loviisan hästholmenin kairausnäytteiden petrologia ja ... · työ ra po rtti-97 -36 loviisan...
TRANSCRIPT
Työ ra po rtti-97 -36
Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden petrologia ja
matalan lämpötilan rakomineraalit
Seppo Gehör, Aulis Kärki, Olli Taikina-aho
Kivitieto Oy
Marraskuu 1997
POSI.VA OY ·
Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI
Puhelin (09) 2280 30
Fax (09) 2280 3719
-------- --
Työ ra p o rtti-9 7-36
Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden petrologia ja
matalan lämpötilan rakomineraalit
Seppo Gehör, Aulis Kärki, Olli Taikina-aho
Kivitieto Oy
Marraskuu 1997
TEKIJÄORGANISAATIO:
TILAAJA:
TILAUSNUMERO:
TILAAJAN YHDYSHENKILÖT:
KONSULTIN YHDYSHENKILÖ:
Kivitieto Oy Teknologiantie 1 905700ULU
Posiva Oy Mikonkatu 15 A 00100 Helsinki
9543/97/MVS
l<~..J-~--FK Margit Snellman Posiva Oy
FT Aulis Kärki Kivitieto Oy
TYÖRAPORTTI-97-36
LOVIISAN HÄSTHOLMENIN KAIRAUSNÄYTTEIDEN PETROLOGIA JA MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT
VASTUULLISET TEKIJÄT:
·"'/ .. . /~ Seppo Gehör FT, geologi
~-c--=: Aulis Kärki FT, geologi
/L ,.--p:;h_- /~- L
Olli Taikina-aho FM, geologi
Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
ABSTRACT- Loviisa, Hästolmen: Petrology and low temperature fracture minerals in drill core samples
The results of petrological studies and low temperature fracture mineral mappings of drill cores from the Hästholmen area are presented in this report. The cores are 200 -300 metres long at most. The rock denomination and classification is based on the earlier mappings performed with the naked eye. In this work the textures and modal mineral compositions of the samples were determined by polarization microscopy. The chemical compositions of the plagioclase, biotite and amphiboles existing as major components, were determined by JEOL-733 superprobe at theInstitute of Eleetron Optics, University of Oulu. Whole rock analyses were carried out at the XRAL laboratory (Canada) using an X-ray spectrometer, neutron activation analyzer, LECO sulphur analyzer and ion selective electrodes (ISE). The fracture minerals were mapped and identified with the naked eye and by stereo microscopy and X-ray diffractometry.
The four main rock types of the study area are according to earlier studies: l)viborgites and pyterlites, 2) porphyritic rapakivis and granites 3) even grained rapakivis and granites 4) applites. Viborgites and pyterlites are rapakivi granites porphyritic in texture. The phenocrysts are roundish K-feldspar grains or ovoids surrounded by medium grained ground mass. The ovoids in the viborgites are mantled by plagioklase whereas the ovoids in the pyterlites typically have no plagioklase ovoids. Even and medium grained rapakivis and granites are typical granites in their modal composition. Porphyritic varieties include phenocrysts 1 - 2 cm in diameter. Applites are reddish, medium and even grained granites including less than 5% mafic minerals.
Calcite, dolomite, Fe hydroxides and clay minerals (illite, montmorillonite and kaolinite) form the most typical fracture mineral phases throughout the drill cores. Carbonate crystallizations consist of calcite andlor dolomite which have been found frequently in every core. Carbonate fillings are typically less than 1 mm thick and 3 mm at most. The crystallization of calcite took place in at least two phases the products of which can be identified also by macroscopic methods. Fe hydroxides may exist serially in every drilling depths and no depth control is established. Fe hydroxides form typically thin filmy covers, 1 mm in thickness at most. Fluorite and Fe sulphides (pyrrhotite and pyri te) have been found less frequently. The zones of high metasomatic alteration in which the feldspars are replaced by kaolinite, illite and sometimes also by hematite affect directly to fracture mineral phases. Fracture minerals in these zones consist of kaolinite, illite and hematite controlled by the character of alteration zone and intensity of alteration process. Chlorite coated fractures and chloritic slickensides occur in every bedrock environments and in every depths.
Keywords: Palaeoproterozoic, anorogenic, rapakivi, granite, petrology, whole rock chemistry, mineral chemistry, low temperature, fracture mineral.
SISÄLLYSLUETTELO:
LYHENNELMÄ
ABSTRACT
1 JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.1 Tutkimusalue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2 Tutkimuksen tavoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.3 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.4 Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.5 Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
2 PETROLOGIA ............................. . .................... 16 2.1 Viborgiitit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
2.1.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.1.2 Mineraalikemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 2.1.3 Kokokivikemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
2.2 Pyterlutlt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 2.2.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri . . . . . . . . . . . . . . . 28 2.2.2 Mineraalikemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 2.2.3 Kokokivikemia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
2.3 Muut rapakivet, graniitit ja apliitit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 2.3.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri . . . . . . . . . . . . . . . 43 2.3.2 Mineraalikemia ................ . ..... . ........ . .. . ... 47 2.3.3 Kokokivikemia ...................................... 51
3 RAKOMINERAALIT ............................... ... . . .. . ..... 56 3.1 Kairausnäyte HH-Y 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
3 .1.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 3.2 Kairausnäyte HH-Y2 ...................................... 59
3 .2.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 3.3 Kairausnäyte HH-Y 4 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
3.3.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 3.4 Kairausnäyte HH-YS ..... ... .... ..... .. . .. . .. .. . . ......... 65
3 .4.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 3.5 Kairausnäyte HH-Y7 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
3.5 .1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 3.6 Kairausnäyte HH-Y8 .............. . ........ . .............. 71
3.6.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 3.7 Kairausnäyte HH-Yll ..................................... 75
3.7.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75 3.8 Kairausnäyte HH-Y12 .. . .................................. 78
3.8.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 3.9 Kairausnäyte HH-Y19 ..................................... 81
3. 9.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81 3.10 Kairausnäyte HH-Y20 ..................................... 85
3.10 .1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 3.11 Kairausnäyte HH-Y21 .......................... . .......... 88
3 .11.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
3.12 Kairausnäyte HH-Y22 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90 3 .12.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
3.13 Kairausnäyte HH-Y23 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 3.13.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
3.14 Kairausnäyte HH-Y24 ....... . .................. . .. . ....... 95 3.14.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
3.15 Kairausnäyte HH-YT1 .................. . .................. 98 3.15 .1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
3.16 Kairausnäyte HH-YT3 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 3.16.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . 100
3.17 Kairausnäyte HH-YT7 .................................... 103 3.17 .1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . 103
3.18 KairausnäyteHH-LPVA1 ................................. 105 3.18 .1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . 105
3.19 Kairausnäyte HH-LPV A2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 3.19 .1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . 108
3.20 Kairausnäyte HH-LPVA3 .................................. 110 3 .20.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . 110
3.21 Kairausnäyte HH-LPVA4. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 3 .21.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . 112
3.22 Kairausnäyte HH-LPVA5.................................. 114 3 .22.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä . . . . . . . . . . . . . . . . 114
4 YHTEENVETO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
KIRJALLISUUS 130
LIITTEET 1 - 22 133
7
1 JOHDANTO
Imatran Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima Oy:n voimalaitosten ydinjätehuollossa
varaudutaan käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen Suomessa. Posiva Oy huolehtii tähän
liittyvistä tutkimuksista. Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset on aloitettu 1993, ja
niitä tehdään Eurajoen Olkiluodon, Kuhmon Remuvaaran ja Äänekosken Kivetyn alueilla
vuoteen 2000 saakka. Vuoden 1997 alussa aloitettiin vastaavanlaiset tutkimukset Loviisan
Hästholmenin alueella. Tässä raportissa esitetään Hästholmenin tutkimusalueelta Imatran
Voima Oy:n vuosina 1980 - 1995 kairauttamien näytteiden petrologisten tutkimusten
tulokset sekä rakomineraalitutkimusten tulokset.
1.1 Tutkimusalue
Hästholmenin saari sijaitsee Loviisan kaupungin kaakkoispuolella, noin 15 kilometrin
päässä kaupungista. Tutkimusalue on noin puolitoista kilometriä pitkä ja puoli kilometriä
leveä (kuva 1-1) rajoittuen joka puolelta Suomenlahteen (Posiva 1996).
1.2 Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksen tavoitteena on ollut määrittää Hästholmenin alueen kairausnäytteiden
petrologisetja mineralogiset ominaispiirteet, analysoida kivilajien kemialliset koostumuk
set sekä määrittää valittujen näytteiden päämineraalien kemialliset koostumukset. Lisäksi
tavoitteena on ollut kartoittaa matalan lämpötilan rakomineraalien esiintymisalueet
keskittyen vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin. Tutkimus kohdistuu Imatran Voima
Oy:n tutkimusalueelle vuonna 1980 kairauttamien reikien HH-Y1, HH-Y2, HH-Y4, HH
Y5, HH-Y7, HH-Y8, vuonna 1982 kairauttaman reiän HH-Y11, vuonna 1984 kairautta
man reiän HH-Y12, vuonna 1987 kairauttamien reikien HH-Y19, HH-Y20, HH-Y21, IIH
Y22, HH-Y23, vuonna 1988 kairauttaman reiän HH-Y24, vuonna 1993 kairauttaman reiän
HH-YT1 sekä vuosina 1994 - 1995 kairauttamien reikien HH-YT3, HH-YT7, HH
LPVA1, HH-LPVA2, HH-LPVA3, HH-LPVA4 ja HH-LPVA5 kairausnäytteisiin. Kairan
reikien sijaintipaikat on esitetty kuvassa 1-1.
1.3 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit
Hästholmen SIJOittuu Suomen laajimman rapakivimassiivin, ns. Viipurin massiivin
länsiosaan (Simonen 1980a). Rapakivien iät ovat 1700 - 1640 Ma (Vaasjoki 1977, Vaas-
8
[),
~0~ Stora K~olmen
Hudöfjärden
MERKINTÖJEN SELITYKSET /:(' Kairanreikä (KR) ~ Eritasopietsometri (EP)
Kuva 1.1. Kairanreikien sijaintipisteet Hästholmenilla.
~
Smedsholmarna
Hästholmsfjärden
9
joki & Huhma 1992), ja kemiallisesti ne ovat tyypillisiä alkalisluonteisia, kalium- ja
rautarikkaita rapakiviä (Vorma 1976, Nurmi & Haapala 1986). Tekstuurin perusteella
Viipurin massiivin rapakivet on luokiteltu viborgiiteiksi, pyterliiteiksi sekä tasarakeisiksi
ja porfyyrisiksi rapakiviksi (Simonen 1980b). Näistä samoista rapakivityypeistä eri
muodoissaan koostuu myös Hästholmenin alueen kallioperä (Posiva 1996). Kallioperän
yleispiirteet on esitetty kuvassa 1-1.
1.4 Aikaisemmat tutkimukset ja käytetty lähtöaineisto
Kairausnäytteiden kivilajikartoitus ja nimitys on esitetty raporteissa Suominen (1981a,
1981b, 1982), Lindberg et al. (1982, 1985), Lindberg (1994, 1996), Anttila (1988) ja
Anttila & Viljanen (1993, 1995, 1996). Kivilajimääritykset ja käytetty nimitys perustuvat
suoraan mainittuihin raportteihin.
Tutkimuksessa käytetty vedenjohtavuutta koskeva aineisto ja kairausnäytteiden rakoluvut
perustuvat raportteihin Anttila (1981, 1983, 1985, 1988), Anttila & Viljanen (1993, 1994,
1995, 1996).
Vertailuaineistoina käytetyt maankuoren eri osien ja yleisten kivilajityyppien koostumuk
set ovat peräisin teoksesta Taylor & McLennan ( 1985) ellei toisin ole mainittu. Käytetyt
petrologiset ja petrageneettiset luokitusmenetelmät ja esitetyt diagrammit perustuvat
artikkeleihin Cox et al. (1979), Irvine & Baraggar (1971), LeMaitre et al., 1987, Maniar &
Piccoli (1989), Mullen (1983), Peacock (1931), Pearce & Cann (1973), Pearce et al.
(1984), Streckeisen (1976) ja Winchester & Floyd (1977).
1.5 Suoritetut tutkimukset ja tutkimusmenetelmät
Rakomineraalikartoitus ja näytteenotto petrologisia ja mineralogisia tutkimuksia varten on
tehty 10.- 12.3. ja 7. -10.4. 1997 Geologian tutkimuskeskuksen Lopen kairasydänarkistos
sa. Kartoitusavustajina ovat toimineet ja kartoitusaineiston puhtaaksikirjoituksen ovat
suorittaneet LuK S. Kallio, LuK H. Pirinen, LuK S. Riikonen jaA. Taikina-aho.
Kairausnäytteistä on otettu edustavat näytteet pääkivilajien modaalisen mineraalikoostu
muksen, tekstuurin ja kokokiven kemiallisen koostumuksen määrittämistä varten. Näyttei
den valinnan on suorittanut Ff A. Kärki. Kairausnäytteiden kivilajit ovat pääosin erityyp
pisiä rapakiviä. Muutamia tasarakeisia graniitteja ja vaaleampia graniittisia juonikivilajeja
on myös tavattu. Yksityiskohtaisiin jatkotutkimuksiin on pyritty valitsemaan näytteitä
samassa suhteessa, jossa ne esiintyvät kairausnäytteissä.
10
Pääkivilajeja edustavista näytteistä on valmistettu kiillotetut ohuthieet valomikroskooppi
tutkimusta ja mikroanalyysejä varten. Ohuthieiden kokonaismäärä on 50 kpl ja ne on
valmistanut Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen hielaboratorio. Modaalinen mineraali
koostumus ja tekstuuri on määritetty polarisaatiomikroskoopilla ja pistelaskurilla laske
malla viisisataa pistettä kustakin ohuthieestä. Pistelaskut on suorittanut FM S. Suoperä.
Petrografinen kuvaus perustuu valomikroskooppitutkimukseen, ja se on A. Kärjen ja S.
Suoperän laatima.
Kokokivianalyysit on teetetty kanadalaisessa XRAL-laboratoriossa röntgenfluoresens
sianalysaattorilla (XRF), neutroniaktivaatioanalysaattorilla (INAA), rikkianalysaattorilla
(LECO) sekä käyttäen ioniselektiivisiä elektrodeja (ISE). Kokokiven kemiallisen aineiston
käsittelyn on tehnyt A. Kärki. Määritetyt alkuaineet, analyysimenetelmät ja määritysrajat
on esitetty taulukossa 1-1.
Taulukko 1-1. Kokokivianalyyseissä määritetyt elementit, menetelmät ja määritysrajat.
Elementti Menetelmä Määrit~sraja
Si02 XRF-F 0,01% Ti02 XRF-F 0,001% Al20 3 XRF-F 0,01% Fe20 2 XRF-F 0,01% MnO XRF-F 0,01% MgO XRF-F 0,01% CaO XRF-F 0,01% N~O XRF-F 0,01% K20 XRF-F 0,01% P20s XRF-F 0,01% Th NA 0,5 ppm Rb XRF-F 10ppm y XRF-F 10ppm Ba XRF-F 50ppm Zr XRF-F 10ppm Nb XRF-F 10ppm Sr XRF-F 10ppm Cs NA 0,5 ppm Mn ICP 2ppm u NA 0,5 ppm F ISE 20ppm Cl ISE 50ppm s LECO 0,01% Br NA 0,5 ppm Cr20 3 XRF-F 0,01% LOI XRF-F 0,01%
11
Kivilajien päämineraaleina esiintyvien biotiitin, amfibolien sekä plagioklaasin kemiallinen
koostumus on analysoitu mikroanalysaattorilla yhteensä 60 edustavasta mineraalirakeesta.
Mineraalien kemialliset koostumukset on määritetty Oulun yliopiston elektronioptiikan
laitoksen JEOL-733 mikroanalysaattorilla FM 0. Taikina-ahon valvonnassa. Mineraa
lianalyysiaineiston käsittelyn on suorittanut FT S. Gehör.
Rakomineraalikartoituksen sekä näytteenoton ovat tehneet S. Gehör, A. Kärki, S. Suoperä
ja 0. Taikina-aho. Aineiston käsittelyn on suorittanut ja yhteenvedon laatinut S. Gehör.
Rakomineraalien kartoitus ja tunnistaminen on tehty silmämääräisesti ja tarvittaessa
havainnot on varmennettu stereomikroskoopilla ja röntgendiffraktometrilla (XRD). XRD
määritykset on tehty Oulun yliopiston elektronioptiikan laitoksella Siemens-röntgendif
fraktioanalysaattorilla 0. Taikina-ahon toimesta. Rakomineraalitutkimuksissa esille tulleet
tyypillisimmät rakomineraalit sekä niiden kemialliset kaavat ovat:
Kaisiitti
Dolomiitti
Fluoriitti
Hematiitti
CaC03
(Ca,Mg)C03
CaF2
Fe20 3
Rautakiisut: magneettikiisu Fe1_xS
rikkikiisu FeS2
Rautahydroksidit: götiitti FeO(OH)
Savimineraalit
Iimaniitti FeO(OH)*nH20
illiitti (K,Ca,Mg)AliSi3Al010)0H2
kaoliniitti Al2Si20 5(0H)4
montmorilloniitti Na(Al, Mg)8(Si40 10)iOH)8 *nH20
smektiitti (ryhmä savimineraaleja)
Valokuvia tyypillisistä rakomineraaleista ja yleisimmistä rakomineraaliseurueista on
esitetty kuvassa 1-2.
Alueen kairausnäytteet on jaettu syvyysvyöhykkeisiin niiden sisältämien rakomineraa
liseurueiden perusteella. Luokittelu on tehty tavallisimpien ja runsaimpina esiintyvien
mineraalispesiesten mukaan.
Rakomineraaliseurue on keinotekoisesti määrätty nimike mineraaliryhmälle, joka esiintyy
kairausnäytteen tietyllä rakopinnalla tai koostuu vierekkäisten rakopintojen sisältämistä
rakomineraaleista. Rakomineraaliseurueeseen kuuluvat mineraalit eivät välttämättä ole
fyysisesti kontaktissa tai kemiallisesti tasapainossa keskenään. Niiden synnyn ei tarvitse
olla samanaikainen. Identifioidut rakomineraaliseurueet ovat:
Karbonaattiseurue
Karbonaatti -savimineraaliseurue
Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue
Karbonaatti-fl uorii ttiseurue
Karbonaatti-fluorii tti-rautakiisuseurue
Karbonaatti-rautakiisuseurue
Karbonaatti-rautakiisu -savimineraaliseurue
Rautahydroksidiseurue
Rautahydroksidi-rautakiisuseurue
12
Rautah ydroksidi -savimineraaliseurue
Rautahydroksidi-savimineraali-karbonaattiseurue
Rautahydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue
Rautahydroksidi-karbonaattiseurue
Rautahydroksidi-karbonaatti-rautakiisu-savimineraaliseurue
Savimineraaliseurue
S avimineraali-fl uorii ttiseurue
Kuva 1-2. (Seuraavilla sivuilla).
A. HH-Y1-110,40 m: Dolomiittia (kelt.), kalsiittia (valk.) ja kaoliniittia (vih.-valk.)
sisältävä rako
B. HH-Y1-112,34 m: Kaoliniittia sisältävä rako
C. HH-Y2-24,94 m: Kloriitti-hematiittipohjainen rako, jonka täytteenä illiittiä, kao-
liniittia ja dolomiittia
D. HH-Y 4-49,00 m: Fluoriittireunainen rako, jossa dolomiitti-kalsiittisydän
E. HH-Y4-71,95 m: Punarapaumarako, jossa vihreää illiittiä
F. HH-Y 4-150,00 m: Dolomiitti (kelt.)-kaoliniitti (vihreä) täytteinen rako, Fe-hyd
roksidipesäkkeitä
G. HH-Y 4-157,65 m: Kloriittireunainen rako, jossa kaoliniittia, kalsiittia ja dolomiit
tia
H. HH-Y4-164,75 m: Dolomiittia (kelt.), kalsiittia (valk.) ja kaoliniittia (vih.) sisältä
vä rako
1. HH-Y 4-171,00 m: Syöpymiä graniittinäytteen kairauspinnalla
J. HH-Y 4-182,45 m: Syöpymiä graniittinäytteen kairauspinnalla. Syöpymiin on
kiteytynyt fluoriittia.
K. HH-Y5-176,37 m: Dolomiitin syöpymäonkaloissa rikkikiisurakeita
1--'
w
......... ~
15
16
2 PETROLOGIA
Hästholmenin kairausnäytteet koostuvat pääasiallisesti viborgiiteista ja pyterliiteistä sekä
vähäisemmässä määrin tasarakeisista rapakivistä sekä muista graniiteista (Suominen
1981 a 1981 b, 1982; Lindberg et al. 1982, 1985; Lindberg 1994, 1996; Anttila 1988;
Anttila & Viljanen 1993, 1995, 1996). Kivilajimääritykset ja -nimitys perustuvat em.
raportteihin. Yksityiskohtaisiin jatkotutkimuksiin on valittu kahdeksan viborgiittinäytettä,
25 pyterliittinäytettä, yhdeksän tasarakeista rapakivinäytettä, viisi tasarakeista tai porfyy
ristä graniittinäytettä ja kolme apliitiksi määritettyä näytettä. Tutkitut näytteet, niiden
ottopaikat ja kivilajit on esitetty taulukossa 2-1.
Taulukko 2-1. Tutkitut näytteet ja niiden ottopaikat
Näyte Reikä Syv. (m) Kivilaji HH.1 HH-Y1 12,92 Pyterliitti HH.2 HH-Y1 77,25 Tasarakeinen rapakivi HH.3 HH-Y1 187,95 Pyterliitti HH.4 HH-Y1 ~00,03 Tas?-rakeinen rapakivi HH.5 HH-Y2 12,20 Viborgiitti HH.6 HH-Y2 32,25 Pyterliitti HH.7 HH-Y2 40,40 Apliitti HH.8 HH-Y2 91,45 Tumma, tasarakeinen rapakivi HH.9 HH-Y4 56,20 Pyterliitti HH.10 HH-Y4 123,54 Pyterliitti HH.11 HH-Y4 180,24 Apliitti HH.12 HH-Y5 21,60 Tasarakeinen rapakivi HH.13 HH-Y5 79,60 Pyterliitti HH.14 HH-Y5 123,25 Apliitti HH.15 HH-Y5 167,25 Pyterliitti HH.16 HH-Y7 26,15 Pyterliitti HH.17 HH-Y7 65,40 Hienorakeinen rapakivi HH.18 HH-Y7 196,00 Pyterliitti HH.19 HH-Y8 33,09 Pyterliitti HH.20 HH-Y8 53,05 Tasarakeinen rapakivi HH.21 HH-Y8 118,90 Tasarakeinen rapakivi HH.22 HH-Y8 182,22 Pyterliitti HH.23 HH-Y11 63,45 Pyterliitti HH.24 HH-Y11 105,00 Pyterliitti HH.25 HH-Y11 153,40 Hienorakeinen rapakivi HH.26 HH-Y11 206,70 Hienorakeinen rapakivi HH.27 HH-Y12 89,90 Pyterliitti HH.28 HH-Y12 148,80 Viborgiitti HH.29 HH-Y19 41,25 Tasarakeinen graniitti HH.30 HH-Y19 111,80 Tumma pyterliitti HH.31 HH-Y20 27,00 Tasarakeinen graniitti
17
Taulukko 2-1. Tutkitut näytteet ja niiden ottopaikat, jatko.
Näyte Reikä syv. (m) Kivilaji HH.32 HH-Y20 112,10 Tumma pyterliitti HH.33 HH-Y21 43,95 Karkea, porfyyrinen graniitti HH.35 HH-Y22 46,80 Viborgiitti HH.36 HH-Y22 102,70 Pyterliitti HH.37 HH-Y23 26,20 Viborgiitti HH.38 HH-Y23 77,65 Viborgiitti HH.39 HH-Y24 68,80 Porfyyrinen graniitti HH.40 HH-Y24 103,05 Pyterliitti HH.41 HH-Y24 170,85 Viborgiitti HH.42 HH-YT1 27,50 Pyterliitti HH.43 HH-YT1 80,00 Pyterliitti HH.44 HH-YT3 28,40 Pyterliitti HH.45 HH-YT3 71,65 Viborgiitti HH.46 HH-YT3 102,35 Pyterliitti HH.47 HH-YT3 214,25 Pyterliitti HH.48 HH-YT7 41,40 Pyterliitti HH.49 HH-YT7 97,70 Tasarakeinen graniitti HH.50 HH-LPVA2 3,35 Vi borgii tti-pyterlii tti HH.51 HH-LPVA4 28,90 Pyterliitti
18
2.1 Viborgiitit
Hästholmenin alueen viborgiitit ovat porfyyrisiä rapakivigraniitteja, joissa hajarakeet ovat
pyöreäpiirteisiä keskirakeisen perusmassan ympäröimiä kalimaasälpärakeita tai rae
kasaumia eli ovoideja (Posiva 1996). Ovoidien läpimitat vaihtelevat noin senttimetristä yli
10 senttimetriin saakka. Viborgiiteille tunnusomaisena tekstuuripiirteenä pidetään sitä, että
valtaosaan, yli 50 %:iin ovoideista liittyy plagioklaasikehä. Myös vaipattornia ovoideja
esiintyy, ja niiden läpimitat ovat tyypillisesti suurempia kuin vaipallisten.
2.1 .1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri
Tutkitut viborgiittinäytteet ovat joko plagioklaasikehällisiä tai -kehättömiä ovoideja
sisältäviä rapakivigraniitteja. Hienäytteistä eri avoidityyppien todellisia määräsuhteita ei
voi käytännössä arvioida, ja tekstuuriin perustuva kivilajinimitys pohjautuu suoraan
aiempiin tutkimuksiin (kts. kappale 1.4). Näytteiden modaaliset mineraalikoostumukset on
esitetty taulukossa 2-2 ja modaaliseen mineraalikoostumukseen perustuva luokitusdiag
rammi kuvassa 2-1. Kvartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella kaikki näytteet ovat tyypilli
siä graniitteja. Kivien porfyyrisen tekstuurin ja suuren raekoon takia yksittäisen analyysin
antama tulos voi poiketa merkittävästikin kiventodellisesta mineraalikoostumuksesta.
Kehällisiä ovoideja sisältävissä näytetyypeissä (näytteet HH.28, HH.38, HH.41, HH.45 ja
HH.50) kalimaasälpäovoidien läpimitat vaihtelevat 10 - 50 mm, ja ne ovat muodoltaan
pääasiassa pyöreähköjä. Mahdollisesti suurempiakin, käsinäytteissä näkymättömiä ovoide
ja saattaa esiintyä, sillä 52 mm:n kairausnäytteestä suurimpia ovoideja ei pysty näkemään.
Ovoidit koostuvat pääosin suurista kalimaasälpärakeista, jotka sulkevat poikiliittisesti
sisäänsä pääasiassakivenmuita vaaleita mineraaleja, mutta joskus myös sarvivälkettä ja
biotiittia. Itsenäisten plagioklaasisulkeumien lisäksi kalimaasälvässä on myös runsaasti
pertiittisuotaumia. Ovoidien reunoilla maasälvän raekoko on usein pienempi kuin keskio
sissa, ja tummat mineraalisulkeumat sijoittuvat usein ovoidien reunoille, kuitenkin
varsinaisen plagioklaasikehän sisäpuolelle. Plagioklaasikehän paksuus vaihtelee 1 - 5 mm,
ja se koostuu satunnaisen muotoisista, 1 - 3 mm pitkistä plagioklaasiliistakkeista tai -
rakeista. Mikroskooppisesti kehän ja ovoidin sisäosan välillä ei voi aina havaita selvää
rajaa, mutta joskus plagioklaasikehä erottuu hyvin selväpiirteisenä.
Ovoidien väleissä oleva perusmassa on keskirakeista yksittäisten rakeiden läpimittojen
vaihdellessa 1 - 6 mm:iin. Kvartsin, plagioklaasin ja kalimaasälvän lisäksi kiven sarviväl
ke ja biotiitti sisältyvät pääosin siihen, eli välimassa on ainakin paikoin selvästi tummem
paa kuin ovoidien materiaali. Tummat mineraalit, etenkin sarvivälke, ovat hyvin repaleisia
ja niissä on runsaasti sulkeumia. Ne ovat selvästi maasälpärakeita pienempiä keskimääräi
19
Q
A
Kuva 2-1. Viborgiittien QAP-suhteet ja -nimitys. Numero projektiapisteen vieressä viittaa näyte-numeroon.
sen raekoon ollessa alle 2 mm. Ki
vessä aksessorisina esiintyvät mi
neraalit, fluoriitti, epidootti, kloriit
ti, titaniitti, apatiitti, opaakit ja zir
koni sijoittuvat myös pääosin väli
massaan.
Kalimaasälvässä sulkeumina ole
vat plagioklaasirakeet ovat usein
lähes muuttumattomia. Niiden
pinta-alasta tyypillisesti vain noin
10 % on hienon saussuriittipig
mentin peittämää. Ovoidien kehiin
P ja perusmassaan sijoittuvista pla
gioklaasirakeita noin 10 % on täy
sin saussuriittisia. Muut rakeet
ovat 10 - 60 % osalta pinta-alas-
taan hienorakeisen saussuriittipig
mentin peittämiä. Sarvivälkerakeet ovat muuttuneet reunoiltaan pieneltä osin biotiitiksi,
mutta biotiitin kloriittiutumista on havaittavissa vain näytteessä HH.45. Tässä näytteessä
myös plagioklaasi on voimakkaimmin muuttunutta.
Viborgiittinäytteet HH.5, HH.35 ja HH.41 sisältävät hienäytteessä vain kehättömiä
ovoideja, jotka muodostuvat pyöreäpiirteisiä kalimaasälpähajarakeista tai -raekasaumista.
Ovoidien läpimitat ovat 10 - 60 mm. Kalimaasälpärakeissa on poikiliittisia kvartsi-,
plagioklaasi-, sarvivälke- ja biotiittisulkeumia, sekä lisäksi runsaasti pertiittisuotamia.
Paikoin myös plagioklaasi esiintyy suurina, jopa lähes 10 mm:n läpimittaisina hajarakeina.
Keski - karkearakeinen perusmassa koostuu maasälvistä, kvartsista, sarvivälkkeestä ja
biotiitista, jotka esiintyvät 0,5- 6,0 mm mittaisina rakeina. Tummat mineraalit ovat hyvin
repaleisia ja runsaasti erilaisia sulkeumia sisältäviä. Perusmassaan, usein tummiin mine
raaleihin sulkeumina sisältyy myös valtaosa kiven aksessorisista mineraaleista, jotka ovat
fluoriitti, epidootti, serisiitti, karbonaatti, kloriitti, titaniitti, opaakit, apatiitti ja zirkoni.
Näytteessä HH.35 fluoriitti esiintyy poikkeuksellisen suurina, noin puolen mm:n mittaisi
na rakeina, kun se esiintyy tavallisesti pieninä, alle 0, 1 mm:n mittaisina rakeina muiden
aksessoristen mineraalien tapaan. Näytteiden plagioklaasirakeet ovat lähes kauttaaltaan
pienirakeisen saussuriittimassan pigmentoimia. Rakeiden pinta-aloista kuitenkin korkein
taan 10 % on saussuriittista tai selvästi tunnistettavaksi serisiittimassaksi muuttunutta.
Kalimaasälpä on myös pieneltä osin serisiittiytynyttä. Sarvivälkerakeet ovat muuttuneet
vaihtelevassa määrin biotiitiksi, mutta biotiitin kloriittiutuminen on vähäistä.
20
Taulukko 2-2. Viborgiittien modaaliset mineraalikoostumukset. x = aksessorinen mineraali, jonka pitoisuus on alle 0,1 %.
Näyte HH.5 HH.28 HH.35 HH.37 HH.38 HH.41 HH.45 HH.50 Reikä Y2 Y12 Y22 Y23 Y23 Y24 YT3 LPVA2 Syv. (m) 12,20 148,80 46,80 26,20 77,65 170,85 71,65 3,35
Kvartsi 34,4 32,0 29,4 26,4 25,6 22,7 29,0 41,0 Plagioklaasi 18,0 25,2 12,8 20,8 26,6 38,2 29,3 25,3 Kalimaasälpä 40,9 34,0 50,5 48,6 38,4 28,0 29,9 28,3 Biotiitti 3,4 3,1 2,9 1,8 4,7 5,0 8,9 3,1 Sarvivälke 2,4 2,7 3,0 1,4 3,4 5,0 1,8 1,5 Saussuriitti 0,0 0,1 0,5 0,0 0,2 0,4 0,0 0,0 Karbonaatti 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,1 Fluoriitti 0,2 1,8 0,3 0,0 0,3 0,0 0,4 0,3 Muut yht, 0,1 0,4 0,3 0,2 0,6 0,1 0,3 0,1 Opaakit 0,6 0,6 0,5 0,9 0,2 0,1 0,3 0,1 Rikkikiisu X X X X X X X X
Magneettikiisu X X X X X X X X
Kuparikiisu X X X X X X
Sinkki välke X X
Magnetiitti X X X X X X
Ilmeniitti X X X X X X X X
Hematiitti X X
Götiitti X X X X X
2.1 .2 Mineraalikemia
Viborgiiteista on tehty yhteensä viisi plagioklaasianalyysiä, neljä amfibolianalyysiä ja
neljä biotiittianalyysiä. Analyysitulokset on esitetty taulukossa 2-3 ja mineraaliluokitus
diagrammit kuvassa 2-2.
Viborgiiteista analysoidut plagioklaasit sijoittuvat Ab-An-Or-diagrammilla (kuva 2-2)
verrattain pienelle koostumusalueelle; pääosa Ab-An-Or-kolmion oligoklaasikenttään ja
yksi andesiinikenttään. An-pitoisuudet vaihtelevat 23,7 - 31,0 %:iin. Näytteestä HH.50
analysoidussa vyöhykkeellisessä plagioklaasihajarakeessa vallitsee normaali vyöhykkeelli
syys; hajarakeessa An-pitoisuus aleni sydänosan 31 %:sta (taulukko 2-3; HH.50-KE/Ks)
reunaosan 26,3 %:iin (HH.50-KE/Re). Ortoklaasikomponentin osuus puolestaan alentui
sydänosan 2,3 %:sta reunaosan 1,8 %:iin.
21
Biotiitti K(Mg,Fe) 3 (OH,F)z(Al,Fe)Si010
Viborgiittien biotiitit ovat kemialliselta koostumukseltaan rautarikkaita; FeO pitoisuus
vaihtelee 33,5- 34,1 %. Kaavaan laskettu kalium puolestaan vaihtelee välillä 1,77 (HH.50)
- 1,94 (HH.38). Biotiitin stokiometrinen kalium-kationien lukumäärä tulisi olla kaksi,
johon arvoon analysoidut biotiitit eivät täysin yllä. Tämä lienee seurausta sekundaarisista
metasomaattisista kationivaihtoreaktioista ja viittaa biotiitin muuttuneen jossain määrin
kloriittiseksi.
Analysoitujen biotiittien luokittelu päätejäsenten; eastoniitin, siderofylliitin, flogopiitin ja
anniitin suhteen on esitetty kuvassa 2-2. Raudan mooliosuuden vaihtelu on varsin vähäistä.
Analysoidut biotiitit ovat erittäin anniittisia; niiden Fe/(Fe+Mg)-suhde on huomattavan
korkea vaihdellen välillä 0,89 - 0,92.
Viborgiiteista analysoidut sarvivälkkeet sisältävät kohtalaisesti natriumia ja kaliumia
(taulukko 2-3). Ne asettuvat amfiboliluokittelussa varsin pienelle koostumusalueelle
hastingsiittisen sarvivälkkeen sekä Fe-pargasiittisen sarvivälkkeen kenttiin (kuva 2-2).
22
Taulukko 2-3. Viborgiittien mineraalien kemialliset koostumukset.
Näyte
Mineraali
Paikka
Si02
Al20 3
FeO
CaO
Na20
K20
Total
Si
Al
Fe2
Ca
Na
K
Cations
Ab
An
Or
Näyte
Mineraali
Si02
Ti02
Al20 3
Cr20 3
FeO
MnO
MgO
CaO
Na20
K 20
Total
CTotal
Si
AliV
AlVI
Ti
Fe2
Cr
HH.5 HH.38 HH.41 HH.50 HH.50 Näyte
PLG
PM
62,0
23,8
0,18
5,04
8,74
0,34
PLG
PM
62,5
23,2
0,18
4,77
8,71
0,46
99,7
PLG PLG PLG
KE KE/Ks KE/Re
61,8 58,6 60,3
23,5 24,4 23,8
0,1 0,17 0,09
5,05 6,5 5,52
8,52 7 '73 8,36
0,41 0,4 0,31
99,4 97,8 98,4
Mineraali
Si02
Ti02
Al20 3
FeO
Cr20 3
MnO
MgO
CaO 100,1
11,0
4,98
0,03
0,96
3,01
0,08
20,0
11,1 11,0 10,7 10,9 Na20
4,85 4,95 5,26
0,03 0,02 0,03
0,91 0,97 1,27
3,01 2,95 2,74
0,10 0,09 0,09
20,0 20,0 20,1
74,4 74,8 73,6 66,7
23,7 22,6 24,1 31,0
1,9 2,6 2,3 2,3
HH.5 HH.38 HH.41 HH.50
BIO BIO BIO BIO
34,3 34,2 34,0 32,3
2,99 4,01 3,85 2,87
12,7 12,4 12,5 12,8
0,04 0,03 0,00 0,00
33,8 34,3 33,5 34,1
0,22 0,29 0,42 0,51
2,37 1,57 2,22 2,07
0,00 0,00 0,04 0,00
0,09 0,04 0,06 0,07
8,49 8,83 8,68 7,75
95,0 95,7 95,2 92,4
95,0 95,7 95,2 92,4
5,93 5,91 5,87 5,77
2,07 2,10 2,13 2,23
0,52 0,41 0,41 0,48
0,39 0,52 0,50 0,39
4,88 4,95 4,84 5,10
0,01 0,00 0,00 0,00
5,08 K20
0,01 Total
1,07 O_F _Cl
2,93 TSi
0,07 TAI
20,1 TFe3
72,0
26,3
1,8
Tii
Sum_T
CAl
CCr
CFe3
CTi
CMg
CFe2
CMn
CCa
Sum_C
BMg
BFe2
BMn
BCa
BNa
Sum_B
ACa
ANa
AK
Sum_A
Sum_cat
Sum_oxy
HH.5 HH.38 HH.41 HH.50
AMP
39,7
1,75
9,11
30,2
0,00
0,39
1,96
10,0
1,83
1,61
96,4
0,00
6,49
1,51
0,00
0,00
8,00
0,24
0,00
0,30
0,22
0,48
3,74
0,03
0,00
5,00
0,00
0,09
0,03
1,75
0,13
2,00
0,00
AMP
38,6
1,47
9,50
30,8
0,00
0,44
1,74
10,5
1,70
1,72
96,5
0,00
6,34
1,66
0,00
0,00
8,00
0,18
0,00
0,39
0,18
0,43
3,80
0,03
0,00
5,00
0,00
0,04
0,03
1,84
0,09
2,00
0,00
AMP AMP
38,6 37,7
1,58 1,36
9,44 9,51
28,9 31,0
0,00 0,00
0,64 0,54
1,59 1,14
10,8 10,1
1,69 1,65
1,69 1,70
94,9 94,6
0,00 0,00
6,45 6,33
1,55 1,67
0,00 0,00
0,00 0,00
8,00 8,00
0,31 0,21
0,00 0,00
0,05 0,43
0,20 0,17
0,40 0,29
3,98 3,87
0,06 0,04
0,00 0,00
5,00 5,00
0,00 0,00
0,00 0,05
0,03 0,04
1,94 1,81
0,03 0,10
2,00 2,00
0,00 0,00
0,45 0,46 0,52 0,44
0,34 0,36 0,36 0,36
0,78 0,82 0,88 0,80
15,8 15,8 15,9 15,8
23,1 23,0 23,0 23,0
Mn 0,03
Mg 0,61
0,04 0,06 0,08
0,40 0,57 0,55
PLG = plagioklaasi, AMP = sarvivälke
BIO = biotiitti
Ca 0,00
Na 0,03
K 1,87
Cations 16,3
Fe/Fe+Mg 0,89
Mg/Fe+Mg 0,11
0,00 0,01 0,00
0,01 0,02 0,02
1,94 1,91 1,77
16,3 16,3 16,4
0,92 0,89 0,90
0,08 0,11 0,10
KE = ovoidin kehä
Ks = rakeen keskiosa
Re = rakeen reuna
PM = perusmassa
N' ~ ~ + ~
~ ~
0 8.0
23
Or
Eastonite Slderopbyllile
B.
• An Phlogoplle
Fe/(Fe+Mg) Annlie
c. 1 1 1
D. 1 1 1
Mg Par Magneslo-
Pargasite Has Silicic Ed Hbl Silicic Ed Hastingslie
Edenile Edenlle Hbl Edenlle Hbl Edenlle Hbl
,-..
Fea M
Mga ~
Ferroan ~ Magnesian + Par ~ Has
Pargasite 6 Hastingslie Hbl ~ Hbl
Fe ~ Fe Silicic Ferro· Silicic Ferro-
Ed Fe Ed Ferro-Edenite Edenlle Ferro- Ferro-Edenite Edenite Has
Hbl Par Hbl4
·~ Hastingslie
~bl Pargasite
1 1 1 1 1 1 0
7.5 7.0 6.5 6.0 5.5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 TSi TSi
Kuva 2-2. Viborgiittien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti ja C. ja D. amfiboli.
------------------------------------------- ---
24
2.1.3 Kokokivikemia
Viborgiiteista on tehty kahdeksan kokokivianalyysiä, joiden tulokset on esitetty taulukossa
2-4. Näytteiden koostumukset vaihtelevat varsin vähän. Tyypillinen viborgiitti sisältää
noin 70 % Si02:ta, 5,5 - 6 % K20:ta, 2,5 - 3 % N~O:ta ja alle 2 % CaO (kuva 2-3).
Rautapitoisuus on verrattain korkea, noin 4% Fe20 3:na, mutta MgO-pitoisuudet ovat alle
0,2 % :n tasolla.
Poikkeamat keskimääräisistä koostumuksista aiheutuvat lähinnä hajarakeiden määrän ja
koostumuksen vaihtelusta. Kuitenkin viborgiiteista voidaan erottaa myös jossain määrin
eri koostumuksisia magmaattisia differentiaatteja. Emäksisintä muunnosta edustaa näyte
HH.38, jonka Si02-pitoisuus on 68 %ja happamimpia differentiaatteja näytteet HH.5 ja
HH.50, joiden Si02-pitoisuus on yli 73 %. Kuvan 2-3 mukaisesti K20-pitoisuutta lukuun
ottamatta kaikki muut pääalkuainepitoisuudet pienentyvät Si02-pitoisuuden kasvun myötä.
Näytteen HH.35 poikkeuksellisen korkea K20-pitoisuus aiheutuu suurista ja runsaina
esiintyvistä kalimaasälpärakeista. Näyte on modaalisen koostumuksensakin perusteella
alkalisin graniitti viborgiittien joukossa (kuva 2-1 ). Näytteessä HH.50 esiintyy myös
runsaasti suuria, paksun plagioklaasikehän omaavia ovoideja, mikä näkyy näytteen
korkeana N~O-pitoisuutena. Pieni rautapitoisuus ja suhteellisen suuri magnesiumpitoi
suus näkyvät näytteen mineraalikoostumuksessa suurehkona biotiittipitoisuutena ja
pienenä amfibolipitoisuutena.
Hivenalkuainepitoisuudet vaihtelevat vielä pääalkuainepitoisuuksiakin vähemmän
(taulukko 2-4). Maankuoren yläosan keskikoostumukseen verrattuna viborgiittien Th-, Y-,
Zr-, U-, Rb-, Ba- ja Cs-pitoisuudet ovat 2 - 3 kertaluokkaa suurempia ja Mn-, Nb-, P-, Ti
ja Sr-pitoisuudet vastaavasti pienempiä (kuva 2-4). Merkittävimmät poikkeamat keskimää
räisistä pitoisuuksista ovat näytteen HH.45 korkea Cs-pitoisuus, näytteen HH.37 pienehkö
Ba-pitoisuus ja näytteet HH.50 pienet Zr-, Mn- ja P-pitoisuudet. Näyte HH.50 on pääalku
ainepitoisuuksiensakin osalta muista näytteistä poikkeava, suuria ovoideja ja runsaasti
kalimaasälpää sisältävä karkearakeinen viborgiittityyppi. Näyte HH.45 sisältää poikkeuk
sellisen vähän sarvivälkettä ja runsaasti biotiittia. Näyte HH.37 sisältää näytteen HH.50
tavoin keskimääräistä runsaammin kalimaasälpää ja suuria plagioklaasihajarakeita.
Si02-totaalialkalisuhteen perusteella kaikki viborgiittinäytteet vastaavat tyypillisiä
ryoliitteja ja Ti02-Zr-suhteen perusteella graniitteja (kuva 2-4.A ja B).
~ ('<)
0 N -<
'21( 0 ~
s 0.. 0.. ~
~
'21( ('<)
0 N ~ ~
25
1 1
19 - -
- - 38+ 0,5 -17 - -
-f-)7 - -
'21( 41+ N
0 0,4 - 35+fsh5 15 - 35 -++ 28 ~
- 38 + -
13 -45-:f +5o -41 0,3 -
- +5 -s+-
11 -3,1--
- 5öf-1 1 1 4 1
6,5 3s+-
'21( 3s+ 0 2+
6 4f - N 3 -5+ ~ 3s+- +5 z
2s+- +s 41+ 5+
5,5 4s+-
-f 37+ 3;+-
~8 1 2 1 1 1
3s+ =fl 400 -
2s+= 2,5 -
38+
3s+- +45 '21( 0
300 - - ~ 2 -
3;1- u -f8
s+- 3s+- 45 4rt-
200 - - 1,5
5ö+- 3v.o 5
1 1 1 1
3s+-4s+-
5 38+ - 0,25
45* 41 -f1 '21( 5öf-
4 r-2~
0,2 - 3s+-- 0 35+ 01)
~ 3,+-2st-
3 r- 5+ 0,15 40-s+-
1 .~.o 1
60 70 80 60 70
Si02% Si02%
Kuva 2-3. Viborgiittien kemiallisia koostumuksia kuvaavia diagrammeja. Numero projektiapisteen vieressä viittaa näytenumeroon.
-
-
-
-
-
-
80
26
Taulukko 2-4. Viborgiittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Si02 %
Ti02 %
Al20 3 %
Fe20 3 %
MnO %
MgO %
CaO % Na20 %
K 20 %
PzOs %
Th ppm
Rb ppm
y ppm
Ba ppm
Zr ppm
Ti ppm
Nb ppm
Sr ppm
Cs ppm
U ppm
Mn ppm
F ppm
Cl ppm
s % Br ppm
Cr20 3 %
LOI %
SUM %
HH.5
Y2
12,20
73,1
0,272
12,1
3,15
0,03
0,14
1,17
2,49
5,71
0,05
36
263
73
857
442
1560
18
115
4
7
238
1950
543
0,02
-0,5
0
0,75
98,2
K/Na 2,6
Fe/Mg 26
Ca0/(K20+Na20) 0,14
Rb/Sr 2,3
Th/U 5,1
HH.28
Y12
148,80
HH.35
Y22
46,80
HH.37
Y23
26,20
69,9 69,3 72,8
0,41 0,403 0,4 73
13,9 14,5 11,4
4,1 3,84 4,12
0,05 0,04 0,03
0,17 0,2 0,18
1,87 1,75 1,22
3,06 2,93 2,37
5,73 6,49 5,47
0,09 0,09 0,07
20 18 43
257 272 265
67 70 89
1180 1740 533
314 350 405
2330 2360 2700
19 20 29
164 190 86
7 6 10
7,6 5,7 9,3
421 327 282
1880 1870 2020
927 835 903
0,01 0,02 0,03
0,7 0,5 -0,5
-0,01 -0,01 -0,01
0,45 0,35 0,65
100 100,2 99
2,1
28
0,21
1,6
2,6
2,5
22
0,19
1,4
3,2
2,6
27
0,16
3,1
4,6
HH.38
Y23
77,65
68,3
0,522
14,3
5,13
0,05
0,28
2,42
3,28
5,07
0,13
18
208
74
1080
406
3020
24
177
6
5,2
457
2090
1050
0,02
-0,5
-0,01
0,55
100,3
1,7
21
0,29
1,2
3,5
HH.41
Y24
170,85
70,4
0,449
13,1
4,43
0,05
0,15
1,67
2,8
5,95
0,1
32
272
71
1140
355
2560
21
145
11
9,5
426
2220
1040
0,02
0,7
-0,01
0,6
99,9
2,4
34
0,19
1,9
3,4
HH.45 HH.50
YT3 LPVA2
71,65 3,35
70,3
0,414
13,3
4,54
0,04
0,27
1,67
2,86
5,61
0,1
37
307
76
944
318
2440
20
130
19
8,1
328
4830
771
0,04
0,7
-0,01
0,8
100,1
2,2
19
0,20
2,4
4,6
73,5
0,236
13,1
2,07
0,01
0,21
1,22
2,76
5,89
0,03
33
225
57
805
201
1380
15
114
4
7,8
157
1210
410
0,01
0,7
-0,01
0,75
99,9
2,4
11
0,14
2,0
4,2
A.
't?. 0 ~ + ~ ro z
8.
c.
15,0
12,0
9,0
6,0
3,0
27
45
Si02%
0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0
Ti02%
Kuva 2-4. Aja B. Viborgiittien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. C. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maan yläkuoren keskikoostumukseen.
28
2.2 Pyterliitit
Pyterliitit ovat Hästholmenin kairausnäytteissä yleisin rapakivimuunnos. Ne ovat porfyyri
siä graniitteja, joille tunnusomaisena piirteenä pidetään sitä, että plagioklaasivaipattomia
kalimaasälpähajarakeita on enemmän kuin vaipallisia (Posiva 1996). Pyterliittien koostu
mukset vaihtelevat silmämääräisen tarkastelun perusteella enemmän kuin viborgiittien
koostumukset (Posiva 1996), mutta kemiallinen koostumusvaihtelu ei ole nyt tehtyjen
määritysten perusteella kuitenkaan kovinkaan suurta.
2.2.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri
Tutkitut pyterliitit ovat viborgiittien tapaan joko plagioklaasikehällisiä tai kehättömiä
ovoideja sisältäviä rapakivigraniitteja. Kiven tekstuuriin perustuva nimitys pohjautuu
tässäkin aiempiin tutkimuksiin (kts. kappale 1.4), ja hienäytteen mittakaavassa luokituksen
tekeminen olisikin mahdotonta. Näytteiden modaaliset mineraalikoostumukset on esitetty
taulukoissa 2-5 - 7 ja modaaliseen mineraalikoostumukseen perustuva luokitusdiagrammi
kuvassa 2-5. Kvartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella valtaosa näytteistä luokittuu
graniiteiksi. Pyterliittien porfyyrisen tekstuurin ja joskus hyvin suuren raekoon takia
yksittäisen analyysin antama tulos voi poiketa paljonkiventodellisesta mineraalikoostu
muksesta. Tällaisesta vääristymästä on kysymys näytteissä HH.13, HH.16 ja HH.32, joissa
suuret kalimaasälpähajarakeet kattavat noin puolet hieiden pinta-aloista.
Hieessä nähtävät ovoidit ovat joko kehällisiä (näytteet HH.3, HH.9, HH.10, HH.18,
HH.24, HH.32, HH.40, HH.43, HH.44 ja HH.46) tai kehättömiä (näytteet HH.1, HH.6,
HH.13, HH.16, HH.19, HH.22, HH.23, HH.27, HH.30, HH.42 ja HH.48). Pelkästään
porfyyrispiirteistä välimassaa edustavat hienäytteet HH.l5, HH.36, HH.47 ja HH.51.
Pyterliittien ovoidit ovat pyöreäpiirteisiä, ja kalimaasälpähajarakeiden lisäksi muutamissa
näytteissä esiintyy myös pienempiä, 2 - 5 mm:n läpimittaisia kvartsihajarakeita sekä
plagioklaasihajarakeita. Plagioklaasikehällisten ovoidien läpimitat ovat pienimmillään 10
mm ja suurimmista ovoideista näytteessä on nähtävissä vain osa. Ovoidien kalimaasälpä
hajarakeissa esiintyy sulkeumina paikoin vyöhykkeellistä plagioklaasia, kvartsiluiroja,
sarvi välkettä ja joskus myös biotiittia. Sulkeumien määrä vaihtelee eri näytteissä alle 10
%:sta jopa 30 %:iin. Ovoidien plagioklaasikehien leveydet vaihtelevat 1 - 5 mm. Tavalli
simmin ne ovat noin 2 mm:n levyisiä, ja koostuvat 1 - 2 mm:n mittaisista, satunnaisesti
suuntautuneista plagioklaasiliistakkeista.
Perusmassa on keskirakeista yksittäisten rakeiden läpimittojen ollessa 0,5- 3 mm. Maasäl
pien ja kvartsin lisäksi valtaosa kiven sarvivälkkeestä ja biotiitistasijoittuu välimassaan.
29
Q
A
Kuva 2-5. Pyterliittien QAP-suhteet ja nimitys. Numero projektiopisteen vieressä viittaa näyte-numeroon.
p
Plagioklaasirakeet ovat tavallisesti
vierasmuotoisia, mutta myös lähes
omamuotoisia, vyöhykkeellisiä
hajarakeita esiintyy. Rakeiden läpi
mitat vaihtelevat 1 - 5 mm:iin.
K vartsirakeet ovat pääasiassa pyö
reäpiirteisiä, ja keskimääräiseltä
läpimitaltaan 1 - 3 mm:n mittaisia.
Sarvivälkerakeet ovat repaleisia, ja
niihin sisältyy sulkeumina runsaas
ti kaikkiakivenmuita mineraaleja.
Biotiittirakeet ovat ainakin osaksi
sarvivälkkeen muuttumistuloksia,
ja niiden esiintymisasu on saman-
kaltainen kuin sarvivälkkeellä.
Suomukasat ovat repaleisia ja run-
saasti sulkeumia sisältäviä. Mafiset
mineraalit esiintyvät usein lähes 5 mm:n läpimittaisina raekasaumina. Aksessoriset
mineraalit, opaakit, kloriitti, epidootti, apatiitti, kabonaatti, fluoriitti, serisiitti, titaniitti ja
apatiitti sijoittuvat myös valtaosin perusmassaan.
Plagioklaasin ympäröimien ovoidien kalimaasälpä ja niissä olevat sulkeumat ovat tavalli
sesti vain vähän serisiittityneitä tai saussuriittiutuneita. Plagioklaasikehältä voidaan erottaa
muutamissa näytteissä kaksi eri tavoin muuttunutta osaa. Kalimaasälpähajarakeiden
puolelta plagioklaasirakeet ovat lähes muuttumattomia tai ne ovat vain niukan saussuriitti
pigmentin peittämiä, mutta plagioklaasikehän ulkoreunalla, välimassan kontaktissa rakeet
ovat usein ainakin 20 - 40 % osalta hienon saussuriittipigmentin samentamia. Välimassan
plagiok1aasirakeista on usein 20- 45 % saussuriitin pigmentoimaa. Sarvivälkerakeet ovat
muuttuneet vaihtelevassa määrin lohkoraoista ja reunoilta alkaen biotiitiksi ja paikoin
edelleen kloriitiksi. Kloriittiutumisen määrä on kuitenkin kaikissa näytteissä pieni.
Pyterliittien kehättömien kalimaasälpäovoidien läpimitat vaihtelevat runsaasti. Pienimmät
ovat alle 25 mm:n läpimittaisia, mutta suurimpien läpimittaa ei voi määrittää kairausnäyt
teestä. K vartsia ja plagioklaasia esiintyy myös hajarakeina, joiden läpimitat vaihtelevat 5 -
15 mm:iin. Kalimaasälpähajarakeissa sulkeumina on plagioklaasia, sarvivälkettä, biotiittia
ja kvartsia luiroina sekä pyöreäpiirteisinä rakeina. Kvartsihajarakeiden läpimitat vaihtele
vat 3 - 8 mm ja ne ovat pääasiassa piirteiltään pyöreähköjä. Plagioklaasihajarakeet ovat
pitkänomaisia liistakkeita. Niiden läpimitta vaihtelee 4 - 12 mm eikä niissä useinkaan ole
30
Taulukko 2-5. Pyterliittien modaaliset mineraalikoostumukset.
Näyte HH.1
Reikä Y1
Syvyys (m) 129,20
Kvartsi 41,3
Plagioklaasi 16,3
Kalimaasälpä 31,8
Biotiitti 6,9
Sarvivälke 3,5
Saussuriitti 0,0
Karbonaatti 0,0
Fluoriitti 0,2
Muut yht. 0,1
Opaakit 0,0
Rikkikiisu x
Magneettikiisu x
Kuparikiisu
Sinkkivälke
Magnetiitti
Ilmeniitti
X
X
X
X
HH.3
Y1
187,95
29,4
22,1
34,5
2,0
10,7
0,0
0,0
0,0
0,1
1,2
X
X
X
X
HH.6
Y2
32,25
36,6
20,0
33,7
5,0
4,5
0,0
0,0
0,0
0,2
0,0
X
X
X
X
HH.9
Y4
56,20
44,6
19,3
27,6
6,5
1,2
0,0
0,0
0,3
0,2
0,3
X
X
X
X
X
X
HH.10
Y4
123,54
26,9
27,2
37,6
3,8
4,4
0,0
0,0
0,0
0,1
0,0
X
X
X
X
X
X
HH.13
Y5
79,60
19,0
27,5
51,0
1,7
0,8
0,0
0,0
0,0
0,1
0,0
X
X
X
X
X
Taulukko 2-6. Pyterliittien modaaliset mineraalikoostumukset.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Kvartsi
Plagioklaasi
Kalimaasälpä
Biotiitti
Sarvivälke
Saussuriitti
Karbonaatti
Fluoriitti
Muut yht,
Opaakit
Rikkikiisu
Magneettikiisu
Kuparikiisu
Sinkki välke
Magnetiitti
Ilmeniitti
Hematiitti
Götiitti
HH.18
Y7
196,00
23,6
28,8
30,4
5,0
9,7
0,3 0,0
0,9
0,5
0,7
X
X
X
X
X
X
X
HH.19
Y8
33,09
21,4
17,1
57,6
2,2
0,9
0,0
0,0
0,2
0,6
0,2
X
X
X
X
X
x = aksessorinen mineraali
HH.22
Y8
182,22
35,8
20,5
24,9
9,1
8,1
0,3 0,0
0,3
0,3
0,7
X
X
X
X
X
X
HH.23
Y11
63,45
22,8
12,9
56,4
4,0
3,6
0,0 0,0
0,0
0,1
0,1
X
X
X
X
X
X
HH.24
Y11
105,00
24,7
34,0
38,3
0,8
1,9
0,2
0,0
0,0
0,2
0,0
X
X
X
X
HH.27
Y12
89,90
21,1
24,4
49,5
3,7
1,1
0,0
0,0
0,0
0,1
0,2
X
X
X
X
HH.15
Y5
167,25
41,1
17,5
18,0
3,9
13,3
0,0
0,0
2,0
0,5
3,6
X
X
X
X
X
X
HH.16
Y7
26,15
16,3
28,0
47,9
1,6
5,4
0,0
0,0
0,5
0,2
0,0
X
X
X
X
HH.30 HH.32
Y119 Y20
111,80 112,10
40,1 10,0
8,7 29,7
36,8 56,0
7,6 1,8
3,9 0,0 0,0 0,2
0,0 0,5
0,6 0,0
0,8 0,8
1,4 1,1
X X
X X
X
X
X X
X
X
X
31
Taulukko 2-7. Pyterliittien modaaliset mineraalikoostumukset.
Näyte HH.36 HH.40 HH.42 HH.43 HH.44 HH.46 HH.47 HH.48 HH.51 Reikä Y22 Y24 YT1 YT1 YT3 YT3 YT3 YT7 LPVA4 Syvyys (m) 102,70 103,05 27,50 80,00 28,40 102,35 214,25 41,40 28,90
Kvartsi 43,3 28,1 20,6 26,6 28,9 33,7 34,9 30,4 38,9 Plagioklaasi 12,7 22,6 26,8 15,3 21,8 31,9 17,3 11,6 22,1 Kalimaasälpä 33,5 41,9 44,7 47,9 42,3 23,9 43,9 48,4 32,9 Biotiitti 5,2 4,3 1,8 3,1 3,7 6,0 2,4 4,6 2,0 Sarvivälke 4,1 2,4 5,3 5,5 1,9 2,8 0,4 4,7 2,9 Saussuriitti 0,0 0,1 0,0 0,1 0,1 0,3 0,3 0,0 0,2 Karbonaatti 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 Fluoriitti 0,0 0,3 0,2 0,9 0,4 0,8 0,4 0,0 0,5 Muut yht, 0,2 0,1 0,2 0,1 0,1 0,6 0,1 0,3 0,2 Opaakit 0,9 0,1 0,6 0,6 0,0 0,0 0,1 0,0 0,5 Rikkikiisu X X X X X X X X X
Magneettikiisu X X X X X X X X X
Kuparikiisu X X X X X X X X X
Sinkkivälke X X X
Magnetiitti X X X X X X X X
Ilmeniitti X X X X X X X X X
Hematiitti X X
Götiitti X X X X X X
x = aksessorinen mineraali
mitään sulkeumia. Plagioklaasihajarakeet ovat vaihtelevassa määrin muuttuneita, ja niiden
pinta-alasta on usein 5- 30% hienon saussuriittipigmentin peitossa. Ovoidien kalimaasäl
päkin on joskus pieneltä osin serisiittiytynyttä.
Kehättömiä ovoideja sisältävien pyterliittien perusmassa on tavallisimmin keskirakeista,
yksittäisten rakeiden mittojen vaihdellessa 1 - 4 mm. Perusmassan plagioklaasirakeet ovat
tavallisesti vierasmuotoisia ja ne ovat muuttuneet kohtalaisen voimakkaasti saussuriitiksi
(pinta-alasta 20 - 60 % ). K vartsirakeet esiintyvät pääasiassa vierasmuotoisina, pyöreinä
rakeina. Kalimaasälpärakeet ovat myös vierasmuotoisia ja pyöreäpiirteisiä. Sarvivälkera
keet ovat repaleisia, vierasmuotoisia ja ne ovat muuttuneet lähes poikkeuksetta vaihtele
vassa määrin biotiitiksi ja joskus edelleen kloriitiksi. Mafiset mineraalit ovat keskittyneet
2 - 6 mm:n läpimittaisiin raekasaumiin. Muut perusmassassa aksessorisina esiintyvät
mineraalit ovat fluoriitti, epidootti, serisiitti, opaakit, titaniitti, kloriitti, karbonaatti,
apatiitti ja zirkoni.
32
2.2.2 Mineraalikemia
Pyterliiteistä on tehty 12 plagioklaasianalyysiä, 10 amfibolianalyysiäja 10 biotiittianalyy
siä. Plagioklaasianalyysit on esitetty taulukossa 2-8, biotiittianalyysit taulukossa 2-9 ja
amfibolianalyysit taulukossa 2-10.
Pyterliiteistä analysoidut plagioklaasit sijoittuvat Ab-An-Or-diagrammilla (kuva 2-6)
kohtalaisen laajalle koostumusalueelle; pääosa Ab-An-Or-kolmion oligoklaasikentään,
yksi andesiinikenttään ja kolme albiittikenttään. Albiittiset plagioklaasit (HH.30, HH.32,
HH.47) ovat saussuriittiutuneitaja niiden nykyinen Ca/Na-suhde on mitä todennäköisim
min tulosta sekundaarisista muutosprosesseista. An-pitoisuudet vaihtelevat 0,4 - 41,6
o/o:iin. Normaalien terveiden plagioklaasien An-pitoisuudet vaihtelevat 20 - 25 %:iin.
Näytteen HH.13 kookkaasta plagioklaasihajarakeesta analysoitiin erikseen sydän- ja
reunaosan koostumukset. Sydänosan An-pitoisuus alentui kivilajityypille luonteenomaises
ti, sydänosan 41,6 %:sta reunaosan 20,6 %:iin (taulukko 2-8). Ortoklaasikomponentin
osuus kohosi puolestaan sydänosan 1,6 %:sta reunaosan 2,4 %:iin.
Biotiitti K(Mg,Fe) 3 (OH,F)iAl,Fe)Si010
Pyterliittien biotiitit ovat kemialliselta koostumukseltaan jokseenkin samanlaisia viborgiit
tien sisältämän biotiitin kanssa. Ne ovat rautarikkaita; FeO vaihtelee 30,4- 35% (taulukko
2-9). Kaavaan laskettu kalium vaihtelee välillä 1,78 - 1,97. Alemmat kaliumpitoisuudet
viitannevat lievään kloriittiutumiseen. Analysoitujen biotiittien luokittelu päätejäsenten;
eastoniitin, siderofylliitin, flogopiitin ja anniitin suhteen on esitetty kuvassa 2-6.B.
Viborgiittien sisältämän biotiitin kaltaisesti raudan mooliosuuden vaihtelu on varsin
vähäistä myös näissäkin biotiiteissa. Analysoidut biotiitit ovat anniittisia; niiden
Fe/(Fe+Mg)-suhde on korkea vaihdellen välillä 0,87 - 0,96. Korkean rautapitoisuuden
taustalla saattaa olla mineraalin korkea Fe3+/Fe2+ suhde. Sen määrittämiseen tai arviointiin
ylipäätänsä eivät käytetyt tutkimusmenetelmät sovellu.
0 8,0
Or
1 1 1 c. Par Pargasile
Silicic Ed Hbl Edenile
Edenlle Hbl
Fea Ferroan
Par Pargaslle
Hbl Fe
Silicic Ferro-
Ed Fe Ferro-Edenlle Edenlle Ferro-
~ Par
0 Pargaslle
1 J. Hbl
1
7,5 7,0 6,5 6,0 5,5
TSi
33
Eastonlte
B.
Phlogoplte
D. 1
0 8,0
Silicic
Edenlle
Sillcic
Ferro-Edenile
1
7,5
Fe/(Fe+Mg)
1
Ed Edenlte
Hbl
Fe Ferro-
Ed Edenlle
Hbl
1
7,0 TSi
Slderophyllite
~0 Annlte
1 Mg
Magneslo-Has
Hastingslie Hbl
Mga Magneslan
Has Hastingslie
Hbl
~
~ Hastingslie
1
6,5 6,0 5,5
Kuva 2-6. Pyterliittien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti ja C. ja D. amfiboli.
34
Taulukko 2-8. Pyterliittien plagioklaasien kemialliset koostumukset. HR = hajarae, KE = kehä, PM = perusmassa, Ks = rakeen keskus, Re = rakeen reuna.
Näyte HH.1 HH.9 HH.IO HH.l3 HH.l3 HH.l5 HH.19 HH.30
Paikka PM PM PM HR/Ks HR!Re PM PM KE
Si02 62,4 62,3 62,2 57,5 62,5 61,6 62,8 64,5
Al20 3 23,0 23,1 23,1 26,8 23,0 23,2 23,2 21,0
FeO 0,14 0,17 0,17 0,13 0,15 0,07 0,17 0,08
CaO 4,33 4,74 4,76 8,83 4,48 4,72 5,29 1,82
Na20 8,96 8,89 8,64 6,66 9,26 8,84 8,47 10,85
K20 0,43 0,53 0,48 0,29 0,44 0,35 0,4 0,12
Total 99,3 99,7 99,4 100,2 99,9 98,8 100,4 98,4
Si 11,1 11' 1 11,1 10,3 11,1 11' 1 11,1 11,6
Al 4,84 4,84 4,86 5,66 4,82 4,90 4,84 4,42
Fe2 0,02 0,03 0,03 0,02 0,02 0,01 0,03 0,01
Ca 0,83 0,91 0,91 1,70 0,85 0,91 1,00 0,35
Na 3,10 3,07 2,99 2,32 3,19 3,08 2,90 3,77
K 0,10 0,12 0,11 0,07 0,10 0,08 0,09 0,03
Cations 20,0 20,1 20,0 20,1 20,1 20,1 20,0 20,1
Ab 77,0 75,0 74,6 56,8 77,0 75,7 72,7 90,9
An 20,6 22,1 22,7 41,6 20,6 22,3 25,1 8,4
Or 2,4 3,0 2,7 1,6 2,4 2,0 2,3 0,7
Näyte HH.32 HH.36 HH.46 HH.47
Paikka KE PM PM PM
Si02 67,8 63,3 61,2 67,0
Al20 3 19,6 22,3 23,5 19,7
FeO 0,07 0,05 0,07 0,04
CaO 0,08 3,38 4,87 0,16
Na20 11,82 9,5 8,49 12,09
K20 0,14 0,64 0,53 0,06
Total 99,4 99,1 98,6 99,0
Si 11,9 11,3 11,0 11,9
Al 4,06 4,68 4,97 4,11
Fe2 0,01 0,01 0,01 0,01
Ca 0,02 0,65 0,94 0,03
Na 4,03 3,29 2,97 4,15
K 0,03 0,15 0,12 0,01
Cations 20,1 20,1 20,0 20,2
Ab 98,9 80,6 73,6 99,0
An 0,4 15,9 23,3 0,7
Or 0,8 3,6 3,0 0,3
35
Taulukko 2-9. Pyterliittien biotiittien kemialliset koostumukset.
Näyte HH9 HH10 HH13 HH15 HH19 HH30 HH36 HH46 HH47 HH1
Si02 34,0 33,8 33,9 34,0 34,1 33,3 34,8 33,4 33,8 34,0
Ti02 3,47 2,21 4,04 3,75 3,69 3,11 3,40 2,99 2,93 3,85
Al20 3 12,2 12,6 12,4 12,3 12,6 13,0 12,4 12,9 14,1 11,9
Cr20 3 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,02 0,00 0,02
FeO 33,6 34,2 32,4 34,7 31,4 33,2 30,4 35,0 32,3 30,4
MnO 0,40 0,43 0,32 0,28 0,16 0,21 0,26 0,23 0,26 0,20
MgO 1,90 1,88 1,83 2,20 1,80 1,63 2,64 2,00 0,77 1,99
CaO 0,00 0,15 0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,03 0,00
Na20 0,03 0,05 0,15 0,00 0,05 0,00 0,04 0,00 0,02 0,09
K20 8,82 8,26 8,70 8,42 8,52 8,35 8,60 8,01 8,62 8,42
Total 94,4 93,5 93,6 95,7 92,3 92,8 92,6 94,6 92,8 90,8
CTotal 94,4 93,5 93,6 95,7 92,3 92,8 92,6 94,6 92,8 90,8
Si 5,93 5,96 5,93 5,87 6,01 5,90 6,07 5,84 5,94 6,07
AIIV 2,07 2,04 2,07 2,13 1,99 2,10 1,93 2,17 2,06 1,93
AIVI 0,45 0,58 0,47 0,37 0,62 0,60 0,63 0,49 0,86 0,57
Ti 0,46 0,29 0,53 0,49 0,49 0,41 0,45 0,39 0,39 0,52
Fe2 4,90 5,04 4,74 5,01 4,63 4,92 4,44 5,11 4,75 4,53
Cr 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Mn 0,06 0,06 0,05 0,04 0,02 0,03 0,04 0,03 0,04 0,03
Mg 0,50 0,49 0,48 0,57 0,47 0,43 0,69 0,52 0,20 0,53
Ca 0,00 0,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,00
Na 0,01 0,02 0,05 0,00 0,02 0,00 0,01 0,00 0,01 0,03
K 1,97 1,86 1,94 1,85 1,91 1,89 1,91 1,78 1,93 1,92
Cations 16,3 16,4 16,3 16,3 16,2 16,3 16,2 16,3 16,2 16,1
Fe/FeMg 0,91 0,91 0,91 0,90 0,91 0,92 0,87 0,91 0,96 0,90
Mg/FeMg 0,09 0,09 0,09 0,10 0,09 0,08 0,13 0,09 0,04 0,10
Pyterliiteistä analysoidut sarvivälkkeet ovat koostumukseltaan lähes identtisiä viborgiittien
sarvivälkkeen kanssa. Ne sisältävät kohtalaisesti natriumia ja kaliumia (taulukko 2-1 0) ja
asettuvat amfiboliluokittelussa varsin pienelle koostumusalueelle Fe-edeniittisen sarvi
välkkeen sekä Fe-pargasiittisen sarvivälkkeen ja hastingsiittisen sarvivälkkeen kenttiin
(kuva 2-6).
36
Taulukko 2-10. Pyterliittien amfibolien kemialliset koostumukset.
Näyte HH.1 HH.9 HH.10 HH.13 HH.15 HH.19 HH.30 HH.32 HH.36 HH.46
Si02
Ti02
Al20 3
FeO
Cr20 3
MnO MgO CaO
Na20
K20
Total
O_F_Cl
TSi
TAI
TFe3
TTi
Sum_T
CAI
CCr
CFe3
CTi
CMg CFe2
CMn CCa
Sum_C
BMg BFe2
BMn BCa
BNa Sum_B
ACa
ANa
AK
Sum_A
Sum_cat
38,1
1,58
9,39
29,2
0,00
0,50
1,57
10,1
1,75
1,60
93,8
0,00
6,43
1,57
0,00
0,00
8,00
0,30
0,00
0,21
0,20
0,40
3,86
0,04
0,00
5,00
0,00
0,04
0,04
1,83
0,09 2,00
0,00
0,48
0,34
0,83
15,8
39,5 38,6
1,38 0,81
9,08 9,67
30,9 31,6
0,00 0,02
0,65 0,51
1,60 1,20
10,0 10,7
1,62 1,70
1,41 1,60
96,2 96,3
0,00 0,00
6,47 6,36
1,53 1,64
0,00 0,00
0,00 0,00
8,00 8,00
0,22 0,24
0,00 0,00
0,42 0,44
0,17 0,10
0,39 0,30
3,76 3,89
0,05 0,04
0,00 0,00
5,00 5,00
0,00 0,00
0,07 0,02
0,05 0,04
1,76 1,88
0,13 0,06 2,00 2,00
0,00 0,00
0,39 0,48
0,30 0,34
0,68 0,82
15,7 15,8
39,3 38,7
1,35 1,28
8,73 9,33
28,7 31,2
0,00 0,02
0,53 0,51
1,47 1,66
10,0 10,4
1,70 1,58
1,30 1,47
93,1 96,2
0,00 0,00
6,65 6,36
1,35 1,64
0,00 0,00
0,00 0,00
8,00 8,00
0,40 0,16
0,00 0,00
0,13 0,52
0,17 0,16
0,37 0,41
3,90 3,71
0,04 0,04
0,00 0,00
5,00 5,00
0,00 0,00
0,05 0,04
0,04 0,04
1,82 1,84
0,09 0,09 2,00 2,00
0,00 0,00
0,46 0,42
0,28 0,31
0,75 0,72
15,7 15,7
39,5 39,2 39,5 38,9 39,9
1,67 1,55 0,25 1,64 1,82
8,72 8,87 9,99 9,07 9,03
29,5 29,3 28,0 28,3 30,9
0,00 0,01 0,01 0,00 0,00
0,29 0,49 0,90 0,46 0,55
1,36 1,36 3,79 1,99 1,70
9,3 10,2 10,5 10,1 10,0
1,63 1,71 2,24 1,78 1,83
1,52 1,60 1,68 1,45 1,55
93,4 94,3 96,8 93,7 97,3
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
6,66 6,59 6,37 6,54 6,48
1,34 1,41 1,64 1,46 1,52
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
8,00 8,00 8,00 8,00 8,00
0,39 0,35 0,26 0,33 0,21
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
0,27 0,09 0,48 0,15 0,33
0,21 0,20 0,03 0,21 0,22
0,34 0,34 0,91 0,50 0,41
3,77 3,99 3,26 3,78 3,80
0,02 0,04 0,06 0,03 0,04
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
5,00 5,00 5,00 5,00 5,00
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
0,13 0,04 0,03 0,05 0,08
0,02 0,04 0,06 0,03 0,04
1,68 1,85 1,81 1,82 1,75
0,17 0,08 0,10 0,10 0,13 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
0,36 0,48 0,60 0,49 0,44
0,33 0,34 0,35 0,31 0,32
0,69 0,82 0,94 0,80 0,76
15,7 15,8 15,9 15,8 15,8
37
2.2.3 Kokokivikemia
Pyterliiteistä on tehty 25 kokokivianalyysiä, joiden tulokset on esitetty taulukoissa 2-11 -
13. Viborgiittien tapaan pyterliitit ovat melko lailla vakiokoostumuksiaja myös samankal
taisia kuin viborgiitit. Si02-pitoisuudet vaihtelevat 65 - 75 %:iin, mutta suurin osa näyt
teistä sisältää 69- 73 % Si02:ta. Tummaksi pyterliitiksi kartoitettu näyte HH.32 on myös
selvästi emäksisin differentiaatti, mutta ohuthieen kohdalta näyte on varsin vaalea ja suuria
kalimaasälpäovoideja sisältävä. Toinen tummaa pyterliittiä edustava näyte on HH.30, jossa
tummia mineraaleja on lähes 12 %. Sen Si02-pitoisuus on noin 69 %, mikä vastannee
emäksisimpien pyterliittien ja esimerkiksi näytteen HH.3 todellista Si02-pitoisuustasoa.
Happamimmissa differentiaateissa Si02-pitoisuus on 73 %tasolla. Yksi tyypillisimmistä
happamista pyterliittidifferentiaateista on näyte HH.13.
Kuvan 2-7 mukaisesti edellä mainittujen äärikoostumusten väliltä löytyy sarja erilaisia
differentiaatteja. Pääalkuainepitoisuudet vaihtelevat porfyyrisille kiville luonteenomaiseen
tapaan verrattain runsaasti. Merkittävimmät poikkeamat, esimerkiksi näytteiden HH.9,
HH.l8, HH.43 ja HH.46 poikkeuksellisen korkeat K20-pitoisuudet aiheutuvat kalimaasäl
pähajarakeiden tai biotiitin sekä kalimaasälpähajarakeiden suuresta määrästä. Näytteiden
HH.46 ja HH.47 pienet Ti-, Fe- ja Mg-pitoisuudet aiheutuvat analyysikappaleiden pienistä
mafisten mineraalien määristä, vaikka hienäyte HH.46 sisältää varsin normaalin määrän
tummia mineraaleja. Si02-totaalialkalisuhteen perusteella kaikki pyterliitit vastaavat
tyypillisiä ryoliitteja, ja Ti02-Zr-suhteen perusteella ne ovat tavallisia graniitteja (kuva 2-
8).
Th- ja V-pitoisuuksia lukuun ottamatta pyterliittinäytteiden hivenalkuainepitoisuudet ovat
melkein vakioita (kuva 2-8). Maankuoren yläosan keskikoostumukseen verrattuna näyttei
den Y-, Zr-, Rb-, Ba- ja Cs-pitoisuudet ovat 2- 3 kertaluokkaa suurempiaja Mn-, Nb-, P-,
Ti- ja Sr-pitoisuudet pienempiä. Tältäkin osin näytteet ovat viborgiittien kaltaisia. Pyter
liittinäytteiden joukossa merkittävimmät poikkeamat keskimääräisistä hivenalkuainepitoi
suuksista ovat näytteen HH.32 pieni Cs-pitoisuus, näytteen HH.47 pienet Ba- ja Sr
pitoisuudet sekä näytteen HH.46 pienet Nb- ja P-pitoisuudet. Näytteet HH.32 ja HH.47
ovat vähän tummia mineraaleja ja runsaasti kalimaasälpää sisältäviä. Näyte HH.46 on
mineraalikoostumukseltaan hyvin tyypillinen rapakivi, mutta sen Ti-, Mn- ja Mg-pitoisuu
det ovat mainittujen hivenalkuainepitoisuuspoikkeamien lisäksi tavallisista näytteistä
poikkeavia.
1
19
-
18 f-
17 f-
16
-
15
-
14
-
13
r-
12
-
llf-
1 1
7 f-
6 f-
51
-
4 f-
1 1
700 f-
600 f-
500 f-
400 f-
300 f-
1
4
1
60 70
Si02%
38
---------------------80
0,5 f-
~
N
0 0,4 r-
~
~
0 @
z
0,3 f-
2 -
1 -
0,4 f-
0,3 r-
0,2 r-
0,1 f-
60
1
lsl-
#6 40
10
rl-4
8+
30 24 ;ft.+ *22
+1
' 43
36 18
_U.:n 4
2+
«T
27 >+-~ +. f
23 lt 13
1 1
16 27
3,30,4~sf 136
-r.~jf.i;"23 19
2trh
s ~2-fsl-f 18,40,43 ~
t=~ lt
-+.t7 9
1o2 't't4'6
j--
1 1 1
16 1
~3 4o+-
1
70
Si0
2%
-b-7
Kuva 2-7. P
yterliittien kemiallisia koostum
uksia kuvaavia diagramm
eja. N
umero projektiapisteen vieressä viittaa näytenum
eroon.
---------------80
c. 10
0,1
A.
B.
15,0
12,0 ~ 0 ~ 9,0 + 0 (;j z 6,0
3,0
600,0
8 4oo,o 0.. 0..
N
200,0
39
Si02%
Th U Y Zr Rb Ba Cs Mn Nb P Ti Sr
Kuva 2-8. Aja B. Hästholmenin pyterliittien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. C. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maan yläkuoren keskikoostumukseen.
-----------------------------------~---
40
Taulukko 2-11. Pyterliittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa penempää pitoisuutta.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Si02 %
Ti02 %
Al20 3 %
Fe20 3 %
MnO %
MgO %
CaO % Na20 %
K20 %
P20s %
Th ppm
Rb ppm
y ppm
Ba ppm
Zr ppm
Ti ppm
Nb ppm
Sr ppm
Cs ppm
U ppm
Mn ppm
F ppm
Cl ppm
s % Br ppm
Cr20 3 %
LOI % SUM %
K/Na
Fe/Mg
Ca0/(K20+N~O) Rb/Sr
Th/U
HH.l
Y1
12,92
HH.3
Y1
187,95
74,0 68,8
0,438 0,471
11,5 13,7
4,15 4,7
0,04 0,04
0,28 0,33
1,24 2,1
2,41 3,07
5,16 5,2
0,09 0,11
48 18
277 247
87 79
630 900
576 485
2640 2640
28 24
93 150
5 5
9,5 6,1
351 362
2710 1900
594 853
0,01 0,01
-0,5 -0,5
-0,01 -0,01
0,7 0,5
99,3 98,5
2,4
17
0,16
3,0
5,1
1,9
17
0,25
1,6
3,0
HH.6
Y2
32,25
HH.9 HH.lO
Y4 Y4
56,20 123,54
71,9 69,7 70,6
0,387 0,374 0,474
12,8 13,9 13,4
3,62 3,47 4,52
0,03 0,03 0,05
0,3 0,21 0,26
1,48 1,13 1,62
2,62 2,59 2,6
5,78 7,38 6,34
0,07 0,07 0,12
42 19 25
323 332 281
88 67 85
813 1160 1080
555 321 393
2210 2190 2810
30 18 23
119 127 137
6 8 7
11,9 5,7 7,6
249 296 449
3600 2410 1890
608 604 830
0,03 0,02 0,02
-0,5 1
-0,01 -0,01 -0,01
0,75 0,45 0,35
99 99,5 100,6
2,5
14
0,18
2,7
3,5
3,2
19
0,11
2,6
3,3
2,7
20
0,18
2,1
3,3
HH.13
Y5
79,60
73,4
0,381
12,4
3,58
0,03
0,18
1,37
2,7
5,66
0,07
31
289
88
704
344
2230
24
104
6
7,1
326
2100
676
0,01
-0,5
-0,01
0,35
100,3
2,3
23
0,16
2,8
4,4
HH.15
Y5
167,25
HH.16
Y7
26,15
70,3 69,3
0,569 0,512
13,2 13,8
5,3 4,56
0,05 0,04
0,36 0,46
2,33 2,2
3,07 3,11
4,31 4,93
0,14 0,11
23 19
221 206
92 75
832 885
422 370
3200 2910
30 26
154 158
5 5 6,1 5
432 352
1840 1990
748 700
0,03 0,02
0,6 -0,5
-0,01 -0,01
0,35 0,7
100,2 99,9
1,6
17
0,32
1,4
3,8
1,8
11
0,27
1,3
3,8
41
Taulukko 2-12. Pyterliittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Si02 %
Ti02 %
Al20 3 %
Fe20 3 %
MnO %
MgO %
CaO % Na20 %
K 20 %
P20s % Th ppm
Rb ppm
y ppm
Ba ppm
Zr ppm
Ti ppm
Nb ppm
Sr ppm
Cs ppm
U ppm
Mn ppm
F ppm
Cl ppm
s % Br ppm
Cr20 3 %
LOI % SUM %
K/Na
Fe/Mg
Ca0/(K20+Na20)
Rb/Sr
Th/U
HH.18 HH.19
Y7 Y8
196,00 33,09
69,1
0,428
14,2
4,3
0,04
0,22
1,61
2,71
6,72
0,11
18
306
73
1460
355
2450
20
163
9
4,4
390
2120
700
0,04
1,1
-0,01
0,35
100,1
2,8
23
0,17
1,9
4,1
72,9
0,365
12,8
3,61
0,04
0,2
1,48
2,85
5,34
0,07
41
287
93
643
330
2140
25
107
7
10,7
314
2420
618
0,01
0,6
-0,01
0,4
100,2
2,1
21
0,18
2,7
3,8
HH.22 HH.23
Y8 Y11
182,22 63,45
71,2
0,440
13
4,33
0,04
0,29
1,48
2,55
6,16
0,1
62
292
102
1120
322
2520
21
134
11
9,5
386
2210
677
0,02
-0,5
-0,01
0,55
100,4
2,7
17
0,17
2,2
6,5
71,3
0,377
13,4
3,79
0,03
0,3
1,51
2,86
5,7
0,09
20
267
72
973
312
2230
21
134
9
13,3
307
1680
608
-0,01
-0,5
-0,01
0,45
100
2,2
15
0,18
2,0
1,5
HH.24 HH.27 HH.30 HH.32
Y11 Y12 Y19 Y20
105,00 89,90 111,80 112,10
69,4
0,444
13,6
4,4
0,05
0,16
1,76
2,91
5,87
0,1
17
280
79
1170
379
2630
23
149
9 5,7
419
2000
855
0,02
0,7
-0,01
0,35
99,3
2,3
32
0,20
1,9
3,0
70,3
0,404
13,9
3,98
0,04
0,18
1,95
3,2
5,35
0,09
16
265
88
1080
373
2420
25
162
5 6,1
374
2160
561
0,02
0,6
-0,01
0,5
100,1
1,9
26
0,23
1,6
2,6
69,1
0,442
13,6
4,24
0,04
0,27
1,8
3,11
5,52
0,1
17
259
79
1020
342
2510
22
144
6
5,6
420
2160
687
0,03
0,7
-0,01
0,55
99 2,0
18
0,21
1,8
3,0
65,5
0,526
14,2
5,84
0,1
0,24
2,43
5,91
3,46
0,1
32
174
102
666
466
3110
30
167
2
8,3
743
795
203
0,04
-0,5
-0,01
1,7
100,2
0,7
28
0,26
1,0
3,9
42
Taulukko 2-13. Pyterliittien kemialliset koostumukset. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Si02
Ti02
Al20 3
Fe20 3
MnO
MgO
CaO
Na20
K20
P20s
Th
Rb y
Ba
Zr
Ti
Nb
Sr
Cs
u Mn
F
Cl
s Br
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
%
ppm
Cr20 3 %
LOI % SUM %
K/Na
Fe/Mg
Ca0/(K20+Na20)
Rb/Sr
Th/U
HH.36 HH.40 HH.42 HH.43 HH.44 HH.46 HH.47 HH.48 HH.51
Y22 Y24 YT1 YT1 YT3 YT3 YT3 YT7 LPVA4
102,70 103,05 27,50 80,00 28,40 102,35 214,25 41,40 28,90
71,1
0,432
13,3
4,18
0,03
0,35
1,76
3,07
4,91
0,1
14
250
87
842
306
2620
28
118
5
5,5
297
2370
720
0,01
-0,5
-0,01
0,65
100,1
1,8
14
0,22
2,1
2,5
69,1
0,499
13,4
4,95
0,05
0,42
1,92
2,76
5,69
0,13
19
246
89
1180
387
2800
27
154
7
6,7
437
2330
807
0,05
0,5
-0,01
0,65
99,8
2,3
14
0,23
1,6
2,8
70,4 69,4
0,398 0,438
13,5 14
3,45 4,03
0,03 0,04
0,25 0,45
1,69 1,54
3 2,71
5,57 6,52
0,08 0,1
30 15
232 261
62 75
1050 1560
354 371
2200 2610
19 20
148 167
7 5
7,3 4,9
314 339
1660 2020
684 603
0,02 0,02
-0,5 -0,5
71,3
0,413
13
4,16
0,04
0,31
1,46
2,64
5,79
0,1
40
270
83
1030
324
2440
30
124
8
12,3
339
2240
611
0,03
0,8
-0,01 -0,01 -0,01
0,55 0,8 0,55
99,1 100,3 100
2,1 2,7 2,5
16 10 16
0,20 0,17 0,17
1,6 1,6 2,2
4,1 3,1 3,3
68,9
0,255
15,2
2,9
0,03
0,09
1,38
3,12
7,01
0,05
24
312
55
1480
291
1460
14
172
7
7,1
255
1780
657
0,02
1,1
74,9
0,259
12,2
2,86
0,02
0,06
0,83
2,66
6,03
0,02
76
385
118
251
341
1670
24
47
6
17,8
222
4420
515
0,02
0,5
-0,01 -0,01
0,65 0,15
99,9 100,1
2,5 2,5
37 55
0,14 0,10
1,8 8,2
3,4 4,3
70,1
0,454
13,7
4,4
0,05
0,24
1,74
2,98
5,55
0,1
32
257
81
1040
378
2670
25
141
6
7
436
2170
923
0,01
-0,5
-0,01
0,45
100
2,1
21
0,20
1,8
4,6
71,7
0,409
12,8
4
0,04
0,26
1,46
2,69
5,94
0,09
12
280
91
998
342
2410
23
118
5
4,6
336
1770
676
0,02
0,8
-0,01
0,35
100
2,5
18
0,17
2,4
2,6
43
2.3 Muut rapakivet, graniitit ja apliitit
Kairausnäytteissä tavatut muut kivilajit on aiemmissa tutkimuksissa (kappale 1.4) kartoi
tettu tasarakeisiksi ja hienorakeisiksi rapakiviksi, tasarakeisiksi ja porfyyrisiksi graniiteiksi
sekä apliitteiksi. Kaikki tasarakeiset muunnokset ovat ulkonäöltään keskenään lähes
samanlaisia punaisia graniitteja. Porfyyrisissä kivilajeissa nähdään suurehkoja, lähes
omamuotoisia plagioklaasihajarakeita. Apliiteissa tummia mineraaleja esiintyy vain vähän.
2.3.1 Modaalinen mineraalikoostumus ja tekstuuri
Tasarakeisia rapakivigraniitteja edustavat näytteet HH.2. HH.4, HH.12, HH.20 ja HH.21.
Tummaksi tasarakeiseksi rapakiveksi on kartoitettu näyte HH.8. Näytteet HH17, HH25 ja
HH26 on kartoitettu hienorakeisiksi rapakiviksi. Näytteet HH.29, HH.31ja HH.49 ovat
tasarakeisia graniitteja, näytteet HH.33 ja HH.39 porfyyrisiä graniitteja sekä näytteet HH.7,
HH.11 ja HH.14 apliitteja. Näytteiden QAP-suhteisiin perustuva luokitusdiagrammi on
esitetty kuvassa 2-9 ja modaaliset mineraalikoostumukset taulukossa 2-14.
Tasarakeiset rapakivet ovat makroskooppisesti tarkasteltuna punertavia, keski- ja tasara
keisia sekä homogeenisia kivilajeja. Modaalisen mineraalikoostumuksensa perusteella ne
luokittuvat tyypillisiksi graniiteiksi (kuva 2-9). Tekstuuriltaan ne ovat keskirakeisia,
tasarakeisia ja pyöreäpiirteisistä, verasmuotoisista rakeista koostuvia eli allotriomorfis
granulaarisia. Hienorakeiset rapakivet ovat mikroskooppisesti aivan samankaltaisia kuin
tasarakeiset rapakivetkin. Joskus ne ovat jopa karkearakeisempia kuin tasarakeisiksi
rapakiviksi kartoitetut muunnokset. Näyte HH.8 edustaa tummaa tasarakeista rapakivi
tyyppiä, jossa tummia mineraaleja, etenkin sarvivälkettä on huomattavasti enemmän kuin
ryhmän muissa näytteissä. Muuten se ei poikkea merkittävästi muista tasarakeisista
rapaki vistä.
Tasarakeisten rapakivien kalimaasälpärakeet ovat vierasmuotoisia ja raekooltaan 0,4 - 2,0
mm:n kokoisia. Muutamia suurempia, 5- 10 mm:n läpimittaisia rakeita esiintyy satunnai
sesti. Kalimaasälpärakeet ovat muuttuneet noin 5 % osalta serisiitiksi ja karbonaatiksi tai
joskus hienorakeiseksi saussuriitiksi. Sulkeumina kalimaasälpärakeissa esiintyy pieniä,
noin 0,2 mm:n läpimittaisia, pyöreitä kvartsirakeita ja paikoin myös pertiittisuotaumia.
Muualla kvartsirakeet ovat 0,2 - 2,0 mm kokoisia ja pyöreämuotoisia. Plagioklaasirakeet
esiintyvät osittain omamuotoisina, 0,4 - 1,5 mm pitkinä liistakkeina tai kulmikkaina
rakeina, mutta myös pyöreähköinä rakeina niitä tavataan. Plagioklaasi on koostumuksel
taan yleensä oligoklaasia, mutta joskus se on selvästi vyöhykkeellistä, jolloin rakeiden
keskiosat ovat selvästi reunoja anortiittisempia. Plagioklaasirakeet ovat muuttuneet
A
44
Q
• Tasarakeinen rapakivi
.Å. Tasarakeinen tai porfyyrinen graniitti
+ Apliitti
serisiitiksi ja karbonaatiksi tai hie
norakeiseksi saussuriitiksi tavalli
simmin 10 - 25 % osalta rakeiden
pinta-aloista. Biotiittisuomut ovat
0,2 - 2,0 mm:n mittaisia, osittain
omamuotoisia. Tyypillisesti ne ovat
repaleisia ja runsaasti sulkeumia
sisältäviä suomukasoja, jotka ovat
muuttuneet vaihtelevassa määrin
reunailta ja/tai lohkoraoista alkaen
kloriitiksi ja opaakeiksi. Sarviväl
kerakeet ovat biotiitin tavoin hyvin
repaleisia, ja voimakkaasti biotiit-
P tiutuneita. Tyypillisimmät aksesso
riset mineraalit tasarakeisissa rapa
kivissä ovat fluoriitti, opaakit, ti
taniitti, apatiitti ja zirkoni.
Kuva 2-9. Tasarakeisten rapakivien, tasarakeisten ja porfyyristen graniittien sekä apliittien QAP-suhteet Tasarakeiset graniitit ovat silmäja nimitys. Numero projektiapisteen vieressä viittaa määräisesti tarkastellen punertavia, näytenumeroon.
keski- ja tasarakeisia sekä homo-
geenisia. Tekstuuriltaan ne ovat keskirakeisia, lähes ja lähinnä allotriomorfisgranulaarisia.
Modaalisen mineraalikoostumuksensa perusteella ne ovat tyypillisiä graniitteja (kuva 2-9).
Näytteiden kalimaasälpärakeet ovat vierasmuotoisia ja läpimitaltaan keskimäärin 0,5 - 2,5
mm:n kokoisia, mutta myös suurempia, suurimmillaan 5 mm:n mittaisia rakeita esiintyy.
Kalimaasälvän sulkeumina esiintyy vaihtelevassa määrin pyöreitä kvartsirakeita sekä
paikoin pertiittisuotaumia. Kalimaasälpärakeiden pinta-alasta on tavallisesti 25 - 40 %
hienorakeisen saussuriittin pigmentoimaa. K vartsi esiintyy myös itsenäisinä, pyöreinä
rakeina, joiden läpimitat vaihtelevat 0,2- 2,2 mm. Osittain omamuotoiset tai pyöreäpiirtei
set plagioklaasirakeet ovat tavallisesti läpimitaltaan 0,5 - 2,0 mm ja suurimmillaan 3,5
mm:n kokoisia. Jotkut plagioklaasirakeet ovat selvästi vyöhykkeellisiä, mutta tavallisim
min plagioklaasi on lähes homogeenista oligoklaasia. Plagioklaasirakeiden pinta-alasta on
20 - 40 % hienorakeisen saussuriittimassan pigmentoimaa. Biotiittisuomut ovat 0,2 - 2,0
mm pitkiä ja ne esiintyvät hyvin repaleisina ja runsaasti sulkeumia sisältävinä suomu
kasoina. Suomut ovat muuttuneet vaihtelevassa määrin kloriitiksi ja opaakiksi. Graniitti en
tyypilliset aksessoriset mineraalit ovat rapakivien tavoin opaakit, fluoriitti, sarvivälke,
titaniitti, apatiitti ja zirkoni.
Porfyyrinen graniittinäyte HH.33 sisältää punertavia, läpimitaltaan 5- 20 mm:n kokoisia
kalimaasälpähajarakeita tummanharmaassa, keskirakeisessa perusmassassa. Näyte HH.39
45
on perusmassaltaan punertava, ja siinä esiintyy kulmikkaita läpimitaltaan 10- 20 mm:n
kokoisia kalimaasälpä- ja plagioklaasihajarakeita, mutta kvartsia vain vähän. HH.33
luokittuu modaalisen koostumuksensa perusteella alkalimaasälpägraniitiksi ja HH.39
syeniitiksi. Nämä poikkeukselliset koostumukset ovat suurten hajarakeiden aiheuttamia,
eikä ole mitään syytä olettaa, että porfyyristen graniittien koostumus poikkeaisi koko
naisuudessaan merkittävästi muiden graniittien koostumuksesta. Mikroskooppisesti näyte
HH.39 on paljon alueen pyterliittien kaltainen, ja yksi sen kalimaasälpähajarakeista on
plagioklaasikehän ympäröimä kuten rapakivien ovoideille on tyypillistä.
Näytteen HH.33 hajarakeet ovat kalimaasälpääja kvartsia, mutta plagioklaasihajarakeita
näytteessä ei ole. Valtaosaltaan kalimaasälpärakeet ovat alle 20 mm:n läpimittaisia, mutta
myös suurempia, jopa yli 10 mm:n kokoisia rakeita esiintyy. Rakeet ovat satunnaisen
muotoisia, ja ne ovat lähes kauttaaltaan hienon saussuriitin pigmentoimia. Sulkeumina
niissä on kvartsia, paikoin vyöhykkeellistä plagioklaasia ja biotiittia sekä runsaasti
pertiittisuotaumia. K vartsihajarakeet ovat alle 10 mm:n läpimittaisia ja tyypillisesti
pyöreäpiirteisiä. Suurempien hajarakeiden lomaan sijoittuvat maasälvät ja kvartsi ovat
vierasmuotoisia, ja nekin verrattain suurirakeisia keskimääräisen raekoon vaihdellessa 1 -
4 mm:iin. Biotiittisuomut ovat 0,5 - 3,5 mm pitkiä, ja muiden rapakivien tavoin hyvin
repaleisia ja runsaasti sulkeumia sisältäviä. Suomut ovat kasautuneet useiden millimetrien
mittaisiksi, pitkänomaisiksi kasaumiksi. Biotiitti on muuttunut muutamien rakeiden osalta
kloriitiksi.
Apliittinäytteet HH.7, HH.11 ja HH.14 ovat makroskooppisesti tarkasteltuna punertavia,
keski- ja tasarakeisia. Ne sisältävät tummia mineraaleja alle 5 %. Tekstuuriltaan näytteet
ovat keski- ja tasarakeisia sekä allotriomorfisgranulaarisia. Kvartsirakeet ovat 0,2 - 3,0
mm kokoisia ja esiintyvät pääasiassa vierasmuotoisina rakeina. Plagioklaasirakeet ovat
koostumukseltaan oligoklaasia (An25) ja esiintyvät 0,4 - 4,0 mm mittaisina, osittain
omamuotoisina rakeina. Jotkut niistä ovat vyöhykkeellisiä. Kalimaasälpärakeet ovat
vierasmuotoisia ja 0,4 - 4,5 mm läpimitaltaan. Niissä esiintyy usein pieniä, pyöreitä
kvartsisulkeumia sekä omamuotoisempia plagioklaasisulkeumia. Plagioklaasirakeet ovat
muuttuneet kauttaaltaan vähän saussuriitiksi ja kalimaasälpärakeet serisiitiksi. Biotiit
tisuomut ovat tavallisesti vähän kloriittiutuneita ja opaakeiksi muuttuneita, mutta näytteen
HH.7 biotiitti on lähes läpinäkymätöntä ja sen muuttumistuloksena on runsaasti opaakkeja.
Apliittigraniittien aksessorisina mineraaleina tavataan muiden graniittien tavoin fluoriittia,
opaakkeja, titaniittia, apatiittia ja zirkonia.
46
Taulukko 2-14. Tasa- ja hienorakeisten graniittien modaaliset mineraalikoostumukset. TRRK = tasarakeinen rapakivi, HRRK = hienorakeinen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, POGR = porfyyrinen graniitti, APL = apliitti, x = aksessorinen mineraali.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Kivilaji
Kvartsi
Plagioklaasi
Kalimaasälpä
Biotiitti
Sarvivälke
Karbonaatti
Fluoriitti
Muut yht.
Opaakit
Rikkikiisu
Magneettikiisu
Kuparikiisu
Sinkki välke
Magnetiitti
Ilmeniitti
Hematiitti
Götiitti
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Kivilaji
Kvartsi
Plagioklaasi Kalimaasälpä
Biotiitti
Sarvivälke
Fluoriitti
Muut yht.
Opaakit
Rikkikiisu
Magneettikiisu
Kuparikiisu
Sinkkivälke
Magnetiitti
Ilmeniitti
Hematiitti
Götiitti
HH.2 HH.4 HH.8 HH.12 HH.17 HH.20 HH.21 HH.25 HH.26
Y1 Y1 Y2 Y5 Y7 Y8 Y8 Y11 Y11
77,25 200,03 91,45 21,60 65,40 53,05 118,90 153,40 206,70
TRRK TRRK TRRK TRRK HRRK TRRK TRRK HRRK HRRK
35,2 29,9 23,7
14,0 34,6 20,8
40,9 29,6 44,0
7,6 4,4 2,2
1,4 0,5 7,9
0,0 0,0 0,0
0,6 0,8 0,0
0,1 0,2 0,1
0,2 0,2 1,2
X X X
X
X
X
X
X
HH.29
Y19
41,25
TRGR
34,1
13,8 41,1
7,4
0,1
0,3
1,0
2,1
X
X
X
X
X
X
X
HH.31
Y20
27,00
TRGR
29,6
15,8 48,5
3,8
0,2
0,8
0,3
1,2
X
X
X
X
X
X
X
X
HH.33
Y21
43,95
POGR
44,6
4,8 47,1
2,5
0,1
0,0
0,1
0,7
X
X
X
X
X
30,9 31,3
13,8 18,9
46,4 42,7
6,5 4,3
0,2 1,1
0,0 0,0
1,2 1,6
0,3 0,2
0,8 0,0
X X
X
X
X X
X
X X
X
27,8
11,4
56,4
2,9
0,9
0,0
0,2
0,1
0,3
X
X
X
X
X
X
X
HH.39
Y24
68,80
POGR
HH.49
YT7
97,70
TRGR
4,9
30,0 58,8
2,5
1,2
0,3
0,9
1,3
X
X
X
X
X
X
X
36,6
17,4 39,6
5,9
0,0
0,0
0,5
0,0
X
X
X
X
X
X
X
X
36,6 29,7
21,5 21,3
37,4 43,4
2,5 2,0
1,3 0,0
0,0 0,0
0,0 0,8
0,2 0,1
0,6 2,8
HH.7
Y2
40,40
APL
33,6
22,4 36,9
1,4
0,0
2,0
0,1
3,6
X
X
X
X
X
X
X X
X
X
X
X
X
X
X
HH.11
Y4
180,24
APL
39,4
32,9 23,3
2,0
0,3
0,0
0,1
1,2
X
X
X
X
X
X
X
32,1
27,7
34,5
1,9
1,6
0,0
0,7
1,3
0,0
X
X
X
HH.14
Y5
123,25
APL
35,5
44,4 18,0
1,1
0,8
0,0
0,1
0,2
X
X
X
X
X
X
X
47
2.3.2 Mineraalikemia
Tasarakeisista rapakivistä on analysoitu kolme plagioklaasiraetta, tasarakeisesta ja
porfyyrisestä graniitista yksi plagioklaasirae kummastakin ja apliitista yksi plagioklaasirae.
Amfibolianalyysit on tehty kahdesta tasarakeisesta rapakivinäytteestä ja yhdestä porfyyri
sestä graniitista. Biotiittianalyysit on tehty kolmesta tasarakeisesta rapakivinäytteestä,
yhdestä porfyyrisestä ja yhdestä tasarakeisesta graniitista sekä yhdestä apliittinäytteestä.
Plagioklaasi- ja amfibolianalyysitulokset on esitetty taulukossa 2-15 ja biotiittianalyysitu
lokset taulukossa 2-16. Mineraalien luokitteludiagrammit on esitetty kuvassa 2-10.
Tasarakeisista rapakivistä, tasarakeisista graniiteista ja apliiteista analysoidut plagioklaasit
sijoittuvat Ab-An-Or-diagrammilla (kuva 2-10) albiitti- ja oligoklaasikenttiin. An-pitoi
suudet vaihtelevat 0,2 (apliitti) - 28,5 (tasarakeinen rapakivi) %:iin (taulukko 2-15).
Alemmat An-pitoisuudet johtunevat muuttumisesta. Näytteestä HH.20 analysoidussa
vyöhykkeellisessä plagioklaasihajarakeessa vallitsee käänteinen vyöhykkeellisyys;
hajarakeessa An-pitoisuus kohosi sydänosan 23,9 %:sta reunaosan 28,5 %:iin. Ortoklaasi
komponentin osuus puolestaan alentui sydänosan 1,7 %:sta reunaosan 1 %:iin.
Biotiitti K(Mg,Fe) 3 (OH,Fh(Al,Fe)Si010
Analysoidut biotiitit ovat kemialliselta koostumukseltaan samalaisia kuin aiemmin
kuvatuissa kivilaeissa. Niiden FeO-pitoisuus vaihtelee 31,4 - 33,8 %:in. Kaavaan laskettu
kalium puolestaan vaihtelee 1,45 (HH.20) - 1,97 (HH.8), osoittaen, että biotiitti on lähes
poikkeuksetta kohtalaisesti kloriittiutunutta. Näytteiden HH.14, HH.39 ja HH.39 biotiitit
ovat voimakkaasti kloriittiutuneita, ja analysoidut rakeet luokittuvat kloriiteiksi. Analysoi
tujen kolmen biotiitin luokittelu päätejäsenten; eastoniitin, siderofylliitin, flogopiitin ja
anniitin suhteen on esitetty kuvassa 2-10. Raudan mooliosuuden vaihtelu on vähäistä.
Analysoidut biotiitit ovat erittäin anniittisia; niiden Fe/(Fe+Mg)-suhde vaihtelee välillä
0,92- 0,96 ja on mahdollista, että myös niiden Fe3+/Fe2+ suhde on korkea.
Tasarakeisista rapakivistä ja porfyyrisestä graniitista analysoidut sarvivälkkeet sisältävät
verrattain paljon natriumia ja kaliumia (taulukko 2-15) ja asettuvat amfiboliluokittelussa
varsin pienelle koostumusalueelle Fe-edeniittisen sarvivälkkeen kenttään (kuva 2-1 0).
A
-M cu ~ + b.()
~ ~
48
Or
Easlonite Siderophyllile
8.
•• 2 0
Phlogopile Fe/(Fe+Mg)
Annite
c. 1 1 1
Par D. 1 1 1
Mg
Magnesio-Pargasile Has
Silicic Ed Hbl Silicic Ed Hastingslie Edenite Edenile Hbl
Edenile Hbl Edenile Hbl -M Fea cu
~ Fcrroan + Mga
Magneslan b.() Par
6 Pargasile Hbl OiJ
Has Hastingslie
Hbl Fe ~ Fe
Silicic Ferro- Silicic Ferro-Ed Fe Ed
Ferro-Edenile Edenile Ferro- Ferro-Edenile Edenile Has .. Par Pargasile
Hb'J .Hbl
Hastingslie
Hbl
0 1 1 1 1 1 1
8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 TSi TSi
+ Apliitti Tasarakeinen rapakivi
.Å. Tasarakeinenja porfyyrinen graniitti
Kuva 2-10. Tasarakeisten rapakivien, graniittienja apliittien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti, C. ja D. amfiboli.
49
Taulukko 2-15. Tasarakeisten rapakivien, graniittien ja apliittien mineraalien kemialliset koostumukset. FEL = plagioklaasi, AMP = amfiboli, APL = apliitti, HRRK = hienorakei-nen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, TRRK = tasarakeinen rapakivi, POGR = porfyyrigraniitti; Ks = rakeen keskusta, Re = rakeen reuna.
Näyte HH.20 HH.20 HH.26 HH.31 HH.39 HH.14 Näyte HH.8 HH.20 HH.39
Kivi TRRK TRRK HRRK TRGR POGR APL Kivi TRRK TRRK POGR
Mineraali FEL FEL FEL FEL FEL FEL Mineraali AMP AMP AMP
Paikka Ks Re Si02 40,2 39,8 39,7
Si02 60,4 59,4 64,2 68,6 66,8 66,8 Ti02 1,61 1,39 1,62
Al20 3 23,8 24,2 20,2 19,5 19,6 19,5 Al20 3 8,57 8,86 8,60
FeO 0,08 0,07 0,05 0 0,05 0,01 FeO 29,0 30,3 30,0
CaO 5,21 6,25 1,12 0,13 0,14 0,05 Cr20 3 0,00 0,05 0,08
Na20 8,94 8,54 11,59 11,57 11,89 12,13 MnO 0,29 0,26 0,42
K20 0,31 0,18 0,19 0 0,12 0,08 MgO 2,52 2,25 2,15
Total 98,7 98,7 97,3 99,7 98,6 98,6 CaO 10,2 10,1 10,0
Si 10,9 10,8 11,6 12,0 11,9 11,9 Na20 1,79 1,84 1,75
Al 5,05 5,16 4,30 4,01 4,10 4,09 K20 1,33 1,49 1,54
Fe2 0,01 0,01 0,01 0,00 0,01 0,00 Total 95,5 96,3 95,8
Ca 1,01 1,21 0,22 0,02 0,03 0,01 O_F_Cl 0,00 0,00 0,00
Na 3,13 3,00 4,07 3,93 4,10 4,18 TSi 6,60 6,50 6,53
K 0,07 0,04 0,04 0,00 0,03 0,02 TAI 1,40 1,50 1,47
Cations 20,2 20,2 20,3 20,0 20,1 20,2 TFe3 0,00 0,00 0,00
Ab 74,4 70,5 94,0 99,4 98,7 99,3 TTi 0,00 0,00 0,00
An 23,9 28,5 5,0 0,6 0,7 0,2 Sum_T 8,00 8,00 8,00 Or 1,7 1,0 1,0 0,0 0,7 0,4 CAI 0,26 0,21 0,19
CCr 0,00 0,01 0,01
CFe3 0,22 0,34 0,32
CTi 0,20 0,17 0,20
CMg 0,62 0,55 0,53
CFe2 3,68 3,71 3,72
CMn 0,02 0,02 0,03
CCa 0,00 0,00 0,00
Sum_C 5,00 5,00 5,00
BMg 0,00 0,00 0,00
BFe2 0,08 0,09 0,08 BMn 0,02 0,02 0,03
BCa 1,79 1,77 1,76
BNa 0,11 0,12 0,13
Sum_B 2,00 2,00 2,00
ACa 0,00 0,00 0,00
ANa 0,46 0,46 0,43
AK 0,28 0,31 0,32
Sum_A 0,74 0,77 0,75
Sum_cat 15,7 15,8 15,8
Sum_oxy 23,1 23,0 23,0
50
Taulukko 2-16. Tasarakeisten rapakivien, graniittien ja apliittien biotiittien ja kloriittien kemialliset koostumukset. TRRK = tasarakeinen rapakivi, HRRK = hienorakeinen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, POGR = porfyyrigraniitti, APL = apliitti, BIOT = biotiitti, KLOR = kloriitti.
Näyte HH.8 HH.20 HH.26 HH.31 HH.39 HH.14
Kivi TRRK TRRK HRRK TRGR POGR APL
Mineraali BIOT BIOT BIOT KLOR KLOR KLOR
Si02 33,9 33,8 34,7 23,7 45,7 21,4
Ti02 3,89 4,01 3,12 0,38 0,00 0,04
Al20 3 12,4 12,8 15,6 16,5 4,9 20,6
Cr20 3 0,00 0,00 0,04 0,00 0,00 0,00
FeO 33,2 33,8 31,4 41,4 16,5 39,6
MnO 0,15 0,29 0,12 0,29 12,94 0,57
MgO 1,67 1,70 0,75 1,80 5,72 0,04
CaO 0,00 0,00 0,00 0,00 0,31 0,00
N~O 0,03 0,00 0,00 0,02 0,09 0,05
K20 8,81 6,50 8,92 0,61 0,69 0,00
Total 93,9 92,9 94,6 84,8 86,7 82,2
CTotal 93,9 92,9 94,6
Si 5,92 5,91 5,91
AIIV 2,08 2,09 2,09
AIVI 0,48 0,55 1,05
Ti 0,51 0,53 0,40
Fe2 4,85 4,95 4,48
Mn 0,02 0,04 0,02
Mg 0,44 0,44 0,19
Ca 0,00 0,00 0,00
Na 0,01 0,00 0,00
K 1,97 1,45 1,94
Cations 16,3 16,0 16,1
Fe/Fe+Mg 0,92 0,92 0,96
Mg/Fe+Mg 0,08 0,08 0,04
51
2.3.3 Kokokivikemia
Tasarakeisista rapakivistä on tehty 6 kokokivianalyysiä, hienorakeisista rapakivistä 3,
tasarakeisista graniiteista 3, porfyyrisistä graniiteista 2 ja apliiteista 3 analyysiä. Tulokset
on esitetty taulukoissa 2-17 ja 2-18. Kahta apliittinäytettä, yhtä graniittinäytettä ja yhtä
rapakivinäytettä lukuun ottamatta näytteet ovat keskenään lähes samankoostumuksisia
(kuva 2-11). Si02-pitoisuudet vaihtelevat tyypillisesti välillä 73- 76 %, eli näytteet ovat
pyterliittisiä ja viborgiittisia rapakiviä happamampia. Näytteiden Al20 3 pitoisuudet
vaihtelevat tavallisimmin välillä 11 - 13 %, K20 4- 6% ja NazO 2- 4 %. CaO-pitoisuus
on yleensä alle 1 %, Fe20 3-pitoisuus alle 3 %. MgO- ja Mn-pitoisuudet ovat yleensä myös
hyvin pieniä (kuva 2-11).
Apliitiksi kartoitetustajaksosta otettu tasarakeinen graniittinäyte HH.7 vastaa niin modaa
lisen kuin kemiallisen koostumuksensa osalta muita tasarakeisia graniitteja. Muut apliit
tinäytteet eivät sisällä juuri lainkaan tummia mineraaleja ja myös kemiallisesti ne voidaan
tunnistaa apliittigraniiteiksi (kuva 2-11 ). Porfyyrinen graniittinäyte HH.39 koostuu pääosin
kalimaasälvästä ja plagioklaasista, mutta sisältää vain vähän kvartsia ja tummia mineraale
ja. Tämä tekee näytteestä näennäisesti selvästi muita emäksisemmän. Tasarakeinen
rapakivi HH.8 on todella muita näytteitä emäksisempi ja myös mafisempi sisältäen yli 10
% tummia mineraaleja. Koostumukseltaan se vastaa lähinnä muita Si02:ta vähiten
sisältäviä rapakiviä. Si02-totaalialkalisuhteittensa perusteella lähes kaikki näiden ryhmien
näytteet vastaavat runsaasti Si02:ta sisältäviä ryoliitteja (kuva 2-12.A). Koostumuspisteet
projisoituvat hyvin pienelle alueelle tai lähes päällekkäin lukuun ottamatta näytteitä HH.8
ja HH.39. HH.8 luokittuu muita näytteitä vähemmän Si02:ta sisältäväksi ryoliitiksi ja
HH.39 trakyytiksi. Ainakinjälkimmäisen näytteen osalta kysymys on yksittäisestä, suurten
kalimaasälpähajarakeiden aiheuttamasta koostumuspoikkeamasta. Ti02-Zr-suhteen
perusteella kaikki näytteet luokittuvat graniiteiksi, mutta HH.8 ja HH.39 selvästi eri
kohtiin kuin muut tasarakeiset graniitit. Tällä diagrammilla todelliset apliitit erottuvat
muista rapakivigraniiteista havaittavasti.
Tasarakeisten näytteiden ja apliittien hivenalkuainepitoisuudet poikkeavat maankuoren
yläosan keskikoostumuksesta muutamien komponenttien osalta selvästi enemmän kuin
viborgiitit ja pyterliitit. Selvimmin tämä näkyy pienissä Zr-, Ba-, Mn-, P-, Ti-, ja Sr
pitoisuuksissa (kuva 2-12). Kokonaisuudessaan hivenainepitoisuudet ovat kuitenkin varsin
lähellä maankuoren yläosan keskikoostumusta, eivätkä pitoisuudet useimmissa tapauksissa
poikkea merkittävästi viborgiittien ja pyterliittien pitoisuuksista.
52
19 0,6
17
~
~
N
A
0,4 39
~
A
0 0
15 ......
N
39 ~
~9
-~
20
• 21
13 25
26 4 II
2 12,26
8 0,2
1 A
31
+
7 2 712
21 31
33
11 2949 A
h
l
33
31 21
A
A
• 39
39 8
~
~
0 0
N
C\S
~
z 4
A-ftl
7 25
• 31
2, 12,17
20 .2
1
29
A A
49
33
39
Å
3000 1,5
39
8 ~
A
0 ~1!
A
2000 C\S
2, 20 4
$:::1
~ ~
~
0 N
0)
~
u 7 31
12
\1 1000
0,5 29
Å
21 33
II ltl-
• Å
1,5
Å
39 39
~
0 1,0
01)
~
0,5 II
4, 7, 17, 20, 21, 25, 26, 29, 31,49
33
60 70
80 60
70
Si0
2%
S
i02
%
Tasarakeinen rapakivi
• Tasarakeinen graniitti
+ A
pliitti
Kuva 2-11. H
ästholmenin alueen kivilajien kem
iallisia koostumuksia kuvaavia
diagramm
eja.
80
c. 10
.... fl.l
= ),.
u ),. QJ
~ ~ 1 ~ ......... QJ -~ e = 00
0.1
53
A. 15,00
~ 0 ~ 9,00 + 0 &! z
3,00
Si02%
B. 600,00
§. 0.. 400,00
N
Ti02%
Th u y Zr Rb Ba Cs Mn Nb p Ti Sr
11 Tasarakeinen rapakivi + Apliitti
• Tasarakeinen/porfyyrinen graniitti
Kuva 2-12. Aja B. Kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. C. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastumiskertoimet suhteessa maan yläkuoren keskikoostumukseen.
54
Taulukko 2-17. Tasarakeisten ja hienorakeisten rapakivien kemialliset koostumukset TRRK = tasarakeinen rapakivi, HRRK = hienorakeinen rapakivi. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Kivilaji
Si02 %
Ti02 %
Al20 3 %
Fe20 3 %
MnO %
MgO %
CaO %
NazO %
K 20 %
PzOs %
Th ppm
Rb ppm
y ppm
Ba ppm
Zr ppm
Ti ppm
Nb ppm
Sr ppm
Cs ppm
U ppm
Mn ppm
F ppm
Cl ppm
s % Br ppm
Cr20 3 %
LOI %
SUM %
K/Na
Fe/Mg
Ca0/(K20+Naz0)
Rb/Sr
Th/U
HH.2
Y1
77,25
TRRK
74,5
0,232
12,1
2,65
0,02
0,06
0,98
2,67
5,83
0,02
45
400
106
239
495
1570
27
51
5
12
179
5670
285
-0,01
-0,5
-0,01
0,75
99,1
2,4
51
0,12
7,8
3,8
HH.4
Y1
200,03
TRRK
HH.8
Y2
91,45
TRRK
HH.12
Y5
21,60
TRRK
75,1 67,9 74,7
0,11 0,695 0,211
12,5 13,2 12,1
1,78 6,38 2,63
-0,01 0,06 0,01
-0,01 0,4 0,02
0,98 2 0,82
3,19 2,6 2,71
5,53 6,04 5,87
-0,01 0,14 -0,01
86 22 78
591 247 404
145 98 105
106 1110 255
266 731 294
706 3900 1430
36 28 25
33 122 43
14 7 10
31,8 5,3 12,2
105 478 169
7100 1650 4960
196 756 351
-0,01 0,02 -0,01
-0,5 -0,5 -0,5
-0,01 -0,01 -0,01
0,8 0,3 0,75
99,2 100 100
1,9
0,11
17,9
2,7
2,6
18
0,23
2,0
4,2
2,4
152
0,10
9,4
6,4
HH.20
Y8
53,05
TRRK
74,1
0,274
12,4
3,02
0,03
0,11
0,98
2,58
5,95
0,04
41
322
83
735
304
1680
22
91
6
9,4
261
3220
620
0,01
0,5
-0,01
0,7
100,4
2,6
32
0,11
3,5
4,4
HH.21
Y8
118,90
TRRK
75,6
0,251
11,8
2,51
0,01
0,05
0,59
2,59
6,09
0,02
44
399
90
259
292
1610
21
42
6
10,2
157
2470
441
-0,01
0,8
-0,01
0,45
100,1
2,6
58
0,07
9,5
4,3
HH.17
Y7
65,40
HRRK
74,4
0,19
12,2
2,44
-0,01
-0,01
0,98
2,76
5,76
-0,01
79
424
109
165
299
1260
26
34
11
20,7
97
6420
340
-0,01
-0,5
-0,01
0,95
99,8
2,3
0,12
12,5
3,8
HH.25
Y11
153,40
HRRK
74
0,205
12,3
2,55
-0,01
0,06
1,09
2,84
6,01
-0,01
86
510
108
140
317
1260
24
31
14
6,4
118
7290
488
0,01
0,5
-0,01
0,85
100
2,4
49
0,12
16,5
13,4
55
Taulukko 2-18. Hienorakeisten rapakivien sekä tasarakeisten, porfyyristen ja apliittisten graniittien kemialliset koostumukset HRRK = hienorakeinen rapakivi, TRGR = tasarakeinen graniitti, POGR = porfyyrinen graniitti, APL = apliitti. Negatiivinen arvo tarkoittaa määritysrajaa pienempää pitoisuutta.
Näyte
Reikä
Syvyys (m)
Kivilaji
Si02
Ti02
Al20 3
Fe20 3
MnO
MgO
CaO
Na20
K 20
P20s
Th
Rb y
Ba
Zr
Ti
Nb
Sr
Cs
u Mn
F
Cl
s Br
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
ppm
%
ppm
Cr20 3 %
LOI %
SUM %
K/Na
Fe/Mg
Ca0/(K20+Na20)
Rb/Sr
Th/U
HH.26 HH.29 HH.31 HH.49 HH.33 HH.39
Y11 Y19 Y20 YT7 Y21 Y24
206,70 41,25 27,00 97,70 43,95 68,80
HRRK TRGR TRGR TRGR POGR POGR
74,6
0,206
12,3
2,59
0,01
-0,01
1,01
2,87
5,63
0,02
68
481
133
181
307
1300
30
39
8
18,8
166
6330
348
-0,01
-0,5
-0,01
0,65
100
2,2
0,12
12,3
3,6
74,8
0,282
11,9
3,21
0,02
0,19
0,7
2,55
5,49
0,04
44
340
97
466
311
1760
25
60
9
14,4
214
3080
401
-0,01
0,6
-0,01
0,8
100,1
2,4
20
0,09
5,7
3,1
74,2
0,176
12,3
2,58
0,02
0,04
0,9
2,76
6,09
-0,01
81
467
113
149
268
1120
21
34
9 12
181
5630
276
0,01
-0,5
-0,01
0,85
100
2,5
75
0,10
13,7
6,8
75,4
0,292
11,8
2,72
0,02
0,07
0,64
2,3
6
0,02
86
320
95
305
247
1780
20
54
5
19,4
219
2480
422
0,02
-0,5
-0,01
0,6
100
2,9
45
0,08
5,9
4,4
76,7
0,182
11,2
2,2
0,01
0,03
0,54
2,34
5,84
0,02
29
274
69
256
223
1200
15
41
6
9
176
1630
428
0,05
-0,5
-0,01
0,4
99,6
2,8
85
0,07
6,7
3,2
63,9
0,445
14,9
5,66
0,57
1,52
1,65
4,41
5,95
0,07
15
259
87
1440
442
2300
26
175
1
4,5
3920
651
158
0,03
-0,5
-0,01
-0,2
99,2
1,5
4
0,16
1,5
3,3
HH.7 HH.ll HH.14
Y2 Y4 Y5
40,40 180,24 123,25
APL APL APL
74,1
0,194
12,3
2,8
0,02
0,03
0,91
2,81
5,99
-0,01
73
458
129
149
290
1300
27
36
12
11,4
193
6070
248
-0,01
-0,5
75,9
0,102
12,5
2,31
-0,01
0,04
0,19
3,18
5,32
-0,01
93
555
76
122
199
709
34
30
10
7,5
99 911
279
-0,01
0,6
79,4
0,023
11,2
-0,01
-0,01
0,5
3,83
3,8
-0,01
20
483
86
58
36
181
22
18
7
16,1
95
2550
152
-0,01
0,5
-0,01 -0,01 -0,01
0,75 0,55 0,35
100 100,2 100,2
2,4 1,9 1,1
108 67
0,10 0,02 0,07
12,7 18,5 26,8
6,4 12,4 1,2
56
3 RAKOMINERAALIT
3.1 Kairausnäyte HH-Y1
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 164 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
10 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
fluoriittia ja Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen
haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-1 sekä liitteestä
1.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät
eräitä katkoksia lukuun ottamatta koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy
kairauksen alkuosassa katkonaisesti, loppuosassa esiintyminen on jatkuvampaa. Savi
mineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatku
vuutta. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan yhdestä raosta koko kairausnäytteessä.
3.1.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 4,31- 23,37 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattia; kalsiittia ja dolomiittia on tavattu lähes jokaisesta syvyysvälin raosta.
Täytepaksuus on alle 1 mm. Kaoliniittia ja illiittiä esiintyy useassa raossa alle 2 mm:n
vahvuisina katteina. Edellisten ohella parista kairauksen alkuosan raosta on tavattu
Fe-hydroksidia.
Syvyysväli 23,37-35,54 m: Karbonaattiseurue
Lähes kaikissa syvyysvälin raoissa esiintyy karbonaatteja yksinomaisena raontäytteenä
(paksuus alle 2 mm).
Syvyysväli 35,54 - 51,50 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Vyöhyke sisältää neljä Fe-hydroksidikatteista (paksuus alle 1 mm) rakoa. Parista raosta on
tavattu savimineraaleja.
Syvyysväli 51,50- 78,10 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Raontäytteet koostuvat pääosin karbonaateista. Parissa raossa on täytteenä kaoliniittinen
savi ja yhdessä lisäksi Fe-hydroksidi.
0
57
RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
t-t---t---t-t--r---t-t'- - - - - -u --. ---. --_·---. ------: ----t-t---t---t----t------t--t __ ---- + _C_- _1_- _;-- ~-- -i-----------t-t--t-t-+---t-t-1. ) -
r+~-r~L~-----~-~----- ---•------•----------•
~:------~-----j---~------~------•----50~~~~~---t====3~~~----•• --•• -----,.r---1
1 ~ ;. 1 :
t-----+---+-t--,- ----- -----r 1---t--t-t-t-+--+11""
~ • • • • •
------~--------------
.....-:+::+:---':~.....-;:"~ ~ cC 1 • • • • ! •
~{----- -------i------~----------;----t-'-r'-r'--i--';---'r-'-~s== ! • • ~rr~-r~-----~-------~-----------------~----
1 •
1---t--t-i---t--t-1'' 1 . .
100~~~++----~-.-----+------------------~ t-t-t-t--+--+-----r-~ w 1 1 1
~~-----~~------~--!-----------1
rr++~~------ -------i----------------------t--t----+-+-+-t-l!!!i-L 1 e 1 : 1 r+,_rr~--------~ ___ j ______ • __________ : ___ _
~++++;• ----c---~~---:--~--i------=- --• •
150~~rT~~--~-------+---------._·----~·~~
r+~-r~: ~1 =. :
- 1 i -~------~~----------------------
1 • •
1 i i 1 • : 1
-~- -----~------~---~------:----~ 1
1---t--t-if-+-+--1--- - - - ~ - - - !
1---t--t-if-+-+--1~--U----~~~~~~~~~-~----~~----~-~~~ f;' 1 1 • • !!!.. . • • • =- 1 200-~~~C====C====~================~
rn Pyterliitti
R8l L.d
Tasarakeinen rapakivi
[ill]] Ap liitti
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-1. Kairausnäytteen HH-Yl rakomineraalit
58
Syvyysväli 78,10- 93,15 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Vyöhyke sisältää kuusi Fe-hydroksidikatteista (paksuus alle 0,5 mm) rakoa. Useimmissa
raoissa on täytteenä myös savimineraaleja alle (paksuus alle lmm).
Syvyysväli 93,15 - 116,00 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Raontäytteet koostuvat pääosin karbonaateistaja savimineraaleista. Syvyydellä112m on
tavattu 4 mm syvyyteen ulottuvia syöpymiä.
Syvyysväli 116,00- 134,50 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Vyöhyke sisältää raontäytteinä pääasiassa Fe-hydroksidia (paksuus alle 0,1 mm) sekä
savimineraaleja. Savimineraaleina esiintyy vaihtelevasti kaoliniittia ja vihreää illiittiä
(paksuus alle 2 mm). Lisäksi parista raosta on tavattu vähäisissä määrin karbonaatteja.
Syvyysväli 134,50- 146,85 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Vyöhyke sisältää raontäytteinä pääasiassa karbonaatteja (paksuus alle 0,5 mm) sekä
savimineraaleja. Savimineraalit ovat vaihtelevasti kaoliniittia ja vihreää illiittiä (paksuus
alle 2 mm). Fe-hydroksideja esiintyy muutamissa raoissa, parhaimmillaan näillä katteilla
on vahvuutta 2 mm.
Syvyysväli 146,85- 191,79 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Vyöhyke sisältää raontäytteinä karbonaatteja (paksuus alle 1mm) sekä Fe-hydroksideja
(paksuus alle 0,01mm). Syvyydellä 174- 184m on rikkanainen vyöhyke, josta on tavattu
syöpymiä.
Syvyysväli 191,79 - 192,42 m: Savimineraaliseurue
Syvyysvälin raoissa ainoana täytteenä on tavattu savimineraaleja, paksuus alle 0,5 mm.
Syvyysväli 192,42 - 200,66 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Syvyysvälin alkuosassa raot sisältävät yksinomaan savimineraaleja. Loppuosassa tämän
lisäksi esiintyy Fe-hydroksidia sekä vähäisesti fluoriittia.
59
3.2 Kairausnäyte HH-V2
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 163 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
4 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
fluoriittia ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta. Rako
mineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-2 sekä liitteestä 2.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät
eräitä katkoksia lukuun ottamatta koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy
kairauksen alkuosassa katkonaisesti, loppuosassa esiintyminen on jatkuvampaa. Savi
mineraaleista edustettuina ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatku
vuutta. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan yhdestä raosta koko kairausnäytteessä. Edellisten
lisäksi on tavattu fluoriittia parilta eri syvyysvyöhykkeeltä.
3.2.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 3,30 - 13,25 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin raoissa on täytteenä useinmiten dolomiitti. Paikoin se muodostaa 2 mm
vahvuisia katteita. Muutamassa raossa on täytteenä kaoliniittinen savi ja parissa Fe-hyd
roksidi. Yhdestä raosta on havaittu syöpymiä.
Syvyysväli 13,25- 27,50 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Fe-hydroksidia esiintyy lähes jokaisessa syvyysvälin raossa, paksuimmillaan kate on 2
mm. Useimmissa tapauksissa kysymyksessä ovat hematiittia sisältävät raot, joista osa on
hematiittisia juonia ja toisinaan haamiskapintaisia rakoja. Karbonaatti on joko kalsiittia tai
dolomiittia. Parista raosta on tavattu illiittiä ja kaoliniittia.
Syvyysväli 27,50- 52,53 m: Karbonaatti-savimineraali±fluoriittiseurue
Syvyysvälin raoissa on kohtalaisen paksuja karbonaattitäytteitä (paksuus alle 2 mm).
Kaikkiaan kolmesta raosta on tavattu fluoriittia alle 0,5 mm paksuina katteina sekä
kolmesta ei fluoriittia sisältävästä raosta kaoliniittisavea.
Syvyysväli 52,53 - 61,27 m: Karbonaattiseurue
Kloriittipohjaisia rakoja, jotka ovat joko täytteettömiä tai sisältävät alle 1 mm:n vahvuisina
täytteinä karbonaatteja.
Syvyysväli 61,27- 71,70 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattitäytteiden vahvuus on alle 2 mm. Savimineraalitäytteet ovat valtaosaltaan
kaoliniittia, vahvuus alle 0,5 mm.
0
RKO
0 20 -9
~~ .-~~ ~·:. ~ .. ~·: . .. ,_---- 1-
~·:. ~~ ~.~ .
VJK
-7 -5
60
Rakomineraalit
MP SV CA SK FE FL
• • • •
1
•
• 1 •
• • ........ ------
~~~h-f---f-- •
• • • 1 • 1 • , ______ ------ --------------------------
t-t--+-+-L
f--f--f--
---..
1--+--1-l-lii
....... F.=l:;::::l;=::!;;;l ..... - - - -
• ......
1-+--+-+-11"
-f-- -r- i- - - - -
-f---f--
-f---f---f---f--
•
• • •
•
• • • 1
1
• •
•
--------------------------• • • • • • • --------------------------•
1 • • •
•
•
•
• • • •
1 •
• •
!------ ---------~---------------
• • • ~~~~----- ------- ---------------------------f---f--
~------ ·~ • •
•
• •
•
1 •
• ::::::r~c-150 ~f--Tf--~f---r._----~~-------~~--~;~~.r---:~----~:~------~
f--f--f--f--
~~~~ ------F---'-f--f--f--f--f--f--f--
1-+-+-+-1 _________ _
u -~--1--l_.. ..
~--+--+---~-------------
1-1--1-l
f--f--f--
:::: ·------R f---f---
200 ~~l==
•
1 • 1
• • • • --------------------------
• • • •
• • 1 • •
-- -1- ----- --1- - - - - - -·- - - - - - - - -• • • • • •
B Pyterliitti
[ii~fi Viborgiitti
r7l ~
Tasarakeinen rapakivi
ITiill] Ap liitti
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit
61
Syvyysväli 71,70- 90,41 m: Fe-hydroksidiseurue
Raot enimmäkseen kloriittipohjaisia ja sisältävät useinmiten ohuen hematiittisen Fe-hyd
roksidikatteen. Toisinaan hematiittia 2 cm:n vahvuudelta. Eräin paikoin karbonaatteja
( dolomiittia) sekä savimineraaleja; kaoliniittia ja illiittiä alle 2 mm:n vahvuisina katteina.
Syvyysväli 90,41- 114,22 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Rakojen määrä tällä syvyysvälillä on alhainen. Karbonaatti on pääasiassa kalsiittia,
täytepaksuus parhaimmillaan 3 mm.
Syvyysväli 114,22- 132,66 m: Ehjä kivi
Syvyysväli 132,66- 177,13 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin alkuosassa on rikkonaisuusvyöhyke (132 - 150m), jonka yhteydessä esiintyy
syöpymiä. Fe-hydroksidikatteet ovat paikoin 1,5 mm ja karbonaattikatteet 4 mm:n vahvui
sia. Savimineraaleista on tavattu sekä illiittiä että kaoliniittia, (paksuus alle 1,5 mm).
Yhdestä raosta on edellisten rakomineraalien lisäksi tavattu Fe-kiisua sekä fluoriittia.
Syvyysväli 177,13- 199,94 m: Karbonaattiseurue
Raot ovat enimmäkseen kloriittireunaisia ja sisältävät alle 2 mm paksuja kalsiittisilauksia.
62
3.3 Kairausnäyte HH-V 4
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 235 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
16 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja, fluoriittia sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on usein
kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-3
sekä liitteestä 3.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät
koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonaisesti,
loppuosassa kairauspituudelta 58 m alkaen esiintyminen on jatkuvampaa. Savimineraaleis
ta edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatkuvuutta
etenkin kairauksen alkuosassa. Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan muutamasta raosta koko
kairausnäytteessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia parilta eri syvyysvyöhykkeeltä.
Kairauksen loppuosaa kairauspituudelta 150 m alkaen luonnehtii syöpymien esiintyminen.
3.3.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 3,85- 50,71 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin raoissa on täytteenä useinmiten alle 0,1 mm:n vahvuinen karbonaattikate.
Muutamassa raossa on täytteenä kaoliniittinen, toisinaan illiittinen savi ja parissa kalvo
mainen Fe-hydroksidi sekä parissa fluoriitti.
Syvyysväli 50,71- 58,10 m: Täytteettömät raot
Syvyysvälillä ainoastaan parista raosta on tavattu karbonaattia ja savea.
Syvyysväli 58,10- 63,65 m: Fe-hydroksidiseurue
Rakopinnoilla punarapautuma.
Syvyysväli 63,65 - 88,95 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten dolomiitista (paksuus alle 1
mm). Savimineraaleina esiintyy vaihtelevasti kaoliniittia ja illiittiä. Fe-hydroksidikatteet
ovat tyypillisesti ohuita, paksuimmat 1 mm. Loppuosassa on havaittu syöpymiä. Neljästä
syvyysvälin raosta on tavattu vähäisesti Fe-kiisua, joka esiintyy omamuotoisina rakeina.
Syvyysväli 88,95 - 98,80 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Raontäytteet ovat punarapaumisia, useinmiten kaoliniittista savea sisältäviä.
0
50
RKO VJK
0 20 -9 -7 -5
-1--r-
1--1-1--
1--1-1--
1-1-1-
1-1-1-1--1-1--
1-1-1-
1-1-1-
1-1-1-
,_----
~
~
+-1--+--l---li~Lr - - - -1-1-1-
1-1-1-
u o---
63
Rakomineraalit
SV CA SK FE FL
• • -------~--~---------------
• • • • ----------·---------------•
• • • - - - - - - -. - - ·- - _._ - - - - - _.__ - - - -
• • • •
--------------------------• • • • • • • • • • • •
-----------------·--------
• • • • ______ L _______ • __ J ______ J _______ _
100
150
1--+-+-+-lllliiil
1---1--
~~ ~ f-'--',.:..... ,.:.......;.....
r-'-r-
1-1-1-
1--1-1--
1--1-1--
-1--1-1-1-
1-1-1-
1-1-1-+--
1-1-+--
1-1-1-lr
...---ii
!-----
i-r: i" ~-----
.. • ------
1..
lrL
1"'
il =-i'
..
-
J 0--
[
t--- ---c 200 - 1 : 1 •
1 1 1 • • •
-------.--j---~--~--------1 • • • • • • • --------------------------
• : 1 1 ! ' - -• •
1 • • --------------------------• • • • •
•
• •
•
•
•
-------·------------------• • 1
! i 1 i • -• • •
--------------------------• • 1 • 1 •
1 1
•
• 1 • • •
------ -·------;- -j---.-----• • • • • • • 1 • -------·---------l--------1 • •
m Pyterliitti
r:::l L2d
Tasarakeinen rapakivi
[]ill] Apliitti
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-3. Kairausnäytteen HH-Y4 rakomineraalit
64
Syvyysväli 98,80- 116,90 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaatti on jälleen enimmäkseen dolomiittia (paksuus alle 0,5 mm). Punarapaumat
ovat kalvomaisen ohuita (paksuus 0,01 mm). Savitäytteiden esiintymisessä on tämän
syvyysvälin kohdalla aukko, joskin loppupäässä on savitäytteisiä rakoja jo syvyydeltä
111,70 m alkaen.
Syvyysväli 116,90- 147,80 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin raot ovat useinmiten kloriittipohjaisia. Karbonaatti-savimineraaliseurue on
tyypillisimmin 0, 1 mm:n vahvuinen. Savitäyte on joko kaoliniittinen tai illiittinen,
paksuutta enimmillään 1 mm.
Syvyysväli 147,80 - 150,70 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useimmiten kalsiitista (paksuus alle 1
mm). Savimineraaleina esiintyy vaihtelevasti kaoliniittia ja illiittiä. Fe-hydroksidikatteet
tyypillisesti ohuita, paksuimmat 1 mm.
Syvyysväli 150,70 - 164,75 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin raot ovat yleensä kloriittipohjaisia. Karbonaattiset raontäytteet koostuvat
vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0,5 mm). Savimineraaleista kaoliniitti
on illiittiä yleisempi. Syvyysvälin loppuosassa havaittu syöpymiä.
Syvyysväli 164,75- 181,46 m: Savimineraaliseurue
Syvyysvälin raoissa useinmiten ainoana täytteenä ovat savimineraalit illiitti ja kaoliniitti
(paksuus alle 0,5 mm). Parissa raossa on Fe-hydroksidia ja parissa kalsiittia. Syöpymiä
esiintyy syvyydellä 171 m, 173 m sekä 175 m. Syöpymillä on syvyyttä jopa 4 mm.
Syvyysväli 181,46 - 200,89 m: Fe-hydroksidi-savimineraali±fluoriittiseurue
Yleisimpänä täytteenä on kaoliniittinen savi, paksuutta paikoin 5 mm. Fe-hydroksidin
esiintyminen yhtenäisempää syvyysvälin alkuosassa 186 m saakka sekä välillä 191 - 192
m. Fluoriittia on tavattu muutamasta raosta alle 0,5 mm:n vahvuisina täytteinä. Syöpymiä
on kohtalaisen runsaasti koko syvyysvälillä.
65
3.4 Kairausnäyte HH-YS
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 139 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
6 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja ja fluoriittia sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on usein
kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-4
sekä liitteestä 4.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, joita esiintyy
koko kairauksen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonaisesti,
loppuosassa kairauspituudelta 109 m alkaen esiintyminen on jatkuvampaa. Savimineraa
leista ovat edustettuina illiitti ja kaoliniitti. Savimineraalien esiintymisessä on epäjatku
vuutta ja etenkin kairauksen loppuosassa(> 160 m) ne ovat harvinaisempia. Fe-kiisuja on
havaittu ainoastaan muutamasta raosta koko kairausnäytteessä. Edellisten lisäksi on tavattu
fluoriittia. Syvyysvälilllä 50- 98 m on ehjän kiven vyöhyke, josta avorakoja ei ole tavattu.
3.4.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 6,20 - 38 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin raot ovat tyypillisesti kloriittipohjaisia. Karbonaattiset raontäytteet koostuvat
vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 1 mm). Savimineraaleista kaoliniitti
on yleisin, illiitti ja montmorilloniitti muodostavat yhdessä vähäisiä raontäytteitä. Syvyy
dellä 27 m on havaittu syöpymiä sekä samasta yhteydestä fluoriittia omamuotoisina, alle
1 mm:n kokoisina kiteinä.
Syvyysväli 38 - 97,60 m: Ehjä kivi
Syvyysväli 97,60- 99 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Tältä kapealta syvyysväliltä on tavattu useita kloriittipohjaisia rakoja, joille on tun
nusomaista syöpymien esiintyminen.
Syvyysväli 99 -116m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Raontäytteet ovat punarapaumisia, useinmiten kaoliniittista savea, toisinaan illiittiä ja
montmorilloniittia sisältäviä.
Syvyysväli 116- 122m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten dolomiitista (paksuus alle
0,5 mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia. Fe-hydroksidikatteet tyypillisesti kalvo
maisen ohuita. Yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu fluoriittia.
0
66
RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
1--1--ff-1--f---
1 1 • ~-~~!------------- --------------------------
1----+-++-4~ •
TTI ITIT f ----------~ -----------------·- --------::::::::.. L_ • •
~:~:~:~: ~ . . . . >> :--- -~------- ---:-- ~-- -:----------------~~~·-----1- --- --------------------------1-1-1-f---
50 -{jjjj----1==~--t---------------------~ u •
1-+--+----'~~---- p---1-----+-----1--~ - - - - p -----t--f---1--jH----- -u-----
=:J ~~~------------- --------------------------
100++~~--+~~~~--·---·--·----------~ t---+--+-+-11 _j -~~~~+_-:_:='!!!!II!!!!•--- _1-_-_-_-_-----l ---!-- ·--------- _._--------
s--f-1--f-f---'
~~~+_ -----~~--
~~~* L. ---------1--t---+--+--+--B,_.!!!!!'
•
• •
• 1
• •
1 •
• • •
1 1 • •
---·-------------~--------
• • • • • 1 ---•----------------------
. . = 1 1~
150~~~=----t====r-lr-~:r----.,.---~:~----~ • • •
200
~~ ___ t_ ---r\ ---~--~--l-·--1--------11
1
!. 1-+--+-I-I!!!J" - - - - 1 - l
1-------l
j
~------.... ___
II 0 .. i" ~----
1 • f--1---
II' w •
•
•
• •
• •
• • • -- -,- -1-- -r-------.---------
---·------·---------------• • • • •
1 1
m Viborgiitti
~ L2J
Tasarakeinen rapakivi
[iliill Apliitti
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit
67
Syvyysväli 122 -127m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Raontäytteet ovat punarapaumisia, useinmiten kaoliniittista savea sisältäviä.
Syvyysväli 127 - 135 m: Täytteettömät raot
Syvyysvälillä esiintyy kloriittipintaisia rakoja, joissa ei yleensä ole muita rakomineraaleja.
Kuitenkin syvyydellä 129m on rako, josta on tavattu dolomiittia, kaoliniittia ja fluoriittia.
Syvyysväli 135 - 161 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaatti on dolomiittia (paksuus alle 0,1 mm). Punarapaumat ovat kalvomaisen ohuita,
niiden vahvuus on tyyppillisesti 0,01 mm. Savitäytteiden esiintymisessä on tämän syvyys
välin kohdalla aukko, joskin syvyydellä 153- 157m on vyöhyke, jossa useassa peräitäises
sä raossa on illiittiä tai kaoliniittia.
Syvyysväli 161 -175m: Täytteettömät raot
Syvyysvälin raot ovat kloriittipintaisia. Rakotäytteet puuttuvat lukuun ottamatta vajaan
puolen metrin vyöhykettä syvyydellä 168 m, jolta on tavattu Fe-hydroksidia ja yhdestä
raosta dolomiittia.
Syvyysväli 175 - 206,16 m: Karbonaattiseurue
Syvyysvälin yleisin raontäyte on dolomiitti, joka kloriittipohjaisissa raoissa saattaa
muodostaa paikoin jopa 4 mm:n vahvuisen katteen. Edellisen lisäksi on satunnaisesti
tavattu Fe-hydroksidia ja kaoliniittia (paksuus alle 3 mm).
68
3.5 Kairausnäyte HH-Y7
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 137 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
4 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja, fluoriittia sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on usein
kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-5
sekä liitteestä 5.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät
koko kairausnäytteen pituudelta. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa katkonai
sesti, loppuosassa kairauspituudelta 110 m alkaen esiintyminen on jatkuvampaa. Savi
mineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti. Myös niiden esiintymisessä on epäjatku
vuutta. Fe-kiisuja esiintyy satunnaisesti muutamassa vyöhykkeessä. Edellisten lisäksi on
tavattu fluoriittia syvyydeltä 63 m ja 109 m. Syvyysvälilllä 100 - 160 m on muutamasta
raosta tavattu syöpymäpesäkkeitä.
3.5.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 2 - 18 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle
1 mm). Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu ainoastaan kaoliniittia (paksuus alle 1 ,5
mm).
Syvyysväli 18 - 22 m: Savimineraaliseurue
Syvyysvälin raot ovat enimmäkseen täytteettömiä, mutta muutamissa on täytteenä kao
liniitti, paksuus alle 0,3 mm.
Syvyysväli 22 - 34 m: Karbonaattiseurue
Raot ovat enimmäkseen kloriittipintaisia tai pinnaltaan tummuneita. Karbonaattiset
raontäytteet koostuvat vaihtelevasti kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 5 mm).
Syvyysväli 34 - 63 m: karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja vähemmissä määrin dolomiitista
(paksuus alle 1,5 mm). Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu kaoliniittia ja illiittiä
(paksuus alle 0,5 mm). Jakson loppupäässä on kolme perättäistä fluoriittia sisältävää rakoa
sekä yksi Fe-hydroksidia sisältävä rako.
69
RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
0
100
------------
t-t- 1
il u J--f-+--+----lr". ------------
1--1-----+-+--C. r-------, 1--1--t--t- ~
1--1--t-t- _____________ f---1--t-1-
t=J ~----- -=r----
1--1--cc \ . ·.·.·.· ----------- -
~~~~~~~~ L ~ :::::::: ~---- - -.... ,.. -1-t-t-
-1-t-t-
.. f---1-- t-t-
1 .. !!-!!!
1--1---t- ..
1--+--+-1_!1-iii ... -1--+--+-1-- - - - -
1--1--l--t-
II
1--+--+-1 __ .. - - - -!II •
1--1--l--t-1--+--+-1._...-- - - -1--1---t-il
1--1---t-
tJ -------
~
150 -1--1--f-t- 1
1~ r-• 1--1--f-t-
1--il---l--l----ll!i':-.. - - -1--+-+-~r-1--1--f-t-
1--1--l--t- .... .. 1--1---t-
----~-u u---------
1--+---+--l--lljiiiiiiii f----J~ ---- ~------
1--f-f-t-
1--1--f-t-
1-1-t-t-
200 1--1--l-t-
• • • 1 • 1 •
• • ---~----------------------
• • • • • 1 • •
---~--·-------------------
• • • • • • • • • • •
• • • •
• • • -------------------
• 1 1
• • •
• • •
-------
• - - - ... - - -.- - - - - - - - - -.- - - - - - - - -
• •
• • • • • • • • •
- - ---.- i • • • • • • •
- - -~ - - J- - -•- - - • - - - - - - 1 - - -• ; 1 . 1 - - -.. - - -1- - -t -- i- - -t --------
• 1 1 1 • • • • - - -· - - ·- - -t - - - - - -t --------
• • • • •
---~-----~---------------
• • 1 :
• • •
• • • • • -- _1_-- ~-- _._--- 1 . . - - -,. - - - - - - - -
-- -~-- ~-- -·------ -·---------• • • • • -- -.--- -.-- -.---.-- -r--------• • • •
• • • • •
~ Pyterliitti
P7l ~
Tasarakeinen rapakivi
RKO = rakoluku (kpVm) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit
70
Syvyysväli 63-66 m: Savimineraaliseurue
Syvyysvälin raoissa täytteenä illiitti, paksuus alle 0,3 mm.
Syvyysväli 66 - 72 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiitti. Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen
ohuita (paksuus alle 0,01 mm).
Syvyysväli 72 - 92 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 1 mm).
Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 1 mm).
Syvyysväli 92 -104m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (alle 0,01 mm). Karbonaattiset
raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0,5 mm). Syvyysvyöhykkeen
loppupäässä on todettu useista raoista syöpymiä.
Syvyysväli 104 - 111 m: Savimineraaliseurue
Syvyysvälin raoissa on täytteenä kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Osaksi raot ovat
täytteettömiä. Parista raosta on tavattu karbonaatteja sekä fluoriittia ja Fe-kiisua. Jakson
alkupään raossa on vähäisesti syöpymiä.
Syvyysväli 111 - 134m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten kalsiitista (paksuus alle 1
mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia. Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti
kalvomaisen ohuita. Yhdestä syvyysvälin raosta (119 m) on tavattu halkaisijaltaan 1 - 3
mm olevia syöpymiä.
Syvyysväli 134- 149m: Karbonaattiseurue
Kloriittipintaisia rakoja, joissa esiintyy alle 0,5 mm:n vahvuisia kalsiittitäytteitä.
Syvyysväli 149- 155m: Fe-kiisuseurue
Kloriittipintiaisia rakoja, joissa niukasti omamuotoista tai silauksina esiintyvää Fe-kiisua.
Syvyysväli 155 -193m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten kalsiitista (paksuus alle 1
mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidi
katteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita. Kahdesta syvyysvälin raosta (159 mja 171
m) on tavattu halkaisijaltaan 1 - 3 mm olevia syöpymiä.
Syvyysväli 193 - 201,8 m: Täytteettömät raot
71
3.6 Kairausnäyte HH-YB
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 325 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
5 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä
vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on toisinaan kloriittinen haamis
kapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-6 sekä liitteestä 6.
Fe-hydroksidi on yleisin raontäyte, joskin sen muodostamat katteet ovat yleensä ohuita.
Savimineraaleista on tavattu kaoliniittia ja illittiä. Kaaliniitti on yleistä kairausnäytteen
alkupäässä, ja loppupäässä savimineraalina on tavattu yksinomaan illiittiä. Karbonaatit,
kaisiitti ja dolomiitti, esiintyvät kohtalaisen yleisinä raontäytemineraaleina, joskin niiden
esiintymisessä on useita katkoksia. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy satunnaisesti muuta
massa vyöhykkeessä. Syöpymiä on tavattu syvyydellä 113 mja erityisesti syvyydellä 119
m, jossa niitä on useassa perättäisessä raossa.
3.6.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0,70 - 10m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat useinmiten dolomiitista (paksuus alle 2
mm). Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidi
katteet puuttuvat syvyysvälin alkupään raoista. Katteet ovat tyypillisesti kalvomaisen
ohuita, poikkeuksellisesti vahvuutta on 1 mm. Yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu
fluoriittia.
Syvyysväli 10- 75 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 1 mm).
Savimineraaleista on syvyysväliltä tavattu kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 1,5 mm).
Edellisten lisäksi syvyysvälillä esiintyy satunnaisesti Fe-hydroksidia (6 havaintoa) kalvo
maisina, alle 0,5 mm:n vahvuisina silauksina sekä niukasti fluoriittia (3 havaintoa) ja
Fe-kiisua (1 havainto).
Syvyysväli 75- 97 m: Täytteettömät raot
Syvyysväli 97 - 104 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista (paksuus alle 0,1 mm).
Savimineraalina esiintyy yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Fe-hydroksidikatteet
ovat kalvomaisen ohuita.
0
72
RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
--t --i --J -----;_ --: -----• 1 • •
.... ~~-----~-- •
1 • t---+++--1'" .. ______ '----~-- ------~--~------'---------
:------1------+--1--+--1
1-.
• ---'-----~----------------
• • 50 - - • • 1 • ,.
• ~------i-
f
• • • • • • --------------------------
1 1 • • 1------ ------ --------------------------
1---H---1-1
• • • • ++-++--1- - - - - - - - - - - - -
1------+--1--+---11- - - - - - u- - --- --
• 100 ~~~----~~----~--~·--------------------~
~------~~ ---- ---~--~--~------·---------t:=J-: ::::±-: .=±:-:=:1... 1 • • :::::::: !' 1 1 • : : : ::: : : ~ --------- - ---.- --1- -·- -t -- ---------
~.:._ ··1 1 -----7--- ----- -·-- .------·---------~~=~ • • • .. .
1--+-++-L..--- - - - - - l - - - - - -1- -1- -----1- --------u
150 ~-rr.r---~+1------~-~·~-~~-.-------------~
~~~~~~ ~---- ~-- ------!--~-----!---------
200
1-------
[j • • • 1--+--+--+-_. .. - - - - -
1-----+---+--+---liiiil~ 1 1 • 1
~~~~---IL- ---~-r-r----r-------
~~------~- --------------------------...
1--+--+--+---li ~ . H-+-+-J!IIr---- -tr------ --:- -'-- '-- -.- -1-- -.------~ =~ =J;p- -- ----------: -_1_ _._ ---J--------
p
• 1
m Pyterliitti
Tasarakeinen rapakivi
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit
73
Syvyysväli 104 -113m: Täytteettömät raot
Syvyysväli 113- 119m: Fe-hydroksidiseurue
Syvyysvälin lähes yksinomaisena raontäytteenä on Fe-hydroksidi, joka esiintyy lähes
kaikissa raoissa hyvin ohuina punarapaumasilauksina. Syvyysvälin alkupäässä ( 113 - 114
m) useasta raosta on tavattu edellisen lisäksi illiittiäja kaoliniittia. Satunnaisesti syvyysvälil
lä esiintyy myös Fe-kiisua (3 havaintoa) sekä fluoriittia (1 havainto). Syvyydellä113 m
esiintyy yhdessä raossa syöpymiä.
Syvyysväli 119- 135m: Fe-hydroksidi±karbonaatti-savimineraaliseurue
Fe-hydroksidikatteita esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin raoissa. Merkittävin katkos on
välillä 123 - 125 m. Katteet ovat punarapaumasilauksia, joilla kaikilla on vahvuutta
ainoastaan 0,01 mm. Savimineraalina esiintyy lähes yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0.01
mm), satunnaisesti kaoliniittia. Syvyysvälillä esiintyy karbonaattitäytteitä noin 1/3 tutki
tuista raoista. Ne koostuvat lähes yksinomaan dolomiitista (paksuus alle 2 mm). Syvyysvä
liltä 119 - 120 m on useasta raosta tavattu syöpymiä.
Syvyysväli 135 - 39 m: Täytteettömät raot
Syvyysväli 139 - 178 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle
2 mm). Karbonaatti puuttuu syvyysväleiltä 156 - 159 m sekä 161 - 164m. Itse asiassa
kaikki viimeksi mainitun syvyysvälin raot ovat täytteettömiä. Savimineraaleina esiintyy
lähes yksinomaan illiittiä (paksuus alle 3 mm). Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti
kalvomaisen ohuita (vahvuus 0,01 mm), poikkeuksellisesti vahvuutta on 1 mm. Yhdestä
syvyysvälin raosta on tavattu fluoriittia.
Syvyysväli 178 - 184 m: Täytteettömät raot
Syvyysväli 184 - 200 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat lähes yksinomaan dolomiitista (paksuus
alle 0,2 mm). Savimineraaleina esiintyy lähes yksinomaan illiittiä (paksuus alle 1 mm).
Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (vahvuus 0,01 mm), poikkeuk
sellisesti vahvuutta on 1 mm.
Syvyysväli 200 - 218 m: Täytteettömät raot
74
Syvyysväli 218 - 220 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat lähes yksinomaan kalsiitista (paksuus
alle 0,2 mm). Savimineraaleina esiintyy yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0,01 mm).
Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita (vahvuus 0,01 mm).
Syvyysväli 220- 226m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Fe-hydroksidikatteita esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin raoissa. Katteet ovat punara
paumasilauksia, joilla kaikilla on vahvuutta ainoastaan 0,01 mm. Savimineraalina esiintyy
yksinomaan illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Edellisten lisäksi on parista syvyysvälin
raosta tavattu vähäisesti Fe-kiisua sekä fluoriittia.
Syvyysväli 226 - 228 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle
0,1 mm). Savimineraaleina esiintyy vahamaista illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Fe-hyd
roksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita punarapaumasilauksia (vahvuus
0,01 mm).
Syvyysväli 228 - 237, 85 m: Fe-hydroksidiseurue
Syvyysvälin lähes yksinomaisena raontäytteenä on Fe-hydroksidi, joka esiintyy melkein
kaikissa raoissa muodostaen 0,01 mm:n vahvuisia punarapaumasilauksia. Syvyysvälin
alkupäässä (229 ,67 - 230,22 m) on useasta raosta tavattu edellisen lisäksi dolomiittia.
Satunnaisesti syvyysvälin loppupäässä esiintyy myös illiittiäja kaoliniittia (4 havaintoa).
75
3.7 Kairausnäyte HH-V11
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 171 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
5 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä
vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiska
pinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-7 sekä liitteestä 7.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti esiintyvät syvyydelle 145 m saakka tärkeimpinä raon
täytemineraaleina. Fe-hydroksidin esiintyminen on yleistä syvyydelle 97 m saakka, jonka
jälkeen se tulee välillä 148- 188m uudelleen rakomineraaliseurueeseen. Savimineraaleista
on tavattu kaoliniittia ja illittiä. Kaoliniitin esiintyminen on runsaampaa kairauksen
loppupuolella. Fe-kiisuja esiintyy satunnaisesti muutamassa vyöhykkeessä. Edellisten
lisäksi on tavattu fluoriittia syvyydeltä 148 m lähtien.
3.7.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 7 - 20 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidi on punara
paumaa, täytepaksuus 0,01 mm.
Syvyysväli 20-28 m: Savimineraaliseurue
Savimineraalina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 2 mm).
Syvyysväli 28- 63 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,1 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus parhaimmillaan 0,5 mm. Karbonaattiset raot koostuvat
dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 1 mm).
Syvyysväli 63 - 72 m: Karbonaattiseurue
Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja/tai dolomiittia (paksuus alle 2 mm). Useat raot
ovat kloriittipohjaisia.
Syvyysväli 72 - 80 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 0,1 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus alle 1 mm. Muutamassa syvyysvälin raossa on edellisten
lisäksi karbonaattej a.
0
76
RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
1
:- :- :-:- i - -- - ,_
-- 1-
. t-t---+-+--11_---- 1-
1-----+--+-+ __ !;;;._ - - -
• ----------------~--------
• • ______ : _________ j ________ _ • • • •
--------------------------• • •
----------~-----~--------
• • • 1 so -,_~~~~·-------T----~~---Lrt----~; ____ • ___ _,:r-_______ 1~---------~
t--t-+--t--1111.... • i ~ 1 .. . . . . 1--+-+-l---liiii~----- ---c---r -·--r- --- t--- -----
------ ---·------~---------------.. • • 1 • -+--+-+-.__._ .. _ - - -
• • 1 1 ---~------------~---------- • •
1 • • •
• • • •
--------------------------• • •
100 -~~~~~-------4------~-+---~------~·~------------------~ • • • •
-• -......., ... - - - - - - - - - ----------.--.------------• 1 •
150-
200-
1
1 t--t--+-+---rir - - - -
1--+--+---1---1-
1---t-++-1.'- - - - -
~~
----------l--~------------
-~- ------;---~-------------------~ -- _L- •-- -:------.---~-----
[
• • •
• • 1 • •
----------------~--------
• • • • •
,-------- ----------~--·--~--·-----:... 1 . . . :· ~ ~---------- --------------------;-----
~i 1 : .
•
~ Pyterliitti
[~~~-= Viborgiitti
~ Ld
Tasarakeinen rapakivi
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-7. Kairausnäytteen HH-Yll rakomineraalit
77
Syvyysväli 80 - 92 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Savimineraalina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Karbonaattiset raot koostuvat
dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,5 mm). Kaikista raoista on tavattu vähäisesti
Fe-kiisua, joka esiintyy omamuotoisina rakeina.
Syvyysväli 92 - 97 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraalina esiintyy illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa,
täytepaksuus 0,1 mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista (paksuus alle 0,01 mm).
Syvyysväli 97- 149m: karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Karbonaattiset raot
koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,2 mm). Parissa raossa esiintyy vähäi
sesti Fe-kiisua. Syöpymiä esiintyy syvyydellä 111 m ja 117 m.
Syvyysväli 149- 158m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraalina esiintyy kaoliniittia (paksuus alle 3 mm). Fe-hydroksidi on punara
paumaa, täytepaksuus 0,01 mm. Muutamassa syvyysvälin raossa edellisten lisäksi kar
bonaattejaja Fe-kiisua. Syöpymiä on tavattu syvyydeltä 156m.
Syvyysväli 149 - 188 m: Fe-hydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue
Savimineraalina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus 0,01 mm. Fluoriittia esiintyy lähes kaikissa syvyysvälin
raoissa. Muutamassa raossa on edellisten lisäksi karbonaatteja sekä Fe-kiisua silauksina ja
omamuotoisina rakeina.
Syvyysväli 188 - 209,19 m: Savimineraali-fluoriittiseurue
Savimineraalina esiintyy kaaliniittiaja illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Fluoriittia esiintyy
lähes kaikissa syvyysvälin raoissa.
78
3.8 Kairausnäyte HH-V12
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 124 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
5 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittinen
haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-8 sekä liitteestä
8.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit muodostavat tyypilli
simmät raontäytteet. Karbonaatit ja Fe-hydroksidi ovat eräitä katkoksia lukuun ottamatta
läsnä raontäytteinä koko kairausnäytteen pituudelta, ensin mainittu alle 4 mm:nja viimeksi
mainittu alle 2 mm:n vahvuisina katteina. Savimineraalit ovat vallitsevasti illiittiä ja
harvemmin kaoliniittia. Ne esiintyvät alle 3 mm:n vahvuisina täytteinä eräitä katkoksia
lukuun ottamatta koko kairausnäytteen pituudelta. Fluoriitista ja Fe-kiisusta on ainoastaan
pari havaintoa.
3.8.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 20 - 25 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 1 mm).
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 1,5 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus 0,01 mm. Muutamista raoista Fe-hydroksidi puuttuu.
Syvyysväli 25 - 33 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 0,5 mm).
Fe-hydroksidi esiintyy kuten edellä. Syvyydellä29m esiintyy syöpymiä. Useat raot ovat
kloriittipohjaisia.
Syvyysväli 33- 39m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 1 mm).
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus 0,01 mm.
Syvyysväli 39-47: Karbonaattiseurue
Karbonaatti on kalsiittia (paksuus alle 1 mm). Raot ovat kloriittipohjaisia.
Syvyysväli 47 - 52 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle 3 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa,
täytepaksuus 0,5 mm. Syvyysjakson yhdessä raossa on tavattu syöpymiä.
RKO VJK 0 20 -9 -7 -5
~ ....
~
i· . .... . . . .
. ....
··,~---·
~ 1---.
"'' .,. J ... . ........
1 30
I-I- I-I-
I-I-1-1-.
I-I- '---1-
f-+- r-1- "' ...
I-I-1-1- n 1···· ,____
:... -,_-.. • =~ 1--
1--
~ •
60
..... ... ....
I-I- -1-
f---1- -1-1---- -1-
L. .. + 1---1-I-I- -1- - r ;.
•• i. ~~~~ ~~
_j
~~~~ ~· --
90
:.~. ~~ .... ... ... 1···· ... • 1-1---1- .. !....!;;;: 1.-=k ~ 1····
---- 1····
t-t- 1-t--t-t- 1-1-
il
120 1---
1
1--- . .....
r;. r..a. ~~ ...... ;..
~~ lrl .. .. .....
-1----1-
~ ....
!1111
~-~· ~~ .. --.-: -.-: ....
-~····· lt ··~· 150
79
Rakomineraalit MP SV CA SK FE
• • • 1 1 •
.. ... -·· . .. ... ,. ,. .... 1 1 • •
•
• • • • •
• • • • • 1 • • • •
-- ---
• 1 1 1 •
• 1 1 • 1 • • •
• ...• • • • • • •
-- - -
1 .... l 1 1 • • • 1 1 1
-- --
• 1 •
• • • • • • • • • • . .
• • • 1 •
• • 1 • 1
• • • •
• • • 1
•
FL
•
- --
--- -
- -
~ Pyterliitti
[iiifi Viborgiitti
~ L.SJ
Tasarakeinen rapakivi
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-8. Kairausnäytteen HH-Y12 rakomineraalit
80
Syvyysväli52-58 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti dolomiittia, satunnaisesti kalsiittia (paksuus alle
2 mm). Savimineraa1eina esiintyy useimmiten illiittiä ja harvemmin kaoliniittia (paksuus
alle 1,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, tyypillinen täytepaksuus 0,01 mm, satun
naisesti 2 mm. Syvyydellä 57 m yhdessä raossa esiintyy syöpymiä.
Syvyysväli 58- 74 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti do1omiittia, harvoin kaisiitti (paksuus alle 2
mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa ja tyypillinen täytepaksuus 0,01 mm. Parissa raossa
esiintyy Fe-kiisuja sekä savimineraaleja. Syvyysjakson loppupään raoissa (63 m alkaen) on
usein kloriittipinta.
Syvyysväli 74 - 110m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti dolomiittia ja kalsiittia (paksuus alle 2 mm).
Savimineraaleina esiintyy useimmiten illiittiä, ainoastaan yhdessä raossa on tavattu
kaoliniittia (paksuus alle 4 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, tyypillinen täytepaksuus
0,01 mm, satunnaisesti 2 mm. Syvyydellä 79 m, 78 m ja 102 m esiintyy syöpymiä.
Syvyysväli 110 - 151,20 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vallitsevasti kalsiittia harvemmin dolomiittia (paksuus alle 4
mm). Fe-hydroksidi esiintyy alle 0,5 mm paksuna punarapaumana. Parissa raossa esiintyy
Fe-kiisuja sekä savimineraaleja. Syvyydellä 120m esiintyy syöpymiä.
81
3.9 Kairausnäyte HH-Y19
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 182 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
4 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittineo
haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-9 sekä liitteestä
9.
Fe-hydroksidi, karbonaatit, kaisiitti ja dolomiitti sekä savimineraalit muodostavat tyypilli
simmät raontäytteet. Karbonaatit ja Fe-hydroksidi ovat eräitä katkoksia lukuun ottamatta
läsnä koko kairausnäytteen pituudelta. Ensin mainittu on alle 5 mm:n ja jälkimmäinen alle
1 mm:n vahvuisina katteina. Savimineraalit koostuvat kaoliniittista ja illiitistä ja niitä
tavataan lähes kaikista raoista alle 4 mm:n vahvuisina täytteinä. Fluoriittia ja Fe-kiisua
esiintyy kairauksen alkupäässä kohtalaisesti. Parilla eri syvyysvyöhykkeellä ( 40 - 7 4 m ja
104 - 140 m) raoissa on kloriitti pinta.
3.9.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 3,3- 20m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 5 mm). Ne
puuttuvat väliltä 9 - 12 m. Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle
0,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus 0,01 mm. Syvyysvälillä 6,5- 12
m. Fe-hydroksidia ei esiinny. Syvyydeltä 6,50 m on tavattu syöpymiä.
Syvyysväli 20 - 41 m: Fe-hydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 2 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus jopa 0,5 mm. Fluoriittia esiintyy useimmissa syvyysvälin
raoissa paikoin jopa mm:n vahvuisina kiteytyminä raon seinämillä. Edellisten lisäksi
useassa raossa esiintyy Fe-kiisua.
Syvyysväli 41 - 54 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat kalsiittia (paksuus alle 0,5 mm). Ne puuttuvat väliltä 44 - 48
m. Savimineraaleina esiintyy muutamassa raossa illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,01
mm). Lähes jokaisesta syvyysvälin raosta on tavattu Fe-kiisua, joka esiintyy joko niukkoi
na silauksina tai omamuotoisina rakeina. Fe-hydroksidia on tavattu parista raosta. Raot
ovat kloriittipohjaisia.
Syvyysväli 54 - 62 m: Karbonaattiseurue
Syvyysvälin raot ovat kloriittipohjaisia. Karbonaatti on kalsiittia (paksuus alle 0,1 mm).
82 RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP sv CA SK FE FL
• • • • • • .. • • • • • 1- • •
•
• • • • • .. • • . ... ... ... .. . . ... • •
30 • • • • •
1 • 1 1 • • • • • •
• • • 1 • •
• • • . ... • • • • • • • • • • • • • •
60
• • ...• 1 1 1 ~ Pyterliitti • • •
. . . • . .....•... • • • • • • • • • t•:-:-:ci Viborgiitti • 1 ... ... 1 • 1
• • • 1 1 1 ~ Graniitti
90
• Myloniittil
1 1 1 kataklastiitti • •
1 1 1 • • • • • • RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s)
• 1 MP = kloriitti/musta • pigmentti
• SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu
120 FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
• • • 1 Kuva 3-9. 1 •
Kairausnäytteen HH-Y19
• • • rakomineraalit • 1 • • •
150 • •
83
Syvyysväli 62- 71 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,4 mm). Karbonaattiset raot
koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,7 mm). Suurin osa raoista on kloriitti
pohjaisia.
Syvyysväli 71 - 79 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus parhaimmillaan 0,01 mm. Karbonaattiset raot koostuvat
dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 4 mm).
Syvyysväli 79- 82 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Karbonaattiraot koostuvat
dolomiitista (paksuus alle 0,2 mm).
Syvyysväli 82- 86 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus parhaimmillaan 0, 1 mm. Karbonaattiset raot koostuvat
dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 1 mm).
Syvyysväli 86- 89 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,01 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus jopa 1 mm.
Syvyysväli 89- 93 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 5 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus jopa 1 mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja
kalsiitista (paksuus alle 2 mm). Useasta raosta on tavattu fluoriittia sekä syöpymiä.
Syvyysväli 93 - 97 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraali on illiittiä (paksuus alle 0,1 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täyte
paksuus jopa 0,1 mm. Karbonaattiset raot koostuvat kalsiitista (paksuus alle 0,1 mm).
Syvyysväli 97- 101m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,1 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, jonka paksuus on alle 0,1 mm.
84
Syvyysväli 101 - 104 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,01 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus alle 1 mm. Karbonaattiset raot koostuvat dolomiitista ja
kalsiitista (paksuus alle 0,5 mm).
Syvyysväli 104 -129m: Karbonaattiseurue
Karbonaatti on kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 0,5 mm). Useat raot ovat kloriittipoh
jaisia.
Syvyysväli 129 - 150 m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle 0,01 mm). Fe-hydroksidi on punara
paumaa, täytepaksuus alle 0,5 mm. Syvyydellä 134 - 140 m esiintyy useassa raossa
karbonaatteja.
85
3.10 Kairausnäyte HH-V20
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 103 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
4 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin
kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-10
sekä liitteestä 10.
Karbonaatit, kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit muodostavat tyypilli
simmät raontäytteet. Karbonaatit ovat läsnä lähes kaikissa raoissa alle 1,5 mm:n vahvuisi
na katteina. Fe-hydroksidin esiintyminen yleistyy syvyydeltä 60 m alaspäin. Savimineraalit
koostuvat kaoliniittista ja illiitistä ja niitä tavataan 0,5 - 2 mm:n vahvuisina täytteinä koko
kairausnäytteen pituudelta. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy muutamassa raossa.
3.1 0.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0 - 9 m: Karbonaattiseurue
Karbonaatti on pääasiassa kalsiittia (paksuus alle 1 mm). Tämän ohella on yhdessä raossa
punarapaumaa.
Syvyysväli 9 - 22 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 1 mm).
Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja harvemmin illiittiä (paksuus alle 1,5 mm).
Syvyysväli 22- 25m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidia on
tavattu parista raosta, joissa se on alle 0,01 mm:n kalvomaisina rapaumina.
Syvyysväli 25- 36m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 1 mm).
Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia ja illiittiä (paksuus alle 0,5 mm). Syvyydellä 32,70
m on tavattu syöpymiä. Yhdessä raossa on fluoriittia 1 mm:n vahvuisena kiteytymänä.
Syvyysväli 36 - 39 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 1 mm).
Fe-hydroksidia on tavattu parista raosta alle 0,3 mm:n vahvuisina punarapaumina. Edellis
ten lisäksi raoissa esiintyy satunnaisesti illiittisavea ja Fe-kiisua omamuotoisina rakeina.
86 RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP sv CA SK FE FL
f--,------,--
f--f-+-
1--1--l--- • --- 1---- -·---f-- • • --f-- ~ 1 • • --1-- ~·~
'-f--f-- • • '--1--1--
f--f--f--
f--f--f-- • • -f--f--
f--f--f--
f--f--f-- • ~--- 1 • ..... •• • .... • •
30 ... .... -'r-'.:_,_ u -f--- • -I--e--f---
............ ~-- ---
• • 1 • r • • • • • ----
i • • • f-+-1- • f--1--1-
f--f--f-
1--'--1--f--f--f--
h f--f--f-- .. . • 1 60 t--f--f--f--
f---1--1-- • f--f--f-- ~---- --- ~ •. f--_f-- - • • •
• • 1---1--f---f-- ...... 1------
f--f--f--
. t:J .... • • 1--1--f---f--f--f-
1--1--1--
• • • = • 1 -------- -- ------1---!!1 -- ----1-- ------L- • = • II
1 1 •
~ • ~:"""'- ·- • • • •
--- • ! ! ~ Pyterliitti 90 - - •
1111 • : • f--f--f-
f--f--f-
1--1--1-
Tasarakeinen 1--1--1- w t.. ........ rt·· ... , l --- - -·--- -- .. ,. rapakivi f--f--f--
! • 1 i J - -·--- ------- -- ----.-
--1- • Myloniitti/ --f- ---1
kataklastiitti ---- --- ----- f -- . -- ---- ..... f--c-f-
f---f-- ----1--1-1- - ----
f--f-f- n RKO = rakoluku (kpl/m) f--f-f- • 120 ~·
VJK = vedenjohtavuus (m/s) f--f-f- ~ • • • f--f-f- • • 1 • MP = kloriitti/musta • pigmentti -- --
f-f--
1-1-- • • • SV = savimineraali f-f--
- -• - -•- CA = karbonaatti f--1-f--- f-
~
[? 1 1 SK = kiisu
r--f-f- 1 FE = rautahydroksidi f--f- f-
FL = fluoriitti 1--1-1-1--l-+- ---f--t-+-f--t-+- • • •
--- .... --- --- 1-- ---- ... ---- . ---- . • Kuva 3-10. • 1 1 1 Kairausnäytteen 150 r • HH-Y20 f---f--
1--1--1-- • rakomineraali t. f--f--f-- ~--- --- --------- -- --- ---1-- .... - ... -- .. ---. 1---f---f--- u • • 1--1--1-- ... • • •
87
Syvyysväli 39 - 48 m: Karbonaattiseurue
Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 1,5 mm).
Syvyysväli 48 - 63 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm).
Savimineraaleina esiintyy kaolinittia (paksuus alle 1 mm).
Syvyysväli 63- 122m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista (paksuus alle 1 mm). Savimineraaleina
esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 1 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa,
täytepaksuus parhaimmillaan 2 mm. Parissa raossa esiintyy vähäisesti omamuotoista
rikkikiisua.
Syvyysväli 122 - 130m: Karbonaatti-Fe-kiisuseurue
Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 1,5 mm). Fe-kiisua on
tavattu useasta raosta omamuotoisina kiteinä. Sen osuus on enimmillään 5 % raontäyttees
tä.
Syvyysväli 130- 150m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm).
Fe-hydroksidia on tavattu parista raosta alle 0,5 mm:n vahvuisina punarapaumina. Lisäksi
parissa raossa esiintyy illiittistä savea, yhdessä raossa savea on 2 mm:n vahvuisena
täytteenä.
Syvyysväli 150 - 156 m: karbonaattiseurue
Osa raoista on täytteettömiä, osassa on täytteenä kalsiittia (paksuus alle 0,5 mm).
Syvyysväli 156 - 160m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista (paksuus alle 1 mm). Savimineraaleina
esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa,
täytepaksuus alle 1 mm.
88
3.11 Kairausnäyte HH-Y21
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 62 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
2 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin kalsiittia, dolomiittia, savimineraaleja sekä
vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiska
pinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-11 sekä liitteestä 11.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti esiintyvät syvyydeltä20m alkaen. Fe-hydroksidia ei
esiinny lainkaan. Savimineraaleista on illiitti yleisempi. Kaoliniitin esiintyminen on
runsaampaa kairauksen loppupuolella. Fe-kiisuja esiintyy satunnaisesti muutamassa
vyöhykkeessä. Edellisten lisäksi on tavattu fluoriittia syvyydeltä 30 m lähtien.
3.11 .1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0- 16m: Täytteettömät raot
Syvyysväli 16 - 31 m: Karbonaattiseurue
Raot ovat valtaosaltaan kloriittipintaisia. Karbonaatti on pääasiassa kalsiittia, joka muo
dostaa 0,01 mm:n vahvuisia katteita. Toisinaan raoissa on kalsiitin ohella vähäisissä
määrin illiittistä savea (paksuus alle 0,01 mm).
Syvyysväli 31 - 36 m: Karbonaatti-fluoriittiseurue
Kaisiitti esiintyy paikoin omamuotoisina, halkaisijaltaan alle 5 mm:n suuruisina kiteinä.
Yhdestä raosta syvyydeltä 29 m on tavattu syöpymiä. Fluoriitti esiintyy omamuotoisina
rakeina, täytepaksuus on enimmillään 1 mm.
Syvyysväli 36 - 55 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia. Suurin kaisiitti täytepaksuus on 3 mm.
Paikoin kiteet ovat omamuotoisia. Savitäytteet koostuvat illiitistä ja/tai kaoliniitista
(paksuus alle 0,01 mm). Syvyydeltä 50 m on todettu raon pohjan koostuvan illiitistä,
sydänosan dolomiitista. Muutamiin syvyysvälin rakoihin liittyy heikko Fe-kiisupirote.
Syvyysväli 55- 60,75 m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue
Karbonaatti on vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia. Suurin kalsiittitäytepaksuus on 3 mm.
Savitäytteet koostuvat illiitistä ja/tai kaoliniitista (paksuus alle 0,01 mm). Syvyydeltä 50
m on todettu raon pohjan koostuvan illiitistä, sydänosan dolomiitista. Fluoriitti muodostaa
0, 1 mm:n vahvuisia katteita, joissa se esiintyy tyypillisesti omamuotoisina rakeina.
10
20
30
40
50
60
··r-- r-r-t-
r--r-t-t-t-t-t-t-
--r-t-
--t-t-
RKO 0 20
•
1
"'···
1···· ...
[····
1
·-t-r-t-····
~ ..
.... • -
liilii ... .......
•-~ ... • • •••
• ~ :: •....
1
1
1
•• ,. 1
1
1
r-
. . . ~ ....
. 1 •• .... ••
•• p • .. 1 ... ,· .· .-: • . .. ' r ,. • ·-... . ·.~ : ... . ' .
.. ' •...... 1 ••
• + .... •• • - ~
1 .. ··f-t-f- !1111 . ..
1 1"" ..
lli ,._ • ~.
1
1
--t-t-t-
VJK -9 -7 -5 MP
. ...
. .... .....-
...... 1··
....
.. ........ ...
...
·~·1···
.;;;...
. L:...;; ..
r-
.. r-=- .
t--
.. ··1· r-
··1····
t--
....
...
1···
. ..
...
•
...... ....... ~ ..
•
-
1
·•···
•
•
• •
... .... ..
.••.
89
Rakomineraalit SV CA SK FE FL
.. .. 1
--. . ~ ...
• • • gm Pyterliitti
WIJ Tasarakeinen • rapakivi .. . .
• Porfyyrinen D rapakivi . . •
RK.O = rakoluku (kpl/m) • • • VJK = vedenjohtavuus (m/s)
• MP = kloriitti/musta
• • pigmentti
• SV = savimineraali • CA = karbonaatti
• SK = kiisu • • • • •
FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti • • • • •
• • .... Kuva 3-11. Kairausnäytteen 1 • • .. HH-Y21 rakomineraali t.
... .. .. .. .. ... _.....
90
3.12 Kairausnäyte HH-V22
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 41 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
5 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein
kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-12
sekä liitteestä 12.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti esiintyvät yhtenäisemmin syvyydelltä 40 m alkaen.
Fe-hydroksidia on tavattu syvyydeltä38m alaspäin. Savimineraaleista on illiitti huomatta
vasti kaoliniittia yleisempi. Fe-kiisuja esiintyy ainoastaan parissa raossa. Edellisten lisäksi
fluoriittia on tavattu kaikkiaan viidestä raosta.
3.12.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 7 - 25 m: Täytteettömät raot
Raot ovat pääosin täytteettömiä, kuitenkin yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu fluoriittia
(paksuus = 2 mm) ja syöpymäonkaloita.
Syvyysväli 25 - 38 m: Savimineraaliseurue
Kaikki syvyysvälin raot sisältävät ohuen (0,0 1 mm) illiittitäytteen. Tämän ohella on tehty
satunnaisia havaintoja Fe-kiisusta, karbonaatista ja fluoriitista.
Syvyysväli 38 - 44 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (pak
suus alle 0,5 mm). Savimineraaleina esiintyy pelkästään illiitti (paksuus alle 0,1 mm).
Fe-hydroksidikatteet ovat tyypillisesti kalvomaisen ohuita. Fluoriitin esiintymisestä on
tehty havaintoja parista raosta.
Syvyysväli 44 - 77 m: Täytteettömät raot
Syvyysväli 77 - 85 m: Fe-hydroksidiseurue
Fe-hydroksidikatteilla on vahvuutta alle 0,5 mm.
Syvyysväli 85 - 95 m: Savimineraaliseurue
Syvyysväliltä on ainoastaan kolme rakohavaintoa. Täytteenä on yksinomaan illiitti
(paksuus alle 0,1 mm).
RKO
0 20
40
60
80
91 VJK Rakomineraalit
-9 -7 -5 MP SV CA SK FE
•
.. ........ ..... .. • • •
• •
1
•
•
•
•
• • •
•···
•
• • 1
•
•
• •
•
•
• • 1
•
• • --- -·
• •
• • •
FL
•
. . ..
•
• ~ Pyterliitti
[-:-:-:, Viborgiitti
EI] Tasarakeinen rapakivi .
•
~ Graniitti
D Porfyyrinen . rapakivi
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigrnentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3.12. Kairausnäytteen HH-Y22 rakomineraalit
92
Syvyysväli 95- 97 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaatti on dolomiittia. Savitäytteet koostuvat illiitistä (paksuus alle 0,1 mm).
Syvyysväli 97 - 109,30 m: Fe-hydroksidiseurue
Fe-hydroksidikatteilla on vahvuutta 0,01 mm. Syvyysväliltä on edellisen lisäksi pari
karbonaatti- ja savimineraalihavaintoa.
3.13 Kairausnäyte HH-V23
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 28 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
4 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja. A voraoissa on paikoin kloriittinen
haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-13 sekä liitteestä
13.
Kivi on ehjää syvyysväleillä 35 - 60 m sekä 65 - 85 m. Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti
ovat tyypillisin raon täyte. Fe-hydroksidia ja savimineraaleja esiintyy ainoastaan kahdessa
kapeassa vyöhykkeessä. Savimineraalit koostuvat kaoliniittista ja illiitistä. Fe-kiisuja
esiintyy muutamassa raossa, määrä on vähäinen.
3.13.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 1 - 30 m: Karbonaattiseurue
Raoissa on kalsiitista koostuva alle 1 mm:n vahvuinen kate. Parissa raossa on vähäisesti
kaoliniittia ja illiittiä ja yhdessä Fe-kiisua.
Syvyysväli 30 - 63 m: Ehjä kivi
Syvyysväli 63 - 65 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat yksinomaan kalsiitista (paksuus alle 1
mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0,1 mm). Fe-hydroksi
din ja Fe-kiisun esiintyminen rajoittuu ainoastaan yhteen rakoon.
Syvyysväli 65 - 86 m: Ehjä kivi
93
Syvyysväli 86 - 90 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (pak
suus alle 1,5 mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0,1 mm).
Fe-hydroksidin (paksuus alle 0,01) ja Fe-kiisun esiintyminen rajoittuu ainoastaan pariin
rakoon.
Syvyysväli 90 - 94 m: Karbonaattiseurue
Raoissa on kalsiitista koostuva alle 1 mm:n vahvuinen kate.
Syvyysväli 94 - 102,05 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (pak
suus alle 1,5 mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0,1 mm).
Fe-hydroksidin (paksuus alle 0,01) ja Fe-kiisun esiintyminen rajoittuu ainoastaan pariin
rakoon.
RKO VJK
0 20 -9 -7 -5 MP
60
80
94
Rakomineraalit
SV CA SK FE
•
l
• •
•
• •
•
• •
•
1
•
1 • • 1
• •
•
•
.. 1
•
•
• ·- ·-- -·
• •
[ii-:, Viborgiitti
CIIIJ Tasarakeinen . rapakivi
RK.O = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi
Kuva 3-13 . Kairausnäytteen HH-Y23 rakomineraalit
95
3.14 Kairausnäyte HH-V24
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 149 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
4 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin
kloriittinen haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-14
sekä liitteestä 14.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit ovat tyypillisin
raon täyte. Savimineraalit koostuvat montmorilloniitista, kaoliniitista ja illiitistä. Fe-kiisuja
ja fluoriittia esiintyy muutamassa raossa.
3.14.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0- 14m: Karbonaattiseurue
Raoissa on kalsiitista, paikoin dolomiitista koostuva alle 1 mm:n vahvuinen kate.
Syvyysväli 14- 34m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (pak
suus alle 1,0 mm). Savimineraaleina esiintyvät kaoliniitti ja illiitti (paksuus alle 0,1 mm).
Fe-hydroksidia esiintyy kalvomaisina punarapaumina lähes jokaisessa syvyysvälin raossa.
Fe-kiisua ja fluoriittia on tavattu parista raosta.
Syvyysväli 34-43 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (pak
suus alle 2,0 mm). Karbonaatit puuttuvat syvyysväleiltä 34- 38 m sekä 41 - 43 m. Fe-hyd
roksidia esiintyy kalvomaisina punarapaumina jokaisessa raossa.
Syvyysväli 43- 67 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat sekä kalsiitista että dolomiitista (pak
suus alle 2,5 mm). Karbonaatit puuttuvat syvyysväliltä 55 - 61 m. Fe-hydroksidia (paksuus
alle 0,3 mm) esiintyy kalvomaisina punarapaumina lähes jokaisessa raossa. Savimineraa
leina esiintyy illiittiä ja montmorilloniittia ohuina täytteinä. Syvyysvälillä 53 - 63 m
savimineraaleja ei ole tavattu lainkaan.
Syvyysväli 67-75 m: Karbonaattiseurue
Raoissa on kalsiitista, paikoin dolomiitista koostuva alle 1 mm:n vahvuinen kate.
---------------~ ------------
96
Syvyysväli 75 - 100m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysvälin karbonaattiset raontäytteet koostuvat kalsiitista (paksuus alle 1 mm). Fe-hyd
roksidia (paksuus alle 0,3 mm) esiintyy kalvomaisina punarapaumina lähes jokaisessa
raossa. Paikoin katteella on vahvuutta 3 mm. Savimineraalina esiintyy illiittiä (paksuus
alle 1 mm). Syvyysvälillä 76 - 82 m savimineraaleja ei ole tavattu lainkaan. Syöpymiä
esiintyy syvyydellä 72 m ja 84 m.
Syvyysväli 100 -130m: Täytteettömät raot
Syvyysväli 130 - 153 m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue
Syvyysvälillä suurin osa raoista kloriittipintaisia. Karbonaattiset raontäytteet koostuvat
kalsiitista (paksuus alle 0,1 mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä 0,1 mm:n paksuisina
täytteinä. Fluoriittia esiintyy syvyysjakson alkupäässä alle 0,1 mm:n vahvuisina kiteytymi
nä.
Syvyysväli 153 - 155 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista (paksuus alle 0,01 mm). Savimineraali
na esiintyy illiittiä 0,01 mm:n vahvuisina täytteinä. Fe-hydroksidi on punarapaumaa,
paksuus alle 0,01 mm.
Syvyysväli 155 -168m: Savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä kaoliniittia ja montmorilloniittia. Suurin täytepaksuus on
0,01 mm.
Syvyysväli 168 - 177m: Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy kaoliniittia 0,01 mm:n vahvuisina täytteinä. Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, jonka paksuus on alle 0,1 mm.
Syvyysväli 177 - 200 m: Täytteettömät raot
97
RKO VJK Rakomineraalit
0 0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
• •
• 1 1 1 .. ____ _ 1---+--~--11
---~--: __ JL ______________ _ 1--1---1-- • •
-- -~- _l __ _1__- ~- _ _i__-.-----u • •
1 • ----------~-----1---------
• • • ' ... ~-!. --------, • • •
50 - . ·. ·:. _....__--4-_j---+--+----------; .' , ' . . .
• • • ·::::-~
1 •• ... . .
·.· .. ~_:.~~i.-----.· , -L . . . • : ..
~~~~ p-1-----+---+--+-_.. - - --1--1---1----c--1---1---
________________ J ________ _ • • • •
• • • • • • 1 1
----------~---------------
1 1 1
: . . ------1--~-----~--------
100 ....._ • 1 1 1 -~r~~~4~~~~~--~--------+---.-.~ • .-~-~-----~.--------~
r-c--1--1---
--.--... ~':-;_:__._:__,_,:...:_·.
--1----~
1---f-1---1--. '"1---l--+--~r ----
r---c-1---1--f-f-l--l---1-;--,.,1;-;-~
t-t--1---1--
• •
• • • • •
• ---------~---------------• 1 • 1
• •
1 • • • 150 _c-c-1---1---~----~-------+--~.---.~~.~--------------~
= 1
••••• ~~·.. - - - - - - - - - - - -!..•••• r-_ .....
1---+---1----1---liil
f-1-1--1---
• 1 • • • • • • • 1
------•-------------•-----
• 1
• • • • •
~ Pyterliitti
[~~~, Viborgiitti
[I] Tasarakeinen graniitti
D Porfyyrinen . graniitti
• Myloniitti/ kataklastiitti
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
t-1--l--1-- Kuva 3-14. f-l---1---1---1---l---1--
f-1----1--f-1--1---
200 f-1---1---1. •
Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraali t.
98
3.15 Kairausnäyte HH-YT1
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 84 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
4 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja sekä vähäisesti Fe-sulfidimineraaleja sekä fluoriittia. Avoraoissa on
paikoin kloriittinen haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät
kuvasta 3-15 sekä liitteestä 15.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti, Fe-hydroksidi sekä savimineraalit muodostavat tyypilli
simmät raontäytteet. Karbonaatit ovat läsnä lähes kaikissa raoissa alle 5 mm:n vahvuisina
katteina. Fe-hydroksidin esiintyminen yleistyy syvyydeltä 50 m alaspäin. Savimineraalit
koostuvat kaoliniitista ja illiitistä ja niitä tavataan 0,01 - 2 mm:n vahvuisina täytteinä koko
kairausnäytteen pituudelta. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy muutamassa raossa.
3.15.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 1-34m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2,5 mm).
Savimineraaleina esiintyy kaolinittia ja illiittiä (paksuus alle 1 mm). Edellisten lisäksi
parista raosta on tavattu Fe-hydroksidia ja yhdestä fluoriittia.
Syvyysväli 34 - 49 m: Karbonaattiseurue
Useat raoista ovat kloriittipintaisia. Karbonaatti on vaihtelevasti dolomiittia ja kalsiittia
(paksuus alle 1 mm). Edellisen lisäksi parista raosta on tavattu Fe-hydroksidia.
Syvyysväli 49 - 90 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat ka1siitista ja dolomiitista (paksuus alle 5 mm).
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,5 mm). Fe-hydroksidi on
punarapaumaa, täytepaksuus on jopa 1 ,5 mm.
Syvyysväli 90 - 96 m: Fe-hydroksidiseurue
Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa 1 mm. Kalsiittia, Fe-kiisua sekä
kaoliniitia on tavattu muutamasta raosta.
Syvyysväli 96- 105m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 1 mm).
Useasta raosta ne puuttuvat. Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle
0,1 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus on jopa 1 mm.
99
RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
• •
• • • • .. l . • •
20 • •
• • • • •
• 1 • 1 1 •
40
• • • • • 1 • • • 1 1 • • ffiH • • Pyterliitti
60 • • • • • •
• • • • t~~~, Viborgiitti • • .~ ... .. ... .. . • •
• • 1
[] Tasarakeinen . graniitti
.. . .. .. . .. . • D Porfyyrinen
• • • • • . graniitti 80 • •
1 • • 1 • • • • • . .. • RKO = rakoluku (kpl/m) • • • • • VJK = vedenjohtavuus (m/s) • • • MP = kloriitti/musta • • • 1 pigmentti • • • • • SV = savimineraali •
... ... ... • CA = karbonaatti •• • • SK = kiisu 1 • 1 • • FE = rautahydroksidi
100 FL = fluoriitti • • • • • • • ...... • • • • Kuva 3-15 .
• • • Kairausnäytteen ........................• ........... ... 1 HH-YTl
• • rakomineraalit
100
Syvyysväli 105- 114,55 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 0,5 mm).
Fe-hydroksidia on tavattu kolmesta raosta alle 0,01 mm:n vahvuisina punarapaumina.
Edellisten lisäksi yhdessä raossa esiintyy vähäisesti kaoliniittia.
3.16 Kairausnäyte HH-VT3
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 201 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
3 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittinen
haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-16 sekä liitteestä
16.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raon
täytteet. Fe-hydroksidia esiintyy kairauksen alkuosassa syvyydelle 30 m saakka, jonka
jälkeen sen esiintyminen on satunnaista. Karbonaatit ovat eräitä katkoksia lukuun ottamat
ta läsnä koko kairausnäytteen pituudelta raoissa alle 4 mm:n vahvuisina katteina. Savi
mineraalit koostuvat kaoliniitista sekä illiitistä ja niitä tavataan alle 0,7 mm:n vahvuisina
täytteinä koko kairausnäytteen pituudelta. Fe-kiisuja ja fluoriittia esiintyy muutamassa
raossa. Fluoriittia on runsaammin kairauksen loppuosassa syvyysvälillä 208 - 217 m.
3.16.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0- 22m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiraontäytteet ovat vaihtelevasti kalsiittia ja dolomiittia (paksuus alle 1 mm).
Useasta raosta ne puuttuvat. Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle
0,7 mm). Fe-hydroksidi on punarapaumaa, täytepaksuus jopa 2,5 mm.
Syvyysväli 22-29 m: Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 1,5 mm).
Fe-hydroksidi esiintyy alle 0,01 mm:n vahvuisina punarapaumina.
Syvyysväli 29 - 47 m: Karbonaattiseurue
Karbonaatti on vaihtelevasti dolomiittia ja kalsiittia (paksuus alle 1,5 mm). Edellisen
lisäksi parista raosta on tavattu Fe-kiisua, illiittiä sekä fluoriittia.
0
101 RKO VJK Rakomineraalit
0 20 -9 -7 -5 MP SV CA SK FE FL
1 • ! • • 1 1 1 1
• • 1---..... t-- --------------------------------• 1 • 1
1-+-+-+-c-r-tt:tt=:l:• ;;..;.;;;..;.;~- ----1- -
1-+-+--+-__.-
• : 1 1 ------•------•---~--------
• • 1--+-+-+--li. ~~~---------~--
• 1 : ----------~----------------
•
50 -~~~,__~ -_-----+--_-----tr-1-_-~--:!....--_-!....• -_--~~ _--..!....~ -_--_-_---~ -_-_----~--
...
~af- ---------- -[i'i'e•
1
• •
• • • • •
---------------------------
• 1 • • •
---------~---------·------•
• • • • • • •
- ---------------------------
• • • • ---------------------------
• • • •
100~rr~-----+----4-+------~·~·L-------------~
~~~·------------
~~~=------------... 1-+-+-+-r.
• • •
• • ----------~----------------
• ------·--------------------
1 • • 1
-t---+~t---a-. - - - - - - - - - - - ------·--------------------• • 1 • • • •
~~~----------- - -- __.__- -1-- -t-- -·--- ----------• •
150-~++~·-------r---~r+----1----·----=---------------------~ •
- ------·--~----------------
,._ __________ -
1-+-+-+-11
• • • • • ---------------------------
• • •
• •
• - ----------~----------------
• 2004-rr~------~-----l~-------1·~~;~------------------~
~ 1 • ;------------ ----------~---------~------~ . . .
...,_.,_....;..I.....;......:JL.~ f a • • :
m Pyterliitti
[~~ifi Viborgiitti
r:::7:l Ld
Tasarakeinen graniitti
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-16. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit
102
Syvyysväli 47- 117m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiset raontäytteet koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 4 mm).
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 1 mm). Edellisten lisäksi
syvyysvälillä esiintyy Fe-kiisua (erityisesti 49 - 56 m) sekä fluoriittia useassa raossa välillä
68-84 m.
Syvyysväli 117 - 132 m: Savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia, täytteet ovat ohuita (paksuus alle
0,02 mm).
Syvyysväli 132 - 167m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus 0,01 - 0,2 mm). Karbonaattiset
raot koostuvat dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 1 mm). Useasta raosta karbonaatit
puuttuvat. Edellisten lisäksi syvyysvälillä esiintyy satunnaisesti Fe-kiisua ja vähäisesti
fluoriittia.
Syvyysväli 167- 184m: Savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia, täytteet ovat ohuita (paksuus alle
0,01 mm).
Syvyysväli 184 - 203 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä 0,01 mm:n vahvuisina täytteinä. Karbonaattiset raot
koostuvat kalsiitista (paksuus alle 1 mm). Useat syvyysvälin raot ovat täytteettömiä.
Syvyysväli 203 - 209 m: Savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia, täytteet ovat ohuita (paksuus alle
0,01 mm). Parista raosta syvyydeltä206m on tavattu fluoriittia.
Syvyysväli 209 - 220,20 m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniitia (paksuus 0,01 mm). Karbonaattiset raot
koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0,1 mm). Kaikki syvyysvälin raot
sisältävät fluoriittia alle 0,1 mm:n vahvuisina täytteinä.
--------------------------- ~--
103
3.17 Kairausnäyte HH-YT7
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 111 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
1 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
savimineraaleja, Fe-sulfidimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on paikoin kloriittineo
haamiskapinta. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-17 sekä liitteestä
17.
Karbonaatit; kaisiitti ja dolomiitti sekä savimineraalit muodostavat tyypillisimmät raon
täytteet. Karbonaatit ovat eräitä katkoksia lukuun ottamatta läsnä koko kairausnäytteen
pituudelta raoissa alle 2 mm:n vahvuisina katteina. Savimineraalit koostuvat sekä kaolinii
tista että illiitistä ja niitä tavataan alle 1 mm:n vahvuisina täytteinä eräitä katkoksia lukuun
ottamatta koko kairausnäytteen pituudelta. Fluoriittia esiintyy lähes kaikissa raoissa
syvyydeltä 76 m alkaen. Fe-hydroksidista ja Fe-kiisusta on ainoastaan pari havaintoa.
3.17.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 1-40m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Lähes kaikissa syvyysvälin raoissa on kloriittipinta. Karbonaattiset raot koostuvat kalsiitis
ta ja dolomiitista (paksuus alle 2 mm). Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja harvemmin
kaoliniittia 0,5 mm:n vahvuisina täytteinä. Viimeksi mainittu puuttuu useasta syvyysvälin
raosta. Edellisten lisäksi parissa raossa on tavattu ohut punarapauma.
Syvyysväli 40 - 58 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä (paksuus alle 1 mm). Karbonaattiset raot koostuvat
dolomiitista ja kalsiitista (paksuus alle 2 mm).
Syvyysväli 58 - 77 m: Karbonaattiseurue
Karbonaatti on kalsiittia (paksuus alle 0,5 mm). Yhdestä raosta on tavattu edellisen lisäksi
fluoriittia.
Syvyysväli 77- 92 m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue
Savimineraaleina esiintyy illiittiä ja kaoliniittia (paksuus alle 0,1 mm). Karbonaattiset raot
koostuvat kalsiitista ja dolomiitista (paksuus alle 0,2 mm). Useasta raosta karbonaatit
kuitenkin puuttuvat. Fluoriittia liittyy lähes kaikkiin rakoihin ja se muodostaa 0,1 mm:n
vahvuisia täytteitä.
RKO VJK
0 20 -9 -7
20
104 Rakomineraalit
-5 MP sv CA
• • • • • •
• • 1 • 1
• • • .. .. .. ········· ...... • • • • • • • • •
• • • 1 • • •
• • •
•
• 1 1 ·- -·
• 1 .... 1 ......•......•.
• . ... .. ... .. .. .. ...... .
•
SK FE FL
1
• 60~~F----r----~~----------------------~ • •
• • •
• • • • • •
1 1 1 80
• 1 • • 1 • • ·- • 1 • • • • • •··· ........• • • • 1 • 1 • • 1 1 • • • • 1
100 • • • • • • •
-.- -. - . 1 1 • •
~ Pyterliitti
D Tasarakeinen rapakivi
RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (m/s) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi FL = fluoriitti
Kuva 3-17 . Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit
105
Syvyysväli 92- 101m: Savimineraali-fluoriittiseurue
Savimineraaleina esiintyy useinmiten kaoliniittia ja satunnaisesti illiittiä (paksuus alle
0,1 mm). Fluoriittia liittyy lähes kaikkiin rakoihin ja se muodostaa 0,1 mm:n vahvuisen
täytteen rakojen pohjalle. Karbonaatteja on tavattu ainoastaan kolmesta syvyysvälin raosta.
Syvyysväli 101- 110m: Karbonaatti-savimineraali-fluoriittiseurue
Kalsiittia (paksuus alle 2 mm) on tavattu kaikista syvyysvälin raoista. Savimineraaleina
esiintyy useimmiten illiittiä ja satunnaisesti kaoliniittia (paksuus alle 0,1 mm). Eräissä
raoissa illiitti on kalsiitin päällä. Fluoriittia liittyy satunnaisesti muutamiin rakoihin ja se
muodostaa 0,1 mm:n vahvuisen täytteen rakojen pohjalle. Edellisten lisäksi yhdestä raosta
on tavattu Fe-kiisua ja yhdestä Fe-hydroksidia.
3.18 Kairausnäyte HH-LPVA1
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 30 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
3 XRD-määritystä. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
Fe-sulfidimineraaleja ja kaoliniittia. A voraoissa on toisinaan kloriittinen haamiskapinta.
Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-18 sekä liiteestä 18.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, kaoliniittia sekä
Fe-kiisua. Lisäksi muutamiin rakoihin liittyy rautahydroksidia. Rakomineraaleista kar
bonaatit esiintyvät yhtenäisimmin kairausnäytteen alusta loppuun saakka. Muiden rako
mineraalien esiintyminen on satunnaisempaa, joskin keskittymistä omiin syvyysvyöhyk
keisiin on nähtävissä.
3.18.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0,67 - 9,27 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Karbonaatteja on tavattu lähes jokaisesta raosta. Paksuimmillaan ne muodostavat 1 mm:n
vahvuisen raontäytteen. Rautahydroksidia (limoniitti-götiitti) on tavattu osittaisina, 0,01
mm:n vahvuisina katteina ainoastaan parista syvyysvälin raosta. Fe-kiisua ja kaoliniittia
esiintyy harvakseltaan.
RKO
0 20 MP
5
•
10
15
20
106 Rakomineraalit
sv CA SK
• • • •
•
. .. ~ .
•
•
• • •
• • 1 • • • •
• 1 1
•• • •
•
• •
• •
• • • •
•
•
FE
•
•
•
~ Pyterliitti
RKO = rakoluku (kpl/m) MP = kloriitti/musta ..
pigmentti • SV = savimineraali • CA = karbonaatti
SK = kiisu FE = rautahydroksidi
Kuva 3-18 . Kairausnäytteen HH-LPVAl rakomineraalit
107
Syvyysväli 9,27- 14,53 m: Karbonaattiseurue
Syvyysvälin raoista on tavattu yksinomaan kalsiittia, jonka ohella yhdessä raossa esiintyy
vähäisesti rautahydroksidia. Täytteet ovat niukkoja, paksuimmillaan 1 mm. Syvyydellä
13,06 m on kalsiitin havaittu esiintyvän kahdessa generaatiossa; kirkkaana ja vihreänä
variaationa.
Syvyysväli 14,53 -15,92 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Raontäytteenä ovat karbonaatit, Fe-kiisu ja kaoliniitti, joiden muodostamat täytepaksuudet
ovat 0, 1 - 1 ,5 mm. Karbonaateista esiintyy sekä kalsiittia että dolomiittia.
Syvyysväli 15,92 - 18,20 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Syvyysväliä luonnehtii ohuiden punarapaumasilausten esiintyminen. Karbonaatteja
esiintyy kaikissa raoissa alle 1 mm:n katteina. Fe-kiisua ja kaoliniittia on tavattu ainoas
taan yhdestä syvyysvälin rikkonaisuusvyöhykkeestä.
Syvyysväli 18,20- 19,60 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Kaisiitti yhdessä dolomiitin kanssa muodostaa parhaimmillaan 1 ,5 mm:n vahvuisia
raontäytteitä. Kaoliniittia esiintyy varsin niukasti.
108
3.19 Kairausnäyte HH-LPV A2
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 29 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
yksi XRD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta.
Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-19 sekä liitteestä 19.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia. Nämä esiintyvät
kohtalaisen jatkuvina 7 m:n syvyyteen, jonka jälkeen esiintymistiheys harvenee. Savi
mineraaleista on tavattu kaoliniittia ja illiittiä. Niiden esiintyminen on jonkin verran
yleisempää syvyydeltä 7 m alaspäin. Fe-kiisua on tavattu S:stä ja rautahydroksidia 7:stä
kairausnäytteen raosta.
3.19.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0,05 - 1,85 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Raontäytteenä ovat karbonaatit, joita on lähes kaikissa raoissa, Fe-kiisu ja kaoliniitti.
Täytepaksuudet vaihtelevat 0,5 - 4 mm:iin. Karbonaateista on tavattu sekä kalsiittia että
dolomiittia.
Syvyysväli 1,85- 7,00 m: Karbonaatti-Fe-hydroksidiseurue
Karbonaatteja on tavattu edelleen jokaisesta raosta. Paksuimmillaan ne muodostavat 15
mm:n vahvuisen raontäytteen. Rautahydroksidia (limoniitti-götiitti) on tavattu osittaisina,
0,01 mm:n vahvuisina katteina ainoastaan kolmesta syvyysvälin raosta. Edellisten lisäksi
yhdessä syvyysvälin raossa on ohut savimineraalikate.
Syvyysväli 7,00- 8,92 m: Karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Raontäytteenä ovat karbonaatit, Fe-kiisu ja kaoliniitti, joiden muodostamat täytepaksuudet
ovat 0,1 - 2,0 mm. Karbonaateista esiintyy sekä kalsiittia että dolomiittia. Fe-kiisu on joko
omamuotoisina rakeina tai laikkuina.
Syvyysväli 8,92 - 15,70 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Syvyysväliä luonnehtii ohuiden punarapaumisten rakosilausten esiintyminen. Karbonaatte
ja esiintyy muutamissa raoissa, paksuus alle 2 mm. Fe-kiisua on tavattu ainoastaan parista
raosta. Savimineraalikatteet ovat paksuimmillaan 4 mm.
RKO
0 20 MP sv
• •
5
•
.. ...
• •
• • • • •
10
•
•
•
•
15
20
109
Rakomineraalit
CA SK
• .... • 1
•
1
• • •
.. .. ... .. •
•
•
•
FE
•
• . .. . ..
•
•
•
[~~~; Viborgiitti
RKO = rakoluku (kpVm) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi
Kuva 3-19. Kairausnäytteen HH-LPVA2 rakomineraalit
110
3.20 Kairausnäyte HH-LPVA3
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 46 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
yksi XRD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. A voraoissa on usein kloriittinen haamiskapinta.
Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-20 sekä liitteestä 20.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia. Nämä esiintyvät
kohtalaisen jatkuvina koko kairauksen pituudelta. Savimineraaleista edustettuna on illiitti,
joka myös esiintyy kohtalaisen yleisenä koko kairausnäytteessä. Rautahydroksidia on
tavattu eräitä katkoksia lukuun ottamatta lähes kaikista raoista. Fe-kiisuja on havaittu
ainoastaan kolmesta raosta koko kairausnäytteessä. Useasta kairausnäytteen loppupään
raosta on havaittu järjestys, jossa raon pohjimmaisena on punarapauma, tämän päällä on
kalsiittia ja sydänosassa illiitti
3.20.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0,00 -10,55 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysväliä luonnehtii ohuiden punarapaumasilausten esiintyminen raoissa. Punara
pauman paksuus vaihtelee 0,01- 1 mm:iin. Karbonaatteja, kaisiittiaja dolomiittia esiintyy
lähes kaikissa raoissa, täytepaksuus on alle 2 mm. Fe-kiisua on tavattu ainoastaan parista
raosta, joissa se esiintyy omamuotoisina rakeina. llliittikatteet ovat yleisiä, ja niiden
paksuudet ovat alle 1 mm.
Syvyysväli 10,55- 13,00 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Syvyysväliltä puuttuvat punarapautuneet raot täysin. Karbonaatti on makroskooppisesti
tunnistettu kalsiitiksi. Se muodostaa parhaimmillaan 0,5 mm:n vahvuisia raontäytteitä.
llliittitäytteet ovat yleisiä, niiden vahvuus on alle 0,5 mm.
Syvyysväli 13,00- 20,50 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Lähes kaikista syvyysvälin raoista on tavattu punarapaumasilauksia. Punarapauman
paksuus vaihtelee 0,01 - 0,5 mm:iin. Karbonaatteja, kalsiittia ja dolomiittia esiintyy lähes
kaikissa raoissa, lukuun ottamatta syvyysväliä 17,99- 19,29 m, josta ne puuttuvat täysin.
Karbonaattirakojen täytepaksuus on alle 2 mm. llliittikatteet ovat yleisiä, paksuus alle 2
mm. Fe-kiisua on tavattu ainoastaan parista raosta, joissa se esiintyy omamuotoisina
rakeina. Usein rakomineraalit ovat järjestyneet siten, että raon pohjimmaisena on punara
pauma, tämän päällä on kalsiittia ja sydänosassa illiitti.
RKO
0 20 MP
• • • --1- ....... -1-1-
1 -1-1--1-1--1-1-1-1-1-
1 • 1 1
f---1- • 1 1
f--f--1-f--'-1- ..... • • • 5
1 1 1
1-1-1- .......
1--f---f--- ... • • • 1--f---f---
1111 • .. .............
f--f--1-
1 f--f--1-f--f--1-f-f-1-f--f--1- -
• • • ~ -1-f--- .......... -1-1- .... • • • 10
• • • 1-1-1-f---1-f- ..
1 1
f---1-f- "' • • •
-1-1-
c '----1-1--
r-f-1--
f-1-1-'-1-1-1--f---1-1--f---1-1-1-1-1-1-1-I-I-1-
15
• • • 1--f---f---
f--1-1- ... • • f-f-1-
... • • •
'----'----1-- • • • ----..
---
---
1 ---------20 '----
111
Rakomineraalit
sv CA SK
•
• • • • • • • • •
... .. .. .. • • •
- ----
• • ....... ···1··· ·•·
• • •
• • •
•
• • • • •
... ...•... ...
• • • 1 ... .. 1 • 1 • • • i • • • • • • • • • • • •
1
FE
• •
• • • .... •
• .. ··1
•
• •
......... •
• •
. .. 1 1 • • .-• ........•... • • • • • 1
..........
........
. .......
-
- ... m Pyterliitti
RKO = rakoluku (kpl/m) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK = kiisu FE = rautahydroksidi
Kuva 3-20 . Kairausnäytteen HH-LPVA3 rakomineraalit
112
3.21 Kairausnäyte HH-LPVA4
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 61 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
yksi XRD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
Fe-sulfidimineraaleja, savimineraaleja ja fluoriittia. Avoraoissa on usein kloriittinen
haarniskapinta. Rakomineraalien esiintymissyyyydet ilmenevät kuvasta 3-21 sekä liitteestä
21.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia. Paria katkos ta
lukuun ottamatta nämä esiintyvät kohtalaisen jatkuvina koko kairauksen pituudelta.
Savimineraaleista edustettuna ovat illiitti ja kaoliniitti, joista jälkimmäinen esiintyy
kohtalaisen yleisenä syvyyden 11,55 m alapuolella. Fe-hydroksidia ja Fe-kiisuja on
havaittu ainoastaan muutamasta raosta koko kairausnäytteessä. Fluoriittia esiintyy kapealla
syvyysvyöhykkeellä kairauksen loppuosassa.
3.21.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0,72- 9,54 m: Karbonaattiseurue
Karbonaattia on tavattu jokaisesta syvyysvälin raosta. Täytepaksuus on alle 3 mm.
Karbonaatti on kalsiittia, joka esiintyy tyypillisimmin rakojuonina. Kalsiitin ohella yhdestä
raosta kairauksen alkupäässä on tavattu punarapaumaa ja yhdestä illiittiä. Viimeksi
mainitussa raossa illiitti on raon pohjalla ja kaisiitti tämän päällä.
Syvyysväli 9,54 - 11,55 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Tämä kapea vyöhyke sisältää kaksi Fe-hydroksidikatteista, 0,01 mm:n vahvuista rakoa.
Vyöhyke erottuu myös siten, että kalsiitin (paksuus alle 0,5 mm) esiintymiseen perättäisis
sä raoissa tulee tällä kohdalla ensimmäistä kertaa katkoksia. Lisäksi syvyydellä 11,55 m
illiitti tulee rakomineraaliseurueeseen ja esiintyy yleisenä tätä syvempänä.
Syvyysväli 11,55- 15,25 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaatti on makroskooppisesti tunnistettu dolomiitiksi. Se muodostaa jopa 2 mm:n
vahvuisia raontäytteitä. llliittitäytteet ovat yleisiä, niiden vahvuus on alle 0,5 mm. Syvyy
dellä 15,22 m on tavattu 3 mm halkaisijaltaan olevia syöpymäonkaloita.
Syvyysväli 15,25 - 15,82 m: Savimineraaliseurue
Savimineraali on kaoliniittia, joka muodostaa useissa raoissa 3 mm:n vahvuisia pesäke
mäisiä katteita. Yhdestä raosta on tavattu illiittiä ja kaoliniittia.
113
RKO Rakomineraalit 0 20 MP sv CA SK FE FL
.. 1 • 1 • • 1
t--1--r--- - • 1-r---r--- • 1 t--1--1- • ...
1 • • 1-r---r---t--1--r---1-1--
~~-- • • 1-r---t--1-- ... .. 1 l
• • • --• -.. • 1 1 --r-
1 1-1-- • • 10 -
t---1-
1 1--r--- ..• t---1-
1 • • • 1-c-r---... . •.. .........•..
• • • • 1 1 ,.. • 1"" • ---1--
~~-i l r- • 1-1-- • 1 t-r-r- • 1-1-1--
t-t-t-f--t-t-
1 • ~
f-o-.......:r-:
1 . ... ... • • r--r-
.........
1 20 r-
t---1-r--r-r--r-r--r-t-r-r- ...........
t-r-r- t t-r-r- .. 1
. .. 1--1-1--t-r-r-
m • •• Pyterliitti 1 • 1-1-r---
1 t-r-r-1--f---f---t-r-r-
Tasarakeinen 1-t--t-- ~ w • .......• graniitti
-• • .
... .. ... ..... • .........• t---1- 1 • • • t---1-
... .......• RKO = rakoluku (kpl/m) 1--1-
1 30 _r- -1- MP = kloriitti/musta 1--r-
1 • • pigmentti t---1-
.1- -r- ... SV = savimineraali 1--f--1-1-- CA = karbonaatti
1-r---t-- • SK= kiisu 111 1
• .. . . FE = rautahydroksidi • FL = fluotiitti 1 •··· •
1 ,. 1-t-t--1-1--t-
• • 1 -r-- Kuva 3-21. -r-- • • Kairausnäytteen -r--
............ -r--
HH-LPVA4 -r+-
-1-t- rakomineraalit 40 -r-t--
114
Syvyysväli 15,82- 27,13 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaateista on tavattu sekä kalsiittia että dolomiittia. Nämä muodostavat parhaimmil
laan 3 mm:n vahvuisen raontäytteen. Joistakin syvyysvälin raoista karbonaatti puutuu.
Kaoliniittitäytteet ovat yleisiä, niiden vahvuus on alle 1 ,5 mm. Tyypillisesti kaoliniitti
esiintyy ovoidien reunoilla maasälvän muuttumistuloksena.
Syvyysväli 27,13- 29,20 m: Karbonaatti-fluoriitti-Fe-kiisuseurue
Tällä syvyysvälillä lähes kaikissa raoissa esiintyy fluoriittia ohuena, omamuotoisista
rakeista koostuvana katteena. Karbonaattien esiintyminen on yleistä, joskaan ne eivät
kaikissa raoissa ole läsnä. Kairausnäytteen ainoat kaksi kiisuhavaintoa on tehty tältä
syvyys väliltä.
Syvyysväli 29,20- 36,70 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Punarapautuneista raoista on tehty kaksi havaintoa väliltä 30,19 - 33,08 m. Molemmissa
raoissa täytepaksuus on 0,01 mm. Karbonaatteja esiintyy koko syvyys välillä. Savimineraa
lit, kaoliniitti ja illiitti, tulevat seurueeseen vasta syvyydeltä 33,08 m alkaen. Syvyydeltä
34,06 m on tavattu kalsiitissa syöpymäonkaloita.
3.22 Kairausnäyte HH-LPVAS
Kairausnäytteestä tehtiin kaikkiaan 24 rakomineraalihavaintoa ja valikoiduista näytteistä
yksi XRD-määritys. Tutkituista raoista tavattiin rautahydroksidia, kalsiittia, dolomiittia,
Fe-sulfidimineraaleja ja savimineraaleja. Avoraoissa on usein kloriittinen haarniskapinta.
Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-22 sekä liitteestä 22.
Rakotäytteenä tavataan yleisimmin karbonaatteja; kalsiittia ja dolomiittia, jotka esiintyvät
kohtalaisen jatkuvina koko kairauksen pituudelta. Savimineraaleista edustettuna ovat
illiitti ja kaoliniitti. Fe-hydroksidia ja Fe-kiisuja on havaittu ainoastaan muutamasta raosta
koko kairausnäytteessä.
3.22.1 Rakomineraaliseurueet eri syvyysväleillä
Syvyysväli 0,00- 17,16 m: Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattia, kalsiittia ja dolomiittia, on tavattu lähes jokaisesta syvyysvälin raosta.
Täytepaksuus on alle 2 mm. Kaoliniittia esiintyy useassa raossa alle 1 mm:n vahvuisina
katteina. Edellisten lisäksi yhdestä syvyysvälin raosta on tavattu vähäisesti Fe-kiisua
omamuotoisina rakeina.
10
20
RKO
0 20 MP
RKO = rakoluku (kpllm) MP = kloriitti/musta
pigmentti SV = savimineraali CA = karbonaatti SK= kiisu FE = rautahydroksidi
115
Rakomineraalit
sv CA
•
• •
•
• • ·~ • • • • •
• •
•
•
SK
gm Pyterliitti
FE
•
• •
•
Kuva 3-22. Kairausnäytteen HH-LPVA5 rakomineraalit
116
Syvyysväli 17,16- 18,85 m: Fe-hydroksidi-karbonaatti-savimineraaliseurue
Tämä kapea vyöhyke sisältää kolme Fe-hydroksidikatteista (paksuus alle 0,3 mm) rakoa.
Karbonaatteja esiintyy osassa syvyysvälin raoista alle 0,8 mm:n vahvuisina katteina.
Fe-kiisua ja illiittiä on myös tavattu. Syvyydellä 18,85 m esiintyy syöpymiä.
Syvyysväli 18,85 - 28,90 m: Karbonaattiseurue
Karbonaatteja on tavattu kaikista syvyysvälin raoista alle 1 mm:n vahvuisina raontäytteinä.
Näiden lisäksi on yhdessä raossa Fe-hydroksidia ja yhdessä vähäisesti rikkikiisua oma
muotoisina rakeina.
117
4 YHTEENVETO
Hästholmenin alueen kallioperä koostuu pääosin viborgiiteiksi, pyterliiteiksi tai tasarakei
siksi rapakiviksi luokittuvista rapakivistä. Viborgiitit ja pyterliitit ovat tekstuuriltaan
porfyyrisiä rapakivigraniitteja, joiden hajarakeet ovat pääosin pyöreäpiirteisiä keskirakei
sen perusmassan ympäröimiä kalimaasälpärakeita tai raekasaumia- ovoideja. Ovoidien
läpimitat vaihtelevat noin senttimetristä yli 10 senttimetriin. Viborgiittien ovoideista yli 50
%:ssa on plagioklaasikehä, kun pyterliiteissä kehällisiä ovoideja on alle 50 %. Plagiok
laasikehän leveys vaihtelee parista mm:stä yli 5 mm:iin. Plagioklaasi voi esiintyä myös
pienehköinä hajarakeina, mutta tavallisimmin se sijoittuu plagioklaasikehän lisäksi
keskirakeiseen perusmassaan. Kokonaisuudessaan viborgiittien ja pyterliittien erottaminen
pohjautuu tekstuurin silmämääräiseen arviointiin, eikä arvio ole siksi aina, etenkään
pelkistä kairausnäytteistä tehtynä, täysin yksiselitteinen.
Modaalisen koostumuksensa osalta niin viborgiitit kuin pyterliititkin luokittuvat keskimää
rin ta vallisiksi graniiteiksi (kuva 4-1 ). Yksittäisten näytteiden merkittävät poikkeamat
keskimääräisestä graniittisesta koostumuksesta aiheutuvat suurista hajarakeista, eivätkä ne
siten kuvasta välttämättä kivilajin todellista, laaja-alaisempaa koostumusta.
Viborgiittien keskimääräinen kvartsipitoisuus on 30 %, ja muina mineraaleina niihin
sisältyy keskiarvopitoisuuksina 25 % plagioklaasia, 37 % kalimaasälpää, 4 % biotiittia ja
3 % sarvivälkettä. Pyterliittien vastaavat keskiarvopitoisuudet ovat: kvartsi 30 %, plagiok
laasi 21 %, kalimaasälpä 40 %, biotiitti 4 %ja sarvivälke 4 %. Yksittäisten näytteiden
poikkeamat näistä keskiarvopitoisuuksista ovat vaaleiden mineraalien osalta 10- 15 o/o ja
tummien mineraalien osalta 2 - 3 % (kuva 4-1 ). Pyterliitit sisältävät keskimäärin vähän
enemmän kalimaasälpää ja vähän vähemmän plagioklaasia kuin viborgiitit. Kvartsia ja
biotiittia niissä on jokseenkin saman verran, mutta sarvivälkettä on vähän viborgiitteja
enemmän.
Tasarakeiset rapakivet ja tasarakeiset graniitit ovat myös modaalisen koostumuksensa
perusteella tavallisia graniitteja (kuva 4-1). Porfyyristen graniittien koostumukset voivat
sitä vastoin vaihdella laajemmin. Kaikkiin tasarakeisiin graniitteihin sisältyy keskimäärin
30 % kvartsia, 19 % plagioklaasia, 44 % kalimaasälpää, 4 % biotiittia ja vain vähän
sarvivälkettä. Porfyyristen muunnosten takia graniiteiksi luokiteltujen näytteiden pitoisuu
det vaihtelevat laajemmin, mutta pelkästään tasarakeisista näytteistä koostuvien rapakivien
koostumukset poikkeavat korkeintaan 5 % keskiarvokoostumuksesta (kuva 4-1 ). Tekstuu
rin ja mineraalikoostumuksen perusteella keski- ja tasarakeisia graniitteja sekä tasarakeisia
rapakiviä voidaan pitää keskenään täysin samantyyppisinä.
118
Apliitit ovat punertavia, keski- ja tasarakeisia graniitteja, jossa tummia mineraaleja on alle
5 %. Keskiarvopitoisuuksina apliitteihin sisältyy 36 % kvartsia, 33 % plagioklaasia, 26 %
kalimaasälpää ja 1,5 % biotiittia. Vaaleiden mineraalien määrät vaihtelevat jotakuinkin
yhtä laajasti kuin muissakin graniittityypeissä, mutta tummia mineraaleja on kaikissa
apliittinäytteissä vähän (kuva 4-1 ). K vartsi-maasälpäsuhteittensa perusteella näytteet ovat
joko runsaasti plagioklaasia sisältäviä graniitteja tai granodioriitteja (kuva 4-1 ).
Mineraalien kemiallisten koostumusmääritysten perusteella kaikkien graniittityyppien
plagioklaasit ovat koostumukseltaan ainakin viimeisimpien kiteytymien osalta oligoklaa
sia. Anortiittipitoisuus on tavallisimmin noin 25 %(kuva 4-2). Jotkut rakeet ovat selvästi
vyöhykkeellisiä, jolloin rakeen keskiosa on koostumukseltaan tyypillisesti andesiinista
(An30 - An40). Yksi analysoiduista rakeista on käänteisesti vyöhykkeellinen, eli sen sisäosa
on albiittisempi kuin ulkokehä. Voimakkaasti saussuriittiutuneissa plagioklaaseissa jäljelle
jäänyt maasälpä on koostumukseltaan albiittista, joko puhdasta albiittia tai 5 - 10 %
anortiittikomponenttia sisältävää albiittia. Kaikki tasarakeisiksi graniiteiksi kartoitettujen
näytteiden plagioklaasit ovat olleet voimakkaasti muuttuneita ja albiittiutuneita, mutta
myös pyterliiteistä ja tasarakeisista rapakivistä on analysoitu albiittisia koostumuksia
(kuva 4-2). Biotiitti on kaikissa näytetyypeissä hyvin samankoostumuksista eli anniittista
(kuva 4-2). Myös amfibolien koostumukset ovat lähes vakioita ja kaikkien kivilajityyppien
amfibolit ovat keskenään samantyyppisiä ferroedeniittisiä sarvivälkkeitä, ferropargasiitti
sia sarvivälkkeitä tai hastingsiittisia sarvivälkkeitä.
Kemiallisen koostumuksensa osalta kaikki analysoidut graniittinäytteet voidaan tulkita
varsin suppean magmaattisen differentiaatiosarjan jäseniksi. Analysoitujen alkuaineiden
perusteella niitä voidaan pitää petrogeneettisesti myös saman tai samojen magmaattisten
tapahtumien tuotteina. Tyypilliset emäksisimmät differentiaatit ovat viborgiitteja ja
pyterliittejä, joiden Si02-pitoisuus on 68 % luokkaa, ja happamimmat differentiaatit
tasarakeisia rapakivigraniitteja ja apliittisia graniitteja, joiden Si02-pitoisuudet ovat 76 %
tasolla (kuva 4-3).
Emäksisimpien differentiaattien Al20 3-pitoisuudet ovat lähes 15 %, ja happamimmissa
differentiaateissa 11 %. Ti02-pitoisuudet pienentyvät vastaavasti noin 0,5 %:sta 0,1 %:iin,
Mn-pitoisuudet 500 ppm:sta 200 ppm:aan, CaO-pitoisuudet 2 %:sta 0,5 %:iin, Fe20 3-
pitoisuudet 5 %:sta 2 %:iin ja MgO-pitoisuudet 0,5 %:sta 0,1 %:iin. K20-pitoisuudet
vaihtelevat eri näytteissä laajimmin, mutta keskimäärin K20-pitoisuudet kasvavat emäksi
simpien differentiaattien 5 %:sta happamimpien differentiaattien 6 %:iin. NazO-pitoisuu
det ovat kaikissa näytteissä likimain samansuuruisia, emäksisimmissä näytteissä noin 3 %
ja happamimmissa näytteissä vähän pienempiä. Merkittävimmät poikeamat kunkin
differentiaatin ideaalisesta koostumuksesta aiheutuvat näytteiden suurista hajarakeista.
K20-pitoisuudet vaihtelevat tästä syystä laajimmin.
0
119
Q
+ Apliitti • Tasarakeinen/porfyyrinen graniitti • Tasarakeinen rapakivi 0 Pyterliitti e Viborgiitti
B.
19,40
18,68
A
29,97
30,91
29,62
30,08
36,20 Apliitti
Graniitti
Tasarakeinen rapakivi
Pyterliitti
Viborgiitti
33,27
-------------- Apliitti Graniitti
21,44 Tasarakeinen rapakivi
Pyterliitti
Plagioklaasi
Kalimaasälpä
4,42 Apliitti
Graniitti
3,95 Tasarakeinen rapakivi
4,11 Pyterliitti
Viborgiitti
Apliitti
Graniitti
4,12 Tasarakeinen rapakivi
Pyterliitti
Viborgiitti
10
24,53
26,10 -------------Apllitti
20
Graniitti
Tasarakeinen rapakivi
Pyterliitti
Viborgiitti
30
39,67
37,33
40
Viborgiitti
44,12
43,26
Biotiitti
Sarvivälke 50
p
60
Kuva 4-l.A. Hästholmenin kivilajien QAP-suhteetja nimitys. B. Päämineraalipitoisuuksien vaihteluvälit ja keskiarvopitoisuudet eri kivilajityypeissä.
T
Slldc
.!dalile
Sillcic
J'~Edaaite
1
7,5
Or
1 1
Par ParpaJie
Ed 11111 Edaaite
11111
Fea Jl'errou
Par PU'plite
11111 Fe
F~
Ed Jl'e l:datile F~
c% PII'
~1 Parpalte
1 1 7•0 TSi 6,5 6,0 5,5
e Viborgiitti • Tasarakeinen rapakivi + Apliitti
120
> = <
2 0
i'llloiDpite
1
Slldc
J:dallte
Sillcic
J'err&-Edaaite
1 7,5
0 Pyterliitti
Fet(Fe+Mg)
T M1
Hu Ed
Edaaite 11111 11111
Mp
Hu
11111 Fe
F~
Ed Q J:dallte
BIIA ~
1
7,0 TSi 6,5
Å Tasarakeinen graniitti
•
1
Mapea.
Jlulållite
M.-a-
llulållite
Jlulålllitc
1 6,0
Kuva 4-2. Hästholmenin kivilajien mineraalien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja. A. plagioklaasi, B. biotiitti, C. ja D. amfiboli.
5,5
121
Analysoidut hivenalkuainepitoisuudet ovat viborgiiteissa ja pyterliiteissä muutamia
porfyyrisimpiä näytteitä lukuun ottamatta keskenään lähes samoilla tasoilla (kuva 4-4 ).
Muutamissa tasarakeisissa graniittinäytteissä Sr- ja Ba-pitoisuudet ovat selvästi pienempiä
kuin porfyyrisissä graniittityypeissä, mutta muissa hivenalkuainepitoisuuksissa ei ole
kovinkaan suuria eroja. Apliittinäytteissä Sr-, Ti-, P-, Mn-, Ba- ja Zr-pitoisuudet ovat
pienempiä kuin muissa rapakivityypeissä, mutta muut hivenalkuainepitoisuudet ovat
jokseenkin yhtä suuria kuin tummemmissakin rapakivissä.
Si02-totaalialkalisuhteen perusteella lähes kaikki analysoidut graniittimuunnokset vastaa
vat tavallisia ryoliitteja (kuva 4-5.A), ja TiO/Zr-suhteen perusteella graniitteja (kuva 4-
5.B). Nb-, Y-, Zr-, ja Ti-pitoisuuksiin perustuvalla luokitusmentelmällä näytteet luokittu
vat myös ryoliiteiksi tai ryodasiiteiksi (kuva 4-5.e). Alumiinisuutensa osalta kaikki
graniittityypit ovat samanluonteisia meta-alumiinisia tai heikosti peralumiinisia graniitteja
(kuva 4-5.D), jotka muodostavat kokonaisuudessaan alkalisluonteisen magmakivisarjan
(kuva 4-5.E). Sarjan emäksisimpiä näytteitä ei kuitenkaan ole analysoitu, joten koko
magmakivisarjan luonnetta ei voida arvioida. Aikalinen trendi on kuitenkin aivan selvästi
nähtävissä jo nyt analysoiduissa näytteissä.
Petrageneettisten erotteludiagrammien perusteella kaikki graniitit ovat keskenään saman
luonteisia mantereen sisäisiä graniitteja (WPG, kuvat 4-5.0 ja H), jotka Si02-Al20 3-
suhteensa perusteella luokittuvat useimmissa tapauksissa tyypillisiksi postorogeenisiksi
graniiteiksi (POG, kuva 4-5.F). Kaikki Hästholmenin kivilajimuunnokset vaikuttavat siten
varsin tyypillisiltä rapakivikoostumuksisilta graniiteilta, joille edellä kuvattujen piirteiden
lisäksi ovat tyypillisiä korkeat Fe/Mg- ja K/Na-suhteet sekä korkeat Rb-, F- ja Zr-pitoisuu
det (Nurmi & Haapala 1996).
Analysoitujen näytteiden Br-pitoisuudet ovat systemaattisesti hyvin pieniä, alle 1 ppm.
Useimmissa näytteissä pitoisuus on alle määritysrajan. Kuvan 4-6.A mukaisesti vähiten
Si02:ta sisältävien pyterliittien ja viborgiittien Br-pitoisuudet ovat kuitenkin vähän
suurempia kuin happamimpien muunnosten. ei-pitoisuuksissa tämä korrelaatio on aivan
selvä, ja emäksisimmissä tyypeissä ei-pitoisuudet ovat noin 1000 ppm:n tasolla, kun
happamimmissa muunnoksissa ei-pitoisuus on alle 500 ppm (kuva 4-6.B). Suuria hajara
keita ja vastaavasti vähän tummia mineraaleja sisältävissä rapakivissä ei-pitoisuudet
voivat olla selvästi pienempiä kuin tavallisimmissa tyypeissä. F-pitoisuudet näyttävät
puolestaan kasvavan Si02-pitoisuuden kasvun myötä, mutta pitoisuuden nousu on varsin
pieni (kuva 4-6.e). Vähiten fluoria on suuria hajarakeita sisältävissä muunnoksissa.
Runsaimmin sitä on tasarakeisissa rapakivissä ja muutamissa tasarakeisiksi graniiteiksi
kartoitetuissa näytteissä. Rikkipitoisuudet ovat kaikissa näytetyypeissä pieniä, 0,05 % tai
alle (kuva 4-6.e), eikä rikkipitoisuuksissa eri näytetyyppien välillä voi nähdä mitään
systemaattista eroa.
122
Rakomineraaliselvitys pohjautuu makroskooppiseen ja stereomikroskooppiseen kartoituk
seen. Tavoitteena on ollut määrittää eri rakomineraalifaasien esiintymisvyöhykkeet
keskittyen parhaiten vettä johtaviin vyöhykkeisiin. Rakomineraalien keskinäisten ikäsuh
teiden arvioiminen edellyttää mikroskooppista ja elektronimikroskooppista tutkimusta,
jota tähän toimeksiantoon ei ole sisällytetty. Rakomineraalifaasien keskinäisiä ikäsuhteita
on voitu tarkastella vain poikkeustapauksissa silloin, kun päällekkäin kiteytyneet mineraa
lifaasit ovat dimensioiltaan sellaisia, että ne on voitu identifioida käytetyillä menetelmillä.
Tutkittujen kairausnäytteiden tyypillisimpinä rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiitti,
dolomiitti, rautahydroksidi, savimineraalit (illiitti, kaoliniitti, montmorilloniitti). Edellä
mainittuja faaseja esiintyy karkeasti arvioiden kaikissa kairausnäytteissä ja kaikilla
kairaussyvyyksillä. Näiden lisäksi harvinaisempia ovat fluoriitti sekä rautakiisut (magneet
tikiisu ja rikkikiisu). Merkille pantavia ovat voimakkaaseen metasomaattiseen muuttumi
seen aliistuneet kivilajivyöhykkeet, joissa isäntäkiven maasälpien kaolinisoituminen,
illiittiytyminen ja hematiittiutuminen (ennen muuta viborgiittien ovoidien plagiok
laasireunoilla), heijastuu suoranaisesti rakomineraaliseurueisiin. Rakomineraalit koostuvat
näissä vyöhykkeissä vastaavasti kaoliniitista, illiitistä ja hematiitista/punarapaumasta,
riippuen kulloisenkin muutosvyöhykkeen luonteesta ja muutosprosessin intensiivisyydestä.
Kloriittipintaisia rako ja ja kloriittihiertovyöhykkeitä esiintyy yleisesti.
Rautahydroksideja on tavattu kaikista kairausnäytteistä. Niiden esiintyminen on niukem
paa kairausnäytteissä HH-Y23, HH-YT7, HH-LPV A1, HH-LPV A2 sekä HH-LPV A4.
Muissa kuin edellä mainituissa kairausnäytteissä rautahydroksidit ovat yleisimpiä raontäyt
teitä. Niiden esiintyminen on jaksottaista. Mitään syvyysriippuvuutta ei ole todettu, vaan
rautahydroksidit saattavat esiintyä millä tahansa kairauspituudella. Useimmiten rautahyd
roksidit muodostavat kalvomaisen ohuita, enimmillään millimetrien vahvuisia katteita.
Eräin paikoin nämä katteet ovat kiteytyneet sinertävän mustaksi hematiitiksi. Punertavan
sävyisestä massasta on käytetty yleisnimitystä rautahydroksidi, sillä useimmissa tapauksis
sa mineraalispesieksien nimeäminen ei ole ollut makroskooppisesti mahdollista eikä
lajikkeiden amorfisuuden vuoksi edes röntgendiffraktion avulla.
Karbonaattikiteytymät ovat joko kalsiittia ja/tai dolomiittia. Karbonaattitäytteisiä rakoja
on tavattu kaikista kairausnäytteistä kohtalaisen runsaasti. Vahvuudeltaan karbonaattiki
teytymät ovat tyypillisesti huomattavasti alle 1 mm, paksuimmillaan 3 mm:n luokkaa.
Makroskooppisesti on eräistä raoista voitu todeta rakokalsiittien kiteytyneen ainakin
kahdessa vaiheessa. Tyypillisesti tällaisen kiteytymishistorialtaan monivaiheisen raon
täytemassan vanhimpana mineraalifaasina on vihreäsävyinen kalsiitti, jota peittää vaalea,
usein vahamainen kaisiittimassa tai pohjaansa heikosti kiinnittynyt harsomainen- hilse
mäinen kaisiitti ( esim HH-Y11; 118 m). Viimeksi mainittu tyyppi saattaisi edustaa
viimeisintä karbonaattigeneraatiota.
"$. -~
0 ("1
<
~ 0 ~
~ - 5
3000
E -Q.. (:l.. lOOO
- ~ tooO
6
'5
'#. M
0 -N ~ J~ ~
0 Å 0
~ Å
0 0
~ . ~ J~ eo
0 0
0
0
0
• Å 0 .,.o
CO Cb 0 •
e V~borgiitti • Tasarakeinen r~pakivi + Apliitti
123
0,6
0 0
·~:0 Å ~ 6,4
N
0 ·-f-4 0 0,2
.Å
A+
5
~ 0 ~ -z
3 A+
0 • 0
·~ ~ 0 0 ijJ) cd u 0
.Å
+
0~ +
Si02%
o J>y~erliitti .A Tasm-akeinen_graniitti
Kuva 4-3. Hästholmenin kivilajien kemiallisia koostumuksia kuvaavia -diagrammeja
Sr
Ti
p
Nb
Mn
Cs
Ba
Rb
Zr
y
u Th
Sr
Ti
p
Nb
Mn
Cs
Ba
Rb
Zr
y
u Th
124
0,1 10 0,1 10
Sample/Upper Crust
e Viborgiitti • Tasarakeinen rapakivi + Apliitti
Sample/Upper Crust
0 Pyterliitti Å Tasarakeinen graniitti
Kuva 4.4. Hivenalkuainepitoisuuksien rikastwniskertoimet suhteessa maankuoren yläosan keskikoostimukseen. A. viborgiitti, B. pyterliitti, C. tasarakeinen rapakivi ja graniitti, D. apliitti.
Sr
Ti
p
Nb
Mn
Cs
Ba
Rb
Zr
y
u Th
Sr
Ti
p
Nb
Mn
Cs
Ba
Rb
Zr
y
u Th
E.
40 so
11100
100
10
VAG
Nb/Y
A-C C-A c.ldc
60
Si0 2%
Y+Nb
70
e Viborgiitti
80
ORG
• Tasarakeinen rapakivi + Apliitti
125
B.
3P
2.6
l,l
~ 1,8
1,4
1P
OJi
ACNK
16
:. 14
d ~
12
u.L c0
1070 72
y
o Pyterliitti • Tasarakeinen graniitti
Kuva 4.5. Hästholmenin kivilajien kemialliseen koostumukseen perustuvia luokitusdiagrammeja.
80
e Viborgiitti • Tasarakeinen rapakivi + Apliitti
126
o Pyterliitti _. Tasarakeinen graniitti
Kuva 4-6. Hästholmenin kivilajien Br-, Cl-, F- ja S-pitoisuuksia kuvaavia diagrammeja.
127
Savimineraaleja ja/tai rautahydroksidia sisältävissä raoissa on toisinaan karbonaatista
koostuva sydänosa, jolloin karbonaatin kiteytyminen on selvästi em. faasien muodostumis
ta myöhäisempi tapahtuma. Toisaalta on useita havaintoja, joissa punarapaumaraon päällä
on karbonaatti, joka on puolestaan illiitin kattama. Karbonaattia sisältävät rakopinnat ovat
toisinaan ohuen rikkikiisukalvon tai hienorakeisen rikkikiisupirotteen kattamia. Kairaus
näytteessä HH-Y9 on punarapauman ja dolomiitin päällä poikkeuksellisesti fluoriittia.
Tyypillisempää on, että fluoriitti on dolomiitinlkalsiitin kattamaa.
Savimineraaleista muodostuvat rakotäytteet ovat tyypillisesti alle 1 mm, enimmillään 3 -
5 mm paksuja. Poikkeuksellisesti täytepaksuus on tätäkin suurempi. Kaoliniittia tavataan
joko löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena katteena. llliitti esiintyy
vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä harmaana tai vihertävänä
multamaisena muunnoksena.
Rautakiisuja esiintyy vähäisissä määrin. Niitä on tavattu kaikista kairausnäytteistä,
tyypillisesti ainoastaan muutamasta kairausnäytteen raosta. Useasti ne esiintyvät fluoriitin
seurassa. Hieman muita runsaammin rautakiisuja esiintyy kairausnäytteissä HH-Y19 ja
HH-Y11. Tyypillisesti rautakiisu on rikkikiisua, joka esiintyy joko omamuotoisina pieninä
rakeina tai kalvomaisina silauksina. Kiisulaikkujen halkaisijat ovat millimetrien luokkaa
ja niiden vahvuudet voivat vaihdella juuri havaittavasta aina 1 mm:iin saakka. Joskus
rikkikiisu esiintyy muita rakomineraaleja peittävänä katteina ja joskus omamuotoisina
kiteinä muussa raontäytemassassa karbonaatin tai harvemmin savimineraalien ympäröimä
nä.
Syöpyneitä rakopintoja on tavattu satunnaisesti lähes kaikista kairausnäytteistä. Syöpymiä
esiintyy useasti karbonaattisilla rakopinnoilla, mutta useasti itse graniittiseen kiveenkin on
syntynyt millimetrien läpimittaisia onkaloita. Toisinaan näissä onkaloissa on punara
paumaa, Fe-kiisuja tai fluoriittia.
Vedenjohtavuudella ei tämän selvityksen perusteella näytä olevan suoraa korrelaatiota
rakomineraaliseurueisiin, vaan vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin ja niiden välittö
mään läheisyyteen sisältyy tyypillisesti samoja rakomineraaleja kuin vettä huonommin
johtaviin vyöhykkeisiinkin.
Tavatut 16 mineraaliseuruetta, niiden esiintymiskertojen lukumäärät sekä suhteelliset
osuudet kartoitetuista kairausnäytteistä on esitetty taulukossa 3-1.
128
Taulukko 4-1. Hästholmenin kairausnäytteistä tavatut rakomineraaliseurueet. Kunkin seurueen nimen jälkeen on ilmoitettu suluissa ao. seurueen esiintymiskertojen lukumäärä ja seurueen osuus prosentteina kaikkien seurueiden yhteenlasketusta esiintymistaajuudesta.
Rakomineraaliseurue
Fe-h ydroksidi-karbonaatti -sa vimineraaliseurue
Karbonaatti-savimineraaliseurue
Karbonaattiseurue
Fe-hydroksidi-savimineraaliseurue
Fe-hydroksidi-karbonaattiseurue
Savimineraaliseurue
Fe-hydroksidiseurue
Fe-hydroksidi-karbonaatti-Fe-kiisu-savimineraaliseurue
Karbonaatti -sa vimineraali-fl uorii ttiseurue
Karbonaatti-Fe-kiisu -savimineraaliseurue
Savimineraali-fluoriittiseurue
Fe-hydroksidi-savimineraali-fluoriittiseurue
Karbonaatti-fluoriittiseurue
Karbonaatti-Fe-kiisuseurue
Karbonaatti-fluoriitti-Fe-kiisuseurue
Fe-hydroksidi-Fe-kiisuseurue
Esiint. lukum.
(41)
(34)
(23)
(15)
(14)
( 11)
(6)
(6)
(5)
(5)
(2)
(2)
(1)
(1)
(1)
(1)
Suht. osuus
24,40%
20,24%
13,69%
8,93%
8,33%
6,55%
3,57%
3,57%
2,98%
2,98%
1,19%
1,19%
0,60%
0,60%
0,60%
0,60%
Rakomineraalien esiintymispaikat ja muodot on esitetty liitteissä 1 - 22. Liitteissä käytetyt
lyhenteet on esitetty taulukossa 4-2.
129
Taulukko 4-2. Rakomineraalikuvaustaulukoissa käytettyjä lyhenteitä.
Rakopinnan paikkaa, suuntaa ja tyyppiä kuvaavat lyhenteet: Syv = havaintopisteen kairaussyvyys metreinä Lo_s =vyöhykkeen loppusyvyys Su = rakopinnan leikkauskulma asteina kairaussuuntaan nähden Ty = raon tyyppi
a = avorako c = kaareva rakopinta h = haamiskapinta m = murrospinta rv = rako- tai ruhjevyöhyke t = tasainen rakopinta s =syöpynyt
Mineraalin nimilyhenteet ALB = albiitti BIOT = biotiitti C = kaisiitti CD = kaisiitti + dolomiitti D = dolomiitti DC = dolomiitti + kaisiitti FEH = rautahydroksidit FLUOR = fluoriitti I = illiitti IK = illiitti + kaoliniitti K = kaoliniitti KI = kaoliniitti + illiitti KE = keltarapauma KLO= kloriitti
Rakomineraalin esiintymistyyliä kuvaavat lyhenteet: Hi =hilse Ja= jauhe Lk = laikku Or = omamuotoinen rae Pe = pesäke Pi =piste
X = röntgendiffraktiomääritys N =näyte
KV AR = kvartsi KP = kelta- ja punarapauma KM = kaoliniitti + montmorill. LAUM = laumontiitti M = montmorilloniitti Ml = Montmorilloniitti + illiitti MK = magneettikiisu MUSK = muskoviitti P = punarapauma PK =puna- ja keltarapauma Savi = savimineraalit SERI = serisiitti SM = smektiitti S = rikkikiisu
Si = silaus Sp = saippuamainen Tk = tasainen kate Va = vahamainen Vr = vierasmuotoinen rae
Mineraalikuvaukseen liittyvistä numeroista ensimmäisenä oleva kokonaisluku tarkoittaa raon reunalla olevan mineraalikatteen pinta-alaosuutta prosentteina ja toinen numero katteen paksuutta millimetreinä. Paksuusluku 0,01 tarkoittaa alle 0,1 mm vahvaa katetta
130
KIRJALLISUUS
Anttila, P., 1981. Alustavat kalliotutkimukset, vesimenekkikokeet kalliorei'issä Y1, Y2,
Y4, Y5, Y7, Y1 ja Y8. Loviisan voimalaitosjätteen loppusijoitus (VU-2.9), tutkimusselos
tus RM-8271.40. Imatran Voima Oy, Helsinki.
Anttila, P., 1983. Alustavat kalliotutkimukset, vesimenekkikokeet kalliorei'issä Y10 ja
Y11. Tutkimusselostus RM-YJT.40-Gl. Imatran Voima Oy, Helsinki.
Anttila, P., 1985. Alustavat kalliotutkimukset, vesimenekkikokeet kalliorei'issä Y4,
Y11, Y12 ja Y12A. Tutkimusselostus RM-YJT.40-G 1. Imatran Voima Oy, Helsinki.
Anttila, P., 1988. Loppusijoitustilan kalliotutkimukset, kairaukset ja vesimenekkitutki
mukset pisteissä Y19 - Y24. Tutkimusselostus LOI-K49-0001. Imatran Voima Oy,
Helsinki.
Anttila, P. & Viljanen, E., 1993. Kallionäytekairaukset YT1 ja Y25 Loviisan Hästhol
menilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti 93-04. IVO Intemational Oy, Helsinki.
Anttila, P. & Viljanen, E., 1994. Kallionäytekairaukset YT2, YT3, YT4, LPVA1, LPVA2,
LPVA3, LE1 ja LE2 Loviisan Hästholmenilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti 94-04.
IVO Intemational Oy, Helsinki.
Anttila, P. & Viljanen, E., 1995. Kallionäytekairaukset YT5, YT6, YT7, LPVA4, LE3,
LE4 ja LES Loviisan Hästholmenilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti 95-02. IVO
Intemational Oy, Helsinki.
Anttila, P. & Viljanen, E., 1996. Pohjavesiaseman LPVA5 rakentaminen Loviisan VLJ
Loppusijoitustilaan. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti 96-06. IVO Intemational Oy,
Helsinki.
Cox, K., Bel!, J. & Pankhurst, R., 1979. The interpretation of igneous rocks. George Allen
& Unwin, London.
Irwine, T. & Baragar, W., 1971. A quide to the chemical classification of common
volcanic rocks. Can. J. Earth Sci. 8:523-548.
----------------------- ~~··· --
131
LeMaitre, R. (ed.), Bateman, P., Dudeck, A., Keller, J., Lameyre, J., LeBas, M., Sabine, P.,
Schmid, R., Sorensen, H., Streckeisen, A., Woodley, A. & Zanettin, B., 1987. A Classifica
tion of Igneus Rocks and Glossary of Terms. Blackwell Sci. Publications, London.
Lindberg, A., 1994. VLJ-ajotunnelin kairausnäytteiden petrografinen kivilaji- ja rakotäyte
tutkimus Loviisan Hästholmenilla. IVONLJ-Loppusijoitus, työraportti 94-05. Geologian
tutkimuskeskus, Espoo.
Lindberg, A., 1996. Loviisan VU-loppusijoitustilan kairausnäytteiden kivilaji- ja rakoku
vaus. IVONLJ-loppusijoitus, työraportti 96-04. Geologian tutkimuskeskus, Espoo.
Lindberg, A., Lindqvist, K. & Nurmi, P., 1985. Loviisan Hästholmenin voimalaitosjätteen
loppusijoitus, kallionäytekairaus Y12 ja Y12A, kallionäytteiden petrografinen kuvaus ja
raontäytetutkimus, Imatran Voima Oy, osatehtävä II. Geologian tutkimuskeskus, Espoo.
Lindberg, A., Lindqvist, K., Lehtiö, M. ja Vuorela, P., 1982. Loviisan Hästholmenin
voimalaitosjätteen loppusijoitus, kallionäytekairaus Yli. Kallionäytteiden petrografinen
kuvaus ja raontäytetutkimus, Imatran Voima Oy (VLJ - 2.9), Osatehtävä II/2. Geologinen
tutkimuslaitos, Espoo.
Maniar, P. & Piccolli, P., 1989. Tectonic discrimination of granotoids. Geol. Soc. Am.
Bull. 101:635-643.
Mullen, E., 1983. Mn0ffi0/P20 5 : a minor element discriminant for basaltic rocks of
oceanic environments and its implications for petrogenesis. E. P. S. L. 62:53-62.
Nurmi, P. & Haapala, /., 1986. The proterozoic granitoid of Finland: Granite types,
metallogeny and relation to crustal evolution. Bull. Geol. Soc. Finland 58:203-233.
Peacock, M., 1931. Classification of Igneus Rock Series. J. Geol. 39:54-67.
Pearce, J. & Cann, J., 1973. Tectonic setting of basic volcanic rocks determinated using
trace element analyses. E. P. S. L. 19:290-300.
Pearce, J., Harris, N. & Tindle, A., 1984. Trace element discrimination diagrams for the
tectonic interpretation of granitic rocks. J. Petrol. 25:956-983.
Posiva Oy 1996. Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoituk
seen. Raportti POSIV A-96-20. Posiva Oy, Helsinki.
132
Simonen, A., 1980a. Pre-Quatemary Rocks ofFinland 1:1000000, Geol. Surv. Finland.
Simonen, A., 1980b. The Precambrian in Finland. Geol. Surv. Finland Bull. 304, 58 p.
Streckeisen, A., 1976. To each plutonic rock its proper name. Earth Sci. Rev. 12:1-33.
Suominen, V., 1981a. Loviisan Hästholmenin rapakiven petrografiaja raontäytemineraalit
kallionäytekairauksien Y1 ja Y2 perusteella. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo.
Suominen, V., 1981 b. Loviisan Hästholmenin voimalaitosjätteen loppusijoitus, kal
lionäytekairaukset Y 4 ja Y5 kallionäytteiden petrografinen kuvaus ja raontäytetutkimus,
Imatran Voima Oy (VLJ-2.9) osatyö I. Geologinen tutkimuslaitos, Espoo.
Suominen, V., 1982, Loviisan Hästholmenin voimalaitosjätteen loppusijoitus, kallionäyte
kairaukset Y7 ja Y8, Kallionäytteiden petrografinen kuvaus ja raontäytetutkimus, Imatran
Voima Oy (VLJ-2.9) osatyö I (lisäys). Geologinen tutkimuslaitos, Espoo.
Taylor, S. & McLennan, S., 1985. The Continental Crust, its Composition and Evolution.
Blackwell Sci. Publications, London.
Vaasjoki, M., 1977. Rapakivi granites and other post-orogenic rocks in Finland: their age
and the lead isotopic composition of certain associated galena mineralizations. Geol. Surv.
Finl. Bull. 294.
Vaasjoki, M. & Huhma, H., 1992. Radiometric ages of Finnish rocks. The Geochemical
Atlas of Finland, Part 2: Tili, 67-69.
Varma, A., 1976. On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the
Laitila massif, southwestero Finland. Bull. Geol. Surv. Finl. 285.
Winchester, J. & Floyd, P., 1977. Geochemical discrimination of different magma series
and their differentiation products using immobile elements. Chem. Geol. 20:325-343.
Liite 1. Kairausnäytteen HH-Y1 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
4,31 20 m 40 0,01 p 100 1,00 Tk CD KELLERTÄVÄ KARBONAATTI, REUNOILLA OHUT MUSTA PIGMENTTI
4,31 15 m 50 1,00 Ja K 1 mm PAKSU KAOLINIITTI-KALIMAASÄLP Ä-KV ARTSIT Ä YTE
4,37 20 m 100 1,00 Tk D DOLOMIITTI X X
11,60 25 m 5 0,10 Ja K OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO, JOSSA KAOLINIITTIA
11,76 20 m 2 mm KLORIITTI, OMAMUOTOISTA KALIMAASÄLPÄÄ, LÄPIMITTA 1-2 mm X X
18,45 20 m 100 1,00 Tk CD HARMAATÄYTE
20,85 25 m 100 1,00 Tk CD 5 2,00 Pe K MUSTAN PIGMENTIN REUNUSTAMA
22,00 45 m 90 1,00 Ja K
22,15 30 m 80 1,00 Tk CD 5 1,00 Pe K HARMAATÄYTE
23,27 40 m 30 0,50 Pe D 5 0,10 Pe I VIHERTÄVÄ, ILLIITTI T ÄPLINÄ
23,27 5 m 30 0,50 Pe D TUMMA PIGMENTTI REUNASSA
23,55 60 m MAASÄLP Ä VÄHÄN KV ARTSIUTUNUT, VÄHÄN RAPAUTUNUT
29,80 60 m 1 0,50 Pe D TUMMA PIGMENTTIPOHJA
29,85 45 m 1 0,50 Pe D
29,87 45 m MUSTA, 1 mm PAKSU KLORIITTITÄYTE
32,85 20 m 100 1,00 Tk D 1 mm PAKSUVALKOINEN DOLOMIITTIT Ä YTE X X -34,20 20 m 100 1,00 Tk D TUMMAN PIGMENTTIREUNA, VALKOISTA DOLOMIITTIA (j.) (j.)
35,00 45 m 50 1,00 Tk CD
35,03 25 m 50 2,00 Tk CD KELLERTÄVÄ, TUMMA PIGMENTTI REUNUSTAA
35,54 20 h 1 mm PAKSU KLORIITTIHAARNISKA
40,00 45 m 70 1,00 p
51,00 55 m 1 0,01 p
51,12 90 m 40 0,01 PK 20 0,01 Pe K
51,13 45 m 60 0,01 p
51,50 51,85 rv 20 0,01 Pe K RAOTPÄÄOSIN KIINNNI OLEVIA, VÄHÄN SYÖPYNEITÄ
51,98 90 m 30 1,00 Pe D
54,75 20 m 100 1,00 Tk D DOLOMIITTI-KV ARTSIT Ä YTE 1
54,80 25 m 5 1,00 Pe D
57,55 80 m 20 0,50 Pe D HIEMAN RAP AUTUNUT
63,60 25 m KLO RIITTI, KV ARTSI , VIHERTÄVÄ 40% RAONPINNASTA
63,70 10 m 100 1,00 Tk c HARMAATÄYTE
63,90 45 m 80 0,50 Ja K VALKOINEN KAOLINIITTI
64,37 5 m 25 1,00 Pe c 70 0,50 Pe K
66,00 10 m 60 0,01 KE
67,65 10 m 60 0,50 Pe c - --
Liite 1. Kairausnäytteen HH-Y1 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
70,23 45 m
72,67 80 t
75,00 15 t 5 0,10 Or
78,10 25 m 90 1,00 Lk c 82,22 80 m 100 0,01 p
82,30 84,74 rv 100 0,01 p
86,05 70 m 100 0,01 p
86,06 70 m 100 0,01 p
86,60 65 t
89,56 90,00 rv 80 0,01 p
91,80 93,15 rv 80 0,50 p
95,80 20 m 100 1,00 Tk c 103,00 45 m 80 0,10 Tk CD
103,70 45 m
103,75 103,90 rv 50 0,10 Tk c 103,95 45 m
108,26 90 m
108,45 108,55 rv 100 0,10 Tk c 108,65 15 m 100 0,10 Tk c 109,90 15 m 30 0,10 Tk CO
110,40 110,70 0 rv 30 0,10 Tk CO
112,15 45 m 20 1,00 Tk CD
112,32 60 m 0 0,00
112,34 60 m
121,90 80 m 20 0,01 p
121,95 80 m 20 0,01 p
122,47 80 m 20 0,01 Tk D
122,55 80 m 1 0,01 p
123,20 80 a
123,55 80 m 1 0,01 p
123,60 80 m 1 0,01 p
123,64 45 m 1 0,01 p
123,80 80 m 1 0,01 p
123,82 80 m 1 0,01 p
123,91 80 m
Savimineraalit FLUOR
50 0,50 Ja K
s 80 0,30
50 1,00 Ja K
10 0,10 Ja K
50 0,50 Pe KI
50 0,50 Pe KI
80 1,00 Ja KI
30 0,50 Pe K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
50 0,01 Lk K
100 0,10 Ja K
100 0,10 Ja K
100 0,10 Ja K
100 0,10 Ja K
5 0,10 Ja K
40 0,01 Ja K
40 0,10 Ja K
80 2,00 Va I
80 2,00 Va I
80 2,00 Va IK
99 2,00 Va IK
20 0,10 Va I
20 0,10 Va I
50 0,10 Va IK
10 0,10 Va I
10 0,10 Va I
50 0,01 Va 1
KUVAUS
KAOLINIITTI, KV ARTSI JA KALIMAASÄLPÄ
1 mm PAKSU KLORIITTITÄYTE
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
PUNAPIGMENTTIREUNAT
RIKKONAINEN KIVI, RAKOPINNOILLA HEMATIITTI, SYÖPYNYT
HEMA TIITTIPIGMENTTI REUNUSTAA RAKOA
HEMA TIITTIPIGMENTTI REUNUSTAA RAKOA
KIVESSÄ SYÖPYMIÄ, OSIN RIKKI, VÄLISSÄ HEMA TIITTIPIGMENTTIÄ
KIVI RIKKI, HEMATIITTIT Ä YTTEISIÄ, PAKSUIN 3 cm
NÄYTE KAPPALEINA
NÄYTE KAPPALEINA
SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI JA KALSIITTI
SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI, KALSIITTI, KAOLINIITTI
SYÖPYMIÄ 4 mm SYVYYTEEN
SINERT Ä V Ä KAOLINIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
VIHREÄ ILLIITTI, KAOLINIITTI JA DOLOMIITTI
VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI
KLORIITTIREUNUS
KAOLINIITTIA, 30/0,1/Ja
VIHREÄ ILLIITTI
N
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
1
.......... w -+::-
Liite 1. Kairausnäytteen HH-Y1 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
123,93 80 m
124,00 80 m
124,24 80 m 1 0,01 p 3 0,01 Lk c 124,33 70 m 1 0,01 p 3 0,01 Lk c 124,66 90 t 1 0,01 p
126,17 80 m 1 0,01 p
126,28 80 m 1 0,01 p
126,35 15 m 1 0,01 p
126,37 15 m 1 0,01 p
134,50 70 m 10 0,10 Pe D
135,85 136,35 rv
136,72 137,15 rv
137,15 45 m 2 0,01 Pe c 137,70 40 m 1 0,01 p 1 0,01 Pe D
137,90 40 m 1 0,01 p 1 0,01 Pe D
137,90 138,65 rv
139,93 45 m 10 0,10 Hi c 140,03 45 m 3 0,10 Pe CD
140,18 45 m 1 2,00 p 3 0,10 Pe CD
140,26 50 m 1 2,00 p 3 0,10 Pe CD
140,40 80 m 2 0,10 Hi c 140,60 60 m 2 0,10 Hi c 140,70 70 m 1 0,01 p
140,72 70 t
140,84 70 m 1 0,01 p 5 0,50 Pe CD
140,95 70 m 5 0,50 Pe CD
141,20 141,40 rv
141,66 60 m 2 0,01 Hi c 142,73 70 m 70 0,10 Tk D
146,85 15 m 2 0,01 Hi c 149,27 80 t 5 0,50 Lk D
149,41 75 m 50 0,01 p 30 0,50 Lk D
149,51 80 m 25 0,01 p 35 0,50 Lk D
149,55 85 m 40 0,01 p 30 0,50 Lk D
150,12 85 m 15 0,50 Lk D
Savimineraalit FLUOR
50 0,01 Va IK
50 0,01 Va KI
50 0,10 Va I
40 0,01 Va I
40 0,01 Va I
40 0,01 Va I
40 0,01 Va 1
20 0,01 Va IK
20 0,01 Va IK
40 0,01 Ja K
40 0,01 Ja K
40 0,01 Ja K
40 0,01 Ja K
30 1,00 Va I
40 0,01 Va I
30 1,00 Va I
40 1,00 Va I
1 0,01 Va I
KUVAUS
VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI, 2/0,01/Ja
VIHREÄÄ ILLIITTIÄ JA KAOLINIITTIA YHTEENSÄ 50%
VIHREÄ ILLIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
KLORIITTIREUNUS, DOLOMIITIN LÄPIMITTA 2 cm
NÄYTE PUUTTUU
NÄYTE PUUTTUU
KLORIITTIREUNUS
NÄYTE PUUTTUU
SINERTÄVÄ KAOLINIITTI
KLORIITTIREUNUS, KALSIITTI, DOLOMIITTI, KAOLINIITTI
KLORIITTIREUNUS
SINERT Ä V Ä KAOLINIITTI
KLORIITTIREUNUS, PUNARAPAUMA KLORIITTITÄYTTEEN ALLA
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI
KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI
NÄYTE KAPPALEINA, VIHREÄ ILLIITTI
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
N
X
X
X
X
......... (j.)
Ul
Liite 1. Kairausnäytteen HH-Y1 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
150,31 85 m 10 0,50 Lk D
150,48 70 m 5 0,01 p 60 0,50 Tk D
150,67 80 m 30 0,01 p
150,85 75 m 40 0,01 p
150,91 70 m 40 0,01 p 30 0,50 Lk D
151,09 75 m 15 0,01 p 80 0,50 Tk D
151,58 75 m 5 0,01 p 80 0,50 Tk D
154,05 75 t 30 0,01 p 35 1,00 Tk D
156,42 80 m 30 0,50 Lk D
157,03 80 m 40 0,01 p 20 0,50 Lk D
157,11 80 m 40 0,01 p 20 0,50 Lk D
157,90 80 t 25 0,50 Lk D
162,51 70 t 5 0,01 p 25 1,00 Tk D
164,22 75 m 10 0,01 p 25 0,50 Lk D
165,48 85 t 70 0,01 p 25 1,00 Tk D
165,88 85 t 70 0,01 p 20 0,50 Lk D
166,01 85 t 70 0,01 p 20 0,50 Lk D
166,11 166,32 85 rv 70 0,01 p 20 0,50 Lk D
166,49 80 m 25 0,50 Lk D
166,78 75 m 60 0,01 p 20 0,50 Lk D
168,09 80 m 20 0,01 p 20 0,50 Lk D
168,77 169,32 rv 5 0,01 p
169,32 80 t 100 4,00 p
169,43 75 h 80 0,50 p 10 0,50 Lk D
169,54 80 h 100 0,01 p
174,38 85 t 60 0,01 p 10 0,50 Lk D
174,49 174,70 rv 60 0,01 p
174,70 184,00 rv 50 1,00 p 20 1,00 Lk D
189,49 70 m 80 1,00 p
191,79 75 m 20 0,50 Lk D
192,15 15 m
192,27 75 m
192,40 80 t
192,42 80 h 80 0,01 p
192,53 70 h 100 0,01 p
Savimineraalit
5 0,01 Ja K
5 1,00 Ja KI
35 1,00 Va IK
40 1,00 Ja K
5 0,50 Va I
50 1,00 Ja K
40 0,50 Ja K
FLUOR KUVAUS
KIVI RIKKI, SYÖPYMÄONKALOITA
KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA, KAOLINIITTI, NÄYTE 169,20 m
KIVI MURUINA
KIVI RIKKI, 5 cm P Ä TKINÄ, SYÖPYMIÄ
N X
X X
1
.......... UJ 0\
Liite 1. Kairausnäytteen HH-Y1 rakomineraalit Taulukkosivu 5.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
193,00 70 m 90 0,01 p
193,06 80 t
193,06 195,51 rv 10 0,01 p
196,55 200,52 rv 10 0,01 p
200,66
Savimineraalit
20 0,50 Ja K
10 0,50 Ja K1
5 0,50 Ja K1
FLUOR KUVAUS
5 0,50 USEITA RAKOJA
2 0,10 KIVI PÄTKINÄ
REIÄNLOPPU
N X
..,_.. (j.) -......]
Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
3,30 40 m 100 1,00 PK
5,55 30 m
6,25 30 m 30 0,50 Pe D
6,55 10 m 5 0,50 Pe D
6,75 70 m
6,84 60 m 100 1,00 p
7,35 60 m 40 1,00 Tk D
7,43 65 m
12,90 20 m 90 2,00 Tk D
13,25 30 m 30 1,00 Pe D
13,55 40 m 5 2,00 p 80 2,00 Pe D
23,40 45 m 5 1,00 p
23,50 55 m 5 0,01 p
23,63 60 m 100 0,01 p 40 2,00 Tk D
24,05 60 m 20 0,50 Lk D
24,33 30 m 80 0,01 p 40 1,00 Tk D
24,45 30 m 80 0,01 p 40 1,00 Tk D
24,55 60 m 90 0,50 p
24,77 70 t 80 0,01 p 20 0,50 Lk c 24,80 85 m 80 0,01 p 30 0,50 Lk c 24,86 70 h 90 0,50 p 15 0,50 Lk c 24,90 70 h 90 0,01 p 5 0,50 Pe c 24,94 50 h 30 0,01 p 15 0,30 Pe D
24,96 45 h 80 0,01 p
25,00 65 t 100 1,00 p 5 0,50 Pe D
25,10 25 m
25,30 55 t 100 1,00 p
25,47 65 m
25,48 65 m 100 1,00 p
25,95 45 m 100 0,50 p
26,80 25 m 5 0,50 Pe D
27,10 40 m 90 0,50 Tk c 27,25 55 m 80 0,01 p
27,50 27,85 60 rv 80 0,50 p
31,85 5 m 95 1,00 Tk c
Savimineraalit FLUOR
5 0,01 Pe K
50 0,50 Pe K
20 0,50 Pe K
20 0,50 Pe K
60 1,00 Va IK
20 0,50 Pe IK
KUVAUS
KLORIITTIPOHJA, RAPAUTUNUT
NIUKKA MUSTA KLORIITTI
3 mm PAKSU NIUKKA MUSTA KLORIITTI
HIEMAN SYÖPYNYT
DOLOMIITTI, KAOLINIITTI, KVARTSI, KIILLE, KALIMAASÄLPÄ
KLORIITTIPOHJA
OHUT KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA, RAPAUTUNUT
VÄHÄN RAPAUTUNUT
HAARNISKAPIGMENTTIPOHJA
HAARNISKAPOHJA
HAARNISKAPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA KAOLINIITTI, DOLOMIITTI, ILLIITTI
KAKSI KLORIITTIPIGMENTIN PEITTÄMÄÄ HAARNISKAPINTAA
KLORIITTIPOHJA, KAOLINIITTI JA VIHREÄ ILLIITTI
KLORIITTIPIGMENTTI
KLORIITTIA
KLORIITTIA
KLORIITTIPIGMENTTI
15 KPL < 1 mm PAKSUJA HEMATIITTIRAKOJA, PÄÄOSIN KIINNIOLEVIA
KLORIITTIPOHJA - --
N
X
X
X
~-
.......... w 00
Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
42,00 25 m 5 1,00 Or c 43,88 25 m 60 1,00 Or c 45,68 20 m 5 1,00 Pe c 46,20 20 m
46,20 20 m 40 1,00 Lk c 50,00 5 m 50 2,00 Pe c 50,00 5 m 50 2,00 Pe c 52,00 5 m 60 2,00 Pe CD
52,53 40 m 50 0,50 Tk DC 52,80 40 m
52,85 40 m 30 0,50 Pe c 52,86 40 m 30 0,50 Pe c 56,65 40 m 90 1,00 Tk DC 57,90 15 m 1 0,50 Pe c 58,33 45 m
58,46 50 m
58,50 15 m
60,90 61,27 rv 70 0,01 p
64,00 20 m 100 1,00 Tk DC 65,50 10 m 50 1,00 Tk DC 65,60 30 m
66,60 15 m 70 2,00 Tk c 66,70 25 m 60 0,50 Tk c 67,55 15 m 50 0,20 Pe c 68,95 30 m
69,00 15 m
71,70 30 m 50 1,00 Tk c 73,56 60 m
73,60 55 m 40 0,01 p
73,85 40 m 100 0,50 p
74,02 45 a
74,04 45 a
74,48 55 m 100 0,50 p
74,50 45 m 100 0,50 p
~19 20 m
Savimineraalit
50 1,00 Pe K
80 0,50 Ja K
30 0,50 Ja K
5 0,01 Pe K
50 0,50 Pe K
20 0,20 Pe K
10 0,50 Pe K
15 0,50 Pe K
5 0,50 Pe K
1 0,50 Pe K
1 0,01 Pe K
100 2,00 Tk K
FLUOR
80 0,50
80 0,50
5 0,50
KUVAUS
FLUORISÄLP Ä OMAMUOTOISINA RAKEINA JA KELLERTÄVÄ KALSIITTI
FLUORISÄLP Ä OMAMUOTOISINA RAKEINA JA KELLERTÄVÄ KALSIITTI
DOLOMIITTI, 5/1,0/PE JA FLUORISÄLPÄ OMAMUOTOISINA RAKEINA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIA
VÄHÄN RAPAUTUNUT, KLORIITTIA
ALLE 1 mm PAKSUKIINNIOLEVA RAKO, JOKAVÄHÄN SYÖPYNYT
KIVI RIKKI, RAKOPINNOILLA KLORIITTIAJA PUNARAPAUMAA
RUSKEHTA V A DOLOMIITTI JA KALSIITTI
KAOLINIITTIA SISÄLTÄVÄ RAKO LEIKKAA KARBONAATTIRAKOA
HEIKOSTI RAPAUTUNUT
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
HARMAASAVI
N
X
X
,...... UJ \0
Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
75,29 45 m
75,42 45 m 100 1,00 p
75,50 45 m 100 1,00 p
75,55 50 m 100 2,00 p
75,63 45 m 100 1,00 p
78,05 79,82 rv 100 1,00 p 10 0,50 Lk D
80,52 55 m 100 0,50 p
80,85 45 m 100 0,50 p
81,90 50 m 100 0,50 p
82,01 50 m 100 0,50 p
82,03 50 m 100 0,50 p
82,30 50 m 100 0,50 p
84,82 45 m
86,22 50 m 100 0,50 p
86,24 50 m 100 0,50 p
87,20 87,50 rv 100 0,50 p 5 0,10 Lk D
87,50 87,70 rv 100 0,50 p
87,75 45 m 100 20,00 p 5 0,10 Lk D
87,73 87,94 rv 100 0,10 p
88,40 40 m 100 0,50 p
88,60 50 m 100 0,50 p
88,61 70 m 100 1,00 p
88,61 50 m 100 1,00 p
88,61 88,76 rv 100 1,00 p
89,35 50 m 100 10,00 p
89,50 80 m 100 1,00 p
89,75 70 m 100 1,00 p
90,30 45 m 100 0,50 p
90,41 60 m 100 0,50 p 20 0,50 Pe c 90,45 60 m 100 0,50 p 100 1,00 Tk c 90,50 60 m 100 0,50 p 100 1,00 Tk c 90,65 50 m 100 1,00 p
90,70 60 m 100 1,00 p
• 93,40 15 m 80 1,00 Tk c 97,93 35 m 30 1,00 Or c
Savimineraalit FLUOR
1 0,50 Pe K
2 0,50 Pe IK
20 0,50 Pe I
10 0,50 Ja K
5 0,10 Lk K
5 0,10 Ja K
60 0,50 Pe IK
5 0,50 Pe K
5 0,50 Pe K
65 0,50 Va I
KUVAUS
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
RIKKI, HEMATIITTIRAOT < 3 cm PAKSUJA, RAPAUTUNUT
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
2 mm PAKSU KLORIITTITÄYTE
KLORIITTIA
KLORIITTIA
KIVI KAPPALEINA
KAPEITA TOISIAAN LEIKKAA VIA KIINNIOLEVIA RAKOJA
HEMATIITTIA (2 cm PAKSU), DOLOMIITTIA, KAOLINIITTIA, RAPAUTUNUT
KIVI RIKKI, HEMATIITTIKAPPALEITA, RAKOPINNALLA HEMATIITTIA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
USEITA KIINNIOLEVIA HEMATIITTIRAKOJA (< 1 mm)
KLORIITTIREUNA
VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIREUNA
VÄHÄN VIHERT Ä V ÄÄ KALSIITTIA
VÄHÄN VIHERT Ä V ÄÄ KALSIITTIA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIREUNA
N
X
X
X
..........
..j:::.. 0
Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
101,93 50 t 80 0,01 p 20 0,50 Lk c 5 0,30 Va 1
102,06 50 m 60 0,01 p 45 0,50 Tk c 102,08 103,05 rv 60 0,01 p 5 0,50 Va 1 KIVI RIKKI, USEITA SAMANTYYPPISIÄ RAKO JA
103,30 25 m 70 1,00 Tk c 104,55 25 m 50 2,00 Va DC KALSIITTI JA DOLOMIITTI X X
105,82 60 t 60 0,01 p
106,03 65 m 40 0,01 p 20 0,50 Lk c 109,83 40 m 100 3,00 Tk c 114,22 50 m 65 1,00 Tk c 25 0,50 Ja K KLORIITTIREUNA
132,66 55 t 50 0,01 p 50 0,50 Tk c 132,73 55 m 100 0,01 p
132,83 55 t 50 0,01 p 35 1,00 Ja c 133,45 60 m 30 0,01 p 70 1,00 Va I SYÖPYMIÄ
133,52 60 m 100 1,00 Va 1
135,34 138,52 rv 30 1,50 p 10 1,50 Lk c 10 1,00 Ja K KIVI RIKKI, RUNSAASTI RAKOJA, PAIKOIN SYÖPYNYT
143,54 40 h 80 0,50 p ,..... 143,55 148,67 rv 30 2,00 p 20 1,00 Lk c 40 1,00 Ja KI KIVI RIKKI, PAIKOIN MURONA, SYÖPYMIÄ ~ ,..... 149,24 60 m 40 0,01 p
150,23 55 m 40 0,01 p 5 0,50 Lk c KLORIITTIPOHJA
150,49 55 m 5 0,50 KE 25 0,50 Va c 5 0,50 Ja K
153,00 75 t 40 0,01 p KLORIITTIREUNA
153,04 50 h 80 0,01 p KLORIITTIPOHJA
154,42 50 m 45 1,00 Tk c 158,00 50 m 80 1,00 Tk c SYÖPYMIÄ
163,74 55 m 5 0,10 Ja K
164,46 40 m 40 0,01 p 20 0,50 Lk c 40 0,50 Ja K
165,30 40 m 15 0,01 p 80 0,50 Ja K
169,00 45 h 30 1,00 Tk CD 1 0,01 Vr s 70 0,50 Ja K 10 0,50 DOLOMIITTI, KALSIITTI JA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA X X
173,37 175,84 70 rv 25 1,50 p 30 1,00 Lk c 20 1,50 Ja K KIVI RIKKI, USEITA RAKO JA, PAIKOIN SYÖPYMIÄ
176,10 50 m 50 4,00 Or c 30 1,00 Ja K
176,45 45 m 80 1,00 Tk c OSITTAIN KLORIITTIPOHJA
176,96 65 m 80 0,01 p 10 0,50 Lk c 177,13 60 m 70 0,20 p 30 0,20 Ja K
177,48 70 m 10 0,50 Or c 183,69 45 m 80 0,50 Lk c
Liite 2. Kairausnäytteen HH-Y2 rakomineraalit Taulukkosivu 5.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
188,62 50 m
189,53 50 m 5 0,01 p 80 1,00 Tk c 190,26 55 h 30 2,00 Lk c 192,18 50 m 70 1,00 Tk c 194,30 45 h 45 0,50 Lk c 198,82 40 m 5 0,10 Hi c 199,94
Savimineraalit FLUOR KUVAUS
KLORIITTIREUNA
KLORIITTIREUNA
KLORIITTIREUNA
KLORIITTIREUNA
KLORIITTIREUNA
KLORIITTIPOHJA, OSITTAIN KIINNIOLEVA
REIÄNLOPPU
N X
1--'
+::-. N
Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
3,85 5 m 30 0,50 Hi CD
9,20 10 m 40 0,01 Hi c 13,72 80 m D
15,00 45 m 10 0,01 Hi D
17,20 70 m 10 0,01 p
17,22 70 m 10 0,01 p
17,38 80 m 5 0,01 Hi D
19,82 15 m 90 0,10 Hi D
21,60 5 m 50 0,01 Hi CD
23,34 90 m 5 0,01 Hi c 24,10 60 m 2 0,10 p
26,05 26,15 rv
29,70 5 m 70 0,50 Hi DC 1 0,01 Vr
31,80 45 m
33,60 20 m 70 0,50 Hi D
37,01 80 m 2 0,01 Hi D
37,16 80 m 1 0,01 p 5 0,01 Hi D
41,50 70 m 1 0,01 Hi D
44,30 0 m 10 0,01 Hi D
44,95 45,44 0 rv 50 0,10 Hi D
46,00 60 m
46,07 60 m
46,77 45 m 50 0,10 Hi CD
48,43 0 m 40 0,01 Hi D
48,80 5 m 50 0,10 Hi D
49,00 0 m 50 0,10 Hi DC
55,25 90 m 50 0,10 Hi D
55,55 20 m 10 0,01 Hi D
58,10 58,65 rv 100 0,01 p
59,00 60,00 rv
60,28 80 m 100 0,01 p
60,56 80 m 100 0,01 p
60,60 80 m 100 0,01 p
63,65 30 h
67,03 85 m 80 0,01 p
Savimineraalit FLUOR
60 0,10 Va K
30 0,01 Va K
10 0,10 Va K
20 0,01 Va K
100 0,50 Va IK
s 20 0,50 Va K 10 0,10
100 0,50 Va I
1 0,01 Va K
10 0,01 Va K
50 0,10 Va K
40 0,01
50 0,10 Va I
0 0,00
100 0,10 Va K
20 0,10 Va I
40 0,50 Ja KI
KUVAUS
KAOLINIITTIPINT A, SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI JA KALSIITTI
HARMAA KAOLINIITTI
TUMMAN VIHREÄ ILLIITTI, KAOLINIITTI, 5/0,1/Ja
NÄYTE KAPPALEINA, RAKOPINNAT OSIN MURROKSIA
DOLOMIITTIIKALSIITTI, SYDÄNOSASSA KAOLINIITTI JA FLUORIITTI
KLORIITTIREUNUS
VIHREÄ ILLIITTI
HARMAA KAOLINIITTI
DOLOMIITTISYDÄN, MUUALLA KAOLINIITTI, YHTEENSÄ 100%
KLORIITTIREUNUS
KLORIITTIREUNUS
VÄRITÖN MIKROKITEINEN FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
DOLOMIITTISYDÄN JA VIHERTÄVÄ ILLIITTI
VÄRITÖN-PUNERTAVA FLUORIITTI JA DOLOMIITTI-KALSIITTISYDÄN
SINERTÄVÄ KAOLINIITTI
KIVI RIKKI, VIHREÄ ILLIITTISYDÄN, OSASSA SYÖPYMÄKOLOJA
NÄYTEPUUTTUU
1 mm PAKSU KLORIITTIREUNUS SEKÄ KAOLINIITTIA JA ILLIITTIÄ
KLORIITTIA
N
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
.......
..j:::.. VJ
Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
67,20 85 m 100 0,01 p 20 0,10 Lk D
67,45 85 m 100 0,01 p
67,55 45 m 100 0,01 p
67,58 70 m 100 0,01 p 30 0,10 Tk D
67,80 90 m 100 0,01 p 30 0,10 Tk D
69,15 90 m 100 0,01 p 35 0,10 Lk D
69,85 90 m 100 0,01 p 50 0,10 Tk D
69,86 90 m
71,54 90 m 100 0,01 p 20 0,01 Tk D
71,90 90 m 100 0,01 p 20 0,01 Tk D
71,95 90 m 100 1,00 p
72,55 70 m 100 0,01 p
72,77 80 m 10 0,01 Lk D
75,65 90 m 100 0,01 p
76,05 0 h 20 1,00 Or CD 1 0,01 Or
79,30 79,50 rv 50 0,01 p 5 0,01 Hi c 1 0,01 Or
79,65 30 m 100 0,01 p
80,50 80,60 rv 100 0,01 p 20 0,10 Lk D
80,80 81,05 rv 100 0,01 p
81,70 0 m 20 0,10 Lk D
82,20 85 m 100 0,01 p
82,40 10 m 100 0,01 p 40 1,00 Tk D
84,50 40 m 0,00
85,40 40 m 80 0,50 Tk D 1 0,10 Or
87,10 40 m 100 0,01 p
88,95 5 m 100 0,01 p 30 1,00 Tk D
92,70 93,70 0 m
94,50 20 m 50 0,01 p
94,70 80 m 100 0,01 p
95,70 40 m 100 0,01 p
1 96,45 40 m 100 0,01 p
98,00 5 m 100 0,01 p
98,40 40 h 100 0,01 p
98,80 40 m 100 0,01 p 30 0,50 Tk D
100,20 40 m 20 0,01 p 50 0,10 Tk D
Savimineraalit FLUOR
5 0,01 Va I
30 0,50 Va I
30 0,10 Va I
20 0,01 Va I
20 0,01 Va I
30 0,01 Va I
20 0,10 Va I
40 0,01 Ja K
100 0,01 Va I
s s
10 0,10 Ja KI
50 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
20 0,50 Ja K
s 5 0,10 Lk K
20 0,50 Lk K
60 0,01 Ja K
100 0,50 Ja K
40 0,50 Ja K
40 0,01 Va I
90 0,50 Ja K
40 0,50 Ja K
30 0,50 Ja K
KUVAUS
HARMAAN-KELTAINEN DOLOMIITTI LAIKKUINA
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
VIHERTÄVÄ ILLIITTI, DOLOMIITTI PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ
VIHERTÄVÄ ILLIITTI, DOLOMIITTI PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ
KLORIITTIA
ILLIITTI
HARMAA KAOLINIITTI
10 cm LEVEÄ, NÄYTE PIENINÄ KAPPALEINA
MUSTA, KOVA PIGMENTTI (= KVARTSI + KLORIITTI), 30/0,01ffk
KLORIITTIHAARNISKA, KALSIITTI, DOLOMIITTI, FLUORIITTI
KIVI RIKKI, PUNARAPAUMAKSI SYÖPYNEITÄ PESÄKKEITÄ < 5 mm
KLORIITTIREUNUS, KAOLINIITTI, ILLIITTI
NÄYTE SILPPUNA, OSIN LÄPIKOTAISIN RAPAUTUNUT
HARMAA KAOLINIITTI
LOHJENNUT MAASÄLPÄJUONI, 1 mm SYÖPYMÄONKALOITA
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, HARMAA KAOLINIITTI, DOLOMIITTI
HARMAA KAOLINIITTI
PUNARAPAUMA JA MUSTA PIGMENTTI, PUNERTAVA DOLOMIITTI
PUNARAPAUMAA JA MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
NÄYTEPALASINAN. 1m:nALUEELTA
MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ
N
X
X
X
X
X
X
---
X
X
X
X
X
X
,_
,....... ..j::::. ..j::::.
Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
100,49 40 m 20 0,01 p 50 0,10 Tk D
102,55 38 m 100 0,01 p 80 0,50 Tk D
107,00 85 m 100 0,01 p
107,80 30 m 100 0,01 p
109,15 80 t 100 0,01 p 40 0,01 Tk D
111,70 30 m 100 0,01 p 30 0,50 Tk DC
116,10 45 m
116,90 30 m 100 0,01 p 10 0,50 Lk D
118,50 120,50 0 rv 1 0,01 Or D
126,50 30 t 10 0,50 Lk DC
137,10 40 m 10 0,01 Lk c 140,60 45 m
142,20 30 m 5 0,10 Pe D
143,50 30 m
146,10 80 m 50 0,01 Lk c 147,50 15 m 5 0,10 Lk CD
147,80 80 m 20 0,01 Lk D
147,85 80 m 10 0,01 p
148,12 70 m 10 0,01 p 5 0,01 Va c 148,82 70 m 10 1,00 p 5 0,10 Va c 149,14 70 m 10 1,00 p 40 0,01 Va c 149,23 70 m 10 0,01 p 40 0,01 Va c 149,56 80 m 10 0,01 p 20 0,01 Va c 150,00 70 m 10 0,10 p 20 0,10 Va D
150,20 80 m 10 1,00 p
150,25 80 m 10 1,00 p
150,28 80 m 10 1,00 p 5 1,00 Va D
150,32 90 m 10 1,00 p
150,60 80 m 20 0,01 p
150,70 70 m 20 0,01 p 10 0,10 Hi c 150,72 70 m 20 0,01 p
150,80 70 m 10 0,10 Hi c 150,82 70 m 10 0,10 Hi c 151,47 70 m 10 0,10 Hi CD
151,55 70 m 5 0,01 Hi CD
Savimineraalit
100 0,10 Ja K
50 1,00 Ja K
80 0,01 Ja K
100 0,50 Ja K
25 5,00 Lk K
80 0,10 Ja K
40 0,50 Tk 1
20 1,00 Lk K
50 0,01 Va 1
60 1,00 Ja K
5 0,01 Ja K
5 0,01 Ja K
20 0,01 Va 1
10 0,01 Ja K
2 0,01 Ja K
2 0,01 Ja K
2 0,01 Ja K
20 0,01 Va 1
FLUOR KUVAUS
MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ
MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ
DOLOMIITTI, KAOLINIITTI JA VÄHÄN KALSIITTIA
HARMAA KAOLINIITTI
MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ
VAALEANHARMAA KAOLINIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, KAOLINIITTI, DOLOMIITTI, KALSIITTI
MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ
VIHERTÄVÄN HARMAA KAOLINIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTIREUNUS, VIHERTÄVÄ ILLIITTI
ILLIITTIÄ JA KALSIITTIA YHTEENSÄ 100%
HARMAA KAOLINIITTI, KALSIITTIA JA DOLOMIITTIA 5 %
SYDÄNOSASSA KALSIITTI
SYDÄNOSASSA KALSIITTI
SYDÄNOSASSA KALSIITTI
SYDÄNOSASSA KALSIITTI, VIHREÄ ILLIITTI
KELLERTÄVÄ DOLOMIITTI, VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI, HEMATIITTIPESÄK
SYDÄNOSASSA DOLOMIITTIA
KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA KALSIITTI
KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA KALSIITTI
KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA KALSIITTI JA DOLOMIITTI
VIHREÄ TIIVIS ILLIITTI, SYDÄNOSASSA KALSIITTI JA DOLOMIITTI
N
X
X
X
X
X
X
X
........ ~ Ul
Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y 4 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
157,44 80 m 5 0,01 Hi c 157,65 30 m 5 0,01 Hi CD 1 0,01 Or
161,58 80 m 5 0,01 Hi c 164,20 80 m
164,70 15 m 20 0,10 Lk D
164,75 0 m 100 0,50 Tk CD 1 0,01 Or
164,75 90 m 20 0,01 Hi c 165,03 80 m 10 0,01 p
165,21 80 m
165,28 165,70 rv 10 1,00 p 5 0,10 Hi c 165,87 80 m 10 0,10 p
166,10 80 t 2 0,01 p 2 0,01 Hi c 166,22 80 m 1 0,01 Hi c 166,37 15 m 1 0,01 p 1 0,01 Hi c 166,50 70 m 2 0,01 Hi c 167,51 167,70 rv
167,78 80 m 10 0,01 Hi c 168,10 168,30 rv
168,12 10 m 100 2,00 Tk D
168,74 80 m
168,76 80 m
168,87 80 m 5 0,01 Lk D
168,87 172,22 rv 10 0,01 p
172,22 173,10 rv
173,10 80 m
173,15 80 m
173,33 80 m 1 0,01 p
173,40 70 m
173,80 70 m
173,80 15 m
174,05 70 m 20 0,01 p
174,40 75 m 10 0,50 Va c 174,86 70 m 10 0,50 Va c 175,21 85 t
cl_75,55 179,61 rv 30 5,00 p 1 1,00 Vr
Savimineraalit
1 0,01 Ja K
s 5 0,01 Ja K
2 0,01 Va 1
20 0,10 Ja K
s 20 0,50 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
10 1,00 Ja K
2 0,01 Ja K
2 0,01 Va 1
2 0,01 Va 1
10 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
5 0,01 Ja K
5 1,00 Ja KI
50 0,50 Ja K
30 0,01 Ja K
40 0,01 Ja K
5 0,01 Ja K
2 0,01 Ja K
10 0,10 Ja K
s 10 3,00 Ja KI
FLUOR KUVAUS
SYDÄNOSASSA KALSIITTI
KLORIITTIREUNUS, SYÖPYMIÄ, KALSIITTI, KAOLINIITTI, DOLOMIITTI
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
KLORIITTIREUNUS
SYDÄNOSASSA C JA D PÄÄLLÄ HARMAANVIHREÄ K
KLORIITTIREUNUS, SYDÄNOSASSA HARMAA KAOLINIITTI
NÄYTTEET KAPPALEINA, KAIRAUSPINNALLA 3 mm SYVIÄ SYÖPYMIÄ
TUMMANVIHREÄ ILLIITTI
NÄYTE KAPPALEINA, RAKOPINNAT MURROKSIA
SYDÄNOSASSA KALSIITTIA
KIVI RIKKI, RAKOVYÖHYKE, RAKOPINNAT MURROKSIA
KIVI RIKKI, KAOLINIITTI, VIHREÄ ILLIITTI, SYÖPYMIÄ, NÄYTE 171,00 m
NÄYTE PUUTTUU
TUMMAN VIHREÄ KAOLINIITTI
TUMMAN VIHREÄ KAOLINIITTI
SYÖPYMIÄ SYVYYS 4 mm
KIVI RIKKI, SYÖPYMIÄ, ILLIITTI, 5/0,5Na
N
X
X
X
X
X
X
,..........
.+::-0\
Liite 3. Kairausnäytteen HH-Y4 rakomineraalit Taulukkosivu 5.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
179,75 70 m
179,85 85 t 60 0,01 p
179,97 80 m
180,78 181,01 rv 20 0,50 p
181,38 80 t 90 0,50 p
181,46 80 t 90 0,50 p
181,72 80 m
181,75 70 m 100 0,10 p
181,88 182,90 rv 5 0,01 p 1 0,20 Or
183,26 184,90 rv 5 0,50 p 5 0,50 Lk D
185,00 85 t 5 0,50 p
185,15 186,60 rv 5 0,50 p 5 0,10 Lk D
187,65 35 m
188,75 80 t
189,93 85 t
190,75 85 m
190,90 20 m
191,13 85 t 100 0,50 p
191,24 192,00 85 rv 40 1,00 p
192,42 85 m 40 0,01 p
193,03 75 m
193,52 85 m
193,82 80 t
195,00 75 m 90 0,30 p
198,88 15 m
199,18 70 m
200,89
Savimineraalit
15 0,30 Ja K
20 0,30 Va IK
20 0,50 Ja KI
10 0,50 Ja K
50 1,00 Va IK
s 5 0,50 Ja K
5 5,00 Ja K
85 1,00 Ja K
5 0,50 Ja K
5 0,30 Lk K
100 1,00 Tk K
80 0,50 Ja K
40 0,50 Ja K
20 0,50 Ja K
60 1,00 Ja K
10 0,50 Lk K
100 5,00 Ja K
100 1,00 Ja K
10 0,30 Ja K
5 0,30 Lk K
25 1,00 Ja K
FLUOR
5 2,00
80 0,50
100
10 0,10
KUVAUS
KAOLINIITTI, 10/0,3/Ja
KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA, ILLIITTI, 10/0,5Na
SYÖPYMIÄ, JOISSA FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
HEMATIITTI POHJA
KIVI RIKKI, SYÖPYMIÄ, NÄYTE 182,45 m
KIVI RIKKI, SYÖPYMIÄ, 184,40 m ALKAEN FLUORIITTI, Or
KIVI RIKKI, KYMMENEN SAMANTYYPPISTÄ RAKOA
OSITTAIN KLORIITTIREUNUS
KLORIITTIREUNUS
YMPÄRILLÄ MUUTAMIA SAMANLAISIA RAKO JA, SYÖPYMIÄ
KLORIITTIREUNUS
USEITA SAMANLAISIA RAKOJA, PAIKOIN SYÖPYMIÄ
OSITTAIN KLORIITTIREUNUS
SYÖPYMIÄ
REIÄNLOPPU
N
X
X
X
X
X
X
,........ ..j:::.. -.....l
Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
6,20 30 m 5 0,50 Pe c 6,92 20 m 90 1,00 p 40 0,20 Tk c 7,11 15 m 100 0,50 p
8,00 5 m 100 0,50 Tk c 14,20 15 m
19,40 30 m 1 0,50 KE
25,05 30 m
26,60 10 m
27,30 30 m 5 0,50 Lk D
27,80 5 m
30,50 30 m 80 1,00 Tk c 31,20 15 m 50 0,20 Tk D
32,10 25 m
33,15 15 m 80 0,50 Lk c 34,35 35,20 0 m 80 1,00 Tk CD
38,00 30 m 40 0,50 Pe c 38,30 5 m 40 0,50 Pe c 53,35 15 m 10 0,50 Lk c 57,45 57,60 80 s
58,05 95 s
97,60 97,90 5 m 40 1,00 Lk c 98,10 99,10 5 m 70 1,00 Tk CD
109,00 109,50 90 m 5 0,10 p
109,50 110,00 90 m 20 0,01 p
110,00 110,70 85 s 100 0,01 p
113,25 85 m
114,10 80 m 100 0,01 p
114,55 114,95 m 100 0,01 p
115,30 30 m 100 0,01 p
116,45 5 m 100 0,01 p 100 0,50 Tk D
117,10 117,30 m 100 0,01 p 10 0,50 Lk D
118,10 118,50 m 100 0,01 p 5 0,10 Hi D
121,85 25 m 100 0,01 p 40 0,10 Tk D
122,90 80 t 100 0,01 p
124,80 90 m 100 0,01 p
Savimineraalit FLUOR
60 0,50 Tk K
30 0,20 Ja K
90 1,00 Tk K 5
70 0,10
50 0,50 Ja K
5 0,50 Pe K
20 0,10 Va Ml
20 0,10 Va Ml
25 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
40 0,01 Ja K
20 0,01 Va K 5 0,10
KUVAUS
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA, HIEMAN RAP AUTUNUT
KLORIITTIPOHJALLA KALSIITTIA
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
VÄHÄN RAPAUTUNUT
KLORIITTIPOHJA, RAPAUTUNUT, SYÖPYNYT, FLUORIITTIRAK. < 1 mm
RAPAUTUNUT, RAKOPINNALLA FLUORIITTIA Or
RUSKEHTAVA KALSIITTI
KLORIITTIPOHJA, VÄHÄN VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIPOHJA
OHUITA KIINNIOLEVIA RAKOJA, HIEMAN RAPAUTUNUT VYÖHYKE
HIEMAN RAP AUTUNUT, KAKSIKIINNIOLEVAA RAKOA
KLORIITTIPOHJA, VIHERTÄVÄ KALSIITTI
KAKSI RAKOA, KLORIITTIPOHJA
KLORIITTIRAKOJA HYVIN TIHEÄSSÄ, SYÖPYNEITÄ
KIVI RIKKI, RAKOPINNOILLA MONTMORILLONIITTI JA ILLIITTI
KIINTEITÄ, PÄÄOSIN KIINNIOLEVIA OSIN RAPAUTUNEITA RAKOJA
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
NÄYTE PIENINÄ P ALASINA
KIVI RIKKI, T Ä YTTEET PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ VIHREÄ KAOLINIITTI
FLUORIITTI, VIHREÄ KAOLINIITTI, DOLOMIITTI
N
X
X
X
X
X
.........
..j:::.. 00
Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
126,30 90 m 40 0,01 p
126,85 126,95 m 100 0,01 p
127,00 80 m 100 0,01 p
129,00 30 t 45 0,50 Or D 1 0,01 Or
130,55 90 t 100 0,01 p
134,00 85 m
135,20 85 m
135,45 136,10 rv 100 0,01 p
136,45 90 m 100 0,01 p
137,25 90 m 100 0,01 p
137,65 90 m 100 0,01 p 20 0,10 Lk D
139,55 90 m
141,00 80 m 100 0,01 p 20 0,01 Lk D
141,65 142,20 m 100 0,01 p 2 0,50 Lk D
142,70 80 m 100 0,50 p
143,40 80 t 100 0,01 p 100 0,50 Tk D
146,00 80 t 100 0,01 p 20 0,50 Tk D
148,40 90 m 100 0,01 p
149,15 85 m 100 0,01 p
150,93 75 t
151 '11 75 t 1 0,01 Lk D
151,15 80 t
151,50 80 t 5 0,01 p 2 0,01 Lk D
151,57 80 t 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,26 80 t 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,35 70 t 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,47 70 m 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,53 70 m 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,70 70 m 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,78 70 m 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,82 70 m 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
153,96 70 m 5 0,01 p
154,02 70 m 5 0,01 p 1 0,01 Lk D
154,05 80 m 20 0,01 p 20 0,01 Lk D
154,21 80 m 5 0,01 p 40 0,01 Lk D
Savimineraalit FLUOR
33 0,01 Ja K
40 0,01 Va K
s 10 0,50 Lk K 30 0,20
10 0,01 Ja K
40 0,10 Va 1
20 0,10 Ja K
30 0,01 Ja K
20 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
KUVAUS
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 60/0,01
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
KVARTSI, 40/0,1/0r, FLUORIITTI Or, DOLOMIITTI, KAOLINIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
NÄYTE PALASINA, VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ ILLIITTI, DOLOMIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 80/0,01
TUMMA/MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
HARMAA KAOLINIITTI, DOLOMIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
KVARTSI, 100/0,01/0r
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 10/0,01
KLORIITTIREUNUS
KLORIITTIREUNUS
KLORIITTIREUNUS
SYDÄNOSASSA DOLOMIITTI
KLORIITTIREUNUS
KLORIITTIREUNUS
KLORIITTIREUNUS 30 %
KIRKKAAN VIHREÄ ILLIITTI
KIRKKAAN VIHREÄ ILLIITTI
N
X
X
X
X
X
X
X
......... -+::-. \0
Liite 4. Kairausnäytteen HH-YS rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
154,25 80 m 5 1,00 p
155,05 70 m 20 0,01 p 2 0,01 Lk D
155,07 70 m 20 0,01 p
155,08 70 m 20 0,01 p
155,10 70 m 20 0,01 p
155,70 15 m 40 0,10 Lk D 1 0,20 Or
156,70 80 m 10 0,01 p 10 0,10 Lk D
157,38 80 m 10 0,01 p
157,39 80 m 10 0,01 p 5 0,10 Lk D
157,43 157,48
157,62 80 m 10 0,01 p 5 0,10 Lk D
158,25 80 m 100 0,01 p 2 0,10 Lk D
158,35 80 m 50 0,01 p 2 0,01 Lk D
158,38 80 m 50 0,01 p 2 0,01 Lk D
158,97 80 m 5 0,01 p
158,99 80 m 5 0,01 p 2 0,01 Lk D
160,26 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,28 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,30 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,34 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,38 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,39 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,40 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,41 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
160,46 90 t 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
161,07 80 m 100 0,01 p 1 0,01 Lk D
168,07 70 m 80 0,01 p
168,16 70 m 80 0,01 p
168,28 70 m 80 0,01 p
168,35 70 m 80 0,01 p 10 0,01 Lk D
175,10 90 m 10 0,01 Lk D
176,37 45 m 50 1,00 Tk D 1 0,10 Or
179,05 85 m 20 0,50 Lk D
179,10 85 m 30 0,01 p 20 0,50 Lk D
179,14 85 m 30 0,01 p
Savimineraalit FLUOR
5 0,01 Ja K
5 0,01 Ja K
5 0,01 Ja K
s
5 0,01 Va 1
5 0,01 Va 1
s
KUVAUS
NÄYTE MURENTUNUT
KELLERTÄVÄ DOLOMIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
NÄYTE KAPPALEINA
KLORIITTIREUNUS
DOLOMIITIN SYÖPYMÄONKALOISSA RIKKIKIISURAKEITA
KLORIITTIREUNUS
N
X
X
....... U'l 0
Liite 4. Kairausnäytteen HH-Y5 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
180,38 50 m 5 0,01 p 20 2,00 Tk D 40 3,00 Ja K KLORIITTIREUNUS, VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI X X
180,55 20 m 80 1,00 Tk D KLORIITTIREUNUS
181,32 30 m 80 1,00 Tk D 10 0,50 Lk K KLORIITTIREUNUS
190,15 25 h 30 3,00 Tk D KLORIITTIPOHJA
190,62 80 m 5 1,50 Lk D SYÖPYMIÄ
192,12 30 m 60 4,00 Or D KLORIITTIPOHJA
195,86 80 m 10 0,01 p 30 0,50 Lk D KLORIITTIPOHJA
203,34 45 h 50 0,30 Va K KLORIITTIPOHJA
204,23 35 m 50 0,30 Va K KLORIITTIPOHJA
206,16 REIÄNLOPPU
...... Ul. ......
Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
2,16 70 m
4,66 65 m
6,30 70 m 40 0,01 Lk c 7,50 35 m 15 0,10 KE 30 1,00 Lk CD
7,52 35 m 15 0,10 KE 30 1,00 Lk CD
7,64 30 m 15 0,10 KE 30 1,00 Lk CD
9,45 30 m 80 1,00 Tk DC
12,90 75 m
13,84 75 m 30 0,01 Lk c 14,54 75 m 40 0,01 Hi c 18,03 60 m 20 0,01 Hi c 18,22 75 m
20,33 55 m
22,15 55 m 10 0,01 p 1 0,01 Si
22,73 50 m 5 0,01 p 95 5,00 Tk DC
26,32 35 m 80 1,00 Tk D
26,94 75 m 80 0,50 Tk c 34,50 45 m
34,64 45 m 100 1,50 Tk DC 1 0,10 Or
34,77 50 m
35,00 45 m 10 0,10 Lk c 42,07 50 m 80 0,50 Tk c 1 0,01 Or
59,20 30 m 80 0,50 Lk c 5 0,01 Pe
62,38 80 t 80 0,01 p
63,43 80 t 5 0,01 Pe
63,50 35 m 30 0,30 Lk c 64,38 50 m
66,13 80 m
66,18 75 t
66,43 75 t 30 0,01 p
66,78 75 m 25 0,01 p 70 0,50 Tk c 67,11 75 m
67,18 75 m 5 0,01 p 10 0,50 Lk D
69,27 35 m 80 0,50 Lk c 70,85 60 m 20 0,50 p
Savimineraalit
80 0,01 Ja K
55 0,01 Ja K
55 0,50 Ja K
55 0,50 Ja K
55 0,50 Ja K
60 1,50 Ja K
30 0,01 Ja K
60 0,10 Ja K
5 0,10 Ja K
5 0,30 Ja K
5 0,10 Ja K
s
80 0,50 Va IK
s 10 0,50 Ja K
s s 10 0,50 Ja K
s 80 0,50 Va 1
30 0,01 Va 1
15 0,10 Va 1
80 0,10 Va 1
50 0,30 Va 1
100 0,50 Va 1
95 0,50 Va 1
50 0,50 Va 1
FLUOR KUVAUS
VIHREÄ KAOLINIITTI
VIHREÄ KAOLINIITTI
KLORIITTIREUNAN PÄÄLLÄ OHUT KALSIITTI
KALSIITTI, 20/0, 1/Ja
KALSIITTI OHUENA LASIMAISENA KA TTEENA
5 0,01 FLUORIITTI Lk
30 0,30 FLUORIITTI Vr
55 0,10 FLUORIITTI Or
DOLOMIITTI, ILLIITTI, KVARTSI
N
X
X
X
X
X
X
X
X
,........ U\ N
Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
70,89 50 m 20 0,01 p
71,86 40 m 10 0,01 p 20 1,50 Lk D
81,42 40 m 20 0,10 Lk c 82,94 85 m 35 0,50 Lk D
83,00 80 m 10 0,50 Lk D
83,07 80 m 25 0,30 Lk c 88,28 30 m 100 1,00 Tk c 92,08 99,70 rv 50 0,01 p 40 0,50 Lk DC
99,90 70 m 100 0,01 p 10 0,10 Lk D
100,95 80 m 100 0,01 Tk c 101,05 75 m 50 0,01 p 60 0,01 Tk c 102,15 45 m 10 0,01 Lk D
102,55 45 m 20 0,01 Lk D
103,70 70 m 70 0,01 p 25 0,01 Tk c 104,00 80 m 100 0,01 p 20 0,10 Lk c 106,15 50 m
106,30 70 m
108,90 15 m 20 1,00 Lk c 109,50 15 m 30 0,50 Pe CD 1 0,01 Or
111,55 70 m
111,58 70 m 33 0,01 p 15 0,10 Lk c 111,80 70 t 100 0,01 p 10 0,10 Lk c 1 0,01 Or
112,35 60 m
112,65 60 m 100 0,01 p 30 0,50 Lk c 112,80 112,90 60 100 0,01 p 10 0,01 Lk c 113,65 35 m 100 0,01 p 40 0,50 Tk c 114,50 70 m 100 0,01 p 10 0,01 Hi c 115,15 35 m 100 0,01 p 20 0,50 Lk c 116,15 60 m 70 0,01 p 5 0,10 Lk c 116,30 45 m 100 0,01 p
116,55 20 m 100 0,01 p 60 0,50 Tk c 117,15 70 m 100 0,10 p 35 0,50 Tk c 117,25 70 m 100 0,10 p 15 0,50 Tk c 117,35 40 m 100 0,01 p
117,60 45 m 100 0,01 p 10 0,50 Lk c
Savimineraalit FLUOR
50 0,50 Va IK
20 1,00 Va 1
40 0,50 Pe K
40 0,50 Ja K
40 0,50 Va KI
40 0,01 Va 1
10 0,01 Lk K
10 0,01 Lk K
40 0,50 Ja K 20 0,10
s 10 0,10 Ja K 100
5 0,10 Pe K
s
50 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
40 0,01 Ja K
20 0,01 Va IK
10 0,01 Lk K
20 0,01 Va I
20 0,01 Va IK
80 0,01 Ja K
50 0,10 Ja K
30 0,01 Ja K
KUVAUS
KYMMENIÄ RAKOJA, KV ARTSI, KLORIITTI, ILLIITTI JA DOLOMIITTI
PUNARAPAUMAPOHJAN PÄÄLLÄ ILLIITTI
RUSKEITA DOLOMIITTISYÖPYMIÄ
RUSKEITA DOLOMIITTISYÖPYMIÄ
SYÖPYMIÄ N. 10%
HIEMAN SYÖPYMIÄ N. 2 %
PUNA-RUSKEA PIGMENTTI, 100/0,01, LISÄKSI FLUORIITTIA, 20/0,1/0r
FLUORIITTI LAAJALLA ALUEELLA MATTAMAISENA PINTANA
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ HARMAANVIHREÄ KAOLINIITTI
NÄYTE USEINA PALASINA
ALLA PUNARAPAUMA, SITTEN KAOLINIITTI JA PÄÄLLÄ KALSIITTI
HILSEMÄINEN KALSIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ
LISÄKSI KAOLINIITTI JA SYDÄNOSASSA KALSIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
LISÄKSI KAOLINIITTI, NIUKKA RAPAUMA, JONKA PÄÄLLÄ KALSIITTI
KALSIITTI SYDÄNOSASSA
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
VAALEANVIHREÄ KAOLINIITTI
NIUKKA TUMMANVIHREÄ KAOLINIITTI
N
X
X
X
X
X
X
--
X
X
X
L__
1
1--'
VI V.)
Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
119,20 70 m 100 0,01 p 5 0,01 Or c 119,75 70 m 100 1,00 p 30 1,00 Lk c 119,95 50 h 100 0,01 p 5 0,10 Lk c 120,25 40 m 60 0,01 p 45 0,10 Hi c 120,50 80 m 100 0,01 p
120,90 40 m 100 0,01 p 5 0,01 Lk c 121,10 45 m 100 0,01 p 30 0,50 Or c 1 0,10 Or
125,40 50 h 100 0,01 p 10 0,50 Pe c 125,60 70 h 100 0,01 p 50 0,10 Lk c 126,74 127,76 rv 100 0,01 p 20 1,00 Lk c 128,30 80 m 100 0,01 p
128,35 80 m 100 0,01 p 20 0,10 Pe c 128,70 75 m 100 0,01 p 5 0,01 Hi c 129,80 40 m 50 0,01 p 80 0,20 Tk c 130,30 45 m 100 0,01 p 10 0,01 Lk c 130,50 130,60 rv 20 0,01 p 30 0,10 Lk c 131,40 40 m 80 0,01 p 25 0,10 Lk c 131,85 40 m 80 0,10 p
133,35 85 m 100 0,50 p
133,40 50 m 100 0,10 p 10 0,10 Lk c 134,10 134,25 rv 100 0,01 p 40 0,50 Lk DC 137,70 30 m 40 0,50 Or c 140,50 70 m 20 0,10 Lk c 141,35 141,45 rv 100 0,01 p
141,90 80 m 100 0,01 p 10 0,10 Hi c 142,50 30 m 0 50 0,50 Tk c 143,35 65 m 100 0,01 p 30 0,10 Hi c 149,15 75 m 100 0,01 p 2 0,01 Si
149,40 50 m 1 0,01 Or
155,50 50 m 3 0,01 Si
156,10 40 m 100 0,10 p 20 0,50 Or c 156,25 50 m 100 0,10 p
156,45 50 h 100 0,01 p
158,30 45 h 100 0,01 p 20 0,20 Lk c 159,00
-----L_45 h 100 _0,01 p
Savimineraalit FLUOR
30 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
s
20 0,01 Va I
30 0,01 Va IK
30 0,01 Va I
60 0,01 Va I
20 0,01 Pe K
10 0,01 Lk K
5 0,01 Lk K
10 0,01 Lk KI
70 0,50 Va I
s s s
50 0,01 Va I
KUVAUS
KALSIITTI PITKÄNOMAISINA RAKEINA
MUUTAMIA 1-3 mm HALKAISUALTAAN OLEVIA SYÖPYMÄPESÄKKEITÄ
HARMAA KAOLINIITTI JA KALSIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ
KLORIITTILAIKKUJA, 30/0,5/Lk
KLORIITTI JA ILLIITTI PEITTÄVÄT PUNARAPAUMAA, KALSIITTISYDÄN
LISÄKSI KAOLINIITTIPESÄKKEITÄ
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ KLORIITTI, ILLIITTI JA KALSIITTI (YLIN)
VIHERTÄVÄ KALSIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTIIPUNARAPAUMA, 100/0,01
JOISSAKIN RAOISSA KALSIITTI
RUSKEITA SYÖPYMÄPISTEITÄ
FEH:N PÄÄLLÄ LISÄKSI ILLIITTI, SITTEN DOLOMIITTI JA PÄÄLLÄ KALS.
MUSTAN KLORIITTIPIGMENTIN PÄÄLLÄ NIUKKA KALSIITTI, SYÖPYMIÄ
SYÖPYMÄONKALOITA JA PAIKOIN KAOLINIITTITYYPPIST Ä RAP AUMAA
KATTAVAMUSTAKLORIITTIPIGMENTTIIPUNARAPAUMA
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ
N
X
X
X
......... Vl. +:-.
Liite 5. Kairausnäytteen HH-Y7 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
159,15 70 m 100 0,01 p
159,20 75 m
160,85 50 m 100 0,10 p
161,65 70 m 100 0,01 p 100 0,50 Tk DC
169,50 170,30 rv 100 0,01 p 25 0,50 Tk DC
171,85 172,00 rv 100 0,01 p
175,05 60 t 100 0,01 p
175,65 60 t 100 0,01 p
179,10 70 m
180,60 70 m 100 0,01 p 1 0,01 Or
180,85 70 m 100 0,01 p 1 0,01 Or
181,20 80 m 100 0,01 p 20 0,01 Lk c 182,10 80 t 100 0,01 p
182,35 70 m 100 0,01 p 30 1,00 Lk c 182,90 45 m 100 0,50 p
184,15 80 m 40 0,50 Tk c 193,65 40 m 80 0,10 Tk c 2 0,01 Si
201,81
Savimineraalit
35 0,01 Va 1
10 0,10 Pe K
45 0,01 Va IK
10 0,01 Lk K
80 0,01 Va 1
10 0,01 Va 1
s s 80 0,01 Va 1
80 0,01 Va 1
10 2,00 Va IK
MK 20 0,01 Ja K
FLUOR KUVAUS
KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä JA SYÖPYMÄONKALOITA
PUNARAP AUMA POHJALLA, PÄÄLLÄ D+C
PAIKOIN KLORIITTIHAARNISKAPINTOJA, LAIKKUINA MYÖS KALSIITTIA,
PIENIÄ SYÖPYMÄONKALOITA
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ HARMAA KAOLINIITTI
PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ ILLIITTI
ILLIITTI ON PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ
ILLIITTI, KAOLINIITTI JA RAPAUTUNEITA MAASÄLPÄLAIKKUJA
MUSTAN KLORIITTIPIGMENTIN PÄÄLLÄ HARMAA KALSIITTI
MUSTAN KLORIITTIPIGMENTIN PÄÄLLÄ KALSIITTI JA KAOLINIITTI
REIÄNLOPPU
N X
X X
......... Ul Ul
Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,70 1,90
1,95 5 m 90 1,00 Tk D 1 0,01 Or
4,95 20 m 15 0,10 Hi CD
5,35 85 m 40 0,01 p 10 0,01 Tk D 5,40 5,85 m 30 0,01 p 30 0,50 Lk D 6,03 55 m 100 1,00 Tk D 7,68 40 m 80 2,00 Tk D 8,68 85 t 90 0,10 p 10 0,50 Lk D 8,72 85 t 100 1,00 p
8,74 85 t 90 0,50 p
8,84 85 m 40 0,10 p
8,86 85 m 80 0,10 p
10,10 5 m 80 0,10 p 80 1,00 Tk D 10,55 10 m 80 1,00 Tk D 11,60 5 m 50 0,50 Tk D 13,57 85 m
13,59 85 m
13,60 85 m
13,68 90 m
13,90 90 m 30 0,30 Lk D 14,37 45 m 80 0,50 Tk D 18,36 5 m 65 0,50 Lk c 22,30 30 m 80 1,00 Tk DC 24,35 5 m 80 0,50 Tk DC 26,70 30 m 80 1,00 Tk DC 28,88 85 m 20 0,10 p 40 0,50 Ja c 29,09 29,38 70 0,50 p 20 0,50 Lk D 36,00 25 m 80 1,00 Tk DC 39,12 50 m 70 0,50 Tk DC 39,45 80 m 20 0,50 Lk c 43,40 80 0,50 Tk D 43,41 43,66 30 0,50 Lk D 50,64 80 m 80 0,50 Tk DC 50,75 80 m 15 0,01 p 70 0,50 Tk DC 50,96 80 m 10 0,01 p 60 0,50 Tk DC
Savimineraalit
s 10 0,50 Ja K
25 0,50 Ja K
25 0,50 Ja K
40 1,50 Ja K
70 0,50 Ja K
30 0,50 Ja K
20 0,50 Ja K
5 K
50 0,50 Va IK
40 0,50 Va I
40 0,50 Va I
40 0,50 Va I
80 0,50 Va IK
10 0,50 Va I
30 0,50 Va I
30 0,50 Va I
20 1,50 Va IK
FLUOR KUVAUS
KIVI RIKKOUTUNUT MEKAANISESTI
10 HARMAAN VIHREÄ KAOLINIITTI, FLUORIITTI, KVARTSI, C JA D
USEITA SAMANKALTAISIA RAKOJA, JOISSA K 40-80%
KAOLINIITTI JA DOLOMIITTI
PUNARAPAUMA POHJA, OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAINEN
PUNARAPAUMA POHJA, OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAINEN
20 0,50 LISÄKSI KAOLINIITTI, FLUORIITTI Or
LISÄKSI KAOLINIITTI
3 0,10 DOLOMIITTI, ILLIITTTI JA YKSITTÄISIÄ FLUORIITTI Vr
LISÄKSI KALSIITTI
LISÄKSI KALSIITTI
LISÄKSI KALSIITTI
KIVI RIKKI, NEUÄ RAKOA, DOLOMIITTIA VAIN PAIKOIN
OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNT AINEN, LISÄKSI KALSIITTIA
LISÄKSI KALSIITTI
KIVI RIKKI, RAKOTÄ YTTEENÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTI (PAKSUUS 1-2 mm)
LISÄKSI KALSIITTI
LISÄKSI KALSIITTI
LISÄKSI KALSIITTI
N
X
X
X
--
X
X
X
X
-
.......... U\ 0\
Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
52,11 80 m 60 1,00 Tk D
52,69 90 m
56,00 30 m 80 0,50 Tk D
56,43 75 m 20 0,50 Ja D
58,00 30 m 80 0,10 p
58,78 10 m 100 0,50 Tk DC
64,46 75 m 80 0,50 Tk D
66,64 40 m 40 0,50 Tk DC
66,50 20 m 75 0,01 Hi DC
67,15 80 m 5 0,01 Hi c 1 0,01 Pe
68,55 60 m
73,60 70 m 5 0,01 Hi c 73,74 45 m 1 0,01 p
74,20 80 m
97,35 20 m 100 1,00 Tk D
98,60 70 m
103,60 60 m
103,73 80 t 80 0,01 p 10 0,01 Lk D
103,84 80 t 50 0,10 Tk D
104,00 80 t 80 0,01 p 10 0,01 Lk D
104,21 90 m 2 0,01 p
105,55 30 m 30 0,01 Lk c 106,95 80 m
112,70 90 t
113,30 80 t 10 0,01 p
113,60 80 t 10 0,01 p
113,70 30 t 100 0,01 p 5 0,01 Pe
113,82 114,29 m 80 0,01 p
115,40 115,44 m
116,00 116,30 m 1 0,01 Vr
116,40 90 m 1 0,01 p
117,04 70 m 20 0,01 Pe
118,07 70 m 1 0,01 p
118,25 80 m 2 0,01 p
118,63 80 m 2 0,01 p
Savimineraalit
10 0,50 Ja K
20 0,50 Ja K
5 0,30 Ja K
10 0,01 Va 1
s
10 0,01 Va 1
2 0,01 Lk K
1 0,01 Lk 1
2 0,01 Lk 1
5 0,01 Va 1
5 0,01 Va 1
s 15 1,00 Pe K
20 0,50 Pe KI
s
s
FLUOR KUVAUS
LISÄKSI KALSIITTI
LISÄKSI KALSIITTI
DOLOMllTTIA 70 % JA KALSIITTI 5 %
10 0,10 VÄHÄN FLUORIITTIA Or
PINNALTAAN TUMMA
PINNALTAAN TUMMA
SYÖPYMIÄ < 1%
NÄYTE KAPPALEINA, JOIDEN PITUUS < 8 cm.
NÄYTEKAPPALEINA
100 0,10 NÄYTE KAPPALEINA , FLUORIITTI Or
RIKKIKIISULÄISKÄT HALKAISUALTAAN 1 cm
--
N
X
X
X
1--'
Vl -.l
Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
119,06 80 m 2 0,01 p
119,29 80 m 2 0,01 p
119,31 90 t 40 0,01 p
119,49 70 m 50 0,01 p
119,52 70 m 50 0,01 p
119,65 20 t 30 0,01 p 0 1 0,10 Vr
119,80 20 t 60 0,01 p 10 0,10 Lk D 1 0,10 Vr
120,06 0 m
120,17 80 t 50 0,01 p
120,20 80 t 50 0,01 p
120,30 90 t
120,36 0 m 10 0,10 p 1 0,10 Vr
120,58 121,00 90 m 100 0,01 p
121,02 15 m
121,20 121,24 90 m 20 0,01 p
121,52 121,59 90 h 20 0,01 p
121,66 80 t 100 0,01 p 100 0,10 Tk D 1 0,10 Vr
122,37 85 m
122,58 80 m 2 0,01 p
122,91 123,85 60 m 100 0,01 p 20 2,00 Lk D
123,85 0 m 100 0,01 Hi CD
124,58 80 m
125,12 90 m 20 0,01 p
125,15 90 t 100 0,01 p
125,22 80 t 100 0,01 p
125,23 80 t 100 0,01 p
125,38 90 t 100 0,01 p
125,38 15 m 70 0,10 Tk D
125,63 80 m 50 0,01 p 10 0,01 Lk D
125,69 80 m 50 0,01 p 10 0,01 Lk D
125,73 70 h 20 0,01 p
125,83 80 t 10 0,01 p
125,83 125,92 m
127,06 127,26 t 100 0,01 p 10 0,01 Lk D
127,48 90 '--m 10 0,01 p
Savimineraalit
s 70 0,01 Ja K
s 40 0,01 Va I
10 0,01 Va I
s 10 0,10 Va I
50 0,01 Ja K
5 0,01 Va I
5 0,01 Ja K
5 0,01 Va IK
s 100 0,01 Va I
10 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,01 Va I
5 0,01 Va I
5 0,01 Va I
5 0,01 Va I
10 0,01 Va I
20 0,01 Va I
20 0,01 Va I
40 0,01 Va I
FLUOR KUVAUS
SYÖPYMÄONTELOITA PITUUS 1-3 mm,< 1%
SYÖPYMÄONTELOITA PITUUS 1-3 mm,< 1 %
SYÖPYMIÄ < 1%
SYÖPYMIÄ < 1%
SYÖPYMIÄ < 1%
SYÖPYMIÄ < 1%
HEMA TIITTI, ILLIITTI
MURROSVYÖHYKE, NÄYTE 1-2 cm:n KAPPALEINA
NÄYTE 1-2 cm:n PITUISINA KAPPALEINA
NÄYTE < 5 cm:n PITUISINA KAPPALEINA, YKSI HAARNISKAPINTA
PUNARAPAUMAPOHJA, VÄLISSÄ DOLOMIITTI JA PÄÄLLÄ ILLIITTI
PINNALTAAN TUMMA
NÄYTE 1-15 cm:n PITUISINA KAPPALEINA, PUNARAPAUMAPOHJA
KLORIITTIPOHJA, SYDÄNOSASSA ILLIITTI
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA
DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEKOKO N. 2 cm.
NÄYTE KAPPALEINA, RAKOPINNOILLA P, SYDÄNOSASSA D JA I
N
X
X
X
X
-
X
X
L__
.......... Ul. 00
Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
128,07 50 t 100 0,01 p 10 0,01 Lk D
128,55 30 m 100 0,01 p
131,00 133,50 80 m 100 0,01 p 10 1,00 Lk D
133,73 90 m 5 0,01 p
133,86 90 m 5 0,01 p
133,87 90 m 5 0,01 p
134,10 134,40 80 m 10 0,01 Lk D
134,60 80 m 5 0,01 p
134,85 135,00 90 m 30 0,01 p
137,50 70 m
137,66 80 m
137,84 80 m
138,10 90 m
139,30 80 m
139,33 70 t 100 0,01 p 10 0,10 Lk D
139,39 142,02 m 100 0,01 p
140,17 70 m
140,84 90 m 100 1,00 p 20 0,01 Lk D
140,86 90 m 100 1,00 p 20 0,01 Lk D
141,04 90 t 100 0,01 p
148,79 70 m
150,51 70 h 100 0,01 p 5 2,00 Lk c 150,78 80 h 100 0,01 p 5 2,00 Lk c 151,00 80 h 100 0,01 p 5 2,00 Lk c 151,42 80 h 100 0,01 p 5 2,00 Lk c 151,43 80 h 100 0,01 p 5 0,10 Pe c 151,64 80 h
152,52 90 h 2 0,01 Lk c 153,25 90 t 50 0,01 p
153,37 80 t 40 0,01 p 5 0,01 Lk c 153,52 154,49 h 40 0,01 p 5 0,10 Lk D
154,53 80 m 10 0,01 p 10 2,00 Lk D
154,68 80 m 10 0,01 p
154,98 70 m 20 0,01 p
___li~,2_0 30 m 5 0,01 p 10 0,10 Lk c
Savimineraalit
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
5 0,01 Va I
10 0,01 Va I
50 0,01 Va I
10 0,01 Va 1
50 1,00 Va I
10 1,00 Va I
5 3,00 Va IK
10 0,01 Va I
5 0,01 Va 1
20 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
20 0,01 Va I
70 0,01 Va I
10 0,01 Va I
50 0,01 Va I
10 0,01 Va I
20 0,01 Va I
30 0,01 Va I
20 0,01 Va I
80 0,01 Va I
FLUOR KUVAUS
RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 1-10 cm, PUNARAPAUMAPOHJA
MURROSVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 0,5-7,0 cm,
RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPAKSUUS 0,5-10,0 cm
TUMMAPINTA
TUMMAPINTA
TUMMAPINTA
TUMMAPINTA
DOLOMIITTI SYDÄNOSASSA
RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 1-15 cm, RAKOPINNOILLA
DOLOMIITTI SYDÄOSASSA
DOLOMIITTI SYDÄOSASSA
PINNALTAAN TUMMA
KALSIITTiillONI
KALSIITTiillONI
KALSIITTiillONI
KALSIITTimONI
KALSIITTIPESÄKKEIT Ä
RAKOVYÖHYKE, KAPPALEET 0,5-1 cm, RAKOPINNOILLA PUNARAPAUMA
N X
X
--
,__. Ul. \0
Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 5.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
155,37 80 m 10 0,01 p
155,82 70 t 5 0,01 Lk c 155,90 20 m
156,16 70 h
156,52 80 m
156,79 70 m 5 0,01 p
159,60 70 t 30 0,01 p
159,80 90 t 100 0,01 p 100 2,00 Tk D
159,90 90 t 100 0,01 p
160,29 85 m 100 0,10 p 10 0,50 Lk D
160,49 70 t 100 1,00 p 50 0,01 Tk D
160,89 70 m
160,97 90 t 100 0,01 p 5 0,01 Lk D
161,02 90 t 100 0,01 p 5 0,01 Lk D
164,00 80 t 100 0,01 p
164,13 70 t 100 0,01 p 20 0,10 Lk D
164,54 90 m 100 0,01 p 40 0,50 Tk D
165,37 90 t 100 0,10 p 5 0,10 Lk D
165,48 90 t 100 0,10 p 5 0,10 Lk D
166,07 90 m 100 0,01 p 30 0,10 Lk D
166,31 90 m 100 0,01 p 50 0,20 Tk D
176,94 80 t 5 0,01 Hi c 183,28 70 t
183,30 183,38
184,76 90 m 100 0,01 p
184,78 85 m 100 0,01 p
184,83 85 m 100 0,01 p
184,87 70 m 100 0,01 p
185,07 80 t 10 0,01 p
185,15 70 t 100 0,01 p 20 0,10 Lk DC
185,29 70 t 100 0,01 p 20 0,20 Lk D
185,37 70 t 100 0,01 p 20 0,20 Lk D
190,38 70 m 80 1,00 p 5 0,10 Lk D
190,57 85 t 50 0,01 p 10 0,01 Lk D
190,78 70 t 50 0,01 p 1 Q________Ml_ Lk D
Savimineraalit
20 0,01 Va I
60 0,01 Va I
100 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,01 Va I
50 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,01 Va 1
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
5 0,01 Va I
20 0,01 Va I
1 0,01 Va I
5 0,01 Va I
20 0,01 Va I
100 1,00 Ja K
30 0,01 Va I
30 0,01 Va I
30 0,01 Pe I
30 0,01 Pe I
5 0,01 Va I
10 0,01 Va I
30 0,01 Va I
FLUOR KUVAUS
PUNARAPAUMAPOHJA
DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA
DOLOMIITTI JA ILLIITTI SYDÄNOSASSA
DOLOMIITTISYDÄN
DOLOMIITTISYDÄN
KIVESSÄ KIINNIOLEVIA DOLOMIITTITÄYTTEISIÄ
DOLOMIITTI SYDÄNOSISSA KIVESSÄ MYÖS KIINNIOLEVIA D-WONIA
SYDÄNOSISSA KALSIITTI JA ILLIITTI
NÄYTE PUUTTUU
ILLIITTI SYDÄNOSISSA
PUNARAPAUMAREUNA, YTIMESSÄ PUNARAPAUMA JA KAOLINIITTI
ILLIITTIKESKUS, MINKÄ SYDÄMESSÄ DOLOMIITTIA JA KV ARTSIA
ILLIITTIKESKUS, MINKÄ SYDÄMESSÄ DOLOMIITTIA
ILLIITTIKESKUS, MINKÄ SYDÄMESSÄ DOLOMIITTIA
DOLOMIITTISYDÄN
. DOLOMI[ITI- JA ILLIITTISYDÄN
N
X
X
X
1---6
0'1 0
Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 6.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
191,42 80 t 100 0,01 p 20 0,10 Lk D 20 0,01 Va 1 DOLOMIITTI- JA ILLIITTISYDÄN
191,52 191,85 70 m 100 0,01 p 10 0,10 Lk D 100 2,00 Va 1 RUHJEVYÖHYKE, KAPPALEIDEN PITUUS 0,5-12 cm
192,05 0 m 50 0,01 p
192,24 70 t 100 0,01 p 10 0,01 Va 1
192,28 70 t 100 0,01 p 10 0,01 Va 1
192,36 70 t 100 0,01 p 10 0,10 Lk D 10 0,01 Va 1
192,40 70 t 100 0,01 p 10 0,01 Va 1
192,45 70 t 50 0,01 p 50 0,01 Va 1
192,56 70 t 50 0,01 p 50 0,01 Va 1
192,62 70 t 50 0,01 p 50 0,01 Va 1
193,63 70 t 50 0,01 p 50 0,01 Va 1
193,65 80 t 100 0,01 p 15 0,10 Lk D DOLOMIITTIYDIN
193,66 80 t 100 0,01 p 20 0,10 Lk D DOLOMIITTIYDIN
193,73 70 t 50 0,01 p 10 0,01 Lk D 20 0,01 Va 1 ILLIITTI- JA DOLOMIITTIYDIN
194,04 195,42 80 t 100 0,01 p 10 0,01 Va 1 rv, KAPPALEPITUUS 0,5-17,0 cm, SUURI OSA TÄYTTEETTÖMIÄ
195,44 80 t 50 0,01 p 30 0,01 Va I ....... 195,75 80 t 70 0,01 Tk D KLORIITTIPOHJAINEN, DOLOMIITTI PÄÄLLÄ 0\ ....... 195,90 198,45 80 h 100 0,01 p 20 0,01 Va I RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 1-5 cm
198,53 70 t 50 0,01 p 5 0,01 Va I
199,67 199,75 70 t 20 0,01 p 20 0,01 Va I RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS MAKSIMISSAAN 2 cm
199,87 200,55 rv 15 0,01 p SYÖPYMÄONKALOITA (HALK<3 CM), VÄHÄN FEH JA KVAR-KITEITÄ X
201,63 201,72 rv NÄYTE KAPPALEINA
218,08 70 t 100 0,01 p
218,19 70 t 100 0,01 p 40 0,01 Va I
218,22 70 t 100 0,01 p 40 0,01 Va I
218,26 70 t 10 0,01 p 10 0,10 Lk c 70 0,01 Va I
218,40 80 h 40 0,01 p 20 0,10 Lk c 40 0,01 Va I
218,41 80 h 40 0,01 p 20 0,10 Lk c 40 0,01 Va I
218,53 70 m 90 0,01 p 10 0,01 Va I
218,60 80 m 20 0,01 p 5 0,01 Lk c 75 0,01 Va I
219,00 70 m 50 0,01 p 50 0,01 Va 1
219,28 70 m 10 0,10 Lk c 40 0,01 Va I
219,52 70 m 50 0,01 p 5 0,01 Lk c 45 0,01 Va 1
219,55 70 m 50 0,01 p 5 0,01 Lk c 45 0,01 Va 1
219,96 70 m 50 0,01 p 5 0,01 Lk c 45 0,01 Va 1
Liite 6. Kairausnäytteen HH-Y8 rakomineraalit Taulukkosivu 7.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
220,02 70 m 10 0,01 p
220,04 80 m
220,08 80 m 5 0,20 Lk c 220,22 80 m
221,18 80 m 5 0,01 Vr
221,95 75 m 5 0,01 Vr
222,92 75 m 10 0,01 p
223,85 80 t 50 0,01 p
223,86 80 t 50 0,01 p
224,35 80 t 40 0,01 p
224,75 60 t 50 0,01 p
225,08 60 t 50 0,01 p
226,09 70 t 10 0,01 p
226,10 80 t 50 0,01 p 20 0,10 Lk 0
226,18 80 t 50 0,01 p 20 0,10 Lk 0
226,35 80 t 50 0,01 p 20 0,10 Lk 0
226,52 70 m 40 0,01 p
227,12 80 t 10 0,01 p
227,25 80 t 40 0,01 p
227,30 70 t
227,37 70 t 45 0,01 p 5 0,10 Pe c 227,47 60 t
227,48 60 t
227,49 60 t
227,75 0 m 20 0,01 Lk CO 227,76 80 m 50 0,01 p 5 0,01 Lk CO 227,98 60 m 5 0,01 p 5 0,01 Lk CO 228,05 60 m 5 0,01 p 5 0,01 Lk CO 228,11 70 t 20 0,01 p 10 0,20 Lk CO 228,20 70 t 20 0,01 p 5 0,01 Lk CO 228,30 85 m 45 0,01 p 5 0,01 Lk CO 228,39 70 m 20 0,01 p
228,50 60 m 10 0,01 p
228,55 229,06 60 h 100 0,01 p
229,09 45 m
Savimineraalit
90 0,01 Va I
95 0,01 Va I
10 0,01 Va I
s s
5 0,01 Va I
20 0,01 Va I
50 0,01 Va I
50 0,01 Va I
30 0,01 Va I
40 0,01 Va I
40 0,01 Va I
40 0,01 Va I
20 0,01 Va I
30 0,01 Va I
50 0,01 Va I
50 0,01 Va I
60 0,01 Va I
60 0,01 Va I
60 0,01 Va I
70 0,01 Va I
50 0,01 Va I
70 0,01 Va I
70 0,01 Va I
40 0,01 Va I
50 0,01 Va I
45 0,01 Va I
FLUOR KUVAUS
5 0,01 LASIMAINEN PINTA, FLUORIITTI
5 0,01 LASIMAINEN PINTA, FLUORIITTI
YKSI HALKAISIJALTAAN 0,5 cm KALSIITTILAIKKU
RAKOVYÖHYKE, NÄYTE MURENTUNUT
N
X
X
X
X
~
0\ N
Liite 6. Kairausnäytteen HH-YB rakomineraalit Taulukkosivu 8.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
229,27 70 h 100 0,01 p
229,28 70 h 100 0,01 p
229,29 80 h 100 0,01 p
229,31 80 h 100 0,01 p
229,67 80 h 20 0,01 p 10 0,10 Lk D
229,94 70 h 40 0,01 p 5 0,01 Lk D
230,00 70 h 40 0,01 p 5 0,01 Lk D
230,19 80 h 40 0,01 p 5 0,01 Lk D
230,22 80 h 40 0,01 p 5 0,01 Lk D
236,10 90 m 40 0,01 p
236,27 90 t 40 0,01 p
236,70 236,75 100 0,01 p
236,94 70 t 100 0,01 p
237,07 70 t 100 0,01 p
237,10 70 t 100 0,01 p
237,13 70 t 100 0,01 p
237,20 70 t 100 0,01 p
237,30 70 t 80 0,01 p
237,47 70 t 100 0,01 p
237,70 5 m 50 0,01 p
237,85
Savimineraalit
20 0,01 Va I
1 0,01 Va I
20 0,01 Va I
5 0,01 Ja K
FLUOR KUVAUS
LASIMAINEN PINTA
LASIMAINEN PINTA
RIKKONAINEN NÄYTE, RAKOPINNOILLA ILLIITTI SYDÄNOSISSA
REIÄNLOPPU
N X
1
1
1
.......... 0\ w
Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y11 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
7,35 0 m 100 0,50 Tk c 10,55 30 m 70 0,01 p
16,14 85 t 100 0,01 p
16,40 45 m 100 0,01 p
16,75 16,95 0 rv 30 0,01 KE
18,00 90 m
18,25 90 m 70 0,01 p
18,70 19,30 90 rv 10 0,01 p
19,65 90 m 100 0,01 p
20,10 rv
21,30 30 m
21,60 90 m
23,75 0 m 100 1,00 Tk c 25,80 70 m
26,90 20 m
27,90 30 m
31,60 90 m 10 0,50 p 10 0,10 Lk CD
39,40 20 m 80 0,50 Tk c 40,35 80 m 100 0,10 p
40,65 80 h 100 0,10 p
40,90 70 m 100 0,01 p
43,65 85 m 100 0,01 p
44,35 10 m 10 0,10 p 10 0,10 Lk c 44,51 80 m 100 0,01 p 10 0,10 Si D
45,20 90 m 30 0,01 p
47,55 90 m 50 0,01 p 50 0,10 Lk D
48,94 90 m 30 0,01 p
49,05 90 h 30 0,01 p 5 0,50 Lk D
49,15 90 m 50 0,01 p
50,80 90 t 100 0,10 p 30 0,10 Lk c 51,10 85 m 100 0,01 p 10 0,50 Lk D
51,40 85 m 100 0,01 p 60 0,50 Lk D
51,80 53,00 rv 100 0,01 p 10 0,10 Lk CD
53,10 53,70 rv 100 0,01 p 10 0,10 Lk D
54,10 40 m 100 0,01 p
Savimineraalit FLUOR
100 0,01 Ja K
25 0,01 Ja K
100 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
50 0,10 Ja K
10 0,01 Ja K
80 0,50 Ja K
100 2,00 Ja K
100 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
70 0,10 Ja K
20 0,01 Va 1
33 0,01 Ja K
100 0,30 Ja K
60 0,10 Ja K
40 0,01 Va 1
10 0,01 Va 1
25 0,01 Ja K
60 0,10 Va KI
30 0,10 Va KI
50 0,10 Va 1
KUVAUS
MAHDOLLISESTI SOIJAA
PUNARAPAUMA PIILOSSA SOIJAN SEASSA
KELTARAPAUMA, 30/0,01/K/Lk, PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ
KELTARAPAUMA PITKIN RUHJEVYÖHYKETT Ä
RAPAKALLIOST A JÄUELLE JÄÄNEITÄ MURSKALEITA
KIVEN PLAGIOKLAASI KAOLINISOITUNUT
MYÖS RUSKEATA RUOSTEISTA KAOLINIITTIA
HARMAA JA RUSKEA KAOLINIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI 40/0,01
KALSIITTI, DOLOMIITTI, KV ARTSI JA KLORIITTI
SYÖPYMIÄ
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 33/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI 50/0,01
ALLA MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 70/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 70/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 30/0,01
PUNARAPAUMAA KOKO RUHJEESSA. KAOLINIITTI, DOLOMIITTI
LISÄKSI ILLIITTIÄ
-----------· -----
N X
X
X X
X X
X
X
X X
- -
......... 0'\ ~
Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y11 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
54,95 45 m 30 0,01 p 40 0,50 Lk D
55,00 75 m 100 0,01 p 20 0,50 Lk D
55,15 85 m 10 0,01 p 100 1,00 Tk D
55,80 90 h 10 0,10 p 20 0,50 Lk D
56,20 90 m 50 0,50 Tk D
57,50 90 m 100 0,01 p 10 0,10 Lk D
57,70 58,80 rv 30 0,01 p 10 0,10 Lk D
59,25 85 m 50 0,01 p
59,70 80 h 100 0,01 p
60,05 85 h 10 0,01 p
62,30 85 m 50 0,01 p 30 0,50 Lk D
62,80 90 m
63,31 90 m 5 0,01 p
63,46 70 m 5 0,01 p 100 2,00 Tk c 64,70 90 t
65,25 80 m 50 1,00 Or D
70,60 90 m 20 1,00 Or D
72,10 40 m 20 0,50 Lk D
72,20 85 m 100 0,10 p
73,15 90 t 100 0,01 p
73,90 90 m 100 1,00 p
74,30 90 m 100 0,01 p
75,55 90 m 50 0,01 p 20 0,01 Lk c 76,30 80 h 100 0,50 p
76,35 90 m 50 0,01 p 30 0,20 Lk c 76,50 90 h 100 0,01 p
76,90 90 m 100 0,01 p 40 0,50 Tk D
77,25 90 m 100 0,01 p 40 1,00 Tk D
77,60 80 m 100 0,01 p
78,10 80 m
78,95 85 h 100 0,01 p
79,55 85 m
81,50 20 m 60 0,50 Lk D
82,45 10 m 100 0,50 Tk c 1 0,01 Or
84,75 0 m 100 0,30 Tk c 1 0,01 Or
Savimineraalit
3 0,10 Va 1
75 0,10 Va 1
100 0,01 Va 1
80 0,01 Va I
10 0,01 Va I
33 0,10 Va IK
100 0,10 Va KI
80 0,01 Va 1
10 0,10 Va 1
10 0,01 Va 1
20 0,01 Va I
30 0,01 Va I
50 0,01 Va 1
15 0,01 Lk K
5 0,10 Va I
100 0,50 Va KI
5 0,10 Lk KI
30 0,10 Lk K
20 0,01 Va I
s 100 0,50 Tk K
s 100 0,01 Tk K
FLUOR KUVAUS
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI 10/0,01
LISÄKSI KAOLINIITTIA
KLORIITTIPIGMENTTI 20/0,7, LISÄKSI ILLIITTIÄ
KLORIITTIHAARNISKA
MUSTAA KLORIITTIPIGMENTTIÄ, 33/0,01
KLORIITTIPOHJA, 80/0,01
KALSIITTIPOHJA, KLO RIITTI-KARBONAA TTIPIGMENTTI, 1 00/0,5/Tk
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
LISÄKSI ILLIITTIÄ
ILLIITTI, 20/0,01/Lk
REUNOILLA MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
2 0,10 RAKO NOIN 40 cm, K POHJALLA , C PÄÄLLÄ
N
X
X
X
... X.
X
l
.......... 0\ Ul
Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y11 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
89,60 40 m 1 0,01 Or
91,35 75 m 1 0,01 Or
92,85 10 m 80 0,10 Tk c 1 0,01 Or
94,40 94,80 rv 100 0,01 p
96,92 70 t
97,00 97,10 m 20 0,01 p 3 0,01 Lk D
97,30 90 m 20 0,01 p 3 0,01 Lk D
101,45 30 m 45 0,01 Tk CD
101,83 60 m 10 0,20 Lk D
101,92 60 m 2 0,01 Lk D
101,95 60 m 10 0,01 Lk D
101,97 60 m 5 0,01 Lk D
101,98 90 t 5 0,01 Lk D
108,33 80 t 20 0,20 Lk c 111,26 45 m 40 0,01 Or DC 1 0,01 Vr
113,14 60 m 50 0,20 Lk D
113,90 70 m 20 0,01 Lk D
114,22 90 m 20 0,20 Lk D
116,96 70 m
117,00 70 m
118,20 70 m 20 0,10 Tk c 1 0,01 Or
118,74 70 m 30 0,01 Tk CD
119,40 70 m 30 0,01 Tk c 120,54 70 m 50 0,01 Va c 120,66 50 m 50 0,20 Va c 125,15 70 m 50 0,20 Tk CD
127,65 70 m 2 0,01 Lk D
133,00 15 m
133,07 70 m 2 0,10 Lk D
133,20 0 m 50 0,10 Hi c 133,35 50 m
139,30 60 m 5 0,01 Va c 142,49 65 m 30 0,01 Va c 145,47 70 m 52 0,01 Tk CD
148,00 80 m
Savimineraalit
s 100 0,50 Tk K
s s 100 0,10 Tk K
10 0,01 Va I
20 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va 1
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
20 0,01 Va I
40 0,01 Va I
s 5 1,00 Ja K
40 0,01 Va I
30 0,20 Ja K
30 0,20 Ja K
s 40 0,10 Ja K
50 0,01 Va IK
50 0,01 Va KI
80 0,01 Va KI
5 5,00 Pe K
30 0,01 Ja K
FLUOR KUVAUS
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI, MINKÄ SEASSA MUUTAMA RIKKIKIISURAE
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEIDEN KOKO ALLE 3 cm
KLORIITTIPOHJA, SYDÄNOSASSA KALSIITTI (30 %) JA DOLOMIITTI (15 %)
1 0,10 SYÖPYMÄONKALOITA (2 cm)
DOLOMIITTI
DOLOMIITTI SYDÄNOSISSA
SYÖPYMÄONKALOITA HALKAISIJA 3 mm, TÄ YTTEETTÖMIÄ
KAKSI KALSIITTIGENERAATIOTA, VANHA ALLA ON VIHERTÄVÄ Ja
KALSIITTI, 20/0,01 JA DOLOMIITTI, 10/0,01
KALSIITTI, 20/0,01 JA DOLOMIITTI, 10/0,01
MUSTA KALSIITTI
LISÄKSI HARMAA KAOLINIITTI
LISÄKSI ILLIITTIÄ , DOLOMIITTILAIKUN HALKAISIJA 1 cm
LISÄKSI ILLIITTIÄ
KAOLINIITTIT Ä YTTEISIÄ SYÖPYMÄONKALOITA, HALKAISIJA 1 cm
KAKSI KARBONAA TTIGENERAATIOTA, KALSIITTI 50/0,01 Ja
N
X
X
X
X
X ......... 0\ 0\
Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y11 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Sy_v Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
148,20 148,10
148,80 151,18 85 t 100 0,01 p
151,25 60 m
151,58 153,70 90 m 20 0,01 p
154,04 80 t
154,07 80 t
154,09 80 t 5 0,01 p
154,17 80 t
154,50 45 t 5 0,01 p
154,95 45 t 60 0,01 p
156,20 80 m
156,90 70 m
157,30 70 m
157,31 70 m
157,57 80 m 5 0,01 p
157,80 80 t 10 0,01 p
157,82 80 t
158,25 45 h
158,37 85 t
158,44 80 t 10 0,01 p
158,50 90 t 100 0,01 p
158,56 80 t 20 0,01 p
158,70 80 t 20 0,01 p
158,70 160,80 h 100 0,01 p
160,80 165,55 rv 100 0,01 p 1 0,01 Si
165,55 171,32 t
171,32 173,00 h 100 0,01 p
173,00 180,47 h 100 0,01 p 1 0,10 Si
180,47 181,30 h 100 0,01 p 20 0,01 Lk D 2 0,01 Or
181,30 184,55 m 50 0,01 p
187,87 90 m 50 0,01 p
188,27 h 100 0,01 p
188,70 188,75 40 m
189,30 80 t
189,38 30 t -
Savimineraalit
2 0,01 Va Kl
50 0,01 Va Kl
40 0,10 Ja K
50 0,01 Va Kl
50 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
50 0,10 Ja K
50 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
5 2,00 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
50 3,00 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
1 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
5 0,01 Ja K
50 0,01 Va Kl
s 5 0,01 Ja K
20 0,01 Va Kl
10 0,01 Ja K
s 10 0,01 Ja K
s 20 0,01 Ja K
50 0,01 Va Kl
5 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
20 O,Ol_l_~
FLUOR
100 0,01
100 0,01
50 0,10
10 0,10
40 0,10
10
5 0,10
2 0,10
2 0,20
2 0,20
2
10 0,10
--
KUVAUS
ILLIITTIÄ, 2/0,01/Ja
NÄYTE KAPPALEINA (PITUUS 0,5-17,0 cm), FLUORIITTI KAOLINIITIN ALLA
NÄYTE KAPPALEINA (PITUUS 0,5-12,0 cm), LISÄKSI ILLIITTI 10/0,01/Ja
LISÄKSI 0-SUUNTAINEN RAKO, KARHEA FLUORIITTI-KAOLINIITTISEOS
FLUORIITTI, 10/0,1/0r
FLUORIITTI, 40/0, 1/0r
SYÖPYMÄONKALOITA (HALKAISIJA 2 cm), JOISSA KV ARTSIKITEITÄ/Or
RAKO VYÖHYKE, KAIKISSA FLUORIITTIA 10 %, MYLONIITTIVYÖHYKE
RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 0,5-20,0 cm
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 0,5-12,0 cm
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 2-3 cm
KIVI RIKKI, KAPPALEPITUUS 2-30 cm, S-SILAUKSETT 1 cm
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 3 cm, FLUORIITTI 2/0,2/0r
ILLIITTI 10/0,01/Ja, YHDESSÄ RAOSSA 1 cm PAKSU KAOL, SYÖPYMIÄ
LISÄKSI 15-SUUNT AISIA TASAISIA RAKO JA, JOISSA PUNARAPAUMAA
NÄYTE KAPPALEINA, PAKSUUS 5 cm
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS- 3 cm
N
X
X
X
X
X
X
1
,........ 0\ -.....]
Liite 7. Kairausnäytteen HH-Y11 rakomineraalit Taulukkosivu 5.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
192,77 80 m
192,92 80 m
193,00 90 m
195,00 90 m
195,02 90 m
195,70 10 m
195,80 195,85 90 m
196,70 10 m
199,10 10 m
202,10 202,15 m
205,70 5 m
206,00 5 m
209,19 -- -- --- -- - --
Savimineraalit
5 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
10 0,01 Va I
3 0,01 Va Kl
5 0,01 Va 1
10 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
FLUOR
100 0,01
10 0,01
20 0,01
5 0,01
10 0,01
10 0,01
90
90
KUVAUS
FLUORIITTI Or
MYÖS 0-SUUNT AINEN MURROS
FLUORIITTI, Or
NÄYTE KAPPALEINA, FLUORIITTI Or LIITTYY 0-SUUNT. MURROKSIIN
LISÄKSI ILLIITTI, 2/0,01/Ja JA FLUORIITTI Or
FLUORIITTI Or
NÄYTE 2 cm:n KAPPALEINA
KAOLINIITTI PISTEINÄ FLUORIITIN JOUKOSSA
KAOLINIITTI PISTEINÄ FLUORIITIN JOUKOSSA
REIÄNLOPPU
N X
1
1
1
......... 0\ 00
Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y12 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
20,20 50 0,01 p
22,12 22,03 50 m 80 1,00 Tk DC
22,93 70 m 10 0,01 p 20 0,50 Lk c 23,22 75 m 100 0,01 p
23,26 70 m 40 0,50 Lk D
23,65 30 m 80 0,50 Lk DC
24,32 70 m 20 0,01 p 10 0,30 Lk c 24,41 75 m 10 0,30 Or c 24,43 75 m 30 0,50 Lk D
24,95 75 t 70 0,01 p
27,49 80 m 10 0,30 Lk D
27,80 85 m 40 0,01 p 30 0,10 Lk DC
27,83 90 m 60 0,01 p 25 0,10 Lk DC
28,00 85 m 80 0,01 p 10 0,30 Lk c 28,11 70 m 10 0,50 Lk D
28,32 75 m 35 0,50 Lk D
28,54 70 m 30 0,50 Tk D
29,18 75 m 10 0,01 p 10 0,50 Lk c 33,05 60 m 80 0,10 Lk c 38,85 85 t 40 0,01 p 60 1,00 Tk c 39,12 85 m 10 0,01 p
39,13 85 m 30 0,01 p 2 0,01 Lk D
39,27 85 m 15 0,01 p 5 0,30 Lk c 43,62 35 m 40 0,10 Lk c 43,93 30 m 80 1,00 Tk c 47,56 70 m 55 0,50 Tk c 47,61 70 m 15 0,01 p 20 0,50 Lk c 48,67 75 t 60 0,01 p
48,92 75 m 20 0,01 p
51,40 65 m 70 0,01 p
51,54 75 t 20 0,01 p
51,80 75 t 50 0,50 p
51,87 75 m 5 0,01 p
51,89 80 m 10 0,01 p
51,90 90 m 10 0,01 p
Savimineraalit
30 1,50 Ja K1
10 0,50 Va I
55 0,50 Va I
50 0,50 Va I
30 0,10 Va I
15 0,50 Ja K
40 0,50 Va 1
65 1,00 Va 1
55 0,10 Va 1
30 0,30 Va 1
60 0,50 Va IK
50 0,01 Va I
80 0,50 Va I
70 0,50 Va I
60 0,50 Va IK
80 0,30 Va I
70 0,50 Va I
60 0,30 Va 1
50 0,50 Va 1
100 3,00 Va 1
80 0,50 Va 1
80 0,50 Va 1
FLUOR KUVAUS
KIVI RIKKI, 10-20 RAKOA, T Ä YTTEEN PAKSUUS 0,5-3,0 mm. NÄYTE
5 0,10 FLUORIITTI Vr
SYÖPYMÄKOLOJA, KAOLINIITTI, 20/0,5/Ja, ILLIITTI, KALSIITTI
KALSIITTI KESKELLÄ
KALSIITTI REUNASSA, KAOLINIITTI, ILLIITTI, 20/0,5Na
SYÖPYMIÄ
N
X
X
X
X
X
X
X
X
X
~
0\ \0
Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y12 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
52,52 80 t 30 0,50 p 10 0,50 Lk D
52,54 80 t 30 1,00 p 10 0,50 Lk D
52,68 75 m 50 0,30 p
52,86 80 t 70 0,50 p
52,92 80 t 70 0,50 p
53,06 35 m 60 1,50 Tk D
56,36 80 t 60 0,01 p 80 1,00 Tk D
56,50 70 m 20 0,01 p
56,57 80 t 30 0,01 p
56,87 85 m 70 0,01 p 10 0,50 Lk D
56,95 85 t 100 0,01 p 10 0,50 Lk D
57,00 90 m 30 0,50 Lk D
57,48 85 m 100 0,01 p 90 2,00 Tk D
57,56 80 m 40 0,01 p 20 1,00 Lk D
57,65 80 m 10 0,01 p 80 1,00 Tk D
57,87 61,67 rv 30 2,00 p 20 0,50 Lk CD
61,85 30 m 80 0,01 p
61,88 90 m 40 0,50 Lk D
62,00 40 m 100 0,01 p 15 0,50 Lk D
62,12 62,37 100 0,01 p 90 2,00 Tk DC
62,53 75 m 70 0,01 p 70 0,50 Hi D
62,68 75 m 70 0,01 p 70 0,50 Hi D
62,80 70 m 40 0,01 p 30 0,10 Hi D
63,25 25 m 70 0,01 p 60 1,00 Tk DC
63,55 45 m 60 0,01 p 60 1,00 Tk DC 1 0,10 Vr
64,05 45 m 30 0,01 p 20 0,50 Lk D
64,40 85 t 30 0,01 p 15 0,50 Lk D
64,44 75 t 80 0,01 p 80 0,50 Tk D
64,57 70 m 100 1,00 p
64,62 75 m 80 0,01 p 60 0,50 Lk D
64,64 70 m 70 0,01 p 40 0,50 Or DC
65,55 5 m 70 1,00 Tk D
67,90 60 m 30 0,30 Lk c 69,90 0 t 40 0,01 p 30 0,10 Si c 70,85 80 m 10 1,00 Or c 1 0,10 Vr
Savimineraalit
70 0,50 Va
70 0,50 Va
30 0,10 Va
30 0,10 Va
30 0,10 Va
30 1,00 Ja
100 3,00 Va
70 0,50 Va
20 0,30 Va
45 0,50 Va
40 1,00 Va
30 0,10 Va
30 1,50 Va
10 0,50 Ja
s 20 0,01 Ja
15 0,50 Ja
s
FLUOR
1
1
1
1
1
K
1
1
1
1
1
I
IK
K
K
K
KUVAUS
VAALEAN VIHREÄ KAOLINIITTI
SYÖPYMIÄ
KIVI RIKKI, RAKOTÄYTEPAKSUUDET; P/0,01-5,0 mm, 1/K/0,5-3,0 mm,
NEUÄ FEH-POHJAISTA RAKOA. D PAIKOIN 3 mm
DOLOMIITTI
DOLOMIITTI PAIKOIN 3,0 mm PAKSU
OSITTAINKIINNIOLEVA KAIRAUKSEN SUUNTAINEN RAKO
N
X
X
X
X
.......... -.l 0
Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y12 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
72,87 45 m 15 0,01 p 80 1,00 Tk DC 73,98 25 m 20 0,01 p 90 1,50 Tk DC 77,25 90 t 80 0,01 p 20 0,10 Va I
77,30 77,44 100 0,50 p 30 0,50 Tk D 70 1,00 Va I MUUTAMIA SAMANLAISIA RAKOJA, PAIKOIN DOLOMIITTI
77,78 90 m 100 0,01 p 30 0,10 Lk c 20 0,30 Va I
78,14 90 t 100 0,01 p 30 0,30 Va I
78,24 70 m 80 1,50 Tk D 78,27 80 m 10 0,01 p 10 0,50 Vr D 100 1,50 Va I T Ä YTTEET OVAT SEKOITTUNEET KESKENÄÄN
78,70 80 m 100 0,01 p 70 0,50 Lk CD 15 0,10 Va I
78,97 85 m 80 0,01 p 30 1,00 Or c SYÖPYMIÄ
79,20 20 m 100 0,01 p 60 1,00 Lk DC 79,64 70 m 40 0,01 p 50 1,00 Va I
79,71 90 m 100 0,01 p 50 2,00 Or c 20 0,10 Va I SYÖPYMIÄ
79,90 90 t 85 0,01 p 50 0,50 Lk DC 79,98 85 t 100 0,01 p 50 0,50 Va I
80,37 82,10 rv 100 0,01 p 30 0,50 Lk DC 40 0,70 Va I 10-20RAKOA ..........
82,10 85 t 100 0,01 p 20 0,50 Lk DC 80 1,00 Va I -.) ..........
82,19 85 m 100 0,01 p 60 1,00 Tk DC 70 1,00 Va I DOLOMIITTI, ILLIITTI JA KALSIITTI X X
83,48 85 t 100 0,10 p 20 0,30 Va 1
83,67 80 m 80 0,01 p 15 0,30 Lk c 20 0,10 Va I
83,94 75 m 80 0,01 p 20 0,50 Lk D 20 0,10 Va I
84,19 75 m 80 0,01 p 40 0,50 Lk c 40 0,50 Va 1
84,24 75 m 100 0,10 p 55 1,00 Tk D 84,30 80 m 100 0,50 p 30 0,50 Va I
85,75 40 m 20 0,10 Hi c 86,60 86,77 rv 100 1,00 p 20 1,00 Or D 80 1,00 Va 1 NEUÄ SAMANLAISTA RAKOA
100,32 85 t 100 0,01 p 50 1,50 Lk c 100,35 75 t 100 0,01 p 40 1,00 Lk c 100,42 85 t 70 0,01 p 30 0,50 Lk c 102,45 75 t 50 0,01 p 20 0,30 Lk c 30 0,10 Va I
102,62 80 m 40 0,01 p 50 1,50 Tk c 50 0,50 Va 1 SYÖPYMIÄ
102,73 70 m 70 0,01 p 20 0,50 Lk c 70 1,00 Va I
104,03 80 m 100 0,01 p 40 1,00 Tk D 35 0,50 Va 1
104,20 60 m 100 1,50 p 15 0,50 Lk D 80 1,00 Va 1
104,23 104,75 rv 100 2,00 p 15 0,50 Tk D 30 0,50 Va I NOIN 10 FEH-POHJAISTA RAKOA (< 2,0 mm)
Liite 8. Kairausnäytteen HH-Y12 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
110,37 70 m 10 0,01 p 25 1,00 Lk D 1 0,10 Or
113,15 40 m 80 0,01 p 100 1,00 Tk DC
117,13 60 m 100 0,50 p 40 0,50 Tk c 117,86 60 m 100 1,50 Tk c 119,62 65 m 100 0,50 p 50 2,00 Tk c 120,36 65 m 85 0,50 Lk c 120,77 70 m 70 0,01 p 20 0,50 Lk c 121,53 85 m 70 0,01 p 20 0,50 Lk c 1 0,10 Vr
121,56 85 t 80 0,01 p
129,07 85 m 80 4,00 Tk c 131,60 85 t 80 0,01 p 60 2,00 Tk D
137,09 75 m 40 0,01 p 30 1,00 Tk c 137,13 75 m 60 0,01 p 30 0,50 Lk c 138,98 70 m 30 0,01 p 40 1,00 Tk D
139,10 75 m 40 1,00 Tk D
139,96 75 m 20 1,00 Lk c 145,73 75 m 80 2,00 Tk c 150,44 55 m
151,20 --
Savimineraalit FLUOR
s 40 4,00 Ja K
60 0,50 Va 1
s
80 2,00 Va 1
KUVAUS
MAASÄLPÄ MUUTTUNUT KAOLIINIKSI, JOKA SYÖP. SYÖPYMISSÄ S
SYÖPYMIÄ
KV ARTSIKIDESYKERÖIT Ä
TUMMUNUT RAKO
REIÄNLOPPU
N
X
X
,....... -....) N
Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y19 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
3,40 0 h
4,60 30 m 50 0,01 PK
5,60 0 h 10 0,01 p 10 0,10 Lk c 6,50 10 m 20 5,00 Lk c 8,15 40 m 80 0,50 Tk D
9,60 40 h 50 0,10 Tk D
10,40 40 m
12,30 90 m
18,60 50 t 100 0,10 p 20 0,10 Hi D
18,85 40 t 100 0,01 p 30 0,10 Lk D
19,65 30 m 100 0,01 p 10 0,10 Lk D
22,15 50 m
25,80 0 m 5 0,10 Or
27,30 45 h
27,80 40 m 100 0,50 p
28,00 45 m 100 0,01 p 80 0,50 Tk D
28,85 45 m 100 0,01 p
29,60 45 m 100 0,01 p
30,60 40 m 100 0,01 p
31,50 40 m 40 0,01 p 60 0,50 Tk D
32,00 40 m 100 0,01 PK 1 0,10 Or
33,10 40 m 100 0,10 p
34,20 40 h 100 0,50 p
34,95 45 h 100 0,50 p
35,15 60 h 100 0,01 PK
35,95 80 m 100 0,01 p
36,55 45 m 100 0,01 p 1 0,10 Or
36,75 36,95 rv 60 0,01 p
37,35 35 m 1 0,10 Or
37,95 5 m 100 0,01 p
39,00 10 m 100 0,01 p
40,60 15 m 100 0,01 p
41,05 15 m 100 0,01 p
42,45 10 m 3 0,50 Pe c 5 0,10 Si
43,75 10 m 10 0,50 Pe c 1 0,10 Si
Savimineraalit
40 0,01 Va I
60 0,10 Ja K
50 0,01 Ja K
100 0,50 Va I
20 0,50 Ja K
30 0,10 Ja K
30 0,10 Ja K
50 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,10 Va I
s 100 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
25 0,10 Ja K
15 2,00 Ja K
s 20 0,01 Ja K
50 0,10 Ja K
40 2,00 Ja K
50 0,01 Ja K
s 50 0,50 Ja K
s 10 1,00 Pe K
20 0,10 Va 1
20 0,01 Va I
50 0,01 Va I
s s
FLUOR
100 0,10
100 1,00
35 0,50
50 0,50
28 0,50
100 0,10
1
20 0,10
10 0,10
KUVAUS
HARMAA KAOLINIITTI
5 mm PAKSU KALSIITTIJUONI, SYÖPYMIÄ
PUNARAPAUMA ALLA, ILLIITTI KESKELLÄ JA PÄÄLLÄVIHERTÄVÄ D
1 METRIN PITUINEN RAKO
DOLOMIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI, 35/0,5/Lk
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI, 50/0,5/Tk
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI, 28,5/0,5/Lk
PUNARAP AUMAN JA DOLOMIITIN PÄÄLLÄ FLUORIITTI Or
HARMAA KAOLINIITTI
NIUKASTI FLUORIITTIA
PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄVAALEA KAOLINIITTI
FLUORIITTI, 20/0, 1/0r (MIKROKITEINEN)
VAALEA KAOLINIITTI JA PUNARAP AUMAN PÄÄLLÄ FLUORIITTI
RAON REUNUS RAPAUTUNUT RUSKEAKSI, FLUORIITTI Or
MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI POHJALLA, 100/0,01
N
X
X
X
X
X
1
.......... -.l VJ
Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y19 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
44,25 10 m 1 0,10 Or s TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
46,40 90 m 60 0,01 p 40 0,01 Va IK VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä
46,50 90 m 60 0,01 p 1 0,10 Or s 40 0,01 Va IK VIHREÄ ILLIITTI JA KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä
47,30 40 m 40 0,10 Ja K
48,80 70 m 10 0,01 Lk c 2 0,10 Si s 50,02 90 m 15 0,01 Ja K
51,05 85 m 10 0,01 Lk c 2 0,10 Si s 52,00 45 m 20 0,01 Lk c 1 0,10 Or s MUSTA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
53,15 30 m 80 0,40 Tk c 1 0,01 Or s KALSIITTI SYDÄNOSASSA X
54,40 55 m 15 0,10 Lk c 1 0,01 Si s TUMMA KLORIITTIREUNUS, 100/0,01
56,35 45 m 50 0,01 Tk c 59,30 45 m 50 0,10 Tk c 60,55 50 m 20 0,01 Lk c TUMMUNUT KLORIITTIREUNUS, KALSIITTI PÄÄLLÄ
62,45 45 m 60 0,10 Lk c TUMMUNUT KLORIITTIREUNUS, KALSIITTI PÄÄLLÄ
65,50 90 m 10 0,10 Lk D 60 0,10 Va I TUMMA KLORIITTIPIGMENTTIPOHJA, 80/0,01
65,53 85 m 10 0,10 Lk D 70 0,10 Va I TUMMA KLORIITTIPIGMENTTIPOHJA, 60/0,01 -65,63 90 m 60 0,40 Ja KI HARMAA KAOLINIITTI JA ILLIITTI, 30/0,1/Pe -......] ..J:::..
66,60 90 m 100 0,10 Tk D 15 0,01 Ja K
66,80 90 m 80 0,20 Tk D 10 0,01 Va 1 TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 5/0,01
67,60 5 m 35 0,50 Tk D 30 0,10 Ja KI TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 10/0,01 50 cm PITKIN KAIRAOSTA
68,35 90 m 25 0,50 Lk CD 15 0,10 Ja K RUSKEA KAOLINIITTI, TUMMA KLORIITTIPIGMENTTI, 100/0,01
70,00 90 m 20 0,10 Lk c 70,55 90 m 5 0,01 p 30 0,01 Lk D 5 0,10 Ja K KLORIITTI, 30/0,1/Ja
71,35 35 m 100 0,70 Tk D
71,65 90 m 10 0,10 Va IK KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä
71,90 90 m 100 0,01 p 20 0,10 Va IK KAOLINIITTIPESÄKKEIT Ä
74,25 10 m 10 0,01 Lk D 20 0,01 Va 1
74,70 10 t
75,47 80 t 20 0,01 Lk D 20 0,01 Va 1
75,48 80 t 40 0,01 p 10 0,01 Va 1
75,92 70 t 40 0,01 p 10 0,01 Va 1
75,96 70 t 20 0,01 Va 1
77,11 90 t 50 0,01 Va 1
77,81 80 t 40 0,01 p 100 5,00 Tk D 1 0,01 Vr s 40 0,01 Va I REUNALLA PUNARAPAUMA, KV ARTSI, KLORIITTI, ILLIITTI JA D X X
77,88 80 t 40 0,01 p 5 0,01 Lk c 40 0,01 Va 1
Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y19 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
77,96 80 t 40 0,01 p 5 0,01 Lk c 78,00 80 t 40 0,01 p 5 0,01 Lk c 78,07 80 t 40 0,01 p 5 0,01 Lk c 78,10 80 t 40 0,01 p 5 0,01 Lk c 78,50 80 t 40 0,01 Lk D
78,71 80 t 20 0,01 p
78,72 80 t 50 0,01 p
78,95 85 t 10 0,01 Lk D
78,96 85 t 10 0,01 Lk D
78,99 80 m 30 0,01 p
79,18 80 m 30 0,01 p
79,19 80 m 30 0,01 p
79,38 80 m
79,41 80 t 50 0,20 Tk D
80,14 80 m 10 0,20 Lk D
80,30 80 m 10 0,20 Lk D
80,38 60 m 10 0,20 Lk D
80,50 70 m 40 0,20 Lk D
82,00 80 m 5 0,01 Lk D
82,10 80 m 50 0,01 p 30 0,01 Lk D
84,36 70 t 30 0,01 p 20 0,01 Lk c 84,38 70 t 30 0,01 p 20 0,01 Lk c 84,58 80 m 100 0,01 p 30 0,01 Lk D
84,78 85,00 rv
85,23 70 m 5 0,01 p
85,33 70 m 30 0,01 Lk D
85,50 10 m 100 1,00 Tk DC
87,98 70 m 5 0,01 p
88,00 70 m 5 0,01 p
88,10 70 m 5 0,01 p
89,72 80 t 100 1,00 p
90,33 90 t 30 0,01 Lk D
90,50 70 m 20 0,10 p 100 1,00 Tk c 90,60 80 m 2 0,10 p 90 2,00 Tk c 90,64 80 m 2 0,10 p 90 2,00 Tk c
Savimineraalit
40 0,01 Va I
40 0,01 Va I
40 0,01 Va I
40 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
100 4,00 Ja KI
50 1,00 Va I
70 0,01 Va I
70 0,01 Va I
70 0,01 Va I
70 0,01 Va I
70 0,01 Va I
50 0,01 Va I
50 0,01 Va I
90 0,01 Va I
90 0,01 Va I
90 0,01 Va I
60 0,01 Va I
95 0,01 Va I
20 0,01 Va I
20 0,01 Va I
20 0,01 Va I
100 5,00 Ja K
25 0,01 Va IK
80 1,00 Va IK
30 0,01 Va I
20 0,01 Va 1
20 0,01 Va I
20 0,01 Va IK
5 0,10 Ja K
FLUOR KUVAUS
RAON REUNALLA PUNARAPAUMA JA ILLIITTI
DOLOMIITTISYDÄN
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 1 cm, KAOLINIITTI, 25/0,01/Ja
LISÄKSI KAOLINIITTI, 10/0,1/Ja
KALSIITTI 10% JA DOLOMIITTI 90%
KAOLINIITTI < 1%
KALSIITTIJUONI JA T Ä YTTEETTÖMIÄ SYÖPYMÄONKALOIT A, HALK. 1 cm
10 KAIRATULLA PINNALLA SYÖPYMÄONKALOIT A, JOISSA FEH
10 KAIRATULLA PINNALLA SYÖPYMÄONKALOITA, JOISSA FEH
N
X
X
1--'
-..J Ul.
Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y19 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X 90,70 80 m 95 0,01 Tk c 5
90,76 80 m 5 0,10 Ja K
90,77 80 m 90 0,20 Tk DC 5
90,87 80 m 20 0,01 Va 1
91,00 91,15 m 20 0,01 Va 1 NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 1-3 cm
91,30 80 m 10 0,10 Lk D 20 0,01 Va I
91,42 80 m 20 0,01 p
91,43 80 m 40 0,01 Va 1
91,60 92,30 rv 100 1,00 p 70 0,01 Va IK KAPPALEPITUUS 0,5-8,0 cm, LISÄKSI KAOLINIITTI/Pe HALKAISIJA 1 cm
92,75 90 t 50 0,01 p 10 0,01 Ja K
92,80 90 t 100 0,01 p
96,39 90 m 40 0,01 p 30 0,01 Lk c 10 0,01 Va 1
96,64 80 m 80 0,01 p 5 0,01 Lk c 10 0,01 Va I
96,67 80 m 80 0,01 p 5 0,01 Lk c 10 0,01 Va 1
96,69 80 m 80 0,01 p 5 0,01 Lk c 10 0,01 Va I
96,74 80 m 80 0,01 p 5 0,01 Lk c 10 0,01 Va I ~
96,76 80 m 90 0,01 p 5 0,01 Lk c 10 0,01 Va I -.......] 0\
96,89 80 m 90 0,01 p 5 0,01 Lk c 96,97 80 m 90 0,01 p 10 0,01 Va IK KAOLINIITTI, 2/0,01/Ja
97,05 90 t 5 0,01 p 10 0,01 Va 1
97,06 90 t 5 0,01 p 10 0,01 Va I
97,13 90 m 50 0,01 p 50 0,01 Ja K
97,14 90 m 10 0,01 p 90 0,01 Ja K
97,53 85 t 95 0,01 p 5 0,01 Lk D
97,87 70 m 1 0,01 Or s RIKKIKIISUKITEEN HALKAISIJA 1 mm
101,45 80 t 50 0,01 p 20 0,01 Va I
101,46 80 t 50 0,01 p 20 0,01 Va I
101,53 80 t 50 0,01 p 50 0,50 Tk CD
101,68 80 t 30 0,01 p 40 0,01 Lk CD 30 0,01 Ja K
101,70 80 t 95 0,01 p 2 0,01 Lk c 101,77 80 t 100 0,01 p
102,30 80 m 50 0,01 p 20 0,01 Lk D 30 0,01 Va I
102,37 80 t 50 0,01 Tk c 1 0,01 Or s 50 0,01 Va I ILLIITTI, KV ARTSI JA KALIMAASÄLPÄ X X 102,41 70 m 10 0,01 Ja K
102,54 50 m 10 0,01 Lk D 10 0,01 Ja K
Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y19 rakomineraalit Taulukkosivu 5.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
102,62 70 m 10 0,01 p 5 0,01 Ja Kl ILLIITTI, 5/0,01Na
102,75 80 m 10 0,01 Lk D 20 0,01 Ja Kl ILLIITTI, 20/0,01Na
102,77 80 m 50 0,50 Tk c 20 0,01 Va I
102,87 70 m 90 0,01 p 10 0,01 Lk c 102,90 85 m 90 0,01 p 10 0,01 Lk c 103,12 85 m 90 0,01 p 10 0,01 Lk c 104,07 80 m 90 1,00 p
104,18 80 m 90 1,00 p
104,30 104,44 90 0,01 p 5 0,01 Lk c 1 0,01 Or s 5 0,01 Ja Kl NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 1,0-6,0 cm. NÄYTE 104,40 m X X
108,20 70 m 100 0,01 Tk c MUSTA KALSIITTI
109,00 30 m 100 0,10 Va c 113,53 90 m 10 0,01 p 10 0,01 Va 1
113,54 90 m 10 0,01 Lk D
113,55 90 m 100 0,01 Tk c 116,20 30 m 30 0,20 Or c KLORIITTIPOHJALLA KALSIITTI
119,40 15 t 5 0,20 Or c KLORIITTIPOHJALLA KALSIITTI, KITEIDEN HALKAISIJA 3 mm ........ 119,75 15 t 50 0,10 Tk D -..l
-..l 128,70 15 t 70 0,50 Tk c 100 0,01 Va I KALSIITTISYDÄN X
129,20 0 m 100 0,10 Tk c 133,73 80 t 50 0,01 p 50 0,01 Va I
134,34 80 t 50 0,01 p 50 0,01 Va 1
134,40 80 t 50 0,01 p 1 0,01 Lk c 50 0,01 Va I
134,92 70 m 50 0,01 p 20 0,01 Lk D
135,18 70 m 80 0,01 p 5 0,01 Lk c KIVESSÄ KALSIITTIJUONIVERKOSTO, KOLME 2 mm PAKSUA JUONTA
135,37 140,45 rv 50 0,01 p 5 1,00 Lk c 50 0,01 Va I KAPPALEPITUUS 1-22 cm. P JA 1-POHJA, C-SYDÄN X
142,17 70 m 5 0,01 p 95 0,01 Va 1
144,24 70 m 100 0,50 p :
144,75 80 m 40 0,01 p 60 0,01 Va 1 1
145,24 80 m 90 0,01 p
145,75 80 m 90 0,01 p 5 0,01 Or c KALSIITTIKITEIDEN HALKAISIJA 5 mm
146,80 80 m 50 0,01 p 50 0,01 Va I
146,92 90 t 100 0,01 p 50 0,01 Va I
147,88 148,14 NÄYTE PUUTTUU
148,88 70 m 100 0,01 Va 1
149,01 70 m 10 0,01 p 60 0,01 Va I
Liite 9. Kairausnäytteen HH-Y19 rakomineraalit Taulukkosivu 6.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
149,23 70 m 20 0,01 p
149,28 70 m 20 0,01 p
150,65 --
Savimineraalit FLUOR KUVAUS
80 0,01 Va 1
80 0,01 Va 1
REIÄNLOPPU
N X
--- -
1
1
1
,...... -.J 00
Liite 10. Kairausnäytteen HH-Y20 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
1,00 2,08
3,63 80 m 20 0,30 Lk c 3,95 25 m 90 1,00 Tk c 5,35 45 m 20 0,50 Lk c 6,30 15 m 70 0,50 Lk c 1 0,10 Vr
8,56 85 t 30 0,50 Ja D
9,10 50 m 15 0,01 p 30 0,30 Hi c 9,27 85 m 25 0,01 p
12,95 15 m 30 0,50 Lk c 13,30 30 m 70 1,00 Tk D
17,78 30 m 40 1,00 Ja c 19,42 19,85
22,20 70 m 70 0,50 Tk DC
23,41 70 m
23,97 70 m 100 0,01 p
24,25 70 t 100 0,01 p
24,57 75 m
24,62 75 m
25,23 5 t 100 0,01 p
25,47 65 t 80 0,01 p 60 0,50 Tk D
25,98 80 m
26,30 75 t 90 0,50 Tk D
27,53 35 m 40 1,00 Tk D
27,53 27,75
30,02 90 m 40 0,30 Tk D
32,45 85 m 5 0,10 Hi c 32,70 30 m 60 1,00 Tk DC
36,22 50 m 15 0,30 Hi c 37,15 85 m 70 0,01 p 10 0,30 Lk D
37,25 50 m 70 0,01 p 20 0,10 Hi c 37,30 65 m 80 0,01 p 10 0,10 Hi c 37,64 70 m
37,84 20 m 80 0,30 Hi c 38,28 55 t 40 0,01 p 50 1,00 Tk c 1 0,10 Or
38,49 70 m 40 0,30 p 40 0,50 Tk D
Savimineraalit FLUOR
s
35 0,50 Pe KI
70 1,00 Ja K
30 1,00 Ja K
100 1,50 Ja K
60 0,10 Va I
20 0,10 Pe I
20 0,10 Pe I
80 0,50 Ja KI
80 0,50 Ja KI
20 0,50 Va I
80 0,50 Va IK
40 0,50 Ja K
60 0,50 Pe I
50 1,00
40 0,50 Ja K
10 0,30 Va I
s 40 0,50 Va I
KUVAUS
KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKOJA
DOLOMIITTI JA KV ARTSI
ILLIITTI, 30/0,5N a
KAOLINIITTI JA KALSIITTI SEKAISIN
KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKO JA, EI T Ä YTTEIT Ä
ILLIITTI, 40/0,5N a
ILLIITTI, 40/0,5N a
KAOLINIITTI, 40/0,5/Ja
KALIMAASÄLP Ä RAP AUTUNUT KAOLIINIKSI
FLUORIITTI Or
KIVIRIKKI
FLUORIITTI Or, SYÖPYMIÄ
KLORIITTI PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
N
X
X
X
X
X
X
X
.......... -.] \0
Liite 10. Kairausnäytteen HH-Y20 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
43,25 70 t 40 1,00 Lk c 44,13 35 m 20 0,10 Lk c 44,41 75 m 80 1,50 Tk DC
47,60 100 1,00 Tk c 50,74 0 m 80 2,00 Tk D
52,10 80 m
59,15 35 m 50 1,50 Tk c 59,33 60 m
59,85 40 m 100 0,50 Tk c 62,95 25 m 70 0,50 Lk c 66,16 67,08 100 0,01 p 10 0,50 Lk D
68,17 70 m 50 0,01 p 70 0,50 Lk DC
72,40 75 m 50 0,01 p
77,50 78,90 50 0,50 p 20 0,50 Lk D
79,02 10h 10 0,01 p 20 0,50 Lk c 79,40 35 h 100 0,01 p 40 0,30 Lk c 80,30 20 m 100 0,01 p
80,90 70 h 100 2,00 p
81,40 75 m 100 1,00 p
83,00 70 m 100 0,01 p 30 0,05 Tk D
83,30 83,40 rv 10 0,50 Lk c 84,10 84,50 rv 100 0,01 p 10 0,10 Lk c 85,10 30 m 100 0,01 p 40 0,50 Lk D
86,50 10 m 100 1,00 Tk c 2 0,01 Si
88,97 80 m 33 0,01 p 50 0,20 Tk c 89,90 80 m 100 3,00 p
90,05 80 m 15 0,01 Lk c 90,20 70 m 25 0,01 p 30 0,10 Hi c 91,00 80 m 60 0,10 Tk D
91,20 91,45 rv
91,80 70 m 100 0,01 p 70 0,10 Tk D
99,70 70 m 100 0,01 p 10 0,20 Lk D
99,85 75 t 100 0,01 p 1 0,10 Or
100,20 60 m 100 0,01 p 30 0,10 Lk c 101,10 101,30 rv 100 0,01 p 5 0,10 Lk c
Savimineraalit FLUOR
20 1,00 Ja K
20 0,50 Ja K
40 1,00 Ja K
35 0,50 Ja K
50 1,00 Va 1
40 0,20 Va IK
20 1,00 Va IK
100 0,10 Ja K
10 0,10 Va IK
80 0,10 Ja KI
100 0,10 Ja K
s
20 0,50 Ja K
20 0,10 Ja K
70 0,10 Ja KI
100 0,10 Ja K
20 0,10 Va 1
s 100 0,50 Va 1
40 0,01 Va 1
40 0,01 Ja KI
KUVAUS
KIVI RIKKIVÄLILLÄ 47,30-49,40 m
HARMAANVIHREÄ KAOLINIITTI
KIVI RIKKI, NOIN 10 RAKOA
KAOLINIITTI, 10/0,2/Ja
KIVI RIKKI, 10-20 RAKOA, TÄYTEPAKSUUDET; P/0,1-1,5 mm,
HIEMAN RUSKEA, RUOSTEINEN SAVI
KAOLINIITTI, 5/0,1/Ja
ILLIITTI, 30/0, 1N a
VALKOINEN JA VIHERTÄVÄKAOLINIITTI
MOLYBDEENIHOHDERAKEITA
DOLOMIITTI, KAOLINIITTI JA ILLIITTI, 20/0,1/Ja
ILLIITTI, 10/0,01Na
N
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
.......... 00 0
Liite 10. Kairausnäytteen HH-Y20 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
101,65 80 m 100 0,01 p 15 0,01 Lk D 10 0,10 Va 1
103,30 85 t 100 0,50 p 100 0,10 Ja K RUSKEA KAOLINIITTI
103,70 80 m 100 2,00 p
104,90 80 m 100 0,10 p 30 0,10 Lk D
109,80 80 m 100 0,01 p 50 0,10 Ja K
121,50 20 m 40 0,01 p 25 0,20 Lk c 123,20 30 m 2 0,20 Lk c 1 0,10 Or s KALSIITTIJUONI ON KULUNUT LÄHES POIS
123,55 30 m 20 0,50 Lk D 30 0,50 Ja K
124,25 10 m 70 0,10 Hi c 127,60 0 m 80 1,50 Tk c 5 0,30 Vr MK PAIKOIN MUUTAMA MOLYBDEENIHOHDELÄISKÄ, NÄYTE 127,52 m X
129,70 5 m 80 1,50 Tk c 1 0,01 Vr s 132,52 75 t 65 0,30 p 20 0,50 Tk D
133,00 80 t 80 0,01 p
133,04 75 m 80 0,01 p 15 0,50 Lk c OSITTAIN TAIPUNUT RAKO
133,09 133,61 75 t 65 0,01 p 25 0,50 Lk c USEITA SAMANLAISIA RAKO JA
143,05 35 t 40 0,01 p 10 0,50 Tk c ,........
145,82 70 t 100 0,01 p 30 0,01 Va 1 00 ,........
145,82 146,85 100 1,00 p 10 0,50 Lk c KIVI RIKKI, NOIN 10 SAMANLAISTA RAKOA
147,05 65 m 100 0,01 p 20 0,50 Lk c 20 0,50 Va 1
147,35 30 m 100 0,01 p 70 1,50 Tk c 147,60 149,65 80 0,50 p 20 2,00 Lk DC 20 2,00 Va IK KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA. NÄYTE 147,77 m; DOLOMIITTI, ILLIITTI X
1
149,65 150,71 KIVI RIKKI, USEITA RAKO JA, EI T Ä YTTEIT Ä
151,04 75 t 80 0,50 Tk c 155,60 70 m 40 0,50 Tk c 30 0,10 Va 1
155,68 75 t 40 0,01 p 30 0,10 Va
156,63 75 m 80 1,00 Tk c 157,89 65 m 40 0,01 p 40 0,50 Lk c 20 0,01 Va IK KAOLINIITTI, 10/0,01/Ja X
158,01 160,35 40 1,00 p 40 1,00 Lk c 10 0,50 Va 1 KIVI RIKKI, USEITA RAKO JA
160,35 REIÄNLOPPU
Liite 11. Kairausnäytteen HH-Y21 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
1,20 45 m
16,25 0 t 20 0,01 Hi c 16,25 50 m 10 0,01 Hi c 16,40 50 t 10 0,01 Hi c 16,47 50 t 10 0,01 Hi c 19,35 50 m
19,50 50 m 10 0,01 Lk c 20,83 50 m
21,10 21,25 10 0,01 Lk c 21,90 40 m 50 0,01 Hi c 25,73 40 m 70 0,01 Hi c 26,00 40 m 100 0,10 Tk CD
26,03 40 m 100 0,10 Tk CD
28,08 50 m 80 0,01 Hi c 28,80 70 m
29,80 30 m 50 0,01 Tk c 30,50 30 m 10 0,01 Or c 31,10 20 m 10 0,01 Or c 35,37 20 m 10 0,01 Or c 36,20 60 m 10 0,01 Lk c 1 1,00 Or
37,80 45 m 50 0,01 Hi c 39,50 45 m 60 0,01 Hi c 42,95 40 m 10 0,01 Or c 1 0,01 Or
43,40 20 m 20 0,01 Hi c 1 0,01 Or
44,44 20 m 10 0,01 Hi c 44,80 20 m 50 0,01 Tk CD
45,70 20 m 50 0,01 Tk CD
45,85 60 m 20 0,50 Lk c 46,67 45 m 10 1,00 Pe c 1 0,01 Or
46,78 50 t 5 0,50 Lk c 47,01 50 m
48,42 70 m 50 2,00 Or c 48,58 70 m 30 0,01 Hi c 48,77 60 m 30 1,00 Or DC
48,87 48,95 m
Savimineraalit
15 0,01 Ja K1
20 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
30 0,01 Va 1
5 0,01 Va 1
100 1,00 Tk I
MK 2 0,01 Ja K
10 0,01 Va I
s MK 5 0,01 Va I
10 0,01 Va I
5 0,01 Ja K
5 0,01 Ja K
s 10 0,01 Va IK
1 0,01 Ja K
100 0,01 Ja K
100 0,01 Va I
20 0,01 Ja K
0 0,00
50 0,01 Ja K
FLUOR KUVAUS
ILLIITTI, 5/0,01Na
KLORIITTIPOHJA, KALSIITTI PÄÄLLÄ
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 0,5-2,0 cm
SYÖPYMIÄ (T Ä YTTEETTÖMIÄ), JOIDEN HALKAISIJA 3 mm
KLORIITTIPINTA ON KALSIITTIPINNAN PÄÄLLÄ
90 1,00 FLUORIITTI Or, SUURIMMAT KALSIITTIKITEET HALKAISIJA 5 mm
40 0,10 FLUORIITTI Or, SUURIMMAT KALSIITTIKITEET HALKAISIJA 5 mm
40 0,10 FLUORIITTI Or, SUURIMMAT KALSIITTIKITEET HALKAISIJA 5 mm
20 0,10 FLUORIITTI Or, PARI <2 mm KOKOISTA MOLYBDEENIHOHDERAETTA
100 0,20 FLUORIITTI Or, KALSIITTIRAKEIDEN HALKAISIJA 4 mm
MOLYBDEENIHOHDELÄISKÄT HALKAISIJALTAAN 2 mm
KAOLINIITTI, 5/0,01/Ja
20 0,10 FLUORIITTI Or
SYDÄNOSISSA C-LAIKKUJA. S:N YHT. MOLYB.HOHDETTA <0,1 mm
ILLIITTI POHJALLA, KALSIITTI SYDÄNOSASSA
100 0,10 KLORIITTIPOHJA, KESKELLÄ FLUORIITTI, 100/0,1/0r, PÄÄLLÄ D+C
RAKOVYÖHYKE, KAPPALEPITUUS 0,5 - 5,0 cm, RAOT YLEENSÄ TYHJIÄ
N X
X
X X
X X
....... 00 N
Liite 11. Kairausnäytteen HH-Y21 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
49,85 30 m 40 0,01 Lk c 50,60 30 m 50 0,01 Tk D 51,03 70 m 70 0,01 Hi c 51,35 70 m 20 0,01 Va c 51,41 70 m 80 0,01 Va c 53,00 30 h 100 3,00 Tk DC 1 0,01 Vr
54,10 5 t 20 0,10 Lk c 54,30 60 t 20 0,10 Lk D 55,50 45 m 50 0,10 Tk DC 55,72 45 m 50 0,20 Tk DC 55,89 45 m 50 0,20 Tk DC 55,92 45 m 50 0,20 Tk DC 56,30 30 m 50 3,00 Tk DC 59,00 30 m 100 0,10 Tk D 60,05 40 m 50 0,10 Tk DC 60,75 45 _m
Savimineraalit FLUOR
60 0,01 Va 1
100 0,01 Va 1
50 0,01 Va 1
s 50 0,01 Ja K
20 0,10 Ja K
5 0,10
5 0,01 Ja K 5 0,10
10 0,01 Ja KI
5 0,01 Ja K 5 0,10
100 0,10
5 0,01 Ja K 100 0,10
KUVAUS
ILLIITTI POHJALLA, DOLOMIITTI PÄÄLLÄ
KLORIITTIHIERTO, KARBONAA TIT RAKOJUONlSSA
FLUORIITTI Or
FLUORIITTI Or
ILLIITTI, 5/0,01Na
FLUORIITTI Or
POHJALLA FLUORIITTI Or, DOLOMIITTISYDÄN
POHJALLA FLUORIITTI, 100/0,1/0r
REIÄNLOPPU
N X
X
.
1
1 1--"
00 VJ
Liite 12. Kairausnäytteen HH-Y22 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
6,80 20 t
20,00 a
25,20 30 m 50 3,00 Tk D 1 0,10 Or
26,90 90 m
29,55 90 m
31,00 80 m
31,00 37,00 a
37,00 80 m 40 0,01 Hi c 37,65 80 m
37,80 80 m 10 0,01 p
41,30 0 t 100 0,01 p 40 0,01 Lk c 42,25 90 m 100 0,01 p 20 0,01 Lk c 43,60 30 m 20 0,01 p 50 0,10 Lk D
44,00 30 m 100 0,01 p 50 0,50 Lk D
44,10 44,20 rv 10 0,10 Lk D
44,40 10 m 100 0,01 p 10 0,10 Lk D
47,60 90 m
55,25 90 m
60,75 30 m 70 0,10 Hi CD
77,20 0 m 30 0,50 Tk CD 2 0,01 Si
82,65 90 m 50 0,01 p
83,00 90 m 50 0,50 p
84,15 90 m 20 0,01 p
85,10 90 m 100 0,01 p
86,80 90 m
93,25 40 m
95,10 40 m 40 0,50 p
95,55 35 m 33 0,10 Lk D
97,05 80 m 20 0,10 Hi D
97,35 99,00 rv 100 0,01 p 10 0,10 Hi D
100,00 100,35 rv 100 0,01 p
102,20 90 m 100 0,01 p
103,60 80 m 100 0,01 p 5 0,50 Lk c 105,20 106,20 rv 100 0,01 p
109,30
Savimineraalit FLUOR
100 2,00
s 20 0,50
100 0,01 Va I
100 0,01 Va I
100 0,01 Va I
100 0,01 Va I
100 0,01 Va I
10 0,01 Ja K
20 0,50
50 0,01 Va I
10 0,01 Va I 10 0,50
40 0,10 Va I
70 0,01 Va I
100 0,01 Va I
30 0,10
s 5 0,30 Ja K
100 0,10 Va I
100 0,10 Va I
5 0,01 Va I
30 0,01 Va I
50 0,01 Va I
4 0,01 Ja K
KUVAUS
SYÖPYMÄONKALOITA, HALKAISIJA 5 mm, FLUORIITTI Or
SYVYYDELLE 20,00 m AVOIMET RAOT MUSTAN KLORIITIN V ÄRJÄÄMIÄ
DOLOMIITTI, LISÄKSI FLUORIITTIA Or
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
VIHERTÄVÄ ILLIITTI
37,00 m ASTIAVOIMET RAOT ILLIITTIPIGMENTIN REUNUST AMIA
FLUORIITTI Or
ILLIITTI-DOLOMIITTISEOS
HIEMAN FLUORIITTIA Or
ILLIITTI-DOLOMIITTISEOS
FLUORIITTI-DOLOMIITTISEOS, 100/0,5!Tk
KALSIITTI JA DOLOMIITTI
VIHERTÄVÄ MUSKOVIITTI, 80/0,01, TYYPILLINEN KAIKILLE RAOILLE
KIVI RAP AUTUNUT ILLIITIKSI SYVÄLTÄ
ILLIITTI JA SOIJA
VIHERTÄVÄ-HARMAA ILLIITTI
REIÄNLOPPU
N
X
X
X
X
X
X
X
L__
X
X
X
X
X
X
-
,__.. 00 .+::>.
Liite 13. Kairausnäytteen HH-Y23 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
1,70 3,10 a
3,89 35 m 60 0,50 Lk c 13,40 5 m 40 1,00 Tk c 1 0,10 Vr
18,59 80 m 30 0,30 Hi c 19,93 80 m
25,90 65 m 70 1,00 Tk c 27,50 90 m 20 0,80 Lk c 30,81 80 m 10 0,50 Lk c 31,00 15 m
32,37 85 a
63,43 45 m 35 1,00 Lk c 3 0,10 Or
63,92 64,84 rv 40 0,01 p 10 0,10 Lk c 86,52 80 m 40 0,30 Hi c 86,85 88,84 rv
89,00 80 m 40 0,01 p
89,25 89,37 rv 40 0,01 p 40 0,50 Lk c 89,83 30 m 70 1,00 Tk D 3 0,20 Or
90,05 25 m 65 1,50 Tk D
90,13 90,37 rv 10 0,01 p 40 1,00 Lk D 1 0,10 Or
91,14 60 m 60 0,50 Lk c 92,20 75 m 40 0,50 Lk c 93,31 75 m 40 0,50 Lk c 93,95 70 m 35 0,30 Lk c 95,45 98,12 rv 40 0,01 p 80 1,00 Tk D 1 0,10 Or
98,21 99,13 rv 15 0,01 p 40 1,50 Lk DC
102,45 30 m 80 1,50 Tk c 102,50
Savimineraalit FLUOR
s 90 1,00 Ja K
50 0,30 Va IK
s 60 0,10 Va IK
10 0,30 Va 1
s 20 0,10 Va 1
30 0,80 Ja K
s
s 25 0,10 Va IK
10 0,10 Va 1
KUVAUS
KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKO JA, T Ä YTTEETTÖMIÄ
RAKO OSIN KIINNI, VIHREÄ K, C JA MOL YBDEENIHOHDE
KAOLINIITTI, 20/0,3/Ja
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
TUMMUNUTAVORAKO
KIVI RIKKI, RAOISSA PAIKOIN PUNARAPAUMA, KALSIITTI, ILLIITTI
KIVI RIKKI, TEKNISIÄ RAKO JA, T Ä YTTEETTÖMIÄ
USEITA RAKOMURROKSIA, JOISSA PUNARAPAUMAPOHJA
DOLOMIITTI, ILLIITTI JA KAOLINIITTI, 10/0,1/Ja
KIVIRIKKI
KIVI RIKKI, PAIKOIN ILLIITTI, SKII, KAOLINIITTI, 10/0,1/Ja D
KIVI RIKKI, RAOISSA PAIKOIN ILLIITTIÄ JA PUNARAPAUMAA
REIÄNLOPPU
N
X
X
X
X
X
X
X
X
X
!---"
00 Vl
Liite 14. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,00 4,40 rv 80 1,00 Tk c 5,00 m 80 1,00 Tk c 5,00 10,40 rv 80 1,00 Tk CD
13,57 40 m 55 0,50 Lk c 14,20 0 m 10 0,30 p 20 0,50 Lk D 15,24 40 m 30 0,50 p 20 0,50 Tk c 16,20 10 m 100 0,50 p 60 0,50 Tk c 18,63 40 t 25 0,30 Lk c 19,00 40 m 90 1,50 Tk DC 20,00 15 m 70 1,00 Tk c 22,60 15 m 40 2,00 Tk DC 24,10 15 t 100 0,01 p
24,26 5 m 10 0,01 p 40 0,50 Lk D 24,85 30 m 40 1,00 Lk D 25,30 25 m 40 0,10 p 20 0,50 Lk DC 25,64 40 m 30 0,30 Hi c 26,63 35 m 20 0,01 p
27,37 25 m 10 0,01 p 80 0,50 Lk c 10 0,10 Lk
27,43 60 t 80 0,50 Tk DC 27,87 40 m 10 0,01 p 40 0,50 Lk D 1 0,10 Or
28,57 60 h 60 0,50 Tk D 28,75 15 m 5 0,01 p 85 1,00 Tk c 29,27 34,20 rv 100 2,00 p 10 1,00 Lk c 34,45 35 m 20 0,01 p 80 1,00 Tk c 35,92 20 m 100 0,50 p
37,00 38,00 m 100 0,10 p
37,88 39,35 m 80 0,01 p 60 0,50 Tk c 40,77 5 m 80 0,50 p 60 2,00 Tk DC 41,70 65 m 40 0,01 p
41,81 65 m 40 0,01 p
42,60 80 m 40 0,01 p
42,74 80 m 40 0,01 p
42,80 5 m 100 0,50 p 20 1,00 Lk DC 43,15 35 m 45 0,50 Lk c 44,60 0 m 100 0,01 p 80 1,00 Tk c
Savimineraalit FLUOR
50 0,50 Va IK
20 0,10 Va 1
60 0,50 Va 1
20 1,00 Ja K
100 0,50
35 0,50 Va 1
40 0,50 Va I
20 0,10
40 0,01 Va I 30 0,10
100 1,00 Va 1
s
s 30 0,50 Va I
30 0,01 Va I
15 0,10 Va IK
KUVAUS
KIVI RIKKI, KYMMENIÄ RAKOJA
KIVI RIKKI, T Ä YTTEENÄ KALSIITTIA JA PAIKOIN DOLOMIITTIA
KAOLINIITTI, 10/0,5/Ja, DOLOMIITTI, ILLIITTI, KVARTSI
MUUTAMIA SAMANTYYPPISIÄ RAKOJA YMPÄRILLÄ
KIVIRIKKI
VIHREÄ KAOLINIITTI
FLUORIITTI Or POHJALLA
OSITTAINKIINNIOLEVA RAKO
FLUORIITTI Or, RAOSSA MYÖS HIEMAN SYÖPYMIÄ
FLUORIITTI Or
DOLOMIITTI POHJALLA
RAOISSA PUNARAPAUMAA, JOSSA SYÖPYMIÄ JA PAIKOIN C PÄÄLLÄ
USEITA OSITTAIN KIINNIOLEVIA RAKOJA
KIVI RIKKI, RAOISSA PUNARAP AUMAA JA KALSIITTIA
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
YMPÄRILLÄ SAMANLAISIA OSITTAIN KIINNIOLEVIA RAKOJA
N
X
X
X
X
1-"
00 0\
Liite 14. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
49,00 51,00 rv 80 0,01 p 50 2,50 Tk c 51,00 53,00
53,10 5 m 100 0,01 p 100 1,50 Tk c 53,30 55,10 0
54,60 5 m 10 0,30 Lk c 55,35 57,11 m 50 0,30 Lk c 59,03 50 m 100 0,01 p
59,71 65 m 40 0,01 p
61,05 35 m 80 1,00 Tk c 63,60 25 m 100 0,30 p 10 0,10 Hi c 67,20 15 h 80 0,01 p 35 0,50 Lk c 71,87 40 m 20 0,50 Lk D
72,93 30 m
73,93 40 m 100 1,00 Tk c 74,89 60 m 100 0,50 Tk c 75,70 15 m 100 0,10 p 20 0,10 Hi c 76,45 15 m 80 0,10 p
76,73 45 m 55 0,50 Tk c 76,93 80 m 60 0,01 p 30 0,50 Lk c 78,02 75 h 20 0,01 p 60 1,00 Tk c 80,70 5 m 60 0,50 Lk c 81,00 5 m 80 1,00 Tk c 82,35 5 m 100 0,30 p 25 0,50 Lk c 83,40 70 m 40 0,01 p 25 0,10 Lk c 83,50 86,60 100 0,01 p 30 0,50 Lk c 87,43 5 m 100 0,30 p 40 1,00 Lk c 88,01 50 m 100 0,01 p 25 0,10 Lk c 88,65 55 t
89,75 20 m 100 0,01 p 40 0,10 Lk c 90,12 35 t 100 0,01 p 40 0,50 Lk c 90,83 20 m 100 0,01 p 20 0,50 Hi c 90,85 93,25 100 3,00 p 20 0,50 Hi c 97,84 80 t 100 0,01 p 100 1,00 Tk c 98,80 99,62 80 0,01 p 40 0,10 Lk c 99,60 80 m 100 0,01 p
Savimineraalit FLUOR
20 0,50 Va 1
50 0,50 Va M
30 0,30 Va 1
20 0,10 Va 1
70 0,50 Va M
20 0,10 Va 1
10 0,10 Va 1
20 0,10 Va 1
30 0,10 Va 1
20 0,10 Va 1
50 1,00 Va 1
80 0,30 Va 1
30 0,30 Va 1
25 0,10 Va 1
5 0,10 Va 1
10 0,10 Va 1
KUVAUS
USEITA RAKOJA, JOISSA PUNARAPAUMA POHJALLA, PAIKOIN ILLIITTIÄ
SUURIN OSA NÄYTTEESTÄ PUUTTUU
YKSITTÄISIÄ MOLYBDEENIHOHDERAKEITA
NÄYTETTÄ PUUTTUUPALJON
RIKKONAINEN KIVI, OSITTAIN KIINNIOLEVIA RAKO JA
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
SYÖPYMIÄ, MONTMORILLONIITTI, DOLOMIITTI JA MUSKOVIITTI
SOIJAA
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
YMPÄRILLÄ MUUTAMA SAMANLAINEN RAKO
RAOT OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAISIA
RAOT OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAISIA
KIVI RIKKI, KYMMENIÄ RAKOJA, NÄYTETTÄ PUUTTUU, PAIKOIN SYÖP.
KIVI RIKKI, USEITA P-RAKOJA. KALSIITTI JA ILLIITTI PÄÄLLÄ
SEITSEMÄN SAMANLAISTA RAKOA
N
X
X
X
X
X
......... 00 -.}
Liite 14. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
99,70 30 m 70 0,01 p
99,75 30 m 70 0,01 p
99,80 80 m 95 0,01 p
99,85 80 t 5 0,01 p
100,00 80 t 5 0,01 p
100,55 30 t 5 0,01 Va c 0 0,10 Or
100,68 80 t 50 0,01 p
100,78 80 t 20 0,01 p
100,92 80 t
105,82 30 m 5 0,01 Lk DC
112,35 45 t
112,53 45 m
114,57 60 a
117,92 120,48 t 50 0,01 p
126,87 80 a
130,15 85 t 5 0,01 Lk c 130,16 85 t 5 0,01 Lk c 131,42 30 m 10 0,01 Hi c 1 0,01 Or
131,70 25 m 40 0,01 Hi c 1 0,01 Or
132,70 80 m
132,85 45 m 20 0,01 Hi c 136,10 5 t 20 0,01 Hi c 0 1,00 Lk
137,05 137,45
137,80 137,90
147,70 80 m 20 0,01 Va c 147,82 80 m
148,28 70 m
151,20 70 m 10 0,10 Va c 153,07 70 m
153,15 80 m 50 0,01 p
153,30 90 m 10 0,01 p
153,35 75 m 50 0,01 p
154,10 90 t 90 0,01 p 5 0,01 Lk D
154,18 90 t 90 0,01 p 5 0,01 Lk D
154,20 90 t 90 0,01 p 5 0,01 Lk D
Savimineraalit
30 0,01 Va I
30 0,01 Va I
5 0,01 Va I
50 0,01 Va I
50 0,01 Va I
s
5 0,01 Va 1
50 0,01 Va I
20 0,01 Va I
5 0,01 Ja K
s s 10 0,01 Va I
MK 40 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,01 Va I
10 0,10 Va I
5 0,01 Va I
5 0,01 Va I
5 0,01 Va I
5 0,01 Va I
FLUOR
100 0,10
100 0,10
20 0,10
20 0,10
KUVAUS
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
PINNALTAAN TUMMA AVORAKO
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 1,0-15,0 cm
PINNALTAAN TUMMA AVORAKO
POHJALLA FLUORIITTIA, 100/0,1/0r
POHJALLA FLUORIITTIA, 100/0,1/0r KALSIITTI JA ILLIITTI PÄÄLLÄ
FLUORIITTI Or
FLUORIITTI Or POHJALLA
MUUTAMA MOL YBDEENIHOHDELAIKKU, JOIDEN HALKAISIJA 1 mm
NÄYTE RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA, KAPPALEPITUUS 1,0-10,0 cm
NÄYTE RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA, KAPPALEPITUUS 1,0-10,0 cm
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
-----
N
X
X
.......... 00 00
Liite 14. Kairausnäytteen HH-Y24 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
154,24 90 t 90 0,01 p 5 0,01 Lk D
154,42 90 t 90 0,01 p 5 0,01 Lk D
154,95 90 a
155,53 85 m
155,90 156,80 m
157,00 70 m 1 0,01 Va c 158,49 85 t 20 0,01 Va c 159,80 90 t
163,02 85 t
163,19 80 t
164,33 164,40
165,15 75 t
165,36 85 t
165,47 90 t
166,20 5 t
168,38 168,55
174,28 80 t
174,40 70 t 50 0,01 p
174,45 80 t
174,63 80 t 10 0,01 p 10 0,01 Pe c 177,20 85 t 50 0,01 p
177,40 80 t 50 0,01 p
199,50 200,00 0 m 50 1,00 Or CD
200,00
Savimineraalit FLUOR
5 0,01 Va I
5 0,01 Va I
10 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,01 Va I 20 0,10
20 0,01 Ja K
20 0,01 Va I
30 0,01 Ja KM
20 0,01 Ja KM
30 0,01 Ja KM
20 0,01 Ja KM
10 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
KUVAUS
PINNALT AAN TUMMUNUT
RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA, KAPPALEPITUUS 0,5-9,0 cm
ALLA FLUORIITTIA Or
SINERTÄ V Ä RAPAUMA, KAOLINIITTIA
NÄYTE RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA
SININEN RAPAUMA, K., MUSK. JA MONTMORILLONIITTI, 10/0,01/Sp
SININEN RAPAUMA, KAOLINIITTI JA MONTMORILLONIITTI, 10/0,01/Sp
SININEN RAPAUMA, KAOLINIITTI JA MONTMORILLONIITTI, 15/0,01/Sp
SININEN RAPAUMA, KAOLINIITTI JA MONTMORILLONIITTI, 10/0,01/Sp
RIKKOUTUNUT KAIRAUKSESSA
NÄYTE KAPPALEINA, PINNOILLA D, 5/0,01/Lk, MOLYBDEENIHOHDE
REIÄNLOPPU
N
X
X
X
X
X
1
.......... 00 \0
Liite 15. Kairausnäytteen HH-YT1 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
1,70 30 m 100 0,01 p
11,65 80 m 80 2,00 Or D
13,80 40 m 50 0,10 Tk c 14,40 90 m 30 0,01 Tk c 14,85 85 m 33 0,50 Tk D
16,70 90 m 100 0,01 p
21,40 15 m 20 0,10 Lk c 25,73 50 m 80 1,00 Tk D
26,00 90 m 50 1,00 Tk D
29,30 90 m 30 1,00 Lk c 33,10 40 m 10 1,00 Lk c 33,80 90 m 100 1,00 Tk c 34,05 85 m 20 2,50 Pe c 34,40 50 m 100 1,50 Tk c 36,72 65 m 60 0,10 Hi c 36,78 45 m 100 1,00 Tk D
37,35 90 m 100 0,01 Hi c 37,40 40 m 100 0,10 p 50 0,10 Tk c 42,50 90 m 100 1,00 Tk c 42,80 20 m 100 0,01 p
45,30 50 m 10 0,10 Lk D
46,70 50 m 100 0,50 Tk D
49,30 90 m 30 0,10 Lk c 51,75 80 m 30 0,50 p 30 0,10 Lk c 52,25 90 m 100 0,50 Tk c 52,55 90 m 30 0,50 Lk c 52,57 90 m 100 0,01 p 30 0,50 Lk c 53,35 70 m
54,05 20 h 100 0,50 p 10 0,10 Lk D
54,40 70 m 100 0,10 p 100 0,50 Tk c 55,14 45 m 33 0,10 Tk c 55,50 40 m
55,60 55,63 rv 100 5,00 p 20 0,10 Lk D
57,00 40 m 100 0,01 p 33 0,50 Lk D
59,00 60,45 rv 100 0,01 p 30 0,50 Lk DC
Savimineraalit
30 0,10 Va 1
20 2,00 Va 1
10 0,10 Va 1
33 1,00 Ja K
20 1,00 Va 1
20 0,01 Va 1
30 0,10 Ja K
30 2,00 Pe K
50 0,01 Ja K
70 0,10 Ja K
20 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
10 0,01 Ja K
100 0,10 Ja K
100 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
20 0,01 Ja KI
FLUOR KUVAUS
50 0,50 POHJALLA FLUORIITTI Or, PÄÄLLÄ D JA 1
HARMAA K PÄÄLLÄ, 70/0,01/Ja
50 0,10 KAOLINIITTI, KALSIITTI, KV ARTSI, FLUORIITTI Or.
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
HARMAA KAOLINIITTI
HARMAA KAOLINIITTI
VIHERTÄVÄ KAOLINIITTI
HARMAA KAOLINIITTI
PUNARAPAUMAN PÄÄLLÄ DOLOMIITTI
ILLIITTI, 10/0,01Na
N
X
X
X
.......... \0 0
Liite 15. Kairausnäytteen HH-YT1 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut Savimineraalit FLUOR KUVAUS N X
61,10 62,00 rv 100 0,01 p 30 0,50 Lk DC 5 0,01 Va 1 YKSITTÄISET RAOT MURROKSIA JA HIERTOPINTOJA
63,10 90 m 100 0,50 Tk c 63,45 40 m 1 0,10 Or s 100 0,01 Va 1
64,30 40 m 10 0,10 Lk c 64,70 10 h 100 0,50 p
65,50 65,60 rv 5 0,01 Va 1
66,15 15 m 100 0,01 p 10 0,50 Lk D
67,95 85 m 60 0,01 p
68,25 85 m 30 0,01 p
68,65 73,50 rv 30 0,01 p 20 0,50 Lk D 20 0,10 Va 1 HIERTOPINTAISIA RAKOJA, KV ARTSI, DOLOMIITTI JA ILLIITTI X X
75,30 90 m 20 0,01 p 20 0,01 Lk D 10 0,01 Va 1
77,60 90 m 100 0,01 Tk c 79,00 40 m 100 5,00 Tk c 1 0,01 Vr s 1 0,01 Va 1 100 0,10 FLUORIITTI Tk X
79,20 40 m 30 0,01 p 100 0,10 Tk c 80,12 45 t
81,60 40 m 90 0,01 p 30 0,50 Lk c ......... 82,90 25 m 30 0,50 p 100 0,10 Va 1 \0
......... 83,60 50 h 100 0,50 p 30 0,10 Lk c 1 0,01 Or s 50 0,10 Va IK KAOLINIITTI, 25/0,1/Ja
84,35 10 m 20 0,50 p 35 0,01 Lk c 50 0,01 Va 1
85,30 40 m 100 0,50 p 20 0,50 Lk D 40 0,50 Va 1 DOLOMIITTI JA ILLIITTI X X
86,30 40 m 100 1,50 p 30 0,50 Ja KI ILLIITTI, 1 0/0,5N a
87,20 40 m 100 1,00 p 30 0,50 Lk DC 30 0,10 Va 1 KV ARTSI, DOLOMIITTI, KALSIITTI JA ILLIITTI X X
88,75 89,10 rv 100 0,01 p 20 0,50 Lk D 30 0,10 Va IK KAOLINIITTI, 10/0,1/Ja
89,50 30 m 100 0,01 p 70 0,10 Va 1
89,60 40 m 100 0,01 p 60 0,10 Va 1
91,00 90 m 80 0,01 Hi c 91,65 60 m 100 0,50 p
92,00 25 m 100 0,50 p 30 0,50 Lk c 1 0,10 Or s 92,60 40 m 100 0,01 p
92,90 85 m 30 0,01 Ja K
93,65 35 m 50 0,10 p KLORIITTIHAARNISKAN REUNALLA
94,70 45 m 100 0,50 p 10 0,01 Lk c 95,65 30 t 100 1,00 p
96,40 40 m 100 0,50 p 40 0,10 Va 1
97,35 40 m 100 0,50 p 10 0,50 Lk c 40 0,10 Va 1 L__ -
Liite 15. Kairausnäytteen HH-YT1 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
97,85 30 m 100 0,50 p
98,45 45 m 100 0,50 p
99,20 20 m 100 0,50 p
100,20 20 m 100 0,01 p 10 0,50 Lk CD
101,00 40 m 100 0,01 p 50 0,50 Lk c 102,25 25 m 100 1,00 p
103,70 10 m 100 0,30 p
104,70 0 m 20 0,10 p 5 0,10 Lk D
105,90 10 m 50 0,01 p
106,15 40 m 40 0,50 Lk c 107,50 10 h 5 0,10 Lk c 109,45 10 m 100 0,01 p
110,00 80 m 100 0,01 p 60 0,10 Tk D
112,85 40 m 10 0,01 Hi c 114,55
Savimineraalit
50 0,10 Va I
10 0,01 Va I
40 0,10 Va I
50 0,10 Va IK
33 0,01 Va I
20 0,01 Va I
10 0,10 Ja KI
5 0,01 Ja K
FLUOR KUVAUS
KAOLINIITTI, 10/0,1/Ja
ILLIITTI, 5/0,1Na
MURROSPINNANPÄÄLLÄ KALSIITTIA
REIÄNLOPPU
N X
X
~
\0 N
Liite 16. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,00 1,90 rv 100 0,01 p 20 0,10 Hi c 2,90 15 m 40 0,30 p 50 1,00 Tk DC
3,25 75 m 100 1,00 Tk D
3,45 20 m 100 1,50 p
3,97 65 m 80 0,01 p 40 0,50 Lk c 4,80 60 m 20 0,50 Lk D
4,87 65 m 100 1,00 Tk DC
4,90 45 m
5,02 80 m 30 1,00 Lk DC
5,16 65 m 20 0,01 p 70 0,50 Tk D
5,45 20 m 100 2,50 p
6,47 50 m 60 0,01 p 15 0,50 Lk c 7,70 65 t 80 0,01 p 40 0,50 Tk D
7,85 70 m 70 0,50 Tk c 8,00 70 m 60 0,01 p
9,38 70 m 100 0,01 p
10,05 70 m 100 0,01 p
10,05 11,58 t 100 0,01 p 20 0,50 Lk D
11,87 70 t 100 0,30 p
13,25 10 h 100 0,30 p 20 0,30 Lk D
14,06 60 m 35 1,00 Lk D
14,63 50 m 100 0,10 p
15,85 10 t 100 0,10 p 15 0,30 Lk D
16,45 17,20 rv 100 0,10 p 20 0,10 Lk DC
17,38 35 h 5 0,10 Lk D
17,60 25 m
17,83 80 m 15 0,01 p 50 0,50 Tk c 18,68 55 m 20 0,10 Hi c 18,78 70 m 70 0,50 Tk c 19,00 70 m 35 0,30 Lk c 19,25 75 t 60 0,01 p 30 0,50 Tk D 3 0,10 Or
19,37 22,48 rv 60 2,50 p 30 0,50 Tk D
23,95 35 m 80 0,01 p 80 1,50 Or D
24,08 40 m 50 0,01 p 60 0,30 Lk c 26,89 70 t 20 0,01 p 70 0,50 Tk D
Savimineraalit
20 0,50 Ja KI
40 0,70 Va I
20 0,50 Va I
40 0,50 Pe KI
60 0,50 Ja KI
10 0,30 Va I
40 0,50 Va I
30 0,30 Va I
20 0,30 Va I
30 0,30 Va I
20 0,10 Va I
60 1,00 Ja K
35 0,30 Va I
s 25 0,30 Ja K
25 0,30 Ja K
FLUOR KUVAUS
KIVI RIKKI; SAVISEOKSESSA ILLIITTI, 10/0,5Na
KAOLINIITTI, DOLOMIITTI, ILLIITTI, 1 0/0,5N aJA KV ARTSI
ILLIITTI, 20/0,5N a
USEITA SAMANLAISIA RAKOJA, JOISSA PAIKOIN DOLOMIITTIA
OSITTAIN KAIRAUKSEN SUUNTAINEN
KIVI RIKKI, USEITA RAKOJA
VIHREÄ JA VALKOINEN KALSIITTI
PUNARAPAUMAPOHJA, DOLOMIITTI JA KAOLINIITTI
KIVI RIKKI, RAOISSA PUNARAPAUMAPOHJA, PAIKOIN DOLOMIITTIA
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
N
Kl
X
X
X
X
1--"
\0 w
Liite 16. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
27,85 70 m 80 0,70 Tk CD
28,54 50 t 15 0,01 p 80 0,50 Lk c 28,82 50 t 50 0,01 p 40 0,50 Lk D
29,07 55 m 100 0,01 p 80 1,00 Tk CD
30,60 50 t 80 1,00 Tk D
31,35 80 m 80 1,00 Tk D
36,46 25 m 100 1,50 Tk D
38,30 40 m 70 1,00 Or D 3 0,10 Or
45,20 15 m
45,46 40 m 20 0,01 Hi c 46,25 40 m 20 0,01 Hi c 46,60 40 t 50 0,01 Hi c 46,80 10 m
46,90 10 m
47,49 70 m 30 0,01 Lk c 47,60 80 m 20 0,01 Lk c 48,92 40 m 10 0,20 Lk c 49,00 40 m 1 0,01 Si
53,82 20 m 50 0,01 Va c 1 0,10 Vr
56,60 30 m 30 0,01 Lk c 1 0,01 Vr
58,73 70 t 20 0,01 Hi c 58,80 20 m 10 0,50 Lk c 62,83 70 m
62,85 70 t 20 0,20 Ja c 62,90 70 t
63,85 30 t 20 1,00 Lk c 1 0,10 Or
68,80 80 m 2 1,00 Or c 70,30 85 m 20 1,50 Or D
71,01 85 m 1 0,01 Or
73,27 80 t 100 2,00 Or c 73,95 45 m
76,40 80 m 40 0,01 p 80 0,50 Tk c 77,80 80 m 40 1,00 Tk c 84,35 85 m 100 4,00 Tk c 93,15 70 m 60 0,50 Tk c
Savimineraalit
s 20 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
5 0,01 Va 1
5 0,01 Va 1
30 0,01 Ja IK
70 0,01 Va 1
s s s 50 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
100 0,01 Ja KI
80 0,50 Ja K
20 0,10 Ja K
s
s 30 0,01 Va 1
30 0,01 Va 1
40 0,10 Va 1
20 0,01 Ja K
FLUOR KUVAUS
25 0,30 FLUORIITTI, 25/0,3/Lk
KAOLINIITTI, 10/0,01/Ja
KALSIITTI SYDÄNOSISSA
RIKKIKIISUSILAUKSEN HALKAISIJA 1 mm
KALSIITIN PÄÄLLÄ YKSI HALKAISIJALTAAN 0,1 mm RIKKIKIISURAE
ILLIITTI, 50/0,01Na
KALSIITTI JA KAOLINIITTI YHDESSÄ
MOL YBDEENIHOHDERAE HALKAISIJALTAAN 1mm
100 0,10 FLUORIITTI, 100/0, 1/0r
100 0,10 FLUORIITTI, 100/0, 1/0r, DOLOMIITTIKITEIT Ä FLUORIITIN PÄÄLLÄ
100 0,50 KALSIITTIRAKOJUONI 2 mm PAKSU, FLUORIITTIA 100/0,5/0r
50 0,50 FLUORIITTI, 50/0,5/0r
N X
X
X
,........ \0 ~
Liite 16. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
96,50 85 m 30 1,00 Lk CD
99,60 70 m 90 0,01 Tk c 99,80 70 m 10 0,01 Lk c
101,65 70 m 20 0,01 Hi c 1 0,01 Lk
108,86 70 m
109,05 70 m
111,19 60 m 10 0,01 Hi c 111,78 45 m
116,67 50 m 50 0,01 Va c 119,85 60 m
122,38 70 m
122,42 50 m
122,49 70 m
123,30 70 m
125,25 30 m
126,47 70 m
126,53 70 m
127,86 60 m
130,15 80 m
131,68 70 m
131,94 60 m 50 1,00 Ja c 132,07 70 m
133,92 65 m 50 0,01 Hi c 134,15 70 m
134,30 70 m
135,49 60 m
136,22 30 m 5 0,10 Va c 136,25 70 m
138,37 70 m
138,38 70 m
139,78 70 m 100 0,20 Tk c 139,88 60 t
140,15 2m 23 0,20 Lk c 1 0,10 Si
140,65 40 m
140,77 80 m ---------
Savimineraalit
35 1,00 Lk K
40 1,00 Lk K
s 20 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
2 0,01 Va 1
50 0,01 Ja KI
30 0,01 Ja K
100 0,01 Va 1
100 0,01 Ja KI
70 0,01 Va IK
50 0,01 Va 1
20 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
50 0,01 Va 1
70 0,20 Ja K
100 0,01 Va IK
50 0,10 Ja K
100 0,10 Ja K
100 0,01 Va 1
50 0,01 Ja KI
100 0,01 Ja KI
20 0,01 Ja K
60 0,01 Ja K
100 0,01 Va 1
100 0,01 Va 1
50 0,01 Ja K
s 40 0,01 Ja KI
100 0,01 Ja KI
FLUOR KUVAUS
KALSIITTI, KAOLINIITTI JA DOLOMIITTI
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
ILLIITTI, 20/0,01Na
ILLIITTI, 50/0,01Na
KAOLINIITTI, 20/0,01/Ja
KAOLINIITTI, 50/0,01/Ja
KAOLINIITTI-KALSIITTISEOS
KALSIITTI SYDÄNOSASSA
ILLIITTI, 30/0,01Na
ILLIITTI, 30/0,01Na
KALSIITTI SYDÄNOSASSA
SYDÄNOSASSA KAHDEN GENERAA TION KALSIITTIA
ILLIITTI, 20/0,01Na
ILLIITTI, 10/0,QINa
N X
X
X
,__... \0 VI
Liite 16. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 4.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
140,92 80 m 10 0,01 Va c 142,34 70 m 100 0,01 Tk D
142,38 70 m 10 1,00 Or c 146,35 70 m
146,45 70 m 5 1,00 Pe c 146,47 30 m
147,47 60 m
148,00 15 h 0 0,01 Or
148,50 0 m 50 0,01 Hi c 0 0,01 Pe
148,70 45 m
149,05 149,65 0 h 10 0,01 Va c 157,80 80 m 70 0,20 Tk c 160,48 70 m
160,52 70 m
160,54 80 m
160,65 80 m 5 0,01 Lk c 160,82 60 m 10 0,01 Lk D
164,85 5 m 20 0,20 Or c 166,97 80 m 10 0,01 Hi c 168,82 80 m
168,94 80 m
169,03 80 t
169,11 80 t
174,43 80 m 100 0,50 Tk c 177,50 90 m
177,54 80 m
182,17 80 m
182,22 80 m
182,28 80 m
184,11 80 m
184,12 80 t
184,13 80 t
184,14 80 t
184,30 70 t 100 0,50 Pe c 184,33 70 t 5 0,50 Pe c
Savimineraalit
70 0,01 Va I
20 0,01 Ja K
70 0,10 Ja K
100 0,01 Va IK
70 0,10 Va IK
s 30 0,10 Ja K
s 55 0,01 Va IK
50 0,01 Va I
50 0,01 Va I
100 0,01 Va I
80 0,01 Va I
85 0,01 Va IK
50 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
70 0,01 Ja K
70 0,01 Ja K
20 0,01 Va I
30 0,01 Va I
50 0,01 Va I
50 0,01 Va 1
5 0,01 Va I
90 0,01 Ja K1
70 0,01 Va 1
100 0,01 Va IK
100 0,01 Va IK
50 0,01 Va 1
50 0,01 Va I
FLUOR KUVAUS
100 0,20 FLUORIITTI, 100/0,2/0r, KALSIITTI SYDÄNOSISSA PÄÄLLÄ
ALLA ILLIITTI JA PÄÄLLÄ KAOLINIITTI, 10/0,5/Ja
KAOLINIITTI, 50/0,1/Ja
KLORIITTIPOHJAN PÄÄLLÄ KAOLINIITTIA, RIKKIKIISURAE
YKSI RIKKIKIISUPESÄKE, HALKAISIJA 4 mm
KAOLINIITTI, 5/0,01/Ja
SYDÄNOSISSA KALSIITTI KOKO MATKAN
KAOLINIITTI, 5/0,01/Ja
KLORIITTIPOHJAN PÄÄLLÄ KALSIITTI
20 0,10 FLUORIITTI, 20/0,1/0r ALLA
30 0,10 FLUORIITTI, 30/0, 1/0r
ILLIITTI, 20/0,01Na
KAOLINIITTI, 50/0,01/Ja
KAOLINIITTI, 50/0,01/Ja
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
ILLIITTI SYDÄNOSASSA
N X
X
,.........
\0 0\
Liite 16. Kairausnäytteen HH-YT3 rakomineraalit Taulukkosivu 5.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
189,73 80 t 50 0,01 Hi c 193,40 70 m
198,05 70 m 10 0,01 Hi c 198,75 70 a
199,02 70 a
199,21 70 a
199,52 80 a
200,40 75 m 2 0,01 Pe c 201,02 70 m 10 0,01 Hi c 203,29 85 m 100 1,00 Tk c 203,38 90 m 5 0,01 Hi c 206,40 80 m
206,49 80 m
206,58 70 m
206,65 70 m
207,13 90 m
207,14 70 m
207,25 70 m
207,30 75 m
207,54 90 m
207,80 90 m
208,20 70 m
208,82 80 m
208,86 80 m
208,95 70 m
209,25 80 m 1 0,01 Lk c 209,37 90 m 5 0,01 Hi c 211,78 70 m
212,42 80 m 10 0,01 Lk D
215,73 60 m
217,68 80 m
217,80 80 m
217,84 45 m 50 2,00 Lk c 1 0,01 Vr
220,20
Savimineraalit
10 0,01 Va 1
10 0,01 Va 1
20 0,01 Va 1
20 0,01 Va
40 0,01 Va 1
10 0,01 Va 1
50 0,01 Va 1
50 0,01 Va 1
100 0,01 Va 1
10 0,01 Ja K
10 0,01 Va 1
40 0,01 Va IK
5 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
70 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
5 0,01 Va 1
20 0,01 Ja K
50 0,01 Ja K
s 30 0,01 Ja K
FLUOR
50 0,10
30 0,10
100 0,10
70 0,10
10 0,10
10 0,10
10 0,10
10 0,10
10 0,10
20 0,10
KUVAUS
PINNALTAAN TUMMA
PINNALTAAN TUMMA
PINNALTAAN TUMMA
PINNALTAAN TUMMA
ILLIITTI ALLA JA KALSIITTI PÄÄLLÄ
FLUORIITTI, 50/0, 1/0r
FLUORIITTI Or
KAOLINIITTI, 20/0,01/Ja
FLUORIITTI, 100/0, 1/0r
FLUORIITTI, 70/0,1/0r, SYÖPYMIÄ HALKAISIJALTAAN 1 cm
FLUORIITTI, 10/0, 1/Hi
FLUORIITTI, 10/0,1/0r
DOLOMIITTIRAKOJUONI, FLUORIITTI, 10/0, 1/0r
FLUORIITTI, 10/0,1/0r
FLUORIITTI, 10/0,1/0r, SYÖPYMÄONKALOIDEN HALKAISIJA 1,5 cm
PLAGIOKLAASIKEHÄ T MUUTTUNEET KAOLINIITIKSI
PLAGIOKLAASIKEHÄ T MUUTTUNEET KAOLINIITIKSI
REIÄNLOPPU
N X
X
1--'
\0 .......]
Liite 17. Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
1,10 45 m 30 0,20 Lk D 0 0,01 Vr
2,90 70 m 40 0,50 Lk c 6,85 80 m 40 0,50 Or c 8,70 90 t 100 0,50 Lk c
11,45 40 m 50 0,50 Lk c 11,60 35 m 60 0,10 Lk c 12,05 30 m 30 0,50 Lk D
14,47 70 m 80 0,50 Tk c 15,25 70 m 15 1,00 Or c 16,45 30 m 100 0,50 Tk c 18,10 70 m 20 0,50 Lk c 18,85 60 m 80 0,50 Tk c 22,35 40 m 60 0,10 Tk c 23,80 40 m 50 0,10 Tk c 26,00 40 m 50 0,10 Hi c 27,95 45 t 100 0,01 p 30 0,10 Hi c 28,30 50 100 0,01 p
28,70 75 m 70 0,50 Lk D
32,05 80 m 100 0,50 Tk c 33,50 50 m 90 0,50 Tk c 40,00 40 m 100 1,00 Tk D
41,80 50 m 100 0,50 Tk D
42,50 60 m 100 0,20 Tk D
42,35 40 m 15 0,50 Lk D
42,50 40 m 20 0,01 Hi c 42,60 50 m 15 0,50 Lk D
42,63 75 m 30 0,50 Lk D
43,30 25 m 30 0,01 Hi c 44,87 30 m 100 0,50 Tk DC
47,10 35 m 15 1,00 Pe D
47,35 40 m 20 0,50 Lk c 47,70 75 m 10 1,00 Pe D
49,15 45 h
49,55 40 m 100 1,00 Tk c 49,60 75 m -- 80 0,50 Lk D
-
Savimineraalit
s 5 0,10 Ja K
20 0,01 Va 1
10 0,01 Va 1
10 0,01 Va 1
40 0,50 Va 1
50 0,50 Va 1
40 1,00 Pe 1
20 1,00 Pe 1
100 1,00 Pe 1
100 0,50 Va 1
5 0,10 Pe 1
20 0,01 Pe 1
30 1,00 Pe 1
100 0,50 Tk 1
FLUOR KUVAUS
DOLOMIITTI JA KAOLINIITTI
TÄSTÄ ALKAAESIINTYÄ PUNARAPAUMAA JA VAALEANVIHREÄÄ SAVEP
ILLIITTI PÄÄLLÄ
DOLOMIITIN JOUKOSSA HIUKAN KALSIITTIA
RAON VASTASIVULLA ILLIITTIÄ
N X
X X
........ \0 00
Liite 17. Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
49,70 75 m 30 1,00 Lk D
52,50 40 m 100 1,00 Tk c 55,63 45 m 100 2,00 Tk c 56,60 30 m
58,41 30 m 30 0,20 Pe D
59,80 30 m 100 0,10 Va c 59,81 30 m 100 0,10 Va c 66,15 30 m 80 0,50 Va c 66,50 20 m 20 0,10 Va c 70,62 60 m 20 0,20 Va c 72,85 35 m 20 0,01 Va c 73,80 35 m 20 0,01 Va c 74,00 35 t 10 0,01 Lk c 75,95 35 m 20 0,01 Pe c 77,32 35 m 5 0,01 Hi c 77,70 80 m 10 0,01 Or c 78,22 50 t 5 0,01 Lk c 79,70 45 m 50 0,10 Tk c 80,80 30 m
81,55 35 m
82,20 60 m
82,46 30 t 70 0,20 Va c 82,48 30 t
82,53 30 t 1 0,01 p 10 0,01 Lk D
83,10 30 t
83,40 30 t
83,59 45 m 1 0,01 Lk c 83,90 45 t 50 0,01 Va c 83,92 60 m 5 0,01 Lk c 83,94 60 m 5 0,01 Lk c 84,72 45 m 5 0,01 Hi c 84,98 45 m
86,30 45 t
86,55 45 t
87,00 45 m
Savimineraalit
5 1,00 Pe 1
100 0,50 Tk 1
100 0,01 Va 1
40 0,01 Va 1
1 0,01 Ja K
1 0,01 Ja K
10 0,01 Pe K
55 0,01 Va IK
20 0,01 Va I
70 0,01 Pe K
20 0,01 Pe K
20 0,01 Va I
30 0,01 Ja K
30 0,01 Ja K
60 0,01 Va IK
90 0,01 Va IK
50 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K
FLUOR
10 0,10
100 0,10
100 0,10
30 0,10
50 0,10
10 0,10
100 0,10
1 0,10
10 0,10
10 0,10
10 0,10
100 0,10
KUVAUS
ILLIITTI RAON VASTASIVULLA
SYDÄNOSASSA KALSIITTI
SYDÄNOSASSA KALSIITTI
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA, PÄÄLLÄ KALSIITTI
KAOLINIITTI, 5/0,01/Ja
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA
KAOLINIITTI, 20/0,01/Ja
KAOLINIITTI, 30/0,01/Ja
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEIN POHJALLA
N X
1
1
1--'
\.0 \.0
Liite 17. Kairausnäytteen HH-YT7 rakomineraalit Taulukkosivu 3.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
87,55
88,30 20 t 10 0,01 Pe c 89,20 45 t
89,82 50 t 20 0,01 Or c 90,80 45 m 10 0,01 Lk D
91,52 45 m
92,23 45 m 5 0,01 Hi D
92,50 45 t
92,70 45 t
92,71 45 t
93,60 45 t
95,63 30 m
95,73 45 m
96,35 45 m
96,80 75 m 5 0,10 Pe D
96,90 45 m
97,00 45 m
98,00 45 m
98,06 45 m
98,12 45 m
98,65 45 m 50 0,01 Hi c 99,56 45 t
100,23 45 m 40 0,50 Hi CD
101,01 30 m
101,21 45 m 100 2,00 Tk c 101,97 45 m 15 0,01 Hi c 1 0,50 Vr
102,89 45 t 60 0,01 Hi c 105,36 45 t 50 1,00 Lk c 105,51 45 m 70 0,01 Hi c 107,31 30 m 50 0,01 p 15 0,01 Or c 107,57 45 m 40 0,10 Hi c 107,73 30 m 100 0,50 Tk c 110,00
Savimineraalit FLUOR
5 0,01 Ja K
20 0,01 Ja K 100 0,10
100 0,10
100 0,10
10 0,01 Ja K
100 0,10
100 0,50 Ja K
60 0,10 Ja KI
5 0,01 Pe K 70 0,10
5 0,01 Pe K 70 0,10
10 0,01 Ja K 70 0,10
100 0,10 Ja K
100 0,01 Ja K 70 0,10
70 0,10
100 0,10
10 0,01 Ja K 100 0,10
15 0,20 Pe K 70 0,10
15 0,20 Pe K 70 0,10
40 0,20 Pe K 70 0,10
70 0,10
100 0,01 Tk K 70 0,10
100 0,01 Tk I
5 0,01 Ja K 70 0,10
s 70 0,10
30 0,01 Va I 70 0,10
100 0,01 Va I
50 0,01 Va I
70 0,10
100 0,01 Va I
KUVAUS
NÄYTE KAPPALEINA, KAPPALEPITUUS 3-5 cm
KAOLINIITTI JA KALSIITTI YHDESSÄ
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA POHJALLA, K PÄÄLLÄ
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA POHJALLA
FLUORIITTI OMAMUOTOISINA RAKEINA POHJALLA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
ILLIITTI, 10/0,01Na ESIINTYY KAOLINIITIN ALLA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
KALSIITTIRAKOJUONI, FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEIN
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
POHJALLA OMAMUOTOISIA FLUORIITTIRAKEITA, I C:N PÄÄLLÄ
ILLIITTI ON KALSIITIN PÄÄLLÄ
PUNARAPAUMA JA ILLIITTI POHJALLA
FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA JA PÄÄLLÄ KALSIITT
KALSIITTIRAKOJUONI, ILLIITTIPOHJA
REIÄNLOPPU ------------
N X
-'---·
1
N 0 0
Liite 18. Kairausnäytteen HH-LPVA 1 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,67 5 t 100 1,00 Tk c 1 0,01 Vr
1,17 60 m 80 0,50 Ja c 2,58 55 m 100 1,00 Tk c 4,63 80 m 25 0,01 p
5,82 75 m 25 0,01 p
6,93 50 m 100 0,50 Lk c 7,25 15 m 80 1,00 Tk DC 8,20 8,85 m 70 0,70 Lk CD
9,27 15 m 80 0,50 Ja c 3 0,01 Or
9,60 10 m 100 1,00 Tk c 12,74 45 m 70 0,50 Lk c 12,94 65 m 80 0,70 Lk c 13,06 75 m 55 0,50 Lk c 13,17 80 m 20 0,30 Lk c 13,34 70 m 20 0,01 p 40 0,50 Tk D 13,47 55 m 60 0,50 Lk c 13,56 55 m 45 0,50 Lk c 14,53 55 m 80 0,50 Lk c 14,67 10 m 80 0,50 Lk c 2 0,01 Or
15,11 70 m 20 0,30 Ja c 2 0,01 Or
15,12 70 m 40 0,80 Tk D 2 0,01 Or
15,30 75 m 5 0,01 Or
15,37 75 m 20 1,50 Lk DC 15,47 80 m 80 0,50 Ja D 2 0,01 Or
15,92 85 m 80 1,00 Tk D 15,95 5 m 80 0,01 p 20 0,50 Lk c 16,35 18,20 10 0,01 p 50 0,50 Tk DC 1 0,01 Or
18,43 55 m 5 0,01 Or
18,66 45 t 100 1,50 Tk DC 19,42 50 m 40 1,50 Tk DC 19,60
-~- - -----·-----
Savimineraalit
s 80 0,50 Ja
s 80 0,50 Pe
s s 55 0,50 Ja
s 55 0,50 Ja
s 80 1,00 Ja
35 1,00 Ja
s 80 0,50 Ja
s 10 0,10 Ja
s 90 1,00 Ja
10 0,30 Ja
FLUOR KUVAUS
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
REIÄNLOPPU
N
X
X
X
X
X
N 0 ~
Liite 19. Kairausnäytteen HH-LPVA2 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,05 45 m 40 1,00 Ja c 0,15 30 t 100 1,00 Tk c 0,80 45 m 15 0,50 Lk c 1,03 50 m 20 0,50 Lk c 1,23 35 m 20 0,50 Lk 0
1,73 35 m 1 0,01 Or
1,85 80 1,00 Tk c 4,93 35 m 60 0,01 p 30 0,30 Lk c 5,58 40 m 60 1,00 Tk c 5,63 30 m 100 **** Tk CO
6,12 35 m 50 0,30 Lk c 6,64 30 m 5 0,01 p 80 0,50 Tk c 6,85 30 m 60 0,50 Lk c 7,00 45 m 20 0,01 p 70 0,50 Tk CO
7,53 45 m
7,65 40 m
7,87 40 m 50 0,50 Lk c 8,30 40 m
8,67 40 t 15 0,50 Lk c 2 0,01 Or
8,70 40 m
8,92 35 m
9,40 11,20 rv 20 0,01 p 1 0,01 Or
11,53 45 m 40 0,01 p
12,47 45 m 35 0,50 Lk c 13,57 35 m
14,30 30 t 1 0,10 Lk
14,82 30 m 10 0,01 p 80 2,00 Tk 0
14,97 30 m
15,08 30 m 15 0,01 p 40 1,00 Lk 0
15,70
Savimineraalit
100 4,00 Va KJ
s 50 0,50 Ja KJ
10 0,10 Va 1
60 1,00 Ja KJ
80 1,00 Va 1
80 1,00 Ja K
s 60 1,00 Ja K
30 0,50 Ja K
s 50 0,50 Ja KJ
40 0,50 Va 1
80 1,00 Ja K
s
100 4,00 Va 1
FLUOR KUVAUS
KAOLINIITTI-ILLIITTISEOS YHTEENSÄ 100%, OOLOMIITTI
VIHREÄ ILLIITTI
KIVI HUOKOISTA JA RAKKULAISTA
KIVI RIKKI, PAIKOIN PUNARAPAUMATÄPLIÄ JA ILLITTIÄ
VIHREÄ ILLIITTI
REIÄNLOPPU
N
X
~ . -~
X
X
N 0 N
Liite 20. Kairausnäytteen HH-LPVA3 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,00 1,47 50 0,50 Lk c 2,45 5 m
3,63 35 m 80 0,50 p 20 1,00 Lk D
3,90 45 m 40 0,01 p
4,43 60 m 45 0,70 Lk c 4,90 50 m 70 0,01 p
5,15 10 m 100 0,01 p 40 0,50 Tk c 5,62 45 m 80 0,01 p 25 0,50 Tk D
6,04 35 m 80 1,00 p 25 0,50 Tk D
6,65 30 t 20 0,01 p 40 1,00 Tk DC
6,80 35 m 30 0,50 Tk D
8,31 40 m 80 0,01 p 30 0,50 Lk D
8,34 60 m 100 0,01 p
8,95 45 m 100 0,30 p
9,03 60 m 80 0,01 p 10 0,80 Lk c 9,33 9,80 0 m 20 0,30 p 80 2,00 Tk c 1 0,10 Or
10,27 50 t 80 0,01 p
10,55 10,95 0 m 20 0,30 p 80 2,00 Tk c 1 0,10 Or
11,27 20 m
12,27 30 m 40 0,50 Tk c 12,47 25 t 10 0,30 Lk c 12,73 15 m
13,00 14,98 rv 20 0,01 p 30 0,10 Lk c 15,10 20 m 15 0,01 p 100 2,00 Tk DC 5 0,10 Or
15,51 75 m 80 0,10 p
15,90 65 m 70 0,01 p 30 0,50 Lk c 15,98 55 m 20 0,01 p 30 1,50 Lk c 16,17 50 m 100 0,01 p 80 0,50 Tk c 16,26 75 m 80 0,01 p 70 0,50 Tk c 16,47 45 m 70 0,01 p
16,69 60 m 80 0,01 p 30 1,00 Lk DC
17,10 35 m 100 0,30 p
17,28 80 m 40 0,50 Lk c 17,78 70 m 80 0,10 p 20 0,50 Lk c
___1],94 65 m 100 0,30 p 100 1,50 Tk c
Savimineraalit
7 0,10 Ja KI
60 0,01 Ja K
40 1,00 Va 1
35 0,30 Ja K
15 0,10 Ja K
30 0,01 Ja K
20 0,10 Ja K
20 0,10 Ja K
60 0,50 Ja K
25 0,10 Ja K
50 0,30 Ja K
s 40 0,50 Ja KI
s 40 0,50 Ja KI
70 0,10 Ja K
60 0,10 Ja K
60 0,10 Ja K
100 0,50 Ja K
20 0,10 Ja KI
s 20 0,10 Ja K
20 0,10 Ja K
20 0,10 Ja K
40 0,10 Ja K
40 0,30 Ja K
20 0,10 Ja K
70 1,00 Ja K
20 0,10 Ja K
60 0,30 Ja K
100 0,30 Ja KI
FLUOR KUVAUS
KIVI RIKKI, ILLIITTIÄ, 2/0, 1N A
VIHREÄ SA VIMURO ILLIITTIÄ
KIVIRIKKI
DOLOMIITTI JA KAOLINIITTI
KIVI RIKKI, ILLIITTI, 1 0/0,5N AHAMAINEN
OSITTAIN KIINNIOLEVA
KIVI KAIRAUKSEN SUUNTAISESTI RIKKI, ILLIITTI, 10/0,5NAHAMAINEN
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
RAKOT Ä YTTEINÄ LISÄKSI ILLIITTI, 10/0, 1N AHAMAINEN
KESKELLÄ KALSIITTI, PÄÄLLÄ K JA 1, 20/0,3N AHAMAINEN
N X
X X
1
N 0 w
Liite 20. Kairausnäytteen HH-LPVA3 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
17,99 65 m 100 0,30 p 100 1,50 Tk c 18,34 55 m 100 0,10 p
18,66 55 m 100 0,50 p
18,90 55 t 100 0,01 p
19,29 70 m 80 0,01 p 40 0,50 Tk c 19,36 60 m 100 0,01 p 20 0,50 Tk c 19,54 50 m 100 0,10 p
19,85 55 m 80 0,01 p 40 1,00 Tk c 19,95 55 m 80 0,01 p 25 0,70 Tk c 20,03 65 m 80 0,01 p 25 0,70 Tk c 20,47 5 m 50 0,01 p 40 0,50 Ja c 20,50
Savimineraalit FLUOR
100 0,70 Ja K1
80 0,30 Ja K
20 0,10 Ja K
40 0,10 Ja K
60 0,30 Ja K1
20 0,30 Ja K1
20 2,00 Ja K
40 0,30 Ja K
KUVAUS
KESKELLÄ KALSIITTI, PÄÄLLÄ K JA I, 20/0,7N AHAMAINEN
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
C, PÄÄLLÄ K JA 1, 10/0,3N AHAMAINEN
C, PÄÄLLÄ K JA 1, 5/0,3N AHAMAINEN
RAKKULOIT A, JOISSA KAOLINIITTIA
OSITTAINKIINNIOLEVA RAKO
REIÄNLOPPU
N
--
X
N 0 ..j:;:..
Liite 21. Kairausnäytteen HH-LPVA4 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,72 60 m 100 1,00 Tk c 0,84 60 m 100 1,00 Tk c 1,28 45 m 100 0,01 p 100 1,00 Tk c 2,33 45 m 100 1,50 Tk c 2,62 60 m 100 1,50 Tk c 2,67 60 m 100 1,50 Tk c 2,77 70 m 100 1,00 Tk c 2,83 60 m 100 0,50 Tk c 3,74 70 h 100 0,50 Tk c 3,83 70 m 100 0,50 Tk c 5,38 70 t 10 0,01 Hi c 5,39 70 t 10 0,01 Hi c 5,41 70 t 100 1,00 Tk c 5,46 70 t 100 1,00 Tk c 5,74 60 t 100 1,00 Tk c 5,90 70 m 10 0,01 Hi c 6,02 70 m 30 0,20 Hi c 6,03 45 m 100 3,00 Tk c 6,61 50 m 50 0,10 Hi c 8,57 90 m 20 0,10 Hi c 8,70 80 m 10 0,10 Hi c 8,78 80 m 10 0,10 Hi c 9,54 50 m 100 0,10 Tk c
11,00 45 m 80 0,01 p
11,55 30 m 100 0,01 p 100 0,50 Tk c 12,15 30 m
13,50 70 m 70 0,50 Lk D
13,70 45 m 100 2,00 Tk D
14,96 60 m 20 0,10 Tk D
15,04 45 t 100 0,20 Tk D
15,13 45 t 100 0,20 Tk D
15,22 80 m 50 0,10 Lk D
15,25 45 t 60 2,00 Lk D
15,28 45 m
15,50 45 t
Savimineraalit FLUOR
100 0,01 Va 1
70 2,00 Tk 1
100 1,00 Tk 1
100 0,50 Tk 1
30 1,00 Pe K
100 0,01 Tk 1
10 0,01 Pe K
20 0,01 Pe K
50 0,01 Pe K
30 0,01 Pe K
KUVAUS
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
ILLIITTI POHJALLA, KALSIITTIRAKOJUONI PÄÄLLÄ
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI
KALSIITTIRAKOJUONI, PUNARAP AUMAPOHJA
DOLOMIITTI JA PÄÄLLÄ KAOLINIITTIA
ILLIITTI POHJALLA
SYÖPYMÄONKALOIT A HALKAISIJA 3 mm, JOISSA KAOLINIITTIT Ä YTE
N
X
X
X
N 0 Ul
Liite 21. Kairausnäytteen HH-LPVA4 rakomineraalit Taulukkosivu 2.
Syv Lo s Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
15,60 70 m
15,65 45 m
15,75 45 m
15,82 45 t
15,87 45 t 30 0,01 Hi D
16,05 25 t 100 0,10 Hi D
16,18 50 m 5 0,01 Lk c 17,25 45 m
18,25 20 t 100 3,00 Tk D
22,96 45 m
23,13 45 m 3 0,01 Pe D
24,07 40 t
24,20 40 t
24,91 40 t
27,13 45 m 35 0,01 Hi c 27,40 45 m 20 0,01 Hi c 27,98 30 m 1 0,01 Or
28,35 60 m 100 0,01 Hi D 1 0,01 Or
29,20 80 m
30,19 70 m 100 0,01 p 100 2,00 Tk D
32,23 45 m 100 0,10 Hi D
33,08 100 0,01 p 100 1,00 Tk D
34,06 15 t 100 2,00 Tk c 36,27 60 m
36,50 20 t 100 2,00 Tk c 36,70
Savimineraalit
40 0,01 Pe K
30 0,01 Pe K
30 0,01 Pe K
10 0,01 Ja K
100 0,01 Tk K
100 1,50 Tk K
40 0,01 Tk K
20 0,01 Pe K
40 0,01 Tk K
100 0,01 Tk IK
100 0,01 Tk IK
100 0,01 Tk IK
s s 100 0,50 Tk K
10 0,01 Ja K
100 1,00 Va I
60 1,00 Tk K
100 1,00 Va I
FLUOR KUVAUS
PAKSUIN KAOLINIITTIPESÄKE 3 mm, YLEENSÄ < 0,1 mm
PAKSUIN KAOLINIITTIPESÄKE 3 mm, YLEENSÄ < 0,1 mm
PAKSUIN KAOLINIITTIPESÄKE 3 mm, YLEENSÄ< 0,1 mm
DOLOMIITTI ALLA
VIHREÄ KAOLINIITTI
VIHREÄ KAOLINIITTI
KAOLINIITII ESIINTYY OVOIDIEN REUNOILLA NOIN 3 mm PAKSUISENA
VIHREÄ KAOLINIITTI
DOLOMIITTIPESÄKKEEN HALKAISIJA 5 mm
OVOIDIEN REUNOILLA KAOLINIITTIA, 5/0,01/Ja
OVOIDIEN REUNOILLA KAOLINIITTIA, 5/0,01/Ja
ILLIITIN PÄÄLLÄ KAOLINIITTI, YHTEENSÄ 100%
100 0,01 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
100 0,01 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
50 0,01 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
VIHREÄ KAOLINIITTI YTIMESSÄ
100 0,01 FLUORIITTI POHJALLA OMAMUOTOISINA RAKEINA
PUNARAPAUMAPOHJA
YTIMESSÄ LISÄKSI HILSEMÄINEN DOLOMIITTI JA VIHREÄ KAOLINIITTI
ILLIITTI KESKELLÄ, KALSIITISSA 2-3 mm SYÖPYMÄKOLOJA, BREKSIOITU
VIHREÄ KAOLINIITTI
KALSIITTIA VORAKO, ILLIITTI KESKELLÄ
REIÄNLOPPU
N
X
X
X
N 0 0'\
Liite 22. Kairausnäytteen HH-LPVA5 rakomineraalit Taulukkosivu 1.
Syv Los Su Ty FEH Karbonaatit Kiisut
0,00 0,65
0,73 65 t 100 1,00 Tk c 2,82 60 t 100 2,00 Tk c 3,75 25 m 100 1,50 Ja c 3,84 60 t
12,00 55 m 40 0,30 Lk c 1 0,01 Lk
12,87 55 m 80 1,00 Tk c 16,08 60 m 40 1,00 Lk D
16,30 5 m 20 1,00 Lk c 16,95 35 m 50 1,50 Tk c 17,16 60 t 40 0,30 p
17,23 45 m 30 0,50 Lk c 17,85 18,25 rv 40 0,80 Tk c 18,43 60 m 30 0,01 p 20 0,50 Lk c 10 0,30 Si
18,85 60 m 30 0,01 p
18,87 60 m 10 0,30 Hi c 19,33 55 t 70 1,00 Lk CO 20,13 50 m 35 0,50 Tk c 22,94 50 m 55 1,00 Tk D
23,33 23,72 m 40 0,01 p 40 1,00 Lk D
25,55 0 m 40 0,30 Lk c 27,10 0 m 80 0,80 Tk c 0 0,10 Or
28,90 - L__ ---
Savimineraalit FLUOR
30 0,50 Ja K
50 1,00 Ja K
s
15 0,30 Va 1
20 0,10 Va 1
60 1,50 Va 1
40 0,50 Va 1
s
50 0,70 Va 1
s
KUVAUS
KNI TEKNISESTI RIKKI
OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
KAOLINIITTI
KALSIITTI OSITTAIN HÄIPYNYT, KLORIITIN PÄÄLLÄ ILLIITTIÄ
KNI KAPPALEINA, RAOISSA ILLIITTIÄ JA KALSIITTIA
SYÖPYMIÄ
USEITA RAKOJA, JOISSA DOLOMIITTIA JA PAIKOIN OHUT PUNARAPAUMJ
KAIRAUKSEN SUUNTAINEN OSITTAIN KIINNIOLEVA RAKO
REIÄNLOPPU ---
N
X
'-----
X
X
-
N 0 .....,J