1

LIITE 4: KARTOITUS KANNATELLEN I -HANKE: työntekijävastauksista koottu matriisi 31.1.2011

Prosessi 1. Havaitut mielenterveys- ja päihdeongelmat (suluissa oleva luku=mainittu

vastauksissa niin monta kertaa)

2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? /tarpeet ja toiveet

3. Yhteistyötahot

4. Hankaluudet solmukohdat

5. Onnistunut palvelu-/hoitoonohjaus/hoito

Työvoiman

palvelukeskus

Yht. 7/9

vastausta

77,8%

TE- keskus 1

yhteinen vastaus. Matriisissa TYP

ja TE- keskus yhdistetty.

-paniikkihäiriö (8)

-ahdistus (7)

-masennus (6)

-skitsofrenia 1

-persoonallisuushäiriö (2) -pelkotilat (1)

-julkisten paikkojen pelkotilat ( 1)

-sosiaalisten tilanteiden pelko (1)

-harhaluulot (1)

-harhat (1) -tunne- elämältään epävakaa (1)

-epäsosiaalinen ( 1)

-narsistinen ( 1)

-syömishäiriöt

-saamattomuutta (1) -oma elämä ei ole hallussa (1)

-itsetuhoisia ajatuksia ( 1)

-yksittäisiä nuoria ohjattu

psyk.osastolle esim. psykoosin

takia ( 1) -viiltelyä (2)

-unettomuus (2)

-muut nukkumisvaikeudet ( 1)

-alkoholi ( 4) -monimuotoisia päihdeongelmia

liittyen lääkkeiden,alkoholin ja

huumeiden käyttöön. (3)

-lääkkeet (1)

-sekakäyttö (2) -lääkkeiden väärinkäyttö (1)

-pilven polttaminen (1 )

-kannabis (2)

-amfetamiini (1)

-subutex ( 1) - -päihdeongelmista huumeet ( 1)

MITÄ?

-nuoret ohjautuvat TE- toimistosta

TYP:iin, josta hoitoon ohjaus tapahtuu

moniammatillisen tiimin toimesta.

--henkilökohtaista keskustelua, neuvontaa, tilanteen kartoitusta- usein

ongelmana on se, ettei nuori ole

motivoitunut eikä sitoudu jatko-

ohjaukseen.

-TYP:ssä toimitaan moniammatillisesti työhallinnon, sosiaali- ja terveyden alan

ja KELAn ammattilaisten kesken.

Liikkeelle lähdetään asiakkaan

alkuhaastattelusta ja

terveyskartoituksesta. Tällöin asiakkaalta otetaan suostumus

mahdollisiin yhteistyötahoihin, jotta

aktivointi- tai muu suunnitelma voidaan

tehdä yhteistyössä moniammatillisesti.

-TYP:stä varataan aika mielenterveys- ja/tai päihdepalveluihin tai ajanvaraus

jää asiakkaan itsensä hoidettavaksi.

-nuoria on ohjattu nuorisopsykiatrian

lisäksi päihdeklinikalle.

-nuoria on ohjattu TYP:n kuntoutuspsykologille

Nuoria on ohjattu:

MTK: een

-nuorisopsykiatrian poliklinikalle. (3)

-päihdeklinikalle (5) -Sihtiin (4)

-kriisiapuun (1)

-omalääkärille (1)

Kriisikeskukseen (1)

-ohjausta peruspalveluihin (1) MITÄ TARVITAAN:

-Sihti (7)

-Päihdeklinikan

nuorisovastaanotto ( 6)

-MTK ( 5)

-sosiaalitoimi (3) -Nuorisopsykiatria (3)

-Nuorisopsykiatrian

poliklinikka ( 3)

-erityisnuorisotyö (3)

-Pajarila ( 2) -päihdehulto (2)

-Nuorisopsykiatrian

päiväyksikkö (2)

-MTPA ( 1)

-aikuissosiaalityö ( 1) -lastensuojelu (1)

-nuorisotyö (1)

-serakunnan erityisnuorisotyö

-TE- toimisto (1)

-KELA ( 1) -Laptuote (2)

-Verkko (1)

-koulut (2)

-oppilaitokset (2)

-kehitysvammapoliklinikka (1)

-Nuorela yms. (1)

-Lapsi- ja nuorisokodit (1)

-Terveyskeskus (lääkäri ja

hoitaja) (2) -opiskeluterveydenhoito (1)

-Saimaan kriisikeskus (2)

- Heikintalo (1)

- Talous- ja velkaneuvonta (1)

- Rikosseuraamusvirasto ( 1) -Ulosotto (1)

Nuoren sitoutumattomuus

mielenterveys- ja/tai

päihdehoitoon, kun hänet

on ohjattu sinne TYPistä.

(4) - Hankaluus palvelu- ja

hoitoonohjauksessa on

mielenterveys- ja

päihdeongelmaisen

pallottelu. Miksei voida tehdä paremmin

yhteistyötä rintarinnan,

nuorella on sekä

mielenterveys- ja

päihdeongelma -> onko palveluiden pakko

rakentua niin että ensin

pitää hoitaa toinen ja

sitten vasta saa apua

toiseen vaivaa kun vaivat tosiasiallisesti kietoutuvat

toisiinsa. – >kuka ottaa

kokonaivaltaisen vastuun

nuoresta? (3)

- päihde- ja mielenterveyspalveluiden

työtoiminnallisten

palveluiden puute. ( 1)

- motivaation puute. (3)

- jonot (2) -- tarpeet/tarjonta ei

kohtaa. (1)

- TYP asiakkaan

työntäminen liian

aikaisen.(1) - pitäisi olla nuorille oma

- Taitekohdat hoidetaan saattaen vaihtaen

(todella tärkeää!) ja jos ei kiinnity

ohjattuun tahoon, nuori ei jää tyhjän

päälle vaan se taho kenen piti ottaa nuori

”vastaan” huolehtii, että joko lähettävä taho ottaa nuoren takaisin vastuulleen tai

nuorella on tiedossa työntekijä kuka

hänen tukenaan on.

- ohjaus on jollain taholla aina hallussa,

tiedetään minne ohjataan jatkossa, nivelet toimivat saumattomasti yhteen.

- Toimivan ”viranomais”verkoston

lisäksi onnistuneet tapaukset ovat lähes

aina sisältäneet nuoren tukihenkilön,

tavalla tai toisella. Tukihenkilö voi olla esim. erityisnuorisotyöntekijä, TYPin

ostopalveluna hankkima

yksilövalmentaja tai joku ystävä tai

sukulainen läheisverkostosta.

-- oikea-aikaista, käytännönläheistä, toimintapainoitteista-- ja nuorille juuri

suunnattuja.

- Onnistunut hoitoon/ palveluunohjaus on

sellainen, jossa asiakasta on oikeasti

kuultu, tilannetta on katsottu monelta eri kantilta ”moniammatillisesti” ja joku

ottaa asiakkaasta vastuun. Katsoo, että

polku etenee toivotulla tavalla ja että

asiakas saattaen vaihtaen ohjataan polulla

eteenpäin. Toimijoiden välinen yhteistyö korostuu

onnistuneessa ohjauksessa, tarvitaan

myös tiedon välittämistä, jotta seuraava

taho voi jatkaa nuoren kanssa

työskentelyä suunnitelmallisesti. - Sihtiin arviointi asioille on saanut

2

Työvoiman

palvelukeskus

-ongelmat kasaantuvat samalle henkilölle. (1)

-päihdeongelmissa huolestuttaa

kannabiksen käytön yleisyys. (1)

-erilaisia lääkkeitä ja kannabista

käytetään mielenterveysongelmien

itsehoitoon. ( 1)

-henkilökohtaista keskustelua, neuvontaa, tilanteen kartoitusta- usein

ongelmana se, ettei nuori ole

motivoitunut eikä sitoudu jatko-

ohjaukseen.

- Nuoren saaminen hoitotahoon ensimmäiselle ajalle, kenellä on aikaa?

-ohjauksen lisäksi konkreettista tukea ja

seurantaa, jotta hoitoon pääseminen

onnistuu. Jonkin tahon pitäisi ottaa

kokonaisvastuu tilanteesta ja koordinoida yhteistyötä nuorta

auttavien tahojen välillä.

-Nuorisopsykiatrian ja TYP:n välistä

puuttuu jotakin sellaisille nuorille, jotka

eivät ole valmiita työmarkkinoille. - On turha ohjata päihde- ja

mielenterveysasiakasta työvoiman

palvelukeskukseen, jos hänellä ei ole

hoitoa järjestetty ja toipuminen lähtenyt

jo käyntiin. Mikäli nuoren kohdalla lähdetään liian

aikaisin ja epärealistisin tavoittein ja

toivein, saatetaan aiheuttaa suuri

pettymys ja ja jälleen uusi

epäonnistuminen. -Tarvitaan yhdistettyä päihde- ja

mielenterveyshoitoa.

-jotain päihderiippuvaisille nuorille,

erityisesti pojat.

-Tarvittaisiin matalampi kynnyksinen KELAn työelämän valmennus.

-Mihin ohjata nuori, joka ei itse koe

avun/hoidon tarvetta, mutta ei ole

kuitenkaan työ- ja/tai toimintakykyinen.

- Nuoret sitoutuvat (ainakin suuri osa TYP: nasiakkaista) huonosti päihde- ja

mielenterveyshoitoon, jotkut

tarvitsisivat tuettua asumista hoidon ja

kuntoutuksen lisäksi.

-Mielestäni on useinkin tilanteita, joissa työntekijän tulisi ottaa vastuu asiakkaan

puolesta, jos tämä ei siihen sairautensa

takia kykene.

-Kriminaalihuolto (1) -tukihenkilötoiminta (1)

-sisäiset

yhteistyökumppanit;AVO,TY

P, Kuntoutusosasto 1

-oppilashuoltoryhmät (AVO:n edustus)

asiakasyhteistyöryhmä? (1)

- Ensisijaisesti hoidon

tarve olisi

päihdeongelmien

hoidossa, jos akuutti päihdeongelma,

työllistymisen ja

opiskelun suunnittelu on

turhaa, ei oikea- aikaista

(.1) - matalan kynnyksen

paikat puuttuu lähes

kokonaan paikka, johon

voi ohjata heti ja joka

ottaa nuoren asiakkaaksi/joka ottaa

nuoren tilanteen haltuun

kokonaisvaltaisesti. (2)

-Ei sirpaleista asiointia

useiden viranomaistahojen kanssa.

- puutteelliset

kuntoutuspalvelut esim.

oppimisvaikeudet. (1)

helposti ja nopeasti ajan. -aikavarauksen saa nopeasti ja

hoitosuhde käynnistyy – ei viikkojen

odottelua.

- hoitavataho ja/tai henkilö pysyy

samana. -riittävästi henkilöitä ja aikaa hoitaa

nuoren tilannetta. asiakaslähtöinen, -

oikea-aikainen ”varhainen puuttuminen”-

- Tärkeää olisi, että eri

viranomaistahoilla-/nuorten kanssa toimivilla henkilöillä olisi tiedossa

selkeä, toimiva reitti; aikavaraus heti,

mihin hoitavaan tahoon ja keneen siellä

otetaan silloin yhteys, kun nuorella tarve

palvelu-/hoitoonohjaukseen? Kuka kartoittaa asiantuntevasti hoidontarpeen?

Mikä taho ottaa kokonaisvastuun

nuoresta?

3

Yläkoulut

Oppilashuolto-

ryhmät

Yht. 17/17

ryhmä-

vastausta

100%

Ahdistuneisuus (3) Pelot (4)

Käytöshäiriöt (6)

Hiljaiset nuoret (3)

Masennus (6)

alkoholi (6) ->viikonloput

Kannabis (2)

Tupakka (9)

Sienet (1)

Yksinäisyys (6) Pelaaminen (6)

Nettikiusaaminen (3)

syömishäiriöt (3)

ryhmän paineet (4)

alakulo (2) väsymys (4)

poissaolot koulusta (3)

elämään pasiivisesti suhtautuvat

nuoret (1)

sairauden pelkoja (1) luokka ryhmänä voi huonosti (2)

ylitunnollisuus ja vaativuus (2)

kehityshäiriöt(1) sosiaalis-emotionaaliset

ongelmat(1)

tunne-elämäänliittyviä ongelmia-> itsetunto-ongelmia(1)

perheen sisäisiä ongelmia(1)

väkivaltakokemuksia(1)

-Konsultaatio mahdollisuus (3)-> koulusta voitaisiin soittaa ja keskustella

nuoren hoidosta

-Jalkautuva työryhmä (4)->kävisi

kouluissa pohtimassa mikä hoito

parasta nuorelle -Merkkari (7 )->matalan kynnyksen

paikka nuorelle

-Selkeä työnjako ja vastuunkanto

nuoren hoidosta (4)

-Selkeä ensikontaktinpaikka (2) -Koulukuraattori joka päivä (2)

-Muitakin terapioita kuin

keskusteluhoito (3)

-Neuvontapuhelin nuorille (1)

-Päihdenuorten hoitoonohjauksen selkeys (2)

-Psykologin palveluita enemmän (1)

-Nuorten vertaistuki,pahaolo voi

levitä(3)

-Hiljaiset jäävät syrjään (2)

Nuorisopsykiatrian poliklinikka (9)

Sihti (9)

koululääkärit (8)

Osasto (7)

Sosiaalitoimisto (7) Koulupsykologi (2)

Poliisi (2)

Nuorisotoimi (3)

nuorisokodit (1)

seurakunnan nuorisotyö(3)

Palautetilaisuus 15.2.2011

esille tuli:

1. Koulut ja lastensuojelu

saatava säännölliseen

dialogiin keskenään.

2. Koulut tarvi tsevat

selkeästi vastuutetun ja

valtuutetun

lastensuojelutyöntekijän/

koulu, jok a on luontevasti

koulun

yhteistyökumppani/konsu

ltoiva ls:n asiantuntija.

-tiedon siirto eri viranomaisten kanssa ei

toimi, yhteistyö ei ole

avointa (14)

-nuori ei hoitomyönteinen

ja nuori jää koulun vastuulle (12)

-sosiaalitoimiston

toiminta liian hidasta ,

liian pitkään katsotaan

ennen kuin ls auttaa nuorta (10)

-sosiaalitoimisto ei näe

syytä reagoida

lastensuojeluilmoituksiin

(10) -Kouluterveydenhoitajien

työtaakka (6)

-vanhemmat voimattomia

(5)

-poliklinikalle jonotus liian pitkä (4)

-Pitkä matka (4)

-vanhemmilla ei ole

lapsille aikaa (3) -vaativat vanhemmat (3)

-Yhteistyökumppanit

eivät muista, että koulussa

tehty jo paljon ennen kuin

pyydetään apua lastensuojelusta tai

psykiatrian poliklinikalta

(2)

-osastolle jonotus liian

pitkä (2) -nuorten ryhmänpaine (2)

-Huoli nuorista, jotka

eivät pääse opiskelemaan

peruskoulun jälkeen (2)

Vanhemmat pyytävät apua lasten kasvatuksessa

(2)

-Lääkäripalvelujen

niukkuus (1)

-Kielitaitoista henkilöstöä

-Vanhemmat mukana hoidon alusta (8)

-Sihdissä toimitaan nopeasti (4)

-Joustavuuden huomointi nuoren

hoidossa (1)

-Koulusta kysytään tietoja ja kutsutaan neuvotteluihin mukaan (7)

-Koululle annetaan tietoja (8)

-Nuoret ohjautuvat hyvin (2)

-Nuorisopsykiatrin käynnit hyviä (2) -sosiaalitoimisto reagoi nopeasti etenkin

lastensuojeluilmoituksiin(3)

-saumaton yhteistyö(1)

.nuori saa avun nopeasti(1)

-ennaltaehkäisevätyö huomioitu(1)

4

A. KARTOITUS KANNATELLEN -HANKE: palvelurakenne ja nuori

tarvitaan (1) - nuorten

itsenäistymispaineet

kotoa(1)

Prosessi 1. Havaitut mielenterveys- ja päihdeongelmat (suluissa oleva luku=mainittu vastauksissa niin monta kertaa)

2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? /tarpeet ja toiveet

3. Yhteistyötahot

4. Hankaluudet solmukohdat

5. Onnistunut palvelu-/hoitoonohjaus/hoito

Ls/Tarulan Tupa Järvelä: 8/13 (62 %) Sos.päivystys: 3/9 (33 %) Johtaja: 1/1 (100 %) Yht. 12/23 vastausta 52 %

-lääkkeet (11)

-alkoholi (10)

-huumeet (10)

-amfetamiini (1) -kannabis (7)

-sekakäyttö (6)

-imppaaminen (2)

-tupakka (1)

-masennus (6)

-käytöshäiriöt (5)

-myönteisempi asenne

huumausaineisiin (4)

-itsetuhoinen käytös (5) -viiltely (3)

-ahdistus- ja epätoivo (2)

sosiaalisten tilanteiden vaikeus (2)

-välinpitämättömyyttä suhteessa

omaan elämään (2) -harhat (1)

-neurologisia dg /-ominaisuuksia

(1)

-aggressiivisuus (1)

-syvempiä perhedynamiikan ongelmia (1)

*usein mielenterveys- ja

päihdeongelmia samalla henkilöllä

*usein päihteidenkäyttö oire

MITÄ?

-oma ohjaaja

-päihdekartoitus

-keskustelut nuoren- ja vanhempien kanssa

-päihdeklinikalla käynnit

huumeseulat ja ajat

-terveyskeskus- ja ensiapupäivystys

psyykkisen tilan arviointi -psykiatrinen osasto (PS1)

M1 tarkkailulähetteellä

päihdekatkaisuhoito

-nuorisopsykiatrian osasto

esim. intervallijaksot, hoitojaksot -nuorisopsykiatrian poliklinikka

esim. tutkimukset, terapia-ajat

-sihti

-päihdepysäkki

-kouluterveyshuolto -pidempiaikainen kuntoutus

suljetussa

päihdekuntoutuslaitoksessa

-poliisin putka

*LS-avotyö ja /tai

vastaanottokotisijoitus

*LS-jatkosijoitus

-sosiaalityöntekijät

-päihdeklinikka

-nuorisopsykiatrian

poliklinikka

-nuorisopsykiatrian osasto

-sihti

-aikuispsykiatrian

osasto

-lastenpsykiatria -terveyskeskus – ja

ensiapupäivystys

-poliisi

-koulut ja

kouluterveydenhuolto -seurakunnat

-yksityiset

päihdekuntoutuslaitokset

-mielenterveyspäivystys 24 h

-Pajarila -nuoren vanhemmat

-epätietoisuus siitä, kenelle

nuoren ja perheen

kokonaisvaltainen vastuu, kun

nuorella on tarvetta päihde-, mielenterveys- ja

lastensuojeluasioissa (8)

kuka hoitaa

kenen vastuulla

nuoren ”pompottelu” eri toimijoiden välillä

nuori/perhe joutuu usean eri

tahon yhteistyöhön

ongelmia ei hoideta missään

taholla kunnolla -nuorten päihdekatkon

puuttuminen (7)

nuoret varhaisessa vaiheessa

osaavan palvelu piiriin riittävän

pitkäksi aikaa -nuoren motivointi ja

sitouttaminen

esim. päihdeklinikkakäynnit

vapaaehtoisia (4)

-käytöshäiriöinen nuori ei ole psykiatrian keinoin

autettavissa, joten nuori

palautuu takaisin (3)

-vanhemmat eivät ota asiaa ns.

vakavasti: eivät vaadi

-eri viranomaiset saman pöydän

ympärillä asiakkaan kanssa

suunnittelemassa hoitoa

moniammatillinen työryhmä yhdessä tehtävää tiimityötä

yhteistyötä eri viranomaisten kanssa

-asiaa mietitään rauhassa (ei päätelmiä

vain hetken näkemisen perusteella) ja

tehdään sopimus siitä kuka milloinkin vastaa prosessista

hyvä kartoitus varhaisessa vaiheessa

-toisen työn/osaamisen ja lain

velvoitteiden ja oikeuksien

kunnioittaminen ja arvostaminen -hyvä palveluketju / selkeä rakenne ja

toimintamalli

ei enää keskusteluja siitä, kenelle

asiaa kuuluu?

-motivoitunut nuori/perhe -nuoren kuulluksi tuleminen

nuorelle palautetta toiminnastaan

nuoren hyväksyminen omana itsenä

nuoren kannustaminen ja

kunnioittaminen

”Avun tarve arvioidaan yhdessä

paikassa, jossa määritellään mitä kaikkea apua kukin asiakas tarvitsee

(ei vaan yhtä asiaa), mikä taho hoitaa,

5

Tarulan Tupa

jostakin *ongelmakäyttäjiä ja kokeilijoita

*käyttäjät entistä nuorempia

(esim. kannabiksen käytön asenne

sallivampi kuin ennen)

TARPEET JA TOIVEET: -hoito hajautettu, eikä hyvää

kokonaiskuvaa tai tilanteen

hallintaa välttämättä saavuteta

hyppäämistä eri tahoilla

ympärillä paljon eri työntekijöitä

-yhteistyö tiiviimmäksi eri tahojen

kanssa

-uudenlainen yksikkö, joka vastaisi

niin lastensuojelullisten-, psykiatrian- kuin päihdepuolen

ongelmiin

-nuorten päihdekatko

-motivointia lisää

nuoret eivät koe hyötyvänsä tarpeeksi hoitomuodoista

eivät näe tarvetta omalla

kohdalla

esim. kannabiksen käyttöä ei pidetä

minään -traumatisoituneiden nuorten

kohtalo,

kuka heitä auttaa?

-nuorten päihdeongelmiin ei ole

hoitomallia, ei päihdekatkoa, ei kuntoutusta

lapselleen hoitoa tai osallistumista

hoitoon/kuntoutukseen (3)

vanhempien väsyminen

tilanteeseen, vaikeus motivoida

yhteistyöhön nuoren parhaaksi -ei selkeää hoitomallia

esim. nuoria ”pompotellaan”

psykiatrian

osastojen/poliklinikan,

lastensuojelulaitoksen ja kodin välillä (2)

-17 v huumeidenkäyttäjänuoret,

joilla on aggressiivista

käyttäytymistä ja psyykkisiä

ongelmia (1) -Tarulantuvan omat resurssit ja

talon rakenne (1)

-nuori aikuisten kanssa samassa

hoitopaikassa esim. PS1 (1)

-resurssipula (mielenterveys/päihde)

esim. ajansaanti venyy pitkälle)

-nuorelle/perheelle paljon

negatiivista palautetta (1)

-nuorilta puuttuu mielekäs tekeminen(1)

”Nuorten ongelmia ei tunnuta

ottavan vakavasti, välillä tuntuu pään seinään

hakkaamiselta moniongelmaisen nuoren asioita selvitettäessä. Oikeaa

hoitotahoa tai –muotoa ei tunnu olevan olemassakaan,

asiat hajaantuvat liian laajalle eikä kokonaiskuvan

muodostaminen nuoren

tilanteesta ole mahdollista”

ja hoitoon pääsee lyhyen ajan sisällä. Ei useita eri tahoja erikseen asiaa miettimässä. Hoito on riittävän kestoinen. Nuorta ja perhettä

kuunnellaan asiantuntijoina, hoidon tarve tehdään heille

selväksi/näkyväksi. Tukea koko

perheelle, ja selkeä suunnitelma jo alusta asti, joka on kaikilla osapuolilla tiedossa. Asiakas saadaan hoitoon motivoiduksi.”

6

Ls/nuorten

avopalvelut/

Aikuissosiaalityö

18 – nuoret

Yht. 15/17

vastausta

88,2%

Aikuissosiaalityö

10 hlön ryhmävastaus: Mielenterveysongelmat:

alakuloisuus, vetämättömyys,

jaksamattomuus, ylivilkkaus,

masennus (eri tasoisia),

paniikkikohtaukset, sosiaalisten

tilanteiden pelot, syömishäiriöt,

persoonallisuushäiriöt, pakko-

oireet, vainoharhaisuus,

kaksisuuntainen mielialahäiriö,

ahdistuneisuus, tuskaisuus,

toivottomuus, itsetuhoisuus,

skitsofrenia, psykoottisuus,

narsistisuus, traumatisoituneet,

väkivaltaisuus.

Päihdeongelmat:

- tupakointi, nuuska, alkoholi,

kannabis, lääkkeet, erilaiset

designhuumeet, yskänlääkkeet,

kovat huumeet, imppaus, liuotteet.

Myös peliongelmat, ostomania,

seksiriippuvuus näkyvät

asiakkuuksissamme.

H11 – H15:

-alkoholi (2), huumeet (3),

kannabis(4)

amfetamiini, subutex (2),

-vahvojen särkylääkkeiden

päihdekäyttö,

-käytön kieltäjä

-hoitamattomat mt-ongelmat

-perheestä tulevat ongelmat ja

häiriökäyttäytyminen kotona

asuvilla nuorilla.

-masennusta (3),

paniikkihäiriöitä(2) sekä

unihäiriöitä(2) ja ahdistusta(2).

10 hlön ryhmävastaus: MITÄ?

Nuoret ovat saattaneet saada

hoitoon- ja palveluohjausta jo

lastenneuvolasta saakka.

aikuissosiaalityössä: aina

tarpeen mukaista hoitoon- ja

palveluohjausta. kerrotaan

palveluista ja annetaan esite (esim.

tulostetaan netistä tietoa,

aukioloajat, yhteystiedot )

kannustetaan ja motivoidaan

tarvittaessa annetaan puhelin

käyttöön aikavarausta varten tai

varataan aika sovitusti asiakkaan

puolesta

tarvittaessa muistutetaan ajasta

soittamalla asiakkaalle etukäteen

tai sovitusti lähdetään saattamaan

asiakas aikavaraukselle.

TARPEET JA TOIVEET

-tarvitaan selkeä vastuuhenkilö,

joka vastaa asiakkaan hoidosta ja

palvelutarpeista kokonaisvaltaisesti

ja pitää aktiivisesti yhteyttä

asiakkaaseen ja

yhteistyötahoihin/verkostoihin.

siis hoidon alussa kartoittaa

muut nuoren kanssa toimijat

lukuisia hyviä kokemuksia

hoidon ja yhteistyön toimivuudesta,

mutta toivomme, että nuorten

”perään katsottaisiin” enemmän.

Esimerkkinä tilanteet, jolloin nuori

ei saavu sovitusti esim. terapia-

ajalle.

aikuissosiaalityössä koemme,

että harmittavan usein

10 hlön ryhmävastaus: -perusterveydenhuolto

(terveyskeskus,

keskussairaala,

mielenterveys- ja

päihdepalvelut),

opiskelijaterveydenhuolto,

YTHS, työterveyshuolto,

koulukuraattori,

opintopsykologi, Saimaan

kriisikeskus, Sihti,

erityisnuorisotyö, etsivätyö.

H11 – H15

Psyk. sairaanhoitaja, Typ (2),

terveydenhoitaja

päihdeklinikka, Sihti,

nuor.psyk pkl, Mtk+MTPA,

terv.keskus, opiskeluterveys,

psyk.osastot

Palaute 3.2. esille tuli:

- osalla nuorista

viranomaisvastaisuutta, pelätään

asiakassuhteessa tiedon joutuvan vääriin käsiin. -pelätäänkö viranomaisia ja auktoriteetteja.

-nuori ei itsekään tiedä, mistä on kysymys, valvoo yöt ja nukkuu päivät. -nuoret ovat yleisesti

näköalattomia.

Miten verkosto kohtaa nuoret? -vaikea saada yhteistyökumppaneita puhumaan nuoren todellisista ongelmista. -vaikea lähettää nuorta eteenpäin,

jos ei t iedä, mikä nuoren ongelma on? Useat nuoret kohtaavat sosiaalityöntekijä Katja Pullin

ensimmäisellä käyntikerralla.

10 hlön ryhmävastaus: - Nuoren hoitoon lähteminen

voi olla vaikeaa

uudet ihmiset ja paikat

jännittävät ja pelottavat

useimpia. Unirytmi voi olla

sekaisin

- kaikki eivät ole ”puhuja-

tyyppiä”, etenkään pojat.

yhdessä tekeminen voisi olla

luontevampaa?

asioiden kertominen yhä

uudelleen ja uudelleen uusille

ihmisille alkaa varmaan

tympimään jokaista

nuori leimautuu palveluissa

helposti sitoutumattomaksi ja

motivaatio-ongelmaiseksi,

vaikka taustalla olisi esim.

masennus.

- meidän koulutuksella emme

voi arvioida asiakkaan

kuntoisuutta, mutta kuitenkin

näemme, että vointi on

romahtanut.

olisi ensiarvoisen tärkeää

saada hoitavasta tahosta

työpari, esim. kotikäynnille

hoidontarpeen ja pikaisuuden

määrittelemiseksi.

- hankaluuksina olemme

kokeneet myös palveluiden

pirstaleisuuden

jos on sekä päihde- ja

mielenterveysongelma voi se

jopa estää hoitoon pääsemisen,

joten näitä tulisi voida hoitaa ja

huomioida yhtäaikaisesti

yhdessä toimipaikassa

10 hlön ryhmävastaus:

- hoidossa pitää olla jatkuvuutta ja

nimettynä vastuuhenkilö.

silloinkin kun palvelut matkan

varrella vaihtuvat. Hoidon päätyttyä

nuoren tulisi tietää, kehen ottaa

tarvittaessa yhteyttä.

- nuori tulee kuulluksi ja kokee

saavansa apua tavoitteensa

saavuttamiseksi

- nuoren kanssa toimivat eri tahot tulisi

tehdä näkyväksi niin asiakkaalle kuin

muille yhteistyötahoille ja nuoren

kanssa olisi sovittu tästä avoimesti.

nuori voisi olla luottavaisin mielin

yhteistyöstä.

-matala kynnys

-samat työntekijät

- jatkohoito- ja yhteistyösuunnitelmat

- hoidossa tulisi myös huomioida

nuoren taloudellinen tilanne ja auttaa

nuori saamaan hänelle kuuluvat

etuudet, taloudellinen perusturva

auttaa myös hoitoon keskittymisessä.

- miten nettiä voisi hyödyntää nuorten

hoidossa ja yhteydenpidossa?

”Onnistuneeseen hoitoon kuuluu se,

että nuori joko kuntoutuu koulutukseen

tai työhön tai jos on sairas, niin saa

hoitoa ja kuntoutusta ja asianmukaiset

etuudet ja arki sujuu”

H11 – H15 Ideaalitilanteessa nuori tulee aina

samaan paikkaan, tapaamisen

luonteesta riippuen paikalla on milloin

kukakin työntekijä.

- tukihenkilötoimintaa tulisi laajentaa

7

Aikuissosiaalityö

18 – nuoret

”Useimmiten kietoutuvat yhteen,

samalla asiakkaalla

päihteidenkäyttöä, univaikeuksia,

ahdistusta ja ongelmat ovat

alkaneet jo ennen asiakkuutta

aik.sos.työssä. Kierre on jo

semmoinen, ettei nuori itsekään

tiedä mistä alkoi ja mistä päin

lähteä eteenpäin. Kaverit myös

samassa tilanteessa, mikä ruokkii,

ettei muutokseen ole sieltä tukea

vaan pikemminkin päinvastoin.”

sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat

sivuutetaan asiakkaan

hoitoprosessissa ja työskentelymme

mielletään enemmänkin rahan

jakamiseksi -

toimeentulotukityöksi.

työskentelyotteeseen kuuluu

kuitenkin asiakkaan huomioiminen

ja kohtaaminen kokonaisvaltaisesti

ja koko elämäntilanteen

huomioiminen.

aikuissosiaalityön mukana olo

voisi tuoda uutta ulottuvuutta ja

näkökulmaa myös asiakkaan

hoitoon, sillä yleensä

asiakkuussuhde sosiaalityössä on

hyvä ja toimiva – usein

pitkäaikainenkin.

teemme aikuissosiaalityössä

lisäksi aktiivista motivointityötä,

joten olisi selkeästi tehokkaampaa,

että hoidon tavoitteet, eteneminen

ja mahdollisimmat pulmakohdat

olisivat kaikkien nuoren kanssa

työskentelevien tiedossa.

H11 – H15

-nuoret saavat samat palvelut kuin

vanhemmatkin. Alaikäisillä on

lisäksi lastensuojelu, joka voi

velvoittaa nuoret hoitoon.

-taipalsaarella terveyskeskuksessa

psyk.sairaanhoitaja vastaanotolle

saa nopeasti ajan - siellä voi tehdä

tilannearvion, terveyskeskuksessa

käy psykiatri.

-nuoret ovat käyttäneet Sihdin ja

Lpr A-klinikan palveluja. Typin

kautta päihdelääkäri Juha

Vähemmän aikaa aineita käyttäneet nuoret ovat vielä motivoituneita hakemaan apua. Keneen pitäisi satsata?-

Segmentoidut palvelut- ensikertalaiset/konkarit. -alle 18 -vuotiaat peruskoulun

lopettaneet. - asiakkaina jo toisen ja kolmannen polven asiakkaita.

Harmaa alue heikkolahjaiset t ieto kulkee jos kulkee ---Tarvittaisiin yksi

henkilö, joka tietää onko nuori käynyt hänelle suunnitelluissa

palveluissa.

-TYP: n kanssa on osittain

yhteinen tietojärjestelmä. -sosiaalityöntekijän tulisi olla ensimmäinen puoli vuotta mukana nuoren aloittaessa TYP:

n asiakkaana.

TYP: n ja sosiaalityön välille

tarvittaisiin nuorille toimintaa,

joka on mielekästä päihde- ja

mielenterveyskuntoutujalle.

-pääsääntöisesti yhteistyötä TYP: n ja työhallinnon kanssa. mutta myös nuortenpsykiatrian

- nuorten päihdeongelmaa hoitamassa vain kaksi henkilöä päihdeklinikalla.

-tarvittaisiin lisää sosiaalityön ja hoitopuolen yhteistyötä. -tarvitaan verkostokokouksia case- pohjalta Case manager.

-sosiaalityöntekijällä pitäisi

olla selkeä käsitys siitä,

kenelle hän soittaa nuoren

asiakkaan mielenterveys- ja

päihdeongelmissa, ettei

nuori jää roikkumaan..

-nuorten lääkehoito

huolestuttaa, jos ei ole muuta

hoitoa tarjolla.

H11-H15:

Asiakkaan sitoutumattomuus,

”häviäminen”

”Oma rajallinen resurssi, ei

pysty tapaamaan nuorta

riittävän usein, jotta pystyisi

oikeasti kannattelemaan

nuorta.”

- epäselvyyttä kuka on

asiakkaan työntekijä

kuka vastaa/päättää

asiakkaan hoidosta, miten hoito

etenee. ”Joskin varmasti

yhteistyötahoilla on sama

ongelma omaan

organisaatiooni nähden. ”

”Verkostot toimivat

henkilösuhteitten pohjalta,

toisten työaloja ei tunneta,

joten nuori joutuu jankkaamaan samoja asioita

joka paikassa. Tästä seuraa se,

että nuori ei puhu eri

palveluissa samoista asioista

vaan kaikilla on katvealueita ja jokainen verkoston jäsen tuntee

eri nuoren vaikka henkilöllä on

sama hetu ja nimi.”

reippaasti. Yksi työntekijä pystyy toimimaan 5-10 nuoren tukihenkilönä.

Aikuissosiaalityön asiakkuudessa on

reilu 500 18v täyttänyttä nuorta alle

25v. Tukihenkilöiden tarve on siis

valtava.

Työntekijöiden tulisi nuoren kohdalla

olla suhteellisen pysyviä. Yhteistyön

vahvistaminen eri sektorien välillä on

välttämätöntä, mikäli emme halua lisätä nuorten syrjäytymistä.

Yhteistyöstä tulisi tulla pakollinen

toimintamalli.

”Kun ongelmat ovat kehittyneet pitkään (vuosia) niin ilmeisesti

paraneminenkin kestää eli

onnistuneena pitäisin riittävän pitkää

seurantaa ja melko tiheästi tapahtuvia

tapaamisia avohoidon puolella”

-onnistuneita ovat nuorten

asiakassuhteet, joissa ei mennä

negation kautta

8

Aikuissosiaalityö

18 – nuoret

Ls/nuorten

avopalvelut

13 – 17 v.

- masennus (5)

- toimintakyvyn alentuminen (1)

- ahdistus (3)

- univaikeudet (2)

- yleisesti mielenterveysongelmia (5)

- nuori hautautuu kotiin/sänkyynsä

Kemppisen arvioitavaksi.

-pääsääntöisesti nuoret tietävät

mistä apua voisi saada:

Päihdeklinikasta, Sihdistä,

nuor.psyk:sta ja ovat paikoissa

käyneetkin

hoito on katkennut, on syynä,

etteivät ole saaneet ajoille enää

alun jälkeen mentyä eli

sitoutuminen. Asiakkaat sanovat:

”ei ollut hyötyä”, ”työntekijän

kanssa ei vaan synkannut”. Kun on

yksi huono kokemus, ajatus on,

ettei enää ikinä. Ja ajan henki

näkyy myös eli hyötyä pitää olla

saman tien.

nuoret kaipaavat aikuisen

kanssa keskustelua eli hoitoon

vuorovaikutusta enemmin pitäisi

olla hoidollista matalan kynnyksen

toimintaa.

on pelko leimautua ”hulluksi” ja

se myös estää hoitoon

hakeutumista, nuorillahan on

loppujen lopuksi tarve olla kuten

muutkin nuoret ja olla cool.

Tarvitaan: myös täysi-ikäiset

saatava helpommin hoitoon, myös

tahdonvastaiseen. Harva nuori tulee

itse pyytämään apua, mutta moni

omainen on nuoresta huolissaan…

Jalkautuvaa työtä tarvitaa.

MITÄ?

- MTK (2)

- Nuorisopsykiatrian poliklinikka

(4) hoitoon ohjaukset

- Nuorisopsykiatrian osasto

- Päihdeklinikka (1)

-tarvittaisiin

sosiaalipedagogista työotetta.

-onnistunutta työelämään

aktivointia.

Sosiaalityöntekijät odottavat toimivaa

yhteistyötä

mielenterveystyöntekijöiden

kanssa.

- Lasten- ja nurisopsykiatrian

poliklinikka (5)

- Perusterveydenhuolto (4) - Päihdeklinikka (3)

- SIHTI (3)

- MTPA (3)

- MTK (3)

- Jälkihuoltonuorten hoidon

toteutuminen hankalaa (2) todetaan ongelmia olevan,

mutta nuori ei ole motivoitunut

hoitoon ei voi pakottaa

aiemmin kokeiltu useita eri

hoitomuotoja

9

Keskusta-alue: 3/18 (17 %) + henkilökunnan kanssa tapaaminen

Eteläinen alue: 3/7 (43%) Pohjoinen alue: 5/13 (38 %)

Yht. 11/38

vastausta

(29 %)

Ls/nuorten

avopalvelut

13 – 17 v.

(1) - itkuisuus (1)

- ongelmia liikkua kodin

ulkopuolella (1)

- vanhempien

mielenterveysongelma lapsi aikuisen roolissa (1)

- rajattomuus (1)

- näköalattomuus (1)

- koulunkäyntivaikeudet (1)

- moniongelmaisuus (1) - syrjäytyneisyys (1)

- kaksisuuntainen mielialahäiriö (1)

- skitsofrenia (1)

- viiltely (1)

- käyttätymishäiriöt (1) - syömishäiriöt (1)

- koulupinnaaminen (1)

- yleisesti päihdeongelma (5)

- alkoholin käyttöä (5)

- lääkkeiden väärinkäyttöä (4) - huumeiden käyttöä (4)

- kannabis (1)

- sekakäyttö (1)

- tupakointi (1)

- vanhempien päihdeongelma lapsi aikuisen roolissa (1)

” Päihdepuolelta esim. 12-13

vuotiaita, jotka käyttävät tosi paljon

alkoholia, tai 15-16 vuotiaita, jotka käyttävät kannabista, alkoholia ja

lääkkeitä yhdessä”

”Usein asiakkaat ovat sekä

mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jolloin

päihteillä on yritetty helpottaa

ahdistusta ja kuitenkin

mielenterveyden ongelmat ovat vain

lisääntyneet”

- Terveyskeskuslääkäri (2) nuoren tilanteen arviointi

- Kotikäynti nuorisopsykiatrian

psykiatrin kanssa (1)

nuori sai avun nopeasti

- päihdepuhuttelut (2) - SIHTI hoidon tarpeen arviointi

(2)

- Yksityiset terapeutit (1)

mikäli hoito ei järjesty omassa

kunnassa - Kouluterveydenhoitaja (2)

- Koululääkäri (1)

- Koulupsykologi (1)

- Perheterapia (1)

TARPEET JA TOIVEET

- Katkaisuhoito nuorille (5)

- Jalkautuvia ohjaajia mielenterveyspuolelle (2)

- Jalkautuvia ohjaajia

päihdepuolelle (2)

- Psykiatrinen

päivystyspoliklinikka nuorille (2) - Paikka, jossa nuorelta voitaisiin

ottaa näytteet nopeasti (huumeet,

alkoholi) (1)

- Nuorten palveluohjaus toiminut

huonosti ei ole paikkoja johon nuori ohjattaisiin (1)

- Apu usein pirstaleista nuori

saa apua, jos jaksaa olla

määrätietoinen usein nuori ei

pysty tähän (1) - Päihdetyöntekijä

perusterveydenhuoltoon (1)

- A-klinikkatoiminta eri kuntien

alueelle (1)

- Selkeä malli palvelupolusta (1) - Toiminnallinen kuntoutus (1)

- Nuorille sopivia päihdepalveluja

lisää (1)

- Lasten- ja nuorisopsykiatrian osasto (1)

- Pajarila (1)

- Yksityiset päihdekun-

toutumisyksiköt (2)

- koululääkäri (2) - opetustoimi (perusopetus)

(2)

- Tarulantupa (1)

- Keskussairaala (1)

- Yksityinen psykologi (1) - Lasten ja nuorten

vanhemmat (1)

- Hoito loppuu nuorisopsykiatrian

poliklinikalla kun nuorella ei

ole motivaatiota, hoito loppuu

(3)

lastensuojelussa olevat nuoret ovat ennakkoluuloisia ja

luottamuksen herääminen vie

aikaa

nuori ei puhu

- Nuori joutuu odottamaan pitkään hoitoon pääsyä (5)

pahin ahdistus on saattanut

helpottua todetaan ettei

hätää ja jatko-ohjaus jää ehkä

tekemättä hoitavat tahot ovat auki

tiettyinä aikoina

- Nuoret harvoin

sitoutuneita/motivoituneita

hoitoon (3) eivät saa lähdettyä kotoa

hoitamaan asioita

- Hoitopaikoissa ei oteta

huomioon nuoren ikätasoa (1)

-> hoidetaan kuin aikuista - Nuorille ei ole mahdollisuutta

toiminalliseen kuntoutukseen

(2)

nuori keskustelee paremmin

tekemisen lomassa paikkana jokin muu kuin

työntekijän huone

- Ei ole tietoa nuorille

suunnatuista hoitopaikoista

Eksoten alueella (2) - Järjestelmät ovat pirstaleisia,

eivätkä kohtaa (3)

tieto ei liikutiedon puute

kaikki työskentelevät omilla

tahoillaan palavereissa sovitaan vähän

konkreettisia muutoksia

moniammatillinen yhteistyö

- Hoitopuolella epärealistisia

- Nuori pääsisi hoitoon silloin kun

tarve on suurin (4) nuori saa apua nopeasti

asiat eivät menisi lisää rempalleen

mieli ei ehtisi muuttua

- Matalankynnyksen hoitopaikkoja

nuorille (1) ei ”valkotakkisia” hoitajia

aina avoimena olevia paikkoja

- Kokonaisvaltaista hoitoa alusta asti

(8)

tukea ja tsemppausta usealta taholta moniammatillisuus

erilaiset toimintamuodot

otetaan nuoren verkosto huomioon

hoidossa

yksilöllisyys huomioiden yhteistyö kaikkien toimijoiden

välillä

tiivistä ja avointa, huomioiden myös

nuori ja hänen perheensä

yhteinen kieli kaikilla luottamus - Mielenterveys- ja päihdepuolelta

ohjaajat mukaan tiimiin (1)

- Nuoren motivoiminen hoitoon (2)

- Luottamus eri toimijoiden kesken

toistensa ammattitaitoon (1) luottaminen esim. sos. toimen

päätöksiin, vaikkei itse sitä

ymmärtäisikään

- Jatkohoidon

järjestäminen/hoitojatkumo (3) nuori ei jää omilleen hoidon

päätyttyä

turvattaisiin kontakti johonkin

tahoon jatkossa

riittävän tuen/jälkiseurannan järjestäminen

- Henkilökunnan kierrättäminen (1)

yhteistyötahot tuntisivat toisensa

syntyisi luottamusta

hoito jatkuisi saumattomasti hoito/tutkimusjakson jälkeen

10

Ls/nuorten

avopalvelut

13 – 17 v.

Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita:

- Itsetuhoisuus

- Paniikkihäiriö

- Voimattomat vanhemmat nuori oireilee normaalia

murrosikää, mutta vanhemmat eivät

jaksa nuoren kuohuntaa

nuori vanhempien uran/oman

elämän ”esteenä” yhteiskunnan täytyy kantaa

vastuu nuoresta

Keskustelussa lisäksi esille tulleita

asioita:

TARPEET/TOIVEET

- Lääkkeistä, huumeista ja

alkoholista sekä seuloista

ajankohtaista tietoa säännöllisesti

esim. Päklin työntekijöiltä koulutuksina/konsultaatioina

- Paljon vaikeita nuoria

työntekijä väsyy, turhautuu

epäluottamus myös toisia

viranomaistahoja kohtaan

kasvaa yhteiset tilaisuudet eri

toimijoiden välillä

odotuksia avopuolen työtä kohtaan (1)

- Sosiaalipuolella ei ole

riittävästi työkaluja psyykkisten

ongelmien hoitoon (2)

- Asiakkaat siirretään sosiaalitoimelle, vaikka

tarvitsisivat

tutkimus/hoitojaksoja

erikoissairaanhoidossa (1)

- Kynnys mennä MTK:n korkea (1)

leimautuminen

- Ei ole selkeää palvelupolkua

nuorten kohdalla (2)

- Lähipalvelut puuttuvat mielenterveyspuolelta (1)

- Nuorilla vähän hoitopaikkoja

(3)

katko puuttuu

- Resurssipula (1)

Keskustelussa lisäksi esille

tulleita asioita:

- Soiaalipuolella herää huoli, mielenterveyspuolella ei nähdä

nuorella olevan huolta

herättävää problematiikkaa

mielenterveyden näkökulmasta

- Käsitykset perheestä/vanhemmuudesta

poikkeavat toisistaan voi

aiheuttaa ristiriitaa

- Lastensuojelutarpeen

selvitystä ei voi korvata verkostotyöskentelyllä laki

- Lastensuojelu kutsutaan

mukaan liian varhaisessa/myö-

häisessä vaiheessa on ehkä

luvattu jo perhetyötä lastensuojelun työntekijät eivät

tunne perhettä(puhuttu/luvattu

sijoitus, joka ei vastaa

lapsen/perheen tarpeita

- Ohjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa palvelujen piiriin

(1)

- Selkeä palveluohjaus/palvelupolku

(2)

kuka hoitaa, miten hoidetaan, missä hoidetaan

- Palveluja saatavilla myös

Lappeenrannan lähikunnissa (1)

Keskustelussa lisäksi esille tulleita

asioita

- Perheen ja lapsen osallisuus tärkein

11

Ls/nuorten

avopalvelut

13 – 17 v.

tilanteeseen hankala puuttua, vaikka sijoitusta ei tehdä,

mikäli ei ole tarvetta ei jää

aikaa lastensuojelutarpeen

arvioinnille

- Lastensuojelun osuus neuvotteluissa?

turhautuneisuus puolin ja

toisin

- Lastensuojeluilmoitusta ei ole

tehty ajoissa pitäisi tehdä siinä vaiheessa

kun tehdään suunnitelmaa

- Sijoitus on viimeinen

vaihtoehto

- Laki edellyttää lastensuojelutarpeen selvittelyn

tietyllä tavalla

Nuoriso-

psykiatria

Vastauksia 14 +

Ryhmävastaus H 10-12

yht. 17 vastausta/35

48,6%

14 hlö:n vastaukset -nuorisopsykiatriset ongelmat

-mielialaongelmat

-syömisproblematiikka

-psykoottistasoiset häiriöt

-käytöshäiriöt -oppimis/koulunkäyntivaikeudet

-nuoruusiän kasvun- ja kehityksen

vaikeudet (mm. kaverit, seurustelu)

-masennus

-ahdistus -somaattiset häiriöt, joiden taustalla

psyykkiset syyt

-trauman ja/tai kriisiin liittyvät

pulmat

-psykososiaaliset pulmat -neuropsykiatriset ongelmat

-suicidaalisuus

-puutteellinen vanhemmuus

-neuroottistasoisia ongelmia

-persoonallisuushäiriöitä -paniikkikohtaukset

-unettomuus

-passiivisuus

-stressireaktiot

14 hlö:n vastaukset Nuorisopsykiatraia tarjoaa

avohoitoa; Sihti, pkl, kuntouttava

päiväyksikkö sekä

ympärivuorokautista osastohoitoa

Tutkimus- ja hoitojaksot

Hoitona erilaiset terapiat

esim. musiikki- ja kuvataideterapia,

terapeuttinen hoitosuhde/vanhempien

tukikäynnit,

psykoterapia

Lääkehoito

Puhelinneuvottelut

Ohjaus tarvittaessa muualle:

-hoitojaksolle päiväyksikköön tai osastolle (nuorisopsyk tai Ps2)

-somaattisiin tai neuropsykologisiin

tutkimuksiin

-sosiaalitoimi

-päihdehuollon yksiköt, A-klinikka,

14 hlö:n vastaukset -Sosiaalitoimi (13)

-nuorten kuntoutus- ja

ryhmäkodit

(julkiset/yksityiset)

Päihdepuoli (11) Opiskeluterveys (11)

Kouluterveys (10)

-lastensuojelu

-aikuissosiaalityö

Psykiatrian yksiköt (9) -aikuispsykiatria

-lasten psykiatria

-mtpa

-Katajapuu

-mtk -toiminnallinen kuntoutus

-nuorisopsykiatrian pkl,

osasto, päiväyksikkö, sihti,

sairaalakoulu

Koulut (7) -opettajat

-rehtorit

-oppilashuolto

TYP (6)

Perusterveydenhuolto (6)

- Yhteistyön sujuminen vaikeaa etenkin komplisoituneilla

nuorilla (1)

-Yhteistyö eri toimijoiden

kesken onnistuu usein (4) -Hoitoonohjaus sujuu hyvin (1)

-Odotusaikoja joskus liikaa (2)

-Päällekkäiset toimijat saman

nuoren kohdalla (5)

-Selkeä tieto päävastuunottajasta nuoren

hoidossa puuttuuu (2)

-Tieto eri toimijoiden välillä ei

kulje hyvin (1)

-Ei kuulu meidän työn piiriin-mentaliteetti (2)

-Toimijoilla erilainen kieli ja

eri näkemykset (2)

-Lastensuojelun kanssa

toimiessa unne ettei tule

kuulluksi (1)

-Kohtuuttomat odotukset muilta

H2

-Nuoren hoitoon motivoinnin vaikeudet (4)

-Tarpeen mukainen hoito (2) -Pystytään vastaamaan riittävän

nopeasti nuoren avun tarpeeseen (2)

-Nuoren lähipiiri huomioitu (1)

-Riittävän pitkäkestoinen hpito (2)

-Jatkohoito järjestetty kohtuullisessa ajassa (1)

-Jatkohoitoon pääsee sovitusti (1)

-Selkeä hoitomalli (1)

-Nuorelle annetaan apu eri toimijoiden

kesken yhteistyönä (1) -Oikea hoitopaikka (1)

-Nuoren tilanteen arvioinnin tärkeys

(2)

-Toisten toimijoiden ammattitaitoon

luotetaan (3) -Yhteityötä tehdään nuoren

vanhempien kanssa (3)

-Realistiset odotukset (1)

-Määräaikaisuus, lyhyet hoidot (1)

-Nuoren/vanhempien tarpeisiin pystytty vastaamaan (1)

-Nuori oivaltanut kuinka omalla

toiminnallaan pystyy parantamaan

omaa elämänlaatuaan (1)

12

Nuorisopsykiatria

-päihdeongelmat alkoholi

huumeet

kannabis, amfetamiini

lääkkeet

imppaus sekakäyttö

-vanhempien/kasvuympäristön liika

alkoholin/huumeiden/sekakäyttö

”Kaikenlaisia mahdollisia mielenterveysongelmia, nuorilla usein kehitysvaiheen etenemisen

ongelmia, joista seurauksena moninaiset psyykkiset oireet.

Päihdeongelmista: alkon käyttö, huumeet, imppaus, sekakäyttö,

lääkkeiden väärin käyttö.” ”Psyykkisesti sairaita ja häiriintyneitä nuoruusikäisiä (13-

22v.). Monella samanaikaisesti

päihdeongelma.”

”Nuoruusiän kasvun- ja kehityksen haasteista vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Päihteiden käyttöä ei tilastoida,

mutta viikoittain vastaanotolle

tulee nuoria, joiden ongelmiin voi olettaa nuoren omalla

päihdehakuisuudella olevan vaikutusta. Lisäksi työssämme

nousee ”valitettavan usein” esille kasvuympäristön päihteiden käyttö

ja tämän heijastuminen nuoren

ongelmiin.”

H 10-12

-masennus -ahdistuneisuus

-itsetuhoisuus

-psykoottisuutta

Stoppari, Pajarila -Typ

-Laptuote

-koulu/opiskeluterveys

-kuraattorit

-fysioterapia -yksityisen puolen terapiat

”Hyvin monenlaista, polku

nuorisopsykiatrian poliklinikalle on

melko selkeä. Voi tulla joko

lähetteellä tai ilman. Sihdin kautta. Puhelinneuvottelujen

kautta ohjaukset sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Mitä

paremmin tuntee palveluntuottajan sitä

joustavammin ohjaukset sujuvat:” H 10-12

Lähetteen (M1 tai B1) sairaalaan

ohjautuakseen. Jotkut ovat olleet

aiemmin avohoidossa, toiset tulevat

ilman aikaisempaa hoitokontaktia.

Tarvitaan:

-nuorten päihdepuolen

kuntoutusta/katkaisua

-enemmän aikaa yhteistyölle, kuka hoitaa, ei päällekkäisiä hoitoja,

rajapinnat hoidossa

-päihdeongelmaisille nuorille,

vahvasti käytöshäiriöoireileville ja

”elämäntaidottomille” nuorille tarvitaan uudenlaisia

auttamiskeinoja

- joustavaa, nuorilähtöistä,

tulevaisuuteen suuntaavaa

yhteistyötä eri tahojen kanssa. -selkeä nuorille tarkoitettu

hoitopaikka Eksoten alueella

-nuorille tarkoitettu mielenterveys-

ja päihdeklinikka, koska nuoret

eivät sujuvasti ohjaudu päihdeklinikalle, motivaatio.

-terveyskeskus -somaattiset erikoisalat mm.

Nova, lastentaudit, sisätaudit

Sijoituspaikat (6)

-lastensuojelulaitokset ja

perhekodit (julkiset/yksityiset)

-päihdehuollon yksiköt

-A-klinikka

-päihdeklinikka

-Pajarila Yksityisterapiat (3)

Laptuote (3)

Kela (2)

Perhepalvelut (2)

Erityisnuorisotyö (1) Neuvolat (1)

Etsivä toiminta (1)

Stoppari (1)

Vanhemmat (1)

Kolmannen sektorin vaikuttajat/palvelut (1) mm.

ryhmien järjestämien

yht.työssä)

H 10-12 -Yksityiset/kunnalliset

perhekodit

-Sosiaalitoimi

-Nuorisopsyk. pkl,

päiväyksikkö, Sihti, sairaalakoulu

-Imatran nuorten työryhmä

-Koulujen

terveydenhoitajat/merkkarit

-Poliisi -erilaiset terapeutit

-somatiikan/

aikuispsykiatrian osastot

-Vanhempien tuen puute (2) -Yhteistyö sosiaalihuollon

kanssa kaipaa kehittämistä

hoitoonohjauksen suhteen (1)

-Vaikeus löytää yhteistä aikaa

eri toimijoiden kesken (2) -Yhteistyö päihdehuollon

kanssa kaipaa kehittämistä -

hoitoonohjauksen suhteen (1)

-Abstraktien ja laajojen

kokonaisuuksien suunnittelu vaikeaa eri toimijoiden välillä

(1)

-Nuoren motivoinnin vaikeus

jatkotoimiin (1)

-Nuoret vaikea motivoida alkoholiongelman hoitoon !1)

-Pakkolähetteet lisääntyneet (1)

-Jatkohoidon järjestäminen

venyy (1)

-Jatkohoidon onnistumisesta ei tule tietoa (1)

-Yhteistyö sosiaalitoimen

kanssa voisi olla tiiviimpää (1)

13

Nuorisopsykiatria

Pajarila

Yht. 3/18

16,7%

Päihdeklinikka

Yht. 3/5 vastausta

60%

-käyttäytymisen häiriöitä -tarkkaavaisuushäiriöitä

-syömishäiriöitä

-alkoholi

-huumeet

-lääkeaineet bensan/butaanin imppaaminen

- masennusta ( 6) -ahdistus ( 2)

-- itsetuhoisuutta (1)

-paniikkiongelma (1)

-harhaisuutta (1)

- skitsofreniaa ( 1) -maanisuutta ( 1)

-persoonallisuushäiriö (2)

-lääkkeiden

väärinkäyttöä/lääkeongelma (4)

--huumeidenkäyttöä (3) - sekakäyttöä (2)

-kannabis (2)

-opiaattiriippuvaisia (1)

-kovemmat aineet (1)

-ainekoukussa ( 1) -bentsojen väärin käyttö ( 1)

-mielialahäiriöitä ( 1)

-uniongelmia ( 1)

-psykoosisairauksia ( 1)

- Laidasta laitaan. Onhan kyseessä

päihdekuntoutusyksikkö.

Sekäkäytöongelmaa, vakavaa ja

kroonista sekä akuuttia lyhytkestoisempaa, kriisiytynyttä

jne.

-Osa asiakkaista on vain

persoonallisuushäiriöisiä, osalla on diagnosoitu masennusta ja

ahdistusta, mielialahäiriöitä,

uniongelmia sekä

psykoosisairauksia. (Sisältyvät yllä

”Moniongelmaiset nuoret

vaikeimpia. Tarvitsevat tukea elämän hallintaan. Miten se

onnistuu? Yli 18 v. nuoret, joilla ei ole koulutusta ja ovat

syrjäytyneet. Mistä aloittaa?

Mihin ohjataan ensin?”

Nuorille asiakkaille on aktiivisesti

pyritty löytämään heidän tarpeitaan

parhaiten palvelevia

yhteistyötahoja ja jatkohoitopaikkoja yhteistyössä

mm. päihdeklinikan kanssa.

-Päihdekuntoutusyksikössä on

kokeiltu 17-vuotiaiden hoitoa

yhdellä hoitopaikalla kerrallaan. Tämä ei ole vaikuttanut suotuisasti

nuorten tilanteeseen, koska

talossamme on jatkuvasti

hoidettavana päihdekonkareita,

jotka päihdekäytössään syvällä, ja nämä konkarit saattavat muodostua

jopa nuorille ”idoleiksi” tai nuoret

saattavat muuten luoda ei-

toivottuja kontakteja hoidossa

ollessaan. - -Nuorten hoitoon yksikkömme ei

ole erikoistunut. Nuoria hoidetaan

vain akuutissa tilanteessa.

-Nuorille on kerrottu erilaisista mahdollisuuksista käydä joko

avohoidossa (monta erilaista ja

erityyppistä avopaikkaa) tai lähteä

laitokseen (ja niitäkin monta

erilaista ja eri tyyppistä) vähäksi aikaa ”rauhoittumaan”, saamaan

elämänsä taas hallintaan.

-Jos mahdollista, järjestetty

yhteispalavereita eri yksiköiden ja

toimipaikkojen ja nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. Nuoret ovat

ryhmä, joita on välillä vaikea

-TYP ( 4)

-päihdeklinikka (.2 )

-MTPA ( 4 )

-mielenterveyskeskus ( 2 )

-keskussairaalapäivystys ( 1)

-keskussairaalan osastot

(psykiatria 4 ja somatiikka 1)

- A- kilta ( 1)

- nykyään Nova-osastot ( 1)

-EKKS ( 2)

-sosiaalitoimi (3 )

-aikuissosiaalityö (1)

- lähikuntien vastaavat

palvelut (1)

- -Niitä on ollut monia, niin

monta eri organisaatiota. ( 1)

- Lastensuojelu (1)

- koulut ( 1)

Nuorille on toisinaan haastavaa löytää juuri heidän ongelmiinsa

sopivia tukimuotoja ja

hoitopaikkoja.

-Yhteistyöta eri tahojen kesken

voisi suunnitella jo etukäteen tarkemmin, jotta olisi olemassa

valmiita yhteyksiä ja malleja

ammattiryhmien väliselle

yhteydenpidolle.

- -Joidenkin nuorten kohdalla on ollut toivottavaa, että nuori

ohjautuisi kaupungin

ulkopuoliseen, pidempään

päihdehoitoon. Asiaa on

yhteispalavereissa lastensuojelun kanssa käsitelty

mutta Pajarilallahan ei ole

mahdollisuuksia toteuttaa

itsenäisesti parhaaksi

katsomiaan hoitoonohjauksia. Myöskään PS-osastoille ei ole

Pajarilasta helppo saada

asiakkaita eteenpäin, vaikka

Pajarilassa oltaisiin todettu,

ettei Pajarilan hoito ole riittävää vaan tarvittaisiin mielestämme

psykiatrista sairaanhoitoa.

- -Valvonta ei ole riittävää

nuorten hoitoon. Vanhemman

asiakaskunnan vaikutus saattaa olla negatiivinen.

- Nuorten oma vastustelu,

jossain tapauksissa vanhempien

motivaation puute nuoren

- Kokonaisvaltaista (4) saumatonta, tiivistä, kattavaa

nuoren tilanteen kokonaisvaltaisesti

ymmärtävää

yhteistyö eri hoitavien tahojen

kanssa keskeisintä nuoren yksilölliset tarpeet, ongelmat

ja tavoitteet huomioidaan

nuori tuntee, että hänestä välitetään

ja häntä tuetaan

oma työntekijä mukaan ensimmäiselle käynnille uuteen

paikkaan

sovitaan kuka vastaa

kokonaisuudesta

hoitosuunnitelmat ja niiden tarkastukset

- Ei päällekkäisyyksiä hoidoissa ja

palveluissa (1)

ei myöskään aukkoja hoidossa

moniammatillinen yhteistyö - Nuorille oma hoitopaikka (2)

hoidossa toisia nuoria

nuorten hoitoon erikoistuneita

työntekijöitä

riittävä valvonta paljon mahdollisuutta keskusteluun

ja toiminnallisuuteen

harrastetoiminta

- Mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon

(1) - Pitkäjänteisyys hoidossa (1)

Nuori miettii ajan kanssa asioitaan

ja haluaa kokeilla päihteetöntä elämää.

Hoitosuhde on voinut alkaa pari vuotta

14

Pajarila

Yht. 3/18

16,7%

Päihdeklinikka

Yht. 3/5 vastausta

60%

oleviin lukuihin).

-Päihde- ja mielenterveysongelmia

on kaikenlaisia.

-Mielenterveysongelmista

hoidetaan kaikkia mutta psykoosin hoitoon ei ole resursseja.-

Päihdeongelma voi taas olla

suurkulutuksesta päivittäiseen

runsaaseen ongelmakäyttöön.

- -Asiakkaita on ollut niin nuoria (alk.14v.) kuin nuoria aikuisia.

Ongelmiakin on ollut mitä

moninaisempia. Nuorten kohdalla

tuntuu, että psyykk.ongelmat ovat

jääneet enemmän päihdeongelmien taakse. Ei nähdä välttämättä

päihteiden käyttöön liittyviä syitä

psyykkisiksi, vaan mielletään

enemmän niiden johtuvan nuoren

senhetkisestä elämäntilanteesta; missä koulussa on, millainen on

kaveriporukka, onko vanhemmilla

päihdeongelmaa jne.

-Asiakkaalla on yleensä kumpikin, vaikea sanoa kumpi oli ensin,

yleensä mielialaa kohennettu 11-

12v. alkaen alkoholilla kannabis

lääkkeiden väärinkäyttö

kovemmat aineet. -Kannabis- ja opiaattiriippuvaisia -

-bentsojen ”väärinkäyttäjiä”.

Mielialaongelmista lievimpiä

masentuneita.

Persoonallisuushäiriöitä- -ainekoukussa, neurologisia

(ADHD, ASPERGER).2

- -eriasteisia alkoholin, huumeiden

ja lääkkeiden käyttö- sekä edellisten

sekakäyttöongelmia, peliriippuvuutta, päihteiden

käyttöön liittyy monella erilaisia

psykososiaalisia ongelmia,

ahdistuneisuutta, paniikkiongelmia,

motivoida oman elämän hallintaan omalla käyttäytymisellään, koska

he kokevat monet aikuiset vain

”poliiseiksi”, jotka haluavat

kontrolloida heidän elämäänsä.

- -alku aina kartoituskäynnillä, hoitosuunnitelmat nuoren

tarpeiden, toiveiden pohjalta.

- -Päihdeklinikalla hoidetaan

päihde- ja peliriippuvuuksia.

Alaikäiset ovat ohjautuneet joko lastensuojelun,

kouluterveydenhuollon tai Sihdin

ja poliisin kautta.

-Hoito alkaa päihteiden käytön kartoituskäynneillä ja hoidon

tarpeen arviolla. Tämän pohjalta

tehdään yhdessä asiakkaan kanssa

hoitosuunnitelma, jolla pyritään

vaikuttamaan päihteiden käytön lopettamiseen, vähentämiseen tai

samaan parempaan hallintaan

asiakkaan asettamien tavoitteiden

mukaan. Psyykkistä tilannetta

myös arvioidaan ja tarvittaessa ohjaamme nuorisopsykiatrian

poliklinikalle. Useimmiten nuorilla

asiakkailla on jo päihdeklinikalle

tullessaan asiakkuus

lastensuojelussa, arviointijakso Sihdissä tai hoitokontakti

nuorisopsykiatrian poliklinikalla.

-Alaikäisten vanhempia tavataan

myös tarpeen mukaan. Mikäli vanhemmilla on jo käyntejä esim.

lastensuojelun työntekijöiden luona

tai nuorisopsy. poliklinikalla niin

selvitämme miten vanhempien

tilanne tulee huomioitua nuoren meillä käyntien osalta. Jos nuori

tulee omien vanhempiensa

ohjaamana, niin vanhemmat

otetaan mukaan ensimmäiselle

-poliisi (1)

-vankila (2)

-erityisnuorisotyö ( 2)

- Sihti 3- tavataan myös

vanhempia. ( 1)

-Nuorten palvelu ( 1)

- nuorisopsykiatria (3)

-Pajarila (2)

- Tarulan tupa ( 2)

-Mehiläinen/Lehtosara

etenkin Ekamon th ( 1)

- -lastensuojelun ohjaajat ja

sosiaalityöntekijät sekä

lastensuojelulaitokset /esim.

Tarulantupa,

Nuorisoryhmäkoti, Lehtosara,

Pallon perhekoti) 1

- erinäiset päihdehuollon

eksoten ulkopuoliset

laitosvieroitus- ja

kuntoutusyksiköt ( 1)

-terveyskeskus ( 1)

opiskelijaterveydenhuolto (1)

- Lpr nuortenpalvelu (1)

- Irti huumeista ry (. 1)

-Sori-toiminnan kautta

verkostossa myös poliisi ja

elämään. Paikkojen vähyys ja rahan puute hoitoonohjauksessa

vaikeuttavat välillä esim.

laitoshoitoon ohjausta.

-Yksi suuri tekijä on hoitajien

ja työntekijöiden vähyys jossain paikoissa. Ei voi tehdä

asioista kunnolla nuoren

kanssa, jos ei ole riittävästi

aikaa/resursseja siihen.

Myöskin eri tahojen erilainen ajattelumalli hoidon linjauksista

vaikeuttaa erityisesti.

-18-22 -vuotiaat kannabiksen

käyttäjät, joita ohjattu Typistä.

Ei löydy motivaatiota lopettaa. Sitoutua käynteihin.

-Opiaattiriippuvaisista löytyy

”vaativa” ryhmä, joka

mielellään määrittelee

lääkkeensä ym. Sitoutuminen käynteihin heikkoa.

-”yliaktiivinen” palveluohjaus

esim. nuorella on jo

hoitokontakti jossakin

yksikössä (esim. Sihti/nuorisopsykiatria),

asiakkuus lastensuojelussa,

mahd. Vintiössä ja

kouluterveydenhuollossa ->

nuori ohjataan samalla myös päihdeklinikalle. Näissä

tilanteissa olisi toivottavaa, että

joku koordinoisi palvelut, niin

että vältyttäisiin liian monista

samanaikaisista toiminnoista. Mielestäni ei ole tarpeen, että

nuorella on samalla vkolla 4-5

käyntiä eri paikoissa.

-ne ohjatut nuoret, jotka

kieltäytyvät sanomasta mitään ja jotka ovat täysin

motivoitumattomia.

sitten, välillä lopahtaakin. Sitten löytyy motivaatio tavallista elämää kohtaan

- Läsnäolo nuorelle/lapselle (1)

rehellinen puhe

tuki/kannustus

- Jatkohoidon järjestyminen (1) yhteispalaverit

15

Pajarila

Yht. 3/18

vastausta

16,7%

Päihdeklinikka

Yht. 3/5 vastausta

60%

masennusta sekä persoonallisuushäiriöitä,

neurologisia ongelmia (ADD,

ADHD, Asperger).

(Tarkennukset sisältyvät lukuihin).

tapaamiselle ja tarjoamme heille omia aikoja nuorisotiimin toisella

työntekijällä ja nuorelle omalla

työntekijällä ja sovimme

seurantatapaamisen koko perheelle

n. 1-2 kk:n kuluttua. Tarvittaessa tehty lastensuojeluilmoitus. Sori-

toiminnassa mukana olevien

nuorten vanhemmille on tarjottu

kolme vanhempien

ryhmätapaamista ja joillekin yksilökäyntejä.

-Jotkut nuoret ja nuoret aikuiset

tarvitsevat myös rinnalla kulkijaa

auttamaan eri käytännön tilanteissa tai löytämään tai käynnistämään

jonkin harrastuksen. Näiden

kohdalla olemme järjestäneet

yhteistapaamisen

erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa ja sen pohjalta sopineet joitakin

kuukausia kestävän tukisuhteen

hoitokäyntien rinnalla. Olemme

sopineet jo ensimmäisellä

yhteistapaamisella seurantatapaamisen, jolloin

voimme arvioida, mitä on saatu

aikaan ja vieläkö tukea tarvitaan

jatkossa. Joidenkin nuorten kanssa

olemme käyneet tutustumassa Nuorten palvelu ry:n

Luukkutoimintaan.

-Alaikäisten kohdalla on

yhteistyötä lastensuojelun ohjaajien

kanssa ja sosiaalityöntekijöiden kanssa niin avohoidon kuin

laitoshoidon järjestämisen

suunnittelemiseksi.

Tarvitaan: -Enemmän mielestäni voitaisiin

tehdä yhteistyötä nuoren asiakkaan

hoitoon ja sosiaalityöhön liittyvien

ammattihenkilöiden kesken.

syyttäjä. (1)

-poliisi (huumeiden käyttö- ja

hallussapitorikokseen

syyllistyneiden

hoitoonohjaus, mopo- ja

ajokorttiseuranta). ( 1)

-rikosseuraamusvirasto (1)

- vankila ( 2)

16

Pajarila

Yht. 3/18

16,7%

Päihdeklinikka

Yht. 3/5

60%

- Nuorten hoitoon tarvittaisiin

enemmän resursseja,

liikkumisvaraa ja mahdollisuuksia

erilaisten toiminnallisuuksien

lisäämiseen.

-Täysi-ikäisten hoitopaikkana

Pajarila on ok. Nuorille toivoisin

omaa yksikköä tai räätälöityjä

palveluja muualta.

-Pitäisi saada viestitettyä, ettei kyse

ole kontrolloimisesta vaan

välittämisestä. Nuorten vanhemmat

pitäisi saada enemmän mukaan

ohjaukseen.

Avovieroitusta, vieroitusjaksoja

laitoksessa, oman paikkakunnan

nuorten opiaattivieroituskuviot ovat

kuulemma kehitteillä – niitä

tarvitaan.

- Suurena ongelmana on alaikäisten

päihdeongelmaisten nuorten

hoitoon keskittyvän laitosvieroitus-

, arviointi- ja mahd.

kuntoutuspaikan puuttuminen

eksoten alueella.

-Päihdeklinikalla teemme yhdessä

18 v täyttäneiden kohdalla

hoitosuunnitelman niin avo- kuin

laitoshoidonkin suhteen.

Maksusitoumuspäätökset

ulkopuolisiin laitoshoitoihin

tehdään päihdeklinikan ja Pajarilan

yhteisessä hoitotiimissä

perjantaisin ja näissä tilanteissa

olemme yhteydessä myös

aikuissosiaalityöhön.

-Ongelmallisena olemme kokeneet

17

Pajarila/

Päihdeklinikka

Laptuote- säätiö

(LPR)

2 vastausta:

Nuorten työpaja sekä

Nuorten Linkki

työpajavalmennus

Nuorten Linkkityöpaja

valmennus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat

käyneet koulunsa ja/tai

ammatillisen

peruskoulutuksen

mukautettuna, nuorille joilla on neuropsykiat-

rista problematiik-kaa tai

jotka ovat menestyneet

koulussa jatko-opiskelua

ajatellen erityisen huonosti esim. murrosiän

voimakkaan kuohunnan

Masentuneisuus

Paniikkihäiriöt

Alkoholi- sekä huumeongelmia

Laptuotteen Nuorten LINKKI

työpajavalmennukseen

osallistuneilla nuorilla on ollut

hyvin paljon erilaisia ja asteisia

psykososiaalisia ongelmia, jotka

eivät ole aina olleet lähettävän

tahon (TYP) tiedossa. Linkin

pilottivaiheessa aloittaneita oli 34

nuorta, joista 19 kävi Linkin

loppuun.

Linkin projektivaiheen loputtua

alkaneessa ESR –osarahoitteisessa,

työvoimapoliittisessa Nuorten

Linkki työpajavalmennus –

koulutuksessa aloittaneita oli

syksyllä 2010 14, joista nyt 2

viikkoa ennen Linkin päättymistä

jäljellä on 8 nuorta, joista yksi pääsi

moniongelmaisten nuorten

aikuisten tuen järjestämisen.

Esimerkkinä mainittakoon henkilö,

jolla on mielenterveys- ja

päihdeongelma sekä jokin

neurologinen häiriö (Asperger,

ADHD), mikä vaikeuttaa arjesta

selviytymistä. Näiden kohdalla

olemme rakentaneet tukiverkostoa

aikuissosiaalityön ja

erityisnuorisotyön kanssa, koska

nämä asiakkaat ovat väliinputoajia

hoitoverkostossa (psykiatrisen

hoito- ja vammaispalvelut)

-Meillä yleensä nuoret ovat TYPin

asiakkaista ja heidät osoitetaan

TYPin terveydenhoitajan kanssa

keskusteluun. Tarvittaessa otetaan

yhteyttä Sihtiin, A-klinikalle tms.

Osalla nuorista oli olemassa

hoitosuhde

mielenterveyspalveluihin, A-

klinikalle, Kriminaalihuoltoon tai

ehkäisyneuvolaan. Osan kohdalla

palvelut ovat kohdanneet nuoren

tarpeen riittävällä tasolla.

Osalla nuorista problematiikka on

ollut piilevää tai asioita ei muuten

ole saatu eteenpäin. Jos ilman

hoitosuhdetta oleva <22v nuori

oireilee psyykkisesti, oivallisena

ensimmäisenä askeleena on ollut

Sihdin arviointijakso, josta on

ohjattu tarvittaessa eteenpäin. Sen

sijaan, kun tarvetta on tullut esim.

neuropsykiatrisen diagnoosin

tekemisen suuntaan, pääsy

-Sihti,

-Päihdeklinikka,

- TYP,

- mielenterveystoimisto -----

--oppilashuolto,

-sosiaalitoimi

-TYP / työhallinto;

vastuuvirkailijat,

sosiaalityöntekijät,

terveydenhoitaja,

neuropsykologi, lääkärit;

ammatinvalinnan ohjaajat

-terveyskeskus

-nuorisopsykiatria alkaen

Sihdistä poliklinikoille

-aikuispsykiatria

-ehkäisyneuvolan

-Pitkät ”jonot”

nuorisopsykiatriselle;aiko-ja

annetaan monen kuukauden

päähän.

-nuoren motivaation puute ja

vastustus

-hoitoon pääsemisen hitaus

-nuori katoaa prosessin aikana

ulottumattomiin kaikilta

yhteistyötahoilta

-yhteistyötahoilla on selkeä

resurssipula hyvästä tahtotilasta

huolimatta.

-Nopea pääsy keskustelemaan asioista-

välittäminen

- reaaliaikaista

-mahdollisimman nopeasti ja

tehokkaasti toimivaa

-hyvää, sujuvaa verkostoyhteistyötä

-saattaen vaihtoa

-nuori kohdataan oman elämänsä

asiantuntijana

-prosessi viedään niin pitkälle, että ”nuori hoidetaan valmiiksi” (nuori saa

kysymyksiinsä vastauksia ja hän saa

nivelvaiheissa vähintään yhden uuden

tahon, johon voi turvautua / joka vie

hänen kanssaan prosessia eteenpäin, niin kauan kuin ”jälkihuoltoa” tarvitaan

18

ja kapinan takia.

Laptuote-säätiö

valmentavaan koulutukseen

helmikuun alusta ja yhden Linkki

on katkolla leikkauksen takia

(siirtynee seuraavaan 1.2.2011

alkaneeseen Linkkiryhmään.)

Myös eri Linkkien haastatteluissa

on jouduttu eväämään pääsy

selkeästi ilmenevien psyykkisten

oireiden tai päihdeongelmien takia.

Esiin on tullut myös yhdellä

henkilöllä niin paha hoitamaton

ADHD, että levottomuuden ja

aggressiivisuuden takia Linkkiä ei

nähty hänen kohdallaan

mahdolliseksi.

Erityisesti keskeyttäneillä oli

moniongelmaisuutta ja vakavia

psyykkisiä ja päihdeongelmia.

Joukossa oli sekakäyttäjiä. Osalla

nuorista oli tehty aiemmin diagnooseja, mutta osa oli lipunut

käytännössä kaiken avun ohi.

Laptuotteen asiakkailla on erityisen

korostuneesti dysfasiadiagnooseja,

erilaisia oppimishäiriöitä, kuten lukihäiriöitä ja neuropsykiatrista

problematiikkaa. Ryhmissä on

normaaliväestöön verrattuna

ylikorostuneen paljon esim.

ADHD- ja aspergernuoria. Nämä kaikki edellä mainitut oireyhtymät

puolestaan lisäävät alttiutta

itsehoitoon päihteillä sekä alttiutta

sairastua mm masennukseen ja

erilaisiin ahdistushäiriöihin. Muutamilla nuorilla on ollut varsin

ongelmallisia

persoonallisuushäiriöitä

yhdistyneenä muihin heillä oleviin

terveydellisiin ja/tai päihdeongelmiin. Myös muunlaista

nuorisopsykiatrialle tai

mielenterveyskeskuksen arviointiin

on ollut työläänpää ja hitaampaa.

Nuoren kannalta odotusaika on

ollut usein kohtuuttoman pitkä,

eikä Linkissä asetettuja tavoitteita

ole voitu saavuttaa ensisijaisen

lääketieteellisen avun

ensisijaisuuden takia. >22v nuoren

mt-ongelmissa olen nuoren luvalla

varannut hänelle akuuttiajan

terveyskeskuksesta joskus jopa

samalle päivälle. Sieltä lääkäri on

kirjoittanut lähetteen edelleen

mtk:n, jonne pääsyä on jouduttu

odottamaan vaihtelevasti.

Joissakin akuuteissa tapauksissa

myös mtk:sta on järjestynyt aika jo

samalle viikolle.

Jos nuori on ”siinä määrin terve”,

että hänen katsotaan olevan

työhallinnon työtön työnhakija,

neuropsykologisia perustestejä on

tehty työvoiman palvelukeskuksen

lähetteellä ja maksamana. Myös

päihdepsykiatrin ja neurologin

palveluita on ollut tätä kautta

saatavilla. Kuitenkin tietyt asiat,

kuten lääketieteellinen diagnoosi

(esim. asperger) olisi saatava

terveydenhuollon toimenpiteenä.

Tässä on tärkeää tietenkin

erotusdiagnostiikka. Mikä on

oirehdinnan ensisijainen syy.

Myös ammatinvalinnan testien

kautta on saatu tietoa esim.

laajempien oppimiskyvyn

kartoitusten tekemisen

tarpeellisuudesta.

terveydenhoitaja

-Päihdeklinika

-(Kriminaalihuolto)

-lastensuojelu

-huoltajat

-nuoren verkosto

19

Laptuote-säätiö

rankempaa, osalla tarkemmin määrittelemätöntä, problematiikkaa

esiintyi. Joillakin nuorilla on ollut

psykooseja. Kahdella on ollut

kaksisuuntainen mielialahäiriö,

joista kummallakin päihdeongelmaan liittyen. Kolmen

nuoren kohdalla esiin tuli myös

vakavaa seksuaaliterveyden ja

seksuaalisen hyväksikäytön

problematiikkaa.

Päihdehuollon palveluiden

kohdalla on vaikuttanut paljon se,

onko nuori valmis hakeutumaan

hoitoon. Monet nuoret, joiden

kanssa olen työskennellyt, ovat

olleet epäluuloisia tai pettyneitä A-

klinikan nuorille tarjoamiin

palveluihin. Henkilökohtaisesti en

osaa arvioida asiaa.

Olen törmännyt Gävlessä Ruotsissa

asuessani Nuorisovastaanottoon,

josta nuoret saivat kaikki

mahdolliset terveyspalvelut saman

katon alta. Tämä

kokonaisvaltaisuus ja eri

osaamisalojen yhteistyö mahdollisti

mielestäni hienosti nuoren tilanteen

selvittelyn ja hoidon.

Toisena tärkeänä asiana pidän

nuorten mielenterveyspalveluiden

ulottamista koskemaan <26-

vuotiaita nuoria. Monet pitkään ja

rankasti oireilleet nuoret ja nuoret,

joilla neuropsykiatrista

problematiikkaa, ovat

psykososiaaliselta kehitykseltään

huomattavasti ikätovereitaan

jäljessä. Usein tämä

psykososiaalisen kehityksen viive

voi olla jopa kolmanneksen nuoren

iästä.

20