Kaupunginhallitus 2.12.2014 § 425

Kaupunginvaltuusto 18.12.2014 § 56

2

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN 5

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 8

2.1. Johdanto

2.2. Yleinen talouskehitys

2.3. Kuntatalouden tilanne

3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 15

3.1. Taloussuunnitelman lähtökohdat

Kaupungin alue ja sijainti

Hallinnollinen asema

Asuminen

Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset

Työllisyys ja työpaikat

Maankäyttö ja asuntorakentaminen

Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset

Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/Riskienhallinta

Henkilöstö

3.2. Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne

3.3. Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset

4. KUNTASUUNNITELMA 2012-2018 29

4.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät

Visio

Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät

5. TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 -2016 33

5.1. Talousarvio- ja suunnitelmarakenne

5.2. Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet

6. KÄYTTÖTALOUSOSA 37

Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen ja sisäinen

TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA

Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue

Hallintotoimi tulosyksikkö

Kokonaistalous ja toiminta tulosyksikkö

3

TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA

Kuntayhteistyö tulosyksikkö

Yhteistoiminta-alue (sote) tulosyksikkö

Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto tulosyksikkö

Maaseututoimi tulosyksikkö

Oulunkaaren ympäristöpalvelut tulosyksikkö

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos tulosyksikkö

TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA

Elinvoimainen kehitys ja työpaikat tulosalue

Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö

Työllistäminen tulosyksikkö

TOIMINTA-ALUE: SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA

Päivähoito tulosalue Lasten päivähoito tulosyksikkö

Sivistyspalvelut tulosalue

Hallinto- ja tukipalvelut tulosyksikkö

Esi- ja perusopetus tulosyksikkö

Toinen aste tulosyksikkö

Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika tulosyksikkö

TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA

Tekniset palvelut tulosalue

Maan käyttö ja kaavoituspalvelut tulosyksikkö

Liikenneväylät ja yleiset alueet tulosyksikkö

Kuntatekniikka (liikelaitokset) tulosyksikkö

Tilapalvelut tulosyksikkö

Ruokapalvelut tulosyksikkö

Rakennusvalvonta tulosalue

7. TULOSLASKELMAOSA 77

Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen

Toimintatuottojen kehitys

Toimintakulujen kehitys

Toimintakatteen kehitys

Verotulot ja valtionosuudet

Rahoitustuotot ja rahoituskulut

Vuosikate

Poistot

Tilikauden tulos

Ylijäämä/alijäämä

4

8. INVESTOINIOSA 87

9. RAHOITUSOSA 88

Rahoituslaskelma

Lainat

Sijoitustoiminta

Talousarvio/taloussuunnitelma yhteensä

10. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖIDEN TOIMINNALLISET JATALOUDELLISET

TAVOITTEET 91

Konsernirakenne

Konsernin toiminnan ohjaus

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

Kuntakonsernien talousarviot ja -suunnitelmat

Pudasjärven Vuokratalot Oy

Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo

Kiinteistö Oy Saraveitsi

Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus

Pudasjärven Kyläverkot Oy

Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas

Syöte Golf Oy

Kairan Kuitu Oy

Tunturi Travel Oy

Pudasjärven Lämpö Oy

11. LIITTEET 97

Henkilöstöluettelot

Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteet

Investoinnit

Soten kuntien maksuosuudet yhteensä

Pudasjärven tilinpäätösten tunnusluvut 2011–2013

Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2001–2013, kaikki kunnat

5

1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSUS PUDASJÄRVEN VUODEN 2015 TOIMINTAAN

Talouden tilanne

Kuntien talousarvioita on valmisteltu kuluvan syksyn aikana varsin epävarmoissa tunnelmissa.

Talouskehityksen valopilkut ovat Suomessa jääneet vähiin ja optimistisimmatkin ennusteet

uskaltavat luvata kansantaloudellemme lähivuosina vain vähäistä kasvua. Julkisen sektorin

mittava sopeutustarve rakenneuudistuksineen, ostovoiman negatiivinen kehitys sekä vientite-

ollisuutemme rankka rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, jotka vain lisäävät epävarmuutta tu-

levaisuudesta. Kuntakentän taloudenhoidon haasteena ovat erityisesti valtionosuuksiin viime

vuosina tehdyt leikkaukset, joiden vaikutuksesta vuonna 2015 Pudasjärven kaupungin valti-

onosuudet ensimmäistä kertaa todellakin laskevat edellisvuoteen verrattuna. Pudotus ei ole

tässä vaiheessa vielä mitenkään dramaattinen, mutta valtionosuuksien kehitys on uuden valti-

onosuusjärjestelmän myötä kääntymässä pysyvästi tähän suuntaan. Pudasjärven ikärakenteella

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve ei ole kuitenkaan laskeva. Päinvastoin Oulunkaaren

palvelutuotannon lisääntyvät resurssitarpeet kävivät menneen syksyn kuntaneuvottelujen ai-

kana selväksi. Alun perin Oulunkaarelle kesäkuussa 2014 annettua nollakasvuun pohjaavaa

talousarvioraamia oli kaupunginhallituksen pakko nostaa lokakuussa, jotta välttämättömien

lakisääteisten palvelujen tuottaminen saadaan turvattua myös ensi vuonna.

Kaupunginvaltuusto päätti pitää tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015 pääosin ennal-

laan. Verotulojen arvioidaan hieman kasvavan, joka osaltaan paikkaa valtionosuuksissa tapah-

tuvaa laskua. Vuoden 2015 talousarvio on tasapainossa, vaikka tilikauden tulostavoite jääkin

kuluvan vuoden talousarvion tasosta. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä yli-

jäämää n. 6,5 milj. euroa ja myös vuoden 2014 arvioidaan muodostuvan selvästi ylijäämäisek-

si.

Vuodet/ TP 2013

milj. euroa

TA 2014

milj. euroa

TA 2015

milj. euroa

Verotulot ja valtionosuudet 59,6 59,3 59,6

Toimintakate -54,9 -54,2 -55,7

Vuosikate 5,5 4,5 3,8

Poistot -3,0 -3,0 -2,9

Tilikauden tulos 2,4 1,5 0,9

Kaupungilla on aiemmin linjatun mukaisesti käynnissä talouden tasapainottamisohjelman päi-

vittäminen, jonka työn tuloksena on tarkoitus kesäkuussa 2015 hyväksyä valtuustossa ohjel-

ma, jossa tarvittavat toimenpiteet linjataan. Kaupungin taseessa on aiemmilta vuosilta kerty-

nyttä ylijäämää, joten kuntalakiin perustuvaa talouden tasapainottamisvelvoitetta meillä ei ole.

Sen sijaan on erittäin järkevää ennakoida tulevaa talouden tiukkenevaa tilannetta ja tehdä jo

etukäteen tarvittavat päätökset, joilla saadaan menot vastaamaan tulopohjan kehitystä. Näin

vältetään viime vuosikymmenellä koetun kaltainen talouden syöksykierre, joka saatiin jämä-

källä tasapainottamisohjelmalla katkaistua. Ohjelmaa on tälläkin kertaa syytä tarkastella muu-

toinkin kuin pelkkänä leikkauslistana. Kyseessä on toimenpideohjelma, jossa on tarkoitus

puuttua palvelujen rakenteisiin ja tehostaa toimintaa ja sitä kautta löytää niin kustannussäästö-

jä kuin saada henkilöstö-, tila- ja laiteresurssit vielä nykyistäkin tehokkaampaan käyttöön. Eri-

tyisesti kiinteistöjen osalta meillä on välttämätöntä laatia toimenpideohjelma, jossa aikataulu-

tetaan konkreettiset toimenpiteet kiinteistöjen omistuksesta luopumiselle, kirjanpidollisille

Pudasjärven kaupunki TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015

Tilikauden tulos, 1000 € -1 890 1 739 -1 613 -5 779 -947 3 146 1 312 603 2 439 1 484 918

Työttömyys % 18,09 16,12 13,43 15,08 16,98 15,44 14,80 15,40 16,20 15,80

Väestökehitys, asukasta 9380 9217 9 142 9 031 8 947 8 830 8 701 8 627 8 543 8 470 8 390

Väestömuutos, asukasta -163 -75 -111 -84 -117 -129 -74 -84 -73 -80

6

alaskirjauksille ja mahdollisille purkutöille. Osa palvelurakenteeseen kohdistuvista tehosta-

mistoimenpiteistä voivat edellyttää myös lisäresurssointia nykyiseen verrattuna.

Toiminnan painopisteet

Pudasjärven ikärakenteesta johtuen panostukset ikäsidonnaisiin palveluihin myös jatkossa

ovat tärkeällä sijalla. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, tuetun palveluasumisen lisää-

minen korostaen kuntouttavaa työotetta, omaishoidon edellytysten kehittäminen, Arjen turvaa

kunnissa –hankkeen myötä kehitetyt erityisesti sivukylien palveluja lisäävät toimenpiteet ja

monet muut toiminnallisissa tavoitteissa mainitut tavoitteet tähtäävät omalta osaltaan kunta-

laisten ja erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Myös lapsiperheille annettava tu-

ki, moniammatillinen yhteistyö lastensuojelutyössä sekä lapsiperheiden ja työssä käyvän väes-

tön tarpeiden huomioon ottaminen asuntopolitiikassa ovat asioita, joihin tullaan jatkossa pa-

nostamaan.

Kaupungilla on meneillään päätöksentekojärjestelmään tehtyihin muutoksiin liittyen valiokun-

tamallin kehittämistyö, jossa nyt vajaan pari vuotta toiminutta valiokuntamallia kehitetään

toimivammaksi. Tavoitteena on tuoda valiokunnille enemmän aiempaa konkreettisempia asi-

oita valmisteltavaksi siten, että valmisteltavat asiat liittyvät selvästi talousarvion ja toiminnan

suunnitteluun vuosikelloajattelun mukaisesti. Kehittämistyön aikataulua ei ole etukäteen lyöty

lukkoon. Päinvastoin on todennäköistä, että työ jatkuu vielä vuosia. Tavoitteena on ennen

kaikkea, että saamme kehitettyä yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, kunta-

laisten ja sidosryhmäkumppaneiden kanssa päätöksentekoa siten, että kaupungin toiminta on

tehokasta, vuorovaikutteista, nopeasti yhteiskunnan muutoksiin reagoivaa ja asiakaslähtöistä.

Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen kaukolämpötoiminnan yhtiöittämisestä vuoden 2015

alusta lukien. Päätös perustuu kuntalakiin tehtyihin muutoksiin, jotka edellyttävät kunnan pe-

rustoimintojen järjestämistä siten, että ei toimita enää kilpailutilanteessa markkinoilla. Ener-

giatuotanto on yksi yhtiöittämisvelvoitteen alaisista toiminnoista. Kaukolämpötoiminnan yh-

tiöittämistä voidaan perustella myös sillä, että kaukolämpö kilpailee muiden energiantuotan-

tomuotojen kanssa. Yhtiömuotoisessa liiketaloudellisesti kannattavassa toiminnassa myytävän

lämmön hinta on suhteessa yhtiön käyttötalouden menoihin ja investointeihin ja siten toimin-

nan todelliset kustannukset ovat nykyistä läpinäkyvämpiä.

Kaupungin vastuu työllisyyden hoidosta kasvaa jälleen vuoden vaihteen jälkeen, kun työ-

markkinatuen kuntaosuuksiin, ns. sakkomaksuihin, liittyvät muutoksen toteutetaan. Jälleen

kerran valtio kasvattaa kuntien työ- ja vastuutaakkaa antamatta tarvittavaa lisärahoitusta. Kun-

tien on jatkossa välttämätöntä tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä myös työllisyyden hoidos-

sa. Osin yhteisillä välineillä pystymme nykyistä tehokkaammin puuttumaan pitkittyneeseen

työttömyyteen ja syrjäytymisuhkaan. Moniammatillisen osaamisen tarve, valmennustoimin-

nan tehokkuuden lisäämistarve, yksittäisen kunnan työpaikkarakenteen yksipuolisuus ja mo-

net muut seikat puoltavat kuntien ja alueiden välisen yhteistyön lisäämistä myös työllisyyden

hoidossa.

Kaupunki on perustanut työryhmän pohtimaan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen

tulevia haasteita. Julkisen sektorin säästöpaineissa tehdyt rakennepoliittiset linjaukset merkin-

nevät muutoksia koulutuksen järjestäjäkenttään siten, että varsinkin pienten kuntakohtaisten

lukioiden järjestämisluvat ja sitä myötä rahoituskin ovat jatkossa uhattuina. Myös ammatilli-

sen koulutuksen osalta mennään yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Väheneviä resursseja suun-

nataan uudelleen mm. tuloksellisuus- ja taloudellisuusnäkökulmista. Pitkien etäisyyksien ja

harvan asutuksen kunnissa, Pudasjärvi mukaan lukien, on ehdottoman tärkeää turvata jatkos-

sakin lukio- ja ammatillisen koulutuksen säilyminen niin, että nuorille on tarjolla riittävästi

toisen asteen opiskeluvaihtoehtoja. Nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on lisäksi

tärkeä osa työllisyyden hoidon ja syrjäytymisen ehkäisyn keinovalikoimassa.

7

Uusi hirsinen koulukampus valmistunee ajallaan koulun alkuun vuoden 2016 elokuuhun men-

nessä. Pikku-Paavalin päiväkoti on otettu käyttöön syksyllä 2013 ja Hirsikunnaan liike- ja ma-

joitusrakennukset aiempina vuosina. Erityisryhmien käyttöön ryhdytään rakentamaan kolmea

hirsirakenteista rivitaloa vuoden 2015 aikana. Hirsikoulukampuksen valmistuttua meillä on

Pudasjärvellä maailman suurin hirsinen koulu, maailman suurin hirsinen päiväkoti ja maail-

man suurin hirsitalotehdas. Voisi hyvällä syyllä sanoa, että olemme hirsi- ja puurakentamisen

pääkaupunki Suomessa ja tällä tiellä on hyvä jatkaa. Puurakentamisen mahdollisuudet julki-

sessa rakentamisessa ovat suurelta osin vielä hyödyntämättä. Pudasjärvi toimii tässä asiassa

edellä kävijänä ja suunnan näyttäjänä. Myös hirsikoulukampuksen elinkaarimallin mukainen

toteuttamis- ja rahoitustapa voi jatkossa toimia yhä useamman julkisen rakennushankkeen

pohjana. Erityisen tärkeää on kehittää myös puurakennuksien seinien sisällä tapahtuvaa toi-

mintaa, esimerkiksi koulurakennuksissa pedagogiikkaa siten, että tuetaan vahvalla kokonais-

näkemyksellä puurakentamisen mahdollisuuksia nousta uudeksi entistä vahvemmaksi raken-

nusvaihtoehdoksi.

Kiitokset henkilöstölle

Kaupungin toiminnassa on tapahtunut merkittäviä toiminnallisia muutoksia viime vuosina.

Erityisesti opetustoiminnan tilajärjestelyt taajamassa ovat vaatineet henkilöstöltä venymistä ja

vaikeuttaneet normaalia päivittäistyötä. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara ja työhy-

vinvointiasiat ovat erityisen tärkeässä asemassa suunniteltaessa tulevaa toimintaa. Työhyvin-

vointiohjelman päivittäminen yhdessä henkilöstön kanssa ja toimenpiteiden jatkaminen suun-

nitteluvuosille on osa tätä tärkeää työtä. Henkilöstöresursseihin, työtiloihin, koulutukseen ja

työskentelyn organisointiin liittyvät kehittämishaasteet vaativat pitkäjänteistä useiden vuosien

aikajänteellä tapahtuvaa panostamista. Onnistuminen merkitsee parempaa henkilöstön työssä

jaksamista, työn tuloksien ja asiakaspalautteen paranemista, väheneviä sairauspoissaoloja ja

auttaa osaltaan meitä selviytymään myös kaupungin tulevista taloudellisista haasteista.

Kiitokset henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne ja jaksamista tuleville vuosille!

Tomi Timonen, kaupunginjohtaja

8

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT

2.1. Johdanto

Vuoden 2015 talousarvioehdotus perustuu toiminta-alueiden tekemiin talousarvioehdotuksiin,

joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen 4.6.2014 antamiin talousarvioehdotuksen ja

taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin. Lisäksi on otettu huomioon kuntasuunnitel-

man 2012–2018 koskevat esitykset talousarvioehdotuksen 2015 valmistelussa ja käsittelyssä.

Kaupunginhallitus teki 29.4.2013 § 150 päätöksen käynnistää talouden tasapinotussopimuk-

sen päivitys Eero Laesterän johdolla. Kaupungin tulorahoituksen heikkenemisen johdosta on

tarpeen tehdä suunnitelmia talouden ja toiminnan kehittämiseksi tavoitteena tasapainoinen ta-

lous. Vuoden 2015 talousarvion suunnittelu on aloitettu tasapainotussopimuksen päivityksen

pohjalta.

Toimintakateraamit on laskettu ulkoisilla tuotoilla ja kuluilla. Raamin laskennassa on huomi-

oitu toiminnalliset muutokset, vuoden 2013 talouden toteutuminen sekä arvio talouden to-

teumasta kuluvalle vuodelle. Kustannustason nousu on laskettu nollatason mukaisena. Raamin

kasvu on sopeutettu tulorahoituksen vähenemiseen. Raamin kasvuun on sitten vaikuttanut

kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen ja Oulunkaaren kuntayhtymän soten kustannusten nou-

su.

Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat

menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten ra-

kennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myyn-

ti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin.

Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö.

Talousarvio on kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettävänä joulukuussa 2014. Valtuuston

hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpano-ohjeineen toiminta-

alueiden noudatettavaksi.

2.2 Yleinen talouskehitys

Talousnäkymät vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaa ajatellen ovat hyvin epävarmoja. Kun-

taliton kuntatalous julkaisun 1/14 mukaan maailman talouden näkymät ovat Suomen kansan-

talouden kannalta edelleen heikot. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtö-

kohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime ai-

koina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat varsin yksimielisiä siitä, että Suomen ta-

louskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odote-

taan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriö enna-

koi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden

keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3

prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kulut-

tajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perin-

teisesti suuntautunut.

Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien ylei-

sen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 %. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen

ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 1,2 %.

Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisen vuoden 7,7 %:n tasosta ja oli

8,2 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Keskimääräisen työttömyysasteen valti-

onvarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna.

9

Valtion velkaantuminen on haaste kuntasektorille, sillä valtio joutuu oman budjettinsa tasa-

painottamiseksi asettamaan myös kuntasektorille tiukkenevia taloustavoitteita. Vuosille 2012-

2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuk-

sia 6,9 mrd. €. Valtiontalouden menosäästöistä euromääräisesti suurin kohdentuu kuntien val-

tionosuuksiin.

10

11

Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus

Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain yhtenä mer-

kittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentami-

nen koskemaan myös kuntayhtymiä.

Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa varmuudella mietitään mistä otetaan puu-

tuvat eurot menojen katteeksi, uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paik-

ka.

Stubbin hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain

muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Tämä ehdotus koskee voi-

mallisesti kuntia. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiosta kunnille on arvioitu li-

säävän kuntien menoja 150 miljoona euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosi-

asiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia.

Sote-lakiluonnos on lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on

suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan

talousarvioon ja suunnitelmaan on tässä vaiheessa mahdotonta tarkasti arvioida.

Lähde: kuntatalous 3/2014

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus

Kunnille myönnettiin tänä vuonna harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena yhteensä

20 milj. euroa. Harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta on esitetty luovuttavaksi

vuoden 2015 alusta lukien. Siksi valtion talousarvioesityksessä ei ole enää määrärahaa tätä

tarkoitusta varten (Kuntatalous 3/2014).

12

2.3.Kuntatalouden tilanne

(Peruspalveluohjelma 2015–2018)

Kuntatalouteen on syntynyt viime vuosina menojen ja tulojen välinen epätasapaino. Viime

vuonna kuntatalouden rahoitusasema parani tilapäisesti kertaluontoisten tekijöiden seuraukse-

na. Vaisu talouskasvu ja valtiontalouden sopeutustoimet pitävät kuntien tulojen kasvun lähi-

vuosina hitaana. Myös menokasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien toteutuneesta mutta

olevan koko ennustejakson tulojen kasvua nopeampaa. Kuntatalous pysyy selvästi alijäämäi-

senä, ja velan kasvu uhkaa jatkua.

Hallitusohjelmassa ei asetettu tavoitetta kuntatalouden rahoitusasemalle. Kuntataloudessa on

kuitenkin luontevaa pyrkiä tulojen ja menojen rakenteelliseen tasapainoon ja rakennepoliitti-

sen ohjelman toimeenpanossa hallitus on sitoutunut kuntataloutta tasapainottavien toimien to-

teuttamiseen.

Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1

mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm.

tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla.

Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja

velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015—

2018 kehyspäätöksessä.

Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta

ilman, että se päättää samalla vastaavansuuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai

uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta

sovelletaan kehyspäätökseen 2014—2017 nähden uusiin hankkeisiin. Tämän lisäksi kehyk-

seen jo sisältyviä kuntien menoja lisääviä hankkeita arvioidaan kriittisesti.

Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

Päätöksessään rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta hallitus päätti myös, että käyttöön

otetaan uusi kuntatalouden ohjausjärjestelmä, jonka tavoitteena on turvata kuntatalouden kes-

tävyys. Järjestelmällä varmistetaan, että kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat johdonmukaisia

kuntatalouden tasapainotavoitteen kanssa. Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana

julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuosittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen

talouden suunnitelman kuntataloutta koskevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusase-

malle asetetun tavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä

kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle (menorajoite).

Kuntalain kokonaisuudistuksessa, joka tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, on tarkoitus uudis-

taa yksittäisen kunnan taloudenhoitoa koskevat säännöksiä. Muutokset tukevat koko kuntata-

louden tasapainon ylläpitämistä.

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin pe-

ruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntarakennelaki on tullut voimaan

1.7.2013 ja siihen liittyvä muutosesitys, joka koskee valtioneuvoston toimivaltaa päättää kun-

taliitoksista vastoin kunnan tahtoa, annetaan keväällä 2014. Tarkoituksena on, että uudet kun-

nat voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2017 alusta lukien.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien tavoitteena taloudelli-

seen toimintaan ja tehokkaaseen palvelujen järjestämiseen kannustava rahoitusmalli. Tavoit-

teena on, että järjestelmä on pääosin neutraali kuntaliitostilanteissa ja toimii muuttuvassa kun-

ta- ja palvelurakenteessa. Selvitysmiehen alustava hallituksen esitysluonnos uudistuksesta on

lähetetty helmikuussa 2014 lausunnoille kuntiin.

Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura-

kenneuudistusta. Hallitus on päättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä

koskevasta uudistuksesta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle.

13

Verotus

Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin pää-

töksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015.

Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiin-

teistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia

on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille

pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.

Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheutta-

mat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen ve-

roperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuk-

sia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että

myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäyk-

set peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisessa kompensaatiolaskelmissa.

Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla.

Ennusteen mukaan vuonna 2015 kunnallisveromuutosta tulee 1,2 %, yhteisöveron 5,8 % ja

kiinteistöveron 4 %, verotulomuutos yhteensä 1,7 %, kun se 2014 oli 2,3 %.

Lähde: kuntatalous 3/2014

Valtionosuudet

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta:

1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

(1704/2009) ja

2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoi-

men valtionosuudesta (1705/2009), jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää

on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja

määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet

säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään.

Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteel-

la. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden

laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hin-

tojen muutokset (indeksikorotus).

Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perus-

opetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen pe-

rusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.

Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen

ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairasta-

vuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskelisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutus-

tausta. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisä-

osia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtai-

nen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelais-

ten kotiseutualueen kuntien lisäosat.

Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valti-

onosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin.

14

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi,

jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50

euroa asukasta kohti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat

hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, am-

matilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppi-

laitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teat-

tereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeri-

ön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat kuntien ja kuntayhtymien osalta 102 milj. euroa. Mm.

lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Vuodelle 2015 teh-

dään normaalit indeksitarkistukset 1,1 %:n mukaan.

Ennusteen mukaan on valtionosuusindeksin muutos 0,6 % vuonna 2015, kun se oli 1,5 %

vuonna 2014.

Lähde. kuntatalous 3/2014

15

3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

3.1.Taloussuunnitelman lähtökohdat

Kaupungin alue ja sijainti

Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan koillisosassa Iijoen keski-

juoksulla. Pudasjärvi on Suomen toiseksi laajin kaupunki, kokonaispinta-ala on 5 867,24 km²,

maapinta-ala 5 638,57 km² ja vesipinta-ala 228,67 km.

Pudasjärven naapurikuntia ovat pohjoisessa Ranua ja Posio, idässä Taivalkoski ja Suomus-

salmi, etelässä Puolanka ja Utajärvi sekä lännessä Oulu ja Ii.

Hallinnollinen asema

Pudasjärven kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Valtion paikallishallinnossa

poliisihallinnon osalta Pudasjärvi kuuluu Oulun poliisilaitokseen. Syyttäjäasiat hoidetaan Ou-

lun syyttäjäviraston Kuusamon palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Oulun seudun

ulosottoviraston Pudasjärven toimipisteessä. Maistraatin palvelut hoidetaan Pohjois-Suomen

alueen Pudasjärven yksikössä. Oikeusministeriön lakiasiat hoidetaan Oulunseudun oikeus-

aputoimisto, Pudasjärven sivuvastaanoton kautta.

Asuminen

Tilastokeskus 21.5.2014

Väestörakenne ja väestönrakenteen muutokset

Kuva: Pudasjärven väestökehitys ikäluokittain, tilastokeskus

Alue Taloutyypit 2009 2010 2011 2012 2013

Pudasjärvi Kaikki talotyypit 3857 3856 3863 3850 3856

Erillinen pientalo 2650 2627 2627 2614 2604

Rivi- tai ketjutalo 782 788 769 775 790

Asuinkerrostalo 298 294 319 310 308

Muu rakennus 127 147 148 151 154

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

0-6 842 791 742 723 735 684 650 643 634 613 618 625 619 612

7-12 906 897 879 823 777 752 720 685 652 638 614 578 585 571

13-15 492 473 460 469 479 466 442 426 413 377 348 332 320 316

16-18 514 493 494 467 446 428 432 430 411 429 414 386 352 325

19-24 584 601 607 623 617 561 527 530 525 522 501 500 483 480

25-64 5 020 4 934 4 867 4 777 4 668 4 617 4 513 4 481 4 425 4 389 4 313 4 210 4 161 4 064

65- 1 686 1 718 1 745 1 792 1 839 1 872 1 933 1 947 1 971 1 979 2 022 2 070 2 107 2 175

Yhteensä 10 044 9 907 9 794 9 674 9 561 9 380 9 217 9 142 9 031 8 947 8 830 8 701 8 627 8 543

16

Kuva: väestökehitys ikäluokittain

Kuva: Pudasjärven väestö, eri kielet v. 2004-2013, tilastokeskus 21.3.2014

Kuva: Väestömuutos, tilastokeskus 22.7.2014

Pudasjärven kaupungin väkiluku oli 2013/2014 vuoden vaihteessa 8543. Kaupungin väestö

väheni vuoden 2013 aikana (8627-8543) 84 henkilöllä (muutos 0,97 %). Syyskuussa 2014 lo-

pussa pudasjärvisiä oli (8543-8424) 119 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väestömäärä on kasvanut hieman alle kolmetuhatta henkilöä

vuodessa kolmen viimeisen vuoden aikana.

Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen

pienempiin yksiköihin. Väestömäärä jakaantui Kurenala 4203 ja muu kunta 4340 vuonna

2013. Kurenala 4182 asukasta ja muu kunta 4404 asukasta vuonna 2012. Pudasjärven kylien

ominaispiirteisiin kuuluu suuri vapaa-ajanasutuksen määrä.

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Väestö yhteensä 9 561 9 380 9 217 9 142 9 031 8 947 8 830 8 701 8 627 8 543

Suomenkieliset 9 535 9 352 9 187 9 098 8 988 8 881 8 738 8 604 8 495 8 375

Ruotsinkieliset 8 7 7 15 11 16 15 12 11 12

Saamenkieliset 0 0 0 2 2 2 0 0 0 0

Muut kielet yhteensä 18 21 23 27 30 48 77 85 121 156

Elävänä Kuolleet Syntyneiden Kuntien välinen Nettomaahan- Väestönlisäys Ennakko-

syntyneet enemmyys nettomuutto muutto väkiluku

Pudasjärvi

2011 93 104 -11 -186 63 -129 8701

2012 81 116 -35 -111 79 -74 8627

2013 71 116 -45 -159 120 -84 8543

2014 -73 8470

2015 -80 8390

2016 -80 8310

2017 -80 8230

17

Työllisyys ja työpaikat

Kuva: Työttömyysaste v. 2008-2014

Syyskuu 2014 tilanteen mukaan Pudasjärven työvoima on 3264. Pudasjärven työttömiä työn-

hakijoita oli yhteensä 472 henkilöä (14,5 %) ja avoimia työpaikkoja oli 41. Vuosi sitten oli

Pudasjärvellä työnhakijoita 504 (15,2 %) ja avoimia työpaikkoja oli 33.

Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli 13,9 %, Oulu 14,9 %, Oulunkaari 15,4 % ja Koillis-

maa 13,5 % syyskuun lopussa.

Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat.

Kuva: Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta seutukunnittain (%)

18

Pohjois-Pohjanmaan työllisyys on heikentynyt tasaisesti viime vuosina. Kansainvälisestä ta-

loustaantumasta johtuvat vaikeudet näkyvät koko alueella ja kaikilla aloilla. Tilausten ja vien-

nin vähyydestä ovat kärsineet erityisesti teollisuus kuin myös rakentaminen, kauppa ja kulje-

tus. Yksityiset liike-elämää tukevat palvelut ovat viime aikoihin saakka pysyneet tasollaan ja

pitäneet kiinni henkilöstöstään. Työvoiman saatavuusongelmat ovat hieman vähentyneet edel-

lisvuosiin verrattuna johtuen työvoiman ylitarjonnasta. Taantuman ohella iso aluetaloudelli-

nen muutostekijä on ollut ICT-klusterin mukautuminen Nokian jälkeiseen aikaan, jossa iso

joukko osaajia on vapautunut työmarkkinoille.

Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana pääosin kaikissa seurantaryhmissä ja maa-

kunnan työttömyysaste pysyttelee kuukausittain noin 2 prosenttiyksikköä yli kansallisen kes-

kitason. Säännöllisen työn puute koskettaa noin 40 000 ihmistä maakunnan alueella. Työttö-

myyden kasvu ja suhdannetilanne heikentävät entisestään erityisesti nuorten, ikääntyneiden ja

pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. ICT-alan yt-ilmoitukset ja irtisanomiset lisäävät työttö-

mien määrää. Lähes kaksi kolmasosaa maakunnan työttömistä asuu Oulun seudulla.

Koko maakunnan haaste on leventää elinkeinollista perustaa. Useita uusia massatyöllistäjiä ei

ole tiedossa lähitulevaisuudessa. Alueen kasvu on vientihakuisten yritysten harteilla. Kehittä-

mistyötä vientivalmiuksien parantamiseksi on tehtävä, sillä nykyisin vientiyritysten määrä on

liian alhainen ja volyymi on liian pientä. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan edelleen tehokkaita

ja riittävästi resurssoituja toimia työpaikkojen syntymiseksi ja säilymiseksi sekä korkean työl-

lisyyden ja ripeän työllistymisen mahdollistumiseksi.

Lähde: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työmarkkinat.

Maankäyttö ja asuntorakentaminen

Asemakaavoja on kaupungin alueella Kurenalla ja Syötteellä. Syötteellä asemakaava-alueita

on useita ja ne ovat tarkoitettu pääasiallisesti lomarakentamiseen. Parasta aikaa on meneillään

Iijoen ja Livojoen rantayleiskaavoitus, jotka tulevat ohjaamaan voimakkaasti rakentamista

maankäyttöä jokivarsissa tulevaisuudessa.

Väestöstä noin puolet asuu Kurenalan taajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä. Asukkais-

ta noin 45 % asuu asemakaavoitetulla alueella. Muu väestö on jakaantunut kohtalaisen tasai-

sesti kaupungin alueelle vesistöjen ja pääteiden varsiin.

Rakentamattomia asuntotontteja on Kurenalla kohtalaisen paljon ja kaupunginkin omistukses-

sa niitä on lukumääräisesti useiden vuosien tarpeisiin. Rakentamista suunnittelevat ovat kui-

tenkin valitelleet tonttien huonoa tarjontaa. Lähivuosina Kurenalla puutetta tulee olemaan

ydintaajaman rivitalotonteista, jotka kiinnostavat erityisesti taajamaan muuttavaa vanhusväes-

töä.

Pientalorakentaminen on pääosin lomarakentamista. Uusia asuinpientaloja rakennettiin 2013

ja 2014 vuosina 11 kappaletta. Omakotirakentaminen on hajaantunut viime vuosina pääsään-

töisesti Kurenalan taajaman ulkopuolelle. Lomarakentamisesta noin puolet sijoittuu Syötteen

kaavoitetuille alueille.

19

Kaupungin hallinto ja organisaatiorakenne, tilivelvolliset

20

Luottamushenkilöorganisaatio

Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat

kaupunginvaltuusto,

kaupunginhallitus,

valiokunnat ja

lakisääteiset lautakunnat.

Valtuusto on päättänyt joulukuussa 2012 luottamushenkilöhallinnon uudistamisesta kuntalain

mukaisesti, siten että käyttöön otetaan Pudasjärven oma valiokuntamalli.

Valtuusto jakaantuu kolmeen valiokuntaan, joiden nimet ja tehtävät määritellään valtuusto-

kausittain.

Valtuustokauden 2013 alusta aloittavat seuraavat valiokunnat:

1) Alueyhteistyö- ja elinvoima

2) Hyvinvointi

3) Elinympäristö

Lisäksi valitaan neljä lautakuntaa:

1) Tarkastuslautakunta

2) Keskusvaalilautakunta

3) Viranomaislautakunta

4) Oulunkaaren ympäristölautakunta

Valtuusto jakaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien jäsenet ovat

valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa on ohjata ja seura-

ta kuntayhteisön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehittämisessä. Valiokun-

tien kokoonpanosta, jäsenten ja valiokuntien lukumäärästä sekä erityisistä tehtävistä päättää

valtuusto. Valtuuston ensimmäisen toimikauden alussa aloittavat alueyhteistyön- ja elinvoi-

man valiokunta, hyvinvointivaliokunta ja elinympäristö-valiokunta.

21

Kaupungin henkilöstöorganisaatio

Kaupungin henkilöstötoiminta järjestetään siten, että henkilöstövoimavarojen tehokas käyttö

ja yhteistoiminta mahdollistavat valtuuston hyväkymien päämäärien ja tavoitteiden saavutta-

misen.

Kaupungin henkilöstö toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Organisaatio jakaantuu neljään

toiminta-alueeseen:

hallintotoiminta, esimiehenä hallintojohtaja

kehittämistoiminta, esimiehenä kehittämisjohtaja

sivistys- ja hyvinvointitoiminta, esimiehenä opetus- ja sivistysjohtaja

tekninen ja ympäristötoiminta, esimiehenä tekninen johtaja

Toiminta-alueet jakaantuvat tulosalueisiin ja ne edelleen tulosyksiköihin.

Tilivelvolliset

Kuntalain (75 §) mukaan tilivelvollisten todellinen vastuullisuus korostuu ja tilivelvollisten

piiri konkretisoituu. Tilivelvollisia ovat toiminta-alan jäsenet ja asianomaisen tehtäväalueen

johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia johtavia viranhaltijoita voi tehtäväalueella olla useampia.

Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen/riskienhallinta

Pudasjärven kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on

hyväksytty valtuustossa 10.2.2014 § 4. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Pudasjärven kau-

pungin sisäisen valvonnan ohjeistuksen 13.5.2014 § 218.

Riskit ja riskienhallinta osana taloussuunnittelu ja seurantaprosessia

Kaupungin ja kuntakonsernin riskit jaotellaan neljään pääryhmään, jotka ovat strategiset, ta-

loudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Kaikkiin näihin ryhmiin voi kuulua sisäi-

siä tai ulkoisia riskejä. Riskit jaetaan kolmeen riskiluokkaan: vähäinen (1), kohtalainen (2) ja

merkittävä riski (3). Riskikartoituksessa otettava huomioon merkittävät sopimusriskit. Ris-

kienhallintaa suunnitellaan talousarvion valmistelun yhteydessä.

Kaupunginhallituksen alaisten toiminta-alueitten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laa-

dinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia

riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat

suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kaupunginhallitus kokoaa näiden perus-

teella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien

hallitsemiseksi.

Toiminta-alueet raportoivat merkittävistä riskeistään ja riskien hallinnan kehittämisestä osana

väliraportointia ja tilinpäätöstä. Kuntakonsernin yhtiöt määrittelevät ja luokittelevat omat ris-

kinsä sekä raportoivat niistä kaupungille vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toimintaan vaikuttavista sei-

koista:

Pudasjärven kaupungin toimintaympäristöön kuuluvat normaalit kuntasektorin riskit. Näistä

merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät kansantalouden muutoksiin. Taloudellisen taantuman

pitkittyminen ja lainamäärän kasvu saattaa muodostua epävarmuustekijäksi kuntasektorilla ja

myös Pudasjärven kaupungin toiminnassa.

Energiakustannusten kehitys on myös kaupungin toimintaan vaikuttava toimintaympäristöstä

aiheutuva epävarmuustekijä. Pinta-alaltaan laajana Pudasjärven kaupungissa etäisyydet ovat

pitkiä, ja tämän vuoksi kuljetus- ja matkustuskustannukset ovat merkittävä kustannuserä kau-

pungin toiminnassa. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi myös kiinteistöjen lämmityskustannukset

22

ovat vuosittain huomattava toimintakulu kaupungin taloudessa. Kiinteistöjen rakentamiseen,

kunnossapitoon ja sisäilmaan liittyvät riskit muodostavat kaupunkitasoisen riskikokonaisuu-

den.

Pudasjärven kaupungin väestömäärä on laskenut viimeisten vuosikymmenien aikana, eikä

suuntaan ole näköpiirissä muutoksia. Suomessa on myös tapahtumassa lähivuosina suurten

ikäluokkien siirtyminen työelämästä eläkkeelle. Väestön vähentyessä ja suurten ikäluokkien

siirtyessä eläkkeelle riittävän työvoiman saatavuus kaupungin palvelukseen on epävarmuuste-

kijä, joka vaikuttaa kaupungin toimintaan tulevina vuosina.

Palvelujen järjestämisessä tulisi varautua väestörakenteen muutokseen talousarviovuotta ja

suunnitelmakautta pitemmälle ulottuvilla kestävillä valinnoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen

palvelutarve kasvaa väestön voimakkaan ikääntymisen jatkumisen myötä edelleen voimak-

kaasti. Palveluiden järjestämisen arviointi ja prosessien uudistaminen on pitkäjänteinen pro-

sessi, joka onnistuessaan vaikuttaa tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelu-

jen asiakasprosessin riskitekijät sijoittuvat sekä hoito- ja palveluketjujen sujuvuuteen, saumat-

tomuuteen että päällekkäisyyteen. Asiakkaan ja potilaan palvelutarpeen arviointi ja oikea-

aikainen palveluiden järjestäminen ovat edellytys vaikuttavien palveluiden toteutumiselle.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä korostuvat asiakkaan ja potilaan subjektiivis-

luonteiset oikeudet määrä- ja takuuaikojen myötä. Oikeuksien vahvistuminen yhdistettynä

teknologian ja lääketieteellisen osaamisen huimaan kasvuun kaventaa taloudellisia mahdolli-

suuksia varautua uusien hoito- ja palvelumuotojen käyttöönottoon. Pudasjärven oman erityis-

piirteen muodostaa kaupungin laajuus ja asutuksen jakautuminen koko laajalle alueelle. Arki-

ja lähipalveluiden järjestäminen taloudellisesti tehokkaasti koko kaupungin alueelle on osoit-

tautunut vaativaksi. Toisaalta väestön keskittäminen taajamaan vaatisi investointeja rakenta-

miseen tai elinkaarensa päässä olevien kiinteistöjen suunnitelmallista peruskorjaamista.

Tiedonhallinta ja tietojärjestelmät

Kaupungin toiminnan jatkuvuuden kannalta keskeisimmät riskit liittyvät ICT-palveluiden luo-

tettavuuteen, tieto-omaisuuden turvaamiseen, infrastruktuurin suojaamiseen sekä kehittämis-

projektien onnistumiseen. Tieto- ja tietoturvariskien hallinnassa noudatetaan kaupungin tieto-

turvapolitiikkaa ja tietohallinnon toimintamallin mukaisia riskienhallintatoimintatapoja.

Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset (mm. terveydenhuoltolaki, tietohallintolaki)

edellyttävät kuntasektorin toimijoita panostusta toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä ratkai-

sujen suunnittelu- ja kokonaisarkkitehtuurityöhön. Nämä kansallisen tason vaatimukset edel-

lyttävät resursointia ja osaamisen kehittämistä. Internet -yhteyksien toimiminen ja luotetta-

vuus ovat perusedellytyksenä.

Kaupungin ja kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tie-

tojärjestelmiä käytetään ulkoistetuista konesaleista. Muita tietojärjestelmiä ja tallennusjärjes-

telmiä koskee konesaliin kohdistuvat riksit (tulipalo, sähkövirta, jne), joita ei kyetä hallitse-

maan. Konesaliriskiä pyritään pienentämään hakemalla ulkoistusratkaisua. Kaikista edellisistä

johtuen tietoliikenne muodostaa suurimman riskin, jonka hallitsemiseksi tietoliikenteen sol-

mupisteiden sähkönvirran saanti tulisi turvata (varavoima). Tällä hetkellä asia on varmistettu

ups-laittein, joiden kesto on 2-4 tuntia.

Viesti- ja Informaatioteknologiaan liittyvät riskit

Internet -yhteyksien toimiminen ja luotettavuus ovat perusedellytyksenä opetuksessa.

Sähköntuotannon häiriöt vaikuttavat olennaisesti koulutyön tekemiseen.

Pedagogiikkaa kehitetään ajanmukaisten opetusvälineiden ja sähköisten oppimisympäristöjen

keinoin. Joillakin kouluilla opetusvälineet ovat vanhoja ja korjauskelvottomia ja niitä joudu-

taan uusimaan, mikä aiheuttaa suunnittelukaudella ennakoimattomia kustannuksia.

Uuden tekniikan hyödyntämiseksi toteutetut laiterotaatiot aiheuttavat käyttötalouspuolella lea-

singvuokrien nousua sekä päivähoidossa että sivistyspalveluissa.

23

Liikenteeseen ja oppilaskyydityksiin liittyvät riskit

Kyydityksen piirissä on n. 550 oppilasta.

Teiden kunto ja liukkaus vaikuttavat kuljetuksiin. Tien vaarallisuuden määrittämiseksi käyte-

tään vuosittain päivitettävää ELY -keskuksen teiden vaarallisuusmäärittelyä (Koululiitu) tai

muuta viranomaislausuntoa. Tien vaarallisuuslukua nostetaan talviajalla ja raja-arvot katso-

taan tien suuntaisesti ja tien ylityksen mukaan. Energiahinnan nousulla on kyyditys- ja kulje-

tuskustannuksia lisäävä vaikutus talousarvioon.

Koulukuljetuksen ja majoituksen perusteet on hyväksytty lautakunnassa 27.8.2012 § 134.

Kuljetuksen perusperiaatteena on perusopetuslain 32 §:n mukainen yli viiden kilometrin kou-

lumatka. Kunta järjestää kyydityksen 0-3-luokkalaisille, mikäli koulumatka on yli kolme ki-

lometriä. Koulumatka katsotaan tällöin oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi ja vaaralliseksi.

Mikäli liikennöitsijä ottaa kuljettaakseen oppilaan, jolle ei ole myönnetty koulukuljetusta, ei

vahingon sattuessa kaupungin vakuutus koske oppilasta.

Elintarvikehuoltoon liittyvät riskit

Kuljetusalan tai palvelualan lakko sekä sähkön toimitushäiriöt vaikuttavat ruokapalvelujen

järjestämiseen.

Terveyteen liittyvät riskit

Laajan ja nopeasti leviävän flunssaepidemian aikana koulutyö voi vaarantua.

Väistötiloja on ollut käytössä useita ja niiden kustannukset ovat lisänneet taloudellisia kustan-

nuksia. Väistötiloja on jouduttu varustamaan puhtailla opetustarvikkeilla, -välineillä ja materi-

aaleilla, mihin ei ole varattu määrärahoja. Sisäilmaryhmiä on jouduttu perustamaan useita.

Yleiseen turvallisuuteen liittyvät riskit

Koulujen turvallisuussuunnitelmat päivitetään säännöllisesti mm. maassamme tapahtuneiden

koulusurmien vuoksi. Yhteistyötä tehdään poliisi- ja pelastuslaitoksen kanssa.

Opetuksen järjestäminen on käynyt entistä haasteellisemmaksi niukkojen resurssien ja pitkien

etäisyyksien vuoksi. Ongelmalliset tilanteet tulevat vaikeutumaan, joten tilanteisiin tulee puut-

tua tarmokkaasti pientenkin epäilyjen ilmetessä.

Tilapäistäkin leiritoimintaa ja -yöpymistilanteita varten tulee laatia tarkat turvallisuusohjeet.

Ympäristötekijät

Ympäristöriskien hallinta edellyttää ympäristöasioiden nykytilanteen tuntemusta ja jatkuvaa

parantamista. Ympäristöriskien hallinta varmistaa, että toiminta jatkuu häiriöittä, toiminnan

laatu säilyy hyvänä eikä asukkaille tai ympäristölle aiheudu vaaratilanteita tai vahinkoa.

Ympäristöriskejä voivat aiheuttaa haitallisten aineiden virheellinen käsittely ja tekniset häiriöt.

Ympäristöriskejä voi syntyä myös ympäristön vähittäisen pilaantuminen seurauksena. Päästöt

ilmaan, maaperään, vesistöön tai pohjaveteen voivat saada aikaan vakavia taloudellisia tai

toiminnallisia seuraamuksia ja estää tavoitteiden saavuttamisen lyhyellä tai pitkällä aikavälil-

lä.

Ympäristöriskejä voi syntyä myös erilaisten sään ääri-ilmiöiden, kuten rankkasateiden, myrs-

kyjen tai tulvien yhteydessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös juomaveden laadun tur-

vaamiseen, pilaantuneista maista aiheutuvan riskin eliminoimiseen sekä yritysten kykyyn kan-

taa toiminnastaan aiheutuvat riskit.

Kaupunki voi vähentää ympäristöriskejään tunnistamalla riskialueensa, ohjeistamalla niiden

seurannan ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin, mikä koskee kaikkia

hallintokuntia ja liikelaitoksia. Kaupunki päivittää v. 2015 vesihuollon kehittämissuunnitel-

man, jossa otetaan kantaa riskitekijöihin.

Pudasjärven keskusta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nimetty valtakunnallisesti

merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lie-

ventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi on laadittu tulvariskien hallintasuunni-

24

telma. Suunnitelman on laatinut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iijoen vesistöalueen tulva-

ryhmän ohjauksessa.

Energiahuolto

Kaupunki ostaa kaukolämpölaitokselta n. 11.000 MWh energiaa.

Keskustan alueen ja Törrönkankaan alueen lämpökeskukset käyttävät lähes 90 %:sti kotimai-

sia polttoaineita, joten hiilidioksidipäästöt lämpökeskuksilta ovat hyvin vähäiset. Energialaitos

on laajentanut taajamassa kaukolämpöverkostoa, minkä seurauksena on siirrytty fossiilisia

polttoaineita käyttävien rakennusten osalta keskitettyyn lämmöntuotantoon.

Jätehuolto

Vuoden 2008 alusta lähtien on käytössä ollut jätteiden siirtokuormausasema. Samalla paikalla

sijainnut kaatopaikka on suljettu ja maisemoitu. Alueella toteutetaan ympäristöluvan mukaista

pohjavesien jälkitarkkailua Pöyry Finland Oy:n toimesta. Yhdyskuntajätteet siirretään siirto-

kuormausasemalta pääasiassa poltettavaksi Ekovoimalassa, polttokelvoton jäte siirretään Ou-

lun Ruskon kaatopaikalle loppusijoitettavaksi.

Jätehuollossa myös valtakunnallinen tavoite on saada hyödynnettyä mahdollisimman suuri osa

hyötyjätteistä pois kaatopaikoille sijoitettavan lajittelemattoman yhdyskuntajätteen joukosta.

Syötteen vesi- ja viemärilaitos

Vesi- ja viemärilaitoksen verkostoa on rakennettu Syötteen alueille. Vesi- ja viemäriverkoston

laajentaminen pienentää huomattavasti vesistöjen kuormitusta ja lisää jonkin verran vesi- ja

viemärilaitoksen liikevaihtoa. Ympäristöluvan mahdolliset muutokset voivat aiheuttaa merkit-

täviä investointeja. Vuotovesien riskejä pyritään ennaltaehkäisemään vuosittaisilla tarkastuk-

silla ja kunnossapitotöillä.

Vahinkoriskit ja vakuuttaminen

Pudasjärven kaupunki noudattaa vakuuttamiskäytännössään kaupunginhallituksen hyväksy-

mää periaatetta riskienhallinnan järjestämisestä ja vakuutuskäytännöstä. Vakuuttamispolitiik-

ka/perustiedot vakuutuksista sisältää mm. suojeluohjeet, riskienhallinta ja vakuuttamisohjel-

man vuositarkistuksen.

Henkilöstö

Kuva: henkilöstön lkm 2013-2017

Henkilöstömuutokset 2014 - 2015 ovat:

kehittämistoiminta (5), muutokset projektityöntekijöiden ja työllistettyjen kohdalla

sivistys- ja hyvinvointitoiminta (-3) (tp 2013 luku ei sisällä sivutoimisten virkoja),

henkilöstömuutoksia eri kustannuspaikoilla

tekninen ja ympäristötoiminta, tekniset palvelut -8, henkilöstömuutoksia mm. eri kus-

tannuspaikolla, kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirtyminen uuteen yhtiöön sekä

uusi tekninen isännöitsijän toimi

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017

Henkilöstötarve lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm

Hallintotoiminta 28 26 26 1,4 26 26

Kehittämistoiminta 36 21 26 26,4 25 25

Sivistys- ja hyvinvointitoiminta 216 217 214 -1,4 212 212

Tekninen ja ympäristötoiminta 54 46 38 -16,6 36 36

Pudasjärven kaupunki yht. 334 311 304 -2,2 299 299

25

Kuva: Arvioitu eläkkeelle jäänti vuoteen 2024 mennessä.

Kunta-alalla vuoden 2005 alusta toteutetun eläkeuudistuksen tavoitteena on vaikuttaa eläk-

keelle jäänteihin ja nostaa keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää. Vanhuuseläkkeelle voidaan

jäädä joko henkilökohtaisessa eläkeiässä tai valita eläkkeelle jäänti 63-68 –vuotiaana.

Pudasjärven kaupungin vakinaisesta palveluksesta on siirtynyt eläkkeelle vuonna 2012 yh-

teensä 9 henkilöä. Kaupungin palveluksesta on arvion mukaan jäämässä eläkkeelle vuosien

2014-2024 aikana yhteensä 117 henkilöä (vakinainen). Hallintotoimesta 13, kehittämistoimes-

ta 4, sivistys- ja hyvinvointitoimesta 67 ja tekninen ja ympäristötoimesta 33 henkilöä.

Lähde: Kaupungin henkilöstöraportti 2013.

Henkilöstökulut

Vuoden 2015 talousarviossa välittömät palkat ovat 11,5 milj. euroa ja sivukuluineen yhteensä

16,5 milj. euroa. Kokonaishenkilöstökulut ovat kasvaneet edellisen vuoden talousarvioon ver-

rattuna 36 803 euroa (0,2 %). Solmittujen työehtosopimusten mukainen palkkamenojen nousu

on ollut vuodessa keskimäärin 0,4 %. Sopimuskorotuksen kustannusvaikutus vuodelle 2015

(11,5 milj. €) on noin 46 000 euroa.

Kuva: palkat ja henkilöstökulut 2007-2017

26

Kuva: henkilöstökulut toiminta-alueittain 2013-2017

3.2.Pudasjärven kaupungin talouden kehitys ja seudun taloustilanne

Pudasjärven kaupungilla ei ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Vuoden 2013 tilinpää-

töksessä alkuperäinen talousarvio ylittyi n. 2.4 milj. euroa ja muutettu talousarviokin ylittyi

884 000 euroa. Tilikauden varsinainen tulos oli n. 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja kun vanhoja

varauksia purettiin, muodostui tilikauden ylijäämäksi 3.8 milj. euroa.

Vuonna 2013 investointimenot olivat korkeat 6.9 milj. euroa ja edelleen tälle vuodelle on va-

rauduttu 4.3 milj. euron investointeihin ja tuleville vuosille on mittavat investointitarpeet.

Kaupungin lainakanta on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2787 €/asukas. Taloussuunnittelun

mukaan lainakanta lähtisi pienenemään, mutta tulorahoituksen pieneneminen ja investointitar-

peet voivat muuttaa tilannetta.

Tulorahoituksen (verotulot + valtionosuus) heikkenemisen vuoksi on tärkeää pystyä jatka-

maan menokasvua hillitsevää kehitystä. Tämä edellyttää talouden tasapainotussopimuksen

päivittämistä ja kuluvalta vuodelta tiukkaa talouden seurantaa. Valtionosuusuudistuksen mu-

kaan Pudasjärven kaupungin valtionosuudet tulevat vähenemään viiden vuoden siirtymäajan

puitteissa vuositasolla n. 2,6 milj. euroa, -308 €/asukas vuoden 2014 tasoon nähden. Vuonna

2015 tulorahoituksen arvioidaan pienenevän n. -1,0 % kuluvan vuoden talousarvion toteuma-

arvioon verrattuna. Raamin kasvu täytyy sopeuttaa tulorahoituksen vähenemiseen.

Pudasjärven kaupungin asukasmäärä vähenee ja ikääntyy, minkä vuoksi erityisesti sosiaali- ja

terveyspalveluiden menot kasvavat. Kaupungin asukasmäärän väheneminen täytyisi saada

käännettyä positiiviseksi, jotta verorahoituksen osuus säilyisi eikä merkittävästi pienenisi. Tu-

lopohjan kehityksen hahmottamista vaikeuttavat verotuloihin ja valionosuuksiin liittyvät val-

tion ratkaisut; verotusta on kevennetty ja kuntien veromenetykset on kompensoitu lisäämällä

valtionosuuksia. Pudasjärven kaupungin talouden tuloissa valtionosuuksien ja verotulojen ker-

tymä on erittäin merkittävä. Niissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat välittömästi kaupungin

talouteen. Valtionosuusuudistus tulee voimaan 1.1.2015.

27

Ammatillinen peruskoulutus

Kilpailu koulutettavista kiristyy ja paikallisen työvoimatarpeen turvaaminen vaikeutuu olen-

naisesti. Ammatillinen peruskoulutuksen toteuttajana toimii Oulun seudun koulutuskuntayh-

tymä (OSEKK). Säädösmuutokset tulevat vaikuttamaan koulutuksen järjestäjäverkkoon järjes-

täjämäärää vähentävästi.

Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä

Väestön, varsinkin lasten ja nuorten määrän vähetessä opetuspuolella on tapahtunut muutoksia

mm. alakoulujen määrässä. Aluekouluverkko pidetään kattavana.

Kulttuuritoimella on vaikutusta mm. kunnan houkuttelevuuteen ja imagoon. Aikuiskoulutuk-

sen merkitys kasvaa ja tarve suurenee. Yhteistyö eri koulutustahojen (vapaa sivistystyö/ kan-

salaisopisto, korkeakoulut, työvoimatoimisto, ammattioppilaitos) välillä tiivistyy.

Henkilöstön eläköitymiseen vastaaminen luo haasteita tulevaisuudessa. Oppilasmäärän pie-

nentyessä alakoulujen määrää on tarkasteltu. Oulun seudun läheisyys auttaa opettajien rekry-

toinnissa.

Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä tehtävissä

haja-asutusvaltaisuus säilyy ja kunnossapidettävän infrastruktuurin yksikkö-kustannukset kas-

vavat.

3.3.Pudasjärven kaupunki yhteistyö ja toiminnan muutokset

Kunnat voivat sopia palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhdessä. Yhteistoiminnan jär-

jestämisen päävaihtoehdot ovat sopimuskuntamallin mukainen ja kuntayhtymämallin mukai-

nen yhteistoiminta.

Tehtävän budjettiehdotukset perustuvat kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisiin palvelusopi-

muksiin. Kaupungin budjetointi, toimintamenot budjetoidaan asiakaspalvelujen ostot tuotta-

jayksiköltä.

Pudasjärven kaupungin talousarviorakenteen yhteistoiminnassa yhteistyötoiminta-

alueet/tulosyksiköt:

Kuntayhteistyön tulosyksikössä on varauduttu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulunkaaren kun-

tayhtymän (yleinen) ja Suomen kuntaliiton yhteistoimintaosuuksiin.

Oulunkaaren yhteistoiminta-alue ja Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto (talous-, henki-

löstö- ja tietopalvelut)

Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämissopimuksessa osapuolet Pudasjärven kaupunki ja Ou-

lunkaaren kuntayhtymä sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä

budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen jär-

jestämissuunnitelmaan. Kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkun-

tien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjes-

tämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston (talous- henkilöstö- ja atk-)

palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä

voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsen-

kunnille.

Maaseutuhallinnon tehtävien yhteistoimintasopimus 1.1.2013 alkaen (kh 1.11.2011). Järjes-

tämisvastuussa olevana kuntana toimii Oulun kaupunki.

Yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Iin kunta, Oulun kaupunki (Haukipudas ja Oulunsa-

lo), Pudasjärven kaupunki sekä Utajärven kunta. Järjestämisvastuussa olevana kuntana toimii

28

Oulun kaupunki. Sopimus koskee kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle säädettyjä tehtä-

viä (Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010 1 §). Sopimus sisältää

a) kaikki kunnan maaseutuviranomaiselle lailla ja asetuksella tai määräyksellä säädetyt

tehtävät ja palvelut

b) muut erillisellä sopimuksella hoidettavat maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät.

Oulunkaaren ympäristöpalvelut sijoittuvat Pudasjärven kaupungin hallinnossa itsenäisenä tu-

losyksikkönä. Palveluista vastaa Oulunkaaren ympäristölautakunta. Lautakunta huolehtii teh-

täväalueensa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä valtuuston asettamien tavoit-

teiden mukaisesti.

Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen kuntien välinen pelastustoimen yh-

teistoimintasopimus. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on varmistaa turvallinen toimin-

taympäristö sekä tuottaa pelastusalan palvelut tehokkaasti ja joustavasti yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa.

Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden ta-

lous- ja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneu-

vonnan kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisä-

osan erotuksella.

Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankinto-

jen mukaan.

Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna 2009. Pudas-

järven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunval-

vontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjär-

vellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri.

Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n.

20-30 %, kaupunginhallituksen päätös 20.9.2011.

Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän

vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alus-

ta lukien.

Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä 31.3.2014 saakka ja sen jälkeen ne

siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän hoidettavaksi.

Pudasjärven kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta luovutetaan pe-

rustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle 31.12.2014 (valtuusto 6.11.2014).

Oulunkaaren kuntayhtymä/sote:n tehtäväalueelta on siirretty kuntouttava työtoiminta (23 440

€) ja työmarkkinatuen kuntaosuus (85 000 €) tehtävät kehittämistoiminnan tehtäväalueelle

vuoden 2015 alusta.

29

4. KUNTASUUNNITELMA 2012–2018

4.1.Kunnan toimintalinjat ja päämäärät

VISIO: Pudasjärvi on luontaisista voimavaroista elävä ja vahvistuva alueellisesti vaikut-

tava maaseutukaupunki

Kaupunkistrategian strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät

Johdanto

Pudasjärven kaupunki on tehnyt talouden tasapainottamissopimuksen keväällä 2009, jonka

seurauksena kaupungin talous saatiin tasapainotetuksi. Kaupungin taloudellinen tilanne on nyt

vakiintunut, mutta tulevat valtio-osuuksien leikkauksen tulevat vaatimaan edelleen talouden

rakenteiden vahvistamista. Toimintoja tulee tulevina vuosina tehostaa rakenteita kehittämällä.

Tasapainottamissopimuksessa korostettiin, että kaupungin elinvoimaisuus tulee kaikissa tilan-

teissa turvata. Tavoitteen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi laadittiin kuntasuunnitelma

vuosille 2012–2018. Kuntasuunnitelmatyön rinnalla valmisteltiin myös harvaan asuttujen alu-

eiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan

asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin Harva-ohjelma. Tämän työn on-

nistumisen yhtenä merkkinä voidaan pitää Pudasjärven kaupungin valitsemista Suomen kun-

tamyönteisimmäksi kunnaksi vuonna 2014. Kylien kehittämistä jatketaan mm. laajentamalla

osallistuvan budjetoinnin käyttöä.

Pudasjärven elinkeinonäkymät

Pudasjärven kaupungin elinkeino-ohjelman perusajatuksena on parantaa kaupungin elinvoi-

maisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä aktiivisesti toimintaympäristöä kehittämällä ja rea-

goimalla ennakoivasti toimintaympäristön muutoksiin. Läheinen yhteistyö yritysten kanssa

nähdään tärkeänä menestystekijänä.

Elinkeinopolitiikan yleisenä päämääränä on eri toimenpitein hidastaa muuttoliikettä, vauhdit-

taa työikäisen väestön sisään muuttoa ja pienentää muuttoliikkeen sekä ikääntymisen aiheut-

tamia haittavaikutuksia. Pudasjärvelle tärkeitä elinkeinoaloja ovat luonnonvaroihin pohjautu-

vat elinkeinot, kuten, uusiutuvan energian raaka-ainevarojen hyödyntäminen, maa- ja metsäta-

lous, puutuoteteollisuus sekä elintarvikejalostus, porotalous, bioenergian raaka-ainetuotanto ja

matkailu. Nämä elinkeinoalat ovat myös maailmalla kasvavia toimialoja, joita vauhdittavat

esimerkiksi kansainväliset ilmastostrategiat ja uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet,

joihin Suomi on myös sopimuksillaan sitoutunut. Myös EU:n HARVA-päätöslauselma tukee

erityisesti harvaan asuttujen alueiden sellaisen elinkeinotoiminnan kehittämistä, joka hyödyn-

tää alueiden runsaita luonnonvaroja. Päätöslauselmassa korostetaan että harvaan asutuilla alu-

eilla on myös potentiaalia, joka voi myötävaikuttaa positiivisesti erityisesti energiapolitiikan

sekä tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteiden saavuttamiseen Eurooppa 2020 -strategian mu-

kaisesti.

Syötteen matkailualueen kehittyminen on ollut viime vuosina myönteistä. Alueella toimivat

yritykset muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän matkailualan klusterin. Yritys-

ten liiketoiminnalliset mahdollisuudet oman toiminnan kehittämiseksi ovat parantuneet olen-

naisesti. Viime vuosina matkailualan yritykset ovat tehneet käytännön yhteistyötä Syötteen ja

Taivalvaaran matkailukeskusten kesken. Nämä muodostavat jatkossakin luontevasti Syötteen

tunturialueen, jota yhdistää yhtenevät asiakasvirrat ja mm. kuntarajojen yli ulottuva Syötteen

kansallispuisto.

30

Syötteen kesämatkailun kehittämiseksi Pudasjärven kaupunki on hakenut Perhokalastuksen

maailmanmestaruuskisojen isännyyskaupungin roolia vuodelle 2017. Mikäli isännyys myön-

netään, tullaan kisojen mediajulkisuutta hyödyntämään kalastusmatkailun kehittämiseksi.

Matkailuyhteistyön käynnistämisessä Oulun kanssa Pudasjärvellä on ollut ratkaiseva rooli.

Oulu nähdään strategisena kumppanina lähialueen markkinanäkökulmasta katsottuna ja myös

logistisena solmupaikkana sekä porttina koko Pohjois-Suomen matkailuelinkeinoa ajatellen.

Syötteen tunturialue Suomen eteläisimpänä tunturina tulee jatkossakin olemaan sekä kansain-

välisillä, että kotimaisilla markkinoilla osa Suomen Lappia. Syötteen kehittymiselle on erityi-

sen tärkeätä, että Syöte mielletään maailmalla osaksi Lappia. Tämän varmistamiseksi on ta-

voitteena olla tulevaisuudessakin mukana Lappi-brandia hallinnoivan House of Lapland´in

toiminnassa.

Syötteen alueen matkailun kehittämisen yksi keskeinen lähtökohta on kestävän kehityksen pe-

riaate. Kehittämisen kannalta merkittäväksi asiaksi on noussut yritysten liiketoimintamahdol-

lisuuksien ja luontoarvojen yhteensovittaminen. Aluetta tulee kehittää edelleen yhtenä Poh-

jois-Suomen vetovoimaisimpana matkailualueena. Toimivien yritysten näkökulmasta katsot-

tuna on välttämätöntä, että niillä on pitkän aikavälin näkymä esimerkiksi maankäyttöön ja

alueen monimuotoisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen liittyvien tarpeiden suhteen.

Pudasjärvellä toimii muutamia valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kärkiyrityksiä

kuten puutuotealan yritykset Kontiotuote Oy (n. 300 työntekijää) ja Profin Oy (n. 60 työnteki-

jää). Nämä olemassa olevat vahvat mekaanisen puuteollisuuden yritykset luovat mahdolli-

suuden uusien, näiden yritysten kanssa yhteistyössä kasvavien yritysten synnylle. Lisäksi hir-

sirakentamisestä luodaan pitemmällä aikavälillä uusi vetovoimainen matkailukohde. Lännen

Tehtaiden omistama elintarvikejalostusalan tuotantoyksikkö (n. 30 työntekijää) sijaitsee Pu-

dasjärvellä.

Elintarviketeollisuuden kehittämiseksi lähiruokakonseptit tullaan jalkauttamaan niin, että Pu-

dasjärvellä tuotetut elintarvikkeet jalostetaan yhä suuremmassa määrin paikkakunnalla. Lisäk-

si luodaan edellytykset hyödyntää paikallisia elintarvikkeita laitoskeittiöissä.

Alkutuotannon perusrungon muodostavat edelleen kylillä toimivat maatilat ja porotalous.

Viime vuosina maatilojen määrä on pudonnut, mutta tilakoot ovat samanaikaisesti kasvaneet.

Valtaosa maatalouden alkutuotantotiloista on karjatiloja. Suurimmilla tiloilla lypsylehmiä on

noin 150. Näitä Pudasjärven mittaluokassa suurtiloja on koko pitäjän alueella puolenkymmen-

tä. Toimivat maatilat ovatkin sivukylien elinvoimaa ylläpitäviä yksiköitä, joilla voi jatkossa

olla kylien palveluiden tuottajina nykyistä suurempi ja monipuolisempi rooli.

Pudasjärven erityispiirteenä voidaan pitää useimpien toimialojen kannalta merkittävää kulje-

tus- ja logistiikka-alan yrityskeskittymää. Erityisen tärkeitä nämä yritykset ovat puutuote- ja

bioenergiatoimialoille. Kuljetus- ja logistiikka-ala on sidoksissa myös maa- ja metsätalouden

sekä matkailutoimialan kanssa.

Pudasjärven Paliskuntien alueella on yhteensä 12500 lukuporoa. Päätoimisia porotilallisia on

noin 30. Poroelinkeinon ja matkailutoimialan jatkuva kasvava yhteistyö luo alueelle merkittä-

västi uusia mahdollisuuksia. Porotalouden merkitys myös lähiruoan tuottamisessa on merkit-

tävä. Porojen ja porotalouden hyödyntämisessä matkailuelinkeinossa on vielä paljon kehittä-

mismahdollisuuksia.

Paikallisen puutuote- ja energiateollisuuden tuomat työpaikat täydentävät yleensä maa-, met-

sä- ja porotilataloudesta elantonsa saavien toimeentuloa. Viime vuosina matkailutulo on ollut

uusi ja kasvava tulonlähde. Syötteen matkailualueen vetovoima on säteillyt lähikyliin ja pää-

liikenneväylien varressa oleville kylille.

Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla sijaitsevan Mustavaaran kaivoksen mahdollinen avaami-

nen tuo hyvinvointia laajalle alueelle. Myös Pyhäjärvelle suunniteltu ydinvoimala ja Lapin

31

alueen kaivannaisteollisuuden hankkeet tuovat lisää taloudellista toimeliaisuutta myös Pudas-

järvelle. Tulevina vuosina myös Barentsin alueen suurhankkeet voivat heijastua kuntaan

myönteisellä tavalla. Talouden heikko kehitys ympäri maailmaan on hidastanut kaivannaiste-

ollisuuden kehittymistä kuten myös Barentsin alueen projekteja. On todennäköistä, että nämä

hankkeet tulevan tulevaisuudessa avaamaan uusia mahdollisuuksia myös Pudasjärvelle, mutta

lähiajan taloudellinen kehittyminen täytyy perustua perinteisiin toimialoihin.

Pudasjärven kilpailutekijät

Pudasjärvi on yksi luonnonvaroiltaan rikkaimpia kuntia Suomessa. Maisemallisten vetovoi-

matekijöiden kärjessä on Syötteen tunturialue ja – kansallispuisto, sekä useat pitäjää halkovat

joet ja järvet. Suomen eteläisin tunturialue on vuosikymmenien ajan ollut mm. oululaisten

oma olohuone ja sen merkitys kasvaa edelleen Oulun matkailuelinkeinon vahvistumisen myö-

tä. Pudasjärvi on mukana Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Lisäksi Syötteen markkinointia

tukee yhteistyö Lapin kanssa.

Myös Pudasjärven kunnan alueelle sijoittuvat runsaat vesistöt, Iijoki, Livo-joki, Siuruanjoki,

Nuorittanjoki ja monet järvet antavat luonnon monimuotoiselle käyttämiselle runsaasti mah-

dollisuuksia. Pudasjärven kaupunki onkin käynnistänyt yhdessä maanomistajien kanssa yhden

Suomen historian laajimman rantayleiskaava-prosessin, jonka tarkoituksena on rantayleiskaa-

van luominen jokivarsille. Rantayleiskaava vauhdittaa jokivarsille sijoittuvaa vakituisen ja va-

paa-ajan asumisen rakentamista.

Rikas ja monimuotoinen luonto on myös asumisen ja vapaa-ajanvieton kannalta merkittävä

houkuttelevuustekijä. Luonnon läheisyys, puhtaus, väljyys ja turvallisuus ovat maailmalla

kasvavia trendejä, joihin Pudasjärven tulevaisuus voimakkaasti rakentuu. Saman mega-

trendikehityksen (myötävirran) tuloksena on lähiruoan arvostuksen nousu, puhtaan pohjave-

den arvon ymmärtäminen ja lähi-/uusiutuvan energian tuottaminen ja hyödyntäminen. Kaikki

nämä tukevat Pudasjärven menestystekijöitä.

Pitäjän etelä-lounaislaidan asutuksen kasvaminen mahdollistuu, kun Oulun suunnan liiken-

neyhteydet paranevat edelleen. Vapaa-ajan asukkaiden viipymäajat kasvat jatkuvasti ja tehdyn

selvityksen mukaan Pudasjärven väkiluku kesäaikana nousee sen ansiosta jopa 16.000 asuk-

kaaseen. Mikäli kaikkien vapaa-ajanasuntojen asukkaat/käyttäjät olisivat samanaikaisesti pai-

kalla, nousisi Pudasjärven väkiluku sesonkiaikoina nykyisellä vapaa-ajanasuntokannalla jopa

25.000 henkilöön.

Pudasjärven suuret raaka-ainevarat ovat elinvoimaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Paik-

kakunnalla on pitkään toiminut maailman johtavia puutuotealan yrityksiä, joiden raaka-aineet

tulevat lähiseudulta ja työllistävät merkittävän määrän ihmisiä tuotannon lisäksi raaka-

aineiden hankintaketjuissa. Myös maamme suurimmat turvevarannot ovat Pudasjärven alueel-

la. Niiden hyödyntämisen mahdollisuuksiin uskotaan edelleen.

Pudasjärven läpi kulkee kaksi merkittävää liikenneväylää, VT20 ja kantatie 78. Näiden liiken-

nevirrat muodostavat tulevaisuudessa jatkuvasti kasvavan mahdollisuuden uudelle yritystoi-

minnalle. Liikennevirtojen pysäyttämiseksi ja taloudelliseksi hyödyntämiseksi tullaan jatkossa

panostuksia lisäämään.

Elinvoiman kehittämisen kriittiset tekijät

Parhaiten Pudasjärven elinvoimaisuus varmistetaan sillä, että paikalliset vahvuudet ja menes-

tystekijät voidaan yhdistää maailmanlaajuisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin toimintaympä-

ristön muutosta aikaansaaviin myötävirtatekijöihin. Mikäli elinvoimaa yritetään rakentaa näi-

den myötävirtatekijöiden vastaisesti, eivät yhden kunnan resurssit riitä niiden kääntämiseen.

Tällaisia myötävirtatekijöitä ovat mm. ekologisuuden, ympäristötietoisuuden, puhtauden ja

turvallisuuden arvojen voimakas nousu. Näiden arvojen nousua maailmalla ovat vauhdittaneet

32

keskustelut ja ihmisten tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta, sekä huoli energia-

varojen hupenemisesta.

Ihmisten taloudellisen vaurauden kasvaminen on mahdollistanut sen, että yksilötasolla ollaan

valmiita entistä enemmän panostamaan henkilökohtaiseen mukavuuteen, hyvinvointiin ja nau-

tintoihin. Tämä kehityssuunta on synnyttänyt jo ja synnyttää tulevaisuudessa lisää yrityksiä

hyvinvointialalle.

Kolmas suuri myötävirtatekijä on rajattomuuden lisääntyminen, laajasti ymmärrettynä. Tava-

ran, ihmisten, pääomien ja tiedon lähes rajaton liikkuminen ovat luoneet uuden maailman,

jonka vaikutukset näkyvät jo nyt ja lisääntyvät tulevaisuudessa. Tämä luo mahdollisuuksia

uudelle elinkeinotoiminnalle ja se avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia palveluiden järjes-

tämiselle. Palveluiden järjestämisessä myös kuntarajat ylittävä yhteistyö saa uusia muotoja.

Pudasjärven elinvoimaisuuden säilyttäminen lähtee voimakkaasta kumppanuusajattelusta.

Naapurit ja erityisesti Oulun talousalue ja naapurikunnat nähdään voimavarana, ei uhkatekijä-

nä. Tämä vaatii riittävän hyvää itsetuntoa, jossa nähdään oma arvo ja annetaan arvostus myös

kumppaneille. Elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, sekä palveluiden tuotta-

miseksi näitä kumppanuuksia etsitään aktiivisesti. Pudasjärven ja sen lähiympäristön lähes ra-

jattomien luonnonrikkauksien monipuolinen hyödyntäminen luo pysyviä elinvoimamahdolli-

suuksia, joiden varaan elinvoiman peruspilarit rakennetaan.

33

5. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016–2017

5.1.Talousarvio- ja suunnitelmarakenne

1.1.2013 LUKIEN

KÄYTTÖTALOUSOSA

Toimielin Toiminta-alue Tulosalue

määräraha sitova

Kaupunginhallitus Hallintotoiminta * Toiminnan ja talouden ohjaus

Tarkastuslautakunta ja johtaminen

Keskusvaalilautakunta

Viranomaislautakunta Kehittämistoiminta * Elinvoimainen kehitys ja

työpaikat

Sivistys- ja hyvinvointi- * Päivähoito

toiminta * Sivistyspalvelut

Tekninen ja ympäristö- * Tekniset palvelut

toiminta * Rakennusvalvonta

Kaupungin yhteistoiminta * Kuntayhteistyö

* Oulunkaaren yhtestoiminta-alue

* Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto

* Maaseututoimi (Oulun kaupunki)

* Oulu-Koillismaan pelastusliikel.

Oulunkaaren ympäristölautakunta * Oulunkaaren ympäristöpalvelut

INVESTOINTIOSA

Toimielimet Toiminta-alueet Hankkeet

(määräraha sitova)

kuten yllä kuten yllä kokonaissumma sitova

Toiminta-alueet

TALOUSARVIORAAMI: Kaupunginhallitukselle Hallintotoiminta

Kehittämistoiminta

Sivistys- ja hyvinvointitoiminta

Tekninen ja ympäristötoiminta

Kaupungin yhteistoiminta

Oulunkaaren ympäristölautakunta Ympäristön valvonnan toimiala

34

Suomen Kuntaliitto antaa talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiseen liittyviä ohjeita ja

suosituksia. Edellä mainitut ohjeet on otettu huomioon talousarvion ja taloussuunnitelman

laadinnassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitus-

osa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa ovat toiminnan ohjauksen välineitä. Ta-

lousarvion tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan avulla tarkastellaan kunnan kokonaistalouden

kehitystä tuloksen muodostuksen ja rahoituksen näkökulmista.

Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa. Valtuusto päättää, mitkä toi-

minnalliset kokonaisuudet muodostavat käyttötalousosan tehtävät. Käyttötalousosassa val-

tuusto asettaa tehtäväkohtaisesti toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa asetettu-

jen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tehtävät esite-

tään käyttötalousosassa toiminta-aloittain. Valtuusto voi osoittaa käyttötalousosan tehtävän

tai sen osan käyttöön määrärahan ja tuloarvion brutto tai nettomääräisenä.

Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoi-

tusmenojen ja käyttöomaisuuden kulumista kuvaavien suunnitelmanmukaisten poistojen kat-

tamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeis-

ten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa riit-

tävänä tulorahoituksena kaikkina suunnitelmavuosina.

Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin, hankkeittain tai

tehtävätasolla. Investointiosan tulot ja menot esitetään aina bruttomääräisinä.

Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot rahoitetaan. Rahoitusosassa kootaan tulora-

hoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen rahavirrat yhteen laskelmaan. Jos tulo-

rahoitus ei riitä menoihin, rahoitusosassa on osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa

rahoitustarvettaan lainanotolla tai vapauttamalla rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutunutta

pääomaa.

5.2.Talousarvion yleisperustelut ja sitovuudet

Talousarviossa sitovia valtuustoon nähden ovat tavoitteet, tuloarviot ja määrärahat.

Taloussuunnitelman sitovuus valtuustoon nähden on velvoite toimia valtuuston hyväksymän

suunnitelman mukaisesti. Käyttösuunnitelma on sitova kaupunginhallitukseen nähden.

Valtuuston talousarviossa asettamat toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet ovat tehtäväaloja

ja työntekijöitä sitovia. Tavoitteiden sitovuudesta seuraa, että niistä poikkeaminen tai niiden

tarkistaminen edellyttää valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan

käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä

menoon, on toimialan haettava valtuustolta määrärahan korotusta. Tehtäväalue ei ole velvolli-

nen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin

saavutetaan. Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen

määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin.

Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menonylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarvi-

oissa tai erillisenä asiana.

Käyttötalousosassa perustelut, toiminnalliset tavoitteet, tunnusluvut, määrärahat ja tuloarviot

esitetään toiminta-alueittain tehtävätasolla.

Valtuustoon nähden sitova määräraha, sisältäen sisäiset erät:

- toimintatulot,

- toimintamenot

- toimintakate

35

- ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavat kehittämishankkeet ja muut hankkeet nettosi-

tovina talousarvion mukaisina.

Ulkopuolisella hankerahoituksella tarkoitetaan hankkeita ja projekteja, joihin saadaan rahoi-

tusta kaupungin budjetin ulkopuolelta tai kaupungin kehittämisrahastosta ja jotka ovat määrä-

aikaisia eivätkä vakiintunutta kaupungin toimintaa. Ulkopuolisella osarahoituksella toteutetta-

vat kehittämishankkeet ovat valtuustoon nähden sitovia tehtäväalan kokonaisneton osalta.

Käyttötalousosan perustelujen tunnusluvut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamisis-

ta on raportoitava osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksessa.

Talousarvion tuloslaskelmaosan tehtävätasoiset määrärahat ja tuloarviot ovat kaupunginhalli-

tusta sitovia.

Investointien kokonaissumma on valtuuston nähden sitova. Määrärahat ovat toimialan esitet-

tyjen hankeryhmien ja erillisten hankkeiden mukaiset. Kaupunginhallitus päättää hankekoh-

taisista määrärahoista. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kaupunginhallituk-

sella ja sillä toiminta-alueella, jolle määrärahat on myönnetty.

Investointiosan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamääräraha on tarkoitettu sellaisen irtai-

men hankintaan, jonka käyttöikä on 3 vuotta ja hankintahinta pääsääntöisesti yli 10 000 euroa.

Irtaimistohankinnoissa noudatetaan hankeohjetta.

Talousarvion rahoitusosan tuloarviot ja määrärahat ovat kaupunginhallitusta sitovia.

Käyttösuunnitelmat

Kaupunginvaltuuston antamien tavoitteiden mukaisesti toimialat hyväksyvät tehtäväalueensa

toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä määrärahojen käyttösuunnitelmat.

Toimialan on valmisteltava kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi määrärahojen käyttöä ja tu-

loarvioiden toteutumisen seuraamista varten käyttösuunnitelma, jossa tarkistetaan määrärahoja

tehtäväalueelle sitovuustasot huomioon ottaen. Toiminta sopeutetaan myönnettyjen määrära-

hojen sallimiin rajoihin.

Käyttösuunnitelma on valtuuston hyväksymää toiminta- ja taloussuunnitelmaa yksityiskohtai-

sempi toiminnallinen ja taloudellinen selvitys tehtävistä ja määrärahoista. Määrärahat kohdis-

tetaan tuotettaville palveluille ja oikeille tileille. Käyttösuunnitelma on johtamisen keskeinen

väline toimialan sisällä ja antaa pohjan toiminnan ja määrärahojen seurannalle.

Käyttösuunnitelmien laadinnassa on otettava erityisesti huomioon kaupunginvaltuuston hy-

väksymän kuntasuunnitelma - ohjelman ja sitovien tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat

voimavarat. Vuoden 2015 käyttösuunnitelman laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota

mm. henkilöstösuunnitteluun ja hyväksyttyyn talouden tasapainotusohjelmaan.

Pudasjärven kaupungin tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kunnan edustajille ty-

täryhteisöissä

Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoit-

teista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 §). Valtuusto asettaa strategiset tavoit-

teet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan

konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä.

Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2015 osavuosi-

katsauksissaan.

36

Erityismääräyksiä

Kaupunginhallitus antaa toiminta-alueille määrärahojen käyttöä ja talousarvion täytäntöönpa-

noa koskevia sitovia ohjeita. Kaupunginhallitaus oikeutetaan myös taloudellisen tilanteen niin

vaatiessa antamaan määrärahojen käyttöä, virkojen ja toimien täyttämistä sekä työsuhteisen

henkilöstön palkkaamista rajoittavia määräyksiä.

Kaupunginhallitus päättää ulkopuolisella osarahoituksella toteutettavien investointi- ja kehit-

tämishankkeiden rahoituksesta, aloittamisesta ja ensimmäisen vuoden rahoitukseen varattujen

määrärahojen käytöstä kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan puitteissa. Jos hankkeel-

le talousarviovuodelle varattua määrärahaa jää käyttämättä ja hanke jatkuu seuraavalla tili-

kaudella, niin käyttämättä jäänyt osuus myönnetään tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen seu-

raavalle vuodelle kaupunginhallituksen päätöksellä, edellyttäen että kaupunginvaltuuston kau-

punginhallitukselle ohjelmien toteuttamiseen varaama määräraha riittää.

Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta

Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, joka toteutetaan kuntatasolla ja toiminnan

tehtäväalueella. Raportoinnissa seurataan taloudellisen tuloksen, toiminnallisten tavoitteiden

ja tunnuslukujen toteutumista.

Talousarvion käsittelyn aikataulu:

19.5 lähetekeskustelu/tavoitteet, kaupunginhallitus

4.6 päätös raamista ja raamin jakamisesta

toiminta-alueille, laatimisohjeet, kaupunginhallitus

16.9 talousarvion valmistelun tilannekatsaus,

kaupunginhallitus

loka-marrask. talousarvion alustava käsittely, kaupunginhallitus

2.12 talousarvion käsittely, kaupunginhallitus

18.12 talousarvion käsittely, valtuusto

Toiminnalliset tavoitteet

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään käyttötalousosan tehtävien pe-

rusteluissa.

Sisäisten palvelujen budjetointi

Kunnan omien toimialojen keskinäiset laskutukset ovat sisäisiä eriä. Sisäiset erät ovat toimin-

nan ja talouden ohjauksen ja seurannan kannalta tärkeitä. Tämän vuoksi talousarvion määrä-

rahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimiala tai muu toiminnasta vastaava

yksikkö voi vaikuttaa. Niitä ovat mm. teknisen toimen laskuttamat tila- ja ruokapalvelut muil-

ta tehtäväalueilta. Sisäisten erien on oltava yhtä suuret menojen ja tulojen osalta.

Toiminta-alueet ovat vastuussa sisäisten palveluiden käyttöarvioista.

Toiminnan rahoitus

Arvioitu vuoden 2015 verotulokertymä on 22,3 milj. €. Kertymäarvio on noin 0,6 milj. € suu-

rempi kuin talousarviossa 2014 ja yhtä suuri kuin vuoden 2013 verotulokertymä.

Vuoden 2015-2017 verotuloarvioissa on käytetty tuloveroprosenttina 20,5.

37

Verotulotasauksen jälkeen vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuuden määräksi on budje-

toitu 37,3 milj. euroa. Vuoden 2015 alustava opetusministeriön osuus on laskettu vuoden 2014

tiedoilla ennusteen vielä puuttuessa.

6. KÄYTTÖTALOUSOSA

Kaupungin tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen

Vuoden 2015 talousarviossa arvioidaan toimintatuloja kertyvän 14,6 milj. euroa. Vähennystä

vuoden 2014 talousarvioon on -9,0 % ja vuoden 2013 tilinpäätökseen -12,8 %. Kaukolämpö-

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

Ulkoinen ja sisäinen + muutos tuh tuh

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 9 355 839 9 405 472 7 262 457 -22,8 7 341 7 434

Maksutuotot 742 219 761 200 722 300 -5,1 725 726

Tuet ja avustukset 1 382 057 828 504 1 234 740 49,0 1 219 1 165

Muut toimintatuotot 5 210 968 5 004 084 5 340 945 6,7 5 438 5 538

TOIMINTATUOTOT 16 691 083 15 999 260 14 560 442 -9,0 14 722 14 863

Valmistus omaan käyttöön 112 675 19 500 27 000 38,5 24 22

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -16 430 512 -16 418 874 -16 455 677 0,2 -16 341 -16 305

Palvelujen ostot -45 904 754 -44 689 082 -45 059 165 0,8 -45 544 -45 960

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 037 417 -3 852 624 -3 084 414 -19,9 -3 079 -3 098

Avustukset -892 799 -991 098 -1 182 140 19,3 -1 183 -1 185

Muut toimintakulut -4 437 916 -4 312 076 -4 497 490 4,3 -4 586 -4 685

TOIMINTAKULUT -71 703 398 -70 263 754 -70 278 886 0,0 -70 733 -71 233

TOIMINTAKATE -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 2,7 -55 987 -56 348

Verotulot 22 321 342 21 700 000 22 330 000 2,9 22 246 22 725

Valtionosuudet 37 303 705 37 600 000 37 300 000 -0,8 37 310 37 120

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 34 122 44 000 68 300 55,2 69 69

Muut rahoitustuotot 1 432 570 264 000 441 100 67,1 441 441

Korkokulut -556 817 -800 000 -600 000 -25,0 -600 -600

Muut rahoituskulut -97 091 -48 000 -57 000 18,8 -57 -57

Rahoitustuotot ja -kulut 812 784 -540 000 -147 600 -72,7 -147 -147

VUOSIKATE 5 538 191 4 515 006 3 790 956 -16,0 3 422 3 350

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 007 157 -3 030 911 -2 872 777 -5,2 -2 818 -2 805

Poistot ja arvonalentumiset -3 007 157 -3 030 911 -2 872 777 -5,2 -2 818 -2 805

Satunnaiset erät

Satunnaiset kulut -91 348

Satunnaiset erät -91 348

TILIKAUDEN TULOS 2 439 687 1 484 095 918 179 -38,1 604 545

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos 103 263 103 263 103 263 0,0 103 103

Varausten muutos 1 100 000

Rahastojen muutos 167 946 100 000 100 000 0,0 100 100

Varausten ja rahastojen muutokset 1 371 209 203 263 203 263 0,0 203 203

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3 810 896 1 687 358 1 121 442 -33,5 807 748

38

toiminnan yhtiöittäminen toi toimintatuottoihin noin 2 milj. euron (-12,5 %) muutoksen. Toi-

mintamenoihin muutosta tuli (1 759 615 € - 558 000 €) nettona 1,2 milj. euroa (1,7 %). Kau-

pungin kaukolämmön ostoon varauduttiin yhteensä 558 000 euron edestä.

Toimintamenojen määrä on 70,3 milj. euroa vuonna 2015. Kasvu vuoden 2014 talousarvioon

verrattuna jäi 0,02 prosenttiin ja vuoden 2013 tilinpäätökseen vähennystä tuli n. -2,0 %.

Toimintakatemuutosta tuli 2,7 %, vuosikate - 16 %, tilikauden tulos – 38,1 % ja tilikauden yli-

/alijäämä – 33,5 % verrattuna edelliseen vuoteen.

Kuva: toiminta-alueittain käyttötalous

Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen toi muutosta teknisen ja ympäristötoiminnan toiminta-

tuottoihin ja –kuluihin.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

Ulkoinen ja sisäinen + muutos tuh tuh

HALLINTOTOIMINTA

TOIMINTATUOTOT 256 815 219 072 292 030 33,3 268 270

Valmistus omaan käyttöön 48 961 0 0 0,0 0 0

TOIMINTAKULUT -2 133 092 -2 577 853 -2 622 830 1,7 -2 623 -2 647

TOIMINTAKATE -1 827 316 -2 358 781 -2 330 800 -1,2 -2 355 -2 376

KEHITTÄMISTOIMINTA

TOIMINTATUOTOT 1 235 724 765 887 1 134 874 48,2 1 152 1 080

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKULUT -2 066 919 -1 862 084 -2 511 126 34,9 -2 511 -2 445

TOIMINTAKATE -831 195 -1 096 197 -1 376 252 25,5 -1 359 -1 364

SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA

TOIMINTATUOTOT 1 004 882 1 092 571 1 116 400 2,2 1 117 1 116

TOIMINTAKULUT -16 666 040 -16 780 992 -17 256 530 2,8 -17 287 -17 343

TOIMINTAKATE -15 661 158 -15 688 421 -16 140 130 2,9 -16 170 -16 227

TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA

TOIMINTATUOTOT 10 531 509 10 177 638 8 101 165 -20,4 8 233 8 366

Valmistus omaan käyttöön 63 714 19 500 27 000 38,5 24 22

TOIMINTAKULUT -11 487 907 -9 743 631 -8 023 264 -17,7 -8 086 -8 145

TOIMINTAKATE -892 684 453 507 104 901 -76,9 171 243

KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA

TOIMINTATUOTOT 3 662 153 3 744 092 3 915 973 4,6 3 953 4 030

TOIMINTAKULUT -39 349 440 -39 299 194 -39 865 136 1,4 -40 226 -40 654

TOIMINTAKATE -35 687 287 -35 555 102 -35 949 163 1,1 -36 273 -36 624

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta

TOIMINTATUOTOT 16 691 083 15 999 260 14 560 442 -9,0 14 723 14 863

Valmistus omaan käyttöön 112 675 19 500 27 000 38,5 24 22

TOIMINTAKULUT -71 703 398 -70 263 754 -70 278 886 0,0 -70 733 -71 233

TOIMINTAKATE -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 2,7 -55 986 -56 348

39

TOIMINTA-ALUE: HALLINTOTOIMINTA

Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi.

Toiminta-ajatus: Pudasjärven kaupungin tehtävänä on luoda turvallinen ja viihtyisä asuin-

paikka järjestäen kilpailukykyisen toimintaympäristön ja hyvän elämän tarvitsemat palvelut

joustavasti ja kehitystä edistävästi tavoitteena luonnostaan tunnetun maaseutukaupungin ima-

gon parantaminen.

Hallintotoimen tilivelvolliset ovat: kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja.

Hallintotoimen toiminta-alue sisältää toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalueen.

Toiminnan ja talouden ohjaus ja johtaminen tulosalue jakaantuu kahteen tulosyksikköön hal-

lintotoimi sekä kokonaistalous ja toiminta.

Tulosyksikkö Kustannuspaikka

Hallintotoimi

Valtuusto

Tarkastustoimi

Valiokunnat

Kaupunginhallitus

Valtiolliset vaalit

Viranomaislautakunta

Kokonaistalous ja toiminta

Keskustoimisto

Asiakaspalvelutiimi

IT-Käyttö

Henkilöstötoimikunta

Kuljetus- ja hankintatoimi

Edunvalvonta

Joukkoliikenne

Kunnan yhteistyötoiminta

Kuntayhteistyö Kuntayhteistyö

Oulunkaaren yhteistoiminta-alue Oulunkaaren yhteistoiminta-alue

Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto

Maaseututoimi

Maataloushallinto

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen

Maatalouslomitus (eläkemeno)

Oulunkaaren ympäristöpalvelut

Ympäristön valvonta

Terveysvalvonta

Eläinlääkintä, Pudasjärvi

Eläinlääkintä, Kuivaniemi-Simo

Eläinlääkintä, Vaala-Utajärvi

Ympäristön valvonta, yhteiset kulut

Terveysvalvonta Simo

Oulun kaupunki, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos

40

Tuloslaskelma

Sisäiset erät

Ulkoinen ja sisäinen yhteensä

Suunnitelman mukaiset poistot

YLEISPERUSTELUT

Hallintotoimi

Valtuustossa on 35 kunnallisvaaleilla valittua jäsentä. Valtuuston jäsenistä nimetään puheen-

johtaja sekä 1, II ja III varapuheenjohtaja. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

Valtuuston menot muodostuvat valtuutettujen vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden,

kokouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista.

Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin strategisesta

johtamisesta ja määrittää tulevaisuuteen suuntautuen hyväksymäänsä kuntasuunnitelmaan pe-

rustuvat kaupungin pitkäntähtäimen tavoitteet ja päämäärät. Valtuusto vastaa kaupungin toi-

minnasta ja taloudesta, kuntalain 13 §:n tehtävät.

Tarkastuslautakunnassa on 6 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Tarkastustoimen menot muo-

dostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden kokouspalkkiois-

ta, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista sekä tilintarkastajien asian-

tuntijapalvelumaksuista.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

HALLINTOTOIMINTA

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 113 620 106 385 153 750 44,5 158 159

Maksutuotot 101 883 76 200 83 850 10,0 84 84

Tuet ja avustukset 19 215 20 667 40 720 97,0 12 13

Muut toimintatuotot 14 052 15 820 13 710 -13,3 14 14

TOIMINTATUOTOT 248 771 219 072 292 030 33,3 268 270

Valmistus omaan käyttöön 48 961

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -792 860 -813 315 -892 900 9,8 -894 -897

Palvelujen ostot -1 000 431 -1 255 195 -1 256 650 0,1 -1 255 -1 268

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -70 279 -41 670 -40 500 -2,8 -40 -41

Avustukset -75 267 -94 500 -78 000 -17,5 -78 -78

Muut toimintakulut -130 035 -294 510 -292 780 -0,6 -292 -297

TOIMINTAKULUT -2 068 872 -2 499 190 -2 560 830 2,5 -2 559 -2 582

TOIMINTAKATE -1 771 140 -2 280 118 -2 268 800 -0,5 -2 292 -2 312

Sisäiset myyntituotot 8 044

Sisäiset palvelut -32 798 -28 500 -7 700 -73,0 -8 -8

Sisäiset vuokrat -31 422 -50 163 -54 300 8,2 -56 -57

TOIMINTAKULUT -64 220 -78 663 -62 000 -21,2 -63 -65

TOIMINTAKATE -56 175 -78 663 -62 000 -21,2 -63 -65

TOIMINTAKULUT -2 133 092 -2 577 853 -2 622 830 1,7 -2 623 -2 647

TOIMINTAKATE -1 827 316 -2 358 781 -2 330 800 -1,2 -2 355 -2 376

Poistot rakennuksista -10

Poistot kiint. rakenteista ja laitteista -16 691 -16 691 -16 691 -17 -17

Poistot koneista ja kalustosta -1 097

Suunnitelman mukaiset poistot -17 798 -16 691 -16 691 -17 -17

41

Kuntalain ja kaupungin tarkastussäännön määräyksiin perustuva tarkastustoiminta käsittää

kaupungin hallinnon ja talouden valvonnan, joka järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen

valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään

toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja

tilintarkastaja. Sisäinen valvonta on johtamisen väline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vas-

taa kaupunginhallitus. Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa ja kaupungin

tarkastussäännössä. Keskeistä tarkastuslautakunnan työssä on selvittää, onko kaupunkia joh-

dettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti ja tuleeko kaupungin ti-

lintarkastus asianmukaisesti suoritetuksi.

Pudasjärven kaupungin uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä käynnistyi vuoden 2013

alussa. Johtamisjärjestelmän muutoksen tarkoitus on lisätä valtuutettujen vaikutusmahdolli-

suuksia jo asioiden valmisteluvaiheessa. Uuden johtamisjärjestelmän mukaan valtuusto ja-

kaantuu sisäistä työskentelyä varten valiokuntiin. Valiokuntien yhteinen rooli valmistelussa

on ohjata ja seurata kuntayhteistyön voimavarojen hyödyntämistä kaupungin kokonaiskehit-

tämisessä. Valtuuston 1.1.2013 alkavan ensimmäisen toimikauden alussa aloittivat: alueyh-

teistyön- ja elinvoimavaliokunta, hyvinvointivaliokunta sekä elinympäristövaliokunta. Valio-

kuntien jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja.

Valiokuntien menot muodostuvat luottamushenkilöiden vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhal-

tijoiden kokouspalkkioista ja luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista.

Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä, joiden toimikausi kestää kaksi vuotta. Kaupungin-

hallituksen jäsenistä nimetään puheenjohtaja sekä I ja II varapuheenjohtaja.

Kaupunginhallituksen menot muodostuvat kaupunginhallituksen jäsenten sekä toimikuntien

jäsenten palkkioista, luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista, kaupungin-

johtajan ja hallintojohtajan kokouspalkkioista, palkka- ja henkilöstökustannuksista, tilakus-

tannuksista, asiantuntijapalvelujen menoista sekä edustukseen käytettävästä määrärahasta.

Määrärahaa on varattu lisäksi mm. osuus verokustannuksiin (210 000 €), opiskelun tukemi-

nen/toinen aste (45 000 €) ja vauvaraha (30 000 €).

Talous- ja velkaneuvontapalvelut ostetaan Oulun kaupungilta. Oulun kaupungin yhden talous-

ja velkaneuvojan sijoituspaikka on Pudasjärvi (1 päivä joka toinen viikko). Velkaneuvonnan

kuntaosuutta laskutetaan toteutuneiden menojen ja valtion maksaman perus- ja lisäosan ero-

tuksella. Talous- ja velkaneuvonnan maksuosuus on ollut 200 eurosta 400 euroon vuodessa ja

lisäksi kaupunki antaa työtilan työntekijän käyttöön.

Oulun kaupungin kanssa on hankintayhteistyösopimus. Maksuosuus tulee tehtyjen hankintojen

mukaan. Hankintayhteistyön maksuosuus on ollut noin 10 800 € vuodessa.

Kaupunginhallitus, jonka valtuusto nimittää, vastaa kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon

toimeenpanosta käytännössä, valmistelee valtuustoasiat, valvoo kaupungin etua sekä edustaa

kaupunkia. Kaupunginhallitus toimii kuntaa koskevien erityislakien mukaisena toimielimenä

ja päättää näissä erityislaeissa kunnalle määrätyistä tehtävistä, jollei muualla hallintosäännössä

ole toisin määrätty. Kaupunginhallituksen tehtävänä on kuntalaissa säädetyn lisäksi kaupun-

ginvaltuuston asettamien tavoitteiden puitteissa johtaa, valvoa ja arvioida kaupungin hallintoa

sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä huo-

lehtimalla toiminnan, talouden ja maankäytön suunnittelusta. Kaupunginhallitus vastaa kau-

pungin elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittämisestä. Kaupunginhallitus toimii kaikkien

toimialueiden monijäsenisenä luottamuselimenä, pois lukien lakisääteisille lautakunnille ja vi-

ranomaislautakunnalle kuuluvat asiat.

Kunnan kaikinpuolisen kehittämisen vauhdittamiseksi ja mm. EU-hankkeiden hyödyntä-

miseksi ja toteuttamiseksi perustettiin vuonna 1996 kehittämisrahasto, johon siirretään vuo-

sittain valtuuston päätöksellä tarvittava pääoma.

Kehittämisrahaston pääoma vuonna 2013 oli 6 042 739,50 euroa.

42

Kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää 300 000 euroa vuonna 2015 kuntastrategiaa ja

kaupungin elinvoimaisuutta tukeviin kehittämis- ja tukihankkeisiin, joihin ei ole talousarvios-

sa varattu erillismäärärahaa. Kaupunginhallitus päättää varojen käytöstä rahaston säännön

mukaisesti.

Viranomaislautakunnassa on 11 jäsentä, jotka ovat valtuutettuja. Viranomaislautakunnan

menot muodostuvat lautakunnan jäsenten vuosi- ja kokouspalkkioista, viranhaltijoiden ko-

kouspalkkioista sekä luottamushenkilöiden sähköisten palvelujen käyttömaksuista.

Viranomaislautakunta valitsee keskuudestaan yksityistielain tarkoittamia toimituksia ja kat-

selmuksia varten tiejaoston, johon kuuluu 3 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset vara-

jäsenet. Viranomaislautakunta päättää niistä asioista, jotka lakien mukaan tulee käsitellä moni-

jäsenisessä toimielimessä, joka ei voi olla kaupunginhallitus sekä niistä toiminta-alueen rat-

kaistavaksi kuuluvista asioista, jotka edellyttävät hallintopakkolain käyttöä. Viranomaislauta-

kunta toimii MRL 21 §:n mukaisena rakennusvalvontaviranomaisena ja jätelain 23 §:n mukai-

sena kunnan jätehuoltoviranomaisena.

Kokonaistalous ja toiminta

Keskustoimiston tehtävänä on huolehtia kaupungin hallintoon yleisesti liittyvistä valmistelu-,

toimeenpano- ja valvontatehtävistä. Lisäksi keskustoimiston tehtävänä on kehittää kaupungin

hallinto-organisaatiota, valmistella yleiset ohjeet ja säännöt. Keskustoimisto vastaa kaupungin

keskusarkistonhoidosta ja kokonaan kirjaamistehtävistä.

Keskustoimiston menot muodostuvat laskentasihteerin, palvelusihteerien (2) ja arkistosihtee-

rin (0,5) palkka- ja henkilöstökuluista, asiantuntijapalveluista (monistuskoneet, kuntarekry,

Dynasty, väestörekisteri, vakuutusmeklari, kopiointi tekijänoikeus), toimistotarvikeostoista,

koneiden leasingvuokrista.

Asiakaspalvelutiimi toimii kaupunkilaisten neuvonta- ja palvelupisteenä. Sisäisten palvelujen

osalta se toimii osana toimistotiimiä, joka on toiminta-alueiden hallinnollinen tukipalvelu.

Keskitetystä toimistotarvikepalvelusta vastaa asiakaspalvelutiimi. Keskitetyistä palveluksista

laskutetaan toiminta-alueita käytön mukaan.

Asiakaspalvelutiimin menot muodostuvat asiakaspalvelusihteereiden (4) palkka- ja henkilös-

tökuluista, asiantuntijapalveluista (postiajo n. 20 000 €). Tuloja tulee muista yhteistyökor-

vauksista kuten kelan ja verohallinnon palveluista n. 5 800 €.

Kaupungin tietopalvelut ovat siirtyneet valtuuston hyväksymän tietopalvelusopimuksen mu-

kaan 1.1.2009 Oulunkaaren kuntapalvelutoimiston hoidettaviksi. Laitehankintakustannuksista

vastaa kukin organisaatio, vaikka kilpailuttaminen ja hankita tehdäänkin seudullisesti. Kunnan

sisäiseen verkkoon liittyvät johtovuokrat, kytkimet, keskittimet, rakennusten sisäinen verkotus

kuuluvat kaupungin kustannettavaksi.

Henkilöstöasioita hoitaa kaupunginhallitus. Kaupungin ja sen palveluksessa olevan henkilös-

tön yhteistoimintaa sekä työsuojelua hoidetaan henkilöstötoimikunnan toimesta.

Yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata henkilöstön osallistumismahdollisuudet omaa työ-

tään, työnsä toteuttamista, työyhteisöä, työn turvallisuutta sekä henkilöstön fyysisen ja psyyk-

kisen hyvinvoinnin edistämistä koskevien asioiden käsittelyssä. Tavoitteena on saada kaikki

käytettävissä olevat taloudelliset ja henkiset voimavarat tukemaan Pudasjärven kaupungin ta-

voitteiden saavuttamisessa.

Määräraha on varattu mm. työsuojelupäällikön tehtävien hoitamiseksi (osa-aika 30 %), työhy-

vinvointipäivän ja henkilöstöjuhlan järjestämiseksi, henkilöstön sporttipassin sekä lounasruo-

kailumahdollisuuden järjestämiseksi.

Edunvalvonnan hoitaminen siirtyi oikeusaputoimistojen vastattavaksi vuonna 2009. Pudas-

järven kaupunki on tehnyt sopimuksen Oulun oikeusaputoimiston kanssa kaikkien edunval-

vontapalveluiden järjestämisestä Pudasjärven ja Taivokosken asukkaille. Tehtävää Pudasjär-

vellä hoitavat edunvaloja ja edunvalvojan sihteeri. Edunvalvonta toimii taloudellisissa asiois-

43

sa, sellaisten päämiesten tukena jotka eivät itse sairautensa vuoksi kykene itse niitä huolehti-

maan Lisäksi edunvaloja edustaa päämiestään erilaisia oikeustoimissa, perinnänjakoja, kiin-

teistön kauppoja yms. Asiakasmäärä on ollut Pudasjärvellä keskimäärin 115 ja Taivalkoskella

44 vuodessa.

Kuljetus- ja hankintatoimen tavoitteena on tuottaa palveluita kaikille hallintokunnille. Tehtä-

vänä on koordinoida, kehittää ja kilpailuttaa kaupungin sisäisiä kuljetustarpeita, kysyntää tyy-

dyttävällä tavalla. Toimintaan on kuulunut myös valvoa kaupungin liikenneturvallisuus- ja lii-

kennekasvatussuunnitelman toteuttamista sekä tuoda esiin uusia liikenneturvallisuuteen liitty-

viä kehittämisideoita sekä järjestää liikenneturvallisuuteen liittyvää koulutuksia ja tilaisuuksia.

Lisäksi tehtävänä on huolehtia kaupunkilaisten tasapuolisesta mahdollisuudesta, käyttää tar-

jottavia kuljetuspalveluja.

EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja kansallinen joukkoliikennelaki astuivat voimaan

3.12.2009, jonka mukaan jatkossa alueen toimivaltainen viranomainen on Pohjois-

Pohjanmaan ELY-keskus. Jatkossa alueen joukkoliikenne suunnitellaan yhdessä kuntien ja

toimivaltaisen viranomaisen kanssa yhdessä. Yksittäiset kunnat voivat jatkossa hankkia vain

täydentäviä kuljetuspalveluja mm. koululaiskuljetukset ja sote kuljetukset. Vuoden 2015 aika-

na aloitetaan Pudasjärven alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittely. Tavoitteena on laa-

tia kunta/ELY sopimus. Kaupungin ja ELY-keskuksen välisellä sopimuksella on tarkoitus so-

pia liikenteen suunnitteluun, järjestämiseen ja seurantaan liittyvästä yhteistyöstä, periaatteista

ja menettelytavoista sekä rahoituksesta.

Toimintavuotena kaupunginhallituksen päätöksellä kaupungin ostamia, kaikille avoimia linja-

liikennereittejä on kuusi (6). Reiteistä neljä (4) ajetaan koulupäivinä. Sarakylän alueelta kau-

punki ostaa kerran viikossa ajettavaa alueen sisäistä asiointiliikennettä kahdella reitillä, joilla

on mahdollistettu alueen asukkaiden asiointi lähikauppaan. Kipinän alueella ajetaan kahden

viikon välein, alueen sisäinen palvelulinja, jonka tarkoituksena on parantaa alueen asukkaiden

asiointi lähikauppaan.

Lisäksi kaupunki ostaa kaksi (2) palvelubussireittiä Kipinän ja Siuruan alueella, jotka ajetaan

vuorotellen kahden viikon välein.

Kesällä 2012 on aloitettu taajama-alueen palveluliikenne, jota ajetaan kolme kertaa viikossa,

kahdella eri reitillä / ajopäivä. Sopimuskausi jatkuu kesäkuulle 2015.

Koulutoimessa kaupunki ostaa kuljetuspalveluja noin 600 oppilaalle. Kuljetuksessa hyödyn-

netään ensisijaisesti olemassa olevaa linjaliikennettä, mutta kuljetustarpeisiin joudutaan käyt-

tämään merkittävästi paikallistakseja sekä jonkin verran ostamaan bussikuljetusta. Koulukul-

jetukset on kilpailutettu vuonna 2012.

Perusturvan kuljetustarpeet hoidetaan Oulunkaaren kuntayhtymän toimesta, käyttämällä pai-

kallisia taksipalveluja. Kuljetuksessa on käytössä Taksiliiton taksikorttia.

Kaupunki ostaa Oulunkaaren kuntayhtymältä kuljetus- ja hankintapäällikön työpanoksesta n.

20-30 %, kaupunginhallituksen päätös 20.9.2011.

Asiamiespalvelut. Potilas- ja sosiaaliasiamiespalvelut siirtyivät Oulunkaareen kuntayhtymän

vastattavaksi osana sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluejärjestelyä vuoden 2010 alus-

ta lukien.

Veteraaniasiamiespalvelut ostettiin Taukokangas säätiöltä 31.3.2014 saakka ja sen jälkeen

Oulunkaaren kuntayhtymältä. Veteraaniasiamiehen vastaanottoajat ovat tiistaisin ja torstaisin

ja Puikkarissa on ollut kerran kuukaudessa neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2013 veteraanien

päiväkuntoutusta on toteutettu 8 henkilön ryhmänä 10 viikon ajan keskiviikkoisin Puikkarissa.

Toimistolla on asioinut 27 henkilöä, puhelinneuvontaa on annettu 110 kertaa ja kotikäyntejä

tehty 6 käyntiä.

44

HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, – TAVOIT-

TEET JA MUUTOKSET

1000 Valtuusto

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Kuntasuunnitelman päivittäminen.

2. Vaikutusten arviointi osana päätöksentekoa.

3. Tasapainoinen talous

1001 Tarkastustoimi

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. 15 kokousta.

2. 30 tilintarkastajan tarkastuspäivää.

1002 Valiokunnat

Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta

Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015:

Asioiden valmistelussa noudatetaan kuntasuunnitelman mukaisia periaatteita.

Vuoden 2015 keskeisiä asioita ovat

1. koettu hyvinvointi

2. paikkakunnan viihtyisyys

3. eri kansanryhmien kohtaamiset – kohtaamisten lisäämiset

4. työllisyys

5. yrittäjyys

6. koulutus (työllisyyskoulutukset ja kaikki ikäryhmät)

Toimenpiteille tullaan hakemaan toimenpide-ehdotuksia ja mittareita. Asiat viedään vuosikel-

loon etukäteen, jolloin valiokunnan jäsenillä on mahdollisuus etukäteen tutustua aihepiiriin.

Osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen on haettu hankerahaa uuden toimintamallin kehittä-

miseksi. Hankkeen käynnistyttyä alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta tukee/seuraa aktii-

visesti ja säännöllisesti projektin etenemistä.

Hyvinvointivaliokunta

Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet

1. Kuntalaisten ja eri väestöryhmien hyvinvointitarpeiden ennakointi ja suunnittelu

2. Kuntalaisten hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen

3. Kuntalais- ja asiakastyytyväisyyden seuranta ja edistäminen

4. Oman toimialueensa tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ennakointi

Elinympäristövaliokunta

Keskeiset tehtävät/toiminnalliset tavoitteet

1. Kuntasuunnitelman mukaisten asioiden vieminen päätöksentekoon

2. Pitkäntähtäimen suunnitelmien valmisteluun tuominen tulevien vuosien budjetointia var-

ten

1010 Kaupunginhallitus

Raamimuutos: avustukset yhteisöille (kaupunginhallitus 5 500 €) siirto Kehittämistoimeen.

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Ennalta suunnittelemattomia hankkeita voidaan kattaa kehittämisrahastosta kaupunginhal-

lituksen erillispäätöksellä.

2. Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle.

45

1013 Valtiolliset vaalit

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Vuoden 2015 määrärahat sisältävät varauksen eduskuntavaaleihin.

2. Vuoden 2016 määrärahoissa on varauduttu kunnallisvaaleihin. Määrärahojen kohdalla on

huomioitava, että valtio ei maksa korvauksia kunnallisten vaalien järjestämisestä.

1016 Viranomaislautakunta

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. 12 kokousta

1200 Keskustoimisto

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Kaupungin asiahallinta- ja arkistotoimen sääntöjen ja ohjeiden päivittäminen ja kehittämi-

nen, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen ja uuden arkistonmuodostussuunni-

telman laatiminen, määrärahavaraus tehty vuosille 2014–2015

2. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja kuntien kanssa.

3. Sähköisten palveluiden/toiminnan kehittäminen

1205 Asiakaspalvelutiimi

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Varautuminen valtion yhteispalveluvelvoitteen perusteella tulevaan valtion toimintojen

asiakaspalveluun.

2. Asiakaspalvelun toimivuuden tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen poikkihallinnolli-

sesti kaikkien toiminta-alueitten välillä.

3. Sähköisten palveluiden kehittäminen Valtiovarainministeriön etäpalvelupilotin avulla.

1212 It-käyttö (kaupungille jääneet omat kustannukset)

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Määräraha on varattu IT-palvelujen ostoon 214 000 € ja leasingvuokriin 14 000 €. Kus-

tannuksista vastaa kaupunki suoraan (ei Oulunkaaren tietopalveluiden kautta).

1216 Henkilöstötoimikunta

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. työhyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen

2. kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman jalkauttaminen (työhyvinvointi,

koulutus, yhteistoiminnan periaatteet, työturvallisuus, riskien arviointi ym.)

3. henkilöstön omaehtoisen liikunnan aktivointi/tukeminen

4. työkykyä ylläpitävää toimintaa kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyö-

dyntäen paikallisia voimavaroja. Lounasruokailun määrärahatarpeeksi on arvioitu 20 henkilöä/työpäivä, menona 65 400 € ja tu-

lona 40 000 €.

1225 Kuljetus- ja hankintatoimi, joukkoliikenne

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. asukkaiden tarpeita huomioiva joukkoliikenteen järjestäminen koko kaupungin

alueella 2. kaupunki tukee kuljetuspalveluita, ostamalla joukkoliikennevuoroja sekä tukemalla kylien

sisäistä asiointiliikennettä

3. on mukana kehittämässä ja suunnittelemassa yhdessä eri toimijoiden kanssa

liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita

1231 Edunvalvonta

Toiminnan keskeiset muutokset toiminnan kannalta

1. Asiakasmäärä Pudasjärvellä 115 ja Taivalkoskella 44.

46

HALLINTOTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT

Kuntasuunnitelmasta 2012-2018 johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari

1. Talouden tasapainotus vastaa-

maan tulorahoitusta

Talous kestävällä pohjalla,

investoinnin sopeutetaan talous-

resursseihin.

Vuosikate vähintään poisto-

jen suuruinen. Lainamäärä

/asukas

2. Käytettävissä olevien resurs-

sien perusteltu hyödyntäminen

Vaihtoehtoisten palvelumuoto-

jen hyödyntäminen, yhteistyön

lisääminen

Uudet yhteistyöalueet -

kumppanit

3. Työllisyyden ja elinvoiman

edistäminen

Elinvoimainen kunta, työllisyys

hallinnassa

4. Aktiivinen maapolitiikka ja

kaavoitus

Maanhankinta ja kaavojen hy-

väksyntä

Ostettu ha, kaavoitettu ha

5. Asiakaslähtöinen ja palveluha-

luinen sekä motivoitunut henki-

löstö

Oikea henkilöstömitoitus. Hen-

kilöstö- ja koulutussuunnitel-

man jalkauttaminen käytännön

tasolle.

Kehityskeskustelut, työhy-

vinvointikysely, henkilöstö

ja koulutussuunnitelma

Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari

1. Väestökehityksen turvaami-

nen

Työpaikkojen lisääminen, toimi-

va hallinnassa oleva maahan-

muuttopolitiikka

Väestökehitys +/-

Uudet työpaikat

2. Tulopohjan vahvistaminen Työllisyyden edistäminen – akti-

vointitoiminnan lisäämisen mah-

dollistaminen

Työttömyysaste

Verotulopohja

3. Asiakaspalvelun kehittämi-

nen, yhteispalvelu, etäpalvelu,

sähköiset palvelut

Toimiva asiakaspalvelu kuntalai-

sille myös valtion yhteis- ja etä-

palveluna

Asiakaspalautteet

Yhteis-/etäpalveluasiakkaat

sähköisten palvelujen saata-

vuus

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

47

TOIMINTA-ALUE: KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA

Tuloslaskelma

Sisäiset erät

Ulkoinen ja sisäinen yhteensä

Suunnitelman mukaiset poistot

Kunnan yhteistyötoiminta-alue jakaantuu kuuteen tulosyksikköön: Kuntayhteistyö, Oulun-

kaaren yhteistoiminta-alue, Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, Maaseututoimi, Oulunkaaren

ympäristöpalvelut ja Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos.

Tulosyksikkö: 1011 Kuntayhteistyö, vastuuviranhaltija kaupunginjohtaja

Kaupunki kuuluu jäsenenä järjestöihin ja yhteisöihin, joilla katsotaan olevan merkitystä kau-

pungin toiminnalle. Kuntayhteistyön tulosyksikkö sisältää seuraavat maksuosuudet: Oulun-

kaaren kuntayhtymä/hallinto ja elinkeino 278 331€, Pohjois-pohjanmaan liitto n. 60 000 € ja

Suomen kuntaliitto n. 32 000 €. Kuntayhteistyön tulosyksikössä on myös varauduttu Suomen

Kuntaliiton, Kunnallispainon ja Työmarkkinalaitoksen eläkemenoperusteisen KuEL maksu-

osuuksiin 8760 €.

Tulosyksikkö: 1241 Oulunkaaren yhteistoiminta-alue (sote), vastuuviranhaltija kaupungin-

johtaja

Raamiin tehdyt muutokset ovat: työmarkkinatuen kuntaosuus -85 000 € ja kuntouttavan työ-

toiminnan -23 440 € tehtävien siirtäminen kehittämistoiminnan tehtäväalueelle sekä -91 000 €

siirto kuntapalvelutoimiston kustannuspaikalle. Kaupunginhallitus 28.10.2014 § 382 on nos-

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

KUNNAN YHTEISTYÖTOIMINTA

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 3 500 013 3 596 092 3 758 973 4,5 3 795 3 871

Maksutuotot 111 973 136 000 122 000 -10,3 123 124

Tuet ja avustukset 4 025 0

Muut toimintatuotot 42 932 12 000 35 000 191,7 35 35

TOIMINTATUOTOT 3 658 942 3 744 092 3 915 973 4,6 3 953 4 030

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 987 008 -1 936 377 -1 957 833 1,1 -1 954 -1 963

Palvelujen ostot -34 949 636 -34 863 760 -35 268 776 1,2 -35 571 -35 927

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 546 -34 280 -33 280 -2,9 -33 -34

Avustukset -109 802 -121 470 -121 120 -0,3 -122 -124

Muut toimintakulut -100 425 -71 430 -75 410 5,6 -76 -77

TOIMINTAKULUT -37 173 418 -37 027 317 -37 456 419 1,2 -37 757 -38 124

TOIMINTAKATE -33 514 475 -33 283 225 -33 540 446 0,8 -33 804 -34 094

Sisäiset myyntituotot 3 210

Sisäiset palvelut -871 841 -916 800 -980 800 7,0 -1 005 -1 030

Sisäiset vuokrat -1 304 181 -1 355 077 -1 427 917 5,4 -1 464 -1 500

TOIMINTAKULUT -2 176 022 -2 271 877 -2 408 717 6,0 -2 469 -2 530

TOIMINTAKATE -2 172 812 -2 271 877 -2 408 717 6,0 -2 469 -2 530

TOIMINTAKULUT -39 349 440 -39 299 194 -39 865 136 1,4 -40 226 -40 654

TOIMINTAKATE -35 687 287 -35 555 102 -35 949 163 1,1 -36 273 -36 624

Poistot rakennuksista -1 922 -9 432 -375 655 3 882,8 -376 -376

Poistot kiint. rakenteista ja laitteista -12 774 100,0 -10 -8

Poistot koneista ja kalustosta -1 781 -1 781 -11 471 544,1 -2 -2

Suunnitelman mukaiset poistot -3 703 -11 213 -399 900 3 466,4 -388 -386

48

tanut Oulunkaaren sosiaali- ja terveystoimen raamia 400 000 euroa, soten raami on

33 707 000 € (asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä). Toiminnallisten muutosten vaikutus-

ten jälkeen kasvua on n. 1,4 % vuoden 2014 talousarvioon nähden. Kaupungin antama raami

sisältää poistot ja hankkeet.

Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus vuodelle 2015

Alla on kuvattu palvelualojen yhteiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015. Tarkemmat ta-

voitteet palvelukokonaisuuksittain on kuvattu vuoden 2015 järjestämissopimuksessa.

Perhepalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet

Palvelutakuut toteutuvat

Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen

palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla

Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehite-

tään etäpisteistä tuotettavia palveluja

Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä

Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työnteki-

jöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla

Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen

Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen

Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen

Terveyspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet

Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aika-

rajoissa.

Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn

asettamia vaatimuksia.

Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uu-

siin palvelutapoihin.

Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim.

palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakkuus.

Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suu-

rempi.

Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisää-

teistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja.

Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim.

päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa.

Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren ase-

maa myös tulevaisuuden palveluntuottajana.

Vanhuspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet

Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspal-

veluiden kehittämiseksi:

o Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020)

o Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017)

Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaa-

ren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja

kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä.

Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen ke-

hittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa.

Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön

osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen.

49

Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden su-

juvaa arkea.

o Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: Omahoito-

palvelu, mobiilikotihoito, kuvapuhelimet, älytelevisiot, monitorointi, paikan-

taminen

Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden hen-

kilöstörakennetta.

Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahviste-

taan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa.

Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdolliste-

taan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot.

Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvin-

voinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset,

omaiset, vanhusneuvostot jne.).

Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, van-

huspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut).

Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen.

Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä.

Soten ilmoittama (24.11.2014) määrärahavaraus on Soten omatuotonto yhteensä sis. soten

hankkeet 22 209 412 euroa ja erikoisairaanhoito 11 518 860 euroa, sote yhteensä 33 728 272

euroa. Talousarvion liitteenä on erittely soten budjetoinnista.

Tulosyksikkö: 1240 Oulunkaaren kuntapalvelutoimisto, vastuuviranhaltija hallintojohtaja

Kuntapalvelutoimiston tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 on kirjattu kuntayhtymän ja

kunnan väliseen palvelusopimukseen.

Kuntapalvelutoimiston maksuosuus on yhteensä 491 286 € (v. 2014/476 693 €), kasvua 3 %

edellisestä vuodesta. Määräraha on varattu henkilöstöpalvelut 85 000 €, talouspalvelut

118 586 € (Laskuhotellin, Rondon ja ProEcon vuoksi toimintakulut kasvavat noin paljon) ja

tietopalvelut 287 700 €.

Lisäksi varataan Kuntapalvelutoimiston lukuihin lisää henkilöstöpalveluun 13 919,54 €, ta-

louspalveluun 42 651,71 € ja tietopalveluun 34 816,53 €, yhteensä 91 000 € mikä summa vä-

hennetään soten raamista (soten sisäinen tehtävien järjestely). Kuntapalvelutoimiston maksu-

osuusvarausta on hallintotoiminnan tehtäväalueella 464 286 € ja hyvinvointi- ja sivistystoi-

minnan tehtäväalueella (oppilaskoneiden osuus) 118 000 €, yhteensä kuntapalvelutoimiston

määrärahavaraus on yhteensä (491 286 + 91 000) 582 286 € vuonna 2015 (476 693 €/2014).

Kuntapalvelutoimiston ilmoittama määrärahavaraus on yhteensä 585 500 euroa (24.11.2014).

Tulosyksikkö: Maaseututoimi (Oulun kaupunki), vastuuviranhaltija kehittämisjohtaja

Kustannuspaikka: 1120 Maataloushallinto

Maaseututoimen yhteistoimintasopimus 15.6.2012 käsittää maaseutuelinkeinoviranomaispal-

velujen työtehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset. Kustannukset jaetaan Oulun, Pudasjär-

ven, Utajärven ja Iin kesken, jakajana käytetään kuntien tilojen määrää prosenttiosuutta. Pu-

dasjärven kustannusarvio asiakaspalvelujen ostot kunnilta (21 %) on 82 240 € vuonna 2015.

Kustannuspaikan koko toimintakatearvio on 111 330 euroa.

Kustannuspaikka: 1121 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen

Maaseutu- ja maatalousyrittäjien toimialan kehittämistyötä varten on koottu Maaseudun kehit-

tämisen työryhmä vuonna 2014, joka kokoontuu kehittämisjohtajan kutsusta muutaman kerran

vuoden aikana. Määräraha koostuu avustuksista kotitalouksille 121 120 €. Raamimuutos:

avustukset yhteisöille (2014/20 000 €) on siirretty Kehittämistoimeen.

50

Kustannuspaikka: 1132 Maatalouslomitus (eläkemeno- ja varhemaksu)

Määräraha koostuu eläkemenoperusteisesta KuEL maksusta 50 490 € ja varhaiseläkemenope-

rusteisesta maksusta 405 €.

Tulosyksikkö: Oulunkaaren ympäristöpalvelut, vastuuviranhaltijat hallintojohtaja ja ympä-

ristöjohtaja

Tilivelvolliset: Oulunkaaren ympäristölautakunta, ympäristöjohtaja

Talous

YLEISPERUSTELUT

Oulunkaaren ympäristöpalvelut tuottavat kunnallisen ympäristöterveydenhuollon ja eläinlää-

kintähuollon palvelut Iin, Utajärven ja Vaalan kuntiin sekä Pudasjärven kaupunkiin. Ympäris-

tönsuojelun viranomaispalvelut tuotetaan Iin ja Utajärven kuntiin sekä Pudasjärven kaupun-

kiin. Lisäksi tuotetaan eläinlääkintähuollon palvelut entisen Yli-Iin kunnan alueelle Oulun

kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan.

Pudasjärven kaupunki TILINP. TA TA Muutos SUUNN tuh SUUNN tuh

Ulkoinen/sisäinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

Ympäristön valvonta

TOIMINTATUOTOT 117 475 115 692 130 979 13,2 132 132

TOIMINTAKULUT -151 008 -155 737 -173 049 11,1 -174 -176

TOIMINTAKATE -33 533 -40 045 -42 070 5,1 -43 -45

Terveysvalvonta

TOIMINTATUOTOT 163 417 175 238 176 474 0,7 178 180

TOIMINTAKULUT -191 124 -216 315 -212 796 -1,6 -214 -216

TOIMINTAKATE -27 707 -41 077 -36 322 -11,6 -36 -36

Eläinlääkintä Pudasjärvi

TOIMINTATUOTOT 50 063 27 500 33 500 21,8 34 34

TOIMINTAKULUT

TOIMINTAKULUT -359 180 -347 146 -358 008 3,1 -361 -364

TOIMINTAKATE -309 117 -319 646 -324 508 1,5 -327 -330

Eläinlääkintä Ii - Yli-Ii - Haukipudas

TOIMINTATUOTOT 277 906 301 962 301 324 -0,2 302 302

TOIMINTAKULUT -221 474 -242 016 -231 440 -4,4 -234 -236

TOIMINTAKATE 56 432 59 946 69 884 16,6 68 66

Eläinlääkintä Vaala - Utajärvi

TOIMINTATUOTOT 132 883 122 140 120 657 -1,2 121 121

TOIMINTAKULUT -122 924 -112 898 -110 599 -2,0 -112 -113

TOIMINTAKATE 9 959 9 242 10 058 8,8 9 8

Ympäristön valvonta yhteiset kulut

TOIMINTAKULUT -60 327 -83 017 -86 703 4,4 -88 -88

TOIMINTAKATE -60 327 -83 017 -86 703 4,4 -88 -88

Oulunkaaren ympäristöpalvelut

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 582 814 594 532 605 934 1,9 608 609

Maksutuotot 111 973 136 000 122 000 -10,3 123 124

Tuet ja avustukset 4 025

Muut toimintatuotot 42 932 12 000 35 000 191,7 35 35

TOIMINTATUOTOT 741 744 742 532 762 934 2,7 766 768

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -874 428 -918 517 -933 705 1,7 -941 -950

Palvelujen ostot -97 625 -112 800 -112 400 -0,4 -112 -113

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 321 -32 280 -32 280 -32 -33

Muut toimintakulut -107 663 -93 532 -94 210 0,7 -96 -97

TOIMINTAKULUT -1 106 037 -1 157 129 -1 172 595 1,3 -1 182 -1 193

TOIMINTAKATE -364 293 -414 597 -409 661 -1,2 -416 -425

Muut rahoituskulut -31

Suunnitelman mukaiset poistot -1 781 -9 292 -9 292 -9 -9

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -366 105 -423 889 -418 953 -1,2 -425 -435

51

Pudasjärven kaupunki hallinnoi ympäristöpalveluja ja sen koko henkilöstöä. Yhteisenä toi-

mielimenä on Oulunkaaren ympäristölautakunta, jossa on kaksi jäsentä jokaisesta sopijakun-

nasta.

Kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnat vastaavat kustannuksista ku-

hunkin kuntaan tuotettujen palvelujen määrän ja aiheutuneiden nettokustannusten perusteella.

Kustannusten jaosta päättää tarkemmin ympäristölautakunta.

Vuosina 2016 ja 2017 toiminnan suunnitellaan jatkuvan nykyisellä organisaatiolla ilman mer-

kittäviä muutoksia.

Ympäristöterveysvalvonta

Terveysvalvonnan toiminta painottuu elintarvikevalvontaan, asumisterveyden edistämiseen,

talous- ja uimaveden laadun valvontaan ja muihin elinympäristön terveyshaittojen poistami-

seen ja terveellisyyden edistämiseen. Pääasiallisia toimintamenetelmiä ovat neuvonta, ohjaus

ja viranomaisvalvonta. Tehtävät ovat lakisääteisiä tehtäviä, jotka kunnan on järjestettävä joko

yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa, ottaen huomioon mitä kuntien yhteistoiminnasta on

säädetty.

Ympäristöterveysvalvonnassa on 3 päätoimista ympäristötarkastajan virkaa, jotka on sijoitettu

Iihin, Pudasjärvelle ja Utajärvelle.

Viranomaisvalvontaa ohjaa ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma, jossa on

esitetty valvontakohteiden määrät, tarkastusten määrät, painopisteet ja valvonnan suuntaami-

nen eri osa-alueille. Nykinen valvontaohjelma on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka.

Vuotta 2015 koskeva valvontaohjelma tehdään vuoden 2014 loppupuolella.

Eläinlääkintä

Eläinlääkintähuollon toiminnasta vastaa johtava eläinlääkäri. Eläinlääkintähuollossa tuotetaan

lakisääteiset kunnalliset eläinlääkäripalvelut tuotantoeläinpraktiikassa sekä pieneläinpraktii-

kassa. Lisäksi toteutetaan eläinlääkintähuollon viranomaistehtävät. Kaksi eläinlääkäriä toimii

Iissä, yksi Vaalassa ja kaksi Pudasjärvellä. Lisäksi on palkattu yksi 50 % työajalla työskente-

levä sijaistava eläinlääkäri ja kaksi eläinlääkärin avustajaa.

Ii, Yli-Ii ja Pudasjärvi muodostavat oman neljän eläinlääkärin päivystysalueen. Utajärven ja

Vaalan eläinlääkäripäivystys hoidetaan samassa päivystysrenkaassa Siikalatvan ja Pyhännän

kuntien kanssa.

Eläinlääkäreiden palkkauskustannuksissa on otettu huomioon vakinaisen sijaistavan 50 %:n

työajalla toimivan eläinlääkärin lisäksi yhden sijaisen palkkaaminen 6 kk:n ajaksi. Sijaisen

palkkaaminen mahdollistaa normaalin toiminnan, päivystysvapaiden ja lomien pitämisen niin

ettei vapaapäiviä jää rästiin.

Vuonna 2015 tuotetaan arviolta 1600 tilakäyntiä, 2500 vastaanottokäyntiä ja 200 viranomais-

suoritetta.

52

Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelun viranomaistoiminnan painopistealueita ovat ympäristönsuojelu- ja vesi-

laissa säädetyt ympäristölupa- ja ilmoitusasiat, maa-aineslupien käsittely sekä maanottotoi-

minnan valvonta, ympäristön tilan seuranta ja jätehuollon valvonta. Lisäksi tehtävänä on ylei-

nen ympäristönsuojelun edistäminen kunnassa ja siihen liittyvä tiedottaminen. Vuonna 2015

keskitytään erityisesti ympäristölupavelvollisten laitosten suunnitelmalliseen valvontaan ja ha-

jajätevesiasetuksen toteuttamiseen liittyvään neuvontaan ja tiedottamiseen.

Luvallisia maa-ainesten ottopaikkoja on yhteistoiminta-alueen kunnissa 110 kpl. Niihin teh-

dään 90 tarkastusta vuonna 2015. Ympäristölautakunta päättää kunnan toimivaltaan kuuluvista

ympäristöluvista, joita tulee vuosittain vireille n. 7 kpl.

Oulunsaaren ympäristöpalvelujen toiminta-alueella aluehallintovirastossa vireillä olevien lu-

pien käsittelyyn osallistutaan lausunnonantajana ja tarvittaessa osallistumalla maastokatsel-

muksiin.

Ympäristönsuojelun henkilöstönä on ympäristöjohtaja sijaintipaikkanaan Pudasjärvi, sekä

kaksi päätoimista ympäristötarkastajaa, joiden sijaintipaikat ovat Utajärvellä ja Iissä.

OULUNKAAREN YMPÄRISTÖPALVELUJEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET

VUODELLE 2015 Kriittinen menestystekijä

Elintarvikkeiden, kulutus-

tavaroiden sekä kuluttajapalve-

lujen turvallisuus, hyvä asumis-

terveys, talousveden ja uimave-

den laatu sekä yleinen elinympä-

ristön terveellisyys.

Ympäristönsuojelua valvotaan ja

edistetään siten, että luontoa ja

muuta ympäristöä suojelemalla,

hoitamalla ja kehittämällä turva-

taan kunnan asukkaille terveelli-

nen, viihtyisä ja virikkeitä antava

sekä luonnontaloudellisesti kes-

tävä elinympäristö.

Tuotantoeläinten hoito ja eläin-

lääkintä sekä pieneläinpraktiikka

hoidetaan ammattitaidolla ajan-

mukaisissa tiloissa. Toimintaa

kehitetään asiakkaiden palvelu-

tarpeen edellyttämällä tavalla.

Muuttuva ympäristö. Lakimuu-

tokset ja niiden käyttöönotto.

Uuden ympäristösuojelulain

vaatimukset ja mahdollisuudet

valvonnassa ja tietojärjestelmissä.

Tavoite

Tavoitteena on ylläpitää viihtyisä,

terveellinen ja turvallinen sekä

luonnontaloudeltaan kestävä

elinympäristö sekä edistää tervey-

densuojelua ja ympäristönsuoje-

lua toimialueellaan.

Ympäristö-, maa-aines- ja muut-

kin lupahakemukset käsitellään

viivytyksettä. Haja-asutusalueiden

asukkaille tiedotetaan riittävästi

jätevesijärjestelmien jätevesiase-

tuksen edellyttämistä toimenpi-

teistä.

Peruseläinlääkäripalvelut toimivat

hyvin. Alueella on riittävä määrä

ammattitaitoisia eläinlääkäreitä ja

toimiva eläinlääkäripäivystys.

Käytössä on ajanmukaiset klinik-

katilat.

Toimintaympäristön ja asetusten

muutokset hallinnassa.

Valvontasuunnitelman- ja ohjel-

man laatiminen, sen toteutus sekä

tehostuminen.

Mittari

Riittävä ammattitaitoisten

työntekijöiden määrä. Asi-

oiden viivytyksetön käsitte-

ly niin lautakunnassa, kuin

viranhaltioiden päätöksente-

ossakin.

Ympäristöterveydenhuollon

yhteisen valvontaohjelman

toteutuma- %

Käsiteltyjen lupien määrä ja

käsittelyaika.

Vesistöjen laatu ja virkis-

tyskelpoisuusluokitus. An-

nettujen lausuntojen määrä.

Suoritettujen toimenpiteiden

määrä.

Asiakkailta tuleva palaute.

Kunnallisen eläinlääkintä-

huollon suunnitelman toteu-

tuksen arviointiraportti.

Käsittelyprosessien suju-

vuus, käsiteltyjen lupien

määrä ja käsittelyaika.

Suunnitelman toteutumis-

prosentti sekä

valvontatoimien muutoksien

tuomat edut.

53

SUUNNITTELUKAUDEN 2016–2017 TAVOITTEET: Strategiset tavoitteet:

Vaikuttavuustavoitteet:

Tuotantotavoitteet:

Tuotetaan laadukkaat ja lainmukaiset palvelut

hyvin toimivassa alueellisessa organisaatiossa.

Henkilöstö on osaavaa ja päätöksenteko suju-

vaa. Tarkastellaan organisaation ja toiminta-

alueen tulevaisuutta itsenäisenä alueena ja yh-

teistyömahdollisuuksia muiden alueiden kanssa.

Toteutetaan tilanteen edellyttämiä muutoksia.

Uudet lakisäädökset ja asetukset otettu käyttöön

hallitusti. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään

lisäkoulutuksin. YSL:n tietojen tallennusvelvol-

lisuus sujuvaksi.

Sekä yritys- että yksityisasiakkaat ovat palve-

luihin tyytyväisiä. Elinympäristö on terveelli-

nen ja turvallinen. Eläinten terveys on hyvä.

Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa sujuvaa.

Järjestetään tasapuoliset palvelut ja kustannus-

ten jako yhteistoiminta-alueen kuntiin. Palvelut

tuotetaan kustannustehokkaasti. Sähköisten

asiakirjahallinnan järjestelmien käyttöönotto.

Maksullisten palvelujen osuutta palveluista

lisätään lainsäädännön sallimissa rajoissa.

Viranomaisyhteistyö sujuvaa.(kvalitatiivinen)

Tulosyksikkö: 1017 Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, vastuuviranhaltija tekninen johtaja Kaupunginhallituksen vastuulla on palo- ja pelastustoimen järjestäminen. Pudasjärvellä on yh-

teistoimintasopimus Oulun kaupungin kanssa Oulu-Koillismaa alueellisesta pelastustoimesta.

Oulu- Koillismaan pelastusliikelaitoksen palvelujen ostot ovat 561 130 € ja eläkemenoperus-

teinen KuEL maksu 11 880 €.

54

TOIMINTA-ALUE: KEHITTÄMISTOIMINTA

Kehittämistoimi jakaantuu kehittämis- ja elinkeinopalveluihin ja työllistämisen tulosyksiköi-

hin. Kehittämis- ja elinkeinopalvelut tulosyksikkö käsittää kehittämis- ja elinkeinopalvelui-

den, maahanmuuton ja hankkeiden kustannuspaikat. Työllistäminen käsittää kaupungin oman

työllistämisen, Karhupajan ja kuntouttavan työtoiminnan kustannuspaikat.

Tulosyksikkö Kustannuspaikka

Kehittämis- ja elinkeinopalvelut

Kehittämis- ja elinkeinopalvelut

Pohjantähti

Flat rate

Asumisneuvojatoiminta

Laavu

PoRi

Työtä ja yrittäjyyttä

Liikeri

Maahanmuuttajat

Työllistäminen

Kaupungin oma työllistäminen

Karhupaja

Kuntouttava työtoiminta

Tuloslaskelma

Sisäiset erät

Ulkoinen ja sisäinen yhteensä

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

KEHITTÄMISTOIMINTA

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 247 410 241 850 267 954 10,8 272 256

Tuet ja avustukset 893 846 391 237 725 820 85,5 739 684

Muut toimintatuotot 56 130 105 600 135 600 28,4 136 136

TOIMINTATUOTOT 1 197 387 738 687 1 129 374 52,9 1 147 1 075

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -1 077 029 -928 624 -1 315 803 41,7 -1 231 -1 183

Palvelujen ostot -741 204 -576 647 -698 968 21,2 -784 -766

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -50 371 -68 462 -43 490 -36,5 -43 -43

Avustukset -93 344 -191 320 -396 320 107,2 -396 -396

Muut toimintakulut -35 639 -37 347 -15 845 -57,6 -15 -13

TOIMINTAKULUT -1 997 586 -1 802 400 -2 470 426 37,1 -2 469 -2 402

TOIMINTAKATE -800 199 -1 063 713 -1 341 052 26,1 -1 323 -1 327

Sisäiset myyntituotot 38 337 27 200 5 500 -79,8 6 6

Sisäiset palvelut -4 659 -2 500 -500 -80,0 -1 -1

Sisäiset vuokrat -64 674 -57 184 -40 200 -29,7 -41 -42

TOIMINTAKULUT -69 333 -59 684 -40 700 -31,8 -42 -43

TOIMINTAKATE -30 996 -32 484 -35 200 8,4 -36 -37

TOIMINTAKULUT -2 066 919 -1 862 084 -2 511 126 34,9 -2 511 -2 445

TOIMINTAKATE -831 195 -1 096 197 -1 376 252 25,5 -1 359 -1 364

55

Suunnitelman mukaiset poistot

Kehittämistoiminnan toimintamuutokset: eri tehtäväalueilta on siirretty avustusmäärärahoja

yhteensä 61 600 € ja yhteistoiminta-alueelta siirto työmarkkinatuen kuntaosuus 175 500 € ja

kuntouttava työtoiminta 23 440 €.

YLEISPERUSTELUT

Kehittämistoiminnan tehtävinä ovat kaupungin elinvoiman strateginen kehittäminen, hank-

keiden ja maahanmuuttotyön koordinointi, kuntamarkkinointi, asumisen edistäminen, yritys-

toiminnan kehittäminen, työllistäminen, liikenteen logistiikka ja muut kaupunginhallituksen

määräämät tehtäväalueet.

Tavoitteena kehittämistoiminnalla on asukkaiden ja yritysten toimintaedellytysten varmista-

minen ja monipuolinen toimintamahdollisuuksien aktivointi sekä alueen pitkäjänteinen elin-

voimaisuuden varmistaminen.

Olennainen osa kehittämistoimintaa on eri osa-alueiden kehittämishankkeet. Pääsääntöisesti

kehittämishankkeiden rahoitus katetaan useista rahoituslähteistä. Toimintavuoden aikana

käynnistyvät hankkeet käsitellään kaupunginhallituksessa ja mikäli niiden käynnistäminen

hyväksytään, varaa kaupunginhallitus hankkeeseen vaadittavan kuntaosuuden kehittämisra-

hastosta. Mikäli hankkeen kokonaisrahoitus ei toteudu suunnitellusti, käsitellään hanke kau-

punginhallituksessa uudelleen ja mikäli hankkeesta päätetään luopua, puretaan kehittämisra-

hastosta tehty varaus.

Kaupungin viestinnän tarkoituksena on edistää asukkaiden, kaupungin työntekijöiden ja luot-

tamushenkilöiden tiedonsaantia sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Viestinnällä

pyritään lisäämään myös kaupungin tunnettuutta ja vahvistamaan eri sidosryhmien toiminta-

edellytyksiä. Kaupungin viestinnästä vastaa kehittämistoiminta kaupunginjohtajan johdolla.

Kehittämistoimi on uuden hallintomallin mukaisesti vastannut kehittämis- ja elinkeinopalve-

luista, työllisyys- ja maahanmuuttoasioista sekä kehittämishankkeiden hallinnoinnista. Kehit-

tämistoimelle on kuulunut lisäksi toimiminen erilaisissa yhteistyöverkostoissa mm Pohjois-

Pohjanmaan liiton, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulun kaupungin, Oulun Ylipiston,

Taivalkosken- ja Kuusamon kuntien, Kuntaliiton, Lapin liiton kanssa. Kehittämistoimen toi-

mintaa ohjaa Kuntasuunnitelma.

KEHITTÄMIS- JA ELINKEINOPALVELUT

Vuoden 2014 alussa on käynnistetty uuden elinkeino-ohjelman valmistelu yhteistyössä yrittä-

jäjärjestön ja Syötteen Matkailuyhdistyksen kanssa ja se tulee valmistumaan vuoden 2015 al-

kupuolella. Uusi elinkeino-ohjelma tulee vastaamaan Kuntasuunnitelman linjauksia.

Pudasjärven elinkeinot nojautuvat edelleen laajasti ottaen luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Ne ja niitä tukevat palvelutoimialat tulevat jatkossakin olemaan toimialoja, joille uusia työ-

paikkoja syntyy. Mahdollisuutena nähdään erityisesti uusiutuvan energian raaka-aineen alku-

pään jalostus ja kuljetustoimiala, joille tulevina vuosina on odotettavissa lisää uusia työpaik-

koja. Odotukset perustuvat Pudasjärven suuriin energiavaroihin ja maailmanlaajuiseen, sekä

valtakunnalliseen uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteisiin. Hallituksen lokakuussa

Poistot rakennuksista -55 855 -12 282 -32 314 163,1 -32 -32

Poistot koneista ja kalustosta -742 -742 100,0 -1

Suunnitelman mukaiset poistot -56 596 -12 282 -33 056 169,1 -33 -32

56

2014 tekemä päätös tukea turpeen ja metsähakkeen hyödyntämistä luo entistä paremman poh-

jan näiden energiatuotteiden tuotannolle.

Turpeen ja metsähakkeen hyödyntämisen lisäksi haetaan uusia mahdollisuuksia tuulivoiman

hyödyntämiseen. Vuoden 2015 aikana Pudasjärven kaupunki ottaa myös kantaa Kollajan al-

taan rakentamiseen. Allas projektin kustannusarvio on 155 miljoonaa euroa ja se loisi paikalli-

sille maarakennusyrityksille useiksi vuosiksi työmahdollisuuksia.

Yksi elinkeinojen kehittämisen painopiste on maaseutuelinkeinot ja elintarviketuotanto. Lähi-

ruuan tuotannon ja saatavuuden kehittäminen vahvistaa paikallistaloutta ja luo uusia työpaik-

koja. Uuden koulukampuksen valmistuessa vapautuu Rimmin koulukeskuksesta laitoskeittiö,

josta voidaan kehittää paikallisten elintarvikkeiden jatkojalostusta paremmin laitoskeittiöiden

tarpeita vastaaviksi. Tavoitteena on käynnistää kehittämishankkeita, lähiruuan saatavuuden li-

säämiseksi ja jalostusasteen nostamiseksi.

Pudasjärvellä toimii kaksi kansallisestikin merkittävää mekaanisen puuteollisuuden yritystä:

Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Kehittämistoimi selvittää mahdollisuuksia kehittää uutta yritys-

toimintaa, joka tukee tuotteillaan tai palveluillaan näiden yritysten toimintaa. Uusi mekaani-

nen puutuoteteollisuus voisi hyödyntää esimerkiksi olemassa olevien yritysten raaka-aineiden

sivuvirtoja ja markkinointikanavia.

Taajama-alueen palveluyritysten mahdollisuuksia hyötyä ohikulkuliikenteestä pyritään paran-

tamaan kaavoituksen, liikennejärjestelyjen, näkyvyyden, houkuttelevuuden, markkinoinnin ja

mahdollisten investointien avulla.

Vapautuvan Kurenalan koulun tontille suunnitellaan yrittäjien kanssa yhteistyössä uutta kaup-

papaikkaa, joka vahvistaisi erikoistavarakauppaa ja tukisi olemassa olevien yritysten toiminta-

edellytyksiä.

Syötteen kehittämiseksi valmistui vuonna 2014 päivitys Syötteen matkailun Kehittämissuun-

nitelmaan 2011–2023.

Suunnitelmassa painopiste on kasvulla, erityisesti kesämatkailussa. Erityisesti kesämatkailus-

sa tullaan kehittämään maastopyöräilyä ja kalastusmatkailua. Pudasjärven kaupunki on päät-

tänyt hakea vuoden 2017 MM-perhokalastuksen isännyyskaupungin roolia. Kilpailukeskus si-

jaitsisi Syötteellä ja kilpailualueena olisi Iijoen vesistö. Vuoden 2015 aikana käynnistetään

hanke kalastusmatkailun kehittämiseksi, joka tukeutuu MM-perhon tarjoamaan mediahuomi-

oon.

Matkailutoimialan kehittymisen yhtenä edellytyksenä on läheinen ja toimiva yhteistyö Oulun

kaupungin ja Lapin maakunnan kanssa. Pudasjärvi on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakun-

taliiton matkailutoimikunnassa ja Oulun Matkailun osakasyrityksessä Tunturi Travel Oy:ssä.

Lisäksi on tavoitteena jatkaa yhteistyötä Lapland-North of Finland – markkinoinnissa. Ulko-

maille suunnatussa talvimatkailun markkinoinnissa on erityisen tärkeätä, että Syöte leimautuu

osaksi Lappia.

Syötteen vahvuutena kotimaisille matkailijoille on helpompi saavutettavuus autolla ja ulko-

maisille matkailijoille vaihtoehtoiset yhteydet Oulusta, Rovaniemeltä tai Kuusamosta.

Pudasjärven kaupunki on profiloitunut hirsirakentamisen edelläkävijäkuntana ja – alueena

Suomessa. Hirsikorttelihanke ja hirsirakenteinen päiväkoti, sekä hirsisen koulukampusalueen

suunnittelu, ovat nostaneet Pudasjärven kaupungin positiivista mielikuvaa. Myönteinen julki-

suus ja suuri näkyvyys ovat konkretisoituneet paikallisten puutuotetoimialan yritysten tilauk-

sissa. Niiden vaikutus jo nyt on ollut työpaikkoja säilyttävä ja uusia työpaikkoja luova. Tärke-

ää on, että kaupunki omilla toimillaan tukee tätä kehitystä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.

Hirrestä kehitetään Pudasjärvelle uutta matkailutuotetta, joka vahvistaa keskustaajaman mat-

kailua ja tukee myös Syötteen matkailuyrityksiä.

57

Perinteiset peruselinkeinot, kuten maatalous, metsätalous, porotalous, sekä kone-, kuljetus- ja

logistiikkatoimialat ovat säilyttäneet asemansa elinkeinojen perustukirankana. Porotalous ja

matkailutoimiala ovat löytäneet uusia molempia toimialoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja,

mm. Meri-City-Tunturi-hankkeen puitteissa.

Budjettivuoden tulosten saavuttamista saattaa heikentää maailmanlaajuinen taloustaantuma.

Toisaalta heikentyvä euro antaa lupauksia helpottuvasta viennistä, joka vaikuttaisi positiivi-

sesti Pudasjärven sekä vientiä harjoittaviin teollisuusyrityksiin että matkailuyrityksiin.

Yksityisten investointien käynnistyminen edellyttää näköalojen parantumista sekä paikallisesti

että kansainvälisesti. Pankkien kiristyvä luotonantopolitiikka saattaa vaikuttaa negatiivisesti

alueella toimiviin yrityksiin.

Käynnissä oleva Pudasjärven ja Taivalkosken yhteinen laajakaista-hanke on panostusta tule-

vaisuuteen. Mittaluokaltaan tämä hanke on yksi suurimpia, mitä Laajakaista kaikille hankkeen

puitteissa on toteutettu. Pudasjärven kaupunki tukee hanketta hankerahoitusehtojen mukaises-

ti. Kairan Kuitu Verkko-osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi on parhaillaan käynnissä.

Osakeyhtiöön kuuluvat Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta. Pudasjärven Kyläverkot

Oy, jonka Pudasjärven kaupunki omistaa, toteuttaa kyläverkko-osuuden rakentamisen. Raken-

taminen on suunniteltu vuosille 2014 – 2015.

Kehittämistoiminnan erityisenä painopisteenä on palvelusuunnittelijan työn kautta koko ajan

harvan astutuksen problematiikan esillä pitäminen ja Harva-palvelustrategian sisällön moni-

puolistaminen ja vahvistaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on alueelli-

sen ja valtakunnallisen asiakäsityksen vahvistaminen. Tätä työtä tukee Pudasjärven vuonna

2014 saama titteli ”Suomen kylämyönteisin kunta”.

Maahanmuutto

Pudasjärven kaupunki saa laskennallista korvausta humanitaarisesta vastaanotosta sen perus-

teella, että kaupunki on solminut toistaiseksi voimassa olevan vastaanottosopimuksen Pohjois-

Pohjanmaan Ely-keskuksen kanssa. Vastaanottosopimuksen mukaan kaupunki on sitoutunut

perheryhmäkodin, tuetun asumisen, vastaanottokeskuksesta kuntaan siirtyvien sekä kiintiöpa-

kolaisten vastaanottoon.

Maahanmuuttotyön tavoitteena on kehittää kaupungin peruspalveluja niin, että ne huomioivat

myös maahanmuuttajat asiakkainaan.

Maahanmuuttotyö pitää sisällään yleisen koordinoinnin ja palvelujen kehittämisen, pakolais-

ten vastaanoton, palvelujen ostot (esim. käännöstyöt, tulkkaukset muille kuin pakolaisille,

henkilöstön täydennyskoulutus) sekä kehittämis- ja toiminta-avustusten jakamisen eri toimi-

joille. Kehittämis- ja toimintatukea voivat hakea kaikki Pudasjärvellä toimivat kolmannen

sektorin toimijat, joka pystyvät osoittamaan, että suunniteltu toiminta edistää kotoutumista,

tukee suomen kielen oppimista ja kehittää ja luo hyviä etnisiä suhteita.

Hankkeet

Asumisneuvojatoiminta-hanke

Pudasjärven kaupunki on hakenut ARA:lta avustusta asumisneuvojatoiminnan käynnistä-

miseksi Pudasjärvellä ajalle 1.8.2013 – 31.7.2016. Toimintaan on saatu avustuspäätös heinä-

kuussa 2013 ja avustusta on myönnetty 20 % vuonna 2013 ja 2014 toteutuvista hyväksyttävis-

tä kustannuksista. Avustus on haettava kunakin vuonna erikseen.

58

Asumisneuvojatoiminnassa tarkastellaan erityisryhmien asuntotilanne ja kartoitetaan mahdol-

linen uudisrakentamisen tarve. Asunnot pyritään hajasijoittamaa olemassa olevaan asuntokan-

taan, jotta keskittymiä ei syntyisi.

Pudasjärven kuntasuunnitelmaan on sisällytetty tavoite, että Pudasjärven väestöstä vuonna

2018 maahanmuuttajataustaisia on 10 %. Tämä edellyttää kaupungin peruspalvelujen, myös

asumispalvelujen, kehittämistä voimakkaasti niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin maa-

hanmuuton tarpeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä asuntojen tarjoamista ja asumiseen liitty-

vien palvelujen ja erilaisten tukitoimien kehittämistä myös niille kuntalaisille, joiden kieli- ja

kulttuuritausta poikkeaa kantaväestöstä.

Asumisneuvojatoiminnan kautta jatkuvasti kasvavalle maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille

suunnataan alkuvaiheessa ohjausta ja neuvontaa asumiseen ja turvallisuuteen liittyen sekä au-

tetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä on huomattu, että he tarvitsevat

paljon neuvontaa kodinkoneiden yms. sellaisten käytössä sähkö- ja paloturvallisuus asioissa

sekä perehdyttämistä suomalaiseen turvallisuustoimintaan mukaan lukien vapaehtoisten (VA-

PEPA) toiminta. Arjen turvaa kunnissa - hankkeessa, etsitään viranomaistoiminnan resurssien

vähetessä turvallisuus ja hyvinvointityöhön uusia kumppaneita järjestöistä, kyläyhdistyksistä

ja muista vapaaehtoisista toimijoista. Asumisneuvojatoiminnan kautta voidaan ohjata myös

kolmannen sektorien työtä erityisryhmien asumisessa avustamiseen ja neuvontaan. Toimintaa

ohjaa Pudasjärven kaupungin ja Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöistä koostuva asiantun-

tijatyöryhmä.

Rahoitusta haettu seuraaville hankkeille:

Laavu-hanke

Hankkeen tavoitteena on luoda uusia ennaltaehkäiseviä hyvinvointi- ja työllisyyspalveluja

syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyyden torjuntaan. Tavoitteena on myös luoda kestävä ja kus-

tannustehokas malli palvelujen tuottamiseen yhteistyössä kaupungin ja kuntayhtymän sekä

kyläyhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen kautta ediste-

tään ja tuetaan kuntalaisten, ja erityisesti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneiden henkilöi-

den, osallisuutta ja työllistymistä. Hankkeen tavoitteena on toimenpiteiden kautta lisätä kunta-

laisten osallisuutta, vähentää työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä, helpottaa

muiden haastavassa tai vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien (mm. kotiäidit, maahanmuut-

tajat) osallisuutta ja työllistymistä.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen ja ohjaus-

ryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Hilkka Parkkisenniemi.

Työtä ja yrittäjyyttä-hanke

Syötteen alueen masterplan valmistui kesällä 2014. Työtä ja yrittäjyyttä -kehittämishankkeen

tarkoituksena on tarkentaa ja selvittää masterplanissa esille nousseiden keskeisten kehittämis-

kohteiden kaupallinen hyödyntäminen, kustannukset ja mahdolliset riskit. Aikaisempia kehit-

tämiskohteita alueella ovat olleet esimerkiksi Safaritalon rakentaminen v. 2008 - 2009, Lup-

poveden rakentaminen v.2008 – 2011 sekä useiden reitistöjen rakentamiset ja kunnostukset.

Jotta voidaan turvata alueen elinvoimaisuus ja pitkäjänteinen kehittyminen sekä luoda edelly-

tyksiä kannattavalle yritystoiminnalle, alueelle tarvitaan kehittämissuunnitelma, joka sisältää

myös talous- ja toimintasuunnitelman keskeisille kehittämiskohteille. Tämä kehittämissuun-

nitelma toimii myös toimijoita sitouttavana ja yritystoiminnan kehittämistä tukevana asiakir-

jana. Hankkeen toisena tavoitteena on tehdä selvitys ja suunnitelma alueen saavutettavuuden

parantamiseksi.

Hankkeen aikana alueelle saadaan kehittämissuunnitelma, jonka avulla Syötteen aluetta voi-

daan lähteä kehittämään masterplanista ja yrittäjiltä saatujen toiveiden pohjalta. Hankkeen tu-

59

loksena on syntynyt selvitys, jonka avulla voidaan arvioida kehittämistoiminnan kustannukset,

taloudelliset hyödyt ja mahdolliset riskit. Alueella toimivat yritykset ovat sitoutuneita ja tie-

toisia kehittämissuunnitelmista ja uusista potentiaalisista sisällöllisistä palvelukokonaisuuksis-

ta. Hankkeen jälkeen alueen yritykset ja muut toimijat voivat tehdä omia investointisuunni-

telmiaan ja kehittää palveluitaan alueen kokonaissuunnitelmaan peilaten. Yritykset ovat sitou-

tuneita myymään ja markkinoimaan tulevia uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Alueella on

myös saavutettavuuteen liittyvä suunnitelma ja arvio sen kustannuksista.

Hankkeesta vastaa Pudasjärven kaupunki, joka nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Keskeisiä

yhteistyötahoja ovat mm. Iso-Syötteen matkailuyhdistys ry. Metsähallitus/Laatumaa, Oulun

Seudun Setlementti ry ja Pudasjärven yrittäjät ry.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen ja ohjaus-

ryhmään on kaupunginhallituksen edustajana nimetty Reijo Talala.

PoRi-hanke

Yhteistyöprojekti PoRin toteuttajana on Pudasjärven kaupungin organisaatiosta kehittämis-

toimi sekä Vapo Oyj. Kaupungilla on vetovastuu projektista.

Toteutusaika 1.1.2015 – 31.12.2017. Toteutusalue on Pohjois-Suomi, kuitenkin siten että kun-

tarahoittajana ja hallinnoivana yhteisönä Pudasjärvi on pilottikohteiden rekrytoinnissa erityis-

asemassa suhteessa muut kunnat.

Turvetuotantoalueet ovat osoittautuneet erinomaiseksi poron- ja riistanhoidon kannalta. Luon-

nontilaisia kosteikkoalueita on menetetty runsaasti lähinnä ojitusten seurauksena, joita kuiten-

kin voidaan osittain palauttaa turvetuotantoalueiden jälkikäytöllä. Kosteikot ovat tärkeitä

luonnonvaraisille eliölajeille mm. ravinnon lähteinä, laidun- ja lisääntymisalueina, joissa tapaa

porojen ohella niin vedessä kuin maalla viihtyviä riistaeläimiä. Lisäksi tuotantoalueita voidaan

ottaa rehun kasvatusalustaksi talvi- tai muuta ruokintaa varten. PoRi-hankkeessa on tavoite pi-

lotoida turvetuotannosta poistuville alueille mallikohteita, jotka pohjautuvat kokemusperäisiin

selvityksiin, tutkimuspohjaiselle tiedolle ja vahvalle ympäristörakentamisen osaamiselle.

PoRi-hanke toteuttaa Pudasjärven kaupungin toiminta-ajatusta ja strategiaa sekä Pudasjärven

kaupungin ja Vapon 28.1.2011 allekirjoittamaa aiesopimusta, jonka tavoite on edistää turpeen,

energiapuun ja näitä toimialoja palvelevan kone- ja kuljetusalan liiketoiminnan kehittämistä

Pudasjärvellä niin että turvesoiden jälkikäytössä tuetaan luonnon monimuotoista hyödyntä-

mistä huomioiden erityisesti metsästysmatkailun ja porotalouden mahdollisuudet (esim. riista-

pellot/lintukosteikot). Hanke noudattaa valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä soiden

ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 30.8.2012. Periaatepäätök-

sessä linjataan Suomen soiden ja turvemaiden käytön ja suojelun kokonaisuutta, linjauksilla

edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua Suomessa.

Vapo on alustavasti hyväksynyt PoRi-hanketta koskevan yhteistyön Pudasjärven kaupungin

kanssa. Talven 2013 - 14 aikana Ilkka Saarijärvi on esitellyt hanketta Paliskuntain yhdistyk-

selle, Suomen Riistakeskukselle, Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Metsähallitukselle. Edellä

mainitut tahot ovat ilmaisseet myönteisen suhtautumiseen hankkeeseen suullisesti ja kirjalli-

sella lausunnolla.

Kustannusarvion mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä 821 768 euroa. Pohjois-

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta haetaan 657 414 euroa. Pudasjärven

kaupungilta haetaan 23 671 euroa ja Vapo Oyj:lta 15 780 euroa ensimmäisen vuoden 2015

osalta, jolloin pääpaino on valmistelussa ja suunnittelussa. Lisäksi Pudasjärven kaupunki si-

toutuu hallinnoimaan hanketta ja Vapo Oyj lupautuu olemaan asiantuntijan roolissa koko

(2015 – 17) hankkeen keston ajan. Vuosien 2016 – 17 osalta, kunta ja yksityisestä rahoituk-

60

sesta neuvotellaan niiden maaomistajien ja kuntien kanssa, joiden alueella kunnostettavat jäl-

kikäyttökohteet tulevat sijaitsemaan.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 19.8.2014 § 307 hankehakemuksen jättämisen.

Pudasjärven kaupungin työllistämispalvelut

Työllistämispalveluiden tehtävänä on tukea työnhakija-asiakkaiden työllistymistä tai kuntou-

tumista kohti työelämää tarjoamalla asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluita ja henkilökohtaista

tukea ja ohjausta. Työllistämispalveluiden toimintaan kuuluvat kaupungin palkkatukityöllis-

täminen, Karhupajan toiminta, työllistämishankkeet, koululaisten kesätyöllistäminen ja yhdis-

tysten työllistämisen tukeminen.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia työttömyysturvalakiin. Jatkossa kunnat maksai-

sivat työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet työttömyyden pe-

rusteella tukea vähintään 300 päivää. Tällä hetkellä kunnat joutuvat maksamaan työmarkkina-

tuen kuntaosuutta, joka on 50 % työmarkkinatuesta, niiden työttömien osalta, jotka ovat saa-

neet työmarkkinatukea yli 500 päivää. Kun työtön on saanut työmarkkinatukea 1 000 päivää,

kuntien osuus nousisi 70 prosenttiin. Nämä lakimuutokset tulevat asettamaan erittäin kovan

haasteen työmarkkinatuen kuntaosuuden pitämiseksi edes kohtuullisissa rajoissa.

Pudasjärvellä on arvioitu olevan noin 100 työtöntä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea yli

300 päivää mutta alle 500 päivää. Kun perustyömarkkinatuki on 32,66 €/pv, on näiden henki-

löiden yhteinen vuotuinen työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia noin 850 000 €. Tästä sum-

masta uuden lainsäädännön mukaan kaupungin osuus on 50% eli 425 000 €. Kun tähän lisä-

tään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden arvioitu kuntaosuus (175 000€, perustuu 2014

toteumaan) ja yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden työttömien korotusosuus (50%:sta 70

%:iin) nousee kaupungin laskennallinen työmarkkinatuen kuntaosuus kokonaisuudessaan yli

600 000 euroon.

Avoimet työmarkkinat eivät tulle vuonna 2015 helpottumaan ja siksi työmarkkinatuen kunta-

osuuden hallinta tulee pääsääntöisesti lankeamaan kaupungin omien toimenpiteiden varaan.

On hyvin todennäköistä, ettei talousarvioon työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatut 175 000

euroa tule riittämään koko vuodeksi. Lisäksi talousarviovuoden aikana tulee varautua harkit-

semaan uusien työllistämistoimenpiteiden käynnistämistä ja lisähenkilöresurssien palkkaamis-

ta.

Tavoitteet ja kehittämiskohteet vuodelle 2015

1. kehittää kuntouttavan työtoiminnan ja työllistämisyksikön aktivointiryhmiä kylien pitkä-

aikaistyöttömille yhteistyössä Oulun seudun TE-toimiston ja Oulunkaaren kanssa

2. vahvistaa Pudisfoorumin resursseja kohtaamaan lisääntyvä työmäärä työmarkkinatuen

kuntaosuuden kasvaessa merkittävästi

3. juurruttavat työllistymistä tukevat koulutukset, mm. työhönvalmennusryhmä ja työpaik-

kavalmentajakoulutus, osaksi kaupungin työllistymistä edistävää toimintaa

4. vahvistaa edelleen paikallisten yhdistysten ja pk-yritysten roolia työllistäjänä ja arjen tur-

van ylläpitäjänä kylillä sopimuksellisuuteen nojautuen

5. jatkaa Pudisfoorumilla käyttöön otettua pop-up foorumi -ajattelua

6. monipuolistaa työpajan toimintaa nuorten elämänhallintaa tukevana toimintana sekä hyö-

dyntää työpajan henkilöstön ammattitaitoa myös aikuisväestön elämänhallinnassa ja työ-

hön valmennuksessa.

61

Kuntouttava työtoiminta

Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu Oulunkaaren kuntayhtymän ohjaajan toimesta. Lain-

säädännön muuttuessa ja kuntien työllistämisvelvoitteiden lisääntyessä vuoden 2015 alusta

lähtien kaupunki ryhtyy toteuttamaan kuntouttavaa työtoimintaa omana toimintana. Kuntout-

tavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymän palveluksesta kaupungin vi-

ranhaltijaksi vanhana työntekijänä 1.1.2015 alkaen..

KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET

Tunnusluvut ja keskeiset muutokset talouden kannalta

1100 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. EU-rakennerahastojen hankekausi on auennut osittain syksyllä 2014 ja loputkin aukeaa

vuoden 2015 aikana. Kehittämistoimi toimii keskitettynä hankkeiden suunnittelupisteenä

ja kaikkien kaupungin hankkeiden on jollain tavalla oltava yhteistyössä kehittämistoi-

meen. Näin taataan koordinointi, kuntasuunnitelmaan linkittäminen, turhat päällekkäisyy-

det ja yhteistyö poikkihallinnollisesti/hankkeiden kesken.

Kaupungin hallinnoimat hankkeet 2015:

Osallisuushankkeet 2015:

Hankkeen nimi Toteuttaja-taho

Kaupungin-

hallituksen

päätös §

Kunta-

osuus

koko

hankkeen

aikana

yhteensä

Kunta-

osuus €

2015

Erikseen rapor-

toitava kunnal-

linen, lasken-

nallinen osuus

2015

*) Arjen turvaa kunnissa

jatkohanke Lapin liitto valmistelussa

ei vielä

tiedossa 5 000 0

Terveysliikuntaohjelma

vuosille 2013–2016

Terveyden ja

hyvinvoinnin

laitos

kaup.hall.

18.6.2013 §

250

9 900

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Manner-Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella 2014–2020 yhtä kansallista rakennerahas-

to-ohjelmaa, joka sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroopan aluekehi-

Hankkeen nimi

Hankkeen budjetti

2015

Yksityisen

rahan osuus

2015

Kunta-

rahoitus 2015

Rahoittajan

tuki 2015

Asumisneuvojatoiminta

1.8.2013–31.7.2016

kp 11011 36 400 0 29 120 7 280

Laavu-hanke 171 039 0 34208 136831

Työtä ja yrittäjyyttä-hanke 103 000 0 20 600 82 400

PoRi-hanke 171 039 0 34 208 136 831

481 478 97 536 363 342

62

tysrahaston (EAKR) mukaiset toimenpiteet. Osa hankerahoituksesta on auennut haetta-

vaksi syksyllä 2014 ja loput aukeaa vuoden 2015 aikana. Hankekauden vaihtumisen

vuoksi hankkeita on vielä vähän käynnissä, mutta ohjelman käynnistyttyä kunnolla hanke-

rahoitusta tullaan hakemaan aktiivisesti. Tavoitteena on saada lisäresurssia ja –rahoitusta

kuntastrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Pudasjärven kaupunki varautuu osallistumaan Lapin liiton valmistelemaan Arjen turvaa

kunnissa jatkohankkeeseen 5 000 euron kuntaosuusmaksulla vuonna 2015.

1220 – 1221 Työllistäminen

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Vuoden 2015 alusta alkaen kuntien maksettaviksi tulevat vaikeasti työllistyvien (500 pv)

lisäksi myös pitkäaikaistyöttömien (300 pv) työmarkkinatuesta 50 %. Lisäksi yli 1000

päivää työmarkkinatukea saavien osalta nousee kunta osuus 70 %:iin. Vuoden 2015 alusta

alkaen kuntouttava työtoiminnan ohjaaja siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymältä kehittämis-

toimen työllistämisyksikön alaisuuteen. Karhupajan toimintaa tarkastellaan asiakastarpeita

vastaavaksi. Oulunkaaren kuntayhtymän aiemmin maksama työmarkkinatuen kunta-

osuusmaksu (-175.000 €) siirtyy kehittämistoimen maksettavaksi. Kuntaosuusmaksun pi-

täminen budjetoidussa 175 000 € tulee olemaan erittäin haastavaa. Pudasjärvellä on arvi-

olta noin 100 henkeä, jotka ovat olleet työttömänä yli 300 pv mutta alle 500 päivää. Kun

arvioidaan näiden henkilöiden työmarkkinatuesta kaupungin maksettava osuus ja kun sii-

hen lisätään yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneiden lisääntyvä kuntaosuus, olisi lasken-

nallinen kuntaosuusmaksu vuonna 2015 noin 600 000 €.

2. Etsivä nuorisotyö siirtyy opetus- ja sivistystoimeen.

Työllistämisen tunnusluvut ja mittarit:

1. Nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen vahvistuminen: Missä on onnistut-

tava

Toiminta Mittari

Nuorten syrjäytymi-

sen ehkäisy

Pop-up työfooru-

mintoiminnan kehit-

täminen

Kesätyöllistäminen

Haetaan valtion avustusta nuorten

työpajatoimintaan ja etsivään nuori-

sotyöhön (opetus- ja sivistystoimi)

Luodaan matalan kynnyksen ”sei-

nätön pop-up työfoorumi”- malli

sekä tarvelähtöinen matalan kynnyk-

sen työtoiminta

Haetaan kumppani nuorten kesätyöl-

listämiseen

Nuorten koulupudokkaiden määrä 0

50 % nuorten työpaja valmennetta-

vista löytää jatkopolun

(Nuorten alle 20-v. työttömyys 0 %

12/2015)

Koulutuksen tai työelämän ulkopuo-

lella olevat 25–29 v. nuoret mukana

työpajatoiminnassa 100 % 12/2015)

Ammattikoulutetuilla / nuorten työ-

pajatoiminnan ulkopuolella olevilla

nuorilla on pop-up foorumi-, työko-

keilu- tai työpaikka tai kuntouttavan

työtoiminnan paikka

Toimintasuunnitelman mukaiset

toimenpiteet toteutuvat

Työllistetään kaikki 97 – 00 synty-

neet kesällä 2015

63

2. Aikuisten työfoorumitoiminnan sisällön kehittäminen Missä on onnis-

tuttava

Toiminta Mittari

Osallisuuden

tukeminen

– verkostoitunut toiminta

– yksilön tavoitteita tukevaa

– matalan kynnyksen tarveläh-

töinen työfoorumitoiminta ja

seinätön työtoiminta

Työfoorumitoiminnan laadun arvi-

oinnin kehittäminen

Yli 300 päivää passiiviaikaista työ-

markkinatukea saaneiden työttö-

myys minimoidaan 12/2015 men-

nessä

3. Kuntouttavan työtoiminnan vahvistaminen/kehittäminen Missä on onnistuttava Toiminta

Mittari

Kuntouttavan työtoimin-

nan oikea-aikainen ja

riittävä toteuttaminen

kaupungilla oma kuntouttavan

työtoiminnan ohjaaja ja riittävästi

työtoimintaan paikkoja

Toiminta tuloksellista; yksi-

löllistä ja asiakasta voimaan-

nuttavaa

4. Palkkatukityöllistäminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari

Palkkatukityöllistämisen kehit-

täminen/lisääminen

Uusia työpaikkoja yrityksiin entis-

ten työllistäjien lisäksi (työn etsijä

/työhönvalmentaja)

Yli 300 päivää työttömänä olleiden

määrä minimoidaan 12/2015

työmarkkinatuenkunta-osuusmaksu

alle 175 000 €/v

5. Työttömien terveystarkastukset

Pudasjärvellä työttömien terveydenhuollon tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja sosiaali- ja

terveysministeriön (19.8.2013) ohjeistuksen mukaisesti. Missä on onnistuttava Toiminta Mittari

Työttömät pääsevät terveys-

neuvontapalvelujen piiriin

Terveystarkastusten toteuttami-

sesta tehdään suunnitelma

Terveystarkastukset toteutuvat

6. Työkokeilut Missä on onnistuttava Toiminta Mittari

Työkokeilupaikka löytyy

viikon sisällä asiakkuuden

alkamisesta tai tarpeen il-

maannuttua.

Suunnitelma toiminnasta, sisällös-

tä ja periaatteista (sisältää laadun)

Työllistymistä tukevia työkokei-

lupaikkoja on riittävästi

7. Oppisopimuskoulutus Missä on onnistuttava Toiminta Mittari

Oppisopimuskoulutuksen

tarpeen ja mahdollisuuksien

kartoitus asiakaslähtöisesti

Tehdään selvitys oppisopimus-

koulutustarpeista ja toteutusmah-

dollisuuksista sekä kustannuksista

Toteutetaan tarkoituksenmukai-

sesti ja tavoitteellisesti

64

1222 Karhupaja

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta:

1. Karhupajan toimintaan haetaan valtionavustusta, joka kohdentuu alle 29 vuotiaisiin.

Myönnettävä avustuksen suuruus on harkinnanvaraista ja voi muuttaa toiminnan tulora-

hoitusta.

2. Karhupajan oman toiminnan sisäiset ja ulkoiset myyntituotot voivat vaihdella pajalle tule-

vien valmentautujien työkuntoisuudesta tai määrästä riippuen

1224 Kuntouttava työtoiminta

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta:

1. Toiminta siirtyy 1.1.2015 alkaen Oulunkaaren kuntayhtymältä kaupungin omaksi toimin-

naksi ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja siirtyy kaupungin työntekijäksi vanhana työn-

tekijänä. Talousarviomäärärahat on siirretty Oulunkaaren kuntayhtymän maksuosuudesta

kaupungille. Samoin siirtyvät työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut kaupungin talousarvi-

oon 175 000 €.

1026 Maahanmuuttotoiminta

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta:

1. Toimintatuotot koostuvat kaupungin saamasta laskennallisesta korvauksesta sekä vastaan-

ottokeskuksen vuokrasta (40 %). Näillä tuotoilla katetaan pakolaisten vastaanoton ja ter-

veyspalvelujen (perhepalvelut), maahanmuuttotyön koordinoinnin ja ohjaavan koulutuk-

sen (Työstartti) kulut sekä maahanmuuttotyön toiminta- ja kehittämisavustukset järjestöil-

le.

Strategiset päämäärät

Pudasjärvi hyödyntää maailmanlaajuisesti tunnistettavia kehitystrendejä (myötävirtoja), jotka

auttavat kuntaa rakentamaan elinvoimaisen tulevaisuuden. Tällaisiksi myötävirroiksi on tun-

nistettu ekologisten arvojen nousu, yksilön hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen panostamisen

kasvaminen ja yhteiskunnan erilaisten rajojen murtuminen (rajattomuus).

65

KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT

Kuntasuunnitelmasta 2012–2018 ja maaseutupoliittisesta toimenpideohjelmasta 2012 -

2015 johdetut toimenpiteet

Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari

1. Syötteen matkailun kehittämi-

nen

Miljoona kävijää vuonna 2023 Kävijämäärässä kasvua

vuositasolla 7 %

2. Lähiruokakonseptin kehittämi-

nen ja uusien yritysten saaminen

alueelle

Elinvoimainen ja kannattava maa-

taloustuotanto. Tuetaan olemassa

olevia maatiloja ja rohkaistaan

nuoria perustamaan uusia maatilo-

ja.

Lähiruokakulttuurin kehit-

täminen; 15 – 20 uutta yri-

tystä.

3. Kaikkien saatavilla olevat

toimivat viestintäyhteydet (tieto-

liikenne ja puhelin)

Puhelin liikenteen varmistaminen

ja toimivat ATK-yhteydet koko

Pudasjärven alueelle vuoteen 2015

mennessä

4. Osaavan työvoiman saatavuus Uusi, sisällöltään ja oppimisympä-

ristöltään moderni koulukampus 1.

ja 2. asteen opiskelijoille. Koulu-

tuksen sisällön suunnittelussa huo-

mioidaan omat luonnonvarat ja

kärkiyritykset. Maahanmuuttaja-

taustaisten henkilöiden osuus väes-

töstä 10 % vuoteen 2018 mennessä.

Koulukampuksen toteutu-

minen.

Maahanmuuttajataustaisten

henkilöiden osuus väestöstä

5. Yrittäjien ja maatalousyrittä-

jien sukupolven vaihdosten tu-

keminen

Tuetaan sukupolvenvaihdoksia

neuvonnalle

Sukupolvenvaihdokset kpl /

vuosi

Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari

1. Laajakaistan rakentaminen 100 Mg laajakaistan rakentamisen

aloittaminen vuonna 2014 Kairan

Kuitu Oy:n toimesta

Liittymisaste 450 liittyjää v.

2013 ja 900 liittyjää v. 2014

ja 1350 liittyjää v. 2015

2. Lähiruoka otetaan keskeiseksi

kehittämiskohteeksi

Kehittämistoiminta suunnataan alan

imagotyöhön, menekinedistämiseen

ja tunnettuuden lisäämiseen kam-

panjoiden ja tapahtumien avulla.

Pudasjärven teurastamon laajempi

hyödyntäminen ja vapautuvan Rim-

minkankaan koulun keskuskeittiön

hyödyntäminen jatkojalostuksessa.

2 – 3 lähiruokaan liittyvää

tapahtumaa vuodessa eri

kylillä ja Syötteen matkailu-

alueella, mm. ravintolapäi-

vien hyödyntäminen

4. Syötteen matkailijoiden pal-

velutarjonnan lisääminen laajen-

tamalla tarjontaa Kurenalan

taajamassa ja kylillä

Uuden kauppakeskus tukemaan

Kurenalan ja Syötteen kehittymistä

5. Keskustan alueen kehittämi-

nen

Tapahtuminen lisääminen Kurenalla

66

TOIMINTA-ALUE: HYVINVOINTI JA SIVISTYSTOIMINTA

Visio Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi

Tehtävä

Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtävänä on kuntalaisten koulutus- ja päivähoidontarpeiden

tyydyttäminen ja niistä huolehtiminen, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaan liittyvien palvelujen

organisointi sekä kaikkinainen kuntalaisten henkisen ja fyysisen elämän laadun kohentaminen.

Hyvinvointi- ja sivistystoiminnan toiminta-alueeseen kuuluvat päivähoito ja sivistyspalvelut

Päivähoito, tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

Lasten päivähoito

Perhepäivähoito

Lasten kotihoidontuki

Pikku-Paavalin päiväkoti

Sivistyspalvelut, tulosalue Tulosyksikkö Kustannuspaikka

Hallinto- ja tukipalvelut

Koulutoimisto/hallinto

Esi- ja perusopetus

Aittojärven koulu

Hirvaskosken koulu

Kipinän koulu

Kurenalan koulu

Lakarin koulu

Sarakylän koulu

Syötteen koulu

Rimminkankaan koulu

Yhteiset

Peruskoulun projektit

Valmistava opetus

Maahanmuuttajien täydentävä opetus

Toinen aste

Lukio

Lukion projektit

Ammattioppilaitos (eläkemeno)

Kulttuuri, nuoriso ja vapaa-aika

Kansalaisopisto

Kirjasto

Kulttuuritoimi

Museo

Liikuntatoimi

Puikkari

Nuorisotoimi

Sivistyspalvelujen projektit

67

Tuloslaskelma

Sisäiset erät

Ulkoiset ja sisäiset yhteensä

Suunnitelman mukaiset poistot

YLEISPERUSTELUT

1. Päivähoito

Varhaiskasvatussuunnitelman keskeisiä arvoja ovat turvallisuus, leikki ja yhteisöllisyys.

Toiminta-ajatuksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa tur-

vallisessa ja terveellisessä ympäristössä lapsen yksilöllisyys huomioiden. Päivähoidon toimin-

ta-alueeseen kuuluvat perhepäivähoito, päiväkotihoito ja lasten kotihoidon tuki.

Päivähoitomuodot

Perhepäivähoitoa tarjotaan hoitajan kotona, lasten kotona tapahtuvassa (mikäli perheessä on

vähintään neljä alle kouluikäistä lasta) ja Koivutien ryhmäperhepäivähoitokodissa ja Pikku-

Paavalin päiväkodin Mesitassut- ryhmässä (vuorohoitoa tarjoava osasto).

Päiväkotihoitoa tarjotaan Pikku-Paavalin päiväkodissa viidellä osastolla, joista kaksi tarjoaa

vuorohoitoa. Päiväkotiryhmät muotoutuvat joko sisarusryhmiksi (1-6-vuotiaat lapset), 1-3-

vuotiaiden ryhmäksi tai 3-6 -vuotiaiden ryhmäksi kysynnän mukaan. Henkilöstömäärissä

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

HYVINVOINTI- JA SIVISTYSTOIMINTA

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 170 755 158 400 180 800 14,1 181 181

Maksutuotot 429 635 450 000 417 400 -7,2 417 417

Tuet ja avustukset 354 319 413 600 464 200 12,2 464 464

Muut toimintatuotot 28 739 33 497 33 800 0,9 34 34

TOIMINTATUOTOT 983 448 1 055 497 1 096 200 3,9 1 096 1 096

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -10 241 991 -10 572 797 -10 417 644 -1,5 -10 386 -10 386

Palvelujen ostot -2 256 586 -2 194 760 -2 659 210 21,2 -2 672 -2 677

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -475 360 -430 580 -478 026 11,0 -478 -478

Avustukset -559 983 -538 808 -538 700 0,0 -539 -539

Muut toimintakulut -236 581 -272 350 -293 050 7,6 -293 -293

TOIMINTAKULUT -13 770 501 -14 009 295 -14 386 630 2,7 -14 367 -14 372

TOIMINTAKATE -12 787 053 -12 953 798 -13 290 430 2,6 -13 271 -13 276

Sisäiset myyntituotot 21 366 37 074 20 200 -45,5 20 20

Sisäiset vuokrat 68

Sisäiset palvelut -890 530 -885 574 -878 700 -0,8 -879 -878

Sisäiset vuokrat -2 005 009 -1 886 123 -1 991 200 5,6 -2 041 -2 092

TOIMINTAKULUT -2 895 539 -2 771 697 -2 869 900 3,5 -2 920 -2 970

TOIMINTAKATE -2 874 105 -2 734 623 -2 849 700 4,2 -2 899 -2 951

TOIMINTAKULUT -16 666 040 -16 780 992 -17 256 530 2,8 -17 287 -17 343

TOIMINTAKATE -15 661 158 -15 688 421 -16 140 130 2,9 -16 170 -16 227

Poistot rakennuksista -529 836 -623 958 -670 337 7,4 -670 -670

Poistot kiint. rakenteista ja laitteista -7 068 -10 227 -50 281 391,6 -44 -43

Poistot koneista ja kalustosta -28 801 -26 611 -94 138 253,8 -94 -92

Suunnitelman mukaiset poistot -565 705 -660 796 -814 756 23,3 -808 -805

68

noudatetaan päivähoitolain määräämiä suhdelukuja. Päiväkodissa annetaan esiopetusta niille

6-vuotiaille lapsille, joilla on esiopetuksen lisäksi päivähoidon tarve.

Lasten kotihoidontukea voivat saada perheet, joilla on alle kolme vuotta vanha oleva lapsi,

eikä lapsi käytä kunnallista päivähoitoa.

KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET

Lasten vanhemmat voivat valita lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta

kotihoidon tuella tai järjestää lapsen päivähoidon yksityisen hoidon tuella vanhempainraha-

kauden päättymisestä siihen saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun.

Vuorohoitoa tarjotaan silloin, kun lapsen molemmat vanhemmat ovat vuorotyössä.

Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset voivat saada päivähoitoa myös

oppivelvollisuuden aikana, ja lapsesta toimitetaan erikoislääkärin lausunto.

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Vuorohoidon keskittäminen säästää resursseja

2. Perhepäivähoitajien ikääntyminen ja perhepäivähoitajien työaikalain mukaisten vapaiden

antaminen vaikuttaa perhepäivähoidon menoihin

3.Maahanmuuttajalasten päivähoito lisää henkilöstön määrää ja kustannuksia päivähoidon al-

kaessa

4. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille palkataan tarvittaessa henkilökohtainen

tai ryhmäavustaja (edellyttää erikoislääkärin lausuntoa) antaminen kasvattaa perhepäivähoi-

don menoja

PÄIVÄHOIDON KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT

Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari

1. Päivähoidon saatavuus Päivähoito myönnetään lain

mukaisissa hakuajoissa

Päivähoito myönnetään:

1)kahdessa viikossa, mikäli

päivähoidon tarve johtuu äkilli-

sestä työllistymisestä tai opiske-

lusta, 2) kahdessa kuukaudessa,

mikäli työllistyminen tai opis-

kelun aloitus on ennalta tiedos-

sa ja 3) neljässä kuukaudessa,

mikäli päivähoitoa haetaan

muusta syystä

2. Päivähoidon laatu Lapset saavat laadukasta hoitoa

toimivassa oppimisympäristös-

sä pätevän henkilöstön ohjauk-

sessa

Koulutetun henkilöstön rekry-

tointi ja nykyisen henkilöstön

lisäkoulutus

3. Varahoidon kehittäminen per-

hepäivähoidossa

Varahoidon keskittäminen

päivähoidon yksiköihin

Varahoitopaikkojen saatavuus

ja pysyvyys

Kärkihanke Käynnistettävät toimenpiteet Mittari

1. Työtapojen kehittäminen

päiväkodissa

Omahoitaja / pienryhmätoimin-

nan aloittaminen

Toiminnan sujuminen ja laa-

dukkuus

69

2. Sivistyspalvelut

Sivistyspalvelujen tavoitteena on vastata toimintaympäristön muutoksiin ja tulevaisuuden

haasteisiin, joita yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät sivistyspalveluilta. Sivistyspalve-

luissa painotetaan asiakaslähtöistä palvelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toiminta-

alueeseen kuuluvat hallinto, opetus: esi- ja perusopetus ja toinen aste sekä kulttuuri, vapaa-

aika ja nuorisotoiminta.

Pudasjärven kaupungin kouluverkkoon kuuluu viisi haja-asutusalueen 0-6 vuosiluokan kylä-

koulua: Aittojärvi, Hirvaskoski, Kipinä, Sarakylä ja Syöte. Syötteen koulu toimii Oulun Set-

lementti ry:n Syötekeskuksen tiloissa. Keskustan alueella on kolme peruskoulua: Lakari, Ku-

renala ja Rimminkangas. Kurenalan koululla on erityisluokat (0-9 lk), samoin Rimminkan-

kaalla. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu koulun toimintaan ja sitä järjestetään Hirvaskosken,

Kurenalan ja Lakarin kouluilla.

Myönteisen kotiseutukuvan edistäminen on kriittinen menestystekijä. Tavoitteena on kotiseu-

dun tuntemuksen sisällyttäminen kaikkiin oppiaineisiin ja myönteinen pudasjärvisyys. Kiinni-

tetään huomiota myös ekologisuuteen, elinvoimaisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Uuden

koulukeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa korostetaan ekologisia arvoja.

Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun kasvatustehtävää ja antaa yleissi-

vistävää opetusta, joka on tarpeen korkeakouluopintojen ja muiden lukiopohjaiseen ammatilli-

sesti eriytyvään koulutukseen kuuluvien opintojen aloittamiseksi. Oulun seudun koulutuskun-

tayhtymä järjestää ammatillisen koulutuksen. Määräraha sisältää eläkemaksuja.

Kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on järjestää eri puolilla kaupunkia

laadukkaita ja monipuolisia palveluja, jotka ovat toiminnallisesti merkityksellisiä kaikenikäis-

ten kaupunkilaisten elämässä. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja osaamisen sekä harras-

tamisen ja kulttuurin kokonaisvaltainen edistäminen.

KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET

1. Muuttuvan toiminnan ja talouden sovittaminen yhteen säästää resursseja

2. Kaikkien työntekijöiden työpanos tehokkaasti käyttöön työnkuvien tarkistamisen kautta

3. Opetustoimintojen keskittäminen suunniteltavaan koulukeskukseen tuottaa synergiaetuja

4. Uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatiminen lisää toimintakuluja

5. Pudasjärven kaupungin asema toisen asteen koulutuksen järjestäjänä selviää valtion linjaus-

ten mukaisesti

6. Pudasjärven kansalaisopiston ylläpitolupa tulee uudelleen haettavaksi v. 2015

7. Liikuntapaikkojen hoitoon varatun resurssin riittämättömyys aiheuttaa talousarvioon ylitys-

paineita

8. Nuorisotoimen muuttaminen Rimminkankaan koulun tiloihin edistää yhteistoiminnallista

toimintakulttuuria oppilaitosympäristössä

70

KESKEISET TOIMENPITEET JA MITTARIT

Kaupunkistrategiasta/kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari

1. Palvelut

Uuden ja yhteisöllisen toiminta-

kulttuurin luominen

Ajanmukaiset ja yrittäjyysmyön-

teiset palvelut

Toimintatavat yksilökeskeisestä

yhteisökeskeiseksi

Hyvät, uusiutuvat ja yrittäjyys-

myönteiset peruspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo

Tunnit/oppilas

Opetusryhmän koko

Opetuksen taso/keskiarvot

Aloittaneiden/osallistujien mää-

rä

Jatkokoulutukseen sijoittumi-

nen

Kurssien/tapahtumien määrä

2. Talous

Palvelut järjestetään taloudellisen

tehokkaasti käyttötarpeiden mu-

kaan

Toiminnan ja talouden sovitta-

minen yhteen

Resurssien riittävyys turvataan

Talouden mittarit/toimintakate

Opetustunnin hinta

Valtionosuus/opetustunti

3. Asuinpaikka

Myönteisen kotiseutukuvan li-

sääminen

Pudasjärvi – maailman paras

paikka

Vetovoimatekijät

Kansainvälisyys

Kehittämishankkeet

Muuttovoitto/-tappio

Kyselyt

4. Henkilöstö

Henkilöstön hyvinvointi ja työssä

jaksaminen

Työssä jaksamista vahvistavien

keinojen ja menetelmien kehit-

täminen

Työn jakamista edistävät toi-

menpiteet

Työnkuvien selkiyttäminen

Henkilöstön mitoitus ja päte-

vyystaso

Sairauspäivät/henkilö

Opettajien määrä/avustajien

määrä

Hyvinvointia edistävän toimin-

nan tunnusluvut

Ammattiryhmäkohtaiset työn-

kuvat

5. Päätöksenteko ja johtajuus

Opetus- ja sivistysorganisaation

uudistaminen

Toimintayksiköiden vastuiden

selkiyttäminen

Esimiestuki

Kehityskeskustelut

Suunnitelmallinen viestintä

Yhteistyö/tiedotus

Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet Kärkihanke

Käynnistettävät toimenpiteet Mittari

1. Uusi, sisällöltään ja oppimis-

ympäristöltään moderni koulu-

kokonaisuus

Toteutetaan kehittämistyötä

viihtyvyyden ja välittämisen

kulttuurin edistämiseksi

Kouluviihtyvyys/turvallisuus

Tilojen riittävyys ja soveltu-

vuus eri toiminnoille

Kuljetukset lain mukaiset

Aktiivisuuden lisääntyminen

Asiakkaiden määrä

71

MUUT TAVOITTEET

Tunnusluvut ja perustelut Sivistys- ja hyvinvointitoiminta TP

2013

TA

2014

TA

2015

TS

2016

TS

2017

Toiminnan laajuus

Oppilasmäärä/ Opiskelijat

Esiopetus/ Peruskoulu 75 78 69 73 81

Esiopetus/Päivähoito 12 16 16 16 16

Perusopetus 889 900 873 830 799

Lukio-opetus 119 112 104 113 112

Kansalaisopisto/netto 2081 2500 2200 2200 2200

Osallistujamäärä

Lasten kotihoidon tuki

perheet/vuosi

100 100 100 100 100

Kurssilaiset/kansalaisopisto 3900 4000 4000 4000 4000

Fyysiset kirjastokäynnit 60000 60000 60000 60000 60000

Liikuntahallin kävijät 34000 34000 34000 34000 34000

Puikkarin kävijät 53000 53000 53000 53000 53000

Nuorisotilan kävijät 7000 7000 7000 7000 7000

Kirjastolainojen määrä 160000 160000 160000 160000 160000

Hoitopaikkojen määrä

Perhepäivähoito 135 135 135 135 135

Päiväkodit 57 57 57 57 57

Hoitopäivien määrä

Perhepäivähoito 22000 22000 22000 22000 22000

Päiväkodit 10000 10000 10000 10000 10000

Opetustuntien määrä

Vuosiviikkotuntia 2100 2100 2100 2100 2100

Vvt/oppilas 1,91 1,93 2,00 2,06 2,00

Opetustunnit/kansalaisopisto 8950 9900 9900 9900 9900

Valt.osuustunnit +lisätunnit maa-

hanm.nuorisot./kansalaisopisto

7245+550

7401+1000

7401+1000

7401+1000

7401+1000

Suoritekustannus €/lapsi TP

2013

TA

2014

TA

2015

TS

2016

TS

2017

Kokonaiskustannus €/oppilas, brutto

Peruskoulutus €/oppilas, brutto 8769 8495 8591 9310 8564

Lukiokoulutus €/oppilas, brutto 6992 7270 7951 7274 7303

Kuljetuskustannukset €/oppilas 2583 2536 2633 2633 2622

Päiväkotihoito €/lapsi, brutto 5252 7283 6927 6930 6930

Päiväkotihoito €/htp, brutto 67,43 92,50 88,66 88,70 88,60

Perhepäivähoito €/lapsi, brutto 8745 7767 7068 7087 7053

Perhepäivähoito €/htp, brutto 60,98 55,08 48,19 48,32 48,09

Tehokkuus/taloudellisuus

Käyttöaste %

Menot €/asukas/hyvinvointi- ja sivis-

tystoiminta

1613

1658

1679

1748

1748

Menot €/asukas/ päivähoito 293 312 291 291 291

Menot €/asukas/esi- ja perusopetus

1025

1018

1040

1037

1038

Menot €/asukas/ kulttuuri, vapaa-aika,

nuoriso

170

195

234

235

236

Opisto-opiskelijat % /asukas 24,4 29,5 26 26 26

Kokonaislainausluku/ asukas 18 18 18 18 18

Resurssit

Henkilöstön määrä/päivähoito 54 54 56 55 55

Henkilöstömäärä/sivistyspalvelut 162 162 158 157 157

Tilat, m2

72

TOIMINTA-ALUE: TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA

Visio: Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi

Toiminta-ajatus: Tekninen ja ympäristötoiminta-alueen tehtävänä on järjestää kuntaorgani-

saatiolle ja kuntalaisille tekniset palvelut sekä vastaa maankäytöstä huomioiden ekologisesti

kestävän kehityksen. Toiminta-alue ylläpitää ja kehittää elinympäristön viihtyvyyttä, terveelli-

syyttä ja turvallisuutta edistäen hyvää rakentamistapaa ja ympäristönsuojelua.

Tilivelvollisia ovat: kaupunginhallitus, tekninen johtaja ja tulosyksikköjen vastaavat viranhal-

tijat.

Tekninen ja ympäristötoiminta-alue sisältää kaksi tulosaluetta: tekniset palvelut ja rakennus-

valvonta.

Tekniset palvelut, tulosalue

Tulosyksikkö

Kustannuspaikka

Hallinto- ja tukipalvelut

Maan käyttö- ja kaavoituspalvelut

Kaavoitus- ja mittaustoiminta

Maa- ja metsätilat

Liikenneväylät ja yleiset alueet

Liikenneväylät

Yksityistiet

Puistot ja yleiset alueet

Liikuntapaikat

Kuntatekniikka

Vesi- ja viemärilaitos

Jätehuolto

Tilapalvelut

Omassa käytössä olevat rak. ja toimit.

Vuokratut rakennukset ja toimitilat

Muut rakennukset ja toimitilat

Korjausneuvonta

Asuntotoimi

Ammattikoulu (rakennukset)

Ruokapalvelut

Ruokapalvelut

Rakennusvalvonta

Rakennusvalvonta

73

Tuloslaskelma

Sisäiset erät

Ulkoinen ja sisäinen yhteensä

Suunnitelman mukaiset poistot

YLEISPERUSTELUT

Tekniset palvelut -tulosalue jakaantuu seuraaviin kuuteen tulosyksikköön:

Hallinto- ja tukipalvelut hoitaa koko toiminta-alueeseen liittyviä hallinnollisia ja taloudelli-

sia tehtäviä. Yksikkö vastaa elinympäristövaliokunnan asioiden valmistelusta käyttäen apuna

toiminta-alueen muita tulosyksiköitä. Tiejaostolle tulevien asioiden valmistelutehtävien vastuu

on ko. tulosyksiköllä. Tiejaoston jäsenet valitsee viranomaislautakunta keskuudestaan.

Maankäyttö ja kaavoituspalvelut – tulosyksikkö sisältää kaavoitus- ja mittaustoiminnan se-

kä maa- ja metsätilat. Yksikkö vastaa maankäytön suunnittelusta, maaomaisuuden hoidosta,

kartastotehtävistä sekä osoitejärjestelmän ylläpidosta. Yksikkö hoitaa myös kaupungin met-

sienhoitoon liittyviä tehtäviä.

Liikenneväylät ja yleiset alueet – tulosyksikköön sisältyvät: liikenneväylät, yksityistiet,

puistot ja yleiset alueet sekä liikuntapaikat. Yksikkö hoitaa ja valvoo kaupungin tiestöön liit-

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINTA

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 2 842 146 2 937 871 998 280 -66,0 1 007 1 015

Maksutuotot 98 728 99 000 99 050 0,1 100 101

Tuet ja avustukset 110 651 3 000 4 000 33,3 4 4

Muut toimintatuotot 1 506 036 1 338 320 1 451 850 8,5 1 457 1 463

TOIMINTATUOTOT 4 557 561 4 378 191 2 553 180 -41,7 2 568 2 582

Valmistus omaan käyttöön 63 714 19 500 27 000 38,5 24 22

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -2 331 626 -2 167 761 -1 871 497 -13,7 -1 876 -1 876

Palvelujen ostot -4 475 001 -3 433 846 -3 272 861 -4,7 -3 334 -3 370

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 414 861 -3 277 632 -2 489 118 -24,1 -2 484 -2 502

Avustukset -54 403 -45 000 -48 000 6,7 -48 -48

Muut toimintakulut -372 157 -137 592 -149 420 8,6 -147 -148

TOIMINTAKULUT -10 648 048 -9 061 831 -7 830 896 -13,6 -7 889 -7 944

TOIMINTAKATE -6 026 772 -4 664 140 -5 250 716 12,6 -5 298 -5 340

Sisäiset myyntituotot 2 410 937 2 300 600 1 877 000 -18,4 1 902 1 927

Sisäiset vuokrat 3 563 010 3 498 847 3 670 985 4,9 3 763 3 857

Sisäiset palvelut -682 068 -531 500 -35 000 -93,4 -36 -36

Sisäiset vuokrat -157 792 -150 300 -157 368 4,7 -161 -165

TOIMINTAKULUT -839 860 -681 800 -192 368 -71,8 -197 -201

TOIMINTAKATE 5 134 088 5 117 647 5 355 617 4,6 5 468 5 583

TOIMINTAKULUT -11 487 907 -9 743 631 -8 023 264 -17,7 -8 086 -8 145

TOIMINTAKATE -892 684 453 507 104 901 -76,9 171 243

Poistot tietokoneohjelmista -11 963

Poistot muista pitkävaikutt. menoista -26 417

Poistot rakennuksista -1 191 421 -1 257 451 -788 587 -37,3 -789 -789

Poistot kiint. rakenteista ja laitteista -1 016 493 -965 292 -799 565 -17,2 -775 -775

Poistot koneista ja kalustosta -117 061 -107 186 -20 222 -81,1 -9 -2

Suunnitelman mukaiset poistot -2 363 355 -2 329 929 -1 608 374 -31,0 -1 573 -1 565

74

tyvät kunnossapito- ja ylläpitotehtävät. Tulosyksikköön kuuluvat myös puistojen ja yleisten

alueiden ylläpitotehtävät. Liikuntapaikkojen ylläpitotehtävät siirtyvät 1.1.215 alkaen sivistys-

ja hyvinvointi-tehtäväalueen vastuulle. Ylläpitotehtävät hoidetaan alueurakoiden kautta.

Kuntatekniikka (liikelaitokset) – tulosyksikköön sisältyvät: kaukolämpölaitokset, Syötteen

vesi- ja viemärilaitos sekä jätehuolto. Jätelain 23 §:n mukaisena jätehuoltoviranomaisena toi-

mii viranomaislautakunta. Kaukolämpölaitoksen toiminta eriytetään kaupungin varsinaisesta

toiminnasta yhtiöittämällä kuntalain mukaisesti. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015 ja se siir-

retään konserniin.

Tilapalvelut – tulosyksikköön sisältyvät: omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat,

vuokratut rakennukset ja toimitilat, käytöstä poistetut tai tyhjillään olevat rakennukset ja toi-

mitilat, korjausneuvonta, asuntotoimi ja ammattikoulun rakennukset. Tulosyksikkö hoitaa

omien tilojen vuokrausta kaupungin tulosyksiköille, teollisuustilojen vuokrausta ja kaupungin

suoraan omistamien asuntojen vuokrausta. Tilapalvelut hoitavat kaupungin omien rakennusten

siivouspalvelut ja kiinteistöjenhoitopalvelut sekä kaupungin omien piha-alueiden ylläpitoteh-

tävät. Palvelutehtävät hoidetaan palvelu-urakoiden kautta.

Ruokapalvelut sisältävät Rimmillä sijaitsevan keskuskeittiön, josta ruoka toimitetaan kau-

pungin eri yksiköille sekä myydään ateriapalveluja Oulunkaaren kuntayhtymälle. Ruokapalve-

lut järjestävät myös kaupungin eri tilaisuuksiin tarjoiluja. Kaupungin henkilöstölle on järjes-

tetty mahdollisuus käydä ruokailemassa kouluilla, terveysasemalla sekä palvelukeskuksessa.

Rakennusvalvonta – tulosalueen tehtävät määritellään pääsääntöisesti maankäyttö- ja raken-

nuslaissa. Viranomaislautakunta toimii MRL 21 §:n mukaisena rakennusvalvontaviranomai-

sena.

KESKEISET TALOUDEN TUNNUSLUVUT, TAVOITTEET JA MUUTOKSET

4100 Hallinto- ja tukipalvelut

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano

2. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen

4101 Kaavoitus- ja mittauspalvelut

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Törrönkankaan ja Kurenalan yleiskaavat valmistuvat

2. Pietarilan asemakaava valmistuu

4123 Maa- ja metsätilat

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Yhteismetsäasiaa valmistellaan

2. Metsänmyyntitulot pyritään pääasiassa saamaan puistometsien harventamisilla

3. Maisemanhoitotöitä tehdään työllistämishankkeiden kautta

4102 Liikenneväylät

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Liikenneväyliä koskevat tehtävät on keskitetty yhteen tiestön alueurakkaan

4103 Yksityistiet

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Tiekuntien aktivointia oma-aloitteiseen toimintaan

2. Mahdolliset yksityisteiden perusparannusavustukset edellyttävät erillispäätöksen

4104 Puistot ja yleiset alueet

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

75

1. Tehtävät on keskitetty yhteen puistojen ja yleisten alueiden alueurakkaan

2. Kunnossapidettävien puistojen ylläpitoa tarkistetaan

3. Tulvapenkereiden ylläpitoon kiinnitetään huomiota

4110 Kaukolämpölaitokset

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Yhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2015

2. Yhtiö siirtyy kaupungin konserniin

4111 Syötteen vesi- ja viemärilaitos

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla

2. Ympäristölupa voi ratketa vuoden 2015 aikana

4112 Jätehuolto

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Yhteistoiminnan kehittäminen Oulun Jätehuollon kanssa

2. Taksojen tarkistus 1.1.2015 alkaen n. 5 %:lla

3. Yhdyskuntajätteiden kuljetuksen osalta on hyväksytty option käyttö 31.5.2016 saakka

4120 Omassa käytössä olevat rakennukset ja toimitilat

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano, omistuspohjan uudelleenjärjestäminen

2. Uuden koulukeskuksen rakentaminen elinkaarimallilla

3. Sisäisten vuokrien korotus vastaamaan todellisia ylläpitokustannuksia

4121 Vuokrakäytössä olevat rakennukset ja toimitilat

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano

2. Teollisuusrakennusten myyminen, vuokran korottaminen tai yhtiöittäminen

3. Asuntotuotannon keskittäminen vuokrataloyhtiöön

4122 Muut rakennukset ja toimitilat

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano

2. Rakennusten purkaminen tai myyminen

4124 Korjausneuvonta

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Avustushakemuksia vähemmän kuin aikaisemmin

2. Avustusten ehdot kiristyneet aikaisemmasta

1230 Asuntotoimi

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Isännöinnin laajuuden tarkastelu

2. Asuntorakentamisen suunnittelun jatkaminen

5010 Ammattikoulun rakennukset

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Toimitilasuunnitelman täytäntöönpano

2. Rakennuskannan myyminen ja purkaminen

4130 Ruokapalvelut

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Toimintojen kehittäminen ja tuotteistaminen

2. Vanhan hinnoittelun purkaminen ja uuden hinnaston laatiminen

76

3. Uuden keskuskeittiön toiminnan suunnittelu ja palvelukeittiöiden kehittäminen

4200 Rakennusvalvonta

Toiminnan keskeiset muutokset talouden kannalta

1. Sijaisjärjestelyt ja niistä koituvat ylimääräiset kustannukset

2. Hinnoittelun tavoitteena Kuntaliiton suositukset

TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMINNAN KESKEISET TOIMENPITEET JA MIT-

TARIT

Kaupunkistrategiasta johdetut toimenpiteet

Kriittinen menestystekijä Tavoite Mittari

1. Keskittyminen ydintehtä-

viin

Lakisääteisten tehtävien

täyttäminen

Budjettiraami

2. Yhteistoiminta muiden ta-

hojen ja toimijoiden kanssa

Hyvän palvelutason ylläpi-

täminen

Asiakaspalautteet

3. Palveluiden tuottaminen

kustannustehokkaasti

Taksojen ja lupamaksujen

tarkistaminen

Päivitettyjen taksojen ja

uusien lupamaksujen käyt-

töönotto 1.1.2015 alkaen

4. Palvelun saatavuus Palveluaikojen aikataulutta-

minen

Asiakaspalautteet

5. Elinvoimaisuuden vahvis-

taminen

Aktiivinen kaavoitus Rakennuslupien määrä

Kuntasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet

Kärkihanke

Käynnistettävät toimenpiteet Mittari

1. Huoliteltu ympäristö Puistometsien hakkuut 2015 Metsätulojen lisääminen

2. Ruokapalvelujen kehittä-

minen

Lähiruuan käytön lisääminen Suomesta ostetut elintarvik-

keet n. 80 %

3. Hirsi- ja puurakentaminen Uusien hirsirakennusten ra-

kennuttaminen ja tarpeetto-

mien rakennusten purku

Hiilijalanjälki pienenee

4. Liikennejärjestelyt Pietarilan alueen liikennejär-

jestelyt

Järjestelyt oltava valmiit

elokuussa 2016

5. Ohikulkuliikenteen pysäyt-

täminen

Kauppapaikkojen suunnittelu Toimijoiden hankinta

77

7. TULOSLASKELMAOSA

Tuloslaskelma yhteensä, ulkoinen

Tuloslaskelmaan summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot.

Tuloslaskelman mukaan kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menojen, rahoitusmeno-

jen ja käyttöomaisuuden käytöstä aiheutuneiden menojen ja poistojen kattamiseen.

Voimaantulleiden säännösten mukaan (65.3 §) taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai

ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimis-

vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kunta, jonka kuluvan vuoden tasearvio on

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 6 873 944 7 040 598 5 359 757 -23,9 5 413 5 481

Maksutuotot 742 219 761 200 722 300 -5,1 725 726

Tuet ja avustukset 1 382 057 828 504 1 234 740 49,0 1 219 1 165

Muut toimintatuotot 1 647 889 1 505 237 1 669 960 10,9 1 675 1 681

TOIMINTATUOTOT 10 646 109 10 135 539 8 986 757 -11,3 9 031 9 054

Valmistus omaan käyttöön 112 675 19 500 27 000 38,5 24 22

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -16 430 512 -16 418 874 -16 455 677 0,2 -16 341 -16 305

Palvelujen ostot -43 422 859 -42 324 208 -43 156 465 2,0 -43 616 -44 008

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 037 417 -3 852 624 -3 084 414 -19,9 -3 079 -3 098

Avustukset -892 799 -991 098 -1 182 140 19,3 -1 183 -1 185

Muut toimintakulut -874 837 -813 229 -826 505 1,6 -823 -828

TOIMINTAKULUT -65 658 424 -64 400 033 -64 705 201 0,5 -65 042 -65 424

TOIMINTAKATE -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 2,7 -55 987 -56 349

Verotulot 22 321 342 21 700 000 22 330 000 2,9 22 246 22 725

Valtionosuudet 37 303 705 37 600 000 37 300 000 -0,8 37 310 37 120

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 34 122 44 000 68 300 55,2 69 69

Muut rahoitustuotot 1 432 570 264 000 441 100 67,1 441 441

Korkokulut -556 817 -800 000 -600 000 -25,0 -600 -600

Muut rahoituskulut -97 091 -48 000 -57 000 18,8 -57 -57

Rahoitustuotot ja -kulut 812 784 -540 000 -147 600 -72,7 -147 -147

VUOSIKATE 5 538 191 4 515 006 3 790 956 -16,0 3 422 3 350

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 007 157 -3 030 911 -2 872 777 -5,2 -2 818 -2 805

Satunnaiset kulut -91 348

TILIKAUDEN TULOS 2 439 687 1 484 095 918 179 -38,1 604 545

Varausten ja rahastojen muutokset

Poistoeron muutos 103 263 103 263 103 263 0,0 103 103

Varausten muutos 1 100 000

Rahastojen muutos 167 946 100 000 100 000 0,0 100 100

Varausten ja rahastojen muutokset 1 371 209 203 263 203 263 0,0 203 203

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3 810 896 1 687 358 1 121 442 -33,5 807 748

Toimintatulot / Toimintamenot, % 16,2 15,7 13,9 13,9 13,8

Vuosikate / Poistot, % 184,2 149,0 132,0 121,4 119,4

Vuosikate, euroa/asukas 648,3 533,1 451,8 411,8 407,0

Asukasmäärä vuoden lopussa 8 543 8 470 8 390 8 310 8 230

78

ylijäämäinen, voi sen sijaan tehdä alijäämäisen taloussuunnitelman. Alijäämän kattamisvel-

vollisuus (KuntaL § 65 mom. 3)

Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös osoitti yhteensä 3,8 milj. euron ylijäämää. Kaupungilla ei

vuonna 2014 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää mikäli vuoden

2014 ja 2015 toteutuvat arvioiden mukaan.

Toimintatuottojen kehitys 2013-2017

Toimintatulojen muutos on – 11,3 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.

Myyntituotot, muutos on – 23,9 % ja maksutuotot, muutos -5,1 % verrattuna edelliseen

vuoteen. Myyntituloja syntyy tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi

tuotantokustannukset kattavaan hintaan sekä maksutuloja asiakasmaksuista tai muista

maksuista, joissa tuotantokustannuksia ei pyritä kattamaan. Myyntituotoissa kaukolämmön

yhtiöittäminen toi muutosta 1 999 500 euroa ja toimintakuluihin – 1 759 615 euroa. Kauko-

lämmön ostoon varauduttiin 558 000 euron edestä.

Tuet ja avustukset, kasvu on 49 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muutosta tuli mm.

uusien hankkeiden muut tuet ja avustukset valtiolta osalta. Tuet ja avustukset sisältävät

tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä tai rahoitusosuutta

investointimenoon eivätkä suoraan tuloslaskelmaan kuuluvia valtionosuuksia. Tukeja ja

avustuksia on arvioitu kertyvän seuraavasti:

- työllistämistuki 194 400 €, kasvu 13,6 % edelliseen vuoteen,

- muut tuet ja avustukset valtiolta 962 415 €, kasvu 60,7 % (mm. uudet kehittämistoimen

hankkeet).

Muut toimintatuotot, kasvu on 10,9 %, kasvua tuli mm. vuokratuotoissa 8,5 prosenttia.

Kaupungin toimintatuottoja arvioidaan tulevan 1 071 €/asukas vuonna 2015 (1 197 €/v. 2014).

Kaikkien kuntien toimintatuottojen keskimääräinen luku oli 1 570 €/asukas vuonna 2013.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

tuh tuh

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI,D tilikartta

TULOSLASKELMA

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 6 873 944 7 040 598 5 359 757 -23,9 5 413 5 481

Maksutuotot 742 219 761 200 722 300 -5,1 725 726

Tuet ja avustukset 1 382 057 828 504 1 234 740 49,0 1 219 1 165

Muut toimintatuotot 1 647 889 1 505 237 1 669 960 10,9 1 675 1 681

TOIMINTATUOTOT 10 646 109 10 135 539 8 986 757 -11,3 9 031 9 054

Valmistus omaan käyttöön 112 675 19 500 27 000 38,5 24 22

79

Kuva: Pudasjärven tulopohja vuonna 2015

Kuva: Pudasjärven toimintatuotot vuosina 2014-2015

Myyntituotot

8 %

Maksutuotot

1 %Tuet ja avustukset

2 %Vuokratuotot

2 % Muut tuotot

0 %

Valmistus omaan

käyttöön

0 %

Kunnallisvero

26 %

Kiinteistövero

3 %Yhteisövero

3 %

Valtionosuudet

54 %

Korkotuotot

0 %

Muut rahoitustuotot

1 %

Pudasjärven tulopohja 2015

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toim.tuot.

2015 5 360 722 1 235 1 670

2014 7 041 761 829 1 505

Toimintatuotot ta 2015

80

Toimintakulujen kehitys

Toimintakulut tuovat kasvua 0,5 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.

Kaupungin henkilöstökulut, kasvu on 0,2 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.

- Hallintotoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 9,8 %, mikä tuli kokouspalkkioiden

määrärahatarkistuksista.

- Kehittämistoiminta, henkilöstökulujen kasvu on 41,7 %, kasvua tuli mm. uusien

hankkeiden henkilöstökuluista, toiminta-alueiden välisistä tehtävien tarkistamisista

sekä sotelta siirtyvien tehtävien (kuntouttava työtoiminta, työmarkkinatuen kunta-

osuus) henkilöstökulujen määrärahavarauksista.

- Sivistys- ja hyvinvointitoiminta, henkilöstökulujen muutos on – 1,5 %. Muutosta

tuli mm. opettajien palkkojen määrärahavarauksista – 1,3 %.

- Tekninen ja ympäristötoiminta, henkilöstökulujen muutos on – 13,7 %. Muutosta

tuli mm. kaukolämpötoiminnan henkilöstön siirrosta uuteen yhtiöön.

Palvelujen ostot, kasvu on 2 %. Palvelujen ostojen suurimpana menoeränä ovat asiakaspalve-

lujen ostot kuntayhtymältä (Oulunkaaren kuntayhtymä) noin 33,7 milj. €, kasvua 1,1 % vuo-

den 2014 talousarvioon verrattuna.

Muiden palvelujen ostoista suurimpina menoerinä ovat:

- toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 0,8 milj. €, kasvu 26,6 %

- puhtaanapito- ja pesulapalvelut 1,3 milj. €, kasvu 5,2 %,

- rakennusten. ja alueiden kunnossapitopalvelut 1,8 milj. €, kasvu 5,8 %,

- matkustus- ja kuljetuspalvelut 0,6 milj. €, kasvu 14,5 %

- oppilaiden kyyditykset 1,4 milj. €, kasvu 3,8 % ja

- muut yhteistoimintaosuudet 1,8 milj. €, muutos -3,5 %.

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, muutos – 19,9 %. Aineet, tarvikkeet ja tavaroiden suurimpina

menoerinä ovat:

- lämmityskulut n.1 milj. €, muutos -40,1 %,

- sähkö 0,8 milj. €, muutos -9,7 % ja

- ateriapalveluiden elintarvikekulut 0,6 milj. €, kasvu 1,1 %.

Muutosta on verrattu edelliseen vuoteen.

Kaupungin toimintakulut arvoidaan olevan n. 7 712 €/ asukas vuonna 2015 (7 603 €/asukas v.

2014). Kaikkien kuntien toimintakulujen keskimääräinen luku oli 6 662 €/asukas vuonna

2013.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut -16 430 512 -16 418 874 -16 455 677 0,2 -16 341 -16 305

Palvelujen ostot -43 422 859 -42 324 208 -43 156 465 2,0 -43 616 -44 008

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 037 417 -3 852 624 -3 084 414 -19,9 -3 079 -3 098

Avustukset -892 799 -991 098 -1 182 140 19,3 -1 183 -1 185

Muut toimintakulut -874 837 -813 229 -826 505 1,6 -823 -828

TOIMINTAKULUT -65 658 424 -64 400 033 -64 705 201 0,5 -65 042 -65 424

81

Kuva: toimintakulut tehtäväalueittain vuonna 2015

Kuva: Toimintakulut vuosina 2014 ja 2015

Toimintakatteen kehitys

Toimintakatteella osoitetaan, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelutuotteiden

myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä verotuloilla ja valtion-

osuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen.

Hallintotoiminta

4 %

Kehittämistoiminta

4 %Sivistys- ja

hyvinvointi.

22 %

Tekninen ja

ympäristöt.

12 %

Kunnan yhteistyöt.

58 %

Pudasjärven toimintakulut

tehtäväalueittain v. 2015

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

Henk.kulut Palv.ostot Aineet ja

tarv.

Avustukset Muut

toim.kulut

TA 2015 16 456 43 156 3 084 1 182 827

TA 2014 16 419 42 324 3 853 991 813

Toimintakulut ta 2014 ja 2015

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

TOIMINTAKATE -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 2,7 -55 987 -56 349

82

Vuonna 2015 toimintakatearvio on – 55,7 milj. €, kasvua 2,7 % (v.2014 / – 54,2 milj. €, kasvu

1,2 %).

Toimintakate vuonna 2015 on 6 638 €/asukas (v. 2014 oli 6 404 €/asukas). Kaikkien kuntien

keskimääräinen toimintakate oli 4 984 € / asukas vuonna 2013.

Verotulot ja valtionosuudet

Verotulot

Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuo-

den 2015 veron tuotoksi arvioidaan 22,3 milj. euroa, kasvu 2,9 %, mikä on noin 0,6 milj. eu-

roa enemmän kuin vuoden 2014 arvioitu verotuotto. Vuonna 2014 arvioidaan verotuloja ker-

tyvän hieman yli talousarvion.

Verotuloarviot on laskettu 20,50 veroprosentin mukaan vuodelle 2015, sekä vuosille 2016 ja

2017. Verotulojen arviointi on tehty kuluvan vuoden verotilitysten ja Suomen Kuntaliiton ve-

rotulojen ennustekehikon pohjalta.

Kaupungin verotuloja arvioidaan kertyvän 2 661 €/asukas vuonna 2015 (2 562 €/asukas v.

2014), kun kaikkien kuntien keskimääräinen verotulo oli 3 787 euroa / asukas vuonna 2013.

Pudasjärven tulovero- ja kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2015 (valtuusto 6.11.2014):

– tuloveroprosentti 20,50

– yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80

– vakituinen asuinrakennus 0,40

– muu asuinrakennus 0,87

– voimalaitosrakennukset 2,50

– rakentamaton rakennuspaikka 2,00

– yleishyödylliset yhteisöt 0,40

2011 2012 2013 2014 2 015 2016 2017

Verotulot ja valtionosuudet euroa euroa euroa euroa euroa 1 000 € 1 000 €

Verotulot

Kunnan tulovero, € 17 456 820 17 857 884 18 732 358 18 060 000 18 333 000 18 496 18 844

Kiinteistövero, € 1 514 303 1 535 874 1 611 266 1 740 000 1 861 000 1 861 1 861

O suus yhteisöveron tuotosta, € 2 837 750 1 845 988 1 977 718 1 900 000 2 136 000 1 889 2 020

Verotulot yhteensä, € 21 808 873 21 239 745 22 321 342 21 700 000 22 330 000 22 246 22 725

Muutos -% edell. vuoteen verr. 2,1 % -2,6 % 5,1 % -2,8 % 2,9 % -0,4 % 2,2 %

Vehohallinnon arvio 9.10.2014 22 486 22 580 22 496 22 974

Valtionosuudet

Peruspalvelujen valtionosuus, € 27 880 121 29 770 001 30 523 829 30 369 907 29 395 474 29 405 29 215

Sisältää valtionosuuden siirtymätasauksen 430 899 431 690

Verotuloihin perustuva valtiono. tasaus, € 7 479 458 7 376 039 7 803 745 8 140 908 8 504 526 8 505 8 505

Muut opetus- ja kulttuurit. valt.os. € -1 148 302 -1 136 931 -1 023 869 -910 815 -600 000 -600 -600

Valtionosuudet yhteensä, € 34 211 277 36 009 109 37 303 705 37 600 000 37 300 000 37 310 37 120

Muutos -% edell. vuoteen verr. -2,4 % 5,3 % 3,6 % 0,8 % -0,8 % 0,0 % -0,5 %

Ministeriön alustava laskelma 30.9.2014, perusp.valtionosuus 39 070 658 38 664 969

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ann. Rahoitus -826 417 -600 000

Kotikuntakorvaus tulo ja meno (netto) -51 984 -52 000

Elatustuen takaisinperinnän palautus -11 120 -11 000

Valtionosuus yhteensä 38 181 137 38 001 969

Verotulot ja valtionosuudet yht. € 56 020 150 57 248 854 59 625 047 59 300 000 59 630 000 59 556 59 845

Muutos -% edell. vuoteen verr. 2,2 % 4,2 % -0,5 % 0,6 % -0,1 % 0,5 %

83

Valtionosuudet

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden määräytymiseen vaikuttavat yleinen osa, sosiaali- ja

terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen

laskennalliset kustannukset, opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus ja verotuloihin perustuva

tasaus.

Kaupungin vuoden 2015 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 37,3 milj. euroa, mi-

kä on 0,3 milj. euroa (-0,8 %) vähemmän kuin vuonna 2014 on arvioitu. Opetusministeriön

muut opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoitusosuus on laskettu vuoden 2014 tiedolla ennusteen

vielä puuttuessa. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2015 (0,3 milj.

euroa) 0,6 % vuodesta 2014. Valtionosuus on talousarviossa laskettu Kuntaliiton ennusteen

mukaisesti huomioimalla oppilasmäärämuutosten, asukaslukumuutosten ja verotulotasauksen

vaikutukset.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi,

jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Pudasjärven valtionosuuksien muutos on yh-

teensä – 2 654 000 € (- 308 €/asukas), laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin 3 %. Valti-

onosuuden vähennystä tuli n. 430 900 € vuonna 2015.

Kaupungin valtionosuuksia arvioidaan tulevan 4 446 €/asukas vuonna 2015 (4 439 €/2014).

Rahoitustuotot ja rahoituskulut

Korkotuotoissa on huomioitu talletustilien korot (kilpailutettu maaliskuussa 2006). Sijoitusten

rahoitustuotot ja kulut on arvioitu vuoden 2014 toteuman perustella. Uutena korkotuotoissa on

myös arvioitu Pudasjärven Lämpö Oy:n lainan korkotuottoja.

Korkotuotoiksi vuonna 2015 arvioidaan 68 300 € ja korkokuluiksi -600 000 euroa.

Talousarviolainojen korot on laskettu olemassa olevan lainakannan mukaan. Uutta lainaa on

budjetoitu otettavaksi 2,0 milj. euroa vuonna 2015 ja lainoja maksetaan takaisin noin 2,7 milj.

euroa, joten lainamäärä vähenee noin 0,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus on 9.1.2006 päättä-

nyt ottaa käyttöön kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi kuntatodistusohjelman. Kunkin

kuntatodistusohjelman limiitti on 2,0 milj. euroa.

Rahoitustuottoihin on arvioitu Kairan Kuitu Oy:n ja Pudasjärven Kyläverkot Oy:n 3,8 %:n ta-

kausprovisiota n. 200 000 euroa.

Rahoitustuottoja vuonna 2015 arvioidaan kertyvän 441 100 euroa ja rahoituskuluja – 57 000

euroa, rahoitustuotot ja –kulut on arvioitu vuoden 2013 toteutuman ja 2014 talousarvion pe-

rusteella.

Rahoitustuotot ja – kulut yhteensä arvioidaan olevan – 147 600 euroa vuonna 2015, kun ne

olivat – 540 000 euroa talousarviovuonna 2014.

Pudasjärven kaupungilla oli seuraavat sijoitukset 30.09.2014:

Evli Pankki Oyj:n sijoitussalkku, markkina-arvo 7 808 775,52 € (v. 2013/7 272 369,23 €).

Mandatum life, markkina-arvo 6 353 183,16 € v. 2013/6 133 911,43 €).

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

Korkotuotot 34 122 44 000 68 300 55,2 69 69

Muut rahoitustuotot 1 432 570 264 000 441 100 67,1 441 441

Korkokulut -556 817 -800 000 -600 000 -25,0 -600 -600

Muut rahoituskulut -97 091 -48 000 -57 000 18,8 -57 -57

Rahoitustuotot ja -kulut 812 784 -540 000 -147 600 -72,7 -147 -147

84

Vuosikate

Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Siinä toimintakatteen lisäksi

huomioidaan verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja – kulut.

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käy-

tettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Perusoletus on, että tulorahoi-

tus on riittävä, jos vuosikate on vähintään yhtä suuri kuin käyttöomaisuuden poistot. Oletus

pätee kuitenkin vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä investointitasoa. Satunnaisten

tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri

vuosien ja kuntayksiköiden kesken.

Kaupungin tulorahoitus on riittävä, koska vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Kau-

pungin vuosikate kattaa poistoista 132 %. Kaupungin tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä,

kun vuosikate suhteessa poistoihin on vähintään 100 %:

Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan varsinaisen toiminnan kulujen katta-

miseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeisen vuosikatteen tulee terveessä ta-

loudessa olla ylijäämäinen.

Vuoden 2015 talousarvioesityksessä vuosikate arvioidaan olevan 3,8 milj. euroa, asukasta

kohti se on 451,8 €/asukas, kun se oli 533,1 €/asukas edellisenä vuonna. Kaikkien kuntien

keskimääräinen vuosikate oli 380 €/asukas vuonna 2013.

Kuva: vuosikate ja nettoinvestoinnit

Yllä olevassa kuviossa on nettoinvestoinnit kuvattu + -merkkisinä. Investointien netto on vuo-

sittain ollut suurempi kuin vuosikate, joka on tarkoittanut investointien ja lainan hoitokustan-

nusten rahoittamista uudella lainalla. Vuonna 2010 tilanne muuttui hetkellisesti hieman pa-

remmaksi, mutta seuraavina vuosina jouduttiin edelleen investointeja rahoittamaan uudella

lainalla. Tulevina vuosina talousarvioissa ja – suunnitelmissa täytyy varautua suuriin inves-

tointitarpeisiin sekä tarpeettomien huonokuntoisten kiinteistöjen poistamiseen käytöstä joko

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

VUOSIKATE 5 538 191 4 515 006 3 790 956 -16,0 3 422 3 350

85

myymällä tai purkamalla. Kiinteistöjen purkaminen tai myyminen aiheuttaa suuria alaskir-

jauksia, jotka tulevat heikentämään kaupungin tulosta.

Poistot

Poistojen määräksi on arvioitu – 2,9 milj. € vuonna 2015. Poistojen määrän laskuun vaikutti

vuonna 2015 mm. kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen, jolloin suunnitelman mukaisia pois-

toja siirtyi kaupungilta 358 596 € perustetulle uudelle yhtiölle. Kaupungin suunnitelman mu-

kaiset poistot arvioidaan olevan 342 €/asukas vuonna 2015. Kaikkien kuntien keskimääräiset

poistot ja arvonalentumiset olivat 380 €/asukas vuonna 2013.

Poistojen kokonaismäärä on arvioitu kaupunginhallituksen 15.10.2013 § 366 päätöksen mu-

kaisesti. Päätöksellä tarkistettiin valtuuston hyväksymien perusteiden pohjalta aineellisten

hyödykkeiden poistoaikoja. Poistojen kokonaissummaa pienentävät myydyt kiinteistöt.

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää

kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsitte-

lyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset.

Kaupungin tilikauden tulos arvioidaan olevan 0,9 milj. €, 109 €/asukas, vuonna 2014 se oli

175 €/asukas. Kaikkien kuntien keskimääräinen tilikauden tulos oli 68 €/asukas vuonna 2013.

Ylijäämä/alijäämä

Vuoden 2015 talousarvion ylijäämäksi arvioidaan 1,1 milj. €, asukasta kohti 133 euroa, kun

se oli 199 €/asukas ta 2014.

Tilinpäätöshetkellä 2013 Pudasjärven kaupungin tiedossa oleva Osekk/Koipak:n valtion-

osuuksien takaisinperintä on kirjattu (pakollinen varaus) tilikausien ylijäämä/alijäämätilitä ko-

ko päätöksen suuruisena korkoineen yhteensä 3 033 651,53 €.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

Suunnitelman mukaiset poistot -3 007 157 -3 030 911 -2 872 777 -5,2 -2 818 -2 805

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

TILIKAUDEN TULOS 2 439 687 1 484 095 918 179 -38,1 604 545

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TILINP. TA TA Muutos TS TS

Ulkoinen 2 013 2 014 2 015 % 2 016 2 017

+ muutos tuh tuh

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3 810 896 1 687 358 1 121 442 -33,5 807 748

86

Kuva: toimintatuotot, -kulut ja –kate sekä vuosikate kehitys 2007-2017

87

8. INVESTOINTIOSA

Investointiosan yhteenveto

Investointimenoja vuoden 2015 talousarviossa on yhteensä noin 5,5 milj. euroa, josta hallinto-

toiminnan tehtäväalue 0,8 milj. €, hyvinvointi- ja sivistystoiminnan tehtäväalue 0,5 milj. € ja

teknisten ja ympäristötoiminnan tehtäväalue 4,2 milj. €.

Yksityiskohtaisempi luettelo investointikohteista on esitetty investointien liitteessä.

Suurimmat investointikohteet ovat vuonna 2015:

- sijoitukset 0,2 milj. €,

- maanosto 0,3 milj. €,

- koulukeskuksen valvonta ja suunnittelu 0,2 milj. €,

- Suojalinnan urheilukenttä 0,15 milj. €.,

- haja-asutusalueen koulujen ja Lakarin koulun piha-alueen peruskorjaukset 0,15 milj. €,

- uuden koulun liikennejärjestelyt 0,7 milj. €,

- uuden koulukeskuksen kalusteet 0,2 milj €,

- Jussinahon alikulkusilta 0,2 milj. €,

- Kurenalan kaava-alueen kunnostaminen 0,3 milj. €,

- terveyskeskuksen saneeraus 2,5 milj. €

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kok. TP 2013 TA + muutos TA 2014 TA Muutos % TS TS

INVESTO INNIT kust.arvio 2014 Toteuma 2015 Ta 2014- 2016 2017

€ € € 31.10.2014 € 2 015 tuh. € tuh. €

PERUSPALVELUT

Hallintotoiminta

Menot -8 205 402 -2 057 628 -1 260 000 -813 932 -780 000 -38,1 -400 -300

Tulot 671 385 418 932 0 167 618 0 0 0

Netto -7 534 017 -1 638 696 -1 260 000 -646 314 -780 000 -38,1 -400 -300

Kehittämistoiminta

Menot -20 000 0 0 0 0 0,0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto -20 000 0 0 0 0 0,0 0 0

Sivistys- ja hyvinvointitoiminta

Menot -9 631 189 -3 657 586 - 560 000 - 77 665 - 560 000 0,0 - 2 625 - 1 670

Tulot 1 469 000 32 000 0 0 0 0,0 171 450

Netto -8 162 189 -3 625 586 -560 000 -77 665 -560 000 0,0 -2 454 -1 220

Tekninen ja ympäristötoiminta

Menot -8 735 289 -1 103 868 -2 355 000 - 849 156 -3 815 000 62,0 - 1 715 - 565

Tulot 600 950 22 865 130 000 0 515 000 296,2 0 0

Netto -8 134 339 -1 081 003 -2 225 000 - 849 156 -3 300 000 48,3 - 1 715 - 565

ELINVO IMAHANKKEET

Syötteen alue

Menot -1 504 003 - 617 304 - 171 117 - 203 709 - 390 000 127,9 - 130 - 100

Tulot 536 744 296 643 49 782 0 0 -100,0 0 0

Netto -967 259 - 320 661 - 121 335 - 203 709 - 390 000 221,4 - 130 - 100

Taajama- ja haja-asutusalueet

Menot -3 574 371 - 244 702 - 160 000 - 121 733 0 0,0 0 0

Tulot 706 193 5 977 0 0 0 0,0 0 0

Netto -2 868 178 - 238 725 - 160 000 - 121 733 0 0,0 0 0

INVESTO INTIO HJELMA YHTEENSÄ

MENO T Menot -31 670 254 -7 681 088 -4 506 117 -2 066 195 -5 545 000 23,1 -4 870 -2 635

TULO T Tulot 3 984 272 776 417 179 782 167 618 515 000 186,5 171 450

NETTO Netto -27 685 982 -6 904 671 -4 326 335 -1 898 577 -5 030 000 16,3 -4 699 -2 185

88

9. RAHOITUSOSA

Rahoituslaskelma

Kaikkien kuntien keskimääräinen lainakanta oli 31.12. €/asukas 2 540 euroa vuonna 2013.

Talousarvioon on kuntalain 65 §:n 3 momentin mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden

edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve kate-

taan. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa kassavirtalaskelman muodossa.

Rahoituslaskelmalla osoitetaan, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien

nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan,

miten alijäämäinen nettokassavirta on katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman

muuttamiseen.

Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin kunta pystyy suunnittelukauden aikana oman

toimintansa (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen,

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017

RAHO ITUSLASKELMA € € Tot.enn. € € 1 000 € 1 000 €

TO IMINNAN JA INVESTO INTIEN RAHAVIRTA

TO IMINNAN RAHAVIRTA

Vuosikate 5 538 191 4 515 006 4 875 000 3 790 956 3 422 3 350

Satunnaiset erät -91 348

Myyntivoitot ja tappiot -22 142

Muut korjauserät 3 033 652

Tulorahoituksen korjauserät 3 011 509 0 0 0 0

TO IMINNAN RAHAVIRTA 8 458 352 4 515 006 4 875 000 3 790 956 3 422 3 350

INVESTO INTIEN RAHAVIRTA

Investointimenot -7 681 089 -4 506 117 -3 340 000 -5 545 000 -4 870 -2 635

Rahoitusosuudet investointeihin 661 885 179 782 340 000 515 000 171 450

Pys. vastaavien vars. myyntitulo 114 532

Pys. vastaavien hyödykkeiden myyntivoito 22 142

Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustul 136 675

INVESTO INTIEN RAHAVIRTA -6 882 529 -4 326 335 -3 000 000 -5 030 000 -4 699 -2 185

TO IMINNAN JA INVESTO INTIEN RAHAVIRTA 1 575 823 188 671 1 875 000 -1 239 044 -1 277 1 165

RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainasaamisten lisäykset

Antolainauksen muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 218 500 2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 000 2 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 889 331 -2 758 000 -2 758 000 -2 708 331 -2 700 -2 700

Lyhytaikaisten lainojen muutos -870 544

Lainakannan muutokset, lyhytaikainen -1 541 375 -758 000 -758 000 -708 331 -700 -700

Edellisten tilikausien yli/alijäämä -3 033 652

O man pääoman muutokset -3 033 652 0 0 0 0

Toimeksiantojen varojen ja pääom. muutok -7 497

Vaihto-omaisuuden muutos -269 237

Saamisten muutos 375 191

Korottomien velkojen muutos 1 647 939

Muut maksuvalmiuden muutokset 1 746 396 0 0

RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA -2 828 631 -758 000 -758 000 -708 331 -700 -700

RAHAVARO JEN MUUTO S -1 252 808 -569 329 1 117 000 -1 947 375 -1 977 465

Rahavarat 31.12., 1 000 € 12 414 368 12 594 802 12 594 802 12 594 802 12 795 12 995

Rahavarat 1.1. 13 667 176 13 164 131 11 337 802 14 542 177 14 772 12 530

RAHAVARO JEN MUUTO S -1 252 808 -569 329 1 257 000 -1 947 375 -1 977 465

Lainakanta 31.12., 1 000 € 23 813 23 400 22 232 24 072 26 049 25 584

Lainakanta 31.12.,/ asukas 2 787 2 763 2 625 2 869 3 135 3 109

Investointien tulorahoitus, % 80,2 104,4 % 162,5 % 75,4 % 72,8 % 153,3 %

Lainanhoitokate 1,45 1,04 1,27 0,96 0,86 0,83

Kassan riittävyys, pv 65,4 63,4 64,7 62,5 63,8 66,4

Asukasluku 8 543 8 470 8 470 8 390 8 310 8230

89

uusien investointien tekemiseen ja lainojen takaisinmaksuun ulkopuolisiin rahoituslähteisiin

turvautumatta.

Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka kunta suuntaa palvelutuotan-

non edellytysten järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä.

Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainasaamisten ja lainakannan muutokset suunnittelukau-

della. Talousarvion rahoituslaskelma päättyy riviin Vaikutus maksuvalmiuteen.

Lainakannan muutokset

Rahoituslaskelma osoittaa miten kunnan rahoitusrakenne on tilivuoden aikana muuttunut. Pit-

käaikaisten lainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on tilivuoden aikana ottanut uutta pit-

käaikaista lainaa tai uusinut niitä. Lyhytlainojen lisäys osoittaa kuinka paljon kunta on ottanut

uutta lyhytaikaista lainaa tai uusinut sitä. Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset esi-

tetään rahoituslaskelmassa nettona.

Muut maksuvalmiuden muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat seuraavista tase-erien muutoksista: toimeksianto-

jen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutos, pitkäaikaisten saamisten

muutokset, lyhytaikaisten saamisten muutokset, korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen

muutokset ja rahavarojen muutos.

Lainat

Valtuuston hyväksymän tavoitteen mukaan lainarahoitusta käytetään tarvittaessa.

Kaupungin lainoista osa on kiinteäkorkoista ja osa viitekorkolainaa. Koko lainasalkun keski-

korko on vajaa 3 prosenttia. Lisääntyvä lainamäärä kasvattaa lainanhoitokustannuksia.

Pudasjärven kaupungin pitkäaikaista lainaa arviolta nostetaan 2,0 milj. euroa ja vanhoja laino-

ja maksetaan 2,7 milj. euroa. Lainanhoitokate tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittä-

vyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.

Muut maksuvalmiuden muutokset koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat), pitkä

ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkatilien pääomien muutoksista.

Sijoitustoiminta

Valtuusto on hyväksynyt 5.2.2009 § 15 sijoitustoiminnan perusteet. Sijoitustoiminnan tulee

olla taloudellisesti tuottavaa, vähimmäisvaatimuksena on sijoituksen reaaliarvon säilyt-

täminen. Sijoitustoiminta on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turva-

taan. Sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja niiltä pyritään suojautumaan ennakolta.

90

Talousarvio/taloussuunnitelma yhteensä

Kokonaistulojen ja – menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jot-

ka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat.

Kokonaistulo ja – meno – käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien

tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

Kaupungin kokonaismenot arvioidaan olevan 8 451 €/asukas vuonna 2015, kun se oli (arvio)

8 230 €/asukas vuonna 2014.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI TP 2013 TA 2014 TA 2015 2014/15 TS 2016 TS 2017

Muutos

(ulkoinen) € € € % 1 000 € 1 000 €

KÄYTTÖ TALO USO SA

Toimintatulot 10 758 784 10 155 039 9 013 757 -11,2 % 9 055 9 076

Toimintakulut 65 658 424 64 400 033 64 705 201 0,5 % 65 042 65 424

TO IMINTAKATE -54 899 640 -54 244 994 -55 691 444 2,7 % -55 987 -56 348

RAHO ITUS

Toimintatulot 64 011 900 59 608 000 60 139 400 0,9 % 60 066 60 355

Toimintakulut 653 908 848 000 657 000 -22,5 % 657 657

TO IMINTAKATE 63 357 992 58 760 000 59 482 400 1,2 % 59 409 59 698

INVESTO INTI

Toimintatulot 798 559 130 000 515 000 296,2 % 171 450

Toimintakulut 7 681 089 4 456 335 5 545 000 24,4 % 4 870 2 635

TO IMINTAKATE -6 882 530 -4 326 335 -5 030 000 16,3 % -4 699 -2 185

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

Toimintatulot 75 569 243 69 893 039 69 668 157 -0,3 % 69 292 69 881

Toimintakulut 73 993 421 69 704 368 70 907 201 1,7 % 70 569 68 716

TO IMINTAKATE 1 575 822 188 671 -1 239 044 -756,7 % -1 277 1 165

Antolainauksen lisäykset

Pitkäaik.lainojen vänennys -2 889 331 -2 758 000 -2 708 331 -1,8 % -2 700 -2 700

Pitkäaik.lainojen lisäys 2 218 500 2 000 000 2 000 000 0,0 % 2 000 2 000

Tulorahoituksen korjauserät

Lyhytaikaisten lainojen muutos -870 544

Omanpääoman muutos -3 033 651

Muut maksuvalmiuden muutokset 1 746 395

RAHO ITUKSEN RAHAVIRTA -2 828 631 -758 000 -708 331 -6,6 % -700 -700

RAHAVARO JEN MUUTO S -1 252 809 -569 329 -1 947 375 242,0 % -1 977 465

91

10. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TA-

VOITTEET

Pudasjärven kaupunki, konsernirakenne

Konsernin toiminnan ohjaus

Pudasjärven kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisönä Pudasjärven Vuokratalot Oy, Kiinteistö

Oy Saraveitsi, Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo, Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus, Syö-

te Golf Oy, Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas, Pudasjärven kyläverkot Oy, Kairan Kuitu

Oy ja Pudasjärven Lämpö Oy. Konserniin kuuluu kuntayhtyminä Pohjois-Pohjanmaan sai-

raanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan Liitto ja Oulunkaaren kuntayhtymä. Osak-

kuusyhteisönä konserniin kuuluivat Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, Syöte Travel Oy ja

Pudasjärven Vuokratalot Oy:n As Oy Lakarinkuusikko.

Konsernin toiminnan ohjaus tapahtuu Pudasjärven kaupunginvaltuuston 13.12.2007 § 74 hy-

väksymän konserniohjeen mukaisesti. Konsernin toiminnan ohjaus tapahtuu käytännössä kon-

serniyhteisöjen yhtiökokousedustajiksi ja hallituksen jäseniksi valittujen luottamushenki-

löedustajien toimesta sekä kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksillä konserniin liittyvis-

sä asioissa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat niiden edustajia tytäryhtei-

sön toimielimissä.

Pudasjärven kuntakonserni

Tytäryhteisöt:

As Oy Pudasjärven As Oy Pudasjärven

Tamlanderinpuisto Syöte, 82,72 %

62,50 %

As Oy Pudasjärven

Kuusitie 12

66,72 %

Kuntayhtymät:

Osakkuusyhteisöt:

PUDASJÄRVEN

VUOKRATALOT OY

As Oy Lakarin-

kuusikko 41,5 %

TUNTURI TRAVEL OY

40 %

OULUNKAAREN

KUNTAYHTYMÄ

POHJOIS-

POHJANMAAN

SAIRAANHOITO-

KIINTEISTÖ OY

PUDASJÄRVEN

POHJOIS-

POHJANMAAN

LIITTO

100 %

100 %

2,97 %

AIKUISKOULUTUS OY

KOILLIS-SUOMEN

2,49 %PIIRIN

KUNTAYHTYMÄ

31,73 %

HIRSIKUNNAS

PUDASJÄRVEN

TEURASTAMO

28,00 %

KIINTEISTÖ OY

PUDASJÄRVEN

HARJUS

63,55 %57 %

SYÖTE

GOLF OY

65,00 %

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN

VUOKRATALOT OY

100 %

KIINTEISTÖ OY

SARAVEITSI

100 %

Oy

Pudasjärven

Lämpö Oy

100 %

KIINTEISTÖ OY PUDASJÄRVEN

KYLÄVERKOT OY

100 %

KAIRAN KUITU

92

Pudasjärven Vuokratalo Oy, kaupungin omistusosuus 100 %

Taloudelliset tavoitteet:

Ennuste

TP 2013 2014 TA 2015

Liikevaihto, € 1841834,05 1844000 2220000

Liikevoitto, € 390260,29 270000 396000

Tilikauden tulos, € -19851,48 0,00 0,00

Taseen loppusumma, € 7200967,36 7000000 10000000

Investoinnit, € 0,00 0,00 3150000

Henkilöstö, € 103028,08 102000 110000

Käyttökate, % 34,33

Omavaraisuusaste

Toiminnalliset tavoitteet:

- Asuntojen vuokraus. Asunnon asuttuina, käyttöaste korkeana 97 %.

- Uusien asuntojen rakentaminen.

- Asuntojen remontoiminen tarvittaessa.

- Asumisviihtyisyyden parantamien.

Kiinteistö Oy Pudasjärven Teurastamo, kaupungin omistusosuus 57 %

Taloudelliset tavoitteet:

Ennuste

TP 2013 2014 TA 2015

Liikevaihto, € 28703,00 54680,00 55773,60

Liikevoitto, € 9437,00 18044,00 18404,00

Tilikauden tulos, € 9432,00 17968,00 18327,00

Taseen loppusumma, € 13857,06 31825,06 32184,06

Investoinnit, € - - -

Henkilöstö, € - - -

Käyttökate, % 33 33 33

Omavaraisuusaste 100 100 100

KOY:n tilikausi on 1.6.–31.5. Yhtiön hallinnoimat tilat ovat kaupungin taseessa ja yhtiö on

ns. hoitoyhtiö. Teurastamo käsittää vuonna 2000 valmistuneet n. 375 m2:n poron ja muun

eläimen teuraslinjat sosiaalitiloineen sekä vuonna 2004 valmistuneet n. 155 m2:n suuruiset

leikkaamo-jatkojalostustilat. Teurastamon kaikkinaisesta hallinnoinnista vastaa Kiinteistö Oy

Pudasjärven Teurastamo. Osakkeita on yhteensä 100 kpl, osakepääoma 10.000 euroa ja osak-

keen nimellisarvo 100 euroa. Omistussuhteet jakaantuvat seuraavasti: 57 % Pudasjärven kau-

punki ja 43 % paliskunnat Ikonen, Jokijärvi, Kiiminki, Kollaja, Pintamo, Pudasjärvi ja Taival-

koski. Yhtiön toimialana on hallita Jyrkkäkoskentie 13:ssa sijaitsevaa teurastamorakennusta ja

jatkojalostustiloja irtaimistoineen sekä vuokrata tiloja toiminnanharjoittajien käyttöön. Tilat

sijaitsevat Pudasjärven kaupungilta vuokratulla maa-alueella, tilalla Törrö RN:o 9:67 Jyrkkä-

kosken alueella.

Kiinteistöyhtiö Pudasjärven Teurastamo Oy hallinnoi Teurastamokiinteistössä tapahtuvaa

toimintaa. Talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetyt tuotot muodostuvat poroteurastuksesta,

leikkaamotilojen vuokrasta sekä ko. yrittäjältä perityistä maksuista teuraslinjojen käytöstä.

Suuria toiminnallisia muutoksia teurastamon tai leikkaamon osalta ei ole laadintavaiheessa

93

tiedossa. Kuluvalla kaudella teurastamon käyttöaste on noussut aikaisemmista vuosista selväs-

ti, mm lammasteurastuksen ansiosta. Tiloissa toimii paliskuntien lisäksi kaksi yritystä vuokra-

laisina.

Yhtiön talous on saatu vakautetuksi siten, että tuotto-odotukset ovat realistisella pohjalla ja

kiinteitä kuluja on pystytty karsimaan merkittävästi. Teurastamon toiminnan kehittämistä py-

ritään vauhdittamaan osana Törrönjoki-Lentokenttä-Kirkonseutu kehittämishanketta.

Kiinteistö Oy Saraveitsi, kaupungin omistusosuus 100 %

Taloudelliset tavoitteet:

Ennuste

TP 2013 2014 TA 2015

Liikevaihto, € 19929,20 17715 17627

Liikevoitto, € -606,00 -2000 -9200

Tilikauden tulos, € -539,43 -2000 -9200

Taseen loppusumma, € 108112,12 98000 96000

Investoinnit, € 0,00 0,00 0,00

Henkilöstö, € 1149,27 1200 1200

Käyttökate, % 6,73

Omavaraisuusaste

Toiminnalliset tavoitteet:

- Käyttöasteen nostaminen (käyttöaste nyt 56,35%.).

Kiinteistö Oy Pudasjärven Harjus, kaupungin omistusosuus 63,55 %

Taloudelliset tavoitteet:

Ennuste

TP 2013 2014 TA 2015

Liikevaihto, € 61591,81 63689 65143

Liikevoitto, € 2,57 0,00 0,00

Tilikauden tulos, € 2,57 0,00 0,00

Taseen loppusumma, € 672508,81 674000 675000

Investoinnit, € 0,00 0,00 0,00

Henkilöstö, € 1300,00 1300 1300

Käyttökate, % 18,87

Omavaraisuusaste

94

Pudasjärven Kyläverkot Oy, kaupungin omistusosuus 100 %

Taloudelliset tavoitteet:

Ennuste

TP 2013 2014 TA 2015

Liikevaihto, € 100 676 225 000 231 000

Liikevoitto, € 43229 82 000 94 000

Tilikauden tulos, € 43229 18 000 31 000

Taseen loppusumma, € 2 856 177 2 780 000 2 640 000

Investoinnit, € 0 0 0

Henkilöstö, € 7040 3 800 0

Hoitokate, % 67,0 76 76

Omavaraisuusaste 100 100 100

Toiminnalliset tavoitteet:

- Optisen tilaajateleverkon rakentaminen Pudasjärvelle

- Rakentaminen on aloitettu vuonna 2014 ja rakentaminen jatkuu vuoteen 2016 saakka

- Liikevaihto koostuu Kairan Kuitu Oy:ltä tulevista vuokrakuluista

- Muuta liiketoimintaa ei ole

Laajakaista kaikille 2015- hankkeen tavoitteena on edistää nopeiden 100 Mb/s – yhteyksien

aikaansaamista haja-asutusaluilla ja tukea tällä tavoin palveluiden saatavuutta, etätyömahdol-

lisuuksia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä haja-asutusalueella.

Pudasjärven kyläverkot tavoitteena on rakentaa valo-kuituyhteydet haja-asutusalueelle runko-

verkosta kiinteistöihin eli asiakkaille. Näitä verkkoja kutsutaan tässä kyläverkoiksi.

Kyläverkkojen toteuttamista varten Pudasjärven kaupunki on perustanut erillisen osakeyhtiön

Pudasjärven kyläverkot Oy, joka vuokraa rakentamansa verkot runkoverkkoa operoivalle Kai-

ran Kuitu Verkko-osuuskunnalle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas, kaupungin omistusosuus 100 %

Taloudelliset tavoitteet:

Ennuste

TP 2013 2014 TA 2015

Liikevaihto, € 100 676 225 000 231 000

Liikevoitto, € 43229 82 000 94 000

Tilikauden tulos, € 43229 18 000 31 000

Taseen loppusumma, € 2 856 177 2 780 000 2 640 000

Investoinnit, € 0 0 0

Henkilöstö, € 7040 3 800 0

Hoitokate, % 67,0 76 76

Omavaraisuusaste 100 100 100

Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas rakentaa ja vuokraa toimitiloja. Toimitiloja on vuok-

rattu mm. Metsähallitukselle, jotka sijoittuvat ”hirsitalokortteli” – alueelle yhdeksi Hirsiraken-

tamisen ekologisia vaikutuksia tutkivan hankkeen tutkimuskohteeksi. Järjestelyn tarkoitukse-

na on toisaalta tutkia ja selvittää kokonaisvaltaisesti hirsirakentamisen vaikutuksia ilmaston

muutokseen sekä hirsitalorakentamisen energiankulutusta raaka-aine hankinnasta jalostami-

seen, rakentamiseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja asumiseen saakka. Pudasjärven kaupunki on

95

sitoutunut viemään tutkimushankkeen päätökseen siten, että myös tutkimuskohteita syntyy

hankkeen sisällöllisten tulosten testaamiseksi.

Järjestelyn tarkoituksena on myös turvata laadullisesti sekä määrällisesti riittävä toimitilojen

saatavuus kaupungissa toimiville yrityksille ja yhteisöille. Toimitilojen saatavuus liittyy kau-

pungin elinkeinoelämän yleisten edellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen, joka on määritel-

ty kaupunginvaltuuston 30.1.2008 päättämässä elinkeino-ohjelmassa.

Kiinteistö Oy Pudasjärven Hirsikunnas pystyy saatavilla vuokratuloilla suorittamaan rakenta-

miseen tarvittavan rahoituksen koron, lyhennykset ja muut rahoituskustannukset.

Alue käsittää rakennukset;

Toimistorakennus I, valmistunut 1.10.2011

Toimistorakennus II, valmistunut 1.1.2013.

Syöte Golf Oy, kaupungin omistusosuus 100 %

Syöte Golf Oy:n tehtävänä on hoitaa golfosakemyynnistä tulevien tulojen rahastointia. Yhtiöl-

lä ei ole ollut 2014 rahastoitavia tuloja, eikä mitään liiketoimintaa eikä toimintaa tule olemaan

myöskään vuonna 2015. Tällä hetkellä huonon markkinatilanteen vuoksi kaikki suunnitelmat

golfradan rakentamisesta on jäädytetty.

Kairan Kuitu Oy, kaupungin omistusosuus 65 %

Taloudelliset tavoitteet:

TA 2015 TA 2016

Liikevaihto, € 1384 1700

Liikevoitto, € 639 628

Tilikauden tulos, € 554 463

Taseen loppusumma, € 10059 7759

Investoinnit, € 8339 5079

Henkilöstö, € 4 4

Käyttökate, % 805 794

Omavaraisuusaste 18,6 % 30,0

Toiminnalliset tavoitteet:

- optisen televerkon rakentaminen Pudasjärven ja Taivalkosken alueille

- rakentaminen on aloitettu 2014 ja rakentaminen jatkuu vielä vuosina 2015 ja 2016

- tavoitteena on rakentaa valokuituyhteyksiä siten, että vuoden 2015 lopussa on käyttöön

kytkettynä noin 2000 liittymää ja 2016 lopussa 3200 liittymää.

- yhtiön tilikaudet 2014,2015 ja 2016 ovat rakentamisvuosia, jolloin investoidaan koko va-

lokuituverkon rakentaminen

- liikevaihto koostuu liittymien käyttömaksuista

Pohjois-Pohjanmaan alueelle perustettiin maakuntaliiton ehdotuksesta Kairan Kuitu Verkko-

osuuskunta. Osuuskunnassa on toteutettu yhteisömuodon muutos, jonka vuoksi Kairan kuitu

on muutettu osakeyhtiöksi 27.11.2013 lukien. Kairan Kuitu on operaattoririippumaton, jäsen-

tensä omistama osuuskunta, joka rakentaa ja ylläpitää valokuituverkkoa Pudasjärvellä ja Tai-

valkoskella. Kairan Kuitu toimii sekä verkon rakentajana että sen operaattorina. Suomen val-

tion ja EU:n tukiosuus koskee vain runkoverkon rakentamista, joka ulottuu määritelmän mu-

kaan vähintään 2 kilometrin päähän kiinteistöstä. Pudasjärven kaupunki ja Taivalkosken kunta

96

merkitsivät Kairan Kuidun osakkeet rahoitusvastuidensa suhteessa (alustavasti Pudasjärvi 65

% ja Taivalkoski 35 %).

Tunturi Travel Oy, kaupungin omistusosuus 40%

Toiminnalliset tavoitteet:

Tunturi Travel Oy on perustettu kaupungin ja Syötteen yritysten kanssa kokoamaan Pudasjär-

veltä tuleva rahoitusosuus Oulun Matkailu Oy:n toimintaan. Pudasjärven kokonaispanostus

Oulun Matkailu Oy:n toimintaan on 25000 €/vuosi, josta kaupungin osuus on 10000 €. Lisäksi

Tunturi Travel Oy:n osakkaat ovat sitoutuneet kattamaan vuotuisia hallinnollisia kuluja 2 500

€:lla, josta kaupungin osuus on 1000 €.

Syötteen yhteinen kansainvälinen markkinointi on kanavoitu toteutettavaksi Oulun Matkailu

Oy:n kautta. Tämä varmistaa riittävän näkyvyyden, joka olisi Pudasjärven kaupungin ja Syöt-

teen yrittäjien omilla resursseilla muuten saavuttamattomissa.

Edellä mainitun lisäksi Tunturi Travel Oy:llä ei ole muuta toimintaa.

Taloudelliset tavoitteet:

Ennuste

TP 2013 2014 TA 2015

Liikevaihto, € 27125 27500 28000

Liikevoitto, € 2052 1000 1000

Tilikauden tulos, € 2100 1000 1000

Taseen loppusumma, € 9248 10248 11248

Investoinnit, € 0 0 0

Henkilöstö, € 0 0 0

Käyttökate, % 7,5 3,6 3,6

Omavaraisuusaste 100 100 100

Pudasjärven Lämpö Oy, kaupungin omistusosuus 100 %

Pudasjärven kaupunginvaltuusto päätti 6.11.2014 § 45 kaupunginhallituksen esityksen mukai-

sesti, että kaupungin omana toimintana harjoittama kaukolämpötoiminta yhtiöitetään ja luovu-

tetaan perustettavalle kaupungin 100 %:sti omistamalle yhtiölle 31.12.2014.

Uusi yhtiö perustetaan 2500 euron osakepääomalla ja osakemäärä on 100 osaketta.

Henkilöstön osalta noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita, jolloin henkilöstö siirtyy yh-

tiössä vastaaviin tehtäviin.

Yhtiön toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa muuta lii-

ketoimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistö-

jä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain

tarkoittamassa mielessä omistajien sidosyksikkönä.

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuu-

luu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Yhtiön toimitusjohtajan

valitsee hallitus.

Kaupungin toimintana valmistellun budjetin mukaan kaukolämpölaitosten toimintakuluiksi oli

arvioitu yhteensä 1,8 milj. euroa vuodelle 2015. Pudasjärven Lämpö Oy jatkaa luovuttajan ai-

kaisemmin harjoittamaa kaukolämpötoimintaa välittömästi entiseen tapaan aikaisemmassa

laajuudessa. Kauppahinnan lopullinen määrä määräytyy luovutushetken mukaisilla arvoilla.

97

11. LIITTEET

Henkilöstöluettelot

Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistojen perusteet

Investoinnit

Soten kuntien maksuosuudet yhteensä

Pudasjärven tilinpäätösten tunnusluvut 2011–2013

Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2001–2013, kaikki kunnat

Henkilöstöluettelot

Hallintotoimi

HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 v/t/tunt./ TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017

Vastuualue kustannuspaikka kp virka-tai toiminimike määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm

Hallintotoimi

Kaupunginhallitus 1010 Kaupunginjohtaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0

Hallintojohtaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0

Keskustoimisto 1200 Laskentasihteeri v 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0

Osastosihteeri v 0,40 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0

Palvelusihteeri v,t 2,00 2,00 2,00 0,0 2,0 2,0

Arkistosihteeri v 0,50 0,50 0,50 0,0 0,5 0,5

Arkistosuunnittelija t 0,50 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0

Työllistetty määr. 0,50 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0

Asikaspalvelutiimi 1205 Yksikkösihteeri t 0,50 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0

Asiakaspalvelusihteeri t 4,00 4,00 4,00 0,0 4,0 4,0

Henkilöstötoimikunta 1216 Työsuojelupäällikkö v 0,33 0,30 0,25 -16,7 0,3 0,3

1230 Isännöitsijä v. 0,15

Edunvalvonta 1231 Edunvalvoja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0

Asiakassihteeri v 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0

13,88 11,80 11,75 -0,4 11,8 11,8

Ympäristönvalvonta 4301 Ympäristöjohtaja v 0,30 0,30 0,50 0,0 0,5 0,5

Ympäristotarkastaja v 2,00 2,00 2,00 0,0 2,0 2,0

Ympäristönt.huolto 4302 Ympäristötarkastaja v 3,00 3,00 3,00 0,0 3,0 3,0

Eläinlääkintä Pudasj. 4303 Kaupungineläinlääkäri v 2,50 2,50 2,50 0,0 2,5 2,5

Eläinlääkärin avustaja t 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 2,0

Eläinlääkintä Ii, Yli-Ii

(Haukipudas) 4305 Kaupungineläinlääkäri v 2,00 2,00 2,00 0,0 2,0 1,0

Eläinlääkärin avustaja t 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0

Eläinlääkintä Vaala ja

Utajärvi 4306 Kaupungineläinlääkäri v 1,00 1,00 1,00 0,0 1,0 1,0

Ympäristövalvonnan 4308 Ympäristöjohtaja v 0,30 0,30 0,50 0,0 0,5 0,5

yhteiset menot Asiakassihteeri t 0,60 0,60 0,60 0,0 0,6 0,6

Oulunkaaren ymp. Yhteensä 13,70 13,70 14,10 -2,9 14,1 14,1

Yhteensä 27,58 25,50 25,85 1,4 25,9 25,9

98

Kehittämistoimi

HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 v/t/tunt./ TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muut. % TS 2016 TS 2017

Vastuualuekustannuspaikka kp virka-tai toiminimike määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm

Kehittämistoimi

Elinkeinopalvelut 1100 Kehittämisjohtaja v 1 0,0 1,00 100,0 1,00 1,00

Palvelusuunnittelija v 0,5 0,4 0,75 87,5 0,75 0,75

Erityisasiantuntija t 0 0,5 0,30 -40,0 0,30 0,30

Webmaster t 1 1,0 1,00 0,0 1,00 1,00

Yksikkösihteeri t 0,2 0,2 0,60 200,0 0,60 0,60

Maahanmuutto 1026 Erityisasiantuntija t 1 1,0 0,70 -30,0 0,70 0,70

Työstartti-työntekijä t 1,00 100,0 1,00 1,00

projektipäällikkö määr.

Pohjantähden projektit 1111 Projektipäällikkö määr.

Projektit/työllistäminen 1221 Projektipäällikkö määr. 0,5 0,4 -100,0

Projektikoordinaattori määr. 0,5

Aluetyöntekijä määr. 0,5

Projektityöntekijä määr. 0,6

Kuntouttava työtoiminta 1224 kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja t 1,00 100,0 1,00 1,00

Bioyty 11001 Projektipäällikkö määr. 1 0,5 -100,0

Kalamatkalle 11002 Projektipäällikkö määr. 0,8

Sykli 11004 Projektipäällikkö määr. 1

Kulttuurikeskus Pohjantähti 11007 Projektipäällikkö määr.

Laajakaistahanke 11008 Projektityöntekijä määr.

Arjen turvaa kunnissa 11009 Projektityöntekijä määr. 0,5 0,4 -100,0

Asumisneuvojatoiminta 11011 Asumisneuvojatoiminta

Laavu 11012 projektipäällikkö määr. 1,00 100,0 1,00 1,00

Projektityöntekijä määr. 1,00 100,0 1,00 1,00

PoRi 11013 projektipäällikkö määär. 1,00 100,0 1,00 1,00

Työtä ja yrittäjyyttä 11014 projektipäällikkö määr. 100,0

Liikeri 11015 Projektityöntekijä määr. 1,00 100,0

Maaseututoimi 1120 Maaseutuasiamies v

Asiakassihteeri t

Kunnan oma työll. 1220 Työll. Koordin. t 1 1,0 1,00 0,0 1,00 1,00

Vapaa-ajan ohjaaja oppis. 1 0,4 -100,0

Työllistämistuella määr. 18 7,0 7,00 0,0 7,00 7,00

Karhupaja 1222 Työpajatoim.ohj. t 1 1,0 1,00 0,0 1,00 1,00

Työvalmentaja t 3 3,0 3,00 0,0 3,00 3,00

Työpajatyöntekijä oppis.

Yksilövalmentaja t 1 1,0 1,00 0,0 1,00 1,00

Työohjaaja t 1,0 1,00 0,0 1,00 1,00

Etsivä nuorisotyö 1223 Etsivä nuorisotyöntekijä t 2 2,0 2,00 0,0 2,00 2,00

36,1 20,8 26,35 26,44 25,35 25,35

99

Hyvinvointi- ja sivistystoimi

HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 v/t/tunt./ 2013 2014 2015 Muut. % 2016 2017

Vastuualue kp virka-tai toim. määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm

Sivistystoimi Sivistystoimen hallinto 3000 Opetus- ja siv.johtaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Talous- ja hall.päällikkö v 1,00 100,0 1 1

Koulutussuunnittelija v 0,20 0,20 0,0 0,2 0,2

Osastosihteeri v 0,50 0,60 0,50 -16,7

Kurssi- ja osastosihteeri t 0,50

Palvelusihteeri t 0,70 2,00 2,00 0,0 2 2

Hallinto yht. 2,70 3,80 4,70 23,7 4,2 4,2

Päivähoito Pikku-Paavalin päiväk. 3650 Lastentarhanopettaja v 1,00 4,00 4,00 0,0 4 4

Päivähoitaja/lähihoitaja v 0,00 0,00 0,00 0,0 0 0

Päivähoitaja/lähihoitaja t 13,00 13,00 13,00 0,0 13 13

Päivähoitaja/lähihoitaja määr. 0 0

Henk.koht./ryhmäavust. v. 1,00 2,00 2,00 0,0 2 2

Henk.koht./ryhmäavust. määr. 3,00 1,00 1,00 0,0 2 2

Päiväkodin johtaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Elto v. 0,75 0,75 0,75 0,0 0,75 0,75

3650 Perhepäivähoitaja 4,00 4,00 4,50 12,5 4,5 4,5

Perhepäivähoito 3620 Päivähoidonohjaaja v 2,00 2,00 2,00 0,0 2 2

Lastentarhanopettaja v 1,00 0 0

Päivähoitaja/lähihoitaja t 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Perhepäivähoitaja vakit 14,00 11,00 12,00 9,1 10 10

Perhepäivähoitaja määr. 14,00 18,00 14,00 -22,2 14 14

Palvelusihteeri määr. 0,10 0,20 0,60 200,0 0,6 0,6

3600 Erityislastentarhaop. 40% v 0,40 0 0

3610 Erityislastentarhaop.40 % v 0,40 0 0

3620 Erityislastentarhaop.20 % v 0,20 0,25 0,25 0,0 0,25 0,25

Päivähoito yht. 54,10 58,20 56,10 -3,6 55,1 55,1

Sivistyspalvelut

Esi- ja perusopetusAittojärven koulu 3200 Luokanopettaja, ma 2 lv v 3,00 3,00 3,00 0,0 3 3

Erityisopettaja 30 % v 0,30

Koulunkäyntiavustaja t 1,00 1,00 0,80 -20,0 0,8 0,8

Hirvaskosken koulu 3203 Luokanopettaja v 4,00 4,00 4,00 0,0 4 4

Esiluokan tuntiopettaja määr.

Esiluokan tuntiopettaja v 1,00

Erityisopettaja 40 % v 0,60 0,60 0,40 -33,3 0,4 0,4

Resurssiopettaja 40 % määr. 0,20 0,40 0,40 0,0 0,4 0,4

Koulunkäyntiavustaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Kipinän koulu 3204 Luokanopettaja v 3,00 3,00 3,00 0,0 3 3

Luokanopettaja määr./t 1,00 1,00 0,00 -100,0 0 0

Koulunkäyntiavustaja v 0,80 1,00 0,80 -20,0 0,8 0,8

Kurenalan koulu 3205 Rehtori v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Luokanopettaja v 13,00 13,00 10,00 -23,1 10 10

Luokanopettaja määr. 2,00 100,0 2 2

Esiluokanopettaja v 2,00 2,00 2,00 0,0 2 2

Erityis-/luokanopettaja v 5,00 5,00 4,00 -20,0 4 4

Erityisluokan opettaja määr. 2,00 100,0 2 2

Aineenopettaja v 1,00 2,00 1,00 -50,0 1 1

Koulusihteeri 60 % v 0,40 0,40 0,60 50,0 0,6 0,6

Koulusihteeri määr. 0,20 0,20 -100,0

Kouluavustaja/AP/IP vast. t 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Koulunkäyntiavustaja v 9,00 8,00 5,60 -30,0 5,6 5,6

Koulunkäyntiavustaja määr. 6,00 4,00 3,40 -15,0 3,4 3,4

Kouluavustaja määr. 0,90 0,90 -100,0

100

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2013-2017 v/t/tunt./ 2013 2014 2015 Muut. % 2016 2017

Vastuualue kp virka-tai toim. määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm

Valmistava- täydentävä opetus:

Opettaja/luokanopettaja t 2,00 2,00 1,00 -50,0 1 1

Luokanopettaja määr. 1,00 100,0 1 1

Koulunkäyntiavustaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Oppisop. koulunkäyntiav. määr. 0,40 1,00 0,80 -20,0 0,8 0,8

Mikrotukihenkilö määr. 0,40

Resurssiopettaja määr. 1,00 100,0 1 1

Nivelopettaja määr. 0,40 100,0 0,4 0,4

Lakarin koulu 3206 Rehtori v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Esiluokanopettaja v 1,00 100,0 1 1

Luokanopettaja v 7,00 7,00 7,00 0,0 7 7

Luokanopettaja määr. 2,00 3,00 4,00 33,3 4 4

Erityisopettaja v 0,70 1,00 0,80 -20,0 0,8 0,8

Koulusihteeri 40 % v 0,40 0,40 0,40 0,0 0,4 0,4

Koulunkäyntiavustaja v 3,00 3,00 4,00 33,3 4 4

Kouluavustaja määr. 0,30 0,40 -100,0

Sarakylän koulu 3211 Luokanopettaja v 2,00 2,00 2,00 0,0 2 2

Luokanopettaja määr. 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Erityisopettaja 20 % v 0,20 0,20 0,20 0,0 0,2 0,2

Resurssiopettaja 20 % määr. 0,20

Koulunkäyntiavustaja v 1,00

Syötteen koulu 3212 Luokanopettaja v 1,00 2,00 2,00 0,0 2 2

Tuntiopettaja määr. 1,00

Erityisopettaja 19 % v 0,20 0,20 0,40 100,0 0,4 0,4

Resurssiopettaja 60 % määr. 0,60 0,60 0,60 0,0 0,6 0,6

Rimminkankaan koulu 3214 Erityis-/luokanopettaja v 5,00 5,00 5,00 0,0 5 5

Tuntiopettaja v 7,00 5,00 3,90 -22,0 3,9 3,9

Tuntiopettaja määr. 2,20 2,00 100,0 2 2

Aineenopettaja v 20,00 18,00 20,00 11,1 20 20

Opinto-ohjaaja v 2,00 2,00 2,00 0,0 2 2

Koulusihteeri v 0,50 0,50 0,50 0,0 0,5 0,5

Koulunkäyntiavustaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Valmistava-täydentävä opetus:

Tuntiopettaja t 2,00 2,00 -100,0

Opettaja/tuntiopettaja määr. 2,00 100,0 2 2

Kouluavustaja määr. 0,90 0,90 0,90 0,0 0,9 0,9

Nivelopettaja määr. 0,60 100,0 0,6 0,6

Esi- ja perusopetus yht. 119,20 114,90 113,50 -1,2 113,5 113,5

Toinen aste Lukio 3300 Rehtori v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Aineenopettaja v 7,00 6,00 6,00 0,0 6 6

Tuntiopettaja määr. 1,00 1,00 2,00 100,0 2 2

Tuntiopettaja v 0,09 100,0 0,09 0,09

Opinto-ohjaaja v 1,00

Koulusihteeri v 0,50 0,50 0,50 0,0 0,5 0,5

Toinen aste yht. 10,50 8,50 9,59 12,8 9,59 9,59

101

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2013-2017 v/t/tunt./ 2013 2014 2015 Muut. % 2016 2017

Vastuualue kp virka-tai toim. määr. lkm lkm lkm 2014-15 lkm lkm

Kulttuuri- vapaa-

aika ja nuorisoKansalaisopisto 3400 Rehtori v 1,00

Suunnittelijaopettaja v 0,30

Koulutussuunnittelija määr. 1,00 0,80 -20,0 0,8 0,8

Musiikinopettaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Taide- ja taitoaineiden

opettaja t 0,40 0,40 1,00 100,0 1 1

Maahanmuuttajien kouluttaja tuntiop. 0,80 100,0 0,8 0,8

Tuntiopettajat, t ilap.

110 tuntiop=7-9 htv tuntiop. 120/8 15,71 110/7 0,0 110/7 110/7

Osastosihteeri v 0,50 0,50 0,50 0,0

Kurssi- ja os.sihteeri määr. 0,50

Palvelusihteeri v 1,00 1,00 100,0 1 1

Kansalaisopisto yht. 10,70 14,40 12,10 -16,0 11,6 11,6

Kirjasto 3410 Kirjastonjohtaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Kirjastonhoitaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Kirjastovirkailija v 3,00 3,00 3,00 0,0 3 3

Kirjastovirkailija t 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Kirjastovirk. velv.kulj. t 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

kirjastoautoa

Kirjasto yht. 7,00 7,00 7,00 0,0 7 7

Kulttuuritoimi 3420 Kulttuuriohjaaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Näyttelynvalvoja määr. 1,00 0,80 100,0 0,8 0,8

Kultuuritoimi yht. 2,00 1,00 1,80 80,0 1,8 1,8

Museo 3430 Museonhoitaja määr. 0,40 0,40 0,40 0,0 0,4 0,4

Museo-opas määr. 0,12 0,10 100,0 0,1 0,1

Harjoittelija määr. 0,25 0,20 100,0 0,2 0,2

Museo yht. 0,77 0,40 0,70 75,0 0,7 0,7

Liikuntatoimi 3455 Vapaa-aikaohjaaja v 0,50 0,50 0,50 0,0 0,5 0,5

Liikuntapaikkamestari t 0,15 1,00 1,00 0,0 1 1

Liikuntatoimi yhteensä 0,65 1,50 1,50 0,0 1,5 1,5

Puikkari 3470 Uimahallivastaava v 0,50 0,50 0,50 0,0 0,5 0,5

Uimahallivalvoja-/opet. t 3,00 3,00 3,00 0,0 3 3

Asiakassihteeri/ t 2,00 2,00 1,00 -50,0 1 1

Palv.pisteen hoitaja

Puikkari yht. 5,50 5,50 4,50 -18,2 4,5 4,5

Nuorisotoimi 3485 Vapaa-aikaohjaaja v 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Nuorisotyöntekijä t 1,00 1,00 1,00 0,0 1 1

Nuorisotoimi yht. 2,00 2,00 2,00 0,0 2 2

Siv.palvelujen

projektit 3500 Projektityöntekijä määr. 1,00 0,75 100,0 0,75 0,75

Projektit yht. 1,00 0,75 100,0 0,75 0,75

Sivistystoimi yht. 216,12 217,20 214,24 -1,4 212,24 212,24

102

Tekninen ja ympäristötoiminta

HENKILÖ STÖ N MÄÄRÄ 2013-2017 v/t/tunt./ TP 2013 TA2014 TA2015 Muut.% TS 2016 TS 2017

Vastuualue kp kp virka-tai toiminimike määr. lkm lkm lkm 2013-14 lkm lkm

Tekninen ja ympäristötoiminta

Tekninen toimi Hallinto- ja

tukipalvelut 4100 Tekninen johtaja v 1 0,9 1 11,1 1 1

4100 Osastosihteeri v 1 1 1 0,0 1 1

4100 Projektityöntekijä va. 0,1 0,1 0 -100,0 0 0

Maankäyttö

Kaavoitus ja

mittaustoimi 4101 Maankäyttöinsinööri v 1 1 1 0,0 1 1

4101 Tekninen avustaja t 1 1 1 0,0 1 1

4101 Mittausmies tun 0,4 0,4 0,4 0,0 0,4 0,4

Liikenneväylät ja yleiset alueetLiikenneväylät 4102

Yhdyskuntatekniikan

päällikkö v 1 1 0,5 -50,0 1 1

4102 Mittausmies tun 0,4 0,4 0,4 0,0 0,4 0,4

Liikuntapaikat 4105 Liikuntapaikkamestari t 0,68 0 0 0,0 0 0

Kuntatekniikka Jätehuolto 4112

Siirtokuormausaseman

hoitaja t 0,6 0,6 0,5 -16,7 0 0

4112 Mittausmies tun 0,2 0,2 0,2 0,0 0,2 0,2

Lämpölaitokset 4110 Energiainsinööri t 0,6 0,6 0 -100,0 0 0

4110 Laitosmies tun 4,5 5,5 0 -100,0 0 0

4110 Teknikko tun 1 1 0 -100,0 0 0

4110 Kaukolämpöpäällikkö t 0 0 0 0,0 0 0

Syötteen vesi- ja

viemärilaitos 4111 Energiainsinööri t 0,4 0,4 0 -100,0 0 0

4111 Vesilaitosinsinööri t 0 0 1 100,0 1 1

4111

Vesi- ja viemärilaitoksen

hoitaja tun 1,5 1,5 1 -33,3 1 1

Tilapalvelut Omassa käytössä ja

vuokratut

rakennukset 4120 Kiinteistöpäällikkö v 0,9 0,9 1 11,1 1 1

4120 Yksikkösihteeri t 0,4 0,5 0,4 -20,0 0,4 0,4

4120 Prosessinhoitaja tun 1 1 1 0,0 1 1

4121 Kiinteistönhoitaja t 1 1 1 0,0 1 1

4121 Tekninen isännöitsijä t 1 100,0 1 1

4121 Yksikkösihteeri t 0 0,25 0 -100,0 0 0

4120 Rakennusammattimies tun 1,5 1 1 0,0 1 1

4120 Putkiasentaja tun 1 1 1 0,0 1 1

4120 Maalari tun 1 1 1 0,0 1 1

1230 Kiinteistöpäällikkö v 0,1 0,1 0 -100,0 0,1 0,1

1230 Yksikkösihteeri t 0,1 0 0 0,0 0 0

Korjausneuvonta 4124 Korjausnevoja t 0,2 0,2 0,2 0,0 0,2 0,2

Ruokapalvelut Ruokapalvelut 4130 Ruokapalvelupäällikkö v 1 1 1 0,0 1 1

4130 Keittäjä v 1 1 1 0,0 1 1

4130 Keittäjä t 2,4 2 2 0,0 2 2

4130 Keittiöapulainen t 7 7 7 0,0 7 7

4130 Keittiöapulainen v 5 5 5 0,0 4 4

4130 Jakelukeittiönhoitaja t 2 2 2 0,0 1 1

4130 Koulutyöntekijä t 1 1 1 0,0 1 1

4130 Keittäjä-siivooja-talonmies t 1 1 1 0,0 1 1

4130 Keittiöapulainen-siivooja t 1 1 0,4 -60,0 0,4 0,4

TEKNISET PALVELUT YHTEENSÄ 43,98 43,55 36 -17,3 34,1 34,1

Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta 4200 Tarkastusinsinööri v 0,1 0,1 0,3 200,0 0,3 0,3

4200 Rakennustarkastaja v 1,35 1,35 1,05 -22,2 1,05 1,05

4200 Asiakassihteeri t 1 1 1 0,0 1 1

RAKENNUSVALVO NTA YHTEENSÄ 2,45 2,45 2,35 -4,1 2,35 2,35

YHTEENSÄ 54 46 38,35 -16,6 36,45 36,45

103

PERUSTEET

Kaupunginhallitus 8.1.2013 § 12, valtuusto 24.1.2013 § 10, kaupunginhallitus

Kupunginhallitus 15.10.2013 § 366

Yleisohje Voimassa Poistoajat Poisto- Perustelu

suositus olevat 1.1.2013 menetelmä

ohjeellinen poistoajat alkaen

5-20 vuotta 5 vuotta 5 vuotta tasapoisto

2-5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

2-5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta tasapoisto pitoaika enemmän kuin 2 v.

2-5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta tasapoisto pitoaika enemmän kuin 2 v.

Maa- ja vesialueet ei poistoa

20-50 vuotta 30 vuotta 30 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

20-30 vuotta 30 vuotta 30 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

10-20 vuotta 20 vuotta 20 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

30-50 vuotta 30 vuotta 30 vuotta tasapoisto

Vapaa-ajan rakennukset 20-30 vuotta 20 vuotta uusi tasapoisto

20-30 vuotta 25 vuotta 25 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

samat kuin

40 vuotta kaup.omis- tasapoisto

tamat rak.

15-20 vuotta 20 vuotta 20 vuotta tasapoisto kestävyys 20 v

10-30 vuotta 30 vuotta 20 vuotta tarkistus tasapoisto kestävyys 20 v

15-30 vuotta 15 vuotta 15 vuotta tasapoisto

30-40 vuotta 30 vuotta 30 vuotta tasapoisto

30-40 vuotta 30 vuotta 30 vuotta tasapoisto

10-15 % 15 % 15 % menoj.

15-20 vuotta 15 vuotta 15 vuotta tasapoisto

10-12 vuotta 10 vuotta 10 vuotta tasapoisto

15-20 vuotta 15 vuotta 15 vuotta tasapoisto

15-25 % 25 % 25 % menoj.

15-20 vuotta 15 vuotta 15 vuotta tasapoisto

10-15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta tasapoisto

4-7 vuotta 5 vuotta 5 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

5-10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta tasapoisto

10-15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta tasapoisto

5-10 vuotta 10 vuotta 5 vuotta tarkistus tasapoisto alarajan mukaan

5-15 vuotta 10 vuotta 7 vuotta tarkistus tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

3-5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

3-5 vuotta 5 vuotta 5 vuotta tasapoisto arv.käyttöajan mukaan

ei poitoa

ei poistoa

ei poistoa

ei poistoa

Aineettomat hyödykkeet

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

KÄYTTÖ O MAISUUDEN SUUNNITELMAPO ISTO JEN

Kaupunginhallitus 6.10.2009 § 358

Asuinrakennukset

Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Tutkimus ja kehittämismenot

Atk-ohjelmistot

Muut

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset

Tehdas- ja tuotantorakennukset

Talousrakennukset

Kaukolämpöverkko

Vesilaitoksen rakennukset

Koillis-Pohjanmaan ammatillisen

koulutuksen kuntayhtymältä siirtyneet

rakennukset

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, t iet, torit , puistot

Sillat, laiturit ja uimalat

Muut maa- ja vesirakenteet

Vedenjakeluverkosto

Viemäriverkko

Muut kevyet koneet

Sähköjohdot, ulkoval.laitteet

Puhelinverkko, kesk.asema, alakeskus

Muut putki- ja kaapeliverkostot

Sähkö, vesi- yms. Laitosten koneet ja laitteet

Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet

luonnonvarat

Arvo- ja taide-esineet

Muut kiinteät koneet ja laitteet ja rakenteet

Koneet ja kalust

Muut kuljetusvälineet

Muut liikkuvat työkoneet

Muut raskaat koneet

Keskeneräiset hankinnat

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Sairaala-, terv.huolto yms.laitteet

Atk-laitteet

Muut laitteet ja kalusteet

Muut aineelliset hyödykkeet

104

INVESTOINNIT

P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI Kokonais- TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Muut

inve st. INVES TOINTIOHJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17 kust.arvio Toteuma tuh. tuh. inve st.

€ € € 31.10.2014 € € € % € tulot €

Ra k.koht. ra hoitus

HALLINTOTOIMINTA

Osa kke ide n/osuuksie n os to ja myynti -1 510 704 -249 914 -620 000 -321 039 -240 000 0 0 v. 2015: Ka ira n Kuitu Ve rkko kunta ra h. 240 tuh

Ra ke nnusoma isuude n/irta imis ton myynti 182 533 106 107 0 149 362 0 0 0

Ma a nosto -965 786 -38 863 -300 000 -110 000 -300 000 -300 -300

Ma a - a lue ide n myynti tulot 22 852 8 425 0 6 656 0 0 0

Ka upunginta lon korja us työt -3 623 912 -357 515 0 0 0 0

P a loa se ma n la a je nta mine n, me not -1 050 000 -830 424 0 -222 242 0 0 0

tulot 350 000 200 000 0 0 0 0

netto -700 000 -630 424 0 0 0 0

Iijoe n ympä ris tönhoitoha nke III- va ihe -30 000 -50 466 -10 000 -10 000 ha nke suunn 12- 13, pä ä tös 2014; ra ke nt. 2015

Ka a voitukse n pohja ka rttoje n pä ivittä mine n -105 000 -10 477 -30 000 -6 991 -30 000 0 0 Törrönk., suunnite lma vuos itta is is ta pä ivityks is tä

Kouluke skukse n va lvonta ja suunnitte lu menot -550 000 -171 842 -300 000 -81 467 -200 000 -100 0

tulot 0 0 0 0 0 0

netto -550 000 -171 842 -300 000 -200 000 -100 0

Te ke s- Oppimis- ha rra s te - ja s ivis tysymp. menot -350 000 -348 127 0 -72 193 0 0 0

tulot 116 000 104 400 0 11 600 0 0 0

netto -234 000 -243 727 0 0 0 0

Me not -8 205 402 -2 057 628 -1 260 000 -813 932 -780 000 -400 -300

Tulot 671 385 418 932 0 167 618 0 0 0

Ne tto -7 534 017 -1 638 696 -1 260 000 -646 314 -780 000 -400 -300

KEHITTÄMIS TOIMINTA

P ohja ntä hde n pe ruskorja us -20 000 0 0 0 0 0

Me not -20 000 0 0 0 0 0

Tulot 0 0 0 0 0 0

Ne tto -20 000 0 0 0 0 0

105

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kokonais- TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Muut

INVESTOINTIOHJELMA TA 2015-2017 kust.arvio Toteuma tuh. tuh. invest.

€ € € 31.10.2014 € € € % € tulot €

Rak.koht.

rahoitus

SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMINTA

Kirjastotalon saneeraus menot -70 000 0 0 0 -70 -1500 v. 2016 suunnittelu,valtionapuhakemus

tulot 21 450 30 % 2017 peruskorjaus

netto -49 -1050

Museon rakennukset (kts. kohta 1) -80 000 -25 622 -50 000 -14 432 -30 000 0 0 Kts. kohta 1

Uimahallin laitehankinnat -61 448 -17 951 -10 000 -8 150 0 0 0 v. 2014: invanosturi Puikkariin

Suojalinnan urheilukenttä 0 -150 000 0 0 juoksukentän pinnoitteen uusiminen

Siirrettävä varavoimakontti 0 0 -120 0

Koulun lähiliikuntapuiston rakentaminen menot -610 000 0 0 0 -500 0 Avustushakemus Elyllä

tulot 183 000 0 0 0 150 0 30 %

netto -427 000 0 0 -350 0

Taajaman latu/kuntoverkosto (kts. kohta

2) 0 0 -15 -50 Kts. kohta 2

Uimahallin ja liikuntahallin saneeraus menot -1 976 546 -661 943 0 0 0 0

tulot 320 000 32 000 0 0 0 0

netto -1 656 546 -629 943 0 0 0 0

Haja-asutusalueen koulujen peruskorjaukset -598 669 -9 186 -100 000 -100 000 -100 -100 2015 Hirvaskoski (vesikatt. ja ulkomaal.),Kipinä

Lakarin koulun piha-alueen peruskorjaus -400 000 0 -200 000 -12 302 -50 000 0 0

Taajaman koulujen peruskorjaukset -916 051 -146 940 -150 000 -21 471 0 0 0

Jäähalli-investointi 0 -10 000 0 0 hankesuunnittelu

Päiväkoti-investointi menot -3 215 661 -2 316 428 0 -3 360 0 0 0

tulot 730 000 0 0 0 0 0 0

netto -2 485 661 -2 316 428 0 -3 360 0 0 0

Päiväkodin irtaimisto -200 000 -179 648 0 0 0 0

Urheilu-, koululiikuntapaik. ja puistojen

kehittäminen (kts. kohta 3) -311 045 -34 451 -50 000 -17 950 -20 000 -20 -20 Kts. kohta 3

Kirjastoauton hankinta menot -353 217 -265 417 0 0 0 0

tulot 120 000 0 0 0 0 0

netto -233 217 -265 417 0 0 0 0

Uuden koulukeskuksen kalusteet 2 000 000 -200 000 -1800 0

Menot -9 631 189 -3 657 586 -560 000 -77 665 -560 000 -2625 -1 670

Tulot 1 469 000 32 000 0 0 0 171 450

Netto -8 162 189 -3 625 586 -560 000 -77 665 -560 000 -2454 -1 220

106

P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI Kokonais- TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Muut

inve st. INVES TOINTIOHJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17 kust.arvio Toteuma tuh. tuh. inve st.

€ € € 31.10.2014 € € € % € tulot €

Ra k.koht. ra hoitus

TEKNINEN JA YMP ÄRIS TÖTOIMINTA

Osoite ka rta n pä ivittä mine n -30 000 0 -30 000 -10 000 0 0 Osoitekartat ja infotaulujen päivittäminen (ent.kartta 2008)

Ma a nkä yttöpa inotte ine n ke hittä missuunnite lma -30 000 0 -30 000 -18 867 0 -30 0

Ka upungin ta ka piha n pa ikoitusa lue -120 000 -61 956 -30 000 -28 449 0 0 0

Uude n koulun liike nne jä rje s te lyt -1 600 000 0 -700 000 -139 774 -700 000 -700 0 v:lta 2014 siirtyy 200tuh v:lle 2015 € ja 2016 300tuh

Juss ina hon a likulkus ilta -700 000 -8 815 -200 000 -12 608 -200 000 -400 0 v:lta 2014 siirtyy 100tuh v:lle 2016

Tie va la is tukse n uus imine n

e lohope a la mppuje n osa lta EU- sä ä nnös te n

muka is iks i menot -349 500 -111 455 -120 000 -109 097 -60 000 0 0

tulot 87 450 22 865 30 000 0 15 000 0 0 25 %

netto -262 050 -88 590 -150 000 -109 097 -45 000 0 0

Kure na la n ka a va - a lue e n kunnosta mine n (kohta 4) -2 012 654 -398 148 -450 000 -308 900 -300 000 -450 -400 Kts . kohta 4

Ke lloka nka a n a likulkutunne lin ra ke nta mine n -353 403 -164 409 0 0 0 0

Ta a ja ma - a lue e n kuiva tus (kohta 5) -543 993 -88 928 -100 000 -61 892 -30 000 -120 -120 Kts . kohta 5

Yksityis te ide n ja ka a va te ide n osoite viitoitus -76 007 -13 848 -15 000 -7 966 -15 000 -15 -15

Moottorike lkka urie n pe ruspa ra nnus työt -5 716 -5 716 0 0 0 0

Moottorike lkka - ja ulkoilure itt. kunn. -9 400 -9 400 0 0 -30

Kiinte is tökohta ise t e ne rgia ka tse lmukse t menot -30 000 0 0 0 0 0

tulot 13 500 0 0 0 0 0

netto -16 500 0 0 0 0

Te rve yske skukse n sa ne e ra us menot -4 289 516 -72 072 -500 000 -75 443 -2 500 000 0 0 P e ruskorja us la a ditun suunnite lma n

tulot 500 000 100 000 0 500 000 0 0 20 % muka a n; va ltiona pupä ä tökse n muka a n

netto -3 789 516 -72 072 -600 000 -75 443 -2 000 000 0 0 tote utus te htä vä v. 2015

S a ra kylä n va nhus te nta lon ka nna tusyh. -165 100 -165 086 0 0 0 0

Työke skukse n pe ruskorja us -100 000 -85 530 0 0 0

Ka rhupa ja ha llin ilma s toinnin muutos työt -30 000 0 0 0

Erityis ryhmie n a sunnot -20 000 -4 035 -50 000 -630 0 0 0

Amm.oppila it. pä ä ra ke nnukse n ka ton korja us

Me not -8 735 289 -1 103 868 -2 355 000 -849 156 -3 815 000 -1 715 -565

Tulot 600 950 22 865 130 000 0 515 000 0 0

Ne tto -8 134 339 -1 081 003 -2 225 000 -849 156 -3 300 000 -1 715 -565

107

P UDAS JÄRVEN KAUP UNKI Kokonais- TP 2013 TA 2014 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Muut

inve st. INVES TOINTIOHJELMA TA 2 0 15 - 2 0 17 kust.arvio Toteuma tuh. tuh. inve st.

€ € € 31.10.2014 € € € % € tulot €

Ra k.koht. ra hoitus

Elin vo ima h a n kke e t

S yö tte e n a lu e

S yötte e n jä te ve de npuhdis ta mon sa ne e ra us -15 000 -1 410 0 -10 000 -30 0

S yötte e n Murts ikka - ha nke menot -431 768 -416 413 0 -56 539 0 0 0

tulot 194 296 266 549 0 0 0 0 0

netto -237 472 -149 864 0 -56 539 0 0 0

S yötte e n kulttuuri- ja liikunta ke skusha nke (S ykli)menot -346 220 0 0 0 0 0

tulot 242 354 0 0 0 0 0

netto -103 866 0 0 0 0 0

P ikku- S yötte e ntie n pä ä llys tä mine n menot -80 000 -60 189 0 0 0 0

tulot 30 094 30 094 0 0 0 0

netto -49 906 -30 095 0 0 0 0

P ikku- S yötte e n huipuntie -80 000 -120 000 0 0 Kantavan kerroksen lisäys ja päällysteen uusim. n. 1,2 km

Iso- S yötte e n huipuntie -160 000 -180 000 0 0 P ä ä llys te e n uus imine n n. 2,4 km

S yötte e n a lue e n ve s i- ja vie mä rihuolto menot -631 015 -139 292 -100 000 -87 119 -80 000 -100 -100 Kts . kohta 6

tulot 70 000 0 0 0 0 0

netto -561 015 -139 292 -100 000 -80 000 -100 0

P e ikkopolun la a je nnusha nke menot -71 117 -71 117 -60 051 0 0 0

tulot 49 782 49 782 0 0 0 0

netto -21 335 -120 899 -60 051 0 0 0

Me not -1 504 003 -617 304 -171 117 -203 709 -390 000 -130 -100

Tulot 536 744 296 643 49 782 0 0 0 0

Ne tto -967 259 -320 661 -220 899 -203 709 -390 000 -130 -100

Ta a ja ma - ja h a ja - a s u tu s a lu e e t

Ke skusta n lä mpöke sk

sa vuka a supuhdis time n uus imine n -20 000 -20 000 -20 396 0 0 0

Ke skusta n lä mpöke skukse n uus imine n -10 000 -10 000 -1 054 0 0 0

Ka ukolä mpöve rkos toje n ra ke nt. menot -601 906 -90 532 -120 000 -81 391 0 0 0

tulot 0 5 977 0 0 0 0 0

netto -601 906 -84 555 -120 000 -81 391 0 0 0

Humina n va ra ka ttila n ha nkinta -66 000 -65 790 0 0 0 0

Törrönka nka a n 4 MW:n la a je nnus menot -2 486 465 -5 497 0 0 0 0

tulot 496 193 0 0 0 0 0

netto -1 990 272 -5 497 0 0 0 0

Iijoe n ra nta yle iska a voitus menot -250 000 -50 891 0 0 0 0

tulot 125 000 0 0 0 0 0

netto -125 000 -50 891 0 0 0 0

108

Livojoen rantayleiskaavoitus menot -170 000 -31 992 -10 000 -18 892 0 0 0

tulot 85 000 0 0 0 0 0

netto -85 000 -31 992 -10 000 0 0 0

Menot -3 574 371 -244 702 -160 000 -121 733 0 0 0

Tulot 706 193 5 977 0 0 0 0 0

Netto -2 868 178 -238 725 -160 000 -121 733 0 0 0

TEKNINEN JA YMPÄRISTÖ-

TOIMINTA YHTEENSÄ menot -13813663 -1 965 874 -2 686 117 -1 174 598 -4 205 000 -1 845 -665

tulot 1 843 887 325 485 179 782 0 515 000 0 0

netto -11 969 776 -1 640 389 -2 506 335 -1 174 598 -3 690 000 -1 845 -665

INVESTOINTIOHJELMA YHT.

Menot -31 670 254 -7 681 088 -4 506 117 -2 066 195 -5 545 000 -4 870 -2 635

Tulot 3 984 272 776 417 179 782 167 618 515 000 171 450

Netto -27 685 982 -6 904 671 -4 326 335 -1 898 577 -5 030 000 -4 699 -2 185

Tarkemmat selvitykset: 1 v. 2015: Riihen pystytys (ns. Ankkalinnasta museolle siirretty rakennus), museon vanhojen aittojen malkakattojen uusiminen

2 V. 2016: latu/kuntoreitistön suunnittelu ja töiden aloitus. Mm. latu/kuntoverkoston laajentaminen/palvelevuuden parantaminen

uuden koulukeskuksen tarpeet huomioiden.

v. 2017: latu/kuntoreitistön parantamistyöt

3 v. 2014: Kiinteistöjen piha-alueiden ja puistojen leikkivälineiden uusiminen

4 v. 2015: Valiontien ja Kallentien peruskorjaus, Tuulimyllyntien ja Suojakujan päällystäminen,

seur. vuoden töiden suunnittelu (v. 2015 yht. 300.000)

v. 2016: Mustanlammentien ja Huhtotien peruskorjaus, Valiontien, Kallentien ja Killinkujan päällystäminen,

seuraavan vuoden töiden suunnittelu (v. 2017 yht. 450.000)

v. 2017: Pietarilantien peruskorjaus, Mustanlammentien ja Huhtotien päällystäminen, seuraavan vuoden

vuoden töiden suunnittelu (v. 2016 yht. 400.000)

5 v. 2015: kuivatussuunnitelmien laadinta (suunn. mukaan myös putkituksen jatkaminen

Varsitie - tulvapenkereen lampi)

v. 2016: kuivatussuunnitelman mukaiset työt - vuositasolla tarkentuvat suunnitelman valmistuttua

v. 2017: kuivatussuunnitelman mukaiset työt - vuositasolla tarkentuvat suunnitelman valmistuttua

6 Syötteen verkoston jatkorakentaminen ja vuotovesien vähentäminen sekä kaukokäyttö- ja valvontalaitteiston

ohjauksen uusiminen

109

Soten kuntien maksuosuudet yhteensä

KUSTANNUSTENJAKO RAPO RTTI

Ii Pj Uj Va Si Yht

9 610 8 537 2 945 3 193 3 356 27 641

34,77 30,89 10,65 11,55 12,14 100,00

9 610 8 537 2 945 3 193 24 285

39,57 35,15 12,13 13,15 100,00

9 610 8 537 2 945 21 092

45,56 40,48 13,96 100,00

Kp Nimi Ii Pj Uj Va Si

1101 Yhtymävaltuusto x x x x x 52 597 18 287 16 245 5 604 6 076 6 386 52 597

1102 Tarkastuslautakunta x x x x x 28 500 9 909 8 802 3 037 3 292 3 460 28 500

1103 Yhtymähallitus, t iimit x x x x x 65 200 22 668 20 137 6 947 7 532 7 916 65 200

1201 Yleinen toimisto x x x x x 303 300 105 449 93 675 32 315 35 036 36 825 303 300

1204 Arkisto x x x x x 46 300 16 097 14 300 4 933 5 348 5 621 46 300

1205 Viestintä x x x x x 65 709 22 845 20 294 7 001 7 590 7 978 65 709

1206 Tietohallinto x x x x x 103 705 36 055 32 030 11 049 11 980 12 591 103 705

1301 Asiakirjahall. Ja tied.ohj. x x x x x 5 900 2 051 1 822 629 682 716 5 900

671 211 233 361 207 305 71 514 77 536 81 494 671 211

Kp Nimi Ii Pj Uj Va Si

2101 Elinkeinoneuvonta x x x 73 400 33 443 29 709 10 249 73 400

2102

Bothnian Arc, Brysselin tsto,

P-PY:n om.vaihd. x x x x 15 000 5 936 5 273 1 819 1 972 15 000

2102 Energia Plus x x x x x 35 000 12 169 10 810 3 729 4 043 4 249 35 000

2810 Matkailupalv. tuott x x x x 19 660 7 780 6 911 2 384 2 585 19 660

2812 Business Silta x x x x 52 124 20 626 18 323 6 321 6 853 52 124

195 184 79 953 71 026 24 502 15 453 4 249 195 184

866 395 313 314 278 331 96 016 92 990 85 744 866 395

Pudasjärvi Utajärvi Vaala Simo Yhteensä

HALLINTO YHTEENSÄ

Asukkaat

%

HALLINTO Kunnat Maksuosuus Ii

HALLINTO , ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN

Asukkaat 1.1.2014

Asukkaat

%

Asukkaat

%

Vaala Simo Yhteensä

ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ

HALLINTO JA ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN YHTEENSÄ V.2015

ELINKEINO JEN KEHITTÄMINEN Kunnat Maksuosuus Ii Pudasjärvi Utajärvi

110

Kuntapalvelutoimisto

Henkilöstöpalvelut 95 600 40 930 58 650 66 370 375 000 379 700 754 700

Talouspalvelut 147 050 111 460 86 770 56 450 576 400 284 507 860 907

Tietopalvelut 342 850 72 890 137 570 91 870 876 600 644 900 1 521 500

Kuntapalvelutoimisto yhteensä 585 500 225 280 282 990 214 690 1 828 000 1 309 107 3 137 107

Kuntapalvelutoimiston maksuosuudet jakautuvat vuodesta 2015 alkaen tuotteistamisen perusteella hinnoiteltujen tuotteiden käytön mukaisesti.

Ii Pj Uj Va Si Yht

9 610 8 537 2 945 3 193 3 356 27 641

34,77 30,89 10,65 11,55 12,14 100,00

9 610 8 537 2 945 3 193 24 285

39,57 35,15 12,13 13,15 100,00

9 610 8 537 2 945 21 092

45,56 40,48 13,96 100,00

Kp Nimi Ii Pj Uj Va Si

4812 eResepti- ja Kanta-hanke x x x x 29 600 11 713 10 405 3 590 3 892 29 600

4820 SenioriKaste-hanke x x x x x 18 475 6 423 5 706 1 968 2 134 2 243 18 475

4821 LastenKaste-hanke x x x x x 11 357 3 949 3 508 1 210 1 312 1 379 11 357

4822 Virta 2 -hanke x x x x x 11 100 3 859 3 428 1 183 1 282 1 348 11 100

4824 Hyve-jatkohanke x x x x x 40 325 14 020 12 454 4 296 4 658 4 896 40 325

110 857 39 964 35 502 12 247 13 278 9 866 110 857

21 133 390 6 083 790 7 304 977 2 493 933 3 243 713 2 006 977 21 133 390

20 592 850 5 884 762 6 323 564 2 307 755 2 831 207 3 245 562 20 592 850

20 615 064 5 616 284 8 545 369 2 304 630 2 441 507 1 707 274 20 615 064

62 452 161 17 624 800 22 209 412 7 118 565 8 529 705 6 969 679 62 452 161

35 869 660 11 068 200 11 518 860 3 519 500 4 563 100 5 200 000 35 869 660

98 321 821 28 693 000 33 728 272 10 638 065 13 092 805 12 169 679 98 321 821

Maksuosuus Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Simo Yhteensä

101 016 216 29 525 854 34 592 103 10 959 361 13 468 785 12 470 113 101 016 216

KUNTAPALVELUTO IMISTO N TUO TANTO

Maksuosuus Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Simo

Asukkaat

%

Asukkaat

%

Asukkaat

%

1 521 500 231 420

3 137 107 519 540

SO TEN TUO TANTO

Asukkaat 1.1.2014

Kunnat

yhteensä

O ulunkaari Kaikki

yhteensä

754 700 113 450

860 907 174 670

Erikoissairaanhoito

SO TE YHTEENSÄ

Kuntien maksuosuudet yhteensä

V 2015

Simo Yhteensä

Perhepalvelut

Terveyspalvelut

Vanhuspalvelut

O ma tuotanto yhteensä sis soten hankkeet

Vaala Simo Yhteensä

SO TE-HANKKEET YHTEENSÄ

Soten tuotanto

Maksuosuus Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala

SO TE-HANKKEET Kunnat Maksuosuus Ii Pudasjärvi Utajärvi

111

Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,4.6.2014

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET 2011 - 2013

Pudasjärvi 2011 2012 2013

Asukasluku 8 695 8 620 -0,9 8 537 -1,0

203

Tunnuslukuja

muut.% muut.%

Lainat, euro/as 2 753 2 941 6,9 2 789 -5,2

Konsernilainat, euro/as 3 840 4 173 8,7 0 Marrask-14

Lainanhoitokate 1,4 1,2 1,8

Suhteellinen velkaantuneisuus 44,3 45,5 45,0

Rahoitusvarallisuus, euro/as -1 271 -1 510 -1 733

Omavaraisuusaste, % 65,9 64,9 62,4

Rahavarat, euro/as 1 597 1 585 1 454

Kassan riittävyys, pv 69 67 59

Kassastamaksut, euro/as 7 738 8 630 8 993

Tuloslaskelma 1 000 € euro/as 1 000 € euro/as muut.% 1 000 € euro/as muut.%

Henkilöstömenot (palkat+sivukulut) 16 331 1 878 16 848 1 955 3,2 16 430 1 925 -2,5

Palvelujen ostot 40 375 4 643 42 498 4 930 5,3 43 423 5 086 2,2

Toimintatuotot, sis. valmistus omaan käyt. 11 032 1 269 11 841 1 374 7,3 10 759 1 260 -9,1

Toimintakulut 62 393 7 176 65 345 7 581 4,7 65 658 7 691 0,5

Toimintakate -51 361 -5 907 -53 504 -6 207 4,2 -54 899 -6 431 2,6

Verotulot 21 808 2 508 21 240 2 464 -2,6 22 321 2 615 5,1

Valtionosuudet, 34 211 3 935 36 009 4 177 5,3 37 304 4 370 3,6

josta hark.var. avustus 0 0 0 0 0 0

Verorahoitus 56 019 6 443 57 249 6 641 2,2 59 625 6 984 4,2

Käyttökate 4 658 536 3 745 434 4 726 554

Korkotuotot/-menot, netto -685 -79 -633 -73 -523 -61

Muut rahoituskulut/-tuotot, netto 81 9 259 30 1 335 156

Vuosikate 4 054 466 3 371 391 5 538 649

Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalen. 2 743 315 2 767 321 0,9 3 007 352 8,7

Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0

Satunnaiset kulut 0 0 0 0 91 11

Tilikauden tulos 1 311 151 604 70 2 440 286

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) 103 12 103 12 103 12

Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) -1 100 -127 2 334 271 1 100 129

Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 68 8 143 17 168 20

Tilikauden yli-/alijäämä 382 44 3 184 369 3 811 446

Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2 503 288 5 670 658 6 449 755

Rahoituslaskelma 1 000 € euro/as 1 000 € euro/as 1 000 € euro/as

Toiminnan rahavirta 3 847 442 3 318 385 8 481 993

Investoinnit, netto -6 008 -691 -5 245 -608 -12,7 -6 905 -809 31,6

- Investointimenot -7 060 -812 -5 515 -640 -21,9 -7 681 -900 39,3

+ Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 033 119 179 21 -82,7 662 78 269,8

+ Investointihyödykkeiden luovutustulot 19 2 91 11 378,9 114 13 25,3

Saamisten muutos 1 886 217 -40 -5 375 44

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 845 -327 -2 792 -324 -2 889 -338

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 345 2 000 232 2 219 260

± Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 2 213 257 -871 -102

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 161 -249 -1 927 -224 1 576 185

Verotulot 21 808 2 508 21 240 2 464 -2,6 22 321 2 615 5,1

Kunnallisvero 17 457 2 008 17 858 2 072 2,3 18 732 2 194 4,9

Yhteisövero 2 837 326 1 846 214 -34,9 1 978 232 7,2

Kiinteistövero 1 514 174 1 536 178 1,5 1 611 189 4,9

Lainakanta, 23 933 2 753 25 354 2 941 5,9 23 813 2 789 -6,1

josta pitkäaikainen laina 19 208 2 209 18 483 2 144 -3,8 17 812 2 086 -3,6

josta lyhytaikainen laina 4 725 543 6 871 797 45,4 6 001 703 -12,7

Lainasaamiset 0 0 0 0 #JAKO/0! 0 0 #JAKO/0!

Tuloveroprosentti 20,50 20,50 20,50

Veroprosenttiyksikön tuotto 852 98 871 101 914 107

Sijoitus vuosikatteen (euro/as) mukaan 48 42 25

Lähde: Tilastokeskus

Rahoitusvarallisuus = ((saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot))

Valitse kunta valikosta:

112

Kuntien taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2002-2013, kaikki kunnat

Lähde:Tilastokeskus

Muuttuja 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013*

Asukasluku 31.12, 1000 henk. 5 206 5 220 5 237 5 256 5 277 5 300 5 326 5 351 5 375 5 401 5 427 5 451

Tuloveroprosentti 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,24 19,38

Toimintatuotot, €/as. 981 1 042 1 104 1 127 1 209 1 242 1 321 1 360 1 458 1 508 1 567 1 570

Toimintakulut, €/as. 4 144 4 319 4 521 4 696 4 907 5 127 5 531 5 738 5 937 6 223 6 531 6 662

Toimintatuotot/-kulut, % 24,1 24,6 24,8 24,4 25 24,6 24,3 24,1 24,9 24,7 24,4 24

Toimintakate, €/as. -3 086 -3 197 -3 339 -3 500 -3 622 -3 807 -4 118 -4 287 -4 388 -4 599 -4 855 -4 984

Verotulot, €/as. 2 704 2 587 2 613 2 712 2 874 3 074 3 291 3 291 3 414 3 530 3 560 3 787

Käyttötalouden valtionosuudet , €/as. 748 822 904 964 1 042 1 086 1 206 1 291 1 383 1 418 1 487 1 520

Vuosikate, €/as. 381 240 211 213 327 382 363 340 461 384 249 380

Poistot ja arvonalentumiset, €/as. 251 257 268 277 277 283 296 312 317 325 351 380

Vuosikate %:a poistoista 152 94 79 77 118 135 123 109 145 118 71 100

Tilikauden tulos, €/as. 193 27 -29 -9 193 140 116 -11 341 79 -57 68

Investointien omahankintamenot, €/as. 472 490 505 481 526 568 627 580 648 622 660 665

Poistonal. invest. omahank.menot, €/as. 404 413 431 415 440 472 549 492 468 527 540

Vuosikate %:a poist. inv. omahank.men. 94 58 49 51 74 81 66 69 99 73 46

Tulorahoitusjäämä, €/asukas -24 -173 -220 -202 -113 -90 -185 -152 -7 -144 -290

Toiminnan ja investointien rahavirta, €/as. 14 -168 -224 -159 49 -86 -152 -166 199 -172 -312 -163

Investointien tulorahoitus, % 81 49 42 44 62 67 58 58 71 62 38 57

Pääomamenojen tulorahoitus, % 57 38 32 31 43 50 42 41 43 43 25 41

Lainanhoitokate 2,3 1,6 1,3 1,4 1,7 1,8 1,7 1,4 2 1,5 1 1,3

Rahavarat 31.12., €/as. 542 530 504 483 668 703 640 663 746 702 621 798

Kassan riittävyys, pv 41 39 35 33 43 43 36 37 39 36 30 38

Lainakanta 31.12., €/as. 862 1 000 1 176 1 351 1 464 1 548 1 631 1 839 1 957 2 037 2 261 2 540

Rahoitusvarallisuus 31.12., €/as. -573 -757 -995 -1 198 -1 164 -1 245 -1 426 -1 614 -1 625 -1 795 -2 126 -2 245

Omavaraisuusaste, % 72,9 71,9 69,7 68 67,5 67 66,2 64,6 64,9 64,2 62,1 60,5

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 33,5 36,5 39,6 42 42,1 42,5 41,9 44,6 44,5 45,4 48,3 50,7

Kertynyt yli-/alijäämä, €/as. 490 523 570 568 677 765 937 986 1 314 1 398 1 224 1 290

Konsernin lainakanta, €/as. 2 755 2 972 3 198 3 433 3 590 3 738 3 913 4 257 4 578 4 729 5 041

Konsernin omavaraisuusaste, % 55,3 54,3 52,7 51,1 51,1 50,8 50 48,1 47,5 47,1 45,2

Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, €/as. 180 201 253 234 362 457 716 768 1 020 1 130 931