Kohti kestäviä yhdyskuntia

Kestävän yhdyskunnan maankäytön suunnittelu

13.12.2011

Dipoli, Espoo

Päivän ohjelma

9:00 Aamukahvit ja tilaisuuden avaus

9:15 1. Uudet työkalut, mittarit ja menetelmät

10:00 2. Prosessin uudistaminen

10:45 3. Energia

11:30 Yhteenveto ja loppukeskustelu

11:45 Lounas

Ryhmäjako

Virpi Mikkonen

Veera Sevander

Pekka Paloheimo

Pasi Heikkonen

Suvi Siivola

Kaisa Junkkonen

Kaarina Rautio

Satu Pääkkönen

Tiina Merikoski

Kimmo Kurunmäki

Maija Virta

Heikki Hirvonen

Brita Dahlqvist-Solin

Pirjo Heinänen

Aleksis Klap

Elina Seppänen

Susa Eräranta

Arto Nuorkivi

Saija Toivonen

Antti Nikkanen

Heikki Manninen Leena

Mikkonen-Young

Katrina Nyman

Santtu Rothsten

Aija Staffans

Antti Lippo

Ifa Kytösalo

Pauli Sonninen

Jorma Ollila

Maria Suutari-Jääskö

Oskari Orenius

Tanja Oksa

Jukka Paatero

Miimu Airaksinen

Jouni Kivirinne

Jukka Heinonen

Kaarina Laakso

Milja Nuorkivi

Heli Vauhkonen

Tatu Oukka

Anni Sarvaranta

Jari Tirkkonen

Appu Haapio

Eini Vasu

Annu Tulonen

Timo Oja

Pia Tynys

1 2 3

4 5 6

Päivän tavoitteena on kirkastaa maankäytön

suunnitteluun kohdistuvia kehittämistarpeita

kestävän kehityksen näkökulmasta.

Taustalla Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelma

Johtoryhmän kokoonpano

Ilari Aho, Uponor

Pertti Laukkanen, Vantaan Energia

Raija Rinta-Erkkilä, S-Ryhmä

Sakari Toikkanen, YIT

Mauri Tommila, Tommila Arkkitehdit Oy

Pertti Värtö, Puzair Oy

Robert Eriksson, Espoon kaupunki

Aulis Tynkkynen, YM

Ritva Laine, Kuntaliitto, puheenjohtaja

Virpi Mikkonen, TEKES

Mikko Nousiainen, Pöyry

Tutkijaedustajat:

Jukka Paatero ja Aija Staffans, Aalto-

yliopisto

Tutkimusryhmän kokoonpano

Aalto, arkkitehtuurin laitos

Aija Staffans, TkT, arkkitehti, johtava tutkija

Tiina Merikoski, maisema-arkkitehti, tohtoriopiskelija

Iina Valkeisenmäki, arkkit.yo (31.8. asti)

Susa Eräranta, KTM, arkkit.yo (1.9. lähtien)

Aalto, energiatekniikan laitos

Jukka Paatero, TkT, DI, opettava tutkija

Jani Laine, TkL, tohtoriopiskelija

Anni Sarvaranta, DI (1.9. lähtien)

Hankekysely

• 18.3.-8.4.2011

• Lähetettiin kaikille kestävän yhdyskunnan ohjelman

maankäytön suunnitteluun liittyvien hankkeiden toimijoille

• Haettiin henkilökohtaisia kokemuksia hankkeen tuloksista

sekä käytännön hyödyntämismahdollisuuksista

• Vastauksia yhteensä 27 kpl 15 eri hankkeista

Hankekyselyn tulokset

Mitkä ovat hankkeen merkittävimmät tulokset?

Jos hanke on keskeneräinen, mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät tulokset?

– uusi työkalu, luokittelu, malli tai mitoitusjärjestelmä (7)

– medianäkyvyys (4)

– kilpailun järjestäminen (4)

– kokonaisvaltaisen suunnittelun ymmärrys sekä yhteistyön korostuminen (4)

– kestävän rakentamisen prosessin ymmärrys (4)

– vertailu olemassa olevan rakenteen sekä eri vaihtoehtojen välillä (2)

– kestävyyteen vaikuttavien osatekijöiden rooli kokonaisuudessa (2)

– täydennysrakentamisen tai tiiviin yhdyskuntarakenteen edut ja kustannukset (2)

– aineisto jatkotutkimuksille tai hankkeille (2)

Hankekyselyn tulokset

Miten hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää?

– ohjeistuksena, malleina ja työkaluina kaavoituksessa ja

rakentamishankkeissa (9)

– aineistona jatkotutkimuksille ja –hankkeille (5)

– koulutusmateriaalina (4)

– pilottikohteen etenemisenä (4)

– suunnittelijoiden ja muiden osapuolten hyödynnettävissä (3)

– tulosten soveltamismahdollisuuksina partneriorganisaatioissa ja yrityksissä (3)

– järjestetyn kilpailun voittajaehdotuksen jatkokehittelyssä (3)

– prosessien kehittämisessä (3)

– viestinnässä ja markkinoinnissa (2)

Kestävän yhdyskunnan maankäytön

suunnittelun työpajat

10.5. Työpaja 1

Kestävän yhdyskunnan mallit, työkalut ja mittarit

25.5. Työpaja 2

Aluekehittämisen uudet toimintamallit ja kaavoitus

9.6. Työpaja 3

Energiatehokas yhdyskunta ja maankäytön suunnittelu

https://blogs.aalto.fi/sustainablecommunities/2011/05/09/kestavan-

yhdyskunnan-maankayton-suunnittelun-tyopajat/

16.9.2011 Kema-hankkeen johtoryhmä

Työpajojen hankkeet ja avainhenkilöt

Kestävän yhdyskunnan mallit, työkalut ja mittarit

– SRV InTo (Anne Tiainen, Veijo Nykänen)

– Model 2020 (Pasi Heikkonen, Heikki Hirvonen)

– Ekolatu (Appu Haapio, Kimmo Lylykangas)

– Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit KEKO (Robert Eriksson, Antti Nikkanen)

Aluekehittämisen uudet toimintamallit ja kaavoitus

– HOT-R (Mari Siivola)

– Kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu, Sipoon Sibbesborg (Sirkku Huisko)

– Peltosaaren kilpailu (Irene Väkevä-Harjula, Raija Niemi)

– EcoCity (Olli Salmi)

Energiatehokas yhdyskunta ja maankäytön suunnittelu – Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa

matalanergiarakentamisessa (Risto Soukka)

– Skaftkärr (Maija-Riitta Kontio)

– Ekotaajama (Åsa Nystedt, Leila Strömberg)

16.9.2011 Kema-hankkeen johtoryhmä

Kaupungit ja kunnat hankkeissa

Ke

stä

vä

yh

dysku

nta

ha

nke

sa

lkku

Miten muutos tehdään?

Miten hankesuunnittelua hallitaan?

Miten hankesalkkua hallinnoidaan?

Miten hankkeiden tuloksia seurataan?

Muutostarpeen

hankkeistaminen

”pilotit” H1

Ohjaus/suunnittelu/toteutus-

prosessin

muuttuminen?

Uusien työkalujen

käyttöönotto?

Osaamisen

lisääntyminen?

Mitä hankkeista opitaan?

1. Uudet työkalut, mittarit ja

menetelmät

http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/energia/hankkeet/ekotaajama/Ekotaajama.htm

Minkälaisia työkaluja on kehitetty?

Arviointityökalut, kriteeristöt ja mittarit

KEKO, EkoPassi, KyläPassi

Suunnittelutyökalut

Model2020, energiakaava

Päästölaskenta

EcoCity Evaluator, herkkyystarkastelut

Menetelmät

Suunnittelukilpailut, erilaiset ohjauskeinot

Skaftkärr

UUSI

TIETO

PROSESSI

UUDET

RATKAISUT

OSAAMINEN

TYÖKALUT

TUOTTEET

TAI MALLIT

TOIMINTA-

MALLIT

PÄÄTÖKSEN

TEKO

OHJAUS JA

ARVIOINTI

KESTÄVÄ

YHDYSKUNT

A

YHTEISTYÖ TIEDON

HALLINTA

Aluetason

indikaattorit osana

maankäytön

suunnittelua

Päästölaskenta

alueiden

suunnittelussa

Alueelliset

kokonaisenergiatarka

stelut

Energia-

tehokkaan kaavan

herkkyys-

tarkastelut Kaavoituksen

työkalut ja uudet

käytännöt:

Energiakaava

Uudet alueelliset

energia- ja

liikenneratkaisut

Joukko-

liikenteen ja

kevyen

liikenteen

ratkaisut

kaavassa

Energiakaavan

malli

Ideoita uusista

liiketoiminta-

malleista

energia-alalle

Kehitetään

palveluliiketoiminta-

malleja

Pilottialueen

suunnittelu ja

rakentaminen:

Skaftkärr

Aluekehittämisen

uudet toimintatavat

Skaftkärrin uusi

kaavarunko

Energiakaava

toimintamallina ja

työtapana

Asemakaavoitus

aloitettu 2011

Pilottialueen

suunnittelussa laaja

yhteistyö

Verkosto:

asiantuntijat,

liiketoiminta,

viranomaiset,

suunnittelu ja

koulutus Living lab:

asukaskeskustelu

Maankäytön

suunnittelun

yhteistyö energia-

alan kanssa

Energiayritysten

rooli alueiden

kehittämisessä

Energiatehokkuus

kaavasuunnitteluss

a

Arviointi osana

prosessia:

herkkyystarkastelut

Skenaariotyöskentely:

vaihtoehtoiset kaavan mallit

vertailussa

Kestävät yhdyskunnat

kunnallisessa

päätöksenteossa

Energiatehokkuus

suunnitteluprosessin

lähtökohtana

Porvoon kaavoituksen

osaaminen ja

profiloituminen

Energiakaavassa

energiatehokkuus

lähtökohtana

Kestävän rakentamisen

koulutus

Porvoon profiloituminen

kestävään rakentamiseen

Posintra

hankekoordinaattori

na

Seminaarit

tiedonjako- ja

verkostoitumisfooru

meina Porvoon

kaavoituksen oman

osaamisen

kehittyminen

Energiatehokkuus

kaavasuunnittelussa

Suunnitteluosaamisen

kehittäminen

Energiatehokk

aan alueen

kehittäminen,

suunnittelu ja

toteutus

UUSI

TIETO

PROSESSI

UUDET

RATKAISUT

OSAAMINEN

TYÖKALUT

TUOTTEET

TAI MALLIT

TOIMINTA-

MALLIT

PÄÄTÖKSEN

TEKO

OHJAUS JA

ARVIOINTI

KESTÄVÄ

YHDYSKUNT

A

YHTEISTYÖ

TIEDON

HALLINTA

Uusi, luova ja

avoin kaupunki-

suunnittelumetodi

Kaavoituksen

työkalut ja uudet

käytännöt

Peltosaaren

ideakilpailu

Peltosaaren

ideakilpailun

voittajaehdotuksen

jatko-

kehittäminen

Peltosaaren

ideakilpailu

Peltosaaren

alueen

uudistaminen ja

sosiaalisten

ongelmien

vähentäminen

Uusia ratkaisuja

rakentamiseen,

korjaus- ja

täydennysrakenta

miseen, alueen

imagon

parantamiseen

Innovatiivisen

yhdyskunta-

rakentamisen

hankintamenettelyn

malli

Ideakilpailu

hankinta-

menettelynä

Malli vastaaville

uudistamishankkeille

Aluekehittämisen

uudet

toimintatavat

Peltosaari-

parlamentti

Asukkaiden

sitouttaminen

Eri toimijoiden

näkökulmien

huomioiminen

Laaja

kumppanuusverkos

to

Peltosaari-

hankkeen

hankesalkussa

neljä hanketta

Suunnitteluprosessin

taitekohdissa päättäjät

sitoutetaan

Hankkeiden merkitys

alueiden kehittämisessä

ja uudistamisessa

Sosiaalisten

ongelmien

vähentäminen

Asukkaiden tarpeet

Asuinalueen laadun

parantaminen

Yhdyskunta ja

liikkuminen:

Peltosaaren

pilottialueen

sijainnin optimointi

Rakentaminen,

energia- ja

ekotehokkuus sekä

toteuttamisen

teknis-taloudelliset

mahdollisuudet

Arviointikriteerit ja

pisteytys

kilpailuehdotusten

arviointiin

Projektinhallinta

Monitahoisen

kaupunkirakenteellisen

ja yhteiskunnallisen

ongelmakohteen

parantaminen

Asuinalueen

uudistaminen

Asukasyhteistyö

Peltosaari

UUSI

TIETO

PROSESSI

UUDET

RATKAISUT

OSAAMINEN

TYÖKALUT

TUOTTEET

TAI MALLIT

TOIMINTA-

MALLIT

PÄÄTÖKSEN

TEKO

OHJAUS JA

ARVIOINTI

KESTÄVÄ

YHDYSKUNT

A

YHTEISTYÖ TIEDON

HALLINTA

Päästölaskenta

alueiden

suunnittelussa

Tietoa eri

menetelmien

tulosten

vertailtavuudesta ja

yhteismitallisuudest

a

KEKO

HEKO

Suunnitelmien

arviointi ja

vertailtavuus:

pilottikohteet ja -

suunnitelmat

Vaihtoehtojen

vertailu

Arviointi-

työkalujen

vaikutus

prosessiin:

käyttö-

kokemukset

Arviointi osana

suunnitteluprosessia

Aluekehittämisen

uudet toimintatavat

Kestävät

yhdyskunnat

suunnittelussa

Laaja yhteistyö,

kumppanuudet

Kumppanit: 7

kaupunkia,

rakennusyritykset,

tutkimus, SYKE

Olemassa

olevien

alueellisten

ekotehokkuustyö

kalujen kartoitus

ja vertailu

Tietoa eri (arviointi)

menetelmien

keskinäisistä

suhteista

Kestävyyden

ulottuvuudet

KEKO: kestävän

yhdyskunnan

osatekijöiden

hallintaa

Suunnitteluosaamis

en kehittyminen

kumppaneille

Yhtenevä

kriteeristö ja

termistö Suomeen

Ekotehokkuust

yökaluista

tietoa niiden

käyttäjille

Tekniset perusteet

aluehankkeiden

ekotehokkuuden ja

hiilijäljen arviointiin

Alueellisten

ekolaskureiden

kehittäminen

Tieteelliset perusteet

aluehankkeiden

ekotehokkuuden ja

hiilijäljen arviointiin

Aluetason

indikaattorit osana

maankäytön

suunnittelua

Kaavoituksen

työkalut ja uudet

käytännöt

Valtakunnallisesti

hyväksytty ja

käyttöönotettu

arviointimenetelmä

Kestävät yhdyskunnat

kunnallisessa

päätöksenteossa

Olemassa

olevien

alueellisten

ekotehokkuustyö

kalujen kartoitus

ja vertailu

KEKO

Käyttöönotto ja vaikuttavuus?

Havaintoja

• Projektit ja hankkeet testialustoina

• Pilotointi: suunnittelu ja toteutus

• Monialaisuus – yhteinen kieli?

”Laskennallisen maailman ja kartalle siirtyvän ratkaisun

vuorovaikutus on vaikea.”

”On löydettävä olennaiset vaikuttavuustekijät.”

”Jos vaihtoehdot eivät poikkea merkittävästi toisistaan,

ei saada todellisia vaihtoehtoja vertailtaviksi.”

Miten kehitetyt työkalut suhtautuvat olemassa

oleviin työkaluihin – entä prosesseihin?

Työkaluja ja mittareita on kehitetty jokaisella

sektorilla – miten kokonaisuus hallitaan?

Mihin päästään käsiksi? Miten laatutekijöitä

arvioidaan?

2. Prosessin uudistaminen

www.sibbesborg.net

Miten kestävän kehityksen vaatimukset

muuttavat alueiden suunnitteluprosessia?

Monialaisuus korostuu ja yhteistyötarve lisääntyy

kasvavien vaatimusten myötä.

Vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää kokonaisuuden

uudelleen arviointia; systeemien systeemi.

Suunnittelu ja arviointi nähdään toisiaan rakentavina

prosesseina – vaihtoehtoiset ratkaisut tärkeitä.

” Tarve kaavoituksen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen: läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäys,

vaihtoehtojen tarkastelu.”

”Prosessin avoimuudella saavutetaan sitoutumista ja riskien hallintaa.”

”Kaavamerkintöjä kiristämällä ei saavuteta ympäristön laadullista paranemista.”

Mitä osaamista uudistuvissa prosesseissa tarvitaan?

Uuden osaamisen tarve maankäytön suunnittelussa on ilmeinen.

Asiantuntijavallan kasvu ja suhde päätöksentekoon keskusteluttaa; miten valta ja vastuu jakautuvat?

Yhteistyön, vuorovaikutuksen ja avoimuuden vaatimukset korostuvat entisestään.

Nopeampi edistyminen kohti kestävämpää kehitystä edellyttää rohkeita päätöksiä.

Rohkeat päätökset ovat mahdollisia vain vuorovaikutusta ja avoimuutta lisäämällä.

Erilaisiin yhdyskuntiin ja niiden tilanteisiin tarvitaan erilaisia malleja.

” Tarvitaan uusi ammattikunta.”

” Hankkeiden ja projektien rajat eivät saisi olla tiedon jakamisen rajoja.”

” Isot ekologiset parannukset vaativat rohkeutta suunnittelussa. Nämä isommat muutokset

vaativat asukkaiden mukaanottoa suunnitteluprosessiin, jotta ne hyväksyttäisiin.”

” Kunnianhimoiset ratkaisut myös reuna-alueille ja maaseuturakenteisiin.”

SKAFTSKÄRR

UUSI

TIETO

PROSESSI

UUDET

RATKAISUT

OSAAMINEN

TYÖKALUT

TUOTTEET

TAI MALLIT

TOIMINTA-

MALLIT

PÄÄTÖKSEN

TEKO

OHJAUS JA

ARVIOINTI

KESTÄVÄ

YHDYSKUNTA

YHTEISTYÖ

TIEDON

HALLINTA

Pilottialueen

suunnittelussa laaja

yhteistyö

Verkosto:

asiantuntijat,

liiketoiminta,

viranomaiset,

suunnittelu ja

koulutus Living Lab:

asukasyhteistyö

Maankäytön

suunnittelun

yhteistyö energia-

alan kanssa

Energiayritysten

rooli alueiden

kehittämisessä

Energiatehokkuus

kaavasuunnittelussa

Arviointi osana

kaavaprosessia:

herkkyys-

tarkastelut

Skenaario-

työskentely:

vaihtoehtoiset

yhdyskuntamallit

vertailussa Kestävät

yhdyskunnat

kunnallisessa

päätöksenteossa

Energiatehokkuus

suunnitteluprosessin

lähtökohtana

Energia-

tehokkuus

päätöksen-

teossa

Kestävän

rakentamisen

koulutus

Posintra hanke-

koordinaattorina

Seminaarit

tiedonjako- ja

verkostoitumis-

foorumeina Porvoon

kaavoituksen

oman

osaamisen

kehittyminen

Energiatehokkuus

kaavasuunnittelussa

Suunnitteluosaamis

en kehittäminen

Energiatehokk

aan alueen

kehittäminen,

suunnittelu ja

toteutus

Aluetason

indikaattorit osana

maankäytön

suunnittelua

Päästölaskenta

alueiden

suunnittelussa

Alueelliset

kokonaisenergiatar

kastelut

Energiatehokkaan

kaavan

herkkyystarkastelut

Kaavoituksen

työkalut ja uudet

käytännöt:

Energiakaava

Uudet alueelliset

energia- ja

liikenneratkaisut

Joukkoliikenteen ja

kevyen liikenteen

ratkaisut

kaavarungossa

Energiakaavan

malli

Ideoita uusista

liiketoimintamalleist

a energia-alalle

Kehitetään

palveluliiketoiminta

malleja

Pilottialueen

suunnittelu ja

rakentaminen:

Skaftkärr

Aliuekehittämisen

uudet toimintatavat

Skaftskärrin uusi

kaavarunko

Energiakaava

toimintamallina ja

työtapana

Asemakaavoitus

aloitettu 2011

Living Lab:

Energian-

kulutuksen

seuranta

Porvoon

profiloituminen

kestävään

rakentamiseen

PELTOSAARI

UUSI

TIETO

PROSESSI

UUDET

RATKAISUT

OSAAMINEN

TYÖKALUT

TUOTTEET

TAI MALLIT

TOIMINTA-

MALLIT

PÄÄTÖKSEN

TEKO

OHJAUS JA

ARVIOINTI

KESTÄVÄ

YHDYSKUNTA

YHTEISTYÖ TIEDON

HALLINTA

Peltosaari-

parlamentti

Asukkaiden

sitouttaminen

Eri toimijoiden

näkökulmien

huomioiminen

Laaja

kumppanuus-

verkosto

Peltosaari-

projektin

hankesalkussa

neljä hanketta

Suunnitteluprosessin

taitekohdissa

päättäjät sitoutetaan

Hankkeiden

merkitys

alueiden

kehittämisessä

ja

uudistamisessa

Sosiaalisten

ongelmien

vähentäminen

Asukkaiden tarpeet

Asuinalueen laadun

parantaminen

Yhdyskunta

ja liikkuminen:

Peltosaaren

sijainnin

hyödyntäminen

Rakentaminen,

energia- ja

ekotehokkuus

sekä

toteuttamisen

teknis-

taloudelliset

mahdollisuudet

Arviointikriteerit

ja

pisteytys kilpailu

ehdotusten

arviointiin

Projektinhallinta

Monitahoisen

kaupunkirakenteelli

sen ja

yhteiskunnallisen

ongelmakohteen

parantaminen

Asuinalueen

uudistaminen

Asukasyhteistyö

Uusi, luova ja

avoin

kaupunkisuunnitt

elumetodi Kaavoituksen

työkalut ja uudet

käytännöt

Peltosaaren

ideakilpailu

Peltosaaren ideakilpailun

voittajaehdotuksen

jatkokehittäminen

Peltosaaren

ideakilpailu

Peltosaaren

alueen

uudistaminen ja

sosiaalisten

ongelmien

vähentäminen

Uusia ratkaisuja

rakentamiseen,

korjaus- ja

täydennysrakent

amiseen, alueen

imagon

parantamiseen

Innovatiivisen

yhdyskuntaraken

tamisen

hankintamenette

lyn malli

Ideakilpailu

hankintamenette

lynä

Malli vastaaville

uudistamishankkeille

Aluekehittämisen

uudet toimintatavat3

Hankesalkun

hallinnointi

UUSI TIETO

PROSESSI

UUDET RATKAISUT

OSAAMINEN

TYÖKALUT

TUOTTEET TAI MALLIT

TOIMINTA-MALLIT

PÄÄTÖKSENTEKO

OHJAUS JA ARVIOINTI

KESTÄVÄ YHDYSKUNTA

YHTEISTYÖ TIEDON

HALLINTA

Päästölaskenta alueiden

suunnittelussa

Tietoa eri menetelmien tulosten

vertailtavuudesta ja yhteismitallisuudesta

KEKO

HEKO

Suunnitelmien arviointi ja

vertailtavuus: pilottikohteet ja

-suunnitelmat

Vaihtoehtojen vertailu

Arviointi-työkalujen

vaikutus prosessiin:

käyttö-kokemukset

Arviointi osana suunnitteluprosessia

Aluekehittämisen uudet toimintatavat

Kestävät yhdyskunnat

suunnittelussa

Laaja yhteistyö, kumppanuudet

Kumppanit: 7 kaupunkia,

rakennusyritykset, tutkimus, SYKE

Olemassa olevien alueellisten

ekotehokkuustyökalujen kartoitus ja

vertailu Tietoa eri (arviointi-)

menetelmien keskinäisistä

suhteista

Kestävyyden ulottuvuudet

KEKO: kestävän yhdyskunnan osatekijöiden

hallintaa Suunnitteluosaamisen

kehittyminen kumppaneille

Yhtenevä kriteeristö ja termistö Suomeen

Ekotehokkuus-työkaluista tietoa niiden

käyttäjille

Tekniset perusteet aluehankkeiden

ekotehokkuuden ja hiilijäljen arviointiin

Alueellisten ekolaskureiden kehittäminen

Tieteelliset perusteet aluehankkeiden

ekotehokkuuden ja hiilijäljen arviointiin

Aluetason indikaattorit osana maankäytön

suunnittelua

Kaavoituksen työkalut ja uudet

käytännöt

Valtakunnallisesti hyväksytty ja

käyttöönotettu arviointimenetelmä

Kestävät yhdyskunnat kunnallisessa

päätöksenteossa

Olemassa olevien alueellisten

ekotehokkuustyökalujen kartoitus ja

vertailu

KEKO

Onko tutkimus- ja kehitystyö kohdistunut

oikeisiin asioihin?

Syntyykö näillä eväillä kestävä yhdyskunta?

Mitä vielä tarvitaan?

3. Monipolvinen energiakeskustelu

© Michal Sacharewich @ Flickr.com

Energiakeskustelu on monipolvinen

Tavoiteettesta toteutukseen: Jos energiatehokkuden

halutaan vaikuttavan päätöksiin, tulee energiasuunnittelu

liittää osaksi maankäytön suunnittelua kaikilla tasoilla.

Tarve: Uudenlaista osaamista, yhteistyötä ja

ymmärtämistä tarvitaan

Haaste: Olisi identifioitava tärkeimmät

energiasuunnitteluun liittyvät solmukohdat, niiden

painotukset ja vaikutukset eri kaavoitusvaiheisiin.

Kaavoitusprosessi: potentiaalit, rajoitteet ja tavoitteet

Mitä vaikutuksia eri kaavatasoilla tehdyillä päätöksillä on seuraavaan?

Uusi tieto ja sen ymmärtäminen

Uudenlaista osaamista, yhteistyötä ja ymmärtämistä tarvitaan:

- Aiemmin kaava määritteli energiaratkaisut.

- Nyt energiaratkaisuja pitäisi pystyä arvioimaan ennen kaavaa !

→ Uudenlainen tapa toimia vaatii uudenlaisen vuorovaikutteisen suunnittelukulttuurin !

..eli DH, bio-CHP-laitoksella näyttäisi

olevan paras ratkaisu, jos päästöt

lasketaan käyttäen..//

//..talokohtaisilla lämpöratkaisuilla

päästöt olisivat .. // ..Tietysti tässä nyt on

huomioitava laskentapa, joka...

Mitä pitäisi siis huomioida

kaavoitusprosessin eri

vaiheissa?

?

Päästöallokointi?

Taseajattelu?

Lämmitysjärjestelmä?

Skenaariotarkastelu?

Keskustelua

Mitkä ovat keskeiset solmupisteet

energiasuunnittelun ja maankäytön

suunnittelun rajapinnassa?

Mitä vaikutuksia eri tasoissa tehdyillä

päätöksillä on seuraavaan?

Mitä tietoa maankäytön suunnittelijat

haluavat energia-asiantuntijalta?

Entä energia-asiantuntija

maankäytön suunnittelijalta?

Jaotelkaa vastaus eri tasoille!

- Valtakunnallinen taso

- Maakuntakaavat

- Kuntataso

- Yleiskaava

- Asemakaava

- Toteutus

Valitkaa yksi puheenjohtaja, joka

pitää huolen, että keskustelu ei mene

vatvomiseksi!

Tuloksena toivotaan konkretiaa, joten

löydetyt vastaukset talteen!

Mitkä ovat keskeiset solmupisteet

energiasuunnittelun ja maankäytön

suunnittelun rajapinnassa?

Mitä vaikutuksia eri tasoissa tehdyillä

päätöksillä on seuraavaan?

Mitä uutta osaamista maankäytön

suunnitteluun tarvitaan?

Minkälaista kaupunkisuunnittelua

uusilla alueilla?

vanhoilla alueilla?

kaupunkikeskustoissa?

reunoilla?

maaseudulla?

loma-asumiseen?

http://www.flickr.com/people/71428150@N00

päätöksenteko

vuorovaikutus

yhteistyö

monialainen

osaaminen

rohkeus

avoimuus

läpinäkyvyys

MUUTOS

OIKEA SUUNTA

OPPIMINEN

LUOTTAMUS

Ekotehokkuus yhdyskunnissa

Aino Studia Generalia 22.9.2011

Tiina Merikoski

EKOSYSTEEMIN HYVINVOINTI Ekosysteemipalvelut

Luonnon monimuotoisuus

Ekosysteemin kyky uusiutua

IHMISTEN HYVINVOINTI Terveys, turvallisuus, asuminen

Sosiaalinen ja toiminnallinen ympäristö

Kulttuuri

Vaikuttaminen

Identiteetti

ENERGIA MATERIAALIT PÄÄSTÖT

RADIKAALI MUUTOS VAATII ROHKEUTTA!