keskuskauppakamarin · pdf fileias international accounting standards ifric international...

KESKUSKAUPPAKAMARIN LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS 1/2009

Julkaisija: KeskuskauppakamariWorld Trade Center HelsinkiAleksanterinkatu 17, PL 100000101 Helsinkipuh: (09) 4242 6200fax: (09) 650 303www.chamber.fi

Toimitus: avustava lakimies Maarit Jaatinen (päätoimittaja)lakimies Raisa Harjulakimies Anne HorttanainenTILA:n pääsihteeri Pasi Horsmanheimolaskentatoimen asiantuntija Tuomas Leinojohtaja Leena Linnainmaavaratoimitusjohtaja Pentti Mäkinenlakimies Paula Palorantaassistentti Katarina Pellinenosastopäällikkö Marja-Liisa Peltolalakimies Jaakko Turunen osastopäällikkö Tomi Viitala

Keskuskauppakamari

ISSN 1456-4246Paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2009

ALKUSANAT

Keskuskauppakamari julkaisee kahdesti vuodessa katsauksen keskeisistä elinkeinoelämään vaikuttavista lainsäädäntöhankkeista. Hankkeita seurataan niiden vireille tulosta säädösten voimaan tuloon asti. Katsauksessa esitellään lyhyesti kunkin hankkeen sisältö ja Keskuskauppakamarin kannanotto asias-sa. Keskuskauppakamarin antamat lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:

www.chamber.fi

Hankkeet on esitelty aihepiireittäin. Julkaisu sisältää kotimaisia hankkeita ja EY-lainsäädännön valmistelua. Katsauksen lopussa on hankekohtainen asiahakemisto.

Lainsäädäntöhankkeita on seurattu 10.4.2009 asti. Joitakin hankkeita koske-via tietoja on päivitetty edellä mainitun päivämäärän jälkeenkin.

Helsingissä 15.4.2009

Keskuskauppakamari

SISÄLLYS

I Yleisiä linjauksia, ohjelmia ja strategioita .......................................................................1

1 Paremman sääntelyn toimintaohjelma.............................................................................12 Lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnin tehostamisprojekti.................................. 23 Oikeusturvan parantaminen .............................................................................................34 Kuluttajapoliittinen ohjelma 2008–2011...........................................................................45 Tasa-arvo-ohjelma.............................................................................................................4

II Yhtiöoikeus ja arvopaperimarkkinat sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinat .................. 5

1 Yhtiöoikeus........................................................................................................................51.1 Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen ...................................................................................51.2 Yhdistyslain tarkistaminen ...................................................................................................61.3 Säätiölain tarkistaminen ......................................................................................................61.4 Osakkeenomistajan oikeudet...............................................................................................61.5 EU-hankkeet .......................................................................................................................91.5.1 Yhtiöoikeuden toimintasuunnitelma .............................................................................91.5.1.1 Yhtiöoikeuden yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen ................ 101.5.1.2 Yksityinen eurooppayhtiö...........................................................................................111.5.1.3 Ehdotus kolmannen ja kuudennen yhtiöoikeusdirektiivin muuttamiseksi .................... 111.5.2 Johdon palkkiot..........................................................................................................122 Rahoitus- ja vakuutusmarkkinat..................................................................................... 122.1 Sijoitusrahastolaki ja pääomasijoittaminen .............................................................................. 122.2 Kiinteistörahastolain muuttaminen..................................................................................... 122.3 Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus ......................................................................... 132.4 Esitevastuu........................................................................................................................142.5 Talletuspankkien yhteenliittymälainsäädäntö..................................................................... 152.6 Vakuutussopimuslain tarkistaminen................................................................................... 162.7 Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistäminen ..................................... 162.8 EU-hankkeet .....................................................................................................................172.8.1 Vihreä kirja vähittäisrahoituspalveluista yhtenäismarkkinoilla..................................... 172.8.2 Välittäjän hallinnassa oleviin arvopapereihin liittyviin tiettyihin oikeuksiin sovellettavaa

lakia koskeva yleissopimus........................................................................................173 Elinkeinoelämän itsesääntely.........................................................................................183.1 Arvopaperimarkkinayhdistys ry..........................................................................................183.2 Corporate Governance -työryhmä ..................................................................................... 183.3 Listayhtiöiden neuvottelukunta ..........................................................................................19

III Kilpailuoikeus..................................................................................................................20

1 Kilpailunrajoituslain uudistustyöryhmä......................................................................... 202 Julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetti ........................................................ 203 EU-hankkeet ....................................................................................................................213.1 Vihreä kirja vahingonkorvauskanteista kilpailuasioissa ...................................................... 21

IV Verotus.............................................................................................................................23

1 Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 .................................................................. 232 Hetemäen työryhmä ........................................................................................................243 Hallituksen politiikkariihen kannanotot verotukseen ................................................... 254 EU-hankkeet ....................................................................................................................254.1 Arvonlisäverotus................................................................................................................254.2 Yritysverotus .....................................................................................................................26

V Kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus........................................................................... 27

1 Kirjanpito ja tilintarkastus...............................................................................................271.1 Pienten yritysten kirjanpito- ja tilinpäätössäännökset hallinnollisen taakan keventämiseksi271.2 Tilintarkastajajärjestelmän kokonaisuudistus ..................................................................... 272 EU-hankkeet ....................................................................................................................272.1 Tilintarkastusmarkkinoiden keskittymisen vähentäminen................................................... 272.2 Mikroyritysten vapauttaminen tilinpäätösdirektiiveistä........................................................ 282.3 Komission suositus tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun rajoittamisesta .................... 282.4 Komission päätös tiettyjen kolmansien maiden tilintarkastajien ja tilintarkastusyksiköiden

tilintarkastustoimintaa koskevasta siirtymäajasta (2008/627/EY) ....................................... 292.5 Muita EU-hankkeita ...........................................................................................................302.6 IAS-/IFRS-standardien hyväksyntä.................................................................................... 30

VI Teollis- ja tekijänoikeudet ...............................................................................................31

1 Kansallinen innovaatiostrategia..................................................................................... 312 Kansallinen IPR-strategia ...............................................................................................313 Tekijänoikeudet ...............................................................................................................323.1 Tekijänoikeuskorvausten tulovaihtelujen tasaaminen ........................................................ 323.2 Tekijänoikeuslain 26 a §:n muuttaminen............................................................................ 323.3 Selvitys työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin .............................................. 323.4 Tekijänoikeustoimikunta 2008–2009.................................................................................. 333.5 Monikanavajakelu..............................................................................................................334 Teollisoikeudet ................................................................................................................344.1 Hyödyllisyysmallilainsäädännön uudistaminen .................................................................. 344.2 Tunnusmerkkityöryhmän muistio ....................................................................................... 344.3 Teollisoikeudellisen asiamiesjärjestelmän kehittäminen .................................................... 344.4 Lontoon sopimus...............................................................................................................355 Immateriaalioikeuksien tuomioistuinjärjestelmä .......................................................... 356 Tuoteväärennöksiä koskeva standardi .......................................................................... 367 EU-hankkeet ....................................................................................................................367.1 Yhteisöpatentti...................................................................................................................367.2 Eurooppalaisen patenttilitigaatiojärjestelmän kehittäminen................................................ 377.3 Immateriaalioikeusrikoksien sanktioita koskeva direktiiviehdotus ...................................... 377.4 Mallioikeusdirektiivin muuttaminen .................................................................................... 377.5 Haagin sopimuksen Geneven asiakirja.............................................................................. 387.6 Väärentämisenvastainen kauppasopimus (ACTA)............................................................. 387.7 Tekijänoikeussuojan voimassaoloaika............................................................................... 397.8 Vihreä kirja tekijänoikeudesta osaamistaloudessa............................................................. 40

VII Kuluttajansuoja ja tuoteturvallisuus .............................................................................. 41

1 Kuluttajansuoja ...............................................................................................................411.1 Kuluttajaneuvonnan kehittäminen...................................................................................... 411.2 Valmismatkalainsäädännön muuttaminen ......................................................................... 411.3 Kiinteistön ja vuokrahuoneiston välitystä koskevan lainsäädännön uudistaminen.............. 421.4 Pikaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistaminen .......................................................... 421.5 EU-hankkeet .....................................................................................................................431.5.1 Kulutusluottodirektiivin uudistaminen ......................................................................... 431.5.2 Vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta ............ 441.5.3 Aikaosuusjärjestelmä.................................................................................................451.5.4 Tavaroiden vastavuoroinen tunnustaminen ............................................................... 451.5.5 EU:n asuntoluottoja koskeva sääntely ....................................................................... 461.5.6 Ryhmäkanne kuluttaja-asioissa ................................................................................. 46

2 Tuoteturvallisuus ............................................................................................................472.1 Tuoteturvallisuuslainsäädännön kehittäminen ................................................................... 472.2 EU-hankkeet .....................................................................................................................482.2.1 Leludirektiivin muuttaminen ....................................................................................... 482.2.2 Kosmetiikkadirektiivin muuttaminen asetukseksi........................................................ 482.2.3 Asetus akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista .................................. 48

VIII Sopimukset, luotot, vakuudet ja maksukyvyttömyys ................................................... 50

1 Sopimukset......................................................................................................................501.1 Liikkuvaan kalustoon kohdistuvat kansainväliset oikeudet................................................. 501.2 Maanvuokralainsäädännön tarkistaminen.......................................................................... 501.3 EU-hankkeet .....................................................................................................................501.3.1 Euroopan sopimusoikeuden yhtenäistäminen............................................................ 501.3.2 Saatavien siirto kansainvälisessä kaupassa .............................................................. 512 Luotot ja vakuudet ..........................................................................................................512.1 Kuljetusvälineitä koskevien kiinnitysjärjestelmien yhtenäistäminen.................................... 512.2 EU-hankkeet .....................................................................................................................512.2.1 Pankkitalletusten takavarikointi .................................................................................. 513 Maksukyvyttömyys .........................................................................................................523.1 Riidattomat velkomusasiat.................................................................................................523.2 Henkilökohtainen konkurssi ...............................................................................................523.3 Luottotietolainsäädännön tarkistaminen ............................................................................ 52

IX Viestintä, sähköinen liiketoiminta ja tietosuoja............................................................. 54

1 Strategiat ja selvitykset...................................................................................................541.1 Arjen tietoyhteiskunta ........................................................................................................541.2 Laajakaista kaikkien ulottuville...........................................................................................551.3 Haja-asutusalueiden teknologiavaihdos (lankaverkkoselvitys)........................................... 571.4 Analogiselta televisiolta vapautuneiden taajuuksien käyttömahdollisuudet ........................ 571.5 Laajakaistan kehittämistyöryhmä....................................................................................... 571.6 Tietoturvallisuusstrategia...................................................................................................581.7 Viestinnän ja verkkoliiketoiminnan elvytysohjelma............................................................ 592 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki .............................................................................. 592.1 Yrityssalaisuudet, tietoturva ja laskuerittely ....................................................................... 592.2 Tietoturvamaksu................................................................................................................603 Viestintämarkkinalaki......................................................................................................603.1 Viestintämarkkinalain muuttaminen (kytkykauppa) ............................................................ 603.2 Viestintämarkkinamaksu ja tietoturvamaksu ...................................................................... 613.3 Viestintämarkkina- ja radiolaki ...........................................................................................614 Muita kansallisia hankkeita............................................................................................. 624.1 Sähköinen laskutus ...........................................................................................................624.2 Radiotaajuuksien käytön kehittäminen (markkinalähtöinen taajuushallintomalli)................ 624.3 Maksutelevisiotoiminnan tilaajarekisterien käyttö televisiomaksujen perinnässä................ 634.4 Audiovisuaaliset mediapalvelut..........................................................................................634.5 Maksupalvelut sisämarkkinoilla (PSD)............................................................................... 644.6 Tietosuojalainsäädännön kehittäminen.............................................................................. 644.7 Perusrekisterilainsäädännön tarveselvitys ......................................................................... 644.8 Vahva sähköinen tunnistaminen........................................................................................654.9 Laki taajuushuutokaupoista ...............................................................................................654.10 Taajuusalueiden käyttösuunnitelma................................................................................... 664.11 Verkkotunnuslain muuttaminen .........................................................................................674.12 Valtionhallinnon tietoturvatasot..........................................................................................675 EU-hankkeet ....................................................................................................................68

5.1 EU:n sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan sääntelyjärjestelmän uudistaminen (legal review).....................................................................................................................68

5.2 Sähköinen kaupankäynti ...................................................................................................685.3 Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen EU:ssa................................................................... 695.4 Postipalveludirektiivin muuttaminen................................................................................... 695.5 Asetus verkkovierailuista yleisissä matkapuhelinverkoissa yhteisön alueella .......................... 705.6 Lähetystoimintaa harjoittavien yritysten oikeuksien suojaaminen ...................................... 715.7 GSM-direktiivin muuttaminen............................................................................................. 71

X Koulutus...........................................................................................................................72

1 Yliopistolain kokonaisuudistus...................................................................................... 722 Ammattikorkeakoululain muuttaminen.......................................................................... 733 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia ................................................................. 73

XI Liikenne, alue- ja rakennepolitiikka................................................................................ 75

1 Liikennepolitiikka ............................................................................................................751.1 Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut................................................................................. 751.2 Taksinkuljettajan ammattipätevyys .................................................................................... 751.3 Ruuhkamaksuselvitys........................................................................................................751.4 Helsingin seudun lentokenttäselvitys ................................................................................. 761.5 Joukkoliikennelaki .............................................................................................................762 Alueelliset kysymykset ...................................................................................................772.1 Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma ..................................................................... 772.2 Aluehallinnon uudistaminen...............................................................................................772.3 Alueiden kehittämislain uudistaminen................................................................................ 783 EU-hankkeet ....................................................................................................................793.1 Lentoasemamaksudirektiivi ...............................................................................................793.2 Eurovinjettidirektiivin muuttaminen .................................................................................... 793.3 Alueellinen koheesio Euroopassa...................................................................................... 803.4 Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä .................................................................. 80

XII Elinkeinon harjoittaminen, julkiset palvelut ja hankinnat............................................. 82

1 Standardisointia koskevan lainsäädännön uudistaminen............................................ 822 Hansel Oy:tä koskevan lainsäädännön uudistaminen.................................................. 823 Julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän uudistaminen.................................... 834 EU-hankkeet ....................................................................................................................834.1 Palveludirektiivi..................................................................................................................834.2 Uudistettu tullikoodeksi......................................................................................................84

XIII Rakentaminen, ympäristö, energia ja ilmasto ............................................................... 85

1 Maankäyttö ja rakentaminen...........................................................................................851.1 Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen ........................................................................ 851.2 3D–kiinteistöjärjestelmä.....................................................................................................851.3 Sähköinen kiinteistön kauppa ja panttaus.......................................................................... 861.4 Kaivoslain uudistaminen....................................................................................................862 Ympäristö, energia ja ilmasto.........................................................................................872.1 Ympäristövahingot.............................................................................................................872.2 Ympäristölupajärjestelmä ..................................................................................................872.3 Energiasäästön ja energia-tehokkuuden kokonaissuunnittelu............................................ 882.4 EU-hankkeet .....................................................................................................................882.4.1 Vihreä kirja Eurooppalaisen energiahuollon turvaamisesta ........................................ 88

2.4.2 Vihreä kirja energiatehokkuudesta............................................................................. 892.4.3 Yhteisön ilmastostrategia...........................................................................................892.4.4 EU:n ilmasto- ja energiapaketti .................................................................................. 90

XIV Rikos- ja prosessioikeus sekä turvallisuus................................................................... 91

1 Rikosoikeus .....................................................................................................................911.1 Tulliselvitysrikokset............................................................................................................911.2 Uhkasakkolainsäädännön tarkistaminen ........................................................................... 911.3 Laki viranomaisten yhteistoiminnasta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi

..........................................................................................................................................912 Prosessioikeus................................................................................................................922.1 Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa..................................................................................... 922.2 Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskeva sääntely................................................. 922.3 Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen................................................................................ 932.4 Hallintolainkäytön kehittäminen .........................................................................................933 Sisäinen turvallisuus.......................................................................................................943.1 Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008–2011...................................................................... 943.2 Paikallinen turvallisuustyö ................................................................................................. 943.3 Yritysturvallisuuden parantaminen..................................................................................... 95

XV Työoikeus, sosiaali- ja terveysasiat ............................................................................... 96

1 Tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen............................. 962 EU-hankkeet ....................................................................................................................962.1 Vuokratyöntekijät...............................................................................................................962.2 Työaikadirektiivin tarkistaminen.........................................................................................96

XVI Henkilö-, perhe- ja perintöoikeus ................................................................................... 98

1 Perintökaaren ja avioliittoa koskevien säädöstarpeiden selvittäminen ...................... 982 Väestötietolain kokonaisuudistus.................................................................................. 983 Kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia 2009–2011...................................................... 994 Kotouttamislain toimeenpano ........................................................................................99

XVII Muut hankkeet ............................................................................................................... 101

1 EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma ............................................................................... 1012 Puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuudet ....... 101

XVIII ASIAHAKEMISTO ............................................................................................................. 103

KÄYTETYT LYHENTEET

ACTA Anti-Counterfeiting Trade AgreementAKA Auktorisoitu kiinteistöarvioijaALKU Aluehallinnon uudistamishankeAML ArvopaperimarkkinalakiCCCTB Common consolidated corporate tax base (yhtenäinen konsolidoitu

yritysveropohja)CEN European Committee for StandardizationCERT-FI Viestintävirastossa toimiva kansallinen tietoturvaviranomainen (Com-

puter Emergency Response Team FICORA)CFR-Net Komission sopimusoikeuden asiantuntijaverkosto (Network of stake-

holder experts on the Common Frame of Reference)EAYY Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymäEGAOB European Group of Auditors’ Oversight BodiesEK Elinkeinoelämän KeskusliittoEPC European Private CompanyETA Euroopan talousalueETY Euroopan talousyhteisöEU Euroopan unioniEUVL Euroopan unionin virallinen lehtiEV Eduskunnan vastausEY Euroopan yhteisötEYVL Euroopan yhteisöjen virallinen lehtiFLEGT Forest Law Enforcement, Governance and TradeGHz Gigahertsi (taajuuden yksikkö)GSM Global System for Mobile CommunicationsHaVL Eduskunnan hallintovaliokunnan lausuntoHE Hallituksen esitysIAASB International Auditing and Assurance Standards BoardIAS International Accounting StandardsIFRIC International Financial Reporting Interpretations CommitteeIFRS International Financial Reporting StandardIPR Intellectual Property RightsISA International Standards on AuditingISO International Organization for StandardizationIT InformaatiotekniikkaKM KomiteamietintöKOKO Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaKOM Euroopan yhteisöjen komission asiakirjaKTM Kauppa- ja teollisuusministeriöLaVL Eduskunnan lakivaliokunnan lausuntoLiVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöLVM Liikenne- ja viestintäministeriöMHz Megahertsi (taajuuden yksikkö)NCSA National Center for Supercomputing ApplicationsOM OikeusministeriöOYL OsakeyhtiölakiPCAOB Public Company Oversight BoardPeVL Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoPRH Patentti- ja rekisterihallitusPSD Payment Services DirectiveSATA Sosiaaliturvan kokonaisuudistusSFS Suomen standardisoimisliitto

SiVL Eduskunnan sivistysvaliokunnan lausuntoSiVM Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintöStVL Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoSÄKE Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmäSÄVY Säädösvalmistelun yritysvaikutusten arviointihankeTaVL Eduskunnan talousvaliokunnan lausunto TaVM Eduskunnan talousvaliokunnan mietintöTEM Työ- ja elinkeinoministeriöTILA Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakuntaTRIPS Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property RightsTyVL Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoU Valtioneuvoston kirjelmä EU-asiassaUHF Ultra High FrequencyUMTS Universal Mobile Telecommunications SystemUNCITRAL United Nations Commission on International Trade LawUNIDROIT International Institute for the Unification of Private LawVATT Valtion taloudellinen tutkimuskeskusWIPO World Intellectual Property OrganizationVM ValtiovarainministeriöWTO World Trade Organization YK Yhdistyneet kansakunnatYmVM Eduskunnan ympäristövaliokunnan mietintö

1

I Yleisiä linjauksia, ohjelmia ja stra-tegioita

1 Paremman sääntelyn toimintaoh-jelma

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskus-kauppakamari ja Suomen Yrittäjät ehdottivatvaltakunnallisen projektin käynnistämistä pa-remman sääntelyn toimintaohjelman laatimi-seksi. Valtioneuvoston kanslia asetti13.4.2005 elinkeino-, työmarkkina- ja kulutta-jajärjestöjen sekä hallinnon ja tuomioistuinten edustajista koostuvan hankkeen, jonka tehtä-vänä oli laatia paremman sääntelyn toiminta-ohjelma.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi silloinen oikeusministeri Leena Luhta-nen. Keskuskauppakamarista ohjausryhmäs-sä oli mukana hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi kansliapäällikkö Kirsti Rissanen. Projekti-ryhmässä oli mukana Keskuskauppakamaris-ta varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

Hankkeen tavoitteena oli saada aikaan konk-reettinen ohjelma, joka sisältää yhteisesti hy-väksytyt säädöspoliittiset periaatteet ja linja-ukset, jotta lainvalmistelu tukisi mahdollisim-man hyvin kilpailukykyä ja yritysten toiminta-edellytyksiä sekä edistäisi ja turvaisi kansa-laisten toimintamahdollisuuksia. Ohjelman avulla haluttiin myös löytää menetelmät sille, että voimassa olevan lainsäädännön laadusta ja toimivuudesta kyetään jatkuvasti huolehti-maan. Paremman sääntelyn toimintaohjelmaa voidaan käyttää perustana laadittaessa edus-kuntavaalien jälkeisen hallituksen lainsäädän-töohjelmaa.

Valmis toimintaohjelma1 luovutettiin pääminis-teri Matti Vanhaselle 30.8.2006. Ohjelman yh-teydessä julkaistiin myös katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen vuosina 1985-20052

1

sekä hallinnonalakohtaiset selvitykset lain-säädäntökäytännöstä samalta ajalta. Toimin-taohjelma oli lausuntokierroksella ohjelman jatkotyötä ajatellen syksyllä 2006.

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j08-paremman-saantelyn-toimintaohjelma-osa-1/pdf/fi.pdf2 http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j09-katsauksia-lainsaadantokehitykseen-osa-2/pdf/fi.pdf

Oikeusministeriö asetti 4.12.2007 paremman sääntelyn neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää lainvalmistelun laadun parantamis-ta. Neuvottelukunta selvittää, miten voidaan parantaa lainvalmistelun ennakoitavuutta, avoimuutta ja eri intressitahojen osallistumis-mahdollisuuksia. Neuvottelukunnan toimikausi päättyy 31.11.2011. Puheenjohtajana toimii oikeusministeri Tuija Brax.

Tammikuussa 2008 oikeusministeriö asetti valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämis-työryhmän (SÄKE III). Ministeriön ja eduskun-nan edustajista koostuva työryhmä tukee ja koordinoi säädösvalmistelun kehittämistä niin, että positiivinen kehitys jatkuu.3

Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitus-ohjelmaan kirjattiin, että hallitus toteuttaa pa-remman sääntelyn toimintaohjelman ja laatiihallituskauden merkittävimmät lainsäädäntö-hankkeet sisältävän lainsäädäntösuunnitel-man. Lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyy 22 säädösvalmisteluhanketta, joita hallitus tukee ja seuraa. Hankkeiden valmistelua ja etene-mistä seuraa paremman sääntelyn ministeri-työryhmä.

Lainsäädäntösuunnitelman toteutumista on arvioitu valtioneuvoston kanslian maaliskuus-sa 2009 julkaisemassa arviointiraportissa.

3 Lisätietoja löytyy oikeusministeriön internetsivuilta:

Keskuskauppakamarin lausunto 30.10.2006

Keskuskauppakamari totesi, että paremman sääntelyn toimenpideohjelma luo hyvän poh-jan suomalaisen säädöspolitiikan kehittämisel-le. Toimintaohjelmassa on selkeästi tuotu esil-le hyvän sääntelyn ja kilpailukyvyn välinen suora yhteys. Suomessa toimiville yrityksille on tärkeää kehittää säädösympäristöä siten, että se tuo kansainvälisessä kilpailussa mer-kittävää kilpailuetua yrityksille ja koko suoma-laiselle yhteiskunnalle.

Jokaisen uuden lain osalta on arvioitava, tuo-ko se Suomessa toimiville yrityksille sellaisia uusia yritystoimintaan välittömästi liittymättö-miä kustannuksia, joita ei ole muissa maissa toimivilla kilpailijoilla. Globaalissa toimintaym-päristössä on kaikki keinot kansallisen kilpai-lukyvyn edistämiseksi käytettävä hyväksi.

http://www.om.fi/Etusivu/Parempisaantely

2

Toimintaohjelmassa tuodaan perustellusti esil-le lainsäädännön ja tehokkaan ja toimivan kil-pailun yhteys. Lainsäädäntö ei saa asettaa perusteettomia tai tosiasiallisia esteitä uusien toimijoiden pääsylle markkinoille. Erityisesti verolainsäädännön osalta tällä tavoitteella on suuri merkitys.

Valmisteltavan lainsäädännön vaikutukset yri-tysten toimintaan on tutkittava järjestelmälli-sesti. Perusteellinen vaikutusarviointi on otet-tava osaksi jokaista keskeistä yritystoimintaa koskevaa lainsäädäntöhanketta.

Suomalaisella elinkeinoelämällä on hyviä ko-kemuksia itsesääntelystä. Itsesääntelyä ja muiden vaihtoehtoisten ohjauskeinojen vähäi-nen käyttö Suomessa johtunee siitä, että lain-säädännöllä on ollut perinteisesti keskeinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Paremman sääntelyn toimintaohjelman käy-tännön toteuttamiseen on ryhdyttävä viipymät-tä. Toimintaohjelman toteuttaminen on otetta-va osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Ehdo-tettujen lainsäädäntöperiaatteiden tulee näkyä mahdollisimman nopeasti lainsäädännön val-mistelussa ja sisällössä.

2 Lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnin tehostamisprojekti

Kauppa- ja teollisuusministeriö perusti kolmi-vuotisen projektin lainsäädännön yritysvaiku-tusten arvioinnin tehostamiseksi (ns. SÄVY-hanke)4

Toimintavuotta 2005 koskeva raportti julkais-tiin 20.4.2006 ja toimintavuotta 2006 koskeva raportti 5.3.2007. Raporteissa ja niiden asian-

. Yhtenä tavoitteena oli varmistaa, että lainsäädännössä otetaan huomioon tarve edistää yrittäjyyden edellytyksiä.

Projekti liittyi Vanhasen I hallituksen yrittäjyy-den politiikkaohjelman toteuttamiseen. Lisäksi projekti tuki oikeusministeriön johtamaa han-ketta lainvalmistelun ja suunnittelun johtami-sen tehostamiseksi. Projektissa kehitettiin yri-tysvaikutusten arviointimenetelmiä ja järjestet-tiin eri ministeriöiden ja elinkeinoelämän yh-teydenpitoa aiempaa säännöllisemmälle poh-jalle. Projekti osallistui myös asiaa koskevaan kansainväliseen työskentelyyn.

4 http://www.tem.fi/index.phtml?s=2330

tuntija-artikkeleissa käsitellään säädösympä-ristön parantamista sekä kansallisesta että EU-tason näkökulmasta. Asiantuntija-artikkeleita on kirjoittanut myös Keskuskaup-pakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

Keskuskauppakamarista SÄVY-hankkeen tu-kiryhmään kuuluivat varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen ja johtaja Leena Linnainmaa. Hank-keen toimikausi oli 1.12.2004–31.12.2007.Joulukuussa 2007 julkaistiin raportti koko SÄVY-hankkeen toiminnasta, tuloksista ja jat-kotoimista5

Selvitys ”Lainsäädännön hallinnollinen taakka yrityksille – raskaimmat säädösalueet”

.

Vuoden 2008 alusta lähtien SÄVY-hankkeen työtä on jatkettu osana työ- ja elinkeinominis-teriön toimintaa. Keskeistä on edistää yritys-vaikutusten huomioimista säädösvalmistelus-sa, tukea ministeriöiden säädösvalmistelijoita yritysvaikutusten arvioinnissa ja kehittää arvi-ointimenetelmiä.

KTM/SÄVY rahoitti vuoden 2007 aikana VATT:n tekemän kartoituksen yritysten hallin-nollisen taakan raskaimmista säädösalueista.Tavoitteena oli 1) varmistaa, että jo olemassa olevien kotimaisten ja ulkomaisten selvitysten näkemys yrityksille raskaimmista säädösalu-eista on uskottava, 2) selvittää, millä ras-kaimmiksi osoittautuneilla säädösalueilla hal-linnollisen taakan osuus on merkittävin ja 3) millä tavoin tämän taakan suuruusluokkaa voi-taisiin parhaiten ja tehokkaimmin arvioida.

Selvityksen tekemistä tukemaan koottiin va-paamuotoinen ohjausryhmä, jossa Keskus-kauppakamaria edusti lakimies Anne Hortta-nainen.

6

5

val-mistui toukokuussa 2008. Sen mukaan lain-säädännön aiheuttama hallinnollinen taakkaon suurinta verotuksessa, työnantajana toi-mimisessa ja ympäristölainsäädännössä. Hal-linnollinen taakka kohdistuu voimakkaammin pieniin kuin suuriin yrityksiin. Kansainvälises-sä vertailussa Suomen taakka on kuitenkinmelko alhainen.

http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/9999/112659_Sävy_raportti_2007.pdf6 Selvitys on luettavissa osoitteessa http://www.tem.fi/files/19330/temjul_13_2008_kilpailukyky.pdf

3

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 6.8.2008 oh-jausryhmän valmistelemaan kansallista toi-mintaohjelmaa yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Ohjausryhmän puheenjohta-jana toimii valtiosihteeri Katariina Poskiparta. Johtaja Leena Linnainmaa edustaa Keskus-kauppakamaria ohjausryhmässä. Ohjausryh-män toimikausi jatkuu 31.12.2010 asti.

Ohjausryhmä luovutti 18.12.2008 väliraport-tinsa7

Valtioneuvosto hyväksyi 12.3.2009 periaate-päätöksen toimintaohjelmaksi yritysten hallin-nollisen taakan vähentämiseksi vuosille 2009–2012

, joka sisältää ehdotuksen yritysten hal-linnollisen taakan vähentämisen kansalliseksi toimintaohjelmaksi. Käytettävinä keinoina tu-levat kyseeseen lainsäädännön tiedonanto-velvoitteiden yksinkertaistaminen ja viran-omaisasioinnin kehittäminen. Tavoitteena on, ettei valmisteltava uusi lainsäädäntö luo tar-peettoman raskaita uusia hallinnollisia velvoit-teita yrityksille. Lisäksi ohjausryhmä ehdotti,että toimintaohjelman yleisenä tavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan vähentäminenneljänneksellä vuoden 2006 tasoon verrattu-na.

8

7

. Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa 25 %:lla vuoden 2006 tasoon verrat-tuna vuoden 2012 loppuun mennessä. Toi-mintaohjelmassa on seitsemän prioriteettialaa: 1) verotus, 2) tilastointi, 3) maataloustukiin liittyvät menettelyt, 4) elintarviketurvallisuus ja laatu, 5) työnantajana toimimisen tiedonanto-velvollisuus, 6) taloushallinnon raportointia koskeva lainsäädäntö ja 7) ympäristölupame-nettelyt.

Ohjausryhmä jatkaa työtään koordinoimalla ja seuraamalla toimintaohjelman toteuttamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo asettaa työ-ryhmän säädösehdotusten yritysvaikutusten arviointien seurantaa varten ajalle 1.5.2009–31.3.2011. Työryhmän tavoitteena on edistää säädösvalmistelun yritysvaikutusten arvioinnin laatua.

http://www.tem.fi/files/21849/TEM3_09.pdf8

http://www.tem.fi/files/22091/hallinnoll_taakka_periaatep_fi.pdf

3 Oikeusturvan parantaminen


Keskuskauppakamari katsoi, että hallinnolli-sen taakan keventäminen on välttämätöntä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaami-seksi.

Keskuskauppakamari katsoi, että väliraportti ei sellaisenaan vielä käy toimintaohjelmaksi, sillä raportti sisältää varsin vähän konkreetti-sia toimia, joilla yritysten hallinnollista taakkaa voidaan vähentää. Jatkotyössä on keskityttä-vä siihen, että toimintaohjelma saa todellisen sisällön ja että ohjelman tavoitteet otetaan huomioon käynnissä olevissa ja tulevissa säädöshankkeissa.

Koska suurin osa tiedonantovelvoitteista tulee lainsäädännön kautta, lainvalmistelussa on otettava huomioon ja ennakoitava nykyistä tehokkaammin uudesta laista yrityksille aiheu-tuvat hallinnolliset kustannukset ja mahdolliset uudet velvoitteet.

Väliraportin mukaiset seitsemän prioriteetti-aluetta on tarkoituksenmukaisesti valittu.

Keskuskauppakamari kiinnitti lausunnossaan huomiota myös viranomaisyhteistyön kehittä-miseen tiedon hyödyntämisessä, yritysten ta-loushallintoon, sähköisen asioinnin kehittämi-seen, sähköiseen laskutukseen, kyselyjen ja ohjeistuksen selkeyteen, ympäristölupamenet-telyyn ja kaivoslakiuudistukseen.

Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitus-ohjelman mukaan hallitus parantaa kansalais-ten oikeusturvaa ja oikeuden tasa-arvoista saatavuutta tehostamalla käräjäoikeuksien toimintakykyä, keskittämällä voimavaroja lain-käyttötehtäviin ja siirtämällä oikeudenkäyntien painopiste vahvemmin käräjäoikeuksiin. Lau-tamiesjärjestelmästä luovutaan muissa kun vakavissa rikosasioissa ja säästyneet varat käytetään pahiten ruuhkautuneiden käräjäoi-keuksien vahvistamiseen. Tähän liittyvä halli-tuksen esitys (HE 85/2008 vp) annettiin edus-kunnalle 12.6.2008. Muutos, jolla lautamiehet eivät enää osallistu riita-asioiden käsittelyyn, tuli voimaan 1.1.2009.

Hallitusohjelman mukaan parannetaan myös hovioikeuksien edellytyksiä kohdentaa voima-

4

varojaan uudistamalla asioiden käsittelymene-telmiä ja korvaamalla hovioikeuksien nykyinen mahdollisuus kirjallisessa menettelyssä seu-loa valituksia muutoksenhakulupajärjestelmäl-lä (ks. jäljempänä XIV.2.1).

Lisäksi hallitusohjelman 15.4.2007 mukaan markkinaoikeuden asemaa ja kilpailuosaamis-ta vahvistetaan. Myös markkinaoikeuden asemaa ja tehtäviä arvioidaan kokonaisvaltai-sesti.

4 Kuluttajapoliittinen ohjelma 2008–2011

Valtioneuvosto teki 15.5.2008 periaatepäätök-sen kuluttajapoliittisesta ohjelmasta vuosille 2008–2011. Kuluttajapolitiikan keskeisiä ta-voitteita ovat korkean kuluttajansuojatason varmistaminen, kestävien kulutus- ja tuotanto-tapojen edistäminen, kuluttajien roolin vahvis-taminen sekä toimivien ja turvallisten markki-noiden varmistaminen. Lainsäädännön ohella keskeisessä asemassa ovat tehokas valvonta, elinkeinoelämän osaaminen ja itsesääntely sekä kuluttajien käytössä olevat neuvonta-,sovittelu- ja riitojenratkaisumenettelyt.

Ohjelman toteutumisesta ja kuluttajapolitiikan tilasta annetaan kertomus vuonna 2010.

5 Tasa-arvo-ohjelma

Hallitus päätti 17.7.2008 uudesta tasa-arvo-ohjelmasta vuosille 2008–20119

Tasa-arvo-ohjelman painopisteitä ovat muun muassa naisten urakehityksen edistäminen, sukupuolten välisten palkkaerojen kaventami-nen ja tasa-arvotietoisuuden lisääminen kou-luissa. Myös toimenpiteisiin, joilla vähenne-tään työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten töihin, kiinnitetään huomiota. Ohjel-massa ryhdytään konkreettisiin toimiin myös työn ja perheen yhteensovittamisen paranta-

. Jokainen mi-nisteriö on valinnut vähintään yhden keskei-sen hankkeen, jonka vaikutuksia naisten ja miesten tilanteeseen se arvioi. Sukupuo-linäkökulma otetaan huomioon myös tulevas-sa lainvalmistelussa.

9 Ohjelma on luettavissa osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2008/07/hu1216290184078/passthru.pdf

miseksi sekä naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi.

Maaliskuussa 2009 sosiaali- ja terveysministe-riö asetti työryhmän tasa-arvoselonteon val-mistelemiseksi. Työryhmän toimikausi on 25.3.2009–15.9.2010.

5

II Yhtiöoikeus ja arvopaperimarkki-nat sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinat

1 Yhtiöoikeus

1.1 Asunto-osakeyhtiölain uudistaminen

Oikeusministeriö asetti 18.5.2004 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen asunto-osake-yhtiölain uudistamiseksi. Säännöksiä pyritään selventämään erityisesti kiinteistön kunnossa-pidon, osakkaan tekemien muutostöiden sekä osakkaan ja yhtiön vastuun osalta.

Työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädän-töneuvos Jyrki Jauhiainen. Sen määräaika oli ensin 30.11.2005, mutta aikaa jatkettiin 28.2.2006 asti.

Työryhmän lisäksi asiaa on käsitellyt sen toi-mintaa seurannut seurantatyöryhmä. Seuran-tatyöryhmän puheenjohtajana toimi lainsää-däntöjohtaja Tiina Astola. Keskuskauppaka-maria seurantatyöryhmässä edusti apulaisjoh-taja Leena Linnainmaa.

Työryhmän mietintö luovutettiin 10.5.2006 oi-keusministeri Leena Luhtaselle. Oikeusminis-teriö järjesti asiasta lausuntokierroksen kesäl-lä 2006. Lausuntokierros päättyi 1.9.2006.

Oikeusministeriö julkaisi 2.11.2007 tiivistel-män mietinnöstä saaduista lausunnoista. Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi asun-to-osakeyhtiölainsäädännöksi ja yhteenveto asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistuksesta julkaistiin 4.6.2008. Toinen luonnos hallituk-sen esitykseksi uudeksi asunto-osakeyhtiö-lainsäädännöksi julkaistiin 28.1.2009.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin27.3.2009. Uusi laki tulee voimaan aikaisin-taan vuoden 2010 alussa.

Asiaa ovat valmistelleet lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen ja erityisasiantuntija Veikko Vahtera oikeusministeriöstä.

Asiakirjat: HE 24/2009 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Lainsäädäntöneuvos

Jyrki Jauhiainen


Keskuskauppakamari kannatti luonnoksessa ehdotettua pykälää yhtiövastikeperusteesta poikkeamisesta kunnossapidon ja uudistuksen osalta.

Keskuskauppakamari katsoi, että luonnoksen lähtökohta toiminnantarkastuksesta on kanna-tettava, mutta ennen hallituksen esityksen an-tamista säännöksiä on syytä vielä tarkistaa. Olennaista on, että toiminnantarkastus eriytyy riittävästi tilintarkastuksesta. Ehdotettu termi toiminnantarkastus on onnistunut. Keskus-kauppakamarin mukaan toiminnantarkastajan tehtävä tulee liittää yhtiön hallinnon ja talou-den valvontaan ottaen huomioon myös tarkoi-tuksenmukaisuusnäkökulma. Toiminnantar-kastajan ja tilintarkastajan tehtävät poikkeavat melkoisesti toisistaan, mikä olisi Keskuskaup-pakamarin mukaan syytä näkyä selvästi myös pykälistä.

Lausunnossa otettiin kantaa myös erinäisiin pykäläehdotusten yksityiskohtiin.


Keskuskauppakamari pitää ehdotusta pääosin kannatettavana. Keskuskauppakamari pitää erityisen onnistuneena mm. ratkaisua luopua nykylain viittaustekniikasta ja kirjoittaa tarpeel-liset säännökset suoraan asunto-osakeyhtiö-lakiin.

Joihinkin yksityiskohtiin kiinnitettiin kuitenkin huomiota. Keskuskauppakamari ei kannata mietinnössä esitettyjä johdon ja osakkeen-omistajan vastuun kiristämistä koskevia sään-nöksiä.

Keskuskauppakamari suhtautuu väliraportin ehdotuksiin myönteisesti. Keskuskauppaka-mari pitää tärkeänä, että myös vakiintuneet menettelytavat kirjataan lakiin selkeästi. Osakkaan kirjallisen muutostyöilmoituksen sisältövaatimusten tarkempaa sääntelyä tulisi vielä harkita. Keskuskauppakamari pitää jos-sakin määrin ongelmallisena sitä, että ehdo-tuksessa ei esitetä mitään takarajaa osakkaan muutostyöilmoituksen käsittelemiselle. Lailla tulisi asettaa takaraja, johon mennessä hy-väksyminen tai kielto tulee antaa. Keskus-


6

kauppakamari toivoo, että työryhmä pohtii jat-kovalmistelussa myös isännöitsijälle kuuluvaa vastuuta. Lisäksi isännöitsijän asemaa suh-teessa hallitukseen tulee selventää.

1.2 Yhdistyslain tarkistaminen

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hal-litusohjelman mukaan yhdistyslakia uudiste-taan erityisesti hallintoa ja tilintarkastusta sekä päätöksentekoon osallistumisen tapoja koske-vilta osin siten, että laki vastaa paremmin ny-kyaikaisen järjestö- ja kansalaistoiminnan vaa-timuksia.

Oikeusministeriössä on laadittu arviomuistio yhdistyslain muutostarpeesta. Arviomuistiossa ehdotetaan yhdistyslain osittaista tarkistamista siten, että tarkistus kohdennettaisiin erityisesti yhdistysten hallintoa (mm. toimitusjohtajaky-symys), päätöksentekoa (teknisten apuväli-neiden käyttäminen) ja tilintarkastusta koske-viin säännöksiin.

Lausunnot 16.3.2007 päivätystä arviomuisti-osta pyydettiin toimittamaan 15.5.2007 men-nessä. Oikeusministeriö järjesti aiheesta kuu-lemistilaisuuden 24.10.2007.

Oikeusministeriö asetti 8.11.2007 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen yhdistyslain tar-kistamiseksi. Työryhmän toimikausi oli 8.11.2007–31.5.2008. Oikeusministeriö asetti 11.12.2007 myös seurantaryhmän seuraa-maan ja arvioimaan työryhmän työtä. Seuran-taryhmän toimikausi oli 11.12.2007–31.5.2008.

Työryhmä antoi 13.2.2008 ja 23.4.2008 tilan-nekatsaukset seurantaryhmälle. Työryhmä julkaisi 21.4.2008 keskustelumuistion toi-meenpanevan johtajan asemasta yhdistyksis-sä. Oikeusministeriö julkaisi 12.6.2008 työ-ryhmämietinnön yhdistyslain tarkistamisesta.

Asiaa valmistelee oikeusministeriössä lain-säädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen.

Työryhmän mietinnöstä järjestetty lausunto-kierros päättyi tammikuussa 2009. Jatkoval-misteluista päätetään keväällä 2009 ja halli-tuksen esitys annettaneen aikaisintaan loppu-syksyllä 2009.

1.3 Säätiölain tarkistaminen


Keskuskauppakamari kannattaa tarpeellisten muutosten tekemistä yhdistyslakiin, mutta ko-konaisuudistusta tai merkittävää osittaisuudis-tusta ei voida pitää aiheellisena. Yhdistyslaki on osoittautunut varsin toimivaksi ja todelli-seen tarpeeseen perustumattomat muutokset voivat hankaloittaa yhdistysten toimintaa. Jat-kovalmistelussa on syytä valita muutosten kohteeksi vain ne säännökset, joiden muutta-minen edistää yhdistystoimintaa.

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) teki 11.7.2005 oikeusministeriölle aloitteen säätiö-lain uudistamisesta. Oikeusministeriö pyysi aloitteesta lausuntoja marraskuussa 2005. Suurin osa lausunnonantajista kannatti säätiö-lain uudistamista ainakin tietyin osin. PRH:n aloitteen ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta oikeusministeriö laati arviomuistion säätiölain uudistamistarpeesta. Muistio valmistui 25.9.2007.

Arviomuistiossa otetaan kantaa muun muassa siihen, onko jatkuvarahoitteisten säätiöiden perustamista ja toimintaa tarpeen rajoittaa esimerkiksi korottamalla pääomavaatimusta.Lisäksi siinä arvioidaan, tulisiko PRH:n val-vontakeinoja tehostaa vai onko perustellum-paa tyytyä selventämään nykyisiä säätiöval-vontaa koskevia säännöksiä.

Säätölain uudistamisesta ja erityisesti PRH:naloitteesta on laadittu arviomuistio. Säätiölain uudistamisesta pidetään keskustelutilaisuus ennen kuin jatkotoimista päätetään.

Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Erkki Rajaniemi ja lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhi-ainen oikeusministeriöstä.

1.4 Osakkeenomistajan oikeudet

Oikeusministeriössä ja valtiovarainministeri-össä on alettu valmistella osakkeenomistajan eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetun direktiivin (2007/36/EY) täytäntöönpanoa. Parlamentti hyväksyi direktiivin helmikuussa 2007. Direk-tiiviä sovelletaan sellaisenaan osakkeiden liik-keellelaskijaan, jonka sääntömääräinen koti-

7

paikka on EU-valtiossa ja jonka osakkeet on otettu säännellyn kaupankäynnin kohteeksi.

Direktiivin tavoitteena on saada käyttöön vä-himmäisvaatimukset, joiden tarkoituksena on sijoittajien oikeuksien suojaaminen ja osak-keenomistajien äänivallan käytön sujuvuuden edistäminen julkisesti noteeratuissa yhtiöissä. Keinoina tavoitteiden toteuttamiseksi direktii-vissä on yksityiskohtaiset säännökset mm. yhtiökokouksen kutsuajasta, kutsun sisällöstä, kokousaineiston ja kokouksessa tehtyjen pää-tösten julkistamisesta, oikeudesta saada asia käsitellyksi kokouksessa, tehdä päätösehdo-tuksia ja esittää kysymyksiä, oikeudesta osal-listua kokoukseen asiamiehen välityksellä se-kä etäosallistumisen sallimisesta.

Suomen lainsäädäntö on jo pitkälti direktiivin mukainen. Direktiivin implementointi edellyttää muutoksia lähinnä osakeyhtiölakiin sekä arvo-paperimarkkinalakiin. Oikeusministeriö valmis-telee hanketta yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Direktiivi on pantava kansallisesti täy-täntöön viimeistään 3.8.2009.

Direktiivin täytäntöönpanosta johtuvasta kan-sallisen lainsäädännön muutostarpeesta on laadittu 15.2.2008 päivätty arviomuistio. Kuu-lemistilaisuus arviomuistiosta ja direktiivin täy-täntöönpanosta järjestettiin 14.3.2008. Lau-suntoaika arviomuistiosta päättyi 31.3.2008. Oikeusministeriö julkaisi 2.7.2008 lausuntotii-vistelmän annetuista lausunnoista.

Asiaa valmistelevat oikeusministeriössä lain-säädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen ja erityisasi-antuntija Veikko Vahtera sekä valtiovarainmi-nisteriössä erityisasiantuntija Marianna Uoti-nen-Tarkoma.

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunto-kierroksella syksyllä 2008. Tarkistetusta esi-tysluonnoksesta järjestettiin kuulemistilaisuus 6.2.2009. Hallituksen esitys annetaan keväällä2009.

Keskuskauppakamari kannattaa sitä, että di-rektiivi pannaan täytäntöön pääosin muutta-malla osakeyhtiölakia. Osakeyhtiölain kautta tapahtuva täytäntöönpano ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että yhtiökokouksen päätökset

voitaisiin riitauttaa nykyistä kevyemmin perus-tein.

Keskuskauppakamari katsoo, että tilapäiseen osakasluetteloon rekisteröitymisen päivästä ei pidä määrätä laissa, vaan lain on mahdollistet-tava rekisteröityminen täsmäytyspäivän jäl-keen (OYL 4:2). Riittävää on, että yhtiö, välit-täjäpankit ja arvopaperikeskus sopivat tilapäi-seen osakasluetteloon

Hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien etu on, että tilapäiseen osakasluetteloon ilmoittau-tumisen aika on mahdollisimman lähellä yhtiö-kokousta. Tämä mahdollistaa tarvittavat ilmoi-tukset, niihin tehtävät tarkistukset ja äänes-tysohjeiden toimittamisen.

Täsmäytyspäivää koskeva säännös on muu-tettava kymmenen kalenteripäivän määräajas-ta kahdeksan tai seitsemän pankkipäivän tai arkipäivän säännöksi. Tällöin pääsiäisen, va-pun tai helatorstain osuminen yhtiökokousta edeltäviin päiviin ei aiheuttaisi ongelmia.

Oikeus saada asia yhtiökokouksen asialistalle on keskeisiä osakkeenomistajan oikeuksia (OYL 5:5). Direktiivin edellyttäessä tarkan ai-karajan säätämistä asia on ratkaistava sekä osakkeenomistajien että yhtiön kannalta koh-tuullisella tavalla. Keskuskauppakamari esit-tää, että listayhtiöitä koskevaksi aikarajaksi otettaisiin kuusi viikkoa ennen kutsun toimit-tamista. Keskuskauppakamari kannattaa sitä sääntelyratkaisua, että elinkeinoelämän it-sesääntelyn kautta huolehditaan siitä, että yh-tiöt julkistavat etukäteen sen päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajien on ilmoi-tettava yhtiön hallitukselle yhtiökokouksen asialistalle haluamansa asia.

Keskuskauppakamari katsoo, että asiamies-ten käyttö on syytä rajoittaa arvopaperitilien lukumäärään (OYL 5:8). Tämä ratkaisu estää valtuutusten tarpeettoman jakamisen, mutta mahdollistaa arvopaperimarkkinoilla tavan-omaisena pidetyn menettelyn.

Direktiivin täytäntöönpanossa on varmistetta-va, ettei listayhtiöille aseteta sellaisia tarpeet-tomia velvoitteita, joista ei ole osakkeenomis-tajien tiedonsaannin kannalta käytännön hyö-tyä. Ei ole tarkoituksenmukaista paisuttaa sa-nomalehdissä julkaistavia kutsuja.


8

Keskuskauppakamari kannattaa sitä, että pääsääntöisesti osakkeenomistaja voi käyttää yhtä tai useampaa asiamiestä. Säännöksissä on kuitenkin varmistettava se, että yhtiökoko-

usten järjestäminen ei vaikeudu kohtuutto-masti.

Ehdotuksen mukaan yhtiökokouksen pöytäkir-jan nähtävilläpitovelvollisuus pitää sisällään myös pöytäkirjan liitteiden nähtävillä pitämi-sen. Tämän vaatimuksen toteuttaminen ei ole käytännössä mahdollista, ja tekstiä on muutet-tava jatkovalmistelussa.

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että 1.9.2006 voimaan tulleen uuden osakeyhtiö-lain muutostarpeita selvitetään muutenkin.


Keskuskauppakamari antoi 7.11.2008 oike-usministeriölle lausunnon luonnoksesta halli-tuksen esitykseksi koskien osakkeenomistaji-en eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä annetun direktiivin täy-täntöönpanoa Suomessa. Keskuskauppaka-mari kannattaa pääosin luonnoksen sisältämiä ehdotuksia. Direktiivin täytäntöönpanossa on varmistettava osakkeenomistajien oikeuksien tehokas toteutuminen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei listayhtiöille aiheuteta tarpeetonta lisätyötä tai kustannuksia. Myös sitä on varottava, ettei osakkeenomistajien shikaaninomaisten menettelyjen mahdolli-suuksia lisätä.

Keskuskauppakamari vastustaa jyrkästi sitä, että direktiivin yhtiökokouskutsua koskevat listayhtiöiden yhtiöoikeudelliset velvoitteet si-sällytetään arvopaperimarkkinalakiin. Eri asia on, että arvopaperimarkkinalaissa on johdon-mukaista säätää kattavasti yhtiön arvopaperi-markkinaoikeudellisesta julkistamisvelvolli-suudesta.

Keskuskauppakamari ei kannata sitä, että yh-tiökokouskutsuun olisi sisällytettävä osakkei-den ja äänioikeuksien kokonaismäärä.

Keskuskauppakamari vastustaa sitä, että lis-tayhtiöille asetettaisiin nykyisestä laista poike-ten velvollisuus lähettää kokousasiakirjat niitä pyytäneelle osakkeenomistajalle, vaikka asia-kirjat olisivat nähtävillä yhtiön Internet-sivuilla.

Täsmäytyspäivää koskeva säännös on muu-tettava kymmenen kalenteripäivän määräajas-ta kahdeksan pankkipäivän säännöksi.

Luonnoksessa ehdotetut säännökset, joidenmukaan määräaika osakkeenomistajan oikeu-delle saada asia yhtiökokouksen asialistalle olisi neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimit-tamista ja yhtiön on pyrittävä sisällyttämään huomattavastikin neljän viikon määräaikaa myöhemmin tulleet vaatimukset yhtiökokous-kutsuun, eivät ole hyväksyttäviä listayhtiöiden kannalta.


Keskuskauppakamari pitää arviomuistiota pääosin hyvin laadittuna ja perusteltuna, mut-ta pyytää oikeusministeriötä ottamaan tiettyjä seikkoja huomioon jatkovalmisteluissa. Jos direktiivin määräykset pannaan täytäntöön osakeyhtiölakia muuttamalla, on varmistetta-va, ettei yhtiökokousten päätösten juridinen pitävyys heikkene sitä kautta, että lainmuutok-sen myötä yhtiökokouksen päätökset voitaisiin riitauttaa nykyistä kevyemmin perustein. Jos täytäntöönpano tapahtuu arvopaperimarkkina-lakia muuttamalla, on huolehdittava, ettei ra-hoitustarkastuksen toimivalta ulotu jatkossa yhtiöoikeudellisiin asioihin.


Keskuskauppakamari peräänkuulutti äärim-mäistä varovaisuutta arvopaperimarkkinakäy-täntöjä ohjaavien ei-sitovien suositusten tai muiden lainsäädännöllisten instrumenttien an-tamisessa.

Keskuskauppakamari ei ole tietoinen EU-lainsäädännön tai muun EU-sääntelyn tar-peesta konsultaation kohteena olevasta aihe-piiristä. Keskuskauppakamari katsoi, että myös ennen ei-sitovien suositusten antamista on varmistettava tällaisten suositusten tarpeel-lisuus.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä tavoittee-na osakkeenomistajien äänioikeuksien käyt-tämistä koskevien menettelyjen yhtenäistä-mistä eri jäsenmaiden listayhtiöissä. Keskus-kauppakamari pitää kuitenkin riittävänä toi-menpiteenä suosituksen antamista direktiivin


9

asemesta. Lisäksi direktiiviehdotuksen sään-nökset ovat paikoin tarpeettoman yksityiskoh-taisia.


Lausunnossa todettiin Komission ehdotuksen vastaavan pääpiirteiltään suomalaista yritys-lainsäädäntöä sekä HEX Oyj:n, Keskuskaup-pakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Corporate Governance -suositusta. Keskuskauppakamari kuitenkin kehottaa komissiota harkitsemaan, olisiko suositus direktiiviä parempi tapa edetä asias-sa.

1.5 EU-hankkeet


Vasta julkaistusta HEX Oyj:n, Keskuskauppa-kamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Kes-kusliiton Corporate Governance -suosituksesta johtuen asialla on rajallinen vaikutus Suomen yritysmaailmaan. Komissio-ta kehotettiin kuitenkin harkitsemaan suosi-tuksen antamista vaihtoehtona direktiiville.

1.5.1 Yhtiöoikeuden toimintasuunnitelma

Komissio antoi 21.5.2003 tiedonannon Yhtiö-oikeuden uudistaminen ja omistajaohjauksen (corporate governance) parantaminen Euroo-pan unionissa – etenemissuunnitelma (KOM (2003) 284 lopullinen)10

Komissio katsoo, että Euroopan yhtiöoikeutta ja yrityksen johtamis- ja valvontamenettelyjä säänteleviä puitteita on nykyaikaistettava. Tä-hän ovat syynä muun muassa ilmenneet yhti-öiden tilinpitoon liittyvät skandaalit, eurooppa-laisten yritysten yhä kasvava pyrkimys yhteis-työhön sisämarkkinoilla kansallisten rajojen yli, eurooppalaisten pääomamarkkinoiden jat-kuva yhdentyminen, uuden tietoja viestintä-tekniikan kehittyminen sekä unionin laajentu-minen kymmenellä jäsenvaltiolla. Komissio määrittelee tärkeimmät poliittiset tavoitteet, jakaa toimet lyhyen, keskipitkän ja pitkän ai-kavälin tavoitteisiin ja osoittaa, millaisia väli-neitä on käytettävä ja milloin. Pääasialliset

.

10 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2003:0284:FIN:FI:PDF

tavoitteet ovat osakkeenomistajien oikeuksien ja ulkopuolisten suojelun vahvistaminen sa-moin kuin yritysten tehokkuuden ja kilpailuky-vyn edistäminen. Komission ehdotukset katta-vat yrityksen johtamis- ja valvontamenettelyt, pääoman säilyttämisen ja muuttamisen, kon-sernit ja pyramidirakenteet, yhtiöiden uudel-leenjärjestelyt ja liikkuvuuden sekä yksityiset eurooppayhtiöt, eurooppaosuuskunnat ja muut EU:n tason oikeudelliset muodot.

Neuvosto suhtautuu myönteisesti yhtiöoikeu-den uudistamiseksi ja omistajaohjauksen pa-rantamiseksi tehtyyn toimintasuunnitelmaan, mutta pitää tarpeellisena lisäpohdintoja siitä, onko EU:n tasolla tarvetta ottaa käyttöön uu-sia yhtiömuotoja jo käsiteltävänä olevien väli-neiden lisäksi. Euroopan parlamentti on anta-nut komission tiedonannosta päätöslauselman 21.4.2004.11

Komissio järjesti alkuvuodesta 2006 avoimen kuulemisen liittyen yhtiöoikeuden uudistami-sen ja omistajaohjauksen (corporate gover-nance) kehittämisen tuleviin painopistealuei-siin.

Asian valmistelua on jatkettu näiden kannan-ottojen pohjalta. Komissio on muun muassa asettanut 28.4.2005 asiantuntijoista koostuvan neuvoa-antavan ryhmän tarjoamaan yksityis-kohtaista teknistä neuvontaa valmisteltaessa omistajaohjaukseen (corporate governance) ja yhtiöoikeuteen liittyviä toimenpiteitä.

12

11 Asiaa koskeva mietintö:

Oikeusministeriö on antanut asiasta myönteisesti suhtautuvan lausunnon komissi-olle. Myös Keskuskauppakamari on antanut asiasta lausunnon.

Komissaari McCreevy esitteli 3.10.2007 pitä-mässään puheessa komission aikeita yhtiöoi-keuden alueella korostaen dynaamista ja jous-tavaa yhtiöoikeutta. Lisäksi McCreevy korosti yhtiöoikeuden yksinkertaistamista ja parem-man sääntelyn merkitystä.

Asiaa valmistelee oikeusministeriössä lain-säädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen.

http://www2.europarl.eu.int/omk/sipade2?PUBREF=-//EP//NONSGML+REPORT+A5-2004-0253+0+DOC+PDF+V0//FI&L=FI&LEVEL=2&NAV=S&LSTDOC=Y12

http://www.europa.eu.int/comm/internal_market/company/docs/consultation/consultation_en.pdf

10

1.5.1.1 Yhtiöoikeuden yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen


EU-lainsäädännössä tulee aina huomioida ensisijaisesti eurooppalaisten yhtiöiden kilpai-lukyky. Lisäksi on tärkeää, että eurooppalaiset yritykset ovat houkuttelevia sijoituskohteita kansainvälisille sijoittajille. EU-tasoisiin lain-säädäntö- ja harmonisointihankkeisiin tulisi ryhtyä vain, jos niihin on todellista tarvetta.

Keskuskauppakamari vastustaa ylisääntelyä alalla ja kiinnittää huomiota myös siihen, että konsultaatiot tulisi käynnistää vaikuttamis-mahdollisuuksien kannalta riittävän aikaisessa vaiheessa. Keskuskauppakamari vastustaa yksi osake - yksi ääni -periaatteen tuomista Euroopan lainsäädäntöön.

Keskuskauppakamarin mukaan osakkeen-omistajien oikeuksien osalta ei tällä hetkellä ole olemassa olevia ongelmia. Keskuskaup-pakamarin mielestä on tärkeää, että uutta lainsäädäntöä kehitetään vain kun se on tar-peellista. Myös kaikkien jäsenmaiden pakot-tamista sopeutumaan muutaman valitun maan mukaisiin järjestelmiin pidetään ongelmallise-na. Keskuskauppakamari ei myöskään kanna-ta johdon järjestelmien määrittelyä EU-tasolla. Nykyiset rakenteet vaihtelevat jäsenmaittain suuresti.

Keskuskauppakamari kannattaa direktiivin an-tamista koskien yhtiön kotipaikan vaihtoa. On tärkeää kilpailulle, että rajan ylittävät sulautu-miset voidaan toteuttaa ilman lainsäädännölli-siä esteitä.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä lähtökoh-tana sitä, että yhtiöoikeutta yksinkertaistetaan. Keskuskauppakamari ei kuitenkaan pidä tätä riittävänä syynä tehdä muuten tarpeettomia muutoksia lainsäädäntöön.

Komissio julkisti heinäkuussa 2007 tiedonan-non yhtiöoikeudellisen sääntelyn yksinkertais-tamisesta13

13

ja kyselyn yksityistä osakeyhtiötä vastaavan eurooppalaisen yhtiömuodon tar-peesta. Tiedonantoa koskeva avoin kuulemi-

http://ec.europa.eu/internal_market/company/simplification/index_en.htm

nen päättyi lokakuun 2007 puolivälissä ja ky-selyyn pyydettiin vastauksia lokakuun 2007 loppuun mennessä.

Komissio esitti tiedonannossaan toimintavaih-toehdoiksi joko sääntelyn painopisteen siirtä-mistä rajat ylittäviin toimiin ja samalla niiden yhtiöoikeudellisten direktiivien kumoamista, jotka sääntelevät kansallisia sulautumisia ja jakautumisia, taikka direktiivien yksinkertais-tamista. Komission tiedoksiannossa tiedustel-tiin näkemyksiä myös tilinpäätöksiin ja tilintar-kastukseen liittyvistä yksinkertaistamistoimis-ta.

Komissio julkaisi 17.4.2008 ehdotukset direk-tiiviksi neuvoston direktiivien 68/151/ETY ja 89/666/ETY muuttamisesta tietyntyyppisten yritysten julkaisuja käännösvelvoitteiden osalta14 sekä direktiiviksi neuvoston direktiivi-en 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta keskisuuria yrityksiä koskevien tiettyjen julkis-tamisvaatimusten sekä konsolidoitujen tilin-päätösten laatimista koskevan velvoitteen osalta15. Ehdotus kuitenkin hylättiin maalis-kuussa 2009.


Keskuskauppakamari suhtautuu varaukselli-sesti siihen komission tiedoksiannossa esitel-tyyn toimintavaihtoehtoon, että direktiivejä ryhdyttäisiin yksinkertaistamaan. EU:n jäsen-maiden yhtiöoikeuden erilaisuuden vuoksi di-rektiivien yksinkertaistaminen on varsin haas-tavaa. Keskuskauppakamari katsoo, että tyy-dyttävänä ratkaisuna voidaan pitää direktiivien kumoamista tarpeettomilta osiltaan. Komissi-on tiedoksiannossa ei esitetä mahdollisena toimintavaihtoehtona sitä, ettei mihinkään toi-miin ryhdyttäisi. Tämä on kuitenkin syytä pitää varteenotettavana vaihtoehtona sille, että di-rektiivejä ryhdyttäisiin tarkistamaan.

Keskuskauppakamari suhtautuu varaukselli-sesti siihen tiedoksiannossa esiteltyyn toimin-


14 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0194:FIN:FI:PDF15 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0195:FIN:FI:PDF

11

tavaihtoehtoon, että direktiivejä ryhdyttäisiin yksinkertaistamaan. Yksinkertaistaminen on varsin haastavaa ja kokemuksen perusteella yksinkertaistamistoimet johtavat pieniin tarkis-tuksiin.

Tyydyttävänä ratkaisuna voidaan pitää direk-tiivien kumoamista tarpeettomilta osiltaan. Ny-kyisten direktiivien antamisaikana valmiste-luun ei sisältynyt vaikutusarviointia, mikä lie-nee osaltaan johtanut raskaisiin sulautumis- ja jakautumismenettelyihin.

Komission tiedoksiannossa ei esitetä mahdol-lisena toimintavaihtoehtona sitä, ettei mihin-kään toimiin ryhdyttäisi. Tämä on kuitenkin syytä pitää varteenotettavana vaihtoehtona sille, että direktiivejä ryhdyttäisiin tarkista-maan.

Keskuskauppakamari kannattaa komission ehdottamaa mikroyhteisön määritelmää. Myös ehdotettuja pienten yritysten ja keskisuurten yritysten määritelmiä voidaan kannattaa. Li-säksi Keskuskauppakamari yhtyy komission näkemykseen siitä, että nykyiset julkistamis-vaatimukset ovat raskaita pienten yritysten osalta.

Sen sijaan ehdotus kevyemmistä vaatimuksis-ta niille yrityksille, joiden taloudellisilla tiedoilla ei ole laajaa ulkopuolisten käyttäjien joukkoa, vaikuttaa epäselvältä ja vaikealta toteuttaa. On myös otettava huomioon se, että suurelle osalle yrityksistä on hyötyä kattavista luotto-tiedoista.

Konsernien osalta Keskuskauppakamari suh-tautuu varauksella siihen, että keskisuuret ty-täryhtiöt vapautettaisiin tilintarkastusvelvolli-suudesta. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös tilintarkastajan vastuu, joka voi osoittautua kohtuuttomaksi, jos hän ei ole tarkastuksessa voinut perehtyä koko konser-nin tilanteeseen riittävästi.

1.5.1.2 Yksityinen eurooppayhtiö

Yksityisellä eurooppayhtiöllä (European Priva-te Company) tarkoitetaan erityisesti pk-yritykselle suunnattua yhtiömuotoa. Uusi yh-tiömuoto vastaisi etenkin sellaisten pk-yritysten tarpeisiin, joilla on toimintaa useissa jäsenvaltioissa. Hanketta perustellaan kustan-nussäästöillä, pienen ja keskisuuren yritystoi-

minnan edistämispyrkimyksillä sekä yritystoi-minnan liikkuvuuden ja luotettavuuden lisää-misellä kansainvälisellä toimintakentällä.

Komissio järjesti yksityisestä eurooppayhtiöstä konferenssin 10.3.2008, johon komissio kutsui puhujaksi mm. johtaja Leena Linnainmaan Keskuskauppakamarista.

Komissio julkisti asetusehdotuksen 25.6.2008(KOM(2008) 396 lopullinen)16. Asetusehdotus-ta käsitellään neuvoston työryhmässä. Komis-sion tavoitteena on, että asetus tulisi voimaan 1.7.2010.

Euroopan parlamentti hyväksyi komission eh-dotuksen tarkistettuna 10.3.2009.

1.5.1.3 Ehdotus kolmannen ja kuudennen yh-tiöoikeusdirektiivin muuttamiseksi


Keskuskauppakamari suhtautuu myönteisesti yksityisen EPC-yhtiömuodon perustamiseen. Yritykset, joilla on tytäryhtiöitä toisissa jäsen-valtioissa, hyötyisivät eniten yhtenäisestä eu-rooppalaisesta yhtiömuodosta. Yhtenäisyyttä ja kattavuutta kaivataan etenkin yhtiöjärjes-tysmalleihin sekä yhtiön perustamiseen ja re-kisteröintiin liittyviin asiakirjoihin, koska nykyi-sellään näitä asioita koskevat jäsenvaltioiden säännökset poikkeavat huomattavasti toisis-taan. Keskuskauppakamari katsoo, että EPC-yhtiömuoto olisi hyödyllinen, vaikka verotus jätettäisiin kokonaan yhtenäisen EU-sääntelyn ulkopuolelle.

Komissio käynnisti vuonna 2007 laajan yksin-kertaistamisaloitteen yhtiöoikeuden, tilinpää-tösten ja tilintarkastuksen alalla. Aloite on keskeinen osa laajempaa parempaan säänte-lyyn ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen tähtäävää tavoitetta. Komissio hyväksyi maa-liskuussa 2007 ensimmäiset nopeutetun me-nettelyn ehdotukset. Niihin sisältyi ehdotus kotimaisia sulautumisia ja yhtiön jakautumisia koskevien kolmannen ja kuudennen yhtiöoi-

16 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0396:FIN:FI:PDFLehdistötiedote:

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1003&format=HTML&aged=0&language= EN&guiLanguage=en

12

keusdirektiivin yksinkertaistamista koskevaksi direktiiviksi. Tämän ehdotuksen tarkoituksena oli kumota vaatimus asiantuntijalausunnosta osakeyhtiöiden sulautumisessa tai jakautumi-sessa, jos kaikki kyseisten yhtiöiden osak-keenomistajat luopuvat tällaisesta lausunnos-ta. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat direktiivin 13.11.2007 (2007/63/EY). Jäsenval-tioiden oli saatettava direktiivi kansallisesti voimaan 31.12.2008 mennessä.

Komissio antoi 10.7.2007 tiedonannon, jossa se hahmotteli ideoita yhtiöoikeuden yksinker-taistamiseksi, mukaan lukien kolmannen ja kuudennen yhtiöoikeusdirektiivin yksinkertais-tamista koskevat lisäehdotukset.

Komissio julkisti 25.9.2008 kansallisia sulau-tumisia ja jakautumisia koskevan yksinkertais-tamisehdotuksen.17 Ehdotetut muutokset kos-kevat fuusion ja jakautumisen yhteydessä laadittavaa johdon selvitystä, riippumattoman asiantuntijan lausuntoa ja välitilinpäätöstä se-kä asiakirjojen julkistamista. Lisäksi ehdote-taan vastaavia muutoksia rajat ylittäviä sulau-tumisia koskevaan direktiiviin ja pääomadirek-tiivin säännöksiin riippumattoman asiantunti-jan lausunnon vaatimisesta sulautumisen ja jakautumisen yhteydessä.

Kansallisesti valtioneuvoston kirjelmä edus-kunnalle annettiin 18.12.2008 (U 78/2008 vp). Talousvaliokunta antoi lausuntonsa asiasta 17.2.2009 (TaVL 3/2009 vp). Asiaa valmiste-lee oikeusministeriössä lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen.

17


Keskuskauppakamari kannattaa toimenpiteitä, joilla voidaan keventää yhtiöiden hallinnollista taakkaa, kun samalla turvataan osakkeen-omistajien ja velkojen asema. Tämän tavoit-teen mukaista on luopua vaatimasta kansallis-ta sulautumista tai jakautumista koskevan riippumattoman asiantuntijan lausunnon laa-timista, jos kaikki sulautumiseen tai jakautu-miseen osallistuvien yhtiöiden osakkaat siihen suostuvat, kuten direktiiviehdotuksessa esite-tään.

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1407&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en

Keskuskauppakamari pitää U-kirjelmä-luonnosta hyvin valmisteltuna eikä sillä ole huomauttamista luonnoksesta.

1.5.2 Johdon palkkiot

Euroopan yhteisöjen komissio antoi joulu-kuussa 2004 suosituksen julkisesti noteerattu-jen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jä-senten palkkoja ja palkkioita koskevan asian-mukaisen järjestelmän edistämisestä18

2 Rahoitus- ja vakuutusmarkkinat

.

Johdon palkkioista järjestettiin Brysselissä kuulemistilaisuus maaliskuussa 2009. Komis-sio on ilmoittanut antavansa päivitetyn suosi-tuksen johdon palkkioista 21.4.2009.

2.1 Sijoitusrahastolaki ja pääomasijoittaminen

Valtiovarainministeriössä on valmisteltu halli-tuksen esitys sijoitusrahastolain täydentämis-tä.

Esityksessä ehdotetaan sijoitusrahastolakia täydennettäväksi säännöksillä pääasiallisesti pääomasijoittamista harjoittavasta erikoissijoi-tusrahastosta. Esityksellä lisätään yksityis-henkilöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen ja ul-komaisten sijoittajien mahdollisuuksia osallis-tua pääomasijoittamiseen sekä kehitysmah-dollisuuksia ja kasvupotentiaalia omaavien yritysten rahoittamiseen.

Valtiovarainministeriö pyysi asiasta lausuntoja 16.4.2009 mennessä. Lausuntopyyntöön liitty-vä kuulemistilaisuus järjestettiin maanantaina 6.4.2009.

Hallituksen esitys annettaneen vuoden 2009 aikana. Asiaa valmistelee valtiovarainministe-riössä lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju.

2.2 Kiinteistörahastolain muuttaminen

Valtiovarainministeriössä on valmisteltu halli-tuksen esitys kiinteistörahastolain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

18 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2004:385:0055:0059:FI:PDF

13

Esitys perustuu pääministeri Vanhasen II halli-tuksen ohjelmaan. Sen mukaan tulee selvittää kiinteistörahastolainsäädäntöä ja uudistaa osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen ve-rotusta siten, että suomalaisten kiinteistöra-hastojen kansainvälinen kilpailukyky turvataan sijoituksien ohjaamiseksi muun muassa vuok-ra-asuntomarkkinoille Suomessa.

Esityksessä ehdotetaan kiinteistörahastolain muuttamista. Muutoksilla edistettäisiin yhteistä kiinteistösijoittamista. Kiinteistörahastolakia ehdotetaan täydennettäväksi säännöksillä yk-sinomaan tai pääasiallisesti vuokra-asuntoihin varojaan sijoittavasta kiinteistörahastosta. Li-säksi laissa säädettäisiin Keskuskauppakama-rin kiinteistönarviointilautakunnasta sekä kiin-teistönarvioitsijoiden hyväksymistä ja valvon-taa koskevista lautakunnan tehtävistä.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 17.10.2008.

Asiakirjat: HE 175/2008 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Lainsäädäntöneuvos

Ilkka Harju

Keskuskauppakamari ei suoraan kannattanut kiinteistöarviointilautakunnan tehtävien laki-sääteistämistä. Lakisääteistämisestä aiheutu-valle vuosittaiselle kustannusten nousulle tulisi kyetä osoittamaan todelliset, kustannusten nousua vastaavat tulonlähteet ja tätä kautta turvata lautakunnalle taloudelliset toiminta-edellytykset. Keskuskauppakamari halusi li-säksi korostaa sitä seikkaa, että kiinteistöarvi-

ointilautakunta on hoitanut tehtäviään itse-sääntelyn nojalla varsin mallikkaasti.

Keskuskauppakamari ei suoraan kannattanut ehdotusta erillisestä kiinteistönarvioitsijako-keesta, vaan piti AKA-kokeen suorittanutta yleisauktorisoitua kiinteistöarvioijaa kompe-tenssiltaan riittävänä kiinteistörahastolaissa säädettävän kiinteistönarvioinnin suorittami-seen. Kahdenkertainen kiinteistöarvioijien jär-jestelmä on omiaan luomaan sekaannusta. Koemaksu voi nousta suureksi, jos kokeeseen pyrkiviä on vain vähän. Sinänsä Keskuskaup-pakamari näki tärkeänä sen ajatuksen, että kiinteistörahastojen tulisi käyttää sijoituskiin-teistöjensä arvioinnissa ulkopuolisia, puolueet-tomia ja riittävän ammattitaitoisia ja päteviä kiinteistöarvioijia.


Keskuskauppakamari piti kiinteistörahastolain kehittämistä edelleen tärkeänä ja kannatetta-vana ja piti valtaosaa muutosehdotuksista yleisellä tasolla kannatettavana. Keskuskaup-pakamari näki hyvänä sen kehityssuunnan, että kiinteistörahastolakia kehittämällä pyri-tään tuomaan uusia toimijoita mukaan vuokra-asuntojen tuottamiseen sekä vuokra-asuntojen omistajatahoiksi. Liian vähäinen vuokra-asuntojen tarjonta vaikuttaa negatiivi-sesti myös elinkeinoelämään, koska korkea asumisen hinta sekä vaje vuokrattavista asunnoista estävät toimivaa työvoiman tarjon-taa.

2.3 Arvopaperimarkkinalain kokonaisuu-distus

Valtiovarainministeriössä aloitettiin joulukuus-sa 2007 arvopaperimarkkinalain (AML) koko-naisuudistuksen valmistelu. Keskeisenä ta-voitteena on varmistaa lain toimivuus, tehok-kuus ja selkeys arvopaperimarkkinoiden muut-tuneessa toimintaympäristössä, niin että lain-säädäntö edistää Suomen markkinoiden kil-pailukykyä. Tarkoitus on myös selkeyttää lain tavoitteita ja yleisperiaatteita sekä arvioida arvopaperimarkkinalainsäädännön rakennetta ja sisältöä. Uudistuksen yhteydessä arvioi-daan arvopaperimarkkinoiden sääntelyhierar-kiaa ja valvontaa sekä itsesääntelyn roolia. Lisäksi tulkinnanvaraisiksi osoittautuneita säännöksiä selkeytetään ja/tai täsmennetään.

Arviomuistio arvopaperimarkkinalain uudista-misesta valmistui kesäkuussa 2008. Muistios-ta pyydettiin lausuntoja 30.9.2008 mennessä.Lisäksi valtiovarainministeriö järjesti kuulemis-tilaisuuden 2.9.2008.

Valtiovarainministeriö asetti 2.2.2009 työryh-män, jonka tehtävänä on valmistella ehdotuk-set uudeksi arvopaperimarkkinalaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi ja säädöksiksi. Työryh-män toimikausi jatkuu 31.12.2010 asti. Kiireel-lisimmät arvopaperien selvitys- ja säilytystoi-mintaan liittyvät muutosehdotukset on kuiten-kin annettava eduskunnan käsiteltäväksi vuo-den 2010 aikana.

14

Työryhmän puheenjohtajana toimii lainsää-däntöneuvos Tuija Vuorinen valtiovarainminis-teriöstä. Johtaja Leena Linnainmaa edustaa Keskuskauppakamaria työryhmässä.

Nykyisin Rahoitustarkastuksella on lukuisia rooleja, kun se toimii norminantajana, markki-navalvojana, tutkivana viranomaisena, seu-

raamusten määrääjänä sekä sen edustajat esiintyvät oikeudenkäynneissä asiantuntijato-distajana. Keskuskauppakamari katsoo, että tilanne on otettava tarkasteluun.

Keskuskauppakamarin mukaan uudistuksen tavoitteeksi on otettava selkeä ja johdonmu-kainen arvopaperimarkkinoiden sääntely. Eri-tyistä huomiota tulee kiinnittää sisäpiirisäänte-lyyn, tiedonantovelvollisuuteen sekä ostotar-jouksiin. Tarkasteluun tulee ottaa myös arvo-paperimarkkinalain ja osakeyhtiölain suhde sekä arvopaperimarkkinalain ja verosääntelyn suhde.

Keskuskauppakamari pitää uudistusta tärkeä-nä ja painottaa sitä, että liikkeeseenlaskijoilla on oltava lainvalmistelussa riittävä edustus. Keskuskauppakamari pitää itsesääntelyn roo-lia arvopaperimarkkinoilla merkittävänä, ja sitä on syytä vielä kehittää jatkossa.

Keskuskauppakamarin mukaan uuden lain valmistelussa on mahdollista kehittää yritys-kauppalautakunnan toimintaa. Uuden lain valmistelussa on vältettävä ylisääntelyä.


Keskuskauppakamari pitää arvopaperimarkki-nalain uudistamista tarpeellisena. Keskus-kauppakamari katsoo, että tavoitteena on ol-tava toimivat ja tehokkaat arvopaperimarkki-nat Suomessa. Suomen kansantalouden kan-nalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa on kasvuyrityksiä, jotka tähtäävät pörssilistau-tumiseen lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä.

Keskuskauppakamari katsoo, että lakiuudis-tuksessa on varmistettava, ettei listayhtiöille aiheudu sääntelystä tarpeettomia kustannuk-sia. Suomalaisen arvopaperimarkkinoiden sääntelyn on oltava kansainvälisesti kilpailu-kykyinen. Keskuskauppakamarin mukaan säännöksiin ei saa sisältyä poikkeamia ylei-sestä kansainvälisestä käytännöstä tai EU:n sääntelystä. Arvopaperimarkkinalakia on kehi-tettävä ja modernisoitava vastaamaan nykyis-ten kansainvälisten markkinoiden vaatimuksia.

Keskuskauppakamarin mukaan nykyisellään arvopaperimarkkinalainsäädäntö ei muodosta johdonmukaista kokonaisuutta. Tavoitteeksi tulisi ottaa, että arvopaperimarkkinalaissa säänneltäisiin liikkeeseenlaskijan toimintaa ja suhdetta sijoittajiin. Selvitystoiminta ja kau-pankäyntimenettely eivät luontevasti kuulu samaan aihekokonaisuuteen, kuten ei myös-kään sijoituspalvelun tarjoajan ja sen asiak-kaan välinen suhde.

Keskuskauppakamari katsoo, että uudistuk-sen yhteydessä on syytä pohtia myös arvopa-perimarkkinoiden sääntelyhierarkiaa sen suh-teen, mitä säädetään laissa tai asetuksessa, sekä mikä on alempitasoisen viranomaissään-telyn ja toisaalta itsesääntelyn rooli. Hyvä ar-vopaperimarkkinatapa määräytyy markkinoilla. Sen sisältö ei voi perustua viranomaisten an-tamaan määritelmään. Rahoitustarkastuksen roolin on painotuttava valvontaan, ei normin antoon.

2.4 Esitevastuu

Valtiovarainministeriö jatkoi esitetyöryhmän toimikautta esitevastuukysymysten osalta 31.8.2005 saakka. Esitteen laatijan vastuutakoskevat AML:n säännökset täyttävät jo direk-tiivin vaatimukset, mutta säännösten selven-tämisen tarpeellisuutta tutkittiin tästä huolimat-ta.

Työryhmä antoi mietintönsä 18.10.2005. Mie-tinnöstä pyydettiin lausuntoja alkuvuodesta 2006, ja lausuntotiivistelmä julkaistiin kesällä 2006. Lausunnoissa lain selkeyttämistä pide-tään tarpeellisena.

Lainsäädännön valmistelun aikataulu on vii-västynyt. Työryhmän laatimassa arviomuisti-ossa lähtökohtana on se, että esitevastuuky-symykset ovat osa arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistusta. Hallituksen esityksen luonnostelu aloitetaan mahdollisesti vuonna 2009.

Keskuskauppakamari kannattaa esitevastuus-ta säätämistä. Tämänhetkinen oikeustila on


15

epäselvä ja heikentää investointeja Suomeen sekä vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että esi-tevastuusta säädetään täsmällisesti, mutta kuitenkin siten, ettei oikeustilan selkeyttämi-nen nosta yritysten kustannuksia toimittaessa julkisilla pääomamarkkinoilla. Vastuujärjestel-män tulee olla selkeä ja sen säätämisestä yk-sinomaan arvopaperimarkkinalaissa tulisi har-kita.

Työryhmän näkemys, ettei esitevastuuta voida rajata vain osakemerkintään tai sen yhteydes-sä yleisölle ostettavaksi tarjottuihin osakkei-siin, jos päätöksenteko on perustettu esittees-sä annettuihin tietoihin, on sinänsä hyväksyt-tävissä. Liikkeeseenlaskijan kannalta on kui-tenkin keskeistä, että esitevastuu rajataan ajallisesti jälkimarkkinoilla ja säädetään erityi-nen reklamaatioaikaa koskeva säännös.

Ei ole perusteltua, että julkisen ostotarjouksen tekijän vastuu tarjousasiakirjasta rinnastettai-siin osakemyyjän, joka on merkittävä osakas tai joka kuuluu yhtiön johtoon, vastuuseen. Työryhmä on katsonut, että osakemyyjälle tu-lee asettaa aktiivinen selonottovelvollisuus. Jos ostotarjous on vihamielinen, ostotarjouk-sen tekijältä tavallisesti evätään mahdollisuus suorittaa due diligence -tarkastus kohdeyhti-össä ja näin ottaa selkoa kohdeyhtiön asiois-ta.

Liikkeeseenlaskijan kannalta ehdotettu kol-men vuoden vanhentumisaika ja siihen liitetty reklamaatioaikaa koskeva säännös on kohtuu-ton. Koska esitevastuu perustuu siihen, että markkinat ottavat huomioon kaiken saatavissa olevan informaation, lähtökohtana on pidettä-vä, että markkinoilla toimivalla normaalilla si-joittajalla on mahdollisuus seurata liikkeeseen-laskijan jälkimarkkinoille antamaa tietoa. Täl-löin sijoittajalla on myös tosiasiallinen mahdol-lisuus havaita osakemyyntiin liittyvä, mahdolli-sen esitevastuun aiheuttava, virhe vertaamalla esitteessä annettua tietoa liikkeeseenlaskijan markkinoille normaalin tiedotusvelvoitteen pe-rusteella antamaan informaatioon. Lähtökoh-tana vanhentumisen aloitusajankohtaa lasket-taessa tulisikin pitää ajankohtaa, jolloin nor-maalilla tiedolla varustettu sijoittaja olisi voinut havaita virheen.

Työryhmä on esittänyt, että korvausvaatimuk-sen esittäjän on osoitettava vain, että esit-

teessä on ollut virhe, joka on voinut muutoin kuin vähäisessä määrin vaikuttaa osakkeesta maksettuun hintaan. On toivottavaa, että tuo-daan vielä selkeämmin esiin, että esitevastuu-ta eivät siten aiheuta virheet, joilla ei ole suo-ranaista vaikutusta osakkeesta maksettuun hintaan tai tuota vaikutusta ei ole pidettävä merkittävänä.

Työryhmä on pitänyt tarpeellisena positiivisen sopimusedun korvaamista. Jatkovalmistelussa positiivisen sopimusedun korvaamista tulisi vielä harkita. Korvaaminen edellyttäisi kunkin sijoittajan yksilöllisten intressien huomioimista ja olisi omiaan johtamaan monimutkaisiin ja kustannuksiltaan raskaisiin prosesseihin.

Työryhmä on todennut, että oikeustilaa on selvennettävä emissionjärjestäjän ja muiden liikkeeseenlaskijan tai tarjouksentekijän käyt-tämien itsenäisten yrittäjien asemasta. Ajatus on kannatettava. Jatkovalmistelussa tulisi kui-tenkin korostaa sitä, että liikkeeseenlaskijalla on aina oltava ensisijainen vastuu ja emission-järjestäjällä vasta toissijainen vastuu. Toissi-jaisen vastuun edellytyksenä tulee olla sen näyttäminen, että emissionjärjestäjä on selke-ästi rikkonut huolellisuusvelvoitetta. Lisäksi olisi syytä harkita vastuun rajoittamista aino-astaan osakeannin tai myynnin pääjärjestä-jään. Muilla järjestäjäryhmän tahoilla ei vält-tämättä ole oikeutta ja mahdollisuutta yhtiön antamien tietojen oikeellisuuden tarkistami-seen.

Emissionjärjestäjän vastuuperusteita on syytä jatkovalmistelussa selkeyttää. Lisäksi jatko-valmisteluun olisi hyvä ottaa mukaan liikkee-seenlaskijoita ja emissionjärjestäjiä.

2.5 Talletuspankkien yhteenliittymälain-säädäntö

Valtiovarainministeriössä aloitettiin helmikuus-sa 2007 hallituksen esityksen valmistelu laiksi talletuspankkien yhteenliittymästä.

Esityksen tavoitteena on sen varmistaminen, että yhteenliittymän jäsenluottolaitosten talou-dellista asemaa koskevat vaatimukset ovat johdonmukaiset, oikeantasoiset ja kilpai-luneutraalit.

16

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunto-kierroksella marraskuussa 2008. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa keväällä 2009.

Ehdotettavilla säännöksillä pyritään ottamaan huomioon ne lainsäädännössä ja markkinoilla tapahtuneet muutokset, jotka ovat tapahtuneet nykyisen osuuspankkien yhteenliittymää kos-kevien osuuspankeista ja muista osuuskun-tamuotoisista luottolaitoksista annetun lain voimaantulon jälkeen.

2.6 Vakuutussopimuslain tarkistaminen

Oikeusministeriö asetti 16.2.2005 työryhmän tutkimaan vakuutussopimuslain muuttamistar-peita. Työryhmän puheenjohtajana toimi lain-säädäntöneuvos Marjo Lahelma. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2006. Mietintö valmis-tui kesällä 2006, ja se oli lausuntokierroksella saman vuoden syyskuussa.

Vaikutusarvioinnin mukaan muutosten on tar-koitus liittyä etupäässä sääntelyn selkeyteen, ei luoda osapuolille uusia oikeuksia tai velvol-lisuuksia. Näillä näkymin lain soveltamisalaa ja sen pakottavuutta vakuutuksenottajan hy-väksi ollaan kuitenkin laajentamassa.

Annetuista lausunnoista laadittiin tiivistelmä keväällä 2007. Hallituksen esitys eduskunnal-le on tarkoitus antaa keväällä 2009.

2.7 Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusval-vontaviraston yhdistäminen


Lausunnossa todettiin, että Keskuskauppa-kamari kannattaa vakuutussopimuslain uudis-tamista. Esityksen tavoitteena on poistaa epä-selvyyksiä ja ongelmia, joita vakuutussopi-muslain käytännön soveltamisessa on tullut ilmi. Selvyys laintulkinnassa lisää vakuutuk-senottajien oikeusturvaa ja parantaa vakuu-tusalan toimintaedellytyksiä. Pakottavan sään-telyn määrää ja tasoa harkittaessa on tarkas-teltava osapuolten oikeussuojan tarvetta suh-teessa alan itsesääntelyyn ja sen toimivuu-teen. Työryhmän kokoonpanossa olisi pitänyt, ja vastaavia työryhmiä asetettaessa pitää jat-kossa huomioida vakuutuksenottajina olevat yritykset, jotta elinkeinoelämän edustus on kattavaa.

Hallitusohjelman mukaan Rahoitustarkastus ja vakuutustarkastus yhdistetään yhdeksi viran-omaiseksi. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt ponnessaan (HE 175/2002 vp – EV 277/2002 vp) hallituksen selvittävän rahoitus- ja vakuu-tusvalvonnan yhdistämisen perusteet ja anta-van asianmukaiset esitykset eduskunnalle. Valvontaorganisaation uudistaminen vastaa rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden yhdenty-miskehityksen sekä riskien muuttumisen ja kasvamisen aiheuttamiin haasteisiin. Myös vakavaraisuusvaatimusten uudistukset ja kan-sainvälinen tilinpäätösuudistus (IFRS) muutta-vat ja yhdenmukaistavat rahoitus- ja vakuu-tusvalvontaa.

Valtiovarainministeriö asetti 19.6.2007 työ-ryhmän, jonka tehtävänä oli esittää, miten uusi valvontaorganisaatio, Finanssivalvonta, tulisi järjestää, jotta se olisi mahdollisimman laadu-kas, tehokas, tasapuolinen ja valvontatyös-sään itsenäinen. Työryhmän tuli tehdä ehdo-tukset Suomen Pankin yhteyteen perustetta-vaa valvontaviranomaista koskevaksi laiksi sekä muiksi tarvittaviksi säännöksiksi. Työ-ryhmän puheenjohtajana toimi ministeri Antti Tanskanen. Työryhmä jätti mietintönsä 12.2.2008.

Valtiovarainministeriö pyysi 12.2.2008 päivä-tyllä lausuntopyynnöllä lausuntoa työryhmän muistiosta ”Rahoitustarkastuksen ja Vakuu-tusvalvontaviraston yhdistäminen Finanssival-vonnaksi”19

Asiakirjat:

.Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 23.5.2008. Uusi valvontaviranomainen, Fi-nanssivalvonta, aloitti toimintansa 1.1.2009.

HE 66/2008 vpTaVM 20/2008 vpPeVL 28/2008 vpStVL 10/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 19.12.2008Säädöskokoelman nro: 878/2008Lain voimaantulopäivä: 1.1.2009Valmistelija: Lainsäädäntöneuvos

Erkki Sarsa

19

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkai-sut/07_rahoitusmarkkinat/20080211Rahoit/muistio%2bkansi_nettiin.pdf

17

2.8 EU-hankkeet


Keskuskauppakamari pitää muistiota pääosin kannatettavana. Jatkovalmisteluissa on kui-tenkin syytä vielä pohtia viranomaisen tehtä-viä. Finanssialan vakauden edistämistä, kus-tannustehokkuutta sekä toimivaltuuksien ja menettelytapojen yhdenmukaisuutta on syytä korostaa enemmän. Norminantovaltuuksia määriteltäessä keskeisenä tavoitteena tulee olla ylisääntelyn välttäminen.

Kustannustehokkuuden osalta Keskuskaup-pakamari katsoo, että Suomen Pankin ylijää-mästä olisi rahoitettava enemmän kuin 10 % valvonnasta aiheutuvista kustannuksista. Val-vontamaksujen tulee perustua ensisijaisesti aiheuttamisperiaatteeseen. Valvontamaksujen asianmukaista kehitystä on seurattava järjes-telmällisesti uuden viranomaisen perustami-sen jälkeen.

2.8.1 Vihreä kirja vähittäisrahoituspalveluista yhtenäismarkkinoilla

Euroopan komissio julkaisi 2.5.2007 vihreän kirjan vähittäisrahoituspalveluista yhtenäis-markkinoilla (KOM(2007) 226). Vihreä kirja perustuu rahoituspalveluja vuosina 2005–2010 koskevaan komission valkoiseen kirjaan, vähittäispankkitoiminnan alaa koskevaan ko-mission tutkimukseen ja liiketoimintavakuu-tuksia koskevaan väliraporttiin.

Vihreä kirja selvittää yleisiä tavoitteita vähit-täisrahoituspalveluiden alalla sekä määrittää kuluttajien ja alan kohtaamia ongelmia. Lisäksi siinä esitetään yksityiskohtaiset jatkotoimet, joita tarvitaan EU:n yhdennettyjen rahoitus-markkinoiden etujen siirtämisessä käyttäjille.

Lausunnot asiasta pyydettiin kesällä 2007 ja syyskuussa 2007 pidettiin avoin kuulemistilai-suus. Joulukuussa 2007 valmistui asiaa käsi-telleen jaoston lausunto20

20

, jonka Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16.1.2008.Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman-sa asiasta 5.6.2008.

http://eescopinions.eesc.europa.eu/eescopiniondocument.aspx?language=fi&docnr=62&year=2008

2.8.2 Välittäjän hallinnassa oleviin arvopape-reihin liittyviin tiettyihin oikeuksiin sovelletta-vaa lakia koskeva yleissopimus


Vähittäisrahoituspalveluiden kilpailukykyinen toiminta sisämarkkinoilla ja kuluttajien aseman vahvistaminen ovat komission perustavoittei-na kannatettavia. Vihreässä kirjassa esitelty-jen tavoitteiden ja hankkeiden kannalta on tär-keää selvittää tarkasti etukäteen, mitä ongel-mia kuluttajat ja rahoitusala todellisuudessa kohtaavat vähittäisrahoituspalvelujen rajat ylit-tävässä toiminnassa ja miten finanssipalvelui-den sisämarkkinoita voitaisiin kehittää komis-sion aloittein. Kaikki tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet eivät vaadi muutoksia nykyisiin direktiiveihin tai uutta direktiiviä. Jos kuitenkin tarkentavan sääntelyn katsotaan olevan vält-tämätöntä, tulee välttää todellisuudessa palve-lujen tarjontaa vaikeuttavaa, monimutkaista sääntelyä.

Luottotietojen saatavuutta yli valtion rajojen voidaan pitää keskeisenä edellytyksenä rajat ylittävien luottosopimusten solmimiselle. Pää-sy luottotietoihin pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista. On perusteltua, että toisen jä-senvaltion luotonantajilla olisi pääsy niihin re-kistereihin, joissa luotonhakijaa koskevat tie-dot on rekisteröity, jolloin luotonhakijan mak-sukyvyn arviointiin on samat mahdollisuudet kuin luotonhakijan oman maan luotonantajilla. Vastaavasti viranomaisten pakkotäytäntöön-panon tulisi olla mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä yli rajojen.

Komissio teki 5.1.2004 ehdotuksen neuvostol-le päätökseksi UNIDROIT’n julkaiseman yleis-sopimuksen allekirjoittamisesta yhteisön puo-lesta. Tarkoitus on, että EU ja jäsenvaltiot rati-fioisivat sopimuksen yhtäaikaisesti. Sopimus sisältää yhteisön toimivaltaan kuuluvien ky-symysten lisäksi myös jäsenmaiden toimival-taan kuuluvia kysymyksiä.

Yleissopimuksen21

21

tavoitteena on selkiyttää oikeudellista epävarmuutta siitä, minkä valtion lakia sovelletaan arvopapereiden omistusoi-keuden luovutuksessa ja vakuutuskäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Yleissopimus liittyy

http://www.unidroit.org/english/home.htm

18

erityisesti sellaisiin arvopapereihin, joita halli-taan valtioiden rajat ylittävissä moniportaisissa ketjuissa.

EU:n komissio sai joulukuussa 2005 neuvos-tolta mandaatin neuvotella yleissopimuksesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa kysymyksis-sä. Yhteisön tasolla tapahtuva jäsenmaiden puolesta ratifioiminen on odottanut komission selvityksen valmistumista yleissopimuksen suhteesta yhteisön lainsäädäntöön. Kyseinen selvitys valmistui 3.7.2006. Tämän jälkeen yleissopimuksen allekirjoittamisesta on kes-kusteltu useissa neuvoston työryhmissä sekä hallitusten edustajien kokouksissa. Asiasta ei ole kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen.

Vuoden 2009 työohjelmassaan komissio on maininnut yleissopimuksen allekirjoittamisen poisvedettävien hankkeiden joukossa. Samal-la komissio on ilmoittanut suunnittelevansa muun lainsäädäntöehdotuksen antamista ky-seessä olevista lainvalintakysymyksistä.

Oikeusministeriö laati asiaan Suomen kan-nanoton ja pyysi asiassa kansallisesti lausun-toja elokuussa 2006.

3 Elinkeinoelämän itsesääntely


Laadittu oikeusministeriön kanta on kannatet-tava. Keskuskauppakamari katsoo, että unio-nin tulisi allekirjoittaa Haagin yleissopimus.

3.1 Arvopaperimarkkinayhdistys ry

Arvopaperimarkkinayhdistys ry on Elinkei-noelämän keskusliitto ry:n, OMX Nordic Ex-change Helsinki Oy:n (entinen Helsingin Pörs-si Oy) ja Keskuskauppakamarin joulukuussa 2006 perustama yhteistyöelin. Yhdistyksen tavoitteena on itsesääntelyä tehostamalla varmistaa, että arvopaperimarkkinoilla toimivi-en yritysten toimintamallit ja pelisäännöt ovat yhdenmukaiset.

Arvopaperimarkkinayhdistys osallistuu osake-yhtiöitä koskevien itsesääntelynormien laadin-taan ja tarvittaessa tulkitsee niitä. Tehtävänä on sellaisten suositusten laatiminen, joiden tarkoituksena on hyvän arvopaperimarkkina-tavan ohjaaminen ja edistäminen, sekä näiden suositusten kehittäminen ja ylläpitäminen.

Yhdistys hallinnoi lokakuussa 2008 annettua listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä julkisia ostotarjouksia koskevaa suositusta, Helsinki Takeover Codea. Yhdistys ei kuitenkaan hoi-da niitä tehtäviä, joita Keskuskauppakamarin Yrityskauppalautakunta hoitaa. Yhdistys ei myöskään hoida Arvopaperilautakunnalle kuu-luvia asioita eikä Helsingin Pörssin itsesäänte-lyn piiriin kuuluvia asioita.

Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallitus on nimennyt yhdistyksen käytännön toimintaa varten pysyvän sihteeristön, joka seuraa aktii-visesti kehitystä ja keskustelua yhdistyksen tehtäviin kuuluvissa asioissa, tarvittaessa valmistelee asioita yhdistyksen hallitukselle tai valiokunnille sekä toimii linkkinä yritysten ja muiden yhdistyksen toimintaan liittyvien taho-jen välillä. Yhdistyksen sihteeristö koostuu seuraavista henkilöistä: lakimies Anne Hortta-nainen (Keskuskauppakamari), johtaja Leena Linnainmaa (Keskuskauppakamari), lakiasi-ainjohtaja Hannu Rautiainen (Elinkeinoelämän keskusliitto), Assistant General Counsel Jaak-ko Raulo (NASDAQ OMX Helsinki Oy), Legal Counsel Anna Santti (NASDAQ OMX Helsinki Oy) sekä asiantuntija Piia Vuoti (Elinkei-noelämän keskusliitto), jonka perhevapaan sijaisena toimii asiantuntija Hannu Ylänen.

3.2 Corporate Governance -työryhmä

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen2.12.2006 asettama Corporate Governance -työryhmä arvioi Suomen corporate governan-ce -suosituksen (Suositus listayhtiöiden hal-linnointi- ja ohjausjärjestelmistä) kehittämis-tarvetta sekä pohjoismaisten corporate gover-nance -käytänteiden yhtenäistämistarvetta. Työryhmä järjesti vuoden 2007 aikana laajan asiantuntijakuulemisen (viranomaiset, yritys-johtajat/hallitusten jäsenet, sijoituspalveluiden tarjoajat, tilintarkastajat, erityyppiset sijoitta-jat). Kuulemisissa Suomen Corporate Gover-nance -suositusta pidettiin pääsääntöisesti hyvin toimivana. Joitakin päivitystarpeita kui-tenkin nousi esille johtuen muun muassa osa-keyhtiölain uudistuksesta, EU-keskusteluista sekä kansainvälisestä kehityksestä. Lisäksi esiin nousi tarve parantaa tiedonsaantia Suo-men corporate governance -järjestelmästä kokonaisuudessaan.

19

Työryhmän laatimasta ehdotuksesta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiksi järjestettiin touko-kesäkuussa 2008 julkinen lausuntokier-ros. Työryhmä jatkoi koodin valmistelua an-nettujen lausuntojen pohjalta. Suomen listayh-tiöiden hallinnointikoodi julkistettiin 20.10.2008. Se tuli voimaan 1.1.2009 ja kor-vaa vuonna 2003 annetun suosituksen.

Pohjoismaisella tasolla on valmisteilla yhteis-pohjoismaiset corporate governance -periaatteet. Periaatteet on tarkoitus julkistaa kevään 2009 aikana. Työryhmän puheenjoh-taja on osallistunut Arvopaperimarkkinayhdis-tyksen edustajana pohjoismaiseen keskuste-luun.

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut la-kiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson (Kesko Oyj) ja jäseniä ovat lakiasiainjohtaja Jyrki Kur-kinen (Stora Enso Oyj), lakiasiainjohtaja Ilona Ervasti-Vaintola (Sampo Oyj), johtaja Leena Linnainmaa (Keskuskauppakamari), toimitus-johtaja Timo Löyttyniemi (Valtion eläkerahas-to), Assistant General Counsel Jaakko Raulo (NASDAQ OMX Helsinki Oy) sekä Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg (Nokia Oyj). Työryhmän pysyvänä asiantuntijana on toiminut johtava asiantuntija Tytti Peltonen (Elinkeinoelämän keskusliitto). Työryhmän sihteereinä ovat toimineet lakimies Anne Hort-tanainen (Keskuskauppakamari), Legal Coun-sel Anna Santti (NASDAQ OMX Helsinki Oy), lakimies Sanna Suni (Keskuskauppakamari), Legal Counsel Ari Syrjäläinen (NASDAQ OMX Helsinki Oy) ja asiantuntija Piia Vuoti (Elinkei-noelämän keskusliitto).

3.3 Listayhtiöiden neuvottelukunta

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Keskus-kauppakamari perustivat syksyllä 2008 Lis-tayhtiöiden neuvottelukunnan. Listayhtiöidenneuvottelukunta pyrkii aktiiviseen vuorovaiku-tukseen kaikkien listayhtiöiden kanssa. Sen tehtävänä on tehostaa listayhtiöiden edunval-vontaa kansallisella ja kansainvälisellä, erityi-sesti EU-tasolla sekä edistää listayhtiöiden keskustelua arvopaperimarkkinoihin liittyvässä sääntelyssä.

Neuvottelukunta toimii läheisessä yhteistyös-sä EK:n ja Keskuskauppakamarin lakivalio-kuntien kanssa. Neuvottelukunta tekee tarvit-taessa yhteistyötä Arvopaperimarkkinayhdis-

tyksen kanssa ja esittää yhdistykselle näke-myksensä mahdollisista itsesääntelyhankkeis-ta. Neuvottelukunta pyrkii myötävaikuttamaan siihen, että toimintaympäristöä kehitetään ensi sijassa itsesääntelyllä.

Listayhtiöiden neuvottelukunta on laatinut mal-lit yhtiökokouskutsuksi ja yhtiökokouspöytäkir-jaksi sekä antanut Abstain Vote -ohjeen.22

22 Lisätietoa listayhtiöiden neuvottelukunnasta sekä neuvottelukunnan laatimat ohjeet ja mallit löytyvät osoitteesta:

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg (Nolei Oyj). Keskuskauppakamaria neuvottelukun-nassa edustaa johtaja Leena Linnainmaa. Neuvottelukunnan sihteerinä toimii lakimies Anne Horttanainen Keskuskauppakamarista.

http://www.cgfinland.fi/content/blogcategory/22/203/lang,fi/

20

III Kilpailuoikeus

1 Kilpailunrajoituslain uudistustyö-ryhmä

Kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen työ-ja elinkeinoministeriö) asetti työryhmän toimi-ajalle 13.6.2007–31.12.2008 selvittämään kil-pailunrajoituslain uudistamistarpeita. Työryh-mä tarkasteli kilpailunrajoituslain rakennetta, soveltamisalaa ja käsitteistöä sekä yritys-kauppavalvontaa koskevia säännöksiä. Seselvitti myös, onko tarvetta säännellä muitakin kuin kilpailunrajoituslain nykyisten kieltosään-nösten piiriin kuuluvia kilpailunrajoituksia. Edelleen työryhmän tehtävänä oli tarkistaa menettelysäännökset sekä nykyisen päätök-senteko- ja seuraamusjärjestelmän toimivuus. Tarkastelussa tuli huomioida EU:n kilpailuoi-keudellinen sääntely. Asiaa koskevissa kes-kusteluissa käsiteltiin myös kilpailuvirastontoimivaltaa sanktioiden osalta.

Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitus-neuvos Kristian Tammivuori.

Työryhmä luovutti mietintönsä ”Kilpailulaki 2010”23

23

29.1.2009 ehdottaen nykyisen kilpai-lunrajoituslain korvaamista uudella kilpailulail-la.

Mietinnön mukaan keskeisimmät kehityskoh-teet ovat käsittelyn nopeuttaminen, asiakirja-julkisuutta koskevasääntely ja kilpailuviraston tutkintavaltuuksien kehittäminen. Mietintöön sisältyy myös ehdotus yrityskauppatestistä, jonka perusteella yrityskauppa voitaisiin kiel-tää tai asettaa sille ehtoja, jos yrityskaupan seurauksena kilpailu olennaisesti estyy Suo-men markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.

Lisäksi työryhmä ehdottaa myös vakavimpien ja pitkäkestoisten rikkomusten aikaisempaa ankarampaa sanktiointia. Myös lain vahingon-korvaussäännöksen soveltamisalaa ehdote-taan laajennettavaksi.

Lausuntoja asiasta pyydettiin 3.4.2009 men-nessä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee hallituksen esityksen uudeksi kilpailulaiksi saatujen lausuntojen perusteella.

http://www.tem.fi/files/21617/TEM4.pdf

Lausunnossaan Keskuskauppakamari piti voimassa olevan kilpailunrajoituslain uudistus-ta tarpeellisena terveen ja toimivan kilpailun varmistamiseksi. Markkinoiden pelisääntöjen on varmistettava talouden suhdanteista riip-pumatta tehokas kilpailu yritysten välillä. Työ-ryhmän mietintö tarjoaa hyvät edellytykset uu-den kilpailulain säätämiselle.

Kilpailulainsäädäntöä uudistettaessa on tär-keää ottaa huomioon paremman sääntelyn toimintaohjelmassa esitetyt lainsäädäntöperi-aatteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kil-pailukykyyn, selkeyteen ja yritysten oikeustur-vaan.

Yrityksen oikeussuojan varmistamiseksi on työryhmän ehdotusta muutettava siten, että viranomaisella olisi velvollisuus antaa tietoja aina, kun se asian selvittämistä merkittävästi haittaamatta on mahdollista. Kynnys olla an-tamatta tietoja on oltava riittävän korkealla. Muussa tapauksessa vähäisenkin haitan ilme-tessä kilpailuviranomaisella olisi mahdollisuus olla antamatta tietoja.


2 Julkisen elinkeinotoiminnan kilpai-luneutraliteetti

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen oh-jelman mukaan yksityisen ja julkisen palvelun-tuotannon tasavertaiset edellytykset varmiste-taan kilpailupolitiikan keinoin. Nykyisin julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat yhä useammin samoilla markkinoilla. Toiminnan harjoittamisen edellytysten ja lähtökohtien eri-laisuudesta syntyy kuitenkin väistämättä on-gelmia kilpailuneutraliteettiin ja markkinoiden toimivuuteen liittyen.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 25.10.2007 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää julki-sen sektorin harjoittamaan elinkeinotoimintaan liittyvien mahdollisten kilpailun vääristymien luonnetta. Työryhmän tuli arvioida ilmiön laa-juutta ja merkitystä sekä kartoittaa keinoja kil-pailuneutraliteetin toteuttamiseksi. Lisäksi työ-ryhmän tuli esittää suosituksia politiikkalinja-uksiksi tai säädösmuutoksiksi.

Työryhmän toimikautta jatkettiin kerran ja sepäättyi 31.3.2009. Keskuskauppakamaria työ-

21

ryhmässä edusti varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen.

3 EU-hankkeet

3.1 Vihreä kirja vahingonkorvauskanteista kilpailuasioissa

Komissio julkaisi 19.12.2005 vihreän kirjan vahingonkorvauksista kilpailuasioissa (KOM (2005) 672 lopullinen).

Tavoitteena on parantaa yksityisten mahdolli-suuksia saada korvaus kilpailurikkomustilan-teissa. Komissio on esittänyt asian toteuttami-seksi ryhmäkannetta muistuttavan joukkokan-teen käyttöönottoa kilpailuasioissa.

Komissio pyysi lausunnot vihreästä kirjasta 21.4.2006 mennessä. Euroopan talous- ja so-siaalikomitea antoi asiassa lausuntonsa 26.10.200624

24

.

Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti asian käsittelyn vuonna 2005. Suo-men kannan valmistelun tueksi asiasta pyy-dettiin lausuntoja alkuvuodesta 2006.

Euroopan parlamentti antoi asiasta 25.4.2007 päätöslauselman, jossa se painotti mm. kilpai-luoikeuden rikkomisesta aiheutuvien vahinko-jen korvaamista yrityksille ja kansalaisille, so-vittelun mahdollisuutta riitaisissa asioissa sekä kilpailunrajoitusrikkomusten käyttöä todisteina siviiliprosessissa.

Komission valkoinen kirja (KOM(2008) 165 lopullinen) asiasta valmistui 2.4.2008. Kirjassa esitetään ratkaisumalleja vahingonkorvaus-kanteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.Kommentit asiakirjasta pyydettiin toimittamaan 15.7.2008 mennessä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea käsitteli asiaa kokouksessaan maaliskuussa 2009.

Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman-sa asiassa 26.3.2009. Päätöslauselmassaan parlamentti suhtautui myönteisesti valkoiseen kirjaan esittäen samalla useita huomautuksia.

http://eescopinions.eesc.europa.eu/eescopiniondocument.aspx?language=fi&docnr=1349&year=2006

Keskuskauppakamari suhtautui kielteisesti siihen, että vahingonkorvausoikeuden keskei-siä periaatteita muutettaisiin erityisesti kilpai-luoikeudellisten vahingonkorvauskanteiden osalta. Kilpailuoikeuden rikkomisesta johtuvis-ta vahingonkorvauskanteista ei tule säätää erityisiä EU-tason säännöksiä. Kilpailusääntö-jen rikkomiseen perustuvia vahingonkorvausta koskevia vaatimuksia ei tule jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä erottaa omaksi asiaryhmäkseen, johon sovellettaisiin muusta vahingonkorvausoikeudesta merkittävästi poikkeavia aineellisia ja prosessuaalisia säännöksiä. Mahdollinen vahingonkorvausta koskevien sääntöjen yhtenäistäminen yhteisö-tasolla tulee tehdä jäsenmaiden oikeudellisen yhteistyön puitteissa, koskien kattavasti kai-kentyyppisiä vahingonkorvaustilanteita.

Keskuskauppakamarin lausunnot 13.7.2008 ja 19.5.2008


Kilpailukykyinen talous edellyttää voimassa olevien kilpailusääntöjen tehokasta täytän-töönpanoa sekä viranomaisten toimesta että yksityisoikeudellisesti. Komission perustavoite on siten kannatettava. Yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa vahingonkorvauksella on keskeinen asema. Koko oikeusjärjestyksen näkökulmasta vahingonkorvauksen tärkeim-pänä tavoitteena voidaan Suomessa pitää va-hingonkorvauksen korvaavaa vaikutusta. Tar-koituksena on, että vahingon aiheuttaja kor-vaa vahingon kärsijälle tälle aiheuttamansa vahingon.

Oikeusjärjestelmässä vahingonkorvaukselle voidaan asettaa myös muita tavoitteita. Ko-missio korostaa vihreässä kirjassaan vahin-gonkorvauksen ehkäisevää vaikutusta. Hel-pottamalla vahingonkorvauskanteiden käyttöä komissio pyrkii muuttamaan vahingonkorvaus-ta varsinaisen vahingon korvaamisen sijasta varmistamaan perustamissopimuksen kilpai-lusääntöjen täyttä vaikuttavuutta.

Komission kaavailemat muutokset vahingon-korvauskanteiden käytön helpottamiseksi toi-sivat merkittäviä muutoksia Suomessa voi-massa olevaan vahingonkorvausoikeuteen. Käytännössä ne merkitsisivät vahingonkor-vausvelvollisuuden muutosta ankarampaan suuntaan.

22

Kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyy nykyisin tehokas julkinen seurausjärjestelmä ja sopi-musten ja päätösten yksityisoikeudellinen mi-tättömyys. Nykyiset, niin julkiset kuin yksityis-oikeudelliset kilpailusääntöjen rikkomisen seu-raamukset muodostavat tehokkaan kokonai-suuden kilpailusääntöjen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Voimassa oleva lainsäädän-tö antaa vahingonkärsijöille mahdollisuudet nostaa korvauskanne kilpailuoikeudellisissa yhtäläisillä edellytyksillä kuten muissakin yksi-tyisten välisissä riita-asioissa. Kilpailuasioiden asettamiselle tässä suhteessa erityisasemaan komissiolla ei ole perusteita. Riittävinä syinä ei voida pitää käsiteltävien asioiden monimutkai-suutta tai muita asian selvittämiseen liittyviä vaikeuksia. Keskuskauppakamari suhtautuu varauksellisesti vahingonkorvausoikeuden pe-rusperiaatteiden muuttamiseen nimenomaan kilpailuoikeudellisten vahingonkorvauskantei-den osalta.

23

IV Verotus

1 Yritysverotuksen kehittämistyöryh-mä 2005

Valtiovarainministeriö asetti 19.5.2005 työ-ryhmän (Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005) pohtimaan eräitä yritysverotukseen liit-tyviä kysymyksiä. Työryhmän tehtäväksi mää-riteltiin arvioida muutostarpeita yritysverotuk-sessa, jotka aiheutuvat tilinpäätös- ja osake-yhtiösääntelyn alalla seuraavissa kohdissa:

� verotuksen ja kirjanpidon suhde� verotuksen poistojärjestelmään kohdistu-

vat muutospaineet� realisoitumattomien arvonnousujen ja

-alennusten kohtelu verotuksessa� erilaisten voitonjakotapojen johdonmukai-

nen verokohtelu.

Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Lasse Arvela.

Työryhmä luovutti mietintönsä 16.3.2006 (Ve-rotus, tilinpäätös ja yhtiöoikeus – Yritysvero-tuksen kehittämistyöryhmä 2005, VM:n työ-ryhmämuistioita 4/2006).

Työryhmän keskeiset muutosehdotukset liit-tyivät IFRS-tilinpäätösnormiston ja uuden osakeyhtiölain verosopeutukseen sekä poisto-järjestelmään. Realisoitumattomia arvonnou-suja syntyy IFRS-tilinpäätöksissä rahoitusinst-rumenttien, sijoituskiinteistöjen ja biologisten hyödykkeiden käypään arvoon arvostamisesta sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkei-den uudelleenarvostamisesta. Kirjanpitolain mukaan laaditussa tilinpäätöksessä rahoitus-välineet voidaan arvostaa käypään arvoon.

Työryhmä katsoi, että pääsääntöisesti realisoi-tumattomat arvonnousut eivät olisi veronalai-sia eivätkä arvonalenemiset vähennyskelpoi-sia. Työryhmän mukaan realisoitumattomista arvonnousuista muodostuneiden verottamat-tomien varojen jakamista ei tulisi sallia. Varo-jenjakoa rajoitettaisiin yhtiöoikeudellisella säännöksellä.

Uuteen osakeyhtiölakiin liittyen työryhmä eh-dotti, että osingonjaon lisäksi verotuksessa osinkona pidettäisiin myös varojenjakoa sijoi-tetun vapaan oman pääoman rahastosta. Osakepääoman alentaminen ja omien osak-

keiden hankkiminen verotettaisiin osakkaan verotuksessa nykyiseen tapaan luovutusvoit-toa koskevien säännösten mukaan. Omien osakkeiden luovuttamisesta saatu voitto ei olisi enää yhtiölle veronalaista tuloa.

Työryhmä ehdotti myös osakeyhtiölakiehdo-tukseen sisältyvän suosivan jaon verokohtelun selventämistä. Jos yhtiö on jakanut varoja poiketen osakkeiden lain tai yhtiöjärjestyksen mukaisesta osinko-oikeudesta, jaettu määrä luettaisiin osakkaiden tuloksi sen mukaan kuin he ovat olleet osinkoon lain tai yhtiöjärjestyk-sen mukaan oikeutettuja.

Verotuksen poistojärjestelmään työryhmä esit-ti kahdenlaisia muutoksia: poistotasoa alen-nettaisiin ja menojäännöspoistoista siirryttäi-siin hyödykekohtaisiin poistoihin. Kirjanpidon suunnitelmanmukaiset poistot voitaisiin lähtö-kohtaisesti vähentää verotuksessa, mutta ve-rolainsäädännössä asetettaisiin kuitenkin enimmäispoistoprosentit. Poistot tehtäisiin hyödykekohtaisesti, ja luovutetun hyödykkeen luovutushinta tuloutuisi suoraan eikä nykyi-seen tapaan menojäännöstä vastaan. Jäl-leenhankintavaraus olisi mahdollista tehdä yhden hyödykkeen luovutuksesta vuosittain.

Valtiovarainministeriössä valmisteltiin osasta muutoksia hallituksen esitysluonnos, josta pyydettiin lausuntoja syksyllä 2007 ja uudes-taan kesällä 2008.

Työryhmän esityksiä ei ehditty valmistella hal-lituksen esitysten muotoon Vanhasen I halli-tuksen aikana. Vanhasen II hallituksen ohjel-massa todetaan, että yritysverotuksen sopeut-taminen kansainvälisiin tilinpäätösperiaattei-siin ja uuteen osakeyhtiölakiin toteutetaan pääosin asiaa selvitelleen työryhmän mukai-sesti lukuun ottamatta poistouudistusta. En-nen hallituksen esitysten antamista uudesta osakeyhtiölaista syntyviä tulkintaongelmia on pyritty ratkomaan Verohallituksen antamalla ohjeistuksella (8.3.2007 dnro 206/345/2007).

Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 17.10.2008. Muutokset tulivat pääosin voi-maan vuoden 2009 alusta.

Asiakirjat: HE 176/2008 vpLain vahvistamispäivä: 30.12.2008Säädöskokoelman nro: 1077/2008Lain voimaantulopäivä: 1.1.2009

24

Valmistelija: Neuvotteleva virkamies Terhi Järvi-kare

Edellä mainitun lainsäädäntöpaketin tultua voimaan uudistuksen seuraavaa vaihetta onalettu valmistella VM:ssä virkamiestyönä. Valmistelun kohteena ovat etenkin osakeyh-tiölaista syntyneet muutostarpeet (esim. sijoi-tetun vapaan oman pääoman rahasto ja suo-siva voitonjako). Esitykset saataneen edus-kunnan käsittelyyn syksyn 2009 aikana, jolloin muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2010 alusta.

Keskuskauppakamarin lausunnot 14.8.2008 ja 3.10.2007

Keskuskauppakamarin lausunnoissa todettiin, että hallituksen esitysluonnos on erityisesti IFRS-sopeutustoimien osalta puutteellinen, koska siitä puuttuvat poistojen kirjanpitosidon-naisuutta ja konserniavustusta koskevat vält-tämättömät muutokset.

2 Hetemäen työryhmä


Keskuskauppakamari vastusti edelleen pois-touudistusta, koska työryhmän ehdottama poistojärjestelmä kiristäisi ja monimutkaistaisi verotusta ja vaikuttaisi haitallisesti investoin-teihin. Tilinpäätös- ja osakeyhtiölainsäädän-nön muutoksiin liittyviä ehdotuksia pidettiin eräin poikkeuksin hyvänä pohjana jatkoval-mistelulle.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen asetti 18.9.2008 työryhmän selvittämään verotuk-sen kehittämistä. Työryhmän tehtävänä on arvioida nykyisestä verojärjestelmästä ja ta-louden toimintaympäristön muutoksista ai-heutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Lisäksi työryhmän tehtävänä on tehdä tarvit-tavat ehdotukset verojärjestelmän kehittämi-sessä noudatettavista suuntalinjoista. Tavoit-teena on, että verojärjestelmä tukee nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta ottaen huomioon ekologisen kes-tävyyden vaatimukset.

Työryhmän tulee pohtia verotuksen raken-nemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun,

korkean työllisyysasteen ja yrittäjyyden kan-nalta. Lisäksi sen tulee tarkastella eri toimin-tojen toivottavaa ja kestävää verorasitusta kestävän julkisen talouden puitteissa ja vero-tuksen oikeudenmukaisuuden kannalta. Työ-ryhmä pohtii myös verotuksen kannustavuu-den parantamista ottaen huomioon sosiaali-turvan uudistamista pohtivan SATA-komitean ehdotukset. Niin ikään työryhmä tarkastelee tuottavuus- ja työllisyyskehityksen turvaavia muutoksia yritys- ja pääomatuloverotuksessa ottaen huomioon kansainvälinen, erityisesti EU:n alueella tapahtuva kehitys. Tarkaste-lussa on myös verojärjestelmän kansainväli-nen kilpailukyky.

Työryhmän puheenjohtajana toimii alival-tiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainminis-teriöstä ja varapuheenjohtajana professori Heikki Niskakangas.

Työryhmä voi tehdä esityksiä toimikautensa kuluessa. Työryhmän toimikausi on 1.10.2008–31.12.2010.

Työryhmä järjesti ensimmäisen sidosryhmille tarkoitetun kuulemistilaisuuden 11.12.2008. Tilaisuuteen osallistui myös Keskuskauppa-kamarin edustaja. Keskuskauppakamari piti tärkeänä verojärjestelmän kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtimista.

Työryhmä antoi 3.2.2009 lausunnon VM:ssä 23.1.2009 valmistuneesta luonnoksesta työ-peräisen osingon (lääkäriyhtiöt) verotuksen uudenlaisesta järjestämisestä. Lausunnossa kannatettiin tällaisen osingon verottamista koko määrältään ansiotulona, jolloin yhtiö saa vähentää näin jakamansa osingon omassa tuloverotuksessaan.

Keskuskauppakamari antoi lääkäriyhtiöasi-assa lausunnon VM:lle 27.2.2009. Lausun-nossa katsottiin, että tällaisen osinkoverotus-ta koskevan erillisratkaisun tekemiseen ei olisi ollut pakottavaa tarvetta, koska lähivuo-sina oli odotettavissa koko osinkoverojärjes-telmän uudelleenarviointi. Lääkäriyhtiöitä koskeva julkinen keskustelu oli saanut täysin ylimitoitetut mittasuhteet asian todelliseen merkitykseen nähden.

Hetemäen työryhmä jatkoi keväällä 2009 työskentelyään keskittymällä seuraaviin ai-heisiin: veropolitiikan yleislinjat, globalisaatio-toimintaympäristön ja tuotantorakenteiden

25

muutokset, ilmastomuutos sekä julkisen ta-louden kestävyys ja työmarkkinat.

3 Hallituksen politiikkariihen kannan-otot verotukseen

Hallitus julkisti 24.2.2009 ohjelmansa ns. puolivälitarkistuksen. Tarkistukseen sisälty-vät verotusta koskevat ratkaisut eivät olleet kokonaisuutta ajatellen merkittäviä. Verotus-ta koskevat kannanotot olivat seuraavat:

� kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan väliaikaisesti (tarkempi päätös jäi tehtäväksi kehysriihessä)

� kiinteistöveron ala- ja ylärajoja noste-taan (tarkempi päätös kehysriihessä)

� maltillista tuloverotuksen keventämistä voidaan jatkaa 2010, jos palkkaratkaisut ovat maltillisia sekä kilpailukykyä että työllisyyttä tukevia

� yksilöllisen eläkevakuutuksen alaikäraja nostetaan pikaisesti 62 vuodesta 65 vuoteen ja ryhmäeläkevakuutuksen vas-taavasti 60 vuodesta 65 vuoteen

� alkoholiverotusta korotetaan� hallitus selvittää siirtymistä ns. käännet-

tyyn arvonlisäverojärjestelmään raken-nusalalla (harmaan talouden torjunta)

� PK-yritysten innovaatiotoiminnan edis-tämiseksi selvitetään t&k-menojen vero-vähennysjärjestelmää

� kasvuyrittäjyyden edellytyksiä vahviste-taan mm. pääomasijoittamisen verokoh-telun tekemisellä nykyistä kilpailukykyi-semmäksi vuoden 2010 alusta

Politiikkariihen kannanottoon ei sisältynyt arvioita tointen euromääräisistä vaikutuksista eikä paria poikkeusta lukuun ottamatta myöskään muutosten aikatauluista.

4 EU-hankkeet

4.1 Arvonlisäverotus

EU:ssa on vireillä useita arvonlisäverotusta koskevia hankkeita.

Arvonlisäveropaketti

EU:n ns. arvonlisäveropaketin osana hyväk-syttiin 12.2.2008 direktiivimuutokset, jotka koskevat palvelujen myyntimaasäännöksiä ja ulkomaalaispalautusta (2008/8/EY ja 2008/9/EY). Tavoitteena on järjestelmä, jossa palveluiden myynti verotettaisiin maassa, jos-sa palvelu kulutetaan. Kuluttajille suunnatuis-sa palveluissa myyntimaa olisi pääsääntöises-ti myyjän liiketoiminnan kotipaikka. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan pääsääntöisesti vuodesta 2010 alkaen. Yritysten kuluttajille myymien tele- ja muiden sähköisten palvelu-jen osalta uudet säännöt tulisivat voimaan vasta vuoden 2015 alusta.

Komission 17.3.2008 antama direktiiviehdotus (KOM (2008) 147) yhteisökauppaa koskevas-ta tietojenvaihdosta hyväksyttiin 16.12.2008. Direktiivin tarkoituksena on nopeuttaa vero-velvollisten ja viranomaisten raportointivelvoit-teita. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 2010 alkaen. Lisäksi komissio antoi 28.1.2009 direktiiviehdotuksen (KOM (2009) 21) lasku-tussääntöjen muuttamisesta arvonlisäverotuk-sessa. Tarkoituksena on muun muassa lisätä sähköisen laskutuksen käyttöä.

Veropetosten torjunta

Laajalti EU:ssa huomiota saanut hanke liittyy veropetosten (fraud) torjuntaan. Tähän liittyen komissio on antanut 1.12.2008 uuden verope-toksia koskevan tiedonannon, jossa se kertoo lähiajan suunnitelmistaan (KOM(2008) 807). Tiedonanto sisältää useita lainsäädäntötoi-menpiteitä, joilla pyritään parantamaan vero-hallintojen mahdollisuuksia torjua petoksia ja rangaista niiden tekijöitä. Tiedonanto ei enää sisällä käännetyn verovelvollisuuden järjes-telmää, koska jäsenvaltiot eivät päässeet po-liittiseen yhteisymmärrykseen asiassa. Komis-sio antoi tiedonannon yhteydessä direktiivieh-dotuksen (KOM(2008) 805), jolla muutettaisiin arvonlisäverojärjestelmästä annettua direktii-viä 2006/112/EY maahantuontiin ja muihin rajat ylittäviin liiketoimiin liittyvien petosten tor-jumiseksi. Direktiiviehdotuksesta on lähetetty kirjelmä eduskunnalle 29.1.2009.

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä EU-tasolla olevan arvonlisäverojärjestelmän sel-keyttä ja toimivuutta. Suomen arvonlisävero-laki tulisi uudistaa, jolloin olisi erityisesti huo-

26

lehdittava siitä, että laki täyttää EU:n asetta-mat vaatimukset.

Alennetut verokannat

Komissio antoi 7.7.2008 ehdotuksen neuvos-ton direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta (KOM(2008) 428). Muutosten tarkoituksena on, että alennettuja verokantoja voitaisiin so-veltaa pysyvästi kaikkiin nykyisen työvaltaisia palveluja koskevan kokeilun piirissä oleviin palveluihin. Lisäksi komissio laajentaisi alen-nusmahdollisuuden mm. ravintola- ja ate-riapalveluihin. EU-maiden valtiovarainminis-terit pääsivät 10.3.2009 poliittiseen sopuun direktiiviehdotuksesta, mutta tarkempi aika-taulu on yhä avoin. Sopimuksen mukaan ar-vonlisäverodirektiiviä muutetaan siten, että se antaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuu-den soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa myös ravintolapalveluihin. Alennetun vero-kannan soveltaminen ravintolapalveluihin on kirjattu tavoitteeksi Suomen hallituksen oh-jelmaan EU:n säännösten sen salliessa

Keskuskauppakamari

Tietoja arvonlisäveroasioiden käsittelyvaiheis-ta löytyy internet-osoitteesta

suhtautuu varaukselli-sesti alennettujen verokantojen laajentami-seen kokonaan uusiin hyödykkeisiin, mutta pitää tärkeänä, että kaikilla jäsenvaltioilla on yhtäläiset oikeudet alennetun verokannan käyttöön mm. ravintolapalveluissa.

http://europa.eu.int/comm/taxation_customs/taxation/vat/key_documents/index_en.htm.

4.2 Yritysverotus

Vuodesta 2004 asti vireillä ollut hanke yhte-näisen konsolidoidun yritysveropohjan (CCCTB) luomiseksi on osoittautunut vaike-aksi tehtäväksi. Monesta keskeisestä asia-ryhmästä ei löytynyt sopua hanketta valmistel-leessa työryhmässä. Asian valmistelu on tällä hetkellä pysähdyksissä ja nähtäväksi jää, mi-ten uusi komissio aikanaan suhtautuu hank-keen jatkovalmisteluun.

Komissio on antanut hankkeen etenemisestä viimeisimmän tiedonannon toukokuussa 2007 (KOM(2007) 223). CCCTB-järjestelmän pää-piirteet sisältyvät 26.7.2007 laadittuun asiakir-jaan CCCTB/WP/057.

EU:ssa ei ole tällä hetkellä vireillä muita mer-kittäviä yritysverotuksen lainsäädäntöhankkei-ta.

Tietoa EU:n yritysveroasioista löytyy internet-osoitteesta http://europa.eu.int/comm/taxation_customs/taxation/company_tax/index_en.htm.

27

V Kirjanpito, tilinpäätös ja tilintar-kastus

1 Kirjanpito ja tilintarkastus

1.1 Pienten yritysten kirjanpito- ja tilinpää-tössäännökset hallinnollisen taakan keventä-miseksi

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistel-lut hanketta pienten yritysten kirjanpito- ja ti-linpäätössäännösten hallinnollisen taakan ke-ventämisestä. Hanke liittyy heinäkuussa 2007 annettuun simplifikaatiotiedonantoon, jonka eräänä keskeisenä keventämistoimenpiteenä on ehdotettu mikroyritysten vapauttamista ti-linpäätösdirektiivien soveltamisesta. Käytän-nössä ehdotus jättäisi jäsenvaltioiden vapaa-seen harkintaan, millaisia kirjanpito- ja tilin-päätöskäytänteitä mikroyrityksiin sovelletaan. Komission ehdotus on herättänyt sekä myön-teisiä että kielteisiä mielipiteitä jäsenvaltioiden piirissä. Suomi on muiden jäsenvaltioiden ta-voin sitoutunut hallinnollisen taakan olennai-seen keventämiseen.

TILA:n lausunto 17.2.2009

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) kannatti erityisesti verotukseen, tilin-päätöstietoihin ja tilastokeskukseen liittyvän tiedon keruun yksinkertaistamista. Lausun-nossaan TILA otti kantaa eräisiin tilinpäätös-sääntelyn yksityiskohtiin, joilla mahdollisesti voitaisiin helpottaa mikroyritysten taloudellisia velvoitteita. TILA huomautti lausunnossaan, että hallinnollisen taakan vähentämisessä on hankittava käytännön näkökulmia suoraan mikroyritysten edustajilta. Jatkossa hallinnolli-sen taakan keventämisessä on kuultava laa-jemmin mikroyritysten edustajia kuin tällä lau-suntokierroksella.

1.2 Tilintarkastajajärjestelmän kokonais-uudistus


Keskuskauppakamari huomautti lausunnos-saan, että tiedon keruun sähköistäminen ei ole yksistään riittävä toimenpide. Keskus-kauppakamari otti kantaa tilintarkastusvelvolli-suuteen. Keskuskauppakamarin mielestä tilin-tarkastusvelvollisuuden on oltava mikroyrityk-sille vapaaehtoista.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmiste-lemassa tilintarkastajajärjestelmän kokonais-uudistusta. TEM on laatinut arviomuistion tilin-tarkastajajärjestelmän uudistamisessa huomi-oon otettavista näkökohdista. Uudistus liittyy eduskunnan tilintarkastuslain yhteydessä an-tamaan lausumaan siitä, että hallitus valmiste-lee tilintarkastajien tutkintovaatimusten koko-naisuudistuksen niin, että kaikille tilintarkasta-jille on yhteinen perustutkinto, jonka jälkeen voidaan erikoistua ja suorittaa erikoistu-misopinnot. Arviomuistion tarkoitus oli kartoit-taa, millaisia tilintarkastuspalveluita ja millaistatilintarkastusosaamista tarvitsemme tulevai-suudessa. Tilintarkastajajärjestelmän koko-naisarviointi on suunniteltu annettavaksi selvi-tysmiehen tehtäväksi. Selvitysmies on tarkoi-tus asettaa lausuntokierroksen jälkeen.

2 EU-hankkeet


Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) totesi lausunnossaan, että eduskunnan lausumaan yhteisestä tilintarkastajien perus-tutkinnosta on annettava vastaus. Se ei edel-lytä kokonaisuudistusta toimivassa ja juuri uu-distetussa järjestelmässä. TILA katsoi, että tilintarkastaja- ja tilintarkastajajärjestelmää on kehitettävä koko ajan vaiheittain aikaisemmin saavutetun pohjalle. Tilintarkastajajärjestel-mässä on asioita, joita pitää korjata. TILA:n asemaa keskeisenä toimijana tilintarkas-tusalan valvontajärjestelmässä on vahvistetta-va.

2.1 Tilintarkastusmarkkinoiden keskittymi-sen vähentäminen

Euroopan komissio on asettanut yhdeksi ta-voitteekseen edistää pienempien tilintarkas-tusyhteisöjen pääsyä kansainvälisille tilintar-kastusmarkkinoille ja vähentää sen riskin mahdollisuutta, ettei pääomamarkkinoilla olisi riittävästi tilintarkastajia tarkastamaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä. Tämä tavoite on kirjattu muun muassa komis-sion kesäkuussa 2008 antamaan tilintarkasta-jan vahingonkorvausvastuun rajoittamista koskevan suosituksen vaikutusarvioon. Ko-missio julkaisi marraskuussa 2008 konsultaa-

28

tioasiakirjan, jossa pyydettiin kommentoimaan tilintarkastusmarkkinoihin vaikuttavia seikkoja helmikuun 2009 loppuun mennessä.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) piti lausunnossaan tilintarkastusmark-kinoiden toimivuuden varmistamista Euroopan sisämarkkinoilla yhtenä tämän hetken tär-keimmistä tehtävistä. TILA kannatti tilintarkas-tusyhteisöjen omistusrajoitusten hallittua lie-ventämistä siten, että tilintarkastuksen riippu-mattomuus voidaan turvata. Omistusrajoitus-ten lieventäminen voi joissakin tapauksissa edistää markkinoiden toimivuutta, vaikka toi-mivuuteen vaikuttavat useat muutkin tekijät.


2.2 Mikroyritysten vapauttaminen tilinpää-tösdirektiiveistä


Keskuskauppakamari piti lausunnossaan tilin-tarkastusmarkkinoiden toimivuuden varmista-mista tärkeänä. Markkinoiden toimivuuden edistämisessä Keskuskauppakamari suhtautui kriittisesti sellaisten keinotekoisten keinojen käyttöön, jotka eivät nosta tilintarkastuksen laatua. Keskuskauppakamari kannatti tilintar-kastusyhteisöjen omistusrajoitusten hallittua lieventämistä, koska se voi edistää tilintarkas-tusyritysten kasvua ja uusien tilintarkastusyri-tysten tuloa markkinoille.

Euroopan komissio julkaisi 26.2.2009 direktii-viehdotus mikroyritysten vapauttamisesta ti-linpäätösdirektiivien soveltamisalasta. Ehdo-tus antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden jät-tää mikroyritykset tilinpäätösdirektiivien (4. ja 7. yhtiöoikeudellinen direktiivi) soveltamisalan ulkopuolelle.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjesti asi-asta keskustelutilaisuuden 20.3.2009. Keskus-telutilaisuuden antia pyritään hyödyntämään ministeriössä valmisteltaessa Suomen kantaa eduskunnalle toimitettavaa U-kirjelmää laadit-taessa sekä laadittaessa vastausta komission kyselyyn. Määräaika lausunnon antamiselle on 30.4.2009.

2.3 Komission suositus tilintarkastajan va-hingonkorvausvastuun rajoittamisesta

Euroopan yhteisöjen komissio antoi 5.6.2008 suosituksen lakisääteisten tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen siviilioikeudellisen vas-tuun rajoittamisesta. Suositus koskee niiden tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen sivii-lioikeudellista vastuuta, jotka tekevät tilinpää-tösten lakisääteisiä tilintarkastuksia yhtiöissä, jotka on rekisteröity jäsenvaltioon ja joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteek-si jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla.25

Komission suositukseen liittyy vaikutusarvioin-ti. Komission mukaan tilintarkastuspalvelujen tarjonnassa eurooppalaisilla markkinoilla on markkinahäiriö. Tarjonta noteeratuille yhtiöille on keskittynyt useilla markkinoilla neljään suu-reen tilintarkastusketjuun. Komission mukaan on olemassa entistä suurempi vaara, että joku suurista ketjuista poistuu markkinoilta esimer-kiksi suuren korvausvaatimuksen seuraukse-na.

Vastuun rajoittaminen ei suosituksen mukaan koskisi tapauksia, joissa ammatilliset velvoit-teet on laiminlyöty tahallisesti.Komissio suosittelee, että jäsenvaltiot toteut-tavat tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen vahingonkorvausvastuuta rajoittavia toimia. Komissio suosittelee, että vastuuta rajoitetaan erityisesti yhdellä tai useammalla seuraavista menetelmistä:

a) määritetään rahallinen enimmäismäärä tai kaava, jolla kyseinen enimmäismäärä laske-taan;

b) määritetään periaatteet, joiden mukaisesti lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkas-tusyhteisön vastuu ei ylitä niiden todellista osuutta korvauksenhakijan kärsimästä vahin-gosta eikä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhtei-sö siksi joudu yhteisvastuuseen muiden va-hinkoa aiheuttaneiden tahojen kanssa;

c) annetaan tarkastettaville yhtiöille, lakisää-teisille tilintarkastajille ja tilintarkastusyhteisöil-le mahdollisuus tehdä sopimus vastuun rajoit-tamisesta.

25 Lisätietoja löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/internal_market/auditing/liability/index_en.htm

29

Komission vaikutusarvioinnissa nostetaan esiin riski siitä, että tarkastettavan yhteisön konkurssin yhteydessä tilintarkastaja joutuisi maksamaan syntyneet vahingot. Myös vas-tuuvakuutuksia on yhä vaikeampi saada no-teerattuja yhtiöitä tarkastaville tilintarkastajille.

Komissio on määritellyt vaikuttavuusarvioin-nissaan tavoitteekseen sen riskin vähentämi-sen, ettei pääomamarkkinoilla toimiville yrityk-sille löytyisi enää tilintarkastajia. Lisäksi ko-mission tavoitteena on kannustaa tilintarkasta-jia ottamaan asiakkaakseen julkisen kaupan-käynnin kohteena olevia yhtiöitä.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjesti ko-mission suositusta ja siihen liittyvää vaiku-tusarviointia koskevan lausuntokierroksen syyskuussa 2008. Ei tiedetä, mihin toimenpi-teisiin suositus mahdollisesti johtaa Suomessa ja muissa ETA-valtioissa.

Keskuskauppakamarin mukaan osakeyhtiö-laissa on tiukat säännökset johtohenkilöiden vahingonkorvausvastuusta. Mahdollisten muu-tosten tekeminen tilintarkastajan vahingonkor-vausvastuuseen ei saa merkitä osakeyhtiön johtohenkilöiden vahingonkorvausvastuun ki-ristymistä. Korvausvastuun kiristäminen ny-kyisestä voi vähentää listayhtiöiden hallitus-paikkojen houkuttelevuutta. Vastuusäännös-ten on oltava kohtuullisia. Muilta osin Keskus-kauppakamari yhtyi Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan asiasta 16.9.2007 antamaan lausuntoon.


2.4 Komission päätös tiettyjen kolmansien maiden tilintarkastajien ja tilintarkastusyksi-köiden tilintarkastustoimintaa koskevasta siir-tymäajasta (2008/627/EY)


Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) antoi komission suositusta koskevan lausunnon 16.9.2008. TILA yhtyi komission suosituksen yleistavoitteen kanssa, jonka mu-kaan on vähennettävä pääomamarkkinoihin kohdistuvaa riskiä siitä, että julkisesti noteera-tuille yhtiöille ei löydy lakisääteisiä tilintarkas-tajia. TILA pyrkii omassa toiminnassaan edis-tämään sitä, että kaikille yrityksille Suomessa olisi saatavilla ammattitaitoisia tilintarkastajia. Lisäksi TILA toi esille eräitä vahingonkorvaus-vastuuseen liittyviä Suomen lainsäädäntöön tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia.

Komissio antoi 29.7.2008 päätöksen26

(2008/627/EY) direktiivin 45 artiklaa koskevas-ta siirtymäajasta, jonka kuluessa ETA-valtiot eivät pääsääntöisesti rekisteröi ja valvo pää-töksessä mainituista maista tulevia tilintarkas-tajia ja tilintarkastusyhteisöjä, vaan heitä val-vovat kotivaltion valvontaviranomaiset. Tällai-sia päätöksessä tarkoitettuja maita ovat esi-merkiksi USA, Kanada ja Japani.

Pääsääntöisesti tilintarkastusdirektiivi velvoit-taa ETA-valtioiden valvontaviranomaiset (Suomessa TILA) rekisteröimään ETA-alueen ulkopuolelta tulevat tilintarkastajat ja tilintar-kastusyhteisöt, jos he laativat tilintarkastusker-tomuksen tilinpäätöksestä tai konsernitilinpää-töksestä Euroopan talousalueeseen kuulumat-tomassa valtiossa rekisteröidyssä yhteisössä, jos sen arvopapereita on otettu julkisen kau-pankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoil-la. Rekisteröitävän tilintarkastajan on täytettä-vä erikseen määriteltävät tilintarkastusyhteisöä, tilintarkastuksen suorit-tamista ja tietojen julkistamista koskevat edel-lytykset.

Komission päätöksen mukaan sijoittajien suo-jelemiseksi kyseisten kolmansien maiden tilin-tarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt voivat pää-töksen mukaisena siirtymäaikana vuosina 2008–2010 jatkaa tilintarkastustoimiaan ilman direktiivin 2006/43/EY 45 artiklan mukaista rekisteröintiä. Niiden on kuitenkin annettava

Rekisteröintivelvoite ei koske yhtei-söä, jonka arvopapereista julkisen kaupan-käynnin kohteena on vain sellaisia muun kuin oman pääoman ehtoisia arvopapereita, joiden yksikkökohtainen nimellisarvo tai kirjanpidolli-nen vasta-arvo on vähintään 50 000 euroa tai tätä liikkeeseenlaskupäivänä vastaava määrä muussa valuutassa. Rekisteröinnin lisäksi ky-seisiä tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjäon valvottava kohdevaltiossa.

ETA-alueella hyväksyttyä tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisöä valvoo kotivaltion val-vontaviranomainen, vaikka tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö toimisi usean ETA-alueen alueella.

26 Euroopan unionin virallinen lehti 31.7.2008 L 202/70

30

valvontaviranomaiselle tietoja itsestään, tilin-tarkastusstandardeistaan ja tilintarkastustensa tekemiseen sovellettavista riippumattomuus-vaatimuksista.

TILA on 1.10.2008 ottanut käyttöön kolman-sista maista tulevien tilintarkastajien ja tilintar-kastusyhteisöjen rekisteröintihakemuksia var-ten komission julkaisemat A- ja B-lomakkeet. Ne löytyvät komission sivuilta osoitteesta

Rekisteröimishakemuslomakkeet

http://ec.europa.eu/internal_market/auditing/relations/index_en.htm. Sivuilta löytyy myös kysymyksiä ja vastauksia -taustainformaatio.

2.5 Muita EU-hankkeita

Kansainväliset tilintarkastusstandardit

EU:n komissiota avustavassa EGAOB:ssa (European Group of Auditors’ Oversight Bo-dies) ja sääntelykomiteassa (Auditing Regula-tory Committee) on keskusteltu kansainvälis-ten tilintarkastusstandardien (ISA) sisällöstä ja soveltamisesta. Joissakin jäsenmaissa ISA-standardeja sen enempää kuin muitakaan IAASB:n standardeja ei ole käännetty kysei-sen maan kielelle. Komissio haluaa kiirehtiä käännöksiä. Komission edustajan mukaan komissio ei tee päätöksiä tilintarkastusdirektii-vin 26 artiklan mukaisesti standardien velvoit-tavasta käyttöön ottamisesta ainakaan ennen vuoden 2010 puoliväliä.

Kansainväliset tilintarkastusstandardit tutki-musten kohteena

Kansainväliset standardit ovat aiheena myös komission tilaamassa kahdessa tutkimukses-sa, joista Duisbergin yliopistossa tehtävä tut-kimus koskee kansainvälisten tilintarkastus-standardien kustannustehokkuutta ja toinen, Maastrichtin yliopistossa tehtävä tutkimus koskee ISA-standardien ja USA:n valvontavi-ranomaisen PCAOB:n (Public Company Ac-counting Oversight Board) standardien eroja.

2.6 IAS-/IFRS-standardien hyväksyntä

Tutkimukset valmistunevat vuoden 2009 aika-na.

Komissio hyväksynyt seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka tulivat voimaan 1.1.2009.

� IFRS 1 Amendment (revised): Cost of an Investment in a Subsidiary,

� IAS 27 Amendment: Cost of an Invest-ment in a Subsidiary, Jointly Controlled Entities or Associate

� IAS 32 Amendment: Financial Instru-ments - Presentation: Financial Instru-ments Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation

� IAS 1 Amendment: Presentation of Finan-cial Statements: Financial Instruments Puttable Financial Instruments and Obli-gations Arising on Liquidation

� IFRS 2 Amendment: Vesting Conditions and Cancellations

� IAS 1 Amendment: Presentation of Finan-cial Statements

� IAS 23 Amendment: Borrowing Costs� IFRS 8 Operating Segments

31

VI Teollis- ja tekijänoikeudet

1 Kansallinen innovaatiostrategia

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa hallitusoh-jelman mukaisesti laadittavan kansallisen in-novaatiostrategian valmistelusta. Kansallisen innovaatiostrategian tavoitteena on muun mu-assa elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämi-nen. Strategialla pyritään laaja-alaisen inno-vaatiopolitiikan koordinaation ja toimeenpanon selkeyttämiseen. Kansallinen innovaatiostra-tegia määrittää ne laajat linjat ja valinnat, joilla pyritään siihen, että suomalainen innovaatio-ympäristö on maailman huippua vuonna 2015. Strategiassa määritellään myös ne toimenpi-teet, joihin ryhdytään hallituskauden aikana.

Strategian valmistelua johti laajapohjainen oh-jausryhmä puheenjohtajanaan Sitran yliasia-mies Esko Aho. Ohjausryhmä luovutti ehdo-tuksensa innovaatiostrategiaksi27

Ehdotuksen pohjalta valtioneuvosto antoi 9.10.2008 innovaatiopoliittisen selonteoneduskunnalle

elinkeinomi-nisteri Mauri Pekkariselle 12.6.2008.

28

2 Kansallinen IPR-strategia

. Selonteko sisältää keskeisiä linjauksia Suomen innovaatiopolitiikan kehit-tämiseksi. Vuosina 2008–2009 Suomen inno-vaatiojärjestelmän nykytilasta tehdään kan-sainvälinen arviointi, jonka suositusten perus-teella kehitetään innovaatiojärjestelmän toi-mintamalleja ja rakenteita. Työ- ja elinkeino-ministeriö on lisäksi asettanut innovaatiopoliit-tisen selonteon seurantaryhmän, jonka tulee huolehtia innovaatiostrategian toimenpiteiden toteutuksesta. Seurantaryhmän puheenjohta-jana toimii valtiosihteeri Mikko Alkio.

Kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen työ-ja elinkeinoministeriö) asetti 2.11.2007 ohjaus-ryhmän, jonka tehtävänä oli ohjata kansallisen teollis- ja tekijänoikeuksien strategian (IPR-strategian) laatimista.

27 Ehdotus on luettavissa osoitteessa http://www.tem.fi/files/19704/Kansallinen_innovaatiostrategia_12062008.pdf28

http://www.tem.fi/files/20298/INNOPOL_SELONTEKO.pdf

IPR-strategian keskeisenä tavoitteena oli kar-toittaa laaja-alaisesti teollis- ja tekijänoikeuk-sien sääntelyn ja infrastruktuurin nykytilanne sekä laatia toimenpidesuosituksia nykytilan kehittämiseksi.

Ohjausryhmänpuheenjohtajana toimi osasto-päällikkö Raimo Luoma työ- ja elinkeinominis-teriöstä. Keskuskauppakamarin IPR-valio-kunnan puheenjohtaja Merja Karhapää oli yksi ohjausryhmän jäsenistä. Strategian pääsihtee-rinä toimi Mikko Huuskonen.

Ohjausryhmän toimikausi päättyi 30.9.2008.Ohjausryhmän raportti ”IPR tehokkaaseen käyttöön! Aineksia teollis- ja tekijänoikeuksien strategiaan”29

Ohjausryhmän työn tulosten pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö laati yhteistyössä opetus-ministeriön kanssa kansallisen IPR-strategian. Valtioneuvosto teki 26.3.2009 periaatepäätök-sen kansallisesta aineettomien oikeuksien strategiasta

valmistui joulukuussa 2008.Raportissa määritellään neljä pääasiallista ai-neettomien oikeuksien kehityssuuntaa: globa-lisaatio, digitalisoituminen ja konvergenssi, immateriaalioikeuksien politisoituminen sekä IPR-kentän ekspansio. Tavoitesuositukset puolestaan keskittyvät seuraaville osa-alueille: osaaminen, oikeuksien tehokkuus, kilpailuoi-keus ja markkinoiden toimivuus sekä hallinnon tehokkuus. Strategiassa täsmennetty visio on, että Suomessa on vuonna 2015 innovaatio-toimintaa ja luovaa työtä tehokkaasti tukeva IPR-toimintaympäristö.

30

29

. Strategian mukaan Suomessa on vuonna 2015 innovaatiotoimintaa ja luovaa työtä tehokkaasti tukeva IPR-toimintaympäristö. Strategiassa määritellään toimenpiteet, joilla IPR-järjestelmän toimivuut-ta parannetaan. Toimenpiteiden kohdealueet ovat: 1) osaaminen, 2) oikeuksien tehokkuus ja selkeys, 3) kilpailupolitiikka ja 4) IPR-markkinoiden toimivuus sekä järjestelmän toiminnallinen ja taloudellinen tehokkuus.

http://www.tem.fi/files/21570/TEM37.pdf

30

http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/periaatepaatokset/2009/IPR-strategia/145451.pdf

32

3 Tekijänoikeudet

3.1 Tekijänoikeuskorvausten tulovaihtelu-jen tasaaminen

Opetusministeriö asetti marraskuussa 2007 työryhmän selvittämään tekijänoikeuskorvaus-ten tulovaihtelujen tasaamiseen liittyviä kysy-myksiä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdo-tukset, joilla tekijänoikeuskorvausten tulovaih-teluja verotuksessa pystytään tasamaan.

Työryhmän puheenjohtaja toimi johtaja Rauno Antila opetusministeriöstä. Työryhmän toimi-kautta jatkettiin kerran ja se päättyi 31.3.2009.

3.2 Tekijänoikeuslain 26 a §:n muuttami-nen

Opetusministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi laiksi tekijänoikeuslain 26 a §:n muuttamiseksi. Esityksessä ehdotet-tiin muutettavaksi tekijänoikeuslain valtuus-säännöstä, joka koskee päätöksentekoa hyvi-tysmaksun piiriin kuuluvista laitteista siten, että opetusministeriön asetuksen sijasta asi-asta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 6.6.2008. Muutettu laki tuli voimaan 1.1.2009.

Asiakirjat: HE 76/2008 vpSiVM 3/2008 vpEV 86/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 31.10.2008Säädöskokoelman nro: 663/2008Lain voimaantulopäivä: 1.1.2009Valmistelija: Neuvotteleva vir-

kamies Erkki Nor-bäck

3.3 Selvitys työsuhdeolettaman ottamises-ta tekijänoikeuslakiin


Keskuskauppakamari kannatti esitystä sellai-sessa muodossa, että laki edellyttää, että lii-kenne- ja viestintäministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä kuullaan ennen asetuk-sen antamista.

Opetusministeriö kutsui tammikuussa 2008 oikeusneuvos Mikko Tulokkaan selvittämään, tulisiko tekijänoikeuslakiin sisällyttää olettama,

jonka nojalla työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten taloudelliset oikeudet siirtyisivät suo-raan lain nojalla työnantajalle.

Selvitys (2008:17)31 valmistui 11.6.2008. Siinä ehdotetaan, että lakiin otetaan olettamasään-nös, jonka mukaan työnantajalla on oikeus käyttää työntekijän työtehtäviä täyttäessään luomaa teosta ja määrätä siitä toimintansa edellyttämällä tavalla, ellei alan vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu taikka toisin ole so-vittu. Myös teoksen myöhemmin ilmenevät hyödyntämismahdollisuudet kuuluisivat käyt-töoikeuden piiriin.

Opetusministeriö pyysi selvityksestä lausunto-ja 5.9.2008 mennessä. Suurin osa lausunnon antajista kannatti Tulokkaan esitystä. Asiaa jatkovalmistellaan opetusministeriön virka-miestyöryhmässä, joka puheenjohtajana toimii tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Tavoitteena on laatia esitys, jossa huomioidaan työnanta-jien ja työntekijöiden intressit. Esitys lähete-tään lausuntokierrokselle kevään kuluessa ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskun-nalle ennen kesää.

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että eh-dotettu työsuhdeolettama kattaa yksiselittei-sesti myös yrityskauppa- ja muut siihen rin-nastettavat tilanteet. Ehdotuksen jatkovalmis-telussa tulee vahvistaa työnantajan oikeus luovuttaa oikeudet eteenpäin kolmannelle ta-


Keskuskauppakamari kannattaa tekijänoi-keuslain muuttamista siten, että työ- tai vir-kasuhteessa luodun teoksen taloudelliset teki-jänoikeudet siirtyvät työnantajalle, jollei toisin sovita.

Työsuhdeolettama tekijänoikeuslaissa edistäi-si ja tehostaisi tekijänoikeuden hyödyntämistä erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksis-sä, joissa tekijänoikeuslainsäädännön tunte-mus on vähäistä. Olettamasäännös selkeyt-täisi myös oikeudellista tilannetta ja olisi omi-aan edistämään tekijänoikeudella suojatun aineiston laillista käyttöä ja turvaamaan teki-jänoikeussuojan tärkeä rooli myös tulevaisuu-dessa.

31 Selvitys on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr17.pdf?lang=fi

33

holle esimerkiksi konsernin sisäisissä siirrois-sa ja siirroissa yhteistyökumppaneille sekä asiakkaille.

Esityksen perusteluissa tulee kirjata selkeästi se, ettei työntekijällä ole oikeutta käyttää teos-ta työsuhteen päättymisen jälkeen.

3.4 Tekijänoikeustoimikunta 2008–2009

Opetusministeriö asetti 21.2.2008 uuden teki-jänoikeustoimikunnan, joka käsittelee tekijäoi-keuslainsäädännön uudistuksiin liittyviä asioi-ta. Toimikunnan tehtävänä on erityisesti 1)arvioida tekijänoikeuslainsäädännön uudistus-tarvetta ja valmistella mahdollisten uudistus-ten suuntaviivoja ministeriölle, 2) käsitellä Eu-roopan unioniin liittyvien lainsäädäntöasioiden valmistelua ja kansainvälisten sopimusasioi-den valmistelua Suomen hallituksen kannan-muodostuksen tueksi ja 3) antaa näitä asioita koskevia ehdotuksia opetusministeriölle.

Tiedonvaihdon ja keskustelun lisäämiseksi toimikunta kutsuu kerran vuodessa koolle teki-jänoikeusfoorumin, jonne kutsutaan muun muassa tekijänoikeuden haltijoita, tekijänoi-keudella suojattua aineistoa käyttävää teolli-suutta ja viestintäalan yrityksiä sekä kuluttaji-en edustajia.

Toimikunnan puheenjohtajana toimii professo-ri, oikeustieteen tohtori Niklas Bruun. Toimi-kunnan toimikausi jatkuu 31.12.2009 asti.

3.5 Monikanavajakelu

Opetusministeriö asetti 21.2.2008 työryhmän selvittämään monikanavajakelua. Sen tehtä-vänä oli selvittää, miten tekijänoikeuslakia tuli-si muuttaa, jotta osapuolilla olisi nykyistä pa-remmat mahdollisuudet sopia saman lähetyk-sen samanaikaisesta jakelusta samalle maan-tieteelliselle alueelle eri jakelukanavissa siten, että tekijänoikeudet arvoketjussa varmiste-taan. Työryhmän puheenjohtajana toimi asi-anajaja Sakari Aalto.

Työryhmä antoi loppuraporttinsa (2008:18)32

32 Raportti on luettavissa osoitteessa

9.6.2008. Työryhmän mukaan ratkaisutoimientulee edistää luovuutta ja innovaatiota sekä

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr18.pdf?lang=fi

tietoyhteiskunnan ja sen sisältömarkkinan ke-hitystä. Kuluttajille tulee mahdollistaa valin-nanvapaus eri jakelukanavien välillä. Mahdol-listen lainsäädäntömuutosten on oltava tekno-logisesti neutraaleja eikä olemassa oleviin so-pimuksiin tule puuttua. Tekijänoikeuslain muu-tostarpeesta ja muutosten sisällöstä oikeu-denhaltijoita ja oikeuksien käyttäjiä edustaneet tahot olivat osin erimielisiä.

Asiasta pyydettiin lausuntoja 5.9.2008 men-nessä. Asian valmistelu on jatkunut opetusmi-nisteriön virkamiesryhmässä, jonka puheen-johtajana oimii Viveca Still.


Keskuskauppakamari katsoo, että televisio- ja radiolähetysten monikanavajakelua voidaan edistää vain tekijänoikeuslakia muuttamalla. Paras ratkaisu olisi muuttaa lakia siten, että radio- ja televisio-ohjelmien samanaikainen jakelu pääasiallisesti samalla vastaanottoalu-eella olisi sallittua vastaavanlaisia jakelutek-niikoita hyödyntäen, kun alkuperäislähettämi-sestä on sovittu osapuolten kesken. Tämänsi-sältöinen ei-tahdonvaltainen säännös olisi toimiva ratkaisu ja helpottaisi oikeuksista so-pimista.

Toissijaisesti Keskuskauppakamari kannattaa puheenjohtajan kompromissiehdotukseen si-sältyvää olettamasäännöstä, jonka mukaan luovutus, joka koskee oikeutta välittää teos yleisölle televisio- tai radiotoiminnassa, käsit-täisi oikeuden teoksen kaikkeen samanaikai-seen ja muuttamattomaan välittämiseen sa-malla maantieteellisellä alueella. Ehdotettu olettamasäännös parantaa mahdollisuuksia hyödyntää uusia jakeluteitä.

Esitetyt säännökset koskevat televisio- ja ra-diotoimintaa. Jotta sääntely ei muodostu es-teeksi liiketoiminnan kehittymiselle, siinä ei tulisi rajoittua ainoastaan olemassa oleviin teknologioihin, jakelutapoihin ja toimintoihin. Tällaisilla rajauksilla voi olla myös kilpailua rajoittavia vaikutuksia.

Hallituksen esityksen perusteluissa on syytä todeta, että jos yritys toimii välittäjänä toisen lukuun alihankkijan ominaisuudessa, niin täl-lainen toiminta ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.

34

4 Teollisoikeudet

4.1 Hyödyllisyysmallilainsäädännön uudis-taminen

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltuhyödyllisyysmallilainsäädännön uudistamista.Lainmuutosten perimmäisenä tavoitteena on kehittää hyödyllisyysmallijärjestelmää entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa lain sisältöä patenttilain kanssa.

Keskeiset ehdotukset liittyvät uusiin säännök-siin suojavaatimusjulkaisusta, hyödyllisyys-mallihakemuksen tekemispäivästä ja hyödylli-syysmallioikeuksien ennalleen palauttamises-ta. Myös mitätöintiä koskevaa sääntelyä on tarkoitus selkeyttää. Lisäksi ulkomaisten haki-joiden edustamien asiamiesten kotipaikkavaa-timus saatettaisiin vastaamaan EY:n palvelui-den vapaan tarjoamisen periaatetta.

Hallituksen esitysluonnos oli lausuntokierrok-sella marraskuussa 2007. Hallituksen esityseduskunnalle annettiin 16.5.2008. Uudistettu laki tuli voimaan 1.12.2008.

Asiakirjat: HE 56/2008 vpTaVM 12/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 7.11.2008Säädöskokoelman nro: 700/2008Lain voimaantulopäivä: 1.12.2008Valmistelija: Ylitarkastaja Heli

Honkapää

4.2 Tunnusmerkkityöryhmän muistio


Keskuskauppakamari katsoo, että esitys on asianmukaisesti laadittu ja perusteltu.

Tunnusmerkkityöryhmä (KTM:n työryhmä- ja toimikuntaraportteja 6/2001) ehdotti, että tava-ramerkkilainsäädäntö uudistetaan säätämällä uusi tavaramerkkilaki ja liittämällä nykyinen yhteismerkkilaki osaksi tavaramerkkilakia. Eh-dotuksen mukaan tavaramerkin rekisteröinti voitaisiin hakemuksesta kumota hallinnollises-sa menettelyssä kokonaan tai osittain. Lisäksi tavaramerkkilaissa säädettäisiin oikeudesta saada vahingosta riippumaton hyvitys tavara-merkin hyväksi käyttämisestä, ja vahingonkor-vausta koskevia säännöksiä muutoinkin sel-

vennettäisiin. Elinkeinotoiminnassa käytettävä maantieteellinen merkintä voitaisiin rekisteröi-dä tavaramerkiksi ja tavaramerkki voitaisiin vakiinnuttaa myös tietyssä osassa maata, jol-loin yksinoikeus olisi voimassa kyseisellä alu-eella.

Asia on ministeriön hankelistalla, mutta sille ei ole määritelty tarkempaa aikataulua.

4.3 Teollisoikeudellisen asiamiesjärjestel-män kehittäminen

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työ-ryhmä selvitti teollisoikeudellisen asiamiesjär-jestelmän kehittämistarpeita ja valmisteli sen pohjalta ehdotuksia tarpeellisista lainsäädän-nön muutoksista ja muista tarvittavista toi-menpiteistä. Työryhmä sai työnsä valmiiksi keväällä 2004 (KTM:n julkaisuja 9/2004).33

Rekisteriin merkitty asiamies saisi käyttää toiminnassaan ammattinimikettä teollisoikeu-sasiamies ja vaihtoehtoisesti patenttiasiamies tai tavaramerkkiasiamies sen mukaan kum-paan rekisteriin hänet on merkitty. Muille kuin rekisteriin merkityille ammattinimikkeen käyttö ei olisi sallittua. Järjestelmän ylläpidosta ai-heutuvien kustannusten kattamiseksi tulisi re-kisteröintimaksujen ja tutkintomaksujen rinnal-

Työryhmä ehdotti säädettäväksi teollisoikeu-dellisia toimeksiantoja koskevan lain, jolla luo-taisiin kaikkia teollisoikeusalalla toimivia pa-tentti- ja tavaramerkkiasiamiehiä koskeva va-paaehtoinen rekisteröintijärjestelmä. Rekiste-röintijärjestelmän keskeisimmät toiminnot oli-sivat asiamiesten rekisteröinti ja rekisterin yl-läpito, rekisteröitävien asiamiesten ammatillis-ta osaamista arvioivien asiamiestutkintojen järjestäminen sekä asiamieseettisen toimin-nan valvonta ja siihen liittyvän kurinpitomenet-telyn organisointi. Patentti- ja tavaramerk-kiasiamiehille olisi omat rekisterit, joita ylläpi-täisi Patentti- ja rekisterihallitus.

Asiamieskokeiden järjestämistä ja eettistä val-vontaa varten perustettaisiin teollisoikeus-asiamieslautakunta, joka toimisi Keskuskaup-pakamarin yhteydessä. Asiamieseettisen val-vonnan tehostamiseksi säädettäisiin tarvitta-vat kurinpitomenettelysäännökset.

33 http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/

35

le ottaa käyttöön rekisteröidyiltä asiamiehiltä perittävä vuosimaksu.

Työryhmän muistio oli lausuntokierroksella syksyllä 2004. Lausunnot tukivat pääosin työ-ryhmän esityksiä. Jatkovalmistelun aikataulus-ta ei ole tarkempaa tietoa muun muassa eh-dotetun järjestelmän kustannusten vuoksi.

4.4 Lontoon sopimus

Ranska hyväksyi eurooppapatenttien kään-nöskustannusten alentamiseen liittyvän Lon-toon sopimuksen lokakuussa 2007, mikä mer-kitsi sopimuksen voimaantulon edellytysten täyttymistä. Sopimus tuli voimaan 1.5.2008, ja se koskee voimaantulopäivänä tai sen jälkeen sopimusvaltioissa myönnettyjä patentteja.

Sopimukseen liittyneet valtiot luopuvat yksi-puolisesti vaatimasta eurooppapatenttien käännöksiä omalle kielelleen. Riittävää on, että käännös on tehty englanniksi, ranskaksi tai saksaksi.

Suomi ei ole toistaiseksi liittynyt sopimukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kuitenkin 26.8.2008 työryhmän asian kansallista valmis-telua varten. Työryhmän tehtävänä on selvit-tää Lontoon sopimuksen vaikutukset ja tehdä esitys siitä, tuleeko Suomen liittyä sopimuk-seen. Mikäli työryhmä päätyy puoltamaan liit-tymistä, sen tulee valmistella lainmuutokset hallituksen esitystä varten. Työryhmän toimi-kausi jatkuu 30.6.2009 asti.

Työryhmä on teettänyt vaikutusarvioinnin Suomen mahdollisesta liittymisestä Lontoon sopimukseen. Vaikutusarviointi valmistui maa-liskuussa 2009.

5 Immateriaalioikeuksien tuomioistuinjär-jestelmä

Oikeusministeriön vuonna 2003 asettama työ-ryhmä selvitti immateriaalioikeusasioiden kä-sittelyyn liittyviä uudistustarpeita. Mietinnös-sään (OM:n työryhmämietintö 2005:2) työ-ryhmä tarkasteli kahta eri tuomioistuinvaih-toehtoa: asioiden keskittämistä joko Helsingin käräjäoikeuden yhteyteen tai markkinaoikeu-teen.

Uuden 13.4.2007 asetetun työryhmän tehtä-vänä oli selvittää immateriaalioikeusasioiden

käsittelyn kehittämisvaihtoehtoja edellä maini-tun mietinnön ja siitä saadun lausuntopalaut-teen pohjalta. Työryhmän puheenjohtajana toimi oikeusministeriön ylijohtaja Pekka Nurmi. Työryhmän mietintö annettiin 6.2.2008.

Työryhmä ehdotti, että immateriaalioikeuksien käsittely keskitetään markkinaoikeuteen. Tär-keimmät markkinaoikeuteen siirrettävät asia-ryhmät olisivat mietinnön mukaan: 1) patentti-ja rekisterihallituksen valituslautakunnassa käsiteltävistä asioista valitukset väitteisiin ja mitättömäksi julistamisvaatimuksiin annetuista teollisoikeuksia koskevista rekisteröintiratkai-suista, 2) Helsingin käräjäoikeudessa käsitel-tävistä asioista teollisoikeuksia koskevat riita-ja turvaamistoimiasiat sekä teollisoikeuksien rekisteröinnin kumoamista koskevat asiat ja 3) yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävistä asi-oista tekijänoikeuksia koskevat riita- ja tur-vaamistoimiasiat. Muutosta markkinaoikeuden ratkaisuun haettaisiin yleisistä tuomioistuimis-ta siirrettävissä asioissa korkeimmalta oikeu-delta ja patentti- ja rekisterihallituksen valitus-lautakunnasta siirrettävissä asioissa korkeim-malta hallinto-oikeudelta.

Lausuntoja asiasta pyydettiin 11.4.2008 men-nessä. Oikeusministeriö selvitti keskittämis-vaihtoehtojen valtiontaloudellisia vaikutuksia syksyllä 2008.

Valtioneuvoston teki 26.3.2009 periaatepää-töksen aineettomien oikeuksien strategiasta (ks. yllä VI.2). Strategiaan sisältyy linjaus siitä, että immateriaalioikeuksia koskevien riita-asioiden käsittely keskitetään markkinaoikeu-teen vuoteen 2012 mennessä. Periaatepää-töksen mukaan oikeusministeriölle varmiste-taan keskittämisen edellyttämät resurssit.

Lisätietoja asiasta antaa hallitusneuvos Heikki Liljeroos oikeusministeriöstä.

Keskuskauppakamari kannattaa immateriaali-oikeudellisten asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittämistä ensisijaisesti markkinaoikeuteen ja toissijaisesti Helsingin käräjäoikeuteen. Immateriaalioikeuksilla on suomalaisten yritys-ten kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys. Sa-malla immateriaalioikeuksia koskeva sääntely


36

on yhä monimutkaisempaa kansainvälisten sopimusten ja EU-tason sääntelyn myötä. Immateriaalioikeuksien hallinta edellyttää laa-ja-alaista ja kokonaisvaltaista asiantuntemusta tuomioistuimissa.

Tuomareiden asiantuntemus kertyy sitä kaut-ta, että he ratkaisevat paljon erilaisia immate-riaalioikeusriitoja, mikä puolestaan edellyttää immateriaalioikeusasioiden tuomioistuinkäsit-telyn keskittämistä. Käsittelyn keskittämisen myötä Suomella olisi mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti kilpailukykyisenä immateriaa-lioikeusriitojen ratkaisupaikkana.

Sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevat kieltoasiat samoin kuin niitä koske-vat vahingonkorvausasiat tulee tarkoituksen-mukaisuussyistä käsitellä samassa tuomiois-tuimessa kuin immateriaalioikeusasiat.

Immateriaalioikeusasiat tulee vastaisuudessa-kin voida ratkaista välimiesmenettelyssä yri-tysten niin halutessa siitä riippumatta, mihin immateriaalioikeudelliset riidat muutoin keski-tetään.

Asian jatkokäsittelyssä on syytä edetä nopeal-la aikataululla.

6 Tuoteväärennöksiä koskeva stan-dardi

Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on tehnyt aloitteen tuoteväärennöksiltä suojau-tumista ja niiden havaitsemista käsittelevän kansainvälisen standardin laatimiseksi. Stan-dardin otsikoksi ehdotetaan ”Performance re-quirements for purpose-built anti-counter-feiting tools”. Suomen standardoimisliitto SFS ry pyysi lausuntoja aloitteesta syksyllä 2008.

Standardia valmistellaan tällä hetkellä ISO:ssa. Lisätietoja valmistelun etenemisestä löytyy ISO:n internetsivuilta34.

34


Keskuskauppakamari kannattaa standar-disoinnin aloittamista.

http://www.iso.org/iso/iso_catalogue/catalogue_tc/catalogue_detail.htm?csnumber=52210

7 EU-hankkeet

7.1 Yhteisöpatentti

Ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisöpaten-tista (KOM(2000) 412 lopullinen)35

Suomen kansallisen kannan muodostamista varten työ- ja elinkeinoministeriö teetti syksyllä 2008 kansallisen vaikutusarvioinnin yhteisöpa-tentista

annettiin1.8.2000. Asetuksen tarkoituksena on luoda helppokäyttöinen, edullinen ja oikeudellisesti luotettava eurooppalainen patenttijärjestelmä.Se poistaisi kansallisen patenttisuojan alueel-lisuutta, joka saattaa vääristää kilpailua. Se soveltuisi erityisen hyvin patentein suojattujen tavaroiden vapaan liikkuvuuden takaamiseen.Vuosia vireillä olleen hankkeen tavoitteena on luoda nykyistä patenttijärjestelmää yksinker-taisempi, kustannustehokkaampi ja ennustet-tavampi tapa suojata keksintöjä.

Komission huhtikuussa 2007 antaman patent-titiedonannon (KOM(2007) 165 lopullinen)mukaan ensimmäisen vaiheen prioriteettina oli tuomioistuinjärjestelmän kehittäminen, minkä jälkeen oli tarkoitus avata substanssineuvotte-lut yhteisöpatentista. Maaliskuussa 2008 pu-heenjohtajamaa Slovenia kuitenkin teki yhtei-söpatenttia koskevan ehdotuksen, minkä jäl-keen keskusteluja jatkettiin sekä yhteisöpaten-tin että patenttilitigaation osalta.

EU:n kilpailukykyneuvosto käsitteli yhteisöpa-tenttiin liittyviä kysymyksiä toukokuussa 2008. Suurimmat avoimet kysymykset koskevat yh-teisöpatentin käännösvaatimuksia ja vuosi-maksujen jakoa. Yhteisöpatenttiin liittyviä ky-symyksiä käsiteltiin tiiviisti työryhmätasolla myös syksyn 2008 aikana.

36

35

. Vaikutusarvion mukaan yhteisöpa-tentille ei näytä olevan suurta kansallista tar-vetta. Komission yhteisöpatentin vaikutusar-viointi ei ole vielä valmistunut.

Vastuuhenkilöt ministeriössä ovat hallitusneu-vos Marja-Leena Rinkineva ja ylitarkastaja Heli Honkapää.

http://europa.eu.int/eur-lex/fi/com/pdf/2000/fi_500PC0412.pdf36 http://www.tem.fi/files/21146/TEM40.pdf

37

7.2 Eurooppalaisen patenttilitigaatiojärjes-telmän kehittäminen

Komissio käynnisti EU:n patenttijärjestelmän kehittämistä koskevan julkisen konsultaa-tiokierroksen 16.1.2006. Konsultaation tarkoi-tuksena oli selvittää näkemyksiä siitä, miten patenttijärjestelmää tulisi jatkossa pyrkiä kehit-tämään. Komissio pitää yhteisöpatenttia Eu-roopan kilpailukyvyn kannalta ensisijaisena tavoitteena.

Komissio antoi huhtikuussa 2007 patenttitie-donannon, jossa se esitti tuomioistuinjärjes-telmän kehittämisen ensimmäisen vaiheen prioriteetiksi. Järjestelmä kattaisi toteutues-saan eurooppapatentit ja mahdolliset yhteisö-patentit. Vasta tämän jälkeen oli tarkoitus ava-ta substanssia koskevat neuvottelut yhteisö-patentista, jota komissio ajaa vahvasti.

Neuvotteluja on jatkettu tiiviisti ja keskustelua on käyty patenttilitigaatiojärjestelmän pääpiir-teistä ja menettelysäännöistä. Virallista ehdo-tusta ei kuitenkaan vielä ole olemassa. Asiaakäsiteltiin neuvoston työryhmässä helmikuus-sa 2008 ja neuvottelut jatkuivat työryhmätasol-la vuoden 2008 aikana. Komissio ei todennä-köisesti tee virallista ehdotusta, ennen kuin järjestelmän pääpiirteistä vallitsee yhteisym-märrys.

Komissio on teetättänyt kustannushyötyana-lyysin patenttilitigaatiojärjestelmästä. Rapor-tissa on käsitelty hyvin hyötyaspektia, mutta kustannukset ovat jääneet vähäiselle huomiol-le. Esimerkiksi tuomioistuimen perustamiskus-tannuksia tai eri tahojen rahoitusosuuksia ei ole käsitelty lainkaan. Analyysiraportti valmis-tui 26.2.2009, ja siinä suositellaan vahvasti yhtenäistetyn ja integroidun patenttilitigaa-tiojärjestelmän kehittämistä. Litigaatiosopi-musluonnosta on patenttityöryhmässä viime aikoina tarkasteltu yksityiskohtaisella tarkkuu-della. Lisäksi komissio on antanut luonnoksen neuvottelumandaatiksi, jotta se voi aloittaa neuvottelut yhteisön ulkopuolisten EPC-maiden kanssa. Kyse on uudesta kansainväli-sestä, ei pelkästään yhteisön sisäisestä pa-tenttituomioistuimesta. EY-tuomioistuimelta on tarkoitus pyytää lausuntoa litigaatiosopimus-luonnoksen yhteensopivuudesta EY-perustamissopimuksen kanssa.

Vastuuhenkilöt työ- ja elinkeinoministeriössä ovat hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva ja ylitarkastaja Heli Honkapää.

7.3 Immateriaalioikeusrikoksien sanktioita koskeva direktiiviehdotus

Komissio antoi heinäkuussa 2005 direktiivieh-dotuksen, jonka tarkoituksena oli yhdenmu-kaistaa jäsenvaltioiden määräämiä seuraa-muksia immateriaalirikoksissa. Komissio antoi asiassa toukokuussa 2006 direktiiviehdotuk-sen (KOM(2006)168 lopullinen).

Ehdotuksen tavoitteena on täydentää direktii-viä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (2004/48/EY), joka koskee yksityisoikeudellisia ja hallinnollisia toimenpi-teitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja IPR:ien noudattamisen varmistamiseksi. Eh-dotetulla direktiivillä annettaisiin määräykset rikosoikeudellisista toimenpiteistä tämän ta-voitteen toteuttamiseksi. Direktiiviehdotukses-sa on määräykset teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tekojen säätämisestä rangaista-viksi sekä rangaistustyypeistä ja rangaistusten vähimmäistasosta. Lisäksi komissio ehdottaa säännöksiä menettämisseuraamuksista ja jä-senvaltioiden välisestä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä.

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroo-pan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ja neuvoston puitepäätökseksi (teollis- ja teki-jänoikeusrikoksista) annettiin eduskunnalle 17.11.2005 (U/39 2005).

Eduskunnan lakivaliokunta antoi lausunnon asiasta 3.3.2006 (LaVL 2/2006) ja 9.11.2006 (LaVL 21/2006). Sivistysvaliokunta antoi lau-suntonsa 21.3.2006 (SiVL 5/2006) ja talousva-liokunta 10.3.2006 (TaVL 8/2006).

Euroopan parlamentti hyväksyi komission eh-dotuksen tarkistettuna 25.4.2007 antamas-saan päätöslauselmassa. Ehdotuksen käsitte-ly on edelleen kesken neuvoston työryhmissä.

7.4 Mallioikeusdirektiivin muuttaminen

Komissio antoi 14.9.2004 ehdotuksen mal-lisuojadirektiivin 98/71/EY muuttamisesta (KOM(2004) 582)37

37

.

http://europa.eu.int/eur-

38

Muutos koskee varaosina käytettävien tuottei-den mallisuojan poistamista jälkimarkkinoilla. Suomen voimassaolevan lainsäädännön mu-kaan varaosat voivat saada suojaa enintään 15 vuoden ajaksi, kun muuten suojaa voi saa-da enintään 25 vuodeksi.

12.12.2007 antamassaan lainsäädäntöpäätös-lauselmassa Euroopan parlamentti asettui tu-kemaan komission ehdotusta tietyin tarkistuk-sin. Asian käsittelyä jatkettiin kevään ja kesän 2008 aikana. Käsittely ei ole kuitenkaan edennyt, sillä neuvosto ei ole löytänyt yhteis-ymmärrystä keskeisistä kysymyksistä.

Parlamentin tarkistusehdotusten johdosta val-tioneuvosto antoi 27.2.2008 eduskunnalle jat-kokirjelmän liittyen kirjelmään U 73/2004 vp.Talousvaliokunta antoi lausuntonsa (TaVL 14/2008) 7.5.2008.

Vastuuhenkilö työ- ja elinkeinominiteriössä on vanhempi hallitussihteeri Minna Tukiainen.

7.5 Haagin sopimuksen Geneven asiakirja

Komissio antoi joulukuussa 2005 ehdotuksen neuvoston päätökseksi hyväksyä Euroopan yhteisön liittyminen Haagin sopimuksen vuon-na 1999 tehtyyn Geneven asiakirjaan koskien mallien kansainvälistä rekisteröintiä (KOM(2005) 687). Päätösehdotuksen ja sen edellyttämän yhteisömalliasetuksen muutta-misen tarkoituksena on luoda yhteys yhteisö-mallijärjestelmän ja Haagin sopimuksen Ge-neven asiakirjan mallien kansainvälisen rekis-teröintijärjestelmän välille. Yhteys mahdollis-taisi yhden kansainvälisen mallisuojahake-muksen toimittamisen Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) kansainväliseen toimistoon ja hakemuksen kohdistamisen va-littuihin Haagin sopimukseen liittyneisiin valti-oihin, mukaan lukien Euroopan unioniin yhtei-sömallisuojan saamiseksi. Mallioikeussuoja turvataan EU:ssa vaihtoehtoisesti yhteisömal-lijärjestelmän tai kansallisten mallioikeuslakien nojalla. Haagin sopimuksen Geneven asiakirja ei tavoittele kansallisten mallioikeuslainsää-däntöjen yhdenmukaistamista.

Neuvosto hyväksyi Geneven asiakirjan Eu-roopan yhteisön puolesta joulukuussa 2006.

lex/en/com/pdf/2004/com2004_0582en01.pdf

Ehdotuksesta annettiin huhtikuussa 2006 val-tioneuvoston kirjelmä eduskunnalle (U 19/2006). Talousvaliokunta antoi asiassa lau-suntonsa 18.5.2006 (TaVL 16/2006).Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi joulu-kuussa 2006 lausuntoja hallituksen esitys-luonnoksesta mallioikeutta koskevan Haagin sopimuksen Geneven asiakirjan hyväksymi-sestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaatta-misesta ja mallioikeuslain muuttamisesta.

Virkatyönä valmisteltuun hallituksen esityk-seen sisältyy muun muassa säännös, jonka mukaan asiamiehellä tulee olla kotipaikka ETA-alueella. Nykyisen sääntelyn mukaan asiamiehellä on oltava kotipaikka Suomessa. Esityksessä ehdotetaan myös, että mallioi-keuslakiin tehtäisiin tiettyjä Geneven asiakir-jaan liittymisestä riippumattomia muutoksia: mallin rekisteröintihakemuksen kuuluttamis-menettelystä ehdotetaan siirryttäväksi mallin rekisteröinnin kuuluttamiseen. Lisäksi ehdote-taan mallin siirtokirjoista vaatimisesta luopu-mista sekä mahdollisuutta hylätä rekisteröinti-hakemus ainoastaan siltä osin kuin sen hy-väksymiselle on olemassa este.


Asiakirjat: HE 225/2008 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Vanhempi hallitus-

sihteeri Minna Tu-kiainen

7.6 Väärentämisenvastainen kauppasopi-mus (ACTA)


Muutos yhtenäistää teollisoikeuksia koskevaa sääntelyä. Kansainvälinen rekisteröintijärjes-telmä tuo kustannussäästöjä muotoilulleen suojaa tarvitseville suomalaisille yrityksille. Yksinkertainen, keskitetty ja kustannusteho-kas rekisteröintimenettely on elinkeinoelämän tarpeiden mukainen.

Komissio pyysi 23.10.2007 antamallaan suosi-tuksella valtuutusta neuvottelujen käymiseksi monenkeskisestä väärentämisenvastaisesta

39

kauppasopimuksesta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA). Kyseessä on Ja-panin ja Yhdysvaltain yhteinen aloite. Komis-sion näkemyksen mukaan Euroopan yhteisön tulee olla mukana hankkeessa.

Sopimushankkeen tarkoituksena on luoda yh-tenäiset standardit teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanolle samanmielisten maiden kanssa sekä yhdenmukaistaa sopimusvaltioi-den teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöön-panojärjestelmiä. ACTA-sopimus täydentäisi Kansainvälisen kauppajärjestön (WTO) teollis-ja tekijänoikeuksia koskevaa TRIPS-sopimusta.

Mahdollinen monenvälinen sopimus sisältäisi kolme osa-aluetta: kansainvälinen yhteistyö, täytäntöönpanokeinot ja oikeuskehys.

Neuvosto valtuutti 14.4.2008 komission ja pu-heenjohtajan neuvottelemaan ACTA-sopimuksesta. Neuvottelut aloitettiin kesä-kuussa 2008 ja ne ovat edelleen käynnissä.

Valtioneuvosto on antanut selvityksen komis-sion valtuuttamisesta sopimusneuvotteluihin(E 104/2007 vp). Lakivaliokunta antoi asiasta lausuntonsa (LaVL 15/2007 vp) 12.12.2007.

Ulkoasiainministeriö pyysi huhtikuussa 2008 lausuntoja ACTA-sopimusta koskevien Suo-men neuvottelutavoitteiden määrittämiseksi.Valtioneuvosto antoi 27.11.2008 kirjelmän eduskunnalle neuvottelujen käymisestä ACTA-sopimuksesta (U 69/2008 vp). Talous-valiokunnan lausunto (TaVL 43/2008 vp) asi-asta annettiin 12.12.2008 ja lakivaliokunnan lausunto (LaVL 21/2008 vp) 10.12.2008.

7.7 Tekijänoikeussuojan voimassaoloaika


Keskuskauppakamari kannattaa teollis- ja te-kijänoikeuksien maailmanlaajuisen täytän-töönpanon yhtenäistämistä. Sopimuksen so-veltamisala tulee rajata rikolliseen toimintaan. Keskuskauppakamari kannattaa EY:n osallis-tumista ACTA-neuvotteluihin.

Komissio julkaisi 16.7.2008 ehdotuksen Eu-roopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suo-jan voimassaoloajasta annetun direktiivin

(2006/116/EY) muuttamisesta (KOM(2008) 464 lopullinen)38.

Ehdotuksessa esitetään, että tallennettujen esitysten ja itse tallenteiden tekijänoikeus-suojaa pidennettäisiin nykyisestä 50 vuodesta 95 vuoteen. Myös teoksille, joilla on useita sä-veltäjiä, on tarkoitus lisätä suojaa. Ehdotuksen mukaan tällaisten sävellysten tekijänoikeus päättyisi 70 vuoden kuluttua viimeiseksi elä-neen tekijän kuoleman jälkeen.

Suomen kannan muodostamista varten ope-tusministeriö pyysi asiasta lausuntoja syksyllä 2008. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle suoja-aikadirektiivin muuttamisesta (U 63/2008 vp) annettiin 13.11.2008. Kirjelmässä vastustetaan komission ehdotuksia. Sivistys-valiokunnan lausunnossa (SiVL 22/2008 vp) sitä vastoin kannatetaan komission ehdotusta.

Komission ehdotusta käsitellään neuvoston työryhmässä.

Keskuskauppakamari vastustaa myös esiinty-ville taiteilijoille jälkikäteen jaettavan 20 pro-sentin osuuden keräämistä äänitetuottajilta,


Keskuskauppakamari vastustaa suoja-ajan pidentämistä tarpeettomana. Komission esitys on sisäisesti ristiriitainen ja heikosti perusteltu. Esitys ei auta vähentämään piratismia. Suoja-ajan pidentäminen ei paranna äänitteiden me-nestystä markkinoilla eikä oletettavasti kan-nusta uuden musiikin tekemiseen. Muutos nostaisi musiikin käyttäjien kustannuksia ja hankaloittaisi vanhempien teosten saatavuut-ta. Lisäksi se saattaisi heikentää tekijänoikeu-den kunnioittamista.

Useiden selvitysten mukaan suoja-aikojen pi-dentämisestä saatava hyöty on vähäinen esit-täville taiteilijoille. Pidentäminen on ongelmal-lista myös sähköisen liiketoiminnan kannalta. Suoja-aikojen pidentämisen sijaan tulisi kehit-tää oikeuksien käyttäjien mahdollisuutta lisen-soida oikeuksia mahdollisimman tehokkaasti oikeuksien haltijoilta.


40

sillä se olisi omiaan nostamaan lähettäjäyritys-ten maksamia korvauksia.

7.8 Vihreä kirja tekijänoikeudesta osaa-mistaloudessa

Komissio julkaisi 16.7.2008 vihreän kirjan teki-jänoikeudesta osaamistaloudessa (KOM(2008) 466 lopullinen)39. Kyseessä on komis-sion konsultaatioasiakirja, johon pyydettiin kommentteja 30.11.2008 mennessä.

Vihreän kirjan tarkoituksena on herättää kes-kustelua siitä, miten osaamista voidaan levit-tää parhaiten tutkimuksen, tieteen ja opetuk-sen käyttöön verkkoympäristössä. Lisäksi sii-nä nostetaan esille eräitä keskeisiä kysymyk-siä tekijänoikeuden roolista ja tehokkuudesta osaamistaloudessa. Tiedon levityksen edis-tämistavoitteen saavuttamiseksi esitetään te-kijänoikeusrajoitusten uudelleen arviointia.

Suomen kannan muodostamista varten ope-tusministeriö pyysi asiasta lausuntoja 7.10.2008 mennessä.

Valtioneuvoston selvitys vihreästä kirjasta (E 64/2008 vp) annettiin 27.8.2008 ja sivistysva-liokunnan lausunto (SiVL 17/2008 vp) 14.11.2008.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea käsitteli asiaa kokouksessaan maaliskuussa 2009. Jatkotoimista EU-tasolla ei ole vielä tehty pää-töstä.

Tekijänoikeusjärjestelmää tulisi arvioida koko-naisvaltaisesti sähköisen ympäristön kannalta. Kuluttajien pitäisi voida käyttää laajasti tarjolla olevia niin sanottuja web 2.0 -palveluja ja suo-rittaa kyseiselle ympäristölle tyypillisiä toimin-toja ilman oikeudellisten seuraamusten riskiä, jos kysymys ei ole luonteeltaan kaupallisesta käytöstä eivätkä toimenpiteet olennaisesti


Unionin yhteismarkkinoilla tulee parantaa osaamisen ja innovoinnin vapaata liikkuvuutta. Tulisi tarpeen mukaan harkita lainsäädännön harmonisointia unionin tasolla.


loukkaa oikeuksienhaltijoiden keskeisiä oike-uksia. Tulisi selvittää, miten voitaisiin luoda nykyistä tehokkaampia tapoja tekijänoikeuksi-en kaupalliselle lisensioimiselle sähköisessä ympäristössä.

Tekijänoikeuden rajoituksilla ei saa luoda markkinoille tilannetta, jossa julkisin varoin rahoitetut laitokset hyödyntävät kaupalliselta pohjalta rahoitettuja tuotteita ja palveluja il-maiseksi asettuen tosiasiassa kilpailemaan yritysten kanssa.

41

VII Kuluttajansuoja ja tuoteturvalli-suus

1 Kuluttajansuoja

1.1 Kuluttajaneuvonnan kehittäminen

Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryh-män selvittämään kuluttajaneuvonnan siirtä-mistä kunnilta valtion toteutettavaksi sekä ar-vioimaan tähän liittyvää kehittämistyötä.

Työryhmä sai työnsä päätökseen toukokuussa 2006, ja viimeisimmät lausunnot mietinnöstä tuli toimittaa 27.10.2007 mennessä. Asianvalmistelusta vastasi kaupallinen neuvos Ilkka Cantell.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 16.5.2008. Samana päivänä työ- ja elinkeino-ministeriö asetti ohjausryhmän, jonka tehtävä-nä on toimia lain täytäntöönpanoa ohjaavana toimielimenä. Lisäksi ohjausryhmän tulee suunnitella kuluttajaneuvontapalvelujen valtiol-le siirtymisen jälkeistä kehittämistyötä ja arvi-oida siirtovaiheen onnistumista. Ohjausryh-män toimikausi päättyi 28.2.2009. Puheenjoh-tajana toimi Kuluttajaviraston johtaja Päivi Hentunen.

Uusi laki tuli voimaan 1.1.2009. Uudistuksen myötä kuluttajaneuvontapalvelujen tuottamien siirrettiin maistraattien tehtäväksi.

Asiakirjat: HE 54/2008 vpTaVM 17/2008 vpHaVL 26/2008 vpEV 141/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 5.12.2008Säädöskokoelman nrot: 800–801/2008 Lain voimaantulopäivä: 1.1.2009Valmistelija: Neuvotteleva vir-

kamies Ulla Karhu

Keskuskauppakamari kannattaa kuluttajan-suojajärjestelmän mahdollisten puutteiden selvittämistä ja sellaisia toimenpiteitä, joilla järjestelmää voidaan joustavasti ja kustannus-tehokkaasti kehittää. Uusien monimutkaisten, vaikutuksiltaan tuntemattomien järjestelmien, kuten ryhmäkanteen, käyttöönoton sijasta on syytä kehittää nykyjärjestelmäämme. Näin ku-luttajansuojan korkea taso saadaan varmistet-

tua ilman yrityksille ja koko yhteiskunnalle ai-heutuvia haittavaikutuksia, joita esimerkiksi raskaasta ja kalliista ryhmäkannejärjestelmäs-tä seuraisi.

Keskuskauppakamari kannattaa työryhmän ehdotuksia kuluttajaneuvonnan kehittämisek-si. Ehdotusten toteuduttua kuluttajien käytös-sä on asumispaikasta riippumatta kuluttajan-suojakysymyksiin erikoistuneiden asiantunti-joiden verkosto.

Lisäksi Keskuskauppakamari pitää kuluttajavi-ranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyötä keskeisenä tekijänä kuluttajansuojan edistä-misessä. Epäselvyyksien tehokas ja juridisesti kestävä ratkaiseminen on sekä kuluttajien ja elinkeinoelämän etu. Kuluttajaneuvonnan ke-hittämisessä on syytä kiinnittää huomiota nii-hin mahdollisuuksiin, joita eri tahojen yhteistyö tarjoaa esimerkiksi valistustyön ja ongelmati-lanteiden ratkaisun osalta.


1.2 Valmismatkalainsäädännön muuttami-nen

Oikeusministeriö asetti työryhmän selvittä-mään valmismatkalainsäädännössä ilmennei-den ongelmien poistamista. Työryhmä keskit-tyi erityisesti seuraaviin ongelma-alueisiin: lain soveltamisalan ja käsitteiden selkiyttäminen, vakuusjärjestelmän kehittäminen sekä tiedon-antovelvoitteiden täsmentäminen.

Työryhmän oli määrä saada työnsä päätök-seen vuoden 2006 loppuun mennessä. Suo-men EU-puheenjohtajuuskauden ajaksi val-mistelu keskeytettiin, jolloin päättymisajankoh-ta vastaavasti siirtyi. Työryhmä antoi mietin-tönsä asiasta 20.9.2007. Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 12.6.2008.

Muutettu laki tulee voimaan 1.7.2009. Uudis-tuksella selvennettiin valmismatkan käsitettä siten, että valmismatkoiksi katsotaan jatkossa muun muassa sellaiset lentokuljetuksen ja majoituksen sisältävät matkapaketit, joita tar-jotaan yhteishintaan Internetissä tai matkatoi-mistoissa. Myös vaihto-oppilasmatkat ja kieli-matkat katsotaan valmismatkoiksi. Lisäksi matkanjärjestäjien tiedonantovelvollisuutta lisätään.

42

Asiakirjat: HE 83/2008 vpTaVM 14/2008 vpEV 113/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 19.12.2008Säädöskokoelman nro: 938/2008Lain voimaantulopäivä: 1.7.2009Valmistelija: Lainsäädäntöneu-

vos Marjo Lahelma

1.3 Kiinteistön ja vuokrahuoneiston välitys-tä koskevan lainsäädännön uudistaminen


Keskuskauppakamari piti ehdotusta hyvin valmisteltuna ja kannatettavana. Tarkistusta esitetään kuitenkin siihen, että matkanjärjestä-jän oikeus periä kohtuullisia kustannuksiaan matkustajan sairastapauksissa ei olisi niin ra-joitettu kuin on ehdotettu. Kohtuullisten kus-tannusten perimisoikeus tulisi ulottaa myös tavanomaisiin valmismatkoihin.

Oikeusministeriö selvitti vuosina 2006–2007 kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välitystä koskevien lakien uudistamistarvetta. Muutos-tarpeista tehtiin syksyllä 2006 kysely intressi-tahoille ja asia oli lausunnolla alkuvuodesta 2007. Saaduista vastauksista tehtiin tiivistel-mä, jonka mukaan puutteet lainsäädännössä eivät ole kovin merkittäviä. Tämän vuoksi jat-kotoimille ei ole tällä hetkellä tarvetta, ja mah-dollisen hankkeen asettamisessa voi oikeus-ministeriön mukaan mennä pitkäänkin. Asiaaon valmistellut lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen.

Lainsäädäntöä tulee selkeyttää välityspalkkion osalta. Nykylainsäädäntö aiheuttaa sen, että vuokranvälityksessä välityspalkkion aiheutta-ma kustannus on katettu muun muassa koro-tetun vuokran avulla, mitä ei sinänsä ole kat-sottu välityslain hallituksen esityksen peruste-luissa kielletyksi menetelmäksi. Hallituksen esityksessä on nimenomaan todettu lain joh-

tavan mahdollisesti osassa tapauksista siihen, että välityspalkkio siirretään sellaisenaan vuokran määrään. Nykyisen lain voimaantulon jälkeen monet välitysliikkeet laativat vuokra-sopimuksia, joissa vuokra on ollut aluksi koro-tettua, sittemmin määräaikaisten vuokrasopi-musten laatiminen on yleistynyt.

Vuokranvälityksessä välityspalkkion jakami-sen mahdollistaminen on osapuolten kannalta kohtuullista ja perusteltua. Käytännössä lyhyt-aikaisten, määräaikaisten vuokra-asuntojen saanti on huomattavan hankalaa, koska ym-märrettävästi vuokranantajien intresseissä ei voi olla lyhyt vuokrasuhde kustannusten nous-tessa liian korkeiksi. Tällöin lyhyempiaikaisten vuokra-asuntojen saanti tosiasiallisesti estyy. Huomioitava on myös se, että nykyisen asun-tokannan korjaustarve lisännee lyhytaikaisen vuokrauksen tarvetta. Näin ollen on perustel-tua kirjata lainsäädännössä erikseen mahdol-lisuus välityspalkkioiden jakamiselle, koska näin tehdään jo tosiasiallisesti.


Lausunnossa katsottiin lakien voimassaoloai-kana ilmenneen muutamia epäkohtia, jotka kaipaavat korjaamista. Poiketen nykyisestä, mahdollisten tulkintaepäselvyyksien välttämi-seksi, on perusteltua säätää kiinteistöjenväli-tykseen ja vuokrahuoneistojen välitykseen kumpaankin erilliset omat säännökset.

1.4 Pikaluottoihin liittyvän lainsäädännönuudistaminen

Oikeusministeriö asetti 22.10.2007 työryhmän valmistelemaan pikaluottoihin liittyvän lain-säädännön uudistamista. Tavoitteena on pois-taa pikaluottojen tarjonnassa esiintyneet on-gelmat ja epäkohdat. Pikaluotoilla tarkoitetaan summaltaan pieniä, alle kolmen kuukauden pituisia kulutusluottoja, joita tarjotaan matka-puhelimen välityksellä tai internetissä ja joiden saaminen ei edellytä vakuuksia.

Työryhmän työn pohjana oli oikeusministeriön vuonna 2007 laatima arviomuistio lainsäädän-nön uudistamisen tarpeista. Työryhmän tuli selvittää erityisesti kuluttajansuojalain kulutus-luottoa koskevien säännösten, rikoslain ko-ronkiskontasäännöksen ja korkolain viivästys-koron määräämistä koskevan säännöksen uudistamistarvetta. Työryhmän puheenjohta-jana toimi lainsäädäntöneuvos Katri Kummoi-nen oikeusministeriöstä.

Työryhmä antoi mietintönsä (2008:7) 11.11.2008. Mietinnössä ehdotetaan muutet-tavaksi kulutusluottoja ja koronkiskontaa kos-kevia säännöksiä sekä korkolain säännöstä viivästyskoron määrästä. Pikaluottoja markki-noitaessa olisi ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Lisäksi luotonantajalle asetettai-

43

siin velvollisuus todentaa lainanhakijan henki-löllisyys huolellisesti. Laissa kiellettäisiin myös kulutusluottosopimuksen nojalla myönnettävi-en varojen välitön maksaminen kuluttajalle, jos kulutusluottoa haetaan ja se myönnetään myöhään illalla tai yöllä.

Asiasta pyydettiin lausuntoja 31.12.2008 mennessä.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettaneen keväällä 2009.

Keskuskauppakamari ei pitänyt tarpeellisena työryhmän ehdottamaa pakollista vahvaa tun-

nistamista pikaluottoa haettaessa, sillä tunnis-tamisvirhe on luotonmyöntäjän vastuulla, kos-ka sellainen henkilö ei vastaa luotosta, jonka nimiin toinen on oikeudettomasti ottanut luo-ton.

Keskuskauppakamari ei pidä ylivelkaantumi-sen estämiseksi kovinkaan hyödyllisenä sitä, että ilta- tai yöaikaan myönnettävän luoton varat saa nostaa vasta kello seitsemään jäl-keen. Erityisen ongelmallinen ehdotus on sen kannalta, että rajoitus ei kohdistu pelkästään pikaluottoihin, vaan myös vakiintuneisiin luot-tosuhteisiin ja esimerkiksi oman pankin verk-kopalvelun kautta myönnettyihin luottoihin. Kuluttajien työajat ja muut ajankäyttötavat vaihtelevat merkittävästi, ja on perusteetonta estää kuluttajaa asioimasta oman pankkinsa kanssa ilta- tai yöaikaan. Ehdotusta on muu-tettava jatkovalmistelussa.


Keskuskauppakamari kannatti sitä, että lain-säädäntötoimin pyritään rajoittamaan pikaluot-toihin liittyviä erityisongelmia siltä osin kuin ongelmia on ilmennyt ja lainsäädäntötoimet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Keskuskauppakamari oudoksui sitä, että pika-luottoja koskevia säännöksiä valmistelemaan nimitetty työryhmä on tehnyt kaikkia kulutus-luottoja koskevan ehdotuksen korkolain viiväs-tyskorkoa koskevan säännöksen muuttami-seksi. Jos työryhmän tarkoitus olisi ollut tehdä korkolakiin muutosehdotus, työryhmän toi-meksiannossa ja kokoonpanossa olisi pitänyt ottaa tämä huomioon.

Mietinnössä esitetään korkolakiin kulutusluot-tojen osalta rajoitusta viivästyskorkojen kerty-misessä. Keskuskauppakamari vastusti ehdo-tusta. Muutos merkitsisi sitä, että yli 180 päi-vän viivästyksen jälkeen velallinen saisi viiväs-tyskorkoon alennuksen, mikäli velan normaali korko ylittäisi lakisääteisen viivästyskoron. Tämä ei kannusta velallista hoitamaan vel-kaansa pois.

Suomalaista maksukäytäntöä ei pidä heiken-tää perusteettomalla lainmuutoksella. Nyt eh-dotettu maksukäyttäytymistä murentava muu-tos ei ole tarpeen eikä tehokas ylivelkaantu-misen estäjänä.

Tällaista käytännölle vierasta säännöstä ei ole muissa EU-maissa. Ehdotus on siinäkin mie-lessä aiheeton pikaluottotyöryhmän tekemäk-si, että sen seuraamukset kohdistuisivat pää-osin muiden kuin pikaluottojen osalle.

1.5 EU-hankkeet

1.5.1 Kulutusluottodirektiivin uudistaminen

Komissio antoi vuonna 2002 direktiiviehdotuk-sen kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevi-en jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallin-nollisten määräysten yhdenmukaistamisesta (KOM(2002) 443 lopullinen). Myöhemmin ko-missio antoi parlamentin muutosehdotusten perusteella 28.10.2004 uuden, muutetun di-rektiiviehdotuksen (KOM(2004) 747 lopulli-nen)40

Direktiiviehdotus oli parlamentin ensimmäi-sessä käsittelyssä huhtikuussa 2004. Uusi

.

Direktiivillä pyritään mahdollistamaan entistä avoimempien ja tehokkaampien kulutusluot-tomarkkinoiden luominen ja toisaalta takaa-maan sellainen kuluttajansuojan taso, jonka avulla luottojen vapaa liikkuvuus voidaan to-teuttaa parhaalla mahdollisella tavalla sekä luotonantajien että kuluttajien kannalta. Tar-koituksena on laajentaa kulutusluottoja koske-vien säännösten soveltamisalaa sekä tarkis-taa mm. luotonantajan tiedonantovelvollisuutta koskevat säännökset ja parantaa luotonanta-jan tiedonsaantia. Ehdotetussa direktiivissä on säännöksiä myös perinnästä ja vakuussopi-muksista.

40

http://europa.eu.int/comm/consumers/cons_int/fina_serv/cons_directive/credit_cons_fi.pdf

44

direktiiviehdotus hyväksyttiin parlamentissa 7.10.2005.

Neuvosto saavutti direktiivistä poliittisen yh-teisymmärryksen 21.5.2007, ja komissio antoi lausuman yhteisestä kannasta syksyllä 2007. Direktiivin toinen lukeminen päättyi Euroopan parlamentissa 16.1.2008, kun neuvosto ja par-lamentti saavuttivat siitä yhteisymmärryksen.

Direktiivi (2008/48/EY) annettiin 23.4.2008, ja se on saatettava kansallisesti voimaan vii-meistään 12.5.2010. Direktiivistä seuraa täs-mennystarpeita kansalliseen lainsäädäntöön, varsinkin luotonantajan tiedonantovelvollisuut-ta koskeviin säännöksiin.

Oikeusministeriö asetti 2.10.2008 työryhmän direktiivin kansallisen voimaan saattamisen valmistelua varten. Työryhmän toimikausi päättyy 30.10.2009. Hallituksen esitys edus-kunnalle annettaneen keväällä 2010. Lisätie-toja asiasta antaa lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriöstä.

1.5.2 Vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta

Komissio julkaisi 15.3.2007 vihreän kirjan ku-luttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkistamisesta (KOM(2006) 744 lopullinen).

Komissio käynnisti vuonna 2004 kuluttajan-suojaa koskevan yhteisön säännösten tarkis-tusprosessin. Tarkistusprosessi kattaa kaikki-aan kahdeksan kuluttajansuojasta annettua direktiiviä. Tavoitteena on luoda todelliset ku-luttajan sisämarkkinat saaden aikaan tasapai-no korkeatasoisen kuluttajansuojan ja yritys-ten kilpailukyvyn välillä.

Komissio järjesti konsultaation asiassa kevääl-lä 2007, jolloin myös Suomen oikeusministeriöjärjesti kuulemisen.

Huhtikuussa 2007 asiaa käsiteltiin kirjallisesti EU:n kilpailukyky- ja kuluttajansuojajaostois-sa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi asiasta lausuntonsa 12.7.2007. Euroopan par-lamentti antoi 6.9.2007 päätöslauselmansa41

41 Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa sivulla

, jossa annettiin mm. vastaukset vihreässä kir-

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2007-0383+0+DOC+XML+V0//FI

jassa esitettyihin kysymyksiin sekä käsiteltiin ns. yhdistelmälähestymistapaa sekä kulutta-jansuojasäännöstön yhdenmukaista ja teho-kasta soveltamista. Parlamentin mukaan kan-sallinen kuluttajansuojan taso ei saa laskea, vaan sen on oltava yhtäläistä ja johdonmu-kaista kaikissa jäsenvaltioissa.

Komissio antoi ehdotuksen direktiiviksi kulut-tajan oikeuksista (KOM(2008) 614 lopulli-nen)42 8.10.2008. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa kuluttajien luottamusta sisämarkki-noihin ja lisätä halukkuutta rajojen yli käytä-vään kauppaan. Direktiivillä luotaisiin yhtenäi-set kuluttajansuojasäännökset koko EU:n alu-eelle, eikä jäsenmailla olisi mahdollisuutta säätää kansallisesti poikkeavia säännöksiä.Parlamentti käsitellee asiaa täysistunnossaan huhtikuun 2009 lopulla.

Kansallisesti valtioneuvoston kirjelmä (U 77/2008 vp) eduskunnalle annettiin 18.12.2008. Eduskunnan talousvaliokunta an-toi lausuntonsa (TaVL 2/2009 vp) 17.2.2009.


Keskuskauppakamari pitää kuluttajansuoja-säännösten täysharmonisointia lähtökohtai-sesti kannatettavana hankkeena. Direktiivieh-dotuksen säännöksillä ei kuitenkaan saataisi aikaan korkeatasoista eurooppalaista kulutta-jansuojaa. EU-maiden oikeusjärjestelmien eri-laisuuden takia eräät puhtaasti sopimusoikeu-delliset säännökset on syytä jättää täyshar-monisoinnin ulkopuolelle.

Jatkovalmistelussa Suomen tulee aktiivisesti edistää korkeatasoisen eurooppalaisen kulut-tajansuojan aikaansaamista. Tämän hetkiseen direktiiviehdotukseen sisältyy eräitä puutteita, jotka on syytä määritellä ja korjata. Esimerkik-si virhevastuun kahden vuoden takaraja ei ole kaikkien tuotteiden osalta tyydyttävä. Muuttu-neen kuluttajakäyttäytymisen takia kulutto-masta etämyynnin palautusoikeudesta ei ole syytä pitää kiinni.

Keskuskauppakamari pitää yhdistelmälähes-tymistapaa, jossa laaja-alainen sääntely tarvit-

Keskuskauppakamarin kannanotto 15.5.2007


45

taessa yhdistetään alakohtaiseen sääntelyyn, ainoana mahdollisena vaihtoehtona toteuttaa kuluttajansuojalainsäädäntöä käytännössä. Keskuskauppakamari katsoo, että laaja-alaista säädöstä tulisi soveltaa sekä kotimai-siin että rajat ylittäviin liiketoimiin, sillä säänte-lyn yhtenäisyys on tärkeää.

Keskuskauppakamari katsoo lisäksi, että si-sämarkkinoiden toimivuuden kannalta on tär-keää, että kuluttajansuojaa koskeva lainsää-däntö on yhdenmukaista. Tämän vuoksi Kes-kuskauppakamari kannattaa lainsäädännön täysharmonisointia täydennettynä keskinäisen tunnustamisen periaatteella.

1.5.3 Aikaosuusjärjestelmä

Niin kutsuttu timeshare-direktiivi on implemen-toitu kaikissa EU-jäsenmaissa. Implementoin-nin jälkeen on kuitenkin syntynyt uusia sopi-mustyyppejä, jotka eivät ole direktiivin piirissä.

Komissio järjesti julkisen konsultaatiomenette-lyn syksyllä 2006, jossa selvitettiin direktiivin muutostarpeita. Selvitysten perusteella komis-sio katsoi tarpeelliseksi korvata nykyinen ai-kaosuusdirektiivi soveltamisalaltaan laajem-malla direktiivillä (KOM(2007) 303 lopullinen).

Ehdotuksen keskeisenä sisältönä on säänte-lyn soveltamisalan laajentaminen uudistamalla ja selkeyttämällä lomaosakkeiden myyntiä ja vaihtoa koskevia säännöksiä. Keskeisimmät muutokset koskevat elinkeinonharjoittajan tie-donantovelvollisuutta, kuluttajan oikeutta pe-ruuttaa sopimus määräajassa sekä kieltoa ot-taa kuluttajalta vastaan maksusuoritusta pe-ruuttamisaikana.

Ehdotuksen käsittely aloitettiin neuvoston työ-ryhmässä heinäkuussa 2007. Euroopan talo-us- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa 24.10.2007. Direktiivi kuluttajien suojaamises-ta aikaosuuksia, pitkäkestoisia lomatuotteita, jälleenmyyntiä ja vaihtoa koskeviin sopimuk-siin liittyvien tiettyjen seikkojen osalta (2008/122/EY)43

Direktiivi tulee voimaan 20 päivän kuluttua sii-tä, kun se on julkaistu virallisessa lehdessä.

annettiin 14.1.2009.


Täytäntöönpanoaika puolestaan on kaksi vuotta voimaantulosta. Kansallisen täytän-töönpanon valmistelu on tarkoitus aloittaa syksyllä 2009.

Kansallisesti valtioneuvosto lähetti eduskun-nalle 20.9.2007 kirjelmän Euroopan parlamen-tin ja neuvoston ehdotuksesta aikaosuusdirek-tiiviksi (U25/2007). Valtioneuvosto suhtautuidirektiiviehdotukseen periaatteessa myöntei-sesti.

1.5.4 Tavaroiden vastavuoroinen tunnusta-minen


Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että ku-luttajansuoja toteutuu tehokkaasti aikaosuus-toiminnassa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Suomessa lainsäädäntö ja tehokas viran-omaistoiminta varmistavat kuluttajansuojan toteutumisen aika-osuustoiminnassa. Joissa-kin EU:n jäsenmaissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Keskuskauppakamarin käsityksen mukaan direktiiviin ei sinänsä juurikaan liity uudista-mistarpeita. Sen sijaan kuluttajansuojan käy-tännön toteutuminen kaikissa jäsenmaissa on syytä varmistaa.

Keskuskauppakamari kannattaa aikaosuus-toimintaa koskevien kuluttajansuoja-säännösten täysharmonisointia. Keskuskaup-pakamari kannattaa myös kuluttajansuoja-säännöksiin sisältyvien lukuisien eri peruu-tusaikojen harmonisointia. Kuluttajien etu olisi yhtenäinen ja selkeä peruutusaikoja koskeva sääntely.

Komissio antoi 14.2.2007 asetusehdotuksen tavaroiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ei-harmonisoidulla alueella (KOM(2007) 36).

Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaan yhdessä jäsenmaassa kansallisten lakien mukaan tuotettu tuote voidaan viedä muihin jäsenmaihin ilman ylimääräisiä menet-telysääntöjä. Tähän mennessä vastavuoroi-sen tunnustamisen periaate on nojannut Eu-roopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäy-täntöön ja erityisesti Cassis de Dijon -tapaukseen. Asetuksella pyritään lisäämään oikeusvarmuutta, turvaamaan sisämarkkinoi-den tehokkaampi toiminta ja poistamaan tava-roiden vapaan liikkumisen esteitä.

46

Euroopan parlamentti hyväksyi asetusehdo-tuksen 21.2.2008. Parlamentti ja neuvosto an-toivat 9.7.2008 asetuksen (2008/764/EY)44

1.5.5 EU:n asuntoluottoja koskeva sääntely

tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista me-nettelyistä sekä päätöksen 3052/95/EY ku-moamisesta. Asetus tulee sovellettavaksi 13.5.2009.

Asetuksessa määritellään viranomaisten ja elinkeinonharjoittajien oikeudet sekä velvolli-suudet viranomaisen rajoittaessa tuotteen markkinoillepääsyä kansallisten säännösten nojalla. Asetuksessa säädetään myös menet-telytavoista siinä tilanteessa, ettei tuotteelle tunnusteta vastavuoroisuutta.

Lisätietoja antaa kaupallinen neuvos Ilkka Cantell työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Komissio julkaisi vuonna 2005 vihreän kirjan EU:n asuntoluottoja koskevasta sääntelystä toimialan ja kuluttajajärjestöjen edustajista koostuvan työryhmän, ns. Forum Groupin ra-portin pohjalta (KOM(2005) 327 lopullinen).

Tavoitteena oli selvittää, onko asuntoluotoista ja muista sellaisista luotoista, joiden vakuute-na kiinteistö on, tarpeen säätää yhteisötasolla. Lisäksi selvitettiin tarpeet ryhtyä toimenpitei-siin rajat ylittävien kiinnitysluottomarkkinoiden toiminnan edistämiseksi.

Komission valkoinen kirja valmistui joulukuus-sa 2007 (KOM(2007) 807 lopullinen). Euroo-pan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausun-tonsa valkoisesta kirjasta 9.7.2008.

Komissio jatkaa vuosina 2008–2010 lainsää-däntötoimien ja muiden toimenpiteiden valmis-telua yhteistyössä jäsenvaltioiden ja markki-naosapuolten kanssa.

Suomessa hanketta on valmistellut lainsää-däntöneuvos Katri Kummoinen.


1.5.6 Ryhmäkanne kuluttaja-asioissa

Komissio on ryhtynyt selvittämään mahdolli-suutta kuluttajien EU-tason ryhmäkanneme-nettelyyn. Taustalla on ongelma siitä, että ku-luttajat vievät harvoin saataviaan oikeuteen suurten oikeudenkäymiskustannusten vuoksi. Komissio on myös viitannut kuluttajapoliitti-seen strategiaansa (2007–2013), jossa se on painottanut tehokkaiden muutoksenhakume-netelmien käyttöä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi helmikuussa 2008 oma-aloitteisen lausunnon ryhmäkanteiden ja niiden aseman määrittelys-tä kuluttajansuojalainsäädännön alalla.

EU:n parlamentti hyväksyi toukokuussa 2008 esityksen, jonka mukaan komission tulee sel-vittää ryhmäkanteen mahdollisuus osana ku-luttajasuojapoliittista strategiaansa.

Komissio pyysi lausuntoja asiasta keväällä 2008. Myös oikeusministeriö pyysi lausuntoja Suomen vastauksesta komission konsultaati-oon.

The Central Chamber of Commerce of Finland agrees with the need of adding cooperation between Member States. This could include a network of competent authorities to enhance solving problems related to cross-border transactions. An efficient example on this ap-


Statement to European Comission, Directo-rate-General Health and Consumers.

The Central Chamber of Commerce of Finland stresses that court proceedings are very sel-dom a suitable approach for dealing with con-sumers’ claims. According to our experience, out-of-court proceedings should be the prima-ry consumer redress mechanism.

We also find it very important that EU level measures do not lead to changes in the present national legislation on compensation and damages.

The Green Paper presents four options con-cerning collective redress. The Central Cham-ber of Finland agrees with Option 1 – No EC action until there is evidence of the need of EC action. Until now, this is not the case.

47

proach is the FIN-NET that operates on thefinancial sector.

If evidence shows that EC-level measures are needed, the Central Chamber of Commerce of Finland suggests that the European Commis-sion give a recommendation, not a binding instrument. The recommendation should take into account the different existing legislations, alternative dispute resolution mechanisms and legal traditions.

Keskuskauppakamarin lausunto 1.4.2008 oi-keusministeriölle

Vastausluonnoksen mukaan Suomi kannattai-si EU-tason ryhmäkannetta koskevan ehdo-tuksen valmistelua. Keskuskauppakamari vas-tustaa näkemystä ja katsoo, että on ennenai-kaista kannattaa säädösehdotusta ryhmäkan-teesta. Ennen ehdotuksen valmistelua on sel-vitettävä nykyisten oikeussuojakeinojen riittä-vyys sekä se, onko ryhmäkannemenettelylle tarvetta. Esimerkiksi Suomessa vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot on havaittu hyviksi.

Keskuskauppakamari yhtyy Suomen näke-mykseen siitä, että vahingonkorvaukset eivät saa ylittää todellisia vahinkoja. Komission eh-dottama kriteeri 10 jää epäselväksi.

2 Tuoteturvallisuus

Keskuskauppakamarin lausunto 4.3.2008 Eu-roopan komissiolle

Keskuskauppakamari yhtyy vain osittain ko-mission muistioon kuluttajien ryhmäkanneme-nettelystä. Ensisijaisena keinona kuluttajakan-teiden käsittelyssä tulisi pitää tuomioistuinten ulkopuoliset, vaihtoehtoiset riidanratkaisume-nettelyt. Selvityksen tulisi keskittyä ennemmin kustannustehokkaisiin ja aikaa säästäviin me-nettelyihin kuin kalliiseen ja aikaa vievään tuomioistuinmenettelyyn. Keskuskauppaka-mari painottaa, ettei kuluttaja-asioissa tulisi mahdollistaa ns. forum shoppingin käyttöä.

Keskuskauppakamari vastustaa sitä, että hyvi-tykset kuluttajille olisivat suurempia kuin tosi-asialliset haitat. Suomen lainsäädännön mu-kaan hyvityksen tulee olla oikeassa suhteessa kärsittyyn haittaan nähden.

2.1 Tuoteturvallisuuslainsäädännön kehit-täminen

Kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen työ-ja elinkeinoministeriö) asetti 2.10.2007 työ-ryhmän selvittämään kulutustavaroiden ja ku-luttajapalvelusten turvallisuudesta vuonna 2004 annetun lain kehittämistarpeita.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää kulutustava-roiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain kehittämistarpeita. Erityisesti työ-ryhmän tuli käsitellä seuraavia kysymyksiä: 1) onko lain nykyinen soveltamisala tarkoituk-senmukainen, 2) tulisiko tuotteiden jäljiteltä-vyyttä koskevaa sääntelyä täsmentää, 3) tuli-siko toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuu-den tehosteeksi asettaa seuraamuksia laimin-lyöntien varalta, 4) tulisiko toiminnanharjoittaja lailla velvoittaa ilmoittamaan valvontaviran-omaiselle toiminnan aloittamisesta ja laati-maan turvallisuussuunnitelma, 5) tulisiko lais-sa olevia valvontakeinoja selkeyttää, 6) tulisi-ko kunnan valvontaviranomaisten osalta täs-mentää toimivallan delegointia koskevia säännöksiä ja 7) tulisiko täsmentää niitä lain säännöksiä, jotka koskevat tuoteturvallisuus-sääntelyä osana ympäristöterveydenhuoltoa.

Työryhmän puheenjohtajana toimi kaupallinenneuvos Ilkka Cantell työ- ja elinkeinoministeri-östä. Keskuskauppakamaria työryhmässä edusti lakimies Paula Paloranta.

Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2008.Työryhmä luovutti mietintönsä työ- ja elinkei-noministeriölle 31.3.2009. Mietinnössä ehdo-tetaan säädettäväksi uusi kuluttajaturvalli-suuslaki, joka korvaisi voimassa olevan lain. Tavoitteena on kehittää yleistä tuoteturvalli-suuslainsäädäntöä niin, että sen säännökset ovat selkeitä sekä toiminnanharjoittajien että viranomaisten kannalta.

Mietinnön mukaan myös valvontaviranomais-ten tietojensaantioikeutta koskevaa sääntelyä tarkistettaisiin. Uuteen lakiin sisällytettäisiin myös säännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudesta tehdä toiminnastaan ilmoitus valvontaviranomaiselle ja laatia toi-mintaansa koskeva turvallisuusasiakirja tie-tyissä tapauksissa.

48

Lisätietoja antavat kaupallinen neuvos Ilkka Cantell ja kaupallinen neuvos Tomi Lounema työ- ja elinkeinoministeriöstä.

2.2 EU-hankkeet

2.2.1 Leludirektiivin muuttaminen

Komissio antoi 25.1.2008 ehdotuksen uudeksi lelujen turvallisuutta koskevaksi direktiiviksi (KOM(2008) 9 final)45

Kansallisesti ehdotuksen toteutuminen edellyt-täisi, että voimassa olevaa lakia lelujen turval-lisuudesta (287/1997) muutettaisiin eräiltä osin. Valtioneuvosto antoi direktiiviehdotuk-sesta kirjelmän eduskunnalle (U 15/2008) 24.4.2008. Vastuuhenkilö työ- ja elinkeinomi-nisteriössä on kaupallinen neuvos Ilkka Can-tell.

. Uudella direktiivillä muutettaisiin voimassa olevaa, vuodelta 1988 peräisin olevaa direktiiviä (88/378/ETY). Asian käsittely alkoi neuvoston työryhmässä 18.3.2008.

Uudella direktiivillä pyritään parantamaan lelu-jen turvallisuusvaatimuksia. Lisäksi direktii-viehdotuksessa esitetään myönnettäväksi tiet-tyjä toimivaltuuksia markkinavalvontaviran-omaisille. Valvonnan toteuttamiseksi ehdotuk-sessa säädetään niistä asiakirjoista, jotka le-luvalmistajien ja maahantuojien on pidettävä valvontaviranomaisten saatavilla sekä turvalli-suusarvioinnista, joka on niin ikään saatettava valvontaviranomaisten tarkastettavaksi.

Euroopan parlamentti hyväksyi komission eh-dotuksen 18.12.2008. Tämän jälkeen neuvos-to hyväksyy vielä virallisesti saavutetun tulok-sen. Direktiivillä tiukennetaan lelujen turvalli-suusvaatimuksia mm. kieltämällä tiettyjen ter-veydelle vaarallisten kemiallisten yhdisteiden käyttö ja rajoittamalla raskasmetallien, hajus-teiden ja kovien äänien käyttöä. Myös tukeh-tumisriskiä pyritään pienentämään. Lisäksi varoitustekstejä parannetaan sekä pakkauk-sissa että leluissa.

Uusia sääntöjä sovelletaan kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta ja kemiallis-ten vaatimusten osalta neljän vuoden kuluttua.

45

http://www.ec.europa.eu/enterprise/toys/documents/com_2008_0009_en.pdf

2.2.2 Kosmetiikkadirektiivin muuttaminen asetukseksi

Komissio on ehdottanut eurooppalaisen kos-metiikkalainsäädännön yksinkertaistamista muuttamalla kosmetiikkadirektiivi (76/768/ETY) asetukseksi (KOM(2008) 49 lo-pullinen).

Komission ehdotuksella on kaksi pääasiallista tavoitetta. Kosmetiikkatuotteiden korkea tur-vallisuustaso pyritään varmistamaan siten, että valmistajien vastuuta ja markkinoiden si-säistä kontrollia vahvistetaan. Lisäksi turhaa hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio ehdottaa muun muassa: 1) kosmetiikkatuot-teiden turvallisuusarvioinnin vähimmäisvaati-musten selkeyttämistä, 2) uutta sääntelyä koskien haitallisten vaikutusten ilmoittamista valvontaviranomaisille ja 3) ilmoitusvelvolli-suutta koskevien vaatimusten yksinkertaista-mista.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lau-suntonsa asiassa 9.7.2008.

Euroopan parlamentti antoi lainsäädäntöpää-töslauselmansa46

2.2.3 Asetus akkreditointia ja markkinavalvon-taa koskevista vaatimuksista

asiasta 24.3.2009. Päätös-lauselmassaan parlamentti hyväksyi komissi-on ehdotuksen tarkistettuna.

Kansallisesti valtioneuvosto antoi 30.4.2008 ehdotuksesta kirjelmän eduskunnalle (U 18/2008 vp).

Vastuuhenkilö työ- ja elinkeinoministeriössä on kaupallinen neuvos Ilkka Cantell.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 9.7.2008 asetuksen (2008/765/EY)47

46

tuottei-den kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksis-ta. Asetuksella kumottiin neuvoston asetus

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P6-TA-2009-0158&language=FI&ring=A6-2008-048447 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:218:0030:0047:FI:PDF

49

1993/339/ETY. Asetus on suoraan sovelletta-vaa oikeutta ja se tulee voimaan 1.10.2010.

Asetuksella vahvistetaan säännöt vaatimus-tenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditoin-nin järjestämistä ja toimintaa varten sekä markkinavalvontaa koskevat puitteet. Tarkoi-tuksena on taata yleisten etujen suojelun kor-kea taso muun muassa yleisen terveyden ja turvallisuuden, kuluttajansuojelun sekä turval-lisuuden osalta.

50

VIII Sopimukset, luotot, vakuudet ja maksukyvyttömyys

1 Sopimukset

1.1 Liikkuvaan kalustoon kohdistuvat kan-sainväliset oikeudet

Oikeusministeriössä on valmisteltu kantaa sii-hen, tulisiko Suomen liittyä Kapkaupungin so-pimusjärjestelmään, joka koskee arvokkaa-seen liikkuvaan kalustoon kohdistuvia va-kuusoikeuksia. Tarkoituksena on luoda kan-sainvälinen rekisteri, johon voitaisiin merkitä liikuteltavaan kalustoon kohdistuvia kansain-välisiä vakuusoikeuksia.

Taustalla on kansainvälisesti 1.3.2006 voi-maan tullut yleissopimus liikuteltaviin laitteisiin kohdistuvista kansainvälisistä oikeuksista se-kä lentokalustoa koskeva pöytäkirja. Asian käsittely oli Euroopan neuvostossa pysähdyk-sissä vuosia, mutta elokuussa 2008 komissio antoi ehdotuksen sopimuksen hyväksymisestä yhteisön puolesta (KOM(2008) 508 lopulli-nen). Parlamentti hyväksyi sopimuksen teke-misen 18.12.2008.

Suomessa yleissopimuksen ja pöytäkirjan rati-fiointitarvetta selvitettiin lausuntokierroksella, joka päättyi 28.9.2007.

Keskuskauppakamari kannattaa toimia, joilla tehostetaan mahdollisuuksia käyttää arvokas-ta liikkuvaa kalustoa vakuutena. Kapkaupun-gin sopimusjärjestelmään liittymisellä voi olla positiivista vaikutusta vakuuksien käyttömah-dollisuuksiin, vaikka sopimusjärjestelmällä ei liene suurta merkitystä suomalaisten toimijoi-den kannalta.


1.2 Maanvuokralainsäädännön tarkistami-nen

Pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan maanvuokralainsäädäntöä uudiste-taan siten, että se vastaa rakentamista ja elin-keinotoimintaa varten tapahtuvan maanvuok-rauksen tarpeita.

Marraskuussa 2007 oikeusministeriö käynnisti hallitusohjelman mukaisesti hankkeen, jonka

tarkoitus oli saada tausta-aineistoa mahdolli-seen uudistamistyöhön. Hankkeen tuloksena valmistui selvitys maanvuokrasopimuksista ja niissä käytetyistä ehdoista. Selvitys koskee sekä käytössä olevia vakiosopimusehtoja että eri alioikeuksissa kirjattuja sopimuksia. Lisäksi oikeusministeriössä on laadittu arviomuistio, joka käsittelee maanvuokralain rakennetta ja mahdollista uudistamistarvetta. Muistion mu-kaan kokonaisuudistukseen ei ole tarvetta. Sen sijaan lain 4 luvun ja eräiden muiden säännösten muutostarpeiden arviointia pide-tään tarpeellisena.

Lausuntoja selvityksestä pyydettiin 3.4.2009 mennessä. Jatkotoimista päätetään lausunto-kierroksen jälkeen.

Lisätietoja asiasta antavat lainsäädäntöneu-vos Pekka Pulkkinen ja tutkija Sofia Aspelund oikeusministeriöstä.

1.3 EU-hankkeet


Keskuskauppakamari kannattaa tarpeellisten muutosten tekemistä maanvuokralakiin, mutta ei pidä maanvuokralain kokonaisuudistusta tarpeellisena.

Keskuskauppakamari kannattaa asian jatko-valmistelua arviomuistiota laadittaessa esille nousseiden muutostarpeiden pohjalta. Erityi-sen tärkeää on säädettyjen enimmäisvuokra-aikojen tarkistaminen.

1.3.1 Euroopan sopimusoikeuden yhtenäis-täminen

Komissio antoi 11.10.2004 tiedonannon Eu-roopan parlamentille ja neuvostolle: Euroopan sopimusoikeus ja yhteisön säännöstön tarkis-taminen: jatkotoimet (KOM(2004) 651 lopulli-nen)48. Tiedonannossa vahvistetaan jatkotoi-met vuoden 2003 toimintasuunnitelmaan (KOM(2003) 68)49

48

.

http://ec.europa.eu/consumers/cons_int/safe_shop/acquis/green-paper_cons_acquis_fi.pdf49 http://eur-lex.europa.eu/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!DocNumber&lg=fi&type_doc=COMfinal&an_doc=2001&nu_doc=398

51

Tavoitteena on esittää eurooppalaiselle sopi-musoikeudelle yhteiset puitteet, jotka eivät kuitenkaan olisi oikeudellisesti sitovia. Pyrki-myksenä on yhtenäistää EU:n hajanaista säännöstöä sekä tarjota apuvälineitä ja määri-telmiä tulevia säännöshankkeita varten. Ko-missio teettää laajan hankkeen valmistelutyö-tä eri puolilla Eurooppaa toimivilla tutkijaryh-millä. Aluksi on tarkoitus kehitellä yhteinen viitekehys, jota komissio voisi käyttää sopi-musoikeuteen liittyvässä lainvalmistelussaan. Tämän jälkeen hahmoteltaisiin valinnaista so-pimusoikeudellista säännöstöä, jota voitaisiin soveltaa kansainvälisissä sopimussuhteissa.

Euroopan parlamentti antoi asiasta päätöslau-selmansa 23.3.3006. Komissio ja parlamentti järjestivät kuulemisen marraskuussa 2006, ja CFR-selvitys asiasta on annettu. Parlamenttiantoi päätöslauselmansa asiasta 12.12.2007 ja 3.9.2008. Neuvosto hyväksyi selvityksen eurooppalaisen sopimusoikeuden yhteisen viitekehyksen perustamisesta marraskuussa 2008.

Selvityksessä määritellään neuvoston kanta yhteisen viitekehyksen perusnäkökohdista. Yhteinen viitekehys on tarkoitettu yhteisön lainsäätäjille suunnatuksi apuvälineeksi lain-säädäntötyön parantamiseksi. Viitekehyksen sisältö muodostuu sopimusoikeuden alaa koskevista määritelmistä, yleisistä periaatteis-ta ja mallisäännöistä.

Johtaja Leena Linnainmaa Keskuskauppaka-marista on komission sopimusoikeuden asian-tuntijaverkoston (CFR-Net) jäsen.

1.3.2 Saatavien siirto kansainvälisessä kau-passa

UNCITRALin kansainvälistä sopimuskäytän-töä käsittelevässä työryhmässä aloitettiin syk-syllä 1995 ehdotuksen valmistelu yleissopi-mukseksi, jonka tarkoituksena on luoda oi-keudelliset puitteet lähinnä USA:ssa laajasti käytössä oleville rahoitusmuodoille. Rahoituk-sen vakuutena käytettäisiin saatavia, jotka siir-retään rahoittajalle. Saatavat voitaisiin siirtää edelleen useitakin kertoja peräkkäin. Tarkoi-tuksena on kehittää säännöstö, jonka avulla voidaan varmistaa, ettei siirto heikennä velalli-sen asemaa. Samalla pyritään turvaamaan muiden velkojien oikeudet.

Yleissopimus hyväksyttiin UNCITRALin 34. istunnossa Wienissä heinäkuussa 2001.50

Syksyllä 2001 YK:n yleiskokous hyväksyi sen YK:n yleissopimukseksi ja avasi jäsenvaltioi-den allekirjoitettavaksi. Sopimus kuuluu osit-tain EU:n toimivaltaan.51

2 Luotot ja vakuudet

2.1 Kuljetusvälineitä koskevien kiinnitysjär-jestelmien yhtenäistäminen

Kuljetusvälineiden velkakiinnitystoimikunta on antanut mietinnön52

2.2 EU-hankkeet

, jossa ehdotetaan säädet-täväksi uusi laki alusten, ilma-alusten sekä ajoneuvojen kiinnittämistä ja panttaamista var-ten. Uudella lailla korvattaisiin nykyiset erillis-lait.

Jatkovalmistelun aikataulusta ei ole tehty pää-töstä. Asiassa seurataan liikuteltaviin laitteisiin kohdistuvista kansainvälisistä oikeuksista teh-dyn yleissopimuksen täytäntöönpanon edellyt-tämiä ratkaisuja, jotka voivat vaikuttaa asiaan.

2.2.1 Pankkitalletusten takavarikointi

Komissio on julkaissut vihreän kirjan koskien tuomioiden täytäntöönpanon tehostamista Eu-roopan unionissa pankkitalletusten takavari-koinnin osalta (KOM(2006) 618 lopullinen).

Vihreällä kirjalla oli tarkoitus käynnistää sidos-ryhmien laaja kuuleminen siitä, miten rahallis-ten vaateiden täytäntöönpanoa voitaisiin pa-rantaa Euroopassa. Vihreässä kirjassa kuvail-laan nykytilanteen ongelmia ja ehdotetaan yh-tenä mahdollisena ratkaisuna eurooppalaisen pankkitalletusten takavarikointijärjestelmän luomista.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi asi-asta lausuntonsa 26.9.2007. Parlamentti antoi päätöslauselmansa 25.10.2007 (2007/2026 (INI)).

Tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen liittyen komissio antoi 6.3.2008 toisen vihreän

50 http://www.uncitral.org51 Lisätietoa verkko-osoitteesta http://www.uncitral.org(”travaux préparatoires” ja ”international payments”).52 KM 1993:44

52

kirjan: ”Tuomioiden tehokas täytäntöönpano Euroopan unionissa: velallisen omaisuuden läpinäkyvyys”. Vihreän kirjan tavoitteena on lisätä velallisen omaisuuden läpinäkyvyyttä yleisemmin. Komissio ehdottaa useita toimia, joilla taattaisiin se, että velkoja saa kohtuulli-sessa ajassa luotettavaa tietoa velallisen omaisuudesta.

Suomessa asiaa on hoitanut lainsäädäntö-neuvos Tatu Leppänen oikeusministeriöstä.

3 Maksukyvyttömyys


Keskuskauppakamari kannattaa eurooppalai-sen pankkitalletusten takavarikointijärjestel-män luomista. Ehdotuksen toteuttaminen te-hostaisi suomalaisten velkojien mahdollisuuk-sia periä saataviaan tilanteissa, joissa velalli-nen on pyrkinyt välttämään täytäntöönpanoa siirtämällä varoja ulkomaille velkojan ulottu-mattomiin.

3.1 Riidattomat velkomusasiat

Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitus-ohjelman mukaan riidattomia saatavia koske-vien asioiden käsittelyä sähköistetään ja kes-kitetään.

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän sel-vittämään riidattomien velkomusasioiden kä-sittelyn kehittämistä. Vaihtoehtoina työryhmäl-lä on ollut malli, jossa siirrettäisiin velkomus-asioiden käsittely esimerkiksi perintätoimisto-jen tai ulosottolaitoksen tehtäväksi, ja toisaalta malli, jossa tehtävät säilytettäisiin tuomiois-tuimilla.

Työryhmä antoi mietintönsä53

Hankkeen jatkovalmistelua varten asetettiin uusi työryhmä toukokuussa 2008. Työryhmän

10.10.2006. Työryhmä ehdotti velkomusasioiden käsittelynsäilyttämistä tuomioistuimilla siten, että hake-mukset keskitetään käräjäoikeuksille, joilla on vapaata kapasiteettia. Samalla myös vireille tuloa helpotettaisiin esimerkiksi sähköisen asiointiliittymän avulla.

53 Työryhmän mietintö on luettavissa osoitteessa http://www.om.fi/1157538758270

tehtävänä on laatia ehdotus riidattomien vel-komusasioiden sähköisen asioinnin ja asian-hallinnan kehittämiseksi sekä käyttöönottami-seksi. Sähköinen asiointi siihen liittyvine lain-muutoksineen on tarkoitus tulla käyttöön vuo-den 2010 alusta lukien. Työryhmän toimikausi jatkuu 31.12.2009 asti ja sen puheenjohtajana toimii käräjätuomari Petteri Palomäki.

3.2 Henkilökohtainen konkurssi

Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitus-ohjelman mukaan henkilökohtaista konkurssia koskevaa selvitystyötä jatketaan. Henkilökoh-taisessa konkurssissa yrittäjä menettäisi sii-hen mennessä hankkimansa omaisuuden, mutta vapautuisi velkavastuusta.

Helmikuussa 2009 henkilökohtainen konkurssi oli esillä hallituksen politiikkariihessä eli halli-tusohjelman puolivälitarkistuksessa, jonne asian vei omistajaohjauksesta vastaava minis-teri Jyri Häkämies. Asiasta on jätetty myös lainsäädäntöaloite (kristillisdemokraatit).

Politiikkariihen kannanotossa ei mainita hank-keesta mitään. Kannanotossa kuitenkin tode-taan, että konkurssiin menneille yrittäjille on annettava uusi mahdollisuus. Tätä varten maksuhäiriöpolitiikkaa ja velkajärjestelypro-sessia tarkistetaan.

3.3 Luottotietolainsäädännön tarkistami-nen

Oikeusministeriö asetti 10.10.2008 työryhmän, jonka tehtävä oli laatia ehdotus luottotietolain ja ulosottokaaren muuttamiseksi, jotta ulosot-torekisteriin merkittyjä asianhallintatietoja voi-taisiin merkitä luottotietorekisteriin nykyistä laajemmin. Tavoitteena on luottotietojen luo-tettavuuden parantaminen tapauksissa, joissa velallinen rinnastuu tosiasiassa varattomaan henkilöön pitkäkestoisen ulosoton johdosta. Työryhmän tuli myös arvioida, onko lainsää-däntöä tarpeen muuttaa siten, että maksuhäi-riömerkintä voitaisiin poistaa heti ulosottope-rusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määrä-ajan umpeuduttua. Pyrkimyksenä on edistää ylivelkaantuneiden kansalaisten palaamista aktiivisiksi toimijoiksi.

Työryhmän puheenjohtajana toimi lainsäädän-töneuvos Tuula Linna oikeusministeriöstä.

53

Työryhmän mietintö (2009:2) valmistui 10.2.2009. Mietinnössä ehdotetaan muutetta-vaksi luottotietolakia ja ulosottokaaren sään-nöksiä, jotka koskevat luottotietotoiminnan harjoittajille annettavia tietoja. Ulosottotieto poistettaisiin jatkossa luottotietorekisteristä ulosottoperusteen määräajan umpeuduttua ja saatavan vanhennuttua lopullisesti. Lisäksi ulosoton tietojärjestelmästä annettaisiin jat-kossa varattomaksi todettujen velallisten li-säksi tiedot pitkäkestoisesta ulosotosta. Tar-koituksena on, että maksuhäiriötiedot vastai-sivat nykyistä paremmin ulosottovelallisen ta-loudellista tilannetta.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppuke-väällä 2009.


Keskuskauppakamari pitää luonnosta pääosin kannatettavana. Keskuskauppakamari kannat-taa tietojen antamista pitkäkestoisesta ulos-otosta, mutta pitää ehdotettua siirtymäaikaa liian pitkänä. Keskuskauppakamari ei kannata muutosta, jonka mukaan maksuhäiriötieto pi-täisi poistaa, jos saatava vanhentuu lopullises-ti ennen tiedon säilytysajan päättymistä.

54

IX Viestintä, sähköinen liiketoimintaja tietosuoja

1 Strategiat ja selvitykset

1.1 Arjen tietoyhteiskunta

Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitus-ohjelman mukaan hallituskauden alussa laadi-taan toimintaohjelma, jossa keskitytään laaja-pohjaisesti valmistellun tietoyhteiskuntastrate-gian käytännön toteutukseen. Sähköisten pal-veluiden ja tuotteiden tarjontaa ja yhteentoimi-vuutta lisätään, mahdollistetaan avointen raja-pintojen käyttöä kilpailuneutraalilla tavalla jul-kishallinnon tietoja viestintäjärjestelmissä sekä edistetään kansalaisten ja yritysten osaamista sähköisten palvelujen käyttäjinä. Toteutusta johtamaan asetetaan ministerijoh-toinen neuvottelukunta.

Valtioneuvosto teki 21.6.2007 periaatepäätök-sen kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan ta-voitteista vuosina 2007–2011. Samalla asetet-tiin arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta, jota johtaa viestintäministeri Suvi Lindén. Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 28.2.2011 asti. Tietoyhteiskuntapolitiikassa keskitytään arjen tietoyhteiskunta -strategian sekä valtio-neuvoston periaatepäätöksen toteuttamiseen käytännössä.

Tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskei-siksi asiakokonaisuuksiksi on nimetty eri mi-nisteriöiden hallinnonaloilta seuraavat:

� julkisen hallinnon sähköisen palveluiden ja tietoteknisen ympäristön kehittäminen (val-tiovarainministeriö)

� tietoja viestintäteknologian hyödyntämi-nen koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla (opetusministeriö)

� tietoyhteiskunnan infrastruktuurin ja vies-tintä- ja mediapalveluiden sekä viestintä-alan elinkeinotoiminnan kehittäminen (lii-kenne- ja viestintäministeriö)

� sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioi-den ja sähköisten palveluiden edistäminen (sosiaali- ja terveysministeriö)

� innovaatioihin, kilpailukykyyn ja tuottavuu-teen liittyvät tietoyhteiskuntakysymykset (työ- ja elinkeinoministeriö)

� kansalaisten osallisuuden sekä kansalais-vaikuttamisen edistäminen (liikenne- ja

viestintäministeriö, opetusministeriö ja oi-keusministeriö).

Arjen tietoyhteiskunta -strategian ja valtioneu-voston periaatepäätöksen toteuttaminen ta-pahtuu neuvottelukunnan ohella sen yhtey-dessä toimivissa ryhmissä. Ryhmiä on asetet-tu kuusi:

� arjen tietoyhteiskunnan tietoturvallisuus -työryhmä (puheenjohtaja yksikön päällik-kö, viestintäneuvos Juhapekka Ristola)

� sähköisen tunnistamisen kehittämisryhmä (puheenjohtaja Vice President Bo Harald)

� sähköisen laskutuksen työryhmä (puheen-johtaja alivaltiosihteeri Juhani Turunen)

� lasten ja nuorten mediafoorumi (puheen-johtaja neuvotteleva virkamies Kirsi Mietti-nen)

� tietoja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa -hanke (pu-heenjohtaja pääjohtaja Timo Lankinen)

� sähköisen viestinnän elinkeinopolitiikka -työryhmä (puheenjohtaja ylijohtaja Liisa Ero)

Neuvottelukunnalla on lisäksi sihteeristö, jon-ka puheenjohtajana toimii apulaisosastopääl-likkö Kristiina Pietikäinen liikenne- ja viestin-täministeriöstä. Neuvottelukunta kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa, ja se voi järjestää myös yleisiä keskustelutilaisuuksia.

Lisätietoja neuvottelukunnan toiminnasta an-taa neuvottelukunnan pääsihteeri, apulais-osastopäällikkö Kristiina Pietikäinen liikenne-ja viestintäministeriöstä. Lisätietoja löytyy myös osoitteesta www.arjentietoyhteiskunta.fisekä liikenne- ja viestintäministeriön Internet-sivuilta www.lvm.fi.

Selvityksessä otetaan esiin kysymys innovaa-tioministerin tarpeesta. Keskuskauppakamari ei pidä ongelmien ratkaisijana sitä, että perus-


Suomen ja EU:n menestys edellyttää, että tie-toyhteiskuntaa kehitetään ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräi-sesti. Elinkeinoelämä on otettava varhaisessa vaiheessa mukaan sellaisiin sääntely- ja mui-hin viranomaishankkeisiin, joilla voi olla vaiku-tusta yritysten toimintaan, vaikka kysymys olisi kapeasta sektorista.

55

tetaan uusi ministeriö. Tietoyhteiskunnan ke-hittämistä uhkaa ylisääntely. Työryhmän selvi-tyksessä nostetaan esiin lukuisia ehdotuksia, mutta ei oteta kantaa niiden toteuttamisen ra-hoittamiseen. Keskuskauppakamari pitää tär-keänä, ettei sähköistä liiketoimintaa harjoitta-ville tai edistäville yrityksille aseteta uusia ta-loudellisia rasitteita.

Tietoyhteiskunnan kehittämisen edellytys on, ettei tekijänoikeuksille anneta kohtuutonta painotusta sääntelyssä. Yksi pohdittava seik-ka olisikin tekijänoikeuslainsäädännön valmis-teluvastuun siirtäminen opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Joka tapa-uksessa on selvää, että sääntelyä ei voi jat-kossa valmistella yksipuolisesti tekijänoikeuk-sien haltijoiden edut varmistaen, mutta mui-den osapuolten oikeuksia kaventaen ja mak-sutaakkaa kohtuuttomasti lisäten.

Selvityksessä ehdotettu Suomessa kustanne-tun kirjallisuuden vapauttaminen kokonaan tai osittain tekijänoikeuden piiristä ei luonnollises-tikaan ole toteuttamiskelpoinen ajatus. Tie-tosuojaa koskevilta osilta taustaselvitykseen voi pitkälti yhtyä. Usein tietosuoja mielletään tietoyhteiskunnan kehittymisen esteeksi. Tie-tosuoja- ja muiden viranomaisten, lainsäätäjän ja elinkeinoelämän on yhteistyössä syytä var-mistaa, että tietosuojaa koskevat säännökset ovat toimivat ja edistävät tietoyhteiskunnan kehittämistä.

Selvityksessä esitetään lukuisia keinoja liiken-teen telematiikan kehittämiseksi ja uuden tek-niikan käyttöönoton nopeuttamiseksi. Tieto-tekniikan hyväksikäytön tehostaminen on pit-kistä välimatkoista johtuen Suomessa erityi-sen perusteltua. Myös ruuhkautuvien kaupun-kiseutujen liikennejärjestelmien kehittämises-sä voidaan hyödyntää tietotekniikkaa. Selvi-tyksessä esitetty tavoite liikenneturvallisuuden lisäämisestä on kannatettava. Turvallisuuden lisäämisen ohella uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia liikkujien seurantaan ja val-vontaan on arvioitava huolellisesti myös yksi-tyisyyden suojan ja kehittyvän tekniikan käyt-töönotosta aiheutuvien kustannusten kannal-ta.

On välttämätöntä tarkastella liikennejärjestel-män kehittämistä ja siihen liittyviä kustannuk-sia kokonaisuutena. Autoverotus kuuluu edel-leen jäsenmaiden toimivaltaan, eikä Euroopan

unioni ole tehnyt päätöksiä siirtymisestä yhte-näisiin jäsenmaita velvoittaviin EU-tason tien-käyttömaksuihin. Tienkäyttömaksujen vaiku-tuksia Suomessa on syytä arvioida hyvin huo-lellisesti. Suomen pitkät välimatkat, harva asu-tus ja muita EU-maita ohuemmat tavara-virrat on syytä ottaa huomioon. Kilpailukykysyyt puoltavat tiemaksujen osalta nimenomaan Suomen omien kansallisten ratkaisujen ensisi-jaisuutta.

Arvioitaessa tienkäyttömaksuja on otettava huomioon myös ruuhkamaksujen haitalliset vaikutukset. Maksut lisäävät välittömästi sekä yksityisten kansalaisten että yritysten kustan-nuksia. Kysymys ei ole vain maksujen kerää-misen teknisestä helppoudesta, vaan niiden käyttötavasta ja vaikutuksista koko talouteen. Maksujen oikeudenmukainen kohdentuminen vaatii huolellisen arvioinnin. Kysymys olisi lii-kenteelle kohdennettavasta uudesta ylimää-räisestä veronluonteisesta maksusta.

Tienkäyttömaksuilla puolestaan olisi koko Suomen laajuudessa hyvin kielteisiä vaikutuk-sia koko maan talouden kehitykselle. Pitkät välimatkat ja ohuet tavaravirrat lisäisivät mak-sujen rasitusta yritystoiminnalle ja heikentäisi-vät samalla Suomen kilpailukykyä suotuisana sijaintipaikkana yrityksille.

1.2 Laajakaista kaikkien ulottuville

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapääl-likkö Harri Pursiainen määrättiin 8.5.2008 sel-vittämään, miten voidaan turvata laajakaistan tarjonta kattavasti koko maassa ja järjestää sen rahoitus erityisesti haja-asutusalueilla. Selvitysmies antoi ehdotuksensa vaadittavista toimenpiteistä 15.9.2008. Ehdotukseen sisältyivaltioneuvoston periaatepäätöksen muotoon kirjoitettu kansallinen toimintasuunnitelma tie-toyhteiskunnan infrastruktuurin parantamisek-si.

Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätök-sen54

54 Periaatepäätökseen sisältyy kaksikymmentä toimen-pidekohtaa, ja se on kokonaisuudessaan luettavissa LVM:n Internet-sivuilla:

valtakunnallisesta laajakaistahankkees-ta. Periaatepäätöksen tavoitteena on varmis-taa viestintäinfrastruktuurin kehitys siten, että kansalaisilla ja yrityksillä on asuin- ja sijainti-paikastaan riippumatta mahdollisuus tietoyh-

http://www.lvm.fi/web/fi/243

56

teiskunnan palvelujen käyttöön. Toiminta-suunnitelmassa määritellyin toimenpitein pa-rannetaan yleistä televerkostoa ja varmiste-taan, että laajakaistapalvelut ovat kohtuulli-sesti hinnoiteltuja.

Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki vakinaiset asunnot se-kä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu-tai kaapeliverkosta.

Hankkeen kustannukset on jaettu teleyritysten sekä valtion, kuntien ja EU:n varoista katetta-viksi.

Laajakaistahankkeen jatkovalmistelussa maa-kuntien liitot arvioivat yhdessä Viestintäviras-ton ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa,minne nopeat laajakaistayhteydet syntyvät markkinaehtoisesti ja missä valokuituyhteyk-sien rakentamiseen tarvitaan julkista rahoitus-tukea. Arviointityö on tarkoitus toteuttaa loka-kuun 2009 loppuun mennessä. Julkisesti tuet-tujen yhteyksien rakentaminen kilpailutetaan ja yhteydet rakennetaan vuosina 2010�2015.

Lisätietoja löytyy liikenne- ja viestintäministe-riön Internet-sivuilta www.lvm.fi.

1. Elinkeinotoiminta tarvitsee nopeita ja toi-mivia tietoliikenneyhteyksiä. Tietoliiken-neyhteys kuuluu niihin yhteiskunnan pal-veluihin, joiden on oltava saatavilla kaikil-le kansalaisille ja yrityksille.


Keskuskauppakamarin lausunnon pääkohdat:

2. Tietoliikennepalvelut tulisi toteuttaa kau-pallisin ehdoin vapaaseen kilpailuun ja hinnoitteluun perustuen. Terveellä ja toi-mivalla kilpailulla varmistetaan, että tieto-liikennepalvelut ovat sekä yritysten että kuluttajien käytettävissä kohtuullisin kus-tannuksin koko maassa. Muutostilanteis-sa on huomioitava käyttäjien perustellut odotukset palvelutason säilymisestä.

3. Julkisia tukea tietoliikennepalveluiden tuottamisessa olisi vältettävä. Julkinen ra-hoitus vääristää kilpailua, joten sitä tulisi

harkita ainoastaan tilanteessa, jossa pal-veluiden tuottaminen kaupallisesti ei ole mahdollista. Jos tukea annetaan, sen tu-lee olla tilapäinen ratkaisu.

4. Tietoliikenneyhteyksien rakentamisen tu-lee perustua kysyntään. Ennen nopean kiinteän verkon rakentamista tulisi pyrkiä varmistumaan siitä, että yhteyksille on riit-tävää ja aitoa kysyntää.

5. Laajakaistayhteyksien tarjonnassa on tur-vattava terve ja toimiva kilpailu. Jotta kil-pailu voi toteutua täysimääräisesti, julki-sella tuella rakennettavaan laajakaista-verkkoon on oltava avoin pääsy.

6. Verkon rakentamisen rahoittamiseksi tu-lee huolellisesi ja aidosti selvittää ja senperusteella vertailla ja harkita kaikkia vaihtoehtoja. Kaupalliset rahoitusvaih-toehdot tulisi selvittää.

7. Tasausmaksua ei tule ottaa käyttöön.

8. Keskuskauppakamari kannattaa aloitteita valokuitusuunnittelun ottamisesta osaksi maankäytönsuunnittelua ja käyttäjien ti-laajayhteyden laajentamista kotitalousvä-hennyksen piiriin.

9. Palvelut on voitava toteuttaa teknolo-giariippumattomasti. Tarkoituksenmukai-sen teknologian valitseminen on jätettävä mahdollisimman laajasti liiketoimintapää-tösten varaan.

10. Keskuskauppakamari kannattaa ehdotuk-sessa esitettyä yleispalveluvelvollisuuteen sisältyvän tarkoituksenmukaisen Internet-yhteyden nopeuden uudelleen arviointia.

11. Periaatepäätökseen tulee jättää riittävästi liikkumavaraa.

12. Jatkotoimenpiteet on suunniteltava ja to-teuttava huolellisesti ja avoimesti yhteis-työssä elinkeinoelämän kanssa.

57

1.3 Haja-asutusalueiden teknologiavaih-dos (lankaverkkoselvitys)

TeliaSonera Finland Oyj ilmoitti 15.2.2008 pää-töksestään tarjota tiettyjen alueiden asiakkail-leen puhe- ja tietoliikenneyhteydet muun kuin kiinteän puhelinverkon kautta. Liikenne- javiestintäministeriö pyysi TeliaSonera Finland Oyj:tä antamaan ministeriölle sitoumuksen sii-tä, mihin toimiin yhtiö ryhtyy varmistaakseensen, ettei kenellekään aiheudu oikeudenmene-tyksiä ilmoitetuista toimista.

Loppuvuonna 2008 TeliaSonera Finland Oyj ilmoitti päättäneensä arvioida uudelleen lanka-puhelinverkkojen purkamiseen liittyviä toimen-piteitään ja sitoutuvansa hallituksen laajakais-tahankkeeseen. TeliaSonera täsmensi myös eräitä teknologian vaihdokseen liittyviä yksi-tyiskohtia.

Lisätietoja antaa viestintäneuvos Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä.

1. Teknologiavaihdos on merkittävä kehitys-askel.


Keskuskauppakamarin lausunnon pääkohdat ovat:

2. Puhe- ja tietoliikennepalveluiden tulee olla käytettävissä kohtuullisin kustannuksin ko-ko maassa.

3. Tietoyhteiskunnan palvelut on voitava to-teuttaa teknologiariippumattomasti.

4. Kiinteän puhelinverkon kautta tarjotut pu-he- ja tietoliikennepalvelut voidaan korvata langattomien verkkojen kautta toteutetta-villa vastaavilla palveluilla.

5. Suomessa on lisättävä nopeita langatto-mia yhteyksiä ja erityisesti yritysten mah-dollisuuksia tarjota palveluita niiden kautta.

6. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityk-sessä ehdotettu nopeus 1 Mbit/s lienee suurimmalle osalle käyttäjistä riittävä.

7. Puhe- ja tietoliikennepalveluiden tarjoami-sen on aina oltava kokonaisuutena arvioi-den liiketoiminnallisesti kannattavaa.

8. Teknologiavaihdosta koskevaan tiedotta-miseen ja käyttäjien tiedonsaantimahdolli-suuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

1.4 Analogiselta televisiolta vapautuneiden taajuuksien käyttömahdollisuudet

Liikenne- ja viestintäministeriön pyysi Viestin-tävirastoa selvittämään digitaalisiin televisio-lähetyksiin siirtymisen johdosta analogiselta televisiolta vapautuneiden taajuuksien käyt-tömahdollisuuksia. Viestintäviraston tuli myös selvittää, soveltuuko UHF-alueen niin sanottu yläkaista (790–862 MHz) matkaviestinkäyt-töön.

Selvityksen mukaan taajuuksia voitaisiin käyt-tää uusien televisiokanavien lisäksi langatto-miin laajakaistapalveluihin ja teräväpiirtotele-vision koelähetyksiin. UHF-alueen yläkaista sopisi paremmin mobiilikäyttöön kuin televisio-lähetyksiin.

Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeri-östä. Lisätietoja löytyy myös liikenne- ja vies-tintäministeriön Internet-sivuilta www.lvm.fi.

1.5 Laajakaistan kehittämistyöryhmä


Perusviestintäpalvelut on tarjottava yrityksille ja kuluttajille koko maassa. Taajuuksista pää-tettäessä on pyrittävä huomioimaan tulevat tarpeet siten, että taajuudet voidaan hyödyn-tää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Suomessa on lisättävä nopeita langattomia tietoliikenneyhteyksiä ja erityisesti yritysten mahdollisuuksia tarjota erilaisia sisäl-töpalveluita niiden kautta. Radiotaajuuksien hallinnan ja erityisesti taajuuksien käytön uu-delleenarvioinnin tulee olla avointa, suunni-telmallista ja pitkäjänteistä. Tällä hetkellä va-paiden taajuuksien käyttöä koskevia päätöksiä ei ole kuitenkaan syytä tarpeettomasti viivyt-tää, jotta taajuuksia päästään hyödyntämään kaupallisesti.

Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen kan-sallisesta laajakaistastrategiasta 29.1.2004. Strategian edistymistä seuraamaan asetettulaajakaistatyöryhmä antoi loppuraporttinsa 23.1.2007 (LVM:n julkaisuja 3/2007).

Syksyllä 2007 liikenne- ja viestintäministeriö asetti laajakaistan kehittämistyöryhmän, jonka toimikausi jatkuu 28.2.2011 asti. Työryhmän tehtävänä on seurata nopeiden tiedonsiirtoyh-

58

teyksien ja -palveluiden tarjonnan kehittymistä sekä tehdä toimenpidesuosituksia ja raportoida tarjonnan kehittymisestä valtioneuvostolle. Työryhmän tulee luovuttaa väliraportti kansalli-sesta laajakaistayhteyksien tarjonta- ja käyttöti-lanteesta vuosittain ja lopullinen selvitys 28.2.2011 mennessä. Työryhmän puheenjoh-taja on viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne-ja viestintäministeriöstä.

Kansallinen laajakaistastrategia on uudistettujoulukuussa 2008 osana tietoyhteiskunnan inf-rastruktuurin parantamiseksi laaditun kansalli-sen toimintasuunnitelman toimeenpanoa (ks. yllä kohta IX.1.2).


Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen on yri-tysten näkökulmasta yksi keskeisimpiä keinoja kehitettäessä alueiden kilpailukykyä. Kilpailu-kyvyn kehittäminen korostaa laajakaistatyö-ryhmän väliraportissa esille tuotujen alueiden kehittämiseksi tarkoitettujen erityistoimenpitei-den merkitystä. Laajakaistayhteyksien kehit-tämisen tulee olla markkinalähtöistä.

Tehokkaan ja toimivan kilpailun turvaaminen palvelujen tarjonnassa on laajakaistastrategi-an onnistuneen toteuttamisen keskeinen edel-lytys. Tämän toteuttamiseksi on huolehdittava ensinnäkin siitä, että laajakaistapalveluita tar-joavien operaattoreiden välillä ylläpidetään toimivaa kilpailua. Toiseksi tulee huolehtia sii-tä, että julkisen rahoituksen käyttö rajoittuu selkeästi vain niihin tilanteisiin, joissa ei ole edellytyksiä kaupallisesti kannattavalle toi-minalle. Tehokkaan kilpailun avulla voidaan myös parhaiten turvata vaihtoehtoisten tai ny-kyisten, täydentävien teknologioiden nopea käyttöönotto.

1.6 Tietoturvallisuusstrategia


Keskuskauppakamari korostaa, että laajakais-tayhteyksien levinneisyyttä on edistettävä markkinaehtoisesti. Julkisen vallan keskeise-nä tehtävänä on varmistaa tehokas ja tasa-puolinen kilpailuympäristö laajakaistapalvelui-ta tarjoaville yrityksille. Julkisen vallan toimen-piteiden painopisteenä tulee olla kilpailua ra-joittavien lainsäädännöllisten esteiden poista-minen.

Valtioneuvosto teki kansallisesta tietoturvalli-suusstrategiasta periaatepäätöksen syksyllä2003. Strategian tavoitteena oli lisätä kansa-laisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskun-taan. Strategian linjaukset ja toimet keskittyi-vät tietoturvallisuuden ja yksityisyyden paran-tamiseen sähköisessä viestinnässä.

Arjen tietoyhteiskunta -ohjelman puitteissa asetettiin vuonna 2007 uusi tietoturvallisuus-työryhmä, jonka työ on jatkoa päättyneelle tie-toturvastrategialle. Työryhmän tehtävänä on muun muassa laatia uusi tietoturvastrategia. Työryhmän toimikausi jatkuu 28.2.2011 asti, ja sen puheenjohtajana toimii viestintäneuvos Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäminis-teriöstä.

Työryhmä julkaisi 13.10.2008 luonnoksen val-tioneuvoston periaatepäätökseksi kansallises-ta tietoturvallisuusstrategiasta ”Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa – Ei tuurilla vaan taidol-la”55. Lausunnot luonnoksesta pyydettiin toi-mittamaan 3.11.2008 mennessä.

Valtioneuvosto hyväksyi 4.12.2008 uuden tie-toturvastrategian vuosiksi 2009–2015. Strate-gialle luodaan konkreettinen toimenpideohjel-ma kevään 2009 aikana.

Tietoturvastrategia keskittyy kolmeen paino-pistealueeseen: perustaitoihin arjen tietoyh-teiskunnassa, tietoihin liittyvien riskien hallin-taan ja toimintavarmuuteen sekä kilpailuky-kyyn ja kansainväliseen verkostoyhteistyöhön. Strategian tavoitteena on, että kansalaiset ja yritykset voivat luottaa tietojensa turvallisuu-teen sekä tietoja viestintäverkoissa että nii-hin liittyvissä palveluissa. Palvelun tarjoajien tehtävänä on varmistaa palveluiden turvalli-suus ja huolehtia osaltaan luottamuksellisten tietojen tunnistamisesta ja suojaamisesta.

Keskuskauppakamari pitää tietoja viestintä-verkkojen sekä näihin liittyvien palvelujen tur-vallisuuden edistämistä ja kansalaisten tieto-


55

http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=142524&name=DLFE-4204.pdf&title=Periaatepäätös,%20luonnos

59

turvallisuusosaamisen parantamista erittäin tärkeänä.

Yleisen tietoturvatietoisuuden ja -osaamisen vahvistaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Yri-tyksille suunnattua materiaalia tulee kehittää jatkuvasti ja kehittämiseen on varattava riittä-västi resursseja. Keskuskauppakamari ei kui-tenkaan kannata ehdotetun tietoturvan suur-lähettilään viran perustamista.

Keskuskauppakamari korostaa tietoturvaa edistävien hyvien käytäntöjen ja toimintamalli-en tiedottamisen tärkeyttä, sillä yritykset eivät usein tunne riskejä riittävästi eikä riskienhallin-ta ole suunnitelmallista. Tietoturvallisuutta ja riskien hallintaa edistäviä maksuttomia malleja pitäisi tuoda enemmän esille myös ammatilli-sessa koulutuksessa

Keskuskauppakamari kannattaa tietoyhteis-kuntapalveluiden tuottajan aseman selvittä-mistä sekä elintärkeiden toimintojen turvaami-seen liittyvien varautumismallien kehittämistä häiriötilanteisiin.

Tietoturvallisuusstrategiassa tulisi kiinnittää huomiota myös yhteiskunnallisesti merkittävi-en perusrekisterien tietoturvaan ja tie-tosuojaan erityisesti tietoja luovutettaessa.

Kansallisen tietoliikenneturvallisuusviranomai-sen (NCSA) perustaminen Suomeen on kan-natettavaa. NCSA-toiminto tulisi sijoittaa ole-massa olevien viranomaistoimintojen yhtey-teen, kuten viestintäviraston CERT.FI:hin. Toiminnan rahoitus pitäisi kattaa budjettiva-roista, ei yrityksiltä perittävistä maksuista.

Keskuskauppakamari kannattaa esitystä sääntelyn keventämisestä ja lainsäädännön ennustettavuuden lisäämisestä. Lainsäädän-nön uudistamisen tulee tukea tietoyhteiskun-nan kehitystä ja yritystoimintaa.

1.7 Viestinnän ja verkkoliiketoiminnan elvytys-ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 27.1.2009 viestinnän ja verkkoliiketoiminnan elvytysohjelman, jonka johtajaksi kutsuttiin toimitusjohtaja Arto Tenhunen. Elvytysohjel-malla yrityksiä halutaan innostaa ja motivoida hyödyntämään jo olemassa olevia sähköisen liiketoiminnan ja asioinnin välineitä.

2 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki

2.1 Yrityssalaisuudet, tietoturva ja las-kuerittely

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työ-ryhmä valmisteli esitysluonnoksen sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksista. Ensim-mäisessä muutosehdotuksessa ehdotetaan tunnistamistietojen käsittelyn mahdollistamista mm. keskeisten yrityssalaisuuksien paljasta-misen tilanteissa sekä muutoksia tietoturva- ja laskuerittelysäännöksiin. Työryhmä antoi eh-dotuksensa viestintäministeri Suvi Lindénille kesäkuun 2007 alussa.

Esityksen mukaan sellaiset yritykset ja organi-saatiot, jotka toteuttavat sähköposti- ja muut viestintäpalvelunsa itse, saisivat käsitellä tun-nistamistietoja keskeisten yrityssalaisuuksien paljastamisen ja verkon luvattoman käytön selvittämiseksi. Tunnistamistietojen käsittelyä olisi kuitenkin pidettävä viimesijaisena keino-na. Tietoturvavaatimuksia ehdotettiin muutet-tavaksi siten, että ne vastaisivat paremmin nykyisiä tietoturvasta huolehtimiselle asetettu-ja vaatimuksia.

Asian jatkovalmistelussa laskuerittelysäännös erotettiin valmisteltavaksi erikseen. Sitä val-mistellaan samassa yhteydessä maksupalve-ludirektiivin implementoinnin kanssa (ks. tältä osin jäljempänä IX.4.5).

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin25.4.2008. Esityksen mukaan selkeytettäisiin yhteisötilaajien oikeuksia käsitellä tunnistamis-tietoja teknistä kehittämistä varten sekä mak-sullisten tietoyhteiskunnan palvelujen ja vies-tintäverkkojen luvattoman käytön tai viestintä-palvelujen ohjeiden vastaisen käytön selvittä-miseksi. Teleyrityksille, lisäarvopalvelun tarjo-ajille ja yhteisötilaajille annettaisiin tietyin edel-lytyksin oikeus käsitellä tunnistamistietoja au-tomaattisen tietojenkäsittelyn avulla tilastollis-ta analyysiä varten. Yhteisötilaajille annettai-siin tietyin edellytyksin oikeus käsitellä tunnis-tamistietoja, jos epäillään elinkeinotoiminnan kannalta keskeisten yrityssalaisuuksien luva-tonta paljastamista. Yhteisötilaajat saisivat käsitellä tietoa muun muassa sähköpostivies-tien lähettäjästä ja vastaanottajasta sekä lähe-tysajasta, mutta eivät viestin sisältöä.

60

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön ensimmäisessä käsittelyssään 25.2.2009. Lain hyväksymisestä äänestettiin 4.3.2009,jolloin eduskunta hyväksyi sen. Laki tulee voimaan 1.6.2009.

Lakiin sisältyy kaksi eduskunnan lausumaa. Ensimmäisessä edellytetään, että uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja lainsoveltamista seurataan ja arvioidaan kattavasti. Liikenne- ja viestintäministeriö antaa asiasta selvityksen liikenne- ja viestintävaliokunnalle vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisäksi eduskunta edellyt-tää poliisin toimintavaltuuksissa mahdollisesti esiin tulevien puutteiden ja epäselvyyksien nopeaa kartoittamista.

Asiakirjat: HE 48/2008 vpLiVM 19/2008 vpPeVL 29/2008 vpHaVL 32/2008 vpTyVL 14/2008 vpEV 3/2009 vp

Lain vahvistamispäivä: 13.3.2009Säädöskokoelman nrot: 125–128/2009 Lain voimaantulopäivä: 1.6.2009Valmistelija: Viestintäneuvos

Juhapekka Ristola

2.2 Tietoturvamaksu


Keskuskauppakamari kannattaa esitettyjä muutoksia pääosin. Asia on valmisteltu osin viranomaisten ja työmarkkinajärjestöjen yhtei-sessä työryhmässä. Tunnistamistietojen käsit-telyä koskeva lainsäädäntö on vaikeaselkois-ta, ja yritystoiminnassa on esiintynyt tilanteita, joissa lainsäännön tulkinnasta on vallinnut erimielisyyttä. Keskuskauppakamari pitää tär-keänä, että tällaiset epäselvyydet tunnistetaan ja poistetaan.

Uudet säännökset ovat paikoin monimutkai-sia, joten niiden soveltaminen tulee todennä-köisesti olemaan useille yrityksille vaikeaa. Ongelmien välttämiseksi muutoksista ja niiden sisällöstä on tiedotettava tavanomaista laa-jemmin. Samalla on huolehdittava riittävän ja toimivan viranomaisneuvonnan järjestämises-tä.

Teleyritysten asiakkailleen toimittamiin las-kuerittelyihin ehdotetut muutokset tarjoavat sähköiseen maksamiseen aidosti vaihtoehtoja ja edistävät kilpailua eri maksutapojen välillä, joten ne ovat siltä kannalta kannatettava.

Katso alla kohta IX.3.2.

3 Viestintämarkkinalaki

3.1 Viestintämarkkinalain muuttaminen(kytkykauppa)

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmis-teltu luonnos hallituksen esitykseksi viestintä-markkinalain muuttamisesta (kytkykauppa). Kytkykaupalla tarkoitetaan sitä, että puhelinta ja liittymää koskevat sopimukset kytketään kaupantekohetkellä niin, että hyödykkeiden ostohinnat riippuvat toisistaan.

Kytkykauppaa koskeva viestintämarkkinalain 70 §:n kolmen vuoden määräaikainen muutos tuli voimaan 1.3.2006. Tällöin matkapuheli-men ja liittymän kytkykauppa tuli mahdollisek-si muissa kuin GSM-matkaviestinverkoissa.

Määräaikaisen muutoksen vaikutuksia on ar-vioitu, ja hallituksen esitysluonnoksessa ehdo-tettiin kytkykaupan jatkoa maaliskuussa 2009 päättyvän määräajan jälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja luonnok-sesta 16.5.2008 mennessä.

Hallituksen esitys kytkykaupan vakinaistami-sesta eduskunnalle annettiin 5.9.2008. Muu-tettu laki tuli voimaan 2.4.2009.

Asiakirjat: HE 109/2008 vpLiVM 18/2008 vpEV 194/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 19.12.2008Säädöskokoelman nro: 976/2008Lain voimaantulopäivä: 2.4.2009Valmistelija: Neuvotteleva vir-

kamies Sanna He-lopuro

Keskuskauppakamari kannatti telealan tar-peettoman erityissääntelyn purkamista sekä sopimusvapauden ja kilpailun lisäämistä. Kos-ka kilpailu telealalla on lisääntynyt merkittä-västi, telealan sääntelyssä tavoitteena tulee olla siirtyminen kohden yleistä kuluttaja- ja kil-pailulainsäädäntöä. Sisämarkkinoiden synty-misen kannalta on tärkeää, että Suomen lain-


61

säädäntö vastaa Euroopan unionissa yleisesti valittua linjaa.

Harvoissa Euroopan unionin jäsenmaissa on nähty tarvetta kytkykauppaa koskevalle eri-tyissäännöksille. Esimerkiksi Ruotsissa kytky-kauppaa arvioidaan yleisen kuluttajansuoja-lainsäädännön kautta. Kun otetaan lisäksi huomioon, että kytkykaupan sallimisella on ollut myönteinen vaikutus tietoyhteiskunnan kehitykselle, Keskuskauppakamari kannatti ehdotusta, jonka mukaan päätelaitteen ja liit-tymän kytkykauppa on sallittu.

3.2 Viestintämarkkinamaksu ja tietoturva-maksu

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmis-teltu hallituksen esitysluonnos, jonka tarkoi-tuksena on muuttaa viestintämarkkinalain viestintämarkkinamaksun ja sähköisen vies-tinnän tietosuojalain tietoturvamaksun mää-räytymisperusteita. Maksutaulukkoihin, joiden perusteella maksu määräytyy, ehdotetaan li-sättäväksi kymmenen maksuluokkaa. Lisäksitietoturvamaksun maksuyksikön suuruutta eh-dotetaan korotettavaksi.

Muutosten tavoitteena on parantaa Viestintä-viraston ja teleyritysten mahdollisuuksia enna-koida maksujen toteuma ja maksurasite. Tie-toturvamaksun korottamisella pyritään varmis-tamaan se, että CERT-FI:lle teleyrityksiä kos-kevien tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kulut saadaan katettua.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 15.9.2008. Muutetut lait tulivat voimaan 1.1.2009.

Asiakirjat: HE 122/2008 vpLiVM 15/2008 vpEV 152/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 19.12.2008Säädöskokoelman nrot: 864–865/2008 Lain voimaantulopäivä: 1.1.2009Valmistelija: Neuvotteleva vir-

kamies Maaret Suomi

Esitys tarkoittaa yrityksiltä perittävien maksu-jen huomattavaa korotusta ja lisää yritysten kustannuksia. Keskuskauppakamari vastusti ehdotettuja muutoksia ja ehdotti, että Viestin-

täviraston rahoitusvaje paikataan muilla toi-menpiteillä. Viestintäviraston lisääntyneiden tehtävien ja kohonneiden kustannusten joh-dosta viraston tehtäviä tulee arvioida kriittises-ti. Viraston keskeiset tehtävät on määritettävä siten, että viranomaisten päällekkäinen toimi-valta poistetaan. Samassa yhteydessä te-lealan tarpeetonta erityissääntelyä on muu-toinkin karsittava. Tämä alentaisi Viestintävi-raston kustannuksia ja mahdollistaisi voimava-rojen tehokkaamman kohdentamisen tietoyh-teiskunnan kehittymisen kannalta keskeisiin tehtäviin.


3.3 Viestintämarkkina- ja radiolaki

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmis-teltu hallituksen esitysluonnos viestintämark-kinalain sekä radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain muuttamisesta.

Ehdotetut muutokset liittyvät viestintämarkki-nalain verkkotoimilupia koskevaan sääntelyyn.Yleispalveluyritykselle asetettavat velvoitteet voitaisiin ehdotuksen mukaan asettaa jatkos-sa myös verkkoyritykselle. Lisäksi yleispalve-luvelvoitteen sisältöä ehdotetaan muutetta-vaksi siten, että tarkoituksenmukainen interne-tyhteyden nopeus voidaan vahvistaa erikseen liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.

Radiotaajuuksien osalta ehdotetaan, että muut kuin radiotaajuuksien käyttöä koskevat yhteiskunnallisesti merkittävät muutokset käyt-tösuunnitelmaan vahvistetaan jatkossa liiken-ne- ja viestintäministeriön asetuksella.


Asiakirjat: HE 223/2008 vpLiVM 3/2009 vp

Lain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Viestintäneuvos

Juhapekka Ristola


Keskuskauppakamari piti perusteltuna lain-säädännön muuttamista siten, että yleispalve-luvelvollisuus voidaan asettaa tehokkaasti myös verkkoyritykselle.

62

Yleispalveluvelvollisuus puuttuu markkinoiden vapaaseen toimintaan. Velvollisuuden aset-tamista on siten pidettävä poikkeuksellisena keinona eikä velvoitteita ei tule asettaa, jos palvelut voidaan toteuttaa markkinaehtoisesti.

Keskuskauppakamari piti lähtökohtaisesti hy-vänä, että yleispalveluvelvollisuuden arvioin-tiin lisätään joustavuutta. Yleispalveluvelvolli-suuden on tarkoitettu seuraavan teknistä kehi-tystä. Siten olisi harkittava velvollisuuden uu-delleenarviointia tietyin määräajoin. Arvioinnin yhteydessä olisi kuultava palveluntarjoajia ja niiden asiakkaita.

4 Muita kansallisia hankkeita

4.1 Sähköinen laskutus

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti huhti-kuussa 2008 työryhmän valmistelemaan säh-köisen laskutuksen edistämistä ja käyttöönot-toa. Tavoitteena oli, että sähköinen laskutus yleistyisi merkittävästi vuoteen 2011 mennes-sä. Lisäksi tavoite oli nostaa Suomi EU:n kär-kimaihin sähköisten laskujen käytössä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Sähköisen laskutuksen edistäminen sekä yri-tyksiltä yrityksille että yrityksiltä kuluttajille on nostettu erääksi tietoyhteiskunnan kehittämi-sen kärkihankkeista arjen tietoyhteiskunnan toimintasuunnitelmassa.

Työryhmän puheenjohtajana toimi alivaltiosih-teeri Juhani Turunen valtiovarainministeriöstä.Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2008.

Työryhmä antoi raporttinsa ”Toimenpiteet verkkolaskun edistämiseksi”56

56

29.1.2009. Ra-portin mukaan verkkolasku tarjoaa tehok-kaimman ja parhaan tavan edistää sähköistä laskutusta Suomessa. Raportissa esitellään yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan tehostaa verkkolaskun käyttöä ja hyödyntämistä. Työryhmän mukaan toimenpi-teet verkkolaskun käyttöönoton vauhdittami-seksi tulee kohdistaa erityisesti kuluttajiin, pk-yrityksiin ja kuntiin.

http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/136/verkkolaskun_loppuraportti_lopullinen29012009b.pdf

4.2 Radiotaajuuksien käytön kehittäminen(markkinalähtöinen taajuushallintomalli)

Viestintäministeri Suvi Lindén asetti 29.8.2007 työryhmän selvittämään tarvittavat lainsää-däntömuutokset ja muut käytännön toimenpi-teet viestintämarkkinoilla käytettävien radio-taajuuksien käytön kehittämiseksi.

Työryhmä jätti raporttinsa ”Markkinalähtöinen taajuushallintomalli” liikenne- ja viestintäminis-teriölle 29.4.2008. Raportissa työryhmä ehdot-taa markkinalähtöisen taajuushallintomallin kokeilemista taajuusalueella 2,50–2,69 GHz.Toimiluvat voitaisiin raportin mukaan myöntää joko huutokauppaamalla tai kauneuskilpailulla.

Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeri-östä.


Markkinalähtöinen taajuushallintomalli näyttää olevan nykyajan trendi. Kuitenkaan Suomessa käytettävän kauneuskilpailuun perustuvan taa-juushallintomallin muuttamiselle ei ole tällä hetkellä tarvetta. Markkinoiden toimivuutta ja kansainvälisiä kokemuksia on kuitenkin tiiviisti seurattava. Kilpailutekijät sekä tarve niukkojen taajuuksien nykyistä tehokkaampaan ja jous-tavampaan hyödyntämiseen saattavat tulevai-suudessa edellyttää taajuuksien jakamista koskevien menettelyjen uudelleenarviointia kaupallisempaan suuntaan. Teknologian ke-hittyessä erilaisia taajuushallintomalleja on arvioitava ennakkoluulottomasti, ja käytössä voi olla erilaisia malleja.

Mahdollinen aikataulu taajuuksien käyttöoike-uksien myöntämiselle markkinaehtoisesti voisi olla työryhmän ehdottamalla tavalla vuoden 2009 loppu. Työryhmän ehdotus markkinaeh-toisesti jaettujen toimilupien siirrettävyydestä ja jälkimarkkinoista on kannatettava.

Keskuskauppakamari ei kannattanut työryh-män raportissa esitettyä näkemystä, jonka mukaan taajuuksien kaupallistamisesta saata-vat tulot ohjataan valtion talousarvioon. Mah-dollisista toimilupamaksuista kertyvät tulot on luontevaa käyttää sen toimialan hyväksi, jolta maksut kerätään.

63

4.3 Maksutelevisiotoiminnan tilaajarekiste-rien käyttö televisiomaksujen perinnässä

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää mah-dollisuuksia käyttää maksutelevisiotoiminnan tilaajarekistereitä apuna televisiomaksujen perinnässä. Lausunnot asiasta tuli toimittaa 7.1.2008 mennessä.

Asia on jäänyt lepäämään eikä tällä hetkellä ole selvää, tullaanko siihen vielä palaamaan.

Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Elina Normo liikenne- ja viestintäministeriöstä.

4.4 Audiovisuaaliset mediapalvelut


Keskuskauppakamari vastusti maksutelevisio-toiminnan tilaajarekistereiden käyttöä televi-siomaksujen perinnässä. Asiassa ei ole myöskään tarvetta lainsäädäntötoimille. Yleis-radion rahoituksessa olevat ongelmat on rat-kaistava toimenpitein, joilla Yleisradion toimin-ta saatetaan taloudellisesti kestävälle pohjalle. On huomioitava, että Yleisradio toimii kilpail-luilla markkinoilla, ja tarkasteltava sitä, mitkä ovat Yleisradion julkisen palvelun tehtävät. Yleisradion julkisen palvelun tehtävien tur-vaamiseksi on harkittava myös muita vaihto-ehtoja kuin nykyisen kaltaista televisiolupa-maksua.

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät direktiivin audiovisuaalisista mediapalveluista (2007/65/EY) 11.12.2007. Merkittävimmät muutokset ovat direktiivin soveltamisalan laa-jeneminen televisiotoiminnasta myös tietover-kossa tarjottaviin audiovisuaalisiin mediapal-veluihin, mainostamista koskevan sääntelyn väljentäminen ja tuotesijoittelua koskeva sääntely sekä lähettäjäyritysten oikeus ottaa yleisöä merkittävästi kiinnostavista tapahtu-mista uutisvälähdyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 14.1.2008 työryhmän valmistelemaan televi-sio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) muuttamista direktiivin voimaan-saattamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli arvi-oida direktiivin aiheuttamat muutostarpeet ja valmistella tarvittavat muutokset televisio- ja radiotoiminnasta annettuun lakiin ja mahdolli-siin muihin lakeihin. Lisäksi sen tuli selvittää,

onko tietyissä tilanteissa mahdollisuutta tukeu-tua yhteis- tai itsesääntelyyn.

Työryhmän puheenjohtajana toimi viestintä-neuvos Kristiina Pietikäinen ja sen toimikausi päättyi 31.8.2008. Työryhmän alustava ehdo-tus (LVM:n julkaisuja 47/2008) valmistui 8.9.2008. Työryhmä ehdotti direktiivin voi-maansaattamista lähes sellaisenaan.

Hallituksen esitysluonnos valmistui 30.1.2009.Luonnoksessa televisio- ja radiotoimintaa koskeva sääntely ehdotetaan ulotettavaksikoskemaan osin myös tietoverkkojen välityk-sellä tarjottavia tilausvideopalveluja. Uusi sääntely kohdistuisi lähinnä alaikäisten suoje-luun. Television mainoskatkojen sijoittelusään-telyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi niin, että mainoskatkojen sijoittelu vapautuisi, mut-ta niiden osuus lähetysajasta säilyisi ennal-laan. Tietyissä ohjelmatyypeissä sallittaisiin vastiketta vastaan tapahtuva tuotesijoittelu. Radiotoiminnan sääntely ehdotetaan säily-mään asiallisesti ennallaan

Lausuntoja asiasta pyydettiin 27.2.2009 men-nessä.

Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan tou-kokuussa ja muutosten on tarkoitus tulla voi-maan vuoden 2010 alussa.

Hankkeen yhteyshenkilönä toimii neuvotteleva virkamies Jussi Mäkinen liikenne- ja viestin-täministeriöstä.


Keskuskauppakamari kannattaa mainossään-töjen vapauttamista esitetyn mukaisesti.

Tuotesijoittelukäsitteen täsmentämiseksi on kannatettavaa, että lakiin ehdotetaan omaa säännöstä vastikkeettoman tarpeiston tai tuo-tepalkintojen osalta. Ehdotetun mukaisesti ne voidaan katsoa tuotesijoitteluksi vain siinä ta-pauksessa, että ne ovat merkittävän arvokkai-ta.

Keskuskauppakamari kannattaa tekijänoi-keuslakiin esitettyjä muutoksia, joilla mahdol-listetaan lyhyiden otteiden käyttäminen uutis-lähetyksissä.

64

4.5 Maksupalvelut sisämarkkinoilla (PSD)

Valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö aset-tivat kumpikin työryhmän, joiden tehtävänä on saattaa maksupalveludirektiivi (PSD) kansalli-sesti voimaan. Työryhmät toimivat yhteistyös-sä.

Maksupalveludirektiivin tavoitteena on tehos-taa maksujärjestelmiä ja yhdenmukaistaa pal-velun tarjoajan ja käyttäjän suhteeseen sovel-lettavaa lainsäädäntöä. Tarkoituksena on hel-pottaa maksujen suorittamista valtiosta toi-seen. Direktiivi tulee panna kansallisesti täy-täntöön viimeistään 1.11.2009.

Työryhmien tehtävänä oli valmistella hallituk-sen esityksen muotoon laaditut muistiot direk-tiivin täytäntöönpanosta. Määräaika työryhmi-en työlle oli 1.12.2008. Hallituksen esitykseton tarkoitus antaa viimeistään syksyllä 2009.Keskuskauppakamaria edusti molemmissa työryhmissä lakimies Jaakko Turunen.

Oikeusministeriön asettaman työryhmän mie-tintö (2008:11) valmistui 18.12.2008. Mietin-nössä ehdotetaan säädettäväksi uusi maksu-palvelulaki, joka tulisi voimaan 1.11.2009. Ny-kyinen tilisiirtolaki ehdotetaan puolestaan ku-mottavaksi.

Ehdotuksen mukaan maksutapahtumien to-teuttamisajat lyhenisivät. Maksupalvelun käyt-täjän vastuu luottokortin tai muun maksuväli-neen oikeudettomasta käytöstä lievenisi mer-kittävästi. Lisäksi maksupalvelun tarjoajille ehdotetaan säädettäväksi yhdenmukaiset tie-donantovelvollisuudet, jotka mahdollistaisivat palvelujen ja niistä perittävien hintojen vertai-lun.

Valtiovarainministeriön työryhmän toimikautta jatkettiin 31.3.2009 asti. Työryhmä valmistelee säännökset, jotka koskevat maksupalveluja tarjoavien laitosten toimilupia. Työryhmien eh-dotukset on tarkoitus sovittaa yhteen kevään 2009 aikana.

4.6 Tietosuojalainsäädännön kehittäminen

Oikeusministeriö asetti alkuvuodesta 2005 hankkeen selvittämään tietosuojalainsäädän-nön nykytilaa ja säädöspoliittisia linjauksia. Muistiota laadittaessa on tarkoitus keskittyä keskeisimpiin henkilörekistereihin ja niitä kos-

kevien sääntelyjen analysointiin. Säädöspoliit-tisia linjauksia tehtäessä arvioidaan erityis-lainsäädännön tarve sekä erityissääntelyssä noudatettavat periaatteet. Tavoitteena on, että eri hallinnonalojen erityissäädökset ovat yh-densuuntaiset henkilötietolain ja EU:n henkilö-tietodirektiivin kanssa. Muistiota valmistelevat lainsäädäntöneuvokset Helena Hynynen ja Leena Vettenranta.

Hankkeesta laaditaan perusmuistio, joka val-mistunee vuoden 2009 aikana.

4.7 Perusrekisterilainsäädännön tarvesel-vitys

Voimassa oleva lainsäädäntö ei tarjoa mah-dollisuutta perusrekisteritietojen tehokkaalle käytölle esimerkiksi sähköisissä asiointipalve-luissa. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset sekä asiakkaiden muuttuneet tar-peet tekevät perusrekistereiden kokonaisval-taisen tarkastelun tietyn väliajoin välttämättö-mäksi.

Valtioneuvosto teki kesäkuussa 2006 valtion-hallinnon IT-toiminnan kehittämisestä periaa-tepäätöksen, jonka linjauksista suuri osa kos-kee myös rekisterinpitäjiä. Työryhmän mu-kaan on mahdollista muodostaa nykyistä pa-remmin, yhtenäisemmin ja tehokkaammin toimiva ”perusrekistereiden perhe”.

Kehittämistyön tavoitteena tulee työryhmän mielestä olla muun muassa perusrekisterinpi-täjien yhteistyön tiivistäminen, rekisteritietojen luotettavuuden ja käyttömahdollisuuksien pa-rantaminen sekä tietoturvallisuuden toteutu-misen varmistaminen.

Hankkeessa on perustettu neuvottelukunta, jonka toimikausi on 12.3.2006–31.12.2009. Tarkoituksena on, että neuvottelukunta antaisi sisäasiainministeriölle raportin tai katsauksen toimikautensa toiminnasta vuoden 2009 lop-puun mennessä.

Lausunnossaan Keskuskauppakamari kannat-taa perusrekisterien tarveselvityksessä esitet-tyä yleistä tavoitetta parantaa perusrekisteri-tietojen tehokkaampaa käyttöä erikoislainsää-däntöä harmonisoimalla ja nykyaikaistamalla. Perusrekisteritietojen tehokkaampi käyttö ei


65

saa kuitenkaan toteutua tietosuojan kustan-nuksella. Keskuskauppakamari tulee osallis-tumaan erikoislainsääntöä tarkastelevan työ-ryhmän työhön. Tarvittaessa Keskuskauppa-kamari haluaa antaa yksityiskohtaisempia lau-suntoja.

4.8 Vahva sähköinen tunnistaminen

Valtioneuvoston 21.6.2007 tekemän periaate-päätöksen mukaan sähköisen tunnistamisen edistäminen kuuluu vuosien 2007–2011 tieto-yhteiskuntapolitiikan painopisteisiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syksyllä 2007 työryhmän valmistelemaan säännöksiä vahvalle sähköiselle tunnistamiselle.

Työryhmän laatima hallituksen esitysluonnos laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista valmistui 5.11.2008. Luonnoksessa ehdotetaan lisättä-väksi tarvittavat säännökset lakiin sähköisistä allekirjoituksista. Uudella lainsäädännöllä pyri-tään luomaan puitteet sille, että markkinoilla olisi useita vahvoja tunnistamismenetelmiä, jotka olisivat kansalaisten helposti saatavilla. Samalla laki loisi perussäännöt sähköisten tunnistamispalveluiden tarjonnalle. Myös pal-veluntarjoajien viranomaisvalvonta sekä pal-veluiden luotettavuus varmistettaisiin. Lisäksi uudella lainsäädännöllä pyritään lisäämään tunnistamispalveluiden tarjontaa ja luomaan kilpailua markkinoilla.

Lausuntoja asiassa pyydettiin 1.12.2008 men-nessä.

Lisätietoja asiassa antaa neuvotteleva virka-mies Kirsi Miettinen.


Asiakirjat: HE 36/2009 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Neuvotteleva vir-

kamies Kirsi Mietti-nen

4.9 Laki taajuushuutokaupoista


Keskuskauppakamari kannatti sääntelyn uu-distamista. Sähköisiä allekirjoituksia koskevan lainsäädännön uudistaminen sekä tunnista-mispalveluiden tarjonnan ja kehityksen edis-täminen on tarpeellista. Esitetty sääntely luo yhdenlaiset puitteet tunnistamistoiminnalle, ja voi siten edistää tietoyhteiskunnan palveluiden kehittymistä. Sääntely voi myös lisätä sähköis-tä asiointia.

Ensitunnistamisen tulee olla mahdollista vi-ranomaisten ohella yrityksille. Julkisen vallan ei tule kilpailla yksityisen palveluntarjonnan kanssa, vaan tukea sitä, että tunnistamispal-veluihin syntyisi lisää yksityistä kaupallista palveluntarjontaa. Kaupallisen palveluntarjon-nan ja teknologisen kehityksen mahdollistami-seksi tunnistamistapoja ja tunnistamismene-telmiä ei tulisi määrittää liian yksityiskohtaises-ti.

Sähköisen tunnistamisen edistäminen on tär-keää tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta. Sähköinen tunnistaminen ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa toimivin tunnistamisrat-kaisu. Sähköisen tunnistamisen ohella tulisi edelleen tunnustaa ja hyväksyä myös muut tunnistamismenetelmät. Myös muiden tunnis-tamismenetelmien kuin esityksen mukaisten vahvojen sähköisten tunnistamismenetelmien käytön tulee olla jatkossakin mahdollista, jos niiden käyttö on vahvaa sähköistä tunnista-mista tarkoituksenmukaisempaa.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmis-teltu hallituksen esitysluonnos, jonka tarkoi-tuksena on säätää laki eräistä huutokaupoista ja muuttaa viestintämarkkinalakia.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräistä huutokaupoista, jossa säädet-täisiin eräiden pääasiallisesti langattomaan laajakaistaan varattujen radiotaajuuksien huu-tokauppaamisesta taajuusalueella 2500–2690 MHz. Huutokauppa olisi tarkoitus toteuttaa marraskuussa 2009. Keskeisenä periaatteena on se, että toimiluvan haltija voisi myydä tai vuokrata huutokaupassa voittamansa käyttö-oikeuden eteenpäin valtioneuvoston hyväk-synnällä.

66

Taajuuksien myöntäminen perustuisi yksin-omaan käyttöoikeudesta maksettavaan hin-taan. Toimilupa myönnettäisiin siis korkeim-man tarjouksen tehneelle yritykselle tai yhtei-sölle. Esityksen mukaan huutokauppamenet-tely rajattaisiin taajuusalueelle 2500–2690 MHz, koska tarkoituksena on hankkia koke-muksia ja arvioida niiden perusteella huuto-kauppojen hyötyjä ja haittoja.

Esityksessä ehdotetaan myös viestintämark-kinalain muuttamista siten, että teleyrityksen toimilupa voidaan peruuttaa silloin, kun teleyri-tys ei ole kohtuullisessa ajassa toimilupakau-den alkamisesta tosiasiallisesti aloittanut toi-mintaansa. Valtioneuvostolle asetettu määrä-aika toimiluvan peruuttamisesta päättämiselle puolestaan ehdotetaan muutettavan kolmeksi kuukaudeksi nykyisen kahden kuukauden si-jaan.


Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Kaisa Laitinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.


kamies Kaisa Laiti-nen

Huutokaupan ajankohtaa tulisi harkita uudel-leen äkillisesti muuttuneen taloustilanteen johdosta. Vuoden 2009 kuluessa voitaisiin erikseen arvioida, mikä olisi sovelias ajankoh-ta huutokaupan järjestämiselle. Huutokaupas-

ta kertyviä tuloja ei tule käyttää julkisen sekto-rin menojen rahoittamiseen.

Keskuskauppakamari kannatti sekä toimilupi-en siirrettävyyden parantamista että niiden myöntämistä teknologia- ja palveluriippumat-tomasti sähköisten viestintäpalveluiden tar-joamiseen. Nämä ehdotukset lisäävät markki-naehtoisuutta ja voivat tehostaa taajuuksien käyttöä nykyisestä. Palveluiden häiriöttömyys on kuitenkin turvattava.


Huutokaupan kertaluonteisuus tulisi kirjata suoraan lakiin. Ehdotusta voidaan perustella taajuushallinnon markkinaehtoisuuden lisää-misellä ja kansallisen laajakaistaohjelman ra-hoitustarpeella edellyttäen, että laajakaista-ohjelman rahoitus ylipäätään vaatii julkista tu-kea. Keskuskauppakamari korosti, että laaja-kaistayhteydet tulisi rakentaa myös jatkossa markkinaehtoisesti. Jos laajakaistaohjelman toteuttaminen vaatii julkista tukea, huutokaup-pa on ensisijainen vaihtoehto suhteessa laa-jakaistaohjelmassa myös mainittuun tasaus-maksuun.

4.10 Taajuusalueiden käyttösuunnitelma

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmis-teltu asetusluonnos televisio- ja radiotoimin-taan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitel-masta annetun asetuksen (680/2007) muut-tamisesta.

Ehdotetut muutokset koskevat digitaalisen laajakaistaisen 450 matkaviestinverkon käy-tettävissä olevien taajuuksien määrän lisää-mistä, tuotekehitys-, testaus- ja opetuskäyt-töön tarvittavien taajuuksien saatavuuden varmistamista lisäämällä ne asetuksen sovel-tamisalaan, komission taajuusalueita 2500–2690 MHz ja 3400–3800 MHz koskevien pää-tösten kansallista voimaansaattamista ja kau-pallisten radioiden taajuuksia.

Asiasta pyydettiin lausuntoja joulukuussa 2008.

Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoi-mintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimin-taan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuun-nitelmasta annetun asetuksen muuttamisesta annettiin 5.3.2009. Asetus tuli voimaan 13.3.2009.


Keskuskauppakamari piti esitystä perusteltuna ja kannatti sitä. Keskuskauppakamari antoi asiasta lausunnon 13.1.2009. Ministeriö on tämän jälkeen jatkovalmistellut asiaa yhteis-työssä taajuuksia käyttävien yritysten kanssa ja tehnyt esitykseen parannuksia. Keskus-kauppakamarin aiemmassa lausunnossa esi-tetyt näkökannat on otettu hyväksyttävässä määrin huomioon.


67

Keskuskauppakamari piti asetuksen sovelta-misalan laajentamista ehdotetulla tavalla pe-rusteltuna. Tähän saakka taajuuksia tarvitse-vien yritysten kesken on sovittu tuotekehitys-,testaus- ja opetuskäyttöön tarvittavien taa-juuksien käytöstä (ns. taajuuslainaus). Tämä menettely ei ole kaikkien yritysten näkemyk-sen mukaan taannut matkaviestinjärjestelmien tuotekehitys- ja testaustoiminnalle riittävää varmuutta ja jatkuvuutta. Tämän vuoksi asias-ta on säädettävä asetuksella.

Matkaviestinliiketoiminnan huomattavan kan-santaloudellisen merkityksen ja alan suotuisan kehittymisen kannalta Suomessa on erittäin tärkeää varmistaa taajuuksien riittävä saata-vuus tuotekehitys- ja testauskäyttöön. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa olennaista haittaa teleyritysten olemassa oleviin toimilupiin pe-rustuville palveluille ja palveluiden käyttäjille erityisesti tiheään asutuilla alueilla. Mahdolli-sesti lisääntyneiden taajuustarpeiden osalta esitystä tulee jatkovalmistella kuulemalla asi-anomaisia yrityksiä ja tekemällä vaikutusarvi-ointi tarpeellisessa laajuudessa.

4.11 Verkkotunnuslain muuttaminen

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmis-teltu hallituksen esitysluonnos verkkotunnus-lain muuttamiseksi.

Luonnoksessa ehdotetaan, että verkkotun-nuksen voimassaoloaikaa pidennettäisiin ja käytöstä poistetun verkkotunnuksen karenssi-aikaa lyhennettäisiin. Nykyisin .fi-tunnuksen voi varata korkeintaan kolmeksi vuodeksi ker-rallaan Hallituksen esityksen mukaan Viestin-tävirasto voisi tulevaisuudessa tarjota yhden, kolmen ja viiden vuoden voimassaoloaikoja. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä muita, lähinnä teknisluonteisia tarkennuksia. Muutokset helpottaisivat suomalaisen verkko-tunnuksen käyttämistä ja voisivat siten lisätä sen kiinnostavuutta.


Lisätietoja asiasta antaa neuvotteleva virka-mies Laura Vilkkonen liikenne- ja viestintämi-nisteriöstä.



kamies Laura Vilk-konen

4.12 Valtionhallinnon tietoturvatasot


Keskuskauppakamari kannatti esitystä. Esite-tyt muutokset ovat vähäisiä, mutta parantavat mahdollisuutta hyödyntää fi-verkkotunnuksia.

Valtionhallinnon tietoturvallisuuden ohjaukses-ta vastaava valtiovarainministeriö käynnisti helmikuussa 2008 Tietoturvatasot-hankkeen, joka toteutetaan vuosina 2008–2011. Hanke on jatkoa ja perustuu vuonna 2007 toteutet-tuun tietoturvatasojen esitutkimukseen.

Hankkeen tavoitteena on tarjota yhteinen käsi-temalli tietoturvallisuuden hallinnalle. Tietotur-vatasojen ensisijaisena kohderyhmänä ovat valtiohallinto ja hallinnolle palveluita tuottavat organisaatiot.

Ministeriön asettama työryhmä on valmistellut Tietoturvatasot-käsikirjan57, jossa määritellään tietoturvallisuuden tasot ja tietoturvavaatimuk-set. Tietoturvatasot tulevat velvoittaviksi hal-linnolle ja palvelutoimittajille 1.1.2011 alkaen. Tietoturvatasojen ohjauksesta vastaa valtiova-rainministeriö. Tasojen soveltaminen ja apu-välineiden jakelu toteutetaan yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa.


Keskuskauppakamari kannattaa tietoturvata-sot hankkeen yleistä tavoitetta parantaa valti-onhallinnon tietoturvaa. Käsikirjassa ei kuiten-kaan oteta kantaa siihen, miten malli viedään


57

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20081103Lausun/02_TTT-kaesikirja-20081029.pdf

68

osaksi organisaatioiden toimintaa. Myös tur-vallisuuden tason toteutumisen valvonta vaatii tarkennusta.

Organisaatioiden käytännön turvallisuustyön tueksi käsikirjassa olisi hyvä kiinnittää enem-män huomiota mm. tiedon luokitteluun ja tie-don luovuttamisen periaatteisiin sekä pereh-dyttämisen ja koulutuksen sisältöön.

Yrityksille asetettavien tietoturvallisuusvaati-musten pitäisi olla yrityksen tarjoamaan palve-luun suhteutettuna tarkoituksenmukaisia.

5 EU-hankkeet

5.1 EU:n sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan sääntelyjärjestelmän uu-distaminen (legal review)

Euroopan komissio antoi 13.11.2007 ehdotuk-sen EU:n sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan sääntelyjärjestelmän uu-distamisesta. Kysymyksessä on merkittävä sähköisen viestinnän sääntelyä koskeva uu-distus, jonka tavoitteena on, että lainsäädäntö tukisi aiempaa paremmin viestintämarkkinoi-den kehitystä, kuluttajien oikeuksia ja tietotur-vallisuutta.

Komission ehdotuskokonaisuuteen kuuluu kaksi direktiiviehdotusta, joilla muutettaisiin ns. sähköisen viestinnän puitedirektiiviä, käyt-töoikeusdirektiiviä ja valtuutusdirektiiviä (KOM(2007) 697) sekä sähköisen viestinnän yleispalvelu- ja tietosuojadirektiiviä ja kulutta-jansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettua asetusta 2006/2004 (KOM(2007) 698). Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu asetusehdotus Euroo-pan sähköisen viestinnän markkinaviranomai-sen perustamisesta (KOM(2007) 699).

Euroopan parlamentti ehdotti komission ehdo-tukseen (KOM(2007) 697) eräitä tarkistuksia syyskuussa 2008. Komissio antoi 6.11.2008 muutetun direktiiviehdotuksen asiassa (KOM(2008) 724 lopullinen).

Liikenne- ja viestintäministeriö on jatkanut 10.2.2006 perustetun legal review -työryhmän toimikautta 30.6.2009 asti. Työryhmä tukee liikenne- ja viestintäministeriötä kansallisen kannan muodostamisessa komission ehdo-tuksiin. Työryhmä toimii myös kansallisena

taustaryhmänä, kunnes uusi sähköisen vies-tinnän sääntelykehys on hyväksytty.

Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeri-östä. Lisätietoja löytyy liikenne- ja viestintämi-nisteriön Internet-sivuilta www.lvm.fi.

5.2 Sähköinen kaupankäynti


Keskuskauppakamari kannatti yrityksiin koh-distuvan sääntelyn keventämistä. Euroopan unionin sääntelyjärjestelmää tulee uudistaa siten, että se turvaa yritysten tasapuoliset kil-pailumahdollisuudet koko yhteisön alueella.

Keskuskauppakamarin lausunnossa kiinnitet-tiin huomioita laajan ehdotuksen eri asiakoko-naisuuksiin. Keskeisimmät yksittäiset kannan-otot ovat, että Keskuskauppakamari suhtautuu uuden eurooppalaisen viestintämarkkinavi-ranomaisen perustamiseen varauksellisesti. Viranomaiselle olisi osoitettava selkeä tarve ja tehtävät eikä perustaminen saa lisätä hallintoa tai yritysten kustannuksia. Taajuushallintoa uudistettaessa tulee huolellisesti harkita, mi-ten voidaan parhaiten luoda aito mahdollisuus yleiseurooppalaisten viestintäpalveluiden syn-tymiselle. Jos yleiseurooppalaiseen taajuus-kaistan luomiseen päädytään, sen hallinnoin-nista ei saa tulla raskasta järjestelmää. Hallin-noinnin tulisi olla selkeää, tehokasta, tasapuo-lista ja koordinoitua.

UNCITRAL antoi täysistunnossaan heinä-kuussa 2001 sähköisen kaupankäynnin työ-ryhmälle58 tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan sähköistä sopimuksentekoa koskevaa kan-sainvälistä yleissopimusta.

UNCITRAL hyväksyi yleissopimustekstin Wie-nissä 4-15.7.2005 ja päätti suosittaa sen hy-

Yleissopimus koskee eräin poikkeuksin kai-kentyyppisiä liikesopimuksia. Se ei kuitenkaan kata kuluttajasopimuksia. Määräykset ovatpääosin teknisluontoisia, ja niiden tarkoitus onvarmistaa viestien pätevyys ja syrjimättömyys sekä sopimuksen tekemisen että suorituksen yhteydessä.

58 Working Group on Electronic Commerce

69

väksymistä YK:n yleiskokoukselle syyskuussa 2005.

Euroopan yhteisöjen komissio teki asiasta selvitystä alkuvuodesta 2006, ja sopimustekstihyväksyttiin vuonna 2006. Jäsenvaltiot eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, koska komissio ei ole ehdottanut sopimuksen allekirjoittamista ja voimaansaattamista. Tällä hetkellä ei ole odotettavissa, että komissio ryhtyisi viemään asiaa eteenpäin ja ehdottaisi sopimuksen rati-fioimista jäsenvaltioille.

Suomessa asiaa on valmistellut lainsäädäntö-neuvos Marjo Lahelma oikeusministeriöstä.

5.3 Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen EU:ssa

Euroopan komissio on laatinut direktiiviehdo-tuksen (KOM(2006) 787 lopullinen) ja tiedon-annon (KOM(2006) 786 lopullinen) kriittisten infrastruktuurien suojaamisesta EU:ssa. Direk-tiiviehdotuksen sisältönä on määrittää ja nime-tä Euroopan elintärkeät infrastruktuurit sekä arvioida niiden suojaamistarpeen parantamis-ta. Komission tiedonanto koskee infrastruktuu-rien suojaamista koskevaa EU:n ohjelmaa.

Direktiiviehdotusta on käsitelty EU:n sisä- ja oikeusasioiden neuvoston alaisessa pelastus-palvelutyöryhmässä, jossa Suomea edusti si-säasiainministeriö. Liikenne- ja viestintäminis-teriö valmisteli Suomen kantaa sähköisten tie-toja viestintäjärjestelmien osalta. Ministeriö pyysi lausuntoja direktiiviehdotuksesta kevääl-lä 2007.

Euroopan parlamentti antoi 10.7.2007 asiasta lausuntonsa59

59

, jossa se hyväksyi ehdotuksen eräin tarkistuksin. Komissio yhtyi parlamentin kantaan osittaisella sitoumuksella.

Eduskunta lähetti asiasta valtioneuvoston kir-jelmän (U 12/2007 vp) suuren valiokunnan käsiteltäväksi 11.6.2007. Asiasta pyydettiinvaliokuntien lausuntoja loppuvuodesta 2007.

EU:n neuvosto saavutti poliittisen yhteisym-märryksen direktiivistä 5.–6.6.2008 (9403/08).

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P6-TA-2007-0325&language=FI&ring=A6-2007-0270

Neuvoston direktiivi Euroopan elintärkeän inf-rastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta paran-taa sen suojaamista (2008/114/EY)60 annet-tiin 8.12.2008. Direktiivin pääpaino on energi-an ja liikenteen toimialoilla, mutta sitä tarkas-tellaan myöhemmin uudelleen. Tällöin arvioi-daan direktiivin vaikutusta ja tarvetta sisällyt-tää soveltamisalaan muita toimialoja, kuten tietoja viestintäteknologia-alat.

5.4 Postipalveludirektiivin muuttaminen


Lausunnossaan Keskuskauppakamari totesi, että yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavat toimenpiteet pitää valmistella huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Valmistelussa on huomioi-tava kaupalliset näkökohdat, tavanomaiselle liiketoiminnalle ei tule asettaa esteitä ja sisä-markkinoiden kehitystä on tuettava. Ratkaisut on kytkettävä kiinteästi osaksi olemassa ole-via suojaus- ja varautumistoimia, ja toimialo-jen erityispiirteet on huomioitava.

Suojaustoimenpiteiden kehittäminen ja toteut-taminen on koko yhteiskunnan etu. Siten on perusteltua, että julkinen valta osallistuu mer-kittävästi niiden kehittämisen ja vaadittavientoimenpiteiden rahoittamiseen.

Komissio antoi 18.10.2006 ehdotuksensa Eu-roopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta siltä osin kuin se koskee yhteisön postipalvelujen sisä-markkinoiden täysimääräistä toteuttamista(KOM(2006) 594).

Komission ehdotuksen tavoitteena on toteut-taa postipalvelujen sisämarkkinat poistamalla postialalta yksin- ja erityisoikeudet sekä ta-kaamalla yleispalvelun yhtenäinen taso kaikil-le käyttäjille kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tarkoituksena on vahvistaa yhdenmukaiset periaatteet postipalvelujen sääntelemiseksi avoimessa markkinaympäristössä, jotta voi-daan vähentää muita sisämarkkinoiden toi-minnan esteitä.


70

Kansallisesti liikenne- ja viestintäministeriöjärjesti asiasta lausuntokierroksen marras-kuussa 2006.

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa en-simmäisestä käsittelystä 11.7.2007, ja poliitti-nen yhteisymmärrys neuvoston yhteisestä kannasta saavutettiin 1.10.2007. Parlamentti antoi lausuntonsa toisesta käsittelystä 31.1.2008. Neuvosto ja parlamentti hyväksyi-vät direktiivimuutokset 20.2.200861.

Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin aihe-uttamat muutokset voimaan vuoden 2010 lop-puun mennessä. Suomessa direktiivi ei edelly-tä merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 16.10.2008 työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotukset tarvittavista postipalvelulain muutoksista 31.1.2010 mennessä. Työryhmän johtoryhmän puheenjohtajana toimii neuvotte-leva virkamies Elina Normo ja työryhmän työ-valiokunnan puheenjohtajana neuvotteleva virkamies Tuula Broman. Työryhmän ehdo-tukset valmistunevat keväällä 2010.

5.5 Asetus verkkovierailuista yleisissä matka-puhelinverkoissa yhteisön alueella


Keskuskauppakamari piti ehdotusta postipal-velujen täysimääräisestä avaamisesta avoi-melle kilpailulle vuoden 2009 alkuun mennes-sä kannatettavana.

Kilpailunrajoitusten poistamisesta on odotetta-vissa myönteisiä vaikutuksia postipalvelujen hintoihin, laatuun ja toiminnan tehokkuuteen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Keskuskauppa-kamari korostaa huolella valmistellun säänte-lyn merkitystä tehokkaalle ja toimivalle kilpai-lulle. Tämä tarkoittaa osaltaan sitä, että posti-toiminnan sääntelyä uudistettaessa tulee har-kita, missä määrin voitaisiin lisätä sääntelyn joustavuutta. Ehdotus ei kaikilta osin täytä tätä vaatimusta. Ylimääräistä sääntelyä, joka estää tehokasta ja toimivaa kilpailua, tulee välttää.

61 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32008L0006:FI:NOT

Euroopan komissio antoi 23.9.2008 ehdotuk-sen Euroopan parlamentin ja neuvoston ase-tukseksi verkkovierailuista yleisissä matkapu-helinverkoissa yhteisön alueella annetun ase-tuksen (EY) N:o 717/2007 (ns. roamingmak-suasetus) ja sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY muuttamises-ta. Asetuksessa säännellään toisessa EU- tai ETA-maassa soitettujen ja vastaanotettujen matkapuheluiden hintoja tukku- ja vähittäis-markkinoilla.

Komissio esittää tällä hetkellä voimassa ole-van määräaikaisen asetuksen jatkamista kol-mella vuodella. Verkkovierailupuheluiden osal-ta tukku- ja vähittäishintakattojen alentamista jatkettaisiin vuosittain siten, että soitettujen verkkovierailupuheluiden enimmäishinta vuonna 2012 olisi kuluttajalle enintään 34 senttiä minuutissa ja vastaanotetuille puheluil-le enintään 10 senttiä minuutissa. Puheluiden laskutuksen tulisi olla sekuntiperusteista. Soi-tettujen puheluiden vähittäishinnoissa olisi kui-tenkin sallittua käyttää enintään 30 sekunnin vähimmäislaskutusaikaa.

Voimassa olevan asetuksen soveltamisalaa laajennettaisiin puheluista myös verkkovierai-lutekstiviesteihin. Viesteille määriteltäisiin hin-takatto sekä tukku- että vähittäistasolla. Lisäk-si asetusta laajennettaisiin verkkovierailuda-taan, jolle määriteltäisiin tukkutasolla 1 euron megabittikohtainen turvaraja. Ehdotuksessa on myös säännöksiä, joilla parannettaisiin viestintäpalveluiden hinnoitteluun liittyvää avoimuutta.

Ehdotuksen voimaantulo edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää yhteis-päätösmenettelyn mukaisesti.

Kansallisesti liikenne- ja viestintäministeriö järjesti asiasta lausuntokierroksen syksyllä 2008. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle (U 60/2008 vp) annettiin 6.11.2008.

Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeri-östä.

Komissio ehdottaa telepalveluiden verkkovie-railuhintojen säännöstelyn jatkamista sekä


71

osittaista laajentamista. Hintasäännöstely on markkinatalouteen kuulumaton, poikkeukselli-nen toimi. Hintasäännöstelyn sijaan markki-noiden toimintaan tulisi puuttua kilpailua lisää-vin toimenpitein. Jos markkinoiden toimintaan puututaan hintasäännöstelyn kautta, tulisi puuttua ensisijassa vain tukkuhintoihin. Sekä puhe-, tekstiviesti- että datapalveluiden vähit-täishinnat jätettäisiin tällöin asetuksen sovel-tamisalan ulkopuolelle ja kilpailuun perustuvan hinnanmuodostuksen varaan.

Keskuskauppakamari korostaa, että hintojen säännöstely voi olla vain väliaikainen toimen-pide eikä siitä tule tehdä pysyvää myöskään jatkamalla asetuksen määräaikaa toistuvasti tai useiksi vuosiksi. Hintojen säännöstelystä tulisi pyrkiä mahdollisimman nopeasti eroon ja palauttaa markkinoille kilpailuun perustuva vapaa hinnanmuodostus.

5.6 Lähetystoimintaa harjoittavien yritystenoikeuksien suojaaminen

Euroopan neuvoston viestintäasioiden johto-komitean asettama työryhmä on syyskuussa 2008 antanut muistion ”On the Protection of Rights of Broadcasting Organisations” koskien televisio- ja radiolähetystoiminnan harjoittajien oikeuksien suojaa.

Muistiossa esitetään arvio uuden oikeuksia suojaavan instrumentin kehittämisen tarpeelli-suudesta.

Kansallisesti opetusministeriö pyysi asiasta lausuntoja marraskuussa 2008.

5.7 GSM-direktiivin muuttaminen


Keskuskauppakamarin mukaan uusi säänte-lyinstrumentti on tarpeellinen, jos sen yhtey-dessä tehdään aitoja sisällöllisiä uudistuksia. Tietoyhteiskunnan kehittymisen kannalta sääntelyä tulisi kehittää teknologiariippumat-tomaan suuntaan.

Jos uuden sääntelyinstrumentin valmistelu päätetään aloittaa, valmistelun avoimuuteen ja vaikutusten arviointiin on kiinnitettävä huomi-oita.

Komissio antoi 25.7.2007 ehdotuksen ns. GSM-direktiivin (87/372/EY) kumoamisesta (KOM(2007) 367 lopullinen). 19.11.2008 ko-missio antoi uuden ehdotuksen, jossa se eh-dotti GSM-direktiivin muuttamista (KOM(2008) 762 lopullinen)62.

Ehdotuksen mukaan GSM-direktiiviä muutet-taisiin niin, että nykyisin ainoastaan GSM:lle varattuja taajuusalueita voisivat käyttää myös muut sähköisiä viestintäpalveluja tarjoavat jär-jestelmät. Muutosehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa palveluiden ja teknologioiden laajempi valikoima sekä maksimoida kilpailu taajuusalueiden käytössä. Samalla pyritään myös varmistamaan GSM-palveluiden jatku-vuus ja palvelujen pysyminen koordinoituina. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan tulisi UMTS-matkaviestintäjärjestelmä, mutta kysei-sellä taajuusalueella voivat toimia muutkin jär-jestelmät.

Suomen kannan valmistelua varten liikenne-ja viestintäministeriö pyysi asiasta lausuntoja ensimmäisen kerran syksyllä 2007 ja uudes-taan marraskuussa 2008.

Lisätietoja asiasta antaa neuvotteleva virka-mies Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintä-ministeriöstä.


Keskuskauppakamarin mukaan ehdotuksessa ei pidä perusteetta rajoittaa uusien teknologi-oiden käyttöä. Siksi on tärkeää, että UMTS:n lisäksi direktiivissä mahdollistetaan myös mui-den järjestelmien käyttäminen. Tämän ohella on varmistettava GSM:n häiriötön toiminta.


72

X Koulutus

1 Yliopistolain kokonaisuudistus

Opetusministeriön asettama työryhmä on laa-tinut luonnoksen hallituksen esitykseksi uu-deksi yliopistolainsäädännöksi.

Uuden yliopistolain tarkoituksena on lisätä yli-opistojen autonomiaa ja tehdä niistä itsenäisiä oikeushenkilöitä. Uudistus antaisi yliopistoille paremmat edellytykset hankkia lisärahoitusta lahjoituksilla, pääomatuloilla ja liiketoiminnalla. Yliopistojen päätehtävät olisivat jatkossakin tutkimus ja siihen perustuva opetus.

Hallituksenesitysluonnoksessa esitetään muun muassa seuraavia muutoksia:

� työnantajan neuvotteluoikeudet siirtyvät yliopistoille ja virkasuhteet muuttuvat työ-sopimussuhteiksi;

� yliopiston hallituksen jäsenistä puolet, pu-heenjohtaja mukaan lukien, ovat yliopiston ulkopuolisia;

� nykyisiä yliopistoja ja korkeakouluja yhdis-tetään uusiksi yliopistoiksi;

� toteutetaan valtakunnallinen yhteishaku;� yliopistoille annetaan mahdollisuus kerätä

maksua vieraskielisiin maisteriohjelmiin osallistuvilta EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Lausunnot luonnoksesta pyydettiin toimitta-maan 15.10.2008 mennessä.

Hallituksen esitys eduskunnalle yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin 20.2.2009.Tavoitteena on, että uusi yliopistolaki tulisi voimaan 1.8.2009 ja uudet yliopistot aloittaisi-vat toimintansa 1.1.2010.

Lisätietoja asiasta antaa hallitusneuvos Eerik-ki Nurmi opetusministeriöstä.

Asiakirjat: HE 7/2009 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Hallitusneuvos Ee-

rikki Nurmi


Keskuskauppakamari kannattaa lainuudistus-ta ja yliopistojen autonomian lisäämistä. Itse-näisyyden lisääminen on perusedellytys tie-teellisen tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamiseksi sekä kansainvälisyyden li-säämiseksi. Yliopistojen muuttuminen itsenäi-siksi oikeushenkilöiksi lisää tutkimus- ja inno-vaatiotoiminnan yhteistyömahdollisuuksia yli-opistojen ja elinkeinoelämän välillä.

Keskuskauppakamari pitää perusteltuna halli-tustehtävien nykyistä laajempaa avaamista yliopiston ulkopuolisille. Tämä vahvistaa am-mattimaisen hallitustyöskentelyn ja strategisen suunnittelun edellytyksiä. Rehtorin operatiivi-sen toimivallan vahvistaminen puolestaan on välttämätön edellytys yliopiston hyvän hallin-non toteuttamiselle. Myönteistä on myös se, että uusi laki tarjoaa eri vaihtoehtoja yliopiston oikeushenkilöaseman järjestämiseksi.

Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota sii-hen, ettei luonnoksessa ole perusteltu valtuu-tettujen tarvetta. Valtuutetuille aiotut tehtävät voisivat kuulua myös yliopistokollegiolle. Kes-kuskauppakamari huomauttaa myös, ettei luonnoksessa ole säännöksiä toimintakerto-muksen sisällöstä, mikä voi olla epäkohta avoimuuden toteutumisen kannalta.

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että muun kuin julkisen tehtävän osalta toiminta on pääsääntöisesti järjestettävä erillisen oikeus-henkilön muodossa. On tärkeää varmistaa, että yliopiston harjoittamalla elinkeinotoimin-nalla ja yksityisellä elinkeinotoiminnalla on ta-sapuoliset kilpailuolosuhteet. Kilpailutuksenosalta on varmistettava, että markkinoilla ole-vat palveluntarjoajat ovat samalla viivalla yli-opistojen omien yksiköiden kanssa.

Keskuskauppakamarin mielestä uudet yksi-tyisoikeudelliset työsuhteet mahdollistavat ny-kyistä joustavamman ja tehokkaamman pal-kitsemis- ja resurssointijärjestelmän.

Keskuskauppakamari peräänkuuluttaa pa-rempia määrä- ja laatumittareita yliopistojen toiminnan tehokkuuden ja laadun seurantaan. Nykyisen KOTA-tietojärjestelmän puutteet tu-lee korjata ripeästi.

73

Keskuskauppakamari pitää ehdotettua luku-kausimaksukokeilua oikeansuuntaisena, mut-ta liian varovaisena ja hitaana avauksena. Lu-kukausimaksut auttavat yliopistoja muun mu-assa edistämään koulutuksensa laatua. Suo-meen soveltuvaa lukukausimaksujärjestelmää ja sen vaikutuksia tulee selvittää nopeasti kai-kilta osiltaan.

2 Ammattikorkeakoululain muuttami-nen

Opetusministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi ammattikorkeakoulu-lain muuttamisesta. Muutosten tarve johtuu lähinnä vireillä olevasta yliopistolainsäädän-nön kokonaisuudistuksesta. Ehdotetuilla säännöksillä ammattikorkeakoululain sään-nöksiä yhtenäistetään yliopistolakiehdotuksen säännösten sisältöä vastaaviksi.

Esityksen mukaan ammattikorkeakoulut saa-vat mahdollisuuden kerätä maksuja EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta (maksukokeilu). Muutosta merkitsee myös se, että jatkossa opiskelija voisi ottaa vastaan vain yhden valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan opiskelupaikan samana lukuvuote-na. Esityksessä selvennetään myös ammatti-korkeakoulututkintojen asemaa.

Asiasta pyydettiin lausuntoja 7.11.2008 men-nessä.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 27.3.2009. Muutosten on tarkoitus tulla voi-maan 1.1.2010.

Asiakirjat: HE 26/2009 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Johtaja Hannu

Sirén

3 Korkeakoulujen kansainvälistymis-strategia


Keskuskauppakamari totesi, että ammattikor-keakoulujen tehtävissä korostuvat koulutuk-sen läheisyys käytännön työelämään ja yhteys alueelliseen kehittämiseen. Keskuskauppa-kamari kiinnitti erityistä huomiota ammattikor-keakoulujen ja alueen elinkeinoelämän yhteis-työn tiivistämiseen.

Keskuskauppakamari kannatti ammattikor-keakoulujen toiminnan laadun arviointia kos-kevan säännöksen yhdenmukaistamista yli-opistolakiehdotuksen arviointia koskevan eh-dotuksen kanssa.

Ammattikorkeakoulujen tulosindikaattoreita on kehitettävä toiminnan tehokkuutta ja laatua nykyistä paremmin mittaaviksi. Kehitystyöhön on otettava mukaan ammattikorkeakoulujen keskeiset sidosryhmät.

Ammattikorkeakoulujen osalta esitetään vas-taavaa koulutusohjelmien maksullisuuden määräaikaista kokeilua kuten yliopistolaissa. Tältä osin esitys on oikeasuuntainen, mutta liian varovainen.

Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan uusi strategia korkea-koulujen kansainvälistymiselle. Strategianluominen on osa korkeakoulujärjestelmän uu-distamista.

Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeri-össä on – yhteistyössä sidosryhmien kanssa –valmisteltu korkeakoulujen kansainvälistymis-strategia vuosille 2009–2015. Strategia val-mistui tammikuussa 2009. Tavoitteena on luoda Suomeen kansainvälisesti vahva ja ve-tovoimainen korkeakouluja tutkimusyhteisö, joka edistää yhteiskunnan kykyä toimia kan-sainvälisessä ympäristössä, tukee monikult-tuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja kantaa vastuuta globaalien ongelmien rat-kaisemisesta. Strategiassa asetetaan korkea-koulujen kansainvälistymiselle viisi päätavoi-tetta ja esitetään konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätietoja antaa projektikoordinaattori Karolii-na Tikka opetusministeriöstä. Lisätietoa hank-keesta on saatavilla myös verkko-osoitteesta www.kansainvalistymisstrategia.fi.

Keskuskauppakamari otti lausunnossa kantaa kansainvälistymisstrategian tavoitteisiin, jotka olivat 1) aidosti kansainvälinen korkeakoulu-yhteisö, 2) korkeakoulujen vetovoiman lisää-minen, 3) osaamisen tunnetuksi tekeminen ja


74

viennin edistäminen, 4) monikulttuurisen yh-teiskunnan tukeminen ja 5) globaalin vastuun edistäminen.

Keskuskauppakamari piti tavoitteita 2–4 sel-keinä ja oikeansuuntaisina. Tavoitteet 1 ja 5 sen sijaan jäivät perusteluineen epätarkoiksi ja vaillinaisiksi. Myös tavoitteisiin pääsemisek-si esitetyt toimet vaikuttivat riittämättömiltä ja hajanaisilta.

Tavoitteen 3 ”osaamisen tunnetuksi tekemi-nen ja viennin edistäminen” osalta Keskus-kauppakamari peräsi rohkeampia toimenpitei-tä. Keskuskauppakamari ehdotti yhdeksi kei-noksi EU/ETA-aleen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen laajentamis-ta kokeilua ripeämmin parhaita kansainvälisiä käytäntöjä hyödyntäväksi kannattavaksi koulu-tustoiminnaksi.

Kansainvälistymisstrategian luonnoksessa otettiin poikkeuksellisesti kantaa vain yhteen tiettyyn ulkomaahan - Venäjään. Keskuskaup-pakamari tuki strategiassa esitettyä käsitystä Venäjä-osaamisen panostusten lisäämiseksi. Keskuskauppakamarin lausunnossa perättiin kuitenkin huomion kiinnittämistä kasvavien panostusten ohella Venäjää koskevan tutki-muksen ja koulutuksen sisältöjen aiempaa tarkemmaksi arvioimiseksi. Keskuskauppa-kamarin näkemyksen mukaan kasvavat osaamispanostukset on saatava nykyistä te-hokkaammin kohdentumaan elinkeino- ja työ-elämän tarpeita vastaaviksi.

75

XI Liikenne, alue- ja rakennepolitiik-ka

1 Liikennepolitiikka

1.1 Raskaan liikenteen tienkäyttömaksut

Raskaan liikenteen tiemaksutyöryhmä suun-nitteli kokeilua raskaan liikenteen tienkäyttö-maksuista. Samassa yhteydessä oli tarkoitustehdä ehdotus maksujärjestelmästä ja tarvitta-vista lainmuutoksista.

Toteutuessaan kokeilu oli tarkoitus tehdä raja-tulla alueella, koska tienkäyttömaksujen yh-teiskunnalliset vaikutukset ovat laajat. Työ-ryhmä selvitti myös erillismaksujen perimisen mahdollisuutta (esimerkiksi Vaalimaalle suun-nitellun rekkaparkin käytöstä).

Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pur-siainen ja sihteereinä neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto ja yli-insinööri Armi Vilkman.Työryhmän tukena oli kahdeksan pysyvää asiantuntijaa, joista Keskuskauppakamariaedusti varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen. Työryhmän toimikausi oli 22.8.2007–15.5.2008.

Työryhmä julkaisi raporttinsa63

1.2 Taksinkuljettajan ammattipätevyys

raskaan liiken-teen tienkäyttömaksujen liikenteellisistä ja alueellisista vaikutuksista Kaakkois-Suomessa 15.5.2008. Työryhmä päätyi ehdottamaan, ettei alueelliseen tiemaksujen kokeiluun ryh-dytä. Näin ollen raskaan liikenteen tienkäyt-tömaksuja ei toistaiseksi oteta käyttöön.

Suomessa valmistellaan kuitenkin aikaperus-teisen tienkäyttömaksun käyttöönottoa. Ta-voitteena on, että se tulisi käyttöön vuonna 2010. Maksu koskisi sekä kotimaisia että ul-komaisia kuljetusyrityksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi taksin kul-jettajien ammattipätevyysvaatimuksiin liittyvis-tä muutoksista eräisiin lakeihin.

Taksinkuljettajille suunnitellaan pakollista pe-ruskoulutusta ja siihen liittyvää koetta. Uusilta

63 http://www.lvm.fi/fileserver/2408.pdf

ajolupa hakevilta kuljettajilta vaaditaan vähin-tään 30 tunnin peruskoulutus. Ajoluvan uusi-misen edellytys puolestaan olisi päivän jatko-koulutus. Ajolupa olisi voimassa viisi vuotta kerrallaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausunto-ja asiasta alkuvuodesta 2008.

Hallituksen esitys taksinkuljettajien ammatti-pätevyydestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 27.3.2009. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2009.

Asiakirjat: HE 33/2009 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Hallitusneuvos Eija

Maunu

Lausunnossaan Keskuskauppakamari piti tär-keänä, että taksiliikenteen harjoittamiselle asetetaan korkeat laatuvaatimukset. Esityksen tarkoituksena on sekä kuljettajien ammattitai-don kehittäminen että taksinkuljettajien sopi-vuuden varmistaminen niin turvallisuuden kuin taksipalveluiden luotettavuuden ylläpitämisek-si. Taksitoiminnan harjoittaminen perustuu lupajärjestelmään. Lupa ei kuitenkaan sellai-senaan riitä varmistamaan taksipalveluiden korkeaa laatutasoa. Tämän vuoksi esitystä kuljettajille asetettavasta koulutusvaatimuk-sesta on pidettävä perusteltuna.


1.3 Ruuhkamaksuselvitys

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää ruuh-kamaksujen käyttöä liikennepoliittisten tavoit-teiden saavuttamisessa Helsingin seudulla. Ruuhkamaksuselvitys perustuu hallitusohjel-maan ja vuoden 2008 liikennepoliittiseen se-lontekoon.

Selvityksessä tarkastellaan ruuhkamaksujen lähtökohtia, mahdollisia malleja ja niiden vai-kutuksia. Keskeisimmät selvitettävänä olevat asiat ovat ruuhkamaksujen tavoitteet, alueelli-nen rajaus, hinnoittelumalli, hintataso ja lain-säädännölliset kysymykset.

Työryhmä on saanut valmiiksi työohjelman ja arviointikehikon ruuhkamaksuselvitystä var-

76

ten. Elokuussa 2008 alkaneella varsinaisella selvitystyöllä luodaan tietopohja Helsingin seudun ruuhkamaksuista.

Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti maalis-kuussa 2009, että selvityksessä on päädytty tarkastelemaan kolmen erilaisen mallin vaiku-tuksia. Kyseiset mallit ovat kehämalli, linjamal-li ja vyöhykemalli. Ruuhkamaksuselvityksen on tarkoitus valmistua kesällä 2009.

Lisätietoja asiasta antavat ylijohtaja Juhani Tervala ja neuvotteleva virkamies Tuomo Su-vanto liikenne- ja viestintäministeriöstä. Lisä-tietoja löytyy myös hankkeen Internet-sivuilta www.ruuhkamaksu.fi.

1.4 Helsingin seudun lentokenttäselvitys

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työ-ryhmä sai vuonna 2007 valmiiksi selvityksen64

Helsingin seudun lentokentistä kohteenaan erityisesti Malmin lentokenttä ja sen toiminto-jen tulevaisuus. Selvityksessä on määriteltyeri kehittämisvaihtoehtoja lentokenttätoimin-noille pääkaupunkiseudulla.

Vuoden 2008 alussa liikenne- ja viestintämi-nisteriö antoi Tiehallinnon tehtäväksi arvioida eri kehittämisvaihtoehtojen ympäristövaiku-tukset. Ympäristövaikutusarviointi kestää kah-desta kolmeen vuotta.

Selvitys osoittaa, ettei nykyisen Malmin lento-kentän puitteissa ole mahdollista vastata kas-vavan lentotoiminnan kehittämistarpeisiin. Uuden kentän sijaintipaikan valinnassa on eri-tyisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että ny-kyisten Malmin lentokentän toimintojen ohella liikelentotoiminnan ja lähialueiden suuntautu-van reittiliikenteen tarpeet otetaan huomioon.Uuden lentokentän on kyettävä toimimaan osana Suomen lentokenttäverkostoa. Erityi-


Lentokenttäselvityksen tarkoituksena on arvi-oida eri vaihtoehtoja Helsingin Malmin lento-kentän ja sillä sijaitsevien toimintojen tulevalle käytölle. Helsingin seudun lentokenttäkapasi-teetilla on alueen ohella keskeinen vaikutus koko maan lentoliikenneyhteyksien kannalta.

64 Ks. http://www.mintc.fi/oliver/upl843-Lentokenttäselvitys.pdf

sen tärkeää on varmistaa uuden lentokentän yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja muuhun liikennejärjestelmään. Selvityksessä ehdotettu Porvoon Backas soveltuu uuden lentokentän sijaintipaikaksi. Keskuskauppa-kamari pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota lentokentän ase-maan osana koko liikennejärjestelmää. Uuden lentokentän valmistelu on toteutettava viivy-tyksettä jotta nykyisen lentokentän käyttöasuntotuotantoon voitaisiin käynnistää mah-dollisimman nopeasti.

1.5 Joukkoliikennelaki

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoitus on uudistaa henkilö-liikennettä koskeva lainsäädäntö. Osana han-ketta laaditaan uusi joukkoliikennelaki, jossa säädetään muun muassa palvelutason määrit-telystä, liikenteen suunnittelusta, liikenneluvis-ta, tarjouskilpailun järjestämisestä ja kulutta-jansuojasta. Tavoitteena on luoda lainsää-dännölliset puitteet joukkoliikenteen järjestä-miselle siten, että joukkoliikenteen palvelut voidaan turvata koko maassa. Tavoitteena on myös lisätä joukkoliikenteen käyttöä.

Uudistus liittyy EU:n vuoden 2009 lopulla voi-maantulevan palvelusopimusasetuksen täy-täntöönpanoon. Hallituksen esitys eduskun-nalle on tarkoitus antaa kevätkaudella 2009 ja laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 lopussa.


Siirtymäsäännös tulee laatia siten, että linjalii-kennelupien voimassaolo varmistetaan lähtö-kohtaisesti koko siirtymäkauden ajan. Siirty-mäaikaa ei kuitenkaan voida soveltaa samalla tavoin eri alueille. Keskuskauppakamari piti


Lausunnossaan Keskuskauppakamari totesi, että joukkoliikenteen järjestämisen keskeinen valinta tehdään lakiluonnoksen mukaan mark-kinaehtoisen tarjonnan ja EU:n palvelusopi-musasetuksen mukaisen liikenteen välillä. Keskuskauppakamari piti tärkeänä, että jouk-koliikenteen kuten muunkin yritystoiminnan kohdalla toteutuisi mahdollisimman laajasti markkinaehtoinen tarjonta.

77

tärkeänä, että siirtymäajan vaikutuksia arvioi-taessa otetaan huomioon alueelliset erityispiir-teet.

Jatkovalmistelussa on välttämätöntä selvittää miten Helsingin seudun tarkoituksenmukainen kehittäminen ja linja-autoliikenneyrityksen asema siirtymäkaudella voidaan sovittaa yh-teen siinä tapauksessa, jossa toimivaltainen viranomainen päättää järjestää Helsingin seu-dun joukkoliikenteen palvelusopimusasetuk-sen mukaisella menettelyllä.

Keskuskauppakamari kiinnitti huomiota laki-luonnoksen keskeneräisyyteen. Monilta osin, erityisesti taloudellisten vaikutusten ja viran-omaisorganisaation osalta, tulisi valmisteluun varata riittävästi aikaa.

2 Alueelliset kysymykset

2.1 Alueellinen koheesio- ja kilpailukyky-ohjelma

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen oh-jelman mukaan ohjelmaperusteista aluekehi-tystyötä jatketaan ja kansallista ohjelmajärjes-telmää yksinkertaistetaan vähentämällä oh-jelmien määrää. Valtioneuvosto päätti joulu-kuussa 2007 aluekehittämisen valtakunnalli-sista tavoitteista vuosille 2007–2011. Näiden tavoitteiden mukaan laaditaan alueellisen kil-pailukyvyn kehittämisohjelma, jolla kansallista ohjelmatyötä ja -politiikkaa kootaan yhteen seudullisiin, strategisiin ja monimuotoisiin ver-kostoihin perustuen ja päällekkäisyyksiä pois-taen.

Hallitusohjelman ja valtioneuvosten tavoite-päätöksen pohjalta työ- ja elinkeinoministeri-össä on valmisteltu koheesio- ja kilpailukyky-ohjelman (KOKO) ohjelma-asiakirjan luonnos. Lausunnot asiasta tuli toimittaa 21.5.2008 mennessä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi 25.6.2008 ministeriön ehdotusta alueel-lisen KOKO:n käynnistämisestä. Valtioneu-vosto päätti 16.10.2008, että KOKO käynnis-tyy vuoden 2010 alusta. KOKO:aan tulee ha-kea toukokuun 2009 loppuun mennessä.

Tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista.

Ohjelmakausi käsittää vuodet 2010–2013. Oh-jelman kohteena on koko maa Ahvenanmaa pois lukien. KOKO:aan sulautuvat nykyisin toteutettavat aluekeskusohjelma, maaseudun alueellinen osio ja saaristo-ohjelma. Ohjelma jäsentyy maakunnittain ja se toimii keskeisenä osana maakunnallista suunnittelu- ja alueke-hittämisjärjestelmää.

Lisätietoja antaa aluekehitysjohtaja Janne An-tikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

2.2 Aluehallinnon uudistaminen


Keskuskauppakamari piti myönteisenä uuden ohjelman tavoitetta alueiden houkuttelevuu-den lisäämiseksi edistämällä innovaatiotoimin-taa ja vahvistamalla osaamisperustaa. Tässä suhteessa on etusijalle perustellusti asetettu taloudellinen toimeliaisuus. Ohjelma-asiakirjassa tulisi kuitenkin vieläkin selkeäm-min tuoda esille se, että tällä tarkoitetaan ni-menomaan yritystoimintaa, joka on alueiden taloudellisen kasvun edellytys. Uudella ohjel-malla on tuettava nimenomaan yritysten ja alueiden julkisten toimijoiden yhteistyön li-säämistä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti 29.6.2007 aluehallinnon uudistamishankkeen(ALKU) sekä siihen liittyvän ohjaus- ja valmis-teluryhmän. Hankkeen tavoitteena on luoda kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Hankkees-sa selvitetään aluehallinnon viranomaisten tehtäväkokonaisuudet ja selkeytetään viran-omaisten työnjakoa.

Hankkeen tehtävänä oli laatia väliraportti ase-tettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Hank-keen valmisteluryhmä luovutti väliraporttinsa65

65 Raportti on luettavissa osoitteessa

2.4.2008. Väliraportti sisältää ehdotukset uu-siksi aluehallintoviranomaisiksi ja niiden tehtä-väkokonaisuuksiksi, keskushallinnon tehtävien siirtämiseksi aluehallinto- ja paikallishallintovi-ranomaisille ja aluejakojen muutosten periaat-teiksi. Lisäksi väliraporttiin sisältyy muita eh-

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkai-sut/04_hallinnon_kehittaminen/20080402Alueha/Aluehallinnon_uudistamishanke_vaeliraportti.pdf

78

dotuksia uuden hallintorakenteen toteuttami-seen liittyvistä toimenpiteistä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli väliraporttia 8.5.2008 ja päätti, ettälääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokes-kusten, alueellisten ympäristökeskusten, työ-suojelupiirien, tiepiirien ja ympäristölupaviras-tojen tehtävät organisoidaan uudelleen kah-teen valtion aluehallintoviranomaiseen. Työ-nimiltään uudet viranomaiset ovat elinkeino-,liikenne- ja luonnonvarakeskus sekä aluehal-lintovirasto. Uusien viranomaisten on tarkoitusaloittaa toimintansa 1.1.2010.

Ministerityöryhmän päätöksen johdosta valtio-varainministeriö asetti 22.5.2008 aluehallinnonaluejakotyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotukset uusien aluehallintoviran-omaisten aluejaoiksi ja maakuntien liittojen yhteistoiminta-alueiden muodostamisen me-nettelytavasta ja aikataulusta.

Työryhmä antoi alustavat ehdotukset sisältä-vän väliraporttinsa66 18.6.2008. Lausunnotväliraportista pyydettiin toimittamaan 5.9.2008 mennessä. Työryhmä antoi loppuraporttinsa 31.10.200867

Hallituksen esitysluonnos aluehallinnon uudis-tamista koskevaksi lainsäädännöksi oli lau-suntokierroksella helmikuussa 2009. Tavoit-

.

Työryhmä antoi ehdotuksessaan suuren pai-noarvon maakunnan liittojen kannoille yhteis-toiminta-alueiden muodostamisesta. Tarkoi-tuksena on, että Elinkeino-, liikenne- ja luon-nonvarakeskusten toimialueet muodostetaan yhteistoiminta-alueiden pohjalle. Lopulliset sopimukset yhteistoiminta-alueista tehdään sen jälkeen, kun uutta lainsäädäntöä koskeva ehdotus on käsitelty eduskunnassa, syksyllä 2009. Mikäli yhteistoiminta-alueen muodosta-misprosessia ei voida toteuttaa maakuntien yhteistyönä, valtioneuvosto johtaa muodosta-mista. Valtioneuvosto päättää myös valtion aluehallintoviranomaisten aluejaoista.

66 Väliraportti on luettavissa osoitteessa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/valiraportti_18062008.pdf67

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20081017ALKUha/018_alku_aluejako_raportti_31102008.pdf

teena on, että uudistus siirtyy eduskunnan kä-siteltäväksi keväällä 2009.

Keskuskauppakamari pitää uudistuksen ylei-siä tavoitteita kannatettavina. Tuloksellisen ja tehokkaan alueiden kehittämisen toteuttami-seksi on valtion aluehallinto uudistettava.

Edellä olevan perusteella Keskuskauppaka-mari katsoo, että laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista tulisi säätää siten, että keskuksen johdolla turvataan riittävän laajat ja yksiselitteiset toimivaltuudet tehdä aluetason päätöksiä. Virastolla tulee olla päätoiminen päällikkö, joka vastaa koko viraston toiminnas-ta.

Keskuskauppakamari tukee Pohjanmaan kauppakamarin kantaa, että Keski-Pohjanmaa liitetään yhteistyöalueeseen Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa.


2.3 Alueiden kehittämislain uudistaminen


Keskuskauppakamari piti tärkeänä, että viran-omaistoiminnalle niin alueiden kehittämisen kuin hallinnon osalta luodaan resursseiltaan riittävän vahvat yksiköt. Yhteistoiminta-alueita tulee muodostaa siten, että niillä on riittävän suuri yritys-, tuotanto- ja väestöpohja, jotta elinkeino- ja aluepoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan parantaa. Kaavailtu aluejako vastaa tätä tavoitetta.

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen mukaan alueiden kehittämisjärjestelmää vahvistetaan ja alueiden kehittämisen roolia selkeytetään päätöksenteossa. Tavoitepäätöksessä edelly-tetään alueiden kehittämislain uudistamista ja päällekkäisyyksien poistamista rakennerahas-tolain kanssa. Muutospaineita alueiden kehit-tämislakiin aiheuttaa myös aluehallinnon uu-distamishanke (ks. edellä XI.2.2).

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 15.8.2008 työryhmän valmistelemaan esitystä alueiden kehittämislakiin tehtäviksi muutoksiksi. Työ-ryhmän toimikausi jatkuu 30.6.2009 asti. Halli-tuksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2009, ja muutokset tullevat voimaan vuoden 2010 alussa.

79

3 EU-hankkeet

3.1 Lentoasemamaksudirektiivi

Komissio antoi 24.1.2007 direktiiviehdotuksen lentoasemaksuista (KOM(2006) 820). Ehdo-tuksen sisältönä on vahvistaa yhteiset periaat-teet lentoasemaksujen perimiselle yhteisön lentoasemilla. Direktiivi soveltuisi sellaisiin len-toasemiin, joiden liikennemäärä ylittää miljoo-na matkustajaa vuodessa tai 25 000 tonnia rahtia. Ehdotuksen mukaan lentoasemamak-sujen määrittelemisessä on noudatettava syr-jimättömyyden, hintojen neuvottelumenettelyn, avoimuuden, palvelun laadun ja maksujen suhteuttamisen periaatteita sekä turvamaksu-ja koskevia periaatteita.

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltion tulee nimetä riippumaton ja itsenäinen kansallinen säänte-lyviranomainen valvomaan lentoasemien hin-noittelupäätöksiä ja ratkomaan sitovasti direk-tiivin soveltamiseen liittyvät ristiriitatilanteet.

Suomessa uusi sääntely koskisi Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Ehdotus edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Liikenne- ja vies-tintäministeriö pyysi asiasta lausuntoja kevääl-lä 2007. Valtioneuvosto hyväksyi ehdotuksen kesäkuussa 2007, mutta uuden sääntelyvi-ranomaisen nimeämistä ei pidetty tarpeellise-na.

Asiaa käsiteltiin Euroopan neuvostossa syk-syllä 2007. Parlamentti antoi lausuntonsa68

Komission antoi 18.2.2009 lausunnon (KOM(2009) 86 lopullinen) parlamentin ehdot-tamista tarkistuksista ja hyväksyi kyseiset tar-kistukset. Tarkistusten johdosta aikaisemmin edellytetyn valvontaviranomaisen tehtävät

1. käsittelystä 15.1.2008. Poliittinen yhteisym-märrys asiasta saavutettiin 7.4.2008 ja neu-vosto vahvisti yhteisen kantansa 23.6.2008.Komissio antoi 8.7.2008 tiedon Euroopan par-lamentille neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta (KOM(2008) 455 lopullinen). Euroo-pan parlamentti hyväksyi yhteisen kannan tar-kistettuna 23.10.2008.

68

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2008-0004+0+DOC+XML+V0//FI

voidaan nyt delegoida muille valvontaviran-omaisille.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi lentoasemaksuista (2009/12/EY)69 annettiin 11.3.2009. Jäsenvaltioiden on saatettava di-rektiivi kansallisesti voimaan viimeistään 15.3.2011.

3.2 Eurovinjettidirektiivin muuttaminen


Lausunnossaan Keskuskauppakamari totesi, että Suomen kansainvälisten ja Suomen si-säisten liikenneyhteyksien ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen ovat keskeisessä ase-massa Suomen kilpailukyvyn turvaamisessa.

Direktiiviehdotusta on pidettävä esitetyistä sääntelyvaihtoehdoista tarkoituksenmukai-simpana keinona, jonka avulla voidaan luoda koko Euroopan unionin kattavat yhtenäiset menettelytavat lentoasemamaksujen mää-räämiseksi. Lentoasemat vaihtelevat kuitenkin omistuspohjaltaan ja kustannusrakenteeltaan merkittävästi eri jäsenmaissa, joten yhtenäisil-le, koko Euroopan unionin kattaville maksuille ei ole perustetta. Suomen kannalta on tärke-ää, että lentoasemien maksuista voidaan edelleen päättää kansallisesti. Siten on mah-dollista säilyttää Suomen nykyinen verkosto-periaatteeseen nojautuva lentoasemien ylläpi-tojärjestelmä.

Ehdotuksen 10 artikla edellyttää jokaiseen jä-senmaahan riippumattoman sääntelyelimen perustamista. Suomessa direktiivin sovelta-misala kattaisi vain yhden lentoaseman.

Euroopan komissio esitteli 8.7.2008 ympäris-töystävällisempää liikennettä koskevan toi-menpidepaketin (KOM(2008) 433 nen)70

69

. Paketissa ehdotetaan muun muassa strategiaa sen varmistamiseksi, että liikenteen hinnat vastaavat siitä yhteiskunnalle aiheutu-via kustannuksia.

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:070:0011:0016:FI:PDF70 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0433:FIN:FI:PDF

80

Strategian keskeinen osa on ehdotus raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infra-struktuurien käytöstä perittäviä maksuja kos-kevan direktiivin (2006/38/EY, ns. eurovinjetti-direktiivin) muuttamiseksi. Pyrkimyksenä onluoda kehys, jonka avulla tiemaksuja voidaanvaihdella liikenteen aiheuttaman ilman pilaan-tumisen, meluhaittojen ja ruuhkahuippujen mukaan. Tiemaksut on kerättävä sähköisillä järjestelmillä, ja saatavat tulot on käytettävä liikenteen haittavaikutuksia lieventäviin hank-keisiin. Maksujen laskennassa on käytettävä yhteistä menetelmää, jotta maksut olisivat lä-pinäkyviä, oikeasuhteisia ja sisämarkkinoille soveltuvia.

Eurovinjettidirektiivin muutosehdotus hyväksy-tään yhteispäätösmenettelyllä. Parlamentin täysistunto keskusteli ehdotuksesta 10.3.2009 ja hyväksyi tarkistetun tekstin. Tämän hetken tietojen mukaan muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ennen vuotta 2011.

Kansallisella tasolla asiaa valmistelee liiken-ne- ja viestintäministeriö. Asiasta pyydettiinlausuntoja 29.8.2008 mennessä.

3.3 Alueellinen koheesio Euroopassa


Keskuskauppakamari totesi, että Suomen si-jainnista Euroopan unionin reuna-alueella koi-tuu täällä toimiville yrityksille jo pelkästään pit-kistä kuljetusmatkoista johtuen huomattavia lisäkustannuksia verrattuna Keski-Euroopassa toimiviin yrityksiin. Lisäkustannukset kohdistu-vat vienti- ja tuontiyrityksiin vaikuttaen siten myös suomalaisiin kuluttajiin. Suomessa toi-mivien yritysten suhteellista kilpailuasemaa ei tule nykyisestä heikentää.

Lisäongelmia aiheutuisi Suomen sisäiseen liikenteeseen johtuen pitkistä välimatkoista maan eri osien välillä. Erityisesti kielteiset vai-kutukset kohdistuisivat Itä- ja Pohjois-Suomessa toimiviin yrityksiin, mikäli ehdotuk-sen mukaisesti toteutettaisiin maksujen laa-jentaminen koko tieverkolle.

Raskaaseen liikenteeseen kohdistuvat koko-naiskustannukset eivät saa Suomessa nousta nykyisestä tasosta. Direktiivin hinnoitteluperi-aatteet tulee laatia siten, etteivät ne salli yli-maksujen perimistä.

Komissio hyväksyi 6.10.2008 vihreän kirjan alueellisesta koheesiosta Euroopassa (KOM(2008) 616 lopullinen). Alueellisessa ko-heesiossa on kyse kaikkien EU:n alueiden yh-teensopivan kehityksen varmistamisesta ja siitä, että alueiden ominaispiirteet saadaanhyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla.Alueellinen koheesio on koheesion kolmas ulottuvuus sosiaalisen ja taloudellisen ko-heesion ohella.

Tavoitteena on muuttaa moninaisuus voima-varaksi, joka edesauttaa kestävää kehitystä koko EU:ssa. Vihreän kirjan mukaan seuraa-vat kolme käsitettä on muutettava poliittisiksi toimiksi: 1)asukastiheydessä olevien erojen ratkaiseminen, 2) etäisyyksien voittaminen ja 3) hallinnollisten rajojen muuttaminen.

Komissio käynnisti asiassa laajan kuulemisen loppuvuonna 2008. Kuulemisen tavoitteena on saada parempi käsitys alueellisesta koheesi-osta ja sen vaikutuksista EU:n aluepolitiikan tulevaisuuteen. Komissio on ilmoittanut esittä-vänsä analyysin kuulemisen tuloksista loppu-keväällä 2009.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea käsitteli asiaa kokouksessaan maaliskuussa 2009.

3.4 Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 5.7.2006 asetuksen eurooppalaisesta alueelli-sen yhteistyön yhtymästä (EAYY)71

Asetus on jäsenvaltioissa suoraan sovelletta-va, mutta se edellyttää tiettyjä kansallisia täy-täntöönpanotoimia. Tämän johdosta työ- ja

. Asetuk-sella luodaan uusi itsenäisenä oikeushenkilö-nä toimiva eurooppalaisen alueellisen yhteis-työn yhtymä, jonka tarkoitus on helpottaa alu-eellisen yhteistyön tehostamista EU:ssa. Yh-tymän voivat perustaa EU:n jäsenvaltiot, nii-den alueelliset ja paikalliset itsehallintoviran-omaiset sekä eräät niiden hallitsemat tai ra-hoittamat muut julkisoikeudelliset laitokset


81

elinkeinoministeriö on valmistellut asiaa kos-kevan hallituksen esitysluonnoksen. Säädet-tävään lakiin ehdotetaan otettavaksi säännök-set mm. alueellisen yhteistyön yhtymän tehtä-vistä ja jäsenistä sekä rekisteröinnistä ja toi-minnasta.



Keskuskauppakamari kannattaa esityksen yleistä tavoitetta tehostaa ja yksinkertaistaa rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden hallinnoin-tia. Käytännössä on kuitenkin epävarmaa vä-hentäisikö uuden yhteistyöelimen käyttäminen hankkeiden hallinnointiin liittyvää byrokratiaa. Keskuskauppakamari korostaa, että euroop-palaisen alueellisen yhteistyön yhtymän käyt-täminen esimerkiksi rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnissa ei saa luoda yritys-ten kehityshankkeille ja niiden rahoitukselle uusia esteitä ja ylimääräistä byrokratiaa.

Hallituksen esitysluonnoksessa on määritelty, millaiseen yhtymään suomalainen yhteisö voi osallistua ja millaiseen toimintaan yhtymää voi käyttää. Keskuskauppakamarin mukaan kan-sallisen lainsäädännön pitäisi myös tukea yli-kansallista yhteistyötä ja EU:n naapurivaltioi-den osallistumista yhtymään tietyin edellytyk-sin.

Euroopan alueellisen yhteistyön yhtymän käyttö tulee todennäköisesti pysymään Poh-joismaissa muuta Eurooppaa vähäisempänä maantieteellisistä syistä. Uusia yhtymiä ei to-dennäköisesti perusteta ohjelmakaudella 2007–2013. Vuoden 2013 jälkeen alueellisen yhteistyön yhtymien käyttö voi kuitenkin yleis-tyä.

82

XII Elinkeinon harjoittaminen, julkiset palvelut ja hankinnat

1 Standardisointia koskevan lainsää-dännön uudistaminen

Kauppa- ja teollisuusministeriö on valmistellutvirkatyönä uutta standardisointilakia. Tarkoi-tuksena on uudistaa standardisointia koskeva lainsäädäntö kumoamalla vuodelta 1942 pe-räisin oleva standardisointilaki ja säätämälläuusi laki, jossa otetaan huomioon nykyiset standardisointitoimintaa ja sen hallinnointia koskevat vaatimukset. Laki koskisi ns. virallis-ta, ei de facto, standardisointia.

Uudessa laissa otettaisiin huomioon Euroopan yhteisön lainsäädännössä omaksutut periaat-teet sekä asiaa koskevat WTO:n säännöt. Standardien laadinnassa tulisi noudattaa ns. hyvän standardisoinnin vaatimuksia. Varsinai-nen standardisointityö ja työn organisointi on tarkoitus jättää SFS:n liittoyhteisön vastuulle kuten aiemminkin.

Lakiluonnos on ollut lausuntokierroksella ke-sällä 2003. Se on palautunut perusvalmiste-luun. Lain jatkovalmistelun oli tarkoitus käyn-nistyä uudelleen aikaisintaan vuonna 2007,mutta se ei ole vieläkään käynnistynyt.

Yhteyshenkilönä toimii ylitarkastaja Matti Alasalmi työ- ja elinkeinoministeriöstä.

2 Hansel Oy:tä koskevan lainsäädän-nön uudistaminen

Valtiovarainministeriö asetti 3.3.2008 työryh-män, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus yh-teishankintayksikkö Hansel Oy:tä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Työryhmän tavoitteena oli määritellä Hansel Oy:n yhteis-hankintayksikköasema ja toimintarooli tavalla, joka täyttää yhteishankintayksikköä koskevan hankintalain ja EU:n hankintadirektiivin (2004/18/EY) asettamat edellytykset. Lain-säädännön uudistamisen tavoitteena ei ollutmuuttaa Hansel Oy:n nykyistä omistusraken-netta ja ohjausmekanismeja.

Työryhmän puheenjohtajana toimi vanhempi budjettisihteeri Tomi Hytönen valtiovarainmi-

nisteriöstä. Työryhmän ehdotus lainsäädän-nön uudistamiseksi valmistui 25.6.200872

Asiakirjat:

.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yhteishankintayksikkö Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä. Lailla uudistetaan nykyiseen Valtion hankintakeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annettuun lakiin sisältyvät valti-on yhteishankintayksikön toimialaa ja tehtäviä koskevat säännökset. Laki sisältää myös säännökset Hansel Oy:n asiakasryhmistä. Lain tarkoituksena on saattaa yhtiön asemaa koskeva sääntely ajan tasalle sekä selkeyttää yhtiön asemaa hankintalain säännösten suh-teen.

Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 14.11.2008. Uusi laki tuli voimaan 1.1.2009.

HE 194/2008 vpTaVM 24/2008 vpEV 197/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 30.12.2008Säädöskokoelman nro: 1096/2008Lain voimaantulopäivä: 1.1.2009Valmistelija: Budjettineuvos He-

lena Tarkka

Hansel Oy:n toimintaa arvioitaessa on koros-tettava markkinoiden toimivuutta. Esityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavassa koh-dassa todetaan, että avoin kilpailuttaminen edistää myös yritysten mahdollisuuksia päästä tarjoamaan tuotteitaan ja palveluitaan julkisel-le sektorille. Keskuskauppakamarin mielestä on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että myös pk-yritykset voivat tasavertaisesti suurten yri-tysten kanssa osallistua Hansel Oy:n tarjous-kilpailuihin. Kilpailutuksessa tulee huomioida myös toimialakohtaiset erot ja mahdollistaa joustavuus ja innovointi tarjousten laatimises-sa. Erityisesti palveluhankinnoissa korostuvat


Työryhmän esitykset Hansel Oy:n tehtävistä ja asiakkaista ovat selkeitä ja tarpeellisia. Han-kintalaki on ollut voimassa jo runsaan vuoden. On hyvin tärkeää saattaa myös Hansel Oy:tä koskeva sääntely ajan tasalle.

72

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkai-sut/01_budjetit/20080625Hansel/Hansel_nettikirja_2.pdf

83

laatukysymykset sekä tarjousten arviointi ko-konaistaloudellisuuden eikä pelkän hinnan perusteella.

Keskuskauppakamari pitää hyvänä Hansel Oy:n asiakkaiden määrittelyä. Yksityiskohtai-sissa perusteluissa on luetteloitu selkeästi Hansel Oy:n asiakkaat, jotka kaikki kuuluvat Suomessa toimivaa EU:n erillisvirastoa lukuun ottamatta Suomen valtionhallintoon.

3 Julkisten hankintojen oikeussuoja-järjestelmän uudistaminen

Oikeusministeriö on asettanut työryhmän sel-vittämään julkisten hankintojen oikeussuoja-keinojen uudistamistarvetta. Tavoitteena on julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmän kehittäminen siten, että järjestelmä toimii asi-antuntevasti ja riittävän ripeästi. Muutoksilla pyritään siihen että, oikeussuojakeinojen käyt-töedellytykset ovat selkeitä ja että oikeussuo-jakeinot johtavat sisällöllisesti sekä ajallisesti tehokkaaseen käsittelyyn. Näin voidaan var-mistaa hankintamenettelyyn osallistuvien oi-keussuojan ja hankintayksikköjen toiminta-edellytysten turvaaminen.

Myös EU:ssa 15.11.2007 hyväksyttyjen han-kintojen oikeussuojadirektiivin muutosten täy-täntöönpano edellyttää muutoksia kansalli-seen lakiin.

Työryhmän laatima periaatemietintö (2008:6) valmistui 31.10.2008. Työryhmä ehdottaa uu-tena oikeussuojakeinona hankintaoikaisua, jota voitaisiin käyttää ilmeisten virheiden kor-jaamiskeinona myös markkinaoikeuden toimi-vallan ulkopuolelle jäävissä asioissa. Kunta- ja kirkkolain mukaisista oikaisu- ja muutoksen-hakumahdollisuuksista ehdotetaan luovutta-van markkinaoikeuden menettelyn kanssa päällekkäisinä oikeussuojakeinoina.

Ehdotuksen mukaan hankinta-asiat käsiteltäi-siin jatkossakin markkinaoikeudessa. Käsitte-lyaikojen lyhentäminen edellyttää markkinaoi-keuden resurssien turvaamista. Lisäksi työ-ryhmä ehdottaa, että oikeussuojakäsittelyn rajoittamista valituslupajärjestelmällä harkittai-siin. Julkisten hankintojen valvonta tulisi ehdo-tuksen mukaan uskoa Kilpailuvirastolle.

Periaatemietinnöstä pyydettiin lausuntoja mar-raskuussa 2008.

Työryhmän toimeksiantoa täsmennettiin 30.1.2009 saadun lausuntopalautteen perus-teella. Työryhmän tulee laatia hallituksen esi-tyksen muotoon laadittu mietintö 30.4.2009 mennessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei seuraamusjärjestelmästä muo-dostu päällekkäistä ja kohtuutonta.

Työryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriöstä ja sen toimi-kausi jatkuu 31.12.2009 asti.

4 EU-hankkeet


Työryhmän mietintö on Keskuskauppakamarin mielestä ansiokas ja siinä esitetyt johtopää-tökset on perusteltu hyvin. Lausunnossa ko-rostettiin hankinta-asioiden tehokasta ja asian-tuntevaa käsittelyä sekä selkeiden säädösten tarvetta. Keskuskauppakamarin mielestä on perusteltua säilyttää hankinta-asioiden käsitte-ly markkinaoikeudessa. Jotta hankinta-asioiden käsittely olisi tehokasta, tulee mark-kinaoikeudelle turvata riittävät resurssit muu-toksenhakuasioiden käsittelemiseksi.

4.1 Palveludirektiivi

Palveludirektiivi hyväksyttiin 15.11.2006 Eu-roopan parlamentissa. Direktiivi tuli voimaan 27.12.2006, jolloin se julkaistiin EU:n viralli-sessa lehdessä (EUVL/L/376). Jäsenmailla on vuoden 2009 loppuun aikaa saattaa voimaan direktiivien säännösten edellyttämät lait ja hal-linnolliset määräykset. Lopullisesti direktiivi on käytössä heinäkuussa 2010.

Palveludirektiivi kattaa mm. yrityspalvelut, pal-velut kuten liikkeenjohdon konsultointi, sertifi-ointi ja testaus, ylläpitopalvelut kiinteistöjen huolto mukaan luettuna, mainonta, rekrytointi-palvelut ja kaupallisten edustajien palvelut. Direktiivi kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut kuten lainopilliset ja vero-neuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut kuten kiinteistövälitys tai rakennusalan palvelut ml. arkkitehtipalvelut, jakelu, näyttelyjen järjestä-minen, autonvuokraus ja matkatoimistot. Li-säksi mukana ovat kuluttajapalvelut kuten matkailualan palvelut ml. matkaoppaiden toi-minta, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot.

84

EU-maat eivät saa velvoittaa palveluntarjoajaa hankkimaan toimipaikkaa kyseisen jäsenmaan alueella. Jäsenmaan on perustettava keskitet-ty asiointipiste, josta palveluntarjoajat ja vas-taanottajat saavat tietoa vaatimuksista, joita palvelu tarjoajalle asetetaan, toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedoista sekä muiden käytännön neuvoja antavien tahojen yhteystie-toja. Jäsenmaat velvoitetaan käymään läpi lainsäädännössään olevat palvelualoja koske-vat rajoitukset sekä raportoimaan niistä ko-missiolle. Komissio tarkastelee direktiivin kat-tavaa palvelutoimintaa viiden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

Suomessa on laadittu palveludirektiivin täytän-töönpanotilanteesta väliraportti, joka oli lau-suntokierroksella maaliskuussa 2009. Palve-ludirektiivin lainsäädäntöä varten on päätetty laatia yleislaki, johon otetaan säännökset, joita ei voida panna täytäntöön sektorilainsäädän-nön muutoksilla.

Palveludirektiivin kansallista täytäntöönpanoa tukemaan maaliskuussa 2008 perustettu työ-ryhmä jatkaa lausuntokierroksen jälkeen työ-tään mm. sektorikohtaisten muutoshakkeiden osalta. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnalle kesäkuuhun 2009 mennessä.


Keskuskauppakamari piti palveludirektiivin täytäntöönpanohanketta erittäin tärkeänä sekä taloudellisella että poliittisella tasolla. Laki pal-velujen tarjoamisesta ei saa luoda uusia byro-kraattisia menettelyjä palveluyritysten toimin-nalle.

4.2 Uudistettu tullikoodeksi

Uudistetun tullikoodeksin (MCC) tavoitteena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja hallinto-menettelyjä sekä tulliviranomaisten että kau-pan alan toimijoiden kannalta. Uudistettu tulli-koodeksi tuli voimaan 24.6.2008 (julkaistu OJ/L/145) Tullikoodeksia ryhdytään laajemmin soveltamaan vasta, kun uudistettu sovelta-misasetus (MCCIP) tulee voimaan. Tullikoo-deksi ja sen täytäntöön panemiseksi välttämä-tön soveltamisasetus muodostavat kokonai-suuden. Soveltamisasetuksen valmistelu ete-nee komission johdolla epävirallisissa työryh-missä. Työn arvioidaan valmistuvan mahdolli-

sesti vasta määräajan loppupuolella eli vuon-na 2013. .


Keskuskauppakamari pitää komission ehdo-tusta yhteisön tullilainsäädännön uudistami-seksi tärkeänä. Tavoitteena uudelle lainsää-dännölle tulee olla kattava sähköinen tullijär-jestelmä, joka on mahdollisimman yksinkertai-nen ja kustannustehokas yrityksille. Uudistuk-sessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota sii-hen, että järjestelmä vastaa myös pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita ja resursseja. huomattava osa on Suomessa jo kesälomalla.

85

XIII Rakentaminen, ympäristö, energia ja ilmasto

1 Maankäyttö ja rakentaminen

1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain muutta-minen

Ympäristöministeriö on valmistellut esityksenmaankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Ehdotuksen keskeisenä sisältönä on laajentaa valituslupajärjestelmää koskemaan myös tiet-tyjä asemakaavoja, jotta kaavoituksesta tulisi sujuvampaa. Lisäksi edistetään kestävien ja energiatehokkaiden lämmitysjärjestelmien käyttöä sekä tehostetaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä ja asuntotonttitarjontaa. Lausunnot asiasta tuli toimittaa 15.3.2008 mennessä.

Hallituksen esitys eduskunnalle maankäyttö-ja rakennuslain muuttamisesta annettiin 26.6.2008.

Asiakirjat: HE 102/2008 vpYmVM 13/2008 vpEV 202/2008 vp

Lain vahvistamispäivä: 30.12.2008Säädöskokoelman nro: 1129/2008Lain voimaantulopäivä: 1.1.2009Valmistelija: Rakennusneuvos

Matti Vatilo

Keskuskauppakamari pitää ehdotusta pääosin kannatettavana, mutta suhtautuu kuitenkin varauksellisesti ehdotukseen siltä osin kuin siinä pyritään purkamisluvan ja rakennusluvan välisen suhteen selkeyttämiseen. Keskus-kauppakamari katsoo, että ehdotettu menette-ly saattaa hidastaa rakennushankkeita ja olisi siten vastoin hallitusohjelman tavoitetta karsia rakentamista hidastavia, kaavoitukseen liitty-viä pullonkauloja.


1.2 3D–kiinteistöjärjestelmä

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 11.5.2006 työryhmän valmistelemaan luon-nosta 3D-kiinteistöjärjestelmätyöryhmän muis-tioksi. Työryhmän toimikausi oli 11.5.2006–31.12.2007. Muistioluonnos sisälsi työryhmän näkemyksen siitä, millainen tarve Suomessa on kolmiulotteiselle kiinteistöjärjestelmälle se-

kä siitä, millaisia kehittämisperiaatteita hank-keessa tulisi soveltaa. Työryhmä antoi luon-noksessaan myös ehdotuksia lainsäädännönkehittämiseksi, jotta kolmiulotteinen kiinteistön muodostaminen tulisi mahdolliseksi.

Hankkeen taustalla on tieto siitä, että Suomen nykyinen kiinteistölainsäädäntö keskittyy lä-hinnä kaksiulotteiseen eli maanpintakerroksel-le sijoittuvaan kiinteistöjärjestelmään. Tällöin muun muassa maanalaisen rakentamisen la-kipohja jää suppeaksi. Koska kiinteistöjen ver-tikaalisuutta ei ole huomioitu lainsäädännössä tarpeeksi, ongelmia saattaa muodostua esi-merkiksi kiinteistönmuodostuksessa ja hallin-nassa sekä rekisterin pidossa.

Muistiossa käsitellyt asiat koskivat muun mu-assa kiinteistönmuodostuksen, rekisteröinnin, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan toimialu-eita.

Hankkeen yhteyshenkilönä toimi maanmitta-usneuvos Pekka Halme maa- ja metsätalo-usministeriöstä.

Työryhmä lähetti alustavat ehdotuksensa lau-sunnoille syksyllä 2007. Annettujen lausunto-jen perusteella työryhmä viimeisteli muistion, jonka lopullinen versio annettiin maa- ja met-sätalousministeriölle 10.1.2008. Työryhmä ehdotti muistiossaan, että Suomessa tehdäänmahdolliseksi kolmiulotteinen kiinteistöjen muodostaminen.73

73 Muistio on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa


Lausunnossaan Keskuskauppakamari piti pe-rusteltuna ja kannatettavana työryhmän pää-töstä valita kehittämislinjaksi vaihtoehdon kaksi, eli nykylainsäädännön ja järjestelmien kehittämistä sellaisiksi, että 3D -kiinteistön-muodostus ja rekisteröinti on jatkossa mahdol-lista. Nykytilanteeseen tyytyminen ei poista asiassa jo ilmenneitä ongelmia. Lainsäädän-töä kehitettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ettei tulevilla muutoksilla vaa-ranneta nykyisen selkeän järjestelmän toimi-vuutta.

http://www.mmm.fi/attachments/5uWasqT21/5vmh9ch2K/Files/CurrentFile/1_2008_Kolmiulotteinen_3D_kiinteistojarjestelma_-_tarpeet_ja_kehittamisehdotukset.pdf.

86

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituk-sen hallitusohjelman mukaan toteutetaan vesi-lain kokonaisuudistus antamalla eduskunnalle esitys uudeksi vesilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Selvitetään omaisuuden suojaa ja oikeusturvaa koskevat kehittämis-tarpeet lunastus-, maankäyttö- ja ympäristön-suojelulainsäädännön osalta. Maanvuokra-lainsäädäntöä uudistetaan siten, että se vas-taa rakentamista ja elinkeinotoimintaa vartentapahtuvan maanvuokrauksen tarpeita.

Lisäksi hallinto-oikeuksien henkilöstöä lisä-tään kaavoitusta koskevien valitusten käsitte-lyn nopeuttamiseksi.

1.3 Sähköinen kiinteistön kauppa ja pant-taus

Pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitus-ohjelman mukaan kiinteistöjen kirjaamisjärjes-telmä uudistetaan ja kiinteistöjen kirjaamisasi-at siirretään maanmittauslaitokselle.

Sähköistä kiinteistönvaihdantaa selvittänyt toimikunta antoi loppumietintönsä (2006:1) 19.1.2006. Toimikunnan ehdotuksesta saa-duista lausunnoista laadittiin tiivistelmä syksyl-lä 2006.

Yksityishenkilöiden, rahoituslaitosten ja mui-den kiinteistöalalla toimivien kustannuksien vähentämiseksi sekä viranomaisten rutiiniteh-tävien karsimiseksi maakaareen suunnitellaan otettavaksi säännökset kiinteistön kauppakir-jan, panttikirjan ja kirjaamishakemuksen te-kemisestä sähköisessä muodossa.

Jatkovalmistelun aikataulu ja hankkeen toteut-taminen riippuvat kirjaamisasioiden siirrostamaanmittauslaitokselle, mitä asiaa koskevahallituksen esitysluonnos valmistui kesäkuus-sa 2008. Hallituksen esitys eduskunnalle kiin-teistöjen kirjaamisasioiden siirtämisestä kärä-jäoikeuksilta maanmittauslaitokselle koske-vaksi lainsäädännöksi (HE 30/2009 vp) annet-tiin 27.3.2009. Kyseisen hallituksen esityksen käsittelemisen jälkeen päätetään sähköistä kiinteistön kauppaa ja panttausta koskevan hankkeen jatkotoimista.

Asiaa valmistelee lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen oikeusministeriöstä.

1.4 Kaivoslain uudistaminen

Kauppa- ja teollisuusministeriö (nykyinen työ-ja elinkeinoministeriö) asetti 6.4.2005 työryh-män kaivoslain uudistamisprojektin jatkoval-mistelua varten. Kaivoslainsäädännön uudis-taminen ja ajantasaistaminen on tarpeen toi-mintaympäristössä tapahtuneiden muutosten sekä perusoikeusjärjestelmän ja oikeusnor-miston kehityksen takia.

Työryhmän toimikausi päättyi 30.4.2008. Työ-ryhmä luovutti ehdotuksensa74 elinkeinominis-teri Pekkariselle 8.10.2008.

Työryhmä ehdottaa kaivoslain uudistamista kokonaisuudessaan. Esityksen keskeisenä tavoitteena on kaivostoiminnan ja malminet-sinnän edellytysten turvaaminen yhteiskunnal-lisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Muutokset koskisivat muun muassa malminetsinnän sallittavuutta, kaivoslupaa ja kaivosturvallisuutta. Uudistuksessa kullan-huuhdonta eriytettäisiin omaksi kokonaisuu-dekseen, ja se edellyttäisi valtion mailla lupaa. Malminetsintään, kaivostoimintaan ja kullan-huuhdontaan liittyvistä velvollisuuksista sää-dettäisiin nykyistä täsmällisemmin ja tietyt vel-voitteet olisivat nykyistä laajemmat. Lisäksi kaivoslakiin perustuvat viranomaistehtävät keskitettäisiin Turvatekniikan keskukselle. Uudistuksen yhteydessä tehtäisiin muutoksiamyös useisiin kaivoslakia sivuaviin lakeihin.

Työryhmän ehdotuksesta pyydettiin lausuntoja syksyllä 2008.

Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa vuoden 2009 aikana. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan viimeistään 1.1.2011.

Keskuskauppakamari piti tärkeänä, että kai-voslain uudistamisessa otetaan huomioon kaivostoiminnan laajat myönteiset vaikutukset Suomen kansantalouteen. Kaivoslakia uudis-tettaessa on otettava huomioon elinkeinopoliit-tiset tavoitteet. Kaivostoiminnan harjoittamisel-le ei saa luoda aiheettomia esteitä tai rajoituk-


74

http://www.tem.fi/files/20290/Ehdotus_uudeksi_kaivoslaiksi.pdf

87

sia vaan on luotava myönteisiä edellytyksiä kaivostoiminnan kehittämiselle Suomessa.

Keskuskauppakamari piti myös tärkeänä, että kaivoslain uudistamisella luonnonvarojen hyö-dyntämiselle luodaan selkeät toimintaperiaat-teet. Kaivoslakityöryhmän esitys ei tarjoa edel-lytyksiä kaivoslain säätämiselle. Jatkovalmis-telussa tulee ottaa tasapuolisesti huomioon myös kaivostoimintaa harjoittavien yritysten perustellut näkemykset.

2 Ympäristö, energia ja ilmasto

2.1 Ympäristövahingot

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/35/EY75

Direktiivi olisi tullut panna täytäntöön vuoden 2007 aikana. Helmikuussa 2008 asetettiin työ-ryhmä, jonka tehtävä oli laatia valtioneuvoston asetus ympäristövastuudirektiivin täytäntöön-panosta siltä osin kuin siitä ei säädetä lailla. Työryhmä jätti 16.12.2008 ehdotuksensa di-

ympäristövastuusta ympäristö-vahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osal-ta annettiin 21.4.2004. Direktiivillä luodaan aiheuttamisperiaatteeseen perustuva ympäris-tövastuujärjestelmä ympäristövahinkojen es-tämiseksi ja korjaamiseksi.

Direktiivin tavoitteena on ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja korjaaminen aiheuttamisperi-aatteeseen perustuvan ympäristövastuujärjes-telmän avulla. Vahingosta vastuullisen on va-hingon uhatessa tehtävä ehkäiseviä toimia ja vahingon tapahduttua korjaavia toimia. Ensisi-jainen vastuu toimenpiteistä aiheutuvista kus-tannuksista on toiminnanharjoittajalla.

Ympäristöministeriö asetti toimikunnan, jonka tehtävänä oli selvittää direktiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön ja tehdä tarvittavat lainsäädäntöehdotukset. Asiaa valmisteli lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio. Komitean toimikausi päättyi 30.3.2007.

Valmistelutoimikunta jätti 14.5.2007 ehdotuk-sen EU:n ympäristövahinkodirektiivin täytän-töönpanon vaatimista lainsäädäntötoimista. Mietintö oli lausunnolla kesällä 2007.

75 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2004/l_143/l_14320040430fi00560075.pdf

rektiivin täytäntöönpanosta valtioneuvoston asetuksella. Ehdotus oli lausuntokierroksella alkuvuonna 2009.

Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle ympä-ristölle aiheutuvien vahinkojen korjaamista koskevaksi lainsäädännöksi puolestaan val-mistui 17.6.2008. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 19.12.2008.

Asiakirjat: HE 228/2008 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Hallitussihteeri Sa-

tu Räsänen

2.2 Ympäristölupajärjestelmä

Ympäristölupien käsittelyä ollaan uudistamas-sa. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tehostaa lupien käsittelyä muun muassa sähköistä asiointia parantamalla sekä vähen-tää ympäristölupavelvollisten määrää ilman, että ympäristönsuojelun taso kärsii. Uudistuk-set ulottuvat myös ympäristölupahallintoon, kun lupien käsittely keskittyisi jatkossa yhteen valtion lupaviranomaiseen (Ympäristölupavi-rasto) ja kuntiin.

Hankkeeseen nimitettiin kolme projektia, joi-den sisältönä oli ympäristölupamenettelyn ke-ventäminen, ympäristölupahallinnon uudista-minen sekä ympäristölupaprosessin ja -päätösten tietosisällön ja rakenteen kehittä-minen. Asiaa valmistelevien työryhmien toimi-kausi oli 1.12.2005–31.12.2007.

Uudistukset liittyvät ympäristöministeriön vuo-den 2005 lopulla asettamaan hankkeeseen, josta annettiin väliraportit tammikuussa 2007. Ympäristöministeriö pyysi väliraporteista lau-suntoja kevään 2007 aikana. Lopullisesta työ-ryhmän työstä pyydettiin lausunnot 19.2.2008.

Hallituksen esitys niistä ympäristönsuojelulain muutoksista, jotka ovat välttämättömiä toimin-tojen rekisteröinnin tehostamiseksi ja lupaha-kemusten käsittelyn yhdenmukaistamiseksi samoin kuin hyväksymismenettelyä koskeva hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle keväällä 2009. Tavoitteena on, että uudistus tulisi voimaan vuonna 2009.

88

Lisätietoja hankkeesta antaa lainsäädäntö-neuvos Olli Rahnasto ympäristöministeriöstä.

2.3 Energiasäästön ja energia-tehokkuuden kokonaissuunnittelu

Hallitus on laatinut uuden kansallisen ilmasto-ja energiastrategian76

Hallituksen strategiassa asetettavat tavoitteet ja toimikunnan toimenpideohjelma muodosta-

, jonka valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008. Strategian käsittelee il-masto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksi-tyiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteellisesti vuoteen 2050 asti. Strategiassa huomioidaan Euroopan komission Suomelle ehdottamat tavoitteet päästöjen vähentämisestä, uusiutu-van energian edistämisestä ja energiankäytön tehostamisesta.

Strategian mukaan Suomen tavoitteena on energian loppukulutuksen kasvun pysäyttämi-nen ja kääntäminen laskuun. Uusiutuvan energian osuus pyritään nostamaan 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehostetaan nykyisiä tuki- ja ohjausjärjestelmiä ja muutetaan rakenteita.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 22.4.2008 toimikunnan valmistelemaan uusia energian-säästötoimia kansallisten energiatavoitteiden (ks. yllä) toteuttamiseksi. Toimikunnan tuli an-taa väliraportti työnsä etenemisestä 30.11.2008 mennessä. Loppuraportin on tar-koitus valmistua 30.5.2009 mennessä. Toimi-kunnan puheenjohtajana toimii teollisuusneu-vos Sirkka Vilkamo työ- ja elinkeinoministeri-östä.

Toimikunnan tehtävänä on: 1) arvioida ja eh-dottaa eri sektoreille tarvittavat energiansääs-töä ja energiatehokkuutta koskevat toimenpi-teet tavoitteiden täyttämiseksi, 2) ehdottaa, millä ohjauskeinoilla toimenpiteet toteutetaan, 3) arvioida toimenpiteiden energiansäästö-,kustannus- ja muut vaikutukset, 4) arvioida toimien toteutettavuuden mahdollisia esteitä ja 5) antaa näkemyksensä valtion toteuttaman energiansäästön ja energiatehokkuuden edis-tämistoiminnan organisoinnista.

76

http://www.tem.fi/files/20585/Selontekoehdotus_311008.pdf

vat yhdessä energiansäästön ja energiate-hokkuuden kokonaissuunnitelman.

2.4 EU-hankkeet

2.4.1 Vihreä kirja Eurooppalaisen energia-huollon turvaamisesta

Euroopan komissio julkaisi 8.3.2006 vihreän kirjan Eurooppalaisen energiahuollon turvaa-misesta (KOM(2006) 105). Energia-poliittisen ympäristön muuttumisen seurauksena komis-sio piti tarpeellisena luoda Euroopan energia-politiikka. Vihreän kirjan toivottiin auttavan toimivan eurooppalaisen energiapolitiikan luomisessa.

Ongelmina nähtiin muun muassa se, että tä-mänhetkinen tuontienergia kattaa 50 % ener-gian tarpeesta Euroopassa. Energian hinta nousee jatkuvasti. Asiaan liittyy myös kasvi-huoneilmiön aiheuttama ilmaston läm-penemiskysymys.

Neuvoston energiatyöryhmä käsitteli asiaa keväällä 2006 ja neuvosto 8.6.2006. Euroo-pan parlamentti antoi 14.12.2006 antamas-saan päätöslauselmassa77

Komissio antoi 10.1.2007 tiedonannon ”Ener-giapolitiikka Euroopalle" (

konkreettisia toi-menpide-ehdotuksia Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle. Euroopan parlamentti piti myön-teisenä komission vihreää kirjaa "Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi", mutta korostimyös tarvetta ottaa huomioon suurten maail-manlaajuisten energiamarkkinoiden alati muuttuvat olosuhteet.

KOM(2007) 1 lopulli-nen). Tiedonannossa otettiin käyttöön EU:n energiapolitiikan määrittelevä toimenpidepa-ketti.

13.11.2008 komissio antoi uuden tiedonannon ”Toinen strateginen energiakatsaus – Energi-an toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaa-risuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (KOM(2008) 781 lopullinen)78

77

. Euroopan par-

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do;jsessionid=D61B127557A2AD5B431E7ADC7D5242A5.node1?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2006-0603+0+DOC+XML+V0//FI78 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:20

89

lamentti antoi päätöslauselmansa79

2.4.2 Vihreä kirja energiatehokkuudesta

energia-katsauksesta 3.2.2009. Parlamentin mukaan EU:n energiapolitiikassa on tarpeen täydelli-nen suunnanmuutos, jotta päätavoitteena ole-vat toimitusvarmuus, solidaarisuus ja ilmas-tonmuutoksen torjunta saavutettaisiin. Parla-mentti vahvisti myös vuodelle 2020 asetetun tavoitteen kasvihuonekaasujen ja energian kulutuksen vähentämisestä sekä uusiutuvan energian käytön lisäämisestä. Lisäksi parla-mentti korosti energiatehokkuuden kehittämi-sen tärkeyttä (ks. myös alla XIII.2.5.2).

Keskuskauppakamari on kannattanut Euroo-pan energiapolitiikan luomista.

Komissio julkaisi 22.6.2005 vihreän kirjan energiatehokkuudesta (KOM(2005) 265 lopul-linen). Tavoitteena on Euroopan energiate-hokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuo-teen 2020 mennessä.

Alueiden komitea antoi asiasta lausuntonsa 16.2.2006, minkä jälkeen komissio pyysi kan-sallisia kannanottoja asiaan. Euroopan parla-mentti antoi asiassa päätöslauselman80

08:0781:FIN:FI:HTML

1.6.2006. Vihreän kirjan oli tarkoitus toimia virikkeenä, joka johtaisi uudistettuun energia-tehokkuusaloitteeseen. Komission antoi 19.10.2006 tiedonannon ”Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteut-taminen” (KOM(2006) 545).

Energiatehokkuutta käsiteltiin 4.–5.7.2008 jär-jestetyssä epävirallisessa energiaministeriko-kouksessa, jossa keskusteltiin muun muassa konkreettisista keinoista energiankulutuksen vähentämiseksi.

79

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P6-TA-2009-0038+0+DOC+XML+V0//FI80 Päätöslauselman pohjana oleva mietintö on luettavis-sa osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/omk/sipade3?PUBREF=-//EP//TEXT+REPORT+A6-2006-0160+0+DOC+XML+V0//FI&L=FI&LEVEL=2&NAV=S&LSTDOC=Y

Komissio antoi 13.11.2008 tiedonannon ”Energiatehokkuus. 20 prosentin tavoitteen saavuttaminen” (KOM(2008) 772 lopullinen)81

2.4.3 Yhteisön ilmastostrategia

.

Kansallisella tasolla kauppa- ja teollisuusmi-nisteriö antoi asian käsiteltäväksi suurelle va-liokunnalle kirjeellään E 94/2005 vp. Asiasta pyydettiin talous- ja ympäristövaliokuntien lau-sunnot vuosina 2005 ja 2006.

Komissio on antanut yhteisön ilmastostrategi-an luomiseksi tiedonannon (KOM(2005) 35 lopullinen). Euroopan parlamentti antoi asias-sa päätöslauselman 1.12.2005.

Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n komission esittämät ja ympäristöneuvoston hyväksymät jatkotavoitteet maaliskuussa 2007. Kaikki maailman maat noudattavat vuoden 1992 il-mastopuitesopimusta, ja Kioton pöytäkirjassa mukana olevat teollisuusmaat käyvät jatko-neuvotteluja teollisuusmaiden tavoitteista tule-vaisuudessa. Komissio päivittää myös yhtei-sön ilmasto-ohjelmaa.

EU:n tulee Kioton sopimuksen mukaisesti vä-hentää kasvihuonepäästöjä vuoteen 2012 mennessä 8 % alle vuoden 1990 tason. So-pimuksen toteuttamiseksi komissio on aloitta-nut yhteisön ilmasto-ohjelman päivittämisen. Komissio on mm. kehottanut jäsenmaita vä-hentämään vuoteen 2020 mennessä kasvi-huonekaasuja 20 prosentilla vuoden 1990 ta-soon nähden.

Balin ilmastokokouksessa joulukuussa 2007 päätettiin kansainvälistä ilmastosopimusta koskevien neuvotteluiden aloittamisesta. So-pimuksesta on tarkoitus päättää Kööpenhami-nan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009.

Komission antoi 28.1.2009 tiedonannon ”Kohti kattavaa ilmastosopimusta Kööpenhaminas-sa” (KOM(2009) 39 lopullinen)82

81

. Tiedonan-nossa ehdotettiin vahvistettavaksi EU:n myö-tävaikutus siihen, että kattava ilmastosopimus aikaansaadaan Kööpenhaminan ilmastokoko-

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2008:0772:FIN:FI:PDF82 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0039:FIN:FI:PDF

90

uksessa. Lisäksi ehdotettiin, että EU tekee yhteistyötä teollisuusmaiden kanssa, jotta päästöjä voitaisiin vähentää vuoteen 2020 mennessä yhteisesti 30 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20.3.2009 pää-telmät kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. Päätelmät toimivat EU:n mandaattina ilmasto-neuvotteluissa.

2.4.4 EU:n ilmasto- ja energiapaketti

Komissio antoi tammikuussa 2008 ehdotuk-sen ilmasto- ja energiapaketista, joka sisältää kolme säädösehdotusta: ehdotuksen EU:n päästökauppadirektiivin muuttamisesta, ehdo-tuksen taakanjaosta päästöjen vähentämisek-si EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumat-tomilla aloilla ja direktiiviehdotuksen uusiutu-vien energialähteiden käytön edistämisestä. Pakettiin kuuluu myös eräitä muita ehdotuk-sia.

Päästökauppadirektiivin osalta komissio eh-dotti, että kansallisista jakosuunnitelmista luo-vutaan ja päästöoikeuksien kokonaismäärä päätetään jatkossa yhteisötasolla. Direktiivis-sä määritellään päästöjen kokonaismäärän lähtökohdaksi vuosien 2008–2012 mukainen jako. Vuodesta 2013 lähtien tämä määrä vä-henee lineaarisesti. Ehdotuksen mukaan päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa vuo-desta 2013 lähtien olisi huutokauppa.

Paketissa asetetaan kullekin jäsenmaalle oi-keudellisesti sitovia velvoitteita. Suomen osuutena on lisätä uusiutuvien energialähtei-den osuus 38 %:iin nykyisestä 28 %:sta. Suomen on myös vähennettävä päästökau-pan ulkopuolella olevien toimialojen päästöjä 16 % vuoden 2005 päästömääristä. Näitä toi-mialoja ovat muun muassa rakentaminen, ra-kennusten lämmitys, asuminen, liikenne, maa-talous ja jätehuolto.

Lisäksi kaikkien jäsenmaiden on lisättävä bio-polttoaineiden osuus liikenteen polttonesteis-sä 10 %:iin. Komission esityksessä on valmis-teltu biopolttonesteille ns. kestävyyskriteerit. Niillä varmistetaan, että biopolttonesteillä saa-vutetaan todellisia päästövähennyksiä.

Euroopan parlamentti hyväksyi komission eh-dotuksen ilmasto- ja energiapaketista 17.12.2008.

Suomessa lisätietoja antaa yli-insinööri Mag-nus Cederlöf ympäristöministeriöstä.

91

XIV Rikos- ja prosessioikeus sekäturvallisuus

1 Rikosoikeus

1.1 Tulliselvitysrikokset

Oikeusministeriö asetti työryhmän arvioimaan, onko syytä valmistella lainsäädäntöä tulliselvi-tysrikosten kriminalisoimiseksi.

Tulliselvitysrikos pitäisi sisällään väärien tai puutteellisten tietojen antamisen tulliviran-omaiselle ja muun vastaavan erehdyttämisen. Lainmuutoksella tehostettaisiin tullausmenet-telyn väärinkäytösten selvittämistä ja samalla vähennettäisiin talousrikollisuutta ja parannet-taisiin sen selvittämismahdollisuuksia.

Työryhmän määräaika päättyi 28.2.2006. Työ-ryhmä luovutti mietintönsä (2006:3) 3.3.2006.Mietinnöstä pyydettiin lausuntoja keväällä 2006.

Mietinnössä rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi luku, jossa säädettäisiin tulliselvitysrikok-sista. Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään mm. ehkäisemään talousrikollisuutta, turvaa-maan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioi-den etuja tullitoimintaa koskevan yhteisölain-säädännön edellyttämällä tavalla ja turvaa-maan tullilaitoksen toimintaedellytyksiä.


Asiakirjat: HE 197/2008 vpLain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Apulaisosastopääl-

likkö Asko Välimaa

1.2 Uhkasakkolainsäädännön tarkistami-nen


Lausunnossaan Keskuskauppakamari korosti talousrikollisuuden torjunnan ja epärehellisen kilpailun karsimisen tärkeyttä. Lisäksi todettiin, ettei ehdotetun mallin käyttöönotto saa aiheut-taa ylimääräistä byrokratiaa luotettaville, tul-liselvitysmenettelynsä hyvin hoitaville yrityksil-le.

Oikeusministeriön käynnistämässä hankkees-sa on tavoitteena selvittää, voidaanko hallin-nossa käytettävien uhkasakkojen tuomitse-mistoiminta keskittää hallintoviranomaisten sijasta hallintotuomioistuimiin, jolloin päätök-senteko saatettaisiin jo ensi asteessa hallinto-lainkäytön piiriin. Tavoitteena on lisäksi tarkis-taa uhkasakkolain ja erityislainsäädännön vä-liset suhteet ristiriitaisten ja tarpeettomien säännösten karsimiseksi. Hanketta valmiste-lee lainsäädäntöneuvos Håkan Stoor.

Vuoden 2009 aikana valmistuu arviomuistio, jossa asiaa käsitellään Euroopan neuvostonihmisoikeussopimuksen kannalta.

1.3 Laki viranomaisten yhteistoiminnasta harmaan talouden ja talousrikollisuuden tor-jumiseksi

Sisäasiainministeriön työryhmä on valmistellut hallituksen esityksen laiksi viranomaisten väli-sestä yhteistyöstä harmaan talouden ja talo-usrikollisuuden torjunnassa. Laki perustuu val-tioneuvoston 9.2.2006 vahvistamaan periaa-tepäätökseen talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi vuosille 2006–2009.

Lakiesitysluonnokseen sisältyy ehdotus perus-taa Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisyhteistyökeskus, joka olisi valtiovarainministeriön yhteydessä toimi-va viranomaisten yhteenliittymä. Yhteistyö-keskuksella olisi yksittäisiä viranomaisia laa-jemmat mahdollisuudet käsitellä ja analysoida harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyviä tietoja.

Hanke oli lausuntokierroksella 31.3.2008 asti. Asia on edelleen jatkovalmistelussa virka-miestasolla. Hankkeen aikataulua on mahdo-ton ennakoida tässä vaiheessa.

Lisätietoja antavat ylikomisario Mia Poutanen sekä poliisijohtaja Kimmo Hakonen.

Keskuskauppakamari kannattaa esityksessä esitettyä yleistä tavoitetta parantaa viran-omaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa har-maan talouden ja talousrikollisuuden torjumi-


92

seksi. Talousrikollisuuden ja harmaan talou-den torjunta on ensiarvoisen tärkeä tavoite koko yhteiskunnan edun kannalta, sillä har-maa talous on merkittävä uhka terveelle kilpai-lulle ja yritystoiminnalle.

Viranomaisten yhteistoiminnalla voidaan te-hostaa talousrikollisuuden ja harmaan talou-den torjuntaa ja parantaa toimintojen vaikutta-vuutta.

2 Prosessioikeus

2.1 Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen oh-jelman mukaan muutoksenhaun merkitys oi-keusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä sel-vitetään laajapohjaisesti. Tuomioistuinlaitok-sen kehittämiskomitea on mietinnössään (KM 2003:3) selvittänyt muutoksenhakujärjestel-män kehittämisvaihtoehtoja. Selvitysmies Olli Huopaniemi ehdotti raportissaan (2006:28), että valitusten seulontamenettelystä hovioi-keudessa luovuttaisiin ja otettaisiin käyttöön muutoksenhakulupajärjestelmä.

Oikeusministeriö asetti 25.1.2007 työryhmän selvittämään, onko nykyisen seulontajärjes-telmän sijasta tarpeellista ottaa käyttöön muu-toksenhakulupajärjestelmä valitettaessa kärä-jäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. Toimi-kunnan tuli myös valmistella ehdotus muutok-senhakuluvan käyttöönottamiseksi hovioi-keusmenettelyssä sekä arvioida eräitä muita hovioikeusmenettelyn muutostarpeita.

Työryhmän mietintö (KM 2008:3) valmistui 17.6.2008. Mietinnössä ehdotetaan jatkokäsit-telylupajärjestelmän käyttöön ottamista. Lais-sa säädettäisiin erikseen siitä, mitkä vali-tusasiat kuuluisivat järjestelmän piiriin.

Myös pääkäsittelyn toimittamista hovioikeu-dessa koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkis-tettaviksi. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan säännöksiä, jotka mahdollistaisivat käräjäoi-keuden päätöksen saattamisen suoraan kor-keimman oikeuden tutkittavaksi ennakkopää-tösvalituksena tai käräjäoikeuden tekemällä ennakkopäätöskysymyksellä.

Asiasta pyydettiin lausuntoja 30.9.2008 men-nessä. Lausuntotiivistelmä valmistui tammi-kuussa 2009. Annetuissa lausunnoissa kan-

natettiin lähes yksimielisesti seulontamenette-lyn korvaamista lupajärjestelmällä.

Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa keväällä 2009.

Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen oikeusministeriöstä.

2.2 Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskeva sääntely


Keskuskauppakamari näki käsittelyaikojen lyhentämiseen tähtäävät toimet sekä pyrki-mykset prosessiekonomisempaan suuntaan kannatettavina asioina, kunhan ne eivät hei-kennä oikeusturvaa. Myös ehdotettu ennak-kopäätösvalitus nähtiin joissain tapauksissa perustelluksi. Ehdotettua ennakkopäätösky-symystä Keskuskauppakamari ei varauksetta kannattanut, vaan näki asian jatkovalmistelun ja tarkemmat selvitykset tarpeelliseksi.

Jatkokäsittelyluvan osalta Keskuskauppaka-mari piti lupaperusteita riittävän selkeinä ja kannatettavina, samoin soveltamisalarajaus nähtiin tarkoituksenmukaisena. Ehdotettua muutosta ei katsottu oikeusturvaa heikentä-väksi, koska jatkokäsittelylupa tulee myöntää aina silloin, kun on aihetta epäillä käräjäoi-keuden ratkaisun oikeellisuutta.

Keskuskauppakamari näki ehdotukset pää-käsittelyn toimittamista koskevien säännösten muutoksista kannatettavina. Keskuskauppa-kamari piti hyvänä sitä, että säännökset mah-dollistavat joustavuuden oikeusturvaa vaaran-tamatta. Lisäksi Keskuskauppakamari näki hyvänä sen seikan, että ehdotettujen muutos-ten myötä asianomistajan toivomukset käsitte-lyn kulusta voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon ja tämä edesauttaisi oikeudenkäyn-tikulujen pysymistä kohtuullisena.

Oikeusministeriö asetti 16.5.2008 työryhmän arvioimaan oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskevan sääntelyn tarkistamista.Tavoitteena on, että sääntely takaa riittävällä tavalla asianosaisten oikeusturvan ja asian-mukaisen oikeudenhoidon.

Työryhmän tulee tarkastella muun muassa sitä, pitäisikö tuomioistuimen voida määrätä

93

asianosaiselle avustaja viranpuolesta nykyistä useammin. Lisäksi työryhmän on arvioitava, tuleeko lainopillista tutkintoa vailla olevan henkilön kelpoisuus avustajaksi tietyissä asi-oissa säilyttää ja onko yleinen lakimiestutkinto riittävä kelpoisuusvaatimus kaikissa asioissa. Nykytilalle vaihtoehtoisia malleja olisivat asi-anajajamonopoli tai uusi lupajärjestelmä muil-le kuin asianajajille. Työryhmä tarkastelee myös sitä, pitäisikö tuomioistuinten mahdolli-suuksia puuttua avustajien toimintaan laajen-taa.

Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeus-neuvos Hannu Rajalahti korkeimmasta oikeu-desta, ja sen toimikausi jatkuu 31.10.2009 as-ti.

Oikeusministeriö järjestää asiasta kuulemisti-laisuuden 8.5.2009.

Keskuskauppakamarin

2.3 Tuomioistuinharjoittelun kehittäminen

mukaan oikeuden-käynnin menestyksekäs hoitaminen edellyt-tää, että oikeudenkäyntiasiamies on perehty-nyt kyseisen oikeudenkäynnin kohteena ole-vaan oikeudenalaan. Useilla aloilla oikeuden-käynnit hoidetaan yritysten omien juristienvoimin. Lisäksi tietyillä aloilla on erikoistuneita lakiasiaintoimistoja. Juristit eivät siis ole vain asianajotoimistojen palveluksessa eikä elin-keinovapauden rajoittamiselle asianajaja-monopolin muodossa ole perustetta.

Asianajomonopoli ei lisäisi oikeudenkäyn-tiasiamiesten erityisosaamista. Sen sijaan luopuminen yritysten omien erikoistuneiden juristien käyttämisestä lisäisi joidenkin yritys-ten kustannuksia.

Oikeusministeriö asetti 21.12.2007 työryhmän arvioimaan tuomioistuinharjoittelun kehittämis-tarvetta. Nykymuotoinen tuomioistuinharjoitte-lu ei enää vastaa niitä tarpeita, joita sille on asetettu. Uudistuksen tarkoituksena onkin, että tuomioistuinharjoittelu antaisi nykyistä pa-remmat valmiudet tuomarin tehtäviin.

Työryhmän tulee ottaa kantaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: 1) säilytetäänkö tuo-mioistuinharjoittelu kaikille lakimiehille suun-nattuna yleisharjoitteluna vai suunnataanko se oikeuslaitoksen palvelukseen pyrkiville, 2) missä paikoissa tuomioistuinharjoittelu suori-

tetaan, 3) mikä on tuomioistuinharjoittelijoiden määrä, 4) mikä on tuomioistuinharjoittelun kesto ja sisältö, 5) mikä on tuomioistuinharjoit-telijoiden virkamiesoikeudellinen asema ja 6) säilytetäänkö varatuomarin arvonimi.

Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2009. Työ-ryhmän puheenjohtajana toimi laamanni Heik-ki Nousiainen Vantaan käräjäoikeudesta.

2.4 Hallintolainkäytön kehittäminen

Oikeusministeriö asetti 26.9.2007 työryhmän ja kaksi sitä tukevaa alatyöryhmää hallinto-lainkäytön kehittämiseksi. Tavoitteena on ke-hittää järjestelmää siten, että oikeusongelmiin saataisiin ratkaisu nykyistä ripeämmin, moni-puolisemmin ja edullisemmin.

Ns. passiivisuusalatyöryhmän tehtävänä oli tarkastella oikeussuojakeinoja tilanteissa, jois-sa hallintoviranomainen on laiminlyönyt hallin-topäätöksen tekemisen tai hallintopäätöksen tekeminen on viivästynyt. Työryhmän puheen-johtajana toimi professori Matti Niemivuo.

Työryhmän mietintö ”Käsittelyn joutuisuus hal-linnossa ja oikeussuojakeinot käsittelyn viiväs-tyessä” (2008:5) valmistui 30.9.2008. Mietintö sisältää asiaa koskevan hallituksenesitysluon-noksen.

Työryhmä ehdottaa, että hallintoviranomaisel-le asetettaisiin velvollisuus määritellä ja aset-taa kohtuullinen käsittelyaika eri asiaryhmille ja julkaista tiedot niistä internetissä. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi uusia oikeussuoja-keinoja käsittelyn viivästymistilanteisiin hallin-nossa. Tällaisessa tilanteessa asianosainen voisi tehdä ensin kiirehtimisvaatimuksen vi-ranomaiselle ja edelleen viivästysvalituksen hallintotuomioistuimeen. Ehdotusten tavoit-teena on parantaa oikeusturvaa hallinnossa ja edistää käsittelyn viivytyksettömyyttä.


Hallintolainkäytön kehittämiseksi asetettu pää-työryhmä jatkaa työtään vuoden 2010 loppuun asti. Se antaa välimietinnön hallintolainkäytön yleisten menettelysäännösten uudistamisestavuoden 2009 lopulla.

94

3 Sisäinen turvallisuus


Keskuskauppakamari näki erittäin kannatetta-vana mietinnössä esitetyn tavoitteen parantaa oikeusturvaa hallinnossa ja turvata nykyistä paremmin asianosaisen perustuslainmukainen oikeus saada asiansa käsitellyksi hallinnossa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Käsittelyaikojen kohtuuton kesto tai varsinai-nen viranomaisen passivisuus ei kuitenkaan ole suomalaisessa hallinnossa yleinen tai ra-kenteellinen ongelma. Keskuskauppakamari haluaa korostaa, että uusia oikeussuojakeino-ja ei tule toteuttaa ainoastaan siksi, että muo-dolliset vaatimukset täyttyvät. Niiden tulee vahvistaa oikeussuojaa myös käytännössä.

Keskuskauppakamari halusi kiinnittää huomio-ta siihen, että mikäli ehdotuksen esitys viran-omaisen velvollisuudesta asettaa kohtuullinen käsittelyaika tietyille asianosaisen vireille-panemille asioille toteutuu, ei se saa johtaa laajoissa ja monimutkaisissa asioissa sekä erityistapauksissa asioiden riittämättömään selvittämiseen asetetun määräajan noudatta-misvelvollisuuden vuoksi. Keskuskauppaka-mari halusi myös korostaa riittävien resurssien turvaamista sekä hallinnon sisäisten prosessi-en tehokkuuden tärkeyttä asian joutuisalle kä-sittelylle. Keskuskauppakamari näki mahdolli-sena sen, että mietinnössä esitetyt oikeussuo-jakeinot saattavat ruuhkauttaa jo entisestään kuormitettuja hallintoviranomaisia ja johtaa osaltaan asioiden viivästymiseen.

Keskuskauppakamari totesi, että sen julkisten tehtävien hoitamisen osalta kauppakamari-laissa ei ole asetettu erityisiä kiinteitä määrä-aikoja asioiden käsittelemiselle eikä myös-kään säädetty erityisistä menettelyistä niissä tilanteissa, joissa asian käsittely on viivästy-nyt.

3.1 Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008–2011

Valtioneuvosto asetti 29.8.2007 hankkeen, jonka tuli laatia sisäisen turvallisuuden ohjel-ma vuosille 2008–2011. Hankkeen asettami-nen perustui pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Ehdotus sisäisen tur-vallisuuden ohjelmaksi valmistui 28.3.2008.

Valtioneuvosto hyväksyi 8.5.2008 periaate-päätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmak-si83

3.2 Paikallinen turvallisuustyö

. Ohjelmassa määritellään sisäisen turvalli-suuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti. Ohjelma toimeenpan-naan viranomaisten, järjestöjen ja elinkei-noelämän yhteistyönä. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015.

Sisäasiainministeriö asetti 6.6.2008 ohjaus-ryhmän seuraamaan ja yhteen sovittamaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpa-noa. Ohjausryhmän tulee varmistaa toimeen-panon vaikuttavuus ja edistää toimeenpanoon osallistuvien tahojen välistä yhteistyötä. Lisäk-si ohjausryhmä voi tehdä tarpeen mukaan eh-dotuksia toimeenpanon tehostamiseksi.

Ohjausryhmän toimikausi jatkuu 30.9.2011 asti. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohta-ja Pentti Mäkinen edustaa elinkeinoelämää ohjausryhmässä.

Sisäasiainministeriön työryhmä julkaisi 12.4.2006 mietinnön84 koskien seudullisen ja paikallisen turvallisuustyön kehittämistä. Mie-tintö perustuu valtioneuvoston 23.9.2004 an-tamaan päätökseen sisäisen turvallisuudenohjelmasta, jolla toteutetaan toimenpiteet kan-sallisen rikoksentorjuntaohjelman suunnittelun kehittämiseksi.

Mietinnöstä pyydettiin lausunnot keväällä 2006. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsitteli lausunnot toukokuussa 2006 ja päätti käynnistää niiden toimeenpanon. Loppurapor-tissa ehdotettiin jatkotoimia paikallisen turval-lisuustyön kehittämiseksi.

83 Ohjelma on luettavissa osoitteessa

Sisäasiainministeriö asetti 1.9.2007 työryh-män valmistelemaan ehdotusta siitä, miten sisäisen turvallisuuden ohjelmassa vahvistetut strategiset linjaukset ja toimenpiteet toteutet-taisiin käytännössä. Työryhmän toimikausi päättyi vuoden 2008 lopussa. Yhteyshenkilö-

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/STO%20080508/$file/STO%20080508.pdf84 Mietinnön verkkoversio on luettavissa osoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/B9270743C6457188C2257147002DACFC/$file/192006.pdf

95

nä toimi ylitarkastaja Johan Pawli sisäministe-riöstä.

Sisäasiainministeriö julkaisi 9.7.2008 tilanne-katsauksen85 siitä, kuinka paikallinen turvalli-suussuunnittelu on edennyt valtakunnallisesti.


Keskuskauppakamari suhtautui ehdotettuun malliin paikallisen turvallisuustyön kehittämi-sestä myönteisesti, koska se pyrkii yhtenäis-tämään ja tehostamaan kunnissa tehtävää turvallisuustyötä.

3.3 Yritysturvallisuuden parantaminen

Työryhmän laatimassa mallissa turvallisuus-suunnittelusta vastaa paikallistasolla ryhmä, johon kuuluvat kunnan johto, poliisipäällikkö ja pelastustoimen edustaja. Keskuskauppaka-mari piti tärkeänä, että elinkeinoelämän edus-tajia kutsutaan aina niihin turvallisuussuunnit-telukokouksiin, jotka koskettavat yrityselämää. Lisäksi heidän pitää voida esittää näkemyk-sensä myös kirjallisesti.

Sisäasiainministeriö on asettanut yritysturval-lisuuden parantamiseksi kansallisen yhteistyö-ryhmän yhteistyössä oikeusministeriön, Elin-keinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppa-kamarin kanssa. Päätös perustuu elinkei-noelämän ja viranomaisten yhteiseen strate-giaan86 elinkeinoelämään kohdistuvien rikos-ten ja väärinkäytösten torjumiseksi sekä sitä koskevaan sisäisen turvallisuuden ministeri-ryhmän päätökseen 18.5.2006.

85 Tilannekatsaus on luettavissa osoitteessa

Yhteistyöryhmän tehtävänä on ohjata ja val-voa elinkeinoelämän ja viranomaisten yhtei-sen strategian toimeenpanoa ja tuloksia. Li-säksi yhteistyöryhmän tulee arvioida yritystur-vallisuuden tilaa ja tulevaa kehitystä sekä seu-rata yritystoiminnan turvallisuuden kannalta keskeisistä asioita ja hankkeita. Yhteistyöryh-mä voi tehdä aloitteita sekä tehostaa yhteis-työtä yritystoiminnan turvallisuuden paranta-miseksi. Keskuskauppakamari toimi yhteistyö-ryhmän puheenjohtajana 1.9.2007–31.8.2008.

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/262008/$file/262008.pdf86 Strategia on luettavissa osoitteessa http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/8076DEF357461089C2257131002242F5/$file/152006.pdf

Keskuskauppakamari julkaisi 24.4.2008 yritys-turvallisuusselvityksen ”Yritysten rikosturvalli-suus 2008: riskit ja niiden hallinta”87. Lisäksi Keskuskauppakamarin puheenjohtajuuskau-della laadittiin toimenpidesuositukset henkilö-riskien vähentämiseksi rekistereistä, myymä-lävarkauksien ja näpistysten vähentämiseksi sekä uusi rikosten torjuntamalli.

Yhteistyöryhmä julkaisi lokakuussa 2008 ti-lannearvion ”Yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden tilannekuva”88. Ti-lannekuvan tarkoituksena esittää tietoja rikolli-suustilanteesta ja lähitulevaisuuden uhkaku-vista. Mainittuja tietoja pyritään lisäksi ana-lysoimaan, jotta rikostorjunnan toiminnalliset prioriteetit ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarpeet voidaan tunnistaa.

87 Selvitys on luettavissa osoitteessa http://www.keskuskauppakamari.fi/kkk/julkaisuja/selvityksetjatutkim-set/fi_FI/selvitykset_ja_tutkimukset/_files/79234249667522851/default/yritysturvallisuusselvitys2008.pdf88

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/Syksy%202008%20tilannekuva/$file/Syksy%202008%20tilannekuva.pdf

96

XV Työoikeus, sosiaali- ja terveys-asiat

1 Tapaturmavakuutus- ja ammattitau-tilainsäädännön uudistaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti tapatur-mavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamista varten työryhmän, jonka tehtä-vänä oli selvittää minkälaisia lainsäädännön rakennetta ja sisältöä koskevia muutoksia ta-paturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädän-töön on tarpeen tehdä lainsäädännön uudel-leenkirjoittamista ja selkeyttämistä varten. Työryhmä tarkasteli erityisesti lain sovelta-misalaa, korvattavien vahinkojen määrittelyä ja korvausten määräytymisperusteita.

Lausuntoja pyydettiin alkuvuodesta 2008.

Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitus-neuvos Jaakko Hannula, ja sen toimikausi päättyi 30.9.2008. Työryhmän muistio89

Työryhmä ehdotti, että tapaturmavakuutuslain, ammattitautilain, valtion virkamiesten tapatur-makorvauksesta ja tapaturmavakuutuslain pe-rusteella korvattavasta kuntoutuksesta anne-tun lain säännökset yhdistettäisiin samaan lakiin. Lisäksi työryhmä katsoi, että uuden lain soveltamisalan tulisi olla yhdenmukainen an-sioperusteisen työeläketurvan kanssa. Tapa-turman käsite kirjattaisiin uuteen lakiin nykyi-sen vakiintuneen käytännön mukaisesti. Myös nykyisen vakuutusmaksusääntelyn vähentä-mistä ehdotetaan, jottei laissa säädetyn tapa-turmaturvan toteutuminen vaarannu.

val-mistui lokakuussa 2008.

2 EU-hankkeet

2.1 Vuokratyöntekijät

Ehdotus direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työ-ehdoista (KOM(2002) 149 lopullinen) annettiin 20.3.2002. Muutettu direktiiviehdotus vuokra-työntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 701 lopullinen) annettiin 28.11.2002.90

89

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-6317.pdf90

http://ec.europa.eu/employment_social/labour_law/docs

Direktiivin tarkoituksena on parantaa vuokra-työn laatua takaamalla syrjimättömyyden peri-aatteen noudattaminen vuokratyöntekijöihin nähden sekä luoda vuokratyövoiman käytölle asianmukaiset puitteet työmarkkinoiden moit-teettoman toiminnan ja työllisyyden edistämi-seksi.

Neuvosto kävi periaatekeskustelun ehdotuk-sesta 4.10.2004. Keskustelussa käsiteltiin lä-hinnä kysymystä vuokratyöntekijöiden yhtäläi-sestä palkkauksesta ja työehdoista. Asian kä-sittelyä viivästytti se, että monet jäsenmaat halusivat kohdalleen poikkeuksia tasapuolisen kohtelun periaatteen osalta. Asiaa käsiteltiinneuvostossa uudelleen 5.12.2007.

Neuvosto saavutti 10.6.2008 poliittisen yhteis-ymmärryksen direktiivin sisällöstä.91 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vuokratyös-tä (2008/104/EY)92

2.2 Työaikadirektiivin tarkistaminen

annettiin 19.11.2008.

Direktiivi parantaa vuokratyöntekijöiden ase-maa ja suojelua sekä poistaa vuokratyön käyt-töä koskevia kansallisia rajoituksia ja kieltoja. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän vähim-mäistyöehtojen sekä työolojen tulee olla vä-hintään sellaisia kuin käyttäjäyrityksen suo-raan palkkaamilla työntekijöillä. Tästä voidaan poiketa muun muassa työehtosopimuksin. Myös vuokratyöntekijän mahdollisuutta saada vakituinen työpaikka käyttäjäyrityksessä, käyt-tää yhteisiä järjestelyjä ja osallistua ammatilli-seen koulutukseen pyritään parantamaan.

Suomen osalta asian valmistelusta on vastan-nut vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen.

Komissio antoi 22.9.2004 EU:n laajuiseen kuulemiseen perustuvan ehdotuksen, jolla työaikadirektiivin keskeiset kohdat saatetaan ajan tasalle (KOM(2004) 607 lopullinen).93

/com2002_701_fi.pdf

Ky-se on toisiinsa liittyvien toimenpiteiden laajas-

91

http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/08/st10/st10587.fi08.pdf92 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:327:0009:0014:FI:PDF93 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2004:0607:FIN:FI:PDF

97

ta paketista, jossa pääperiaate eli työntekijöi-den terveyden ja turvallisuuden suojelu säilyy ennallaan ja jossa vastataan Euroopan laajui-sen modernin talouden asettamiin vaatimuk-siin.

Suurimmat muutokset koskevat seuraavia ky-symyksiä:

� viikoittaisen enimmäistyöajan laskemisen vertailujakso pidennetään 12 kuukaudeksi,

� käsitteiden ”päivystysjakso” ja ”päivystys-aika, jona ei työskennellä” lisääminen,

� mahdollisuus poiketa viikoittaista enim-mäistyöaikaa koskevista säännöksistä (opt-out -säännös).

Neuvosto kävi alustavan näkemysten vaihdon ehdotuksesta 4.10.2004. Parlamentti antoi lausuntonsa 11.5.2005, jonka pohjalta komis-sio antoi 31.5.2005 uuden ehdotuksen. Neu-vosto tarkasteli asiaa 8.12.2005. Tuolloin asi-asta ei päästy kattavaan sopimukseen jäsen-valtioiden työmarkkinatilanteiden erojen ja uu-sien säännösten mutkikkuuden vuoksi.

Neuvosto käsitteli asiaa uudelleen 1.6.2006 sekä 7.11.2006. Määräenemmistöä vaativaan ratkaisuun ei kuitenkaan vieläkään päästy. Erimielisyydet liittyivät erityisesti opt-out -säännökseen. Asiaa käsiteltiin neuvostossa myös 5.12.2007.

Neuvosto pääsi sopuun työaikadirektiivin si-sällöstä 10.6.2008, jolloin se hyväksyi pu-heenjohtajamaa Slovenian kompromissiehdo-tuksen. Neuvoston yhteinen kanta vahvistettiin 15.9.2008.

Yhteisen kannan mukaan päivystysaika voi-daan jatkossa jakaa aktiiviseen ja passiiviseen päivystysaikaan. Aktiivinen päivystysaika las-ketaan työajaksi. Viikoittaiseksi enimmäis-työajaksi märiteltiin 48 tuntia. Uudistuksessa rajoitetaan myös enimmäistyöajasta poikkea-mista koskevan opt-out -järjestelmän käyttöä nykyisestä. Suomi ei kuitenkaan käytä opt-out -järjestelmää.

Euroopan parlamentti käsitteli asiaa joulu-kuussa 2008 ja tammikuussa 2009 hyväksyen yhteisen kannan tarkistettuna. Tarkistuksillaan parlamentti hyväksyi mm. opt-out-säännöksen poistamisen kolmen vuoden siirtymäajan jäl-keen. Tämän mukaisesti poikkeamat 48 tun-

nin enimmäisviikkotyöaikaan eivät siis olisi enää mahdollisia. Parlamentin mukaan myös koko työpaikalla suoritettu päivystysaika olisi laskettava työajaksi.

Parlamentin tarkistusten johdosta asia etenee parlamentin ja neuvoston väliseen sovintome-nettelyyn. Neuvottelut käynnistyivät virallisesti maaliskuussa 2009. Sovittelukomitealla on 27.4.2009 asti aikaa päästä kompromissiin yhteisestä tekstistä.

Komissio antoi lausuntonsa parlamentin tar-kistuksista 4.2.2009 (KOM(2009) 57 lopulli-nen).

Lisätietoja antaa hallitusneuvos Esa Lonka työ- ja elinkeinoministeriöstä.

98

XVI Henkilö-, perhe- ja perintöoikeus

1 Perintökaaren ja avoliittoa koskevi-en säädöstarpeiden selvittäminen

Oikeusministeriö asetti 25.6.2003 työryhmän selvittämään perintökaaren uudistamistarpei-ta. Työryhmän puheenjohtajana toimi lainsää-däntöjohtaja Tiina Astola.

Työryhmä luovutti 3.6.2004 periaatemietintön-sä94

Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausunnot 30.11.2004 mennessä, ja lausunnoista laadit-tiin tiivistelmä

tulevan uudistuksen suunnasta oikeusmi-nisteri Johannes Koskiselle. Lesken oikeuttaasua puolisoiden yhteisessä kodissa olisi työ-ryhmän näkemyksen mukaan syytä vahvistaa. Avopuolisolle pitäisi voida myöntää jäämistös-tä avustusta harkinnan mukaan. Rintaperillis-ten lakiosan maltillista supistamista tulisi har-kita. Testamentin tekemiseen pohditaan lisää vaihtoehtoja. Pesänselvitystä ja perinnönjakoa halutaan nopeuttaa.

95

Ehdotuksen mukaan kumpikin avopuoliso pi-täisi oman omaisuutensa omaisuuden erotte-lussa. Avopuolisoilla olisi kuitenkin tietyin edellytyksin oikeus hyvitykseen yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta. Lisäksi avopuolisolla olisi mahdollisuus hakea käyttö-

keväällä 2005.

Oikeusministeriö asetti 13.6.2008 työryhmän valmistelemaan perintökaaren 8 luvun avus-tusta ja hyvitystä koskevien säännösten uudis-tamista. Työryhmä valmisteli myös säännök-siä avopuolisoiden omaisuuden jaosta avolii-ton purkautuessa. Muiden ehdotettujen muu-tosten osalta hankkeen aikataulu on avoin.

Työryhmän toimikausi päättyi 28.11.2008 asti ja sen puheenjohtajana toimi lainsäädäntö-neuvos Salla Lötjönen oikeusministeriöstä.

Työryhmän mietintö ”Yhteistalouden purkami-nen avoliiton päättyessä” (2008:10) valmistui 10.12.2008. Mietinnössä ehdotetaan säädet-täväksi uusi laki yhteistalouden purkamisesta avoliiton päättyessä sekä muutettavaksi eräitä muita lakeja.

94 http://www.om.fi/25763.htm95 http://www.om.fi/31175.htm

oikeutta yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon korvausta vastaan.


2 Väestötietolain kokonaisuudistus


Keskuskauppakamari pitää mietintöä hyvin laadittuna ja kannattaa sen mukaisen hallituk-sen esityksen antamista. Olennaista on, ettei avoliittoa rinnasteta avioliittoon ja että ehdotet-tu hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koskee vain määrättyjä tilanteita.

Sisäasiainministeriö asetti työryhmän valmis-telemaan väestötietolain kokonaisuudistusta. Työryhmän yhteyshenkilönä toimi Ilkka Turu-nen.

Tavoitteena on nykyistä paremmin ja täsmälli-semmin ohjata väestötietojärjestelmän tietojen sekä varmennetun sähköisen asioinnin tehtä-vien ja palvelujen ylläpitoa, hyväksikäyttöä sekä järjestelmä- ja palvelukehitystä. Lisäksi tavoitteena on ottaa nykyistä täsmällisemmin huomioon kansalaisten perusoikeudet, kuten yksityiselämän ja henkilötietojen suoja sekä oikeusturva ja hyvä hallinto.

Hankkeen perusvalmistelun määräaika oli 28.2.2006. Työ oli lausuntokierroksella syksyl-lä 2005. Työryhmämietinnön valmistuttua asia oli lausuntokierroksella kesällä 2006. Yhteen-veto annetuista lausunnoista valmistui 10.4.2007.

Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2007.Hallituksen esitys eduskunnalle annettiin 12.6.2008.

Asiakirjat: HE 89/2008 vpPeVL 3/2009 vp

Lain vahvistamispäivä:Säädöskokoelman nro:Lain voimaantulopäivä:Valmistelija: Lainsäädäntöneu-

vos Ilkka Turunen

Keskuskauppakamari pitää lakiehdotusta pääosin onnistuneena. Jotkut säännökset vaativat kuitenkin vielä jatkovalmistelua. Työ-


99

ryhmän työlle olisi ollut eduksi, jos työryhmäs-sä olisi ollut lakia valmistelemassa lukuisien viranomaisten edustajien lisäksi edes yksi vä-estötietojen käyttäjien edustaja. Luotettavat ja tietosisällöltään riittävät väestötiedot ovat suomalaisille yrityksille tärkeitä. Väestötietoja käytetään suoraan tai välillisesti muun muas-sa asiakkuuksien hoitamisessa, markkinoin-nissa, luottopäätöksissä ja perinnässä.

Yksi väestötietoihin liittyvä erityispiirre on Vä-estörekisterikeskuksen kaksoisrooli viran-omaisena ja toisaalta kaupallisena toimijana. Tätä erityispiirrettä olisi ollut aiheellista käsitel-lä työryhmämietinnössä tarkemmin.

Alaikäinen eli alle 18-vuotias saa vapaasti tehdä oikeustoimia omassa vallinnassaan ole-villa varoilla. Näitä varoja ovat alaikäisen omalla työllään ansaitsemat varat sekä ne va-rat, jotka edunvalvoja on antanut hänen käyt-töönsä. Alaikäisillä on nykyään kohtalaisia ra-hasummia käytössään ja he tekevät niitä kos-kevia päätöksiä itsenäisesti. Ei ole suotavaa, että alaikäisiltä estettäisiin markkinointiviestien saaminen ja rahankäyttö aivan pienimpiä os-toksia lukuun ottamatta, kun heidän edellyte-

tään 18 vuotta täyttäessään olevan täysin ky-keneviä hoitamaan itse kaikki taloudelliset asiansa. Siksi on tärkeää, että alaikäisille suunnattua markkinointia ei rajoiteta aiheet-tomasti. Siten väestötietolain uudistuksessa ei pidä rajoittaa tietojen luovutusta siten, että markkinointi alaikäisille estyy sellaisten tuot-teiden ja palveluiden osalta, joista alaikäiset tyypillisesti itse tekevät oikeustoimia.


Keskuskauppakamari lausui, että luotettavat ja tietosisällöltään riittävät väestötiedot ovat suomalaisille yrityksille tärkeitä. Väestötieto-lain kokonaisuudistusta valmisteltaessa on sen vuoksi varmistettava, ettei yritysten nykyi-siä mahdollisuuksia käyttää väestötietoja ka-venneta. Yritykset ovat nykyjärjestelmään var-sin tyytyväisiä.

Yksityisyyden suojaaminen on olennainen osa väestötietojen käyttämistä. Lakiuudistuksenvalmistelussa on kuitenkin varmistettava se, että yksityisyyden suojaa saa nimenomaan se henkilö, jonka tiedoista on kysymys, eikä se, joka käyttää hänen tietojaan työtehtävissään. Laissa ei sen vuoksi tule rajoittaa työnantajan oikeutta ja mahdollisuuksia varmistaa ja val-voa sitä, että työntekijät käyttävät väestötieto-ja asianmukaisesti. Koska toisinaan tulee ilmi väärinkäytöksiä, joissa väestötietoja työtehtä-vissään käyttävä henkilö on hankkinut tietoja laajemmin kuin hänen työtehtävänsä ovat edellyttäneet, työnantajien on tarvittaessa voi-tava tarkastaa, onko työntekijän menettely ol-lut asianmukaista.

3 Kansalais- ja kansalaisjärjestöstra-tegia 2009–2011

Sisäasiainministeriö asetti 5.6.2008 työryh-män uudistamaan vuosille 2006–2007 vahvis-tettua kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategi-aa. Tavoitteena on päivittää strategia ja minis-teriön toimenpiteen vastaamaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaiku-tusmahdollisuuksien lisäämiselle asetettuja tavoitteita.

Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2008 ja sen puheenjohtajana toimi viestintäjohtaja Kaija Uusisilta sisäasiainministeriöstä.

Työryhmän ehdotus vuosien 2009–2011 stra-tegiaksi96

4 Kotouttamislain toimeenpano

valmistui helmikuussa 2009.


Valtioneuvosto antoi lokakuussa 2008 selon-teon eduskunnalle kotouttamislain toimeenpa-nosta (VNS 4/2008 vp)97

Selonteossa kuvataan nykyisen kotouttamis-lain toimivuutta sekä niitä haasteita, joita ko-touttamistoimenpiteen aiheuttavat toimeenpa-neville tahoille. Selonteossa tarkastellaan

. Edellinen selonteko laadittiin vuonna 2002, minkä jälkeen Suomen ulkomaalaisväestön määrä on noussut lähes 40 000 henkilöllä. Myös maahanmuuton pe-rusteet ovat moninaistuneet.

96

http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/c912068c89bd4dacc2257567004614cb/$file/kj_strategia_lausuntoversio.pdf97

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=VNS+4/2008&base=ermuut&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

100

myös niitä haasteita, jotka liittyvät kotouttami-seen lain toimenpiteiden ulkopuolella. Esiin nostetaan myös kotoutumiseen läheisesti vai-kuttavia ilmiöitä.

Toimintaympäristön muutosten ja kotoutumi-sen haasteiden pohjalta selonteossa esitetään useita kehittämisehdotuksia. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetetaan muun muassa maa-hanmuuttajien työttömyysasteen ja koko väes-tön työttömyysasteen välisen eron puolittami-nen vuoteen 2013 mennessä.

101

XVII Muut hankkeet

1 EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa 2005ehdotuksen tutkimuksen seitsemänneksi pui-teohjelmaksi.

Puiteohjelman toteuttamisesta on tehty päätös KOM (2005) 119 lopullinen. Neuvosto vahvisti yhteisen kannan komission ehdotukseen 26.9.2006. Euroopan parlamentin ja neuvos-ton päätös puiteohjelman hyväksymisestä teh-tiin 18.12.2006. Suomessa vastuuhenkilönätoimi Eeva-Liisa Kortekallio.

Ohjelman koostuu yhdeksästä tutkimusai-heesta ja neljästä tutkimusohjelmasta.

Ohjelman muodostavat neljä tutkimusohjel-maa ovat yhteistyö, ihmiset, ideat ja resurssit. Yhteistyö -ohjelman alle kuuluvat perinteiset eurooppalaisen yhteistyön avulla toteutettavat projektit. Ihmiset-ohjelma rahoittaisi parhaita yksittäisiä tutkimuksia. Ihmiset-projektin tuki-kohde olisi tutkijoiden liikkuvuudessa, koulu-tuksessa ja urakehityksessä. Resurssi-projekti puolestaan keskittyisi erilaisten yksittäisten projektien rahoittamiseen (mm. t&k-infrastruktuurien rahoitus).

Puiteohjelmaehdotuksen esittämät tutkimus-aiheet ovat:

� terveys� ravinto, maatalous ja bioteknologia� informaatio- ja kommunikaatioteknologia� nanotieteet ja -teknologiat, materiaalit ja

uudet tuotantoteknologiat� energia� ympäristö ja ilmastonmuutokset� liikenne (mukaan lukien avaruusmatkat)� sosio-ekonomiset tieteet ja humaniteetit� avaruus� turvallisuus

Puiteohjelma kattaa aikavälin vuodesta 2007vuoteen 2013.

Tietoa puiteohjelman avoinna olevista hauista ja hakuajoista sekä muuta puiteohjelmaa kos-kevaa ajankohtaista tietoa saa Tekesin inter-netsivuilta98

98

.

http://www.tekes.fi/eu/default.asp

Keskuskauppakamari totesi lausunnossaan, että komission ehdotus kaksinkertaistaisi EU:n tutkimusrahoituksen kuudenteen puiteohjel-maan verrattuna. EU:n tasolla on keskityttävä sellaisiin, yhteisesti sovittaviin ydinalueisiin, joilla yksittäisen jäsenmaan voimavarat eivät ole riittäviä. EU-tason tutkimusrahoituksen li-sääminen ei myöskään saa johtaa siihen, että yksittäiset jäsenmaat vastaavasti vähentäisi-vät omaa tutkimuspanostustaan.

Suomen kaltaisten, voimavaroiltaan rajallisten jäsenmaiden näkökulmasta on erityisen tärke-ää että eurooppalaisen yhteistyön ohella pui-teohjelmalla voidaan tukea tutkijoiden koulu-tusta, liikkuvuutta ja urakiertoa. Puiteohjelman on omalta osaltaan tuettava todellisen tutki-muksen sisämarkkinoiden luomista. Puiteoh-jelman ulottuessa aina vuoteen 2013 asti, on puiteohjelmassa varauduttava siihen, että käy-tettävissä on riittävästi voimavaroja myös en-nakoimattomiin tarpeisiin.


2 Puutavaraa ja puutuotteita markki-noille saattavien toimijoiden velvollisuudet

Euroopan komissio antoi 17.10.2008 ehdotuk-sen asetukseksi puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvolli-suuksien vahvistamisesta (KOM(2008) 644 lopullinen).

Ehdotuksen pääasiallinen tavoite on täyden-tää EU:n nykyistä toimintakehystä, jolla torju-taan laitonta puunkorjuuta ja siihen liittyvää kauppaa. Asetusehdotus on osa EU:n vuonna 2003 julkistamaa FLEGT-toimintasuunnitel-maa (KOM(2003) 251), joka koskee metsä-lainsäädännön soveltamisen valvontaa, met-sähallintoa ja puukauppaa kolmansien maiden kanssa.

Ehdotus perustuu asianmukaisen huolellisuu-den (due diligence) periaatteelle. Toimijoilla on asetuksen mukaan velvollisuus minimoida riski siitä, että ne saattavat markkinoille laitto-masti korjattua puuta tai siitä valmistettuja tuotteita. Tätä varten toimijoiden on käytettävä erityistä due diligence -järjestelmää. Komissi-on asetusehdotus sisältää kyseisen järjestel-män tärkeimmät osat. Järjestelmän yksityis-

102

kohdat vahvistetaan erillisillä täytäntöönpano-toimenpiteillä.

Neuvosto kävi asiasta periaatekeskustelun 19.1.2009 ja valtuutti pysyvien edustajien ko-mitean jatkamaan asian tarkastelua. Myös parlamentti on aloittanut asian käsittelyn.

Kansallisesti maa- ja metsätalousministeriö pyysi asiasta lausuntoja syksyllä 2008. Valtio-neuvoston kirjelmä (U 82/2008 vp) eduskun-nalle annettiin 15.1.2009.


Keskuskauppakamari piti myönteisenä, että laittoman puun käytön estämiseksi ryhdytään koko Euroopan unionin kattaviin toimenpitei-siin. Tehokkailla toimenpiteillä voidaan varmis-taa tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikkien metsäteollisuusyritysten kesken. Laittomasti hakatun puun markkinoille pääsyn estäminen on välttämätöntä myös kestävän metsätalou-den kehittämiseksi ja kansainvälisten laitto-man puukaupan vastaisten toimien tehostami-seksi.

Toimenpiteet on kohdistettava nimenomaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan laitto-man puutavaran torjumiseksi. Euroopan unio-nin jäsenmaiden välillä sen sijaan on turvatta-va puutavaran vapaa liikkuvuus. Komission esitys asetuksen ulottamisesta koskemaan myös yhteisön alueella tuotettua puutavaraa voi vaarantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

103

XVIII ASIAHAKEMISTO

A aikaosuusjärjestelmä ................................. 44akkreditointi ja markkinavalvonta ............... 47alueelliset kysymykset ............................... 76arjen tietoyhteiskunta ................................. 53arvonlisäverotus......................................... 24arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus.. 13Arvopaperimarkkinayhdistys ry .................. 18asunto-osakeyhtiölaki .................................. 5audiovisuaaliset mediapalvelut................... 62

C CCCTB ...................................................... 25CFR-Net .................................................... 50Corporate Governance .............................. 18

E energiasäästö ja -tehokkuus ...................... 87esitevastuu................................................. 14EU:n asuntoluotot ...................................... 45EU:n ilmasto- ja energiapaketti .................. 89EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma............ 100Euroopan sopimusoikeuden yhtenäistäminen.................................................................. 49eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä.................................................................. 79eurooppalainen energiahuolto.................... 87eurooppalainen patenttijärjestelmä ............ 35eurooppapatentti ........................................ 34Eurovinjettidirektiivin muuttaminen............. 78

F Finanssivalvonta ........................................ 16

G Geneven asiakirja ...................................... 37GSM-direktiivin muuttaminen ..................... 70

H hallitusohjelma ................1, 2, 3, 4, 51, 53, 85Hansel Oy.................................................. 81harmaan talouden torjuminen..................... 90Helsingin seudun lentokenttäselvitys.......... 75henkilö-, perhe- ja perintöoikeus ................ 97henkilökohtainen konkurssi ........................ 51Hetemäen työryhmä................................... 23Hyödyllisyysmalli........................................ 33

I IAS-/IFRS-standardien hyväksyntä ............ 29IFRS .......................................................... 22ilmastostrategia..........................................88immateriaalioikeudet .................................. 36immateriaalioikeuksien tuomioistuinjärjestelmä............................... 34IPR-strategia.............................................. 30itsesääntely............................................ 2, 18

J Jatkokäsittelylupa hovioikeudessa ............. 91joukkoliikennelaki ....................................... 75julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmä.................................................................. 82julkisuus ja tietosuoja ................................. 67

K kaivoslain uudistaminen ............................. 85kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia ...... 98kansallinen innovaatiostrategia .................. 30kansallinen laajakaistastrategia.................. 56Kiinteistön ja vuokrahuoneiston välitys ....... 41kiinteistörahastolain muuttaminen .............. 12kilpailuneutraliteetti .................................... 20kilpailunrajoituslaki ..................................... 20kilpailuoikeus ............................................. 20kolmiulotteinen kiinteistöjärjestelmä ........... 84korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. 72kosmetiikkadirektiivi ................................... 47Kriittinen infrastruktuuri .............................. 68kuljetusvälineiden velkakiinnitys ................. 50kuluttajaneuvonnan kehittäminen............... 40Kuluttajansuoja .......................................... 40kuluttajapoliittinen ohjelma ........................... 4kulutusluottodirektiivin uudistaminen .......... 42

L laajakaistan tarjonta ................................... 54lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi ..... 2lainsäädäntökatsaus .................................... 3lankaverkkoselvitys .................................... 56laskuerittely................................................ 58Leludirektiivi ............................................... 47lentoasemamaksudirektiivi ......................... 78liikennepolitiikka ......................................... 74liiketoimintakiellon valvonta........................ 51liikkuva kalusto........................................... 49

104

Lontoon sopimus........................................ 34luottotietolainsäädännön tarkistaminen ...... 51lähetystoimintaa harjoittavien yritysten oikeudet ..................................................... 70

M maankäyttö ja rakentaminen ...................... 84maanvuokralainsäädännön tarkistaminen .. 49Maksukyvyttömyys..................................... 51maksupalvelut sisämarkkinoilla .................. 63Maksutelevisiotoiminnan tilaajarekisterit .... 62mallioikeusdirektiivi .................................... 36markkinalähtöinen taajuushallintomalli ....... 61Monikanavajakelu ...................................... 32

O oikeudenkäyntiasiamies............................. 91oikeusturva .................................................. 3osakkeenomistajan oikeudet ........................ 6

P paikallinen turvallisuustyö .......................... 93Palveludirektiivi .......................................... 82Pankkitalletusten takavarikointi .................. 50paremman sääntelyn toimintaohjelma.......... 1perhe- ja perintöoikeus .............................. 97perintökaari ................................................ 97Perusrekisterilainsäädäntö......................... 63pikaluotot ................................................... 41politiikkariihen kannanotot verotukseen...... 24postipalveludirektiivi ................................... 68puutavaran myyjän velvollisuudet ............ 100

R Rahoitustarkastus ...................................... 16raskaan liikenteen tienkäyttömaksut........... 74riidattomat velkomusasiat........................... 51rikosoikeus................................................. 90ruuhkamaksuselvitys.................................. 74ryhmäkanne kuluttaja-asioissa ................... 45

S saatavien siirto kansainvälisessä kaupassa50sisäinen turvallisuus................................... 93Sopimukset ................................................ 49sopimusoikeus ........................................... 49standardisointi............................................ 81standardisointilaki ...................................... 81sähköinen kaupankäynti............................. 67sähköinen kauppa...................................... 53sähköinen kiinteistön kauppa ..................... 85

sähköinen laskutus .................................... 61sähköisen viestinnän tietosuojalaki ............ 58SÄKE III ....................................................... 1SÄVY-hanke ................................................ 2säätiölain tarkistaminen................................ 6

T taajuuksien käyttömahdollisuudet............... 56taajuusalueiden käyttösuunnitelma ............ 65taajuushuutokaupat.................................... 64taksinkuljettajan ammattipätevyys .............. 74talletuspankkien yhteenliittymälainsäädäntö.................................................................. 15Tapaturmavakuutus ................................... 95tasa-arvo-ohjelma ........................................ 4tavaramerkkilaki ......................................... 33tavaroiden vastavuoroinen tunnustaminen . 44Tekijänoikeudet.......................................... 31tekijänoikeussuojan voimassaoloaika......... 38Tekijänoikeustoimikunta............................. 32televiestintä................................................ 58teollisoikeudellisen asiamiesjärjestelmän kehittäminen .............................................. 33teollisoikeus ............................................... 33tienkäyttömaksu ......................................... 74tietosuoja ................................................... 53tietosuojalainsäädännön kehittäminen ....... 63tietoturva .................................................... 58tietoturvamaksu.......................................... 60tietoturvastrategia ...................................... 57tilintarkastus............................................... 26timeshare-direktiivi ..................................... 44tullikoodeksi ............................................... 83tulliselvitysrikokset ..................................... 90tunnusmerkkityöryhmän muistio................. 33tuomioistuinharjoittelun kehittäminen ......... 92tuoteturvallisuus ......................................... 46Tuoteturvallisuus........................................ 46tuoteväärennökset ............................... 35, 37työaikadirektiivin tarkistaminen................... 95työsuhdeolettama....................................... 31

U uhkasakkolainsäädännön tarkistaminen..... 90UNCITRAL................................................. 50

V,W vahingonkorvauskanteet kilpailuasioissa....20vahva sähköinen tunnistaminen ................. 64vakuutussopimuslain muuttaminen ...... 16, 40Vakuutusvalvontavirasto ............................ 16valmismatka............................................... 40valtionhallinnon tietoturvatasot ................... 66

105

verkkotunnuslain muuttaminen................... 66verkkovierailuasetus .................................. 69Verotus ...................................................... 22Viestintä..................................................... 53viestintämarkkina- ja radiolaki .................... 60viestintämarkkinalain muuttaminen ............ 59vihreä kirja energiatehokkuudesta.............. 88vihreä kirja kuluttajansuojaa koskevan säännöstön tarkistamisesta........................ 43vihreä kirja tekijänoikeudesta osaamistaloudessa .................................... 39vihreä kirja vahingonkorvauskanteista kilpailuasioissa...........................................20vihreä kirja vähittäisrahoituspalveluista yhtenäismarkkinoilla................................... 17vuokratyöntekijät ........................................ 95väestötietolaki ............................................ 97välittäjän hallinnassa olevat arvopaperit ..... 17

Y yhdistyslain tarkistaminen ............................ 6yhteisöpatentti............................................ 35yhteisöpatenttituomioistuin ......................... 36yhtiöoikeuden toimintasuunnitelma .............. 9yhtiöoikeus................................................... 5yksityinen eurooppayhtiö............................ 11yliopistolain kokonaisuudistus .................... 71Ympäristölupa............................................ 86ympäristöministeriö .................................... 85ympäristönsuojelu ...................................... 86ympäristövahingot...................................... 86ympäristövastuujärjestelmä........................ 86yrityssalaisuus............................................ 58yritysturvallisuuden parantaminen.............. 94yritysvaikutusten arviointi ............................. 2yritysverotuksen kehittämistyöryhmä.......... 22yritysverotus............................................... 25

keskuskauppakamarin · pdf fileias international accounting standards ifric international...

Documents