NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 1

Maissista maidoksi

Digitaalisia palveluitaProAgriasta

Neuvo 2020 laajeni

JYV

ÄL

LÄ

ProAgria Keski-Suomen ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten

ajankohtaista asiaa 2/2017

NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 32 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017

Nyt käytettävissä

7000 €

Lisää Neuvo 2020 -palveluista sivulla 9.

Agrologi Timo Kahelin aloitti talous- ja viljelyasian- tuntijana 2.10. alkaen. Työnkuvaan kuuluvat viljely- suunnitelmat, eu-tuet ja maa- ja metsätilojen vero-kirjanpito sekä jatkossa myös kasvinsuojeluruiskujen testaus. Puhelin 043 826 9715, sähköposti timo.kahelin@proagria.fi

Hanna-Kaisa Kalmukoski palasi osa-aikaiseksi talous- asiantuntijaksi 16.10. Hänen erikoisalaansa ovat maa- ja metsä-talouden sekä yritysten kirjanpito ja vero-tus. Toimipisteenä hänellä on Hankasalmen toimipiste (Keskustie 36). Hanna-Kaisa vastaa myös kannattavuuskirjanpidosta Keski-Suomen maakun-nan alueella. Puhelin 043 826 9716, sähköposti hanna-kaisa.kalmukoski@proagria.fi

Agrologi Hanna Puura on palannut hoitovapaalta 2.10.2017. Hän toimii talousasiantuntijana maa- ja metsätalouden veroneuvonnan tehtävissä. Puhelin 040 822 5607, sähköposti hanna.puura@proagria.fi

HENKILÖSTÖUUTISIA

ProAgria Keski-Suomi ryKauppakatu 19 A, PL 112, 40101 Jyväskylävaihde: 020 747 3300sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fikeski-suomi@proagria.fi www.proagria.fi/ks www.koneagria.fiwww.wmw.fi

JYVÄLLÄ ProAgria Keski-Suomen asiakaslehti https://keski-suomi.proagria.fi/ajankohtaista/jyvalla

Toimitus Eeva-Liisa NeuvonenTaitto Päivi Jokimies ja Birgitta Salminen, ProAgria Keskusten LiittoPainopaikka Lehtisepät Oy, Kannen kuva Sanna Minkkinen

Paranna maatilasi kilpailukykyäTänä vuonna tulee täyteen 220 vuotta maatalous-neuvontaa Suomessa. Suomen Talousseura perustettiin vuonna 1797. Keski-Suomessa neuvonnan juuret eivät ulotu aivan noin pitkälle. Keski-Suomen maanviljelysseura perus-tettiin vuonna 1893. Sen jälkeen neuvontajärjestön nimi, ra-kenne ja toimintatavat ovat muuttuneet melkoisesti aina ajan tarpeiden mukaan. ProAgria Keski-Suomi kehittää ja uudis-taa toimintaansa sekä palveluja toimintaympäristön muutos-ta vastaavasti.

Kiristynyt taloudellinen tilanne pakottaa myös maaseudun yrittäjiä tekemään muutoksia toiminnassaan. Joillekin se tar-koittaa tuotannon laajentamista, toisille puolestaan erikois-tumista tai tuotantosuunnan muutosta. ProAgrian tehtävä-nä on tarjota palveluita asiakkailleen nykyisissä muutostilan-teissa.

Neuvo 2020 on laajentunutNeuvo 2020 -palvelut ovat syksyn aikana laajentuneet maati-lan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -osiolla. Nyt palvelua voivat käyttää tilat, jotka kaipaavat asiantuntijan näkemystä esimerkiksi maatilan kannattavuuden parantami-seen, yhtiöittämiseen, sukupolvenvaihdokseen, monialaistami-seen tai tuotantosuunnan muuttamiseen. ProAgrian tarjonta uuteen Neuvo 2020 -osioon on laaja. ProAgria tarjoaa ainut- laatuisen yhdistelmän tuotanto-, talous- ja yritysosaamista. Tarvittaessa palvelua voi tuottaa useampi asiantuntija yhdessä ja näin otetaan huomioon koko tilakokonaisuus, jolloin asia-kas saa mahdollisimman suuren hyödyn. Neuvo 2020 -rahalla on mahdollista tehdä asiakkaan tarpeiden mukaisia kartoituk-sia, alku- ja tarveselvityksiä, erilaajuisia suunnitelmia, seuran-taa ja keskusteluja joko kasvotusten tai myös nettipalavereina. Tiesitkö, että sinulla on käytettävissä 7 000 euroa Neuvo- järjestelmän mukaisiin neuvontapalveluihin ohjelmakauden 2015–2020 aikana!

Sähköiset palvelut kehittyvätDigitalisaatio etenee koko yhteiskunnassa ja myös maatalo-ussektorilla. ProAgria on mukana digitalisaation kehityksessä. BISNES+ -palvelu on uusi kuluvana syksynä lanseerattu palve-lu. BISNES + on maatilan johtamisen apuvälineeksi kehitetty sovellus, joka kokoaa olennaisimman tiedon sähköiseen näky-mään. Sovelluksen avulla dokumentit, suunnitelmat ja asia-kirjat ovat kaikki samassa paikassa saatavilla yhdellä kirjau-tumisella.

Valiolaisen maitoyrittäjän KPI-Avain -mittaristo hyödyntää tuotosseurannassa kerättyä tietoa ja on askel entistä ajanta-saisempaan seurantaan. Erilaisiksi tunnusluvuiksi muutettu eläinkohtainen tieto auttaa mm. ruokinnan onnistumisen ar-vioinnissa ja suunnittelussa, eläinvalinnoissa sekä hedelmälli-syyden ja utareterveyden johtamisessa. Tuotosseurannan tie-dot ovat varmassa tallessa tietokannassa. Tämä mahdollistaa erilaiset vertailut karjan tuloksista.

Edellä mainitut palvelut ovat esimerkkejä ProAgrian pal-velutuotannosta. Maatalousneuvonnan pitkä historia on pi-tänyt sisällään jatkuvaa muutosta. Yhdessä asiakkaan kans-sa luomme edellytykset parantaa maatilan kilpailukykyä edel-leen ja luomme menestyksen eväitä tulevillekin vuosikymme-nille. Tämä lehti kannattaa lukea tarkkaan ja tarttua tilaisuuk-siin. ProAgrian asiantuntijat auttavat sinua löytämään keino-ja, kuinka tulevista haasteista selvitään.

Vesa Laitinenjohtaja0400 547 816vesa.laitinen@proagria.fi

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisetsähköpostit: etunimi.sukunimi@maajkotitalousnaiset.fikeski-suomi.maajakotitalousnaiset.fi

Neuvo 2020 -palvelut laajenivat nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn paran- taminen osiolla ja tilakohtainen raha-määrä nousi 7 000 euroon. Nämä ovat tämän vuoden merkittäviä uudistuksia Neuvo 2020 -palveluissa. ProAgria tar-joaa myös uuteen osioon erilaisia kilpai-lukyvyn parantamiseen liittyviä ratkaisu-ja ja näkökulmia.

Neuvo 2020 -palvelut laajenivat al-kusyksystä maatilojen nykyaikaistamis- ja kilpailukykyneuvontaan. Palvelu voi koskea esimerkiksi investoinnin, suku-polvenvaihdoksen tai uuden yritystoi-minnan aloittamisen alustavaa arvi-ointia tilalla. Samoin neuvonnan aihe voi liittyä nykyisen toiminnan kehittä-miseen, tuotantosuunnan pohdintaan tai vaikka tietotekniikan parempaan hyödyntämiseen tilalla. Neuvontaa voi käyttää myös kokonaan uuden liiketoi-minnan pohdintaan, esim. matkailun, elintarvikkeiden jalostuksen ja hoiva-palveluiden aloittamiseen. Viljelijä voi määritellä itse neuvonnan aiheen.

Nyt on hyvä hetki miettiä, mihin tila tulevaisuudessa tähtää ja etsiä erilaisia kehittämisvaihtoehtoja yhdessä asian-tuntijoidemme kanssa, sanoo ProAgria Keski-Suomen yritys- ja tilipalveluasiak- kaiden palvelupäällikkö Hannu Laitinen.

Hyödynnä 7 000 euroa maatilasi kehittämiseenTilalla on käytettävissään vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkiaan 7 000 euron tuki jo tuttujen ympäristöpainotteisten

NEUVO 2020 LAAJENI maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyky -osiolla

ja nyt uusien kilpailukyky Neuvo- palvelujen hankintaan. Viljelijän osuus neuvonnan kustannuksista on arvonlisä- veron osuus 15,12 eur/h. Lisäksi tulee matkakustannusten arvonlisäveron osuus. Kerrallaan voi palveluun varata neuvo- jalta enintään kolme työpäivää. Myös pienemmät palvelut ovat mahdollisia.

Kirjallinen suunnitelma tai suppeampaa neuvontaaPalvelu voi olla luonteeltaan suppeam-paa täsmäneuvontaa ruokinnan muu-toksen tai koneinvestoinnin taloudelli-sesta vaikutuksesta tai se voi olla tieto-tekniikan käytön opastusta tilalla. Tai vaikka apua maksuvaikeusongelmien selvittämiseen. Laajemmassa muodos-saan voi neuvonnasta syntyä myös kir-jallinen suunnitelma jostain laajem-masta kehittämisaiheesta. Laajemman suunnitelman aiheena voi olla esim. uusi tuotantosuunta, yritystoiminta, toimin-nan yhtiöittäminen tai vaikka biokaasu-tuotanto tilallasi. Neuvonnan lähtökoh-tana on aina tilan todellinen tarve eikä siitä aiheudu tilalle velvoitteita.

Neuvo 2020 tuella ei kuitenkaan saa tuottaa viranomaisasiakirjoja, ELY-kes-kusten edellyttämää liiketoimintasuun-nitelmaa tai veroneuvontaa. Myöskään pelkästään metsää koskevat suunnitel-mat eivät ole Neuvo 2020 -tuen koh-teena.

Neuvo 2020 palvelun valtuutetut neuvojat on lueteltu mavi.fi-sivuilla. ProAgria Keski-Suomen valtuutetut neuvojat ja aihealueet on listattu ohei-seen taulukkoon. Käytössäsi on myös ProAgrian laaja asiantuntijaverkosto.Lisätietoja: www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/neuvoja/neuvo2020/Sivut/default.aspxwww.proagria/neuvo2020

Hannu Laitinenpalvelupäällikkö yritys- ja tilipalveluasiakkaat0400 321 907 hannu.laitinen@proagria.fi

- Mietitkö investointia?- Miten investointisi toteutus sujuu?- Onko sukupolvenvaihdos maatilallasi ajankohtainen?- Kannattaako yhtiöitää?- Miten voi parantaa tulosta ja kannattavuutta?- Miten siirtyä sähköiseen tilipalveluun?- Mietitkö tuotantosuunnan muutosta tai yritystoiminnan käynnistämistä?- Miten hyödyntää KPI-Avainta tuloksen ja talouden parantamiseen?

TILAAMINEN ON HELPPOA JA VAIVATONTA1. Tilaaminen on helppoa Mieti yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa, mistä neuvonnan aihealueesta yrityksellesi eniten hyötyä.

2. Asiantuntija hoitaa käytännön asiat ProAgrian asiantuntija tekee neuvonnan sovitun mukaisesti ja hoitaa kaikki tarvittavat paperiasiat.

3. Ja valmista tuli Neuvonnan jälkeen tarvitaan vain vahvistus neuvontaan käytetystä ajasta ja alv:n osuuden laskun maksu.

Neuvo 2020asiantuntija

puhelin tuotanto-eläimet

tuotantoeläi-met, luomu

ympäristö kasvin- suojelu

kasvintuotanto, luomu

maatilojen nykyaikais-taminen ja kilpailukyky

Janhonen Esko 0400 718 890 x xKaislo Katariina 040 822 2127 x xKivimäki Eeva-Liisa 040 576 8740 xKivisalmi Reijo 043 824 9638 x x xLaitinen Hannu 0400 321 907 xMarttinen Marjo 0400 648 275 x x xMinkkinen Anna-Maija 040 564 9166 x x xMinkkinen Sanna 043 824 9646 x xMäkinen Irene 040 587 3245 x xNeuvonen Eeva-Liisa 043 826 7294 x x x xPaltamaa Kai 0400 545 543 x x xPeltola Juhani 040 586 0042 x x x x xPummila Mirja 0400 932 054 xPuura Hanna 040 822 5607 xSalonen Paula 043 824 9641 xTimonen Leila 0400 747 289 x x xViinikainen Matti 0400 896 386 x x x x

Jäikö vielä kehitettävää?

Hyödynnä ProAgrian asiantuntijoita

myös seuraaviin haasteisiisi!

ProAgria Keski-Suomen uutiskirjeetProAgria Keski-Suomi julkaisee asiakkailleen ajankohtaisista asioista sähköisiä uutiskirjeitä.

Uutiskirjeet löytyvät ProAgria Keski-Suomen kotisivuilta > Kirjat ja tuotteet > Kirjat ja lehdet. Voit myös tilata uutiskirjeen osoitteesta: eeva-liisa.neuvonen@proagria.fi

ProAgria Keski-Suomi on myös facebookissa. Löydät meidät: www.facebook.com/proagriakeskisuomi/Katso myös: www.facebook.com/ProAgria/

Erja Taipale on aloittanut tilipalvelujen vetäjänä 30.10.2017. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat elinkeinoverotus sekä yritysten kirjanpito. Puhelin 043 824 9642, sähköposti erja.taipale@proagria.fi

onko netti-osoite- lisäys ok?

4 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017 NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 5

Maissista maidoksi — MEKA-hankkeen pellonpiennarpäivä Tapiolan maitotilalla

Edellä kuvattu ongelma on tuttu yhdelle jos toiselle korkean tuotosta-son maitotilalle. Säilörehua kyllä osa-taan tuottaa ja hyvää viljaa on saatavil-la mutta tuo resepti ei oikein riitä. Ener-giaa tarvitaan aina vain enemmän eikä appeen tärkkelyksen määrää pysty rajat-tomiin kasvattamaan.

Ratkaisuksi maissi?Pietiläiset yrittävät nyt ratkaista ongel-maa maissin avulla. Maissi ei ole pa-tenttiratkaisu mutta mahdollisuuksia se antaa. Kuiva-ainesato voi parhaimmil-laan olla kolmanneksen huippuhyvää säilörehusatoa korkeampi, satokertoja on vain yksi ja se ainoa ruuhkahuipun ulkopuolella. Tärkkelystä riittää mais-sissakin mutta hitaasti liukenevana ja

Ida-Maria ja Tuomas Pietiläinen halusivat lehmilleen tuhtia evästä. Energiaa pitäisi saada paljon, kustannusten pitäisi pysyä kurissa eikä työ saisi ainakaan lisääntyä. Appeen raaka-aineet ovat tähänkin asti olleet parhaasta päästä ja nyt pitäisi pystyä hyvää parantamaan.

KasvintuotantoKasvintuotanto

koko sato voidaan kerätä läheltä. Pel-toa ei tarvita ihan niin paljon kuin ilman maissia. Maissilla voidaan korvata sekä viljaa että säilörehua.

Maissi tarvitsee paljon lannoittei-ta mutta nautatilallahan sellaista syn-tyy ylen aikaa; lietettä voi ja pitääkin pumpata maissipeltoon aika lailla. Kas-vi saadaan kasvamaan pelkällä lietteellä mutta maissin ravinteiden tarve on suu-ri. Se on erittäin hyvä ravinteiden käyt-täjä mutta ympäristökorvauksen rajat rajoittavat täyden sadon saantia.

Maissin jyvien pitää pulskistuaMitään ei saa, jos ei mitään uskalla. Nyt on kasvussa viisi hehtaaria kohtuullisen komeaa maissia, joka odottaa sadon-korjuuta. Koneurakoitsija Samuel Toik-

kanen Ajokaksikko Oy:stä mittaili jo pellon laitaa mutta ei vielä päästä silp-puriaan maissin kimppuun. Kasvun an-netaan jatkua siihen asti, että pakkanen ruskettaa lehdet. Maissin koko energia on jyvissä ja jyvien pitää antaa pulskis-tua niin pitkään kuin voidaan. Kasvi on lyhyen päivän kasvi, joka kesäkuun puo-livälistä heinäkuun loppuun ei kasvul-laan häikäise. Elokuussa alkaa näkyvä kasvu, jonka annetaan jatkua niin pit-kään kuin suinkin. Maissin jyvä on kas-vin arvo-osa ja sen kehitysaste määrää sadon arvon. Lämpimänä kesänä on toiveita saada lypsättävää rehua mutta kylmän kesän maissi voi olla paha pet-tymys. Sen vuoksi maissille valitaan tilan parhaat pellot.

Korjuu sentin silpuksi ja jyvät murskaksiSamuel Toikkanen suhtautui edessä ole-vaan urakkaan rauhallisesti. Ajokonee-na oleva ajosilppuri katkoo maissia vaa-dittuun yhden senttimetrin silpunpituu-teen eikä käytä siihen liikaa aikaa. Tun-nissa pitäisi selvitä kolmesta maissiheh-taarista; Pietiläisten viisi hehtaaria me-nee sillä perusteella parissa tunnissa. Urakoitsija ei ole huolestunut edes ka-lenteristaan. Maissin korjuun aikaan ei ajosilppureilla ole liikaa kysyntää, joten kone kyllä joutaa työmaalle.

Silppuri on vaikuttava laite. Teriä on alusterät mukaan lukien neljässä ker-roksessa ja kierrosnopeus aikamoinen. Koneen sammuttamisenkin jälkeen te-rät pyörivät itsekseen vielä minuuttikau-palla, joten maissin paksu varsi kyllä silppuuntuu.

Vartta tärkeämpää on jyvien katkea-minen. Maissi pitää saada senttimetrin silpuksi ja jyvä on saatava murskattua. Haluttua energiasisältöä ei saavuteta, jos jyvät jäävät käsittelemättä. Tämän vuok-si maissin korjaaminen muulla kuin ajo- silppurilla on varsin toivotonta. Samuel Toikkanen ei tuota surrut; senttimetrin silpun pituus saavutetaan kyllä ja jyvät tullaan rouhimaan rikki. Silppua voisi vielä tuostakin lyhentää, jos tarvis olisi. Niin ei kuitenkaan tehdä, sillä sentti-metri riittää.

Kylvö kalvon alle lisää kasvuaikaaPaljon on pitänyt tehdä ennen kuin Toikkanen on päässyt korjuun suunnit-teluun. Bernerin Asko Seppänen on ol-lut alusta asti mukana projektissa. Ber-ner on toimittanut siemenen, kalvon, jolla kylvörivit on katettu, ja kylvöko-neen. Maissi kylvetään omalla koneel-laan, jolla samanaikaisesti myös kate-

taan kylvörivit ja levitetään maavaikut-teinen rikka-aine Stomp. Samanlaisia koneita on joitakin myös yksityiskäytös-sä ja muutamat koneurakoitsijat harkit-sevat koneen ostoa.

Maissin kylvö kalvoon ei ole välttä-mätöntä mutta kattamaton maissi kyl-vetään kolme – neljä viikkoa katettua myöhemmin. Pietiläisellä kylvö oli 22.5. mutta tavanomaisena keväänä saate-taan kylvää jo vappuna. Muovikalvon alla maissi on kuin kasvihuoneessa ja hyvässä suojassa alkukesän halloilta. Suojassa ovat rikkakasvitkin; sen vuok-si rikka-aine on välttämätön. Kalvo lisää maissille tarpeellista kasvuaikaa lähes kuukauden ja varjelee hallanarkaa kas-via. Seppänen ei sen vuoksi keksi yhtään syytä miksi kalvoa ei käytettäisi. Se ei ole ongelma edes teknisesti; materiaali ha-joaa auringonvalossa kuudessa viikos-sa ja maaperän mikrobit huolehtivat lo-pusta. Tästä kalvosta ei joudu luontoon mikromuoveja.

Luomuviljelijä ajautuu kalvon kans-sa ongelmiin ja tällä hetkellä Seppänen suosittaakin luomutiloja kylvämään maissinsa ilman katetta. Lohtua tuo Bernerin ilmoitus, jonka mukaan me-kaanisia torjuntavaihtoehtoja tutkitaan kuumeisesti.

Maissin viljelytekniikkaaMaissi tarvitsee ravinteita, lämpöä ja ilmaa eikä siedä seisovaa vettä. Viljeli-jä joutuu siis valitsemaan maissille par-haan peltonsa. Typpeä tarvitaan todella paljon, josta syystä lietettäkin tarvitaan paljon ja se pitää ajaa pellolle aikaisin. Typen ohella tarvitaan erityisesti rikkiä, magnesiumia ja mangaania. Ne tulevat kätevästi lehtilannoksena kasvinsuoje-lun yhteydessä. Seppänen kehottaa ke-vätkyntöön. Sen seurauksena maissipel-

loiksi ohjautuvat väistämättä lämpimät kivennäismaat.

Työ ei lopu kylvöön vaan maissin rivivälit on alkukesällä ruiskutettava. Maissi on kyllä varjostava kasvi ja sel-viää rikkakasveista mutta säilörehun laatu niistä kärsii. Maissin korjuukor-keus on 20–30 cm ja siihen korkeuteen yltää reipas joukko rikkojakin.

Korjattu sato on saatava säilymään. Maissille suositellaan natriumbent-soaattiin ja kaliumsorbaattiin pohjau-tuvaa säilöntäainetta mutta haluttaes-sa muurahaishappokin käy. Happo-pohjaiset säilöntäaineet ohjaavat soke-rin muodostumista eri tavalla ja ennen muuta estävät jälkilämpenemistä huo-nommin kuin maissin omat säilöntäai-neet. Jälkilämpenemisen vuoksi maissi-siiloa ei avata oitis rehunteon jälkeen. Pitkä säilöntäaika myös muokkaa jyvien tärkkelyksen paremmin käytettäväksi.

Plussia ja miinuksiaMaissi voi olla hyvä valinta mutta ei automaattisesti. Se mahdollistaa lan-nan levitysalan pienentämisen, totuttua suuremman sadon, vähentyneen työ-määrän ja erittäin toimivan ruokinnan mutta tuo mukanaan myös ongelmia. Epäonnistuneelle maissisadolle ei löydy syöjiä, tilan parhaat pellot ovat poissa muilta kasveilta, kustannukset ovat suu-ret ja sääriski on aina olemassa.

Maissinviljelijän pitää ensin päät-tää, saako hän maissilla lehmänsä lyp-sämään. Sen jälkeen on mietittävä, mil-laisen helpotuksen maissi tuo lannanle-vitykseen ja sadonkorjuuseen. Vielä pi-tää miettiä, mitä epäonnistunut sato merkitsee ja kuinka hallanarka kasvi so-veltuu omille pelloille. Maissia voi kyl-vää riemumielin, jos nuo kompastuski-vet selvitetään.

MEKA-hankkeen järjestämässä maissi- pellonpiennarpäivässä olivat mukana Tapiolan maitotilan väen lisäksi Viljelijän Berner, Ajokaksikko Oy sekä Osuuskunta Maitosuomi.

TEKSTI Juhani Peltolamaidontuotannon asiantuntija040 586 0042juhani.peltola@proagria.fi

KUVAT Sanna Minkkinenmaidontuotannon asiantuntija043 824 9646sanna.minkkinen@proagria.fi

Keski-Suomi

Energiaa pitäisi saada paljon, kustannusten pitäisi pysyä kurissa eikä työ saisi ainakaan lisääntyä. Onko maissista ratkaisuksi, pohtivat Ida-Maria ja Tuomas Pietiläinen Tapiolan maitotilalta.

6 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017 NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 7

Syksyssä on monta muka-vaa asiaa jo koettuna ja li-sää on tulossa runsain mitoin eri tuotantosuunnille tule-van talven aikana. Kotieläin-tilojen kasvinviljelyyn liittyen pienryhmäkoulutusta ”Sa-totasot nousuun” –pienryh-mässä on tarjolla Ääneseu-dulla. Pihtiputaalla on mah-dollisuus osallistua investoi-vien maitotilojen pienryh-mään (alkaa 13.12.), eteläi-semmissä osissa voi perehtyä mm. emolehmätilojen nur-mirehun tuotantoon. Hyvin-vointia emme ole unohtaneet ja ensi kesänä onkin heinä-kuussa mahdollisuus lähteä Ahvenanmaalle tutustumaan alueen maatalouteen, maa-seutuyrittäjyyteen ja pitää yllä omaa hyvinvointia polkupyö-rän selästä. Sitä ennen on kui-tenkin Maatilayrittäjän hyvin-vointi -festarit tulossa tammi- kuussa 18.–19.1.

Talven aikana on erilaisia opintomatkoja luvassa, joulu- kuussa kierretään tutustu-massa vasikkakasvattamoihin

Terveisiä MEKA –hankkeesta!Keski-Suomessa toimiva koulutushanke on edelleen vauhdissa ja vedossa

naudanlihantuotannossa ja helmikuussa on mahdollisuus myös keskisuomalaisilla yrit-täjillä osallistua Etelä-Poh-janmaalla toimivan Maidosta Maitoon -hankkeen opinto- matkalle Saksaan. Helmikuus- sa on tarjolla opintomatka myös teurashiehokasvattajille ja huhtikuussa suunnataan Pohjois-Pohjanmaalle tutus-tumaan eläinaineksen teki-jöihin maidontuotannossa. Opintomatkat ovat hyvä kei-no saada näkemystä erilai-sista tiloista, toimintatavois-ta ja vaihtaa ajatuksia toisten yrittäjien kanssa.

Omassa maakunnassakin tehdään eri tilojen eri toimin-toja tai investointeja tutuksi. Lokakuussa päästiin näke-mään kuinka australialaiset karjankäsittelyopit toimivat hyvin myös Suomessa ja käy-tiin tutustumassa sekä par-sinavetan kunnostukseen et-tä hiehokasvattamoihin. Tal-ven aikana tutustutaan myös mm. kennoikkunoihin sonni-kasvattamossa. Lähialueilta

Näin syksyllä on hyvä muistella mennyttä sato-kautta ja suunnitella loppu-vuoden hankintapolitiikkaa. Helmikuun verotuskaa hel-pottaakseen kannattaa maa-talouden kirjanpitoa tehdä useasti vuoden mittaan. Kun kirjanpito on syksyllä ajan ta-salla, ei ole enää mitään syy-tä jättää välitilinpäätöstä te-kemättä.

Välitilinpäätös kuuluu jo-kaisen taloudellisesti toimi-van yrittäjän syksyiseen rutii-niin. Sillä saadaan vähennet-tyä epäilyksen siementä mie-lestä, tuleeko paljon tuloja ja riittävätkö maksetut enna-kot. Vuoden loppuun asti on mahdollisuus myynneillä ja hankinnoilla vaikuttaa vuo-den tulokseen. Tarvittaes-sa voi eläimiä tai viljaa myy-täessä pähkäillä, tapahtuuko myynti tänä vai ensi vuonna.

Tilinpäätöshankinnat harkintaanOstojakin ehtii ajoittamaan vielä tälle vuodelle. Hyviä ti-linpäätöshankintoja ovat kal-kitus, lannoitteet, rehut sekä polttoöljy. Näiden ostot vai-kuttavat suoraan tulojen ja menojen erotukseen. Usein tilinpäätösostoina tehtä-vät konehankinnat vaikutta-vat tämän vuoden verotuk-seen vain poistojen kautta, maksimissaan 25 %. Tämä-kin edellyttää, että hankitaan sellainen kone, joka voidaan ottaa vielä vuoden lopussa käyttöön. Käyttöönottamat-tomasta koneesta kun ei voi

Yritys ja talous

löytyy paljon mielenkiintois-ta ja hyviä ideoita eri toteu-tustavoista käytännön elä-mää helpottamaan. Erilaisia pienempiä ja isompia ratkai-suja löytyy kuluneen vuoden aikana toteutetusta Maata-louden parhaat käytännöt –kilpailusta, jonka ehdotuk-set ovat edelleen tutustutta-vissa aitomaaseutu.fi –sivulla

TOIMIPISTEETHankasalmen toimipisteKeskustie 36, 2. krs. (Osuuspankin talo) Yhteyshenkilö Hanna-Kaisa Kalmukoski

Kalmarin toimipisteKalmarintie 175 (ent. Osuuspankin talo) Yhteyshenkilö Erja Taipale

Viitasaaren toimipisteKeskitie 10 (kaupungintalo) Yhteyshenkilö Reijo Kivisalmi

Jyväskylän toimipisteKauppakatu 19 A 2. krs. Yhteyshenkilö Erja Taipale

Tarkista ajantasaiset aukioloajat kotisivuilta: www.proagria.fi/ks -> ProAgria Keski-Suomen yhteystiedot

Kuv

a: P

ixhi

ll.co

m

Välitilinpäätös verosuunnittelun apuna

Välitilinpäätös kuuluu jokaisentaloudellisesti toimivan yrittäjän syksyiseen rutii-niin.

poistoja tehdä. Kaikki nä-mä hankinnat, myös koneet, vaikuttavat kylläkin suoraan maksettavan/palautettavan arvonlisäveron määrään.

NettovarallisuuttaPositiivinen nettovarallisuus tuo tilalle vaihtoehtoja, mah-dollisuuden jakaa tuloa an-sio- ja pääomatuloon. Kone-hankinnat ja rakennusinves-toinnit kasvattavat pääomia ja siten lisää nettovarallisuut-ta. Maatalouden velat laske-taan nettovarallisuutta pie-nentävänä. Näin nettovaral-lisuutta voidaan nostaa myös lainoja lyhentämällä ennen vuoden vaihdetta. Tosin tätä kasvanutta nettovarallisuut-ta käytetään vasta seuraavan vuoden verotusta laskettaes-sa. Tämä osoittaakin, että ve-rotuksen suunnittelu on pit-käjänteistä toimintaa.

Välitilinpäätöksessä kan-nattaa käyttää apuna ProAgria Keski-Suomen talousasian-tuntijoita ja tilipalveluita. Tilipalvelupisteitä ProAgria Keski-Suomella on Hankasal-mella, Viitasaarella, Jyväsky-lässä ja Kalmarissa.

Kai PaltamaaTalousasiantuntija0400 545 543kai.paltamaa@proagria.fi

TALOUSASIANTUNTIJAT

MaatalousverotusKai Paltamaa 0400 545 543Reijo Kivisalmi 043 824 9638Esko Janhonen 0400 718 890Hanna Puura 040 822 5607Hannu Laitinen 0400 321 907Matti Viinikainen 0400 896 386Katariina Kaislo 040 822 2127Timo Kahelin 043 826 9715Hanna-Kaisa Kalmukoski 043 826 9716

Tilipalvelun vetäjä,YritysverotusErja Taipale 043 8249 642

Hankkeet ja tapahtumat

TULEVIA TAPAHTUMIA:22.11. Konseptinavetta-päivä, Jyväskylä13.12. Investoivat maitotilat -pienryhmä alkaa,

Pihtipudas28.–29.11. Hiehokasvattamot maidontuotannossa -opin-

tomatka12.–13.12. Vasikkakasvattamot naudanlihantuotannossa

- opintomatka18.–19.1. Maatilayrittäjän hyvinvointifestarit Sarka 2018 -opintomatka13.–14.2. Teurashiehokasvattajien opintomatka11.–12.4. Maitorotuisten päiväkasvut kuntoon -opinto-

matka17.–19.4. Eläinaineksen tekijät maidontuotannossa

-opintomatka

ja siellä tarkemmin MEKA –hankkeen omalla sivulla.

Seuraahan meidän tiedotta-mista mm. www.aitomaaseu-tu.fi ja www.facebook.com/mekahanke (ei vaadi kirjautu-mista).

Susanna Lahnamäki-Kiveläprojektipäällikkö MEKA-hanke JAMK

Keski-Suomi

Nyt on aika tehdä viljelysuunnitelma kesälle 2018!Syksyn 60 euroa edullisempi kausihinta on voimassa tammi-kuun loppuun asti, joten suunnitelma kannattaa tilata heti.

Nyt on aika suunnitella pellolle ja kasville sopivimmat lan-noiteostot tulevalle kasvukaudelle. Lannoitteet ja kalkit ovat hyviä tilinpäätösostoja.

MAATALOUDEN INVESTOINTITUKIA voi hakea jatkuvasti Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, jotka ovat:16.10.–15.1., 16.1.–15.3., 16.3.–15.8. ja 16.8.–15.10.Hakeminen tapahtuu sähköisesti ja liitteiksi tarvitaan usein laskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia. Näissä auttavat Pro- Agrian yritys- ja talousasiantuntijat. Myös rakennussuunnitte-lua saatavilla Keski-Suomessa.

Luopumistuki on mahdollinen vielä vuonna 1960 syntyneilleLuopumistukijärjestelmä on voimassa vuoden 2018 lop-puun asti. Luopumistuen saaminen edellyttää, että luopu-minen tapahtuu lain voimassaoloaikana. Luopumistuen maksu alkaa, kun luopuja on täyttänyt 60 vuotta ja luovut-tanut maatilan jatkajalle tai on luovuttanut kaikki tilan pel-lot lähisukulaiselle sukupolvenvaihdoksen kaltaisessa lisä-maaluovutuksessa. Luopumistukea on mahdollista hakea aikaisintaan kaksi vuotta ennen varsinaisen luopumisiän täyttämistä.

Luopumistuesta on aina ennen luopumista haettava etu-käteispäätös luonnosluovutuskirjan perusteella. Lisätietoja Melan asiakaspalvelusta, puh. 029 435 2650.

Hannu Laitinen0400 321907hannu.laitinen@proagria.fi

Suunnitelmissa investointi

Tapio Myllylärakennusinsinööri043 824 8504tapio.myllyla@proagria.fi

Matti Viinikainenhuippuosaaja, investoinnit ja maito0400 896 386matti.viinikainen@proagria.fi

Muista peltomaan laatutesti Ympäristösitoumuksen vaatimuksena on peltomaan laatu-testin teko sitoumuskauden aikana. Jos olet sitoutunut ym-päristökorvaukseen vuonna 2015, sinun pitää palauttaa pel-tomaan laatutestiarvio kunnan maaseutuelinkeinoviranomai-selle viimeistään 30.4.2018.

NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 98 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017

Yritys ja talousKotieläintuotanto

KPI-Avaimen käyttöönotto etenee valiolaisilla maitotiloillaValiolaisen maitotilan KPI-Avain yhdistää meijerin, ProAgrian tuotosseurannan ja ruokinnan seurannan dataa sekä siemennys- ja nautarekisterin tietoa helppolukuisiksi ta-voitemittareiksi. Mittarit on tarkoitettu tuotannon johtami-sen tueksi. Keski-Suomen valiolaisista maitotiloista 48 % on ottanut KPI-Avaimen käyttöön lokakuun alkuun mennessä.

Kuvassa lehmäkohtaista meijerimaitomäärää päivässä kuvaava mittari avattuna. Vihreä nuoli kertoo maito-määrän olevan nousussa. Kuvan tila on mitattavassa asiassa paremmuusjärjestyksessä 102. saman lypsy-tavan tiloista. Kohdasta kuvaus saa lisätietoa, miten tulos on laskettu.

Mitä mittareita valitsen karjani tuotannon johtami-seen ja mille tasolle tavoitteen asetan? - mittarien tulee kertoa yrittäjille yrityksen toiminnan onnis-

tumisesta- valitse yrityksesi tavoitteiden mukaisia mittareita käyttöösi,

mittareita voi olla eri järjestelmissä (KPI, ProAgrian verkko-palvelut, tuotannon ohjausjärjestelmät jne)

- aseta tavoitetaso sellaiseksi, että se on realistista saavuttaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

- seuraa tavoitteen toteumista ja puutu poikkeamiin!

Mikään ei muutu jos mitään ei muuteta!Tee suunnitelma niistä toimenpiteistä, joita lähdetään toteut-tamaan tulosten kehittämiseksi tavoitteiden mukaisiksi. Tuotannon ja ruokinnan ohjauspalveluiden yhteydessä ta-voitteita voidaan säätää sekä miettiä ja päättää jatkotoimen-piteet. Jos valitut toimenpiteet eivät pure, on uudelleen istut-tava miettimään valittiinko väärät toimet, tehtiinkö niin kuin suunniteltiin ja pitääkö ottaa uudet keinot käyttöön.

MAISEMA- JA LUONTOKOHTEIDEN KARTOITUS:Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokoh-teita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löydät ympä-ristö-sopimukseen sopivat kohteet. Pyydä maa- ja kotitalo-usnaisten maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija tilallesi kartoittamaan kohteet ja opastamaan niiden hoidosta.

PELLON KASVUKUNTO JA VESITALOUS:Maan rakenteen arvioinnilla saat ratkaisuja pellon kasvu-kunnon ja vesitalouden parantamiseen. Ravinnetaselasken-nalla selvitämme lohkon tuottokyvyn ja oikean lannoituksen. Arvioimme myös, voiko kerääjäkasveilla vähentää ravintei-den huuhtoutumisriskiä ja mitkä syväjuuriset kasvit sopivat lohkolle monipuolistamaan viljelykiertoa ja kuohkeuttamaan maan rakennetta.• Ravinnetaselaskelma• Peltomaan laatutesti• Pellon käytönvaihtoehdot • Peltomaan rakenteen ja vesitalouden parantaminenTäytänkö ympäristöehdot ja voinko olla huoletta?

TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINTI:Jo kohtuullisilla panoksilla voit vaikuttaa eläinten hyvinvoin-tiin ja kestävyyteen. Varhaisella puuttumisella ennaltaehkäiset sairauksia ja parannat tuottoja. Eläinten hyvinvointikorvaus tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia parantaa eläinten hyvinvointia. Kartoitamme hyvinvointikorvauksen edellyttä-mät toimenpiteet ja arvioimme sitoumuksen hyödyt tilallasi.Täytänkö ehdot ja voinko olla huoletta?• Rehuasiat kunnossa• Eläimet voivat hyvin ja eläintaudit hallinnassa• Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti kunnossaMiten kohennan eläinten hyvinvointia?Millä keinoin parannan eläinten terveyttä?

LUOMUA VARMASTI:Avullamme valmistaudut luomutarkastukseen. Käymme yh-dessä läpi luomutuotannon ehdot ja katsomme, että tilasi toiminta on niiden mukaista ja esimerkiksi tuotevirta- ja rehu-kirjanpito ovat kunnossa ja luomusuunnitelma ajan tasalla. Kiinnostaako luomu? Teemme myös arvioita, mitä luomu-tuotantoon siirtyminen tarkoittaa tilallasi.

Laadimme kasvinsuojelusuunnitelman, joka sisältää en-naltaehkäisevät toimenpiteet rikkakasvien, kasvitautien ja tu-hoeläinten hallitsemiseksi.

KASVINSUOJELU JA INTEGROITU TORJUNTA:Kasvinsuojelusuunnitelma ja IPM-neuvonta täydentävät vilje-lysuunnitelmaa. Haemme parhaimmat ratkaisut kasvinsuoje-luun huomioiden tilasi tuotannon ja viljelykierron. Kasvinsuo-jelusuunnitelma ottaa huomioon ympäristön, turvallisuuden ja kannattavuuden. Saat varmistuksen kasvinsuojeluaineiden oikeasta käytöstä. Varmistamme, että tilasi kasvinsuojelu on kunnossa ja toimii täydentävien ehtojen mukaisesti.

Muista myös muut NEUVO 2020 -palvelumme

Neuvo 2020 -osiot• Maatilan nykyaikaistaminen• Kilpailukyvyn parantaminen• Täydentävät ehdot• Luonnon monimuotoisuus• Luonnonmukainen tuotanto• Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta• Tuotantoeläinten hyvinvointi• Ympäristö-, energia- ja resurssitehokkuus• Innovaatiot• Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen

sopeutuminen• Ympäristökorvaus• Vesien ja maaperän suojelu• Viherryttämisen vaatimukset

Irene Mäkinen palvelupäällikkö, maito- ja lihanautatilat040 587 3245 irene.makinen@proagria

Eläinten hyvinvointikorvauksen haku jälleen tammikuussa

RAHANARVOISET NEUVO 2020 -PALVELUT

UUSI PELTOJEN KUNNOSTUS -KIRJA on peltoviljelyn ammattilaisille 12.10.2017 ilmestynyt teos. Monipuolisesti aihetta käsit-televästä kirjasta saa tietoa peltojen parem-paan kasvukuntoon ja sen myötä peltovilje-lyn taloudellisen kannattavuuden paranta-miseen – olennaisiin asioihin kasvintuotan-totilojen näkökulmasta.

Hinta 32,90 € www.proagriaverkkokauppa.fi

Lisätietoja:Paula Salonen, maiseman- ja luonnonhoitoJuhani Peltola, ympäristöIrene Mäkinen, tuotantoeläinten hyvinvointiEeva-Liisa Neuvonen, luomuMarjo Marttinen, kasvinsuojeluNeuvo 2020 asiantuntijat s. 3www.proagria/neuvo2020

Tilaa tuotannonohjauspalvelu jo tänään, niin mietitään tavoitteet ja tekemiset!

Hyvinvointikorvausta voivat hakea nauta-, sika-, sii-pikarja-, lammas- ja vuohiti-lat. Sitoumus tehdään kalen-terivuodeksi kerrallaan. Seu-raava tuen hakumahdollisuus on tammikuussa 2018. Sitou- musehtoihin ei ole tulossa muutoksia ainakaan nauta-, lammas-, vuohi- ja sikatiloille.

Kuka voi hakea tukea?Viljelijällä tulee olla hallinnas-saan keskimäärin vuoden ai-kana vähintään 15 eläinyksik-köä nautoja tai sikoja, 5 eläi-nyksikköä lampaita tai vuo-hia, 70 eläinyksikköä broilerei- ta, 14 eläinyksikköä munivia kanoja tai 60 eläinyksikköä kalkkunoita. Peltoalaa ei vält- tämättä tarvitse olla lainkaan. Eläinten pitää olla rekisteröi-tynä tuen hakijan tilatunnuk-selle ja kaikilla ko. tilatunnuk-seen kytkeytyvillä eläimillä, joista sitoumus tehdään, tu-lee noudattaa hyvinvointikor-vauksen sitoumusehtoja.

Uskallanko sitoutua?Hyvinvointikorvauksessa on eläinlaji- ja eläinryhmäkoh-

taisia toimenpiteitä, joista valitaan tilalle sopivat eli sel-laiset, joiden ehtoja on mah-dollista noudattaa. Kukin toimenpide vaatii aina jota-kin enemmän kuin eläinsuo-jelulainsäädäntö. Esimerkik-si vasikkatoimenpide lypsy-karjassa vaatii mm. pehmeän ja kuivitetun makuualustan, tuttijuoton juottokaudella, ryhmäkarsinaan siirron kuu-kauden iässä sekä nupoutuk-

sen yhteydessä kivunlievityk-sen. Laajemmassa vasikka-toimessa on lisäksi suurem-mat karsinoiden pinta-ala-vaatimukset kuin lainsäädän-nössä.

NEUVO 2020 -palvelu auttaa valitsemaan sopi-vat toimet!Kun tarvitset apua sitoumu-sehtojen tulkintaan, pyydä NEUVO 2020 palvelun tuo-

tantoeläimet osioon hyväk-sytty asiantuntija tilallesi käy-mään. Yhdessä pohtien rat-kaisut helpottuvat ja saat varmuutta siihen, mihin juuri teidän tilallanne on mahdol-lista sitoutua. Lisäksi voim-me euroissa arvioida saata-van tuen määrän eläinmää-rien perusteella.

Lisätiedot:Irene Mäkinen

Kuv

a: Ir

ene

Mäk

inen

Kasvinsuojelukoulutukset ja -tutkinnotProAgria Keski-Suomi järjestää kevätkaudella 2018 kasvinsuojelu- koulutuksia ja -tutkintoja eri puolilla Keski-Suomea. Seuraa tarjontaa https://keski-suomi.proagria.fi/tapahtumat

Kiireellisissä tapauksissa ota yhteyttä:

Marjo Marttinen, 0400 648 275, marjo.marttinen@proagria.fiEeva-Liisa Neuvonen, 043 8267294, eeva-liisa.neuvonen@proagria.fiKai Paltamaa, 0400 545 543, kai.paltamaa@proagria.fi

onko nettiosoite- lisäys ok?

NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 1110 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017

Hankkeet ja tapahtumatHankkeet ja tapahtumat

Keskinäinen luottamus osuuskunnan tukijalka

Keski-Suomi

Keski-Suomi

LUOMUKS–HANKKEESSA käytännön tietoa pellon kasvukunnosta, luomukotieläintuotannosta ja luomutuotannon kannattavuudesta

Kuluttajien kiinnostus luomutuotantoon näkyi sel-västi syksyllä, kun Luomutilojen avoimien ovien päivään osal-listui noin 300 ihmistä 5 eri luomutilalla Keski-Suomessa. Hyvä saavutus erittäin sateisena ja tuulisena päivänä. Syksyl-lä 2017 tehdyn kyselyn perusteella kysyntää on erityisesti kas-viksille, lihalle, kauralle ja marjoille.

LuomuKS-hankkeessa perehdyttiin keväällä kahden ryh-män voimin luomukasvi- ja kotieläintilojen yhteistyöhön. Li-säksi keväällä alkoi luomusiementuotanto-, luomuvihannes- ja –peruna pienryhmät. Lyhytkursseilla opiskeltiin maan kas-vukunnon vaikutuksia satoon, rikkakasvien torjuntaa luomu-tilalla sekä luomulihan suoramyynnin käytäntöjä. Luomu-mansikan koepellolla käytiin kolmena pellonpiennarpäivänä katsomassa eri lajikkeiden ja menetelmien toimimista käy-tännössä. Luomumansikkapellon antimia hyödynnettiin jo ensimmäisenä kesänä Keski-Suomen maaseutugaalassa Saa-rijärvellä.

LuomuKS-hanke pellolla, navetassa ja pienryhmissä jat-kuu syksyllä.

Luomutuotteille on tällä hetkellä kysyntää ja luomumarkkinat ovat kasvaneet Suomessa vuosit-tain. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suurin hidaste luomumarkkinoiden kasvulle on pula luomulaatuisista raaka-aineista

LuomuKS-hankkeen pellonpiennarpäivä luomumansikkamaan havaintopellolla Jaana ja Tuomo Auerin tilalla Multialla.

LUOMUKS-HANKKEEN TULEVIA TAPAHTUMIAto 16.11.2017 Koulutuspäivä luomutuotantopanos vaihtoehdoista, Priimus, Jyväskyläke 22.11.2017 Opintomatka Räpin koetilalle, Tolvilan kartanoon ja Ilolan maatilalle: mm. siirtyminen osittain luomuun, luomulam-paiden kasvatus ja muuta luomutilan oheistoimintaa.

Seuraa tapahtumia: www.aitomaaseutu.fi/kalenteri ja www.facebook.com/luomuks sekä www.proagria.fi/ks > tapahtumat

Lisätietoja: Hilkka Heikkilä, projektipäällikkö, 050 430 8407hilkka.heikkila@jamk.fiEeva-Liisa Neuvonen (peltokasvit), 043 826 7294eeva-liisa.neuvonen@proagria.fi Marjo Marttinen (erikoiskasvit), 040 064 8275marjo.marttinen@proagria.fiMirja Riipinen (kotieläin), 040 846 1792mirja.riipinen@proagria.fi

Tutkija Sanna Kukkonen opastaa, kuinka rönsypistokkaat laitetaan juurtumaan.

– Keskinäinen luotta-mus ja avoimuus ovat asioita, joiden va-raan KM Peltomarjat osuuskunnan toiminta perustuu, kertoi Yrjö Uitamo. Hän esitteli v. 1976 perustetun herukanviljelijöiden osuuskunnan toi-mintaa kainuulaisille Marjataito-hankkeen ja keskisuomalaisille Marjamaat-hankeen vieraille Markkulan Marjatilalla.

Yksitoista tilaa aloitti herukan sopimustuotan- non Marlille 30 hehtaarin viljelyalalla. Alkuvuosien ja -vuosikymmenien tuotanto oli sopimuspohjaista, kone-poimitun herukan toimitta-mista teollisuuden raaka-ai-neeksi. Vuonna 1997 jouk-koon tuli neljä tilaa lisää. – Vaikea hetki oli vuonna 2000, kun Marli irtisanoi sopimuk-sen. Meillä oli 150 tonnia mustaherukkaa ilman mark-kinoita, kertoo Yrjö Uitamo.

Siitä käynnistyi uusien os-tajien etsiminen ja osuuskun-nan kehittyminen nykyiseen muotoonsa. – Löytyi muuta-mia isompia ostajia. Niiden lisäksi asiakkaanamme on tällä hetkellä toistakymmen-tä mehun valmistajaa, puo-lenkymmentä viininvalmista-jaa, tuoretukkuja ja torikaup-piaita. Tällä hetkellä osuus-kunnassa on 11 jäsentä ja osakkailla yhteensä 117 ha erivärisiä herukoita, Uitamo kertoo.

Osuuskunta markkinoiOsuuskunta markkinoi kes-kitetysti osakkaidensa he-rukat ja marjatilitykset tule-vat osuuskunnan kautta. Os-tajien tarpeisiin pystytään osuuskuntana vastaamaan yksittäistä tilaa paremmin. – Osuuskuntana pystymme tarjoamaan isompia eriä kuin yksittäisinä viljelijöinä, kertoo Uitamo. Tilojen ja lohkojen välillä on myös aikaisuusero-

ja, joten poimintaa voidaan ajoittaa asiakkaiden tarpei-den mukaan.

Keskinäistä luottamusta tarvitaan erityisesti myyntiti-lanteessa, sillä kaikki marja-erät eivät luonnollisestikaan ole saman hintaisia.

Muutamilla tiloilla on myös muita marjoja ja nii-den markkinoimisesta kukin huolehtii itse. Vähäisiä mää-riä herukkaa myydään suo-raan tiloilta.

Poimintakoneet yhteisiäHeti alusta lähtien osuus-kunnalla oli tähtäimessä ko-nepoiminta ja ensimmäinen, kotimainen Joonas-herukka-puimuri tulikin osuuskunnan käyttöön. Nyt osuuskunnal-la on kaksi herukkapuimuria.

Osuuskunta maksaa pal-kan puimurin kuljettajille ja tilat huolehtivat työvoiman laatikonvaihtoon ja lastaami-seen. Osuuskunta laskuttaa osakkaita herukanpuinnista tuntitaksalla tehollisesta työ-ajasta. Koneen huoltoon ja muuhun yhteiseen osakkaat käyttävät noin kolme talkoo-työpäivää vuodessa, muusta maksetaan käypä korvaus.

Kun puimurin uusintaan ajastaan tarvitaan lainaa, osuuskunnan jäsentilat ovat lainan takaajina. Muita konei- ta osuuskunnalla ei ole, vaan tiloilla on erilaisilla kokoonpa- noilla yhteisiä koneita. Osuus- kunnalla on omistuksessaan myös marjalaatikoita.

Yhdessä enemmänYrjö Uitamo nosti viisi asiaa, joiden varassa osuuskunta on toiminut: reissaaminen, luottamus, avoimuus, teh-tävien jako ja samankokoi-set tilat. Reissaaminen täs-sä tapauksessa tarkoittaa uuden tiedon hakemista. Osuuskunnan jäsenet perhei-neen ovat alusta lähtien teh-neet opintomatkoja niin ko-timaassa kuin ulkomaillakin.

Luottamusta tarvitaan mm. markkinointiasiois-sa. Pitää luottaa siihen, et-tä myynnistä vastaava tekee parhaansa mahdollisimman tasavertaisen hinnan saa-miseksi. – Vierailemme toi-semme tiloilla. Teemme en-nen sadonkorjuuta yhteisen katselmuksen. Salaisuuksia ei ole, vaan keskustelemme avoimesti mm. kasvinsuoje-luun liittyvistä asioita, Uita-mo kertoo.

– Kaikilla tiloilla on suun-nilleen saman verran heruk-kaa. Osuuskunnan vastuul-liset tehtävät (puheenjohta-ja, sihteeri, tuorekaupasta ja teollisuuskaupasta sekä ko-neista vastaavat) kiertävät, hän jatkaa.

Tällä hetkellä ostajat viestittävät, että kotimaisel-la marjalla olisi kysyntää. Se antaa uskoa niin viljelyn kuin osuuskunnan toiminnan jat-kumiselle. – Muutama vuo-si sitten uhkana meidänkin osuuskunnallamme oli ”uk-koontuminen”, mutta nyt

osakastiloillamme on tehty sukupolvenvaihdoksia ja olem- me saaneet joukkoomme nuo- ria viljelijöitä, Yrjö Uitamo ker- too.

TEKSTI ja KUVATMarjo Marttinen

Marjamaat-hanke on tiedonvälitys-hanke, joka järjestää erilaisia mar-jan- ja hedelmänviljelyyn liittyviä tilaisuuksia sekä välittää muutoin alan uusinta tietoa.

LUOMUKS-HANKKEEN SYKSYLLÄ ALKAVAT PIENRYHMÄT JA KOULUTUKSETLuomukasvit: viljat, öljykasvitLuomukotieläin: siipikarja, nautaLuomuvihannes ja -peruna, jatkuu Luomukasvi- ja kotieläintilojen yhteistyö Luomukotieläintuotantoa harkitseville: ehdot, valvonta, eläinlääkintä

Seuraa tarjontaa hankkeen kotisivuilta www.proagria.fi/ marjamaat ja facebookista www.facebook.com/groups/marjamaat

Lisätietoja: Marjo Marttinen 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi

NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 1312 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017

Kulttuuriympäristössä yhdistyy luonto ja ihmisen käden-jälki eri aikakausilta. Paikallisen historian ja kulttuurin esiin-tuomisella vahvistetaan maaseudun asukkaiden vuorovaiku-tusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hanketta toteutetaan järjestämällä kysyntää vastaavaa tiedotusta, tapahtumia ja työpajoja koko Keski-Suomen alueella. Hankkeessa myös et-sitään ja ideoidaan uusia mahdollisuuksia ja tapoja kulttuu-riympäristön hoitamiseen ja tuotteistamiseen.

Kaipaatteko tietoa kiviaidan kunnostuksesta tai pisteai-dan rakentamisesta? Onko kylällänne mielenkiintoisia tari-noita vanhoihin rakennuksiin tai ympäristöön liittyen? Millai-sia tukia niittyjen ja metsälaidunten hoitamiseen voi saada? Miten voit hyödyntää kulttuuriympäristöä yritystoiminnassa-si? Mistä löydän kulttuuriympäristötietoa? Mitä vanhat kar-tat kertovat meille?

Näihin kaikkiin kysymyksiin voimme vastata KYNÄ-hank-keen työpajojen, infotilaisuuksien ja retkien avulla. Ota yh-teyttä niin suunnitellaan juuri teiden alueellenne sopivaa toi-mintaa kulttuuriympäristöön liittyen!

Luola-hankkeen tapahtumat ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Hankkeessa on järjestetty mm. yrtti- ja sieni-poimijakoulutuksia sekä luonnonyrttien ja luonnonmarjojen viljelykoulutusta. Lisäksi hankkeessa on järjestetty mielenkiin-toisia opintomatkoja luonnontuotealalla toimiviin yrityksiin Keski-Suomessa ja muissa maakunnissa. Hank-keen tapahtumiin on tähän mennessä osallis-tunut kaiken kaikkiaan lähes 130 henkilöä.

Yksi osallistujista on jyväskyläläinen biologi Silja Parri. ”Luonnosta lautaselle -hankkeen koulutukset vaikuttivat todella mielenkiintoisilta ja halusin ilman muuta läh-teä mukaan. Olen kotoisin maaseudulta ja vaik-ka olenkin asunut jo kymmeniä vuosia kaupungissa, ajatus maalle muuttamisesta tuntuu edelleen houkuttelevalta. Olen pohtinut paljon sitä, mitä haluaisin tehdä työkseni ja jonain päivänä yrittäjyys luonnontuotealalla voisi olla yksi mahdolli-nen vaihtoehto”, Parri kertoo.

Luola-hankkeessa on järjestetty eri tyyppisiä luonnontuot-teisiin liittyviä tapahtumia, joihin Parri on osallistunut aktii-visesti. ”Olin mukana luonnonyrttien ja luonnonmarjojen vil-jelykoulutuksessa sekä yrttipoimijakoulutuksessa. Osallistuin myös hankkeen järjestämään seminaariin sekä villiyrttiluen-

Hankkeet ja tapahtumat

Keski-Suomi

Luonnosta lautaselle LUOLA-koulutus-hanke on suunnattu maaseutualueel-la toimiville yrittäjille sekä yrittäjiksi ai-koville; luonnontuotealalla toimiville yrittäjille ja luonnontuotealasta kiin-nostuneille sekä luonnontuotteiden poimijoille. Hankkeen tavoitteena on poimijaorganisaation toiminnan te-hostaminen. Tavoitteena on myös saa-da näkyvyyttä luonnontuotealalle sekä parantaa luonnontuotealan yri-tysten kilpailukykyä.

Keski-Suomi

Tuodaan yhdessä kulttuuriympäristö näkyväksiKulttuuriympäristö näkyväksi, KYNÄ-hanke tuo esille meitä kaikkia ympäröivän kulttuuri- ympäristön arvoja.

Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015–31.08.2018. Hanketta rahoittaa maaseuturahasto ja alueiden ELY-keskukset. Han-ketta vetää ProAgria Etelä-Sa-vo, Etelä-Savon maa- ja kotita-lousnaiset. ProAgria Keski-Suo-mi, Keski-Suomen maa- ja koti-talousnaiset toimii hankkeessa osatoteuttajana.

Luonnosta lautaselle –hankkeen tapahtumat kiinnostavatKeski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten hal-linnoima Luonnosta lautaselle -hanke on toi-minut puolentoista vuoden ajan.

HANKKEESSA ON TOTEUTETTU MONENLAISIA TILAISUUKSIA:- Koululaisten työpajoja: Niityn elämää-toimintapäivä,

kulttuuriympäristöaiheinen piparipaja, vanhanajan koulu-päivä, maisemanhoitotalkoot

- Infoja maisemanhoidosta ja siihen saatavista tuista- 100 vuotta suomalaista maisemaa -esitelmiä- Infotilaisuus paimenloman järjestämisestä- Rakennukset kuntoon – korjausrakentamisinfoja- Ruokakulttuuriin liittyviä tilaisuuksia- Geokätköilyä kulttuuriympäristössä- Maisemanhoitotalkoita ja vieraslajien torjuntatalkoita- Retkiä arvokkaille maisema-alueille, kartanoille, perinne-

biotoopeille ja muinaisjäännösalueille

HANKKEEN TULEVIA TAPAHTUMIA KESKI-SUOMESSA:- Lammaspaimeninfo, 9.11. klo 12–15 Survon Kartano, Jkl- Koululaisten työpajat, talvi 2017- Kiviaidat ja muut kivirakenteet sekä niiden hoito,

alkuvuosi 2018- Retki Kuukanpään valtakunnallisesti arvokkaalle

maisema-alueelle, kevät 2018- infotilaisuus perinnemyllyistä, talvi 2017/2018Ota yhteyttä:Paula Salonen, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija 043 824 9641, paula.salonen@maajakotitalousnaiset.fi

Hankkeet ja tapahtumat

EURES on Euroopan talous-alueen maiden yhteinen työn-välitysverkosto, joka edistää työnantajien ja -tekijöiden kohtaamista koko Euroopan alueella. TE-toimistoissa on EURES-neuvojia, jotka autta-vat rekrytoinnissa maksutta. EURES-työnvälitystä esiteltiin Marjamaat-hankkeen työvoi-mainfossa.

Saarijärveläiset marjanvil-jelyn aloittaneet Terttu ja Es-ko Hakala saivat ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijänsä EURES-työnvälityksen kautta ja ovat tyytyväisiä.

– Otimme yhteyttä Keski-

EURES auttaa kansainvälisen työvoiman hankinnassaEURES-työnvälitys on turvallinen ja luotettava tapa hankkia ulkomaista työvoimaa Euroopan alueelta.

myös jonkin verran suomea, Hakala kertoo.

Työvoiman välitystä molempiin suuntiin– EURES-palvelu on luon-nollisesti ihan kaikenlaisten työnantajien ja yritysten käy-tettävissä, ilman toimialara-jauksia. Viime vuosina mm. karjatilallisten vaikeus löy-tää kotimaasta työntekijöitä on näkynyt palvelussamme – olemme etsineet englannin-kielisillä työpaikkailmoituksil-la ja yhteistyöverkostoamme hyödyntäen mm. lypsytaitoi-sia työntekijöitä, kertoo Ma-ri Turunen.

– Autamme myös suoma-laisia lähtemään ulkomail-le päin; olipa kyseessä lyhyt kesätyö, vapaaehtoistyö tai opiskelu ulkomailla, on kan-sainvälisestä kokemuksesta aina hyötyä, Turunen jatkaa.

TEKSTI ja KUVATMarjo Marttinen

Suomen TE-toimiston EURES- neuvoja Mari Turuseen ja ker-roimme tarvitsevamme työ-voimaa mansikanpoimin-taan. Mari käynnisti työteki-jähaun ja auttoi meitä esiva-linnan tekemisessä. Yhdessä kävimme hakemukset läpi ja me lopulta valitsimme neljä poimijaa. He olivat Suomessa opiskelevia vietnamilaisia. Sähköpostin välityksellä teim-me työsopimukset, kertoo Terttu Hakala.

Työteko-oikeusUlkomaisella työtekijällä pi-tää olla työnteko-oikeus Suo-messa. Työteko-oikeus voi perustua EU- tai ETA-maan kansalaisuuteen, työntekijän voimassaolevaan oleskelulu-paan, muuhun ansiotyön oi-keuttavaan oleskelulupaan. Siis Pohjoismaiden, EU:n jä-senmaiden, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse erillistä oleskelulupaa tehdäkseen töitä Suomessa.

On myös tilanteita, jol-loin työntekijä ei ulkomaa-laislain nojalla tarvitse oles-kelulupaa (viisumilla/viisumi-vapaasti tehtävä työ). Ulko-mainen työntekijä ei tarvitse

oleskelulupaa, jos hän tulee marjojen, hedelmien, erikois-kasvien, juuresten ja vihan-nesten poimintaa tai korjuu-seen taikka turkistarhatyö-hön enintään kolmen kuu-kauden ajaksi. Muut maa- ja puutarhatalouden tehtävät sekä yli kolme kuukautta kes-tävä työsuhde, edellyttävät työntekijän oleskelulupaa.

Opiskelijalla, joka ei ole EU/ETA-maan kansalainen, on rajoitettu työnteko-oikeus. – Mari Turunen auttoi meitä selvittämään nämä lupa- asiat, Terttu Hakala kertoo.

Myönteinen kokemusHakaloiden tapauksessa sekä rekrytointiprosessi että työt poimijoiden kanssa sujuivat hyvin. EURES-työnvälitys on julkista ja maksutonta palve-lua. –Tämän tapa tuntui luo-tettavalle ja turvalliselle ta-valle hakea ulkomaista työ-voimaa. Meitä auttoi paljon myös Mari Turusen kielitaito, kuvailee Terttu Hakala saa-maansa palvelua.

– Saimme hyvät poimijat. Meidän poimijat olivat tosi ihania. Englannin kielellä pär-jättiin. Yksi poimijoista osasi

Esko ja Terttu Hakala

Mari Turunen

nolle.” Parri kertoo hankkeen opintomatkojen olleen erityi-sen vaikuttavia. ”Retket ovat olleet erittäin mielenkiintoisia.

Vierailu Vanhamäen hyvinvointikeskuksessa oli antoisa. Siellä pääsi näkemään, kuinka yrttien käsittelyä käytännös-sä tehdään sekä tutustumaan toimintatapoihin ja työtiloi-hin.” Parrin mukaan kaikkein parasta hankkeen tapahtumissa on kuitenkin ollut verkostoituminen: ”Olen iloinen siitä, että hankkeen ansiosta samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä on saatu koolle. On ollut antoisaa päästä tapaamaan uusia ihmisiä ja tutustumaan heihin. Odotan jo innolla hankkeessa ensi vuonna järjestettävää Unkarin opintomatkaa.”

Silja osallistuu myös maa- ja kotitalousnaisten portaat yrittäjäksi valmennukseen vahvistaakseen yrittäjyysosaamista.

Hankkeen koulutukset jatkuvat vielä vuoden 2018 ajan. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää!Katariina Jousmäki, hankevetäjä043 826 9712, katariina.jousmaki@maajakotitalousnaiset.fiwww.maajakotitalousnaiset.fi/luola, www.facebook.com/luolaks

14 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017 NUMERO 2/2017 JYVÄLLÄ 15

Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistö-kunnostusverkoston valtakunnallinen, ympäristöministeriön rahoittama Ruo-kahukka ruotuun, katse vesistöihin -kär-kihanke herättää pohtimaan keinoja ruokahävikin vähentämiseen ja samalla kiinnittämään huomiota vesistöjen hy-vinvointiin.

– Haluamme kannustaa ajattele-maan omia tottumuksia ja löytämään itselle sopivia tapoja toimia. Jokainen voi vaikuttaa, kannustaa kehityspäällik-kö Katja Pethman Maa- ja kotitalous-naisten Keskuksesta.

Turhaa kuormitustaLuonnonvarakeskuksen tutkimukset kertovat, että suomalaiset kotitaloudet heittävät pois syömäkelpoista ruokaa yli 20 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Kaikki tämä ruoka on tuotettu turhaan.

Ruuantuotannon vaikutukset ovat merkittäviä ympäristölle, sillä se väis-tämättä vaikuttaa esimerkiksi rehevöi-tymiseen ja happamoitumiseen. Arvok-kailla resursseilla tuotettua ruokaa pi-tää arvostaa niin, ettei sitä heitetä pois. Samalla arvostetaan koko elintarvike-ketjun työtä.

www.maajakotitalousnaiset.fi

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin

Koulutusta, tapahtumia ja vapaaehtoistoimintaaRuokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke välittää tietoa ruokahävikin eh-käisemisestä ja vesien hoidosta.

Tulevana vuonna hanke näkyy mo-nin tavoin: ruoka- ja maisema-asiantun-tijat järjestävät Hyppää hyvän kiertee-seen -tapahtumia vesistöjen äärellä, ai-he näkyy ruokakursseilla ja muissa kou-

Keski-Suomen VUODEN MAA- JA KOTITALOUSNAINEN 2017 Keski-Suomen vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi on valittu Sisko Lähteinen Saarijärvel-tä. Sisko on ollut pitkään aktiivisesti mukana Saarijärven maa- ja kotitalousnaisten toi-minnassa. Toimintavuosia on kertynyt kymmeniä ja johtokunnan jäsenenäkin yli kym-menen vuotta.

Sisko on toiminut maatalouslomittajana, joten hän on nähnyt maatalouden ja maa-seudun muutoksen. Siskon apu tuntuu kelpaavan moneen lähtöön, niin henkilökohtai-sessa elämässäkin kuin järjestötyössä.

Sisko on maa- ja kotitalousnainen sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän on aktii-vinen kahvittaja ja talkoolainen joka lähtöön, erinomainen leipuri, ruoanlaittaja, kukki-en kasvattaja, kurssien ja koulutuksien kulkija, retkille osallistuja ja monella lailla taitava käsistään. Hän on aina valmis auttamaan ja neuvomaan.

Sisko on pyyteetön työmyyrä ja pelastava enkeli, kun tarvitaan talkoisiin tekijöitä tai apua tapahtuman järjestelyssä. Hän on iloinen ja ystävällinen kaikessa toimessaan sekä aina valmis kuuntelemaan ja ratkomaan eteen tulevia haasteita.

Kunnianosoitus myönnettiin Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten varsinaisessa edustajakokouksessa 28.10.2017 Äänekoskella.

Hietaman Pienviljelijäin yhdistys vietti 90-vuotisjuhlia 13.8.2017

Hietaman Pienviljelijäin yhdistys vietti 90-vuotisjuh-laa Äänekoskella Kartanokievarissa 13.8.2017. Ti-laisuudessa muisteltiin menneiden vuosien kehitys-tä maataloudessa ja todettiin muutosvauhdin ol-leen huima. Aiempien sukupolvien ahkera työ niin pelloilla kuin navetoissakin luo hyvän pohjan tule-vaisuudelle ja Äänekosken seudulla usko tulevaan on vahva.

Juhlassa palkittiin Pienviljelijäin yhdistyksen toi-minnassa ansioituneita henkilöitä. Seppo Rautiai-nen palkittiin kullatulla ansiomerkillä ja Eila Kala-vainen hopeisella ansiomerkillä. Molempien työ-panos alueen maaseudun hyväksi hakee vertais-taan. Seppo on ollut Hietaman Pvy:n sihteerinä ja rahastonhoitajana vuodesta 1970 alkaen ja Eila on ollut Hietaman Pvy:n johtokunnassa vuodesta 1958 lähtien. Molemmat ovat edelleen Pvy:n kan-tavia voimia.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten opintomatka Riikaan

6.–9.2.2018Tutustumme Latvian pääkaupunkiin ja sen ympäristöön, paikalliseen yrittäjyyteen sekä kulttuuriin.

Tarkempi ohjelma päivittyy Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten nettisivulle: www.maajakotitalousnaiset.fi

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISETEeva-Liisa Kivimäki, p. 040 576 8740, eeva-liisa.kivimaki@maajakotitalousnaiset.fiMirja Pummila, p. 0400 932 054, mirja.pummila@maajakotitalousnaiset.fi

Kuv

a: M

arkk

u R

uusk

a

Kuvassa Seppo Rautiainen (vas.) ja Eila Kalavainen palkittiin ansiomerkeillä Hietaman Pvy:n 90-vuotisjuhlissa. Juhlat juonsi Marketta Närhi. Ansiomerkit kiinnitti johtaja Vesa Laitinen ProAgria Keski-Suomesta.

Järjestöasiaa

Ruokahävikkiä välttämällä jokainen voi vaikuttaa myös vesistöjen kuntoon.

lutuksissa, webinaareissa sekä lapsiper-heille järjestettävissä infotilaisuuksissa.

Myös yhdistyksiä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi kokoamalla näyttäviä hukkaruokapöytiä, jotka hät-kähdyttävästi näyttävät vuosittaisen hä-vikkiin menevän ruuan määrän henki-löä kohden.

– Kokoamme lisäksi vapaaehtoisia toimimaan ruokahävikin vähentämisen puolesta. Hukantorjuntapartioksi ni-metyn vapaaehtoisten joukon kokoa-minen käynnistyy ensi vuonna. Verkko-sivuillamme www.maajakotitalousnai-set.fi voi silloin käydä ilmoittautumassa mukaan ja valita oman tapansa toimia, kertoo Katja Pethman.

Maa- ja kotitalousnaisten KeskusKatja Pethman, kehityspäällikkö kotitalous, ruoka ja ravitsemus

Ruokahukka ruotuun – taio tähteistä- Raasta juustonjämä lämpimän leivän, pizzan, piirakan tai paistoksen päälle.- Pilko kuivahtanut leipä kuutioiksi ja tikuiksi, paahda pannulla öljyssä krutongeiksi

salaattiin tai keittoon, napostele tai dippaa tikkuja perunalastujen sijaan.- Keitetty peruna maistuu leivän päällä, muusin voi käyttää sämpylöiden, rieskan tai

pizzan taikinaan.- Nuutuneetkin hedelmät maistuvat herkullisilta esimerkiksi piirakassa tai pannukakussa.

Kuv

a: P

etri

Peth

man

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa

viestintää aihetunnisteilla #hukkaruotuun, #vaikutavesiin ja

#kärkihanke

VUODEN MAISEMATEKO 2017 ’Itsenäisyyden merkit maisemassa’, Keski-Suomen voittajaUsko Paananen Pihtiputaan Muu-rasjärven kylältä on voittanut Vuoden Maisemateon Keski-Suomessa julkaisul-laan ”Alvajärven ja Muurasjärven pe-rinnemyllyt”. Tunnustus on myönnetty kiitokseksi arvokkaasta työstä kulttuu-riympäristön hyväksi.

Paananen on koonnut julkaisun Pih-tiputaan Alvajärven ja Muurasjärven alueen perinnemyllyistä haastattelemal-la kyliltä noin neljääkymmentä ihmis-tä, joilla oli kytköksiä myllyihin. Paa-nanen aloitti perinnemyllyjen selvittämi-seen liittyvät työt 2011, kun hänen lap-suutensa koulutiellä sijainnut Majanie-men mylly Alvajärvellä vietiin Saarijär-velle museoon. Tämä herätti kiinnos-

tuksen alueen muidenkin myllyjen histo-riaan ja Paananen lähti keräämään tie-toja asukkailta.

Paananen on julkaissut kaksi 150 kpl painosta kirjasesta omakustanteisesti. Ensimmäisen painoksen kannustamana hän sai paljon lisää tietoja, jotka hän lisäsi toiseen painokseen, joka julkais-tiin 2016.

Julkaisussa on esitelty 23 myllyä ku-vin ja tarinoineen. Lisäksi kaikki myllyt on merkitty tarkasti kartalle.

Keski-Suomen Vuoden Maisema-teon valintaraatia sykähdytti yhden ih-misen niin iso ajallinen kuin rahalli-nenkin panostus asiaan. Tuulimyllyjä ei myöskään ole joka kylällä, joten julkaisu

on tuonut esille alueen kulttuuri- ympäristön erityis-piirteitä. Julkaisu sisältää arvokasta alueellista paikal-lishistoriaa, joka ilman julkaisua olisi jäänyt ajan myötä unho-laan sukupolvien myötä.

Vuoden maisemateko julkaistiin Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten varsinaisessa edus-tajakokouksessa 28.10.2017 Äänekoskella.

Keski-Suomeen on tulossa hankkeen aikana (2018–2019) Hyppää hyvän kierteeseen -infotapahtumia, Ruokahukka ruotuun -kursseja ja tapahtumia. Lisätiedot Eeva-Liisa Kivimäki

16 JYVÄLLÄ NUMERO 2/2017

Kolmipäiväinen maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria käytiin Tampereella hyvissä tunnelmissa. Näyttelyyn tutustui yli 15 000 maatalouden am-mattilaista.

– KoneAgria oli tänä vuonna hyvin kattava. Oli ilo, että lähes kaikki alan toimi-jat olivat mukana. Joukossa oli myös uusia toimijoita. Näyttelyvieraille se antoi erin-omaisen tilaisuuden vertailla tarjontaa, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

– Näytteilleasettajilta saadun palautteen mukaan näyttelyvieraat olivat aktiivi-sia, tarjouspyyntöjä jätettiin ja kauppoja tehtiin, jatkaa Toivakka.

Yritykset toivat esille runsaasti uutuuksia. KoneAgrian uutuustuotekisassa kolme tähteä saaneille uutuuksille yhteistä oli digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen niin tiedon hallinnassa kuin käytännön työssä pelloilla tai karjasuojissa.

KoneAgria – koneita ja kohtaamisiaRunsaan laite- ja palvelutarjonnan lisäksi näyttely tarjosi loistavan ympäristön haastatella näytteilleasettajia sekä vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia kollegoiden kanssa. KoneAgria kiittää niin näyttelyvieraita kuin näytteilleasettajiakin hyvin suju-neesta näyttelystä. Katse on kohti tulevaa.

YRITTÄJÄJÄSENILLE PROAGRIA MOBIILIProAgrian yrittäjäjäsenet saivat kesällä käyttöönsä jäsenetuna mobiilisovelluksen. ProAgria Mobiili sisältää sähköisen jäsen-kortin, ajankohtaiset asiat sekä ProAgrian tapahtumat. So-vellus on saatavilla Android ja iOS käyttöjärjestelmille. Lataa ProAgria Mobiili sovelluskaupasta.

KOKEILE WEBINAAREJA OSAAMISESI PÄIVITTÄMISEENWebinaarit ovat helppo ja nopea tapa kehittää omaa osaa-mista. Voit osallistua missä tahansa. Tarvitset vain tietoko-neen ja toimivan nettiyhteyden. Jos webinaarissa on keskuste-luosuus, tarvitset lisäksi mikrofonin ja kuulokkeet tietokonee-seesi. Webinaaritarjontamme on monipuolinen. On aiheita strategisen osaamisen vahvistamiseen, johtamiseen, tuotan-to-osaamiseen ja arjen rutiineihin.proagria.fi/webinaarit

KOKEILE NETTIPALAVEREITA KANSSAMMETehokkaat ja helpot nettipalaverit ovat kasvattaneet suosio-taan yhteydenpitomuotona yrittäjän ja asiantuntijan välil-lä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi seurantapalaveri pitää omilta tietokoneilta tai mobiilista vaikka kirjoituspöydän ää-ressä, traktorin hytissä, pellon pientareella tai navetassa. Na-pakoissa nettipalavereissa voidaan katsoa yhdessä myös ku-via, suunnitelmia tai laskelmia. Tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen, toimivan nettiyhteyden ja mikrofo-nilliset kuulokkeet.Kysy lisää ProAgrian asiantuntijaltasi.

BLOGEISTA IDEOITA, ILMIÖITÄ JA HAVAINTOJASeuraa eri aiheita käsitteleviä blogejamme• Ruohonjuurella, sisältää vahvaa nurmiasiaa• Ruokintapöydällä, nostaa esiin ruokintaan liittyviä asioita• Arktista yritysvoimaa, Lapin yrittäjät kirjoittavat liiketoi-

minnastaan• Maakotkan pesästä, kertoo yrittämisen iloista ja havain-

noista• Maisema mielessä, sisältää maisemansuunnitteluasiantun-

tijoiden havaintojaproagria.fi/blogit

– Seuraava KoneAgria-näyttely pide-tään suunnitelmien mukaan Jyväsky- lässä 11.–13.10.2018. Ensi vuonna näyttelyn painopiste on karjassa, mai- dossa, nurmessa ja rehuntuotannossa, sanoo Marko Toivakka.

Lisätiedot: Marko Toivakka, näyttelypäällikkö KoneAgria-näyttely0400 735 259 marko.toivakka@proagria.fi

KATSO AMMATTIAIHEISIA VIDEOITAAjankohtaisia ja hyödyllisiä videoita on kanavassamme: you-tube.com/proagriavideot. Uusina aiheina mm. lean-johta- minen, yhtiöittäminen, luomutuotanto, ruokinta, maan ra-kenne, aurinkoenergia. Tilaa uusimmat suoraan itsellesi.Videoita myös nettisivuillamme: proagria.fi/videot

BISNES+ HELPOTTAA YRITTÄJÄN ARKEABISNES+ on maatilan johtamisen apuvälineeksi kehitetty so-vellus, joka kokoaa olennaisimman tiedon helppokäyttöiseen sähköiseen näkymään. Sovelluksen avulla dokumentit, suun-nitelmat ja asiakirjat ovat kaikki samassa paikassa helposti saatavilla kertakirjautumisella. BISNES+ on käytettävissä kai-killa päätelaitteilla ja se kulkee mukana myös älypuhelimessa.

UUSIA MENETELMIÄ YHTEYDENPITOON BISNES+ helpottaa sähköistä yhteydenpitoa asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi sovellus mahdollistaa tiedon jakamisen suo-jatussa ympäristössä ja kokoontumisen virtuaalisiin pienryh-miin. Sovelluksen avulla ajantasainen tieto on nopeasti saa-tavilla. Se myös mahdollistaa omien tulosten vertailun mui-den tuloksiin sekä tulosten analysoinnin yhdessä asiantunti-jan kanssa. BISNES+ sisältää myös uuden KPI-Avaimen sekä ajankäytön suunnittelun apuvälineitä.BISNES+:n ovat kehittäneet yhdessä ProAgria, Faba osk ja Mtech Oy. Palvelu tulee laajaan käyttöön keväällä 2018.

LUOMUTIETOA WIKILuomuWiki on tietopankki ammattilaisille ja asiasta kiinnostu- neille kuluttajille. LuomuWikissä on ammattiasiaa käytännön- läheisestä näkökulmasta. Ammattilaisille wikistä löytyy viimei- sintä tietoa ja hyviä käytäntöjä luomutuotannon kehittämiseen. Kuluttajille wiki tarjoaa tietoa luomutuotannosta Suomessa.luomuwiki.fi

OPPAATLuomutuotannon hyvät toimintatavat: rehuvilja ja valkuaiskasvit, maito, naudan- liha, sika ja lammas ladattavissa osoitteestaproagriaverkkokauppa.fi

TUTUSTU PROAGRIAN DIGITAALISIIN PALVELUIHIN

KONEAGRIA käytiin myönteisissä tunnelmissa

onko otsikko ok?