1415

KH

-29-00-408-FI-C

Julkaisuluettelo osoitteessa:http://europa.eu.int/comm/environment/pubs/home.htm

Euroopan komissio

ISBN 92-828-9459-2

EUROOPAN YHTEISÖJENVIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO

L-2985 Luxembourg

Hinta Luxemburgissa (ei sis. alv:a): 16 EUR

9 789289 894593

FI

SÄTEILYSUOJELU 118

Kuvantamistutkimuksiakoskevat

lähettämissuosituksetSÄTE

ILYSU

OJE

LU 1

18

TiivistelmäLääketieteellistä altistusta koskevassavastikään tarkistetussa direktiivissä(97/43/Euratom) säädetään lääketieteell iseen alt istukseen l i ittyvänsäteilysuojelun yleisistä periaatteista.Jäsenvaltioiden oli saatettava se osaksikansallista lainsäädäntöä 13.5.2000mennessä. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdassaedellytetään jäsenvaltioiden varmistavan,että lääketieteellistä säteilyaltistustaaiheuttavien toimenpiteiden määrääjilläon käytettävissään suositukset, joissa onlähetteen antamista varten kriteeritlääketieteellisestä säteilyaltistuksesta.

Tämä kirjanen sisältää suosituksia, joitaterveydenhuollon ammattilaiset voivathyödyntää lähettäessään potilaitakuvantamistutkimuksiin. Tarkoituksena onvarmistaa, että kaikki tutkimukset ovathyvin oikeutettuja ja optimoituja.

Suositukset perustuvat Yhdistyneenkuningaskunnan radiologiyhdistyksen(Royal College of Radiologists) vuonna1998 julkaisemaan kirjaseen Making thebest use of a Department of ClinicalRadiology: Guidelines for Doctors.Lähettämissuosituksia ovat muokanneetradiologiaa ja isotooppilääketiedettäedustavat eurooppalaiset asiantuntijatyhteistyössä Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistyksen kanssa, ja jäsenvaltiotvoivat ottaa ne käyttöön malleina.

Nämä suositukset eivät sido jäsenvaltioita,ja niiden lisäksi on muitakin teknisiäohjeistoja, joilla helpotetaan lääke-tieteellistä altistusta koskevan direktiivintäytäntöönpanoa. Soveltaminen paikallisiinoloihin saattaa olla tarpeen terveyden-huoltokäytännön ja -säännöksien mukaan.

Tällaisia suosituksia noudattamalla voidaanparantaa kliinistä käytäntöä ja vähentääkirjoitettujen tutkimuslähetteiden ja sitäkautta myös tutkimuksiin liittyvänlääketieteellisen säteilyaltistuksen määrää.

Säteilysuojelu 118

Kuvantamistutkimuksiakoskevat

lähettämissuositukset

Suosituksia ovat muokanneet radiologianja isotooppilääketieteen eurooppalaiset

asiantuntijat

yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistyksen (RCR) kanssa

Euroopan komission koordinoimina

Euroopan komissionympäristöasioiden pääosasto

2000

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista onkäytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta(http://europa.eu.int).

Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.

Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2001

ISBN 92-828-9459-2

© Euroopan yhteisöt, 2001

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähdemainitaan.

Printed in Italy

PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

Huomautus

Tässä asiakirjassa esitetyt näkemykset eivätvälttämättä ole Euroopan komission näkemyksiä.Euroopan komissio ja sen nimissä toimivathenkilöt eivät ole vastuussa jäljempänä esitettyjentietojen myöhemmästä käytöstä.

EsipuheNämä kuvantamistutkimuksiin lähettämistä koskevatsuositukset pohjautuvat kirjaseen Making the best useof a Department of Clinical Radiology: Guidelinesfor Doctors, jonka Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistys Royal College of Radiologists(RCR) julkaisi vuonna 1998. (1) Useista eri maistakootut asiantuntijaryhmät ovat muokanneetsuosituksia, ja radiologian ja isotooppilääketieteeneurooppalaiset yhdistykset ovat keränneetkommentteja jäsenvaltioiden radiologisiltayhdistyksiltä ja isotooppilääketieteen yhdistyksiltä.Toimintaa on koordinoinut Euroopan komissio.

Nyt lähettämissuositukset voidaan ottaa käyttöönmalleina jäsenvaltioissa, vaikkakin on ilmeistä, ettäniitä saatetaan joutua muokkaamaan edelleenpaikallisesti vaihtelevien terveydenhoitokäytäntöjen ja-määräysten mukaisesti. Suositusten seuraavanpainoksen laatii RCR (työryhmän puheenjohtaja:professori Gillian Needham, Aberdeen) yhdessäEuroopan komission sekä Euroopan yhteisönlukuisten asiantuntijaelinten kanssa. Uudet suosituksetperustuvat vielä suurelta osin näyttöön, ja niissäotetaan huomioon sekä eurooppalainen ettäbrittiläinen käytäntö.

Neuvoston direktiivissä 97/43/Euratom (2) todetaan,että jäsenvaltioiden tulee edistää radiologistentutkimusten diagnostisten vertailutasojenvakiinnuttamista ja käyttöä sekä niitä koskevaaohjeistusta. Näitä suosituksia voidaan käyttää edellämainittuihin tarkoituksiin.

Tämä julkaisu ei olisi ollut mahdollinen ilman kolmastivuonna 1999 kokoontuneen alakomitean työtä:

Professori, tohtori W. Becker, isotooppilääketiede,Göttingen Saksa

Professori Angelika Bischof Delaloye, puheenjohtaja,European Association of Nuclear Medicine, LausanneSveitsi

3

Tohtori Vittorio Ciani, Euroopan komissio, pääosastoXI, Bryssel

Professori Adrian K. Dixon, Royal College ofRadiologists, Cambridge Yhdistynyt kuningaskunta

Steve Ebdon-Jackson, Department of Health, LontooYhdistynyt kuningaskunta

Tohtori Keith Harding, isotooppilääketiede,Birmingham Yhdistynyt kuningaskunta

Tohtori Elisabeth Marshall-Depommier, PariisiRanska

Professori Iain McCall, puheenjohtaja UEMSRadiology Section, Oswestry Yhdistynyt kuningaskunta

Professori Gillian Needham, Royal College ofRadiologists, Aberdeen Yhdistynyt kuningaskunta

Professori Hans Ringertz, European Association ofRadiology, Tukholma Ruotsi

Tohtori Bruno Silberman, kunniapääsihteeri, UEMS,Pariisi Ranska

Tohtori Diederik Teunen, Euroopan komissio,pääosasto XI, Bryssel

Tohtori Ciska Zuur, Ministry of Housing, SpatialPlanning and the Environment, Haag Alankomaat

Olemme heille kaikille suuren kiitoksen velkaa.

P. Armstrong professori Hans Ringertzpuheenjohtaja puheenjohtaja (1999)Royal College European Associationof Radiologists of RadiologyLontoo Tukholma RuotsiYhdistynyt kuningaskunta

professori Angelika Bischof Delaloyepuheenjohtaja (1999)European Associationof Nuclear MedicineLausanne Sveitsi

4

Sisällys

Britannian radiologiyhdistyksen (RoyalCollege of Radiologists, RCR) suositusten 4. painoksen (1998) alkusanat (1)..................... 7

Johdanto............................................................. 11

Miksi suosituksia ja lähettämiskriteerejätarvitaan? ..................................................... 11

Mitä neuvoja on saatavilla? ........................ 12

Mitä kuvia otetaan?..................................... 14

Kenelle suositukset on suunniteltu? ........... 14

Suositusten käyttö ....................................... 15

Raskaus ja sikiön suojaaminen ......................... 17

Säteilyannoksen optimointi ............................... 19

Tyypilliset efektiiviset annoksetdiagnostisessa lääketieteellisessäaltistuksessa 1990-luvulla ........................... 20

Yhteydenpito kliinisen radiologian osastonkanssa ................................................................ 23

Menetelmäpohjainen kuvantaminen ................. 24

Tietokonetomografia (TT) .......................... 24

Toimenpideradiologia (myös angiografiaja mini-invasiiviset hoitomenetelmät(Minimal Access Therapy)) ........................ 26

Magneettikuvaus (MK)............................... 27

Isotooppitutkimukset ......................................... 29

Isotooppihoidot ........................................... 30

Ultraäänitutkimus (uä)....................................... 31

Lyhenteet ........................................................... 33

5

Kliininen ongelma – Tutkimus – Suositus –Kommentit ......................................................... 34

A Pää (myös oto-rhino-laryngovaivat,ORL)...................................................... 34

B Kaula...................................................... 40

C Selkäranka ............................................. 43

D Tuki- ja liikuntaelimistö ........................ 48

E Verenkiertojärjestelmä........................... 57

F Thorax.................................................... 61

G Ruoansulatuselimistö............................. 64

H Virtsatiet, lisämunuaiset jaurogenitaalijärjestelmä .......................... 79

I Obstetriikka ja gynekologia .................. 84

J Rintojen sairaudet.................................. 87

K Traumat.................................................. 92

L Syöpä ..................................................... 109

M Pediatria ................................................. 121

Valikoitu kirjallisuusluettelo ............................. 133

Liite.................................................................... 136

6

7

Britannianradiologiyhdistyksen (RoyalCollege of Radiologists, RCR)suositusten 4. painoksen(1998) alkusanat (1)

Tämä kirjanen on laadittu, jotta potilaita tutkimuksiinlähettävät kliinikot voisivat hyödyntää kliinisenradiologian osastoa parhaalla mahdollisella tavalla.Jos tällaisia suosituksia käytetään jatkuvasti,tutkimuspyyntöjen määrä ja siten myöslääketieteelliselle säteilylle altistuminenvähenevät. (3–7) Tämän kirjasen päätarkoituksena onkuitenkin parantaa kliinistä käytäntöä. Suosituksettoimivat parhaiten, jos niitä käytetään kliinis-radiologisen vuoropuhelun yhteydessä ja osanaauditointiprosessia. Ne on tarkoitettu (asemastariippumatta) sekä sairaalalääkärien ettäperusterveydenhuollon lääkärien käyttöön.Päätoimittajaa (Adrian Dixon, Cambridge) ovatavustaneet työryhmän muut jäsenet: tohtori JohnBradshaw (Bristol), tohtori Michael Brindle (RoyalCollege of Radiologists, puheenjohtaja, King’s Lynn),edesmennyt tohtori Claire Dicks-Mireaux (Lontoo),tohtori Ray Godwin (Bury St Edmunds), tohtoriAdrian Manhire (RCR Audit Subcommittee,puheenjohtaja, Nottingham), tohtori Gillian Needham(Aberdeen), tohtori Donald Shaw (Lontoo), ChrisSquire (RCR Clinical Audit Advisor), tohtori IainWatt (Bristol) ja professori J. Weir (Dean of theFaculty of Radiology, Aberdeen). Barry Wall NationalRadiological Protection Boardista (NRPB) on jälleenystävällisesti toimittanut tietoa useisiin eritutkimuksiin liittyvistä säteilyannoksista.

Kolmannen painoksen julkaisemisen jälkeenmagneettikuvaus (MK) on kehittynyt entisestään,mikä näkyy suosituksissa. Tämä painos sisältää myös

8

ultraäänitutkimuksen (uä), tietokonetomografian (TT)ja isotooppitutkimusten – myöspositroniemissiotomografian (PET) – muutamiinuusiin erityissovelluksiin liittyviä suosituksia. Vuonna1995 esitelty järjestelmäpohjainen lähestymistapa onsäilytetty ennallaan; suurin osa saamastammepalautteesta viittaa siihen, että tämä jaottelu olikäyttökelpoisempi kuin edeltäjänsä.

Tekstistä käy jälleen ilmi, perustuvatko kirjasessaesitetyt lausumat aukottomaan tieteelliseen näyttöön.Kliinisten suositusten antamista koskevanYhdistyneen kuningaskunnan National Health ServiceExecutive (NHSE) -käytännön mukaisesti (8) olemmekäyttäneet seuraava luokitusta:

(A) satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT),meta-analyysit, systemaattiset katsaukset

(B) kokeisiin tai havaintoihin pohjautuvatperusteelliset tutkimukset

(C) muu näyttö, jossa ohje perustuuasiantuntijamielipiteeseen ja joka onarvostettujen viranomaisten vahvistama.

On kiinnostavaa, että tällaiset luokitusjärjestelmätovat yleistyneet monilla terveydenhuollon osa-alueilla, nyt kun ”näyttöön perustuva lääketiede”(Evidence Based Medicine) on muodostunuthyväksytyksi käytännöksi. (9–10) Näytöntarkasteluun on kulunut runsaasti aikaa. Työryhmä onhyvin kiitollinen tohtori Rachel Harrisonille, jokavastasi suurelta osin alustavasta tiedonkeruustaRCR:n rahoittaman REALM-projektin puitteissa. Senjälkeen kirjallisuushauista ovat huolehtineettyöryhmän yksittäiset jäsenet sekä spesialisteistakoostuvien kuvantamisryhmien eri jäsenet, joidenhankkimat tiedot ovat olleet erittäin hyödyllisiä.

Julkaisun kolmatta painosta (1995) on laskettuliikkeelle noin 85 000 kappaletta, ja sen sisältö on

useaan otteeseen saanut tunnustusta NHSE:ltä (8, 11),Yhdistyneen kuningaskunnan ylilääkäreiltä sekä AuditCommissionilta (12). On huomionarvoista, että useathankkijat ovat ottaneet nämä suositukset käyttöön, jamonet heistä liittävät nykyisin RCR-suositustenkäytön kliinisen radiologian osastojen kanssatekemiinsä sopimuksiin. Suositukset on otettukäyttöön yksityissektorilla sekä muiden maidenradiologiyhdistyksissä, jotka ovat myös käännättäneetniitä. Suosituksia käytetään paljon myös standardinaaudit-tutkimuksissa. (13) Jotkin edistyksellisetsairaalat ovat hankkineet suosituksista sähköisenversion, joka voidaan liittää sairaalantietojärjestelmään. Academy of Medical RoyalColleges on jo vahvistanut tämän neljännenpainoksen, ja lontoolaisen St Georgen sairaalanGuidelines Appraisal Unit on antanut sillehyväksyntänsä.

Koska suosituksiin liittyy nyt näin vakaviaimplikaatioita, työryhmä on ollut täysin tietoinensiitä, että ”kaiken pitää olla niin hyvin kohdallaankuin kohtuudella on mahdollista”. Uskomme, ettätämä neljäs painos, joka on laajan yhteistyön tulos(katso liite), edustaa järkevää nykykäsitystä siitä,miten kliinisen radiologian osastoja tulee käyttääjoitakin tavallisimpia kliinisiä ongelmia ratkaistaessa.Kaikki päätökset eivät epäilemättä ole suosittuja;olemme joskus saaneet täysin vastakkaisia neuvoja.Tämä on luultavasti kuitenkin väistämätöntä, kunkyseessä on yksi nopeimmin kehittyvistä lääketieteenerikoisaloista.

Toivomme, että tämä neljäs painos osoittautuuhyödylliseksi, ja luotamme siihen, että saammejatkossakin neuvoja ja viitteellä varustettujakommentteja, jotta näiden suositusten kehittäminenvoi jatkua. RCR-suositusten seuraava painos onsuunnitteilla vuodeksi 2002.

RCR-suositustyöryhmän puolestaAdrian K. Dixon

9

11

Johdanto

Miksi suosituksia ja lähettämiskriteerejätarvitaan?Hyödyllinen tutkimus on sellainen, jonka tulos,positiivinen tai negatiivinen, muuttaa hoitoa taivahvistaa kliinikon diagnoosia. Hyvin monetradiologiset tutkimukset eivät täytä näitä ehtoja, ja nesaattavat lisätä tarpeettomasti potilaan saamansäteilyn määrää. (14) Radiologian turhan käytönpääsyyt ovat seuraavat:

1 Jo tehtyjen tutkimusten toistaminen: tutkimuson tehty esimerkiksi toisessa sairaalassa,poliklinikalla tai ensiavussa.ONKO SE JO TEHTY? Aiemmat kuvat on pyrittävä hankkimaan kaikinkeinoin. Digitaalisten tietojen siirtämisestäsähköisesti voi olla tätä ajatellen apuatulevaisuudessa.

2 Tutkimusten tekeminen silloin, kun tulokseteivät todennäköisesti vaikuta potilaan hoitoon:odotettavissa oleva ”positiivinen” tulos onyleensä merkityksetön, esimerkiksidegeneratiivinen selkärankasairaus (yhtä”normaali” kuin hiusten harmaantuminenvarhaiskeski-iästä alkaen), tai positiivinen löydöson niin epätodennäköinen.TARVITAANKO SITÄ?

3 Liian tiheät tutkimuskerrat: tutkitaan, ennenkuin tauti on voinut edetä tai lievittyä tai ennenkuin tulokset voivat vaikuttaa hoitoon. TARVITAANKO SITÄ NYT?

4 Väärän tutkimuksen tekeminen:kuvantamismenetelmät kehittyvät nopeasti; useinon hyvä keskustella tutkimuksesta kliinisenradiologian tai isotooppilääketieteenerikoislääkärin kanssa ennen tutkimuspyyntöä. ONKO TÄMÄ PARAS TUTKIMUS?

12

5 Kyvyttömyys antaa sopivaa kliinistä tietoa jaesittää kysymyksiä, joihinkuvantamistutkimuksen pitäisi vastata:tämänkaltaiset puutteet voivat johtaa vääränmenetelmän käyttöön (esimerkiksi olennaisenkuvausprojektion poisjättämiseen). OLENKO SELITTÄNYT ONGELMAN?

6 Liiallinen tutkiminen: joillakin kliinikoilla onsuurempi taipumus turvautua tutkimuksiin kuintoisilla. Joitakin potilaita tutkimusten tekeminenrauhoittaa. TEHDÄÄNKÖ TUTKIMUKSIA LIIKAA?

Mitä neuvoja on saatavilla?Joihinkin kliinisiin tilanteisiin on olemassavakiintuneet suositukset. Suositukset ovat

systemaattisesti kehitettyjä lausumia, joidentarkoituksena on auttaa lääkäriä ja potilastatekemään päätöksiä asianmukaisestaterveydenhoidosta spesifisissä kliinisissäolosuhteissa. (Field & Lohr 1992, 15)

Kuten termi itsessään sanoo, ”suositus” ei olekliinisen käytännön jäykkä rajoite vaan hyvänhoitokäytännön käsite, jonka avulla yksittäistenpotilaiden tarpeita voidaan arvioida. Vaikkasuositusten sivuuttaminen edellyttää hyvää syytä, neeivät ole ehdottomia sääntöjä. Mitkään suositukseteivät koskaan saavuta yksimielistä hyväksyntää, jamahdollisista ongelmista tulisi keskustella radiologienkanssa.

Suositusten laatimisesta on tullut lähes tiedettä, jatähän kehitysvaiheessa olevaan alaan liittyviäkirjoituksia julkaistaan jatkuvasti. Asiantuntijat ovatluoneet erityisesti yksityiskohtaista metodologiaasuositusten kehittämistä, laatimista ja arvioimistavarten. (8, 15–21) Jos tällaista metodologiaakäytetään, yhden ainoan tieteellisesti perustellunsuosituksen kehittäminen on runsaasti akateemista

13

työtä vaativa tehtävä. Tässä kirjasessa esiteltyjä280:tä kliinistä ongelmaa ajatellen kuvatunlainen ajanja voimavarojen käyttö on jokseenkinepäkäytännöllistä. Siitä huolimatta suositustenlaatimisen metodologisia periaatteita on pitkältinoudatettu näitä suosituksia laadittaessa. Etenkin alankirjallisuutta on tutkittu kattavasti tärkeimpiä lähteitäanalysoiden. Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistys RCR pitää yllä viitearkistoa, johontekstissä esiintyvät väitteet perustuvat. Muillaerikoisaloilla työskenteleville sekä potilaidenedustajille on annettu mahdollisuus ilmaistamielipiteensä aina tilaisuuden tullen. Monia ryhmiäon rohkaistu kommentoimaan asiatietoja, paikallisiakäytäntöjä jne. Aktiivista tukea on saatu etenkinkulloistenkin erikoisalojen kuvantamisryhmiltä.Muiden asiantuntijaryhmien, kuten potilaidenedustajien ja kaikkien erikoislääkäriyhdistysten,kanssa on käyty vilkasta keskustelua, joka onhuipentunut Academy of Medical Royal Collegenhyväksyntään (katso liite). Näiden suositustenvahvimpia puolia on se, että niitä on tarkasteltu jamuokattu neljän painoksen kehittämisen ajanvuodesta 1989 alkaen.

Samanaikaisiin kehitysaskeliin kuuluvat myössoveltuvuuskriteerit, jotka Yhdysvaltainradiologiyhdistys (ACR) on laatinut. (22)Ihanteellisiksi katsomiensa tutkimusten sijaan ACRluettelee kaikki mahdolliset tutkimukset ja antaakullekin soveltuvuuspistemäärän (ylin pistemäärä on10). Kriteerit on kehitetty modifioitua Delphinmenetelmää käyttäen ja asiantuntijoiden kesken onpäästy yksimielisyyteen. RCR on seurannut tätäkiinnostavaa kehitystä ja sisällyttänyt suosituksiinsajoitakin ACR:n päätelmiä.

Eri väitteiden perustana olevan näytön pitävyys (8) onosoitettu tämän kirjasen kaikissa osissa seuraavasti:

(A) satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT),meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset

14

(B) kokeisiin tai havaintoihin pohjautuvatperusteelliset tutkimukset

(C) muu näyttö, jossa ohje perustuuasiantuntijamielipiteeseen ja jossa se onarvostettujen viranomaisten vahvistama.

Joidenkin kliinisten tilanteiden osalta (esimerkiksiultraäänitutkimuksen merkitys normaaliraskaudessa)lukuisten erinomaisten tieteellisten raporttien tiedotovat ristiriitaisia. Siksi tiukkoja suosituksia ei annetaja näyttö luokitellaan kategoriaan C. Lisäksi on syytähuomauttaa, että erilaisia radiologisia diagnostisiatoimenpiteitä koskevia satunnaistettujavertailututkimuksia on vähän – niitä on vaikea tehdä,eikä eettistä hyväksyntää välttämättä saada.

Mitä kuvia otetaan?Jokaisella kuvantamisosastolla tulee olla suunnitelmatkaikkia tavallisia kliinisiä tilanteita varten. Siksi tätäaihetta koskevia tarkkoja suosituksia ei anneta. Onsanomattakin selvää, että kaikki tutkimukset tuleeoptimoida siten, että tietoa saataisiin mahdollisimmanpaljon ja säteilyä mahdollisimman vähän. Tämä ontärkeä muistaa, koska potilas ei välttämättä saa sitä,mitä lähettävä lääkäri odottaa.

Kenelle suositukset on suunniteltu?Nämä suositukset on tarkoitettu kaikkien sellaistenterveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, joilla onoikeus lähettää potilaita kuvantamistutkimuksiin.Sairaalaympäristössä niistä on todennäköisimmineniten hyötyä vastavalmistuneille lääkäreille, jamonissa sairaaloissa annetaankin ohjeisto jokaisellehiljattain nimitetylle apulaislääkärille hyvänhoitokäytännön edistämiseksi.

Se, mitä tutkimuksia kunkin terveydenhuollonammattilaisen saatavilla on, on määriteltäväkeskustelemalla paikallisten radiologian jaisotooppilääketieteen erikoislääkärien kanssa

15

käytettävissä olevat voimavarat huomioiden.Suosituksista on hyötyä myös niille, jotka ovatkiinnostuneet tietyn osaston lähettämiskäytännön jatyömäärän auditoinnista. (13)

Suositusten käyttöTässä kirjasessa pyritään painottamaan alueita, joihinliittyy vaikeuksia tai mielipide-eroja. Useimmat sivutkoostuvat neljästä sarakkeesta: ensimmäisessäsarakkeessa määritellään tutkimuspyyntöä vaativakliininen tilanne; seuraavassa luetellaan joitakinmahdollisia kuvantamismenetelmiä (ja niihin liittyvätsäteilyaltistuksen määrät); kolmannessa sarakkeessaannetaan suositus (ja saatavana olevan näytönpitävyysluokitus) siitä, onko tutkimus sopiva vai ei;neljännessä on selittäviä kommentteja.

Käytetyt suositukset ovat seuraavanlaiset:

1 Indikoitu. Tämä merkintä annetaan kliinistädiagnoosia ja hoitoa todennäköisimminauttavalle/auttaville tutkimukselle/tutkimuksille.Tutkimus voi poiketa kliinikon pyytämästätutkimuksesta: esimerkiksi ultraäänitutkimusmieluummin kuin venografia syvässälaskimotromboosissa.

2 Erikoistutkimus. Nämä ovat monimutkaisia taikalliita tutkimuksia, joita tehdään tavallisesti vainsellaisten lääkärien pyynnöstä, joilla on soveltuvakliininen asiantuntemus kliinisten löydöstenarvioimiseen ja kuvantamistulosten pohjaltatoimimiseen. Yleensä ne edellyttävättapauskohtaista keskustelua radiologian taiisotooppilääketieteen erikoislääkärin kanssa.

3 Ei indikoitu aluksi. Tähän ryhmään kuuluvattilanteet, joissa kokemus on osoittanut, ettäkliininen ongelma häviää yleensä ajan myötä;sen vuoksi ehdotamme, että tutkimusta lykätään3–6 viikolla ja että se tehdään vain, jos oireetjatkuvat. Olkapääkipu on tyypillinen esimerkki.

4 Ei indikoitu rutiinitoimenpiteenä. Tälläpainotetaan sitä, että vaikka suositus ei oleehdoton, pyyntö täytetään vain, jos kliinikkoperustelee sen hyvin. Esimerkki tällaisestaperustelusta olisi natiivikuvaus potilaalla, jolla onselkäsärkyä ja jolla kliiniset löydökset viittaavatjohonkin muuhun kuin degeneratiiviseensairauteen (esimerkiksi? osteoporoottinennikamamurtuma).

5 Ei indikoitu. Tämän ryhmän tutkimukset ovatsellaisia, joissa oletetut perustelut ovatriittämättömiä (esimerkiksi urografiahypertensiossa).

16

Raskaus ja sikiönsuojaaminen

• Sikiön sädetystä tulee välttää, aina kun se onmahdollista. (23–25) Tämä koskee myöstilanteita, joissa nainen itse ei epäile olevansaraskaana. Päävastuu tällaisten potilaidentunnistamisesta kuuluu lähettävälle kliinikolle.

• Jos hedelmällisessä iässä oleva nainen tuleetutkimukseen, jossa primaarikeila kohdistuusuoraan tai hajasäteilyä tulee lantion alueelle(lähinnä pallean ja polvien väliseen alueeseenkohdistuva ionisoiva säteily), taitoimenpiteeseen, jossa käytetään radioaktiivisiaisotooppeja, häneltä on kysyttävä, onko hän taivoiko hän olla raskaana. Jos potilas ei pystysulkemaan pois raskauden mahdollisuuttavarmasti, häneltä on kysyttävä, ovatkokuukautiset myöhässä.

• Jos raskauden mahdollisuutta ei ole, tutkimusvoidaan tehdä, mutta jos potilas on varmasti tailuultavasti raskaana (eli kuukautiset ovatmyöhässä), radiologin ja lähettävän kliinikon onkäytävä läpi ehdotetun tutkimuksen perustelut japäätettävä, pitäisikö tutkimusta lykätä, kunneslapsi on syntynyt tai seuraavat kuukautiset ovatalkaneet. Äidille kliinisesti hyödyllinen tutkimusvoi kuitenkin epäsuorasti hyödyttää syntymätöntälasta, ja välttämättömän toimenpiteenlykkääminen raskauden myöhempään vaiheeseenvoi suurentaa sekä sikiöön että äitiin kohdistuvaariskiä.

• Jos raskauden mahdollisuutta ei voida sulkeapois, mutta kuukautiset EIVÄT ole myöhässä, jajos toimenpiteessä kohtuun kohdistuva annos onsuhteellisen pieni, tutkimus voidaan tehdä. Jostutkimuksesta saatava annos kuitenkin onsuhteellisen suuri (useimmilla osastoilla tähän

17

ryhmään kuuluvia tavallisia tutkimuksia ovatluultavasti vatsan ja lantion TT, urografiat,läpivalaisututkimukset sekäisotooppitutkimukset), asiasta on keskusteltavapaikallisesti hyväksyttyjen suositusten pohjalta.

• Aina kun radiologi ja lähettävä kliinikko ovatyhtä mieltä siitä, että raskaana tai mahdollisestiraskaana olevan naisen kohdun sädetys onkliinisesti perusteltua, tämä päätös tulee kirjata.Sen jälkeen radiologin tulee varmistaa, ettäaltistus on pienin mahdollinen tarvittavan tiedonsaamiseen vaadittava.

• Jos käy ilmi, että sikiö on altistunut tahattomastisäteilylle edellä mainituista toimista huolimatta,sikiölle altistuksesta koitunut vähäinen riski eitodennäköisesti suurienkaan annosten käytönjälkeen oikeuta invasiivisesta sikiödiagnostiikasta(esimerkiksi lapsivesipistosta) tairaskaudenkeskeytyksestä koituvia suuria riskejä.Tällaisen tahattoman altistuksen jälkeensäteilyfyysikon on arvioitava riskit yksilöllisestija tuloksista on keskusteltava potilaan kanssa.

• RCR on hiljattain laatinut (yhdessä NRPB:n jaYhdistyneen kuningaskunnanradiografiyhdistyksen kanssa) opaskirjasen, jokakoskee sikiön suojaamista äidille tehtäviendiagnostisten tutkimusten yhteydessä. (25)

18

Säteilyannoksen optimointi

Radiologisten tutkimusten käyttö on hyväksytty osalääketiedettä, ja sen oikeuttaa potilaan saama selväkliininen hyöty, jonka tulee olla selvästi pieniäsäteilyriskejä suurempi. Pienetkään säteilyannokseteivät kuitenkaan ole täysin riskittömiä. Pieni osaväestössä ilmenevistä geenimutaatioista japahanlaatuisista sairauksista voidaan lukealuonnollisesta taustasäteilystä johtuviksi. Diagnostinenlääketieteellinen altistus, joka on väestöönkohdistuvista keinotekoisista säteilyaltistuslähteistäsuurin, suurentaa väestön taustasäteilyannosta suurinpiirtein yhdellä kuudenneksella.

Euroopan unionin direktiivi vuodelta 1997 (2)edellyttää kaikkien asianosaisten vähentävänpotilaiden tarpeetonta altistusta säteilylle. Vastuussaolevien organisaatioiden ja ionisoivaa säteilyäkäyttävien henkilöiden on noudatettava näitäsäädöksiä. Yksi tärkeä tapa pienentää säteilyannostaon tarpeettomien tutkimusten (erityisestiuusintatutkimusten) välttäminen.

Radiologisessa tutkimuksessa efektiivinen annos onkehon eri kudoksiin kohdistuvien annosten painotettusumma, jossa kunkin kudoksen painotuskerroinriippuu sen suhteellisesta herkkyydestä säteilystäjohtuvalle syövälle tai vaikeille perinnöllisillevaikutuksille. Siten saadaan kokonaissäteilyriskiäkoskeva kerta-annosarvio riippumatta siitä, mitensäteily jakautuu kehon eri osiin.

Radiologiassa joidenkin tavallisten diagnostistentoimenpiteiden tyypillinen efektiivinen annos voi ollaenimmillään noin tuhatkertainen taustasäteilyynverrattuna annoksen vaihdellessa yhtä tai kahta päivää vastaavasta määrästä (keuhkokuvassa 0,02 mSv) 4,5 vuoteen (esimerkiksi vatsantietokonetomografiatutkimus). Taustasäteily vaihteleekuitenkin huomattavasti eri maiden välillä ja maiden

19

20

Tyypilliset efektiiviset annoksetdiagnostisessa lääketieteellisessäaltistuksessa 1990-luvulla

Diagnostinen Tyypillinen Vastaava Suurintoimenpide efektiivinen rintakehän piirtein

annos röntgen- vastaava (mSv) kuvien jakso

määrä luonnollistataustasä-teilyä (1)

Röntgentutkimukset:Raajat ja nivelet(ei lonkka) < 0,01 < 0,5 < 1,5 päivääThorax (yksittäinen PA-filmi) 0,02 1 3 päivääKallo 0,07 3,5 11 päivääRintaranka 0,7 35 4 kuukauttaLanneranka 1,3 65 7 kuukauttaLonkka 0,3 15 7 viikkoaLantio 0,7 35 4 kuukauttaVatsa 1,0 50 6 kuukauttaUrografia 2,5 125 14 kuukauttaRuokatorvi 1,5 75 8 kuukauttaMahalaukku 3 150 16 kuukauttaOhutsuoli (passage) 3 150 16 kuukauttaKolonografia 7 350 3,2 vuottaPään TT 2,3 115 1 vuosiThorax-TT 8 400 3,6 vuottaVatsan tai lantion TT 10 500 4,5 vuotta

Isotooppitutkimukset:Keuhkoventilaatio (Xe-133) 0,3 15 7 viikkoaKeuhkoperfuusio (Tc-99m) 1 50 6 kuukauttaMunuaiset (Tc-99m) 1 50 6 kuukauttaKilpirauhanen (Tc-99m) 1 50 6 kuukauttaLuu (Tc-99m) 4 200 1,8 vuottaSydämen dynaaminen gammakuvaus (Tc-99m) 6 300 2,7 vuottaPään PET (F-18 FDG) 5 250 2,3 vuotta

(1) Keskimääräinen taustasäteily Yhdistyneessä kuningaskunnassa = 2,2 mSv/vuosi: paikalliset keskiarvot vaihtelevat välillä 1,5–7,5 mSv/vuosi.

Lähde: B. Wall, National Radiological Protection Board.

eri osissa. Tavanomaisten röntgentutkimustenannokset perustuvat NRPB:n keräämiin tuloksiin,jotka on saatu 380:ssä Yhdistyneen kuningaskunnansairaalassa vuosien 1990 ja 1995 välisenä aikanapotilailla tehdyistä annosmittauksista. Ne ovatenimmäkseen pienempiä kuin tämän kirjasenaiemmissa painoksissa ilmoitetut luvut, jotkaperustuivat 1980-luvun alun tietoihin, mikä viittaapotilassuojan parantamiseen pyrkivään suuntaukseen.TT-tutkimusten ja isotooppitutkimusten annoksetperustuvat NRPB:n ja BNMS:n tekemiin kansallisiinkyselytutkimuksiin, eivätkä ne todennäköisesti olemuuttuneet merkittävästi ajan myötä.

Raajojen ja rintakehän pieniannoksiset tutkimuksetovat tavallisimpia radiologisia tutkimuksia, muttasuhteellisen harvinaiset suuriannoksiset tutkimukset,kuten kehon TT-kuvaus ja bariumtutkimukset,vaikuttavat eniten väestön kollektiiviseen annokseen.Joihinkin TT-tutkimuksiin liittyvät annokset ovaterityisen suuria, eivätkä ne näytä pienenevän, ja TT-tutkimusten käyttö lisääntyy edelleen. TT kattaanykyisin luultavasti noin puolet kaikistaröntgentutkimuksista saadusta kollektiivisestaannoksesta. Siksi on erityisen tärkeää, että TT-pyynnöt perustellaan tarkoin ja että käyttöön otetaansellaisia menetelmiä, joiden avulla annos voidaanminimoida mutta joiden avulla saadaan samallavälttämättömät diagnostiset tiedot. Joidenkinviranomaisarvioiden mukaan vatsan TT-tutkimuksenaiheuttama elinajalle kohdistuva fataalin syövänlisäriski on aikuisilla noin 1/2 000 (thorax-röntgeniinliittyvä riski on vastaavasti yksi miljoonasta). (26)Tämä on kuitenkin hyvin pieni lisäriski verrattunasyövän erittäin suureen kokonaisriskiin (lähes yksikolmesta), ja yleensä TT-tutkimuksesta saatu hyöty ontätä lisäriskiä selvästi suurempi.

Näissä lähettämissuosituksissa annokset on ryhmiteltylaajoiksi annosalueiksi, jotta lähettävä lääkäriymmärtäisi entistä helpommin eri tutkimustensäteilyannoksen suuruusluokan.

21

22

TAULUKKO Tavallisistakuvantamistutkimuksistasaatavan ionisoivansäteilyn tyypillistenefektiivisten annostenluokitus

Luokka Tyypillinen Esimerkkejäefektiivinen annos (mSv)

0 0 uä, MK

I < 1 thorax-rtg, raajojen rtg,lantion rtg

II (*) 1–5 urografia, lannerangan rtg, isotooppitutkimukset (esimerkiksi luuston gammakuvaus), pään ja kaulan alueen TT

III 5–10 thoraxin ja vatsan TT, isotooppitutkimukset (esimerkiksi sydän)

IV > 10 eräät isotooppitutkimukset (esimerkiksi PET)

(*) Useimmissa Euroopan maissa vuosittain saatu keskimääräinentaustasäteilyannos kuuluu annosalueen piiriin.

23

Yhteydenpito kliinisenradiologian osaston kanssa

Kuvantamistutkimukseen lähettämisen katsotaanyleensä merkitsevän sitä, että lähettäjä haluaa pyytääradiologian tai isotooppilääketieteen erikoislääkärinmielipidettä asiasta. Tämä pyyntö tulee esittääraporttimuodossa, jotta siitä olisi apua kliinisenongelman hoidossa.

Tutkimuspyynnöt on kirjoitettava tarkasti ja selvästitulkintavirheiden välttämiseksi. Tutkimuspyynnönsyyt on mainittava selvästi ja lisäksi on annettavariittävät kliiniset tiedot, jotta kuvantamisasiantuntijapystyy ymmärtämään ne nimenomaiset diagnostisettai kliiniset ongelmat, jotka radiologisen tutkimuksenavulla halutaan ratkaista.

Joissakin tapauksissa ongelman ratkaisemiseenparhaiten soveltuva tutkimus voi olla jokin muukuvantamistutkimus.

Jos esiintyy epävarmuutta siitä, tarvitaankotutkimusta, tai siitä, mikä tutkimus olisi paras, olisikysyttävä neuvoa sopivalta radiologian taiisotooppilääketieteen erikoislääkäriltä.Kuvantamisosastot keskustelevat mielellääntutkimuksista lähettävien lääkärien kanssa.Säännölliset kliinis-radiologiset kokoukset sopivathyvin tällaisiin keskusteluihin, ja niitä voidaan pitäähyvänä käytäntönä. (27)

Vaikka on syytä huomata, että nämä suositukset onhyväksytty laajalti, on myöskin tiedossa, että jotkinosastot soveltavat niitä paikallisten olojen jakäytäntöjen mukaisesti.

Menetelmäpohjainenkuvantaminen

Tietokonetomografia (TT)TT:n saatavuus on nyt melko hyvä kaikkiallaEuroopassa. Tärkeää edistystä on lisäksi tapahtunutviime aikoina spiraali- ja monikerros-TT:n kehityksenmyötä. Näiden tutkimusten avulla saadaan tietoaottamalla hengityspidätyksenaikaisia tilavuuskuvia.Tällaiset edistykselliset menetelmät ovat tuoneetmukanaan uusia diagnostisia mahdollisuuksia, kutenspiraali-TT:n käytön keuhkoemboliandiagnosoinnissa. Eri sairaaloilla on kuitenkin omatTT-pyyntöjen hyväksymistä koskevat käytäntönsä. Onsyytä muistaa, että tietokonetomografia onsuhteellisen kallis tutkimus ja että siitä saatavaröntgensädeannos on suuri. Siksi on aina hyvä harkitamuita vaihtoehtoja, erityisesti ottaen huomioonmagneettikuvauksen merkityksen kasvu. Yhdistyneenkuningaskunnan National Radiological ProtectionBoard on julkaissut useita TT:n käyttöä koskeviayleissuosituksia ohjeistossa Protection of the Patientin X-Ray Computed Tomography (26), josta tässä onmuutamia otteita:

Koska annokset voivat olla suuria, TT-tutkimuksiasaadaan tehdä ainoastaan kokeneen radiologinhyväksyttyä kliiniset perustelut. Lapsille tehtävättutkimukset edellyttävät entistä tarkempiaperusteluja, koska heihin kohdistuva säteilyriski onaikuisiin verrattuna suurempi.

Yhä turvallisempien, ionisoimattomien menetelmien(uä ja MK) tai pieniannoksistenröntgenmenetelmien käyttöä tulee harkita, kun seon kliinisesti asianmukaista.

Vatsan tai lantion TT-tutkimusta ei pidä tehdäraskaana oleville naisille ilman vankkoja kliinisiäperusteita eikä ilman erityisen huomionkiinnittämistä pieniannoksisiin menetelmiin.

24

25

Silmiin kohdistuvan säteilyn minimoimisesta onhuolehdittava aina, etenkin potilailla, joille tehdääntodennäköisesti useita tutkimuksia.

Kuten kaikki radiologiset tutkimuspyynnöt, TT-lähetteet, jotka eivät sovi vakiintuneiden suositustenpiiriin, edellyttävät keskustelua radiologin kanssa.Koska tutkimuksen laajuus (ja siten kustannukset jasäteilyannos) on pyrittävä minimoimaan, onhyödyllistä, jos kliiniset merkinnät ja aiempienkuvantamistutkimusten tulokset ovat tarkasteltavissaTT-tutkimusta tehtäessä.

Muutamia lisähuomioita:

• TT-kuvaus on edelleen moniin rintakehän javatsan alueen ongelmiin paras tutkimussäteilyriskeistä huolimatta.

• TT-kuvausta käytetään edelleen paljonintrakraniaalisten ongelmien tutkimiseen etenkinaivoverenkiertohäiriöissä ja traumoissa.

• TT-kuvauksella voidaan edelleen helpostimäärittää monien pahanlaatuisten sairauksien(kuten lymfooman) aste sekä seuratahoitovastetta.

• TT-kuvauksen avulla saadaan ennen leikkaustaarvokasta tietoa vaikeatulkintaisista massoista jasitä käytetään paljon leikkauksenjälkeistenkomplikaatioiden tutkimiseen.

• TT-tutkimus mahdollistaa tarkan ohjauksendreneerauksissa, biopsioissa jahermopuudutuksissa.

• TT-kuvauksen merkitys traumojen tutkimisessaon suuri.

• Tekonivelet, fiksaatiolaitteet ym. voivatheikentää TT-kuvien laatua.

• TT-tutkimuksen avulla saadaan paremmin

26

anatomisesti tarkkaa tietoa lihavista potilaistakuin ultraäänitutkimuksella. Hoikille potilaille jalapsille tulee käyttää ultraääntä, aina kun se onmahdollista.

• Vatsan TT-kuvauksesta saatava säteilyannosvastaa noin 500:aa thorax-röntgenkuvaa.

Toimenpideradiologia (myös angiografiaja mini-invasiiviset hoitomenetelmät(Minimal Access Therapy))Tämä radiologian ala on laajenemassa nopeasti.Vaikka kaikki kliinisen radiologian osastot ovattehneet angiografioita ja niihin liittyviä toimenpiteitä(esimerkiksi angioplastia) jo vuosien ajan, moniauusia menetelmiä on otettu käyttöön viime aikoina.Useimmat vatsan absessit hoidetaan nytperkutaanisilla dreeneerauksilla radiologisessaohjauksessa. Radiologit tekevät nykyään myössuurimman osan maksabiopsioista (uä-ohjaustakäyttäen). Imusolmukebiopsiat ovatrutiinitoimenpiteitä useimmissa ultraääni- jatietokonetomografiayksiköissä.

Uusi tekniikka lisää toimenpideradiologianmahdollisuuksia entisestään. Tällaisia uusiainnovaatioita ovat

• perkutaaninen diskektomia lannevälilevytyrässä(tehdään usein TT-ohjauksessa)

• suonensisäisen proteesin asettaminenperkutaanisesti vatsa-aortan aneurysmissa

• useat menetelmät, joita käytetäänmaksaleesioiden hoidossa, silloin kun niitä eivoida leikata (esimerkiksi laserablaatiokuvantamisohjauksessa)

• toimenpide-MK, jossa kuvantaminen tehdäänreaaliajassa, jotta hoitotoimenpiteiden kulkuavoidaan seurata.

Nämä esimerkit uusista menetelmistä edellyttävätläheistä yhteistyötä kliinikkojen välillä. Järjestelyjenyksityiskohdat vaihtelevat huomattavasti paikallisenasiantuntemuksen ja laitteiden saatavuuden mukaan.Jäsenvaltioissa käydään jatkuvasti keskustelua näidentoimenpiteiden parhaasta mahdollisestajärjestämistavasta. Tällaisiin toimenpiteisiin liittyvätpyynnöt edellyttävät väistämättä keskustelua useideneri erikoislääkärien välillä.

Magneettikuvaus (MK)

MK-järjestelmien määrä on lisääntynyt huomattavastiEuroopassa viime aikoina. Siten myösmagneettikuvauksen käyttöä koskevia suosituksia onuseita. Viimeaikaisen teknisen kehityksen jakokemuksen lisääntymisen myötä MK:n merkityskasvaa jatkuvasti, ja kasvua rajoittavat tekijät ovatnykyään usein taloudellisia.

Koska MK:ssa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, sitätulee käyttää mieluummin silloin, kun samat tiedotvoidaan saada joko TT-kuvauksella tai MK:lla. Onkuitenkin olemassa vaara, että magneettikuvaukseenkohdistuu epäasianmukaisia odotuksia, jotenjonotusajat voivat olla pitkiä. Siksi kaikista MK-pyynnöistä tulee sopia radiologin kanssa.

Muutamia lisähuomioita:

• Magneettikuvauksesta saadaan yleensä TT-kuvaukseen verrattuna enemmän tietoaintrakraniaalisista, pään ja kaulan, selkärangansekä luuston ja lihasten häiriöistä suurenkontrastiherkkyyden ja monessa suunnassamahdollisen kuvantamiskyvyn ansiosta. Tämähelpottaa diagnoosin tekemistä ja oikean hoidonaloittamista suurella varmuudella. Sitä käytetäänkoko ajan yhä enemmän onkologiassa.

• Viime aikojen suurimpia kehitysaskeleita ovatrintojen ja sydämen magneettikuvaus,

27

28

angiografia- ja toimenpidemenetelmät, MRCP jamuut nesteherkät MK-menetelmät sekä aivojenfunktionaalinen magneettikuvaus. Monia näistämenetelmistä ei kuitenkaan ole vielä täysinarvioitu.

• Magneettikuvauksen käyttöä ensimmäisenraskauskolmanneksen aikana ei hyväksytä. Sesaattaa kuitenkin osoittautua eräitä muitavaihtoehtoja turvallisemmaksi. Kaikistaraskausajan kuvantamistutkimuksista onkeskusteltava radiologian osaston kanssa.

• Magneettikuvauksen käyttöön liittyy muutamiaehdottomia kontraindikaatioita: metallisetvierasesineet silmäkuopissa, aneurysmaklipsit,tahdistimet, simpukkaimplantit jne. Lisäksi MK:nkuvan laatu on tavallista heikompi proteesienym. lähettyvillä. Käytön esteet on lueteltukokonaisuudessaan useissa alan oppikirjoissa jamonografioissa. Jos käytön esteisiin liittyyepävarmuutta, asiasta on keskusteltavakuvantamisosaston kanssa hyvissä ajoinetukäteen.

29

Isotooppitutkimukset

Isotooppilääketiede on EU-maissa itsenäinenerikoisala, ja muiden kuin umpinaistenradionuklidilähteiden käyttö diagnosoinnissa jahoidossa on sallittua vain alan erikoislääkäreille.Joissakin maissa myös muut erikoislääkärit, yleensäradiologit, voivat harjoittaa isotooppilääketiedettä.Paikallisista järjestelyistä riippumatta käytettävissä onkokenut erikoislääkäri, jonka kanssa sopivistaisotooppitutkimusmenetelmistä voidaan keskustellakussakin kliinisessä tilanteessa. Hän osaa myös auttaasopivan isotooppitutkimuksen valinnassa. Siksilähettävän kliinikon tulee kertoa tarkasti, mikätutkimusta vaativa kliininen ongelma on kyseessä,koska sen avulla määritellään, mitäisotooppitutkimusta (tai muuta tutkimusta) käytetään.

Eräistä harhakäsityksistä huolimatta useimpiinisotooppitutkimusmenetelmiin liittyvätsäteilyannokset ovat hyvää tasoa verrattuna moniinmuihin kuvantamistutkimuksiin, joita pidetään”turvallisina”. Kuten säteilyannoksen minimoimistakäsittelevässä kappaleessa oleva taulukko osoittaa,efektiivinen annos useimmissa isotooppilääketieteenrutiinitoimenpiteissä on huomattavasti pienempi kuinvatsan TT-kuvauksessa.

Isotooppitutkimusmenetelmillä saatavatfunktionaaliset tiedot ovat erityisen arvokkaita.Perustason isotooppitutkimuksilla voidaan määrittää,johtuuko ultraäänitutkimuksessa näkyvämunuaisaltaan laajentuma pelkästään laajastakeräysjärjestelmästä vai mahdollisestiobstruktiivisesta leesiosta. Samasta tutkimuksestavoidaan saada tietoa kummankin munuaisenkokonaistoimintaosuudesta prosentteina.Monimutkaisten tutkimusten avulla voidaan selvittäävasemman sydänkammion ejektiofraktio taiverenvirtauksen jakautuminen aivokuoressa.

PET on viime aikoina kehittynyt hyvin nopeasti, jasen saatavuus alkaa vähitellen parantua. Tärkeimpienradionuklidien (glukoosianalogi F-18-fluorodeoksiglukoosia eli FDG:tä käytetään paljon)lyhytikäisyyden vuoksi PET-tutkimuksia voidaantehdä ainoastaan syklotronin ja sairaala-apteekinläheisyydessä. Muunnetuilla PET-valmiuksillavarustetun kaksipäisen gammakameran kehittäminenon kuitenkin merkittävä edistysaskel, jonka pitäisilisätä tutkimuksen saatavuutta; sitä tutkitaan nykyisinrunsaasti. Koska PET pystyy tunnistamaanelinkykyisten kasvainten pienet pesäkkeet, se tarjoaapoikkeuksellisia mahdollisuuksia erilaisten(esimerkiksi keuhkoputkissa esiintyvien) syöpienluokitteluun sekä syöpäseurantaan (esimerkiksilymfoomat), silloin kun muillakuvantamismenetelmillä ei välttämättä kyetäerottamaan toisistaan fibroottisia jäännösmassoja eikäaktiivista kasvainta. PET:n avulla voidaan lisäksisaada ainutlaatuista tietoa aivojen metaboliasta jasydänlihaksen toimivuudesta ja näitä alueita tutkitaanuseissa yksiköissä. PET:n kliininen käyttö lisääntyymuutaman seuraavan vuoden aikana, ja senmahdollinen käyttö on huomioitu oheisten suositusteneräissä kliinisissä ongelmissa.

Isotooppihoidot

Vaikka tätä aihetta ei käsitellä tarkasti näissälähettämissuosituksissa, on hyvä ottaa huomioonisotooppilääketieteen tärkeä merkitys sekähyvänlaatuisten että pahanlaatuisten sairauksienhoidossa. Kilpirauhanen on edelleen tärkein kohde-elin, mutta käyttöalat laajenevat nopeasti. Muitakäyttöaiheita ovat neuroendokriiiniset kasvaimet,kivuliaat luustometastaasit, eräät artropatiat,polysytemia ja pahanlaatuiset effuusiot.Isotooppihoitovaihtoehtoja tutkitaan myösleukemioiden/lymfoomien sekä joidenkinmaksakasvainten osalta.

30

Ultraäänitutkimus (uä)

Näiden suositusten edellisen painoksen jälkeenultraäänitutkimuspyynnöt ovat lisääntyneethuomattavasti useimmilla kliinisen radiologianosastoilla eri puolilla Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Tänä aikana ultraäänilaitteet ja -asiantuntemus ovatkehittyneet, ja lähetteiden skaala (väri-doppler,Power-doppler, transvaginaalinen gynekologia jne.)on laajentunut. Nämä suuntaukset ovat tervetulleita,koska ultraäänitutkimuksessa ei käytetä ionisoivaasäteilyä. Ei kuitenkaan juuri ole näyttöä siitä, ettämuiden radiologisten tutkimusten lähetemäärä olisivähentynyt ultraäänitutkimusten lisääntyessä tai ettäväestön saama kokonaissäteilyannos olisi sitenpienentynyt.

Itse asiassa ultraäänitutkimusten määrä on lisääntynyt,samalla kun muiden radiologisten tutkimustenkysyntä on jatkanut kasvuaan. Yhtenä huomattavanapoikkeuksena on urografia, jota on ultraäänenkäyttöönoton jälkeen alettu pyytää paljon aiempaaharvemmin. Koska ultraäänitutkimus ei kuitenkaanole invasiivinen, uroradiologisten ongelmien vuoksitutkittavien potilaiden kokonaismäärä on lisääntynyt.Radiologian osastot ovat kehittäneet erilaisiapaikallisia käytäntöjä selviytyäkseen lisääntyvästätyömäärästä.

Varsinaiseen ultraäänitutkimukseen tarvitaan kokenuttutkimuksen suorittaja, vaikka hänkään ei välttämättäsaa täydellistä tutkimusta joka potilaasta.Ultraäänitutkimukset voivat olla vaikeita jaepätyydyttäviä esimerkiksi lihaville potilaille. Lisäksisuolikaasun jakautuminen voi peittää joitakinkohteita. Koska ultraäänitutkimus on edullinen,nopea, luotettava ja non-invasiivinen, se on kuitenkinuseisiin kliinisiin tilanteisiin erinomaisesti soveltuvaalustava tutkimus. Siksi ultraäänitutkimuksentekemistä onkin suositeltu, aina kun se onmahdollista.

31

Koska ultraäänitutkimuksella voidaan välttääionisoiva säteily ja koska se on suhteellisen halpatutkimus, sitä suositellaan usein, kun kalliittutkimukset (kuten TT) eivät ole perusteltavissa taikun resurssit ovat vähäiset.Ultraäänitutkimuspyyntöön on siten myös vaikeaaolla suostumatta invasiivisuuden tai kustannustenvuoksi. Siksi on olemassa vaara, ettäultraäänitutkimusosastot kuormittuvat liikaa ja ettätutkimuspyynnöt ovat hyväksyttävyyden rajoilla.Lähettävien kliinikoiden velvollisuus on siis edelleenharkita kussakin tapauksessa tarkoin, onkoultraäänitutkimuspyyntö perusteltu ja vaikuttaakotulos (esimerkiksi sappikivien olemassaolo) hoitoon(katso Johdanto, Miksi suosituksia tarvitaan?).

32

LYHENTEETLYHENNE MÄÄRITELMÄ

Rtg Natiiviröntgenkuva, yksi tai useampia

Thorax-rtg Thorax-ontelon natiiviröntgenkuvaus sisältöineen

Natiivivatsa-rtg Vatsan alueen röntgenkuvaus ilman esivalmisteluja

Uä Ultraäänitutkimus

Luuston rtg-kuvaus Luuston röntgenkuvasarja, josta nähdään luustomuutosten esiintyminen ja laajuus

Mammografia Rintojen röntgentutkimus

Ruokatorvi/mahalaukku/ Bariumvarjoainekuvaus, ohutsuoli (passage) läpivalaisututkimus

ruokatorvesta/mahalaukusta/ohutsuolesta (läpikulkututkimus)

Ohutsuolen Bariumvarjoainekuvaus, varjoaine kaksoiskontrastitutkimus pohjukaissuoleen nenäletkulla,

vesi kaksoiskontrastiaineena (läpivalaisututkimus)

Kolonografia Paksusuolen varjoainetutkimus joko barium-täyttötutkimuksena tai kaksoiskontrastitutkimuksena

Urografia Virtsateiden varjoainekuvaus iv-varjoaineella

TT Tietokonetomografia

TT-angio TT-angiografia

HRCT Ohutleike-TT

Isotooppitutkimus Isotooppitutkimus

SPECT Yksifotoniemissiotomografia

MK Magneettikuvaus

MK-angio Magneettiangiografia

MKCP Magneettikolangiopankreatografia

DSA Angiografia tietokoneavusteisella tekniikalla

ERCP Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia

PET Positroniemissiotomografia

33

AP

ää (

myö

s o

to-r

hin

o-l

aryn

gova

ivat

, O

RL)

Synn

ynnä

iset

häi

riöt

M

K(0

)In

diko

itu(C

)E

hdot

on t

utki

mus

kai

kiss

a ep

ämuo

dost

umis

sa;

sääs

tää

rönt

gens

ätei

lyltä

. Luu

anom

alio

ihin

voi

daan

tar

vita

ko

lmiu

lotte

inen

TT.

Sed

aatio

on

ylee

nsä

tarp

een

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

pikk

ulap

sille

. Vas

tasy

ntyn

eille

on

hark

ittav

a uä

-A

1tu

tkim

usta

.

Aiv

over

enki

erto

häir

iö

TT

(II)

Indi

koitu

(C)

TT

on r

iittä

vä u

seim

pien

tap

aust

en a

rvio

intii

n ja

(CV

A);

aiv

ohal

vaus

vere

nvuo

don

osoi

ttam

isee

n.

MK

(0)

jaE

riko

istu

tkim

usM

K j

a is

otoo

ppitu

tkim

us o

vat

herk

empi

ä ku

in T

Tis

otoo

ppit

utki

mus

(B)

infa

rktin

var

hais

vaih

eess

a ja

tak

akuo

pan

lees

iois

sa.

(II)

Kau

lava

ltim

oide

nE

i in

diko

itu

Poik

keuk

set:

a) t

äysi

n to

ipun

eet,

joill

e su

unni

tella

anuä

, Dop

pler

(0)

rutii

nito

imen

pi-

kaul

aval

timok

irur

giaa

, b)

kehi

ttyvä

CV

A, j

ossa

A

2te

enä

(C)

epäi

llään

dis

seko

itum

ista

tai

em

bolu

sta.

Ohi

men

evä

Kau

lava

ltim

oide

nIn

diko

itu(B

)Jo

s di

agno

osis

ta o

n ep

ävar

muu

tta t

ai j

os s

uunn

itella

anai

vove

renk

iert

ohäi

riö

(TIA

)uä

, Dop

pler

(0)

leik

kaus

ta. P

aljo

n ri

ippu

u pa

ikal

lises

ta k

äytä

nnös

tä j

akä

ytös

sä o

levi

sta

asia

ntun

tijoi

sta.

Uä

(vär

i-do

pple

r)

anta

a fu

nktio

naal

ista

tie

toa

bifu

rkaa

tion

tilas

ta.

34

A PääKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Ang

iogr

afia

, MK

-ang

io j

a T

T-an

gio

ovat

kal

liita

va

ihto

ehto

ja v

eris

uont

en o

soitt

amis

een.

MK

ja

(kat

so m

yös

koht

a B

5)is

otoo

ppik

uvau

s vo

ivat

tul

la k

ysym

ykse

en f

unkt

ion

A3

osoi

ttam

ises

sa.

Dem

yelin

isaa

tio j

a m

uuM

K(0

)In

diko

itu(A

)M

K o

n pa

ljon

herk

empi

kui

n T

Tde

mye

linis

oiva

ssa

valk

ean

aine

en t

auti

sair

aude

ssa.

MK

voi

kui

tenk

in o

lla n

egat

iivin

en j

opa

25pr

osen

tilla

hen

kilö

istä

, joi

lla o

n to

dettu

MS.

MK

on

pare

mpi

kui

n T

Tm

yös

muu

n va

lkoi

sen

aine

en

A4

sair

aude

n la

ajuu

den

ja s

ijain

nin

osoi

ttam

ises

sa.

?Eks

pans

iivin

en l

eesi

o T

T(I

I) t

ai

Indi

koitu

(B)

MK

on

herk

empi

kas

vain

ten

varh

aisv

aihe

essa

, tar

kan

(SO

L)

MK

(0)

sija

inni

n os

oitta

mis

essa

(hy

ödyl

linen

kir

urgi

assa

) ja

ta

kaku

opan

lee

sioi

ssa.

Kal

kkiu

tum

inen

voi

jää

dä

MK

:ssa

hav

aits

emat

ta. T

Ton

par

emm

in s

aata

vana

ja

usei

n ri

ittäv

ä su

prat

ento

riaa

lilee

sioi

ssa

ja

kova

kalv

onal

aisi

ssa

hem

atoo

mis

sa. M

K o

n pa

rem

pi

taka

kuop

an j

a ve

risu

onile

esio

iden

tut

kim

ises

sa.

Isot

oopp

itutk

imus

voi

olla

hyö

dylli

nen

jois

saki

n ta

pauk

siss

a –

kasv

aim

en a

ktiiv

isuu

den

tote

amis

eksi

A

5ho

idon

jäl

keen

, ete

nkin

säd

ehoi

don

jälk

een.

Pään

särk

y: a

kuut

ti, v

aike

aT

T(I

I)In

diko

itu(B

)T

T:ll

ä sa

adaa

n ri

ittäv

ästi

tieto

a us

eim

mis

ta

luki

nkal

vona

lais

ista

ver

envu

odoi

sta

ja m

uist

a ka

llons

isäi

sist

ä ve

renv

uodo

ista

sek

ä ni

ihin

liit

tyvä

stä

hydr

okef

aluk

sest

a. H

uom

.N

egat

iivin

en T

Tei

sul

je p

ois

35

A Pää

luki

nkal

vona

lais

ta v

uoto

a, j

a ep

äily

ttävi

ssä

tilan

teis

sa

on t

ehtä

vä l

anne

pist

o ol

etta

en, e

ttei

kont

rain

dika

atio

ita

(esi

mer

kiks

i ob

stru

ktiiv

inen

hyd

roke

falu

s) o

le.

Lan

nepi

stoa

voi

daan

tar

vita

myö

s ai

voka

lvon

tule

hduk

sen

pois

sulk

emis

een.

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

MK

on

pare

mpi

kui

n T

Tin

flam

mat

oris

issa

tap

auks

issa

.is

otoo

ppit

utki

mus

(C)

Isot

oopp

itutk

imus

voi

olla

her

kin

tutk

imus

men

etel

mä

(II)

aivo

tule

hduk

sess

a, t

ai s

e vo

i an

taa

näyt

töä

mig

reen

in

A6

vere

nkie

rtoh

äiri

öist

ä.

Pään

särk

y: k

roon

inen

R

tg:

kall

o, s

inus

,E

i in

diko

itu

Rön

tgen

kuva

ukse

n hy

öty

on v

ähäi

nen

foka

alis

ten

kaul

aran

ka(I

)ru

tiini

toim

enpi

-lö

ydös

ten/

oire

iden

puu

ttues

sa, k

atso

jäl

jem

pänä

koh

tate

enä

(B)

A13

.

TT

(II)

tai

Ei

indi

koitu

E

räitä

poi

kkeu

ksia

spe

sial

istie

n os

alta

tai

sill

oin,

jos

on

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

MK

(0)

rutii

nito

imen

pi-

mer

kkej

ä ka

llons

isäi

sen

pain

een

koho

amis

esta

,A

7te

enä

(B)

taka

kuop

an o

irei

ta t

ai m

uita

oir

eita

.

36

A PääKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Aiv

olis

äkke

en o

ngel

mat

ja

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

Mik

road

enoo

mie

n os

oitta

min

en e

i vä

lttäm

ättä

ole

pa

rase

llaar

iong

elm

at(B

)hy

ödyk

si h

oido

ssa.

TT,

elle

i M

K o

le k

äyte

ttävi

ssä.

L

ähet

että

vä k

iiree

llise

nä, j

os n

äön

heik

kene

mis

tä.

Jotk

in k

esku

kset

käy

ttävä

t sp

esif

isiä

iso

toop

peja

.

Kal

lo-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Tut

kim

uksi

a ta

rvits

evill

e po

tilai

lle M

K t

ai T

T.ru

tiini

toim

enpi

- A

8te

enä

(C)

Taka

kuop

paoi

reet

MK

(0)

Indi

koitu

(A

)M

K p

aljo

n pa

rem

pi k

uin

TT.

”B

eam

har

deni

ng”

A9

-art

efak

tit h

eike

ntäv

ät u

sein

TT-

kuvi

a.

Hyd

roke

falu

sT

T(I

I)In

diko

itu (

B)

TT

riitt

ää u

seim

mis

sa t

apau

ksis

sa. M

K o

n jo

skus

ta

rpee

n, j

a se

voi

sop

ia h

yvin

lap

sille

. Uä

on

ensi

sija

inen

val

inta

lap

sille

. Iso

toop

pitu

tkim

uksi

a kä

ytet

ään

jois

saki

n ke

skuk

siss

a, e

rity

ises

ti sh

untin

(L

apse

t, ka

tso

koht

a M

)to

imin

nass

a.

A10

Kal

lo-r

tgIn

diko

itu (

C)

Rtg

voi

oso

ittaa

kok

o lä

ppäj

ärje

stel

män

.

Väl

ikor

van

tai

sisä

korv

an

TT

(II)

Eri

kois

tutk

imus

Näi

den

oire

iden

arv

ioin

ti va

atii

neur

olog

ian,

oire

et (

myö

s hu

imau

s)A

11(B

)ne

urok

irur

gian

tai

OR

L-a

sian

tunt

emus

ta.

Sens

orin

eura

alin

en k

uuro

usM

K(0

)E

riko

istu

tkim

us

MK

on

paljo

n pa

rem

pi k

uin

TT

erity

ises

ti (L

apse

t, ka

tso

koht

a M

)(B

)ak

ustik

usne

urin

oom

issa

. Las

ten

kuur

ous,

kat

so k

ohta

A

12M

4.

37

A Pää

Sinu

iitti

Nen

än

Ei

indi

koitu

L

imak

alvo

n pa

ksuu

ntum

inen

on

epäs

pesi

fine

n lö

ydös

,si

vuon

telo

iden

ru

tiini

toim

enpi

-ja

sitä

voi

esi

inty

ä oi

reet

tom

illa

potil

ailla

.rt

g =

NSO

-rtg

(I)

teen

ä (B

)

TT

(II)

Eri

kois

tutk

imus

T

Ton

kät

evä,

ja

se a

ntaa

ain

utla

atui

sta

tieto

a os

tium

in

(B)

anat

omia

sta.

Pie

nian

noks

ista

tek

niik

kaa

suos

itella

an.

Indi

koitu

sill

oin,

kun

mak

sim

aalin

en l

ääke

hoito

on

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

epäo

nnis

tunu

t, ku

n es

iinty

y ko

mpl

ikaa

tioita

tai

kun

A

13ep

äillä

än m

alig

nite

ettia

.

Dem

entia

ja

mui

stih

äiri

öt,

Kal

lo-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Tut

kim

usta

on

hark

ittav

a, j

os t

audi

nkuv

a on

poi

kkea

vaps

ykoo

sin

ilmaa

ntum

inen

rutii

nito

imen

pi-

tai

potil

as n

uori

.te

enä

(B)

TT

(II)

tai

E

riko

istu

tkim

us

TT

ja S

PEC

Tov

at h

yvä

yhdi

stel

mä

Alz

heim

erin

M

K(0

) ta

i (B

)ta

udis

sa. M

K o

n pa

rem

pi r

aken

teel

liste

n m

uuto

sten

is

otoo

ppit

utki

mus

osoi

ttam

isee

n ja

”no

rmaa

lipai

neis

en h

ydro

kefa

luks

en”

(III

)ar

vioi

ntiin

. PE

Tja

SPE

CT

anta

vat

hyvi

n fu

nktio

naal

ista

tie

toa.

Aiv

ojen

ver

envi

rtau

stut

kim

ukse

t vo

ivat

ero

ttaa

Alz

heim

erin

tau

din

mui

sta

dem

entia

n A

14m

uodo

ista

.

38

A PääKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Orb

itale

esio

tT

T(I

I) t

ai M

K(0

)E

riko

istu

tkim

usT

T:ll

ä sa

adaa

n pa

rem

min

esi

in a

nato

mis

et

(B)

yksi

tyis

kohd

at e

tenk

in l

uust

on r

aken

teis

ta (

esim

erki

ksi

kyyn

elka

nava

). M

K:s

ta e

i ai

heud

u sä

teily

anno

sta

myk

iölle

(m

utta

se

on v

asta

-aih

eine

n, j

os e

päill

ään

ferr

omag

neet

tista

vie

rase

sine

ttä).

Silm

änsi

säis

issä

A

15le

esio

issa

on

hark

ittav

a uä

-tut

kim

usta

.

?Orb

ita, m

etal

linen

O

rbit

a-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Eri

tyis

esti

met

allie

n, k

onei

den

jne.

kan

ssa

vier

ases

ine

(enn

en

työs

kenn

elle

et. J

otki

n ke

skuk

set

käyt

tävä

t T

T:tä

. m

agne

ettik

uvau

sta)

A16

Aku

utti

vam

ma,

kat

so T

raum

at, k

ohta

K.

Näk

öhäi

riöt

Kal

lo-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Nat

iivir

öntg

en o

n ha

rvoi

n hy

ödyl

linen

. Spe

sial

istit

ru

tiini

toim

enpi

-vo

ivat

tar

vita

TT-

tai

MK

-kuv

aust

a.A

17te

enä

(C)

Epi

leps

ia (

aiku

iset

) K

allo

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

E

valu

aatio

vaa

tii s

pesi

alis

tin a

sian

tunt

emus

ta. M

yöhä

änru

tiini

toim

enpi

-al

kane

et k

ouri

stuk

set

tule

e ta

valli

sest

i tu

tkia

, mut

tate

enä

(B)

kuva

ntam

inen

voi

olla

tar

peet

on, j

os n

e lii

ttyvä

t se

lväs

ti al

koho

liin.

TT

(II)

, MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

Pa

rtia

alis

et/f

okaa

liset

kou

rist

ukse

t vo

ivat

vaa

tiata

i is

otoo

ppi-

(B)

yksi

tyis

koht

aist

a ev

alua

atio

ta, j

os l

eikk

aust

a ha

rkita

an.

tutk

imus

(III

)K

ohta

ukse

en l

iitty

vä S

PEC

Tm

aksi

moi

fok

ukse

n pa

ikan

tam

isen

tod

ennä

köis

yyde

n. K

ohta

uste

nväl

inen

fu

nktio

naal

inen

kuv

anta

min

en o

n m

yös

tärk

eä.

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

Paik

allin

en k

äytä

ntö

ratk

aise

e su

urel

ta o

sin

ja m

äärä

ä A

18to

imen

pide

kom

bina

atio

t.

39

A Pää

BK

aula

(K

aula

ranka

, ka

tso k

ohdat

C (

Kau

lara

nka

) ja

K (

Trau

mat

))

Peh

myt

kud

oks

etK

ilpir

auha

skyh

myt

ja

Uä

(0)

jaIn

diko

itu (

B)

Oso

ittaa

mor

folo

gian

; m

ahdo

llist

aa o

hjau

kses

sa

-laa

jent

uma

isot

oopp

itut

kim

uste

htäv

än a

spir

aatio

n sy

tolo

gist

a ta

i bi

opsi

an h

isto

logi

sta

(I)

tutk

imus

ta v

arte

n. J

otku

t kl

iinik

ot t

ekev

ät a

spir

aatio

n ilm

an k

uvan

tam

ista

. Tho

rax-

rtg

on t

arpe

en t

rake

an

B1

visu

alis

oim

isek

si.

Tyre

otok

siko

osi

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Voi

daan

ero

ttaa

Bas

edow

in t

auti,

tok

sine

n (I

), u

ä(0

)ky

hmys

truu

ma

ja s

ubak

uutti

tyr

eoid

iitti.

Saa

daan

fu

nktio

naal

ista

tie

toa

kyhm

yist

ä. H

yödy

lline

n m

yös

B2

tyre

oidi

itiss

ä.

?Ekt

oopp

inen

Is

otoo

ppit

utki

mus

Indi

koitu

(C

)Is

otoo

ppitu

tkim

us o

n er

inom

aine

n pi

ente

nki

lpir

auha

skud

os

(I)

ulko

puol

iste

n ki

lpir

auha

skud

osjä

änte

iden

(esi

mer

kiks

i ki

eles

sä)

osoi

ttam

isee

n. Y

leis

essä

kilp

irau

hase

n la

ajen

tum

assa

ta

i m

onik

yhm

ystr

uum

assa

uä

näyt

tää

hyvi

n re

tros

tern

aalis

en o

san;

rea

alia

ikai

set

tutk

imuk

set

osoi

ttava

t ka

ulan

alu

een

jne.

TT

/MK

ova

t ta

rpee

n re

tros

tern

aalis

en m

assa

n la

ajuu

den

ja t

rake

avai

kutu

sten

B

3vi

sual

isoi

mis

eksi

täy

sin.

40

B KaulaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Hyp

erpa

raty

reoo

siK

uvan

tam

inen

Eri

kois

tutk

imus

K

onsu

ltoin

ti on

tar

peen

. Dia

gnoo

si

(C)

kliin

isin

/bio

kem

ialli

sin

peru

stei

n. K

uvan

tam

inen

voi

au

ttaa

preo

pera

tiivi

sta

paik

anta

mis

ta, m

utta

kok

enut

ki

rurg

i ei

sitä

ehk

ä ta

rvits

e. R

iippu

u pa

ljolti

pa

ikal

lises

ta k

äytä

nnös

tä, k

äyte

ttävi

ssä

olev

asta

te

knol

ogia

sta

ja a

sian

tunt

emuk

sest

a. U

ä,

isot

oopp

itutk

imus

, TT

ja M

K o

vat

kaik

ki t

arkk

oja

B4

leik

kaam

atto

mas

sa k

aula

ssa.

Oir

eeto

n ka

rotis

suha

hdus

Kau

lava

ltim

oide

n E

i in

diko

itu

Mer

kits

eviä

sis

emm

än k

aula

valti

mon

lee

sioi

tauä

, Dop

pler

(0)

rutii

nito

imen

pi-

löyd

etää

n ha

rvoi

n.B

5te

enä

(B)

Nie

lty t

ai i

nhal

oitu

K

atso

Tra

umat

, koh

ta K

30.

vier

ases

ine

B6

Tun

tem

atto

mas

ta s

yyst

ä U

ä(0

)In

diko

itu (

C)

Uä

on e

nsi

käde

n tu

tkim

us, j

olla

voi

daan

ohj

ata

myö

sjo

htuv

a ky

hmy

B7

erik

oisl

ääkä

rin

suos

ituks

esta

.

Sylk

irau

hase

n tu

kos

Uä

(0)

tai

Indi

koitu

(C

)R

uoka

iluun

liit

tyvä

ssä

inte

rmitt

oiva

ssa

turv

otuk

sess

a.si

alog

rafi

a(I

I)Jo

issa

kin

kesk

uksi

ssa

saat

etaa

n kä

yttä

ä m

ielu

umm

in

MK

-sia

logr

afia

a.

Nat

iivi

-rtg

Ei

indi

koitu

L

ukuu

n ot

tam

atta

suu

npoh

jan

?kiv

iä;

täss

ä pe

lkkä

rtg

rutii

nito

imen

pi-

voi

riitt

ää.

B8

teen

ä (C

)

41

B Kaula

Sylk

irau

hase

n ky

hmy

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)U

ä on

eri

ttäin

her

kkä

ja p

aika

llise

n as

iant

unte

muk

sen

muk

aan

ensi

sija

istu

tkim

us. M

K o

n er

inom

aine

n la

aja-

alai

sess

a ta

i to

istu

vass

a sa

irau

dess

a. T

Ton

nyk

yisi

n B

9ra

joite

tust

i kä

ytös

sä. T

T-si

alog

rafi

a ei

ole

ind

ikoi

tu.

Suun

kui

vuus

;U

ä(0

) ta

i E

riko

istu

tkim

usE

i ta

rvita

yle

ensä

. Sia

logr

afia

voi

olla

dia

gnos

tinen

,?s

idek

udos

sair

aus

sial

ogra

fia

(II)

tai

(C)

mut

ta i

soto

oppi

tutk

imuk

sella

on

pare

mpi

is

otoo

ppit

utki

mus

funk

tiona

alin

en a

rvio

. MK

-sia

logr

afia

a kä

ytet

ään

myö

s.B

10(I

I)

Tem

poro

man

dibu

laar

inen

R

tg(I

)E

riko

istu

tkim

us

Rön

tgen

kuvi

ssa

nähd

ään

luus

topo

ikke

avuu

det,

mut

tady

sfun

ktio

(B)

ne o

vat

usei

mm

illa

norm

aale

ja, k

oska

ong

elm

at

liitty

vät

tava

llise

sti

disk

ukse

n to

imin

tahä

iriö

ön.

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

K

onse

rvat

iivis

en h

oido

n ep

äonn

istu

ttua,

kun

epä

illää

nar

trog

rafi

a(I

I)(B

)si

säis

tä v

auri

ota.

Art

rogr

afia

näy

ttää

dyna

miik

an

B11

tode

llise

na.

42

B KaulaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

CSe

lkär

anka

Yle

istä

(Tr

aum

at,

kats

o k

oh

ta K

)Sy

nnyn

näis

et h

äiri

öt

Rtg

(I)

Eri

kois

tutk

imus

E

sim

erki

ksi

koko

sel

kära

ngan

rön

tgen

kuva

sei

sten

(C)

skol

ioos

in to

team

isek

si. S

elkä

kipu

, kat

so k

ohta

M (

M10

).

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K o

soitt

aa k

aikk

i se

lkär

anga

n ep

ämuo

dost

umat

ja

(B)

sulk

ee p

ois

niih

in l

iitty

vät

teka

alip

oikk

eavu

udet

. TT

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

voi

olla

tar

peen

luu

stor

aken

teid

en t

otea

mis

eksi

, mut

ta

C1

suur

i sä

teily

kuor

mitu

s on

pid

että

vä m

iele

ssä.

Mye

lopa

tia:

kasv

aim

et,

MK

(0)

Indi

koitu

(B

)M

K o

n se

lväs

ti pa

ras

vaih

toeh

to k

aiki

ssa

selk

äytim

enin

flam

maa

tio, i

nfek

tio,

vaur

iois

sa j

a ko

mpr

essi

on a

rvio

inni

ssa.

TT

voi

olla

in

fark

ti jn

e.ta

rpee

n, j

os l

uura

kent

eet

on n

ähtä

vä y

ksity

isko

htai

sest

i. M

yelo

graf

ia v

ain,

elle

i M

K o

le k

äytö

ssä

tai

elle

i si

tä

void

a te

hdä.

Iso

toop

pitu

tkim

uksi

a kä

ytet

ään

edel

leen

la

ajal

ti m

etas

taas

ien

ja f

okaa

liste

n lu

usto

muu

tost

en

C2

tote

amis

een

(esi

mer

kiks

i os

teoi

di o

steo

oma)

.

Kau

lara

nka

Mah

dolli

nen

Rtg

(I)

Indi

koitu

(C

)Y

ksi

late

raal

irön

tgen

kuva

kau

lara

ngas

ta v

alvo

tust

i at

lant

oaks

iaal

inen

po

tilaa

lle m

ukav

assa

fle

ksio

ssa

osoi

ttaa

mer

kits

evän

subl

uksa

atio

subl

uksa

atio

n ni

velr

eum

assa

, Dow

nin

oire

yhty

mäs

sä

jne.

MK

(fl

eksi

o/ek

sten

sio)

oso

ittaa

se

lkäy

dinv

aiku

tuks

en, k

un r

öntg

enlö

ydös

on

C3

posi

tiivi

nen

tai

potil

aalla

on

neur

olog

isia

oir

eita

.

43

C Selkäranka

Nis

kaki

pu,

Rtg

(I)

Ei

indi

koitu

D

egen

erat

iivis

et m

uuto

kset

alk

avat

var

hais

essa

kes

ki-

olka

varr

en/h

artia

n ki

pu,

rutii

nito

imen

pi-

iäss

ä ei

vätk

ä yl

eens

ä lii

ty v

älile

vyn/

nive

lsite

iden

?deg

ener

atiiv

inen

muu

tos

teen

ä (B

)m

uuto

ksis

ta j

ohtu

viin

oir

eisi

in, j

otka

eiv

ät n

äy

natii

viku

vass

a. M

K o

n yh

ä en

emm

än k

äytö

ssä,

ete

nkin

jo

s m

yös

olka

varr

en/h

artia

n ki

pua

esiin

tyy.

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

O

n ha

rkitt

ava

mag

neet

tikuv

aust

a ja

eri

kois

lääk

ärill

e (B

)lä

hettä

mis

tä s

illoi

n, k

un k

ipu

häir

itsee

elä

mää

tai

kun

on

neu

rolo

gisi

a oi

reita

. Mye

logr

afia

(ja

TT

) vo

i ol

la

josk

us t

arpe

en p

arem

man

kuv

an s

aam

isek

si t

ai s

illoi

n,

C4

kun

MK

ei

ole

käyt

että

viss

ä ta

i ku

n si

tä e

i vo

ida

tehd

ä.

Rin

tara

nka

Kip

u ilm

an t

raum

aa:

Rtg

(I)

Ei

indi

koitu

D

egen

erat

iivis

ia m

uuto

ksia

väi

stäm

ättä

kes

ki-i

ästä

?deg

ener

atiiv

inen

sai

raus

rutii

nito

imen

pi-

alka

en. T

utki

min

en k

anna

ttaa

harv

oin,

elle

i te

enä

(B)

neur

olog

isia

oir

eita

tai

mitä

än m

etas

taas

eihi

n ta

i in

fekt

ioon

viit

taav

aa o

le. H

arki

ttava

kiir

eelli

stä

lähe

ttäm

istä

, jos

iäk

kääl

lä p

otila

alla

on

äkill

inen

kip

u,

joka

voi

joh

tua

oste

opor

ootti

sest

a lu

hist

umas

ta t

ai

muu

sta

luuv

auri

osta

. Iso

toop

pitu

tkim

usta

on

hark

ittav

a m

ahdo

llist

en m

etas

taas

ien

osoi

ttam

isee

n.

44

C SelkärankaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K v

oi o

lla i

ndik

oitu

, jos

pai

kalli

nen

kipu

jat

kuu,

jos

C

5(B

)se

on

vaik

eaho

itoin

en t

ai j

os o

n pi

tkän

rada

n oi

reita

.

Lan

ner

anka

Kro

onin

en s

elkä

kipu

ilm

anR

tg(I

I)E

i in

diko

itu

Deg

ener

atiiv

iset

muu

toks

et o

vat

ylei

siä

ja

viitt

eitä

inf

ektio

sta

tai

rutii

nito

imen

pi-

epäs

pesi

fisi

ä. S

uuri

n ar

vo n

uori

lle p

otila

ille

kasv

aim

esta

teen

ä (C

)(e

sim

erki

ksi

alle

20-

vuot

iaill

e, s

pond

ylol

iste

esi,

selk

äran

kare

uma

jne.

) ta

i iä

kkäi

lle p

otila

ille

(esi

mer

kiks

i yl

i 55

-vuo

tiaill

e).

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

Jo

s po

tilaa

n ho

idet

tavu

us o

n va

ikea

a. N

egat

iivis

et

TT

(II)

tai

(C

)lö

ydök

set

voiv

at o

lla h

yödy

llisi

ä.is

otoo

ppit

utki

mus

C6

(II)

Selk

äkip

u, j

ohon

liit

tyy

Kuv

anta

min

enIn

diko

itu (

B)

Sam

alla

läh

etet

tävä

kiir

eelli

senä

eri

kois

lääk

ärill

e; M

K

mah

dolli

sest

i va

kavi

a on

yle

ensä

par

as t

utki

mus

. Kuv

anta

min

en e

i sa

a ly

kätä

pi

irte

itä, k

uten

lähe

ttäm

istä

eri

kois

lääk

ärill

e. I

soto

oppi

tutk

imus

on

•al

kam

inen

alle

20

tai

yli

myö

s la

ajal

ti kä

ytös

sä m

ahdo

llise

n lu

utuh

on

55 v

uode

n iä

ssä

osoi

ttam

isee

n ja

kro

onis

essa

kiv

ussa

tai

epä

iltäe

ssä

•su

lkija

lihas

- ta

i in

fekt

iota

.kä

vely

häir

iöitä

•ra

tsup

aikk

a-an

este

sia

•va

ikea

tai

ete

nevä

m

otor

inen

puu

tos

45

C Selkäranka

•la

aja-

alai

nen

neur

olog

inen

(”N

OR

MA

AL

I” N

AT

IIV

IKU

VA

VO

I

puut

osH

ÄLV

EN

TÄ

Ä H

UO

LTA

VIR

HE

EL

LIS

EST

I.)

•ai

empi

kar

sino

oma

•vi

ittei

tä y

leis

sair

aude

sta

•H

IV•

pain

onla

sku

•la

skim

onsi

säis

et h

uum

eet

•st

eroi

dit

•ra

kent

eelli

nen

poik

keav

uus

•ei

-mek

aani

nen

kipu

C7

Lap

set,

kats

o ko

hta

M.

Aku

utti

selk

äkip

u:

Rtg

(II)

Ei

indi

koitu

A

kuut

ti se

lkäk

ipu

joht

uu y

leen

sä t

ilois

ta, j

oita

ei

void