TaimenTaimenaimenen lihan väri onsisävesissä usein voi-

makkaan punaoranssi ja senmaku on mantelimainen.Suurikokoinen silakkaa syö-nyt meritaimen sensijaanmuistuttaa maultaan hyvinpaljon merilohta ja se onvaaleampi väriltään.Taimen on lohta selvästivähärasvaisempi, vaikkamolemmilla rasvapitoisuusnousee kasvun myötä.Poikkeuksen tekevät kudullevalmistautuvat kalat. Ne siirtävät voimavarojaanmädin ja maidin valmista-miseen. Kutukalat tunteehelposti tummuneesta väris-tään, turvonneen näköisestäihostaan ja muotoa muutta-neista suhteistaan, kutenkoiraan koukuksi väänty-neestä alaleuasta.Kutupukuinen lohikala onruokakalana menettänytpaljon arvoaan. Tässäkuvassa näet, miten suuri-kokoinen taimen voidaanjakaa osiin eri käyttötar-koitusten mukaan. Nahkaaei poisteta eikä kalaa tar-vitse suomustaa. Nahka on herkullista!

Käännä!

KYPSYY NOPEASTI

Koukusta

Keittiöön

T

Tuoresuolattu taimen

Ripota taimenpaloille hieman hienoa sokeria ja

morttelissa murskattua merisuolaa niin paljon, että palojen päällä

on pieni kerros. Jos pidät tillistä, ripottele

palojen päälle myös tuoretta tillinvarsihaketta, jota on paineltu

vaikkapa veitsenlappeella mehukkaaksi ja litteäksi.

Aseta palat lihapuolet vastatustenja lisää suolaa vähän myös

nahkapuolillekin.Kääri palat tiukasti vahapaperiin

ja vielä käärepaperiin,pistä laakealle vadille jääkaappiin

ja paino päälle.Anna vetäytyä 3-4 päivää välillä pakettia kääntäen.

Muodostuva mehu peittää tiukassa paketissa kalan niin, että se ei lainkaaneltaannu vaan pysyy erittäin raikkaana.

Taimen on parhaimmillaanmuutamana lähipäivänä ja sopii

hienosti uusien perunoiden, paahtoleivän ja lähdeveden

seuraan.

Taimenen jakamisessa ja valmistuksessa kannattaa huomioida

seuraavaa:

– Tukiranka on pehmeä ja vähemmän luutunut kuin esimerkiksi

särjellä. Näin lähes koko pään voi syödä vaikkapa halstrattuna,

keitettynä tai laatikossa hautuneena.Pään voi helposti halkaista.

Laatikossa kypsyneen selkärangan voi rouskutella poskeensa.

– Paloittelu ja ruotojen poisto on tehtävä harkiten –

“liikaa käsitelty” kala menettää makujaan ja mehukkuuttaan.

– Taimenta ei aina kannata kypsentää läpikotaisin.

Esimerkiksi vain toiselta puolelta paistettu pala on mehukkaampi.

Kuvassa on jaettu iso taimen ensin halkaisemalla ja sitten “putsaamalla” puoliskoista eväalueet ja vatsarasvat.

Pää ja selkäranka pyrstöineen ovat tietenkin erillään jo halkaisun

jäljiltä. Pikkuosat sopivat hienosti halstrattaviksi, keittoon ja laatikkoon. Tiivislihainen kapeneva

pyrstöpala soveltuu hyvin esimerkiksi paistamiseen.

Keskipaloista varataan mieluiten tuoresuolaukseen tarvittava osuus.

Mieti, miten valmistat

Koukusta

Keittiöön Koukus

ta

Keittiöön

Ilkka Sailo