luodaan pohjaa myöhemmälle kuten kirjoitus ja lukeminen

- turvallinen ilmapiiri

- lorut ja köröttelyt

Ilmaisu: Mielikuvitus ja luova leikki

- osallistuminen pikku esityksiin katsojana

- ilmeet ja eleet/ aikuisen malli, erilaiset äänensävyt

- lapsen oma leikki aikuinen mukana

- roolivaatteet erilaiset roolit laululeikeissä esim. posteljooni, rallikuski

- kuvakerronta

- pelit, palapelit

Lukeminen ja kirjoittaminen

- taputusleikit ja rytmi

- piirtäminen

- muovailu, maalaus

- toisto

- aikuisen lukeminen

Fyysis-motorinen kehitys ja terveys

Liikunta

Kehon tuntemus

- aikuis-lapsi mielikuvitusjumpat

- kehon osien tunnistaminen laululeikeissä ja loruissa sekä perushoito ja odottelutilanteissa

- Knillin ohjelmien käyttö (kehontuntemus)

- Oikean istuma-asennon opettaminen

Perusliikunta

- tasapainotaitojen kehittäminen

- liikkumistaitojen kehittäminen kiipeillen, kävellen, kontaten, juosten, hypäten, kierien

erilaisten leikkien ja omaehtoisen liikunnan kautta

- liukumäestä lasku

- piirin muodostaminen ja siinä liikkuminen

Luontoliikunta ja liikuntalajit

- retket metsään

- lumileikit, vesileikit

Musiikkiliikunta

- kehotaputukset rytmissä lorun mukaan

- liikkuminen rytmissä laulun tai lorun mukaan

- köröttely aikuisen kanssa

- mielikuvaliikunta

- perussyke liikkumalla

Välineliikunta

- pulkan vetäminen

- lapiolla luominen/kolalla pukkaaminen

- esteen alittaminen ja ylittäminen

- ryömiminen tunnelin läpi

- kiipeily puolapuissa aikuisen ohjauksessa

- hyppely trampoliinilla aikuisen ohjauksessa

- keinuminen!!!

- lumessa peuhaaminen

- hernepussien heitto ja kiinniotto

Palloilu

- vierittäminen, kantaminen, potkiminen, heittäminen ja kiinniottaminen

Taidekasvatus

Musiikki

- hiljaisuuden ja äänen eron havaitseminen

- musiikin kuuntelu

- rytmin kokeminen keinuen ja körötellen

- hyräily ja keinuttelu sylikkäin

- lorutukset ja laulut

- helpot, parin sävelen laulut, jotka lapsi opettelee itse

- laululeikkeihin osallistuminen

Kädentyöt

- isolle paperille piirtäminen, maalaaminen helposti jälkiä jättävillä väreillä (vahavärit,

paksut puuvärit ja sormivärit)

Muotoilu

- muovailuvahasta ja taikataikinasta muovailu

- erilaisten paperien rypistely ja repiminen

Käsityöt

- rakentelu palikoilla, dubloilla

- pujottelu isoilla helmillä

- erilaisten materiaalien liimaaminen alustalle

Luonto- ja ympäristökasvatus

Ihminen

- omaan kehoon tutustuminen, kehon osien nimeäminen esim. pukemis- ja

perushoitotilanteissa

- tutun ja turvallisen ihmissuhteen luominen

- itsensä kokeminen osana ryhmää

Ympäristö

- ulkoilun yhteydessä huomioidaan vuodenaikojen vaihtelut; vesi, hiekka ja lumileikit

- luonnonmateriaaleihin tutustuminen (kivet, kävyt, ruohot, lehdet jne.)

- lyhyet retket päiväkodin ulkopuolelle

Aika

- päivärytmi

- nyt, pian, kohta, odota pieniä ajankäsitteitä

6. YHTEISTYÖ

Teemme yhteistyötä Hakkiskodon päiväkodin lapsiryhmien sekä esiopetuksen kanssa. Meillä

järjestetään koko Miinanmäen vuorohoito. Yhteistyömme koostuu yhteisistä ulkoiluhetkistä,

lasten esityksistä, koulutuksista, erilaisista hankkeista, teemavanhempainilloista ja

tapahtumista, yhteisten tilojen ja välineiden käyttämisestä ym. Olemme myös yhteistyössä

päivähoidon ohjaajan, perhetyöntekijän sekä kiertävän erityislastentarhanopettajan,

perhepäivähoitajien (yhteiset hankkeet, Touhutalon käyttö, koulutukset,

lelulainaamotoiminta) ja Ryhmis Wanhan Aitan kanssa. Teemme yhteistyötä Neuvolan

(ikäkausihavainnoinnit, konsultaatiot, teemavanhempainillat), Hammashoitajan (valistus),

Palokunnan (valistus), Koulun (vappurieha), ateriapalvelun), seurakunnan (joulukirkko)

kanssa.

7. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSELLE

Varhaiskasvatukseen kuuluu lapsen tuen tarpeen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Erityisen

tuen tarpeen havaitsemisessa käytämme apuna Huolen arvioinnin menetelmää,

ikäkausihavainnointeja, lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja muita

havaintoja lapsesta. Tavoitteenamme on huolen puheeksi ottaminen ja tukitoimien

aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tarvittaessa lapsen tuen tarpeen

arvioinnissa ja mahdollisissa tukitoimissa tehdään yhteistyötä lapsen tuen tarpeen kannalta

tarkoituksen mukaisten tahojen kanssa vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla. Lapsen

erityisyyttä ei kuitenkaan korosteta vaan hän on ensisijaisesti lapsi ja toimii ryhmän

jäsenenä yhdessä muiden lasten kanssa.

8. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI

Arviointi perustuu yhteisesti asetettuihin arvoihin ja

tavoitteisiin. Arviointi nivoutuu yhteen toiminnan

kehittämisen kanssa. Sitä tapahtuu osana jokapäiväistä

työtämme oman työn arviointina, työyhteisön yhteisenä

toiminnan arviointina sekä lapsen kehityksen/kasvun

arviointina. Arviointia tapahtuu mm. työyhteisön

palavereissa ja suunnitteluilloissa sekä yhteisissä

keskusteluissa päivittäin.

Peimarin kuntien Laatuhankkeen myötä olemme

toteuttaneet omaan yksikköömme Laatukäsikirjan, joka

sisältää laadunhallinnan periaatteet ja toimintamallit.

Laatukäsikirjamme toimii myös

turvallisuussuunnitelmanamme, sisältäen laajan

turvallisuusosion. Laatukäsikirjaa arvioidaan säännöllisesti. Se toimii työssä apuvälineenä ja

varmistaa siten päivähoitomme laatua. Se toimii myös henkilöstön perehdyttämisen välineenä.

Toteutamme joka toinen kevät TAK-arviointijärjestelmän (Tutki, arvioi ja kehitä) avulla

asiakaskyselyn, jonka avulla saamme vanhemmilta arvokasta tietoa toiminnastamme.

Kyselyistä saatujen asiakaspalautteiden avulla kehitetään päivähoitomme laatua ja toimintaa

perheiden tarpeita vastaaviksi.

Täytämme yhdessä vanhempien ja neuvolan kanssa 5-vuotiaalle, 4-vuotiaalle ja 3-vuotiaalle

lapselle henkilökohtaisen ikäkausihavainnointilomakkeen. Lapsen oppimisen ja kasvun

arvioitia toteutamme myös kasvatuskeskusteluissa (Naperoneuvottelu) yhdessä vanhempien

kanssa. Lapsen oppimista, elettyä elämää, muistoja ja tuotoksia tallennamme

kasvunkansioihin ja minävihkoihin (lapsen varhaiskasvatussuunnitelma).

Arvioimme varhaiskasvatussuunnitelmaamme kahden vuoden välein sekä tarvittaessa.

LÄHTEET

Lasten taidekasvatus, Kirsti Hakkola, Sirkka Laitinen, Mirja Ovaska-Airasmaa, Karisto Oy

Hämeenlinna 1991.

Niin ainutlaatuinen - Näkökulmia lapsen yksilölliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan,

Marja Kaskela ja Eeva-Liisas Kronqvist, STAKES Helsinki 2007.

Pienet Päivähoidossa, alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen perusteita, Aili Helenius,

Kirsti Karila, Hilkka Munter, Pirkko Mäntynen, Helena Siren-Tiusanen, WS Bookwell Oy

Juva 2002

Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, Rovaniemen kaupunki, Sosiaali- ja

terveysvirasto, Päivähoito 2001.

Sananjalkoja metsäpolulla, Jukka Parkkinen, WSOY Porvoo 2004.

Sauvon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma 2009.

Sauvon perhepäivähoidon liikuntakasvatussuunnitelma – Kaikki hakkiset hyppimään 2008.

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Opetusministeriö.

Nuori Suomi Ry. Helsinki 2005.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, STAKES , Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski

2007.