VUOSIKERTOMUS//2015

//SISÄLLYSVUOSIKERTOMUS 2015 3TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 4NÄKYVYY TTÄ JA VERKOSTOJA 5KIRJAILIJAVIERAILUT 14LUKEMISEN EDISTÄMINEN 20RUOTSINKIELINEN TOIMINTA/SVENSK VERKSAMHET 24KANSAINVÄLINEN YHTEIST YÖ 26JULKAISUT 28HALLINTO JA TALOUS 32

Taitto: Mirkka Hautamäki

3

//VUOSIKERTOMUS 2015

Lukuviikko

Uusi lukutaito

Lue lapselle

Messut

Kansainvälinen asiantuntijayhteistyö

Asiantuntijapalvelut

Kiiltomato

Lukufiilis

Vinski

KirjailijavierailutKirjailijavierailuhankkeet(mm. Sata kirjailijaa, tuhansia kohtaamisia)Lukemisen edistäminen

Kirjailijavierailut

Lehdet

Asiantuntijapalvelut

Lukukeskuksen toiminta jakautui vuonna 2015 seuraavasti rahoituksen ja henkilöstön työpanoksen mukaan:

Lukukeskus-Läscentrum on merkittävä lasten ja nuorten, mutta myös aikuisten luke-mista ja lukutaitoa edistävä järjestö. Tavoitteidensa saavuttamiseksi se tekee tiivistä yhteistyötä kirjastojen, koulujen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Lukukeskus järjes-tää ainoana Suomessa järjestelmällisesti kirjailijavierailuja, jotka edistävät lukuintoa ja lisäävät kirjailijoiden toimeentuloa.

Lukukeskus toteuttaa vuosittain lukuisia erilaisia lukemista edistäviä hankkeita.Lisäksi se kokoaa tietoa lukemisesta ja lukutaidosta sekä toimii asiantuntijana kan-sainvälisissä verkostoissa. Se julkaisee myös kirjallisuuslehtiä lapsille ja nuorille sekä kaksikielistä kirjallisuuskritiikin nettilehteä.

4

//TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Tervetuloa lukemaan Lukukeskuksen vuosikertomusta!

Lukukeskuksen toiminnalla on vuosi vuodelta yhä suurempi merkitys, koska lukemisen tavat ja keinot muuttuvat nopeasti. Lukukeskus toimii tärkeänä linkkinä julkisten ja yksityisten toimijoi-den välillä lukemisen edistämisessä ja on alan keskeisiä asiantuntijoita kansal-lisesti ja kansainvälisesti.

Lukukeskus panosti vuoden 2015 aika-na erityisesti kirjailijavierailujen kehittä-miseen ja kirjailijoiden työtilaisuuksien lisäämiseen. Opetus- ja kulttuuriminis-teriön hankeavustuksella käynnistyi kirjailijavierailujen tilaajapalvelun uu-distaminen.

Yhteistyöhanke Sanasto ry:n kanssa lisäsi Lukukeskuksen tunnettuutta kir-jailijoiden joukossa ja laajensi vierailu-jen tilaajakuntaa. Kirjailijoille tuotettiin opasmateriaali ja video vierailuja var-ten sekä järjestettiin laaja kysely kirjai-lijavierailuista.

Yhteistyö olemassa olevien verkostojen kanssa jatkui tiiviinä. Sen lisäksi Luku-keskus aloitti yhteistyön uusien yh-teistyökumppaneiden kanssa. Erittäin aktiiviseksi muodostui yhteistyö Kirjan Vuoden, Lastenkirjainstituutin, Suomen Tietokirjailijat ry:n, Helsingin koulujen, Helsingin kaupungin opetusviraston ja kehitysyhteistyöalan toimijoiden – Suo-men Pakolaisavun ja Nenäpäivän kans-sa.

Vuosi 2015 oli myös aktiivisen kansain-välisen yhteistyön aikaa. Lukukeskus osallistui Euroopan lukutaitoverkoston Elinetin toimintaan asiantuntevana ja aloitteellisena kumppanina ja ansaitsi sitä kautta arvostusta kansainvälisissä verkostoissa. Elinet-yhteistyö toi mu-kanaan hyviä ideoita Lukukeskuksen toimintaan, ja siitä opittiin valtavasti.

Uutena toiminnanjohtajana halusin tuo-da mukanani uudenlaista yhteistyötä, verkostoja ja näkyvyyttä ja koen, että yhdessä Lukukeskuksen ammattitaitoi-sen henkilökunnan kanssa onnistuimme siinä hyvin.

Lukukeskuksen toiminnanjohtajaIlmi Villacís

Lukukeskuksen toiminnanjohtaja

5

//NÄKYVYY TTÄ JA VERKOSTOJA

6

Lukukeskuksen näkyvyys monipuolistui kokopäiväisen tiedottajan toimen an-siosta. Kirjailijavierailujen tärkeimpiin kohderyhmiin, opettajiin ja kirjastoihin, Lukukeskuksella on laajat verkostot. Vuoden aikana viestittiin kirjailijavierai-luista, Lukuviikosta ja messuista, mutta tarjosimme myös ajankohtaista lukutai-totietoa, kerroimme uusista hankkeista ja Lukukeskuksen julkaisemista lehdis-tä. Lukukeskus on opettajille luotettava yhteistyökumppani, minkä takia vies-tinnässä mietittiin entistä tarkemmin, minkälaiset sisällöt ja lähestymistavat ovat juuri opettajille ja kouluille rele-vantteja.

Medianäkyvyyden kannalta vuosi oli onnistunut. Toiminnanjohtaja Ilmi Villa-cisia haastateltiin alkuvuodesta Savon Sanomiin, huhtikuussa Lukuviikko oli esillä Ylen pääuutisissa, elokuussa toi-minnanjohtajaa haastateltiin Koulutielle -lehdessä, lokakuussa MTV3 Huomenta Suomi -ohjelmassa ja joulukuussa Ta-savallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Näiden ulostulojen myö-tä viestimme lukemisen ja lukutaidon merkityksestä saavutti myös suuren yleisön.

Lukukeskus on viime vuosina verkottu-nut entistä voimakkaammin sekä kir-ja-alan toimijoiden että laajemminkin kulttuurialan toimijoiden kanssa. Vies-tinnällinen yhteistyö kustantajien kans-sa on aktivoitunut entisestään.

7

Viestinnän tukena on toiminut vuonna 2015 myös oma graafikko. Viestinnän yhdenmukaisuus ja visuaalinen tunnis-tettavuus ovatkin tukeneet Lukukes-kuksen tunnettuutta ja brändin raken-tumista. Oma graafikko on haastanut meitä entistä selkeämpään ja viimeis-tellympään viestintään. Myös Lukukes-kuksen verkkosivuja päivitettiin entistä selkeämmiksi.

Monille hankkeille toteutettiin myös visuaalinen ilme ja omat verkkosivut. Näitä olivat muun muassa Suomen uusi lukutaito ja Lukukami-sivusto, Lue lap-selle -näyttelyn graafinen suunnittelu ja toteutus, Lukuviikon 2016 visuaalisen ilmeen suunnittelu, Sanasto-hankkeen logo sekä Lukufiilis-verkkolehden uusi visuaalinen ilme. Lisäksi päivitimme infografiikkaa edunvalvonnan tarpei-siin. Visuaaliset uudistukset suunnitteli ja toteutti graafikko Mirkka Hautamäki, teknisenä toteuttajana monissa verkko-hankkeissa toimi Mediapool.

Vuoden aikana lähetettiin 10 suomen-kielistä ja 5 ruotsinkielistä uutiskirjettä sekä 9 mediatiedotetta. Lukukeskuk-sen facebook –sivuja seurasi vuoden loppuun mennessä 2050 ja twitter-tiliä 500 ihmistä. Kotisivujen kävijämäärä on kasvanut yli 12 000 yksittäisellä kävijällä vuodesta 2014.

8

Osallistuminen messuilla

Lukukeskus osallistui Educa-messujen Kulttuuritorille omalla osastollaan 23.-24.1.2015. Kulttuuritori on opetusalan valtakunnallisen Educa-koulutustapah-tuman uusi kokonaisuus, jonka tarkoi-tuksena on tuoda opetusalan toimijoille innostavia ideoita kulttuurin ja taiteen kentältä.

Turun kirjamessuille Lukukeskus osal-listui yhteisellä osastolla Lastenkir-jainstituutin kanssa. Osaston lisäksi järjestimme kaksi lavaohjelmaa. Ensin kirjailija Jyri Paretskoi, tutkija Päivi Heik-kilä-Halttunen, Aku Ankan päätoimit-taja Aki Hyyppä sekä opettaja Penjami Lehto keskustelivat Aleksis Salusjärven johdolla poikien lukemisesta. Toisen keskustelun aiheena oli kirja-aktivismi. Kirjailija Riku Korhonen ja kriitikko-tut-kija Miikka Laihinen ja Aleksis Salusjärvi pohtivat kirja-aktivismin muotoja ja kirjallisuuden nykytilaa.

Helsingin kirjamessuilla Lukukeskuk-sella oli infotiski. Helsingin messuilla Lukukeskus järjesti kolme lavakes-kustelua. Torstaina Kirjakallion lavalla keskusteltiin Lukufiiliksestä ja nuorten kirjallisuuslehden tulevaisuudesta ot-sikolla ”Mikä merkitys nuorten omalla kirjallisuuslehdellä on lukuharrastuksen innoittajana?” KirjaKallion oppilaat esit-telivät oman unelmiensa kirjallisuusleh-den ja toimivat haastattelijoina. Lauan-tain Nenäpäiväkeskustelussa pohdittiin miten lukutaito vaikuttaa kehitysmai-den lasten tulevaisuuteen. Keskusteli-joina olivat kirjailija Eppu Nuotio, tutkija Emma Ojanen Jyväskylän yliopistosta ja ohjelmajohtaja Julia Ojanen Plan Inter-national Suomesta. Sunnuntaina mes-sujen päätteeksi kustantaja Anna-Riikka Carlson ja kriitikko Pietari Kylmälä kes-kustelivat Aleksis Salusjärven johdolla kirjallisuuden vastaanotosta, 10 000 kirjan vuosittaisesta ilmestymismääräs-tä ja siitä, miten julkisuus jakautuu nii-den kesken ja miten kirjat yksilöityvät.

9

Sekä Turun että Helsingin kirjamessuilla oli olennaista näkyä juuri lavaohjelmien kautta. Lava-ohjelmien aiheet kiinnostivat messuyleisöä ja herättivät keskustelua.

Kohtaamisia kasvokkain osastolla ja messuilla yhteensä

1500yleisöä keskusteluissa

yhteensä

300

Twitter-näkyvyys

45 000Facebook-näkyvyys

5500

//TURUN JA HELSINGINKIRJAMESSUJEN NÄKYVYYS

10

Myöhemmin syksyllä Lukukeskus osal-listui Nenäpäivään julkaisemalla 10 faktaa lukutaidosta maailmalla -tietopa-ketin. Nenäpäivä-yhteistyö toi Lukukes-kukselle laajaa näkyvyyttä uuden koh-deryhmän keskuudessa. Suuren yleisön tavoittaminen tunnetun Nenäpäivä-kon-septin kautta osoittautui onnistuneeksi. Tuottamaamme tietopakettia jaettiin laajasti Nenäpäivä-hankkeen ja yksit-täisten kiinnostuneiden toimesta. Aihet-ta syvennettiin myös Helsingin kirja-messuilla.

Nenäpäivä

Syksyllä 2014 Lukukeskus aloitti yhteistyön kulttuurikeskus Caisan kanssa osallistumalla Satakielikuukausi -tapahtuman (21.2.-21.3.2015) suun-nitteluun ja järjestämiseen. Vuonna 2015 ensimmäistä kertaa järjestettä-vä Satakielikuukausi on vuosittainen, äidinkieltä, monikielisyyttä ja kielellistä rikkautta juhlistava festivaali, jossa tar-kastellaan äidinkielen ja kielten merki-tystä taiteen, kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta.

Yhteistyö kulttuurikeskus Caisan kanssa

11

”Suuren yleisön tavoittaminen tunnetun Nenäpäivä-konseptin kautta osoittautui onnistuneeksi. Tuottamaamme tietopakettia jaettiin laajasti Nenäpäivä-hankkeen ja yksittäisten kiinnostuneiden toimesta.”

12

Yhteistyö Kansainvälisen audio-visuaalisen keskuksen KAVIn kanssa

Lukukeskus isännöi syksyllä 2015 yh-teistyössä KAVIN ja Koulukinon kanssa elokuva/kirjallisuus -työpajaa Annan-talon ja opetusviraston seminaarissa ILMIÖT GOES ART – Varaslähtö uuteen opetussuunnitelmaan. Seminaarissa opettajat, rehtorit sekä taide- ja kult-tuuritoimijat tutustuivat uuden opetus-suunnitelman mukaiseen helsinkiläi-seen ilmiöoppimisen prosessiin, jonka puitteissa helsinkiläiset koulut toteut-tavat kaksi monialaista ilmiöpohjaista oppimiskokonaisuutta lukuvuosittain. Nämä kokonaisuudet luovat uudenlaisia mahdollisuuksia koulujen sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyölle. Työpa-jassa KAVI, Koulukino sekä Lukukeskus esittelivät toimintaansa ja yhteistyö-mahdollisuuksista keskusteltiin koulujen ja kulttuuritoimijoiden kesken.

13

RAHOITTAJAT &VAIKUTTAJAT

OKM/OPHMuut julkiset tahot

EduskuntaYksityiset säätiöt

YrityksetMuut yksityiset tahot

KANSAINVÄLISETVERKOSTOT

ElinetEUread

PALVELUN-TUOTTAJAT

KirjanpitotoimistoDiacor

VakuutusyhtiöMediapool

Villa Kiven säätiö

LUKUKESKUS

HenkilökuntaLukukeskuksen hallitusLehtien toimitukset x 3

ASIAKKAAT

KoulutKirjastotKirjailijat

MUUT SIDOSRYHMÄT

Kulttuuria kaikille -palveluTaike

LäsambassadörSuomen Elinet-verkosto

KustannusalaKirjastot.fi

KirjasampoNVL

Messujen järjestäjätKULPS

HANKEYHTEISTYÖ-KUMPPANIT

LastenkirjainstituuttiWSOY:n kirjallisuussäätiö

SanastoKirjan vuosiJÄSENJÄRJESTÖT

X 10

ETÄISET VERKOSTOT

SOMEMedia

Uutiskirjeen tilaajatVerkostot aikaisemmista

työpaikoistaKoko kirjallisuus- ja

kulttuurikenttä

//LUKUKESKUS TOIMII USEISSA VERKOSTOISSA

Kartta havainnollistaa yhteistyöverkostojen rakenteen ja määrän.

14

//KIRJAILIJAVIERAILUT

15

Lukukeskuksen järjestämien kirjailijavierailujen määrä on kasvanut 100% neljässä vuo-dessa:

Kirjailijavierailujen määrä on noussut viimeisen neljän vuoden aikana 100%. Vuonna 2011 vierailujen määrä oli 600 ja vuonna 2015 Lukukeskus välitti tilaa-jille yhteensä 1200 kirjailijavierailua. Lukuihin sisältyvät myös projektirahoi-tuksella tuetut vierailut, kuten edelli-senäkin vuonna. Lukukeskuksen kautta vierailuja teki yhteensä 291 kirjailijaa.

Kirjailijavierailujen palautekyselyyn vas-tanneista 84% piti kirjailijavierailua kii-tettävänä ja 16% hyvänä kokemuksena. Lukukeskuksen palveluun oli tyytyväisiä 100% vastaajista. Erityistä kiitosta tuli nopeasta vastausajasta ja yleisestä palvelusta. Kaikki vastanneet suositteli-sivat Lukukeskuksen kirjailijavierailuja. 78% arvioi vierailulla olleen positiivinen vaikutus kuulijoiden lukuintoon.

2010 2011 2012 2013 2014 2015

200

400

600

800

1000

1200

Kirjailija-vierailut

Vuosi

16

Lukukeskus oli mukana toteuttamassa Kirja Eläväksi -hanketta, jonka yhtey-dessä neljässä Pohjois- ja Itä-Helsingin koulussa järjestettiin 1.–6.-luokkalaisille yhteensä 60 sanataidetyöpajaa. Hank-keessa oli mukana yhteensä kaksitoista kirjailijaa, kuvittaja sekä sarjakuvatai-teilija.

Selvityksen mukaan opettajat arvioivat työpajat hyödyllisiksi luku- ja kirjoitu-sinnon kasvattamisen kannalta. Hyöty kumpusi monella tavalla: erilaisten toi-minnallisten tehtävien koettiin aktivoi-van oppilaiden luovuutta ja kannusta-van heitä omien ideoiden tuottamiseen. Tehtävien koettiin antavan uusia ideoita ja näkökulmia siihen, kuinka tarinankir-joittamista ja lukemista voi lähestyä. Lapsia kiinnosti myös kirjailijan työ ammattina.

Kirja eläväksi -hanke

Kirjailijatilausten ja kirjailijatietokan-nassa olevan kirjailijamäärän kasvun myötä vuonna 2012 luodun kirjailija-tietokannan tekniset edellytykset koet-tiin joustamattomiksi ja mekaanisiksi. Kirjailijavierailujen lisääntynyt kysyntä synnytti tarpeen uudistaa tilaajapal-velua. Kirjailija- ja tilaustietokantaa ryhdyttiin uudistamaan ja kehittämään syksyllä 2015. Teknisenä kumppani-na uudistuksessa toimii kilpailutuksen myötä valittu Mediapool. Tilaajapalvelua uudistetaan siten, että se helpottaa ja nopeuttaa tilaajien asiointia. Uusi tilaajapalvelu tuo kirjai-lijat monipuolisemmin esille. Uudistu-neen tietokannan avulla on tarkoitus ta-voittaa myös uusia tilaajakohderyhmiä, mikä mahdollistaisi yhä suuremman ja monipuolisemman joukon vierailujen avulla työllistyviä kirjailijoita. Pyrkimyk-senä on markkinoida myös Suomessa asuvia muun kielisiä kirjailijoita. Näitä suunnitelmia kehitetään edelleen vuon-na 2016.

Kirjailijatietokannan uusiminen

17

Kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanasto ja Lukukeskus toteuttivat yh-dessä Sanaston 10-vuotisjuhlavuoden ja Kirjan vuoden kunniaksi Sata kirjai-lijaa, tuhansia kohtaamisia -hankkeen. Yhteisprojektin tavoitteena oli tarjota vierailumahdollisuus laajemmalle jou-kolle kirjallisuuden ammattilaisia, jotka eivät normaalin kirjailijavierailuvälityk-sen kautta pääse usein esiintymään. Yhteistyön kautta Lukukeskuksen oli mahdollista laajentaa vierailuja tyypilli-simmistä vierailukohteista myös muihin tahoihin.

100 kirjailijaa, tuhansia kohtaamisia -hanke

27Kaunokirjailijaa

14Lasten ja nuorten

kirjailijaa

18Runoilijaa

10Tietokirjailijaa9

Käsikirjoittajaa

8Kääntäjää

4Sarjakuva-taiteilijaa

Lukukeskuksen kautta ensimmäistä kertaa vieraili 62 kirjailijaa.

Lukukeskuksen kirjailijatietokantaan liittyi 83 uutta kirjailijaa.

Hankkeen saaman näkyvyyden ansios-ta Lukukeskuksen oli mahdollista kertoa kirjailijavierailuista ja kirjailijatietokan-nasta kirjallisuuden alan ammattilaisten laajalle joukolle. Hankkeen myötä Luku-keskuksen tietokantaan liittyikin 83 uut-taa kirjailijaa. Kirjallisuuden alan järjes-töjen kanssa tehty yhteistyö on tehnyt Lukukeskuksen palvelua tutummaksi monien eri toimijoiden keskuudessa. Tätä yhteistyötä kehitetään jatkossakin.

18

Espoon kaupunki on tarjonnut kaikille Espoon peruskoulujen 4.–10.-luokille mahdollisuuden tilata kirjailijavieraan Lu-kukeskuksesta. Vierailut ovat osa Espoon kaupungin Kulttuuri- ja liikuntapolkusuun-nitelmaa. KULPS! -vierailut toteutetaan yhteistyössä Espoon kirjastojen kanssa si-ten, että koulujen sijaan kirjailijavierailut on pidetty kirjastoissa eri puolilla Espoo-ta. Koululuokat ovat saapuneet lähikirjas-toon tapaamaan kirjailijaa.

Yhteistyö Espoon kaupungin kanssa: KULPS! -vierailut

Virtuaalivierailujen pilotoinnin jälkeen vuonna 2015 virtuaalivierailut tulivat osaksi Lukukeskuksen kirjailijavierailutoi-mintaa. Virtuaalivierailussa kirjailija esiin-tyy omalla työhuoneellaan, josta vierailu lähetetään tilaajalle videokuvan välityk-sellä. Yleisö kommunikoi kirjailijan kanssa mikrofonin ja web-kameran välityksellä.

Vuonna 2015 virtuaalivierailut lähtivät käyntiin Äidinkielen opettajain liiton talvipäiviltä, jossa kirjailija Satu Taskinen esiintyi 18.1. Virtuaaliset kirjailijavierai-lut ovat muodostuneet Lukukeskuksen tärkeäksi toimintamuodoksi, sillä ne saa-vuttavat myös yleisöt, joita tavallisella vierailutoiminnalla on haastava tavoittaa.

Virtuaalivierailut

19

Syyskaudella 2015 aloitettiin yhteistyö Espoon WeeGee-talon kanssa suunnit-telemalla WeeGee-talon joulumarkki-noille kirjallista ohjelmaa. WeeGeen jou-lumarkkinoilla esiintyi Lukukeskuksen kautta 9 kirjailijaa ja 2 haastattelijaa. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 aikana.

Yhteistyö Espoon WeeGee-talon kanssa

Syksyllä 2015 Lukukeskus ryhtyi välittä-mään kirjailijavierailuja Ruotsiin Suo-men Tukholman-instituutin tilaamana. Lukukeskuksen ja Suomen Tukholman- instituutin yhteistyön tuloksena Ruotsis-sa vierailivat Riikka Pulkkinen, Johanna Holmström, Tuomas Kyrö sekä virtuaali-sesti Salla Simukka. Yhteistyö Suomen Tukholman-instituutin kanssa jatkuu.

Yhteistyö kulttuuri-instituuttien kanssa

”Yhteistyön kautta Sanasto ry:n kanssa Lukukeskuksen oli mahdollista laajentaa vierailuja tyypillisimmistä vierailukoh-teista myös muihin tahoihin, kuten ammattikouluihin.”

20

//LUKEMISEN EDISTÄMINEN

21

Lukuviikko on Lukukeskukselle ennen kaikkea viestinnällinen tempaus. Luku-viikko innosti jälleen lukemisen pariin erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla. Lukuviikon avajaispäivää juhlittiin mm. kirjallisilla naamiaisilla eri paikkakun-nilla sekä nuortenkirjailija Siri Kolun ja Aleksi Delikouraksen kirjailijavierailulla, joka näkyi verkossa valtakunnallisesti.

Lapsille ja nuorille tarjottiin erilaisia kirjallisia tehtäviä, kirjoituskilpailu, lu-kuvinkkejä ym. materiaalia. Koko val-takunnallinen ohjelmisto ja materiaalit julkaistiin lukuviikon nettisivuilla www.lukuviikko.fi.

LUKUVIIKKO 2015, 20.–26.4.2015. Teema ”Minä lukijana”

Lukuviikko saavutti tavoitteensa hie-nosti. Ohjelmakalenteriin ilmoitettiin runsaasti eri tahojen järjestämiä ohjel-mia ja tempauksia, ja Lukuviikko näkyi myös mediassa.

Lukuviikon viestintää toteutettiin uu-tiskirjeitse (5 kpl) ja mediatiedottein. Lukuviikon omat kotisivut päivitti Light Movement ja Lukuviikon visuaalisen ilmeen ja julisteen suunnitteli D8 Pro-ductions. Keväällä Lukuviikon alla jul-kaistiin myös 10+1 faktaa lukemisesta -selvitys. Siihen viitattiin monissa me-diakanavissa viikon aikana.

100 000osallistui lukuviikon

tapahtumiin

25 000kontaktia

facebookissa

16 000kontaktia twitterissä

1500lasta tapasikirjailijan

119tapahtumaa

ympäri Suomen

50uutisjuttuamediassa

50koulua järjesti

ohjelmaa

90kirjastoajärjesti

tapahtumia

40eri paikkakunnalla

järjestettiin ohjelmaa

25kirjallisuusblogia

kirjoittilukuviikosta

25kirjailijaaesiintyi

lukuviikolla

22

Vuonna 2014 käynnistyneessä Satavuo-tiaan Suomen Uusi lukutaito -hankkees-sa testattiin, miten sähköinen lukemi-nen vaikutti 4-luokkalaisten lukuintoon. Hankkeessa pyrittiin selvittämään muun muassa lisääntyikö tabletteja käyttävien oppilaiden lukuinto merkittä-västi suhteessa verrokkiluokkiin, jotka lukivat fyysisiä kirjoja. Lisäsikö e-kir-jojen lukeminen muuta lukemista yli-päätään? Miten tekstin ymmärtämisen kyvyt kehittyivät, mitä tunteita luettu herätti sekä miten lukukokemusta jaet-tiin. Lukemisen tueksi luotiin vuorovaikutus-ta helpottavat välineet. Lasten reakti-oita tutkittiin etukäteen valmisteltujen kyselyjen avulla ja lapsille varta vasten suunnitellun leikinomaisen tunnetarra-vihon ja blogin avulla. Koko hanketta tukemaan luotiin oma sivusto www.lukukami.fi. Hankkeessa oli mukana WSOY/Tammi, josta saatiin ilmaiseksi oikeudet käyttää sähkö- ja paperikirjoja. Hankekoulut oli-vat Rovaniemeltä, Helsingistä ja Kontio-lahdelta. Hanketta rahoitti OKM.

Satavuotiaan Suomen Uusi lukutaito –hanke

23

Vuonna 2015 käynnistyneen hankkeen tavoitteena on valistaa pienten lasten vanhempia lukemisen tärkeydestä. Tätä tarkoitusta varten tuotetaan opas vanhemmille suomeksi, ruotsiksi ja muilla kielillä, luodaan verkkosivu täy-dentämään opasta ja levitetään oppaan materiaalia laajalle yleisölle jaettavaksi neuvoloissa, päiväkodeissa, tapah-tumissa ja muualla. Lisäksi yritetään saada tietoa lukemisesta äitiyspakka-ukseen.

Hankkeen yhteyteen koottiin näyttely ”Lue lapselle” yhdessä Lastenkirjainsti-tuutin kanssa. Näyttely oli ensimmäistä kertaa esillä marraskuussa 2015 Edus-kunnan kirjastossa ja sen avasi sivistys-valiokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.

Hanke toteutetaan yhteistyössä WSOY:n kirjallisuussäätiön kanssa.Hankkeessa on konsultoitu lastenkult-tuurin ja kasvatusalan asiantuntijoita sekä kirjallisuus- ja kirjastoalan toimi-joita, joihin Lukukeskuksella on suora ja luonteva yhteys entuudestaan. Euroop-palaisilta Lukukeskuksen sisarorgani-saatioilta on selvitetty parhaita käytän-teitä.

Lue lapselle –kampanjaLäs för barnet

24

//RUOTSINKIELINEN TOIMINTA SVENSK VERKSAMHET

25

Under året som gått har Läscentrums svenska webbplats uppdaterats, och kulturproducent Barbro Enckell-Grimm har skickat rundbrev till skolor, bibliotek och övriga institutioner i olika regioner med anledning av projekten En författa-re till varje skola och Hundra författare, tusentals möten. Den svenska andelen av samarbetsprojektet med Sanasto var tio författarbesök.

Svenskspråkiga författare har gjort sammanlagt 68 uppträdanden på 37 bibliotek och skolor under 2015. Förfat-tarbesöken har täckt samtliga regioner i Svenskfinland från Åland i väst genom hela Österbotten, Uleåborg i norr och Lovisa i öster.

Projektet En författare till varje skola nådde sammanlagt 2717 elever i 40 skolor i Svenskfinland under tio turnéer (81 uppträdanden), fem under vårter-minen, fem på hösten. I sambarbete med de författare som gör turnéer har

Läscentrum utarbetat ett striktare schema som skolorna bör fylla för att få delta: kriterier om deadline för när samtliga lärare i skolan ska meddela författaren om vad eleverna läst. En del skolor skickar frågorna de förberett redan i det här skedet.

År 2015 har det gjorts fem virtuella författarbesök virtuellt, och sex förfat-tarbesök inom ramen för Esbos Kulps!-projekt.

I samband med Läsveckan gjordes svenska Läsveckan-sidor. Under år 2015 skickades fem svenska nyhets-brev. Läsveckan firades med ett stort författaruppträdande med Lasse Mel-lberg, som intervjuades av läsambas-sadör Katarina von Numers-Ekman. 250 elever från åk 6 och 7 samlades i Sandels vid Tölö torg i Helsingfors. Eleverna och deras lärare kom från Kronohagen, Munksnäs, Åshöjden, Tölö och Botby.

26

//KANSAINVÄLINEN YHTEIST YÖ

27

Lukukeskus, Jyväskylän yliopisto ja Finnish Reading Association ovat EU:n rahoittaman eurooppalaisen lukutai-to-verkoston (ELINET) suomalaisjäseniä. Verkoston tavoitteena on kehittää ja jakaa lukutaitoa edistäviä käytänteitä Euroopassa. Lukukeskus osallistui vuonna 2015 se-minaareihin ja työpajoihin Budapestissä ja Brysselissä sekä kahden tiimin työs-kentelyyn. Tiimien tehtävänä on luoda ja pilotoida käytänteitä tietoisuuden nostamiseksi lukutaidosta ja lukemista edistävän organisaation varainhan-kintaan. Lukukeskus testasi näitä käy-täntöjä omassa toiminnassaan ja oppi samalla paljon muiden kokemuksista. Tulokset hyödyttivät sekä Lukukeskusta että Elinetiä.

Lukukeskus oli aktiivisesti mukana Elinetin alkuun panemassa kansainvä-lisen lukutaitopäivän ja lukutaitoviikon viettämisessä. Lukutaitopäivänä jär-jestimme seminaarin Suomen Elinet -verkostolle teemalla ”Lukutaito Suo-messa ja maailmalla”. Yhdessä muiden kirja-alan toimijoiden kanssa järjestim-me valtakunnallisen lukutempauksen. Lisäksi teimme yhteistyötä Suomen Pakolaisavun kanssa, jonka lukuhaaste-kampanja oli kolmen voittajaehdokkaan joukossa Euroopan parhaaksi lukutaito-kampanjaksi.

Elinet on ollut Lukukeskukselle tärkeä keino saada kansainvälisiä kontakteja, vaihtaa tietoa ja kokemuksia, oppia ja kehittyä.

28

//JULKAISUT

29

Kiiltomato jatkoi kasvuaan Suomen luetuimpana kirjallisuuden verkkoleh-tenä myös vuonna 2015. Toiminnan päätavoite oli laajentaa kirjallisuuden vastaanottoa ja moniäänisyyttä. Tätä tehtävää täytettiin laaja-alaisilla kritii-keillä ja pääkirjoituksilla sekä jalkautu-malla vuoden aikana erilaisiin kirjallisiin tapahtumiin.

Kiiltomato tavoitti vuoden aikana 150 956 yksilöityä eri kävijää (140 000 vuonna 2014). Sivuston käyttö kasvoi kaikilta osin noin 12 % vuoden aikana.

Artikkeleita Kiiltomadon sivustolla jul-kaistiin vuoden 2015 aikana kaikkiaan 192. Kritiikkiarkiston koko ylitti vuoden puolivälin paikkeilla 3000 julkaisun ra-jan. Kritiikit kattavat kotimaista ja kään-nettyä kaunokirjallisuutta, esseistiikkaa sekä kirjallisuutta käsittelevää tieto- ja tutkimuskirjallisuutta. Vuoden aikana kritiikkien painopisteinä ovat olleet käännöskirjallisuus sekä runous. Uusia kävijöitä sivustolle tuli myös päätoimit-tajan blogin kautta, jossa kirjallisuutta ja kritiikkiä on tarkasteltu harvaksel-taan ilmestyneiden näkökulmatekstien muodossa.

Kiiltomato.net – Lysmasken: Kirjallisuuskritiikin verkkolehti

30

Vuoden 2015 suurin yksittäinen pon-nistus oli sivustouudistuksen synnyttä-minen. Kiiltomadon siirtyminen mobii-lilaitteille soveltuvalle responsiiviselle alustalle tuli valmiiksi suunnitellusti vuoden loppuun mennessä, mutta sen käyttöönotto siirtyi vuoteen 2016. Työn tekijöiksi valikoitui pienyritys Media-pool, jonka tekemä tarjous sivustouu-distuksesta hyväksyttiin syyskuussa.

Kiiltomato.netin päätoimittajana vuon-na 2015 toimi Aleksis Salusjärvi. Lys-maskenin toimitussihteerinä oli kulttuu-ritoimittaja Ann-Christine Snickars.

Lukufiiliksen ensisijaisena kohderyhmä-nä ovat kirjoista ja kirjallisuudesta kiin-nostuneet yläkoululaiset ja lukiolaiset. Myös heidän opettajansa ja muut kas-vattajansa ovat tärkeitä Lukufiiliksen lukijoita. Tämän lisäksi lehti pyrkii ta-voittamaan vähemmän aktiivisia lukijoi-ta ja tarjoamaan portteja kirjallisuuteen mahdollisesti lukemisesta ja kirjoitta-misesta kiinnostuneille. Kirjoittajaver-koston enemmistö on 13–19-vuotiaita nuoria.

Lukufiiliksessä julkaistiin paljon erilaisia juttutyyppejä kirjailijahaastatteluista kirja-arvioihin. Eniten palstatilaa sai

Lukufiilis – kirjallisuudesta nuorille ja nuorilta

jälleen uuden kaunokirjallisuuden arvi-ointi, joka on myös kyselyiden mukaan lehden luetuinta sisältöä. Lukufiilis arvioi ja esitteli vuoden aikana noin 100 teosta. Kaikki Lukufiiliksen kirja-arviot julkaistaan myös Lukukeskuksen verk-kosivuilla.

Vuoden ensimmäisen Lukufiiliksen tee-ma oli huumori. Toinen numero keskittyi suhteisiin, kolmas ympäristöön ja neljäs ja samalla viimeinen paperilehti kertoi tulevasta verkkolehdestä ja internetin ajankohtaisista ilmiöistä.

Vuonna 2015 lehdessä jatkoi päätoi-mittaja, kirjailija Terhi Rannela, sekä toimitussihteeri, Lukukeskuksen tiedot-taja, alkuvuodesta vanhempainvapaalle jäänyt Saara Oranen.

Lukufiilis osallistui Helsingin kirjames-suille sekä Educaan ja Opetushalli-tuksen Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumiin yhdessä Lukukes-kuksen kanssa. Helsingin kirjamessuilla Lukufiilis nousi erityisesti esiin, kun KirjaKallio-lavalla keskusteltiin nuor-ten kirjallisuuslehden tulevaisuudesta. KirjaKallion opiskelijat esittelivät oman unelmiensa kirjallisuuslehden. Näiden suunnitelmien myötä aloitettiin uuden verkkolehden suunnittelu loppuvuonna 2015.

31

Vinski on 7–12-vuotiaiden kirjallisuus-lehti. Lehti ilmestyi vuonna 2015 neljä kertaa. Samalla vuosikerta jäi Vinskin viimeiseksi printtivuosikerraksi. Jatkos-sa Vinskin sisältöjä julkaistaan verkos-sa.

Vuonna 2015 vanhojen palstojen lisäksi Vinskissä aloitettiin uusia palstoja. Yksi vuoden 2015 uutuuksia on Runo-palsta, jossa vierailivat runoistaan kertomas-sa Tuulia Aho ja Anneli Kanto. Vuonna 2015 uutena palstana aloitti myös ajattelemaan innostava filosofinen pals-ta Ajatella!, jota toimittaa filosofi Pia Houni.

Jokaisella lehdellä on teema, joka näkyy paitsi arvioitavaksi valituissa kirjoissa, myös tietoartikkeleissa, kirjavinkkilis-tan kirjoissa ja haastatteluissa. Vuoden 2015 lehtien teemoja olivat mm. sarja-kuva, musiikkiaiheiset kirjat, eläimet ja taikuus.

Vuonna 2015 Vinskissä esiteltiin run-

Vinski – lasten oma kirjallisuuslehti

saasti kirjailijoita ja kuvittajia. Vinskin tavoite vuodelle 2015 oli lisätä tieto-pohjaisten artikkeleiden määrää. Ta-voitteessa onnistuttiinkin, ja artikkeleita julkaistiin mm. tarinoiden sankarityy-peistä, stereokuvista sadan vuoden takaa, lukueläimistä, Harry Potterin faniteorioista, tekijänoikeuksista lasten näkökulmasta sekä myyttisistä linnuis-ta.

Kirja-arvioita Vuoden 2015 Vinskeissä julkaistiin yhteensä 46 lastenkirjasta, mikä lienee Vinskin historian ennätys. Vinskiä avusti vuonna 2015 noin 120 lasta eri puolilta Suomea: Helsingistä, Oulusta, Turusta, Tampereelta, Lah-desta, Espoosta, Vantaalta, Sipoosta, Kokkolasta, Nastolasta, Jyväskylästä, Mynämäeltä, Kuopiosta, Joensuusta, Vaasasta, Porista, Jalasjärveltä ja Kot-kasta.

Vuonna 2015 lehdessä jatkoi päätoimit-taja, kirjailija Reetta Niemelä, sekä toi-mitussihteeri, kirjailija Tuutikki Tolonen.

32

//HALLINTO JA TALOUS

33

Puheenjohtaja

Kirjailija Esko-Pekka Tiitinen, Suomen Kirjailijaliitto

Jäsenet

Toiminnanjohtaja Jukka Asikainen, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat

Kirjailija Marjo Heiskanen, Suomen Kirjailijaliitto

Informaatikko Marika Helovuo,Suomen kirjastoseura

Kääntäjä Laura Jänisniemi,Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Kirjailija Kaj Korkea-aho,Finlands Svenska Författareförening

Lehtori Hilkka Lamberg,Äidinkielen opettajain liitto

Hallitus

Toimittaja Elina Lappalainen,Suomen arvostelijain liitto (varapuheenjohtaja)

Viestintäpäällikkö Anne Rutanen, Suomen tietokirjailijat

Lastenkirjailija Nora Strömman, Finlands Svenska Författareförening

Koulutuspäällikkö Tuija Tammelander, Kansanvalistusseura

Kirjailija Netta Walldén, Suomen Nuorisokirjailijat

Hallitus kokoontui vuonna 2015 kuusi kertaa. Osa hallituksen työskentelystä käytiin sähköpostitse. Lukukeskuksen vuosikokous pidettiin 24.3.2015 Helsingissä kirjailijatalo Villa Kivessä.

Lukukeskuksen hallitus koostui jäsenjärjestöjen edustajista seuraavalla kokoonpanolla:

34

Kokoaikaisina vakituisina Lukukeskuksessa ovat työskennelleet toiminnanjohtaja Ilmi Villacís (1.1.2015 alkaen), toimistosihteeri Seija Haapakumpu, kulttuurituottaja Ulla Arkoma sekä tiedottaja Emmi Jäkkö alkaen 16.3.2015 Saara Orasen sijaisena äitiysva-paan ajan. Ruotsinkielisistä hankkeista, vierailuista ja käännöksistä on vastannut Barbro Enckell-Grimm. Projektikoordinaattori Elisa Grönholm on koordinoinut Sata kirjailijaa, tuhansia kohtaamisia -hanketta sekä vastannut virtuaalivierailuista. Graafikko Mirkka Hautamäki aloitti Lukukeskuksessa 8.6.2015 Veikkauksen 75-juhlavuoden Unelmien kesäduuni -kampanjassa ja sen jälkeen 13.7.2015 alkaen tuntityösopimuksella. Myös Enckell-Grimm ja Grönholm ovat työskennelleet tuntityösopimuksella.

Lisäksi Lukukeskuksessa ovat työskennelleet Laura Laakkonen, joka suoritti aineen-opettajakoulutusharjoittelun ajalla 15.1.-5.3.2015 ja työharjoittelussa Suvi Annola 1.9.-30.11.2015.

Lukukeskuksen toimisto sijaitsee kirjailijatalo Villa Kivessä osoitteessa Linnunlauluntie 7, Helsinki. Toimitilan vuokraa Kivi-talo Säätiö.

Henkilökunta ja toimisto

35

Lukukeskuksen yleistoiminnan tulot vuonna 2015 olivat 731 379,78 euroa ja menot 731 298,54 euroa. Tuloista 260 890 euroa tuli kirjailijavierailujen tilaajil-ta, joilla katettiin vierailujen palkkio- ja matkakulut. Julkaisujen menot olivat yhteensä 85 540,04 euroa. Muut kulut aiheutuivat projektikuluista, vakituisen henkilöstön palkkakuluista sekä muista yleistoiminnan kuluista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleis-avustus 236 000 euroa muodosti 32 % Lukukeskuksen kokonaistuloista. OKM:ltä saatiin hankeavustusta ja kulttuurilehti-tukea. Lisäksi Lukukeskuksen toimintaa rahoittivat Svenska kulturfonden, WSO-Y:n kirjallisuussäätiö, Otavan Kirjasäätiö, Konstsamfundet, Svenska folkskolans vänner sekä Taiteen edistämiskeskus. Tuloja saatiin myös kirjailijavierailujen palvelumaksuista, lehtien kustantaja Stellatumilta, ilmoitustuottoina Adlibrik-seltä, ELINET-hankkeesta, Sanaston Sata kirjailijaa, tuhansia kohtaamisia -hank-keesta sekä jäsenjärjestöiltä jäsenmak-suina.

Talous

Menot

35,9% 35,4%

27,6%

35,4%

Tulot

44,3%32,3%

23,4%

OhjelmakulutPerushallinto ja henkilöstökulutKirjailijoiden palkkiot

Muu oma rahoitus

HankeavustuksetOKM yleisavustusKirjailijavierailut

www.lukukeskus.fi