PuolipäiwänMl.Maamiehellä on usein waikia saada kel-

loansa oikein käymään, kuin ei lMellä olewissiä merkkiä minkä jälkeen hän sitä asettaa;sillä auringon nouseminen jalaskeminen jotkasekä Helsingin että Oulun Allakoissa omatmerkityt, sopii ainoastaan niille kuin maanpii-rin keskipalkasta asuwat yhtä loitolla kuin Hel-fingiiaiset ja Oululaiset. Mutta asukkaille sillä«välimatkalla tarwicacm toinen luwunlasku, kostaeroims auringon nousemisen eli laskemisen wä-lillä Helsingissä ja Oulussa toisinaan tekeewakillcen puoli toista tuntia.

9 Lehestä näittä etta maa pyöritessäänkulkee auringon ympäri. Kvin nyt olis pii-ri Pohjosesta etelään päin meidän ja au-ringon wälillä,niin joka kertakvin kuwa siitä pii-risra, maan pyöritessä, tapaisi meidän, olispuolipäiwämme.

Tämmönen piiri joka osönaa sen saman,saadaan helposti sillä tawalla että päiwän sei-somisen aikana, lohannuksena eli Jouluna,pannaan siihen paikkaan johon päiwä sopiipaistamaan yksi 2—3 tuuman pinmen neula«li puikko pystyyn: pukstawi ». Sen ympäri«vedetään cirkeli nllnkuin kuwau^ IMMä.

Kuinnytpuikon pään kmva tapaa tämäncirkelin edellä puolen päiwän, niin siihen tehäänmerkki, ja samalla tawalla myös jälkeen puolenpäiwän. Näitten merkkein keskiwälissä pitääsitten puolipäiwänpiirin HKolla. Silläne merkitnäyttäwät auringon yhtä korkialla sekä edelläettä jälkeen puolen päiwän, ja sitä wartenkes-kipalkka korkeiylmallaan.

Sanomin että sitä ainoastaan laitaan tehäpäitvän seisomisen aikana. Se tulee Maankal-lellaan olosta anringoa wastaan, jonkatähdenaurinko näyttää puolen wuotta ylemywäy tai-waan päällä ja taas toisin puolen wuottaalentuman, ja josta sen arwaa, että kuin pui-kon kuwa tapaa cirkelin jälkeenpuolen päiwän,niinä aikoina, amingo myös on wähän ylentyinyt taikka alenmnm siinen edellä puolen päkwäN.

Tämmönen p<m näyttää nyt joka selkiäpillwk, fuin puifo» fun>a tapaa (itä, puolen

13 päiwäHuhtikuuta 1844.

Huomena saarnaa: Kirkkoherra Swahn sekä Ruottalaisessa että Suomalaisessa .Seurakunnassa.

MAAMIEHEN YSTÄVÄ.N:o 15.Lauwantai

Näitä Sanomia, jotka ulos annetaan joka lauwamai, saahaan Kuopiossa Näntissa 1hopia Ruplalla wuoessa,ja joka Postkontorissa, joissa posti raha 15 kop. hopiassa maksetaan.

siUä kuin maa auringosta pois päin,pyöritessäänkulkee pukstawista />pukstawiin /?, niin sen jokapäiwäpitää pyörimänwähän enemmin kuin en-tisenä päiwänä,cnnmkum se piiri, jokaon meidänja auringon wälillä tulee sen kohalle. Samallatawalla myös kulkemansa aurinkoon päin,pukstawistaF—^, piiri joka päiwä tapaa aurin-gon ennen kuin se on pyörinyt aiwan ympärisen. Mitä tämä tekee joka päiwä on ylöspan-tu Suomenmaan Kalenderiin, josm näkl)ykuinka moma minutia kellon pitää käyä edellälaikka jälkeen puolipäiwän piirin.

Linnun Sonta.Kylläpä se kummalta kuulu teille Maa-

Miehet, ja tyhjältä näyttää kuin puhutaan reilleLnnun sonnasta, muna kuin te saatte kuullaettMitä monta tuhatta maksetaan, jamä mon-ta Laiwa ja monta sataa miestä owat sitä

»ziwärl. Mutta eipä se ole wielä sillä hywiiiJos mnnä nyt asecan kelloni sen jälkeen ja seon tarlka käymään, niin mina hawamen ettae yhen. osan wuoesca näyttää ennemmin 12!uin piiri, ja taas toisen osan myöhemmin.Seuurin eroitus tekee neljännen osan turmin pal-kille ja tulee siitä ettei joka wuorokausi oleyhtä pitkä, waikk'ei niillä ole niin suurtaerotusta kvin toisinaan päiwän ja yön wälillä;lvaan kello ci saata sitä näyttää, sillä senwuorokauet owat yhenlaiset. Miten tama ta-pahtuu sen hoksaa helposti kuivauksesta;

kuljettamassa, niin eipä se enään niin kummaltakuulukkaan.

Amerikassa, Perun waltakunnassa,.pota-tin oikiassa kotimaassa, on meressä luoto,Chmca niminen, jossa on niinpaljon wesilinnunsontaa, että se on wuoren näkönen, ja ettei sesopisi 50MX) laiwaan. Sen luuon otti yksiEnglandilainenarrelwille, saaksensa siitä sontaa,ja maksim 10 wuoelta 50,000 Ruplaaarrentia Perun Wakakuntaan. Waikka sieltäon wahilleen parituhatta peninkuormaa matkaaEnglandiin niin on tuotu kuitenkin sinne montalanvan lastia, ja onpa wielä wähän tuotu Wii-puninkin.

Se tulee maksamaan Englannissa 5 Ho,piaKop. paikkoin naula— -ja kuitenkin sitä kii-tetään hyödyllisemmäksi muma sontaa, ja mai-nitaan niin wäkewäksi että, kuin sitä oli ripu-tettu nurmelle niinkuin pukstawin mukaan, elisuoran sanoin pukstawiks, niin parin päiwänperästä ruoho siinä paikasja oli niin korkiallenkaswanut että selkiäsn saartettiin selittää ne ruo-hoset pukstawit, jotka mainitulla sonnalla oliwatkuwailmna.

Merimiehet, jotka sitä sontaa owat kuljet»taneet, owm mys haastaneet linnun paljoudestakuin siellä löytyy.Kuin ne nousemat lentämäänniin päiwäoikeen pimenee. Niinowat ne nyc tu-hansia wuosia sommaneet sitä paikka; soma onihankuiwa ja hajucoin, ja lohkasman irtipalatsinajotka sutten helpostihienonnetaanhiekannäköilekjl.

Raskas Knorlna.

Muinoin oli Turkilaisilla Päämies mmcl»ta Hakkam, joka rakastikoreutca, ja tahto ko-ristella ja lewmää howmsa puil- rarhastoa.Sentähden osti hän kaikki likimäistt tienot jamakso niihm omistajille niin paljo kuin tahto-wat. Waan yks köyhä lesti oli ainoastaan,joka hurskaasti muisteli esi> isiänsä, jaei tahto-nut myyä sitä mama, jonka hän oli heiltä pe,rinyt, jaepäisi sencähden kaikki hinta- tarjouksenTämä uppiniskaisuus närkästytti Hakkamklaitoksien pgälpsmiescä. Hän om leskeltä wik

Esimerkkiä kuinka pahasti muutamatWillikausat pitäwät waimojansa.

Etelä meressä olewan saaren Otaheitinchlkkaat eiwät anna waimoinsa syyä samalta

pöyältä josta miehet si)öwät. Ilman sitäpicää waimon maata paljaalla laamalla mit»yensä lawan wieressä.

Saman meren muutamissa saarissa onse tapana, että waimon pitää kantaman mie,hensä perästä hänen kapineitaan kuin hän onmissä käwelyllä.

Amerikan etelä osan pohjois puolella asu-Wien Indiaanien kesken, pitää wamon,kuinmiehensä menee metälle, kantaman koirat hänenjälescänsä, mä ne ei wäsysi. Jos koirat wie»la owat hywin nuoret, niin pirää waimon e-lättämän heitä rinnastansa, samalla tawallakuin omia lapsiansa.

Samain Indiaanien kesken pitää waimonpitämän huoli kaikista raskaimmista töistä,niinkuin maa-ruukista, majoin rakentamisestaj. n. e., jolla ajalla mies makaa taikka on me«tällä. Näitä tehessänsä ei saa waimo pitäälapsin hoitajata, waan kuljettaa me laplensajoka paikkaan, ja wiskaa hänelle rintansa yli okkapään, taikka pistää hänet karwasaappaaseensa.

Loanko nimisessä Afrikan maa>paikassaei saa waimo muucen kuin polwillaan puhu-tella miestänsä.

Persian, Wenäihen waltakunnan raiak>kaasj'-. maassa ei ole waimolle luwalMa ettärunoilla, sillä miehet sanomat siellä: jos kanatahroo laulaa, niin pitää hänen kaulansa kat>kaiscaman.

Kaikkein huonommasti pitäwär Nutjanmeren rannoilla asuwaiset Samojeedit wamw-junsa. Waimoilta on kielletty ei ainoastaan ettäsyödä samalta pöyältä kuin miehet, waanmyös että puhua ensinkään miehensä' kansa,sillä waimon pitää ymmärtämän hänet wiistauksistaan.

Lähteellä.(Suomentama.)

Mä istun, lähde/ reunalla?Ia siinä katselen,Nyt häilymän sun aallossa? 'Kuwaillen pilwijen.

kise sen pienen maa- kappaleen, ja itkien tulileski Tuomarin tykö. Ida Beschir oli sillointuomari kaupungissa. Hän tutkisteli asian jakatso sen arweltawaksi; sillä waikka laki aiwanselwään oli lesken puolella, niin oli kuicenkiwaikea saaha yhtä Ruhtinam, joka oli tottunutkatsomaan oman tahronsa täydcllisinnä oikeucena,wapatahtosesn elämään yhdm jo wanheuuneenlain jälkeen. Mcä teki niinmuodoin se hurskasTuomari? Hän satuloitsi aasinsa, ripusti suu-ren säkin sen kaulalle ja ratsasti wiipymätähowin puu- tarkasroon, jossaPaämiesi oli par-haillaan ihanassa huoneessa, jonka hän oli an-tanut rakentaa lesken permtö- maalle. Tuoma-rin tulo aasineen säkki kaulalla kummastuttihäntä, waanwielä enemmin kummeksi haukuinIba Beschir wiskaum hänen jalkainsa eteenja sano- "Herra, suo minulle, että täytän tä-män säkin mullalla täällä ? Tämän pyynnönmyönsi Hakkam. Täytettyään sakin pyysiIbaBeschir hänen auttamaan nostaa säkkiä aasinselkään. Tämän anomuksen kmso Hakkam wie>la kummemmaksi kuin kaiken muun; kuitenkinnahaksensa mitä miehellä oli mielessä, teki häntässäki Tuomarin mieltä myöten. Waan kuinsäkki ei liikahtanna, sano Päämies: "kuormaon raskas, liian raskas."

"Herra," wastais Iba Beschir jalollauskalijaisuudella, "Sinä katso: rämän kuormanraskaaksi, joka kuitenkaan ei ole kuin yks ai-wan wähä osa siitä maasta, jonka'sinä wää-ryydellä olet ottanut yheltä köyhältä leskeltä;miten jaksat sinä kantaa koko sen ryöstetynmaa-kappaleen, kuin maailman Tuomari kerran pa-nee sen hartioillesi?"

Tämä juohmti Päämiehen mielen oikialleMe. Hän kiitteli Tuomarin uskaliaisuutta jaymmärrystä ja anto leskelle takasi maa- kap-paleensa kaikkein niihen huoneihen kanssa,jotkahän oli antanut rakentaa siihen.

Tarina.Muinosen Frankrikin Kiminkaan howi-

herroista oli yksi pahasti käyttänyt yhtä talon-poikaa. Kuin tämä tuli Kuninkaan korwiin,niin käski Kuningas laittamaan hom^herralletawallisen ruan, waan ei panemaan pöy-alle ensinkään leipää. Kuin howi-.herra täslänäytti tyylymattymyyttänsä, niin sano Kunin>gas: "mitä puuttuu sinulta? Minä näen ettäsinulla on kylläksi lihaa ja wiinia/' "Kyllähänsitä on," wastasi howi herra," waan leipähänkuitenkin on pääasia." Wai tunnustat sinä stn,"sano nyt Kuningas närkästyneenä, "ja kui-tenkin pidät sinä pahasti sitä joka hanki sinulleleiwän."

brikin), jossa niitä niin paljon tehään, että jokapäiwä tarwitaan 80syl(ä puita aiwan tikuiksi.Kuin tietään kyllä monessa maakunnassa löy>tywän samanlaisia Fabrikia, niin arwataankohta, kuinka kauhia määrä näitä wuoessamenetetään.

Kah! tuolla loiste leimusi,Kun rusko ruususen;Hywästi! woi se katosiEi konsa tullakseen.Mutt^ tuolla wielä toinen onEnemmin wälkkywä!Mutt' phtälämen lewotonIa yhtä nentäwä-!Kah wielä yksi!

— hiljainenIa raskas kulkenman;Mutt' lähde musta, hlrunmeNOn aallolles' se waan. —Ia tnoSta sielll nnlistelet,Kun katsot cmttotoseen,Sun loistot monetkultasetHpwästi jättäneen.

Ml' oroat stlMllt sukkelat'Suw vähön pcittainään;Mutt' xooil m oroat raskahatSmusta läl)t£inöan*

Tuionsa kans ja lähtönsäOn tuttu mielelle,Sulllmkst Nlpös on olonsaKuwaunut sinulle.Mutt' synkeys ia walkeusOn niistä sielus'"a'O, millvn aaltos' kumauSOn, lähde, rauhassa?

Kuopiossa. Präntätty J. Karstenin tyköui.liupninnUu: /. yon Ucckcr.

Erhetyksestä seisoo wiimmeisessä lehessälohannuksen ja Mikkelin päiwät ylöspantunayhtä kuukautta jälemmin kuin ne pitäis oiki-asti oleman, joka. erhttyS nytt tällä tawallaojennetaan.

H. K.K. Maximilian, ArmollisimmanKeisarimme wanhimman Korkian TyttärenPuoliso, on tämän kuun alusta, kulkenut Pie-tarista, Helsingin ja Turun kautta Stockholmiinmwehtimään nykyistä Ruottin kuningasta Os-car t a ja hänen korkiata Puolinansa, omaaSisartansa.

Sanomissa ulkomailta mainitaan Frans-kan maalla olewan tulinkkM ukopMm (Fa,

—Nv— '

Maamiehen Ystäwän ulosantoja saapi nöyrimmästi tämän kauttakehoittaa kaikkia, jotka tahtowat edes-auttaa tämän lehen, että tänne sisään-lähettää sekä omia ylöspantuja ainettaasiassa, eli myös muita huwittawaisätarinoita, ja lupaa tuutca iätä 50 kop.hop: jokaisen räntätynpuoliskon(spaltin)edestä lehestä, ja wielä enelnmällaaineen arwonsuhteen. KunnioittttawatSisäänlähettäjät olisit hnwät ja ylös-panonsa päällä tietön antaisit, kuhun-ka nämät lähetettäsiin/ joka tapahtuuensimäisessä postissa, jos he niitä waa<tiwat ja jos ylöspano wastaanotetaatt.