libero 1/2014

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: työ01/14

VENÄJÄLLÄ KILPAILTIIN parhaiden perinteiden mukaiset poliittiset olympialaiset. Poliitikot boikotoivat Sotšin talvikisoja, ja uutiset kertoi-vat ihmisoikeus- ja ympäristöakti-vistien pidätyksistä kisojan aikana.

Suomessa kritiikkiin sekoittui oi-keiden ongelmien osoittelun lisäksi tunkkaista ryssävihaa. Lähinaapu-rin asiat kiinnostavat, mutta helpos-ti unohtuu, kuinka syvä kulttuuri-nen raja maiden välillä kulkee.

»Korruption, mielivallan ja nepo-tismin läpi kannattaa yrittää ym-märtää venäläisen järjestelmän pe-riaatteita muunakin kuin takapa-juisuutena», muistutti historian professori Jukka Korpela kisojen ai-kaan Helsingin Sanomissa. »Idässä ih-misoikeudet tarkoittavat oikeutta viettää hyvää elämää. Ne ovat kon-tekstualisoituja ja yhteisölle alis-tettuja. Kun yhteiskunta ei ole ke-hittynyt yksilöiden ja roomalaisen oikeuden vaan yhteisöllisyyden ja uskonnollis-moraalisen totuuden varaan, vallan legitimiteettikin pe-rustellaan toisin.»

Koska seksuaali- ja sukupuolivä-hemmistöjen oikeudet ovat edistä-misen arvoisia myös Venäjällä, nii-den puolesta kannattaa kamppailla paikallisessa asenneilmastossa toi-mivilla tavoilla. Muutoin liberaalit ihmisoikeudet saadaan näyttämään samalta tuontitavaralta kuin lännes-tä itään pistimet edellä vietävä »de-mokratia».

Paikallisten toimijoiden tavoittei-ta tulee tukea siten kuin se on ulko-

mailta käsin mahdollista. Korpela huomauttaa nimittäin, että järjes-töjen rekisteröiminen ulkomaisiksi agenteiksi »heijastaa yhteiskunnan aitoa käsitystä siitä, että nämä ovat vieraita toimijoita».

***

Olympiaboikotin vaatiminen on helppoa kevytaktivismia, ja järjes-täjämaa taitaa muutenkin olla vää-rä puu haukuttavaksi. Sotšin kisa-järjestelyjen ongelmat vaikuttavat nimittäin tyyppivialta. Viime aiko-jen uutiset suurten urheilutapahtu-mien rakennustyömailta Rio de Ja-neirosta ja Qatarista osoittavat, että rakentajien surkeat työolot, paikal-listen asukkaiden häätäminen ja ympäristön huomiotta jättäminen ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

Tyyppivian paljastaa myös Sotšissa kilpailleen kanadalaislau-tailija Michael Lambertin epäilys, ettei Skandinaviaa lukuunottamat-ta missään pystyttäisi järjestämään kestävän kehityksen mukaisia ja budjetissa pysyviä kisoja, joita var-ten rakennettu infrastruktuuri jäisi käyttöön vielä palkintojenjaon jäl-keenkin.

***

Teemasivut (s. 16–29) käsittelevät tällä kertaa työtä. Seuraavassa nu-merossa teemana on kehitysyhteis-työ.

NIKO PELTOKANGASPÄÄTOIMITTAJAva

sem

mis

tola

inen

mie

lipi

de- j

a ku

lttu

uril

ehti

Per

uste

ttu

vuon

na 1

987

• Kul

tti r

y:n

jäse

n • k

usta

nta

ja: l

iber

o ry

. • p

ääto

imit

taja

: ni

Ko P

elto

Kang

as •

ulko

asu:

Pir

jo H

aKon

en •

osoi

te: H

ämee

ntie

29,

6.K

rs, 0

0500

Hel

sinK

i puh

elin

: 045

348

549

9 • s

ähkö

post

i: to

imit

us@

vase

mm

isto

nuor

et.f

i • k

otis

ivu:

ww

w.l

iber

oleH

ti.f

i • is

sn 0

783–

6198

• pa

ino

paik

ka: w

aasa

gra

PHic

s, v

aasa

• Pa

inet

tu y

mPä

rist

öys-

tävä

llis

elle

PaP

eril

le y

mPä

rist

öyst

äväl

lise

ssä

Pain

ossa

. ti

laus

Hin

ta 2

0 €,

tuK

itil

aus

50 €

.

ALKUPALAT

04 Kannabiksen käyttö halutaan pois rikoslaista.

06 HenKilö: Tiia Meuronen odot-telee vaalivoittoa Brysselissä.

08 Brittien opiskelijaliike liikkuu vasemmalle.

11 Infosarjakuva valaisee vapaata liikkuvuutta.

13 Kolumni: Salaisuudet täytyy voida pitää.

PÄÄKIRJOITUS

URHEILUKISOJEN TYYPPIVIKA

s . 08

NIKO PELTO-KANGAS

02 LIBERO

TEEMA LOPUKSI

17 Robotit tuovat vihdoin vapauden.

21 Siirtolaisen työlupaei irtoa helposti.

22 Miksi kukaan ei tavoittele globaalia minimipalkkaa?

24 Naisten työt ovat yhä naisten töitä.

29 Kiinassa voi päästä töihin ovenavaajaksi.

30 Suohpanterror - historiallinen vääryys nykyväreissä.

34 KritiiKKi: Maailmanlopun musiikkia Oulusta.

38 På svensKa: Robotar äter jobb och naturresurser.

40 vasemmistonuoret vievät sosialismia Eurooppaan.

42 vasemmistonuoret ehdolla EU-parlamenttiin.

Olen tuore Vasemmistonuorten jäsen ja nautin siksi Liberoon kirjoittamises-ta erityisen paljon. Oli mahtavaa tehdä juttuja lukijoille, joiden poliittiset näke-mykset ja kiinnostuksen kohteet ovat lähellä omiani.

Olen tehnyt opintoni Britanniassa ja työskentelen tätä nykyä koulutuspoli-tiikan parissa Skotlannissa. Saarivaltio on siis minulle tuttu ja rakas paikka. Me-diassa on hiljattain käyty keskustelua siitä, onko Britannian demokratialla mi-tään toivoa, kun kaksi keskilinjan puo-luetta dominoi poliittista kenttää. Mo-net kokevat, ettei poliittista muutosta saada aikaiseksi äänestämällä. Luulen, että opiskelijaliikkeen protestit ja va-semmistolaisen retoriikan vahvistumi-nen johtuvat osittain tästä turhautu-misesta.

Globaali minimipalkka on minusta erittäin kiinnostava aihe. London School of Economicsissa työskentelevä Jason Hickel oli loistava haastateltava – in-nostunut, avulias ja täynnä ideoita. Hän kertoi olevansa todella iloinen siitä, et-tä olin päättänyt kirjoittaa globaalista minimipalkasta. Minimipalkan säätämi-seen liittyy monia haasteita, mutta olin silti todella yllättynyt, ettei aiheesta ole käyty enemmän keskustelua. Toivotta-vasti tähän on tulossa muutos pian.

milja komulainen kirjoitti opiskelija- ja palkkapolitiikkaa kä-sittelevät jutut.

janne nurmi piirsi kannen.

TEKIJÄLTÄ

Työn tekeminen vain rahan takia on ahdistavaa, ja silti käytämme suuren osan elämästämme juuri siihen.

s . 24 s . 30

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: työ01/14

s . 17

03 LIBERO

teKsti rimma erkko • Kuva brett levin

SUOMESSA KANNABIKSEN KÄYTTÖ HALUTAAN POIS RIKOSLAISTA. YHDYSVALLOISSA SITÄ SAA JO KAUPASTA.

KESKUSTELU KANNABIKSESTA ja sen laillisuudesta käy jälleen kuuma- na. Syynä tähän on Coloradon ja Washingtonin päätös laillistaa kanna-biksen viihdekäyttö osavaltioissaan. Presidentti Barack Obama on myös jul-kisesti toivonut järkeä kannabislakiin ja huomauttanut, ettei pidä kannabik-sen käyttöä sen vaarallisempana kuin alkoholinkaan.

Myös Suomessa on tehty kansalais-aloite kannabiksen käytön ja kasvatuk-sen dekriminalisoimisesta eli rangais-tavuuden poistamisesta. Jani Torvinen on yksi kansalaisaloitteen allekirjoitta-jista. Torvinen pitää Coloradon ja Wa-shingtonin laillistamispäätöstä hyvä-nä ratkaisuna.

»Laittomuus ei ole tähänkään päi-vään mennessä estänyt kannabis-markkinoita. Sen sijaan tupakkaa ja alkoholia vaarattomamman päihteen laittomuus on luonut yhteiskuntaan syrjäytymistä ja rikollisuutta.»

»Laillisena kannabiksen riskit päih-teenä käyttäjilleen ovat huomattavasti pienemmät kuin laittomana, kun taas laittoman kannabiksen haitat yhteis-kunnalle ovat moninkertaiset verrattu-na laillisena ja valvottuna myytävään kannabikseen», Torvinen toteaa.

Mutta eikö rangaistus kuitenkin toi-mi peloitteena? Eikö käyttö räjähdä kä-siin, jos kannabiksesta tehdään laillis-ta?

Ilmeisesti ei.

KIELTOLAKIA PAREMPI VAIHTOEHTOPortugalissa tehtiin vuonna 2001 radi-kaali päätös dekriminalisoida kaikki huumeet. Huumeiden myynti on edel-leen laitonta, mutta pienten määrien hallussapidosta ei rangaista. Vuonna 2011 Cato-instituutti päätti tutkia laki-

muutoksen seurauksia. Tulokset olivat yllättäviä. Ensinnäkin tutkimuksessa havaittiin, että huumeiden käyttö oli lakimuutoksen jälkeen selvästi vähen-tynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Lisäksi havaittiin, että HIV-tartuntojen ja omaisuusrikoksien määrät romahti-vat. Huumeidenkäyttäjät hakivat myös oma-aloitteisesti apua ongelmiinsa jo-pa kaksi kertaa enemmän kuin ennen lakimuutosta. Myös liberaalista päih-depolitiikastaan tunnetussa Hollan-nissa on havaittu sama ilmiö.

EU:n komission julkaisema raportti A report on Global Illicit Drugs Markets 1998–2007 toteaa kieltolain negatiiviset vai-kutukset. Raportissa todetaan, ettei rangaistus kannabiksen tai muiden huumeiden käytöstä toimi peloitteena, kuten sen on tarkoitus. Lisäksi rapor-tissa todetaan negatiiviset vaikutukset kiinnijääneiden käyttäjien mahdolli-suuksiin työllistyä. Työttömyys taas luo syrjäytyneisyyttä ja monissa tapa-uksissa lisää päihteiden käyttöä.

Siinä missä poliittinen tahto on ai-emmin puuttunut, nyt dekriminali-soinnin kannattajilla on vaikutusval-taisia tukijoita, joille asiassa on lopul-ta kyse rahasta.

»Poliitikkojen luulisi olevan helppo asettua maailman vaikutusvaltaisim-pana pidetyn presidentin taakse. Pel-kona ei pitäisi ainakaan olla oman po-liittisen uran tahrautuminen. Aloite on tehty ja se on tehty sen tahon puo-lelta, joka on alun perinkin aloittanut maailmanlaajuisen huumeidenvastai-sen sodan propagandoineen. Laajem-masta näkökulmasta katsottuna on sel-vää, että sodassa hävinnyt mahtivaltio on päättänyt voittaa ottamalla markki-nat haltuunsa ja viemällä pohjan pois omaa yhteiskuntaa rappeuttavalta ri-kollisuudelta», Torvinen kiteyttää.

kansalaisaloite netissä: http://dekriminalisointi.fi/

GANJALAISALOITE TULI TAAS

04 20 LIBERO

2.3.

1.

Kiitos, otan Viikkolehden kestotilauksen opiskelijahintaan 86€ / 12kkKiitos, otan Viikkolehden määräaikaistilauksen opiskelijahintaan 95€ / 12kkKiitos, otan Viikkolehden näköislehden kestotilauksen opiskelijahintaan 49€ / 12kk

Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka

Opiskelupaikka, jos opiskelija

Puhelinnumero

Lahjakirja: Nro. 3.Nro. 2.Nro. 1.

Kiitos, otan Viikkolehden näköislehden kestotilauksen

Eläinten oikeudetCatharine

Grant

Tappaja-farkut

Outi MoilalaRage Against The Machine

Paul Stenning

-40%normaali-hinnasta

Opiskelija-tarjous:

Tunnus 500507600003 VASTAUSLÄHETYS

POSTIMAKSUMAKSETTU

Koskee vain kotimaantilauksia. Sis. alv 10% (tilattu sanomalehti) tai 24% (näköislehti).

Katso muut tilausvaihtoehdot osoitteesta www.kansanuutiset.fi

Tarjous koskee Vasemmistonuoria ja päätoimisia opiskelijoita (ammattikoulu-, lukio-, ammattikorkeakoulu-, yliopisto- yms.)

Olen Vasemmistonuorten jäsen Olen opiskelija

Tilaa nyt entistä mielenkiintoisempi

Viikkolehti opiskelijahintaan ja saat kirjalahjan!

Analyyttinen ja ainutlaatuinen, mm. Guardianin artikkeleita

säännöllisesti – vain Viikkolehdessä!

2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









MUUT MEDIATLiberon poimimia mediahelmiä

Kun lopulta opiskelin Metropolian ammattikorkea-koulussa medianomiksi tehden siinä sivussa iltatöi-tä, että saisin vuokran maksettua, eivät vanhempani ikinä kysyneet minulta, miten koulussa menee. Sen sijaan heitä kiinnosti todella paljon se, miten töissä menee. Yritin selittää, että oikeasti se työ, mitä teen opiskelun ohella ei merkitse minulle mitään muuta kuin oman aikani vastentahtoista myymistä vuokran maksamisen eteen. He eivät ymmärtäneet.päätoimittaja henri salonen, ubik 1/2014

»Niin, minä olen kyllä koettanut rohkaista lapsiani tekemään mahdollisimman vähän palkkatyötä.» = lause, jolla saa suomalaisen eliitin edustajan sanat-tomaksi. Toimii joka kerta.kansanedustaja anna kontula, facebook 7.2.2014

Kannattaa mieluummin palkata nuoria miehiä kuin nuoria naisia. Viisain olisin ollut kun olisin ottanut vuonna 2007 nuoren miehen avustajaksi, ei olisi tul-lut äitiysloman sijaisia ja sijaisen sijaisia.kansanedustaja pirkko ruohonen-lerner, helsingin sanomat 19.2.2014

Työperusteinen sosiaaliturva ei toimi yhteiskunnas-sa, jossa ei yksinkertaisesti ole työtä läheskään kai-kille. Kansalaispalkka tai perustulo voisi varmistaa ihmisten perustoimeentulon robottiyhteiskunnassa. Työajan lyhentäminen ja työn jakaminen olisi myös vaihtoehto tulevaisuudessa, jossa koneet hoitavat yhä suuremman osan töistä. Ainakin on selvää, että mo-raalin on muututtava yhteiskunnassa, jossa työtä on vähemmän, sillä vähenevän työn yhteiskunnassa ih-misarvo ja itsetunto ei voi rakentua palkkatyön va-raan.kaupunginvaltuutettu hanna sarkkinen, oulun yliop-pilaslehti 2/2014

Sveitsissä myös työttömien täytyy osoittaa jälkikas-vunsa olevan olevan päivähoidossa joko sukulaisilla tai päiväkodissa, sillä se on ehto työttömyystuen saan-nille. Lasten kotihoitoa pidetään merkkinä siitä, että työtön ei ole halukas ottamaan työtä vastaan, jolloin hän ei tarvitse myöskään työttömyystukea.ada holli, glasnost 1/2014

2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









2.3.

1.


Nimi

Postinumero

Katuosoite

Postitoimipaikka


Puhelinnumero




Grant

Tappaja-farkut


Paul Stenning


Opiskelija-tarjous:


POSTIMAKSUMAKSETTU









teKsti niko peltokangas • Kuva max petrokofsky

MEURONEN ON AMMATILTAAN tekstiiliar-tesaani, mutta valmistumisen jälkeen työura alkoi ammattiin opiskelevien SAKKI ry:ssä. Sieltä ura jatkui pari vuotta sitten ammatil-lisen koulutuksen edunvalvonnan parissa OBESSUssa Brysselissä. Työhön sisältyy edun-valvonnan lisäksi tiedottamista, koulutuksia ja projekteja.

OBESSU eli Organising Bureau of European School Student Unions on toisen asteen opis-kelijajärjestöjen kattojärjestö, jolla on jäse-niä paristakymmenesta Euroopan maasta. Se edustaa toisen asteen opiskelijoita lukiolai-sista ammattiin opiskeleviin ja oppisopimus-opiskelijoihin.

Brysselissä toimiva järjestö vaikuttaa luon-nollisesti EU:ssa edustaen opiskelijoita työ-

ryhmissä ja pitäen yhteyttä komissioon ja muihin toimielimiin.

Toukokuussa käytäviin eurovaaleihin OBES-SU on julkaissut omat kolmiosaiset teesinsä. Se ajaa universaalia oikeutta koulutukseen ja tasa-arvoon, osallistumista ja demokratiaa sekä ammatillisen koulutuksen asioita. Tee-seissä vaaditaan muun muassa maksutonta koulutusta, opiskelijoiden kuulemista pää-töksenteossa sekä oikeutta maksuttomaan terveydenhuoltoon.

MONIPUOLISTA JA MONIMUTKAISTAImatralta kotoisin oleva Meuronen äänestää Belgian kunnallisvaaleissa ja seuraa paikal-lista politiikkaa parhaansa mukaan. »Belgia

on poliittisesti ja hallinnollisesti niin jakau-tunut, että aktiivinen politiikan seuraaminen on usein haastavaa, etenkin kun en puhu tois-ta virallista kieltä.»

EU-politiikka puolestaan on niin moninais-ta, että opiskelijajärjestön työntekijä keskit-tyy lähinnä omaan alaansa sekä suurimpiin uutisaiheisiin. »Eurokuplassa» elävälle Meu-roselle EU tuntuu tosin läheisemmältä kuin Suomi jo parlamentin fyysisen läheisyyden takia.

»Suomen politiikka on yhä minulle tutuin-ta, mutta poliittiset debaatit Suomessa tuntu-vat usein melko kaukaisilta.»

»Kaksi vuotta Brysselissä on auttanut ym-märtämään EU:ta paremmin kokonaisuute-na ja arvostamaan esimerkiksi »rajatonta»

HENKILÖ

brysselin kuplassaVASEMMISTONUORI TIIA MEURONEN ELÄÄ EUROKUPLASSA JA KAIPAA LISÄÄ VASEMMISTOLAISIA BRYSSELIIN..

06 LIBERO

Eurooppaa, mutta myös näkemään parem-min epäkohtia.» Unionin ongelmia ovat esi-merkiksi läpinäkyvyys ja tiedon saamisen mo-nimutkaisuus. Meurosen mielestä kansalli-set tiedotusvälineet luovat yksipuolista kuvaa keskittymällä päätöksiin, joista on helppo va-littaa.

Brysseliin muuton jälkeen Meuronen vaih-toi poliittisen aktivismin virkamiestyöhön, »tosin enemmän kielimuurin kuin motivaa-tion puutteen takia». Luottamustoimien jät-täminen on myös vaikuttanut elämään myön-teisesti lisäämällä vapaa-aikaa. Nyt virkanai-nen jännittää muiden poliitikkojen puolesta.

»Odotan innolla vasemmiston vaalivoittoa eurovaaleissa, jotta Brysseliin saadaan lisää suomalaisia vassareita!»

brysselin kuplassa

PirKanmaalaiset vaiHtoivat vasemmalle kaistalle

KUN PIRKANMAALAISET vasemmisto-aktiivit kyllästyivät mediapimentoon-sa, he päättivät perustaa oman verk-kolehden. Marras- kuun alussa aloit-tanut Vasen Kais-ta yrittää lisätä va-semmistolaisen politiikan medianäky-vyyttä.

Pääosin vapaaeh-toisvoimin ilmesty-vää lehteä tekee pa-rikymmentä toi-mittajaa kuvajaa sekä saman verran kirjeenvaihtajia eri puolilta Pirkan-maata. Vasemmis-toliiton piirijärjestön toimistosihteeri käyttää myös työaikaansa lehden toi-mitussihteerinä.

Tammikuussa Vasen Kaista sai valta-kunnallistakin näkyvyyttä, kun se uu-tisoi Tampereen opiskelija-asuntosää-tiön linjauksesta evätä vuokra-asunto sosiaalitoimen asiakkailta.

»Alun perin tavoitteena oli muuta-ma juttu viikossa», kertoo päätoimit-taja Sinikka Torkkola. »Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana on julkais-tu yli 90 juttua eli enemmän kuin oli tavoite. Vapaaehtoisvoimin mahdolli-suudet tasaiseen julkaisuvirtaan eivät ole kovin hyvät. Erityisesti kaipaamme lisää juttua maakunnasta.»

PUOLUELEHTIEN TULEVAISUUS?Verkkoviestintä tuo toimittajataus-taisen Torkkolan mielestä perinteisen median rinnalle »viidennen valtiomah-din, joka on neljättä monipuolisempi ja moniulotteisempi». Hänen näkee median murroksen myös puoluelehti-kentässä.

»Nykyisen muotoiselle journalismil-le on varmaan tarvetta tulevaisuudes-

sakin, mutta sen rinnalle nousee mui-ta viestinnän ja vuorovaikutuksen ka-navia. Vasemmistoliiton olisi ehkä

aika uudistaa vies-tintästrategiaansa ja miettiä, miten re-surssit tulevaisuu-dessa olisi järkevä jakaa. Koko maan peittävä vasemmis-tolainen verkkoleh- distö, jolla olisi sa-toja avustajia; olisi-ko siinä vasemmis-tomedian tulevai-suus?»

Vasen Kaista ta-voittelee maltillis-ta kasvua – rahoitus

pitäisi järjestää seuraavaksi tabletille ja järjestelmäkameralle. Syksyllä on tavoitteena aloittaa myös lehden oma toimittajakurssi.

VINKKEJÄ ALOITTAVILLEPoliittista verkkolehteä suunnitteleva Torkkola suunnittelemaan suunnitte-lemaan homman hyvin mutta tehok-kaasti, ettei liian pitkä vatvominen la-tista hanketta.

»Onnistuakseen lehtiprojekti tarvit-see muutaman sitoutuneen ja innos-tuneen vapaaehtoisen, jotka jaksavat innostaa muita ja kerätä lisää lehden tekijöitä. Hyvä olisi, jos jollakin oli-si myös kokemusta lehden teosta. Ri-maa ei kuitenkaan kannata laittaa lii-an korkealle.»

Suunnitelmallisuudesta kannat-taa pitää kiinni jatkossakin. Vasem-man Kaistan toimitus kokoontuu pää-osin verkossa mutta myös kasvokkain tapaaminen on säännöllistä. Toimi-tuskokouksissa on ideoinnin lisäk-si tilaa myös palautteelle. Suunnitel-mallisuutta korostaa lisäksi julkaisua ohjaava tyylikirja.

»verKKoleHdistö, jolla satoja

avustajia; olisiKo siinä vasemmisto-

median tulevaisuus?»

07 LIBERO

teKsti ja Kuvat milja komulainen

TAMMIKUUSSA 2014 Lontoon yliopis-ton kampuksella kuhisee. Joukko opis-kelijoita on kokoontunut osoittamaan mieltään.

»Workers and students, unite and fight – työläiset ja opiskelijat, yhdisty-kää ja taistelkaa», kuuluu pääkaupun-gin keskustan kaduilla marssivan jou-kon iskulause.

Mielenosoittajat vaativat parem-pia työehtoja yliopiston työntekijöille ja loppua koulutusjärjestelmän yksi-tyistämiselle. Jotkut kantavat kylttejä, joissa vaaditaan oikeutta poliisien 2011 ampumalle Mark Dugganille. Puhuja-korokkeelle nousee opiskelijajärjestön johtajia, siivoojia ja ammattiliittojen

edustajia. Nuori mies jakaa sosialisti-sia pamfletteja paikalla olijoille. Radi-kaali vasemmistolainen retoriikka ei yllätä: mielenosoituksista ja valtaus-protesteista on tullut tavallinen näky-mä Britannian kampuksilla.

VASEMMISTO PUUTTUU VALTAVIRRAN POLITIIKASTA

Britannian opiskelijaliike, »the stu-dent movement», on noussut käsit-teeksi mediassa vuoden 2010 jälkeen. Tuolloin juuri valtaan tullut konser-vatiivien ja liberaalidemokraattien muodostama koalitiohallitus oli teh-nyt lakialoitteen, joka mahdollistaisi yliopistojen lukukausimaksujen nosta-

misen kolminkertaisiksi eli 9 000 pun-taan vuodessa. Marraskuisen Lontoon keskusta täyttyi yli 50 000 opiskelijas-ta, jotka vaativat loppua talouskuril-le ja koulutuksen kaupallistumiselle. Protestit päättyivät Tory-puolueen pää-majan valtaukseen ja yli 150 opiskelijan pidätykseen. Noin kuukausi myöhem-min Britannian parlamentti äänesti lu-kukausimaksuja nostamisen puolesta.

Valtavasta tappiosta huolimatta, tai kenties juuri sen takia, opiskelijaliike on jatkanut toimintaansa. Yksittäis-ten opiskelijayhdistysten lisäksi liik-keeseen lukeutuu muun muassa opis-kelijayhdistysten kansallinen liitto National Union of Students (NUS) se-

brittiopiskelijat radikalisoituvatISO-BRITANNIAN OPISKELIJALIIKE KALLISTUU VASEMPAAN JA SAA LISÄÄ PAINOARVOA.

Hana Farhat ja Sara Abed opiskelevat

Lontoon yliopistossa. Naiset osallistuivat mielenosoitukseen, jossa vaadittiin lop-

pua poliisiväkivallalle ja koulutuksen kau-

pallistumiselle.

08 LIBERO

brittiopiskelijat radikalisoituvatkä opiskelijoiden ja koulutussektorin ammattilaisten muodostama verkosto National Campaign Against Fees and Cuts (NCAFCA). Opiskelijaliikkeeseen mahtuu myös maltillisempia ja oikeis-toon kallistuvia toimijoita, mutta useimpia proteste-ja yhdistää voima-kas vasemmisto-lainen linja: kam-puksilla toimitaan talouskuria vas-taan ja sosiaalisen oikeudenmukai-suuden puolesta.

Britannian valta-virran politiikkaan verratuna opiskeli-jaliikkeen vasemmistolaisuus vaikut-taa radikaalilta. Saarivaltion politiit-tinen kenttä on tuntunut jumittuneen keskilinjan oikeistolaiseksi 90-luvul-ta lähtien, jolloin Tony Blair muutti työväenpuole Labourin kurssia liberaa-liin suuntaan. Liberaalidemokraattien hallituspaikka vuoden 2010 vaaleissa herätti hetkeksi toiveikkuutta vasem-miston keskuudessa.Toiveet haihtui-vat pian, kun tuore koalitiohallitus al-koi harjoittamaan tiukkaa talouskuria, jota on verrattu jopa rautarouva Marga-ret Thatcherin politiikkaan.

TALOUSKURI LUO AKTIVISTEJAKampuksilta kuuluvat viestit sosiaali-sesta oikeudenmukaisuudesta, julkis-ten palveluiden tärkeydestä ja työväen oikeuksista tuntuvat haastavan vallan-pitäjien poliittisen linjan.

»Huonontunut elintaso ja lukukausi-maksujen nousu ovat tehneet monista tavallisista opiskelijoista aktivisteja», toteaa Gordon Maloney, opiskelijayh-distysten liiton National Union of Stu-dentsin (NUS) Skotlannin osaston pre-sidentti. »Nuoret ovat tajunneet, ettei nykyinen järjestelmä enää tue heitä».

Maloney, joka toimii nyt ensimmäis-tä kauttaan Skotlannin NUS:n johdos-sa, määrittelee olevansa vallankumo-ukselllinen kommunisti. Manifestois-

saan Maloney puhuu äärioikeiston vastustamisesta, talouskurin päättä-misestä ja asuntopolitiikasta. Kau-tensa aikana hän on muun muassa vastustanut onnistuneesti leikkauk-

sia ammattikou-lujen rahoituk-seen, sekä saanut Skotlannin halli-tuksen lisäämään opintotukea. Skot-lannissa opiskeli-jaliikkeellä on sa-nanvaltaa.

»Minua suoras-taan hävettää, mi-ten paljon paino-

arvoa mielipiteellämme on», Maloney naurahtaa. »Englannissa meidät näh-dään radikaaleina, koska uskomme et-tä ilmainen koulutus kuuluu kaikille. Skotlannin hallitus kuitenkin kuunte-lee meitä.»

Englannissa NAFCA:n ja opiskeli-jayhdistysten järjestämät protestit ovat näkyneet ja kuuluneet medias-sa, ja pieniä voittojakin on saavutettu esimerkiksi yksittäisten yliopistojen työntekijöiden palkkojen nostamises-sa. Julkisten palveluiden leikkauksiin opiskelijaliikkeen vasemmistolainen siipi ei kuitenkaan ole pystynyt vai-kuttamaan.

Maloney arvelee Skotlannin opis-kelijaliikkeen voitokkuuden suhtees-sa Englannin liikkeeseen johtuvan osittain maan poliittisesta tilantees-ta. Skotlannin hallitusta johtava Scot-tish National Party (SNP) on profiloitu-nut sosiaalisen oikeudemukaisuuden puolueena ja kuuntelee siksi herkem-min vasemmistolaisten nuorten joh-taman opiskelijajärjestöjen liiton vaa-timuksia.

»Mutta ei vaikutusvaltamme johdu pelkästään maamme poliittisesta ti-lanteesta. Kun Skotlannin hallitus eh-dotti leikkauksia ammatikoulujen bud-jettiin, me nostimme siitä valtavan metelin. Vallanpitäjät huomasivat, et-tä olemme valmiita taistelemaan.»

»nuoret ovat tajunneet,

ettei nyKyinen järjestelmä enää

tue Heitä.»

Skotlannissa saavutetusta menes-tyksestä huolimatta Maloney ei usko, että opiskelijaliike voi yksin muuttaa Britannian politiikkaa merkittäväs-ti. Hänen mielestään opiskelijoissa ei ole samaa vallankumouksellista poten-tiaalia kuin työväessä. Liikkeen suuri mahdollisuus piilee pikemminkin sen kyvyssä herätellä poliittisen toimin-nan kulttuuria nuorten parissa.

»Kampukset ovat tärkeä kasvualus-ta aktivismille, ja opiskelijaliitot voi-vat toimia katalyyttina laajemman yh-teiskunnallisen liikkeen syntymisel-le», Maloney arvelee. »Tavoitteeni on, että nuoret valmistuvat yliopistosta ja ammattikouluista sosialisteina.»

Britannian opiskelijaliike on noussut

vastustamaan talouskuria.

09 LIBERO

Libero ja vasemmistonuoret jarjestavat poliittisen sarjakuvan

kilpailun, jonka teemana on

vapaus

kilpailuaika on 10.3.-31.7.2014. Voittajat jul-kistetaan loka-kuussa.

kilpailussa on 2 sarjaa: Strippisarja ja vapaasarja.

palkintona jaetaan rahaa: Strippisar-jassa 500, 300 ja 200 euroa, vapaassa sarjassa 800, 500 ja 300 euroa.

palkinnot jakaa raati, johon kuu-luvat sarjakuvataiteilijat joonas rinta-kanto ja aino sutinen seka vasemmistonuorten edusta-jana juuso aromaa. Lisaksi kokoamme sarjakuvajulkaisun, ettA SIKALIKIN KANNATTAAOSALLISTUA!

Lue osallistumis-ohjeet:

liberolehti.fi/sarjakuvakilpailu

arvostamme va-paita tulkintoja teemasta. sana on ns. vapaa. kuin taivaan lin-tu. ja totuus vapauttaa.

>>Hei!>>>>Jotta maailman paras nuorisojärjestö tulisi>>vielä paremmaksi, vastaa JÄSENKYSELYYN>>OSOITTEESSA vasemmistonuoret.fi/jasenkysely.>>>>Voit voittaa itsellesi 100 euron lahjakortin >>haluamaasi kauppaan.

10 LIBERO

>>Hei!>>>>Jotta maailman paras nuorisojärjestö tulisi>>vielä paremmaksi, vastaa JÄSENKYSELYYN>>OSOITTEESSA vasemmistonuoret.fi/jasenkysely.>>>>Voit voittaa itsellesi 100 euron lahjakortin >>haluamaasi kauppaan.

11 LIBERO

FILOSOFI PETER SINGER tunnetaan en-nen kaikkea teoksestaan Oikeutta eläimil-le (alkuteos Animal Liberation, 1975). Tep-po Eskelinen on suomentanut Singe-rin aavistuksen edellä mainittua teosta tuoreemman johdatuksen Karl Mar-xin ajatteluun ja antanut teokselle hy-vin lyhyen nimen, Marx (alkuteos Marx: A Very Short Introduction, 1980).

Kirjan takakannessa kysytään, mit-kä Marxin ajatukset joutavat romu-koppaan. Vastaus saadaan taloutta käsittelevässä luvussa, kun eläinoi-keusmiehenä tunnettu Singer tekee soijarouhetta Marxin lisäarvoteorias-ta. Teoriahan on Marxin pääteoksen eli Pääoman pihvi. Sen mukaan omista-van luokan voitot ovat peräisin maksa-mattomasta lisätyöstä.

Singer kirjoittaa: »Marx esitti esi-merkiksi, että kaikki voitto syntyy li-säarvon puristamisesta elävästä työstä. Koneet, raaka-aineet ja muut pääoman muodot eivät voi tuottaa voittoa, vaik-ka voivatkin lisätä puristetun lisäarvon määrää.» (Singer 2013, 114.)

Singeristä väite haiskahtaa virheel-liseltä, sillä »[t]ulevaisuuden kapita-listien voitot eivät katoa heidän irti-sanoessaan viimeiset työläiset auto-matisoiduista tehtaistaan. Historia on kumonnut myös monet muut Marxin teoriat.»

Singerillä on siis kyky nähdä tulevai-suuteen? Onko historia todistanut, ett-eivät tulevaisuuden kapitalistien voitot kadonneet?

Jos palkansaajat katosivat, myivät-kö tulevaisuuden kapitalistit tuotetut tavarat takaisin itselleen voitollisesti? Mistä ne voitot tulivat? Voiko rikastua siirtämällä rahaa oikeasta taskusta va-sempaan?

Singer jatkaa luettelemalla Marxin teorioita, jotka historia on osoittanut virheellisiksi: »Näihin kuuluu 1) teo-ria, jonka mukaan palkat pyrkivät ai-na laskemaan työ-läisten paljaan ole-massaolon tasolle, 2) laskevan voittoas-teen teoria, 3) teoria jonka mukaan kapi-talismissa taloudel-lisista kriiseistä tu-lee entistä vakavam-pia, 4) teoria, jonka mukaan kapitalismi edellyttää kurjalis-ton ’teollista reser-viarmeijaa’ ja 5) teo-ria, jonka mukaan kapitalismi työntää jatkuvasti lisää ih-misiä alas työväen-luokkaan.»

FILOSOFI FILOSOFIA SOIMAAJos Singerillä on kyky nähdä tulevai-suuteen, miksi hän jätti kertomatta, että vuonna 2013 – kun hänen kirjan-sa suomennetaan – marxilaiset talo-ustieteilijät julkaisevat runsaasti sekä teoreettista että empiiristä tutkimus-ta liittyen »laskevan voittoasteen teo-riaan»?

Osoitettuaan mielestään marxilai-sen taloustieteen perustavat teesit em-piirisesti kumotuiksi australialainen filosofi Singer kysyy: »tarkoittaako tä-mä sitä, että Pääoman keskeiset väit-teet ovat yksinkertaisesti virheellisiä ja että teos on vain yksi monista hörhö-taloustieteen tuotoksista – kuten voi-

simme arvella saksalaisen filosofin se-kaantumisesta alalle, johon hänellä ei ole koulutusta?»

Kuten Teppo Es-kelinen toteaa suo-mentajan alku-sanoissa: »aika on myös palauttanut kunniaan joitakin Marxin ajatuksia. […] Eikö kehitty-neimmissä kapita-listimaissa ole ni-menomaan nähty palkkatason jäädyt-täminen ja talous-järjestelmän ra-kenteellinen krii-siytyminen? Eikö kiinnostus Marxin teoriaan kumpua juuri siitä, että hän saattoi olla enem-män oikeassa kuin

uskottiin?»Minusta Eskelinen osuu oikeaan.Myös tuoreempia taskukokoisia joh-

datuksia Marxin ajatteluun on olemas-sa. Elmar Altvaterin Marx neu entdecken ja Georg Fülberthin »Das Kapital» kom-pakt ilmestyivät vuonna 2012. Molem-mat kirjoittajat ovat arvostettuja Marx-tutkijoita ja molemmat kirjaset voi lu-kea kertaistumalta – jos osaa saksaa. Näitä teoksia kun ei valitettavasti ole suomennettu.

Sen sijaan on suomennettu Singerin johdatus yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Onko taustalla oletus, että Sin-gerin kirja saa edellä mainittuja sak-salaisprofessoreja todennäköisemmin vegaanit ja lakto-ovot kiinnostumaan Marxista?

MARXIA VEGAANEILLE

MARXISTI LUKI PETER SINGERIN MARX-KIRJAN SUOMENNOKSEN JA POHTI, MIKSI SE ON KÄÄNNETTY.

teKsti paula rauhala

»eiKö Kiinnostus marxin teoriaan

KumPua juuri siitä, että Hän saattoi

olla enemmän oiKeassa Kuin usKottiin?»

12 LIBERO

13 LIBERO

YKSITYISYYS ON YKSI niistä oikeuk-sista, joiden loukkaaminen satuttaa meitä suoraan. Päiväkirjaa salaa luke-va vanhempi jättää lapselle urkinnan paljastuttua epäluottamuksen koke-muksen, samoin kumppaninsa sähkö-posteja lukeva aviopuoliso. Valtio teke-mässä näin kansalaisille vertautuu he-ti mielessämme tällaisiin tapauksiin. Uutiset NSA-vakoilusta, salakuunte-lusta, nettiurkkimisesta, ja mikä yk-sityisyyden loukkaus sitten milloinkin on kyseessä, tuovat ihmisille välittö-män epämiellyttävän epäilyksen siitä, että heidän yksityisyyttä loukattaisiin tälläkin hetkellä.

Ajatus hikisestä agentista tai virka-miehestä kuuntelemassa omituisen-näköisen vekottimen päässä henkilö-kohtaisia puheluita tyttöystävälle tai pomolle on usein esimerkiksi pilapiir-roksissa nähty. On kuin agentti oli-si joulupukin tontun tavoin kurkis-telemassa elämääsi suoraan ikkunan takaa. Tämäkin mielikuva on puut-teellinen nykymaailmassa, jossa tieto-koneet ja tietoverkot ovat suurelle osal-le meistä täysin välttämätön osa työelä-mää ja henkilökohtaista elämää. Itse asiassa harva kuviteltavissa oleva yk-sityisyyden loukkaus vetää vertoja sil-le, että joku pääsee tonkimaan ihmi-sen verkkokäyttäytymistä tai tietoko-neen sisältöä.

Monien ihmisten luontainen reak-tio tähän on tietenkin se, että heillä ei ole mitään salattavaa, eikä myöskään kenelläkään muullakaan ei-rikollisella (tai uskollisella aviopuolisolla) pitäisi olla. Demokraattisesti toimivassa val-tiossa myös mielikuva valtiosta käyttä-mässä keräämiään tietoja ihmisiä vas-taan voi olla kaukainen. Kuitenkin esi-merkiksi poliisin sisäiset valtataistelut niin sanotun Aarnio-tapauksen ympä-rillä tai tarinat siitä, miten NSA-agen-

tit ovat kierrättäneet ihmisten henki-lökohtaisia tietoja huumorimielessä työpaikallaan, eivät luo kuvaa tahosta, jonka käsiin voi luottaa henkilökohtai-set tietonsa turvallisesti luottaen, että ne eivät pääse mitenkään vaikkapa ri-kollisille tahoille, jotka voisivat käyttää niitä heidän kiristämiseensä.

Mitä kiristykseen tulee, vaikka jo-ku uskoisikin olevansa puhdas kuin pulmunen, voiko hän olla varma va-lituista edustajistaan? Parhaallakin poliitikolla voi olla jotain salattavaa, ja salaisuus, jonka joku toinen tie-tää, tarkoittaa valtaa. Kyseessä eivät ole vain tehdyt rikokset tai vaikkapa terveyteen tai henkilökohtaiseen elä-mään liittyvät tiedot, vaan esimerkik-si neuvottelustrategiat. Etenkin tämä kysymys on korostunut viime aikoina, kun Yhdysvaltain ja Euroopan välis-ten TTIP-kauppaneuvotteluiden kulku on kyseenalaistettu Euroopan johtaji-en NSA-vakoiluun liittyvien paljastus-ten johdosta.

Vasemmistoon on historian varjol-la liitetty mielikuvia kansalaisia urk-kivista Stasi-agenteista ja »mikrobeto-nista» – puolet betonia, puolet mikro-foneja – tehdyistä neuvostohotelleista. Nyt kuitenkin Euroopassa vasemmisto-puolueet ovat olleet eturintamassa vaa-timassa selvitystä tehdystä urkinnasta – ja vastustamassa Euroopan valtioiden omia projekteja kansalaistensa yksityi-syyden loukkaamiseksi. Hallituksen ja liikenneministeriön ei tulisikaan ohit-taa kansalaisten huolia uuteen kilo-metrimaksuun ja sen seuraamiseen liittyvistä ongelmista ylimalkaisesti.

KAIKILLA ON JOTAIN SALATTAVAA

tatu ahponenKohta vanhentuva poliittinen nuori

»salaisuus, jonKa joKu toinen tietää, tarKoittaa valtaa.»

AHPONEN

13 LIBERO

OLEN USEIN IHMETELLYT, kuinka moni nuori, saati sit-ten vasemmistonuori ei kuulu oman alansa ammatti-liittoon. Tiukalla inttämisellä ja paasaamisella olen onneksi saanut hankittua muutaman uuden jäsenen PAM:lle ja JHL:lle, mutta aika paljon työtä on vielä työ-väenliikkeellä tehtävänä, että nuoriso saadaan kunnol-la ymmärtämään liittojen merkitys.

Liittoon kuuluminen on tietenkin täysin vapaaeh-toista myös meidän vasemmistolaisten piirissä. Usein kuitenkin keskusteluissa törmää tiettyihin toistuviin argumentteihin, joilla pyritään perustelemaan liittoon kuulumattomuutta, mutta jotka lähinnä osoittavat pe-rehtymättömyyttä ammattiyhdistysliikkeen ja työelä-män lainalaisuuksiin.

Yksi yleinen peruste on, että koska tämänhetkinen duuni on vain väliaikainen homma matkalla kohti unelma-alaa, ei liittoon kannata liittyä. Tämä usko-mus on varsinkin palvelualojen, kuten varastojen ja kaupanalan työpaikkojen vitsaus. Usein kuitenkin sa-mat työntekijät kertovat karuja tarinoita siitä, miten vuorolistat tulevat miten sattuu, lisiä ei makseta ja nol-latuntisopimuksia laaditaan.

Onkin hyvä ymmärtää, että ammattiliittoa ei valita unelmien mukaan, vaan sen mukaan, mitä työtä satu-taan kulloinkin tekemään. Työnantajan saappaanko-ron alla ei tarvitse olla edes väliaikaisesti, sillä ammat-tiliiton jäsenyyden kautta työpaikan luottamusmiehen edunvalvonta ja tiukimmissa tapauksissa liiton juris-tien palvelut ovat käytössä silloin, kun kahnausta esi-miehen kanssa tulee. Kun vaihdetaan alaa, vaihdetaan myös ammattiliittoa. Työttömyysturva ei tällöin kat-kea, jos kassa vaihtuu kolmenkymmenen päivän ajan-jakson sisällä.

Ammattiliittojen työttömyyskassojen tarjoama työt-tömyysturva onkin asia, jota pelottavan moni nuori ei sisäistä. Nimittäin kun työntekijä on ollut kymmenen kuukautta työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työs-säoloehdon, hän on irtisanomisen jälkeen oikeutet-

tu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Ansiosidonnainen on puolestaan keskimäärin tuplasti työmarkkinatuen suuruinen, joten sen piirissä on huomattavasti muka-vampi etsiä uutta duunia.

Entäpä jos »meidän alan liittomme on niin paska, et-tä siihen ei kannata liittyä?» Tämä on usein kuulluista perusteista tavallaan järkevin. On totta, että ammatti-yhdistyliike on jäänyt jälkeen pirstaloituvan ja pätkit-tyvän työelämän muutoksista. Monet liitot tuntuvat myös lähtevän sopimusneuvotteluihin puhtaasti puo-lustuskannalta, vaikka monilla työmailla nuoret toi-voisivat työtaisteluita ja tiukkoja vääntöjä työelämän laadun ja työehtojen parantamiseksi.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ammattiliitot ovat kansalaisjärjestöjä, joiden toimintaan ja suuntaan on jokaisella liiton jäsenellä oikeus ottaa osaa ja vaikut-taa. Ammattiliitot eivät uudistu, ellei niitä uudisteta ja tässä meillä nuorilla on oma vastuumme kannetta-vana. Hyvä kanava tähän on oma, paikallinen ammat-tiyhdistys. Monissa osastoissa on meininki varsin hil-jaista ja jo muutaman aktiivisen vasemmistonuoren porukka voi laittaa toimintaan kummasti vipinää.

JUUSO AROMAAVasemmistonuor-ten 1. varapuheen-johtaja

JÄRJESTÄYTYMINEN KANNATTAA AINA

MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

14 LIBERO

LUKIJAKIRJE

Auto- ja Kuljetusalan

Työntekijäliitto ry

Arvo ammattilaiselle...

auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki // PL 313, 00531 Helsinki

(09) 613 110, faksi (09) 739 287 // [email protected]

...turva jäsenelle!

vieraile

osoitteessa

www.akt.fi

KIITOS JUKKA LIUKKOSELLE Tervetuloa islamisaation Suomeen! –jutusta (Libero 4/2013)! Koska on ilmiselvää, että seku-larisaatio jatkuu, on jokaisessa puolu-eessa – paitsi tietenkin KD:ssa – tajut-tava, että jos haluaa puhutella tulevia äänestäjiä, ei voi olla puuttumatta val-lalla olevaan kristinuskon ja ylipäänsä uskonnon suosimiseen.

KAIKKIEN PUOLUEIDEN SEKULAARIT, YHTYKÄÄ!

Samalla pitää ymmärtää, että nykyi-sen tilanteen purkamisessa on edettä-vä niin, ettei siinä tehdä puoluepoli-tiikkaa. Onhan itsestään selvää, että jos jokin puolue tekee yksinään jonkin avauksen, torpataan se ihan normika-teuden takia. Siksi kannattaa ensin eri puolueiden sekulaareimpien miettiä yhdessä yhteistä strategiaa.

LiberoHämeentie 29, 6. krs00500 Helsinki

KIRJOITA LUKIJAKIRJE!

Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksis-ta lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista. Henrik Sawelalle lähetämme Johanna Korhosen ja Jeanette Östmanin toimitta-man Kaikella rakkaudella -kokoelman (Into 2014).

Koska kataisia, urpilaisia, soineja ja muita samankarvaisia on vielä pitkään näkyvillä paikoilla, on edettävä aika hi-taasti – ei salaillen, mutta järkevästi.

henrik sawelahumanisti, vapaa-ajattelija, skeptikko mutta myös liberaali RKP:läinen

15 LIBERO

16 LIBERO

Punavihreän liikehdinnän väitetään unohtaneen työläisen edun, kun se ajaa tiukennuksia maatalouden ja teollisuu-den ympäristösääntelyyn. Työväenliikkeeltä vaaditaan en-nen kaikkea työpaikkojen puolustamista, ja työväenluokan etu typistetään oikeudeksi saada palkkaa. Jos lyhytnäköises-ti asetetaan vastakkain työ ja ympäristö – tai jokin muu työ-paikkojen vaarantaja kuten eläinten oikeudet tai ihmisoike-uksien kunnioittaminen kauppapolitiikassa – on vaarana, et-tä työn ja pääoman välinen ristiriita unohtuu.

On totta, etteivät ympäristön ja työläisen edut ole yhtei-set, jos työläisen toimeentulo perustuu ympäristöstä piit-taamattomaan voitontavoitteluun. Työväenliikkeen huolen-aiheena pitäisikin olla ratkaisun löytäminen ilmastokriisiin, jonka vaikutukset iskevät ihmiseen sitä pahemmin, mitä köy-hempi ja suojattomampi tämä on. Pääoman ja ympäristön ris-tiriitaa ei voi ratkaista pääoman ehdoilla.

Valitettavasti niin ammattiyhdistysliike kuin työväenpuo-lueetkin keskittyvät vain nykyjärjestelmän paranteluun il-man visiota ei-kapitalistisesta yhteiskunnasta. Oikeistojoh-tajan lohkaisu työväenpuolueesta ilman sosialismia pätee kyllä myös Vasemmistoliittoon. Ay-liike (s. 14) ei puolestaan kamppaile edes radikaalina pitämänsä perustulon puolesta vaan puolustaa nykyistä työhön perustuvaa sosiaaliturvaa. Aidosti luokkayhteiskuntaa muuttava uudistus olisi työstä syntyvän arvon vaatiminen kokonaan työn tekijälle (s. 40).

Näillä teemasivuilla työtä lähestytään robotisaation (s. 17), siirtotyön (s. 20), minimipalkan (s. 22), sukupuolittunei-suuden (s. 24), katutaiteilun (s. 26) ja suomalaisuuden (s. 27) kautta. Laaja ja perustavanlaatuinen teema on läsnä myös muualla lehdessä.

TEEMANA TYÖ

ROBOTTITYÖ VAPAUTTAAROBOTISAATIO ETENEE JA KONEET VIEVÄT ISON OSAN PALKKATYÖSTÄ.

IHMISKUNTA ON AINA UNELMOINUT VAPAUTUVANSA VÄLTTÄMÄTTÖMYYKSISTÄ, JOTEN HIENO HOMMA! MUTTA KUKA OMISTAA ROBOTIT?

OXFORDIN YLIOPISTON tutkijat Carl Frey ja Michael Osborne julkaisivat viime vuonna artikkelin, jonka mu-kaan robotisaatio voi korvata puolet Yhdysvaltojen työpaikoista 20 vuoden kuluessa. Tammikuussa Elinkeinoelä-män tutkimuslaitos Etla sovelsi mal-lia Suomen oloihin. Etlan raportin tu-los uutisoitiin pelokkaaseen sävyyn: koneet »uhkaavat» työpaikkoja, ja osa ammateista »kuolee sukupuuttoon».

Toistaiseksi koneilla on korvattu lä-hinnä rutiinimaisia työtehtäviä, mut-ta lähitulevaisuudessa koneita pys-tytään opettamaan niin, että ne ky-kenevät myös monimutkaisempaan tietoja palvelutyöhön. Google ostaa jatkuvasti robottiteknologiaa kehit-

tääkseen tekoälyä. Se käyttää jo auto-matisoituja takseja, ja Amazon tutkii postin korvaamista minikoptereilla.

»Robotisaatiossa on kenties kyse eniten maailmaa muuttavasta mega-trendistä lähivuosien aikana. USA:n kansallisessa robotisaatiostrategias-sa tuodaan esiin, että robotisaatio on yksi harvoista teknologioista, joka voi aiheuttaa internetin kaltaisen muu-toksen tulevina vuosikymmeninä», elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kirjoitti blogissaan tammikuussa.

Etlan mukaan robotit korvaavat hel-poiten matalapalkkaista ja vähem-män koulutusta vaativaa työtä, kuten myyjiä, sihteereitä, toimistoavustajia ja postinkantajia. Robotisaatiotutki-

muksissa esiintyy myös päinvastainen näkemys: aivan halvimman työvoi-man koneellistaminen tulee liian kal-liiksi. Sen sijaan juristit kannattaa kor-vata koneilla, koska asianajajien palkat ovat niin kovia.

Jotkut näkevät robotisaatiossa mah-dollisuuden vanhan utopian toteutta-miseen. Koneet tekevät välttämättö-män työn, ja ihmiset voivat jatkossa keskittyä luovempiin puuhiin esimer-kiksi robottityön mahdollistaman per-ustulon turvin.

Toistaiseksi koneet eivät kuitenkaan ole poistaneet maailmasta köyhyyttä ja pakkotyötä. Robottiperustulon si-jaan julkisuudessa vaaditaan sosiaali-turvan muuttamista vastikkeelliseksi.

teKsti joel kaitila & pontus purokuru • Kuvitus essi ruuskanen

17 LIBERO

teKsti pärttyli linna • Kuva dmitri perstin

KIINA SOTII ISLAMISTISTA TERRORISMIA VASTAAN SIINÄ, MISSÄ LÄNSIMAATKIN – TAI SORTAA UIGUURIVÄHEMISTÖÄ.

18 LIBERO

teKsti pärttyli linna • Kuva dmitri perstin

tää massiivisesti halpaa fossiilista kul-jetusenergiaa, harvinaisia mineraaleja Kongon sota-alueilta, monimutkaisia kuljetusketjuja, terästehtaita ja säh-köntuotantoa.

»Jos fossiilista ei-inhimillistä työtä on vuosi vuodelta enemmän käytös-sä ja jos ympäris-töongelmat ovat hoidettavissa, to-ki robotit kannat-tavat», kirjoittaa filosofi Tere Va-dén Vihreän puo-lueen blogissaan.

Mitä tehok-kaampi tekno-

logia on, sitä enemmän se kuitenkin riippuu globaalista epäoikeudenmu-kaisuudesta, ympäristön myrkyttä-misestä ja fossiilisten luonnonvarojen käytöstä, Vadén huomauttaa.

Suomalaisesta robotisaatiokeskuste-lusta on toistaiseksi uupunut myös glo-baali näkökulma. Haalitaan robotteja kilpailukykyisiin ja teknologisesti vah-voihin maihin, ulkoistetaan tuotanto-ongelmat kolmanteen maailmaan ja suljetaan rajat.

Jos robottien mikrosiruissa tarvit-tavista mineraaleista ja kaivostyöstä maksettaisiin länsimaisten standar-dien mukaista palkkaa, jos yritykset maksaisivat veroja alueille, joista raa-ka-aineita louhitaan, ja jos vielä ympä-ristövaikutukset otettaisiin huomioon – voisiko robotisaatiota edelleen pitää taloudellisesti kannattavana?

ROBOTTIPOLITIIKKA RATKAISEEKun robotit tuodaan maailmaan nykyi-sen talousjärjestelmän ja sille ominais-ten instuutioiden ja kannustinraken-teiden vallitessa, on syytä kysyä, kuka kehityksestä hyötyy.

Koneet ovat korvanneet työpaikko-ja satojen vuosien ajan. Ne ovat aina herättäneet epäilystä, mistä esimerk-kinä voidaan muistella kehruukoneita vastaan 1800-luvun alussa hyökännei-tä luddiitteja.

Työväen neuvotteluvoiman näkökul-masta luddiitit olivat oikeassa: alenta-essaan yksikköpalkkakustannuksia ko-neellistuminen heikentää työvoiman asemaa. Koneita on helpompi halli-ta kuin työläisiä, eivätkä robotit vaadi palkankorotuksia.

Näkökulma voidaan myös kääntää ympäri. Mitäpä muuta sektorilta toi-selle heiteltävissä oleva ja oppimis-kykyinen palkkatyöläinen lopulta on kuin eräänlainen universaali robotti? Jo kielellinen yhteys on ilmeinen: ro-botti tulee tsekin sanasta »robota», jo-ka alun perin tarkoitti pakosta tehtä-vää työtä.Robotisaation toteutumismuotoa ei ratkaise teknologia vaan politiikka. Ro-botit voisivat vapauttaa ihmiset työstä, mutta kapitalismissa ne uhkaavat va-pauttaa ihmiset toimeentulosta ja kär-jistää entisestään maailmantalouden jakautumista voittajiin ja häviäjiin.

TALOUSKRIISI ON ROBOTTIKRIISIRobotisaatio tuottaa taloudellisia ja po-liittisia ongelmia myös niille, jotka sii-tä hyötyvät.

Työväen näkökulmasta toimeentu-lo muuttuu arvoitukseksi. Kun kone tekee työni, mistä saan rahaa? Kysy-mys johtaa poliittisiin ongelmiin: mi-ten pitää yhteiskunta vakaana tilan-teessa, jossa koneet tuottavat nopeasti massatyöttömyyttä eikä jokaisesta ko-neen syrjäyttämästä ole startupin pe-rustajaksi. Laitetaanko kaduille robo-poliiseja turvaamaan järjestystä?

Talousjärjestelmän kannalta ongel-mana on kysyntä. Jos koneet tekevät työt ja syrjäyttävät palkansaajat, millä rahalla ihmiset ostavat tuotettuja tava-roita? Työtä vähentävä koneellistumi-nen ei siis ole talouden kannalta kas-vua tai vakautta lisäävä ilmiö.

Silmäys lähihistoriaan väläyttää, et-tä työn tuottavuus ja palkkojen kehi-tys ovat irtaantuneet toisistaan. Uus-

liberalismissa kysyntäongelmaan on vastattu pakottamalla ihmiset yksi-tyiseen velkaan. Toimivampi ratkai-su olisi ollut tuottavuuden kehitys ja palkkatason kytkeminen kansainväli-sesti toisiinsa tavalla, joka turvaa riit-tävän kysynnän ta-son esimerkiksi Eu-roopassa.

Yksityisen velan räjähdysmäinen kas-vu on yksi nykyisen talouskriisin taus-tatekijöitä. Rahoi-tussektori pumppaa velkavivulla kiin-teistöjen ja omai-suusarvojen hintoja ylös. Niistä saatavat vuokra- ja korko-tulot ovat painolastia muulle yhteis-kunnalle, joka uhkaa musertua velka-sitoumusten alle. Velkoja, joita ei voi-da maksaa, ei tulla maksamaan.

Robotisaatiosta innostuneet tutki-jat ja poliitikot ehdottavat näihin on-gelmiin ratkaisuksi epämääräisesti lo-putonta innovaatiota, pakkoyrittämis-tä ja uusien työpaikkojen luomista.

KONEET MEILLE, MYRKYT HEILLERobotisaatiokeskustelua käyvät mo-net vihreät, kuten Teknologinen murros ja politiikka -pamfletin kirjoittaneet Ville-Veikko Mastomäki ja Jaakko Stenhäll. Hekään eivät lähesty robotteja energi-an ja ekologian näkökulmasta.

Robotit eivät kuitenkaan tule maail-maan tyhjästä, eivätkä ne toimi ilman energiaa. Robotin tuottaminen edellyt-

»robotisaatio- KesKustelusta on uuPunut globaali

näKöKulma.»

lähteitä

Brynjolfsson, Erik & Andrew McAfee (2014) The Second Machine Age. W. W. Norton & Company, New York.

Caffentzis, George (2013) In Letters of Blood and Fire. Com-mon Notions, New York.

Frey, Carl Benedikt & Michael A. Osbor-ne (2013) »The Fu-ture of Employment: How Suspectible Are Jobs to Computerisati-on?» Oxfordin yliopis-ton tutkimuspaperi. http://bit.ly/1mj2qSJ

Honkanen, Pertti (2007). Työttömyys ja arvoteoria. Väitöskir-ja, Turun yliopisto.Keen, Steve (2010) The Debtwatch Mani-festo. www.debtdef-lation.com/blogs/manifesto

Scott, Ridley (1982) Blade Runner.

»robotit voisivat vaPauttaa iHmiset työstä, mutta KaPitalismissa ne uHKaavat vaPauttaa iHmiset toimeentulosta ja Kärjistää maailmantalouden jaKautumista voittajiin ja Häviäjiin.»

Kuinka robottien hyödyt tasataan?

Lue lisää:

www.liberolehti.fi

VERKKO-LEHTI

19 LIBERO

20 LIBERO

ENSIMMÄISIÄ FILIPPIINEILTÄ palkattuja sai-raanhoitajia haastatelleen dosentti Lena Nä-reen mukaan työperäinen siirtolaisuus voi helpottaa hoiva-alan työvoimapulaa, mutta täysin ongelmaton vaihtoehto se ei ole. Nä-reellä on mielessään kokonaisvaltaisempi rat-kaisu. Suomen väestö vanhenee ja tarvitsee li-sää hoitajia. »Vanhenevan väestön myötä Suo-messa on syntynyt tilanne, että on tavallaan vähemmän käsiä. Marx puhui 1800-luvulla kapitalismin analyysissään, että teolliseen kapitalismiin tarvitaan enemmän käsiä. Sa-malla tavalla on nyt nähdäkseni myös hoiva-työssä», dosentti Lena Näre pohtii.

Hoivavajeen ongelmaa ei Näreen mukaan voida palauttaa pelkästään demografisiin, väestönmuutoksiin liittyviin syihin. Kyse on laajemmasta hoiva-alan murroksesta. Alaa on tehostettu, ja työhön on tullut tuottavuus-vaateita. Samalla työn luonne on muuttunut. »Yksi julkisjohtamisen tragedia on, että kos-ketushoivaan, lähellä olemiseen käytetty ai-ka on hoivatyöntekijöillä vähentynyt samal-la kun erinäköiset laaduntarkistamisjärjestel-mät ovat lisääntyneet», Näre toteaa.

»En sano, ettei meillä pitäisi olla mitään

mittareita, mutta on myös menty aika pitkäl-le siinä, kuinka paljon aikaa esimerkiksi koti-työntekijällä menee asioiden kirjaamiseen jo-kaisen käynnin jälkeen.»

Hoivatyöstä on tullut entistä raskaampaa, ja palkat ovat pysyneet hyvin alhaisina. »Se tavallaan myös rapauttaa sitä moraalia ja vai-keuttaa tietysti rekrytointia», Näre sanoo. Li-säksi määräaikaiset työsuhteet kuormittavat työntekijöiden hyvinvointia. Moni sosiaali- ja terveysalalle koulutettu hakeutuukin työsken-telemään muille aloille.

SIIRTOTYÖLÄINEN EI VALITAHoiva-alalle tarvittavia käsiä on lähdetty etsi-mään siirtolaisista. Muiden Euroopan maiden lailla Suomessa on käynnissä useita hankkei-ta, joissa selvitetään mahdollisuuksia palka-ta hoivaajia Euroopan ulkopuolelta. Vuonna 2012 Maahanmuuttovirasto myönsi työperäi-sen oleskeluluvan lähes 5 000 henkilölle. Siir-tolaiset voivat hyvin olla yksi ratkaisu Suomen hoivavajeeseen, mutta rekrytointi kolmansis-ta maista kärsii vielä lastentaudeista.

Ulkomailla suoritettua tutkintoa on vai-kea hyväksyttää Suomessa, ja korkeakoulu-

tettu työntekijä saattaa päätyä koulutustaan alempiin työtehtäviin. Näin oli käynyt Näreen haastattelemille filippiiniläisille sairaanhoi-tajilla, jotka hoiva- ja terveyspalveluyritys Es-peri Care Oy toi Suomeen ensimmäisessä rek-rytointikokeilussa vuonna 2008.

»Rekrytoinnissa oli ihmisiä, jotka olivat työskennelleet hyvin erikoistuneissa sairaan-hoidon tehtävissä ulkomailla. He saattoivat olla leikkaussalisairaanhoitajia, ja sitten he tulivat tänne tekemään vanhustenhoitoa», Näre kertoo.

Siirtotyöläinen voi myös joutua joustamaan liikaa. »Olet juridisesti heikommassa asemas-sa valittamaan siitä, että saat aina pitkiä vuo-roja tai ehkä vähän huonompaa palkkaa. Työ-peräisen oleskeluluvan uusimista ei voi ha-kea, jollei ole työpaikkaa», Näre toteaa.

Aikaa omien oikeuksien puolesta taistele-miseen ei liioin ole, jos haluaa mahdollises-ti tuoda perheen joskus luokseen. Perheenyh-distämiseen tarvitaan hyviä tuloja. Yhtä las-ta ja puolisoa kohti tilillä olisi kuukausittain oltava 2 200 euroa, puolisoa ja kahta lasta var-ten 2 600 euroa, verojen jälkeen.

»Sellaisia tuloja varten perushoitajan pal-

teKsti liisa heikinheimo Kuvitus juha veltti

IKÄÄNTYVÄ SUOMI POTEE HOIVAVAJETTA. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN VAROVAISENKIN ARVION MUKAAN SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE TARVITAAN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ VÄHINTÄÄN 20 000 UUTTA TYÖNTEKIJÄÄ. KUN TYÖNTEKIJÖITÄ EI SUOMESTA LÖYDY, REKRYTOINTIA ON LAAJENNETTU EU-ROOPAN ULKOPUOLELLE.

siirtotyöläiset vastaavat hoivavajeeseen

EU- JA ETA-MAIDEN kansalaisten on hankittava Suomessa työskentelyä var-ten työntekijän oleskelulupa eli työlu-pa. Maahanmuuttopolitiikan mukaan työlupaa tulee hakea ennen maahan saapumista lähimmästä edustustosta. Todellisuudessa moni Suomessa asuva siirtolainen joutuu kuitenkin taistele-maan lupaviidakossa oleskelunsa lail-lisena pitämiseksi ja hakemaan uutta lupaa poliisilta jo ollessaan Suomessa.

Kun elämäntilanne muuttuu, aina muuttuu myös lupakategoria. Opin-tonsa päättänyt, kielteisen turvapaik-kapäätöksen saanut tai puolisostaan eronnut tarvitsee jokainen uuden oles-kelulupaperusteen jäädäkseen maa-han. Jos uuteen lupaan liittyvää by-rokratiaa ei selätä, on vaihtoehtoina kotimaahan palaaminen tai paperitto-mana eläminen.

Työlupa maksaa 540 euroa ja luvan jät-tämistä varten täytyy varata aika polii-silta. Helsingissä ulkomaalaispoliisin lupapalveluihin on noin kahden kuukauden jo-no. Kun lupa on jätetty poliisille, kestää päätöksen saaminen vielä keskimäärin noin neljä kuukaut-ta. Odottaessaan lupaa moni elää käännytysuhan alla paperittoma-na tai ilman oike-utta tehdä töitä ja hankkia toimeentu-loa.

Työluvan voi saada, jos on pysyvä työpaikka, josta saa työehtosopimuk-sen mukaista palkkaa. Tulojen tulee ol-

la säännölliset ja työn kokopäiväinen. Työsopimukseksi ei kelpaa esimerkiksi nollatuntityösopimus.

Ensimmäinen työlupa myönnet-tään aina vuodeksi kerrallaan. Vuoden jälkeen tarkastetaan onko toimeen-tuloehto täyttynyt, jos tulot ovat ol-leet säännölliset ja riittävät, voidaan myöntää jatkolupa esimerkiksi kah-deksi vuodeksi.

Ilman kielitaitoa ja koulutusta on vai-kea työllistyä. Arkea hankaloittaa myös rasismi ja yhteiskunnan ennak-koluulot. Usein pelkästään haastatte-luun pääseminen voi vierasperäisen nimen takia olla mahdotonta. Joulu-kuussa Suomessa oli 30 000 työtöntä ulkomaalaista.

Työlupaan sisältyy aina työ- ja elin-keinotoimiston osaratkaisu; ennen lo-pullista maahanmuuttoviraston pää-töstä selvitetään alan työvoiman saata-vuus. Alueen työ- ja elinkeinotoimisto arvioi suomalaisen työvoiman tarjon-

nan. Mikäli sitä ei ole saatavilla, voidaan hakijalle puoltaa positiivis-ta osaratkaisua. S a at av u u s h a r -kintaa ei sovelleta keskiluokkaisil-le aloille palkat-taessa yritysjoh-tajaa tai lääkäriä, mutta sen sijaan kyllä esimerkiksi ravintola- ja kul-

jetusalalle, toimistotöihin tai muu-sikon tehtäviin. Saatavuusharkinta ei huomioi sitä tosiseikkaa, että Suo-messa elää jo siirtotyöläisten luokka, joiden työn tarve tulee myös täyttää.

21 LIBERO

luvatta vai luvalla teKsti heidi auvinen

kalla on tehtävä kolmeakin työtä», Näre poh-tii. »Tulorajat ovat niin korkeat, että suurim-malla osalla suomalaisista ei niiden mukaan olisi varaa perheeseen.»

HOIVA-ALAN ARVOSTUSTA ON NOSTETTAVADosentti Lena Näre työskentelee sosiologian oppiaineessa Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa »Yrkes-subjektiviteter hos invandrapersonal». Hän myös johtaa hanketta, jossa selvitetään maa-hanmuuttajataustaisten nuorten työllistymi-sen ehtoja Suomessa.

Näre näkee siirtotyöläisissä yhden mahdol-lisen ratkaisun hoivavajeeseen, mutta vain jos työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukai-sesti. Siirtolaisista ei saa tulla halpaa hyödy-kettä. »Hoiva-alan kasvava riippuvuus siir-tolaisista ei ole välttämättä huono asia, jos maahanmuutto tapahtuu sillä tavalla, että maahanmuuttajilla on yhtäläiset oikeudet ja heidät katsotaan täysivertaisiksi jäseniksi täs-sä yhteiskunnassa», Näre sanoo.

Hoivavajetta voi lähteä purkamaan toises-takin näkökulmasta. Hoivatyöntekijöiden puute johtuu pohjimmiltaan siitä, ettei työtä arvosteta eikä se houkuttele. Työoloja ja palk-kausta tulisi Näreen mukaan parantaa vastaa-maan hoivatyön tärkeyttä. »Jos pystyy tarjoa-maan kiinnostavaa työtä, joka ei kuormita lii-kaa, jossa on inhimilliset työajat ja jossa on hyvä korvaus tehdystä työstä, niin kyllä sin-ne ihmisiä haluaa töihin. Ja sitä kauttahan se työn arvostuskin nousee», Näre toteaa.

»saatavuusHarKinta ei Huomioi, että

suomessa elää jo siirtotyöläisten

luoKKa.»

22 LIBERO

VAPAAKAUPPASOPIMUKSET SUOJAAVAT PÄÄOMAN ETUJA, MUTTA TYÖVÄEN TOIMEENTULOA EI OLE TURVATTU KAN-SAINVÄLISELLÄ MINIMIPALKKALAILLA. TALOUSTUTKIJAA IHMETYTTÄÄ, ETTEI SIITÄ JUURI EDES KESKUSTELLA.

teKsti milja komulainen • Kuvitus laura happo

TAMMIKUUSSA 2014 VIISI henkilöä me-nehtyi Kambodžan pääkaupungissa Phnom Phenissä, kun poliisi avasi tulen kesken mit-tavien mielenosoitusten. Mielenosoittajat olivat Kambodžan tekstiiliteollisuuden työn-tekijöitä, jotka lakkoilivat maan alhaisen palkkatason takia.

Kambodžan tekstiiliteollisuuden tarina noudattaa pitkälti uusliberaalin talousajat-telun kaavaa. Maan tekstiiliteollisuus on al-kanut haalia lisää kansainvälisiä investoijia Kiinan kaltaisten massatuontantomaiden palkkatasojen noustessa. Halpatyövoiman nähdään olevan Kambodžan suhteellinen etu kansainvälisillä markkinoilla.

Maan kilpailukyvyllä on kuitenkin kään-töpuolensa.

»Maailmantalous suosii pääoman etua. Monikansalliset yritykset voivat liikkua va-paasti maasta toiseen halvan työvoiman jäl-jillä, mutta työläiset eivät pysty siirtymään parempien palkkojen peräsäs,» selittää tut-kija Jason Hickel London School of Econo-micsista.

»Siksi pääoma saa maat kilpailemaan kes-kenään kansainvälisestä investoinnista. Tä-mä puolestaan johtaa palkkatason laskemi-seen.»

Maiden kilpailuttaminen on johtanut ti-lanteeseen, jossa Kambodžan tekstiiliteol-lisuuden työntekijät tienaavat hädin tuskin

tarpeeksi itsensä ja perheensä elättämiseksi. Toisaalta monikansallisten yritysten johdon palkkataso nousee entisestään.

MINIMIPALKKA TURVAISI ELANNONRatkaisu kutistuviin palkkoihin on yksinker-tainen. Pääoman etua suojataan kansainvä-lisin sopimuksin; miksei siis työntekijöiden oikeutta kunnolliseen toimeentuloon voitai-si suojata asettamalla kansainvälinen mini-mipalkka?

»On uskomatonta, ettei maailmanlaajui-sen minimipalkan säätämisestä ole käyty va-kavaa keskustelua aiemmin,» Hickel naurah-taa.

Nyt minimipalkasta on alettu puhumaan. Muun muassan taloustieteilijä ja nobelisti Muhammed Yunus on esittänyt oman ehdo-tuksensa maailmanlaajuisen minimipalkan säätämiseksi. Jason Hickel huomauttaa, että säätelyä suunniteltaessa tulee ottaa huomi-oon valtioiden asema maailmantaloudessa.

»Saman minimipalkan tason asettami-nen kaikissa maissa saattaisi vahingoittaa köyhiä maita vähentämällä niiden suhteel-lista kilpailukykyä kansainvälisillä markki-noilla.»

Hickelin mukaan minimipalkan tulisi pe-rustua kunkin maan palkkatasoon ja talou-delliseen tilanteeseen: minimipalkka voisi

olla esimerkiksi 50 prosenttia maan palkkojen mediaanista. Lisäksi minimipalkalle sädettäi-siin pohjataso, joka suojelisi työläisiä sellaisis-sa maissa, joissa puolet mediaanipalkasta ei ylitä köyhyysrajaa. Näin valtioiden kilpailuky-ky pysyisi tasapainossa, ja kaikille maailman työntekijöille turvattaisi riittävä toimeentulo.

OIKEUDENMUKAISUUTTA KAPITALISMIN EHDOILLAKeskustelua minimipalkan haitoista käydään pitkälti taloudellisesta näkökulmasta. Mini-mipalkan vastustajien mukaan palkkatason maailmanlaajuinen säätely olisi pahaksi bis-nekselle ja työntekijöille. Yleisin huolenaihe on, että palkkojen nostaminen ajaisi yritykset vähentämään työpaikkoja.

Minimipalkan puolestapuhujille säätely on kuitenkin ennen kaikkea moraalinen kysy-mys. Hickel vertaa minimipalkan säätämis-tä orjuuden päättymiseen. Orjakaupan kieltä-

globaali minimipalkkavälttämätön väliaiKaisratKaisu

23 LIBERO

minen aiheutti hetkellisesti haittaa yritys-toiminnalle, mutta kieltopäätös tehtiin silti, koska orjuuden koettiin olevan epäoikeuden-mukaista.

»On aika päättää ettei ihmiset köyhyydes-sä pitävien palkkojen maksaminen ole hy-väksyttävää. Jos maailmanlaajuisen mini-mipalkan säätäminen on haitallista yritys-toiminnalle, olkoon niin,» Hickel painottaa.

»Mikäli yritykset eivät pysty toimimaan ilman, että ne hyväksikäyttävät työntekijöi-tään, ei niiden tulisi olla toiminnassa laisin-kaan.»

Hickel muistuttaa, ettei maailmanlaajui-nen minimipalkka mullistaisi kapitalistista talousjärjestelmää. Pikemminkin kyse olisi säätelystä, joka suojaisi työläisiä köyhyydel-tä, mutta ei muuttaisi maailmantalouden valtasuhteita merkittävällä tavalla.

»Globaali minimipalkka ei poista järjestel-män ytimessä olevaa epätasa-arvoa, mutta se

on aivan välttämätön välipysäkki.»

SÄÄTELY SAAVUTETAAN TYÖTAISTELUN KAUTTA Miten maailmanlaajuinen minimipalkka saataisiin säädettyä käytännössä? Yksi vaih-toehto olisi saada valtiot ratifioimaan ILO:n minimipalkan säätämistä koskeva konven-tio. Konvention numero 131 (1970) kautta valtiot sitoutuisivat säätämään minipalkan työläisten palkkatarpeet huomioon ottaen. Jason Hickel pitää universaalin ratifioinnin saavuttamista epätodennäköisenä.

»En usko, että siihen tarvittavaa vaikutta-mistyötä saataisiin käynnistymään.»

Todennäköisempää on, että säätelyä saataisiin aikaiseksi työtaistelun kautta. Kambodžan ampumatragedian jälkeen pai-kalliset ammattiliitot saivat hallituksen nos-tamaan minimipalkan 100 dollariin kuukau-deassa. Uusi minimipalkka ei yllä ammatti-

liittojen vaatimalle tasolle, mutta on silti merkittävä korotus aiempaan palkkatasoon nähden. Globaali säätely saataisiin aikaisek-si ammatiliittojen yhteistyön kautta. Aasian halpatuotantomaiden ammattijärjestöt pe-rustivat vuonna 2007 »Asia Floor Wage» -ver-koston, joka pyrkii luomaan aasialaisen mi-nimipalkkajärjestelmän. Verkosto pitkän aikavälin tavoite on levittää minimipalkka myös muille globaalin etelän alueille.

Hickel uskoo, että ruohonjuuritasolta läh-tevä paine muuttaa maailmantalouden sään-töjä on kasvussa. Protesteja näkyy nyt ympä-ri maailmaa enemmän kuin koskaan.

»Olemme tulleet käännekohtaan. Nykyi-sessä järjestelmässä maailman 85 rikkaim-malla ihmisellä on saman verran varallisuut-ta kuin koko maailman väestön köyhimmillä 50 prosentilla. Sellainen ei voi jatkua ilman, että syntyy jonkinlaista massojen vastarin-taa.»

24 LIBERO

KuusiKymmentäKuusi- tuHatta siivoojaateKsti ja Kuvat laura happo

TEORIASSA MEILLÄ Suomessa ei ole olemassa naisten ja miesten ammat-teja. Silti matalapalkkaiset alat ovat käytännössä naisten työtä; noin kah-deksankymmentä prosenttia siivoojis-ta ja yhdeksänkymmentä prosenttia lä-hihoitajista, kodinhoitajista ja muis-ta terveydenhuollon työntekijöistä on naisia.

Laura Hapon valokuvaprojekti tar-kastelee tilastoja valokuvan kautta. Vähäeleiset potrettikuvat kuvittavat lukuja eri ammattien sukupuolijakau-

mista. Miksi hoemme, ettei ole ole-massa naisten ja miesten ammatteja, jos ne tilastollisesti jatkavat olemassa-oloaan? Projekti kokoaa yhteen sekä naisten että miesten tyypillisimpiä ja harvinaisimpia ammattiryhmiä.

Tämän aukeaman kuvat kuvittavat naisten yleisimpiä ammattiryhmiä Ti-lastokeskuksen vuoden 2012 julkistuk-sen mukaisesti. Kaikki kuvattavat ovat 80-luvulla syntyneitä. Heidän voi olla vaikeampi solmia vakituinen työsuh-de kuin aikaisempien sukupolvien.

Anu, siistijä, vakituinen työsuhde.

Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym.:

66 248 naista, 85 %

Viivi, sairaanhoitaja, määräaikainen työsuhde.Sairaanhoitajat ja kätilöt:

58 781 naista, 94 %.

25 LIBERO

Anu, siistijä, vakituinen työsuhde.

Koti-, hotelli- ja toimistosiivoojat ym.:

66 248 naista, 85 %

Erika, itsenäinen kukkakauppias. Myyjät ja kauppiaat: 81 580 naista, 64 %.

Kristina, toimistotyöntekijä, määräaikainen työsuhde.Toimistotyöntekijät: 55 592 naista, 82 %.

Anniina, opettajan sijainen, määräaikainen työsuhde. Luokanopettajat ja lastentar-hanopettajat: 34 816 naista, 85 %.

Miia, ravitsemustyöntekijä, vakituinen työsuhde.Ravintola- ja suurtalous- työntekijät: 29 221 naista, 71 %.

Hanna, teatterisihteeri, määräaikainen työsuhde.Hallinnolliset ja erikoistuneet sihteerit: 26 239 naista, 90 %.

FEDOR GRIGOREV lienee tuttu monil-le helsinkiläisille. Hänet kohtaa usein Aleksanterinkadun kulmilla soitta-massa »pullofonia» – soitinta, joka koostuu puutelineeseen ripustetuis-ta pulloista. Viikonloppuisin hän mat-kustaa Pietarista Helsinkiin tienatak-seen rahaa katusoitolla. Hän kertoo soittavansa yhdellä soittokerralla kol-mesta kuuteen tuntiin ja ansaitsevan-sa 100–600 euroa.

Grigorev on ollut katusoittaja jo 24 vuotta. Aikoinaan hän opiskeli lyö-mäsoittimia Pietarin Rimski-Korsa-kov-konservatoriossa. Mutta miksi

MIKAEL LESKINEN ETSI HELSINGIN KADUILTA NELJÄ MUUSIKKOA, JOTKA ELÄTTÄVÄT ITSENSÄ KATUMUSIIKILLA.

katujen ammattilaisetteKsti ja Kuvat mikael leskinen

korkeasti koulutettu muusikko soittaa kadulla? Grigorev vastaa samoin kuin muutkin haastattelemani katumuusi-kot: kadulla soittaminen on vapaata ja itsenäistä työtä. Katusoittaja on oman itsensä herra.

Tämä ei välttämättä sovi kaikille. Vakituinen, kokopäiväinen sisätyö tuo elämään rajoitteiden lisäksi turvalli-suutta ja säännöllisyyttä, kun taas ka-tusoittamisessa toimeentulo on enem-män omasta itsestä kiinni – kukaan muu ei painosta tai sitouta sinua työn-tekoon. Tässä mielessä katumusisointi vaatii kurinalaisuutta ja tahdonlujuut-

ta. Toisaalta katusoittajalta on löydyt-tävä myös rohkeutta ja uskallusta, sil-lä hän on suorassa kosketuksessa ylei-söönsä. Kehut ja loukkaukset otetaan vastaan kasvokain ja välittömästi.

IHMISTEN EDESSÄLähes kahdeksan vuotta kadulla soitta-nut Henry Vistbacka kertoo, että posi-tiivista palautetta, jollaiseksi jokainen heitetty kolikko myös lasketaan, tulee valtavasti enemmän kuin negatiivista. Läheisen kontaktin ansiosta katusoit-tajalla on toisaalta myös kyky herättää vahvoja tunteita ohikulkijoissa, mitä Vistbacka pitää yhtenä työn palkitse-vimmista puolista. Joskus joku saattaa esimerkiksi alkaa itkeä.

Vistbacka elättää itsensä pääasialli-sesti katusoitolla muun muusikontyön ohella. Hän kertoo tulevansa näin toi-meen »mukavasti» nostamatta mitään tukia. Tuloistaan hän maksaa myös veroa. Viikossa Vistbacka soittaa kes-kimäärin noin 30–40 tuntia, viidestä kahdeksaan tuntia päivässä.

Ilkeämielisiä kohtaan Vistbacka yrit-tää asennoitua myötätunnolla, useim-milla lienee vain huono päivä. Vaikka ilkeä palaute tuntuisikin pahalta, se myös kasvattaa ja karaisee. Katusoit-to antaakin mahdollisuuden kehityk-selle tavalla, jota moni muu työ ei tee. Sen lisäksi, että muusikolle katusoitto on erinomainen keino kehittää ja yllä-pitää omia taitojaan, tarjoaa se myös, Vistbackan sanoin, tilaisuuden »luo-data omia epämukavuusalueitaan ja haastaa itsensä jatkuvasti uusilla ta-voilla». Katusoittaja joutuu kohtaa-maan jatkuvasti erilaisia ja epämiel-lyttäviäkin tilanteita, joiden kanssa

Kaiho Hetkenlaulaja Helsingissä Rauta-tientorin metroase-malla

26 LIBERO

hänen täytyy oppia tulemaan toimeen. Toisaalta työn hyviä puolia ovatkin ne yllättävät ja uskomattomat tilanteet, joista katusoittaja löytää itsensä.

TÄSSÄ ELÄMÄ ONTietysti katusoittaja on helposti jo it-sessään huomiotaherättävä hahmo, kuten taiteilijanimellä esittäytyvä Kaiho Hetkenlaulaja. Hänen erikoi-suutena on improvisoida kappaleita kylmiltään – eikä hän itse asiassa esi-tä muiden musiikkia lainkaan. Kaiho tarjoutui laulamaan haastattelun päät-teeksi Rautatieaseman Kompassin tun-tumassa. Osa sanoista kuului:

perjantairuuhka steissillä taasjengillä on kiireei malta ei odottaaei voi kuunnellakatsotaan tätä kansaamiettii onks tää hyvinvointivaltio olevinaankun jengi hymyileeehkä kotonaan

Kaiho teki viisi vuotta sitten päätök-

sen, ettei lähde päivätöihin. Koulutuk-sensa puolesta hän olisi voinut: hän on opiskellut kaupallisen mediavies-tinnän tradenomiksi, lauluntekijäksi, musiikkiterapiaa Sibelius-akatemiassa sekä teknisten alojen johtamista.

Sen sijaan hän ryhtyi musiikin mo-niyrittäjäksi. Katusoiton lisäksi hän pyörittää pientä levy-yhtiötä sekä te-kee tilauksesta kappaleita yksityishen-kilöille. Kadulla ja kapakoissa hän on soittanut viimeiset kuusi vuotta.

Kaiholle katusoittamisessa on ky-se oman nimen ja musiikin rakenta-misesta »myyräntyön kautta». Lisäk-si kappaleiden aiheet löytyvät kadulta, sieltä, missä »elämä tapahtuu». Kai-hon mukaan kadulla näkee ihan kai-ken; työskenneltyään kolme vuotta taksikuskina Tampereella hän kertoo nähneensä paljon, mutta loput vasta soitettuaan kadulla.

KADUN LAITKatusoiton spontaanista luonteesta puhuu myös Elias Hämäläinen, vuo-den 2010 X Factor-kisan voittaja ja kak-

sitoistavuotinen katusoittaja. Hämä-läinen lienee Grigorevin tavoin tut-tu monille helsinkiläisille, hänet voi usein löytää soittamasta keskustan metroasemilla.

Hämäläinen aloitti katusoittami-sen 16-vuotiaana. Tuolloin hän työs-kenteli vielä laivasiivoojana, mutta 18-vuotiaana hän oli siirtynyt jo koko-naan katusoittamiseen sekä keikkaile-maan baareissa ja yksityistilaisuuksis-sa. Tuolloin hän soitti arkipäivisin kol-me tuntia kerrallaan, viikonloppuisin iltayhdeksästä aamuviiteen.

Nykyään Hämäläinen soittaa kadul-la pysyäkseen hyvässä soittovireessä. Muusikolle tai musiikin harrastajalle kadulla soittaminen onkin erinomai-nen keino kehittää ja ylläpitää omia taitojaan. Kadulla soittaminen karsii myös ujoutta pois ja helpottaa keikoil-la esiintymistä. Keikkailun Hämäläi-nen näkee »lasten leikkinä» katusoit-tamiseen verrattuna – hänen mukaan katu on kuin »villi viidakko» eikä muu-sikko tiedä ikinä varmasti, mitä tulee siellä kohtaamaan.

Fedor Grigorev soit-tamassa pullofonia Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmas-sa Helsingissä

27 LIBERO

MYÖ JA MEIDÄN TYÖSUOMALAINEN TYÖ on sanapari, jo-ka kuulostaa hienolta. Sitä on kiva puolustaa vaalien alla ja kehua juh-lapuheissa. Suomalaisen työn takana on kuitenkin jatkuvasti kasvava mää-rä Suomen ulkopuolella tehtävää työ-tä, jonka seurauksena luonto kärsii ja pientä ihmistä poljetaan yhtä hävyttö-mästi kuin Halla-aho kriisikuntia saar-natessaan niissä »maahanmuuton vaa-roista».

Meille uskotellaan, että suomalais-ta työtä tekee Duunari, tuo kaikenvä-risten työväenpuolueiden suosikkikäsi-nukke. Kaikki kuulostaa paremmalta, kun sen sanoo Duunarin suulla. Tarvit-taessa me kaikki olemme Duunareita, tai ainakin silloin kun on vaalit.

Jos perussuomalaisia on uskominen, niin Duunari on karvaperseinen teolli-suusalalla työskentelevä heteromies, joka tykkää makkarasta (ja nyt ei pu-huta mistään soijanakista) ja vastus-taa maahanmuuttoa, koska maahan-muuttajat vievät hänen työpaikkansa. Sillähän ei ole mitään merkitystä, että duunarin duunit siirsi toiselle puolelle maailmaa suomalainen suuryritys, jo-ka laukkaa maailmalla etsimässä löy-sempiä ympäristölakeja ja alhaisinta työntekijöiden järjestäytymisastetta.

Suomalainen työ on suomalaista vain niin kauan kuin markkinointi pelaa. Totuus on aivan toisenlainen, eikä ai-na siedä lähempää tarkastelua. Esi-merkiksi Marimekon lasi- ja keramiik-katuotteet valmistetaan Thaimaassa, eikä Marimekko suostunut kertomaan mitään tavarantoimittajistaan, oli ky-se sitten tekstiileistä tai muista tuot-teista. Yritysvastuu on Marimekolle sen verkkosivujen mukaan tärkeää, mutta ei ilmeisesti liian tärkeää, sil-lä Marimekko ei Finnwatchin rapor-

tin* mukaan tunne puuvillansa tuot-tajatasoa, eikä suostu kertomaan nii-tä eurooppalaisia yrityksiä, joilta se kankaansa hankkii. Kasvojen menet-tämisen pelossa on helppoa vedota kilpailukyvyn säilyttämiseen, jos to-dellisuudessa tuotannon tehokkuu-desta vastaavat alipalkatut virolaiset ompelijat ja kvartsilasin käsittelyn ta-kia keuhkosyöpään sairastuneet aasia-laiset tehdastyöläiset.

Eli olemme tilanteessa, jossa voim-me istua aamupalapöydässä päälläm-me yöpaita, jonka kankaan värjäämi-seen käytettyjen värien takia intialai-selta värjäämön työntekijältä ei ole saatu sormenjälkiä moneen vuoteen, juoden burmalaisten orjien Thaimaas-sa pakkotyönä tekemää ananasmehua suomalaisen designyrityksen lasista, jonka puhaltanut työntekijä saa seit-semän euroa päiväpalkkaa työstä, jon-ka seurauksena hän käyttää päivittäin silmätippoja kirveleviin silmiinsä, kos-ka tehtaan työturvallisuus on mitä on. Ja samalla hoemme itsellemme tuke-vamme suomalaista työtä.

Mutta tästähän ei kannata välittää, sillä meidän on kuluttajina pidettävä huolta siitä, että markkinatalouden rattaissa on näinä aikoina riittävästi työläisten verta, eikun rasvaa, eli ra-haa. Muuten koko systeemi kuukah-taa ja onko sitten kiva, onko?

SINI SAVOLAINEN

Virossa oleskelevan kirjoittajan naapurika-dulla on suomalaisen Voglian ompelimo. Voglian kuukauden tuote maksaa verkkokau-passa 83 euroa. Virolaisen ompelijan kuu-kausipalkka on verojen jälkeen noin 350€.

*Finnwatch 5/2013 Suomalaisten design-tuotteiden vastuullisuus – case: Iittala ja Marimekko Thaimaassa

SAVOLAINEN

28 LIBERO

29 LIBERO

SUOPUNKITERRORISTIT OTTAVAT HUOMAAMATTA KANTAA.

S U O H PA N T E R RO R. Suopunkiterrori. Juuri se taiteilijaryhmä, jonka mee-miestetiikasta ja somemaailman ku-vavirrasta tuttuja elementtejä – aina Anonymous-maskista Marvelin super-sankareihin – uusiksi mutiloiviin töi-hin on moni törmännyt; alkuun vält-

teKsti riia colliander

tämättä edes havaitsematta olevansa tekemisissä kantaaottamisen kanssa.

Siinä voi piilläkin yksi villakoiran ytimistä. Pop-kulttuuria tai länsimai-sen viihteen elementtejä saamelaisoi-keuksien kiistapaikkoihin yhdistämäl-lä luotu kuvakieli vangitsee nopeasti

sellaisenkin katsojan huomion, jolle aihe on vieraampi tai vastenmielisem-pi – tai kiinnostus politiikkaankin vä-hän niin tai näin. Se härnää, kiusaa ja haastaa.

Periaatteessa Suohpanterrorin kon-septi on yksinkertainen. Koetut his-

suomi saamelaisille ja muita rinnastuKsia taiteen taistoKentiltä

30 LIBERO

Matias Kangas

Mistä mitataanitse kunkin arvokkuussekä merkitys?

Työpanoksestatiukasta moraalistaäänen määrästä?

Luonteen iloisuustaikka kielen ketteryysmihin asettuu?

Saa ajatellajo ennen kuin tuomitseetoisen loiseksi

HAIKULOISIA

Suuri ponnistusilmavirta tuulettaakainaloitani

naama pokkanaräpyttelen käsiänopeaan tahtiin

silti en lennäoperettini päättäämärkä läiskähdys

torialliset ja päivitetymmät vääryy-det visualisoidaan hyödyntämällä ny-kykuvastoa. Viitteitä ja rinnastuksia pursuava jälki haastaa havainnoimaan pohjoisen tapahtumia matkamuisto-myymälän neljäntuulenhattuja laa-jemmin. Kuvaston tuntevalle kuvakie-li aukeaa nopeasti, vieraampi joutuu haastamaan omiakin ennakkokäsityk-siään. Ja sekös vasta toimiikin.

PITKÄ ITKU ILO:STA, PUOLI KUUTA KAIVOSYHTIÖSTÄSuohpanterror mää-rittelee itsensä kol-lektiiviksi. Se on »ideologia ja poh-joisessa vaikutta-va nuori voima». Osasineen se toimii anonyminä: huomi-on ytimessä on teki-jän sijaan sanoma. »Vielä tänäkin päi-vänä Suomen valtio polkee saamelais-ten oikeuksia vä-littämättä YK:n ih-misoikeusneuvoston lausunnoista», se lausuu.

Alkuperäiskansojen oikeuksista kes-kusteltaessa Suomellakin on konsepti-vastauksensa. Australiasta, Pohjois-Amerikasta tai Kanadasta poiketen ei näiden napapiirien kupeilla enää kiis-tellä. Ollaan korkeatasoisen ihmisoike-uspolitiikan valtiossa, jossa kaivosyh-tiöt eivät mellasta tai postikorttimyy-mälät tuotteista.

Tähän eetokseen Suohpanterror-kin iskee vasamansa. Se haastaa ky-symään, mistä sikiää viivyttelykult-tuuri Suomenkin alueen saamelais-kysymyksissä: piileekö rivien välissä lausumaton kirjaus odottelusta siihen saakka, että saamelaisongelmat pois-tuvat koko saamelaiskulttuurin haipu-

misen myötä? Kuluneena esimerkkinä voidaan tarjoilla Suomen yhä ratifioi-matta oleva itsenäisten maiden alku-peräis- ja heimokansoja koskeva ILO-sopimus: tuoreempana vuonna 2013 Pohjois-Ruotsin Kallakin (Gállok) saa-melaisalueilla anarkistit ja saamelais-aktivistit tiesulkuihin koonneet Jokk-mokk Iron Minesin koeporaukset.

UUMAJAN KULTTUURIKUKATKysyntää terroriryhmän töiden ulos-panolle löytyy. Maaliskuussa on vuo-

rossa Euroopan kult-tuuripääkaupunki Uumajan kirjallisuus-festivaali Littfest. Ta-pahtuman alavireenä virtaa saamelaisten vastarintaliikkeiden miniteema, jota kom-mentoimaan tuodaan niin 70-luvulla Altan alueen konflikteis-ta tuttu Niillas Som-by, Suohpanterrorkin kuin Quebecin inuiit-titaustainen aktivisti

ja runoilija Rita Mestokosho. Teema on mielenkiintoinen jo kulttuuripää-kaupunkihankkeen ympärillä sen saa-melaissuhtautumisen vuoksi käydyn kriittisen keskustelun vuoksi.

»Saamelaisten imagona on pitkään esitelty passiivinen uhrin osa, mutta kaikella on kääntöpuolensa», esittelee tapahtuman lehdistömateriaali – tarjo-ten osallistujille myös kolme saamelai-sen vastarinnan työpajaa.

Entä Suohpanterrorin kommentti kulttuuripääkaupunkikiistoihin? Vi-suaalinen ja anonyymi. Lupia kysele-mättä kaupungin seinäpintoihin liis-teröidyissä julisteissa yhdistyvät juh-lavuosilogo ja reippaasti kumartuva saamelainen. Katsojalle jää tulkinta siitä, kuka pyllistää kenelle.

»Koetut Historialliset ja Päivitetymmät

vääryydet visualisoidaan Hyödyntämällä nyKyKuvastoa.»

31 LIBERO

analyyttinen nörtti KoHtaa synKän tarinoitsijan

KRITIIKKI

teKsti mikko pihkoluoma

M A A I L M A L L A E LO K U VA F EST I VA A L I T eivät suinkaan esittele vain taiteellises-ti kunnianhimoisia elokuvia. Mukaan otetaan elokuvia myös punaisen maton täytteeksi pelkästään näyttelijäkaartin perusteella. Usein nämä elokuvat eivät ole varsinaisessa kilpasarjassa muka-na. Tämän vuoden Berliinin elokuva-juhlille täytteeksi oli valittu George

väen keskuudessa, mutta on vaikea ymmärtää, miksi Clooney on ryhtynyt elokuvaa ohjaamaan. Hänen paras oh-jaustyönsä Good Night And Good Luck ruo-ti mccarthyismiä niin älykkäästi, että se herätti lupauksia, joita hän ei ole oh-jaajana onnistunut täyttämään.

Tavanomaisena komedianakaan elo-kuva ei ole kuin hukattu mahdollisuus, jota elokuvan hirtehisen hauska leh-distötilaisuus alleviivasi. Goodman, Murray ja Clooney pystyivät pelkäl-lä charmillaan improvisoimaan haus-kempia juttuja Berlinalessa kuin elo-kuvaan oli käsikirjoitettu.

LARS-SEDÄN KALAJUTUTLars von Trier (kuvassa) esiintyi Ber-linalen valokuvatilaisuudessa T-pai-dassa, jossa luki Cannesin palkinto-logoa myötäillen hänelle vuonna 2011 myönnetty status: persona non gra-ta. Kankeilla natsivitseillä Ranskaa kuohauttanut maestro oli Berliinissä esittelemässä Nymphomaniacin ensim-mäisen osan leikkaamatonta versiota. Selkkauksen vuoksi hän tosin ei suostu puhumaan lehdistölle.

Itse elokuva puhui puolestaan erin-omaisesti. Ensimmäisen osan pidem-pi versio ei merkittävästi eroa Suomes-sa elokuvateattereissa nähtävästä ver-siosta. Nymphomaniac ei nimestään ja kohustaan huolimatta sisällä erityisen paljon seksiä. Pidemmässä versiossa si-tä on enemmän, mutta ennen kaikkea dialogikohtaukset ovat pidempiä. Suo-messa nähtävä versio on Berliinissä esi-tellyn perusteella hengeltään hyvin lä-hellä von Trierin pidempää leikkausta.

Nymphomaniac on eksplisiittisem-mässä versiossaankin elokuva tari-nankertomisesta ja yhteiskunnallisis-ta tabuista. Joe (Charlotte Gainsbourg) kertoo itseinhoa pursuvan elämänta-rinansa Seligmanille (Stellan Skars-gård), joka tekee korkealentoisia ver-tauksia muun muassa seksin ja kalas-tamisen välillä. Vähintään kertaalleen Seligman keskeyttää tarinoinnin, kos-

Clooneyn, Bill Murrayn ja John Good-manin tähdittämä Monuments Men.

Toiseen maailmansotaan sijoittuva tarina kertoo amerikkalaisista taide-asiantuntijoista, jotka lähtivät sodan loppuvaiheessa pelastamaan natsien haalimia taideaarteita. Konseptina elokuva on selkeä, ja sille on varmasti mietitty valmiiksi yleisö vanhemman

BERLIININ ELOKUVAJUHLILLA LEHDISTÖTILAISUUKSIEN VITSIT OLIVAT PAREMPIA KUIN ELOKUVIEN.

32 LIBERO

ÄKKIVÄÄRÄN SUOMIROCKIN outo-lintu Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi avaa neljännen studioalbuminsa riemastuttavas-ti kappaleella Jauhelihaa. Kepeästi eteenpäin rullaava raita kuvaa osu-vasti pikkukylän pojan elämää, joka »toivoo vain parempaa, ja onnee tyt-tökuvioiden kaa». Myös seuraavana kuultava torvilla maustettu Lapsuus-muistot toimii oivallisesti.

Oikeastaan jo pelkkä kappalelis-ta nostaa hymyn huulille. Harva yh-tyen yhtyeen repertuaarista löytyy niinkin päättömästi nimettyjä lau-luja kuin Aaah, Nollat taulussa, Minist-ryn jätkät ja Saatanan beibi. Viimeisenä

mainitun eteerinen tunnelma on ne-rokkaasti ristiriidassa nimensä kans-sa. Mainittava on vielä Lailla ninjojen, joka alkaa tuhnulla indierock-kita-roinilla, mutta kasvaa kappaleen edetessä melkoisiin sfääreihin.

Käkkyrällään on taitavasti toteu-tettu kokonaisuus. Kun mennään lujaa, mennään sata lasissa, mut-ta maltetaan myös rauhoittua, kun biisi sitä vaatii. Hetkittäin herää kui-tenkin kysymys, miltä yhtye kuulos-taisi, jos se jättäisi sovituksissa tur-hat kikkailut pois? Bändi tuskin ot-taa itseään liian vakavasti, mutta siellä täällä viljeltävät outoilut alle-viivaavat tätä turhaan.

outoilua oulusta

Tuomas Henrikin Jeesuksen Kristuksen Bändi KäkkyrälläänKioski 2014

teKsti feniks willamo

KRITIIKKI

ka pitää sitä liian epäuskottavana.Lehdistötilaisuudessa Skarsgård pi-

ti näitä kahta hyvin erilaista hah-moa Lars von Trierin eri puolina. Ana-lyyttinen nörtti kohtaa synkän tari-noitsijan, joka jallittaa ja manipuloi. Nymphomaniac avaa näiden kahden ääripään keskustelulla Lars von Trierin elokuvien rakennuspalikoita. Samalla se provosoi ja härnää seksuaalisen so-veliaisuuden rajoja. Elokuvassa on niin monta U-käännöstä, että tarinan kei-notekoisuus tulee ilmi muutoinkin kuin Seligmanin keskeyttäessä. Sil-ti on ällistyttävää, miten nopeasti von Trier saa katsojan imettyä takaisin ta-rinaan mukaan.

FOKUS DOKKAREISSAUutuutena tämän vuoden Berlinin elokuvafestivaaleilla oli keskittymi-nen dokumenttielokuvaan. Helsingis-sä DocPoint-festivaaleilla ehdittiin jo tammikuussa näyttää yksi Berlinalen valinnoista. Unknown Known, Errol Mor-risin henkilökuva USA:n entisestä puo-lustusministeristö Donald Rumsfel-distä on kiehtovaa katseltavaa kaikille, jotka haluavat ymmärtää edes hieman enemmän Rumsfeldin erikoisesta per-soonallisuudesta. Morris ei onnistu saamaan irti jymypaljastuksia, mut-ta Rumsfeld sekoaa sanoissaan use-ammin kuin kerran ja tuntuu kuvit-televan pärjäävänsä haastattelussa pa-remmin kuin todellisuudessa pärjää.

Nick Cave -dokumentti 20,000 Days On Earth nousi festivaalin parhaimmis-toon heti ensi-iltapäivänään. Itseironi-nen ja mielikuvituksellinen muotoku-va sukeltaa syvälle Caven lyriikoihin. Elokuvan ohjanneet Iain Forsyth ja Ja-ne Pollard ovat kuvataiteilijoita, jotka lähestyivät dokumenttia hyvin vapaa-muotoisesti. Erityisen kriittinen se ei ole, mutta taitavasti rakennettu koko-naisuus on mielikuvituksellisuutensa vuoksi erityinen musiikkidokumentti, joka toivottavasti nähdään myös Suo-men valkokankailla.

LUOPUNEET – KOHTALOITA Vartiotor-nin varjosta esittelee entisten Jeho-van todistajien tarinoita uskonnos-ta eroamisesta ja entisten uskonto-vereidensa selkien kääntymisestä. »Luopioiden» karttaminen on oleel-linen osa kyseisen uskonnon harjoit-tamista.

Uskonnoilla ja mytologioilla on kansoja yhdistävä merkitys, eikä niiden eskapististakaan merkitys-tä pidä väheksyä. Luopuneet tuo esiin fundamentalististen uskontojen kes-keisen ongelman: näennäisen va-paaehtoisuuden sekä yhteiskunnan ulko- ja yläpuolelle asettuvan vallan-käytön. Ihmissuhteiden menettämi-sen ja yliluonnollisen pelkoon perus-tuvaa alistamista on vaikea yrittää

kitkeä muulla kuin valistamisella.Dokumentti käy terapiasta alle-

kirjoittaneen kaltaiselle entiselle Je-hovan todistajalle, ja sillä on help-po sivistää ystäviä, joille »JT-skene» on vielä tuntematon. Parasta yleisöä sille olisivat tietysti nykyiset Jehovan todistajat. Uskonyhteisön suositus-ten muotoon kirjoitettujen ja sosi-aalisesti tiukasti valvottujen sääntö-jen mukaan dokumentti on kuiten-kin »luopiomateriaalia» ja »hyökkäys Jehovan kansaa kohtaan», joten tai-taa jäädä heiltä näkemättä.

Toivottavasti kuitenkin muille tar-joutuu mahdollisuuksia nähdä do-kumentti, joka on näytetty toistai-seksi vasta muutaman kerran festa-reilla ja erikoisnäytöksissä.

Luopuneet – Kohtaloita Vartio- tornin varjostaOulun ammatti-korkeakoulu2013

luopiomatskuateKsti niko peltokangas

33 LIBERO

pelastuksen musiikkiateKsti toni hämäläinen

V I I M E V U O D E N LO P U L L A ilmestyi-vät nämä kaksi levyä, ja ne Liberon toi-mukseen toimitettiin ja sitten minul-le, kaljan kyytipoikana: hörpin, ja tä-mä ensimmäinen, tämä on Oulusta. Hmm, onko nää joitain elämänlukio-laisia? Mieti nyt: teemalevy sivilisaati-on noususta eli tuhosta, degeneroidu-taan kannibaaleiksi, Jared Diamond ja YUP iskevät silmää: kuulostaako tutul-ta, nudge nudge wink wink. Kuulos-taa, liiasta poukkoilusta tulee tasai-nen, kevyt vaate, hyvä hikoilla.

Ja tunnustivatkin, saatana: »Para-hin Libero - - suurin ambitio - - kokeil-la - - paljon hyviä riffejä yhdelle levylle on mahdollista tunkea.»

Levyn liitteenä on sarja kuvia, eli sa-noitukset taitto-ohjelmalla nallehah-mojen puhekupliin, enkä oikein tyk-

kää tuosta Tavast. Nimittäin tässä nyt kun kuuntelen sitä, niin pitäisi olla sarjakuva, yhdys sanan ja tulkinnan, välillä, kuten kun Suuri merimatka al-kaa, poppamies Hau-makan unen inspi-roimana, ja loppuu, lukija jää aaltojen varaan odottelemaan kappaleen lop-pua. Hei, ei tää toimi, on pelkkä mö-lymusiikin bitch. Haastan: peitä lyrii-kat (ei kertojan osuuksia!) ja laita sar-jiksen taustalle tilavaa pianomusiikkia kuten Erik Satien Gymnopedit.

Levyn puoliväli on parasta antia: täähän toimii! Petteri Moilasen puun takaa särähtävä murteva letkautte-lu lyö kättä kotikutoisen piirrosjäljen kanssa, nätti kertojanaisen ääni joh-dattaa levyn B-puolelle ja tutustumme moniin Aamuruskon saaren asukkaisiin. Ehkä yksittäisten hahmojen kautta oli-

si voinut käsitellä tapahtumia enem-mänkin.

Massiivinen teema kaahataan läpi ihastuttavan nopeasti. Synkkä loppu? Sivilisaation raunioilla nimittäin kuk-kii asioista kaunein, usko, puolittai-nen rukous lausutaan: »Mitähän esi-isätkin ajattelevat kaikesta tästä?»

No niin, ja tää toinen, Spede palasi muistuttamaan, kuka on aurinkoku-ningas, ja Freddie Mercury, että to-dellisuudesta et pakene, vaikka kuin-ka olisi ydinlatausta jointissa. Täähän on tämmöstä monotonista yksi(l)öräp-piä Piritorin tuntumasta, jäykkää vai-vailtavaa, että pysys »ikuisesti lungin’, jengi näkee mun pirunpunaset öögat nupis». Parempi kuumotella Helvetissä kuin palvella Taivaassa? Kelatkaa, nää

Out of TuneAamuruskon saari2013

Spede HasanenSpede Hasanen2013

KRITIIKKI

pintaa ja peliä tai jotakinteKsti sanna uuttu

KASPAR HAUSER löydettiin Nürnber-gin torilta toukokuussa 1828. Hän oli löydettäessä 16-vuotias, hän käveli huonosti ja osasi kaksi lausetta: »mi-nä olen Kaspar Hauser» ja »haluan olla ratsastaja kuten isäni». Nyt Kaspar Hau-ser on kuva sukupolvesta, joka ei tun-ne itseään tai tiedä, mitä haluaa. Tai tuntee paremmin kuin mikään aiem-pi sukupolvi ja haluaa enemmän jo-tain tai useampia tuotteita kuin - tai Kaspar Hauser on kritiikkiä, tsoukki tai peli. Kaspar Hauser on itsetietois-ta teatteria.

Akse Petterssonin ohjaama ja yh-dessä Johannes Ekholmin kanssa kir-joittama Kaspar Hauser on kolmen näyttelijän, tuhansien kuvien, värikä-

siteltyjen videoiden ja kultaisten peili-kehysten esitys, jossa henkilöt hajoa-vat luonnoksiksi ja jossa esitystapaa puretaan. Ne kritiikin trenditermit, joita arviossaan haluaisi käyttää, mai-nitaan jo esityksen dialogissa: post-draamallinen ja post-internet. Esitys on hyvin tietoinen itsestään.

Petterssonin ja Ekholmin esityskä-sikirjoitus assosioi vapaasti lyhyitä pi-telemättömiä kohtauksia perhearvois-ta, unettomuudesta ja videopeleistä. Haluamisesta ja esittämisestä, identi-teetistä, fanittamisesta ja kokaiinista. Näyttelijät kääntyvät yleisön puoleen ja puhuvat omilla nimillään, kertovat, miten he voivat samaistua Kaspar Hau-seriin.

Eero Ritala, Lotta Kaihua ja Jussi Nikkilä kannattelevat esityksen heit-telehtivää pulssia. Näyttelijät tekevät kaikki ääripäät näkyviksi. Haluaisin kirjoittaa heidän ilmaisustaan laati-malla listoja vastakohdista, mutta esi-tystä vasten se olisi niin auttamatto-man modernia.

Esityksen näyttämöestetiikka on nautinnollista ja stressaavaa. Suunnit-telijat Ville Seppänen, Kasperi Laine ja Martti Tervo luovat kuvien, videon, värivalojen ja äänien syötöllä hermos-tuttavaa ärsykettä. Näyttämölle hei-jastetaan valtavaa kuvaa, välillä näy-tetään vain pahvia tai floodataan ko-ko näyttämökuva pinkillä valolla. Kun miltei kaikki tavarat, muovikasvit,

Kaspar HauserQ-teatteri17.5. saakka

34 LIBERO

Kirjakauppa avoinna: ke-to-pe klo 10-15Vilhonvuorenkatu 11 C 7, 00500 Helsinki

ihmiset elää näin joka päivä.Homma meinaa välillä turskahtaa

tekkeniksi, kun Fikti’o lyö silmille ja naapureille haiskahtaa, ettei »töitä ti-pu, paitsi tihu-», eikä ihme, kun Huu-ru ikään kuin soi päässä ja saa aikai-seksi vain vammast saundii. Tämähän on kuin negatiiviversio Oukkidoupin meiningistä, taustat kilkattavat ja su-risevat pelottavasti, pakko suunnistaa sumussa chakrojen valossa, mutta on-ko tämä nyt, no, kelaa, olen minäkin rutsaillut riimejä, keksinyt pyöriä uu-delleen, ja uudelleen, ja olen jo köm-pinyt sieltä yksiön sumusta selville ve-sille, ja outro lupaakin hyvää, sillä au-rinkokuningas lähtee Niuvanniemen vertaistuen kautta bileisiin. Feattaajat pelastaa tän lätyn, tietenkin, sopii ku-vioon.

vaatteet ja pitsalaatikot vähä vähältä jäävät näyttämölle, se täyttyy kuin ros-kasta, jossa nykyihminen kompastelee leggingseissä ja neonlenkkareissa.

Kaspar Hauser osuu johonkin tun-nistettavaan, mutta siihen ei voi sa-maistua. Esitys on ironiaa ja pilaa, ja silloinkin kun se näyttää tunteita, se näyttää ne vain tunteiden kuviksi.

Suitsuttavien arvioiden jälkeen esi-tyksen yleisö tuntuu hetkittäin pa-remmalta kuin itse esitys. Lauantai-il-lan esityksessä yleisö puhkesi spontaa-neihin väliaplodeihin, puoliääniseen kommentointiin ja ilahtuneisiin huu-toihin. On ihana olla sellaisessa mas-sassa silloinkin, kun ei ihan tajua si-tä intoa.

35 LIBERO

piraateista tuli kaivosmiehiä

36 LIBERO

teKsti mikael brunila & pontus purokuru • Kuvitus pirjo hakonen

KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

VIISITOISTA VUOTTA SITTEN »kyber» viittasi nettiseksiin. »Wanna cyber», netissä kyseltiin. Sittemmin käsite on militarisoitunut ja politisoitunut. Pu-hutaan kybersodankäynnistä, kyber-rikollisuudesta ja kyberterrorismista.

Nettiä ovat viime vuosina politisoi-neet erityisesti Edward Snowdenin paljastukset Yhdysvaltojen ja Britan-nian tiedusteluvirastojen urkinnasta, Kiinan kaltaisten valtioiden nettisen-suuri, piraattisivustot sekä internet-operaattoreiden ja viihdekonsernien yhteinen painostus neutraalin tiedon-siirron rikkomiseksi ja maksetun sisäl-lön etuoikeuttamiseksi.

Suomessa keskustelu nettipolitii-kasta on pyörinyt pitkälti kansallisen turvallisuuden, nettifoorumien kau-histelun ja tekijänoikeuksien ympäril-lä. Välineitä parempaan analyysiin voi hakea Ruotsista, jossa on 2000-luvulla edetty kaiken kiihdyttämisen piraatti-politiikasta tunnelipolitiikan käytän-töihin.

KOMMUNISMIN SIJAAN: SPOTIFYRuotsissa yksi varhaisen piraattiske-nen iskulauseista oli »hyvinvointi al-kaa 100 megabitin nopeudessa». Mo-

tamalinjojen vahvistaminen. Interne-tissä eskalationismin toinen nimi on tunnelipolitiikka.

Aggressiivisten oikeudenkäyntien, nettisensuurin ja sulkemistoimien ra-joittaessa avoimia P2P-palveluita sul-jettujen ja suojattujen jakeluverkojen merkitys kasvaa. Kun Google louhii henkilökohtaista dataamme suunna-takseen meille mainoksia, osa meistä haluaa kaivautua pois yrityksen näkö-piiristä. Kun NSA valvoo jokaista liiket-tämme, haluamme panssaroitua kryp-tografisilla ratkaisuilla, suojata datam-me ja kätkeä sijantimme.

KYBERAVARUUDESTA KRYPTOAVARUUTEENChristopher Kullenbergin mukaan ajatus internetistä yhtenä avoimena tilana, »kyberavaruutena», romahti 2000-luvulla. 2010-luku on kyberava-ruuden sijaan »kryptoavaruuden» vuo-sikymmen.

Internet on aina ollut »internets», kuten George W. Bush kerran sanoi oi-valtamatta typerää nerokkuuttaan. In-ternet on siis aina ollut verkkojen verk-ko, mutta tunnelipolitiikka vahvistaa tätä. Haktivistit kaivavat tunneleita verkon alta ja sen läpi sekä erottavat siitä strategisesti omia ekosysteemejä, kuten Silk Roadin tapaisia markkina-paikkoja, tai henkilökohtaisia kulku-reittejä, kuten VPN-tunneleita ja PGP-kryptattuja sähköposteja.

Verkon käyttäjien kannalta 2010-lu-ku voi merkitä osittaista paluuta 1990-luvulle. Käyttäjäkunta jakautuu kahtia: yhtäällä ovat appeja ja helppo-ja rajapintoja hyödyntävät maallikot, toisaalla koodaajat ja kryptotunnelei-ta louhivat hackerit.

Kun Snowden avasi NSA:n salatut tiedostot, hän joutui ensin kaivau-tumaan tietojensa kanssa ulos erilai-silla kryptografisilla ratkaisuilla suo-jattuna. Vain näin hän kykeni toi-mittamaan tietonsa maailmalle ja journalisteille, jotka »avasivat» tietoja ja kontekstualisoivat niitä. 2010-luvul-la avoimuus löytyy vasta tunnelin toi-sesta päästä.

lukemista:

Mikael Brunila & Kimmo Kallio (toim.): Verkko suljet-tu. Into 2014.

Dmytri Kleiner: The Telekommu-nist Manifesto. tele-kommunisten.net/the-telekommunist-manifesto

Christopher Kullen-berg: Det nätpolitiska manifestet. Ink 2010.

Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus. Into 2012.

net piraatit halusivat kiihdyttää kapi-talistisia haluja ja himoa viihteeseen ja puskea järjestelmän läpi kommu-nismiin tunnuksenaan Marxin ja En-gelsin kuvaus kapitalismista: »kaik-ki säätyperäinen ja pysyväinen haih-tuu pois».

Piraattien mielestä vallankumouk-sen subjekti ei löytynyt kapitalismin marginaalista vaan sen keskeltä, ikui-sesti tyytymättömän kuluttajan hah-mosta. Todellisuudessa tämän kiihdy-tysopin (»accelerationism») päätepiste ei ollut nettikommunismi, vaan Spo-tify.

Spotify ja sen talousmallin omaksu-neet yritykset vastasivat loputtoman viihteen kysyntään ja onnistuivat te-kemään sillä rahaa (joskin Spotifyn liikevaihto on riippuvaista sijoittajien sille jatkuvasti syöttämästä spekulatii-visesta pääomasta). Sosiaalisen medi-an ekshibitionismissa ja viihdesyöttei-den virrassa halu suurempaan vapau-teen on kahlittu ikuisesti pakenevaan nykyhetkeen ja jatkuvien ärsykkeiden metsästykseen.

Kiihdyttämiselle ja avaamiselle vas-takkainen nettistrategia on eskaloimi-nen eli konfliktin kärjistäminen ja rin-

KUN PIRATISMI EI TUOTTANUTKAAN KOMMUNISMIA VAAN SPOTIFYN, NETTIAKTIVISTIT KAIVAUTUVAT KRYPTOTUNNELEIHIN.

PROTESTILAULAJA PETE SEEGER

PETE SEEGER SYNTYI New Yorkissa ke-väällä vuonna 1919. Niin muusikko-na kuin poliittisena aktiivinakin toi-minut Seeger eli peräti 94-vuotiaaksi. Tammikuussa 2014 menehtynyt herra oli täysissä ruumiin voimissa viimei-siin päiviinsä saakka ja kuoli rauhalli-sesti nukkuessaan. Osasyynä pitkään ikään ja hyvään terveyteen on varmasti hänen läpi elämänsä jatkunut kieltei-nen suhtautumisensa päihteisiin. Yh-teen aikaan Seeger vastusti jopa kah-vin juomista.

Muun muassa Bruce Springsteen ja Barack Obama kommentoivat jul-kisesti Seegerin kuolemaa. Laulunte-kijällä oli suuri vaikutus yhteiskun-nallisesti ja musiikillisesti. Seegerin tunnetuimpia lauluja ovat Where Have All the Flowers Gone sekä hänen versionsa We Shall Overcome -protestilaulusta, joka nousi USA:ssa mustien kansalaisoike-usliikkeen tunnuskappaleeksi.

Pete Seeger vaikutti nuoruudessaan

myös yhtyeissä. Almanac Singers, jo-ka oli aktiivinen 40-luvun alussa, le-vitti folk-musiikillaan sodan- ja rasis-minvastaista sanomaa. The Weavers taas soitti folkin lisäksi niin bluesia ja gospelia kuin myös työväen- ja las-tenlauluja. Kokoonpano nousi Yhdys-valloissa suureen suosioon ja myi mil-joonia levyjä. Heillä oli suuri vaikutus folk-buumin kasvussa ja yhtye inspi-roi myös myöhemmin suosioon nous-seita artisteja kuten Bob Dylania. Me-nestyksestään huolimatta The Weavers joutui kuitenkin konserttijärjestäjien boikottilistalle aatteidensa takia ja jä-senet joutuivat epäamerikkalaista toi-mintaa tutkivan komitean kuulustel-taviksi.

Muusikon diskografiaa selaillessa ei voi kuin ottaa hattua kouraan – sen verran tuottelias herra ehti olla. Yli 50 studioalbumia vyön alla ja kokoelmat päälle on melkoisen kunnioitettava lu-kema. Myös Seegerille myönnettyjen

»where have all the young men gone? gone for soldiers, ev’ry one. when will they learn? oh, when will they learn?.»

Pete seeger – wHere Have all tHe flowers gone

palkintojen määrä on melkoinen: saa-vutuksista löytyy muun muassa Gram-myja sekä nimeäminen Songwriters Hall of Fameen.

Nuori Seeger liittyi 17-vuotiaana nuorten kommunistiseen liittoon ja myöhemmin vielä kommunistiseen puolueeseen, josta hän kuitenkin erosi vuonna 1949. Yhteiskunnallisesti aktii-vinen mies ehti uransa aikana toimia niin ympäristöasioiden, kansalaisoike-uksien, ydinaseiden vastaisuuden kuin myös rauhanaatteen puolesta. Hän tu-ki myös aikanaan tasavaltalaisia Es-panjan sisällissodassa ja levytti hei-dän perinteisiä laulujaan kuten Via La Quince Brigadan (Long Live the 15th Brigade).

Pete Seegerin kaltaisia monta poliit-tisesti kirjaavaa aikakautta läpi elänei-tä protestilaulajia ei ole enää montaa jäljellä. Hän pysyi asialleen uskollisena painostuksen allakin ja jätti jälkeensä arvokkaan perinnön. Levätköön Seeger nyt ansaitusti rauhassa.

teKsti feniks willamo

PETE SEEGER OLI FOLK-MUUSIKKO JA SOSIALISTI.

amerikan omatunto

jim

tHe

PHo

togr

aPHe

r

37LIBERO

ROBOTAR ÄTER JOBB ocH naturresurser

FORSKARNA CARL FREY och Michael Osborne vid Oxfords universitet pu-blicerade i fjol en artikel där de bedö-mer att robotiseringen inom 20 år kun-de ersätta hälften av arbetsplatserna i USA. I januari anpassade Näringsli-vets forskningsinstitut Etla modellen till finländska förhållanden. Resulta-ten från Etlas rapport fick i nyheter-na skrämmande rubriker: maskinerna »hotar» arbetsplatser och en del av yr-kesgrupperna »utrotas».

Än så länge är det främst rutinmäs-siga arbetsuppgifter som ersatts med maskiner, men inom en snar framtid kan maskiner läras att även hantera mer komplicerade informations- och serviceuppgifter. Google köper konti-nuerligt robotteknik för att utveckla artificiell intelligens, och använder re-dan nu automatiserade taxi. Amazon undersöker i sin tur möjligheten att er-sätta posten med minikoptrar.

Enligt Etla är det lättast att med ro-botar ersätta låglöneyrken och sådant arbete som kräver lägre utbildning, så-som försäljare, sekreterare, kontors-

ROBOTISERINGEN FRAMSKRIDER OCH MASKINERNA

FRIGÖR OSS FRÅN AVLÖNAT ARBETE – MEN INTE GRATIS.

PÅ SVENSKA

text joel kaitila & pontus purokuruöversättning petra nystén

illustrationer essi ruuskanen

assistenter och postutdelare. Inom ro-botiseringsforskningen förekommer även motsatta synpunkter, att det är för dyrt att ersätta den allra billigaste arbetskraften med maskiner. I stället skulle det löna sig att ersätta jurister med maskiner, eftersom jurister har så hög lön. En del ser i robotiseringen en möjlighet att förverkliga en gammal utopi. Maskinerna gör det nödvändiga arbetet och människor kan i fortsätt-ningen koncentrera sig på mer krea-tivt sysslande, exempelvis med stöd av den basinkomst som robotarbetet möj-liggör.

Maskinerna har ändå än så länge in-te eliminerat fattigdom och tvångsar-bete. I stället för en robotbasinkomst talas det i offentligheten om att göra den sociala tryggheten onerös.

MASKINER ÅT OSS, GIFT ÅT DEMMånga gröna deltar i robotiseringsdis-kussionen, till exempel Ville-Veikko Mastomäki ja Jaakko Stenhäll, som skrivit en pamflett om det teknologis-ka genombrottet och politik, Teknologi-

»robotar Kommer ändå inte till

världen ur intet.»

38 LIBERO

PÅ SVENSKA

nen murros ja politiikka. Inte heller de har har ett energi- och ekologiperspektiv då de skriver om robotar.

Robotar kommer ändå inte till värl-den ur intet och de fungerar inte hel-ler utan energi. Tillverkningen av ro-botar kräver stora mängder billig fossil transportenergi, sällsynta minera-ler från krigszoner i Kongo, inveckla-de transportkedjor, stålfabriker och el-produktion.

»Om fossilt icke-mänskligt arbete år för år används allt mer och om vi han-tera miljöproblemen, så är robotar för-visso en bra investering», skriver filo-sofen Tere Vadén i sin blogg för partiet De gröna.

Ju mer effektiv tekniken är, desto mer beroende är den dock av globa-

la orättvisor, miljöförgiftning och an-vändning av fossila naturrasurser, på-pekar Vadén.

Även det globala perspektivet har hittills lyst med sin frånvaro i den fin-ländska robotiseringsdebatten. Kon-kurrenskraftiga och teknologistarka länder roffar åt sig robotar, produk-tionsproblemen utlokaliseras till tred-je världen och gränserna stängs.

Om vi skulle betala lön enligt väster-ländsk standard för de mineraler och det gruvarbete som krävs för robotar-nas mikrochip, om företagen skulle be-tala skatter till de områden där råmate-rialet bryts, och om vi utöver det även skulle beakta miljökonsekvenserna- skulle robotisering fortfarande kunna anses ekonomiskt lönsam?

39 LIBERO

VASEMMISTONUORET

OHJELMAN TALOUSPOLIITTISET tavoit-teet vetänee yhteen seuraava lainaus: »Demokratiavaje paikataan sosialisoi-malla pankit, kasvattamalla työnteki-jöiden valtaa työpaikoillaan, tekemällä ekologisia investointeja hyvinvointiin, työllisyyteen ja palveluihin, kasvatta-malla demokraattisesti valittujen elin-ten valtaa sekä parantamalla eurooppa-laisten toimeentuloa ja työmarkkina-asemaa muun muassa minimipalkoilla ja perustulolla. - - Sitovia kansanäänes-tyksiä tulee järjestää, rahankäytöstä on tehtävä täysin avointa ja ylikansal-listen elinten johdon tulee nauttia kan-san luottamusta.»

SOSIALISMI TUOTANTOTAPANAJos sosialismi – kuten kapitalismikin – ymmärretään pelkän yhteiskuntafilo-sofian lisäksi myös tuotantotapana, sil-loin on katsottava, mitä tapahtuu työn luomalle lisätuotteelle (eli sille osalle, jota työn tekijät eivät tarvitse uusin-taakseen itseään).

»Tuotantoehtojen omistajien väli-tön suhde välittömiin tuottajiin - - on aina se mistä löydämme koko yhteis-kuntarakennelman sisimmän salai-suuden, kätketyn perustan, ja tämän vuoksi myös riippumattomuus- ja riip-puvaisuussuhteen poliittisen muodon, lyhyesti sanottuna kulloisenkin erityi-sen valtiomuodon.» (Marx, Pääoma III, 1976, 780.)

Kapitalismissa pieni vähemmistö omistaa tuotantovälineet, joiden avul-

vieKö vasemmistonuorteneurooppa-politiikka sosialismiin?

la työvoimaansa myyvät palkkatyö-läiset työskentelevät. Työn tuotteet-kin kuuluvat tämän omistussuhteen nojalla omistavalle luokalle, joka ne myymällä kerää työllä luodun lisätuot-teen itselleen. Työläisten palkka voi ol-la enemmän tai vähemmän, mutta se on aina pienempi kuin heidän työnsä luoma arvo.

Sosialismissa työllä luodun arvon käytöstä päättäminen kuuluu työn te-kijöille. Se, kuinka suuri osa työn luo-masta arvosta kerätään verotuksella yhteisiin tarkoituksiin ja kuinka suuri

teKsti joonas laine

VASEMMISTONUORET JULKAISI VIIME VUONNA EUROOPPAPOLIITTISEN OHJELMAN KOHTI SOSIALISTISTA EUROOPPAA. JOONAS LAINE ARVIOI, MILTÄ OHJELMAN TAVOITTELEMA SOSIALISMI NÄYTTÄÄ JA MITEN LÄHELLE SITÄ OHJELMASSA MAINITUT VAATIMUKSET VOISIVAT VIEDÄ.

»sosialismin nostaminen otsiKKoon synnyttää toivottavasti KesKustelua siitä, mitä sosialis-tisen eurooPan institutionaaliset järjestelyt voisivat olla.»

osa jää työn tekijän välittömään käyt-töön, perustuu kollektiiviseen poliitti-seen päätökseen, ei tuotantovälineiden yksityisomistukseen. Päätös verotusas-teesta – sekä verotuksella kerättyjen va-rojen käytöstä – voidaan tehdä harvain-valtaisesti puolueen keskuskomiteassa tai se voidaan tehdä kansanäänestyk-sellä, mutta se on silti poliittinen tah-donilmaus – täysin eri mekanismi kuin toisistaan riippumattomien yritysten tekemien päätösten koordinoitumi-nen hajautetusti markkinoiden väli-tyksellä.

Eurooppapoliittisen ohjelman voi sa-noa etenevän kohti mainitunlaista so-sialismia erityisesti sen vaatiessa pank-keja sosialisoitaviksi (samanaikaisen työntekijöiden vallan lisäämisen yhte-ydessä), Euroopan keskuspankin teh-täviä muutettaviksi ja EU-valtioiden välistä vaihtotaseiden epätasapainoa oikaistavaksi. Yhdessä nämä toimet merkitsevät valtavaa puuttumista val-litsevaan järjestelmän toimintalogiik-kaan. Ohjelma asettaa sosialismin to-teuttamisen Euroopan mantereen laa-juiseen mittakaavaan.

ETEENPÄIN, MUTTA MITÄ KOHTI?Tästä huolimatta ei kuitenkaan ole ai-van selvää, mihin asti ohjelman poh-jalta lopulta ollaan valmiita etene-mään. Kolmen vuosikymmenen ajan useimmat vasemmistolaisetkin järjes-töt ovat välttäneet kapitalististen tuo-tantosuhteiden ylittämistä merkitse-

40 LIBERO

vieKö vasemmistonuorteneurooppa-politiikka sosialismiin?

VASEMMISTONUORET

viä vaatimuksia. Tyypillisiä ovat olleet vaatimukset työntekijöiden päätösval-lan kasvattamisesta työpaikoilla, val-vonnan ja sääntelyn lisäämisestä ja yleisestä demokratisoinnista. Jos lisää-misen, kasvattamisen ja parantamisen ajatellaan johtavan johonkin laadulli-sesti nykyisestä poikkeavaan institu-tionaaliseen järjestelyyn, niin järjes-telyn luonne jää hämärän peittoon. Esimerkiksi vaatimus markkinoiden demokratisoimisesta jää epämääräi-seksi, sillä yleensä »demokraattinen» valitettavasti tarkoittaa vain »kaikkea hyvää»; auki jää, miltä markkinoiden demokratisoimisesta seuraavat institu-tionaaliset järjestelyt näyttäisivät edes pääpiirteissään.

Käsittelyn sivuuttamista ei voi pe-rustella tavoitteen kaukaisuudella, sil-lä tavoitteet euroopanlaajuisesta pe-rustulosta tai EU:n kokonaisvaltaises-ta rakenneuudistuksestakaan eivät nykyisessä poliittisessa suhdanteessa ole toteuttamiskelpoisia vaatimuksia.

Ohjelman alkupuolella pankkeja

vaaditaan sosialisoitaviksi, mikä on välttämätön askel kohti sosialismia ja talouden suunnitelmallista, kansan-valtaista ohjausta, mutta muualla oh-jelmassa pankkeja vaaditaan vain pil-kottaviksi ja valvottaviksi. Vakavarai-suusvaatimusten tiukentaminen ja matalariskisemmän toiminnan vaa-timinen ovat esimerkkejä sisällöltään väljästä »parantelusta», jolla ei tähdätä laadullisiin muutoksiin – tai ainakaan ei osata sanoa, mitä ne olisivat. Nykyi-set institutionaaliset järjestelyt jatku-vat, mutta paranneltuina.

Ohjelmassa vaaditaan euroopanlaa-juista perustuloa, mikä on radikaali vaatimus nykyistä paremman sosiaa-liturvan puolesta, mutta se ei ole ko-vin sosialistinen siinä merkityksessä, että se uhkaisi kapitalistisen tuotan-totavan perustaa: tuotantovälineiden yksityistä omistusta ja sille perustu-vaa työn tulosten riistoa. Perustulo on esimerkki nykyjärjestelmän puitteissa toteutettavasta parantelusta, kun taas todella sosialistinen tunnus olisi esi-

merkiksi työstä syntyvä arvon vaatimi-nen kokonaan työn tekijälle. Se nostai-si riiston lakkauttamisen välittömästi asialistalle.

YHTEENVETOOhjelma lunastaa otsikossa antamansa lupauksen, sillä toteutuessaan se todel-lakin merkitsisi siirtymää kohti sosia-lismia, mutta finanssisektorin tiukka valvonta ja työntekijöiden sanavallan lisääminen eivät vielä merkitse kapi-talististen tuotantosuhteiden kumoa-mista.

Sosialismin nostaminen otsikkoon esimerkiksi punavihreyden sijaan syn-nyttää toivottavasti keskustelua myös siitä, mitä sosialistisen Euroopan in-stitutionaaliset järjestelyt voisivat ol-la; »parempi kansanvalta» ja »tasa-ar-voinen yhteiskunta, jossa jokainen voi elää vapaana ja kaikilla on oikeus riit-tävään toimeentuloon» jättävät vielä paljon auki.tosten aikaansaamiseen voi kulua paljon aikaa, joten kärsiväl-lisyyttä tarvitaan.

41LIBERO

VASEMMISTONUORET

ehdolla unioniinteKsti niko peltokangas

LIBERO ESITTI NELJÄLLE NUORELLE EU-VAALIEHDOKKAALLE KAHDEKSAN KYSYMYSTÄ.

TÄTÄ KYSYIMME

1. Mitä Euroopan Unioni sinulle mer-kitsee?2. Miksi haluat Euroopan parlament-tiin?3. Missä EU on onnistunut ja missä epä-onnistunut?4. Kahdeksan suuren EU-maan kansa-laisille viime vuonna tehdyssä kyselys-sä EU:hun luotti vain 45 prosenttia vas-taajista. Miten EU ansaitsee kansalais-ten luottamuksen?5. Samassa kyselyssä euron halusi säi-lyttää noin kaksi kolmasosaa vastaajis-ta. Luotatko itse yhteisvaluutan hyö-tyihin?6. Ketä aiot edustaa europarlamentis-sa?7. Ihan oikeasti, mitä yksi parlamentaa-rikko 751:stä voi saada aikaan?8. Kuvaile Euroopan Unionia kahdella sanalla, joista ensimmäinen alkaa E:llä ja toinen U:lla, mutta kumpikaan ei ole ’eurooppa’ tai ’unioni’.

JUHA-PETTERI PASMA on kolarilainen 24-vuotias matkailupalvelujen tuotta-ja, joka on työskennellyt oppaana La-pin lisäksi Egyptissä, Turkissa, Bulga-riassa ja Espanjassa.

1. Unioni merkitsee minulle ihmisten ja alueiden liittoa, jossa kaikki puhal-tavat yhteen hiileen paremman huomi-sen vuoksi. Ehkäpä tästä on tosin loi-kattu pari melko leveää piirua oikeaan.2. Mie piän, että mie olen tarpeeksi vit-tumainen jätkä sinne. Koko Suomi, muutamia alueita lukuunottamatta, on periferiaa. Nämä alueet ovat oma-

tumista.5. Luotan ja en luota. Järjestelmää ei ole kovin järkevää lyödä kasaan, mutta sen ongelmat on korjattava.6. Niitä, jotka ei mene venemessuille ostamistarkoituksessa.7. Siellähän ne vaikutuskanavat on eikä nettifoorumeilla. Tottakai välissä tun-tuu, että EU:n tarkoitus olisi vain han-kaloittaa byrokratiaa entisestään ja saattaa demokratiaa kauemmaksi. Jos niistä 751 useampi olisi vasemmistolai-sia, tältä ei nyt välttämättä tuntuisi.8. Eritasoisia uhkakuvia. Ehkäpä urk-kivat.

leimaisia eikä niitä voi kohdella ho-mogeenisella tai tasapäistävällä poli-tiikalla. Ikävä kyllä melko harvalla on kiinnostanut ottaa näitä seikkoja par-lamentissa huomioon.3. Jokainen, joka ei viime vuosina ole ihan pää perseessä elänyt, tietää kyl-lä, missä EU on epäonnistunut. Ja suu-rin saavutus mielestäni on jotakuinkin rauhallisen Euroopan aikaansaanti.4. Ei ainakaan nykyisellä tyylillä. Por-varien ja pankkien hyysääminen kun loppuu ja tilalle astuu ihan oikeasti ih-mislähtöinen politiikka, niin voidaan odottaa luottamuksen hidasta korjau-

LI ANDERSSON on turkulainen 26-vuo-tias Vasemmistonuorten puheenjohta-ja ja kaupunginvaltuutettu, joka opis-kelee kansainvälistä oikeutta.

1. Uusliberalistista byrokraattista pro-jektia, josta on ollut joissakin asioissa hyötyä, mutta jonka kautta on ajettu hyvin ei-vasemmistolaista politiikka. Euroopasta tykkään mutta ei minulla ole erityistä suhdetta EU:hun.2. Koska se on politiikan teon fooru-mi, joka vasemmiston pitää ottaa hal-tuun. Oikeisto ajaa EU:n kautta konk-reettisia, vasemmistolaista politiikkaa vaikeuttavia ratkaisuja ja meitä mää-rääviä sopimuksia. Abstraktimmalla tasolla nyt on akuutimpaa kuin kos-kaan saada aikaan poliittinen liike, jo-ka haastaa oikeiston taloudessa ja sii-nä, miten siitä puhutaan.3. EU on epäonnistunut demokratian ja kansalaisten oikeuksien parantamises-sa sekä lisännyt politiikan markkina-ehtoisuutta. Vapaa liikkuvuus on hy-vä periaate, mutta se ei ole toteutunut kaikille. EU on myös onnistunut luo-maan järjstelmän, jonka kautta on teo-

riassa mahdollista toteuttaa nykyistä kunnianhimoisempaa ympäristölain-säädäntöä.4. Tekemällä kansalaisten etujen mu-kaista politiikkaa ja demokratisoimal-la järjestelmää. Epäluottamus on ym-märrettävää, eikä eurokriisin hoita-misessa ole tehty mitään luottamusta lisäävää.5. En rahaliiton nykyrakenteessa. Eu-rossa voidaan pysyä, jos rakenteita uu-distetaan, ja jos näin ei tehdä, se on järkevämpää purkaa. Ilman uudistuk-sia ei voida välttyä samanlaisilta krii-seiltä vaan säilytetään yksityisen sek-torin epäterveen suuri vaikutusvalta valtioiden talouspolitiikkaan.6. Kaikkien maiden työläisiä – ei vain työssäolevia vaan työläisiä. Eurooppa-laisia vasemmistolaisia. 7. Yhdellä parlamentaarikolla voi olla paljon vaikutusvaltaa oman ryhmän-sä sisällä, jos on hyvä poliitikko ja hy-vä luomaan suhteita. Hyvä meppi te-kee myös jatkuvasti politiikkaa Suo-men suuntaan, jolloin vaikutusvaltaa voi olla myös oman puolueen kautta.8. En ummarra.

42 LIBERO

VASEMMISTONUORET

TOIVO HAIMI on joensuulainen 23-vuo-tias myynti- ja viestintäpäällikkö, joka on tehnyt töitä järjestösektorilla ja yli-oppilasliikkeessä.

1. Minulle ihanteellinen EU on rauhan-projekti ja hyvinvointiunioni. EU:n tarkoituksena on tuoda Euroopan kan-soja lähemmäs toisiaan, ja se tarjoaa mahdollisuuden edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia sekä oikeudenmukais-ta taloutta koko maanosassa.2. Parlamentilla on enemmän valtaa kuin koskaan aikaisemmin. Näen par-lamentin konkreettisena paikkana, minkä kautta voi edistää vasemmisto-laista politiikkaa koko unionissa.3. EU on onnistunut suhteellisen hyvin ympäristö- ja ilmastopolitiikassa ja va-paan liikkuvuuden edistämisessä. Syr-

jivä siirtolaispolitiikka, kykenemättö-myys puuttua Unkarin ihmisoikeus-rikkomuksiin, äärioikeiston nousu ja kurjistava leikkauspolitiikka taas ovat korutonta kertomaa epäonnistumisis-ta.4. EU ja sen päätöksentekoelimet eivät tee politiikkaa, jonka kansalaiset voi-sivat kokea omakseen. EU:n tulisi kes-kittyä entistä enemmän sosiaalipoliit-tisiin kysymyksiin, kuten asumiseen, terveydenhuoltoon, toimeentuloon se-kä hyvinvointipalveluihin. Kun EU:n politiikka hyödyttää kansalaisia, luot-tamus tulee sen mukana.5. Kyllä luotan. EMU:n ja erityisesti EKP:n toiminta on kuitenkin asetetta-va demokraattisen valvonnan alaisuu-teen, byrokraatit korvattava demokraa-teilla ja jäsenvaltioiden suora rahoitta-

minen sallittava.6. Eurooppalaisia nuoria. Suomalaisil-la on omituinen virhekäsitys siitä, et-tä EU:ssa ajettaisiin mystistä, objektii-vista »Suomen etua». Suomalaisen ka-pitalistin etu on täysin päinvastainen suomalaisen duunarin, opiskelijan, eläkeläisen tai yksinhuoltajan edun kanssa.7. Enemmän kuin voisi kuvitella! Täys-istunnon puheenvuoroissa voi nostaa itselleen ja puolueelleen tärkeitä asioi-ta julkiseen keskusteluun, tuoda niille näkyvyyttä ja kannatusta sekä ajaa nii-tä eteenpäin. Lisäksi meppi voi saada raportointioikeuden käsiteltävään asi-aan ja järjestää siitä asiantuntijoiden kuulemisen, josta raportoidaan parla-mentin valiokunnille.8. Empimättä uudistamme.

HANNA SARKKINEN on oululainen 25-vuotias kaupunginvaltuutettu ja yh-dyskuntalautakunnan puheenjohtaja, joka valmistuu pian filosofian maiste-riksi.

1. EU on poliittinen realiteetti, joka vai-kuttaa merkittävällä tavalla eurooppa-laisten elämään.2. Haluan olla muuttamassa EU:n kehi-tyksen suuntaa, kääntää Euroopan va-semmalle. Haluan saada kansalaisten ääntä kuuluviin päätöksenteossa. Us-koisin pärjääväni parlamentissa, sillä minulla on kokemusta päätöksenteon kuvioista ja kielitaitoa.3. EU on onnistunut liittämään Euroo-pan maiden kohtalot yhteen sillä taval-la, että konfliktit maiden välillä tun-tuvat melko mahdottomalta. Lisäksi EU on edistänyt kansalaistensa liik-kuvuutta yli rajojen lisäten siten va-pautta ja mahdollisuuksia. Se on myös harjoittanut tiukempaa ympäristöpo-litiikkaa kuin jäsenmaat olisivat to-dennäköisesti yksinään harjoittaneet. EU on epäonnistunut sosiaaliselta kan-nalta – pahimpana esimerkkinä Etelä-Euroopan valtava nuorisotyöttömyys ja pahoinvointi. Myös rahapolitiikka on epäonnistunut. Lisäksi eurooppalaiset eivät oikeutetusti luota unionin insti-tuutioihin eikä ihmisten ääni kuulu

riittävästi päätöksenteossa.4. EU toimii pääomapiirien eikä kansa-laisten ehdoilla, joten ei olekaan ihme, että ihmiset tuntevat epäluottamusta.5. Euro-järjestelmää on muutettava, jotta se voitaisiin säilyttää. Euroopan keskuspankin tavoitteeksi olisi nostet-tava inflaation torjunnan lisäksi työlli-syyden ja taloudellisen vakauden edis-täminen. Lisäksi EKP:n pitäisi voida luotottaa jäsenmaita suoraan ilman liikepankkien välistävetoa. Olisi myös pohdittava, miten eurossa olevien eri kansantalouksien välisiä talouden ra-kenteellisia eroja olisi tasoitettava. Eu-ron hajottaminen aiheuttaisi sekin val-tavia ongelmia:todennäköisesti laman ja valuuttakilpailua, joten näen par-haaksi yrittää korjata valuutan vikoja.Jos valuuttaa ei kyetä korjaamaan, voi edessä olla euron hajoaminen.6. Edustan ensisijaisesti äänestäjiäni ja Vasemmistoliiton kantoja sekä Euroo-pan Vasemmistopuolueen kantoja. Li-säksi edustan suomalaisia ja erityises-ti pohjois-suomalaisia.7. Riippuu paljon edustajan aktiivi-suudesta. Yksikin edustaja voi nostaa merkittäviä asioita julkiseen keskus-teluun. Vasemmistoliiton mepit toi-mivat parlamentissa kymmenien mui-den eurooppalaisten vasemmistomep-pien kanssa samassa ryhmässä.

43LIBERO

VASEMMISTONUORET

TERÄ LEIKKAA POIS VANHAN RAPPION JA VEISTÄÄ UUDEN YHTEISKUNNANSuomen Demokraattisen Nuorisolii-ton äänenkannattaja Terä-lehti ilmes-tyi ensimmäisen kerran toukokuussa 1945. Terä-lehden toimitus kokoontui Kaisaniemenkatu 13:ssa, ja päätoimit-tajana toimi liiton puheenjohtaja Yrjö Ahomaa sekä toimitussihteerinä Kert-tu Kauniskangas. Lisäksi lehteä val-misteli 5-henkinen toimituskunta. En-simmäisessä numerossa Terä määritte-lee itsensä »vaikeista oloista lähtevän nuorison taistelu- ja työaseeksi, jonka tehtävänä on opastaa nuorisoa valitse-maan paras suunta». Lisäksi lehden ta-voitteena on palvella nuorison kulttuu-ripyrkimyksiä ja tarjota virkistystä va-paahetkille.

NUORISO EI UNOHDASotien jälkeen yhteiskunta oli murrok-sessa. Vuonna 1945 Terä-lehdessä seu-rattiin pääuutisena sotasyyllisyysoi-keudenkäyntejä. Lähes jokaisessa leh-dessä pohdittiin suhdetta entisyyteen ja historiaan. Toimittaja ja eduskunta-ryhmän puheenjohtaja Hertta Kuusi-nen analysoi aktiivisesti monessa nu-merossa, miten nuorison tulisi suh-tautua sotaoikeudenkäynteihin. Läpi vuoden mukana kulkee pohdinta, mil-lainen kanta nuorisoliiton tulee vi-rallisesti ottaa – tuomitseva vai hil-jaisuuteen unohtava. Selvää oli van-han fasistisen ideologian tuhoaminen kaikkialta, ja tähän työhön myös nuo-risoliitto lähti yhtenäisenä mukaan.

Katkeruus päättäjiä kohtaan käy il-mi jokaisessa numerossa. Sodan karu ja kauhea todellisuus paljasti päättäji-en valheet ja nuoriso koki itsensä hui-jatuksi – kova koulu rintamalla, jos-

fasismia vastaan demokratian puolesta

ta moni ei koskaan palannut, takana monia menetettyjä vuosia. Katkeruut-ta herätti toisinajattelijoiden sulkemi-nen vankiloihin ja turvasäilöihin. Leh-ti julkaisi kidutettujen haastatteluja ja kokemuksia. Sadat nuoret viettivät vuosia Ohranan telkien takana ja van-kiloissa kidutettavana, ainoana rikok-senaan rauhan aate ja veljeys Neuvos-tomaata kohtaan.

KANSAINVÄLISYYS NÄKYI NUORISO-LIITON TOIMINNASSA LAAJASTIEnsimmäisenä vuonna SDNL oli mu-kana perustamassa Maailman Demo-kraattista Nuorisoliittoa, ja myös Te-rä-lehden edustus osallistui Lontoos-sa järjestettyyn nuorisokonferenssiin. Satojatuhansia nuoria keränneeseen konferenssiin osallistui edustajia 63 eri kansasta. Maailman Demokraattinen Nuorisoliitto vaatii uutta maailman-järjestystä ja mahdollisuutta rakentaa rauhaa ja hyvinvointia. Ensimmäise-nä toimintavuonna SKDL vieraili myös Neuvostoliitossa ja Ukrainassa tutustu-massa kolhoosin kollektiivitalouteen.

LIITTOKOKOUS TAMPEREELLAPerustamisvuoden päätteeksi pidet-tiin myös ensimmäinen liittokoko-us Tampereella Pispalan työväenta-lolla ja uutenavuotena juhlittiin yksi-vuotissyntymäpäivää. Päätavoitteeksi liittokokouksessa määriteltiin fascis-minvastainen taistelu ja demokratian tavoittelu. Kansakoulu-uudistusta vaa-ditiin ahkerasti ja siitä tulikin vuoden 1946 teema. Uudistuksen eteen kamp-pailtiin kaikissa piiri- ja paikallisosas-toissa ahkerasti ja saavutuksista rapor-toitiin lehdessä säännöllisesti.

teKsti heidi auvinen

LIBERO HUOMIOI VASEMMISTONUORTEN 70-VUOTISJUHLAVUODEN KATSAUKSILLA JÄRJESTÖN LEHTIIN VUODESTA 1945 LÄHTIEN. SARJAN ENSIMMÄISESSÄ OSASSA PEREHDYTÄÄN ALUNPERIN SUOMEN DEMOKRAATTISENA NUORISOLIITTONA ELI SDNL:NÄ TUNNETUN JÄRJESTÖN ENSIMMÄISIIN VUOSIIN.

44 LIBERO

KesKustoimisto:

Hämeentie 29, 6.Krs, 00500 HelsinKi, 045 348 5499 [email protected] KesKustoimisto on avoinna ma-to Kello 10–15.

puheenjohtaja: li andersson, 040 508 8697 [email protected] pääsihteeri: mai Kivelä, 040 741 [email protected] järjestö- ja koulutussihteeri: tuuli Huovila 050 374 1837, [email protected] tiedottaja: niKo PeltoKangas, 043 216 [email protected] talouspäällikkö: PirKKo HolaPPa, 045 351 [email protected] toimistosihteeri: sara KorHonen, 045 348 [email protected] kampanjakoordinaattori: aino tuomi-niKula, 044 013 [email protected]

Piirijärjestöt:

etelä-suomen vasemmistonuoret: Päijänteentie 35 , 00510 HelsinKi puheenjohtaja valter söderman, 045 315 8258 piirisihteeri arto bäcKström, 044 019 5901, [email protected]

hämeen vasemmistonuoret: näsilinnanKatu 22 a, 33210 tamPere puheenjohtaja visa savolainen, 050 431 1824 tominnanjohtaja Pyry urHonen, 040 837 3467, [email protected]

itä-suomen vasemmistonuoret: KouluKatu 39 a 36, 80100 joensuu puheenjohtaja aino nevalainen, 045 652 9646 järjestösihteeri viljami vasKonen, 044 202 3911, [email protected]

keski-suomen vasemmistonuoret: väinönKatu 28 b 14, 40100 jyväsKylä puheenjohtaja Katriina ojala, 040 777 0999 piirisihteeri martti rasa, 044 347 [email protected]

lapin vasemmistonuoret: laPinKatu 2, 96190 rovaniemi puheenjohtaja jussi öman, 040 731 4145piirisihteeri marKus Korjonen, 040 700 0219, [email protected]

pohjois-pohjanmaan vasemmistonuoret: PaKKaHuoneenKatu 19, 90100 oulu puheenjohtaja joel KarPPanen, 040 090 1715 piirisihteeri jonas björKbacKa, 040 740 7175,f. (08) 537 1770, PoHjois-PoHjanmaa@vasemmisto nuoret.fi

satakunnan vasemmistonuoret: maaHerranKatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja joni KalliomäKi, 050 557 8942 piirisihteeri aleKsi norman, 044 9664 878 [email protected]

varsinais-suomen vasemmistonuoret: HaKaKatu 12, 20540 turKu puheenjohtaja sade Kondelin, 050 560 87 11 piirisihteeri misHa dellinger, 040 525 9776 [email protected]

VasemmistonuoretyHteystiedot

VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

»ILMASTONMUUTOS ON täällä», luki brittilehti Guardianin kannessa helmi-kuun puolessavälissä. Ilmastonmuutos ei ole ainoastaan uhka määrittelemät-tömässä tulevaisuudessa, vaan tämän päivän todellisuutta – myös Euroopas-sa. Nicholas Stern kirjoitti Guardianin jutussa, kuinka äärimmäisten sääilmi-öiden lisääntyminen ja niistä aiheutu-vat ongelmat, kuten tulvat, myrskyt ja maastopalot tekevät ilmastonmuutok-sen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tähtäävät toimet välttämättömiksi.

Ilmastonmuutos tappaa YK:n arvi-on mukaan satoja tuhansia ihmisiä vuosittain. Se, keihin ja miksi ilmas-tonmuutos pahiten osuu on luokka-kysymys. Niin valtio- kuin yksilöta-solla rikkaat ja toimintakykyiset ovat paremmin suojattuja äärimmäisiltä sääilmiöiltä. Riskiryhmille Euroopas-sa viime vuosina koetut kylmyysjaksot ja helleaallot aiheuttavat terveysongel-mia ja kuolemia.

Samaan aikaan eurokriisi syöksee Euroopan asukkaita yhä syvempään ahdinkoon. Oikeiston väärät kriisi-toimet pahentavat tilannetta ja aihe-uttavat kasvavaa inhimillistä tuhoa. Punainen Risti on uutisoinut luokit-televansa Euroopan kriisialueeksi li-sääntyneen avuntarpeen johdosta ja järjestö on aloittanut ruokajakelun Euroopassa ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan.

Samaan aikaan Latinalaisessa Ame-rikassa ihmetellään, miksi Eurooppa haluaa toistaa samat virheet kuin siel-lä tehtiin 1980-luvulla. Tilanne on kai-kista kohtuuttomin lapsille ja nuorille. Nuoret, jotka kriisin ja korkean raken-teellisen työttömyyden keskellä yrittä-vät rakentaa elämäänsä, joutuvat mak-samaan kohtuuttoman hinnan talous-komissaari Olli Rehnin ja muiden eurobyrokraattien ajamasta kurjista-mislinjasta.

Kaiken tämän keskellä Eurooppa val-mistautuu toukokuussa pidettäviin Eu-roopan parlamentin vaaleihin. Oli ky-

se sitten taloudesta tai ilmastosta, krii-sit eivät ole syntyneet sattumalta, vaan ne ovat poliittisten päätösten tulosta. Kestävät ratkaisut ovat olemassa, tar-vitaan vain poliittista voimaa ja tah-toa niiden toteuttamiseksi. Tästä syys-tä Vasemmistonuorten eurovaalikam-panja on jo täydessä vauhdissa.

Vasemmistonuorten valtakunnal-lisen kampanjan pääpaino on nuor-ten punavihreiden ehdokkaiden vaali-kampanjoiden ja -ryhmien tukemises-sa. Tällä hetkellä Vasemmistonuorten omia ehdokkaita on neljä: Li Anders-son Turusta, Toivo Haimi Joensuusta,

Juha-Petteri Pasma Kolarista ja Han-na Sarkkinen Oulusta. Ehdokkaiden haastattelut löydät tämän lehden si-vuilta. Vaalit antavat tilaisuuden nos-taa julkiseen keskusteluun järjestön poliittisia teemoja sekä ratkaisuvaihto-ehtoja Euroopan suunnan muuttami-seksi. Kannattaa aloittaa tutustumalla Vasemmistonuorten Kohti sosialistista Eurooppaa -ohjelmaan sekä erilliseen eurovaaliohjelmaan.

Seuraavan kolmen kuukauden ajan on vasemmistolaisen toimijan mie-lestäni strategisinta käyttää aikansa nuorten punavihreiden ehdokkaiden vaalikampanjoissa toimimiseen. Si-nua tarvitaan kipeästi puolustamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudelli-sesti kestävää Eurooppaa. Tule mukaan kampanjointiin!

MAI KIVELÄPÄÄSIHTEERI

TAISTELUEUROOPASTA

»kriisit eivät ole syntyneet sattumalta.»

45LIBERO

VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

Hyvinkään seudun Vasemmistonuo-ret on huolestunut huumevalistuksen laadusta. Ylikonstaapeli ja kokoomuk-sen valtuutettu Matti Koski pelottelee ja leimaa kaikki huumaavia aineita ko-keilleet nuoret rikollisiksi 29.1. poliisin nettisivuilla ilmestyneessä kolumnis-saan. Sivuilla luvataan myös, että po-liisi käy lähiaikoina kouluilla valista-massa nuoria huumeiden vaaroista.

Hyvinkäällä näpäytettiin poliisia2 4Maksuttomat valmennuskurssit huippusuosiossa

teKstit heidi auvinen

AINO TUOMI-NIKULA, 27, aloitti hel-mikuussa kampanjakoordinaattori-na. Hän on työskennellyt Greenpeacel-la, asuu Espoossa ja uskoo, että Vasem-mistonuorten toiminnalla muutetaan maailmaa. Tuomi-Nikula lupaa kääriä hihat ylös ja uskoo tekojen voimaan.

»Tärkeintä on, että yhteishenkeä pi-

VA S E M M I STOJÄ RJESTÖJE N maksut-tomille yliopiston pääsykokeiden val-mennuskursseille on ollut laajaa ky-syntää. Varjovalmennus haastaa korkeakoulujen kaupalliset valmen-nuskurssit. Kursseja järjestää Helsin-gin yliopiston opiskelijoiden vapaaeh-toisjoukko.

Tarjolla on kursseja oikeustieteelli-seen, lääketieteelliseen, psykologiaan, taloustieteeseen, viestintään ja sosio-logiaan. Näistä etenkin kaksi ensim-mäistä alaa ovat tunnettuja sisäänpää-syn epätasa-arvoisuudesta. Hakijoil-le luvataan lisäksi avointa materiaalia internetiin, ja verkon kautta pyritään luomaan toimintaa muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle.

Varjovalmennuksessa ovat mukana Sitoutumaton vasemmisto, Etelä-Suo-men Vasemmistonuoret ja Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto yhteistyös-sä KSL Opintokeskuksen kanssa.

3 Kampanjakoordinaattori Vasemmistonuorille

VA S E M M I STO N U O RT E N A K T I I V I T ja keskustoimiston väki ovat tammi-kuun lopusta alkaen kiertäneet ympä-ri Suomea Oma koti liian kallis -kampan-jan asuntoautolla. Tarkoituksena on jalkautua ihmisten pariin, kerätä ko-kemuksia paikkakunnilta, saada pai-kallismedia heräämään asuntopolitii-kan ongelmiin ja tuoda vasemmistolai-nen ratkaisu asunto-ongelmiin esille. Kaikilla paikkakunnilla on tavoitettu laajasti ihmisiä ja mediaa.

»On ollut todella onnistunutta. Tär-keää on ollut, miten aktiivit ovat osal-listuneet, ja on ollut hyvä yhdessä te-kemisen meininki», hehkuttaa Va-semmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, joka on ollut kiertueella mukana alusta alkaen ja muun muas-sa viettänyt yön raumalaisella parkki-

paikalla asuntoautossa.Kunnat ovat kaikki erilaisia ja pai-

nivat erilaisten ongelmien parissa. Muuttotappiokunnassa suurin ongel-ma on työ- ja koulutuspaikkojen puute; elinvoimaisuuden säilyttämiseksi kun-ta tarvitsee lisää asukkaita. Ruuhkai-nen pääkaupunkiseutu sen sijaan kär-sii liian korkeista vuokrista ja asunto-jen puutteesta. Kuntien erilaisuudesta huolimatta kaikkialla on pulaa pienis-tä, kohtuuhintaisista asunnoista.

»Yksi asia, jonka olemme huoman-neet, on se, että kaikilla paikkakunnil-la on pulaa halvoista, pienistä vuokra-asunnoista. Tämä puute yhdistää jo-kaista paikkakuntaa, jossa olemme vierailleet, ja ongelma nousee selvästi esille ihmisten kanssa keskustellessa», linjaa Andersson.

PULA PIENISTÄ ASUNNOISTA1

Vasemmistonuoret pitää ongelmallise-na, että kannabis lokeroidaan huume-valistuksessa edelleen samaan katego-riaan kovien huumeiden kanssa. Kan-nanoton mukaan yhteinen lokerointi syö valistuksen tehoa ja saa kannabis-ta kokeilleet nuoret pahimmillaan us-komaan, että myös kovien huumeiden kohdalla valistus perustuu pelkkään tunnepohjaiseen liioitteluun.

Kuva li andersson

detään yllä ja juttuja tehdään porukal-la», hän linjaa onnistumisensa salai-suudeksi.

Koordinaattori toteuttaa Oma koti liian kallis -kampanjaa ja vastaa Työ-elämän itsepuoluskurssin ja 70-vuotis-juhlavuoden käytännön toiminnasta keskustoimiston ja aktiivien kanssa.

46 LIBERO

LIBEROVASTAUSLÄHETYSTUNNUS 500355100003 HELSINKI

libe

ro 1

| 20

14

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

oiKo

maa

n vä

äryy

Ksiä

, Puo

lust

amaa

n so

rret

tuja

, Pel

asta

maa

n m

aail

man

…ot

taKa

a m

inuu

n Pi

Kim

mit

en y

Htey

ttä

alle

ras

tim

ani v

aiHt

oeHd

on m

erKe

issä

.

kyll

ä, ol

en k

iinno

stun

ut JÄSENEKSI

TILAUS

TIETOA

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku.En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi ...................................................................................................................................................................................

Lähiosoite ........................................................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka ........................................................................................................................................

Puhelinnumero ...............................................................................................................................................................

Sähköposti .......................................................................................................................................................................

Syntymäaika .....................................

Päiväys............................... Allekirjoitus ........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Maksuttomat valmennuskurssit huippusuosiossa

teKstit heidi auvinen

Kuva li andersson

WWW.PAM.FI/LIITY

PUH. 030 100 600

libero 1/2014

Documents