Kauno- kirjallisuuden sisällönkuvailu

23.9.2009 KuopioKaisa Hypén

Kirjastonhoitaja Jouko Raivion kirjaston kaunokirjallisuutta käyttävien asiakkaiden tyypittely (1990) tekijäorientoituneet: etsivät tietyn kirjailijan tuotantoa

apuna kokoelmatietokanta, tekijän mukaan järjestetyt kokoelmat

lajiorientoituneet: etsivät tiettyyn lajityyppiin kuuluvaa kirjallisuutta

apuna kokoelmatietokanta, jos kirjallisuutta on asiasanoitettu

apuna hyllyryhmittely, jos se on kirjastossa käytössä aiheorientoituneet: etsivät kirjallisuutta tietystä aiheesta

apuna kokoelmatietokanta, jos kirjallisuutta on asiasanoitettu

apuna kirjaston henkilökunta, erilaiset hakemistot

Näiden lisäksi erilaiset samoojat, etsijät, vanhoja lukukokemuksia kaipaavat, löytöjen tekijät, palautushyllyjen selaajat.

Kaunokirjallisuuteen liittyviä tietopalvelukysymyksiä ”missä romaanissa on kuvaus Suurinkvisiittorista” ”Daniil Harmsin tyyppistä satiiria” ”runo yksinaruisesta keinusta” ”runo, josta asiakas muistaa ainoastaan ’yksinäisyys soittaa

viuluaan’” ”romaaneja, joissa veisataan virsiä” ”romaaneja, joissa kuvataan työntekoa positiivisessa

hengessä” ”amerikansuomalaisen kirjoittajan kirjoittama romaani,

jossa käytetään hienoa amerikansuomea ja se on suht vanha, ehkä 1960-luvulta. Tekijän etunimi alkaa ehkä A-kirjaimella”

”turkin kielestä käännetty, turkkilaista surrealismia edustava teos, lienee kirjoitettu noin kolmekymmenluvulta, ruotsinnos tai suomennos”

…

Kaunokirjallisuuden indeksoinnin perusteista Jarmo Saarti: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun

aspektit: kirjastoammattilaisten ja kirjastonkäyttäjien tekemien romaanien tiivistelmien ja asiasanoitusten yhdenmukaisuus. Väitöskirja, Oulun yliopisto 1999.

kirjallisuuden monitulkintaisuus, oman tulkinnan osuuden tunnistaminen

vaatii asiantuntemusta, yleissivistystä, genrejen sisäisten konventioiden tuntemusta

kirjastokohtaiset sopimukset siitä, mitä asioita ja millä tarkkuudella nostetaan esiin

ns. genre-kirjallisuuden asiasanoitus: genren konventiot ohjaavat lukutapaa

ns. avoin (”laatu”) kirjallisuus: avoin useammille tulkinnoille

Mikä Kaunokki? Fiktiivisen aineiston asiasanasto, n. 4 500 termiä Kokeilupainos v. 1996, varsinainen asiasanasto v.

2000, verkkoversio v. 2007 Perustana Jarmo Saartin väitöskirja ja

sisällönkuvailutyö Kajaanin kaupunginkirjastossa Kattaa kaikki kirjallisuudenlajit, aikuisten ja lasten

kirjallisuuden, elokuvat Mukana jonkin verran kirjallisuudentutkimukseen

liittyviä termejä Noudatettu YSAn periaatteita ja rakennetta Ruotsinkielinen versio Bella Ylläpito ja kehittäminen Helsingin

kaupunginkirjastossa, Kaunokki-työryhmä

Kaunokin erityisyydestä Kaunokirjallisuuden luonne – teos omalakisensa

taideluomus, kielen eri tasot (metaforisuus, konnotaatiot, vertaukset) > monitulkintaisuus

”[Kirjallisuuden kieli] on aina ihmisenä olemista koskevan perustiedon kieltä.” (Rikama, 2007)

Kirjallisuuden aiheena voi olla mikä vain, sen käsittelytapa yksilöllinen > haasteita sanastoille!

Kohderyhmän vaikutus: lasten- ja aikuistenkirjallisuus

Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailun luonne – ”aboutness”

Kaunokin fasetit Genre, laji, tyyli

Teema

Henkilö, toimija

Paikka, miljöö

Aika

Muut

Genrestä (1) genre ~ kirjallisuudenlaji, -luokka genrejä satoja, uusia syntyy jatkuvasti Kaunokissa n. 600 genreä, hyvin erityyppisiä, liittyvät niin

kirjan muotoon (novellit) kuin sisältöön (filosofiset romaanit) ”genrekirjallisuus” ~ viihdekirjallisuus (esim. dekkarit,

naisten viihdekirjallisuus): ”ajanvietteeksi tarkoitettu kaunokirjallisuus, jolla ei ole kunnianhimoisia taiteellisia tavoitteita” (Otavan kirjallisuustieto 1990). Pyrkii noudattamaan genren vakiintuneita piirteitä, vastaamaan lukijan odotuksiin.

kirjailija voi kirjoittaa genren vakiintuneita kaavoja noudattaen tai tietoisesti rikkoa niitä

genrellä tärkeä merkitys teoksen markkinoinnissa, ja se ohjaa myös lukijan odotuksia, valintoja ja lukutapaa

Genrestä (2) genre kuvaa kokoavasti sitä, miten teoksessa

käsitellään aiheita ja teemoja, mikä teoksen näkökulma kuvaamiinsa asioihin, millaiset ovat

teoksessa käytetyt kerronnan keinot, mikä teoksen tyyli onesim. sairaus motiivina dekkarissa tai elämäkerrallisessa romaanissa.

kaikkia nimekkeitä ei voi määritellä kuuluvaksi johonkin genreen - on romaaneja, joille voi luontevasti antaa useitakin genrejä

kaunokirjallisuuden hyllyryhmittely perustuu genreille

Muista kuvailtavista aspekteista (1) aiheet, teemat, motiivit

”aboutness”: mistä kirjassa on kyse liittyy usein tarinaan, juoneen vältettävä liikaa tulkintaa keskeisimmät teemat, aiheet ja motiivit, myös sivuteemat, jos käsitelty

aihe harvinainen

henkilöt, toimijat teoksen keskeiset toimijat ja päähenkilöt ihmiset, eläimet, taruolennot, kyborgit…

miljööt, tapahtumapaikat mitkä teoksen tapahtumapaikat todelliset, tunnistettavat paikat (maat, kaupungit, kylät), keksityt paikat

(myyttien, tarujen paikat, avaruus…) tapahtumapaikat kannattaa indeksoida tarkasti, jos ne käyvät tekstistä ilmi

Muista kuvailtavista aspekteista (2) tapahtuma-aika

milloin teos ”tapahtuu” tarkka aika (vuodet, päivä…), ”sumea aika” (kesä, yö…)

muut kuvattavat seikat, esim. kirjallisuuspalkinnot (Finlandia, Tanssiva karhu, Olvi…) luettavuus: isotekstiset kirjat julkaisemiseen liittyvät seikat: omakustanteet, esikoisteokset, filmatisoinnit

vapaan indeksoinnin sanaryhmät laajat sanaryhmät, joihin kuuluvia termejä ei voida

tyhjentävästilistata sanastoon

esim. ammatit, eläimet, kansat

Indeksoinnista vielä yksityiskohtaisemmat ohjeet ks. Kaunokki s.

6-18 Kaunokin / Bellan lisäksi käytetty YSA

Yleinen suomalainen asiasanasto ja Allärs Allmän tesaurus på svenska

indeksointi on aina subjektiivista, yksi näkemys teoksen sisältöön erilaiset indeksoinnit samasta teoksesta, valitut

asiasanat osattava perustella yhtä ainoaa ”oikeaa” sisällönkuvailua ei ole!

Sanastosta ontologiaksi

- mikä muuttuu?

Ontologian määrittelyä ontologia fil. olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva

filosofian osa (Kielitoimiston sanakirja) käsite on omittu tietohallintaan ja tekoälytutkimukseen,

ja sillä on useita, toisistaan poikkeavia määritelmiä ontologioilla keskeinen asema semanttisessa webissä tässä: tesauruslähtöinen, tietokoneohjelmistojen

näkökulmasta kehitettyä sisällönkuvailujärjestelmää, joka kuvaa mikromaailman käsitteet / oliot järjestää käsitteiden väliset suhteet on formaali, eksplisiittinen ja yhdenmukainen on verrattavissa tesauruksiin ja indeksointiin

Eija Airio

Käsitteiden väliset suhteet kuvataan loogisella, myös tietokoneen "ymmärtämällä" tavalla.

KEVÄT

VUODENAIKA

SYKSYKESÄ TALVI

VUOSI

TALVISYKSYKESÄKEVÄT

SYKSY TALVIKEVÄT KESÄ

Hierarkkinen suhde KoostumussuhdeFunktio- eli assosiatiivinen suhde

Katri Seppälä: Käsiteanalyysi ontologiatyössä

Asiasanasto / ontologia

Asiasanastojen avulla tuotettu tieto edellyttää aina ihmisen tulkintaa.

Asiasanaston termien analyysi, merkitysten ja keskinäistensuhteiden määrittely.

Ontologian käsitteet yksilöidään urien avullakoneluettavuuslinkitettävyys

Asiasanasto > ontologia:

Kaunokin ontologisointi Osa Kirjasampo –projektia Turun kaupunginkirjastossa,

TKK:n ohjaus. Protégé-ontologisointiohjelma. Käsiteanalyysi, käsitteiden väliset suhteet ja hierarkiat,

ripustus YSO:an. Lisätään Kaunokin sisäistä hierarkkisuutta ja käsitteiden

määritelmiä (esim. genret). Kaunokin fasetit huomioitu ontologiassa. Kaunokki-ontologia = yhdistelmäontologia, jossa mukana

Kaunokin ja YSA:n termit ontologisoituna. Sisällöllisesti asiasanasto ja ontologia pyritään pitämään

mahdollisimman identtisinä. käytettävissä ONKI-palvelimella

Esimerkki 1: Kaunokin käsitteiden tarkempi määrittely

Kaunokki Määritelmä Kaunokki-ontologia

ihminen∟alkuihminen

biol. ihmisen kehityshistorian varhainen muoto (Kielitoimiston sanakirja)

eläimet taksonin mukaan (YSO)…∟ihminen ∟alkuihminen

ihminen∟yli-ihminen

kyvyiltään t. persoonallisuudeltaan tavanomaiset mitat ylittävä ihminen (joka katsoo olevansa tavanomaisen moraalin yläpuolella); ihminen jolla ei ole inhimillisiä heikkouksia (Kielitoimiston sanakirja)

kulttuuriset tuotokset (YSO)∟yli-ihminen

nuoruus∟ ikuinen nuoruus

…∟ikäkaudet (YSO) ∟nuoruuskulttuuriset tuotokset (YSO) ∟ikuinen nuoruus

Esimerkki 2: yhdistäminen YSO:an Kirjallisuus, YSOssa eritelty käsite

Kirjallisuus taidelajina Kirjalliset teokset Kirjallisuus erikoisalana

Kaunokki-ontologiassa noudatetaan YSOn logiikkaa, osittain eri kuin Kaunokissa

Kaunokki Kaunokki-ontologiaLastenkirjallisuus∟Lastenrunot

Kirjallisuus taidelajina∟Kirjallisuus kohderyhmän mukaan ∟LastenkirjallisuusKirjalliset teokset∟Lastenkirjat ∟Lastenrunot∟Runot ∟Lastenrunot

Esimerkki 3: lisämerkityksiä YSO:ssa oleville käsitteille

Lisämerkitys mm. näille YSO:n käsitteille:

Termi YSO Kaunokki-ontologia

Ellipsi Geometriset kuviot Kielellinen ilmiö, ”sananheitto”

Dekadenssi Muutos, rappeutuminen Muutos, rappeutuminenRanskalainen kirjallisuuden ja taiteen suuntaus 1880-luvulla

Nonsense Kirjallisuuden tyyli Kirjallisuuden tyyliLyriikan laji

Luuranko KT luusto, ruumiinosat Fiktiivinen henkilö

Kaunokin myötä yhdistelmäontologioihin tulee runsaasti lisää termejä erityisesti luokkiin • kulttuuriset ilmiöt • kulttuuriset tuotokset • mentaaliset ilmiöt• keskinäinen toiminta • sisäiset ja ulkoiset ominaisuudet

Ontologiainfrastruktuuri, perusta luotu FinnONTO-hankkeessa (TKK) 2003-2007

YSO

AFOMAO

TAO

VALO

KOKO ...

...

KAUNOKKI

Ontologisointi tehtyosana Kirjasampo-projektia. Julkistus syyskuussa 2009.

Ontologiat käytettävissä ONKI-palvelimella http://www.yso.fi/

Miksi kirjastoissa pitäisi tietää semanttisesta webistä ja ontologioista?

Semanttinen web vahvistuu vähitellen? Ontologiat vaikuttavat sisällönkuvailutyön

käytäntöihin Uudella tavalla tuotettu metadata on

käytettävissä monipuolisemmin – kirjastot osaksi semanttista verkkoa?

Semanttinen verkko, jossa tietoja prosessoidaan aiempaa tehokkaammin

Mikä vahvistaa kirjaston roolia verkossa, auttaa myös fyysisessä kirjastossa

Entäpä sitten käytännössä?

Kaunokki-Saha Semanttisen laskennan tutkimusyksikön kehittämä

annotaatioeditori Annotointi = kuvailusta käytetty termi semanttisessa webissä Lähtökohtana kaunokirjallisuuden erityispiirteet Erityistä huomiota

Sisällönkuvailuun Osakohteiden tallennukseen Teosten välisten yhteyksien esilletuomiseen

Funktionaalisen luetteloinnin piirteitä Kukin teos yhtenä tietueena Kieliversiot

Mukana myös kirjailijoihin liittyvää tietoa Kehittyneemmät ja monipuolisemmat hakuehdot

Kun tallennetaan yhden teoksen tietoja, täydennetään samalla semanttista verkkoa

Sisällönkuvailu Kaunokki-Sahaan Kaunokki-ontologia integroitu Kaunokki-

Sahaan sisällönkuvailutermejä ei tarvitse etsiä erillisistä

selaimista käytettävissä YSOn ja Kaunokin käsitteet sisällönkuvailu tehdään vain yhdellä kielellä,

voidaan näyttää käyttöliittymässä/Sahassa halutulla kielellä (Kaunokki-ontologia: suomi, ruotsi, YSO: suomi, ruotsi, englanti)

Sisällönkuvailutyön perusteet eivät muutu, tiedontallennuksen ja –esittämisen välineet kyllä

Lukijat mukaan sisällönkuvailutyöhön?

Mitä kirjastoilta toivotaan? Miten kirjastot hyötyvät?

Kaunokki-Sahassa suomenkielisen kaunokirjallisuuden perustiedot

Tarvitaan yhteistyötä vanhemman kaunokirjallisuuden sisällönkuvailuun

Kirjastot rakentavat yhdessä kaunokirjallisuuden tiedonhaun välinettä

Voimat yhdistämällä ja keskittämällä parempia tuloksia

Miten yhdessä tuotettu metadata on integroitavissa esim. kirjastojärjestelmiin?

Ja ei kun testaamaan…