keke sorvari 01 2011 web

JÄTEHUOLTO / KIERRÄTYS / VIEMÄRIHUOLTO / SIIVOUS / KIINTEISTÖNHOITO / KIINTEISTÖTEKNIIKKA / YMPÄRISTÖTUOTTEET

Ympäristönhuollonasiantuntijat palveluksessasi

Bajamaja-palvelut

Bajamaja-tuotteiden valikoimasta löydät toimivat wc-ratkaisut työ-maille ja erilaisiin tapahtumiin. Lue lisää: www.bajamaja.�

Viemärihuollon palvelut

L&T:n monipuolisesta viemärihuol-lon palveluvalikoimasta saat niin viemäreiden ja kaivojen kuvaukset, puhdistukset kuin avauksetkin. Lue lisää: www.lassila-tikanoja.�/viemarihuolto

Soita ja tilaa puh. 010 636 162

Viemärihuollon päivystys 24h puh. 050 385 3783

S O R V A R IS O R V A R IS O R V A R IS O R V A R IS O R V A R IS O R V A R IS O R V A R IS O R V A R IS O R V A R ISISÄLTÖ...PITOa työllistämiseen s. 4Ammattitaito karttuu yrityksessä s. 5Yhteistyöllä kontakteja nuorille ja työntekijöitä yrityksiin s. 5Oppisopimus kiinnostaa nuoria s. 6“Mikään ei ole mahdotonta” s. 6PSOAS satsaa nuoriin ja kierrättämiseen s. 7Rakennusprojekti: Oulun Sahasaari s. 9Ompelupajalla luodaan uutta ja tuunataan vanhaa s. 10Duunita mut! s. 11

S O R V A R IS O R V A R IS O R V A R IKestävän kehityksen keskuksen lehti Sorvari. Kestävän kehityksen keskus ehkäisee syrjäytymistä ja toimii ekologisesti kestävämmän maailman puolesta

SORVARI 01/2011Kestävän kehityksen keskus ehkäisee syrjäytymistä ja toimiiekologisesti kestävämmän maailman puolesta2 SORVARI 01/2011Kestävän kehityksen keskus ehkäisee syrjäytymistä ja toimiiekologisesti kestävämmän maailman puolesta2

PÄÄKIRJOITUS

Kuka on vastuussa?Kaupunkimme maksaa pitkäaikaistyöttömistä Kela-sakkoja 5,3 miljoonaa euroa vuodessa ja samanai-kaisesti kaupunkiamme vaivaa maan pahin nuoriso-työttömyys. Oulussa on noin 1800 alle 25-vuotiasta työtöntä. Miksi näitä sakkorahoja ei käytetä nuoriso-työttömyyden poistamiseen?

Me olemme Kestävän kehityksen keskuksessa teh-neet jo 25 vuotta hartiavoimin töitä tilanteen paran-tamiseksi. Tällä hetkellä pystymme tarjoamaan lähes 200 pitkäaikaistyöttömälle työ-, aktivointi- tai har-joittelupaikan. Tässä lehdessä esittelemme, miten se tapahtuu.

Moni luulee, että toimintamme tulee kalliiksi kaupun-gille. Näin asia ei ole. Kun kaupungilta saamistamme avustuksista poistetaan se summa, jonka kaupun-ki säästää Kela-sakoissa, niin kaupungin säästö on tosiasiassa noin 250000 euroa vuodessa. Tässä ei ole huomioitu sitä, että me olemme samalla olleet ehkäi-semässä myös syrjäytymistä; osaltamme olemme vähentäneet rikollisuutta kaupungissamme, joitakin nuoria on jäänyt alkoholisoitumatta, joidenkin mieli on jäänyt järkkymättä jne. Me olemme olleet mukana luomassa inhimillistä Oulua.

Yhdessä yrittäen!Kestävän kehityksen keskuksen juuret ulottuvat vuoteen 1986 asti, jolloin sen taustayhdistys Yrite-tään yhdessä ry perustettiin. Vuosien varrella yhdis-tys on laajentunut ideasta, parakin kautta nykyiseen keskukseen. Toiminnan tavoitteeksi on tarkentunut syrjäytymisen ehkäiseminen ekologisesti kestävällä tavalla ja keskuksen toimintaan on tullut mukaan myös muita yhdistyksiä.

Keskuksen laajentumisen on mahdollistanut yhdis-tysten jäsenten omistautuminen asialle ja lukuisat talkootyötunnit. Toinen merkittävä asia kasvamises-sa on ollut hyvä yhteistyö lukuisten eri viranomais-ten ja yritysten kanssa.

Kestävän kehityksen keskus haluaa toimia jatkos-sakin ponnahduslautana työttömyydestä kohti avoi-mia työmarkkinoita. Kaikkien pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ei onnistu pelkästään julkishallinnon tai kolmannen sektorin voimin. Kestävän kehityksen keskukselle yritysten ja yrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö onkin äärimmäisen tärkeää. Yhteistyötä, ei kilpailua.

Kestävän kehityksen keskus kiittää yhteistyö-kumppaneitaan ja toivottaa uudet tervetulleeksi!

Keskuksessamme on vierailut lukuisia ulkomaisia valtuuskuntia ja neljä suomen hallitusten ministeriä (Sirpa Pietikäinen, Liisa Jaakonsaari, Martti Kor-honen ja Tarja Gronberg). Puhumattakaan muista vierailijoista, joita käy lähes päivittäin. Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että keskuksemme kelpaisi malliksi koko Europalle. Me olemme kyenneet onnistuneesti yhdistämään kierrätyksen ja työllistämisen. Suuri toiveemme on se, että malli levitettäisiin koko kau-punkiimme, pikaisesti.

Kaupungissamme suurin ongelma on siinä, että meil-lä ei näytä löytyvän vastuunkantajaa. Työllisyystoi-mikunta ja kaupunginhallitus käsittelivät näitä työl-lisyysasioita ja saivat mielestämme hyvät päätökset aikaiseksi. Valitettavasti virkamieskunta näyttää viis veisaavan näistä päätöksistä. Jokainen voi lukea nämä päätökset kaupungin hallituksen pöytäkirjasta. (joulukuun 14. 2010)

Me olemme pyytäneet Oulun kaupungin työllistämis-asioiden vastuuhenkilöä apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Saloa vierailemaan keskuksessamme. Vali-tettavasti hänellä ei ole liiennyt aikaa vierailuun. Kutsu on edelleen voimassa - meiltä löytyy ideoita sii-tä, miten kaupungin budjetista saadaan poistettua5,3 miljoonan euron kuluerä.

Biojätteeseen voit laittaa mm:-ruuantähteet-hedelmien ja vihannesten kuoret-kahvinporot-kuivuneet ja pilaantuneet ruuat-talouspaperit, kananmunakennot

Biojätteeseen ei voi laittaa:-muovia, metallia, lasia, posliinia ja keramiikkaa-tekstiilejä, vaippoja-ongelmajätteitä-koirankakkoja

Biojätteestä voit tehdä omaan puutarhaasi maini-ota maanparannetta, mutta voit antaa biojätteesi myös Oulun Jätehuollon kompostoitavaksi. Kysele myös kimppa-astiaa jätteenkuljettajaltasi!

Biojätteestä tulee muhevaa multaa!

Ruskon jätekeskus, Ruskonniityntie 10Avoinna arkisin 7–20, 1.4.–30.11. myös lauantaisin klo 8.30–15. Puh. 08 5584 3970

KESTÄVÄN KEHITYKSEN KESKUS PÄHKINÄNKUORESSAKestävän kehityksen keskus on Välivainiolla sijaitseva työllistävä keskus. Kes-kuksen omistaa Yritetään yhdessä ry. Toimintaa ylläpitää kaksi yhdistystä, Yritetään yhdessä ry ja Oulun TYKI ry. Mukana on myös muita yhdistyksiä. Tiloissa toimii Oulun aikuislukion perusaste, mikä mahdollistaa opiskelun ja työnteon yhdistämisen.

Toiminnassa yhdistetään ekologisuus, kierrättäminen ja työllistäminen. Tär-kein tavoitteemme on syrjäytymisen ehkäiseminen ja tarjoammekin työtä, koulutusta ja harjoittelua vuosittain noin 200 nuorelle ja vaikeassa työmark-kina-asemassa olevalle henkilölle. Toimintamme on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta. Talkootyöllä on yhdistyksissä vankka asema.

Keskuksessa toimii pajoja – pyörä-, ompelu-, entisöinti-, ympäristö- ja metalli-paja, jotka työllistävät useita henkilöitä. Pajoissa on mahdollista oppia uusia taitoja ja kokeilla eri työtehtäviä. Työtehtäviä löytyy myös kiinteistöhuollon sekä rakentamisen aloilta. Keskuksella lajitellaan suuri määrä hyötyjätettä, kuten kierrätyspaperia ja pahvia. Toiminta vähentää kaatopaikalle menevää jätettä yli 1200 tonnia joka vuosi!

Laajennamme nykyistä keskustamme uudella 500 m2 rakennuksella. Rakenteil-la olevaan kolmanteen rakennukseen tullaan sijoittamaan paja- ja koulutustilo-jen lisäksi suurempi keittiö, ruokala ja toimistotiloja. Rakennuksessa hyödynne-tään, edellisten rakennusten tapaan kierrätyksen kautta tulleita hyväkuntoisia rakennusmateriaaleja sekä kalusteita. Tulevaisuudessa laajennamme toimin-taamme myös keskustan läheisyydessä sijaitsevaan Sahasaareen.

Tukemalla toimintaamme ja käyttämällä palvelujamme tuet nuorten työllistymistä.

Kustantaja Yritetään yhdessä ryPainopaikka Kalevaprint, Oulu

ToimitusPäätoimittaja Ilkka TimonenPääkirjoitustoimittaja Seppo Vaaraniemi

Toimittajat Outi Karasti Tatu Raitala Katja Ojanperä Tiina SauvolaTaitto Anna Timonen

SORVARI 01/2011Käyttämällä Keskuksen palveluja työllistät

nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömiä! 3

Oulun aikuislukio | Itäkangastie 9 | 90500 Oulu | p. 08 557 3493 KANSLIA AVOINNA MA−TO klo 9−19.30 ja PE 9−14

• Opiskele päivä-, ilta- tai etälukiossa

• Opiskele yksittäisiä aineita. Laajasta ainevalikoimasta on mistä valita

• Suorita lukion päättötodistus ja ylioppilastutkinto

• Valmentaudu jatko-opintoihin ja pääsykokeisiin

• Korota lukion tai perusasteen numeroita

• Järjestämme yleisiä kielitutkintoja

• Maahanmuuttajille suomen kielen kursseja

• Ilmoittaudu kansliassa • Ilmoittaudu etälukioon

www.elukio.fi

Voit aloittaa opinnot aina uuden jakson alkaessa koko lukuvuoden ajan

WWW.OULUNAIKUISLUKIO.FI

kaik

kiss

ava

loku

viss

a dp

ion

150

pj 1

8.4.

2011

Timo Kolehmainen työskentelee Kestävän kehityksen keskuksella työnjohtajana

KUKA?

Timo pistää pyörät pyörimäänTimo Kolehmainen toimii Kestävän kehityksen keskuksella työnjohtajana ja projektipäällikkönä. Hän on työskennellyt keskuksella pitkään ja seurannut toiminnan laajentumista läheltä. Kolehmainen aloitti keskuksella kuntouttavassa työtoiminnassa – Oulun ensimmäisenä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaana. Ennen tätä takana oli pitkä työttömyysjakso. Nyt hän on toiminut työjohtajana viisi vuotta ja vastaa keskuksen käytännön toiminnasta. Kolehmainen viihtyy työssään ja kokee sen tärkeänä. Tulevaisuudessa hän kuitenkin näkee uusia haasteita. Työllistävälle toiminnalle olisi tarvetta, mutta toimijoita ja yhteistä tahtotilaa ei ole tarpeeksi.

Mitä sinun työtehtäviisi kuuluu?Päivä alkaa työntekijöiden opastamisella ja sijoittamisella erilaisiin työtehtäviin, sitten tulevat erilaiset neuvottelut, haastattelut jne. Loppupäivä menee puhelinpäivystyksessä, papereiden täyttämisessä ja keskusteluissa työntekijöiden kanssa.

Miten työtekijöiden valinta/rekrytointi tapahtuu?Useimmat työntekijät ovat saaneet tiedon meistä joko nykyisten työntekijöiden tai työ-voimanpalvelukeskuksen kautta. Mikäli hen-kilöllä on palkkatukioikeus, hän pääsee töihin joko heti tai muutaman kuukauden sisällä. Timo huomauttaa myös siitä, että keskuk-sen nettisivuja kannattaa käydä katsomassa. Lähitulevaisuudessa sivut vain paranevat, osoite on www.kestavankehityksenkeskus.net.

Mitä mieltä sinä olet Kestävän kehityksen keskuksen merkityksestä?Vuositasolla annamme joko työpaikan, työ-harjoittelupaikan tai mahdollisuuden tulla kuntouttavaan työtoimintaa yli 200 henkilöl-le. Tällä hetkellä painopiste on nuorissa alle 29 -vuotiaissa. Vuositasolla me panemme kiertoon yli 1200 tonnia hyötyjätettä. Yksityisen ihmisen kannalta tämä voi olla aivan ratkaiseva asia, elämän suunta voi kääntyä. Minä itse olen tästä hyvä esimerkki, seitsemän vuoden työttömyyden jälkeen elä-mäni muuttui.

Mikä merkitys keskuksella on kaupungin kannalta?Viime vuonna keskuksessamme vieraili kau-punginhallituksen puheenjohtaja Esko Kur-vinen. Teimme silloin laskelman siitä, mikä oli kaupungin nettohyöty keskuksestamme vuodelta 2009. Tulos oli noin 230 000 euroa. Laskelma tarkistettiin sosiaalitoimessa, mistä ilmoitettiin, että laskelma pitää paikkansa.

Tarkoittaako tämä sitä, että kaupunki todella hyötyy noin valtavia summia vuodessa?Kyllä, tätä se merkitsee.

Te olette esittäneet, että kaupunki tulisi mukaan rakentamaan tällaisten keskusten verkostoa Ouluun. Mitä te tällä tarkoitatte?Mielestäni on kohtuullista, että kaupunki sijoittasi säästöistä tai ainakin osan niis-tä kiinteistöyhtiöön, joka tarjoaisi työtilo-ja yhdistyksille ja suoraan oman yrityksen perustaville työttömille. Tällä tavalla saisim-me aikaiseksi lumipalloefektin ja vähitellen poistettua pitkäaikaistyöttömyyden kokonaan Oulusta. Tämä ei olisi kaupungille mikään huono sijoitus; kaupunki säästäisi vuosi vuo-delta enemmän kela-sakoista ja saisi lisäksi vuokra- ja verotuloja.

Mitä uhkakuvia on näköpiirissä?Työ- ja elinkeinoministeriöltä on tullut ELY-keskuksiin kirje, jonka mukaan edelleensijoit-taminen katsottaisiin kilpailua vääristäväksi tekijäksi. Meillä tämä edelleensijoittaminen tarkoittaa sitä, että mikä työnantaja tahansa saa meidän kouluttamia työntekijöitä edulli-sesti ja riskittä. Näin työtekijälle tulee mah-dollisuus näyttää osaamisensa. Se raha, mikä työntekijöistä peritään, käytetään lyhentä-mättömänä kaikkien työntekijöiden palkkojen

korottamiseen. Tämä luonnollisesti motivoi työntekijöitä ja on myös etu työnantajille. Edelleensijoittaminen on pieni, mutta tärkeä askel pitkäaikaistyöttömän siirtyessä töihin vapaille markkinoille. Mielestäni olisi tärke-ää, että oikeuskansleri tutkisi tämän kirjeen sisällön. Sillä on aiheutettu jo suurta hallaa esimerkiksi meidän toiminnalle ja myös moni-en muiden kolmannen sektorin järjestöjen toiminnalle, puhumattakaan pitkäaikaistyöt-tömistä. Miksi meille ei kerrota yksiselitteisesti sitä EU-direktiiviä, mikä pakottaa näin teke-mään? Jos tällainen EU-direktiivi on, miksi-kähän se ei koske esimerkiksi Italiassa toimi-vaa työharjoittelujärjestelmää.

Ilmeisesti sinun työsi ei ole kovin helppoa. Mikä on kokonaisarviosi?Minä olen ollut kestävän kehityksen keskuk-sessa jo yli 12 vuotta, alussa täällä oli vain 15 neliömetriä lämpimiä tiloja ja ulkovessa. Aloitin työharjoittelussa, olin ensimmäisenä oululaisena kuntouttavassa työtoiminnassa ja ollut nyt jo vuosia työntekijänä. Nyt olen pro-jektipäällikkö. Vuosien varrella olen kyennyt auttamaan satoja ihmisiä. Tämä on se työ, jota haluan tehdä.

Lopuksi voit esittää toivomuksen Oulun poliittisille päättäjille?Minä toivon, että asetatte puolueettoman tahon selvittämään, mikä mättää Oulun työl-listämisessä. Teidän vaalipuheita seurannee-na tämä ei olisi paljon pyydetty? Nyt kaupun-ki on selvästi tehnyt valinnan, että maksetaan kela-sakkoja ja annetaan oululaisten pitkä-aikaistyöttömien olla pitkäaikaistyöttömiä? Tämä ei ole oikein.

EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO (ESR) PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMIS- JA OHJAUSPROJEKTI 1.12.2010 – 30.11.2013EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO (ESR) PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMIS- JA OHJAUSPROJEKTI 1.12.2010 – 30.11.2013

4

PITOA TYÖLLISTÄMISEENJoulukuussa 2010 alkaneella Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojek-tilla (PITO) haetaan toimivia vaihtoehtoja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevi-en henkilöiden työllistämiseen ja aktivoimiseen.

YhteystiedotProjektipäällikköTatu Raitala 044 2642 [email protected]

OhjaajaOuti Karasti 044 7044 [email protected]

SuunnittelijatTiina Sauvola [email protected] Kinnunen [email protected]

”Sitä mukaa, kun työpaikan perussääntöjen osaaminen alkaa olla kunnossa, voidaan hen-kilöille alkaa tehokkaasti etsiä jatkopolkuja”, sanoo Karasti. Toimintamalliin kuuluu, että henkilöille kartoitetaan erilaiset mahdolliset koulutuspaikkavaihtoehdot. Samalla henki-löitä motivoidaan osallistumaan työvoimatoi-miston järjestämille lyhytkestoisille kursseille ja työvoimapoliittisiin koulutuksiin. Yhteis-

työtä tehdään yritysten ja eri virastojen lisäksi myös useiden oppilaitosten kuten Luovin, OAKK:n, PSK:n ja Oulun aikuislukion kanssa. Projektin tavoitteena on työllistää vähintään 60

henkilöä seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi projektin avulla luodaan paremmat työllistymisedellytykset usealle kymmenelle vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevalle henkilölle. Nykyisin kiinteistö- ja rakennus-ala työllistävät määrällisesti eniten projektis-

sa mukana olevia työntekijöitä, mutta tavoit-teena on löytää pienempiä yhteistyöyrityksiä myös naisvaltaisilta aloilta.

Projektin tämänhetkinen tilanne

Joulukuun alussa 2010 alkaneeseen PITO-projektiin on palkattu projektipäällikön ja ohjaajan lisäksi kaksi osa-aikaista suunnitte-lijaa. Muutamalle nuorelle on jo löytynyt tai varmistumassa jatkopaikka töihin tai opiske-lemaan. Yritysyhteistyö on myös käynnistet-ty, ja siitä on saatu rohkaisevia kokemuksia, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Tavoi-te on saada yritykset ja työntekijät kohtaa-maan entistä tehokkaammin. Kevään 2011 aikana on keskitytty opiskelupaikkojen etsi-miseen. Seuraavaksi projektissa tehostetaan nuorten työllistämistä sekä yritysyhteistyön kehittämistä. Tällä hetkellä projektissa aloittaneita hen-kilöitä on 18, ja lisäksi muutaman henkilön kanssa on sovittu aloitusajankohta jo val-miiksi. Palkkatuella työllistettyjä heistä on viisi, joista yksi suorittaa oppisopimusta. Työharjoittelussa tai työelämävalmennuk-sessa on kahdeksan nuorta, ja viidelle etsi-tään jatkopaikkaa keskuksen ulkopuolelta, joko oppilaitoksista tai yhteistyöyrityksistä. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi use-alle kymmenelle on etsitty koulutus-, har-joittelu- ja työkokeilupaikkoja eri yhteistyö-kumppaneiden kautta. Osalle jatkopaikka on löytynytkin. Yhä useampi haki myös kevään yhteyshaussa toisen asteen oppilaitoksiin. Projektissa miesten osuus on ollut odotetusti suurempi, mutta myös naisille suunnattuihin aloihin tullaan keskittymään entistä tehok-kaammin projektin edetessä.

Kolmevuotisella PITO-projektilla haetaan tehokasta ratkaisumallia Oulua vaivaavaan nuorisotyöttömyysongelmaan, ja siksi projek-tin pääasiallisena kohderyhmänä ovat alle 28-vuotiaat nuoret. Nuorten syrjäytymisris-ki kasvaa huomattavasti, jos työharjoittelu-, opiskelu- tai työpaikkaa ei useista yrityksis-tä huolimatta löydy. Projektissa panostetaan henkilöihin, joilta puuttuu koulutus tai työ-kokemusta. Kaikkia mukana olevia yhdistää kuitenkin motivaatio oman tilanteen muutta-miseen. ”Jokainen henkilö haastatellaan, ja heille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan edetään”, projektiohjaaja Outi Karasti toteaa. Yksilöllisessä toimintasuun-nitelmassa on kuusi eri vaihtoehtoa: sijoit-tuminen avoimille työmarkkinoille, oppisopi-musteitse työllistyminen, päättötodistuksen arvosanojen korottaminen tai peruskoulun loppuun saattaminen, toisen asteen kou-lutukseen hakeutuminen tai koulutuksen jatkaminen, työpaikan saaminen Kestävän kehityksen keskukselta tai oman yrityksen perustaminen. Projektiin mukaan tulevat henkilöt ovat usein eri elämäntilanteissa, joten yhtä ainoaa jatkopolkua ei voi toteuttaa. Lähtökohtaisesti henkilöt työllistetään aluksi Kestävän kehi-tyksen keskukselle, jotta jatkopolkujen suun-nittelu on yksinkertaisempaa ja kehittymistä voidaan seurata. Henkilöiden kanssa keskus-tellaan ja jatkoa suunnitellaan joustavasti töiden lomassa. Työyhteisön merkitys on myös valtava – se toimii tarvittaessa vertais-tukena. ”Suurin osa henkilöistä on erit-täin hyviä työmiehiä ja -naisia, jotka eivät vain ole löytäneet paikkaansa työmark-kinoilla, osaksi koska he eivät osaa myydä osaamistaan. Myös koulutuksen puute on nykypäivänä suuri ongelma”, sanoo projekti-päällikkö Tatu Raitala. Joidenkin kohdalla työllistymis- ja koulutus-prosessi kestää pitkään – joskus jopa vuosia.

”KOULUTUKSEN PUUTE ON NYKYPÄIVÄNÄ SUURI ONGELMA.”

Projektityöntekijät tutustumassa keskuksen Pikkaralassa sijaitsevaan tilaan. Kuvassa vasemmalta Tiina Sauvola, Harri Kinnunen, Outi Karasti, Tatu Raitala

Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti

Kesto:1.12.2010 – 30.11.2013

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Oulun kaupunki

Toteuttaja: Oulun Työllistämis- ja kierrätysverkko – Oulun TYKI ry

Kohderyhmä: Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret 18-28 -vuotiaat sekä pitkäaikaistyöttömät

Tavoitteet: Projektissa keskitytään yksilöllisten jatko-polkujen etsimiseen keskuksessa työskentele-ville ja sinne työllistyville nuorille. Tavoitteena on löytää nuorille jatkopaikka esimerkiksi koulusta tai työharjoittelusta, työtä avoimilta työmarkkinoilta tai Kestävän kehityksen keskukselta. Lisäksi nuorille tarjotaan mah-dollisuutta työn ohella suorittaa peruskoulu ja/tai lukio loppuun tai parantaa arvosanoja.

Toimenpiteet: Projektissa luodaan ohjausmalli, jonka avulla kohderyhmään kuuluvia henkilöitä ohjataan työelämään, koulutukseen, yrittäjyyteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Yritysyhteistyötä lisätään. Yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy tärkeänä osana edelleensijoittaminen, jonka tavoitteena on nuorten työllistäminen eri alojen yrityksiin.

Projektin tuotoksena syntyvät myös opaskirjat sekä yrityksille että yhteisöille. Kirjasissa opastetaan miten yritykset ja kolmannen sek-torin toimijat voivat tarjota nykyistä helpom-min töitä vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.

Projektityöntekijät: projektipäällikkö, ohjaaja, kaksi osa-aikaista suunnittelijaa


5

Ammattitaito karttuu yrityksessäAri Lukinmaa rassaa tottuneesti autoa Kalevan Autohuollon hallissa Maikkulan yrityskylässä. Ari on viihtynyt työssä hyvin: ”Täällä on mukava työskennellä. Kun ensimmäistä kertaa tulin töihin, paikka tuntui heti siltä, että täällä viihtyy.”

Autonasentajaksi valmistunut Ari on työs-kennellyt Rami ja Laura Kalevan elokuus-sa 2010 aloittaneessa fi rmassa kohta neljä kuukautta. Kalevan Autohuolto palkkasi Arin tuntikorvauksella Kestävän kehityksen keskukselta. Arin tehtäviin kuuluvat muun muassa erilai-set huollot ja öljynvaihdot. Kaikista hänelle annetuista tehtävistä Ari on työnantajan mukaan suoriutunut vähintäänkin kiitettä-västi. Työssä oppimisen lisäksi hän on saanut rutkasti lisää luottamusta omiin tekemisiin-sä. Autohuollossa työskennellessään Ari onkin mielestään oppinut enemmän kuin kolmen vuoden aikana ammattikoulussa.

Pitkäaikaistyöttömän palkkaus jännitti

Vasta-aloittaneiden yrittäjien Ramin ja Lau-ran mielestä Arin apu korjaamolla on ollut korvaamatonta, vaikka aluksi pitkäaikais-työttömän palkkaamiseen liittyikin ennakko-

luuloja. Aluksi Ramia mietitytti ”millainen-han jamppa sieltä tulee töihin, osaako se edes korjata autoja?”. Ennakkoluulot karisivat kuitenkin pian ja Ari on saanut reilun ja rehdin työntekijän maineen. Luottamuksen kasvamisesta kertoo sekin, että Rami on antanut Arille jopa kor-jaamon avaimen käyttöön. Luottamus ja reiluus ovat molemminpuolista. Myös työnantaja on reilu Aria kohtaan. Ari saa tarvittaessa rassata autohuollon tiloissa omaa autoaan, ja Kalevan Autohuolto maksoi Arille myös ajoneuvojen ilmastointilaitteiden pätevöitymiskoulutuksen. Kun palkkatuettu työ Kestävän kehityksen keskuksella päät-tyy, jatkaa Ari asentajana Kalevan Autohuol-lossa.

Riskittömyys kannusti

Tuntivelotuksella työllistäminen on ollut uudelle yksityisyritykselle tärkeä kannustin. Riskittömyys olikin yksi palkkaamiseen moti-voiva tekijä. Rami ja Laura Kalevalla on vain myönteisiä kokemuksia yhteistyöstä Kestävän kehityk-sen keskuksen kanssa, ja he suosittelevatkin yhteistyötä myös muille pienyrittäjille.

Kestävän kehityksen keskuksen työntekijä Ari Lukinmaa on työskennellyt Kalevan Autohuollossa jo neljä kuukautta.

Yritysyhteistyöllä kontakteja nuorille ja työntekijöitä yrityksiinLoppuvuodesta 2010 alkaneessa EU-rahoitteisessa työllistämisprojektissa haetaan uusia tapoja saada yritykset ja ammattitaitoinen työvoima kohtaamaan. Yhtenä tavoitteena on tunnistaa yrityksissä jo olemassa olevia töitä, jotka eivät välttämättä vaadi pitkää koulutusta tai aiempaa kokemusta. Nuorille räätälöidään polku työelämään edelleensijoittamis- ja harjoittelujaksojen sekä koulutuksen avulla - sen mukaan, mikä ala kiinnostaa.

ei jostain syystä toimi tai henkilö ei sovi yri-tykseen, voi yrittäjä keskeyttää yhteistyön. Työntekijä ei myöskään tällöin jää tyhjän päälle, vaan palaa takaisin keskukselle töihin. Työvoiman vuokraukseksi ei toimintaa voida kutsua. ”Emme tavoittele tällä taloudellista voittoa, emmekä tarjoa yrityksille kierrätet-täväksi halpatyövoimaa. Yhteistyön taustal-la on aina ajatus henkilön työllistymisestä kyseiseen yritykseen. Tähän pyritään, vaikka olemme tietoisia työllistämisen realiteeteista. Vähimmilläänkin yritys saa mahdollisuuden tutustua uuteen työntekijään ja nuori arvo-kasta työkokemusta”, Raitala painottaa.

Uuden projektin keskeisimpiä tavoitteita on lisätä yritysten ja Kestävän kehityksen kes-kuksen välistä yhteistyötä. ”Haluamme säi-lyttää hyvät suhteet yritysmaailmaan, saada mukaan uusia yrityksiä ja luoda pitkäkes-toista yhteistyötä”, projektipäällikkö Tatu Raitala kertoo.

Yritysyhteistyössä tärkeintä on löytää amma-tin omaaville nuorille työtä yrityksistä.

Tämän lisäksi etsitään uudenlaisia työmah-dollisuuksia.

”Ajatuksena on etsiä yrityksistä sellaisia vähemmän ammattitaitoa vaativia töitä, joita voisi tehdä myös ilman pitkää koulu-tusta”, Raitala kuvaa. Yrityksissä on pal-jon sellaisia työtehtäviä, jotka eivät vaadi ennestään alan ammattitaitoa, ja joihin voisi palkata työntekijän keskukselta. Täl-lä hetkellä näitä töitä on ainakin raken-tamisessa ja kiinteistönhuollossa. ”Mutta töitä löytyy varmasti myös muilta aloilta – esimerkiksi kaupan alalta”, Raitala pohtii. Yhteistyötä tehdään jo nyt eri yritysten kans-sa. Mukana toiminnassa ovat muun muassa Lassila&Tikanoja Oy, Viherrengas Järven-pää Oy, ISS Palvelut, Hartela-Forum Oy sekä RTK-Palvelu Oy. ”Nyt mukaan toivo-taan myös uusia yrityksiä. Erityisesti pien-yrittäjät hyötyvät toiminnastamme, ja niitä toivotaankin lisää mukaan yhteistyöhön,” Raitala sanoo. Yrittäjille kustannustekijät

ovat tärkeitä, mutta yhä useampi ajattelee toimintaansa laajemmin – myös nuorten työl-listämisen kannalta. ”Pääsääntöisesti yhteis-työstä saadut kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia”, Raitala jatkaa.

Polku avoimille työmarkkinoille

Kestävän kehityksen keskuksen toiminnan tavoitteena on luoda työllistettävälle henki-lölle polku takaisin avoimille työmarkkinoille. Joidenkin kohdalla keskukselle tulo tarkoittaa ensimmäistä kertaa työelämän pelisääntöjen, kuten työaikojen noudattamisen, opettelua. Sen jälkeen pyritään luomaan henkilölle yri-tyskontakteja työkokeilun tai edelleensijoitta-misen avulla. Seuraava vaihe on työntekijän pidempiaikainen työjakso yhdessä tai useam-massa yrityksessä. Viimeinen vaihe on henki-lön palkkaus yrityksen omaksi työntekijäksi. Koko ajan toimintaan kuuluu myös hen-kilön koulutus: ”Ajatuksena on koulut-taa yrityksiin juuri niiden alojen työn-tekijöitä, joille on tarvetta. Toimintaa kehitetään koko ajan, ja tavoitteena onkin luoda joustava malli, joka taipuu erilai-sille yrityksille sopivaksi,” Raitala kuvaa. Keskus tarjoaa yritykselle erinomaisen väylän tutustua uuteen työntekijään. ”Toimintamme kautta yrityksen on mahdollista tutustua uuteen työntekijään riskittömästi”, Raitala kertoo. Riskittömyys koskee niin yrittäjä- kuin työntekijäosapuoltakin: Mikäli yhteistyö

Yrittäjä, ota yhteyttä!Mikäli tarvitset työntekijää, haluat kokeil-la työntekijää tai kehittää toimintaa kans-samme toivomme yhteydenottoasi. Kes-tävän kehityksen keskukselta voi löytyä sopiva työntekijä myös sinun yritykseesi. Meillä on tälläkin hetkellä useiden alo-jen ammattilaisia, kuten sähköasentajia, rakennusmiehiä, verhoilijoita, puuseppiä, puutarhureita sekä ompelijoita.

ei jostain syystä toimi tai henkilö ei sovi yri-

” EDELLEENSIJOITTAMINEN MADALTAA YRITTÄJÄN RISKIÄ

PALKATA UUSI TYÖNTEKIJÄ.Projektipäällikkö Tatu Raitala ja yrittäjä Rami Kaleva seuraavat Ari Lukinmaan työskentelyä Kalevan Autohuollossa.


6

”Mikään ei ole mahdotonta”

Kesken jääneet opinnot ovat taustalla myös 22-vuotiaalla pienen lapsen isällä Joonas Poussulla. Joonas aloitti Kestävän kehityk-sen keskuksella noin puolitoista vuotta sit-ten kuntouttavassa työtoiminnassa, kuten monet keskukseen ensi kertaa tulevat nuoret.

Joonas on opiskellut pari vuotta nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi, mutta opinnot jäivät, eikä hän ole sen jälkeen hakeutu-nut kouluihin. ”Tuntuu kuin olisi heittänyt viisi vuotta hukkaan, ja sen voi laittaa vain nuoruuden tyhmyyden piikkiin”, Joo-nas miettii.

Aluksi pajatoimintaan

Keskukseen tulleessaan Joonas aloitti ympäris-töpajalla. Pajalla nuoret lajittelevat lehtiä ja samal-la tutustuvat työelämän pelisääntöihin, kuten työ-aikoihin. Ympäristöpajal-ta Joonas siirtyi kiinteis-tökohtaisten ekopisteiden hoitotehtäviin: ”Ekopistei-den hoito on mukavaa ja vaihtelevaa työtä. Koskaan ei tarvitse olla toimetto-mana.” Ekopisteiden hoi-don myötä hän kiinnostui kiinteistönhoitoalasta ja alkoi haaveilla alan oppi-sopimuskoulutuksesta. Ajan kuluessa ajatukset

kuitenkin kääntyivät takaisin keskeytynei-siin opintoihin. Joonaksen kohdalla tilanteen tekee hankalaksi se, että kaupungin nuoriso-taloille on vaikea päästä suorittamaan oppi-sopimusta. Nuorisotalojen harjoittelupaikat ovat täynnä, ja Joonas onkin odottanut oppi-sopimuspaikkaa jo puoli vuotta. Tavoitteena

Oppisopimus kiinnostaa nuoriaOppisopimuskoulutuksella ammattimieheksi

Oppisopimuskoulutus on ammatillista koulutusta, jossa oppiminen tapahtuu määräaikaisessa työsuhteessa. Osaamista täydennetään ammattioppilaitoksissa tai aikuiskoulutuskeskuksissa järjestettävillä tietopainotteisilla kursseilla. Muun muassa Kestävän kehityksen keskus, Oulun aikuiskoulutuskeskus ja Luovi tarjoavat yhdessä oppisopimuskoulutusta eri aloille.

tää tulevan vuoden aikana useita henkilöitä. ”Olen ollut mukana projektissa maatöistä lähtien. Keskuksella ja työmaalla on mukavat työkaverit ja hyvä työilmapiiri”, Marko Pulk-kinen kertoo Osana oppisopimuskoulutustaan Pulkkinen on ollut työjaksolla Hartela-Forum Oy:llä ja Viherrenkaalla ja tehnyt erilaisia korjaus-töitä. ”Isommista yrityksistä saa hyvinkin monipuolista kokemusta.” Sitä Pulkkiselle onkin kertynyt rakennus- ja puusepänalalta

yhteensä noin kolme vuot-ta: ”Tavoitteena on saa-da mahdollisimman laaja kokemus rakennusalalta. Alun perin puutyöt kiinnos-tivat, mutta rakennusalalla on paremmat työnäkymät. Toivomuksena olisi saada lisää myös muurauskoke-musta, koska alalla on puu-tetta tulisijamuurareista.”

Ensisijainen tarkoitus oppisopimuskoulutuk-sessa on löytää yritys, jonne opiskelijalla oli-si mahdollisuus työllistyä koulutuksen pää-tyttyä. Toinen hyvä vaihtoehto on suorittaa työjaksoja useissa yrityksissä, jolloin tehtä-vät ovat monipuolisia ja työntekijä voi antaa erilaisia näyttöjä osaamisestaan. Toiminta on

joustavaa, ja yritykset saavat näin mah-dollisuuden testata uutta työntekijää.

Uusi malli kehitteillä

Kestävän kehityksen keskuksella kehi-tetään joustavaa oppisopimusmallia. Kehitteillä oleva oppisopimusmalli vähen-tää yritysten riskiä ja työmäärää oppi-sopimusopiskelijoita palkattaessa, sillä työnantajavelvollisuudet voivat tarvitta-

Marko Pulkkinen suorittaa Talonrakennuk-sen ammattitutkintoa Kestävän kehityksen keskuksessa. Pulkkisen oppisopimuskoulu-tus käynnistyi joulukuussa 2010, ja lähi-opetuspäivien koulutus järjestetään Oulun aikuiskoulutuskeskuksen (OAKK) kautta. Pulkkinen pitää oppisopimusta ja varsinkin ammattitutkinnon suorittamista erittäin hyvänä vaihtoehtona, sillä teoriapäiviä on 1,5 vuotta kestävän koulutuksen aikana koh-tuullisen vähän. Oppiminen tapahtuu pää-sääntöisesti työmailla useissa erilaisissa koh-teissa. ”Olen enemmän käytännön ihminen, enkä juuri viihdy kou-lun penkillä. Ammat-titutkinnossa pääsee tekemään oikeita töitä”, Pulkkinen kertoo.

Monipuolista työkokemusta

Välivainiolla sijaitseva Kestävän kehityksen keskus laajenee parhaillaan 500 neliömetrin kokoisella kolmannella rakennuksella, jota tehdessä hyödynnetään mahdollisimman pal-jon kierrätyksen kautta tulleita laadukkaita rakennusmateriaaleja. Rakennustyö työllis-

Monet Kestävän kehityksen keskuksessa aloittavat nuoret tulevat keskukseen ilman tietoa siitä, mitä haluavat tehdä tulevaisuudessa. Nuorella saattaa olla taskussaan pelkkä peruskoulun päättötodistus sekä takana kesken jääneet opinnot.

” OPPISOPIMUKSEEN KUULUVAA

HARJOITTELUPAIKKAA ON OLLUT VAIKEA SAADA KAUPUNGILTA.

” YRITYKSET SAAVAT MAHDOLLISUUDEN TESTATA UUTTA TYÖNTEKIJÄÄ ILMAN

RISKIÄ.

olisi päästä aloittamaan haaveena ollut oppi-sopimus syksyllä 2011.

Tavoitteena jatko-opinnot

Keskuksella Joonas on ollut erittäin pidetty työntekijä niin muiden työntekijöiden kuin ohjaajienkin mielestä. ”Joonas on ahkera työntekijä, joka kantaa vastuun työstään. Toivoisimmekin, että oppisopimuspaikka kau-pungilta järjestyisi mahdollisimman pian”, projektipäällikkö Tatu Raitala kertoo. Joonaksella itsellään ovat ajatukset jo paljon pidemmällä. Hän suunnittelee jatkavansa opintoja myöhemmin vielä ammattikorkea-kouluun tai yliopistoon. ”Ensin pitäisi kuiten-kin saada ammattikoulusta paperit”, Joonas pohtii. Nuori mies on kuitenkin optimistinen: ”Kaik-ki on vielä mahdollista, eikä mikään ole mah-dotonta.”

Markolta onnistuvat myös levytys- ja pinnoitustyöt

essa säilyä Kestävän kehityksen keskuksella. Yritykseltä saatu kohtuullinen tuntikor-vaus menee automaattisesti koulutet-tavan henkilön palkan korottamiseen. Halutessaan yrityksellä on kuitenkin mahdol-lisuus palkata henkilö omaan fi rmaan välit-tömästi ilman minkäänlaista siirtokorvausta. Projektin tavoitteena on käynnistää noin 10 oppisopimuskoulutusta.

Joonas Poussu lajittelee ekopisteiltä kerättyjä hyötyjätteitä keskuksen ympäristöpajalla.



ULKOMAALAUKSEEN KAIKKI VÄLIVAINIOLTA!Maalit, työvälineet, suojaimet.

AINA EDULLISET HINNAT!...ja hyvät neuvot kaupan päälle!

Korjaamontie 1, Oulu Palvelemme: ma-pe 7-20, la 9-16, su 12-16, www.k-rauta.fi/valivainio

PSOAS SATSAA NUORIIN JA KIERRÄTTÄMISEENPohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) ja Kestävän kehityksen keskus ovat tehneet yhteistyötä jo toistakymmentä vuotta. Yhteinen arvomaailma on luonut yhteistyölle pohjan – molemmat ovat kierrättämisen pioneereja Oulussa. Suurimmassa osassa PSOAS:n kiinteistöistä voi kierrättää lähes kaiken. Kestävän kehityksen keskuksen työntekijät vastaavat yhdessä kiinteistöhuollon kanssa PSOAS:n ekopisteiden hoidosta.

Kierrättäminen on ollut osa Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön arkea jo vuosikym-menet. Säätiö aloitti varojen hankkimisen paperinkeruulla. Moni muistaa vieläkin sää-tiön paperinkeräyslaatikoista, joiden kyljessä luki ”Asuntoja opiskelijoille”. ”Kun jätteiden

kierrättäminen ja ekopisteet tulivat mukaan, kierrätimme useampia jätejakeita kuin mitä jätelaki tuolloin vaati”, isännöitsijä Kaisu Mikkola kertoo. Kestävän kehityksen kes-kus on aloittanut toimintansa samoista lähtö-kohdista ja yhteistyö on luontevaa. ”Yhteistyö

Isännöitsijä Kaisu Mikkola esittelee ekopistettä Kestävän kehityksen keskuksella projektiohjaajana toimivalle Outi Karastille.

Yritetään yhdessä ry:n kanssa alkoi Välkky-lässä sijaitsevista taloistamme. Ne toimivat-kin eräänlaisena mallina, joissa suunnittelua ja kehittelyä tehtiin,” Mikkola sanoo. PSOAS luopui paperinkeräyksestä vuonna 2003 ja keskittyi ydintoimintaansa – asun-tojen hankkimiseen ja ylläpitämiseen opis-kelijoille. Kierrätys ja ekologisuus eivät kui-tenkaan loppuneet tähän. ”Kestävä kehitys on edelleen yksi säätiön arvoista,” Mikkola kertoo.

Kierrättäminen on arkea useimmissa taloissa

PSOAS on ollut edelläkävijä ekopisteiden ja kompostoinnin organisoinnissa Oulussa. Täl-lä hetkellä yli 80 prosentissa asuntokohteista toimii täydellinen jätteiden kierrä-tys. Taloyhtiöiden ekopisteissä lajitel-laan muun muas-sa paperi, pahvit, kotelopakkaukset, metalli, lasi, loiste-putket, energian-säästölamput, pat-terit sekä muovi ja muu energiajäte. Lisäksi useimmissa ekopisteissä on oma kiinteistökohtainen kompostointisys-teemi ja vaattei-den kierrätyspiste. Peltolassa on myös SER-jätteelle oma kierrätyspiste, jonne asukkaat voivat vie-dä sähkö- ja elektroniikkajätettä.

”Meillä asuu valveutuneita asukkaita, joita kierrättäminen ja vihreät arvot kiinnosta-vat,” Mikkola kertoo. Asukkailta tulee uusia vaatimuksia kierrättämiseen, ja sitä kautta toiminta kehittyy. ”Hyvänä esimerkkinä on muovin kierrättäminen. Kun se keskeytyi jatkotoimitusten vaikeuksien takia, asukkaat kyselivät heti miksi. Asukkaiden aktiivisuus vaikuttikin siihen, että muovin kierrätys saa-tiin takaisin” Mikkola sanoo.

PSOASilla panostetaan kierrätysasioista tiedottamiseen ja opastamiseen. Kohteissa toimivat asukastoimikunnat toimivat omalta osaltaan hyvin aktiivisesti kierrätysasioissa. Neljä viidestä ekopisteestä on siis täyden palvelun paikkoja. Osassa kohteista kompos-tointijätteet (keittiö- ja pihajätteet) kompos-toidaan paikan päällä loppuun asti. Mikkola toteaakin, että kompostoreissa maatuva mul-ta on tehokasta tavaraa, mikä on tutkittu juttu. ”Lapiollinen kompostimultaa vastaa kahta lapiollista kanankakkaa”, Mikkola vertaa. Kompostoinnista saatava multa myös hyödynnetään paikan päällä pihan istutusten lannoitteena.

Kestävän kehityksen keskuksen työntekijät hoitavat ekopisteitä ja kompostoreja. Myös

monenlaista muuta yhteistyötä on vuosien saatossa tehty. Korttelitalonmiehet ovat puu-hastelleet kohteissa, keskuksen työntekijät ovat tehneet vihertöitä ja hoitaneet istutuksia sekä siivonneet säätiön piha-alueita. Yhdessä on tyhjennetty varastoja, joista keskuksen työntekijät ovat keränneet muun muassa hylättyjä huonekaluja, kodinkoneita ja van-hoja käyttämättömiä pyöriä. Ahkerasta kierrättämisestä, ekopisteistä ja yhteistyöstä Kestävän kehityksen keskuksen kanssa on taloudellista hyötyä säätiölle ja asukkaille. ”Kaikki tämä vähentää kasvavia jätehuoltokustannuksia ja hillitsee vuokran-korotuspaineita,” Mikkola toteaa. Asukkaat hyötyvät itsekin kierrättämisestä.

”YHTEISTYÖ YRITETÄÄN YHDESSÄ RY:N KANSSA ALKOI VÄLKKYLÄSSÄ SIJAITSEVISTA TALOISTAMME. NE TOIMIVAT-KIN ERÄÄNLAISENA MALLINA,

JOISSA SUUNNITTELUA JA KEHITTELYÄ TEHTIIN.”

SORVARI 01/2011Kestävän kehityksen keskus ehkäisee syrjäytymistä ja toimiiekologisesti kestävämmän maailman puolesta8

Revontie, Oulu, puh. 08-349 200ark. 7-21, la 7-18, (su 12-18)

[email protected]

SAMPO PANKKIAVAUTUI iPHONEEN.

Lataat uuden pankkipalvelummemaksutta App Storesta.

Ensimmäisenä pankkina Suomessa tarjoamme palveluja iPhone-sovelluksella. Voit vaivatta tarkastella tilejäsi sekä tehdä tilisiirtoja. Selvität myös nopeasti niin lähimmän konttorin ja automaatin sijainnin kuin valuuttakurssitkin. Tulevaisuudes-sa avaamme palvelun muihinkin älypuhelimiin. Löydät lisää tietoa mobiilipankista osoitteesta sampopankki.fi /smartphone. Tervetuloa pankkiin, missä ikinä oletkin.

Sovelluksen lataus ja käyttö edellyttävät tiedonsiirtoa, josta operaattorisi veloittaa palveluhinnastonsa mukaisesti.

Sam

po P

ankk

i Oyj

, ww

w.s

ampo

pank

ki.fi

Oulu Rotuaari, Oulu Tuira,

puh. 0200 2580Oulu Kaakkuri

Yritetään yhdessä ry:n varapuheen-johtajana toimivalla Tiina Sauvolalla on pitkä historia Kestävän kehityksen keskuksessa. Tiina tutustui keskuksen toimintaan noin 20 vuotta sitten isosiskonsa kautta. Tuolloin yhdistys oli vielä nuorisojärjestö, joka lajitteli lehtiä keskuksen nykyisellä paikalla sijainneissa vanhoissa vr:n varikon rakennuksissa.

Aluksi Tiina kävi lajittelemassa lehtiä lähes viikoittain, mutta teini-iässä kiinnostuksen kohteeksi vaihtuivat hevoset, jotka veivät tytön koko vapaa-ajan. Muutaman vähem-män aktiivisen vuoden jälkeen kipinä toimin-taan syttyi uudelleen Oulun luontonuoret ry:n toiminnan kautta. Luontonuoret järjestävät lapsille ja nuorille kerhotoimintaa Kestävän kehityksen keskuksessa sekä kesäleirejä Yri-tetään yhdessä ry:n ylläpitämällä Vasanaron tilalla Pikkaralassa. Tiina toimii luontonuor-ten puheenjohtajana sekä kerho- ja leirioh-jaajana.

Keskus on tarjonnut töitä myös opiskelujen ohella. Tiina on kesätöissä ollessaan muun muassa lajitellut lehtiä ja tehnyt pihatöi-tä. Yhtenä kesänä työtehtäviin kuului myös kompostointitutkimuksen tekeminen Välivai-nion asuinalueella. Tutkimuksessa selvitet-tiin miten ihmiset käsittelevät biojätteensä.

”Tämä paikka on muuttunut todella paljon”, Tiina muistelee. ”Toiminta alkoi vr:n varikol-la paperinlajittelutalkoilla. Mistään pajoista ei ollut silloin vielä tietoakaan. Sitten varikko tuhoutui tulipalossa, mutta onneksi saatiin uusi rakennuslupa. Nyt on jo kaksi rakennus-ta ja kolmas tulossa.”

Keskuksen kaltaiset paikat ovat tärkeitä. Ne antavat nuorille mahdollisuuden kartuttaa työkokemusta. Oulussa on varsin suuri nuo-risotyöttömyys, johon kaikkien oululaisten tulisi puuttua.

”Olemme kertoneet kaupunginhallitukselle, että jos tällaisia keskuksia olisi enemmän, niin voisimme hävittää pitkäaikaistyöttö-myyden lähes kokonaan. Oulu joutui tänäkin vuonna maksamaan valtiolle sakkoja jokai-sesta työttömästä. Samalla rahalla voitaisiin ehkäistä työttömyyttä.”

Keskuksen toimintaa kehitetään koko ajan ja yhteistyötä tehdään niin yritysten kuin tois-ten yhdistysten kanssa. ”Yritetään yhdessä ry ottaisi toimintaansa mielellään lisää jäse-niä ja talkoolaisia,” Tiina muistuttaa.

Uusia pajoja on mietinnän alla. Toimintaa kehitetään siihen suuntaan missä havai-taan tarvetta. ”Pyritään menemään nuorten ehdoilla - mahdollisuuksien mukaan,” Tiina toteaa. Esimerkiksi lasipajaa on suunniteltu. Tiina itse haluaisi enemmän viljelytoimintaa. Viljelytoimintaa voisi harjoittaa yhdistyksen pienellä tilalla Pikkaralassa. Tilan kehittä-minen ja kunnostaminen on parhaillaan aloi-tettu. Keskuksen työntekijät voisivat saada sieltä omia palstoja viljeltäväksi. ”Alue voisi toimia myös työntekijöiden virkistäytymis-paikkana,” Tiina ideoi.

Yhdistystoiminnan lisäksi Tiina toimii opet-tajana Kestävän kehityksen keskuksen tilois-sa sijaitsevassa Oulun aikuislukiossa. Kou-lussa on tarjolla suomen kielen opetusta ja maahanmuuttajien perusaste. ”Myös synty-peräiset suomalaiset ovat tervetulleita korot-tamaan yläasteen numeroitaan!” Maahan-muuttajia on haastavaa opettaa kielimuurin takia. Siksi Tiina käyttääkin opetuksessaan paljon elekieltä ja kuvia. Tiina on opettanut maahanmuuttajille biologiaa ja maantietoa kahden vuoden ajan.

Opettamisen lisäksi Tiina työskentelee myös luontokartoittajana ja viime joulukuussa keskuksessa alkaneessa ESR-projektissa osa-aikaisena suunnittelijana.

Tiina Sauvola on nuoresta iästä huolimatta ollut jo pitkään kestävän kehityksen keskuksen toiminnassa mukana.

Tiina, monessa mukana



SAHASAARI AVAUTUU KAUPUNKILAISILLEHupisaarten keskellä sijaitseva Sahasaari on viettänyt hiljaiseloa viimeiset vuosikymmenet. Suunnitelmana on muuttaa keskeisellä paikalla sijaitseva alue kaupunkilaisten yhteiseksi kohtaamispaikaksi.

Vuonna 2009 Hartela-Forum Oy voitti Lasaretinväylän voima-asema-alueen tontin-luovutuskilpailun arkkitehti Kimmo Kuis-masen ehdotuksella. Oulun taidemuseoon, Kasarmintiehen ja Ainolan puistoon rajoittu-vaan kokonaisuuteen kuuluu myös kulttuuri-historiallisesti arvokas Sahasaaren alue, jon-ka kehittämisideointiin Yritetään yhdessä ry osallistui. Alueen kaavamuutos on siirtymäs-sä Oulun kaupungin teknisen lautakunnan

käsittelyyn kevään 2011 aikana, ja raken-nustyöt saadaan käynnistettyä aikaisintaan syksyllä 2011. Ränsistymään päässyt Sahasaaren alue on nykyisin aidattu ja suljettu yleisöltä. Nykyi-set suunnitelmat ja rakentaminen avaavat vanhan sähkölaitosalueen kaupungin asuk-kaille ja läpikulkijoille. Yritetään yhdessä ry:n omistukseen siirtyviin entisiin konttori- ja tallitiloihin ja niiden yhteyteen tulevaan uudisrakennukseen rakennetaan tiloja käsi-töihin painottuville pajatoiminnoille. Suunnitteilla ovat myös Katoppa-asukastuvan tilat, työllistettävien info-piste, kesäkahvila, pyörävuokraamo ja -korjaamo sekä myymälä-

Kuva vasemmalla: Yleiskuva Lasaretin väylän alueesta Ainolanpuistosta päin katsottuna. Laatija Kimmo Kuismanen.

Kuva alla, Sahasaari nyt: Entiset sähkölaitoksen konttori- ja tallitilat ovat päässeet ränsistymään.

ja koulutustiloja – jopa lasinpuhallus-verstaasta on puhuttu. Kyseisten raken-nusten suunnittelusta vastaa arkkitehti Ville Tervaoja. Hartela-Forumin rakennuttamaan uudisrakennukseen tulee myymäläti-loja ja niiden yhteyteen myös asunto-ja. Lasaretinväylän rantaan tullaan rakentamaan kerrostaloja. Koko alueen suun-nittelusta vastaa arkkitehti Kimmo Kuisma-nen.

Syrjäytymistä vastaan

Keskeisen ja näkyvän alueen kehittäminen tuo Yritetään yhdessä ry:lle mukanaan uusia mahdollisuuksia. Tilojen ja toiminnan laajen-tuessa yhdistyksellä on paremmat mahdolli-suudet keskittyä tärkeimpään

KERRO IDEASI: Mitä Sahasaareen?

Oulun Sahasaareen tulevat uudet tilamme tarjoavat erinomaiset puitteet toiminnan monipuoliseen kehittämiseen. Haluaisimme kuulla oululaisten, etenkin oululaisten nuorten, ajatuksia siitä, mitä ja millaista paja- ja työtoimintaa alueelle voisi tulla. Osallistu suunnitteluun ja kerro ideasi meille!

Yhteystiedot:

Tatu Raitala, [email protected] Karasti, [email protected]

tavoitteeseensa – nuorten työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Nuorten työllistämisen lisäksi alueen viihtyi-syys on suunnittelun tärkeä kulmakivi. Kun-nostettaviin rakennuksiin sijoiteltavat toi-minnat valitaan siten, että ne sopivat alueen luonteeseen. Idyllisestä alueesta toivotaankin kaupunkilaisten yhteistä kohtauspaikkaa.

Luonnos Yritetään yhdessä ry:lle kunnostettavista Sahasaaren rakennuksista. Laatija Ville Tervaoja.


Ompelupajalla luodaan uutta ja tuunataan vanhaa

Ompelupajalla tehdään erilaisia asiakastöitä sekä suunnitellaan uusia tuotteita kierrätysmateriaaleista. Pajalle voi tuoda vaikka rikkoutuneen vetoketjun uusittavaksi tai tilata verhojen ompelun. Samoissa tiloissa verhoillaan myös vanhoja huonekaluja asiakkaille. Paja työllistää nuoria ja tarjoaa työharjoittelupaikkoja.

Pajalla työskentelee vaatetusalan artesaanik-si sekä graafi seksi suunnittelijaksi valmistu-nut Katja Ojanperä. ”En tiennyt tästä pai-kasta mitään ennen kun tulin tänne töihin.” Katja on viihtynyt Kestävän kehityksen kes-kuksessa. ”Täällä on hyvä ilmapiiri ja työssä tarvitaan luovuutta.” Materiaalit saadaan ekopisteisteiltä tai lah-joituksena. Luovuutta työ vaatii, sillä aina ei kaikkia tarvittavia mate-riaaleja ole saatavilla. Katjan mielessä pyörii myös uusia ajatuksia sii-tä mitä kaikkea pajalla voitaisiin kokeilla. Kier-rätyspaperin uusiokäytös-tä on jo syntynyt ideoita. ”Tavoitteena on tehdä kierrätyspaperista paperi-massaa, josta voisi valmis-taa esimerkiksi erilaisia kortteja,” Katja kertoo. Keskuksessa on mahdollisuus vahvistaa omaa ammattitaitoa ja oppia uutta. Katjan haavee-na on opiskella huonekalujen verhoilua ja ammattitaitoinen opettaja löytyykin samalta pajalta. Omia taitojaan Katja pääsee opetta-maan työtovereilleen. ”Ainakin huovuttamis-ta ja sen eri tekniikoita on tarkoitus opettaa muille,” hän suunnittelee.

Tulevaisuus on luovien alojen moniosaajalle vielä avoin, sillä monet vaihtoehdot kiinnostavat. Työllistyminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii jatkuvaa päte-vöitymistä sekä lujaa luottamus-ta itseensä. Epävarmuus ei saisi näkyä. ”Ehkäpä se kuuluu pohja-laiseen luonteeseen, ettei itseään osaa kehua niin hyvin kuin pitäi-

si,” Katja pohtii. Työn ja tekijän kohtaamista koetetaan koko ajan madaltaa Kestävän kehityksen keskuk-sella muun muassa edelleensijoituksella. Edelleensijoittaminen kiinnostaa myös Kat-jaa, sillä ”sitä kautta voisi saada mahdolli-sesti työpaikan, vähintäänkin siitä saa lisää työkokemusta.”

Työllisty työpajoille!Entisöintipaja, Kangaspaja, Kierrätystoiminnot, Korttelitalonmies, Metallipaja, Pyöräkorjaamo, Rakentaminen, Ruokala, Ympäristöpaja...

Jos olet nuoriso- tai pitkäaikaistyötön tai työllistymisesi tuntuu muuten hankalalta, niin ota yhteyttä Kestävän kehityksen keskukseen ja kysy töitä.

www.kestavankehityksenkeskus.net

Polkupyöräpajan edustaa koristavat useat kymmenet kiinteistö- ja taloyhtiöltä lahjoituksena saadut kierrätyspyörät. Pyörälahjoituksia tulee säännöllisesti myös tavallisilta ihmisiltä. Kestävän kehityksen keskukselle tuoduista romupyöristä loihditaan täysin kunnostettuja polkupyöriä pyöräileville oululaisille.

Keväisin pyöräilykauden alkaessa pajalla on kiire ja tungosta. Talven aikana kasatut lähes uudenveroiset kierrätyspyörät vaih-tavat omistajaa. Vaihteettomat polkupyö-rät kiinnostavat ostajia, jotka samalla myös tukevat toiminnan taustalla olevaa työllistä-mis- ja kierrätysideologiaa. Paja työllistääkin parhaimmillaan viisi henkilöä päivässä. Toni

Lippo toimii Kestävän kehityksen keskuksen pyöräpajalla polkupyöränkorjaajana. ”Kiiret-tä on pitänyt. Kesäksi työt vähän hiljenevät ja syksyllä on taas kiireistä,” Toni sanoo.

Tonin vastuualueeseen kuuluu polkupyörien kunnostamisen, purkamisen, ja asiakaspal-velun lisäksi myös vaativimpien töiden opas-tus. Oppinsa hän sai olleessaan harjoittelussa vuonna 2006 – keskuksessa hän on nyt työs-kennellyt kohta vuoden.

Rikkinäisten osien tilalle vaihdetaan uudet tai hyväkuntoiset kierrätysosat ja pyörät puhdistetaan. Kaikkiin pyöriin tehdään myös täyshuolto. ”Haastavia töitäkin on ollut mat-kan varrella, mutta niistäkin on selvitty,” Toni summaa.

Polkupyöräpajalla eletään kiireistä aikaa

Kestävän kehityksen keskuksella viihtynyt Katja kokee, että työssä saa käyttää luovuutta.

Toni loihtii kierrätyspyöristä toimivia kulkupelejä

• Rikosilmoitinjärjestelmät, kaapeloitavat ja langattomat • Kameravalvontajärjestelmät, analogiset ja ip-järjestelmät• Myös laitteiden vuokrauspalvelu!• Tuotesuojausratkaisut vähittäiskaupan tar-peisiin, tuotesuojausportit ja hälyttimet• Asennus- ja huoltopalvelut• Rahoituspalvelut• Koulutus ja konsultointi

PALVELEMME TEITÄ MYÖS OSOITTEESSA TEHDASKATU 15 87100 KAJAANITERVETULOA!

TURVA- JA

VALVONTATEKNIIKKA

YRITYKSILLE JA

YKSITYISILLE

Toimimme koko Suomen alueella! Turvakatselmus kohteeseenne aina veloituksetta! Soita, niin sovitaan aika tapaamiselle.

Suomen Turvahallinta, puh: 08-522 0280www.turvahallinta.fi

TYÖPAJAT Entisöintipaja, Kangaspaja, Kierrätystoiminnot, Korttelitalonmies, Metallipaja, Pyöräkorjaamo, Rakentaminen, Ruokala, Ympäristöpaja...


nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömiä! 11Susanna Solajoki

TÖITÄ NUORILLE DUUNITTAMALLA

get (sh)it done

ww

w.f

un

ky

mo

nk

ey

.f

i

ja työnantajien Kohtaamispaikka. Yli sata nuorta on jo jättänyt lyhyen, kuvallisen työn-hakuilmoituksen tälle ”treffi palstalle”, jossa myös työnantajat ilmoittavat avoimista työ-

paikoistaan. Kohtaamispaikalle on selkeästi ollut tilausta, sillä se on ollut apuna jo use-ammankin nuoren ja työnantajan yhteen saattamisessa.

Maan pahin nuorisotyöttömyys on vaivannut Oulua jo pitkään. Nuorten mahdollinen syrjäytyminen ja Oulun seudulta muualle muuttaminen ovat tulevaisuudennäkymiä, joita torjumaan syntyi Kalevan Duunita mut! -haastekampanja.

Haastekampanjassa yritykset voivat antaa oman panoksensa nuorisotyöttömyyden nujer-tamiseksi työllistämällä yhden tai useamman alle 25-vuotiaan nuoren vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Mukaan voi tulla oma-aloittei-sesti tai haastettuna ja yritykset voivat haas-taa mukaan myös muita työnantajia. Nuorten työllistäminen eli duunittaminen tuo yrityk-sille positiivista näkyvyyttä kampanjan eri vaiheissa ja vuoden lopulla kampanja huipen-tuu Vuoden Duunittajan palkitsemiseen.

Nuorten ja työnantajien kohtaamisia

Kalevan Duunita mut! -haastekampanja lan-seerattiin maaliskuussa ja se on edennyt mal-likkaasti, sillä mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan nuorille jo yli 400 työpaikkaa. Haastekampanjan tavoitteeksi asetettu 540 työttömän nuoren työllistymi-nen vuonna 2011 näyttäisi siis toteutuvan. Tavoitteeksi asetettu määrä on kolmekym-mentä prosenttia kaikista Oulussa viime syk-synä työttömänä olleista alle 25-vuotiaista nuorista. Haastekampanjasta ja duunittamaan ryh-tyneistä yrityksistä löytyy tietoa kampanjan verkkosivuilta, jossa toimii myös nuorten

��

Tapani Lehto | myyntipäällikkö | Uusikatu 53, 3. krs 90100 Oulu | puh. 0400 684 293 | [email protected]

www.aine.fi

Duunita mut! -haastekampanja sekä Kohtaa-mispaikka löytyvät osoitteesta www.kaleva.fi /duunitamut. Facebookista kampanja löytyy osoitteesta www.facebook.com/duunitamut.

Toni loihtii kierrätyspyöristä toimivia kulkupelejä

PALVELEMME TEITÄ MYÖS OSOITTEESSA TEHDASKATU 15 87100 KAJAANITERVETULOA!


YHTEYSTIEDOT

Työnjohto Työtilaukset, yritysyhteistyö ja keskuksen esittelyt

Timo Kolehmainen 044 0341 320, klo 6.00–13.00, päivystys 13.00–16.00Tatu Raitala 044 2642 333, klo 9.00–17.00Talonmies 040 4702 525, klo 10.00–17.00

Pajat Pyöräpaja 040 4644 755Entisöintipaja 040 4464 081Autopaja 040 8730 581

ToimistoLaskutus ja ompelimo08 341 320, [email protected] Harju 044 0575 900

Työn ja koulutuksen avulla työmarkkinoille

Projektipäällikkö Timo Kolehmainen 044 0341 320

Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti

Projektipäällikkö Tatu Raitala 044 2642 333, [email protected] Outi Karasti 044 7044 077, [email protected]

Yhdistykset

Yritetään yhdessä ryPuheenjohtaja Seppo Vaaraniemi, 044 0340 013

Oulun TYKI ryPuheenjohtaja Veijo RöntynenTaloudenhoitaja Tarja Hannuksela, 044 3240 352

Yritetään Yhdessä ry:lle Keskon palkintoKeskon kestävän kehityksen pal-kinnot jaettiin m a a n a n t a i n a 16.5.2011 Hel-singissä. Kesko

jakoi yhteensä 30 000 euroa tunnustuspalkintoina kestä-vän kehityksen edelläkävijöille. Kesko haluaa kohdistaa tunnuksensa erityistä vastuullista ja kestävää tuotantoa ja kulutusta edistäviin hankkeisiin. Palkinnoilla halutaan kannustaa myös työtä, jota tehdään vapaaehtoisesti ja pienillä resursseilla.

Keskon kestävän kehityksen palkinnot jaettiin seitsemännen kerran. Kestävän kehityksen palkintojen teemana oli tänä vuonna materiaalitehokkuus. Materiaalitehokas toiminta säästää luonnonvaroja ja ympäristöä sekä rahaa. Hakemuk-sia tuli 78 kpl, muun muassa yrityksistä, oppilaitoksista ja yksityishenkilöiltä. Palkinnot saivat Yritetään yhdessä ry Dodo ry:n kaupunkiviljelijät, Netcycler Oy ja Ulvilan lukio-laisten Pieni vihreä paja NY.

Palkittavia valitessaan palkintolautakunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että oman materiaalitehokkaan toiminnan lisäksi palkittava vie eteenpäin ja kannustaa toimintaympä-

ristöään jätteiden synnyn ehkäisyyn ja materiaalien uudel-leenkäyttöön. Hakijoiden joukosta haluttiin nostaa esille ne, jotka ovat vieneet materiaalitehokkuuden tavanomaista kierrätystä pidemmälle.

Yritetään yhdessä ry:tä palkitessaan palkintolautakunta halusi huomioida yhdistyksen pitkäjänteisen työn materi-aalitehokkuuden eteen ja sen, että yhdistyksen toiminnassa myös syrjäytymisen ehkäisemisellä on merkittävä sija. Yrite-tään yhdessä ry jatkaa valitsemallaan tiellä ja käyttää saa-mansa palkinnon lyhentämättömänä syrjäytymisvaarassa olevien tukemiseen työllistämisen kautta.

Tule mukaan Yritetään yhdessä ry:n toimintaan!Yritetään yhdessä ry:n tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti täysin sitoutumaton. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö sitoutumalla noudattamaan yhdi-styksen sääntöjä ja antamalla pienen panostuksen yhdistyksen talkootyöhön. Jäsenenä voit vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja olla luomassa tasapuolisempaa Oulua.

Yhdistykseen voi liittyä myös kannattajajäseneksi. Kannattajajäseneksi voi liittyä yksityis-en henkilön lisäksi oikeuskelpoinen yhteisö. Lisätietoa saat ottamalla yhteyttä Kestävän kehityksen keskuksen toimistoon ( 08-341 320, [email protected]). Keskuksella on myös avoimet ovet joka viikko maanantaista perjantaihin!

Tue syrjäytymisen ehkäisyäVoit tukea Yritetään yhdessä ry:n toimintaa suoraan rahallisesti. Rahat käytetään ly-hentämättömästi syrjäytymisen ehkäisyyn Oulun seudulla. Käytännössä kerätyllä rahalla parannetaan Kestävän kehityksen keskuksen mahdollisuuksia työllistää, kuntouttaa ja kouluttaa syrjäytymisvaarassa olevia.

Oulun poliisilaitos on myöntänyt 6.5.2011 Yritetään yhdessä ry:lle rahankeräysluvan nro 8630/6/2011. Keräys suoritetaan 6.5.2011-30.4.2013 välisenä aikana ja kerätty raha käytetään syrjäytymisen ehkäisyyn yhdistyksen sääntöjen mukaisesti vuoden 2013 lop-puun mennessä.

Keräystili: FI24 8900 87105 12291

Kestävän Kehityksen KeskusSorvarintie 18, 90530 OULU | 08 341 320 www.kestavankehityksenkeskus.net

keke sorvari 01 2011 web

Documents