Putkiremontin selvitys- ja suunnitteluvaihe määrittävät kuinka hyvin toteutusvaihe onnistuu. Hyvällä hankesuunnittelulla sel-viää, mitä ja miten kannattaa saneerata. Hyvä suunnitelma säästää huomattavia summia rahaa toteutusvaiheessa. s. 6.

Putkiremontti kannattaa suunnitella huolella

Mart in laakson Huol lon asiakasleht i

2/2012

Taloyhtiöiden kunto heikkenee ja arvo laskeeSuomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on arvioinut tuoreim-massa Rakennetun omaisuuden tila -raportissaan suomalaisten rakennusten kunnon jatkavan heikkenemistään. Korjausvelka kasvaa, kun remonteista säästetään. s. 9.

Vanhat lukot ovat turvallisuus-riskiVanhentunut ja huoltamaton lukitus on turvallisuusriski. Lukot ja avaimet kuluvat ja avaimia voi myös kadota. Kun koko taloyhtiön lukitus kaipaa päivittämistä, vaihtoehtoja on useita. s.2.

KUVA ABLOY

2Martinlaaksoa on alettu rakentaa vuonna 1969, joten suuri osa alueen taloista on yli 40-vuotiaita ja niiden putkiremonttien aika lähenee. Osassa taloyhtiöistä on tehty put-kiston kuntotutkimuksia ja osassa taloista on käynnissä putkiremontin suunnittelu. Suurin osa taloyhtiöistä tulee putkiremontti-ikään 10 vuoden sisällä.

Ennen putkiremontin aloittamista olisi hyvä, että taloyhtiön muut rakenteet olisivat kunnossa, jotta taloyhtiön korjausvelka ei kasvaisi liian suureksi. Jos yhtiöllä on vielä korjaamatta esimerkiksi katto ja julkisivut samaan aikaan, kun putkiremonttia varten joudutaan nostamaan lainaa ja perimään pääomavastiketta, nousevat asumiskus-tannukset kohtuuttoman suuriksi. Tämän takia suunnitelmallinen kunnossapito kuntoarvioineen ja kuntotutkimuksineen on taloyhtiöille elinehto.

Heikkenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että taloyhtiöiden saatavat asukkailta ovat kasvaneet. Vastikkeet ja käyttömaksut kannattaa maksaa ajallaan, ensimmäisten maksuhuomautusten jälkeen annamme

Pääkirjoitus

Entisaikoina maaseudulla laitettiin luuta oven eteen sen merkiksi, että talo on tyhjä. Nykyisin pyritään kaikin keinoin varmistamaan, että kutsumattomia vieraita ei pääsisi sisään. Asunnon lukituksen pitäisi vastata turvamääräyksiä eikä avai-mia saisi olla kateissa.

Vuosien käyttö kuluttaa lukkoja ja avaimia. Nykyiset lukot ovat turvallisempia ja help-pokäyttöisempiä kuin vanhat. Yli 30 vuotta vanhat lukitukset eivät yleensä vastaa nykyi-siä lukitusturvallisuuden määräyksiä. Niitä ei juuri kannata korjata, eikä niitä voi muuttaa turvamääräysten mukaisiksi.

Olipa lukko uusi tai vanha, huolto ja määrä-aikaiset tarkastukset ovat tärkeitä. Varsinkin kova pakkanen saattaa haitata lukkojen toimintaa. Myös lukkosarjoituksen uusimi-nen säännöllisin väliajoin on suositeltavaa. Kokonaisvaltainen sarjoitus pitäisi tehdä kymmenen vuoden välein.

Taloyhtiöt kiinnostuvat lukkojen uusimisesta usein vasta, kun esimerkiksi yleisiin tiloihin on tehty useampi murto. Uudelleensarjoitus on suositeltavaa tehdä myös ison linjasanee-rauksen jälkeen tai jos avaimia on kadonnut runsaasti. Vanhoja avaimia on myös helppo kopioida.

Suunnitelmallisuutta asioiden hoitoon!

MH4YOU Martinlaakson Huollon asiakaslehti 2/2012Päätoimittaja Juha KankaanpääTuottaja RA Communications Oy, ralf.ahlskog@rac.fiToimitusneuvosto Juha Kankaanpää, Ismo Korhonen, Auvo Kosonen, Marja Lappalainen, Ralf AhlskogJulkaisija Martinlaakson Huolto Oy, Kukintie 3, 01620 Vantaa. Puh. (09) 878 051, sähköposti, etunimi.sukunimi@martinlaaksonhuolto.fi, www.martinlaaksonhuolto.fi

Jakelu n. 3500 kpl. Pyydä mediakortti ja ilmoita seuraavassa lehdessä tai anna muuten vain palautetta!

Luet nyt järjestyksessään kolmatta Martinlaakson Huolto Oy:n tiedo-tuslehteä. Lehti on saanut hyvää palautetta asiakkailtamme. Olem-me pyrkineet tekemään lehteä, joka on ajassa kiinni ja puhuttelee monipuolisesti Martinlaakson asuk-kaita. Nyt lehdessä on mm. tietoa lukitusturvallisuudesta ja putki-remonteista.

saatavat perintätoimiston perittäväksi. Pienen maksun takia ei kannata menettää luottotietojaan. Vastikesaatavien noustes-sa yli kolmen kuukauden asia käsitellään taloyhtiön hallituksessa, joka kutsuu koolle ylimääräisen yhtiökokouksen asunnon ottamiseksi taloyhtiön hallintaan kolmeksi vuodeksi. Käytännössä hallintaan ottami-nen tarkoittaa osakkaalle häätöä asunnosta ja asunnon vuokraamista ulkopuoliselle vuokralaiselle.

Syksyn lehdet ovat pikkuhiljaa värjäyty-mässä ruskan väreihin, kunnes ne putoavat maahan. Huoltomiehet tulevat puhdis-tamaan piha-alueet työryhmissä, jolloin saamme mahdollisimman nopeasti pihan kerralla kuntoon. Sitten tuleekin taas talvi. Edelliset talvet olivat lumitöiden osalta erittäin vaativia. Tähän haasteeseen olemme vastanneet vuokraamalla lumityötraktorin lisäämään konekapasiteettiamme. Tietenkin käytämme tarvittaessa aliurakoitsijoita mm. parkkipaikkojen auraamiseen.

Juha Kankaanpää toimitusjohtaja

Kerrostaloasunnoissa varmuuslukon käyttö antaa lähes 100 %:n murtosuojan.

3Lukot uusiksi – turvallisuus paremmaksi– Lukkojen uusimisprosessi etenee tavalli-sesti niin, että isännöitsijä vie asian hallituk-sen käsiteltäväksi. Jos sitä kannatetaan, isän-nöitsijä kilpailuttaa lukkoliikkeet. Lukkojen uudelleensarjoituksessa kustannustaso on niin pieni, että se voidaan tavallisesti kattaa yhdellä ylimääräisellä vastikkeella, toimitus-johtaja Juha Kankaanpää Martinlaakson Huollosta muistuttaa.

LUKiTUsJärJesTeLMä UUsiKsi

Aina sarjoitus ei riitä, vaan joudutaan uusi-maan koko lukitusjärjestelmä. Sarjoitukseen verrattuna uusien lukkojen asentaminen on kuitenkin kalliimpaa.

Joskus asukkaat vaihtavat lukkonsa itse, mutta silloin pelastuslaitos tai huoltomies ei hätätapauksissa pääse sisään, mikäli asunnon haltija ei ole paikalla tai pysty ovea avaamaan. Jos ovi joudutaan rikkomaan, kustannuksista vastaa asunnon omistaja. Asukas voi asennut-taa huoneiston oveen myös varmuuslukon, johon on avain vain hänellä itsellään.

Tämän päivän lukkoihin käyvät vain suo-jatut avaimet. Niitä ei saa kopioitua edes lukkoliikkeessä ilman asunnon omistajan

lupaa. Sama avain käy kotioven lisäksi niin rappukäytävään, kellariin, pesutupaan kuin muihinkin yhteisiin tiloihin.

Etenkin vuokratalojen yhteisissä tiloissa käytetään lukkoja, joiden avaimissa on mekaanisen koodin lisäksi elektroninen tunnuskoodi. Tällaisilla avaimilla pääsee esi-merkiksi pesuhuoneeseen tai kellaritiloihin. Elektronisen tunnuksen avulla hoituu myös kulunvalvonta.

Portaiden ulkopuolella käytetään usein koo-dilukkoja. Silloin asukas voi helposti antaa numerosarjan vieraalleen. Koodi saattaa kuitenkin levitä liiaksi, joten se olisi hyvä aika ajoin uusia. Sen vaihtaminen ei ole vaikeaa.Lukkojen päivittämisessä kannattaa lähteä liikkeelle tilaamalla turvaselvitys lukkosepäl-tä. Jos taloyhtiössä siirrytään sen pohjalta askel eteenpäin, tilataan seuraavaksi lukitus-suunnitelma. Mikäli päädytään lukkojen uusimiseen, asiasta päättää taloyhtiön yhtiökokous.

– Kun on tähän vaiheeseen päästy, kannat-taa tarjoukset pyytää useammalta lukkoliik-keeltä samaa tarjouspyyntömallia käyttäen Kankaanpää muistuttaa.

eLeKTrOninen TULevaisUUs

Ovien sähköiset lukitusjärjestelmät ovat yleistyneet osana kodin turvajärjestelmiä. Avaimena toimii tällöin numeronäppäimistö ja näppäiltävä numerosarja, kaukosäädin tai sähköinen tunniste, esimerkiksi avainperä-tunniste tai sormenjälki.

Yksi moderneista lukitusratkaisuista on ulko-ovien avaaminen ja sulkeminen matkapuhelimella. Mekaaniseen lukkoon asennetaan lisälaite, joka kommunikoi bluetoothin välityksellä matkapuhelimen kanssa.

Joidenkin järjestelmien avulla on mahdol-lista esimerkiksi yhdistää rakennuksen ulko-oven ja hissin toimintoja. Kun asukkailla on henkilökohtaiset avainkortit, heidät tunnis-tetaan jo ulko-ovella. Tunnistamisen perus-teella järjestelmä avaa ulko-oven lukituksen, aukaisee oven, sytyttää rappukäytävän valot, kutsuu hissin sisääntulokerrokseen ja ohjaa sen automaattisesti siihen kerrokseen, jossa asukas asuu. Kodinohjausjärjestelmät voidaan liittää osaksi kodin turvapalveluja, jolloin ongelmatilanteiden yhteydessä häly-tys ohjautuu turvaliikkeeseen.

KUVAT ABLOY

4

MJY Yhtiöt Oy toimii koko korjausrakentamisen kentässä.Pienistä huoltokorjauksista koko kiinteistön

peruskorjaukseen.

• Kokonaissaneeraukset• Linjasaneeraukset

• Julkisivut• Vahinkosaneeraukset

• Asbesti- ja homesaneeraukset• Timanttiporaukset ja -sahaukset

• Metallipurkutyöt

PÄIVITÄ TALOYHTIÖNNE TURVALLISUUS

Taloyhtiön avainturvallisuus on kun-nossa vain, jos lisäavainten teettäminenon rajattua ja valvottua. Käytännössä tämä vaatii patentoidun avainjär-jestelmän. ABLOY® EXEC -patentin vanhentuessa 2013, on aika päivittää turvallisuus uudelle vuosituhannelle.

ABLOY® OPTIMA -ratkaisu on ideaali- valinta taloyhtiöihin. Se helpottaa avainten hallintaa ja kulunvalvontaa yhdistämällä etäluettavan ABLOY® OPTIMA -järjestelmän ja patentoidun mekaanisen ABLOY® SENTO -avain-järjestelmän.

TALOYHTIÖNNE TALOYHTIÖNNE TALOYHTIÖNNE TALOYHTIÖNNE TALOYHTIÖNNE

-ratkaisu on ideaali- valinta taloyhtiöihin. Se helpottaa avainten hallintaa ja kulunvalvontaa

ABLOY®

-järjestelmän ja patentoidun -avain-

Lue lisää ABLOY® OPTIMA

-ratkaisusta: www.abloy.fi

5

Mika Piirosen työpäivä alkaa aamuseitsemäl-tä ja päättyy neljältä. Lisäksi hän tekee viikon-loppupäivystyksiä. Kiinteistönhoitotehtäviin kuuluvat huoltotyöt ja vikakorjaukset. Talvisin hän saattaa joutua myös auraustehtäviin.

Yleisissä tiloissa käydään säännöllisesti tarkis-tamassa sähkö- ja lämmityslaitteet, valaistuk-set ja lukot, jotka rasvataan. Katolla käydään tarkastuskäynnillä pari kertaa vuodessa, yleensä keväällä ja syksyllä, mutta tarvittaessa useamminkin esimerkiksi pudottamassa lunta. Tarvittaessa myös vesikourut ja kattokaivot puhdistetaan ja raportoidaan painaumista, joihin vesi saattaa kertyä. Kaikki säännölliset työt määritellään huoltokirjassa, joissakin taloyhtiöissä ne ovat sähköisiä.

− Sähkö- ja muita luvanvaraisia töitä emme voi tehdä, mutta teemme korjattavista koh-teista raportin asiantuntijoille. Jos esimerkiksi valaistus ei toimi, meidän on selvitettävä, mis-tä vika johtuu. Sen jälkeen sähkömies tietää, mitä on tulossa korjaamaan, Piironen kertoo.

Talojen ilmastoinnin ja lämmityksen sää-täminen on talvella haastavaa. Muutamissa taloyhtiöissä lämmityksen voi säätää sähköi-sesti suuntaissiirrolla. Kun lämmityskäyrää nostetaan, niin lämpötila on kaikissa asun-noissa tasaisempi. Huoltomiehet eivät korjaa lämmitys- ja ilmastointilaitteiden vikoja. Ainoastaan suodattimien vaihto kuuluu heidän tehtäviinsä.

− Yleisiin töihin kuuluvat myös parkkialu-eiden käytävien auraukset. Parkkiruutu-jen auraaminen kuuluu kuitenkin niiden haltijalle eli vuokralaiselle. Sähkötolpat aiheuttavat monille päänvaivaa. Ongelmat

johtuvat useimmiten siitä, että ajastimia ei osata käyttää. Sähköäkään ei yleensä tule kuin tiettyinä kellonaikoina. Tarvittaessa käymme opastamassa ajastimien käytössä, Piironen lupaa.

iLMOiTa vesivaHingOsTa Ja vieMäriTUKOKsesTa väLiTTöMäsTi!

− Asuntojen sisällä viemäritukokset ovat yleisin ongelma. Ne toistuvat usein sa-mojen asukkaiden huoneistossa, vaikka olemme neuvoneet useaan kertaan, kuinka niitä ehkäistään. Jos viemärijärjestelmässä on useampi asunto, tukos voi aiheuttaa vesivahingon niihin kaikkiin. Vesivahingois-ta ja tukoksista pitää ilmoittaa välittömästi, ettei tilanne pääse pahenemaan, Piironen painottaa ja jatkaa:

− Moni rikkoo myös ikkunansa sulkemallasen väkisin. Joudumme vaihtamaan ja säätämään ikkunoiden mekanismeja sekä rasvaamaan niiden säätörajoittimia.

Huoltomiehet vaihtavat toisinaan myös lamppuja ja sulakkeita, kun asukkaat eivät itse osaa tai kykene. Irronneet putket voidaan liittää takaisin paikoilleen, mutta varsinaiset putkikorjaukset kuuluvat putkimiehille.

− Moni vanhus ei yletä tai uskalla nousta jakkaralle. Hyvän tahdon eleenä olemme silloin lamppujakin vaihtaneet. Ihan kaik-keen emme kuitenkaan lähde, esimerkiksi huonekalujen siirtely ja sisustaminen eivät enää kuulu meille, Piironen muistuttaa.

Työpäivien perusta määräytyy huolto-ohjelmien mukaan. Uudet työlistat päivitty-

vät kerran kuussa. Piironen koordinoi niiden pohjalta ajankäyttönsä itse. Monet viat korjataan heti huoltokierroksen yhteydessä. Rutiinit keskeytyvät, jos vikapäivystyksestä tulee pikakomennus. Joidenkin taloyhtiöi-den hallitusten puheenjohtajat saattavat soittaa myös suoraan.

− Teemme työmme parhaamme mukaan. Porua voi syntyä kuitenkin jo siitä, jos mei-dän pitää varmistaa ihmisten henkilöllisyys. Mutta kyllä niitä kiitoksiakin tulee, usein jälkikäteen sähköpostilla, Piironen myhäilee.

syntynyt Vantaalla 1974

asuinpaikkaPakkala

Perhevaimo ja 3,5-vuotias poika

Tehtävähuoltomies

Koulutustalotekniikan perustutkinto

Martinlaakson huollossavuodesta 2006

Harrastuksetperhe ja kuntosali

Mika Pi i ronen

Huoltomies Mika Piironen:

Viemäritukokset työllistävätHuoltomiehen päivä ei ole koskaan samanlainen, vaikka yllätyksiä sattuukin harvoin. Eniten aikaa kuluu viemäri-tukosten aukaisuun. Ne johtuvat useimmiten asukkaiden omasta huolimattomuudesta.

6

Taloyhtiön putkiremontti alkaa olla ajankohtainen, kun putket ovat 40–50 vuotta vanhoja. Korjaustarve voi tulla aiemminkin, jos putkistoissa esiintyy vuotoja. Jos putkia ei korjata ajoissa, voi niiden rikkoutuminen aika ajoin maksaa kiinteistölle enemmän kuin normaali putkiremontti.

Putkiremontin suunnittelu voi kestää kol-mekin vuotta. Suunnittelusta ei kuitenkaan kannata tinkiä, sillä hyvällä suunnittelulla remonttikustannuksista voidaan säästää merkittävästi.

Insinööritoimisto Reijo Patrosen toimisto-päällikkö esko Lahtinen kehottaa taloyh-tiöitä ottamaan alusta alkaen asiantuntijan valmistelemaan putkiremontin hankesuun-nitelmaa. Asiantuntija osaa kertoa, mitä mis-säkin vaiheessa kannattaa tehdä. On myös tärkeää tiedottaa asukkaille suunnitelman etenemisestä, jotta heidät saadaan mukaan hankkeeseen.

− Hankesuunnittelu sisältää monia osa-alu-eita. Ensin selvitetään kiinteistön tekniikka ja nykykunto. Se sisältää usein kuntotutkimuk-sen, jossa tutkitaan viemäreiden ja vesiput-kien materiaalit, rakenteet ja nykykunto. Kun selvitykset on tehty, voidaan tehdä johto-päätöksiä ja määritellä, mitkä menetelmät ovat käyttökelpoisia ja missä laajuudessa remontti kannattaa tehdä, Lahtinen sanoo.

LVI-suunnittelija Timo Haapea Talokeskuk-sesta muistuttaa, että putkistojen kuntotut-kimus kannattaa tehdä, jos talo ei ole vielä kovin iäkäs. Jos putkistojen ikä on yli 40 vuotta ja vuotojakin ilmenee, perusteellinen

Hyvän putkiremontin avaimetkuntotutkimus ei ole enää taloudellisesti järkevää. Putkistot on joka tapauksessa uusittava.

Hankesuunnitelman teettäminen tulee mak-samaan taloyhtiölle 10 000–20 000 euroa. Se on kuitenkin vain hyvin pieni osa koko remontin hinnasta.

asUnTOKOHTaisia raTKaisUJa

Putkiremontin yhteydessä on usein mah-dollista tehdä asuntokohtaisia yksilöityjä toteutuksia ja lisätöitä. Esimerkiksi Patrosella tehdään hankesuunnittelun yhteydessä osakaskysely, jossa luodataan asukkaiden näkemyksiä kylpyhuoneesta, keittiöstä, ilmanvaihdosta ja sähköjärjestelmistä. Näin saadaan tietää kuinka moni haluaa tehdä laajamittaisemman remontin putkiremontin yhteydessä. Huolellisella suunnittelulla myös

nämä voidaan toteuttaa kustannustehok-kaasti projektin sujuvaa läpivientiä häiritse-mättä.

− Jopa yli 80 prosenttisesti putkiremontin yhteydessä tehdään myös kylpyhuone-remontti. Vaikka hinta nouseekin, kaikki kylpyhuoneet saadaan silloin vedeneristyk-seltään samalle tasolle. Kirjavuus ja riskit taloyhtiössä pienenevät. Mikäli joku on teh-nyt kylpyhuoneremontin vähän aiemmin, toivottavasti putket on uusittu samalla. Näin putkiremontin yhteydessä ei tarvitse rikkoa vasta saneeratun kylpyhuoneen vedeneris-tystä, Lahtinen toteaa.

Osakkaiden teettämät muutostyöt ovat osakkaan ja urakoitsijan välisiä asioita, joita taloyhtiöllä on oikeus valvoa. Muutostyöt tarkastetaan yleensä asunnon käyttöönoton yhteydessä, remontin valmistuttua.

sUUnniTeLMasTa TOTeUTUKseen

Kun hankesuunnitelma on tehty, se jaellaan ja esitellään asukkaille. Raportin luettuaan osakkaiden on huomattavasti helpompaa päättää yhtiökokouksessa, kuinka putkire-montti kannattaa toteuttaa.

Nykyisin on olemassa monenlaisia vaihto-ehtoisia tekniikoita. Vielä 90-luvulla ei ollut muita konsteja kuin uusia putkistot ja vie-märit kokonaan. Vedeneristysmääräyksetkin tulivat vasta vuosituhannen vaihteessa. Vas-ta aivan viime vuosina on tehty ensimmäisiä sisäpuolisia käsittelyjä muoviviemäreihin.

− Muoviviemäreissä ei ole samanlaista tartuntapintaa kuin valurautaviemäreissä. Muoviputket ovat myös joustavia, joten sisäpuolisten pinnoitteiden kiinni pysymi-nen on ongelmallista. Valuraudassa riski on

Insinööritoimisto Reijo PatronenFinnmap Consulting Oy

Hankesuunnitteluvaiheessa kohteissa tulee vastaan monen tasoisia ja kuntoisia kylpyhuoneita

Esko Laht in en

Toimistopäällikkö

7

pienempi. Putkimateriaalilla on iso merkitys sille, kuinka saneeraus kannattaa tehdä, Lahtinen muistuttaa.

Lahtinen varoittaa pinnoittamisen riskeistä, koska pitkäaikaisia kokemuksia niiden kestä-vyydestä ei vielä ole. Tarjonta on kirjavaa ja laatutaso vaihtelevaa. On jo käynyt niin, että pinnoitteet eivät ole pysyneet paikallaan, vaan ovat tukkineet viemärin. Jos pinnoi-tetta ei saada asennettua putkiston kaikkiin osiin, putkiston ikäkään ei ole yhtä pitkä kuin on luvattu. Vesijohtoihin pinnoitteita ei tällä hetkellä suositella lainkaan, niistä on epäilty liukenevan myös myrkkyjä. Esimer-kiksi Helsingissä ei vesijohtojen sisäpuolisille pinnoituksille myönnetä lainkaan rakennus-lupia.

reMOnTin PiLKKOMinen ei aina KannaTa

Putkiremontti on mahdollista pilkkoa myös osiin. Esimerkiksi pohjaviemäreiden kunnos-taminen sukittamalla voidaan tehdä ennen muuta remonttia, jos tiedetään, että muiden putkistojen kanssa vielä pärjätään. Runko-putkistoja voidaan tehdä myös ennakkoon ja asuntoihin mennä vasta parin vuoden päästä. Todennäköisesti pilkkominen tulee kuitenkin kokonaisurakointia kalliimmaksi.

− Yleensä taloyhtiö kilpailuttaa kokonaisura-koitsijan, joka vastaa kaikesta aliurakoinnista ja aikatauluista. Jos taloyhtiö pilkkoo urakan, vastuurajat voivat hämärtyä, Lahtinen muistuttaa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen pitää olla raken-nusurakan yleisten sopimusehtojen, YSE:n, mukaiset ja niin täydelliset, että niiden perusteella voidaan toimia alusta loppuun. Projektipäällikkö kilpailuttaa urakoitsijat ja hoitaa neuvottelut. Sopimuksessa määritel-lään valvontaorganisaatio ja aikataulut.

Käytännössä urakalle asetetaan sakolliset välitavoitteet. Välitavoitteet ovat esimerkiksi

porraskohtaisia ja niistä myöhästyminen langettaa sakon.

Kun remontissa uusitaan kylpyhuoneet kes-kitetysti, pölyn ja melun määrä on niin suuri, että yleensä asukkaat muuttavat remontin ajaksi pois. Vaihtoehtoisia menetelmiä käytettäessä poismuuttaminen ei ole välttä-mätöntä. Kylpyhuoneiden korjaus jää tällöin osakkaan vastuulle.

− Poismuutto tai häiriö ei saa kuitenkaan olla peruste, jonka mukaan saneerausmene-telmä päätetään. Hyvin tehty putkiremontti parantaa aina asumisen laatua ja nostaa yh-tiön sekä asuntojen arvoa tehden asunnois-ta halutumpia asuntomarkkinoilla, Lahtinen painottaa.

Pohjaviemärin sukitustyö meneillään lattiaan tehdyn asennusaukon kautta Ikääntyneitä putkia putkitunnelissa

Mallinnettu kylpyhuone suunnittelun havainnollistamiseksi

PUTKireMOnTin KesTO

• Hankevalmistelu: ....................... 2–3 vuotta

• Hankesuunnittelu: .................... 5–10 kk

• Toteutussuunnittelu: ................ 6–12 kk

• Remonttitöiden valmistelu: ... 2–5 kk

• Remonttitöiden toteutus: ...... 6–18 kk

PUTKISTON KUNTOTUTKIMUSKERTOO KAIKEN

Ensimmäinen putkiston kuntotutki-mus on suositeltavaa tehdä 30 vuoden kohdalla. Päivitys olisi hyvä tehdä 5–6 vuoden välein tai tarvittaessa. Putkis-ton kuntotutkimus ei ota kantaa millä menetelmällä mahdollinen putkire-montti kannattaisi tehdä. Toteutus-vaihtoehdot selviävät putkiremontin hankesuunnittelussa.

Putkiston kuntotutkimus voi keskittyä käyttövesi-, viemäri- tai lämmitysjärjes-telmiin tai kaikkiin putkistoihin. Siinä arvioidaan putkiston todellinen kunto, jonka perusteella voidaan määritellä uusimisajankohta ja uusinnan laajuus. Perusteellinen kuntotutkimus maksaa 3 500–5 000 euroa.

PUTKISTOJEN KUNTOTUTKIMUS-MENETELMIä:

4 AISTINVARAINEN TARKASTUS, jossa tarkastellaan putkistojen ja kalusteiden yleiskuntoa, vuotoja ja korroosiota.

4 TV-KUVAUS viemäreistä ja salaojista, kuvauksesta saadaan dvd-tallenne.

4 ULTRAääNI, jolla mitataan putkien seinämänvahvuutta.

4 RöNTgENKUVAUS eli läpivalaisuku-vaus, jolla voidaan tarkistaa käyttö-vesiputkistot, lämpöjohdot, patterit ja pystyviemärit. Röntgenkuvauksen avulla havaitaan mm. putken sisäisiä korroosioita ja syöpymiä.

4 VESIANALYYSI, jossa tarkastellaan veden lämpötiloja, veden laatua ja tilavuusvirtausta, jotka vaikuttavat putkiston käyttöikään.

8

Taloyhtiön isot remontit voivat maksaa yksittäiselle osakkaalle jopa kymmeniä tuhansia euroja. Siirtä-mällä yhtiölainan omaksi lainaksi voi säästää tuhansia euroja.

Takavuosina taloyhtiöt pystyivät neuvot-telemaan halvempia lainoja kuin yksityis-asiakkaat. Nyt tilanne on päinvastainen. Taloyhtiöiden ja yksityishenkilöiden lainojen marginaaleissa voi olla jopa kahden prosen-tin ero. Osakkaan kannattaa olla valppaana ja seurata, mihin hintaan taloyhtiö ottaa lainaa. Jos taloyhtiön marginaali tuntuu suurelta, kannattaa harkita yhtiölainan maksamista henkilökohtaisella lainalla.

Osakkaan oman lainan korot ovat verotuk-sessa vähennyskelpoisia. Kun remonttilaina katsotaan asuntolainaksi, sen koroista saa alijäämähyvityksenä 28 prosentin verohyö-dyn. Omasta laina-ajasta osakas voi sopia yksilölliset lainaehdot ja takaisinmaksu-suunnitelman, kuten laina-ajan ja mah-dolliset lyhennysvapaat. Kodin remontista voi anoa myös kotitalousvähennystä 2000 euroa henkilöä kohden.

Asunto-osakeyhtiö voi puolestaan hakea valtiolta perusparannuslainaa, jolloin osalle lainasta valtio maksaa korkotukea 28 prosenttia. Se on sama kuin normaali alijäämähyvitys henkilökohtaisessa vero-tuksessa. Vähennykset omassa verotuk-sessa ovat silti edullisempia, koska valtion korkotukilainan osuus on vain 40 tai 50 prosenttia korjauskustannuksista.

Taloyhtiöille ovat tyypillisiä 5–10 vuoden lainat, jonka vuoksi yhtiövastikkeet voivat nousta erittäin korkeiksi. Myös taloyhtiöi-den pitäisi miettiä, kannattaako laina-aikoja pidentää.

ennaKKOsääsTösUUnniTeLMa

Kun taloyhtiön remontin alustava kus-tannusarvio on tiedossa, kannattaa talo-yhtiön tehdä ennakkosäästösuunnitel-ma. Ennakkosäästämisellä varmistetaan kaikkien taloyhtiön osakkaiden varautu-minen ja sitoutuminen asumiskustannus-ten nousuun.

Ennakkosäästämisellä voidaan myös olen-naisesti pienentää taloyhtiön lopullisesti tarvitseman rahoituksen osuutta.

LesKirOUva MirJa

Sampo Pankin rahoituspäällikkö Heli Pieninkeroinen antaa esimerkin 50 omis-tusasunnon taloyhtiöstä, jossa kustannus-arvio remontin tarpeista on alustavasti 500 euroa/m2 ja kokonaisuudessaan 1,5 miljoonaa euroa. Ennakkosäästämisellä kerätään 190 000 euroa, n. 68 euroa/m2 ennen remontin valmistumista. Pankista taloyhtiö tarvitsee tällöin lainaa 1 310 000 euroa.

Leskirouva Mirja on ollut remontin aloit-tamista vastaan. Hänellä ei ole mahdol-lisuuksia maksaa pienestä eläkkeestään remontin myötä kasvavia asumiskustan-nuksia.

Mirja saa eläkettä 800 euroa/kk ja hoitovas-tiketta hän maksaa 288 euroa/kk. Mirjan osuus taloyhtiön lainasta on 39 300 euroa, joka peritään 370 euron rahoitusvastikkee-na kuukausittain. Hoitovastike + rahoitus-vastike olisivat yhteensä 658 euroa/kk

Pieninkeroisen ehdottama ratkaisu Mirjalle on maksaa yhtiölainan osuus pois Sampo Pankin kotilainalla. Kotilainasta Mirja mak-saa laina-aikana pelkät korot (12 kk euri-bor). Lainan pääoma maksetaan kerralla pois vasta laina-ajan päättyessä. Hoitovas-tike nousisi tällöin vain noin satasen.

nUOriPari sanna Ja viLLe

Tuleva putkiremontti huolestuttaa myös Villeä ja Sannaa, koska asumiskustannusten nousun myötä heillä ei olisi mahdollisuutta laittaa rahaa säästöön isomman asunnon varalle. Asuntolainaa on jäljellä 175 000 euroa ja sen kuukausierä on 1 085 euroa/kk. Laina-aikaa on jäljellä reilut 16 vuotta

Villen ja Sannan osuus uudesta taloyhtiön lainasta on 26 200 euroa, joka peritään kuukausittain 248 euron rahoitusvastikkee-na. Hoitovastike ja rahoitusvastike olisivat yhteensä 1 333 euroa/kk.

Pieninkeroinen ehdottaa Sannalle ja Villelle oman hankeosuutensa maksamista lainalla, joka yhdistetään jo olemassa olevaan asun-tolainaan. Lainan kuukausierät mitoitetaan sopiviksi laina-aikaa pidentämällä. Laina suojataan koron nousua vastaan, joten Ville ja Sanna pystyvät säästämään lainan takai-sinmaksun ohessa. Asuntolainan korkojen vähennyksestä saatava verohyöty on heille 875 euroa vuodessa, joka siirretään sääs-töön uuden kodin hankintaa varten.

Uusi lainamäärä on 201 200 euroa. Korkosuo-jatun lainan viitekorko ei nouse yli 3,5 %:n seuraavaan kolmeen vuoteen. Uusi kuukausi-erä on 1 083 euroa ja laina-aika 20 vuotta.

Oma pankkilaina on yhtiölainaa edullisempi

9

Jos vanhan ovesi lukko reistailee, saranat ja tii-visteetkään tuskin enää toimivat. Fenestra uusii kerrostaso-ovesi ja laittaa lukot kuntoon! Samalla paloturvallisuus ja äänieristys paranevat, ja asun-tosi arvo nousee.

FENESTRALTA UUDET OVET JA AVAIMET KÄTEEN.

Ota yhteyttä p. 010 525 4000, info@fenestra.fi

Hyvin hoidettu taloyhtiö nostaa asuntojen arvoa

Rakennuskantamme kärsii ikääntymisestä: julkisivut ovat rempallaan, putkistot vuotavat, ulkokatot, ikkunat ja märkätilat ovat käyttö-ikänsä päässä. Jotta asuntojen arvo säilyisi, olisi rakennusten ja huoneistojen kunnossa-pidosta huolehdittava säännöllisesti.

Rakennetun omaisuuden tila 2011 -raportin mukaan rakennetun omaisuuden tila on koko-naisuutena vielä tyydyttävä, mutta suunta on alaspäin. Korjausvelka kasvaa kaikilla osa-alu-eilla. Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä on säästetty remonttikuluissa liian pitkään.

− Monissa taloyhtiöissä ei ole lainkaan ennakoi-tu, mitä remontteja on edessä, minne ne ajoite-taan ja kuka ne maksaa, Martinlaakson Huollon toimitusjohtaja Juha Kankaanpää sanoo.

Aika näyttää, milloin ensimmäinen asunto-osa-keyhtiö puretaan, kun asukkaita ei ole tarpeeksi kuluja jakamaan. 500 euroa neliöltä maksavaa putkiremonttia ei kannata tehdä taloon, jonka nykyinen neliöhinta on 1000 euroa.

Moni haluaa asuntonsa mahdollisimman nope-asti velattomaksi. Kankaanpään mielestä perin-nöksi voi jättää velallisenkin asunnon. Pääasia on, että koko asunto-osakeyhtiö olisi kunnossa ja täten asunnon arvokin olisi korkeampi.

TaLOYHTiö TarviTsee OMaisUUden-HOidOn YLLäPiTOsUUnniTeLMan

Isännöintiliiton entinen puheenjohtaja, kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi arvioi, että suomalaisista kiinteistöistä 20–30 prosenttia hoidetaan todella hyvin ja lopuissa mennään lähes päivä kerrallaan.

– Omaisuudenhoidossa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kokonaisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Irrallisten yksittäisten kunnostushankkeiden sijaan olisi järkevää tehdä taloyhtiölle selkeä pitkän tähtäimen ylläpito-ohjelma, joka auttaa ohjaamaan toteutettavien korjaustoimenpiteiden järjes-tystä ja aikataulua, Peltokorpi painottaa. Peltokorven mielestä ongelmana on myös se, että kaikki eivät hahmota omaisuutensa olemassa oloa. Asunnon lattia tai tapetin väri eivät ole ne merkittävimmät tekijät,

joilla huolehditaan asunto-osakkeen arvon säilymisestä. Tarvitaan avointa ja läpinäky-vää keskustelua ja vaihtoehtoisten toteu-tusratkaisujen esille tuomista sekä niistä tapahtuvaa osakkaiden omaa valintaa. Enemmistön päätös yleensä ratkaisee ja siihen kukin osakas osallistuu sillä tietä-myksellä, osaamisella ja arvomaailmalla, mitä kukin edustaa.

– Asunnon omistajien pitäisi ajatella sijoit-tajien lailla. Talonyhtiötä pitäisi hoitaa niin, että sen osakkeista saisi aina käyvän arvon, joutuipa sen realisoimaan missä elämänti-lanteessa tahansa, Peltokorpi muistuttaa.

asUnnOn arvO On MOnen TeKiJän sUMMa

Asunnon ja omaisuuden ar-voa voidaan mitata monin eri mittarein ja kriteerein. Isän-nöinnin näkökulmasta omai-suuden arvo voidaan jakaa kiinteistön arvoon ja asunnon arvoon. Tämän omaisuuden arvon kehittäminen kannat-taa antaa ammattilaisten käsiin. Hyvällä ja suunni-telmallisella isännöinnillä voidaan vaikuttaa merkittä-västi yksittäisten osakkaiden henkilökohtaiseen talouteen ja asumiskustannuksiin.

Asunnon myyntihintaan vaikuttavat muun muassa markkinatilanne, asunnon laatu, toteutuneet myyntihin-nat alueella, asunnon tyyppi, pinta-ala, huoneluku, raken-nusvuosi, sijainti, varustelu, yleiskunto, taloyhtiön varus-tetaso (esim. hissit), tehdyt remontit sekä ympäristö ja sen kehittyminen. 

− Teknistaloudelliset ominai-suudet, kuten taloyhtiön raken-nusten kunto ja korjaustarpeet, pitkän tähtäimen suunnitelmat ja niiden toteuttaminen, ener-

Suomalaisten rakennusten remontoinnissa on ollut pitkään käsijarru päällä. Korjausvelkamme on arvioitu olevan jo noin 50 miljardia euroa. Asuntojen heikko kunto vaikuttaa myös niiden arvoon.

giatehokkuus ja ekologisuus sekä taloyhtiön taloudellinen tilanne ovat myös tärkeitä arvos-tustekijöitä, Kankaanpää luettelee.

Peltokorpi muistuttaa myös mielikuvien vaikutuksesta asuntojen myyntihintaan. Niitä ovat esimerkiksi rakennusten ja piha-alueiden ulkonäkö, taloyhtiön viihtyvyys, taloyhtiön maine ja asioiden hoitamisen sujuminen hallituksen, isännöitsijän, huolto-yhtiön ja osakkaiden välillä.

Hyvämaineinen yhtiö kiinnostaa myös asunnon ostajia ja nostaa näin asuntojen jälleenmyyntiarvoa. Hyvä omaisuudenhoi-tokulttuuri ei synny kuitenkaan itsestään, vaan se pitää rakentaa ja sitä pitää yllä-pitää.

10

Hyvä hallintotapa lisää luottamusta taloyh-tiön toimintaan. Siihen kuuluu omistajien tasapuolinen kohtelu ja heidän oikeuksiensa suojeleminen sekä osallistumiseen rohkaise-minen, organisaation taloudellisten tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi sekä johdon ohjaus ja valvonta.

Yhdenvertaisuusperiaate taloyhtiöissä tarkoittaa, että kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiö-järjestyksessä toisin määrätä. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osak-keenomistajan kustannuksella.

Jos taloyhtiö maksaa yhden kylpyhuoneen vesieristyksen, se on maksettava kaikille. Jos taloyhtiö uusii vaikkapa vessanpöntöt ja joku on sen hiljattain ehtinyt tehdä omalla kustannuksellaan, hänelle on kuitteja vas-taan korvattava vastaava summa.

Hallituksen on huomioitava myös kohtuulli-suusperiaate. Pihatoimikunta saattaa haluta rakentaa vaikkapa grillikatoksen, mutta samaan aikaan joissakin huoneistoissa voi olla kosteusongelmia kylpyhuoneissa. Ei lie-ne epäselvää, kumpi asia on prioriteeteissa etusijalla. Yksittäinen asukas saattaa haluta vapautusta vesimaksuista kesän ajaksi, kos-ka sanoo asuvansa sen ajan mökillä. Tämän valvonta on mahdotonta, ellei taloyhtiössä ole huoneistokohtaisia vesimittareita.

Hallitusten päätöksentekoa helpottaisi, jos isot linjat olisi päätetty valmiiksi. Tulevai-

Hyvä hallintotapa edellyttää aktiivisuutta

Varaudutalveen!

suuteen pitäisi valmistautua hyvissä ajoin selvityksin ja suunnitelmin. Suunnitelmal-lisuuden puuttuessa samoja keskusteluja käydään yhä uudestaan. Pitkän tähtäimen

strategia ja tehdyt kuntokartoitukset autta-vat määrittämään mitä tehdään milloinkin ja millä tavalla. Pahimmissa tapauksissa edetään hätätoimenpiteestä toiseen ja rahat ovat aina lopussa. Ennakkosuunnittelulla pystytään varautumaan tuleviin hankkeisiin myös taloudellisesti.

Hyvään hallintotapaan eivät kuulu myös-kään torikokoukset. Hallitusten jäsenten ei kannata ruveta pihalla muotoilemaan vastauksia yksittäisille asukkaille ellei asiasta ole tehty virallista päätöstä. Asiat pitää

puida ainoastaan hallituksen kokouksissa, jotta kaikille saadaan samanlainen vastaus. Asukkaat voivat tuoda hallitukselle käsitel-täväksi omia esityksiään. Mitä paremmin ne on perusteltu, sitä helpompi ne on käsitellä.

Läpinäkyvyysperiaatteen mukaan osakkaille ja asukkaille pitäisi jatkuvasti tiedottaa talo-yhtiön asioista. Ongelmana on löytää siihen oikea tapa. Perinteisesti ilmoitustaululle laitetaan kaikki oleellinen. Uutta asiaa tulee kuitenkin harvoin eivätkä ihmiset sen vuoksi seuraa ilmoitustaulua aktiivisesti. Joistakin hankkeista jaetaan tiedote postiluukusta ja joillakin taloyhtiöillä on myös omat kotisivut. Sisällöntuotanto vaatii kuitenkin aikaa ja osaamista eikä sitä aina taloyhti-öistä löydy. Viestin perillemeno vaatii myös vastaanottajan aktiivisuutta. Vaikka asioista on tiedotettu, niistä kysellään silti puhelimit-se. Kaikki taloyhtiötä koskevat suunnitelmat ja hankkeet ovat kuitenkin aina luettavissa jokaiselle jaettavassa yhtiökokouskutsussa.

Hallitusten kokousten kestosta olisi hyvä sopia etukäteen. Jos isoja remontteja ei kä-sitellä, 1–1,5 tuntia riittää hyvin. Kuulumiset ja rupattelut voi käydä muualla. Hallituksen kokoukset onnistuvat parhaiten, kun kaikki hallituksen jäsenet perehtyvät esityslistalla oleviin asioihin etukäteen ja ottavat niihin kokouksessa myös kantaa.

Hyvä hallintotapa vaatii täsmällisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä avointa viestintää. Asiat eivät ole yleensä kovin monimutkaisia ja juridisissa ongelmissa jäsenyhtiöt voivat isän-nöitsijän lisäksi kääntyä Uudenmaan asuinkiin-teistöyhdistyksen lakimiehen puoleen.

Ari Timonen

Martinlaakson Huollon hallituksen puheenjohtajaAsunto Oy Ilkan-Salpa hallituksen puheenjohtaja

Talvi tulee taas vääjäämättä ja se asettaa taloyhtiön asukkaille ja huoltoyhtiölle omat haasteensa. Asumismukavuuden helpottamisek-si myös asukkaiden on kannettava kortensa kekoon. Ohessa muistilista asioista, jotka kannattaa tehdä ennen lumen tuloa, tai joista pitää huolehtia pitkin talvea.

11

e Vie kukkalaatikot ym. tilapäisrakennelmat talveksi pois, etteivät ne jää lumimassojen ja lumiauran alle.

e Pidä lumen läjityspaikka vapaana.

e Vie polkupyörät talveksi niille varattuihin säilytystiloihin.

e Tee katoille kertyneistä lumilipoista ilmoitus heti huoltoyhtiölle.

e Autojen pysäköinti vain pysäköintialueille. Väärin pysäköidyt ajoneuvot vaikeuttavat talvipuhtaanapitoa.

e Parkkiruutujen puhtaanapito kuuluu autopaikan vuokraajalle.

e Lohkolämmittimen johtoa ei saa säilyttää lämmitystolpassa. Ota johto pois aina, kun se ei ole käytössä.

e Asuinhuoneistojen normaali sisälämpötila on 20–22 celsiusta. Jos lämpötila putoaa alle 20 celsiusasteen, ota yhteys huoltoon.

e Patterin termostaatti pitää huoneiston lämpötilan asetetussa arvossa. Vaikka patteri tuntuu kylmältä, se ei välttämättä tarkoita, että huoneistossa on kylmä!

e Tuuleta nopeasti, älä jätä ovia ja ikkunoita auki pitkäksi aikaa. Aseta termostaatti nollan tai lumihiutaleen kohdalle tuuletuksen ajaksi.

e älä pidä porraskäytävän ulko-ovea turhaan auki, termostaatti voi jäätyä.

e Jos lunta pakkautuu ulko-oven ja kynnyksen väliin, ovi voi jäädä raolleen. Potki lumi pois, huoltomies ei sitä yöllä pääse tekemään.

e Harjaa lumet parvekkeelta. Lapioidessa pinnoitteet voivat rikkoontua. Varo heittämästä lunta ihmisten niskaan.

e Talvi kuuluu Suomen ilmasto-oloihin. Pukeudu oikein ja säilytä maltti!

12

OTA YHTEYTTÄ:Martinlaakson Huolto Kukintie 3, 01620 VantaaVaihde ja asiakaspalvelu: puh. 09 878 051, Fax: 09 878 05 200asiakaspalvelu@martinlaaksonhuolto.fi aUKiOLOaJaT:ma klo 8–17, ti–to klo 9–16, pe klo 9–15Aattopäivinä suljemme klo 14PäivYsTYs:Puh. 040 516 1377Arkisin: ma–to klo 16–7, Viikonloppuisin: pe klo 14–ma klo 7viKaiLMOiTUKseT:Ritva Leino, puh. 09 878 05 227, vikailmoitukset@martinlaaksonhuolto.fiTOiMiTUsJOHTaJaJuha Kankaanpää, puh. 09 878 05 220HaLLinnOLLinen isännöiTsiJäIsmo Korhonen, puh. 09 878 05 221

HaLLinnOLLinen isännöiTsiJäPäivi Sandèn, puh. 09 878 05 218HUOLTOTOiMen PääLLiKKöAuvo Kosonen, puh. 09 878 05 222TaLOUsPääLLiKKöMarja Lappalainen, puh. 09 878 05 215asiaKasPaLveLU, avainTiLaUKseT, aUTOPaiKaT Ja saUnavUOrOTSelvete Jusufi, puh. 09 878 051, asiakaspalvelu@martinlaaksonhuolto.fiKirJanPiTO, OsTOresKOnTra Ja LainanHaLLinTaRaili Saloranta, puh. 09 878 05 210vasTiKevaLvOnTa Ja LasKUTUsasiaTTanja Männistö, puh. 09 878 05 223KirJanPiTO, LainanHaLLinTa Ja vasTiKevaLvOnTaKirsi Helin, puh. 09 878 05 214säHKöPOsTiT etunimi.sukunimi@martinlaaksonhuolto.fi

Esa-Pekka Pennanen Tuija Järvenkallas Ari Hanhike Kirsi Vihtonen Anne-Mari Gündem Stefan Rehnström 050 598 6611 050 885 661 050 557 9470 050 570 9275 050 328 3211 0400 898 251

Leif Corander Pirkko Myller Tapio Heikkinen Ritva Korhonen Jukka Vuori Kirsti Merta Suvi Tiainen 0400 898 254 0500 194 195 0500 443 969 050 352 1669 0400 898 253 myyntisihteeri myyntisihteeri

Me palvelemme Sinua ! Kiinteistömaailma | Myyrmäen Kodit Oy LKV Liesikuja 4, 01600 Vantaa, Kivivuorentie 4, 01620 Vantaa Puh. 010 622 4400, 010 622 3300 myyrmaki@kiinteistomaailma.fi, martinlaakso@kiinteistomaailma.fi

Uusi Luja himmeä, kestävä ja monipuolinen maali.Luja himmeä on laatumaali, jolla on ainutlaatuinen kemikaalinkesto; se kes-

tää vahvojakin puhdistusaineita ja kovaa käyttöä haasteellisissa ympäristöissä.

Sävyt säilyvät muuttumattomina. Luja himmeän vedenkestokyky on omaa

luokkaansa ja sitä voidaan käyttää märkätiloissa osana RakMk C2 hyväksyn-

nän saanutta Tikkurilan Luja-menetelmää.

Tikkurila Oyj, PL 53, 01301 Vantaa | Puh. (09) 857 71, fax (09) 8577 6902 | www.tikkurila.fi