PUUASUNTOARKKITEHTUURIN TYYLIKEHITYS MIKKELIN

KESKUSTASSA 1800- LUVULLA

Pro gr adu - t yö Jyväskylän yl iopiston taidehistorian la i tok­sella keväällä 1992 .

l~atti Karttunen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tlt<ltkuoLO Lat\Oo

HUMANISTINEN Taidehistorian laitos Tt~i)O

t'latti Karttunen ,.0. ll.Uftl

Puuasuntoarkkitehtuurin tyylikehitys Mikkelir. keskustassa 1800-luvulla

O,ialn<

Taidehistoria r,..,.~.>JI

Pro gradu - työ ~dl.& Slwmi6rt Kevät 1992 147 sivua TliV~~m.a • J\b&!net

Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 18)8, empirekaudella , jolloin 11ikkelin lisäksi perustettiin vain k&ksi muuta uutta kaupunkia , jotka olivat Jyväskylä ja Joensuu . !{ikke:!.in perustaminen oli seurausta markkinalaitoksen uudistami-sesta ja uudesta lääninjaosta, jonka mukaan !-i.ikkelistä ~uli lääni:'lhallirJJon sijoituspaikka .

t~elin ensimmäinen rakennusvaihe ajoittui 1840-luvulle, jonka alkupuolella rakentaoinen oli erityisen vilkasta. Tåltä ajalta säilyneet rn.kermuspiirus-tukset ovat yleensä signeeraamattomia ja puutteellisia . Seurakunnan r ippi-kirjoissa maini~1 vain kaksi rakennus~estaria , joista toiselta , Emanuel Nygreniltä (181 1- 1848) on säilynyt kaksi signeerattua rakennuspiirustusta . Yleensä ottaen kaupungin rakennuskanta oli empiren aikana varsin yhdenmukaista ja asuinrakennusten fasadeissa käytetty muotokieli hyvin hillittyä , mihin lie-nee ollut syynä tarkka rakennusvalvonta , ammattitaitoisten suunnittelijoiden puute ja rakennut tajien vä.'lävaraisuus . Asuintalojen pohjakaavoissa käytettiin eri laisia tuparatkaisuja , esimerkiksi käytet täessä parituvan pohjakaavaa toi-nen tupa voitiin jakaa ~peen mukaan pienempiin huoneisiin. Myös karoliini-neo pohjakaava erilaisine muunnelmineen oli suosittu . Varakkaimpien rakennut-tajien asuintaloissa käytettiin jo sydänsainäistä pohjakaavaa .

1850- ja 1860-luvuilla Mikkelissä rakennettiin hyvin vähän asuintaloja. Tåltä ajalta, jota olen nimittänyt empiren jälkeiseksi siir tytr.äajaksi , on kui tenkin säilynyt l ääninarkkitehti N.J .Österoanin (1819- 1866) laatima kauppias Paasosen talon piirustus, joka pohjakaavan suhteen kuvastaa siir tymistä empirestä käy-tännöllisempään rakennussuunnitteluun ja fasadijäsentelyn suhteen siirtymistä kohti vuosisadan lopussa yleistyvää ns . uusrenessanssivuorausta .

Siirtyminen lääninarkkitehtijärjestelmän käyttöön muodostui ratkaisevaksi t{ik-kelin asur.toarkkitehtuurin tyylikehityksen kannalta. Kaupungin toisen raken-nusvaiheen aikana , 1870-luvult.a lähtien, lääninarkkitehtien merkitys asuin-talojen suunnit telijoina korostui, varsinkin lääninarkkiteht i A.Loenbomin ( 18.30- 1891 ) pitkän virkakauden aikana vuosina 1876-1891. Loenbom suunnitteli kaupungin keskustaan useita suuria porvaristaloja , joiden valmist umi sen myötä uusrenessanssin muotokieli alkoi yleistyu kaupungin katukuvassa . Rakennusten pohjakaavoissa alkoi 1880-luvulta lähtien ilmetä huonejäsentelyssä yhä suurem-paa eriytymistä ylemmän sosiaaliluokan asunnoissa . Huonejäser.tely perustui yleensä sydänseinäiseen pohjakaavaan . Vaikka Loenbo~ r~llitsikin asuinraken-nusten suunnittelua kaupungin keskustassa, tarjoutui rakennusmestareille työ-

1 H~~f;~~~i~,}.~t~~ .. ~~ppupuolella vähävaraisemman väestön asuttamassa

Mi-· tkkeli - Puuarkki~ehtuuri - Asuntoarkkiteh~uuri

~lii)IYI!>"l1l<>

\lVI P,& UCt.O)a

SlSÄ~LYSLJET75~0

JOHDANTO o. o. o. o o o o. o o o o o. o o. o. o. o o o o o o. o o o o o o o o o o o ••

1. KAUPUNKIE~1E PUUA~KKlTEHTUURJN T~YLTKEHITYKSESTÄ ooo o 5

0 , • Smpiren kausi o o .. o . o . 0 0 • 0 o o o o o • o o o o o 0 o o • o o . o . o 6

1o2 o Kertaustyylien aika 0 •• 0 0 0. 0 0 0 0. 0 o 0 0. o ... o 0 ••• o S

2 . PUU- :v'lKKELi::>: KEHITTYN! tJEN o .. o . o . o o o o . o o o o o o . o . o o o . . . 13

2 . 1 o ~1ik~elin ase:na~aavan !aatir:tinen 0 o •. o .. 0 • o . o .. 0 13

2 0 2 0 Mik~elin ensiMmäinen rake~n~sva1hc o••·o·o o•o·· 15

2 . 3 0 Rakennustoiminnan lama ja el?ym:r.e~

1800- luvun jälk l ~uoliskolla •oooo oo•o••o.o o···· 1e

3 . RAKENNUSTOnHNTft. . o . o o 0 o . o o . o o . o o o o o o . o . o . o o . o . o o . o . o 22

3 . 1 o Suunnittelijakun ta o. o o ..... . o o. o o o o o. o o. o o. o. o 23

r~tendentinkonttorin vaik~tus rakennus-

suunnitteluu~ o o o o. o. o o o ... o o o o. o. o o o o. o o o o o o. o 23

Lääninarkkitehtien osuus rakennussuunni~te-

lussa . 0 •• o .... o o o o o o. o o. o •.••.•••.. o .•.•....•• 26

Muut suunnittelijat ........................... 29

3 o2 o Rakentaminen ja rakennusmateriaalit o•• O•o · ·•·o 31

J . 3 o Julkisia rakennuksia ... .. o• ·· ····o .. ... o••· ... l~

1.. . ~IKKEL!:N KAUPUNGIN ?Ul!ARKKI1'E:CJURIN TYYLIKEHITYS o .. 38

4 01 . Kaupung~r. ensi~mnioen rakennusvaihe - 5mpirer.

kaus i . . .•.• o .. o •.• o . . .•••• . ...•. 0 ••• 0 •• 0 • • • 0 •• 38

Rakennuste~ sijoi~tuminen tontille . .... .. ..... 41

Rakennus:en pohjakaavat ··o•··· .•. . ........•. Oo 44

Rakcnnus:,en jul kisi vut .............. 00. 00 .. 00 . 51

Kaupungin yleiskuva e~pirekaudella •o 0 •• o. 0 •• o. fi4

4 .2 0 Em?irer. jälkeinen sii~tymäkausi . . ... o .. . ...... 71

4 o3 o Kertaustyylien aika - Uusrenessanssi ... o o•••o • 93

Lääninarkkitehti Loenboroin suunni~tclemia

asuinraken~uksia •o o o••••· oo• .. o oo••••o •o •o ... 0 85

t1~;ita 1800- luv'Jr. jäiki?~Oliskon suunni;;te-

lijoi ta .. ......... 0 • • •••• 0 • • •••• ••• •••• 0 •• 0 • • 106

:.Jusrenessanssi ka::.ukuvassa •... •·o·•· o• o··. o• • 113

5 . LO?:J!<S; ••...•.•••••...••.•.••••••..•.••...•••.••••• 116

VA:.OKUVA1 . .. .•.•••. ..• •.•.•..•••• •.. ••.• . ..••. .. . . . l?C:

nrr.:.umELC .......•........................•....... 1L1

:...ÄIITF:ET JA !< lRJAL:..ISU:JS ..• . •••..•. ... •.••.....•. . •• 143

LIITTEET I - [V

JOHDAIITO

:<at;pt;n;cicr.une ;>'Juar.<kitehtuur!r. tyylikel:i tys 1800- l'JV'J~ la en

~or.ivaiheisu'Jdessaan ~~elen.<11nto1ner., Ot;tta tois~aiseksi

u.etko vähän tut~i~t~ alhcpiir: . Jo emp1~en aikana tyyii~ehi-

tys ~a1 eri paikkakunnilla erila~scr. suunnan , jopn sii~1a :ni:iii-

r!n , e:tä ~ili'Jkse~ ~ukaan voidaankin ~uhua paik.<akt;nta~ohtai-

. t•• 1 sesta pu'Jem;>1rcs a . Vuosisadan ~äl~ipuol1skolla ;>aikkakun~a-

.<oh;;aiset erot kasvoivat tyy!l.<i~jon monipuol1st.uessa ja kau-

pt;n~ien e~iy::.yessä toisistaan toimi::nall isesti . Haaseutu~a'J-

pur.keihir. ~udet tyylivirtau~set snapuivat myöhemu.in ja usein

:r.yös hE ll tyro:nässä muodossa kuin suurim;>iin asutuskesku~siin .

1800- luvun lopulla suurimpiin kaupunke:n:moe rakenne::.tiin yhä

enemmär. kerrostaloja , jolioin oyös asuntoraken:amisen peri-

aatteet alkoivat muuttua . Teollisuuspai.<kakunnille muodos::.u:

työväenasuntoalueita , joissa kehitys kulki c~aan suuntaansa .

Sen s:jaan o!k.<u~at;punGeissa agraarin kauppakaupungin perinne

eli jopa 1900-luvul:e saa~ka.

Xik.<elin kaupunki perust ettiin vuon~a 1838 seuracksena 1830- lu-

v~lla suor1tetusta rnark~1n~laitoksen ucdistamisesta ja t.cisaalla

t;uces:a läär.~:;,'aosta . ~ikkcU oää~ättiin lääninhallit:Jkscn

sijo:tus~aikaks: , jor.ka seuraukse~a kaupung:sta tuli leioalli-

sest.i na~lintokeskJs . Kau~'Jng1n viihäir.en Leolltstuminen Ja

vä~ilt;vun hidas kasvu a:heuttivat sen , että agraar!n kauppa-

kaupungin ~erir.ne , jossa tavo1t~eena oli yndcn ~erhee~ hallit-

se~a tontti, säilyi Xikkel:ssa vo1makkaa~a koko 1800- luvun a~a~ .

1 . ~:~ius 1989a , s . ??6 .

2

Tarkoitukseni on tässä pro gradu - työssä tutkia Mikkelin puu­

arkkitehtuurin tyylikehitystä 1800- luvulla asuntoarkkitehtuu­

rin osalta . Mikkelin kaupunki on jo aikaisemmin teettänyt

tutkimuksen Mikkelin kaupungin vuoden 1938 historiallista

pienoismallia varten . Sikäli tuo pienoismallitoimikunnan

suorittama tutkimus sivuaa pro gradun! aihetta , että vuonna

1938 jopa kaupungin ensimmäisen rakennusvaiheen aikaisista

asuinrakennuksista oli jäljellä vielä runsaat 40 rakennusta,

yleensä kuitenkin enemmän tai vähemmän muutetussa asussa . 1

1800- luvun tyylihistor iallinen kehitys jäi tuossa tutkimukses­

sa hyvin vähäiselle huomiolle , joten aihepiirin tar kempi tut­

kimus on tarpeen . Luonteeltaan pro gradu - työni on siis

perustutkimusta .

Käytettävissä olevan lähdemateriaalin suur en määrän vuoksi

olen rajannut tutkimusalueeksi kaupungin keskustan , eli per i ­

aatteessa vuoden 1838 asemakaavan rajaaman alueen . Koska kau­

pungin keskusta laajeni 1800- luvun loppupuolella kahden pää­

kadun , Nikolainkadun ja Aleksanterinkadun , suuntaisesti vanhan

asemakaavan pohjois- j a eteläpuolelle , olen ottanut myös nämä

alueet mukaan tutkimukseen (LIITE Il . Tutkimusalueen rajaus

kaupungin keskustaan on tarkoituksenmukainen myös siksi , että

tyylipiirteet esiintyivät tällä alueella voimakkaampina ja

uudet tyylivirtaukset omaksuttiin nopeammin kuin laitakaupun­

gilla . Tämä kehitys on havaittavissa er ityisesti 1800- luvun

loppupuolella , jolloin varakkaampi väestö asui kaupungin kes­

kustassa ja vähävaraiselle väestönosalle kasvoitettiin oma

kaupunginosa , jonka asuttivat käsityöläiset ja työläiset .

1 . Lähde 1987 , s . 31 .

3

7u~kiroukser.: alussa ~äsittelen :yhyesti kaupunk:e~~e puuarkki ­

tehtuur~n kehitystä yleensä , ser. jälkeen to!sess~ l~vussa Mik­

kelin kaupungin rakennusvaih~ita ja kolmannessa luvussa kau~un­

gin rakennusLoin~aa e l i suunnittelijakun~aa, asuintalojen ~a­

ken~amista ja rakennusmateriaaleja sekä julkista rakenta~ista,

siltä osin ku~r. s:llä on saatta~ut olla vaikutusta asur.toarkki­

tehtu·Jrin tyylikehitykseen . t'eljännessä ja kaikkein laajim:nas­

sa ~uvussa käsittelen ~ikke:in puuasun:oarkkitehtuurin Lyyli­

~ehitystä alkaen 1800- luvun alkupuolen empirestä ja päätyen

1870- ja 1880- luvuilla yleistyneeseen uusrenessanssiin, joka

vaikutti uudisrakentamisessa aina vuosisadan vaihteeseen saakka.

Vuosisadan vaihteessa ratamestari Aleksanteri Rytkönen {1862-

1936) hallitsi kaupungin rakennussuunnittelua nikkarityylisillä

taloillaan . 7ämän tutkimuksen yhteydessä ei kuiter.kaan ole

mahdollista käsitellä vuosisadan vaihteen puuarkkitehtuuria ,

mutta ajankohta tarjoaa mielen~iintoista materiaalia mahdollis­

ta jatkotutkimusta varten .

Tutkioukseni neljän~en l~vun alussa käytä~ kaupu~Bin ensimmäi-

sen raKennusvaiheen aikaista tonttinumerointia mää~itellessäni

asu~nrakennusten sijaintia {LIITE II} . Uusrenessanssin ai~ai-

nen tonLtinuoeroinLi noucatLaa sen sijaan pääosin nykyäänk!n

käytössä olevaa tonttinumerointia {LIITE IIII . Xyös katujen

nimiä on muutettu pariin otteeseen kaupungin keskustan alueella .

Näistä nime~muutoksista on :uettelo tutkimuksen lo~ussa {~IITE IV) .

Koska tärr.ä tutkimus on tyylihistoriallinen , kesxityn s11nä

lähinnä ~eskustan asuinrakennusten julKlsivu:hin ja pohjakaa­

voihin .

4

Tär~eir.~piä läh!:.eit..ii ':.u ~l<ir.'l;.lkt;~:mi ~a:-.n alt.a ovat o~ 1 ect. ~lk;wl in

maistraatinarkiston rn~e~n~spi~rustus~okoe:r.~ct , jc::a stil y t e­

:ään M:kkelin maakun>;a-arkistossa , sek3 va:1ha t, Hikl<eliä esi >

t.ävät valckuvat- ja post.ikor t.!.t. . Edellce~ Virkel t~ läh:cl tä

ovat oU.eet Ainnis!)a~o- ;>alova~uut;Jsas:akirjat , joista ei n:.ir;­

kään ele ollut hyö::yä selv:.::ellessä t.yylihistcrinl:.isi;; detn~ ­

jeja , vaa:1 lähinr:ä pohjakaavoja , huor.ejär jestys tä ja käytettyjä

rakennusr.~ateriaa:eja tarkasteltaessa . Saurestl apua on ollut

~yös Mi kkelin h:stcriall:sc:1 pienoi smallin suannittclun yhtey­

dessä leootusta kor t istosta , j osta löytyvät tiedot kaupungin

rakennuskannasta v~onna 1938 . Tutkimuksessani esitettävät

tiedot talojen raker. tamisvuosista ovat peräisin pääosin tästä

kortistosta . Kirjallisista lähteistä tärkeimpiä ovat olleet

Kuujc n kirjoit.ta~a Entisajan Hikkeli - teos , jossa on myös

P. Papusen palovakuutusasia~jrjoihin kuuluvien karttojen perus ­

teella laatima tonttjkartta Mikkelin vanhimr.~asta rakennuskan­

nasta , Nil<kelin kaupunki 1938 - Histor iallinen pienoisr.~alli

C"'iikkeli:'l kaupungin julkaisuj a l,) sekä Henri k Lil iuksen pu:;­

a r'l<kitehtuuria käsitt elevät tuti<irr.ukset. .

1 . KAUPUXKIE:-ti"IE. PUUARK;<T7SHTU:JF.D: T'!Yl.lKEHI':'i'KSEST;\

Kaupu:1kien pu"Ja!"k~i t-eht·JU!"in tyy: :..<cni tys St.:omessa 1800- luvul ia

o~: kaksijako:nen . V"Josisadan ~lk:.~puolel13 käytet:iin yleensä

vain y!'ltä hallitsevaa :nuotokiel :ä, .CU!'l taas vuosisac:a:-. lop;>u-

;Juolell3 esiintyi sa~r.anaikaisesii usc-:.:a rinnaKkaisia t;yyli::;ut.:n­

tauksia . Vall:.~sevat tyyli- ihan~eet , jc tka eslintyiv~t kiviar~ki­

teh~uurissa , siirrettiin myös pu:.Ja!"kk1 tet:tuur·iin . Put.:rakennustcn

jL:lKisivu~s~m jä:jitel!:iin kiv:.ra.<e:'lnustcn ;>intakäsittelyä ~a k1v: ­

arkkit.ettuur1ssa käytetyt koristeaiheet sovellettiin sel1aisenaar:

puumateri.aaliin . Vasta svei t.siläis tyylin leviämisen myötä 1850-

luvulta lä!'lt.l en saatiir: .cäyttöön vartavasten pt;uarkk: tehtuuriin

sovellet:u tyyli, joka ny!käsi klassil~iscn arkkitehLuuriper::'lteen

,;a loi tilalle uudenlaisen puuornrur.e:-~tiikan . 1

Vai~ka em;Jire oli hallitsevana tyylinä kaupunkiem~e raker.nussuun­

nittelt.:ssa 1800-luvun alku;>uolella, sai tyyli~ehitys jo tuolloin

eri paikkakunnilla erilaisen suunnan ja Lil:.ukse:'l m~kaan voicaar.­

i<in p•Jt:•;a paik~a\<ur. takohtaises t.a puucrnp:res tä. 2 ~laaseu tukaupur.­

keihin ut.:det cyylivir:aukset l evisivät hi:aa~min ja yksinke~tai -

sem~assa mu~dossa kuin suuriin asutt.:s~eskuksiin . Vuosisadan

:oppupuolclla paikkakur.takohtai.set erot puua!"kkit.et:tuur1n tyyli­

kehityksessä kasvoivat ~yylikirjon lisään:yessä ja kaupun~ien

C:"iy':.yessä coinin:Jall isesti !:oisist.aa!': . Perinteinen ag:-aari

kauppakaupunki kehit:yi edelleen , mutta sen :-innalla kiviar~k:-

tch~uuri a:koi yleistyä varsinkin sut.:rimroissa kauoungeissa .

Teoll:st.uvilla paik~aku!'lnilla ~yöväestön asu:"toa:"kkite~ltuu:"i

keh:t.~yi omaan SuJntaansa .

1 . Lil ius 1985 , s . 43 .

2 . LiL ~us 1989a , s . 226 .

1. 1. ?.:npir·en ka;;s i

Carl '..udvig EnF,c~ir. (1778- 1.840) t:::imiessa in':endentinkor:V .. o rln

johtajana uusklass1smi kehittyi 180C- luvun a: k~?~olella komei~-

paan muotoonsa , empi~~ksi , joxa o~aksuttii~ kiviarkkitehtuurista

myös ;:>:.lUar•kki :. ehtu:.~ rin muotokieleksi . f .. Jc>.assa:nme 1700- luvulla

y l.c isin rakennustyyppi, yks ikcrr-oks:r:e~ ja sucrakaite:ncn , u·.;d is-

tui 1800-:uvulla ercp::.re~ aikana . Leveär:Jr.koinen pohjakaava ;;yy;>pi

yleistyi ja rakennusrunko lever:i su~teessa r akennuksen korkeuteer. .

Empi ren ka ttotyypiksi tuli matala aumakatto , joka korosti raken-

nuksen horison !:aal isuutta . Suorakai teisen r akcnnusvolyyn:in r·:.r.-

nalla yleistyivät kulmatonteille hyvin soveHuvat Vi:"lkkelirake~­

nus ja ;:>sucovinkkel l rakennus . 1

Empi!·erakennus vuora t t iin vaakasuoralla laudoituksella , joka oli

joko rus tikalaudoit·.Js tai piilopon tti- eli ~ .. asalaudoitus . Puu-

rakennuksen ulkovuorauksella ~iilj itel :iin kiv iarkkitehtu·..lrin

muo t oja , nauharustikaa ~a tasaista rappausp intaa . Ensimmäisel

vaakalaudoi tetut ~vlkisivut es:.intyivät:.. l..iliukscn muk&a!'l :-ielsin-

glssä 1810- l uvulla ja alkoivat l evitä 1820- 30 - luvuilla mui~in

kau;>unke i !'lin . 2 Gardbergin mukaan vaakalaudo:L::.u~sen käyt:.ö asuin-

ra~ennust..en vuoraukscssa alkoi Porvoossa jo 1800-luvun alussa

ja vanhassa Porvoossa oli vaakalaudoi >::ettuja rakennuksia jo "l

ennen 1820- lukua , jolloin empire yleistyi maamme ka~p~nBeissa . -

Julkisi vuj a j äscnneltiin keski- ja sivurisaliite:.ll:> sekä fron-

toneilla. Julkisivuissa käytettiin myös ;>uuhun sovellettuna eri

i)ylväs järjestel miä sekä rustikahar~koja !'asadin ja r isaliitt.ien

1 . Lilius 1 989a , s . 224- 225 . 2. Lil ius 1989c , s. 226 . 3. Gardberg 1950, s . 158.

7

!"eu!')oissa. fl:!sadia ,jäsen:elev!ä ll<.<unoit.a kerostettan aediku:~-,

pal~isLo- , nn~ha- ja kaariketillä sekä suo!"al~a holvilla . Käyt-

täroällä samassa julkisivussa niU tii ni~eita eri järjestyksessä

fasadia voitiin rytmit:ää lukereattomilla tavo:Jla. Julk:sivut

oaalattiin l<cl taisella, vaaleannart~aalla tai valkealla ~·ärillä

siten , että seinäpinnasta ulkoneva!: osat , kuten ?ilasterit , vaaka-

listat ja i~kunankehykset , erottuivat vaal eampina varsinaisesta

seinästä .

Karoliininen pohjakaava eri rnuunnelmineen o:..: käytössä y:i.eisesti ,

mutta vähävaraisten pienet !"akennu~set perustuivA t erilaisiin

tuparatkaisuihin . Elintason kohoaw.inen, asumistavan muuttuminen

ja lisääntynyt tilantarve johtivat huonel uvun kasvuun, jonka

mahdollisti sydänseinäisen pohjakaavan yleistyminen varakkaam­

man väestönosan keskuudessa jo empiren aikana . 1

Vaikka intendentinkonttori valvoi tarkasti rakennustoimintaa

eri puolilla maata, mikä yhtenäisti arkkitehtuurin tyylikehitystä

empiren aikana, kehittyivät fasadit tyylillisesti erilaisiksi

eri pai~kak~nnilla . Rikkaimpaan muotoo~sa puuempi r e kcnlttyi

rr.eri<ittävimmissä hallintokeskuksissa ja su•Jrimrr.issa kaupungeissa,

kuten ~elsingissä , Turussa ja Hämeenlinnassa . Pieniin maaseutu-

kaupunkcih:n e~pire omaksuttiin selkeänä ja yksinkertaisena .

Fasadien tyylikehityksessä voidaan nähdä myös alueellisia eroja .

Jul~isivun jäsentelyn voi:na:<asta horisontaalisuutta se~ä 1:llak;.;o-

kerroksen ja ullakon~~kunoiden mataluutta pidetään itäsuomalai-

sena ?iirtecnä . Tällaisia piirtc1 tä oli Liliuksen mu.<aan Savon­

l:nnan , Lappeen!"annan , Kuopion ja Joensuun e~pirerakcnnu.<s:ssa. 2

1 . Lilius 1989a, s . 226- 227. 2 . Lilius 1984 , s . 147 .

s

~ . 2 . K~~taus~yylien aika

Engelin jälkeen tr.tender: tin;<onttorin jcr:l-oor. :u~: r.~yösk:.r: sak­

salaissyntyinen Ernst Bern!'<ar-d Lor.rm~n (1803- i870 l , jo~a :..oim:

tässä virassa vJoslnn 1840- 186'( . Lchrnanin in!:e:'lder.t~:~aude :-:

aikana alkoiva:. ker-t.austyylit syrjäyttää uusklassisu:l<l , jo::a

Enge!ir. kuoleman jälkeen alett!1n pi:ää ~ylmär.ä , lnt.is:.u:-:eena

ja kuolleena . Tilalle elett iin uucestaan käyttöön tisLorlall! -

sia ~akcnr.ustyylejä , Kuten uusgotiikka , uusrenessanssi , u~s­

rom;:,a":"Jinen tyy ~! ja uusbar·okkl.

Ernp:.ren ~audcn jälkeistä aikaa, 1850- ja 1860- l;Jkuja , voidaan

pitää puuarkkitcr.tu~rimme kannalta eräänlaisena sltrtyrr.äva:heer.a,

jol:oin eu:pirer. perir.nc vielä vai~utti rakcnnuster. fasadijäsen­

tclyssä, nutta cmpirer. klasslsmitn sekaan :;ui myös ekle~tlstt

:;yyliainesta . Tätä valhe tta Henrik Lilius nimit::ää hajoavaksi

i<lassisreixsi . Hnjoava klass1sm1 - teru:in käyttöön esireerk:~s:

Y!aener~erg suhta~:tuu varovaisest1 ja O!': sit.ä micl ti! , ettå v icl!i

tois:aiseksi lienee yksinkertaislnta säilyttää laajcmp:. u~sre­

nessanssi- sanr:.n ne r·.<i tys . 1 Te!"minl!i ~a.joava ~lnssismi e::. ole

vielä vakiintunut yleiseen Käyttöön e:kä ole vielä täysin sel ­

vää rn:h:n n~anjakscon nimitys viittaa . Joka tapau.<sessa 1850-

luvu:ta lähtien a!kaa arkkitcr.tu~rissa~e ~yylillinen hajoam! -

r.c:> , jo!<a johtaa rakenr.ustal tcessa yhden mJotokielen käytos::.ä

useisiin samanai~aisesti käytössä oleviin r akcnnustyyleitlin .

Puuarkk:. :..ehtuurissa Lär.lii ilmenee sve1 ~siläis:;yylin .eviäm:.seni

naassamme .

1 . ~!acnerberg 1983 , s . 8 .

9

Sveitsiläiscyyli esiint.yi cnsimmiiist.ä ke~ ~aa Suo:nen ar'o<kite~J-

tu•;rissa Georg ':'hc::;d::r Chiev:itzin ( 1815-1862) Ruissalco:: 18?0-

luvun alt:ssa ?i irtär.tissä huvi:oissa. 1

Laa,icrr.m: r. :;,yyl i licr.cc

lev :.r.nyt r.taahan:r.te mallikirjojen .~a -P~ irt:stus:er, viH ttykseEä,

.;oita ju:kaistiin 1800- luvur. ~eskivait:eilta lär.tien .2

Si::.ä

suositcl t:iin käyte ttäväksi kesähuvilcissa ja pldct;;lln sop~ vann

r.1ycs talonpoi kaist<lloje!l tyyliksi , r.1utta sen ei ka~sottu sovel­

tuva:J urbaaniin y~tcyteen . Sve:. tsiläistyyliin kuului vapaa-

nuotoine!l pohjakaava , va?aa ja avoin volyyr~iry'Jmittely se:<:ä

cpäsymmctria. Ornamentiikka o~i epäk~assista ~ehtisahakoriste-

lua, joka keski:.ty: ikkunoiden kc~y!<SU.!l jo puitejakoon, ~ronLo-

nien varvekkeisii!l , e r-ila:.siin räys~äs- ja r.a r jakampoH:in sekä

ko!lsoleihin . Samassa julkisivussa \<äytettiin •Jsc i ta eri tyyppi-

siä vuorauksia , jonka seurauksena saatiin aikaiseksi koristeel -

li~1en vaikutelma . Kaupunki yhtey-jessä sveitsiläistyylistä tuli

pintat yyli , joka ilmeni lähinnä seinäpinr,an koristeellisessa

jäsentelyssä . Rikas volyymiryhrr.itt.ely ei toteutunut kaupun~i­

taloissa , vaan tyypilliseksi s veitsiläi s tyylisen rakennuksen

vclyymiks: r.Juodostui poikkipäädyllä var>ustettu talo . 3

S~omen a~kkiteh:u~rissa tapahtumassa ollut tyylil::nen murros

k~vastui C. A. Edelfeltin (1818- 1869) piir~ämissä r~utatier:se~a­

rakenn;;ksissa 1850- 1860 - l•.Jkujer. vaihteessa . C:ctelfc lt1n asema-

rakenr.ukset sisälsivät p iirteit~ uusrenessar.ssista, uusgotiikas-

ta ja sveitsilä~styy~istä . Suurirr~assa osassa Sdelfel t in asema-

raken~uksi.sta en kuitenkir. ns . pittorcskin arkk1::.ehtuur in tun-

r.usmerkit : e päsywnetria, tornin käyttö, useista tyylilaje:.sta

1. Gareberg 1989 , s . 60- 61 .

2 . Lilius 1984, s . 164.

3. Lilius 1984 , s . 162.

l laina~;.~:; de~a~jit, ~:~onir.r..totois:JL:!l .:a vaihtelevuus. Eri puolil -

lc maata raker:net.ut. kylpy:.ät ja ni:iköalatcr•:1it edu~ttvat usein

sarr.aa mcni-ilmei!l~ä raken:1us~apaa.

1870- luvulla hal!.!. tscvaksi tyyliksi t"JE UL:S!"enessa:'lss1 , jon~a

;:>uhtai!ll;:>ia ecusta.11a ovat m:n . ~·heodor Eöijerin (1843-i910) s:.n.:-

r et i<:lvitalot Helsingi n Esplanadin varrcl:a . 11aaseudu::.Jc jn

pier:iin kaupu:'lkeihi:l uusrenessanssi levisi asemara:<enn·..tsten ja

koulujen tyylini:i. Rauta~eiden arkkitct:tuuri y~sinker~aistui ,

rakennust.yypit vak1!r:t~,;ivat ja stant.ard.:.soit~.:iv;:~t tyyppiasemiksi.

fasadien jaottelu uusrenessanssivuorau~sella , samoin kuin pilas­

terien ja peilinauhojen käyttö yleistyi . 2

tlik~ar-i- eli sorv!.tyyli levisi kat:;:>un.<cihi:lll!le 1870- ja 1880- lu­

ku~en taitteesta läh~ien . 3 Liliuksen mukaan tyylin alku;:>erä

~a l uonne on vielä t:yvin tutkir.~at.on, mutta puuarkl<iteht.;Jurissa

tapahtunutta sveitsiläis- ja sorv: tyylien vaihdosta vastaa myös

kiviarkk:~ntuurissa s~oi~in ai-<Oihin :apahtunut tyylim~rros . 4

Toisaalta nlkkarityyl:sen ra~ennu~sen vuoraus va~ti paljo:1 tr.sa-

laatuista lautaa , jonka saamista rakennustarpeiksi hel~otti

sahaukse:1 i<oneell1stumir.er. . Suomessa höyrysahoje~J per·us~arr.1nen

oli al\.lkSi 'lidasta metsien sahaust.a r ajo:.ttavan lainsäädännör:

vuoksi , mutta vuonna 1651 sahaus vapautui säännöstelystå .5

1. Valar.tc 1982, s . 13.

2 . Valanto 1982, s . 13- 14 .

3. Lilius 1984' s . 164- 165 .

4 . Lilius 1984 ' s . 15S .

') , LaKio 197?, s . 94 - 96 .

11

!Cr.~assaan .S~ornala!nen ;luukaupu!'lk~ Lilius ktiy~tiiii tcr·mHi 1SOG-

Llvur. lopur. dassisr.1i , joka ilr~eises:.i sisä:.. tkii:i sekä V!~osi-

sadan lo;>pupuoler: puua:•kkilehtu·Jr .:.r., ~cla hallitsevat renessans-

sipi~rt..ee t, et~ä sorv.:.- eli nik~a~·ityy!in . 1800- luv\;n lopu~!

~lassisrr.ille on on:ina:ist<: , k;.~ :e:-1 ha.i~avaEe klnssi.snillckin ,

vapaa :n;ht.aut.:.~minen klassillis::.in ;>ylväsjärjeslelmii:J , m:.~:ta

myös se, ettei ensin ma~r.ittu käyttäny~ ekleklises::.i aineksia

muista ~yyleistä , kuter. hajoava klass:smi. ?;.~uarkkileht;.~urissa

tavoitteena oli rikas ,ja ;:>las::.:;en pintava~:<utelma , jo:'lka yksi-

. . . . . . .. 1 t.y~skohda:. teht~1n use~n sorv~a kayttaen .

Aivan 1800- luvun lopul~a puuarkkiteh:uuriimme ilmestyi kar.sal -

lisromanttisia pii r tei :ä. , jotka t~ntuivat voirr.akkaina :oautatie-

ar~ki~ehtuurissa . Aikakauden kansal~ isromanttiset ja karclia-

nisttset pyrkimykset alkoivat vaikuttaa aserr.arakennus;;er: suun-

nir.tel~un , jolloin symmetriasta luovuttiin , vuoraustapa y~s:n­

kertaist.~i ja korisleaiheet rnuuttuivat . 2

Tarkas tel :aessa a:okki tet", tuurirr.me kehitystä 1800- luvun jälki-

;:>ucliskol:..a täyt yy muist-aa myös suor.~alaisen a r kkitehtikoulutuk-

se~ ut.:distuminen . Helsingir. tekn:.llinen reaalikoulu m·;.~odostet-

tiir: vuonna 1872 Polyteknilliseksi kouluksi ja vuor.na : 879

Polyteknilliscksi oplstoks~ . Aikaise~rr.in suomala:set arkk: -

tehtio?iskelijat saival yleensä kouluLuksensa iukholman K~nin-

~aallisessa taideakatereiassa , r.1utta vuosisadan l oppupuol ella

arkkitehteja valmistui kotimaassa . Pienten maaseutukaupunkien

pu;.~arkkitehtuuri~ kanr.a: t a lienee tärkeärr.pää se , että muodol li-

nen raker.nusrr.estarikoul~tus alkoi i880- l uvulla . Koulutetut

1 . Li 1 ius 1985 , s . 4 3 .

2 . Valanto 1982 , s . 14 .

12

ra~e:')rn.;s:nestarit tulivat r:Juurar'i~n ,ia ki rvesr.ties ~er. t ilalle

työnjohtajiksi ja urakcitsl~oi~s: sekä t.oi:niva:. rr:yös ra~c!>r.us-

Len suunnittelijoina .

~800-luvu!> jälkipuolisxo~ aikana arkki~cht~urin kchi:ys kulki

eri keupu!1geissa erilaisena . Suu~irr:m~ssa kaupu!1gcissa ja teol -

lisuuskeskuksissa asuntoarkki !;ehtuu!"'i ali<o::. er'iyt.yä i:i[';!"'aarin

xauppakaupung:. r. per:.nteestä , jossa iha~teena ol i yhden perheen

or.tis t ana tontti . t~aascutukaupungcissa asun:orai<entan:inen ~atkui

vanhaa pe!"'inr.että noudattaen . JUtena piirtee nä suor:Jalaiseen

puuarkkitehtuuriin ilnesty ivät kesäh~..:vila:: , joita r a kennetci1n

kaupunkien y!Tipäristöön ja ramlikkokau;:>;..~nkien saa ristoon . 1

Yleisesti ot :aen rakennus :yyppi nä säilyi suorakaiteen r.~uoto:!'len,

yks ikerroksinen t alo , jonka kattol!luocoksi a lkoi er.tpir•en a umakaton

sijalle yleistyä satulakatto. Kulmatonte ille tarkoituksen:nukai-

sct v:r:k~eli- ja pseudovinkkelitalot yleistyivät vara.llisu•;den

kasvaeS!'0<2 jl'l ::ilar.ta rpeen l isään tyessi:i asumis t.ot tumJs ten mu t; t tu-

niser. myö~ä . Jc empiren aikana var~kkaa~man väestön keskuucessa

s·Josituksi tullut pohj akaaval taan sydänsei~läiner. talo yleis ty l,

mutta perinteiset ~ohjakaavat , paritupa e r i ver:;ioineen ja karo­

l iininer: pohjakaava muunnelmineen säilyivät käytös sä . 2

Julki-

sivujen tyylike hitys kulki paikkakuntakohtaisesti er:. taval la .

1870- j a 1880-luvu~la voidaan ~uuarkkitehtu;lr:.ssar.tme nähdä hal -

litsevina uusrenessanssipiirteet , mutta on huomattava myös sveit-

siläistyylin leviäminen kaupunke ihimme 1850- luvun lo;>u!.ta lähtien .

Sveits:.läistyyli oli s ucsietu :nm . iJudessakaarlepyyssii , Kcm~ssä ,

Joensuussa , Loviisassa ja t·1aarianha:n::.nassa . 3

1. Lil ius 1983 , s . 2•6- 219 . 2 . Lilius 1983 , s . 216 . 3 . L1lius 1985 , s . 43 .

13

2 . PUt;-NIKKELII~ KE':::TTYHINEN

Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838, e~pi~ekau~clla ,

:oka ei ollu: ~a~punk:poliittisesti e~ity:se~ ~ktiivista.

Ut.:dcn kaupungin j)er:.~staminen oli seurausta 1830- luln;lla ~uo-

ritetusta markkinalaitoksen uudistamisesta ja ~oisaalta uudesta

läär.ir.j aosta . ~-li~kelin lisäksi täll2 kaudella perustet t iin

vain kaksi mu~ta 1;ut ta ka·Jp:.mkia, jotka olivat .;yväskyl ä ( 1837)

ja Joens~u {1948) . 1

2 .1. Hikkelin asemakaavan laatiminen

Vuonna 1831 perustetun Mikkelir. läänir..maaherran residenssin

sijoituspai~aksi valittiin ~ikkelin kirkonkylä . TarKoitukseen

sopiva alue löytyi Savilahden raonalta Maunukselan tilan mailta .

Ylitarkastaja Anders ~ordenstedt laati vuosina 1831 j a 1832

kolme suunnitelmaa läänin uutta hallintoi<:esi<:us ta var:er. . Näist.ä

yksi var:viste~tiin joulukuussa 1831 residenssikauppalan asema-

kaavaksi , jossa oli 17 korttelia j ae ttuna 93 : eer. tenttiin ja

jossa oli myös va rattu tilaa mahdollisille laajennuksille .

Tämä asemaKaava er.dittiin jo paaluttaa maastoon, mutta suunr.i­

tel ma ei kuitenkaar. toteutunut . 2 (KUVA 1 )

Insinööri Claes Gylden laati ~hdotuksen kau;>ungin asemakaavaksi

vuonna 1835 . Gyl denin kaavassa uutena aja~uksena oli kau;>ur.g ir.

keskilinjalle ;>ohjois- etelä - suuntaan muodost-ettu ~ulkis:en

1. LHius 1985, s . 29 . 2 . Hassinen 1987, s. 5 ja Kuujo 1971 , s . 49 .

14

tcirr.into.)cn vyöhyke. Samalla päiikUO;.Jt sijoitetti::.r. tii.n:än keski-

;;.kselin st;u!ltaisi~si , k·.Jn ne Norce:J!2ted!..i:l va!"!iaiser.m:assa vab-

vistetussa suunnitelmassa oli s~joitettu Jtö-länsl -su~nLaisiksi .

Enge: teki kaavaan muutoksia ja p:irsi ~ontit sekä torin pier.e~­

miksi . 1 Huolimatta näistä ~uutoksista kaupungin kadut mucdos-

tuivat leveiksi ja tentit suuri ksi . Uusi~ussa ase~akaavassa

kaupunki saatiin mahturr.aan Ristit::~äen t:iekkahar jun il.ä;>uolel::.e,

harjun ja Savilahden väliselle tasangolle .

Engel säilytti suunnitelmassaan Gyldenin idean kaupungin läp~

kulkevasta julkisten toirr.intoje ~l nauhasta . Hän sijoit:i avo-

kul :naisen pääterin kaupungin eteläosan keskelle ja torin etelä-

reur:alle raa:ihuoneen . Keskelle torin pohjoispuoleista kort.te-

lia Engel suunn:tteli leveän kadun , jonka molemmin puolin si-

joitettiin markkinaportiikit . Kadu:J alkupäähän torin po~jois-

reunaan sijoittuivat lääninresidenssin ja lääninhallituksen

rakennukset . Tämän korttelin pohjoispuolelle, nykyisen Kirkko-

puisten kohdalle , Engel sijoitt i nur mikeiden muodostarr.alle

pyöräaukiolle kirkon , josta edelleen pohjoiseen koulutalon Ja

tä:nä.n taakse vyöhykkeen päätteeks i lääninsairaalan . Vain :ää-

ninvankila on suunnitelmassa pohjois- etelä -akselis~a sivussa,

ka~pungin luoteispuolella . 2

Lopullisessa asemakaavassa Engel varasi läänin hallinLcraken-

nuksia varten myös torin länsir eu!'lan , siirsi lääninsairaalan

kirk~otorin koilliskulmaan ja vankilan kaupungin kaakkoiskul-

maan (K~VA 2 , DIA 1 l . Mikkelin asemakaava vahvistettiir:

1 3 . 11 . 1 838 . 3

1 . Kuujo 197 1 , s . 59 ja [~lius 1989a , s.196- 197. 2 . !..ilius 1989a , s . 196-1 97 . 3 . Ku~jo 1971 , s . 59 .

2 . 2. Mikkelin ensi~~äinen raken~usvaihe

Uudessa asemakaavassa oli 17 k~rt:elia jaettuna kaik~iaan

84 : i.iär. tenttiin , joiden myynti edistyi cluk.:;i. me:ko nopeas:1 .

:<uuden vuode!! kulut ~ua ase~a~aavan va~1vista~isesta 62 t~nt:::ia

oli myyty ja ostetuille tonteille rakennettii!'l :.r.nokkaasti .

Jo 1840- luvur. lopulla rakennustahti hidas : ui ja ~onttien

ostointo laimeni . Kun vuonna 1847 kau~~r.gissa oli ollut 67

rakennettua tonttia , o~~ niiden näärä 1'5 vuotta myöhellL'Ilin vain

73 . ·:·ontille o:.:. säädösten mukaan rakennettava kclrr.en vuoden

kuluessa t ontin han~kimisesta , :isä~si jär jestysoikeus cdellyt-

ti , eltä tonteille rakenr:e ttaisi i!'l residenssikaupungir. arvoJ lc

sop::.v:.a ra\<ennuksia . Ilmeisesti tonttien omistaja\. pitivät;

säädöks:ä liian tiu~koina . Va::.~ka tonttimaa oli halpaa , koet­

t-iin suur'et ton::. t. liian kalliiksi. 1 Aleksanteri Rytkönen

tii•1i!>~ää :<irjassaan r~urtotlctoja ~1ik~elis ~ä syyt kaupungin

hi taaseer: ra~ennus tahti ::.n 1840- :.uvulla seuraavas t..i : harva

asutus, yleinen köyhyys , kulkuneuvojen puu:.e ja uinuva yleis­

:> sivistys .·

Er..:; inrr.äisen rakenr.:.~sjär j e!> tykser. '~au;>unkj sal pcrus !'-amisvuo:maan

ja ~au;:Jun~ia rakennettiin se!'1 rr.ukaisesti aina vuo~ccn 1858 saa~ka,

jolloin otet~iin käyttöön uusi raker.nusjärjestys . Tätä oli edel -

lyl:-tänyt vuonna 1856 voimaan astunut Kaup·.mkier: yleinen ra~cnnus-

järjestys .

Hi:<kelin ensimmäj.:;en rai<cnnusjärjes:y~sen muxa<:n ai!'lakin yksi

:<uverd5ör-in määräärr;ii toncr. s ivu oli istutettava lehLpuir: neljän

1. K;,;ujo 1971 , s. 2'•1. 2 . Rytkönen 1912, s . 26 .

v~,;occn ~uluessa tont-in har.kk:.:n::.sest.a . Hai<enocttujcn t.~nttien

väli:.!'l oli jätettävä vähir.täär: \<ahden kyynärän levyinen palo­

i<uja . Asuinrakennusten lisäksi kat.ujer. va!"sille sai ';<:uve!"-

~ööri.n luvalla r·aken t aa esime!"ki ksi s iis tej ii varas toa~ t to~a

valeikkunoin, mut~a mm . navetat oli sijoitettava ton~::. r: sisä­

osiin . Y~Jtä :<err:::sta korkeammat ;>uutalct kl.cllettii:!. Talot.

oli maalattava kacun puolelta muilla väreillä kul n ll'Jnam:J!.lalla,

joka sallittiin pihan puoleisten seinien ja \<aton ~aa~aukseer. .

Tonttien rajat ol i a idat.tava kauniil l a 4 1/2 kyynärän korkui­

sella tiheällä aidalla niil~ä kohåilta , joissa ei oll~t raken­

nuksia . Lisäksi katuje r. varsille rakennet tavi::.r. as;.~inraker:nuk­

siin ol i ~aadit~ava piirustukset ja ne oli luovutettava kuver­

nöör:n ja kaupunginhallinnon hyväksyttäv:ksi. Tulenarat t ai

epäsiistit työpajat oli sijoitettava kauptmgln reur.aosii!'l , mutta

riihiä , savupirttc j ä ja tuulimyllyjä ei saanut pystytt ää kau­

?Ungin varsinaiselle rakennusalueelle lainkaan . Kaupungin

v~ereisillc vuorille ja Ristimäelle ei saanut r akentaa rr.itä~n . 1

Vuoden 1856 asetus , joka c": i kkelissä astui voimaan uuden raken­

nusjär·jcs t.yksen nyötä v'..lonoa 1858 , j)yrki luor.~aan palo turvallisen

kaupu~5in määräämällä katuje~ ja tonttien mir.imikoon sekä raken­

nusten etäisyyden toisistaan ja kieltänällä yr.tä ker rosta kor­

kearr.ma~ puutal ot . Kaupunkien yleisen rakennusjärjestyksen

?erusajatus , paloturvallinen kaupunki , oli per ua er.~pircajalta ,

ku~en myös osittain sen esittämä oorrr:istoki!'l . :.Jusi asetus jakoi

:<a;.Jpungit nel j ään l uokkaan niiden koon mukaan . f~ ikkel:. määrät­

tiin ~u'..lluvaksi neljänteen luokkaan, rr.ikä merkitsi s i tä , että

l. K·;ujo 1971, s. 59 .

17

kaupunkia raker:nettiin eåelleenk:n matalana jn j):.Jt.:tdovaltni-

sena . :.Jusi asetus n:ahdo~listi mycs normaalin pienen:~ien t:-:nt -

tien rai<er.t.amisen vät:ävaraisille kaupunl<ie"' ~·e·Jnacsiin . f;sui.n-

rakenn:Jsten pi:. r·us tukset ~r.ää r·ä!:.tiin r.Jaistr-aatin ja :<uver-nöör~r:

tarkas:cttaviksi . 1

l~ikke l in väkiluku kasvoi aluksi :nelko ncpeas~i, siEä vuoden

1839 lopussa väkiluvun ollessa 94 henkeä , ol i asukasmäärä kohon-

nut vuoden 1843 alkuun mennessä 3?.0 :een. Lisäksi läänl nl':all it;us

aloi t t i t o iu;in:ansa Mikkel~ssä huhti~u"Jn alussa vuonna 1843 ,

j olloin kru•Jn:.~n rake nnukset olivat valmiina j a hallinto voitii!'l

s iir t ää Helno las t.a Mik.<eliin . Läär::.nhallinto toi ka•.J;>:.mkiin

66 uutta asukasta j a sar.Jalla elämä kaupung:.ssa yleensäkin vi~­

kast•Ji. 2 Rakentarr.isen lamaannu tt:.~a ja ton t tien myynnin pysä!'l-

dyttyä väkiluvun kasvu t:idastui nopeas:i jo 184C- luvulla , jonka

jälkeen rakennustoimin ta oli kau;:>ungissa hyv:.r. vähä:st..ä i<a t:cen

se~.: raavan vuosikyrr:mener. aikana.

;<aupunt~in er.sirnn:äisen rakenn:.Jsvaiheen a i:<ana as•.lini:.a:ot oL. vat

volyymil taan j cvcitt ja matalia . Hall i tseva r·ai<ennustyypp~

oJi su:::rakai teen muotoinen, hi r s: r·u:-1\<oinen, aumaka t toine:-1 , yhden

tai kahden ;:>erhee!'! as:.Jintalo . 3 Rakennuska:-1\.a ol:. varsin yhcen-

mukainen , ainoastaan kauppiaat ja virkamiehe t saattoivat ra:<en-

taa kookxaampia t aloja. Rakennusten !'asadH jäsennelt.iin yksi!'l-

kertaiser! j a se:!.keär: empire n hengessä , mi kä lienee o:hlt ;;yypil-

listä pienissä maaseutukaupu~geissa. RakennuKset perustu iva t

karoliin1seen poh.iakaavaan t a ) ser. erilaisiin muunr.elmiin .

Per-t;s~r.uodossaan t äffiä asuntotyyppi käsitti t alon keskellä clevan

1 . L.ilius : 989b , s. 14 . 2 . Kuujo 1971, s . 65 ja 75 . 3 . Lähce 1987 , s . 30 .

18

s~lin ja sa~an levyis~n eteisen p!ha~ puolella se~ä niicen

molemrr.i:: puolin kaksi .syr.utetrisesti sijoite!:.tua t:·.1onetta , joista

kolme ol:i. kamar·ia ja nel~äs kc 1.t t:iö.

2 . 3 . ilakenr.us tcimi!man lama ja elpyminen 1800- lt.<vun

jäl~ipuoliskolla

Kuten aiemr~in on j o mainittu 184J- luvvn alussa tont:eja raken­

net-tiin Mikkelissä ahkeras t i. E:sir.~erkiksi vuo!"lna 1844 oli

syksyyn mennessä r a kennett.u 26 :-o!"lttia ja 27 : lle tontille

rakennettiin ~arhaillaan . 1850- luvun ja seu~aavar. vuosikymme­

nen a l un rakennusto iminnan lamaa kuvastaa hyvin se , että raken­

nettu jen tonttien kokonaismäärä kasvoi vuodesta 1847 vain kuu­

della t ontilla vuoteen 1862 mennessä . 1 1850- j a 1860- l ukujcn

a j a n rakennus~imintaa vallir:m.: t. l amaanr:us e i kosketta!"lut pel ­

kästään ~~ikkeiiä , sillä ;;änä aikana rakentaminen ol i yleisesti

ot~.aenkin melko vähäistä maassar:ur.e .

Nikkelissä jär-jestyso!.ke t,;S arvioi yhdeksi rake!"!nustoiminnan

esteeksi liian suuret ja siksi myös liian kalliit tontit . Ongel­

maa r yhdyttiin ratkaisenaan 1850- luvun puoli välissä kaupungin

!:O!"lttie~ loppuessa . Tällöin ryhdytti:.n su;,tnn i ttelemaar. i<aupun­

ginosaa, joka jaet::aisiin va:i.n 36x50 kyynä~i:in suuru!siin tont­

tei~:.n, jotka vuokrattaisiir. ~öyhemmälle väeEe ka:ldentoist.a

markan vuosivuokrasta . Xaistraatir. suunnitelw.ien mukaan :on-

teEle ol isi saa~u: !'akentaa ilw.an ?ii !"ustu~sia , ffi'.J::ta ~ui le :-:k i !:

1 . KuujG 1971 , s . 24 1 .

!>a: o:..urvall: suuden huomioon et taer. . Ka•.;;:>•Jnkien yleinen ~·akenn~;~>-

järjestys vucdeEa 1856 salli rr.yös p~cncr.~mtit tontit j~ vnn::.rr:at-

tomarmnan rakcnn:;stavnn eri~yiseen kaupung:.r.osaan " ... pe~·socnille,

jotka t4h':ovnt py'«:ätä haone::.ta i)iener.urästä ava~·uudest.a , kur: ne ,

m:. tkä reuual:a kaupungissa ovat l:Jva: J iscc" . Ka·.Jpur.kiin ei ~u:.-

ter:kaa'!1 ollut r.~ahcollista rake::taa iln:an vatvis::.e~tuja rake:r.n'-ls-

;:>iir·.;stuksia. 1

P.semakaava!'l virall ~ nen laajennus otct tiin esille vuonn~ 1868 .

Rakennushallituksen arkkitehdin Adolf Branderin (1830-1870) suun-

nitelman mukaisesti r.~aistrantti teki chdot~;ksen kr,upungir. u~;deksi

nsemakaavaksi, jonka ke1sari va:1visti se~;raavana vuor.na. Tär.1än

seurauksena asuntorakentamisen paino~iste kesk:.:tyl 1870- l uvul la

u:.~teen Liko:armnen kaupunginosaar. , joka oli varatt·J vät:idvaraiseae

vticlle. Tä: le Nais- ja Akkavuoren sekä Likolamen väliin kaavoi -

tetulle a~ueelle rakennettiin vuosisadan loppupuolella viitisen­

kymmentä asuintaloa . 2

t1aan:nittar.!. C. E. M:.iller valmisti Mikkelin vuoden 1883 nsemakaavar.

(K:J\!A 3), _jossa eli 96 uuaa :ont.tia ja jonka r~:.~kaawasemakaavoi-

tectu alue l.aajcni kaupungin i<esk:.~stan ltnsi;,J•Jolelle . 1880- luvun

l opulla vedet.-tiin kuitenkin rautatie kaupungin kes~us:.ar. .i<.äp~;o-

l.€lta, Savilahden rannan ja kaupungir. välistä , miki:i vaii<eu:.ti

volmistuneen kaavan ;;oteuttamista . Uuccn aserr,akaavan valmista-

m:sta varten asetettiin to::nikunta jo vuonna 1896 ja työ valmis-

tui kahden vuoden kuluttua . Tä~än uuden kaavan mukaisesti kau-,

pu~ki laajeni Ristir.~äen länsipuolelle . "

1 . Kuujo 1971 , s . 241 ja 243 . ?. . Lähce 1987, s . 31. 3. Kuujo 1971 , s . 259 ja ?61 .

L .

20

Rakcr.nu!'ltoiminr,ar. ;:>ain-::>piste kes~i tLyi v~o!'li sadan lop;>t;p~..:oleJ.la

käsityöläisten Ja työläisten asutt<Jmaan Likola~men kaupungin-

osaan , mutta myös keskustan alueelle ryhdy~tiir. raxen:a~aan

1870-luvun :opulta lähtien . Kasvava asuntojen tarve pyrit~iin

•.yydyttiimäiir. hyödyntäJr.ällä vanha kaava-al:.le tehoxk<J<J.tr.!r.i;,. v"

ennestään rakennetuille tontei:le pys~ytet~iin uusia asuinlaloja

~a vanhoja raker.nuKs:.a laajennettiir. . 'JusiEe tonte:.lle: ~aker.-

nettiin päär<Jkennukser: lisäksi yxsi tai kaksi piene:npaä, vuo~ra-

käyttöön Larkoi tet.tua asuintaloa . Myös varsinaisia vuo~rato:1t-

teja , joissa kaikki r akennukset annetciin vuokralle , raxenne:­

tiin vt.:osisadan lopussa. 1

Samalla , kvn kaupungin ra~enne;; tt~ alue laajen i, myös växiluku

kasvoi nopeasti . Kun vuonna 186C kaupungissa oli asuxkaita

henkikirjojen mukaan 693, ni in kymmenen vuotta myöhemmin heitä

oli 942, v~onna 1880 asukkai ta oli 1429 ~a vuonna 1990 jo 2383 . 2

Hallitsevaksi rakennustyypiksi ~u~i 187C- luvulta lähtien uud~s-

raker.tamisessa suorakaiteen muo~oinen , yksikerroks!~en ja har ja-

kat.tcinen talo . Tämä raker.nus t yyppi hallits i katukuvaa vielä

1900- luvun al.ussaki!'"l . Suuret vin~kcl1- .ia pse:Jdovinkkclirake!'"l-

nukset alkoivat, yleistyä kdmatonteilla . Nii.der; etuna oli se,

että sDm<Jan rakennuskokonaisuutee~ voitiin sijoittaa enerr.män

t!uoneita . Tiihi:i!'"l vaikutti myös sycänseinäiscn pot:jakaava~ ylejs-

tym.:.r.en empiren aikaisen karoliinisen pohjakaavan väistyessä

sen tieltä . Sydänseinä mahdollisti ;>ohjakaavan va;:>aamman käsit-

telyr. ja rakennusten huor.eluvun lisäämisen .

1. ~änctc 1987 , s . 31. 2 . i<uuj o 1971 , s . ~94 .

L

21

Fasadier: jäse~.tclyssä empi!"en rr.1.:o:..o~iclcstä luovuttiin vi:ih:. :el-

len . Uusrenessanssin tyylipiirLect alkoivat yleistyä Hik~elin

katukuvassa 18'(0- luv: . .u: ~OP!.I"- ta läht::.en, mutt.a empiren a:.<makat :o

säilyi käytöss& viela pitkään :ä~än jälkeen .

Rakennusten ulkovuoraukscssa tuli empi~en vaa~alaudoiL~ksen

tHalle vai~1televamp~ laucoi tus . Seinä!)ir:ta j aettil:-: vaakal is-

~oilla kolmeen vychykxceseen, joista alimmainen, kivijalar. ylä-

puolella clevan vesilistan ja ikkunoider. alareunan vä!iin 5i:iiivii

vaakavyöhyke, oli yleensä pystylaudoi!-ettu . Varsinair.er: seinä-

pinta ikkunoiden alareunasta ullakkovyöhykkeesec:'l saa:<ka ol:.

vaakalaudoitettu ja ullakkovyöhyke taas vuorostaan pystylaudoi-

tettu . Koristeaiheir.a fasadien reunoissa oli pllastcrit , t.lim-

massa vaakavyöhykkeessä usein :kkunoiden alle rajatut sucrakai-

teet, joissa saattoi ol:a sorvauskoristelua , sekä ullakkokerrok-

sessa komeroaihe , prof:loidut konsolit ja säännöllisin vtilein

sijainneet ullakor.ikkunat . Myös kerroskorkeus muutt~i hieman

suurem~nksi kuin se oli e~piren aikana . 1

Yksi\<e!"roksis ten pu•..trakenn~s te~ halli :seva asema Mikkelissä

1800- luvur. loppu;>uolella käy ilni kuver:1öörin \<erto:nu~scsta

vuodelta 1880. T"Jolloin kaupungissa oli 244 asuinrakennusta ,

joista puurakennuksia oli 220 , kivirakennuksia vain 12 ja savi­

r·uukkeja tai muita vastaavia2 kahdel<sar. . Neljässä ra1<cn:1ukses-

sa alakerta oli ra:<ennettu kivestä ~a yläkerta puusta . ?aker.-

nuksista 239 oli yksikerroksisia , neljä oli kaksikerroksis~a

. k .. 1 ' k k ' 3 Ja y s~ ~o m1 erro s_nen.

1 . Säilyneiden raken:'luspii rustus~er. perus-:eella ke!"roskcrkeus oli er.tpiren aikana :V:ikkelissä n . 6-7 kyynärää , kun se 180:1-luvu:-: jälk :'.. pu:::liskolla vaih:..eli 7-8 kyynärär. välll :;.ä .

2 . Kuvernöö~in kcr:omuksessa ei ole selv:~etty tarkem~in mitä sav i ruukilla :arkoitetaan, mutta koska kyseessä ova: asuir.­ra:<ennukset,lienec si.ll~ tarkoitet.Lu ka:kkikartanoH.a .

J . Suomen kaupunkilaitoksen historia . Til?.sto-csa s .a., s . 81 ja 82 .

22

3 . R/l.KE~NliSTOH'~lN.!I\

Tar~astcl tnessa asur.toarki<itehtuur·in tyylikehitystä on syytä

i<iinnit:ää !'iuomiota myös r•akenn:.~stoi:nintaan eli r·aker.m.;s : e!l

su!.lnni t.telijoihin , raker.m;stapaan ja - tekn:ikKaan sekä käyteL­

~yihin rakennusmateriaa:eihin . ~okonaan ei myöskään pidä ~r.oh­

~aa kau;:mnkiin pystytet~yjä julkisia rakennuksia ja niiden

mahdollista vaik:.~tusta asuntoarkki te!'ltuurin tyylikehi tykseer! .

Mikkelissä toirr:ineista rakennussuunnittelijo::.sta ei ole käytet­

~ävissä tarkkoja tietoja 1800- luvun alKupuolelta . Säilyneitä

rakennuspiirustuksia on vähän ja ni:.stä suurin osa en signeeraa­

mattomia . Vuosisadan loppupuolelta : ietoja on paremmin saata­

vissa , sillä tuolloin pi:rustukset yleensä signeeraLti i n ja ne

laadittiin muutenkin täsmällisem:nin kuin aikaisemrr:in . Mikkelin

ensirr:mäisen rakennusvaiheen aikana suunnittelijoina toimiva:

kouluttamat::omat rakennusmestarit ja nä!ltävästi myös rakennut­

tajat itse . Vuosisadan jälkipuoliskolla l ääninarkkitehdit hal­

li:sivat julkisen rakennustoimin~a~ lisäksi myös asuin~aken~us­

~ec suunnittelua .

Käytetystä r akennustekniikasta ja -mater iaaleista tarjoavnt

palovakuutusasiakirjat jonkin vcrrar. t!cto,ia . :'ässä yhteydessä

on k·.liten~ ir: mahdoton t-a perehtyä tänä~ aihepi~ riin i<ovin tari<as­

:i . Tä:när. rakennustoirr.in':.aa kuvaavan kap;:>aleen l o;>ussa ;<äy!1

lyhyesti läpi Mikkelissä 1800- luvulla toteuLettuja julkisia

rakenn~shankkei ta .

23

In:e:1dentinkor:t;:orin vaikut:.Js r3~e:1ouss..;unr..:. :.t..eluun

i::n;;:.:.rekaudel::.a i:'ltenden:.:.nkonl.~or·i valvoi :arkasti ~at;puni<ie~r.~e

rakcnnus:oimintaa, r:~ikä osaltaan yhtcniiisti a.rkkitcnt1..urin tyyli -

kehitystä . Tnrvit::aessa kuve rnöcrei.l.lc linc::c:t1in rr.al:~pi:.ru~.-

t~;ksia , joiden per~;steella as.Jinra.<e~Jn·.Jksel voit.i ln ::;uur.nite:.la.

Xik~eli~. ensimmäisen rakenm;svai!'leen aikar.a 18!.0- l·..Jv•..Jr. al~upuo-

li::;kolla empire eli jo hyv~r. tunne:t1.. rakennustyyl i eri puolilla

maa~a. Vastaperus~etussa kaupung:ssa ller:ee kui~er.kin ollut

pulaa ana:~ntt1 ta~ :oisl.st.a rake:'lnuss~,.;unnittelijoista, rr.ikä joht::.

siine:1 , että jc:.ssakin tapauksissa r akennuttajat saatt-oivat

laa:la talonsa piirustukset itse . Joidenk:.r. va:1timpier. piirus-

tus ·.e:1 yksinkerta:.su~,.;s ja kömpelyys viittaa koulutta~a~tomaan

ja piirtämään :o::tumattorr.aan he!lkilöön StJUnr.i:clman :aatijar.a .

Vaatima;.tcmimrr.issa si:i:.ly!leissä su:.mni tebr.issa 0:1 esi ::etty vain

ra~ennu~sen fasadi tai fasa::li jf! pohja~aava , mutta ,;utct.ty scl-

v:.':.tämättä ra~enn:Jksen sijoit::uminen tcnt!Ee, tont~r. sija~.r:ti

ja sen nu~ero . Usein :;ällainen pli!"us:.us Oti vielä laaditt·J

hyvi~ pier.e:le pape~in pal(!lle , mikä ar.taa he~nosti vaikutelman

s:.itä , ct::ä piirustJs on laadittu vasta jtilkikätccn, rakcnnl..kscn

ker.ties jc valmistut':ua, ja va::.n sen vuoksi , että rakennusjär-

jcstys vaati sellaisen . Säilyneistä rakennuspiirus t uksista

yhden , M:.~o!'lkad~.:m varteen ton~ille n :o 52 rakennet:avaa asuin­

ta:oa varten laaditur. piirustLOksen1

, on sig:1eerar.nut ::ontin sil -

loinen omistaja Ewa Christina illomqvist 2 , joka toimi Mikkel:.ssä

1 . Piir:;stus raken:'lukscsta tontilla n :o 52 . ;-';lkkelin r.~ais:raattr:­arkist.on r·a~e n:J~;piirus:'Jskokoelma. l'NA .

2 . Papusen tontt kartta . Kt.:ujo 1971, s . ?57 . Sivun•Jmeroa ei o2.e :r.e!"k:.: ty kyse se~ le sivulle .

va:.<ka ~~ii<kelin er.sir.~mäisen rakcr.m.:svaiheen aikaiset. rakennus-

J>iirust ukse;;. ovat yleensä .sip;!'lccraarr.at~omia , on ~ouko::::;a kaksi

r•aker.nusmes tari Er.~ant;el Nygrcn~r. ( 1 811 - 1848i s:gnccraamaa suun-

!'litelmaa . Nycren otett:in puuscpäksi Mikkelin kaup~nkiin sy%-

sy!lä 1838. k1.<a1semrr.in hän o:i työske~nellyt Heinolassa ja

tehnyt nm . Sysmän saarnas:uolin seKä Visu:ahtecn myllyn ja pää­

:·akennuksen . 1 ~likke! i:'l kaupungin cns:~mäisiä ton ttejn nyytlicssä

vuonna ~ 838 ;>:.~usep;>ä E:nanuel Nygren Mikkelin kir·konkylästä osti

tontin n :o 39, jo~ka hän myöhemmir. vaihto: tenttiin n :o 3? . 2

Seurakunnan r ip;>ikirjoissa samainen Nygren on saanu~ a~~atti-

nimikkceksccr. puuse;>än s :.j as ta !"akennusmes tar in . Rai<ennusmes t;; -

rina hän valvoi r1ikkclin maaseurakunnan .<i :-kor. vuoraus~a vuonna

1843 . 3 Nygren toimi Mik.<elissä kaupungin luottaml'stoimessa

jär,?estyso:keudcn lautamiehenä, er.sin väliaii<aisestl Ja myche!ll­

mtn vaki!'laisesti. 4

Toine!'l kaupungissa tuolloin toi~inut rakenn~smestari, joka ma: -

n.i.~aar: myös seurakunr.ar. r ippikirjo1ssa , oli Kus~aa !Gustaf) 7~h-

ka!.a1ner. ( 1810- :8'581 . Tuh~alaiseita ei kuitenkaan ole säi lynyt

signeeratt·J ja raken!'lus;:>iirus';u%sia . Hänet m<;i!'li taar. asiakir-

joissa myös kirvesmicnenä ja hän k~n~os~autai erityisesti si l -

13nrakentajana .5

Nygren l:enee ollut käytetyin rakennussuunnitte:.ija r~ikkelissä

kaupungin ensimmäisen r akcr.nusvaitleen aikar.a 1840- luvulla .

Pienessä kaupungissa töitä ei ole var~aankaan rii ttänyt usealle

raken!'lusmestarille ja kaupu!'lkilaiset ovat laul:avns:1 ~OSSäin

1. Ku'JjO 1971 , s . 63 . 2 . Ku•.J jO 197' , s . fiO . 3 . l:iassincr. 1987, s . 12 . 4 . :<u~~o i971, s . 60 . 5 . Kuujc 1971, s . 154 .

25

määrin keski t~äneet tiln:;ksensa ~o ennes:.,ään lun~JetL:lle suun:1i t ­

~elijalle . Nygr·enin sigr:eeraarr.at rakennuspii r•.Js 1.-ukse t ova: tiis­

mäEisesti laadittujn jn ne haijnstava~ t·1i~kelir. oloissa kor,t(.;ul ­

l::.se!'l hyvää e:npiren nuotokic.:.e!'l 1-unLemus:.,a . ·:·yylillisin ~cr:;s­

tein myös joitakin muita 1840- iuvun a:u:: !'akcn:-:us;>i.ir'-lstuksia

voicaar. p::ää Nygrenin ::.aatinina .

Va: taosa tältä ajalta säilyneistä rakc:1nuspU rustui<s~~t,a on

kuitenkin signeeraarr.aattomia e:~ä r.:issä ole havaittavissa suu­

r:a yksilöll isiä heila~duksia tyyliseikkojen pe~us~eella. Sen

sijaar. piirustuksille on yhteis~ä melko hillHty muotokieli ja

yksinkertaine:'l fasadijäsentely . Ilmeisesti rakennussuunnitte­

lun tila t1ikkelissä 1840- luvt.:lla voidaan tiivistää siten , että

inter.dentinkonttori loi ne puittee t , joissa suur.nittclijat

saattoivat li ikkua, ja rakennuttajien vähävaraisuus sekä ar.~maLti­

taitoisten raken:1ussuunnittelijoiden puute, etkä Nygreniä lukuun­

ottamatta, aiheuttivat ra~cnnuspiirus tuster. tyy l illisen vaati­

mat toiT.u:;d en .

1840- luvur: lopulla rakennustoiMinta pysähtyi Nik~elissn . Sc·.J­

raavan kahdenkymmenen vuo::len aikana taloja rakenr.cttiin hyv~:1

vä~än , mikä heijastuu :uolta ajalta säilyr.eiden ra~enr.uspiir:;s­

tusten vä~äisenä määränä . 1860-l~v~lta lähtien rakennustoimin­

nan puitteet kaupungissa r.tuuttuivat t:äysin , kun uusi lääninarkki­

tehtijärjestelmä alkoi toimia myös Xikkclln lää:1iss~ .

------------------------------- ·-·· ----- - ··· ..... .

26

Lääninarkk i t.chtien osuus raken:'luss·Junr.~ ttel:.Jssa

Senaatti M~ll!. l.'lSetuksen lääninarl<~i tchtien nimittär.lisestä

4 . 4 . 18118. Nimitysprosessi muodostui kuitenkin vaikeaksi ja

pitkälliseksi , koska pi.itevi.iä työvoimaa ei ollut saatavilla .

~1ikkelin ja Kuo?ior; läänien rakennus'lallinnon vira;; pääte::.liin

tois::aiseksi jättää täy~tärr.ät.tä , koska ni:iissä li:ifineissä ei

oll~t juuri tuolloin mer.ossa suuria julkisia ~akennushnnkkei:a . 1

Mikkelin li:inninarkkitehdin virkaan ei löydetty helpolla pätevää

henkilöä . Virka pysyikin täyttärr.ättömänä vuoden 1865 lo9pupuo-

~elle saakka . Tä!:-ä e!'lnen Hämeen ~äänine~rkki t.ehtl C. P . • Edelfel :-

oli hoitanut senaatin määräämiä arkkitehtonisia t ehtävii:i mm .

~i '.<kelin läänissä . 1 Viimein 15 . 1?. . 1865 'Xils Jo!'lan österma?J

( 1819- 1856 i ni.mi tettiin Mii<kel:. r: lääninarkkitehdin virkaan . 2

Österman oli syntyjään tcuvalainen ja hän oli opiskellut Tui<hol-

man teknill~sesst instituutissa . Suomeen ?alatt~aan hän työs­

kenteJ 1 vaaki t s i ja:J toimessa Saimaan kanavat..yö:r1aC'.lJ a . 3 Hänet

pal~att~in inLendent:.r.konttoriin vt . 3 . kor.d~,;ktööri'.csi vuo:1na

185C ja va~inaiseksi samaan virkaan v·..1onna 1857, koska hän oli

koulLr.tunuc piirti:ijä , kanavarake:.tar.~isen ekspertti ja o l i rr.yös

r.arjcittanu: Tuktolmassa ~onkinlaisia arkk:teht~uriopintoja .

'fätä v i rkaa htir. hoiti sii!'len saakka kunnes hänet nimitettiin

~ikkelin läär.inarkkitehdiksi . Lään inarkkitentina hän e hti toi -

w.ia vain vajaan vuocter., sillä hä:1 kuol i 13.1? . 1866 ." öst.erman

e:--,ti kui ::enkin suunn::. tella Mikonkadun varr·elle ton Lille ~l: o 29

kaup~:as Paasosen talon, jonka ~iirustus5o:1 varhaisin säilynyt

lääninari<ki :;ehdin laatima as•Jinr·akennukscn su~,;nnitelma t~::.kkelissä .

1 . Sinisalo 1988, s . 43 . ?.. Pur·anen 1967 , s . 501 . 3 . Sinisalo 1988, s. 18- 19 . 4 . s:r.isalo 1988, s . 74 . 5 . ~.suin~akennuksen piirust.us tontille r. : o 29 . N. J .öste!":nan .

~likkclin r.~aistraatinarkiston rai<e:Jnuspiirt:stuskoxoe.!.ma . NMP .•

i 850- ! uvur. lopu:la vira!'l haltija v;;o.iht:.J i hyvin :.J:>ein eikä lää-

r.i:~a:--kkitehdir: merkitys ;>ai~al:..isessa rekcnnussuun:'iittelussa

korostunut . östero:anin k:.loleman jälkeen Car·l i\ lf"red Ca•.,<C:"l

(~836-1 912) nt~ttettiin vt . läänin:--akennuskontto:--in esi~ie:1e~s1 . 1

Hän coimi Mi'.<kelissä vuosina 1867- 1869, jona aikar.a r.tn su~;n:'lit­

teli mm . Ken'.<äveronniemen ;>appilan . 2 Lääninarkki :.ehdiksi r:irr.i -

tetti::.r: set:raavaksi Georg ~iilenius ( 1831 - 1892) , mut.. \-a t:än ~oimi

tässä v!rass~n!1 vain 'liem;:m yli vuoden . 3 Vasta Constantin Kise-

leffin ( 1834 -1 888) tu:!..tua läänin!'aken:'luskontto!'in esirdehei<si

alkoi viran vakiintuminen . Syntyjään Helsinkiläinen Kiseleff

oli ol lut D?Pilaana intenden:inkont:orissa, O?iskellut ulko~ailla ,

tehnyt hyvin laajan opintomatkan tutustuen ulkomaiseen arkki tch­

tuuri:.n ja ol i s ittemmi:'l toiminut yksityisar·kkite:-Jtina . 4 ~1iK­

kclin lääninarkkitehdin vi rkaa hän hoiti v~;osina 1871-1 875 . 5

Kiselcffin jäl keen \~olmnr Westling (1845-1 881 ) toimi vt . esin:ie­

henä? mutta hänen vai '.<utuksensa jäi k1..<itenkin vähäise~si , s!l:ä

jo vuonna 1876 virkaan nimi tettiin vakina~seksi Gustaf Alcxa!1der

(Axel} Loenbo~ (1830- 1891) .

Loen~otr. val:nistui v~onna 1857 arkki tchdi~si Tukholman tai.de<!ka -

t emiasta ja ~uutti heti valm:stumisensa jälkeen Suomeen, ensin

Turun läänir.arkkitehdin G. T.Chlewitzin .Ja sen jälkeen Uudenmaan

lääninark~.itehdir. C. A.Ede lfcltin apulaiscksi . 7 Hän oli myös

1. Pt;ranen 1967 , s . 477 . 2 . Etelä- Savon rake:musperin t ö 1984, s . 11 9 . 3 . Puranen 1967, $ . 500 . 4 . Sinisalo 1988, s. 49, 62 ja 63 . 5 . Puranen 1967 ' s . 482 . 6 . Puranen 1967, s. 499 . 7 . Puranen 1967, s . 486 .

28

(1840-1 885) perustarra::;sa y\<sltyise.s.så a!"kkHet::',toim:'.st.:::ss'l ''?.yrb.

för Ark:. :ekt..t:r ost: !'r:t.<tisk By8gnndskor:!::t" . ~~:'.~kelir. :..äänir:::~~klu-

te!1t1nc Loenbom toimi v~_;osina 1876-1891 . l'likkelis:;ä niir. toi:ni

kav?:.Jnginvaltuuston ,;äser:e:-;ä V:.JOSina ·.676- 1879 ja oli !"'.yvi~l

arvcstett:.~ kaupur.kilalncn . Loenbo:n ~ucE 14i kkelissä ??. . 3 . 1391 . 1

Loenbomin toirr.iessa Mikkelissä :.ät:.n inark~i teh~i~;ä uusrenessanssi-

pi:'.rtect tulivat t:allitsevi\<si kaupu:-;gin ~atukuvassa. Eä~ st:un-

nitteli :.~seita suuria Ja edustavia porvar:'.staloja kaupungin kes-

kustaan , cl len 1870-luvur. lopun ~a koko 1880- luvun käytctyin

rnkennussuunr:ittelija kaupungis~a .

Loenbomin j~lkee r. lääninarkkitehdin v:rkaan nimitettiin 26 .8 . 1891

John Lybeck (1853- 1925) , joka toimi :>:ikkel i ssä kyl!lmenkunta vuotta,

kunnes hänet nimitettiin 7. 10 . 1901 alkaen Turun lääninarkk!teh­

diks1 . 2 Mikkel i ssä Lybeckin vi!"kakaudella asuinrakennusten

suunn1 ttelu a:!.koi siirtyä rakenn·.;smestareille sarr.anaikaisesti

kun lään!na!"kkitehdir. merkitys tässä suhteessa väheni .

Lääninarkk:.tehtien toi:nir.nan myötä ~akenr.ussuunr.!ttelu siirtyi

Mikkelissö täysir. uuteer. vaiheeseen. Empiren aikaisten rakenr.us -

roestareicen ja "a'lla!:öörlsuun:-.ittel~jo1der:" tilalle tulivat dko-

maille opiskel!eet ark.<1tehdit, joilla oli huomattavasti parem-

rr.at val mludet Lun tea eurooppalaista ark~itehtuurikch1tys tä ja

joilla oli suorat yhteydet raker.tamista valvovaan vi ranomaiseen .

Österman toi jo aicnmin mai~itussa kauppias Paasosen talcn ~:.i-

rt:stuksessa tyy:.~llisiä ja rakenteellisia •Judis::.uksia asuintaloje~l

1. Hassinen 1987 , s . 18 ja Puranen 1957, s . 486 . ? . Puranen 196?, s . 486 .

29

suun~itteluu~ . ~~r.er. lisäKseen ainakin Kise:eff , L~eDbom ~a

!...ybcck suur:nittel:.va: c.:::t:intalo.ia Nikxcl 1:~ . Kavp,-:p;in asunto-

arkkiteht·.JUr•in kannalta Loentlorr.in s •.;unr.itteLJt.yc en merkityl<sel-

lisin niin kvantitati~v1scsti ku~~ ~vali:ati~v~sestlk~r. .

t1u•.Jt. suunn:.:telijat

Kau;nmgin er.simmäisen rakennusvaiheen jiHkeen rakennus:oimir.ta

vilkastui vasta 1870-luv~.:lta lähtien. A::. uksi raken tareinen l<es-

ki ttyi uu:een Likalammen kaupunginosaan , 5ollo::.n myös rakenn·.ls-

mestari: saival työtilaisuuksia . 187~-1880 -lukujen vaihteessa

kaupun,~issa toimi rippikir•jojen nukaan rakennusmestarina mm .

Jakob Gus~av Sanost!"öm (synt . 1835) ja kyrnmenxunta vuotta myö-

hemmin Juhar:a Matinpoika Kronqvist (syr.t . 1845l . ~1o2.emmat

olivat kotoisin Pietarsaaresta i , Sandström jatkoi ~1ikkelistä

Ouluu~ ja Kronqvist. :..appeenrant.aan . Vuosisadan loppua kohti

mentäessä kaupungissa toirnir:eiden rakennusmestar·e:.den n:äär·ä

kohoaa r.iin suu:-eksi, ettei tässä yh:eydessä ole tarkoi:u~ser:-

mu~aista luetella neidan r:im:.ään . v:eensä he tu~::.vat.. kaupun~iir.

:nut.:!lJ :a ,j a tcli.m::.va:-. ·«aupur.gissa hyvir: lyhyen ajar: .

;<oska Likolammen kaupung~r.osa e:. varsinaisesti kuulu tän:än t:J:-

kin:ukscn piiriin, en syytä ~iinnittää huomio:a niihin raker:nas-

suar.nittelijo:'lin, Jo:ka suunnit::.elivat asu~r.rakennuksia kaupun-

gin keskustaan läär:i!:larkkitet:tien ohe:la . IJai~ka Locnbo1r. hal-

l i ts~~=-~ kaupu:;gin r'aker.nussuunnit telL:a vuosikymmenen a~an ,

1. lln:eisesti he olivat :ulleet Mik~eli:.n rakentamaan kasarn:­c.lueen ra~e!:ln:Jksia, jotka ;>ohjann:aalaiscr. kirvesniet:et pää­osin rake::sivat. l.:assir.en 1987 , s. 10 .

kasvoi ra~er.nus~oiw.innan volyymi ·sso-lJVJ~la r.~in ~<.lJon , e~tä

sJunr.~ttelutö::ä ri itLi ~or.ille ~v~:l~k\n keskvs:an alJee~la .

Slp;nee~attuja rakennuspil rust-uksia on sä:lynyt. rnm . K. Lunc!ilta (?! ,

A. Svans trömi:.ta ( 186'5- 1935) , Kr·istim~ Srncct:.:t.ä ( ? l , ra~<e!J:-:us -

mes ta r·:. Osk~r Aleksander David inpoi~a «e~;Jpel tä ( '869-1 89? l

sekä a:-k:<iteh~:. Kaarlo We:-ncr Polonil :n : 1863- 19C6: . L·Jndistn

ja Sm<d1stä ei ole rn<:~inintoja seur;:kunnan rippikirjoissn . Antt.i

Kus~aa Svanst:-öm ol~ syntyjään p1etarsaarela:nen ja nan Lc:ml

t1ikkeltssii lyseon vaht irncs tar ina , nut ta l .:il Lyy :loeises t 1 jol !.al n

tavalla traditioon, joka to~ pieta~saarelaisia rakennussuur.nit-

Lelijoita Mikkeliir. . Rakennusmestari Kemppe ol : syntynyt Kuo-

p1ossa , ~osta hän tuli Mikkeliin vuonna <89~ . ~än ehti kui ten~in

toimia kaupungissa vain vaja<J t ka~si vuotta ennen kuolemaansa .

Arkkite~ti Folor. valmistui Su~en Polyteknil!:sestä op~stosta

vuonna 188L ja toimi Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimä~­

r äisenä a~kkit~htina . 1 Hän ~ul1 Mikkeliin Hollolasta v~onna 1888

ja lähti jo seuraavana vuonna Kuopl oon ; joten hänen merkityksensä

jäi Mt~kelissä vars in vähäiseksi .

Ka~pu~gin keskustaan asuinrakennuksia piirttnyt suunnittelijoi-

den joukko on koulutuspohjaltaan hyvin vaihteleva . Raker.n~ss~un-

nittelijat ;;ul~va!. ka:.t~:.tnkiln muualta 5a vi1pyivä'; ~eskimäär:n

s~htccllisen lyhyen ajan , r.1~utaman vuoden , kaupungissa . Vaihtu-

vu:.ts su·Jnni tt.clije>iden joukossa oli melko suu~i .

1. Pu~anen 1967 , s . 490- 491 . 2 . ~~ikkel i r. :<aupun~iseurakunnan ripp:.k; r~at .

31

3. 2 . Rakentaminen ja ~a~enn~smateriaalit

Rakennusedcllyt:yksct ol ~ vat t-li~kelin seud~lla 1800- l·.1v·Jll&

hyvät, ra~e:1n;..~s tarpe1 ta oli ~äniyrnpär·istössä hyvin sa:~tavilla

ja cor.tit o~ivat halpoja . Kaupu~gin ~er;..~stamisen jä:keisessä

:onttien myyntittlaisuudcssa vuotuisen tcnt~iäyrin sanottiin

olevan asstgnaattiruplan 1~00 : lta nelickyynäräl~ä ~a ton~tien

pohjahinnar: ~opeekka neliökyynärältä lukuunottama:ta epätasai­

sia contceja, jotka clivat vielä halvempia . 1 Rytkösen mukaan

tontit maksoivat aluksi vain 10- 15 penniä nei~bmetri . (Tällä

hän tar~oittaa ilmeisesti 1800- l;..~vun loppupuolen tilannetta ,

sillä markka otettiin käyttöön v;..~onna 1860 . ) Saman lähteen

mu~aan raker.nush:rret maksoivat keskimäärin 25 penniä syli ja

sal vur.Jies ten palkka oli 1 markka 25 pe!1niä päivältä. 2

Asuintalot olivat Mikkelissä yleensä hirsirunkoisia ja laudoi-

lettuja, poi~keuksena n5 . kal~kikartanot , joita kaupungissa

o:i kolme. Yhtä tällaista , kauppias PieLari Kiu~un taloa, pu-

rettae5sa 1930-luvulla huomattiin, että rakennuksessa oli käy-

tetty sei!'läll'.ateriaalina save!"l, hiekan, ka l k:.r., mukulak::. ven ja

~a!lerva~: sekaista massaa , jo~a oli sullot..tu pystyyn asetettujen

puuriukujen varaa!l . 3

'?ässä yhteydessä ei ole ma!'ldollista pe:-ehtyä kovin tarkas ti

käytettyit:in rakennusmate~iaaleihin ja - tekr.iik~aan, mutta jont: in-

la.:sen käsityksen asiasta voi saada säilyneiden palovaku;..~tusasia-

kirjojen perusteella . Tälla:.sta lähde:nateriaalia on käytettävissä

1 . Kuujo 1971, s. 60 . 2 . ~yt~önen 191 2 , s . 26 . 3 . :ia~i 1960 , s . 10 ja 11 .

32

vas:a 1800- :uvu:'l :ioppupt:o~e:l-c.. Palovakuul-usasiakir·jo:.sta käy

il:ni , että v:Josisacan loppupuolella hirsir' . .mkoiset c.suinrakc!"i-

nukset laudoi tettiin j a rcaalattiin öljy1~aalil:a lähes ;>ol kkc:;k-

sett~ . Vuorausc~vasta t~i maalau~sessa käy~etyistä väreistä

niissä ei ole : arkempia mainir.to~a . joten asuintalojen tyyli-

his~orian selvit~äm!.ser. kannalta niiden anti on varsin vät:tincn .

fi:!rsirunko:.scn talon vuoraus teh t ii n aina jälki~yönä useita

vuosia talon va lmistumisen jälkeer.. Tämä rakennuskäytäntö ilme-

nee ~ikkelin kohdalla esimerkiksi vanhoista valokuvista ( KUVAT

19 ja 22} tai vaikkapa tontille n :o 16 Niko lainkadun ja Vilt:on-

kadun kt:lmaan vuonna 1897 rakennetun asuintalon palovakuutus-

asiaki r joista. Heinäkuun 15 . päivänä 1897 päivätyssä palovakuu-

t.usasiakirjassa maini taan rakennuksen olevan ":!.audoit:;amaton

rautalevyisen katon alla". Hieman yli kaksi vuotta rr:yöhe=in ,

syysku~n 26 . päivänä 1899 päivätyssä asiaki r jassa mainitaan

samasta rake:1nuksesta seuraavaa : "Asuinrakennus hirs istä, en-

nen vakul;tettu 16 500 markasta ilmoitetaan nyt , laudoite ttuna

ja öljymaaliHa maalattuna ynnä sisäpuolelta t.ape tseerattuna

ja maalattuna korotettavaksi 6000 markalla" . 1

Talojen kateai:1eina käyte ttiin kaupungeissaw~e yleisesti cuohi -

kattcita , lautc::- ja jopa turvekattoja vielä 1800- l uvun alkupuo-

lella. Esimerkiksi Porvoossa lautakatto ja t urvekatto ol i vat

Cardoergin mukaan yleisiä koko 1800- luvun ens immäisen puoliskon ~

ajar: . ,:: t4~kkelissä vuoden 1858 rakennusjärjestys kielsi mm . hal -

vat päreka~ot , r.lut.ta erikoislu?ia niihin annetti in vielä kaunn . 3

1 . ~inais?alo-~alovakuut~sasiakirja n: o 19484 . ? . CarCber;; 19~C, s . 170 . 3 . Kuujo 1971, s . 241 .

IJa::l;o!sta va:o.<uv::.sta pilateLcr" pärekatot ovat olleet. varsin

yleisiii I·H.<kelissil vi elä 1800- h:vun jäl k ipuo~ !skolla kin (KUVA':'

19 ja 22l . Paloturvallis~,;uåc~t vuoksi r.!is \.ä .<uHenkin pik.<u

hilj aa :uovuttiin ja til.<1l te tuliva t flUO?a- ja pr-ltl kat:cet .

Ka!l(e!'lla1sten yksiker roksisten ra~er~n:.,~sten kat.tarr.ine11 asfa:ttl ­

huovn t!.a sa l .!.itti:n ~a'Jp:.toge:ssa vuoåesta 1877 täh t :.en .1

Palo-

vaku~,;t:.,~sasiaki:-jojcn :nu:<aan "asfal ttikatot" yle~styivnt :·!ikke-

.!.issn 1880- ~a ~ 890-l".lvuil :a . Use:n as~al :t1h:.topa :<orva~tii!'l

~yöhetr~in palo~ur"val:ise~malla ja kestävämrr.äl:ä peltikattee lla .

t4i kkelissä rautapeltiset i<a\.ot a:.koiva\. y~eistyä vasta 1890- luvu!"l

lopulla .

Edellä ma!r.i tt:.,~ rakennuskäy \.ä!'ltö käy ilmi tar"kasteltaessa ton-

tille n : o 16 v::.:honi<adun varrelle vuor.na 1899 r·ake!'lne!.un asuin-

talon raken:1ushisto riaa . Tämän rakennuksen t odetaan syyskuun

~6 . pä1vånä 1899 päivätyssä palovakuutusas!akirjassa olevan

" nljyr.'laalilla maala:tu , asfalttikaton alla " . VieLä samana syk-

syr.ä 9 . 11 . 1899 päivä~yn Suomen :<au;>~nkier. yleisen Palonp~-yht~ ön

Joh:.okunmm pöyt..äkirj an mukaan " · . . katso:. j oh tokunt a syytä o 1 e va n

r.~äii:-ät..a , ct:..ä huor.et:ksen numero kol :ne ;>iiäsyn<:ksu, koska se on

ra~,;tapellillä ka:e tL~,; , O!'l a l e nnet t ava 14 markal l a , j oka ale~nus

luetaan ::.äst~ vuodesta" .2

Yleises~:. ottaen 11ikkel!ssä lienee noudatettu raken tar:tisessa

pääsääntö ::.ses t i yl e i stä ta~aa niin r a kc r.nus tekn::.ikan kuin r a ken-

n~sma~eriaa: ienkin s uhteen , ainakaan ffierktttävåä paikallista

eriko i s .<äytär. töä ei ol e 1imennyt . Toisaal t a asia vaatis!

1 . Tomm:r.e n 1987 , s . 110 . 2 . A:r.aispnlo-palovakuutusasiak1 r~a n: o 19484 .

34

t.ar:<em;:>aa t;;t.<1m~st;;: ~ul n r~ikä tässä ynteycessä or: ollut mahdol -

l:st;;: . ~äil th osir. mahdollis~~ jat~otutkireusta ha~tta3 se , e~tei

:v:1ki<elin ke::;k;.~sta-alueelia o!e säilynyt kuin muutan:a ;scO-!.uvun

~~urakcnnuksista .

3.3 . Julkisia rakennuksia

Ensimr.1äinen mk.<eliin rakennettu, jul.<iseer. käyttcön t.arkoite t tu

puur akenr.us oli ruiskuhuone, joka r akcnr.ettiin vuonna 1842 asema-

~aava-alueen läns:puolella sijainnee~le hie~kaharjul!e , ~isti-

mäelle . Ra~ennuksen suunnitteli Kuo;:>ion lääninar~kitehti Carl

Z1.e0 ler ( 1795-1857 ). Ruisk:.thuone oU. al unj)er:r. "kuut:iorr.ainen",

joka sivulta p~ä~ykolmiolla var:.~stettu rakennus , jonka katto-

rakennelman keskeltä kohosi pohjaltaan neliön muotoinen palotot'ni .

Rakennuksessa yhdistyi lähinnä päätykolrr,ioina ja hamMaslis~oi~a

ilmenevä klass1sn:i sekä m.'ll . tornin s:.~ippo.<aari - i:<kunoina ilme-

nevä uusgctiikka (KUVA 4) . Samantyyl:!.sen ruiskuhuoneen Ziegler

""unr·,l· ttel; .:o•>nsuuhun . 1 "-1k'' '1 ·· t•· .. " · · · · -~ ~ - ~ " "e. ssa amu tulen ~mrJo- e .. !

estellys- huone" , jonka y!'lteyåessä oli yleisen käytännön mukai -

ses~i kaupungin putka, oli ainoa ;>e~urakennus, jok:. sisälsi sel-

kcästi uus;otiikan tyylipiirteitä .

1 800- luvun j)Uoli välin jälkee:1 er! ~uolil:e maata !'aken:1ettlir:

kyl;>y:.aitoksia , jotka olivat ark:<'itehtoniselta ra.<ent.eeltaa:;

hyv:r. er~~aisin eri paikkakunnilla. 2 ~ik~clissä ra~ennettiin

kaupungin väliL~ömään lä:1eisyyLeen P1r:tin~er.1en kyl~yiaitos ,

1. Kuujo 1971, s . 64 ja Lilius 1984 , s . 7? . 2 . Li 1 ius 1989b, !; . 43 .

35

jcka avatt!in yleisölle vuo~na !864 . 1 ~akennuksessa eli kaksi

~orkeaa tor~~a ja kes~e:lä fasadia fro~:t.cspi; s~ , .)ossa a:!.hc:nl~a.

oli leveä avokuisti ja ser: yllä pyivälccn kannattama katcttt:

veranta . Kokonai s·.Judcssaan rakennuksen ~asc.di ol i syr.~:r.etrises':.:.

jäsennelty . Torneissa oli ilmeisesti jonkinlaista peili~oris-

tclua , mutta tornien r:.stiki{opuitteisissa i~kunoissa ja pohja-

kerroksen lehtisahakoristeisiss<J ikkunankehyksissä vcicaan :1äh-

dä sveitsiläistyylin piirteitä ( KUVI\ J) . Rakennuksen su:..~r.ni c-

tel:.jast?. ei ole tietoa . Kylpylai~os tuhoutui tuli~alos~a

1900- luvun alussa . 2

Sveitsiläistyylin varhaisin esimer~ki :':ik~elin seudull<J oli

vuonna 1869 valmistunut Kenkäveron!'liemen pap;:>ilan eli ns . :so-

pa;:>pilan ;:>äärakennus , jonka suunnitteli lääninar kkitehti Carl

Alfred Ca1o~en ensimmäisenä suunnit tel ucycnään Suomessa . Ra ken-

nus toimi pappilana ja ki r kkoherranvirastona sata vuotta ja

on nykyään seutukaavalla suojeltu kohde . Rakenteeltaan pn;>pi-

la!.! päär·aker:nus on harvinainen , sillä sen runko ei ele ladottu

h.:.rsistä vaan sen sijaan paksuista petäjälan~uista. 3 Svei~si -

läis tyyl.istä rakennuksen piiä!"asadissa ker·tcvat keskifro~itoniir:

sijoite~u!'l avokuisti.n runsas lehtis<Jhaornamentiikka , fasadin

r·eunoissa sijaitsevlen fro:"ltespiisien kolmi - ikk(.;naryhmät , ik-

kunolder: ylimmäisten r uutujen ristikkopuittee<:. , pro f iloiduilla

ko:1soleilla tuet~u leveä ri:iystäs sekä ikkuno:den kehyksiin ja

r·ä ystäslinjaan sijoitetut lehtisahakoristeet (K:JVA 6) . Kenkä-

veronniemen pap?ila edusti Mikkelin lähiympäristössä uu~ta

puuar~kitehtuuria , jossa :n::.elestäni :1äky:.vät myös rr.al!ipiirus-

tuster: välittärr.ät ~ansa1nvi:il1set tyylipiirteet.

1 . Kuujo 1971, s . 234 . 2 . Kuujo 1g11, s . 235 . 3 . Etelä- Savon rakcnnus?erintc >934 , s . 119 .

36

Ryt~<öser. mu~<nnn uusi ~alo:.or"ni r-a~e:mettiin vuonr:n 1880 Nais-

vuorelle', kl.:ite:-!kin sen yhteytee!"l r axc!"lnetl-u rav in;;.o:.apilvil -

.. 2 p , Jon:<i valrr:iscul västa neljä vuotta !Tiychcr.nr.in . a ... otorr.:.

pnviljonkeir.een vc:.. :.aneen liit:ää ns . pi t tO!"CSkln <?.ri<i<.i tehto;u-

rin yr.teyteen useista tyylilajeista laina:t:..tine de~aljeineen

{KUVA 7) . Ml.:issu 1800- L1vun lopun puurukcn:;ci sissa, j~,;li<iseen

käyttöön tnrkoitct.uissa rakennui<sissa uusrenessanssi;:>:.irtee<:.

olivat enemn:än tai vähem!Tiän haEitsevassa asemass;o . Niiistii

voidaan mair.ita Yleisten rakennus:e~ ylihallituksessa valmis-

tettl.:jen suunnitelmien mukaan vuosina 1879- 1882 ~aupungin lou­

naispuolelle rakennettu vanhan kasarmialuee!"l koillisr.eliö3 ,

rauta tic!".alli tuksessa valm1 s tet tujen pii r us tus tcn mukaan vuo­

sina i888- 1889 rakennett;.~ t•lik~elln Pautatieasema4 (!<<W.~. 8) ,

li:li:i!'!i:Jarkki ter. t i Locnb0!!1.:.n sul.:nni tte -~ e~1a kansakou:;.u!'"'akennus ,

jo:<a valrr,is::;ui. vasta '-'Uonna 18895 , sekä T .H.Grandstcdtin ( 1843-

1927) ~lelste!1 rakennusten ylihal:i:uksessa piirtämät kuuro-

mykkäinl<oulun rakennukset , jotka valmistuivat aiva!'l 1900- 1 uvun

alussa6 .

Asur.tcarkkitehtuurin tyylikehityksen kannalta julkis;;.en caken-

nustcr. tyylilliset ratkais:;t ovat todcnnäköises:i olleet suun-

taa !'läytt,ävässä asen:assa . ':'yylihistoriallisesti mielenkiintoi-

sin rakc!'ln;.~ksia ovat. ollee~ Risti!lläelle ra1<e:1nett.u ruisk1;huone,

jossa esiinty!"!eitii uusgotiikan tyylipiirteitä ei kuitenkaan

o!T!aksu:tu kaupungin asu!'ltoarkkitehl-uuriin, sekä Kcnkäve ronr.ie-

rr.cn ;>a;:>pila , jossa sve~ tsiläistyylin yksityiskohdat yhdistyvät

1 . ~ytkönen 1912 , s . 56 . 2 . Kuujo 1971 , s . ?.36. 3 . :-la.ssinen 198'1, s . iO. 4 . Valanto 1982, s . 62 . 5 . ~asstncn 1987 , s . 18. 6 . Hassinen 1987, s . 22.

37

syr.lll:etr·isee!'l !'asadiJäsc::t.cl yy:1 . Sveits::äist.yyli ei ~ui ten.<nnr

yle1stynyt Mikkelissä, vaikka tyyli tJl~~i~ il~eisest1 jO!'lk:r.

ver:--an suosi:u~si Itä- Suonessa . Tähä:r vi:.;;taa se, e\.';.ä svei';;-

s1Hi1styy;.: Lf:lvisi Kuo;Jioon ~iirnscr. :nu~aan 1850- tuvur. :opus::;n

~a ~oi saalta tyyli oli L~l iuksen r.r~kaan Mll i tsevassa aseme1ssa

Joensuuss<l 187C- luvulla2 .

1870- :uvur. lopulta lähtien u~srenessanss1 :uli Mikkelissä hal-

litsevaksi arkkiteh';;uurin r~uotokieleks: lå~:r.nä läär.ir.arkki-

teht.i Locn!lomin laajan ra~ennJssuu::ui t tel~ työn ans1os ta . :::ctel:.ä

ma!.r.ittuja ':leis~er. ra.<ennusten yl ihaEit.ukser: johtam~.o ,jul ki-

sia rnkcnnus:iar!kkeita ei ku1ten:<aan voi pitäii kaupu:l(lin ;:>uu-

arkkitehtuurin tyylike~:~yksen kar.n~lta merkitykset~öminä, vaikka

uusrenessanssin tyylipiirtee: olivat jo 1880-luv~n kJbessa

JUUrtuneet M:kkeliir., kuten tuonnem;:>ana käy ilmi .

Niiranen 1981 , s . 49 . 2 . Lilius 1984 , s. 16~ .

4 . MJKKEL.:N KA'JPUNG!N PU'JAHKKITEHTUCRIN ':'YYLIKEHI':'YS

4 .1 . Kaupu:Jgin e:1simmäinen rake;,nusvaihe - Empir·e~l ~a·..tsi

c.'.ikkel irl .<3'Jj)\.mgin ~akennuskannan yksi tyisl<ontai:')en tar~aste:u

kaupu:1gin ensimmäisen rai<cnnusvaiilcen nikar;a o:; vars:.:! ha!'lkalaa

useasta eri syyst-ä joht.ucn. Ensi!'lniikin säilyneitä r·a~ennuspii ­

rl:st.ul<sia on melko vähän suhteessa !'akenne t tctjer. talojen r.lää­

rään ja piirustusten ajallinen ja~autuminen on hyvl!"l c;:>ätasai­

nen . Suurin osa empirekauden ?iirustui<sista on 184C- luvun

alusta , jolloin ra~ennustoiminta ol: kaupungissa vilkasta .

Raker.tar.listahdin hidastuttua ja miltei pysähdyttyä lähes kah­

denkyr.m:enen vuoden ajaksi , 1850- ja 1860- luvuilta ei ole juuri

säilynyt rakennussuunnitelmia , joitakin poikkeul<s~a lui<uunotta­

matta . To:r.en tar kastelua haittaava ~ekijä on se, ettei pii­

~ustu~sia yleensä ole signeerattu er.nen 1860- lukua , joten nii ­

den ryhmit::.ely suunnittelijoiden mukaan on vaikeaa . Säilyneen

mater:i.aa~ir. vähäisyys ja piirustusten ::yylillinen vaatimatto­

r.1Uus vai~eut.tavat aineiston ryr.rcit~elyä t yyliseikkojen ?Crus­

teella ano:1yymeille sl:unnitteli~oillc . l'csin ?iirustui<sissa

on r.avaitlavissa eroja suunnit:elijoider. "käsialassa" eli siinä

tavassa, jolla piirustukset on laadittu . Kolmas tutkimusta

haittaava tekijä on se, ettei suu:1nitelmien totecttu~ista vei

varmuudella todeta läheskään kaikissa tapauksissa . Raker.nus­

nar.k~een totel:tumincn sinänsä käy ilmi ~alovakuutusasiak~rjo1sta ,

mutta valm:stunee!"l rakennuksen yksityiskohtaisempi tarkastelu

ei ole !..ä:.ä kautta mahdollista . Varsinkin tyyliseiKkojen osalta

tilanr.e on hankala , koska r akennuksen vuoraustavasta ja fasadin

39

yk~:Lt.yisi<o':ldis:a c1 ole yleensä :nandol:ista saada tietoja ,

mi;cäli raker.nus~a ei ole ~o:e~.:t..et.tukaan Jliir:.~stus!:f!r. edellyt:.ii­

mällä ~avalla . Valokuva-aJneis~oa , jonka perusteella tot..eutu­

neeo:. ra;cennuskohteet.. voidaan varmu-.~della havaita r.Jel;co yks~ tyis­

ko:-ttaiscstikin, on vasta 1860- 1870 - ~uvui!.ta alkaen.

Koska 1800- luvun alkupuoliskolla raker.nuspiirustukset ovat pää­

osin signceraamattomia , ei tiedetä kulnka paljon rakennut:ajat

ovat käyttäneet r.iiden val~is~amiseen ulkopuolista a~ua . Kau­

pung:n perustamisen jälkeisinä nopean rakent~isen vuosina

tont t ien omistajat lienevät itse suunnitelleet rakennuksensa

ainakin joissakin tapauksissa , kuten aiemmin on jo mainittu .

Säilyneiden rakennuspiirustusten joukosta voidaan kuitenkin

ero:taa joitakin p11rustuks:a , jotka ovat ilmeisesti saman suun­

nittelijan laatimia . rtakennusmestari Emanuel Nygrenin signee­

r aamat kaksl rakennuspii r ustusta antavat mahdol lisuuden tarkas­

te::.la Nygrenin "käsialaa" ja pyrkiä löytämään signeeraamatto­

mien piirust~sten joukosta samalla tava:la laadittuja suunni­

teln:in . Nygrenin signceraamia suunn1teln:ia ovat ns . Hajancerin

:aton piirustus tontllle n :o 59 Koulukadun ja Mikonkadun kulmaan

sekä lääninrahastonhoitaja O. Ehnbergir. talon piirustus vuokraaja

Antti Liukkosen tontille n :o 10 ~i;colainkadun jn Vilhonkadun

~ulmaan, ja ne oolemmat ovat Mikkelir. n:aistraatin rakennuspii­

rustuskokoeloasso Mikkelin maakunta-ark~stossa . Edellä mair.it~u

on tarkastettu P.einolassa helnikuussa 1843 ja jälki:nmäinen ~li~­

kelissä syyskuussa 18~5 . Molempien pii rustusten oikeassa ala­

reunassa on pienellä kirjo:tett.una "E . Nygren" ilman vt.osilukua .

Vaik~a rai<e!"lnukset ovat suunnitelrr.issa tyylillisesti erilaisia ,

40

ni:ssa en k~::eP-ki~ sarr.n käsittelyta9P- - SnsinnäkJ~ ~ole~ma~

plirust~kse~ on lnadi:t~ nyv~~ huolellisesti, sil~ä n!ihin on

rr.erk:. ~ty !:or.tin sijair-ti , rakenn~ste~l sl_jainti ton:ill a sekä

as·Jinrai<e~nuksen pohjakaava ja pääfasadi . Pohjakaavaan 0:1 sel ­

keästi merkitty kunkin huoneen kohdalle onko kysymys e~eisestä ,

ke! ttiöstä , kamar~sta , salista tai rr.uu"lun käy:t5ön t.arkol tetusta

tilasta . 1-työ:s ;>iharakennukset on ::.uetel tu pi tr·;st~ksissa .

llyBren on piirtänyt rakennusten seinät pohjakaavoihm åäriv:.i­

voin, hänellä on mycs oma tapa esit~ää rakenr.uÅsen ~unit. sekf.

portin sijainti, jonka hän osoittaa kahdel~a ;>or tinpylväiden

paikkaa osoi ::tavalla neliöllä . Rakennuksen fasadikuvassa Nygren

varjostaa ik~unat siten , että Ikkunoiden oikea a l areuna on hyvin

vaalea ja var jostus tummenee vasenta yläreunaa koh"i . Rakenr.uk­

sen katto on varjostettu ylhää: ta tummaksi , josta se vaalenee

kont1 räystäslinjaa . Nygrenin piirustuks:ssaan käyttämä pcrt:l­

ra~ennelrna on ~o::.emmissa suunnitelmissa jokseenkin samanlaine!'l .

Por:.in;>ylväinä toimivat pohjaltaan nellön muotoiset pila!"it nou­

sevat. korkeal ta j alustalt.a ja päättyvät vaakasuoraan yläkama:1aan ,

joka muistJ~tua eräänlaista palkistoket yst ä . Säilyneiden pii­

rust.•;sten joukossa on neljä signeeraarr:atonta rakennussuunnt :el­

~aa , jotka or. yksi:yiskohdijtaan laaditt~ saoalla :~valla k~in

Kaksi edellä mainittua piirustusta , joten on i~meis~å, että

nek:.n ovat Nygrenin laatimia .

'l'oiser. selkeästi e rott•;van r yhr.Jän muodostavat piirustukset, ton­

teille n :o 4C , 50 ja 75 , joissa rakennJsten ~ohjakaavassa se:.-

nät. on r.Jerkit.ty mustilla , "u:T!peen värjätyillä" viivoil:.a, pohja­

kaavoihin ei ole merkitty huoneiden käyttötarkoitusta , rakennuksen

!'asadi;>i:rust·..:ksessa ii<~ur:at ja kat:to on ~äte;;ty va:Ckoisiks:.

ja viimein pof'Un sijalr.ti on r.terkit~y ka~Jdella suoraka::.:eel.la ,

joist.a O!:'l rihan puole~ta "leii<at-~u " to i ncr. i<ulr.m pois . Näider.

;>lirus~ustcn teki~ä voisi olla toinen seurakur.nan r'l.pp1kirj o:Ls­

sa 1840- iuvulla mainltuista rakcnnusmest?-reis:a , Kus:..aa Tuhka-

Lainen , jolta ei o:Ce k'.liten:<aan säilynyt s ;gneerattuja ;Jiirus-

tuksia .

Kaiken kai~kiaan täl. tä a,jal ta säilyneet r<:kennuspiirt.:stui<se!-

ovat tyylillisesti melko y~denmui<aisia . Suuria yksilöl lis!ä

croava!.suuks:a esimerkiksi fasadien käsittelyssä ei ole hav;;it­

~avissa . Kuten jo aikaisemmin on main::tu säilyneiden ~iirus­

tuster. yhåcnr.tukaisuus l i enee seurausta tarkasta valvonnasta,

suur.nitelmien yksinkertaisuus ja fasadeja r:kast~.:ttavl.er: yksi­

ty;;.skohtien puut,~um::.nen aiheutur.ee raxennuttajie!1 vähävarai­

St.:udesta ja su~nr.:~tclijoicen puutteellisesta ammat:::.taidost-a .

~akennt.:ster. sijoittu~inen tontille

Emp.:.rcxaudella asuinrakennukset. sljoit.e~tii:l Xikkel issä y:.eer.sii

katuli:1jaan rakenr.uxsen ritkä sivu ;:>ääkatua vasten . llkoraken­

nukset sijoitettiin tontin takaosaan tai sen sivt.:il:e, usein

saman katon alle pitkään riviin . Myös käsityöläisten vcrs".aa::,

pajat , pa!1iffiot ja muut, vastaavat raxe:1nukset si~aitsivat ylee!:'lsä

::onttien takaosassa . Joissakin ta;:>auksissa käsityöläisen paja

rakenr.ettiin asuinr akennuksen viereen \<atulinjaan, kuten seppä

Car.! Fr. Tallgrenin tontilla . ;

,, . Kts . Papusen t::mt:ikartta, tontt..i n :o 9 . !<uuJ o 1971 , s . 252 .

42

Kcsi< i ton t.i lla asuinr•akennu~ s:joi tet tiir. lähelle j ::ll~paa -.umpaa

:o!'ltir. reunaa , \<ulmat.cnt.illa sitä vas toin ;:>oi\<keuksctt.a .<al.u~er:

k~lmaar; tontin k<;.tulinjaar. s l t.en, e t.!-i:i rakennuksen fasadi t.ul:.

y~eensä ?ääkadun puo~clle ja päg_ty jä:. siv:..~kadun puo:e:..le .

As:..~inra:<ennus täytti tont~r. pääkacu!'l puo::.eisesta ka tulinjasta

usei~. enemmän ku!r. puolet ja lo?puosan täytti ait.a . Vinkkeli -

talot olivat nyvin 'Jarvinaisia , mutto 1840- ll;vulla Mikkelissä

niitä oli Papusen ton;:ti kartan mukaa:-: ainakin kaksi : !Ucksan-

ter inkadun ja Koulukadun kulmaan ton:illc n :o 54 rakennettu

ns . Hällström:!.n talo sekä Aleksanterinkadun ja Kirkkokadun

kulmaan rakennusmestari Kustaa Tuhkalaisen tontille r. :o 39

r·akermettu valo . Näistä edelliner. valmi.st.t:i v:..~onr.a 1846 j11

jälkimmäinen vu::>sina 1843-44 . ~1olempien rakennustee r u:1ko- osa

oli s:joitettu ~leksanterinkadun varrelle ja pier. i si ipiosa

sivukadun varteen .

Täysir: poikkeuksel.!.i~en !"akennusten sijoittelun s·..1~1teen on

tontille :1 : 0 77 Puutarhakadun varteen tehty suunnitelma as~ln­

rake!1n~sta ja ulko rakennuksia varten . 1

Piirustus on tarkas~ct~u

Heinolassa 28 . 11 . 1842 , siis ennen läänin~allitukscn silrtoa

~~ikke liin. Kyseessä on lä~es symmetrinen sommitelma , jossa

asuinrakennus on sljoilettu katulinjaan ton tin keskelle ja

dkorakennukset. pi tkir. tontin sivu!"eunoja lii~elle tonti!1 keski-

osaa kahteen rakennuskokO~!ais·.Jutee:-J . Symrr.ctrian rikkoo u lko-

rakennus ten koi<ocro ja asu~nr·akennuksen oikealle puolelle si-

joitettt.< portti . i<oko!1aisuudessaan rakennusten sijoittclu on

kuitenkin hyvin edus<::ava {KUVA 9) . Tällainen tontin jäse!'ltely-

La~a ei yleistynyt ~ikkelissä , sjllä tämäkin suunnitelma jäi

i~~eises:i to:e~..<tunatta .

1 . ?iir-ust.us ton::.i:le n : o 77 . f1i!<kelin :naistraatinarkiston rakennuspll r ·..ls Lusi<o\<oe lma . t·1!1A .

Päi:ir·akcnr;u~sen lisäks:. sat:~alie t.or.t1l:.e saatet:.: tn sijoit:.aa

ka!.ulin~a;r~! toinen t;;.lo , joka yleensä oli va:->sir.aista paä:--akcn­

nusta huomattavas~i pie!'leW-?i . Tänä piene~~i !"akenr.us oli joko

<:s~in~äyt~oön tar~oitet.tu :ups tai käsityö:äisen työpa~a .

Yleensä ?icnemp:. rakennus sijo~!.ett11n ;>ääty päiikadun puolei­

seen katulinjaan , jolloin portti vcitiin sijoi ttaa tämän ja

varsi naisen piiii r<~.ker.nuksen väli i :''l. i.Jsein ;>l enempi ra~enn·.Js

sijoite~tt:r. ~okonaan sivu~acun p~olclle , jolloin nyös pcrtt:

saatettiin sijc:~taa sinne . Kaikke:r. yleisi~än kay~ännör.

muk<~.an rakennettiin k~:te!lkin vain yksi asuinraken:1us pää~ad~,;n

;:HJcleiseen katulinjaan j a :nul.!t , jcko asuin-, verstas- , p<~.j a­

tai ulkor2kennukset , tontin takaosaan tai sivukadun varrelle .

Va1k~a ngäräysten mukaan pääkatujen var!"et o~i rakennettava

ed~stavasti , nl!r. siitä huol:matta w.m . päätorin pohjoisreunalla

sijaitsevalla t onti lla n :o 80 pystyte ttiir. ulkorakennuksia pää­

kadu!l va!"teen . Kyseessä o~ ~ulma :ont ti , jossa ;>iiär·akennus oli

to!"ia reunustavan Hallituskadun ;>~olelia . Ul~o!"akenr.u~set

pystytet~: in kaupungin toisen pääkadun eli A~e~santerin~adun

varteen . Ulkorakcnnusten sijoi:;tcluun vai;.:utt1 t ontin vie!"cstä

\(Ulkeva ja koko ~orttcl in hal;.:aiseva ki!t\J , jonka me lemmin p:.~c-

lin sijoitettiin oark~i~apo!" t.~ik1t .

Rsemakaavan pohj~isosan tentit !"akcnnettiin muuta kaupur.kia

epäsäär.nöllisemmin , kos~a maas:o oli siellä epätasaisempaa ja

rakc:1ne ':.taessa joud·JttL.r. ~äy tär.nöllisistä syis:.ä fJOudattar.1aan

cnsisi~aisesti naaston muotoja . Nä~r. :1äyttää käyneen varsinKin

P~utarhakadun varrella sijaioneilla ton~eilla . Ssimcrki~si

p:JUse;:;pä G.\{!.ckströmin tcntille n:o 73 rakennetti~r. as;.~intalo

:o:-:t.in kes.dosii:: , vaikKa ka;J:;nv~rre<. olivat vie:!i ra.<e:;tmötl.a . 1

Joillakin ton~eilla eli cntu~destaan a:kaise~pten as~k.<a1d~::

rr:ckkeJä , jo::.ka nait:.as! vn: aseoakaa,·an Loteuttam1st.a ja nt,iirät­

ti:n sen tähden ;>uret.t.avlks! . 2

?.~kennustcn pohjakaavat

Yksinkertaisira:!issa siilyne~s.sä r<:~kennuspiirust:;ksissa on esitet-

t.y vain rake:muksen fasaci tai fasaci ja pohjai<aava , mo.~:.t.a niissä

e: ole signeeraus:a, ei mini<ähnlaista tietoa pii~us~ukser. val­

rr:is:.urr:is- tai tarKastusaJar.kchcasta eikä tontista, jolle talo

on tarkoitettu raken:1ettavaksi. Piirustus~en laatu ja 1nfor-

maa:.ics1sältö vaihtelee siis suuresti . Jseimmissa pi:rustuk-

sissa on kui.:enkin esitetty rakennuksen ;>ohjai<aava .

Piirustuksissa esiintyvistä asuinrakennus:en pohjakaavoista

y.<sinl<er:a1sin on ~ähinnä perus~yy;>piå tupa ja siihen l!.il.tyvä

ky:l<iälnen (K~vA 10, D~A 21 . Rake::n~l<scen on sisäänkaynti sekä

tuvan että kylkiä1scr. pucl~lta . t-lycs t:uoneiden väliseinåssä

o~ oviau.<l<o . Pihan puo~elta sis3~n JOhtavat portaat. cvat i<a~s1-

r.ous~iset . T~llaisia p~eniä t~~arakcnnuksia ~al<ensi kaupungin

vahavarainen veestönosa , joten r:e ovat luultavasti clleet melko

yleisiä kaupur.gin ensir.JKäisen raker.nusva1heen aikana, vaii<ka

niider osuus säilyneistä rakcnnusp:irustuksis~a e1 ole ~ovin

suu~i . On ~ahcollista , e~ta vastaavan:alsia pieniä :u~araken­

n.JI<s 1 a pystytettiin ilnan valoii ta rakennuspiirustuksia .

45

Varakk·Jucen ja tilantar';:>ee:) rr.uka!scsti :o:.ttien onistajat ra­

kcr.n~ttivat suurenpia ja ecuscavampia asuintnlojE . Suh:eelli-

sen pieniir; asunt-oihin riitti pol':jakaavan malliksi r:s . %o:-a-

tuvan tai eteiskamarillisen pari tuvan poh,jnk;;.:lVa , jot:: '!Oi !:.iin

muunnella !:.arpeen mukaan . lteiskamarilliseen paritupaan por.Js­

luva pohjara~kc.isu oli hyvin käytännöllir:en, mikä::. asu:.nraker.­

nuksen y!lLeyteen haluttiin raker.taa e:;imerkiksi leivintupa.

Tällöin toiseen suurista ~uvista sijoitettiin leivintupa ~a

muut tilat Jäivät asuntokäyttöön . Perustyypin :oinen tupa

voi ti::.r. jai<aa tarpeen rr.ukaar; useampaan r.uoneeseen (Jl:A 3) .

~1irustuksissa esiintyy pchjakaavaratkaisu, jossa rakennuksen

toisen puolen muodostaa suuri tupa ja toisen puolen kanar~,

keittiö ja eteinen (KIJVA 11) sekä tästä hieman "kel':HLyneem;:>i"

versio, jossa on pieni sali , Kaksi kamaria, keittiö ja eteinen

(KUVA 12) . Yleensä kaikkii~ as~inraker.nuksiin rakennettiin

?i~an puolelle pieni porrashuone , jonka kautta päästiin etei­

seen . Por!"as!luone saattoi olla pu:.pettikattoinen , jolloin ;>ortaat

voitii~ sijo:~taa rakennusruneon suu~taisestj {kuten esimerkik-

si kuva:. !'! : o 10 esittämässä :apa'..lksessa) , tai se oli harja­

kattoinen .

Käytet.yin po!ljaratkaisu empiren aikana ol: 11ikkelissäkin karo­

li:.!'li:'len pohjakaava eri muur;nelmineen . Perusnuodossaan ~ämä

pohjakaavatyyppi on esimerkiksi jo aikaisemmin main.:.:ussa kä!,llö

Ewa Cr.ristina s:omqvistin tontille n :o 52 tehdyssä asuinraken­

nuksen S'-!Unr.lte}massa, jonka tontin omistaja on itse signeer<Jn­

nvt . Siinä rakennuksen keskellä on kadun puolel~a suuri sali

~a pil':an puclella leveydcltätn samankokoi~en eteine:: sekä

45

niiden r.JCler.ur.i lln puoliEn syr.Jmetrisesti s:.joi t..ettuna kaksi

h•Jonetta, joista kolme on :<amarla ja r.el~iis keittic (DIA L;.

Karoliinista poh,jakaavaa k~;i tenkir. :nuun!'leltiin monella tava::.la,

jakamalla ;>erustyy;>in 'luoneita p:.ener.Jpiin csii~ !:ai lE :tgr.J~~lä

si:he!1 ylinääräisiä !luoneHa . Nuohooja Georg Kuvkknscn tontille

~~: o 50 Kirkkokadun varrelle rakenr;ettavan asuin La:!. on piir·.Jstul<­

sessa on per ustyypin eteinen jaet:.u kahtia , mutta siiilytet;;y

rr.uu huonejako perustyypi!'l rwkaise!'la {KUVA 13) . Kaikkein y~ei ­

simmän mu:.Jnnelman mu~aan salista teh~tin rakennuksen rungon

läpi ulottuva ja eteinen siirrettiin toisen pihanpuoleisen

kamarin ÅOhdal le. ~ällaisessa tapauksessa keit tiö voi:iin

sijoittaa rakennuksen katusivustalle, samalle puolelle salia

kuin eteinen . Yleensä keittiö kuitenkin sijoi tet tiir. pihan

p:.Jolelle . Pe:-usmuunnel maan, jossa rakennuksen rungon syvyisen

salin ~olem~in puolin oli kaksi huonetta , voitiin ~iittää

jompaan kumpaan päätyyn lisää huonei ta, kuten esimerki~si ton-

tllle n :o 1 Ha:lituskaåu!'l länsipäätän raker.nettava~si tarkoite­

t un asu.ir.talon suunnitelmassa (KUVA 14 ) , tai rakennusrunkoon

voiti:r. liittää kokonniner. siipiosa, kuten tontille n :o 60

Rantakadun ja Koulukadun kulmaan laaditussa rakennuspiirustuk­

sessa, jossa siipiosan muodostavat kcittic , eteinen ja leivin­

::.upa (Kt.:VA 15) .

t'lo'l cmmissa Emanuel Nygrenin signeeraamissa rakennusp:. i rus tuk­

sissa on käytetty rakennuksen läpi ulottuvaa salia . Näistä

van~1err.pi, ns. Eajar.derin t.alon piirustus tontille n : o 59 Koulu­

kadun ja l"'ikonkadun kulmaan , on tarkastettu Heinolassa

47

helrr.il<uussa 1843 . Ha~c~n·;ksessa on suuri sali , kadt:nku tr.mn

puoleisessa päädyssä kaksi l<amaria ja salin vastakkaisella

puol e lla keittiö ja ete~r.er. . ~~äiden ja:kcksi rakennuksen ?ää­

tyyn on si~oitett;; suur: leivintupa, joho!"' on s isäänkäy!"'ti

rakennusr:.Jr.gon suuntaiscsta porrasl':uoneesta pihan ?CJolel"..<:L

Sana n porrashuonee!"' !<.autta pääsee myös e teiseen :a sitii ka;;::ta

asu:ntilcihin . Salin ympärillä s~jaitsevie~ huoneiden symmet­

r~asta 0:1 l uovu':tu sixäli, että ~äytänncllisyyssyistti cteistä

on hieman ku t i s tettt: välise:nää siirtämäl lä , jotta saataisi t!"'

':ilavamp:. keittiö (KU VA 16 ) .

To:r:en Nygrer1ir. signeeraamista piir·usLukslsta on ta!'l<astel.tt:

:-: ikkelissä toukokuussa 1843 lääninhallit.uksen muu tettua ;.leino­

l asta Mi%keliin . Kyseessä on jo aierr.min mainittu läänin~ar.astcr.­

r.o i ta,ja 0 . !::hnbergin asuintalon piir ustus tontille ~l : o 10 Nikclain­

kacu!'l ja Vilhonkacun kulmaan ( KUVA 1 7) . Pi:rustt:s kuvastaa

porvariston yhä suurempaa asumis mukavuutta arvostavaa elär.län­

~-apaa , joka !lei~ ast.uv asuntojen huoneluvun kasvuna ja s uurerr.-

pina rakennusvolyyrr.eina . Ehnbe!'g:.r. asunto koostuu kt:udesta

kar.taris ta , rake nnusr·u:1gon läj)i ulottuvasta salista, pienemmästä

sal ista, keittiöstä , !'Uokakomerosca ja eteisestä . Huoneet on

ryhr.litelty ra ke nn·;s:-ungor. halki kulkevan s ydänseinän molcr.nr.in

puoli:: , vain st:uren salin kohdalla sydänseinä katKeaa . Pihan

puolella sijai tseva picnem~i sali on sijoitet tu sydtinscinän

suu:1taisest i. j <J s e on syvyydeltään m:.Jiden pi enien huoneider.

kokoinen eli puolet rakennusr·u:1gon syvyydestä . Kei tt:c ja

e t e:r:e :l ovat poikke uksel lisesti. vie~·ekkäin sijoitetu : rai<ennus­

rur:gon keskikohdalle pihan puole lle .

Rakcr.nus on kool t.aan poikke:.tkseE:ser. suuri -:840- .!.uvulla :-':ik-

keli~r. suun~i~elluista asui~telots~a ja se on lu:.tltavasti yksi

kaupungin ensimnäisistä sydänseinän varaan .~&sennellyistä asuin-

!'akennuksista . Huonerniiiirä~ kasvaessa näin suu!'eksi syctiinscini.i

mahdol list: huoneiden tarkoituksenmukaisen ryr.mittelyn , r.~inkä

vuoksi se yleistyi suurissa pervaristaloissa jo cmpi!'en aikana.

Ehnbere;:.r: talon pohjakaavassa on havaittavissa to:.r.e~kin Mik-

kelin oloissa uusi pii!'re, rakennuksen päätyyn sijoi:ettu por-

rashuone . Nygrcnin piirustus on kuitenkin sikäli epäselvä,

e~tei siitä voi varmuudella todeta onko kyseessä katetcu por-

raskäytävä . Fasacipiirustuksessa ei näy rakcnnukscr. päädyssä

aidan yli kohoavaa porrashuonetta tai sen katt~a . " . ..ygrcn on

tietenkin saattanut jättää sen piirtämä~tä samalla vcrusteel:a

ku~:1 savupi::.putkin, jotka jäte~tiir. yleensä pois empiren aii<ai-

sista rakennuspiirustuksista . Rakennuksen toiseen päätyyn

piirretty porrashuone ol isi riki<onut julkisivun symmetr~an jo

rake:1nuspiirustukscssa . Jcka tapaui<sessa piirustukseen on

rakennuksen päädyn ja pihalle joh~ava~! portir. välii.n sijoi-

tettu aitaan oviaukko , josta piiiisee piha- alueesta erotct::.ua

käytävää pitkin kaksinousuiselle porrastasar.teelle , joxa ~ocen-

näkö1scst~ on tarkoitettU katctuksi porrashuor:eeksi, koska

siitä on edelleen sisäänkäynti rakennuksen päädyssä s i jaitsevaan

~iene!llpään saliin . Nygrenin suunnitelma ennakoi myöhemmin yleis-

tyvää käytäntöä avata rakennukseen sisäänkäyr.ti suoraar. kadulta

rakennuksen päätyyn sijoi tett;n porr·ashuoneen kautta . Pihan

puolella or. !isäksi kaksi sisäänkäynt.iä , joista yksi johtaa

eteiseen ja toinen keittiöön .

49

Kos~a Nygrer. on käyl.l.änyt rakenr.usr;..ngo:; läpi ulottuvan sc:lia

:nolerr.missa s:.Gneeraa~.issaan suu~nitcltr.issa , :m ajatel :nv:.ssn,

et~~ esimerkiksi ~c ~iemmin ma:.r.itut tonteil~e n :o 1 ja n :o 60

te~dyt asuinra~e~n~sLen su~nnil.elrr.at , joissa on knytetl.y saoaa

ratka:sua, o~ls!va~ :nyös ~äncr. :aatimiaan. Lisäks: ~olemmet

pii!'ustukset on laadittu samalla "käs~alalla" , jo::a Nyg!'en on

käyttänyt ja ~ota on ~o edellä selostettt.: . T9rr;än "käsia~ar."

perusteella myös ton:ille n :o 57 Kirkkokadun ja Hikonkadun kul­

maan laadi: tu asui~rakennuksen su~nni tel:na { JJ Jl. 3) sekä Puu­

tarhakadun varteen tontille n :o 77 laadittu pi:rustus !KvVA 9l

voidaan mielestä!'l i katsoa Nygrenin val:nistamiksi.

Vaikka Nygren on signeerannut piirustuksista vain kaksi eikä

yhteenkään ole merkit~y pii rustuksen valrr.is~umisajanko~taa,

vo:caan p~irt.:stukset asettaa krono~og:seen järjestykseen läänin­

kansliassa tehdyn tarkastus- ja hyväksy:nismeri<intöir.in liitty­

vän päivayksen mukaan . Tä~än ~äiväyi<sen :nu~aan näis:ä ~iirus­

tuksis:a vanhimpia ovat tontille n :o 1 ja tcntille n :o 57 lnadi­

tut suunnitelmat, joista ensimmäinen on tari<astettv i9 . 7 . 1542

ja l.oinen 15 . 10. 1842 . Kämä ~iirusl.ukse':. ovat ~~olirna~tomamm1n

laadittuja k'Jin saman vuoden lopussa, 22 . 11 . 1842 tarkastetcu

pil!'ustus ton~Ele n :o 77 , puh=attakaa:1 vas:.a seur·aavana vuonna

tarkastctuista P.ajanderin talo~ ja !äänin~atastonnoitaja Ehnbergin

Lalor~ piirustuksista , jocka };ygrcn on jo sig!'leerar.nut .

~l! clcnkiintoinen seikka on se , että Nygren on suunr.itel:ut nsu:.!1-

taloja sc~ä käsityölä!sille e~tä varakkaammaallc väelle . Ensin

mainit tuu:1 ryhmään kuului kirjan~aina~ a ~ . Ha~ ander, jolle ~!y!;ren

50

su· .. Hmittel i s ali:J , kaksi k~mnria , ke:.:tiö:-. , ete:.ser; ja l eivin-

:;uvar. ;<:äS::; tiivän asuinraKennuksen . Kaur::ungir. ylimpäär. sosiaali-

luokkann kuuluivat virkamie~e~ , kuten liiänlnrahastontoitaje

E!m!Je ~·g, .jolle Nygren suun!litte:i ;:>erät: kuusi kamaria ja \<aksi

sal ia käsittävän asuintalon. Syy s i ihen, että ~ygr~n ylitti

suur.nittelutyössään sosiaallsct rajat, löytynee amma:titaitcis-

ten s·..1u nnittelijc~den vähäisestä määrästä . Kosi<a Nygren oli

käytetyin ja i lmeisest i myös osaavin kaupungi:1 rakcnnusmesta-

reista , e:. vi r kamiehilläkään ol lut suuria mahcollisu~ksia kåän-

tyä jonkun r:~uun suunnittel ijan pt.:oleen hakematta apua kaupungi:1

ulkopuolelta.

Säilyncicen rakennuspiirus:uksien joukossa on pohjakaavaltaar.

täysin poikkeuksellisia suunnitel~ia , kuter. es imerkiksi kauppias

Petter Ki urun ton tille n :o 40 laacitt;; piirust·.Js . Jtleksanterin-

Kadun varteen pystytettäväksi t arkoitettuun rakennukseen on

~adun 9~olelle sijoitettu vierexkäin kaksi sal:a , joita ympäröi

moler:~rr.issa päädyi ssä kal<sj l<amaria , l:lsäxsi pihan puolelle on

vielä sijoitettu k<!ksi keitt iötä , kaksi pienen:;>ää kan:a!"ia ~a

kaksi eteis t..ä (DIA 5l . Vastaava::.la t avalla ;>oikl<eukseEben,

rr.u t ta vaatimattoman:pi suunnitelr.1a on ilmeisesti seppä Carl r r .

Tallgrenin t-ontille n :o 9 Rantakadun j a Vil honkacun kulmaan

laadittu ;>iir ustus asuinrakennusta ja työpajaa vart en , j ossa

asuinrake r.nuksessa on keskellä kail:si vierekkäin sijoitettua

tupaaja molemmissa päädyissä kaksi karnaria1 (K~VA 18) .

1. Kyseistä rakennuspiirus!;us ta ei löytyny~ Mikkelio rnaistraa­tinar~is con r akennuspi:.rustuskokoelmista, mu:ta Kuujon Entis­ajan !":ikkeli - t eoksessa on siitä kL:va sivulla 153 . Vaikka kuvasta ei käy ilmi tontin numero, vastaa rakennusten sijoit­tclu tontin n :o 9 rakennusten sijoittelua Papusen tortti­kartassa ( Kuujo 1971 , s . 2?2) . PajaraxennusLa ei yleensä si~oitel-tu kadun varteen, joten kyseessä on todennäköisesti sama tontti.

51

Yleisesti ottaP.n ra.kcn:1ustcn poh.~al<aavoissa en ollu:: kat:pt.:ngin

e!lsi~mäisen rakennusvaiheeD aikana jonkin ver ran vaihtelua

joht:Jen lähinr,ä rakennuttaJa~ varakku;;desta ja trlrpeista .

Keitt.iö ja ete:.nen s:i.joitetti~r. yl ccnsä pi~1ar: puole.~ lc .ja sa:.i

kadun puolelle . Lcivin~uvan ta: työläise!l verstaa:1 sijoitta­

minen rakennuksen jompaan kumpaan päätyyn e r illise:lä sisää!l­

käynnil l ä v<:rustettur:a oli hyvin yleis:ä . Vaik~a cällais::a

verstasta ei rakennuksessa olisikaan ollut, saatettiin silti

avata kaxsi er:!listä sisäänkäyntiä . Tällöi!l toinen ni:st~

oli yleer;sä pihan puolella jottaer. eteiseen ja toinen joht i

~ei t.tiöön. Koska .<ei t tiö siJaitsi use:.n r·akennukser: jomrnnssa

kummassa pihan puoleisessa nur-kassa , saattoi to:.nen s i sään-

käynti sijoittua raken!lukser. päätyyn {esim. KUVI\T 9 ja 13 ) .

Ilmastosta johtuen portaat sijoitettiir. yl eensä kateLtuu:-1 por­

rashuoneeseen , joka oli va r ustettu joko harja- tai pul?etti­

ka~olla .

Raken:1usten julkisiv;;~

Yksinker taisimm:ssa piirustuksissa empire ilmenee lähinnä raken­

nusten matalana aurnakattona ja seinäpinnan vaakalaudoituksena .

Seinäpir. ta on jäsen telemä tön , vaakal audoi tus ulot tu:J keskey ty­

mättömänä rakennuksen k:vijalasta räystäslinjaan saakka , ainoas­

taan tasaisin välein sijoitetut palKistokeny~siset ikkunat rik­

kovat seinäp:nnan . Empiren aikaisissa raken~us?iirustuksissa

ikkunoihin ei ole merkitty puitejakoa , mutta rake~nuksissa

käytettJ\~ kuiLenkln ~oikkeu~settn k~u~ir~utuisia ik~u~oi:a .

!iyviu uscu1 p:.irust.;.~ksiir: 011 r.terkH~y ki.v:.jala~ t.uu:etusa~ko\.,

jot.<a on sijoi t.e-:t~; yleensi:i samaan pys:;yakselL.:: vn!"s:.r.aisten

.:.~kunoiden kanssa ( !CJ:U. 10) .

SRilyneissä piirustuksissa vertlkaalijäsen:ely on vähäistä ,

sen sljnar. ullakl<okerrns e r otettiin var·sinaisesta sf:!lnii;>ir.n;;st;;.

suoralla vaaka~:stalla useimmissa suun~itel~issa . Risa~iit::

ovat eri.ttä:n harvinaisia eika pilastereitakaa!': ele kffytet:y

kovin usein :'asadin jisentelys~ä . Kaikke:.r. yleisimpiä ver:i­

knalijäsentelyn aiheita näyttävät olevan kulrcar·us !.iko:r:n i t .

Ra~<enr.usr.~estari Emanuel Nygrenin signeeraamat rakennuspiirus­

tukset es:.ttävät kaksi tyy;>illistä fasacin ~äsentelyta;>aa .

Ha~andertn talor. fasacin jäsentely on ~YVln yksin~er~ainen ja

selkeä (KUVA i6) . Kysccss~ on pohjakaavaltaar. suorakaiteen

muocoinen ~ata:a~ aumakaton ka~~ama r akennus , joka on s~unn:­

teltu sijoltcttavnksi Koulukadun ja r•likonkadun k:.; lrr.aan ton:.ll ­

le n :o 59 . ~aken:-.u~sen :<ot..:l\Jkadu~ puoleista fasadia ji:i.sentc­

lee ~u:.Js'. tasai:;in välein sijoitet~ua ~ysty~aileen r~uotoJsta

palkistokehyksistä i.<kur.a~ . ~ikcn~adun puole:r.er. pää~yseir.ä

on :;äys:n jäscntelemäto~ . Sc!~äpin~a on ii~eiscsti tarkcite~­

tt,; tasalaucol te~tavaksi piilo;>ontti laudoitu\<sella , .~olla pyri­

~ään antamaan vai~utclma tasaiseksi rapntusta kivi~eir:nstä .

Ver:~~oalijäse~tclyä e:. seinäpinnassa ole . Ik~unoidcn ltsäksi

ninoa seinää jäsentelevä aihe on ul .<onevan kivi.ialan yläreunan

ffit..:ocos:a~a vaakal i nja .

L

Nyg~enin piir:.tstuksessa ;:>ieni :upa ~·ä~ennus en !lijoite t:u t·1ikon­

~acun puoi.c .isecr: ~a:uli!'l~llnn lär.elle naaperitontin rn.}aa .

':'u;;>a or. i<atufasndil :a!ln tyylillises::.i sananla:.r.er: ~uir. piiii­

r.::ker.m.:s, mutta jonkir. verran :ätä rna~alan:;>i . Kawfasad:.in

o!'l myös avattu kaksi pal kistokehyks i stä ikkur.aa . RakF.n::uste!'l

välinen :or: tin katulir.ja on aidatt'..l, samoin kuin Km.:lL:kad;.:m

puole:.nen :Catulinja siltä osal :a , jota päiira~er.nus e~ tiiy tii.

Koulukadun ?•Jolella päärakennuksen fasaci täyttää kaltilinjan

pituudesta reilustl kolmasosan . Pääpertti on sijc'.. tcttu liihel ­

l e päärakennuksen päätyseinää, toinen portt~ sijaitsee :..;ikon­

kadur. puolella tuparakenn'..lksen vie~essä .

Tonttia rajaava aita jatkaa rake:1nusten yksinkertaista klassis­

mia ja on ta!·koitettu ilme1ses:i tasalaodoitettu!1a kuvastamaar.

kivimuuria . Ai :a kohoaa kivijalan tai kivijalkaa jäljittelevän

laudo~tuksen päältä ja päät tyy yläreunassa kulkevaan vaakasuoraan

listaan . Por ttien molemmin puolin s ij aitsevat ;:.ilarit no~sevat

kor~ealta jalustalta j a päättyvät Koulukadun ;:.uolella vaaka­

s uoraan l!staan , joka ~uistu~t.aa hiukan palkistokehystä .

Ulkorakennukset on piirusLuksessa si~oitettu riviin tuparaken­

nuksen yhteyteen site~ , että ne saadaan yhteisen katon a~le

lähelle naapuritor. tin rajaa .

Hajar.derin ~alo valmis t ui vuonna i847 . Xelj ä vuotta a ikaisem­

min valmistuneen piirustukse!1 toteutumista voi tar kastell a

1860- l uvulla tai 1870-luvun alussa o~e~usta valokuvasta , jossa

näkyy Koulukatua kuvattur:a Naisvuore~ ta Kirkkopuiston suu:1taan .

L

54

Hajance:-i:1 talo on kuvnn e:u2lalla o:.keassa r·eunassa (KJVi\ 19) .

Ra:<cnr.usvolyyrr.iltaa!'l talo on piirus~-u:<scn :nu~ainer. . ::laken:1us:a

e:. ole vielä lopullisesti vuora:t~. ~ihi~ vii~LavaL ;a~on ~~ko-

selnlssii olevat pystylaudat , joiden varaan ul:<ovuora~s ki i.nni-

tetään . Ikkur.oidcn kchy:<set jn p;;it::eet on maalat~u, rr.ut\..a

scinä~inta r.äyttää ffiaa:aamattorualLa . Katufasadin :1eljär. :<es-

kimnäisen :.~kunan yläpuo.lcllc, aivan räys::äslistan alle, or.

avattu pienet, suorakulmaiset ul!akoni~kunat, joita ei alku-

pcräisessä piirustuksessa ole . A:. taa ei myöskään ole maalattu ,

nu!:.La se on vallinneen käytännön MUkaisesti jaettu suor'ista

!audois~a te~dyillä pystylistoilla suorakaiteen muoto:siin

ja~soihin . :<odukad:.m puolelle suunni te\ t ua i)ääport :ia ei ole

toteutett•J, vaan on katsottu yhden po:-tir; :-i::tävän . Piharaken-

r:uksetkin on sijoi tet.tu eri pa1 kkaan kut~ Nygrf!~in suunni tel -

!Tlassa . Ne 0:1 sijoi~ett.u tontin itäreunaan pHkään riviin

sarr.ao ka;;or. alle , kuten aivan ku•tan oikeasta r·e~nasLa voi nähdä .

Alkuperäisessä suun:~ltc lmassa ulkorakennukset sijaitsivat ~on-

tin etelär·eunalla . Pienempi tuparakennus sen sijaan rakenr.et. -

t.i 1n ~Hkonkadun ;>uolelle , kt.:ten Papusen tontti \<ar:asta kiiy ilni 1

.

Toinen Nye;renin signceraam ist:a rake!'lnuspiirus~u~s:.sta, läänin-

ra!'lastor.hc1taja O. Ehnbergin asuintalon piirustus , cs:ttää run-

saanrr.in jäsennelly:1 fasad:!.r. . E~nbcrg:ro talo or. suu!'lnit.elt·;.~

rakcnr.ettava%si keskeiselle paikalle Nikolair.kadun ja Vil~o!l­

kacun kulnaan2 :or.tille r. : o 10 . Rakennus on po~J.jakaavaltaan

suoraka:.:een !T!Uctcinen :a se en katettu natalalla aumakatolla .

1 . K'Jujo 1971, s . 256 . S!vu!iumeroa ei ole rr.er~it~y s:vun a1areu:1aan .

2 . Nygren!!': pt::.r:.~stuksessa tontti on :nerk~~ty Nikolainkadu!'i ja Llnnankad~..:n kulmaa~, kaupung:.~l e r.simniiiscn aser.~akaavan :nu%nisest:. . i.ääninvanklla l<u~ tcnk~n si~oitettiin a:.ku;Jeri.iis:ä suunnitelmaa etelätnrr.nks:. .:a asemakaavan ~:'.sät::.in yksi poi­kittais~att;. V:.~okr·aaja ,',r:t.ti Liu\<kose:: o:nistumn :onr.ti n :o ·,o sija:.:si sen ,;tl keen Nikolainkadun ja V.: l!'lor.kadu:: kulmassa .

55

Rakennuksen edusLava, se; ::scmtin :~k,mn-ak.selin levyinen ?ääfa­

sadi o~: Xi~olainkaciu:J puole!la ( K:.JVA 17) . l"asatt.:!"! seinäpl!!ta

on vaakalaudoitettL< t:l~onevan kivija::.ar. yJäpuolisesta vaaka­

listast<:~ aini:i t:l :.akkoker!"osta e !"ottavaan leveifän vaa~al i.s::ann

saa~ka . Koska vaakalaudoitus on merkitty pii rustukscer; , l"asadi

::n ilmeisest-i tar-kc.: tettu vuorattavaksi !'usti~al.audo1 tukscl.ln ,

joka jäl~ittelee kiviarkkiteh~uo.lrir. r.a~.<t:arustikaa . Korkeah~o

L<llakkokerros on sen sijaan tari<oite:t1; tasalaudo:tettavaksl.

Ullakkovyöhykett.ä varsinaiscs~a seinäpinnasta C!"ot>:-ava kerros­

lista on profil oitu siten , että sen yläreunassa ku:kce kapea ,

hie~an ulkoneva vaakalista .

Fasadin vert1kaal~jäsentely muocos~uu kul~ar-ustikoinneista ,

jotka viittavat jälleen kiviarkkitehtuurin muotok:elen iw.itoin­

tiin . Nygrer.in piirustuksessa vai~utelma rakennuksen nurkkien

~antavasta te~tävästn korostu~ , sillä hän on käyttänyt suunni­

telmassaan eräänlaista kaksijakoista rustikoin~ia , joka Jatkuu

u ~lakkokcrroksessa kapcampana kuin varsinaisessa seinäptnnnssa .

Pi.!.rustusta katsellessa syntyy vaikutelma , joni<a mukaan var·si­

na:.sessa seinäpinnassa oleva leveä r ustikointi kantaa ulla~ko­

kerrosca e rottavaa kerroslistaa , jonka päältä nouseva kao>eampi

r·ustikoir.ti vuorostaa kantaa kattorakennelmaa. Ullakkokerr-ok­

sen rustikaharkkojäljitelmät ovat , paitsi kapeampia , myö.s ma ta­

lampia kuin ale~pana olevat harkko.~ äljitelrr.ät , joten koko jär­

jestelmään liittyvä kantavan rake:-,teen illuusio voimistu;.~ .

r'asadin seitsemän ikkur.aa ovat pystykaiteen muoto:'.s1a ja kor­

keal:a o>alkistokehyksell~ varustett~ja. l kkunoider: otsalautaan

tJyg!"en on s~;unnitellut jonkinlaist a koris::elua , jo~a on kuitenkir:

::iin epäselvästi esitett-y piirust..uksessa , ettei silLä saa sel -

vää . Kuhunkin ikkuna- akseliin on ullakkckerrokseen s~joitettu

matala suorai<a1tecr. muotoinen ullakon~kkuna ja kivijalkaan

samanlainen, mutta kooltaan pienere?i tuu:etusaukko .

Ehr:bergin talon suu!'lnitelma on merkittävä jo raker:nuksen koon

;Juolesta , rakennu><:sen pituus on n. 51 kyynärää {1 kyy!'lärä =

59 , 38 cm) , leveys 11 ja korkeus kivijal an alareu!'lasta räys:.ää-

seen n . 11 kyynärää . Empiren ai~aisista asuinrakennusten

suunnitelmista tämä Nygrenin laatima on Mikkelissä kaikkein

suurim?ien joukossa. Tcn~in koko on Nygrenin piirustuksen

mukaan n . 70 x 100 kyy!'lä~ää eli 42 x 60 m, jonka mukaan tontin

pinta- ala on 2520 m2 . Tontin Nikolainkadun puoleisesta 4?. : n

metrin mittaisesta katulinjas~a päärakennuksen fasadi täyttää

n . 30 rr,ctriä .

Ehnjergin talon raker.nussuunnitelman toteutumisesta ei ole

tässä vaiheessa täyttä varmuutta , si!lä toistaiseksi ei ole

löytynyt valokuvamateriaalia , josta kävisi ilmi m:!lainen talo

vuokraaja Antti ~iukkosen tontille n :o 10 rake~nettiin . Pier:ois-

mallitoimikunnan kortiston mukaan tontille rakennettiin asuint..alo

vuonr.a 1843, Papusen tonttikartan w.ukaan tontti rake!'lnettiin

vuoteen 1845 mennessä . Papusen kartassa puinen asuinrakennus,

j oka on merkitty kalkituksi , talousrakennus ja piharakennus on

sijoitettu tontille samalla tavalla kuin Nysrenin suunnitelmassa ,

mutta rakennukset ovat kooltaan alkuperäistä suunnitelmaa pie-

nempiä . Päärakennus ~äyttää ton:;;in Nikolainkadun puoleisesta

1 katuli~jasta vain hieocan alle puole~ . Sitä, millä tavalla

1 . Kuujo 1971 , s . 252 .

57

~hnbergin talon fasadijäscntely toteutettiin , on ~ahdotonta

piii:i ~ellä palova~UL: tusasiakir joihin t:.;keu t uvan lät:deaine .:.ston

perusteel~a .

Muista piirustuksista, jot~a mielestäni voidaan tyylillisi~

pe!'ustein lukea Nyg!'"'enin t ekem::ksi , on Puuta rhakadun var·rel:e

ton~.:.~.le :1 : 0 77 :aadittu s;Junr;~tclma mielenkiintoinen . Tontin

päära~e:;nuksen fasadi~äsentely on samankaltai:;e:; kuin S~noergin

tal on suunnitelmassa , mutta rakennuksessa e i ol e kulmaru~ti­

kointeja , ul lakenikkunoita eikä palkistokehyksisissä ik~u:;oissa

koristeaiteita . ?asadissa on vain viisi tasaisin välein sijoi ­

t-ettua ikkunaa, joiden per•usteclla ei voi päätellä rakennuksen

huonejakoa . Sali sijaitseekin julki sivun keskili:;jaan nähden

hiema:; oi~ealla puolella , ikkunoista vasemmalta laskien kolw.as

ja :1eljäs avautuvat salii:-~ . Nygrenin s ig:-~eeraamissa suunnitel­

missa salia ei ole sijoitettu julkisivuun nähden ra~ennukser,

keskilinjalle (KUVA 9l .

Porttiraken:-~elma on tässä suunni~elmassa ~äsmälleen samanla::-~en

i<uiro ~ahdessa ede llä mainitussa piirustt:l<sessa. ?ortinpuo::.is­

kojen laudoitus muodostaa diagcnaalisesti toisiansa vasten

nousevan kuvion , jo~a on varsin yleinen säilyneissä piir:..tst:;k­

sissa . Ehnbergin tal or. suunnitelmassa portinpuol~skojen lau­

doitus muodostaa sen sijaan ror:rbikuvion . Aitaratkaisu on kui­

te:;k~n mieler.kiintc1scmpi ?uutarhakadun suunnitelmassa , jossa

aitaa jäsentelevät tasaisin väle:c sijoitetut kivi jala:; (tai

kivijalkaa jäl jittelevän laudoituksen ) päältä kohoavat tosca­

nalaiset pi.lasterit, joilla on sekä or.Ja jabsta että oma

58

kar;it,eeJ i . Kapiteelien päällä lepi:iä t.:l\<o~1eva vaakalista , jGk.'l

r.~uod:::staa aicar! yläosa!1 . Kokonaisuus r.r..Jis:.u~t-.. a ;>i:.asterein

Jäscnnclcyä kivimuuria . S·.Junni::.elr.~aa ei kd te:1kaan toteutettu

2lkuperäisen pi:.r:.~stukse:-: mukaan, k.Jten Papusen tont.tikartasta

1 voi todeta .

r·1yc:c> tontil:e n : o 1 Hnll itus~acun !. täpäii:'län rakcn::ettavaa asuin­

taloa varte n laadittua suunnitelw.aa pidän :\ygninir; valmist;;;.mana .

~iirustuksessa on rakennukser. fasadissa nauharustika ikkun:::idcn

yiäpuolisine suoraholveineen , mikä on poikkeuksel!~sta asuin­

rakennukser. !'asadij äsentelyssä . Sarnanlainen jäsentely on vuor.na

1840 valmistuneen läär.insairna~a!'l j n ko:mc vuott;; ~r.yöhemr.~in

valrr.is t.uneen läiinin!"ialli tuksen e :1simrnäisessä kerr'oksessa . Pii-

rustus or. tarkastettu Heinolassa 19 . 7 . 1842 ja se on vanhirrp:n ,

tällä ~avoin ajoitettavia , säilyncitz asuinr akennuksen suunni­

telmia . Vaikka piirustukseen ikkunoiden yläpuolelle merkityt

suoraholvit viittaavatkin kivirake!1nukseen , on rakennus toder. ­

näkcises~i tarkoitettu hi rsir~nkoiseksi ja laudoite~tavaksi (KU­

vr, 14 J .

Or.lan ryhr.~änsä raker.n~spi:rustuksissa muodostavat suunnitelmat ,

joissa as:.~inra~e!'lnuksen lisäksi tontin :<atulinjaan sijoite:tiin

plenempi asuintalo, talousrakenn~s. t yöpaja tai ulkc rakennus .

Tällöin pääraken~1us j a piener.~pi s i vur a ken:1us voi tiir. suunni tel -

la tyyliltään samanlaisiksi, kuten kaupunginpa:. velija Antti

Natul inin tontille n :o 75 Koulukadun ja ~11konkadun kulmaan

tehdyssi:i. pii rus tukscssa, tai to!sis taan t yylillisesti tJOikkea­

viksi, kuten nuohoo~a Georg Kuukkasen tontille n :o 50 ;(!.rkkokadun

1. Ku:.Jjo 1971, s . 255 .

59

va!'!:ccn 1 aadi tussa ra«e:'lnuspii rust~o:ksessa . l~at,;;l ::.r.::.r: tnlcn

s;unr~tc~massa ~åära~ennus en SiJoitet:u ku!matcntilla norma­

ti~v1sccn capaan katu~en risteyksen ~uoleiseen ~ont1r. ~ulmaan .

Ra~ennuksen pääfasad i , jossa on vn1n kolme ikk:Jr.a-aksolla . on

sijoitettu KouluKadun puolelle {KUVA 12) . Kt;ssakin lkkur.a-akse­

lissa on pal~istokc~yksinen ikkunn , ple~~ ullakor.ikku:1a ja kivi­

jalassa c;uletusaukko . fnsadi on muuten jäsentclemätön, muLta

ullakkokcrrcs 0:1 erote:t~o: vars~~aisesta seir:äpinnasta Kapeal:a

vaaKalistalla . Muun osan :o:1tin KoulukaduD puo:eisesta katu­

linjasta täyttää yKs:nKerta:.ner. alta , johon on sijoi tcttu po!':ti

lähelle päärakennusta . Mikonkadun ~uolella tontin molemmissa

reunoissa on rakennut.sen pääty ; tontin takaosassa yhtenäisen

katon alle sijoitetun ulko!'aken:'lusjonor: ja katujen risteykser:

puolella asu::.nrakcnnuksen pääty , jo':;a jäse~telee va:r. kaksi

palktstokehyks:stä ik~unaa . Tällä puolella ullakkokerrosta siis

c1 ele erotett~ vaaka!istalla, kuten pääfasadissa . Ulkoraken~us­

jo~lon pääty on tyylillisesti samanlainen .<uin asuin~alon p3ät-y ,

ainoastaan kooltaan pienempi ja rna:alam~i . Siihen on myös

avattu yks::. , päärakenn~ksen i kkunoita matalampi , pal~1s:okchyk­

sinen ik".<una . Rake:1nusten vP..lincn katulinja on s;.~ljettu a:calla .

t\atulinin talon piirustukset or. tarkastettu !":ikkelissä vuonna

1845 ja talo rakennettiin kaksi •1uotta myö!lemr.~in . S1lt.i Na'::u­

linir. talo näkyy keskeneräisenä jo aiemmin mair.itussa , pariky~­

mentä vuotta rr:yör,cmn:in ote t.ussa valokuvassa , jossa on kvva!..t~

Koulukatt..:a Naisvucrelta K:rkkopuiston suun t aan (:<UVA 19) .

~atulinin talo on kuvan etualalla vasemmalla, sitä vastapäat~,

Koulukadun toisella puo~ella or jo edellä ~äsitel ty !:ajanc!erir:

60

:.ale . :\a::.u::.:.t:.:.r. taLosta näkyy vain f·1ikonkadun ot.:oiei~:e~: t'asa-

d:. . Rakennus or. ecol.Lccn hirsisalvoksel:..a ja si~:<f:i on :.lmei-

sesti pärci<atco . OV:ikonkaåu~; puo::.eisessa rasaclssa or: aL<UperiH-

sen p:.irt.:s::.uKsen mukaisesti kal<si palkistckehyksis ::ä ikkvr.a<J,

~otka en empiren aikaisen käytännön rr.ukaises:: ~aettu kt.:usl -

ruutuisi\<si. Ikkunan ket:ykset ~a pui:.tee L or. n;aala~t~,; vaatcalln

vår.:llä . Pihan puolella on pu:pettikattoiner. por-r-ash~one, ~osta

on sisäänkäyn::.i e:::eiseen . Tentin r•akentamattomat katulinjat

0!1 siististi aidatt1~, r.r.1tta i<Uvassa ei näy tontin takaosaa

pi~.ara~ennuksineer.. Verra<:taessa tätä valok;;vaa ja Papusen

kartan tontteja n :o 54 , 59 ~a 751

, jotka näkyvät reyös valo-

kuvassa , voidaan todeta Papusen kartan pitävän paikkansa raken-

r.us~en sijoittelun kohdalla, myös ulkorakennusten s~hteen .

Nuohooja Georg Kuukkascn tontille n :o 50 rakennettavaksi tar·-

koitetu!": asu i.nrakcnm.:ksen piirustuksesta käy iliT:i toinen tapa

jäscnnellt tontin katulinjaan sijoitettujen ~ää~akennuksen ja

sivurakennuksen ~a~ufasadit . 7ontti n:o 50 oli kau~ungin cnsim-

mätsessä ase~a~aavassa Kirkkokadun varrella s :jainnc1sta ton-

te:.st.a ka::.kkcin länt.~sin eli se sija:. ':;si aivan asercakaavan

länsi~eunas:>a . f,s:.~inral<ennus on s:.joi tett~.: tontin läns:.reunaan

r-it~ä sivu katul:.r.jaan , kur. taas pienempi r akennus , joka on

ilmeisesti ta::.ousrakennus , on si~oitctt.u pääty ~atulinjaan

lähelle naapuri to!1t tn rajaa . Rakennus :e!1 välinen katulinja

on aida~tu ja keskelle aitaa on sijoitettu sa~antyyliner. portti

k:Jin Nygr·enin piir-ustuksissa . Ai takin on samanla1!1en kuin

tontille r. : o 77 Puutarhakad~..:n varrelle ra:<en r.e~tavaa taloa

varten •aadH·Jssa p::.ir~stuksessa (Kl!V;\ 13) .

1. ~uu~~ 1971 , s . 2~6 . Sivun~meroa e i e le mer~itty s ivur. alareunaar:.

. ·· · - · ·-------------------------

L

61

Päära~ennuksen fasadl or ~llakkokerrokseen saakka rustikalau­

doitettu , ullnkkokerros or. puclestaar. '.;asalaudoitettu . rasadir.

reu~Joissa oleva kulmarustikoir.ti Jlottuu ul J akk~kerTos '.;a erot­

tavaan vaakalistaan saaki<a . Rake!'!nuksen katufasadissa O!; vi isi

::asaisir. välein siJoitettua ikkuna-akselia, joissa varsir!aisen

ikkunan yläpuolella on pien::., vaakakai t een r.1uoto1nen ;..~llakon­

i~kuna . Rakennuksen syrr:r.1etristä huonejäsentelyä on fasad:ssa

korostettu siten, että kolmen keskimn:äise:'l ikkunan, jotka avau­

tuvat saliin, alapuolelle on ki vi~alkaan sijoiteau tuuletus­

aukot . Päärakennusta matal amman sivuraker.nuksen hallitsevin

tyylielementti on päätykolmio , jonka keskellä on suuri lynetti ­

ikkuna . Muuten sivurakennuksen pääty on jäser.telemätön, lu~uun­

otta~atta siihen avattua kahta ikkunaa . Päärakennuksen rustika­

laudoituksen vastapainoks i siv'Jrakennus on ilmeisesti tarkoi ­

tettu casala~doitettavaksi .

:~ämä kaksi v11:neiksi käsiteltyä ra\<ennuspiirustusta ovat aivan

ilmeisesti saman henkilön laatimia, sillä piirustus t en kaikki

yksityiskohdat on tehty samalla tavalla, kuten j o aikaisemmin

on r.lainit:u . Kolrr.as samalla "käsiala.l!.a" laadittu piirustus

on kaup?ias Petter Kiurun tonti ll e n:o 40 Aleksanterinkadun

varrelle rakennettavaksi tarkoi::.etun asuintalon suunn::. tcl ma,

j ossa ra~ennuksen katufasadi on jäsennelty samalla tavalla

~u:n Kuukkasen tontin päärakennukscssa. Kiurun tontin raken­

nuksessa on kuitenkin yksi i kkuna-akseli enemmän . Rakennuksen

keskellä vierekkäin olevien kahden salin si~ai :1ti on ilmaistu

fasadissa s~joittamalla neljän keskim!lläisen ikkunan alle kivi ­

ja.:kaan t •.Juletusaukot , kuten 0:1 tel::;.y 11yös K:..:ukkasc!'l tc:n:i!'l

62

päärakcnnu~scs~a . Kiurun tor.t1n suu~nitelrr.ass~ kti~nittyy

huo~io Xikkelin oloissa poikkeuksellisen ko~eaan pää~ykol~icn

kattamaan portt1rakennclmaan iDIA 5).

Yle~sesti ottaen asuinraken~usten fasacit ovat s3ilyr.eissä

rakennusp:irustu~sissa ~yv:r. hillittyjä . f2sadeja or. jäsen­

nelty melko n~ukasti , pilas~eri1- Ja risaliit::.t ovat erittäir:

harvinaisia ja yksitylskohtaiserr.pi ornamenti::.~ka on vähäistä .

Yleensä ;:>iiruscuksissa on käy::etty yksini<ert~isia :a scl><c1 ti.i

palkistokehyksellä varus t ettuja i><I<Jnoi t a , jot ka en sijoiLetLu

fasadi in tasaisin välein . Julkisivuja on harvoin rytmitetty

i kkunoiden r·yhmi t telyllä tai e r-i 1 a1s1lla ! kkunankehyksillä .

~aroliininen pohjakaava t a r josi kuitenkin mahdoll i suuden si­

joittaa ikkunat esimer kiksi 1- 3- 1 - rytmin mukaisesti , jollo:n

reun1Mmaiset ikkunat avautuiva~ rakenr.uksen päädyissä oleviin

kamareihin ja kolme keski~~äistä ikkunaa niiden välissä olevaan

saliin . Esimer-kiksi kätllö Ewa Christina Blomqvis~in tontille

te~dyssä asuinrakennuksen suunnitel~assa salin sijal nt1 on

ilmaistu rakennuksen fasa<!issa yt:!;äältä ik~unoiden rytmi~tämi­

scllä ja to!saalta sijoittamalla ullakenikkuna toisen ja nel ­

jännen ikkunan kotlc!alle (OlA 4) . Sen sijaan Rantakaåu!l varrelle

ton:illc n :o 8 rakennettavaa asuintaloa var ten tehdyssä piirus­

tuksessa kaikki ikkuna- akselit ova~ sa~an!aisia , n~tta i kkunoi­

den ryhmittely fasadissa ilmentää huonejäsentel yä (KUVA 20) .

Yleisin käytäntö ullakenikkunoiden suhteen on kuitenkin joko

sijoittaa sella!r.en jokaiseen i kkuna- akse!iin tai jättää ull akko­

vyöhyke täysin ehyeksi .

6J

Ylcl.si~r.;:>iä j:Jll<is.i vun jäsentelyait:ci tn p:ir·ustui<s.:.ssa ovat

ku:!.narus tii<oi~ni. t ja uEakkoker:-okser: erottaminen s ·.1ora!:.n

kerr·oslistdla var·sina:sesta seinäpirmasta. tot.ii<äli rai<ermu~-

sen seinä?inta on .Jntetty täysin sileäksi , c::.: se or: :arkoltctt~

joko ra;Jattavaks: t<:ii tasala~doi tet:avaks:.! ei k'JlmarustikoirJ:.!.a

ole yleensä käytetty . Tällöin fa sacia .ii!.sen telee ainoas:aar.

i<e!'roslista, jos ulluki<oi<erros on e!'otettu var•sinalscs::a seinä-

pinnasta. Osassa piiro.;stuksista ei edes r.ätä ole tehty .

~ikäli rakennuksen se inäpinta on tarkoi:ett'J vuorattavai<si

!'Ustikalaucoituksella, on myös kolmarustikoi:'lteja voitu käyt-

t ää. Yleensä kulma rustikointi on ulottur.ut :Jllak.<ovyöhyi<että

erottavn.ar. i<err•oslis;;aan saakka . Varsinaisen seinäpinnan ol-

~essa rustikoitu ullakkokerros or. tasalaudoitettu , jos sellaincr.

on yli;)äätää!'l erote ':: tu seinäpir.nasta .

Piirustuksissa käytc'::yimpiä seinäpinr.ar. värejä ovat vaalean-

keltainen j a vali<oinen, mutta joukosta löytyy myös vihcrtiivän­

i<el :.aisella värjätty j ulkisi vupiirrus tus ~ I kkunankehykset .i a

-pui tteet sekä julkisivua jäsentelevät lis:at on jätetty ?ii-

rust.uksissa val%oisiksi .

1. Käy:ännössä rakenn·c11<set yleensä tasalaudoitet::;.in p::.ilopont.~.:. ­laudoit:;ksella tä ! lnisissa tapauksissa, sillä r·apatcuja :aloja oli kaupungissa vätän ensire!Tläisen ra\<e:-~nusvaihee~l aikana .

2 . ?ii!"us~us !"ukenr,uksestn tontilla n :o 9 Mikkelin kaupungissa . 1·1il<l<~~ l in mais tr-aa t innrkis ton rakennuspii rus t.usk:.:koclma. H:'iA.

64

Ka:Jpur;ein y2.eiskuva er:1pi:-c-1<audella

:<aupt;ngin yleisk:Jvil on ensimr.1äiscn rakennusvaiheen jäl~een

ol:.ut ,iok.seenkin vaatimaton , vaikka A. G. Koranter kirjo:. :..laakin

ylis ~ävätn sävyyn kaupu~1gin rake!'lnuks i s ta vucn~a 1848 ?ai!'let:Js­

sa teoksessaar. "Kertoel rr.a Suur- Sa.:ost.a eli ~1ikkelisti:i ". K::>r·a!'l­

ter kirjoit:aa mm . seuraavaa :" . .. Tästa nousi sitten kartano

~oisensa perästii hcrttnj sem;Ji , !'"1iin et::ä riemulla nyt jo taitaa

silmäellä kylliksi löytywiä suloisia ja ~omeoita kartanoi~a,

joider: seassa muita ko rkeampaa kuusi kh<i-karta!"loa 15ytyy,

joista ~olmc toisella kerrallaosa jo kaukaa ennustawat ma~k~s-

tajallen raKennu~sie!'l komeutta , nimittämättä kolmea kalkkikarta­

noa , jotka myös hert taisia oHat" . 1

Kaupungin asemakanvo:tetulla alueella sijainneet kolme kaksi­

ker r·oksista kivirakennusta näkyvät Kansallismuseon kokoelniin

kuuluvassa l'lagm.:s von 'o·l rightin lyijykynäplirroksessa vuodelta

1850 , jossa on esitettynä Mikkeli i dästä ~äin kuvattuna (KUVA 21i .

:'aiteilija on tehnyt piirrokscnsa luultavasti Kenkäveror.nicmcn

pohjoiskärjestä käsin ja näin Savil ahden vesi on ~äänyt piirtä­

jä" ja :<au~ungin väliin . P.ivan piirr·oksen vasenmassa reunassa

on korkean muuri:~ ympäröirr.ii läiininvan~ila , joka vr.lrr.is::.ui vuonna

1843 . SL.rryttäessä t-ohti piirToksen keskikohtaa tulee seuraa-

vana muu:a raker.nuskantaa korkeanpana rakennuksena näkyv~in

Maascura~unnan kirkko tapuleinecn, joka sijaitsee asemakaava-

alueen länsi puolella noin kilor~e trin piiässä Mll1 tus tor1l ta .

?i.irroksen keski vaiheilla on läär:i!'lhalli t·.Jksen kaksikerroksinen

1 . Koranter 1848 , s . 5?- 53 .

65

rakennus, j~nxa fasadissa on keskellä p~ntykolm~on kattama

risaliitti. Tämän oikealla puo:!.ella :1ä:<yy kaupungir. .;är.si;>uc-

leiselle hiekkaharjulle vuon:1a 18{,2 rakennettu r 'Jis:<uhuonc c ~ i

Siesu . Kaupungin kolmas kaksiKerroKsinen i<ivir·akennus lään:n­

vankilan ja lääninhallituksen lisäksi on piirroksen oikeassa

reunassa näkyvä lääninsairaala, joka valmistui vuonna 184C .

Milgnus von l·irightin piirros tukee sitä käsitystä, joka :nuiden

lähte~der. perusteella muodostuu tutkittaessa rakennetr.ujcn

tonttien osuutta asemakaava- alueella kaup..:ng in ensimmäisen

rakennusvaiheen jälkeen . Tässä vaiheessa, 1840- luvun lopu!.la,

rakentan:at'::omia tontte.ia ol i runsaasti, varsinkin kaupungin

etelä- osassa. Asemakaavan pohjois -osan tontit on sen sijaan

jo rai<ennettu, erityisesti Nikolainkadun osalta, mutta Savi ­

!.ahden rannan puoleisista tonteista on rakennettu vasta osa ,

koska asemakaavaan merki ttyä Rantaka~ua ei ole vielä avattu.

Korar.terin mainitsen:at kolme "kalkkikartanoa" sijaitsivat ton­

tcilta n :o 56 , 79 ja 80 . Ensin mainittu valmis'::ui vuonna 1839

lääninka:nr-eeri J . R. !~olmbergi:1 :-aken:1uttamana Aleksa!'lter~nkadun

ja Kirkkok?.dun ku~maan . Toinen sijaitsi Hall itus~adun ja Niko­

lainkadur. ~ulmassa ra~ennutta:an ollessa kauppias A.W.Sawander .

Rakennus valmistui sama!'la vuonna kuin edeliä mainittu Holmbergin

talo . Kolmas kaupungin "kalkkikartanoista" rakennettiin kaksi

vuotta myöhemm:.n tontille n :o 80 Hall ituskadun ja Aleksanterin­

xadun kulmaan sa~mnderin t.on::in viereen . Talon rakennut:ajana

coimi kauppias Pietari (Petter) Kiuru . 1

1 . Kuujo 1971, s . 68 .

66

Kalkkikar·ta:!ot olivat kivi Caioihin rin!'las~e:taviu arvQkkaita

ra~ennuksia , vaiki<a civtt olleet~aan kivestä rr.u~Jratt.;Jja . 1

Sawanderin ja Kiurun talot s i ja:tsivat keskeisel:ä ?aikalla

l:allitu.storin pohjoisrcunall.a , jossa rakennust-en ulkonäköön

kiinnitettii!'l enemn:än huoreiota . ':'ämä käy myöhemmin ilmi !:O!"in

itäreunalla , vastapäätä lään1n~allituksen rakennusta , sijain-

neiden talojen fasadijäse!'ltelystä .

\li!'i<amie'1et ja kaup;>iaat r•a kennuttivat hallitustoria yr:~pä!"öivät

ton t i t . Eri tyi.sen arvostettuja tontteja lienevät olleet ne

ensimmäisen kau;>ungtnosan toisen ja neljännen korttelin tentit ,

jotka sijaitsivat tlikolainkadu!1 varrella eli tentit n :o 4, 5 , 6,

10, 11 ,ja 12 . Näistä tontit n: o 5 ja 11 säilyivät rakcntamatto-

mina 1800- luvun loppupuolelle saakka . Tontin n:o 4 omist.i

konissio:naanmittari Gab!"'iel Poppius, tontir. n :o 6 e:1sin expedi-

tiovou:i Karl Corander ja sitten kauppias J . t' .Göös , tontille

n:o 10 rakennut-:.;. lääninrahastonhoitaja O. Ehnberg talonsa ja

tentin n:o 12 om.!.sti lääninkar.lrec r i P . G . Svinhu~vud . Näiden

kahden kor ttelin Rantakadun puolcisc~:. to:1tit olivat sen si.jaar.

käsityöläist-en omistamia , joten varsinaisia puhtaasti yle~män

sosiaaliluoka:"J asuttareia kor·:teleita e!. kaupunkiin tässä vai -

heessa muodostunut . Myös \<irkkotoria ym;>äröivät tor.tit ovat

olleet arvos~e~tuja , sillä mm . lääninkamreeri J . R. Holm3erg ja

piirilääkäri Hällström !"akennuttivat ~alonsa kirkkotorir. lai-

taan Aleksa!'lter·inkadun V"-rrelle . Hallitustorin ja ki!"kkotorir:

välinen toisen kaupunginosan toinen kortteli, jon~a '1alki kul-

~evan kadun vartee:: ma:-kkina;:>ortiikit pystytettiin, oli täysin

kaup;:>ia~dC!'l asattama . 2

1. Rakennustekniik'.<aa on sel vi ~er,ty jo aie~rr.in tässä pro gradu - työssä , kappaleessa Rai<en~ami!len ja rakennusr.latcriaalit .

2 . Kuajo 1971 , s . 60-62 ja 251 - 2581Papusen tontt~ka!"ttal .

L

67

Y%si julkisivultaan näyttävimrr.is~ä r akennuksista Mikkelin en­

sim~äisen rakennusvaiheen aikana val mistui vuonna 1 84~ lään~~-

kamreeri P.G. Svin!'lufvudin tontille n :o 12 Nikolainkadun Ja

Raatihuoneenkadun kul maan {0!~ 6) . Ra%ennus Sljaitsi !'lalli~us­

toriauxion kaakkoisk~lmassa ja se tunnettiin myöhemmin ns .

Liike1niestenseuran talona . Rakennuksen jul kisivussa o: i kym­

menen aedi~ula-kehyksistä ikkunaa ja ullakkokerroksessa viisi

lyne~ti-ikku::aa , joita ei ollut sijoitettu ikkuna-akseleihin ,

vaan ne muodostiva~ or.Jan , varsinaisten ikkunoiden si.ioittelus'.:a

poikkeavan rytmi::sä . Rakennuksen seinäpinta ol i rustikalaudoi­

tettu ja ullakkokerros tasalaudoitettu, fasadien reunoissa oli

lisäksi ke r roslistaan saakka ulottuvat rustikoinnit . Talon

?iirustukset eivät ilmeisesti ole säilyneet ja rakennuskin

purettiin 1960- l uvun puolivälissä, joten talon rakennushistoria

on vielä epäselvä .

Edustava katukuva voitiin saada aikaiseksi r.~yös rappaamaalla

hi rsirakenteisia taloja , jolloin ra~ennuksesta tuli kivi tal on

r.ä~öinen j a lisäksi paloturvalliser.~pi . Papusen tonttikartassa

on vain vuokraaja Antti Liukkosen tontin n :o 1C puinen asuin­

ra~enr.us ffierkitty kalki tuks i , mutta rapattuja asuintaloja lie­

nee ollut enemmän, ainakin myöhäisemmässä vaiheessa. ?oisaal ta

kaupungin ensimmäisen rakennusvaiheen aikana ei rakennuttajilla

ol lut aina varaa edes vuorata asuintaloaan , vanhoista valokuvis­

ta päätel leen , puhumattakaan talon r appaamisesta .

Rakennustavan vaatimat tomuus ja empire~ avara katukuva käyvät

hyvin ilmi ilmeisesti 1860- luvulla otetusta valokuvasta , jossa

68

on kuvattu Ki!'l<kokatua Savilahden suuntaan {KUVA 22) . Aivan

kuvan vaser.llllassa reunassa näkyy vuonr.a 1845 !'akennett:; asuin­

talo tontilla n :o 57 i(irkkokacun ja N:konkadun ku.:.r.~assa (raken­

nuksen pi:rustukset tarkastet:u v~onna 1842 - ~IA 3). Papusen

kartan mukaan rakennuksessa on "oiminut :ei~omo, Toinkä osoittaa

myös ~uvas~a näkyvä leipor.~on ky~tti. !..;Jultavasti leipomo en

toiminut ~a:ossa kartassa ilmoi tctusta ·•uodesta 1864 lähtien .

Rakennus on vuorattu vaakalaudoituksella ja maalattu , ullakko­

kerros on erotettu varsinaisesta seinäpinnasta vaakalis~alla,

vaikka se onkin vuorattu samalla tavalla kuin seinäpinta .

I~kunankehykset ja seinäpintaa jäsentelevät ~ystylistat on

maalattu valkoisil<sj ja ne erottuvat varsinaisesta seinäpinnas­

ta vaaleampina. Verrattaessa alkuperäistä pii rustusta kuvan

!'akennukseen voidaan todeta, että rakennus on fasa::lilt.aan

toteutettu suunnitelman mukaisesti lukuunottamatta seinäpintaa

jäsenteleviä pystylistoja , joita piirustuksessa ei ole . Lisäk­

si ra~enn~ksen kulmaan on sijoitettu l eipomon myymälä , jonka

sisäänkäynti on avattu fasadin reunimmaisen ikk~nan kohdalle.

Viereisellä tontilla näkyy pieni tupomainen asuinrakennus ja

sen takana samalla tontilla 1ääninkam!'eer1 J . R. Holmber-gin !'a­

kennuttama "kalkkikartano" . Aivar, xuvan oikeassa r·eunassa ,

leipomoa vastapäätä , on :ontille n :o 42 rakennettu asuintalo ,

joka valmis~ui vuonna 1843 . Rakennus on 1audoittamaton eli

siis hlrsisalvoksella , vaikka rakennuksen valmistumisestu on

kulun~t jo parikymmentä vuot:a . Kaupunginhallinnon harmiksi

rakennut:ajien varallisuus ei aina riittänyt siihen, ett~ talot

olisi saatu rr.ääräajassa raker.nusjärjestyksen edel.lyttämään

ku!ltoon .

L

69

Yks::. empirekauder suurlm:nista ja edus::avimnista ast.:i~lrakennuk­

sista M~kkelissä ol~ ns . Hällström~r. talo, j okö ~äkyy ~o alcm­

n:in käsiteltävänä olleessa valokuvassa , jossa on kuvatLu Koult.:­

l<atua Ki r",(ko?uiston suuntaan (KUVA 19). Kuvan etualalla olevat.

Natulinin talo ja Hajanderin talo o~ jo käsitel~y . Pilrilääkär:

Hä::.l st::-örr,in t.alo , ,Joka sijaitsi .~leksanterinkadun ja Kou i ui<adun

kulmassa tontilla n :o 54, nä",(yy joko valkoiseksi maala~tuna tai

rapattur.a kuvr.n keskivaiheilla . Talo rake~ne::tii~ vuor.n~ 1845

ja se oli yksi harvoista asuinkäyttöön tarkoitetuista vi~kkeli­

rake~n'Jksis:a Mikkelissä empiren aikana . Pyrkimys y!"lteniai seen

tonttikokonaisuuteen ja tonti n katulinjan täydeLlisempään hyväk­

sikäyttöön käy ilmi siitä , että samalle :ontC.le vinkkelita~on

viereen on rakennettu pienempi aumakattoinen asuintal o, jokö

on myöskin maalattu valkoiseksi tai rapattu . Pienempi talo

valmistui vuonna 1852, jonka jälkee~ tonti~ Aleksanterin~adun

puoleinen katulinja oli ra%ennettu t äyteen . Ulkorakennukset.

näkyvät kuvassa yhtenäisen katon alle sijoitettuna tonti~ taka­

osassa, tämän rakennusjonon pääty ulottuu tontin Koulukadun

puoleiseen katulinjaan . Vir.kkelirakennukse~ yhtey~een on ;>ihan

puolelle ~akennettu kuisti , joka o~alta osaltaan heijastaa

varal<kaamrr.an väestönosan yhä lisääntyvää asumismtÅkavuutt.a

arvostavaa clämänta;:>aa .

Kirkkopuiston toisella puolella näkyy Nikolainkadun varrella

ton:illa n :o 63 sijainneen aurnakatto:.sen ja poikkipääty'isen

rakennuksen volyymi. Poikk:pääly on fasadin keskellä ja sen

r·eunoj a rajaavat pilasterit , jotka %a!'ltavat päätykolmiota. .

Tähän frontespiisiin on s:joitcttu ~olme kuusiruutu!sta ikk~~aa .

··-- ---··--------------

70

Rakennuksen vanhim...-nat osat oliva t vuodelta 18l.4 ja rakennusta

j.otketti in ilme isesti vielä saman vuosikymmenen aikana . Poikki­

päädyn rakentamisajankohdasta ei kuitenkaan ole t ietoa. Tällai­

nen rakennusvolyymi oli t-1ikkelissä hyvin harvinainen . Raken­

nuksen seinäpinnasta uB:.onevat osat , pilasterit , vaa%alistat

ja ikkunankehykset , on maalattu valkoisiksi ja varsinainen seinä­

pinta tummemmalla värillä , joka voisi olla esimerkiksi punarnu:: ta .

Kokonais uudessaa n Mikkel in rakennuskanta o l i empiren aikana

t yyl illisesti vaat i matonta . Jo säilyneet rakennuspii r ustukset

osoittavat sen , e t tä tyylielementtejä käytetti in n i ukas ti ja

fasadeja jäsennelt11n hillitysti. Usei n rakennukset kuitenkin

toteutettiin vielä yksinker taisemmassa muodossa kuin rakennus­

pi i rustukset olisivat edellyttäneet . Mikkelissä e i myöskään

kehittynyt paikallista tyylivari aatiota emplrestä , vaan raken­

nusten detaljointi noudatti eräänl a i sta hillittyä "yleisempireä",

joka lienee ollut useimmi ssa pienissä maaseutukaupungeissa hyvin

samankaltaista . Mikkel issä kaupungin asema residenssi pai kka­

kuntana saat toi vaikuttaa yhdenmuka i stav asti rakennuskantaan,

mutta seudun köyhyys ja harva asutus ei mahdol listanut kaupun­

gin nopeaa nousua kukoistukseen .

Empiren matala, puutalova1 tainen kaupunkikuva sai t·Hkkelissäkin

leimallisen i lmeensä useista puistoista ja tonttien välisi l l e

rajoille tehdyistä pa loistutuksista . Tontell la j a katujen

var sil la oli taloja vähän , mikä yhdessä talojen mataluuden ja

katujen leveyden kanssa aiheutti sen , että kaupungin katukuva

oli avara .

71

4 . 2 . Empire,., jälkc : r.c!"! sHrtyrr.iikaus.i

Ka;;p!mgin er:simmäisen rakennt;sva:.heen jälk~e!1 , 18?0- ja 1860- lu­

vuilla , ~!lkkcUssi.i ei ~uur·i ra~enne~tu asuintaloja . Rakennus-

toirr.inr:assa vallinnut lar.~aannus, joka vaikut~i tuolloin koko

maassa , !1eij;;stuu kiiyccttävissä olevan lähdemateriaalin niii:iriis-

sä , mm. säilyne!den rakennus~iirus:usten vähäisyytenä . Tästä

huolimatta on kuitenki!'l Jr.ielenkiin~oista tar·kastella mihin ~asa-

dien tyylikeh tys johti kaupur.gin ka';ui<uvaa h;:llinneen 'Ji.ll i tyr.

empi ren jälkeen , ennen u•.:sr·enessa!lssin leviämistä 18?0- luv:lr.

lopulla . Tätä ajanjaksoa nimitän em~iren jälkeiseksi siirtymä­

kaudeksi . Henrik Liliuksen ;<äyttär!lä :iajoava klassismi - termi

~äsl t tiiä aja:")jakson , jolloin em;>i rcr; per inne t:alli tsi rakenm;s-

ten fasadijäscntelyä, mutta julkis:.vujen dctaljoinnissa käytet-

tiin ~yös eklektistä tyyliainesta . Tämä ajanjakso käsittää

suurin piirte:n 1850- ja 1860- luvut .

M:%kei:ssä 1840- luvun raken!luspii r ustuksissa ei näy mer~kejä

ek:ek::iser; tyylia::.nek~en sekoitt.umisesta empiren klassisr.~iin .

Sen sijaan :ontille n: o 76 ~:kolainkadun ja Puutarhakadun kul ­

maan vuonna 1844 !"aken!'letun asuintalon fasadcissa yt:cis~yivät

e rr:;>i re!l per· inne ja muista ark~itehtuurin t.yyleisti:i omaksutut

yksityiskohdat . Tämän U- volyymise:-1 ja aumakatwisen talon

~uun:1it~elijasta ei ole tietoa. Rakennus oli sekä volyym!ltaan

että fasadijäscntclyltään pcikl<euksellir.en !-likkelissä, jossa

raker.nuskanta oli niin emp:rc:-1 aikana kuin myöhemnir; uusrenes­

sanssi.n t.audell;;kin hyvl.n homogccnincn . Tontti r.: o 76 ol:.

al:m;:>cri n ollut varat:wmari .johao ;.;:.a·,elrr. Nyg~·enin or.~istul<scssa , 1

1 . Kuujo 1971 , s . 61 .

12

:nuttc w.yör.emrr.l n to!'!tin omist.aja vai!ll-u1 us0:r: . Rai<ennuksessa

toiiti 1800- luvun loppupuolella mr.~ . :-aastuvanoikcus ja mais'::raat­

ti, .:otka olivat pHl<ään sijoitettuna vuokratiloihin eri ;>~o­

lilla kaupunk:a . Myöhemr:~in rakennuksessa ::oir.1i Suur- Savon r.J:.Jsco,

:nut~a se tunne::tiin kuitenkin ns. Va:-1hana rc:;ntib;oneer:a .

Rakennuksen fasad:jäsen~cly näkyy selkeästi il~r.eisesti 193C- lu­

vuEa kuvatussa valokuvassa ( KcVA 23) . Rakennuksessa on ~-~ko­

lainkaJun puoleisessa pää:asadissa yhdeksän ikkuna- akselia ,

joista kaksi r·eu~lirr.maisla fasadin molemmissa päissä on crotett;;

pilastereilla . Näissä reur.aosissa , jo:ka mu~stuttavät risaliit­

teja, 'iaikka eivät olekaan nuusta seinäpinnasta uli<O:'lC'!ia, on

ikkunoiden alapuol ::ncn vyöhyke erotettu profiloidulla , yli:ir'eu­

nastaan ulkonevalla vaakalistalla . Ikkunoiden alapuo:elle on

lisäksi !"ajatlu suorilla listoilla kaksi pystykaitP.en mt;oto:sta,

pohjaltaan tasalaudoHettua kor.~eroa . ~uutcn ikkunoiden alapuo­

leinen osa on vuoraLtu saumarimalaudoituksella . lkku~oissa

on aedik~~a-kehys ja varsinainen seinäpinta on vaakalaudoitettu .

Kcske:le jäävä viiden ikkuna-akse: i~ levyjncn osa on vaakalau­

doi~cttu kivijalan yläpuolisesta leveästä vaakalistasta aina

ullakkokerrosta ero~tavaan ?rofiloituur: listaan saakka . Ikku­

noissa on palkistokehys ja kunkin ikkunan alakamanan alla en

kaksi pientä konsolia . Fasadin kaikkia ikkunoita yhdistävä

t.e1<1.iä on se , et::ä i kkunan yläkamanan päällä on koln:e kor.scl ia,

jo::ka kantavat ikkunan yllä olevaa aedikula- tai pall<istol<ehys­

tä .

73

Ul :a:<kokerroksessa kuh;Jnk in :kk~,;na-akscli::.n sijoilew: suora­

l<aHecn muotoiset. ullakonik:<u:Jat vuor·ot.telcva: poh~aHaar. tas2-

~audoitetun kooeroaiheen kanssa . L1säks::. ullakkovyöhyi<keen

yläosassa k~ll<ee hawDa~lis~a .

f'asadia vertikaalisest-i jäsentelevät ;:>ilasteri t kohcav;:t ikku­

noiden alare~nan korkeucelle u~ott~vien ?iedesr.aalien päältä .

PiedcstaaLr~ .capi teeli sulautuu ::.kkunoiden alapuo~lsccn vaaka­

lis~aGn , muodostaen siihen hier.~an ulkonevan osan , jonko päältä

pilastertn varsi nousee ilman or.~aa erillistä jalus~aa . Pilas­

te ri:J varressa on yhtenäinen peilikuvio ja yläpäässä sileä?i:J­

tainen pystykaide , joni<a kes kellä on koristeer.a nel ilebtia i he .

Pilasterin ka?iteeli sulautuu profiloituur. l<erroslistaan ja

muodostaa siihe:l ull<onevan osan . Tär.~än päältä ko~oaa vielä

kal<s! kor:<eaa konsolia , jotka ulottuva: ullakkovyöhykkeen läpi

ja :1äennä::.sesti ka:1tavat kat t-orakcnnelmaa .

Hal<e:1nuksen ?äadyssä sama tematiikka toist~u . mutta ikku:1o1~

on vain neljä, joista reu:Ji!llJ:Iaiset 0:1 erotett\J pi lostere:.:1 .

Pihan puoleista jul:<islvua hallitsevat 'J- volyymisen rakennuk­

scr. lyhye: Sii?iosat. ja nii:1e r. viillln ra~ennet-Lu l<uisti . Siipi ­

osien seinäpinr.an jäsen:eiy on muuten samanlainen kuin ~ääfasa­

din reunr.osissa, :nutta pihan ;'l~olella siipiosien päiidyissä on

vain yl<si i~kuna eikä ullakkovyöbykkeessä c-~c lainkaan i~<kunoi ­

La (K:JVA 24) . Siipiosien väliin on rakennettu Mi kkelin oloissa

po~~keukselliser: l<omca ku ::.sti , jossa on va;:;kalaudoHettu "sok­

kel: ", joka ulott-uu ik:<u:JoidC:l alareunan tasolle . KJist!:J

ka~~oa ~antaa xahdekscn .~oonia:aista pylvästä , jo:ka kohcavat

tämän "sck.<clin" päältä .

74

Päi'.fasadin vert.ll<aal j .1äscnt.cl yn vcidaan katsoa kuvaavan talon

rakennetta sikäli, ett~ fasadl s::a ;>l last.crei!'l eroce~u:. r·e;.~na-

osat ovat piha!'l s!ipiosien kar.ssa yhtä leveät . Tällii tm:a.Uil

tulk:ttuna fasadijäsentely il:ner:tää rakennuksen U- volyymia.

Vanha:-: raatituoneen vuorc?.uksen valmisl-umisajar~kohta ei ole

tiedossa , mutta voidaan olettaa, että se on peräisin joko 18?0-

1860 - luvun ta tai jopa vjelä myöhäisemmfil tä ajalta . Rakenr.ui<-

sen yleinen fasadi.iäsentely on empiren rr,ukainen , mutta useissa

yksityiskohdissa eklektinen tyyliaines sekoittuu empi~en klas-

sismiin. Tällaisia detaljeja ovat mm. pilastereir. raj attujen

fasadin osien sok~elikerroksessa oleva saumarimalaudoitus ,

joka yleistyi sveitsiläistyylin leviämisen myötä , piedestaalien

?äältä kohoavat ja varreltaan peilikuviolla koristellut p:las-

terit sekä ikkunoiden alle ja ullakkokerrokseen sijoitetut

komeroaiheet , jotka yleistyivät Mikkelissä vasta 1870- luvun

lopu:ta lähtien lääninarkkitehti Loenbomin laajan suunnittelu­

työn k;:,uttll.1 Nämä viimeiksi mainitut uusrenessanssiin viittaa-

vat yksit.yisko~åat antavat aihetta olettaa , että Vanhan raati.-

huoneen vuoraus on peräisin nimenomaan Loenbomin virkakauden

ajalta 1870- 188C - luvuilta, jolloin uusrenessanssipiirteet

t;.~livat hali.itseviksi uusien rakennusten ,iulkisivuissa . Joka

ta~auksessa ikkunoiden puitejako on Vanhassa raatihuoneessakin

uusittu ilmeisesti 1880- luvulla , jollo~n Mikkelissäkin siirryt-

tiin käyttämään T-karmi - ikkunoi t a . Alkuperäisessä asussaar.

ikkunat ovat olleet kuusiruutuiset . Lisäksi rakennuksen pää-

tyyn sijoitet.t.u porrashuone , ,jonka kau~ta Nikolainkadulta on

1 . r.els1.nkiin su;;nniteltiir. jo 1850- luvur. lopussa asu!.r.raken­nuks1a, joissa käytet:iin komeroaihe:~a ja peilipilastereita . Kts. \~ici<berg 1978 , s . 76 .

'15

sisäänkäynti rakennukseen, lienee myöhäiscmpi :isäys nlkupe :·ii~­

seen rnkennusrunkoon . Valitettavasti r•aken~us ei OlE'! säilyr.yt .

:'äysin uusi , käytänr.ölliser:~pi raker.nuskäsitys !':eijastuv kaup-

pias Paasosen talon rakcnnuspiirustukses~a vuocelta 1866 (~UVA 25) .

PErustuksen laa~! lääninarl<kitehLi !li:s Jo~ar: cstermar. , joka

tuli ~1iki<el1n Uäninark~itehdil<s1 15 . 12 . Hl65 . Kauppias Paasosen

~alo sut.:nn:telLiln tonteille n :o 29 ja n:o 3C ~akoni<adun varteen .

~1konkatu oli kau?ungin vanhaan aser:1akaavaan merk~tyistä p!tk: ~­

täisi<aduista läntisin , joten tontit sijaitsivat aivan kaupungin

läns:reunassa . Poikittaiskaduista Raat!huoneenkatu pää~tyi

t·1ikonkatuun tontir. :1 : 0 30 kohdalla , joten tonttia rakennettaessa

otettiin huomioon mahdollisuus jati<aa Raat!huoneenkatua länteen

ptiin . Paasosen talo sijo!tettiin tontin pohjolspuoliskoon silen,

e~tä rakennusrunko tuli ~ikoni<adun puolelle ja pienempi siipiosa

:nyöhe!TIIflin jatketuo ilaa ti huoneeni<adun var~een . Ra~enn'Jksen r:.mko­

osa jatkui myös viereisen tontin puolelle .

Ös~e~:nanin piirustuksessa näkyy korkean aumakatcn kattor:~a vin~­

~elirakcnnus , jonka rakennusrunRon ?i~uus on n . 34 kyynärlä

~a leveys n . 1~ kyynärää . Korkeus kivijalan alar eunasta räys­

täslir.jaan on n. 9 , 5 ja katonhar jaan n . 14,5 i<yynärää . Rakcr.­

nus vastaa r:~ittasuh~ciltaan keskisuurta emp!retaloa, sillä esi­

merkiksi Haja nderin t alon piirustuksessa vastaavat mltat ovat

suu~in piir:ein 34; 12 ; 9 , 5 ja 13 kyynärää. Rakennukset ovat

siis s'Junnilleen y~tä pitkiä, r.lJtta sycänseinän käytön vuoksi

Paasosen talo on leveämpi . Rakennusten räystäslinja on samalla

i<orkeudella , mu~ta Paasosen talossa katon harja on puolit~is~a

kyynärää korkeammalla ka ttoku:rnan jyrkAyyden takia .

Paasosen talon po~ja'.<aavassa on käyte tty koko rake:m~srungon

halki ulot:uvaa yh:enäistä sydär.seinää , jo~a ~ahdol::staa

suuremman r:.mkoleveyden ja vapaamma:l huonejäsente:yn. Väli­

sein iä käyttämällä sydänse inän molem~in puolin ~uodostunel~a

t : ~oja voidaan ja;caa pienem;Jiin huoneisiin ~a huoneiden syvyyt­

tä voidaan muut:aa tar;Jeen ~ukaan . Aikaisemmin ainakin E~anuel

Nygren oli käyttänyt sydänseinää Ehr.bergin talon suunnitelmassa,

mutta sydänseinän ympärille jäsenne~lyt h:.Joneet o~i.vat i<a:.kk i

syvyydeltään samanlaisia eU puolet rakennus rungon syvyydestä .

Sydänseinä ei myöskään ulottunut koko rakennusrungon halki,

vaan se katkesi ra'.<ennusrungon lä?i ;;l.o:tuvan suuren salin

kohdalla. Paasosen talon piirustuksissa esiin~yy siis toden­

näköi sesti ensimmäinen halki koko rakennusr,.Jngon ulottuva,

asuintaloon suunniteltu sydänseinä Mikkelissä . öste~~ar. on

myös hyödyntänyt sydänseinän t arjoaman mahdollisuuden käyttää

tilaa jakavaa, sydänseinän suuntaista väliseinää , jolla huo­

~eiden lukumäärää voidaan lisätä ja ~iidcn syvyyttä vaihdella .

Paasosen talossa on ilmei sesti kclmc huoneistoa , koska piirus­

t:.ukscssa on koi.me keittiötä , jotka 1:1ainitaan myös palovakm.:t:Js­

asiakirjoissa . ~ämä asui~tilat on sijoitettu rakennuksen runko­

osaan , sen sijaan Raalihuoneenkaåun puoleinen pieni siipiosa

on tal ouskäytössä ja si ihen on erillinen sisäänkäynti pihan

puolelta . Rakennusrungon kadunkulffian puoleiset huoneistot ovat

yh~eydessä toisiinsa yhteisen, rakennusrunkoon sijoitetun etei­

sen kautta, johon on sisäänkäynti pihan puolcl~a . Talon poh-

joispää':yyn on sijoi !:.ett:J rakennusr·unkoa hieman kapeam?i ja

matalam;>i porrashuone, josta avaut~.:u ovi suoraan Ni;conkadul;c

77

.:a to:nen ovi rakennuksen päädystä ;>ll':amaalle . Tä~är po:-ras-

huoneen kautta on sisäär:käy:'lt1 r aken:'1u\<sen päädyssä sij ni~sc-

vnan kolmanteen asuntoon . Porrashuone on sikäli erikoinen ,

eLtä se on jaettu kal':teen osaan , joista mo:e~ista on k~iten-

kin s~sään.<äynti samaan huoneistoa:: . Tähän voisi olla syynä

se , ett~ suoraan kadul:e sva~~uva slsään.<äynti ~lts~ jo al~r.

perin suunnitel:u rakennukser. päätyyn sijoitetun kauppapuodln

asiakka1 ta varten . Rakennuksessa on ollu: tällainen kauppa­

puoti vuo:-~na 1890 päivätyn palovakuutusasiakirjan r.mka;:m aina.<in

vuosisadan loppupuolella . 1

Rake:-~nuksen pot:jakaavassa kiinnittää huomiota vielä eräs pieni

yksityiskohta . Rakennusrungon ja taloussiiven välinen kulma

on pihan puo:ella viistetty ja taloussiivcstä on viisteen

avulla otettu koko siipiosan leveydeltä ~ahden kyynärän verra:1

ti l aa ja l iitetty se asuin~iloihin .

Ra.<ennu~sen ~ohjakaavassa esiintyvien uudistuks1en lisäksi

Österman on uudistanut myös empiren aikaista fasadijäsentelyä .

Paasosen talon pääfasadissa on kahdeksan i kkuna- akselia , mutta

varsinaista vcr tikaalijäsentelyä siinä e i ole . Sei näpinta on

jaet:u kolmee:'1 vaakavyöhykkeeseen ka~eilla listoilla . Vaikka

ikkunoiden alapuo:einen vyöhyke on erotettu varsi:-~aisesta sci ­

näpinnasta, molem~at on kuitenk!n tarkoitettu vaakalaudoite~-

taviksi, ~llakkoke rros sen s ijaan on tarkoitettu ~:~eisesti

tasalaudoi tet~avaksi. Ikkunat on varustettu yksinkertaisella

~alkistoke:'lyksellä ja ne ovat kuusiruutuiset . Kunkin ikl<u:-~an

1 . A:r.aispalo- palovakuutusasiakirja n :o 15995 .

78

yli:ipuclelia on matnla, s · .. JO!"akai~ecn r.n.:o::oinen ullako:-:ikk:ma.

lkkuna-akselelhin sijo~tetut kivijalan t~uletusau~ot ovat pol~-

ke~~sell~sesti py5reät. Kivijalan yläpuolella on hieman ~lko-

neva , leveä vesilista, jollaista varr.aisempiin p~irustuks!in

ei n:erkitty .

Fasadlssa ei ole lainkaa~ ornamentiikkaa, luku~nottama~ta

räystään alla ~ulkevaa, yksinkcr~ais~a lehtisahal:staa . ~uo­

mio k.!.inn::::tyykin porrashuoneen viereen sijoitettu:m koristeel­

liseen portt~in , jonka mole~n:in puolin sijoitettuje~ pilareiden

varre~ on koristeltu peili.kuvioiila .

Vaikka rakennuksen korkea aumakatto liittyy vielä empiren pe­

rinteeseen , edustaa östcrmar.!n suunnitelma jo uutta ajattelua

niin rakennuksen po~jakaavan kästttelyssä ku in fasadin j iisen­

telyssäkin . östermanl n käyttämää kclm1j akoista vuorausmallia

voidaan pitää välivaiheena siirryttäessä kohti 1800- luvun

loppupuolella yleistynyttä uusrencssanssivuoraus:a . ös:c~an

on ollut ilncises:.! varsin hyvtn perillä asuntoa!"'kkitehtuuriir.

vaikuttane~s~a ~usis~a 1deois:.a ja or. ~yös ~oteut~anut niitä

Paasosen talon suunnitelmassa. Tällainen rakenn~ssuunnitteluun

li:ttyvä u~tJus or. esimerkiksi suoraan kadulle avau~uva pä~ty­

porstua, jo~a ~1liuksen mukaan yleistyi kaupungeissamme vasta

1570- ~a 1880- luvuiita lähtien. 1 österman1n vai~utus Mikkelissä

jäi kuitenkin vähliiseks~ , sillä t:än cht:. toimia virassaan vain

vaJaan vuoden ennen kuolemaansa . Paasosen talo rakennettiin

~ui~enkin h~nen laalimiensa pjirustus~en mukaisesti Mikonkadun

var!"'clle 1860- 1\.:vun lopulla .

i. Li:~us 1984 , s . 147.

79

1870- luvulla rakennustoiminta vilkastui. maassamme ~a samoir.

~ävi Mikkelissä , jossa rakentaminen kes~iLtyi aluksl uuteen

:..;:<olammen kaupu:'lginosaan . Edellisellä vuosikymmenellä tapah­

tuneet rnuuto%set asuinrakennusten fasadijäsentelyssa alko:vat

vakiintua ja satulakatto yleistyi , vai%ka e~piren au~akatto

säilyi vl.elä kauan suosittuna . L'.kolarnmen :<aup:.meinosaan

suunniteltujen asuintalojen fasadijäsencely oli usein hyvin

vähäistä ja rakennusten seinäpinta voitii!l suunni-::ella kokonaan

vaakalaudoitottavaksi, kivijalar. yläreunasta räystäslinjaan

saal<ka !KUVA 26) . Hyvin pian kuitenkin kolmijakoinen uusrer:es­

sanssivuor aus yleistyi. Samalla myös suoraan kadulle avautuva~

päätyporstua~ yleistyivät (KUVA 27) .

Myös Mikkelin keskustaan ryhdyttiin suunnittelemaa~ uusia asuin­

rakennuksia . Vuosina 1875- 1877 kaupune,in keskustaan rakenne~tiin

ainakin kolme taloa, jotka vaikuttavat saman henkilön suunn~t­

telemilta . Kaikissa kolmessa rakennuksessa on ol lut hyvin

poikkeukselliset ikkunankehykset , jocka kuiter.kin keskenään

ovat melko samankaltaiset . Valitettavasti alkuperä~set raken­

nuspiirust-ukset ei vä t ole säilyneet , joten ra~ennusten suunnit­

telija .~iiä anonyymiksi.

Rakcnr.uksis~a vanhin valmistui vuonna 1875 tontille n :o 54 (van­

han asemakaavan mukaan n :o 42) Kirkkokadun varteen (KUVA 28) .

Rakennusta or. myöhemmin uusittu ja samalla mm. ikkunoita on

suurenneetu alaspäin . Katufasadin vase~assa reunassa näkyy

kuitenkin kaksi alkuperäistä kokoa olevaa ikkunaa , joissa tosin

on uusitut T-malliset puitteet .

80

Rakcn~u~scn sei~äp:cla on ~~sennel:y siten , että vain ikku~oi­

der ala;>uoJe.i.nen va3kavyö:Jy";<e on ero:e:;t~; listoituksella nuus:a

seinäpinnasta . Tä~ä vyöhyke on vuorat~u kapealla saumarimn­

laudoituksella , sen s;jaan varsinair1e:1 se:.r:äpi :J ta or. vuora\.tu

räys tiisl ~ njaa!') saakka yhter:äises ti < cveällä vaakalaudc: tuksella ,

~oka r.~uist.uttaa ern pirerakennus:;e:l vuoraustapaa . Rakenm.ksessa

käyt.etyt ikkunankehykse~ cvat me~ko erikoiset : ikkunoicen pysly­

ka~anat on profi!oit~; ala- ja yläpääst.ää~ , ikkunan yläpuolella

kehys levenee ja päättyy matalan kiilar. ~ucto1sccn vesillst.aa~1 ,

t.ä:nän alla keskellä kc:lyksen yläosaa on rcuno1staan pro!·iloi tu

pystykaiteen muotoinen palkki , jossa on uurrekoristelua ja y:ä­

osassa koristeena sorvattu nas~a . tämän koristeellisen palkir:

molemmilla puolilla on vielä koristenasta .

Koska rakennus o~ satulakattoincn , sen ?åätyyn muodostuu päaty­

kolmio , joka on erot.ettu vaakalistalla muusta se:näpinr.asta,

vaikka onkir, la~doitet~u samalla tavoin . Tähän päätyyn en

avat.tu kolme ulla'o<onikkunaa , joissa 0:1 koristeell iset ke!'ly~set .

Kcskim~äinen ikkur.a, joka on kaikkein kor ke :n , on y~äre~nastaan

pyö:-is::.e':ty . Sen moler:m:in puoli:J on s:.joi tettu pien:. soikea

ullakonikkuna . Rakenr.u~sen moie~r.lat suoraan kad~;lle avautuva~

sisnä:;k~ynnit ovat r.~yöhaisem?iä lis~yksiä .

Kaksi vuot t a myöhemmin rakennettii n kaksi t aloa , jo:ssa olt

hyv ~r. saman;,yylisel. i kkuna:Jkehykset kuin edellä r.Jaini t l;ssa r a­

kennuksessa . Nikolr.1nkadun ja Et.elä-Ko:.tlu~adun kulmaan l.ontille

:; :o 89 raken!1et.tiin leveärun:.Coinen ja aurna:<attoinen vinkkelt -

81

rakennus, jo!":ka seinäpin:a oli .;äsen!!elty kol11een vaakavyöhyk­

keeseen siten, että kaksi alir:ur.aista vyöhykettä oli vaakalau­

åoitettu ja ullakkokerros oli ilmeisesti tasalauåoitettu tai

myös:<in vaakalaudc: te ttu . lkkunankehykse t oli va ~ hyvin sar.lan­

laiset kuin edellä 11ainitussa Kirkkokadun vartcer: rakenne !-ussa

asuintulossa, n:utta kehykset ol::.vat voima~kaammin profiloid•J:. ,

niissä o~i enemmän koristenastoja ja ~rofiloitu keskipalk~i

kohosi ki~ .~an muotoisen vesilistan läpi ja päätty! sen yläpuo­

lella pienempään kiilan muotoiseen vesilistaan (KUVA 29).

Tämä ikkunankehysten jäsentely tuo mieleen Kar jalan vanhan

puuarkkitehtuurin koristeaiheet . Tässä rakennu~sessa oli jo

il~eisesti raken!'lusrunkoon sijoitettuna suoraan kadulle avau­

tuva sisäänkäynti, joka yleistyi ~ikkelissä seuraavalla vuosi­

kymmenellä.

Lähes samanlaiset ikkunankehykset oli tontille n :o 52 Aleksan­

terinkadun varteen rakennetussa talossa , joka korvasi paikalla

olleen vanhemman empirerakennuksen . Talo oli leveärunkoinen,

aumakat toinen ,ja siinä oli saur~arimalaudoitus ikkunoiden ala­

puoleisessa vyöh)•kkeessä , kuten Kirkko\<acun rakcnnuksessak :n .

Ilmeisesti jo raxennuksen alku~cräiscssä asussa oli kaksi ra­

kennusrunkoon sijoitettua suoraan kadu1le avautuvaa sisäänkäyn­

~iä (kts . KUVA LZ). 7alossa toimi 1800-luvun loppupuolella

Antellien yksityi.nen tyttcknulu . ~äistä kolr.~esta ra:<e:;nuksesta

vain K1 rkkokadun varteen rakennettu on säilynyt. Muita tähän

aikaan rakennettuja asuintaloja ·.:eskustan alueella on säilynyt

tontilla n :o 90 P)rttinicrr.cnkatu 4 :ssä {er.tinen Etelii- Koulukat.u)f

jo~on ra~cnnettiin aumakattoinen asuintalo pitkä sivu katulinjaan

sekä satulak<.ttoinen asui~talo pääty katulinjaan .

82

Hol c:ru:1at tcnti:; pui!3is:a a~.;uintaloista 0!1 ~akenr:e~tt; vuor:n.-; · 078

(D:A 7) . Alk:;tl~räiset !'akenn:.~spLrustuk:>et eivät ku:tenkaan

ole sä:ly:Jeet, jo~er. talojen r-akenr.ushisto!'ia jää epäselväksi.

t1yöhempier. ~uu tostöiden yhteydessä mm . ka::ufasac:~~ ikkun~l ta

on s:;urennettu aumakattcisessa rakcnnuksess~.

Siirtyminen empiren muotokielestä kohti uusrenessanssia tapah­

:;ui siis hyvir. hitaasti , välivaiheen kautta , jossa erilaiset

~yylipiir:;eet sekoittuivat keskenään. Seuraavassa kappaleessa,

jossa käsittel en uusrencssanssia , rakennusten ed:.~ s taman arkki­

teh':.uuri tyylin määrit.telyn vaikeus käy ilmi . Läänin<Jrkkitehti

Locr.bor.lin varhaisimmat rakennussu· . .mni telma~ eivät juuri eroa

tyylillisesti edellä esitellyistä rakennuksista . Loenbom ~r.l .

käytti saumari~alaudoitus;;a 1870-luvun lo;>pupuolen tuotannes­

saan ja a:;makattoista rakennusvolyymia vielä koko 1880- luvun

ajan . Kokonaisuutena nähtynä Loenoomin su:;nnittelutyössä ovat

kuitenkin hallitsevana uusrenessanssipiir tcct . IJnsta Loenbomir.

st.:unr. i: telemien as:;inrake ~m•;s ten myötä Mii<kel i n katukuva sai

sille leinallisen hillityn uusrenessanss~- ilmccn .

83

4.3. Kertaustyylien aika - Uusrencssanssi

Saavuttaessa 1870-:uvulle Y:ikkelin keskustan rakennuskanta ei

oll•.Jt muuttunut i<ovjnkaan paljon kaupungin ens~mmäisen rakcnnCJs­

valheen jälkeisestä tilanleesta. Rakennustoiminnassa pa!"in

vuosikymmener. ajan vallinnut lamaannus alkoi olla jo ohi , Mutta

uusien asuintalojen r-akentaminen kesättyi aluksi vähäva!"aiselic

väestölle kaavojtett:;un Likolammen kaupunginosaan . Vuo$:kymmcncn

lopulta lähtien kaupungin keskustaan rakennettiin uusia asuir.­

taloja vanhan asemakaava-alueen pohjois- ja etel2puolelle kaa­

voitetuille tonteille, jotka tulivat käyttöön vuosien 1869 ja

1883 asemakaavojen :oteuttamisen myötä. Myös vanhan asemakaavan

rakentamattomia tontteja hyödynnettiin uudisrakent~~isessa ~a

.;o aiemmin rakennettuja :;onttcja ryhdyttiin ra~entamaan t.iivil.r.~­

min . Vanhaa r akennuskantaa uusittiin jatkamalla pieneksi käy­

neitä asuinra".<enn'..lksia .)a modernisoimaila niiden vuoraus ajan­

mukaiseksi.

Tontteja rakennettaessa katulinjat pyrittiin hyödyntämtän mnh­

dollisimman tarkasti , tähän tarkoitukseen vinkkeli:alo sovel~ui

crlttäin hyvin. Suureen vinkkel:ra:<ennukseen voitiin sijoittaa

~aksi tai kolme asuntoa, lisäksi tontille rakennettii~ usein

yksi tai kaksi pienempää asuintaloa. Tonttien vähetessä myös

keskelle ~iha-aluetta voitiin rakentaa pier.i asuintalo . Samalla

9yr~ttiin tyylillisest.i yhtenäiseen tont!;ikokonaisuuteen , mikä

käytiinnössä tarkoitti sitä, et.t..ä kaikki tont:.n asuinraKennukset

vuorattiir. uusrenessanssivuorauksella .

84

Tällä kaudella lää':lina!"'kki t.ehd:r, mcrki tys asui.nral<ennl<stcn

suun~ittelijana ul:<oi kasvaa . Jo vuosina 1871 - 1875 , jol ~oin

Cons ~antin Kiseleff toi m:. l·lil<i<elin lääninar'kl<itet:tina, V!llmis-

te~tiin asuintalojen r·a%ennuspi: rustuksia lääninra:<enr.uskont­

tcrissa i l mci.ses ti t.arpeen mukaan . i Ro ~l<aisevas ~i N:A:l<c.l i n

katu:.wvaan vaikutt1. kuitenkin vasta liiä!"l inarkkite·nti t.oenbor:J

laajalla suunnittel·.Jtyöllään pitkän virkakaut.ensa a :!.kar.a , vuo-

s ina 1876- 1891. Tänä aixana kaupungin keskus :aan raker!netLiln

~ocnbomin ~iirustusten mukaisesti usei ta kook~aita vinkkel:-

ja pseudovinkkelirakennuksia, j oiden fasadi j äsentely ;>er·ustui

uusrenessanssivuoraukscn käyttöön .

Loe':lbom oli ilmeisesti hyvin perillä maamr:Je arkkitehtuurissa

vaikutt avista tyylivi rtaul<sis ta . Tultuaan Suomee':1 hän t.yös:<en-

teli sekä G. T.Chiewitzin että C. Edelfeitin alaisuudessa j a

tutus tui 1 uul t avas ~i jo tässä yhteydessä uudenlaiseen puuar·ki<i-

tehtuuriin , jossa yhdistettiin useista tyylilajeista !ainattuja

detal jej a . Ollessaan yhtiökumppanina Höijerin j a Sj öströmin

perustamassa yksityisessä arkkitehtit oimistossa , myös uusrer:es-

sanssin rr.uo~o:delen on täytynyt tulla hänelle t utuksi . Loe!"l'Jon: in

Mikkeliin suunnl.r;telemissa puutaloissa sveitsiläistyyl~sLä omak-

sutu::. yksityisko!'ldat yhdistyivät hillittyihin uusrcnessanssi-

pii rteisiin , jotka voimistuivat 1880- luvun alkupuolella . Hän

käyt t i suur:nittele~ic!"lsa rakennusten f asadeissa myös sorvaus-

koristelua 18'10- luvun lopuga lähtien , jolloin uusi sorvityyli

alkoi l.iliukser: mukaan ~evi tä kau;:>unl<eihirr.me .

1 . Kiseleff on suunni t ellut 1870- luvun alussa esim . t;.ont..ille n :o 8 Likolam:nen kaupunginosann pienen , kaksi kamari.a .ja keittiön s:sältävär. , asuinrakennuksen , kts . KUVA 26 .

85

:...ääninar·~ki l.eh ti Loenbomin suur.ni t telemia asuinra~ennuksia

l!arha 1s ~~ !iiiinina rKki t.ehti Loenbomin Mikkcl i i~ suunnittelemista

tonttikokonaisuu~sis:a rakcr.net~iin tor.tille r. : o 93 (nykyisen

to!lt tij aor. :'llukaan) Aleksanterinkacu!l ja Sa:.Csalankadun ( Vl!OC:csta

1881 lät: Uen Etelä-Kouluka ::.u ) ~ubaan . Loen:>o:'ll suu::ni t teli

tontille kaksi aumakattoista asuin~akcnnusta, joista p:enempi ,

s uorakaiteen m~otoinen, val mistui vuon!la 1877 tontin l är.sireu­

r.aan, Saksalankadun ja Itä- l::splanaatinkadun kt.:.lmaan . Suure:opi ,

vink~elirakem:us , valmistui vuosi!la 1877-1878 Al.e~santerini<adun

Ja Saksalankadun kulnaan . Tyylill:scst..i raken!lukset suunnitel ­

tiin samanlaisiksi . Molempia rakennuksia jatkettiin par ikym­

mentä vuotta myöhemmin A.G. Svanströnin piirustusten mukaan .

Ny..:yåän rakennukset on suojeltu asenckaavall a (Maaherr·ankatu

40 : n kiin:eisLö) .

Rakennusten pohjakaavapiirustus ei ole säilynyt , mutta palo­

vak~utusasiakirjar. :oukaan pienemm~ssä talossa oli alun~erir.

~ahccksar. asuinhuonetta , joista yksi oli keittiö ja yksi leivin-

7-upa , sekä kaksi etcist ä ja kaksi ulko:--appu<. , ,jo:ka sijaitsi-

va : pi han puol el:a. 7alo oli tarkcitettu yhden perr.ccn asun­

noksi. Vinkkeliraker:nuksessa oli sen s i jaar: kaksi asun~oa ,

joissa yhteensä oli kymnenen asuinhuonetta , kaksi keittiöt.ä

ja viisi eLeistä . Pihan puolel:a oli kaksi katettua ja yksi

avoin ulkor ap;:>u . 1 Alcksan~erinkadun puo!.e1le oli lisäksi

si.icitcttu yksi sisäänkäynti.

1 . Aina:s~alo-palovakuutusasiaki~ja n:o 10936.

86

V:.nk~elira:<er.nuksen Aleksanter•in~adu:. puoleisessa fasadissa

oli alunperin yhdeksän ikkuna- akselia , jois~a kadunkulmasta

laskien kolman:een sijo~tettiin si~äär.käy~ti. Vuonna 1897

raKennusta jatkettiin ny~yiseen mit~aansa kn~deksalla ~kkuna-

akselilla, joista kantee~ sijoite~tiin sisäär.khynti (D:A 8).

Lyr.yemmässä ka:ufasadissa oli alu:'l;>erin kuusi ikkuna-aksella,

joista kadunkulmasta laskien toiseen ava~tiin reyöhemmin s:sään-

käynti.

~1olempien Loenborr:i:J suunnittelemie:'l :-a~enr.usten fas<Jdic on

~aettu listoituksilla kolmeen vaakavyöhykl<eescen , joista alim-

mainen, kivijalasta ikkunoiden alareunaan ulottuva, se~ä ylim-

mäinen, ullakKokerros , on pystylaudoitettu saumarimala~doituk-

sella . Näiden väliin jäävä varsi.na inen seinäpinta on vaaka-

laudoitettu. Selkeä ero ern~iren a:Kaiseen k~ytäntöön verrat-

tuna on seinäpinnan erilaisen jäsentelyn lisäksi siinä , e:tä

vuor aus on tehty hyvin kapeista laudoista, joiden väliin on

jätetty su~teellisen kapea sauma . Tämän mahdollisti sahaukser.

koneell~stuninen ja er:.tyisesti höyrysatojen yleistym~.r.er. 1860-

1870 - luvuilta lä!1tien . 1

Rakennusten vcrtika<Jlijäse:1tely on toteute::tu fasndier. r eunoissa

olevin pilasLerein, ainoastaan vi!'lkkelirakennuksen pät\fasadiss~

pystyjäsentetyä on hieman enemmän . ~oen~omin alku~eräisessä

suunnitelmassa ~ääfasadin molempi:n reunoihin rajattiin kahden

ikk~na-akselin levyiset osat, katufasadit olivat siis s ymmetrisiä

1 . M:kkelin läänissä oli vuonna 1878 kolme höyrysahaa ja 14 vesi­sahaa . Y:ii<Kc:in seudulla tilanne m~uttui rat~aisevastl 1890-luvun alussa, kun Mikkelin !ä~elll si~ainneet Saksalan , 7up~~­

rala:1 ja Otavan uude: höyr·ysahat oce::tiin käyttöön. !...a:<) o 1975 , $ . 9'5- 98 .

8'/

lukuun~t:a~a;ta Aleksanterin~acu~ puolelle sijoite~t.ua st5ään­

käyn~:ä . Vaik~a Svar,strömin suun~ittele~a jatko- osa olikin

tyylillisesti yl:tcneväinen rakennuksen vanhan osnr. i<anssa ,

rikkoutui pääfasadir. symmet~ia vielä e~tisestää~ .

Rai<ennust.en seinäpinnan yleisjäsentely vl! ::ta<~ u'.lsr·enessa~ssiin,

mut<:a fasadien detaljoinnlssa O!> käyte t,t,y svcitsil~1styy~1 lle

omt~a~sia a:!.hc! ta . Bmplren perinteestä rr.u:!.stt:ttaa r.tolemn:issa

rakennuksissa ~atala aureakat~o . Myös ikk~nat ol1vat alunpc~in

ku~siru~tu:set., kuten muissai<!n Loenbo~in 1870- luv'.ln lopun svun­

!'litelmissa , mu:ta ne muutctt:.in myöhemmir: venäliiistyylisiksi

T- puttteisiksi i~kunoiksi . Seinäpintaa jäsentelevät vaakalis­

tat muodostavat. jul~isjvuihin voimakkaan ho~isontaal1suuden

tunnun . Kivijalan yläpuolella kulkee ulkoneva ves1::.sta , jonka

yl:teydessä sok~elin alaosassa on leveä vaakalis~a . Ikkunoide~

al.apuolella cl.cva vaaka:i sta on nieml!n kapeampi , rr.ut::a se o~

voimak~aasti profilcitu siten , etta lis:an yläosa t.yöntyy 5e:­

våsti ulos sctnä~innas~a. Jokaisen ii<kunar. ~ohdalla lis~ar:

yläosa on koho~c:tu hieoan y!e~rr.~s . jo!loin se ~uodostaa i~ku­

nnn alakamanan . Ullakkovyöhyket~ä rajaava ~crroslista on mycs­

kin yläreunastaan u~koneva , mutta hil:.~tyrt:n in kuin ik'o<unoiden

ala?uole~nen vaakalista .

Fasadien vertikaalijäse!'ltelyssä käy:;e:ty~en p.:.;asterien ~rofiili

on t:yvin ma!:ala . Jokainen pilastcri koh·oaa alimman vaakavyöt yk­

keen i<orkuisen piedestaalin päältä , jonka a! i~ osa s•Jlautuu

hie:nan vart.taa~ leveämpänä aE:npaan vaakalistaan ,ja nuoeos::.aa

siihen u:konevar. osan . Piedest.aa:!~ yläosa puolestaan ouodostaa

88

samalla :avoin osan ikkunoiden alapuoleises~a vaa~alis~asta.

Pilasterien var' ressa on pei 1 ikuvio ja varren yläpäät'!än o~, ero­

tet.t.u pystykalt.ecn muo::oinen väl:;;täjäosa, jonka kesi<el:ä on

pyramidlkcristc . Pilast.erin kaj)i~eeli sulaut.ut.: ullaki<oi<<:!~'rost.a

erottavaan vac;kalistaar. :nuc·dostaer. s::.ihen ~;l~o:Jevan osa~i.

Seinapir:nan hi l.l ttty detaljoin ti ~eski t tyy il<k:.ma- al<sclcihi n

(DIA 9) . K1..:nkin ikkunan alle o:-: rajattu ;)ystylaucoitettu suora­

kaide, jossa on kaksi i<oris~eellist.en kchysten y~päröi:nää reu­

:'lOistaan sorvattua pystykaidetta. Ikkunoiden pystykehykset

on viistet~y siten , että ne ovat ylä- ja alapäästätin lcveämmät

kui n keskiosasta . :kkunoissa on pali<istokehys, jota kan\.aa

kaksi profiloitua konsolia , joiden väliin jäävässä osassa on

kaj)ea Koristelista . Tä~än katkaisee kol~c vinoruudun muotoista

pyra~idikoristetta . Lisäks: palkisto~chyksen päällä on vielä

pieni lehtisahakoriste . Ikkuna-akselin päättäii IT.at.alan s::~ora­

kaltecn rr.uo~oinen ullakonikkuna, jonka puitteet muoC:ostavat

kaksi vierekkäistä vinorist.Jä .

Vaikka Loenbo~in f'asadijäsentely noudattaakin ;>~äpiirteissään

uusrer:essanss:.jäser.tclyä , hän on käsitellyt fasadin yksityis­

koht:a e;>äklassisella tavalla . Pilastcrellla e: ole kunnollis­

ta kapiteel:.a eikä lainkaan jalustaa, vaan ne kohoavat piedes­

taalin päältä . Seinäpinnan alim assa vaakavyöhykkeessä ja

ullakkokerroksessa käytetty saumar:.:nalaudoitus oli tyy;:>illinen

vuorausta;n; sveitsiläistyylisissä rakennuksissa . ~1yös lehti­

sat:akor-lstclur. ~äyttö ja ullakor.i~I<Jnoidcn vinoristipuitteet

vil t:af!v;;t vaikuL tii:!is.:.in siltä suunnnl ta . Käytety:lä vt.:oraus-

89

tavalla pyr·i~äiin hyödyntärr.ään ;>uumateriaalin mahdoll isuuoe:

o:nalaat\lisen pintas truk tuurin l uon1seen , :oisin kuin err.;:> i rc~

aikana . !'lyös sorvauskor is:eiden käyt':.ö on uusi il«.lö, jokn

yleistyy vuosisadan loppua kohden mentäessä .

Yleisesti ottaen maamr.te arkk~te·r~tuurissa val.l i tsi tär1än aikaan

suunto;us , jossa per·ir:t.eisee!': :<lassis:ni in yhctistet.,tiin eklckti­

siä aiheita . 1 Mm . Höijerin suunnittelemien kivitalojen fasacH

kuvastavat. tätä vapaata s ur. tautu:nista klassisrr.iin. Loe:-::bomi:1

suunnittelenien puurakennusten epäklassinen fasadijäscntely

lienee ymmärrettävissä tätä taustaa vasten mel ko ajanmui<aisena .

Suor aan kadul: e avautuva sisäänkäynti alkoi yleistyä Mik~elissä

~o 187C- luvulla , ensin ?äätyyr. sjjoite~un porrashuoneen kautta,

ja sitten rakennusru~Jkoon sijoi tct::.una lähinnä Loer.bomin suun­

nittelemissa asuinrakennuksissa . Suoraan kad~lle avautuvien

sisäänkäyntien käytännöllisyys ilmeni par•haiten asuinrakennus­

ten yhteyteen sijoitett\ljer! myymä~öicten yleistyessä vuosisadan

loppupuolella . Lcenbom käytti uutta ~atkaisua kuitenkin ~uh­

taissa asuintaloissa, joissa ei oll.ut lainkaan myymi:llätilcja ,

kuten ede:lt mair.:tussa tontin n :o 93 vinkkeliraker.nuksessa .

:<ut.en aiemmin on jo mainittu jat~ettiin vinkke::.irakennusta

A.G . Svanströmin piirustusten r.Jukaan vuonna 1897 ja pienem~i:iä

rakennusta tiilir~nkoisella osalla vuosina 1898-1 899 . Samalla

rakennettiin uusi tiilir~n:<oinen ulkoraken:1us tontin pohjois­

ia::. taar. . 'J.yöhcmr.~in rake:1n·..tksL.:: on tehty lukuisia ;>ieniii !tlU'.l­

tcksia . IJucsina 1985- 1986 tor: tin rakenn-.Jkset sar:eera ttiin

1, Viljo 1989, s . 79.

90

ja nykyään ne ovat 8lkupe!"äisessä i<äytössi:iän asuin!"C'.ken:JUk::;;.~<:l

lukuunottamatta tiilirunkoista ulkc rakennus':a . ·:·ämä kaupungin

keskL:stassa säilynyt tor:ttii<okonaisu•...1s m:.~odcstaa y~ll:.enäisen

pihapiirin ja antail hyvän käsityksen 1800- l uvun lop;Y...1puolen

rakennetus~a mi1jööstä sc~ä asumisesta sucnalaisessa ~ikkukau-

pungissa .

Ton:-in n:o 93 r·akennukset lienee tarkoite::.t~,; jo alunpe!'in v:..~ckra-

~äytl5ön . Tontin ensimmäinen omistaja ja rakennuttaja Hiskias

Kirjalainen e: i:meisesti asunut missnän vair.eessa tällä paikalla

vaan ~aikki kolme asuntoa ovat ollee: vuokralla . Vinkkelilalon

:oisessa asunnossa asui rakennuster. suunnit~elija lääninarkki -

tehti Loenbom perheineen . Vuokralla asuminen ei ollut harvi­

r.aista ylemmän sosiaaliluokan kohdal!akaan . 1

Samojen katuj en , Aleksanterin'o<acun ja Sa:Csalankadun , risteykseen

t,ontille n :o 91 rakermett.iin vuonna 1880 suuri vinkkelir·akennus

Loenbomin pii~ustusten mukaan . Myös tästä rakennukses:a on

säilynyt vain fasad:piir:.Jstus, joka on signeerattu v~onna 1878

!DIA 10) . Rakennuksen Aleksanterinkad~n puoleinen fasadi käs i:-

lää pe~ätl 13 ikkuna- akselia , -~ois~a keskimmäiscen on sijoitettu

sisäär.käynti . Sivukadun puctella ikkuna- akseleita on kuusi,

joista \<:adun kulmasta laskien toiseen on sijoitettu sisäänkäynti .

~oenbomin suunn:tcelemissa suurissa vinkkelirakcnnuksissa toinen

katufc.sadeista oli yleensä täysir. symmetrinen, kun tnas toisen

fasad in symmetrian rikkoi julkisivun keskilinjasta sivuun sijoi -

tettu sisäänkäynti .

1. Sal~enoja, 1986 . Esitteessä , jossa artikkeli on, ei ole sivunumerointia .

91

lyylil:ise~ti tämä rakennus oli sama~kaltainen kuin eccllä

mainituC conti~ n :o 91 rakcn~u~set, jotka ovat ainoac s~ily­

neet Loenbom1n suurista asu1nt~lois~a . Rakcnnukse~ ~asadit

~åscnnel;;:in llstoltuksilla kolmeen vaakavyöhy..:keeseen . kute:1

edel:isessäkin Loenbornin su~n~1telmassa . Van~ojen valokuvien

perusteella ikkunoider. ala~~ole~r.cn vyöhyke näyttälst nlleer.

vuora:tu saumarimalaudott:.~ksel!.a ja va:-s:!'lainen se1nlip1nta

vaakala:.~doituksell3 ( KUVA 30) . Ullakko~e:-roksessa ser. s:.jaar.

o!! , kuten raken!'lusoilrustukseen on merkitty, räyståsii:l_Jaa

k~ntavien ~onsolel~en :-ytmittämä peilifriisi , jonka katka:si

joka toisessa ~kkuna-akselissa sijainnut matala kolmiruutuine~

ullakonikkuna . rasadien verti~aalijåsentely oli tässä~in ra­

kennu~sessa va~äistä : rasadicn reunoista oli A!eKsanterin~adun

puolella ero~ett~ p1lastereilla kolme ikkur.a-a~selia , sivukadun

p~olella y~si akseli ku~astakin reunasta , l!saksi sivukad~n

puoleinen sisäänkäynti oli erotettu pllasterein .

Tarkasteltaessa rakennuksen fasad1p11 rus tus ta ilmenee, että

~asadien detaljolnt1 on yleisesti ottaen samanlainen kuin edellä

käsite!lyissä rakennuksissa eli p1lasterit, joiden varsi o~

kor!steltu peilikuv1olla , kohoavat ikkunoiden alap~oleisccn

vaakalista3r. ~lottuvan piedes~aalin päältä . Pilastcr1~n var:-en

yläosassa on kuiter.kin tässä ta~auksessa kolmella ~ystyuurteel­

la varus~ettu välittäjäoso , jonka ylävuolella ~ilasterin ~api­

teeli sulautuu ul:a\<kovyöhykettä erot::avann kerroslistaan .

Ik:<una- akseleissa on käytetty y~sityiskohdissa samaa kolmen

pys~yuurteen muoåostamaa koristeaihe::ta . Palkistokehyksisten

ikkunoiden ?Ystykatr.anoissa on ylerrur.än vaa~apui::teen korkeucelle

92

;..~lo:tuva peilikuv1o , jonka yläpuole:Je Jiiävä osa 0 1: :<o:-iste~lu

rea!~!~ull:a kolmella pystyuurteella . ~äiden yläpu01Clla on

ikkunan mcleom1lla puolilla kaksi .<onsol:a ~a:1tama~JSI'! suoraa

pal.<is~okctystä . Konsol~iden va11!r. jäiväan osaan pa:kislO­

ker.yksen alle en si~oltctt;,.~ sarja vlnor~stin m;..~oto!sia le:kkaus­

kor:steiLa . K~n.<in ikkunan all~ on rajuttu s~orakoi:een muotoi­

ne!'l alue !eveil!ä pystylis~oil~a . joihin on taas lisä:;ty :.Corist.e­

aiheeksi kolme uurrosta , ja kuhun~in suorakaiteesee~ on sijoi­

tettu kaksi poh~cltaan ~asa~a~doitet~ua pcllikuviola.

Saw.al !.e ton:-111 e tärr.än vin~kell.raker.nuksen kanssa Loenbom suun­

ni~tcli kaksi pientä harjakattotsta rakennusta , joista suure~?i

sijoitettiin pitka s1vu katulinjaan Saksalar.kad~n puolelle ja

p:ene~pi pääty katulinjaan Aleksanterin.<adun puoleile (DIA ~1} .

Na:st~ rakennuksista suuremmassa on m~elenkiintoinen pohjakaava ,

sillä se ouistuttaa karollinista ?Otjakaavaa, mutta ra~ennu~se~

molemm:ssa pää~yissa sijai~sevien kahde:1 huoneen väliin on

rakcn~ett~ ynden seinä!'l sijas:a kaksi vä:iseinää ja näin ~uo­

dostuvaar. kapeaan tilaa~ on voitu sijoittaa esireerkl~st ko~e­

roita tai käy:.taä t 1laa :ar·joiluvälik~ö!'lä . P.:.~ar puole:i.la Crnei­

sesr.J keittiön ja eteisen välissä on myös erotettu väliseinillä

kapea tila , jossa on ilmeisesti ruokakomero ja joku reuu kornero,

~.Jtta täman välikön kaut:a ei ole läp!kulkua, \cuten kahdessa

:nuussa tapauksessa or. . Tällaiset tarjoi.iuväliköt yleisty\vät

s~urissa pcrva~1staloissa vuosi sadan loppup~olella asumisen

d!.fferentioituessa yt:ä enemän. Tässa tapauksessa r·atkalsua

on kuiten.<ln käytetty melko pie~essa asuintalossa . Talo raken­

nettiin vuonr.a 1879. Aleksanterinkadun puole:nen rakennus,

jcssa oli le~vir.t.upa ja kaks: huonetta, ral<en:'lct.t!.ln vuo7.ta

myö!'le:tlffiin .

Locnbomin piir~stuksessa r.ä~yvät molenpien piente:'l ~nkennuster.

katufasadit , jot~a ovat tyylillisesti y~teneväisi~ ede~lä kä-

sitcllyn tontin päärakennuksen kanssa . Pler.imr.~än ra.<cnm;ksen

kadu::..le nä~yvässä päädyssä kiinnittää huomiota ki:lapää::tei~ien

ulla~oni~kuna , jolla:set yleis:yivät sama~la kun sat~laka:to

syrjäytti auw.akaton . 1älla~r.en yläosastaan kiilanmuotoinen

1k~una viittaa nlunperin gotiikan muo~okieleen . Jo aiemmin

:naini:;ussa valokuvassa näkyy kuinka rakennuksen päätyyn on

listoituksella erotettu päätykolmio , joKa on ~ !.meisesti sauma-

rimalaucoitettu . Räys:äslinjan alla ~ulkeva peilifr iisi nou-

dattaa räystäslinjan kiilarr.uotoa . Samalla kuvasta käy ilmi

se , että tätä pienintä rakennusta on w.yö~emmin jatkettu ja

tässä yhteydessä tontin katulinja on saatu hyödynnetyksi koko-

naan .

Koska Loenbomin 1870- luvun lcpussa suunnittelemien suurien

v:nk~elitalojen ~ohjakaavap11rustukse: eivät ole säilyneet ,

on tarkas:e~tava erästä nänen varhaiscmpaa sä~lynyttä asuin-

ra~ennu\<sen ;Jiirust.usl-a selvitellessä asumisen laadussa tapah-

:uneiåen ~uvtostcn heijastumista rakennusten pohjakaavoihin .

Locr.bo~ laati vuonna 1877 piir ustukset tontille n :o 30 Raati-

huoneenkadun varteen rakennettavaa asuintaloa varten \KUVA 31! .

Rakennuksen ~asael on Loenbomille tyypilliseen tapaan somml-

teltu täysin symmet.r:sest.i , kadu lle avat:tuva sisäänkäynti on

sijoitet~u fasadin keskilinjalle ja jul~isivun molemnista

94

~eur.oista on yks:r.ker~a1s1n pilas~rein, JCt~a oike2staan

muistut ~ava~ tasad1a jäse~telev:ö pystylautoja , e~otcttu yhden

ikkuna- akse::n Jcvyiset osat . ~~mn jäsentely heijastaa sikäl:

rakennuksen huonejäsen~elyä , et~a talossa on kaksl asuntoa ,

jo:sta p1enempi sijoittuu pääfasacista katsoen si.säiinkaynnin

vase~alle puo:e:le ja suurempi keittiötä lukuunottama~ta

sisäänkäynni~ oikealle puolelle . :.:säksi molempien asuntojen

sal: on sijoitettu kadun puolelle sisäänkäynnin v~ereen . Ra­

kennuksen piiädyissä kad;.~n puolella s~jaitsevat h~.öoncet on sy:n­

bolises~i erotettu fasadin vertikaa~ijäsentc:yllä keskellä

sijaitsevista saleis:a . Muuten fasadin jäsentely on vähäistä .

Empiren perinteestä kertovat vielii ullakkokerrokseen saakka

ulottuva yhten~1nen vaakalaudoitus ja rakennuksen numakat~o .

Fasadir. cetaljoin:i keskittyy ~ys1n ikkunan?uit~eis11n .

Fasadijäsentelyä rr.ielenkiintoisempi on ku~ tenkin r·akennuksen

pohjakaava, jossa ka~si huor.eistoa on keskitc~ty taitteisen

sydänseinan ynpä~ille . Katufasad!1n sijoitetcn sisiinn~äynnin

kaut~a pääsee molemp:in asuntoihin, suorasta ~appukäytävästä

on yhteys kum:na:1kln asunr:or. eteisee:-. (tamburl . Pienemmän

asunnon e:..eisestä , josta on erotet.t·J pler.i vaatehuone , o~

yr.teys saliin ja sitä kau~ta ~ö~aaki\n el: arkihuoneeseen .

Tämän ja pihan ~uolel~a olevan keittiön väliin on SiJoitet~u

ruokakcoero ja nuoncita yhdistävä läplkulkutila (passagel ,

jot;; on :nah<.lo!Uses::i voitu l<äytt!iti tarjoi!u:::..ana . Pihan

puolcl~a keit:::cön paasee vlel~ eteisestä , joka on yhteinen

suurea~an asunnon kanssa .

95

St.:u:--erc;.aan as:mtoon f)ääsf!e k<:~dt.:n ?:.JOlcl :;a lär.w:itetyn e'::eisen

(tr:mburl i<at.:tta, toisin l<uln pic:lerr.pään, jonka eteisCC!') ei ole

nerkitty tuleosljan pai~kaa . Tästä e:.eisestä on yhteys saliin

sekä pihan puolella sij?.itsevaan ruokasalii~ •• joiden väE::.lä

or. ~yös suora ~ulkuyh~eys . Salista on yh:eys ral<enn~ksen pää­

cyssä kadun ;:molella sijaitsevaan herran huoneeseen ( t:er:-ens- rt.:r:ll •

jos~a or. yhteys ?ihan puoleiseer. rr.akuuhucnccseer. (sängka~mare) .

Nyös rakennul<se:~ tässä päädyssä si~ ai tsevien huoneiden , ile:--ran

huoneen ja makuuhuoneen , väliin or. muodostettu vä:iseinillä

kapea tila, johon on voitu si~oit:aa esimerkiksi kameroita tai

rn~ita varastotiloja , ja jonka kautta on lä?iku:ku huo~eesta

toiseen. Sänkykamarista on myös suora yhteys pihan puoleiseen

ruokasaliin . Tämän ja keittiön välillä on lämmi~tämätön käy-

tävä (passage) , johon or. erillinen sisään~äynti pihan puolelta ,

ja jota on voitu käyttää '::arjoiluvälikkönä . Tämän välikön

yhteyteen on myös erotettu välisein:llä kaksi ko~eroa, joista

toinen on voinut olla ruokakomer o .

V~staavanlaiset ;>ohjakaavajäsentelyt yleistyivät vuosisacan

lo;>puo~olella ylemmän sosiaaliluokan asur.noissa . Mikkelissäkin

rc.kenm.:ssu~nnittelijoista ainakin !< . Land l<äyt.ti 1880- luvulla

vastaavaa pohjakaavaa, jcssa rakennuksen päädyissä sijaitsevier.

huoneiden väli~n on sijoitettu tar~oiluvälikkö ja varastoli::.oja,

~uten tuonr.em?ana käy ilm: .

:..Oenbor.:~in t•l:.kkeliin suunnittele~ista puisista asuinrakennuksista

uusrcr.cssanss:n muotok:cli tuli selkeimmin esiin kunnallisneuvos

-~xcl Kyanderin ton:i lle n : o 51 vuonna 1885 rakenne~usta talosta .

96

K:.mnal:~sneuvos Kygnde:r:n ooistama tcntt!. (!:y:<yisen a:.;ema- kaa-

vnn m~kaar. ~ : c 41) sijaitsee y~dellä kaupung:~ ~eskeisi~in:,

;><ukoista - to!"ln re:.~na !.la suoraan vas~apiiä;.ä l::r:gel ~n suun:"'i t.-

t.eler~aa laäninhallituksen "'akcn~!usta . Tontin o•' ostar.u~ :naa-

her· ra O~to Boije vuonna 181.1 , n:utta hän lah~oitti sen kaup~n­

gille !r.1elcssään ajatus si i.tä , ctl.a ton~ille muoaostc~ta1s1:.:1

pron:enadi . 1 Maaher ralla olisi t.al löin oEut as . .mtonsa ik:Cu­

~oi:.;t.a nä:Cöala pu:ston yli suoraan Sai:naalle . Ton;;ti säilyi

rakentama:.tcoana ai:1a 1880- l·Jvulle saakka , outta BoiJen ::oivo­

maa yleistä kävelypaikkaa siihen ei tullut . Kya:1der i r. saatua

tontin haltuunsg hän ra~ennutt1 paikalle :.o:1tin ar vokkaan

sijair.nln edel:yttämän SJuren ~a edustavan raker.nuksen, jokn

täytti. tont in kat:.~linjan lähe:.; ~okonaan . Nl~olair.kadur. va!"­

teen raken~et:.ujer. talojen katufasadeista :nuodostu:~i:"' torir.

kohcalla ~ik~elin otoissa melko edustava ~okona:su~s !KUVA 32! .

Locnbom suu~nitteli ~ont1lle suuren v:r.k~eli~akcnnukser. , jossa

leveän rakcnnusru:1gon s:sältämä t huoneet or. !"yhm~ te l ty syd~m-

5e:nän y~pär1lle . Rakennuksen e teläpäähän or. pihan puolelle

!ii:etty kapea siipiosa, johon on sijo:~ett~ kei~tlc . Raken-

nu~5cssa on il~eisesti ollut kaksi asu:"'~oa , stllä rakennu~sen

poh~oispäåssä pi~an puolella ~liplosaa vastaa risa:11tt.lmainen

ulkonema , jon~a kot:dalla on luultavasti to:ner. :<eittiö . l.oe~­

bom on siis tässä piirus~u~sessaan luopunut sisätontil!e suun­

nitel lun rakennuksen tyy~1ll1sestä suorakaiteen ~uotoisesta

;>oh~akaavasta , ~osta a:~aisemmln ei yleensä poikcttu (D[A 12) .

:laker.nukseer. on kaksi sisäär.käyn:iä :\~.<olai:Jkadun puo:elta,

yksi P'Jhjoispäädystä ja yksi ;>inasiiven päästä . Lis;H<s1 pihan

1 . Kuujo 1971 , s . 59 .

9'(

puolella or. jonkinlainen pcrrastasannc t~i k~is~:, johon jo~­

taa kahået po~taa~. ~a jonka kautta on sisään~äynti. Ra~enr.uk­

sen pohJoispäässä sij~i tsevann pie~.em;>ään asu:-. teon ~ol:taa näis!:ä

sisään~äynncistä vain kaksi, toir.en ra~ennuksen ;>ohjoispäädystä

~a to:nen suoraan Nikolai:1kadul ta . Näistä jälkimmäinen or.

sikäl: er:koinen, että se näyttää johtavar. suoraan suureen

salijn , joka on sijoite~tu ~acun p~olelle . 7oisaalta saattaa

olla mahdollista, että rakennus on oll:.Jt yksi ens:.~r.~äisistä sekä

asuin- että toir.~istokäyttöön suunnitelluista rakennuksista, jo!­

loin tämä suuri sa:i olisi jo alunperin ollut tarkoitetL~ toi­

mistokäyttöön . A:r.akin vuosisadan vaihteessa rakennuksessa

:oimi asianajo:oimisto. Näiltä osin kysymys on toistaiseksi

jätettävä avoimeksi .

Fasadijäsentelyltään rakennus on ollut poikkeuksellisen komea .

Nii<olainkad,;n puoleiseen fasad:!.in Locnoom on s!.joittanut 13

ik~una-akselia, joista keskimmäisen molemmin puclin sijaitse­

viin uksc! cir.tn on sijoitettu sisäänkäynr.it . Loenoom sijo:~t!.

rakennusrunkoon avatun oven yläpuolelle säännön:nu~aisesti i~k·;­

nar. , jonka yläreuna oli samalla tasolla ~uin muidenkin l~kur.o:­

den yläreuna . Vaikka oven yläpuolineo ixkuna olikin pienempi

k:Jin muut :kkunat, se oli t.yylillisesti yhteneväinen niiden

kanssa, j onka seurau~sena fasadiin sijoitetun sisäänkäynnin

aiheuttama mahdollinen epäsymmetria julkis~vun jäsentelyssä

~äi vähä~se~si . Samalln oven yläpuoliselin ikkunalla oJ1 käy­

tännöllinen fur:k"::.o, sillä se t..oi valoa muuten pimeää~ porras­

huoneeseen .

98

!'lakennuksen ka!;ufasad!n seina?inta on ncrl!'.salikäyt.annön m"kai­

sest\ :arko:~ctt~ jae~tavaks1 lis~oituksella ko~mcen vaakavyö­

hykkeeseen (JIA 13) . h!inta vyöhykettti ei %ui~enkaan ole tar­

koitettu vuo~at~ava~si sa~~ar~malaudoitcksella, ~uten Locnbo~in

ai:<atsellll!lin suunnittelemissa suurissa asu!ntaloissa, vaar: pysty­

laudoitettavaks~ pontti- tai puolipon~tilaudoituksella . Vars~­

nainen seir:ävyöhyke or. vuorostaan vaaka~audoitettu . rasaci­

jasentely keski:tyy pä3as:r.ssa ju~kisivun ~cskiosaan , jossa

on sisään~äynntt , fasadin reunoihin ~uodostuu näin o:len viisi

ikkuna- akselia käsittavät osat , joi~sa on hyvin vähän jasentelya.

Näissä reunaosissa , Jotka on rajat tu pilas~erein, on ikkunoissa

?alkistokehys , jota kar:taa sarja pien:ä :<onsoleita. Baunaos)en

t.llakkovyöt:yke on pysty::.audoitet::.u ja sitä rytmittää kussakin

ikkuna- akselissa sijaitseva pieni pysty~ai~een muotoinen i~kuna

ja näiden a:<seleidcn väliin s1~o1tettu konsoli .

Sen lisäksi, että fasadin ~eskiosa rajautuu reunao~ia erottaviin

~::astcreihin, on keski~äisen ikkunan oolernm1n ~uolin sijoitet­

::.u ka~s1 viere~käistä pilasteria . Keskiosan kcl~cssa ikkunassa

o:1 tympa!'!onkehys ja keskellä olevan ikkunan alle on raja~tu

suorakalteer. reuo~olnen pohjaltaan ~asala~doitettu alue, jonka

keskejlä on vinoruutukoris te . Keskiosar. ~llak~o:<erro~sessa

or. peilifriisi. .ton:ta jokaiseen peilikuvioon on sijoitettu ym­

pyrän ~r.uotoinen kor!steaihe . Fr1isi:1 :<atkaisee kunkin p1las­

~erln kohdalla ka?ea pystykaiteen muotoinen ~oris::.epalkki .

s~a jäsentely ~olstuu räyst5slinjan y!äpuolelle si~oitetussa

per!petissä eli vaakakaiteessa , joka on yhlä leveä kuin fasadin

pilas~erein r njatt'-1 keskiosa . Vaakakaiteessa or. jokaisen

99

pilasterin ~ohdalla triglyfiä muistuttava , kolmella uurteella

va~uste~tu pystykai~een muotoinen koriste . Vaakakaiteessa

oleva~ peiliaiheet on koristeltu ~o~bikuviolla, lukuunot~ama~­

ta kesk1m~äistä, jossa e: ole koristelua lainkaan . Raystäslir.­

jan ylä?uolelle sijoitectu vaakakaide ~orostaa fasadin keski­

osaa ja siinä sijaitsevia sisäänkäyntejä, samoir. kuin keskiosan

seinäpinnan runsas jäsentely . Peripeti on ollut i<i vlarkkl teh­

tuurissa yleisesti käytetty aihe , mutta puuarkkitehtuuriin

sovellettuna se llenee ollut suhteellisen harv!natnen .

Loen3omin vapaa suhtautuninen uusrenessanssin muotokieleen

ilmenee piirustuksessa selkeästi fasadia jäsentelevissä pilas­

tereissa . Kivijalan yläpuolella olevan vaakalistan päällä on

p1laster1n neliömäir.en jalusta. Pilasterin varsi on viistetty

molemmilta puolilta muuten , paitsi ikkunoiden alapuolella kul­

kevan vaakalistan kohdalta , jossa pilasterin varren keskellä

on koristeena pieni nasta . Tämän yläpuolelta pilasterin varsi

on uurrettu keskeltä siten, että uurros päättyy kapiteelin

alla olevaan nas~aan . Loenbomin aikaisemmissa suunnitelmis­

saar. ~äyttä~ä piedestaali on siis jätetty pois , ~utta pilaste­

rin detaljoinnil~a on saatu aikaan muistu~a siitä . Pilasterin

kapi~eell vaikuttaa joonialaiselta , mutta siinä ei ole veiuut­

taa vaan lei~kauskoristelu, joka muistuttaa hämärästi voluutta­

kiehkuraa . Näiden leikkauskoristeiden väliin jäävässä osassa

ka~i~eelin keskellä on vielä pieni koristekuvio .

?iirustuksessa ikkunoissa on jo T-malliset pui:teet , jotka

~1ikkelissä syrjäyt-tivät uud~srakennuksissa perinteiset kuusi­

ruutuiset ikkuna~ 188C- luvun al kupuolella . Pilasterien

100

uurre- ja viisto:<or~stelu ':.ois::uu myös ikk·Jnankehyksissä , joi­

den pystykamanat on v:istetty ~olemmin puolin pci~kipuit~eeseen

saakka . Tämän yläpuolella pystykarr.anat o~ va~u~Le:tu ~eski­

uurroksella, joka ?äät~yy koristenastaa~ .

Varsir. mielenkiintoinen seikka on se , ettå Lce::bom on sig:-Jee­

~annut piirustuksensa jo syyskuussa 1881 , mutta se on tarkas­

tettu ja hyväksytty vasta 22 . 3. 1884 . ':'alo kuitenkin rakennet­

tiin seuraavana vuonna ja sen fasadi~äsentclykin toteutetti!!'l

melko tarkasti piirustusten mukaan, ainoastaan fasadin Keskim­

mäisen ikkunan acdikula-kehys vaihdettiin palkistokehykseen ,

joka tuli muihinkin ikkunoihin .

Viimeisenä Loenbomin piir tämistä suurista pervaristaloista on

mainittava kauppias Ma~niselle suunniteltu pseudovinkkeliraken­

nus , jonka piirustus on vuodelta 1883 (KUVA 33) . Talo ra:<en­

nettiin seuraavana vuonna tontille n :o 36 Mikonkadun ja Raati­

huo~eenkadun kulmaan . Valmisluttuaan rake~nus oli kenties

näyttävin Loenbo~in Mikkeliin suunnittelenista puisista asuin­

taloista . Rakennuksen piirustukse~ ovat s1käli e rikoiset ,

ett~ ne ovat Loe~bomin lisäksi myös K . Lu~din s:gneeraamat .

Or. mahdollista , että ~und o~ ollut lää~inrake~nustoimistossa

Loenbomin oppilaana , vaikka toistaiseksi hänestä ei ole löyty­

nyt tietoj a kahden muun säilynee~ rakenr.us?iirustu~sen lisäksi .

Kauppias Mannisen talon piirustuksia hallitsee Loenbomin laati­

mille suunnitelmille tyypillinen symmetrisyys , ~onka ~ii<koo

vain Raat:huoneenkadun puoleinen sisäänkäynti , joka on si~oite~tu

101

fasadin keskilinjan oikealle puolelle . Suur.nitelmassa o~ uu­

tena piirteenä katuf'asadien ~olem;:>iin reur.oit;in sijoitetut

yhden ikkuna- akselin käsittävät matalat fron~onit . Rakennus

on oikeas<.aan eräänlainen vinkkeli- ja pseudovi~lkkelitalon

välimuoto , sillä rakennussiipien yhtymäkohdassa rakennuksen

katto on aumattu, n;utta toisaalta rakennuksen kulmassa on sP.kä

Mikonkadun että ~aatinuoneenkadun puolella rakennussiiven pää­

ty näkyvissä frontonin muodossa . Tosin fro~tonit ovat hucmat­

tavasti kapeampia kuin rakennussiipien runko ja ne ovat puolta

matalampia kuin ko~kea aumakatto .

Kauppias Mannisen talon piirustuksissa fasadeja on rytmitetty

sijoittamalla ikkunat eri etäisyyksille toisiinsa nähden siten,

että i kkunat muodostavat erillisiä ryhmiä . Mikonkadun puolei­

seen ~asad1in muodostuu rytmi 1- 3- 1- 3- 1 , jossa reunimmaisia,

fror.tone1ssa sijaitsevia ikkunoita , on korostettu muista ikku ­

noista poikkeavana muodolla ja niiden alle sijoitetulla koris­

~eluilla , lisäksi keskimmäiseen akseliin on sijoitet;:.u sisä?.n­

käynti (DIA 14) . Raatihuoneenkadun puolella rytmi ksi muodos­

tuu 1- 2- 3- 1- 2-1 , jossa reunimmaisia akseleita on korostettu

ja sisään~äynti on jälleen erotettu muista akseleista, joskaan

ei yh~ä selvästi kuin toisessa katufasadissa . Mikäli sitä ei

olisi tällä tavalla erotettu omaks] " ryhmäkseen", muodostuisi

rytmiksi symmetrinen ja selkeä 1- 2- 4- 2- 1 (DIA 15) . Aikaisem­

missa piir ustuksissaan ~oenbom ei käyttänyt näin selkeällä

tavalla ikkunoiden rytmitystä osana fasadljäsentelyä, joten

kyseessä voi olla näiltä osin K. Lundln vaikutus . Molemmissa

katu~asadeissa kivijalkaan sijo~tettujen tuuletusaukkojen ryt­

r.l::ys tukee ikkunoiden muodostamaa "pääry':.r.Jiä".

102

Loenbomin aikaisemmista suunnitelmista :ämä e~ottuc myös poik­

keuksellisen runsaan orna~enti~kan sekä detaljoi~nin voimakkaan

plastisuuden vuoksi , joka tulee esille varsinkin ik~unoiden

kehyksissä . frontone:ta lukuunottarr.at~a katufasacien ik~unat

ovat pystykaiteen muotoisia ja koristeellisella palkistokehyk­

sellä varustettuja . Sen sijaan kuhunkin fron:or:iin sijoite~tu

ikkunr. en yläreunastaan matalan kiilan muotoinen , mikä viittaa

gotii~an muotokieleen . Kaikki ikkunat ovat kuitenkir. jo kolmi ­

r uutuisia eli niissä on uudenmalliset T- puitteet . Ullakkoker­

roksessa ei ole lainkaan ikkunoita , lukuunottamatta frontoneita ,

joissa kiilapääeteisen ikkunan yläpuolelle on sijoitettu harvoin

käytetty rombi- ikkuna . Sen sijaan ullakkokerroksessa kulkee

yhtenäinen peilif riisi , joka jatkuu katkeamattomana myös fron­

tone1ssa noudattaen räystäslinjan muotoa . Tätä friisiä rytmit­

tävät tiheään sijoitetut profiloidut konsolit , joiden väliin

peiliaiheet jäävä~ . Jokainen peilikuvio on pohjaltaan tasa­

laudoitettu ja peilin keskelle on sijoitettu koristeellinen

ruusuke .

Aikaisemmissa ~1irustuksissaan Loenbom va~ioi jatkuvasti mm .

~ilastereita . Kau?pias Mannisen talon suunnitelmassa pilaste­

reita on käytetty vain frontoneiden rajaamiseen . Nämä pilaste­

rit kohoavat eräänlaisen peilikuviolla varustetun piedestaalin

~äältä , jclla ei kuitenkaan ole omaa kapiteelia . Piiastereiden

var·ret on jälleen uurrettu ja n:iden yläosassa on laikkauskoris­

telua, mutta kapiteelia niillä ei ole , vaan ne liittyvät suo­

raan ullakkovyötykettä rajaavaan kerroslistaan . Ehkä tässä

yhteycessä olisi osuvampaa puhua fasadeja jäsentelevistä

103

pystyli~toista , joidcr. deta:jci~nilla o~ pyrit~y luomaan vaj ­

i<utelma pilas~ereista . :F:uu detaljointi keskittyy hyvin pit­

källe ikkunoiden kehyksiin, Jo:.ssa on il:neises ti ~urre- Ja

sorvauskor istelua . Ikkunoiden pa!kistokehystä kantaa sarja

pieniä konsoleita ja kehyksen vesilis:ar. pää:lä ~n vielä svci:­

s::äistyyliin viittaavaa lehtisohakoris~elua , jossa on ~eske!lä

kclmileh~iaihe . Sen sijaan f:--ontor.eissa sijaitsevien :kkunoider.

kiilan ffiuo~oisen kehyksen pääl l ä ei ole koristelua , mutta sen

alla on sarja pieniä konsole:ta, kuten muissakin ikkunoissa .

Frontoneiden muuta seinäpintaa runsaampi dctaljointi ilmenee

ikkunoiden alle rajattuna pohjaltaan tasalaudoitettuna suora­

kait.eena, jonka keskellä on nelilehtiaihe . Hyös tätä suora­

kaidet~a rajaavat listat on kor isteltu leikkauksin ja profi­

loitu reunoistaan . F'rontoneiden yläosassa sijaitsevien rcmbi­

ikkuno1den kehyslistatkin o~ koristeltu uurroksin ja liito~­

~ohtHn sijoitetui n sorvauskor istein .

Katufasadcihin avatut sisäänkäynnit ovat Mannisen talon suun­

r.ltelmassa poikkeuksel lisen näyttävästi detaljoidut . Yleensä

suoraan kadulle avautuvien sisäänkäyntien yläpuolelle sijoitet­

tiin ~1cni , usein hie~an kaareva katos . Mannisen talon suunni­

telmassa sisäänkäynnit on rajattu koristeellisir. pilasterein ,

jotka kantava::. oven yllä olevaa, voimakkaasti ;Jlkonevaa Katosta,

joka muistu~taa alareunastaan kat~a1stua päätykolrniota . lkkunan­

xehyksien yläosan lisäksi juuri sisäänkäyntien ka~okset muodos­

~avat fasadien detaljoinnin plastisirnmar. osan , muut ~äsentely­

aiheet. ovat profiililtaan var sin matalia .

104

Tämä käy ilmi tarkasteltaessa kaup;>ias Y!anniscr. taloa valmiissa

asussaan (KUVA 34) . Huomio kiinnittyy seinäpinnan tekstuu~in

ja jäsentelyn merkitykseen yr1 ::.ettäessä luoda ;)uuarki<itehtu•J­

rille arvokasta ilr.1että . Ra\<ennuksen ::;einäpinnan ali :1 vyöhyke

on tasalaudoitettu , mikä saa aikaan r.1uistuman kiviarkkiteh::.uu­

~in rintamuurista . Tätä vaiku telmaa korostaa ikkunoiden ala­

puolella kulkeva profiloitu ja yläreunastaan ul\<oneva vaaka­

lista ja siihen liittyvät, kunkin ikkunan pystykamanoiden alle

sijoitetut , pal1kan muotoiset ko!lsolit . Hikonkadu:-t puoleinen

fasadijäsentely on toteutettu pii rustuksen mukaisesti . Yleisen

käytännön mukaisesti tontilla on pyritty yhter.äiseen rakennus­

kckcnai.suuteen, minkä vuoksi l'likonkadun puolelle ~akennettu pie­

nempi asuintalo, joka on sijo1 tettu pääty katulinjaan , on suun­

niteltu tyylillisesti samanlaiseksi tontin päärakennuksen kanssa .

Tämä koskee kuitenkin vain talon kadulle näkyvää päätyä , sillä

talon pitempi sivu on toteutettu tyylillisesti vaatimattomammin.

Tontin pää~akennus on sen sijaan runsa~in jäser.nelty myö5

päädystä . Raatihuoneenkadun puolella päärakennuksen fasadi ­

jäsentely on toteutettu sikäli kääntc!sesti, että sisäänkäynti

on sijoitettu fasadin vasemmasta reunasta lukien neljänteen

ikkuna- akseliin , kun se p1irustuksessa oli sijoitettu katujen

kulmasta laskie!l neljänteen akseliin (KUVA 35) . Rakennuksen

päädyssä ki innittää huomion pieneen frontoniin sijo:tettu kiila­

päätteine!l ullakonik:<una . ~lyös tälle puolelle rakennettiin

pienempi asuinrakennus , joka sijoitettiin vuorostaan pitkä sivu

katulinjaan ja joka oli katufasadiltaan yhteneväinen pääraken-

0\lksen kanssa . Tämä talo kuitenkin purettiin ensimmäisenä

tont in kolmesta asuinr akennuksesta . Ton:in muut rakennukset

purettiin 1970- luvun alku~uolella uudisrakennuksen tieltä .

10~

l•likl<eli:;sä alkoi 1880- 1 uvun puoli. välissä yl c.Lstyä rakennus-

suur.nittelussa käytäntö , jo:1ka mukaan ase~inraker.nuksen katu-

rasadin molemp! in reunoihin siJoitettiin fron:.or.i . Mannisen

talo 0:1 yksi varhaisi~pia estmerkkej~ :ällaiscs~a raker.nus­

käytännöstä . 1 Samalla erilaiset frontoneihin sijoitetut kiila-

pä8tteiset ullakenikkunat yleistyivät . Sekä Loenbom e~tä Lunc

käyttivät myöheMmissä su~nnitelmissaan samanlaista fasadin

yleisjäsentelyä , julkisivua rajaavine frontoneineen, kuin he

käyttivät Mannisen talossa , joka valmistuttuaan edusti M1kkc-

~issä 1880- luvun komei:1ta puuarxkitehtuuria .

Sitä , missä määrin Mannisen talon fasadit ovat Loenbomin käsi-

alaa ja ku: :1ka paljon Lund on vaikuttanut rakenn~sten suunr.it-

teluun, on vaikea selvittää . Koska Mannisen talo eroaa Locn-

bomin aikaise~~ista raxennussuunnitelmista nimenomaan melko

ru:1saan ja plastisen detaljointinsa vuoksi , tulee n;ieleen aja-

tus siitä , että ~und on vastannut fasadien yxsityiskohtaisem-

masta jäsentelystä ja ornamentiikasta . Eräät rasadeissa käy-

tetyt yksityiskohdat , kute!'l vinoruudun muotoiset ultakon1kkunat ,

v~ittaavat mielestäni Lundiin , koska myöhem~issä hänen signee-

raamissaar. ra~ennusp11rustuksissa on detaljeja, jotka ?Oikkea-

vaL yleisimmistä t1ikkelin puuarkkitehtuurissa tuolloin käyte-

tyistä koristeaiheista.

1. Ilmeisesti varhaisin katufasadiin sijoitet~illa fron~onellla varuste:tu asuinrakennus valmistui vuonna i 883 tontille n:o 47 Aleksanterinkadun varteen (kts . KUVA 42) . Rakennuksen suunnittelija ei o~e tiedossa. Frontoneita ei ole sijoi ­!:.ettu aivan rakennukse!'l reunoihin , vaan yhden ikkuna- aksc-11!1 päähän niistä .

106

:...ääninarkkiteiltina Loenb01:1 hallitsi :-~ ikl<el~r. ".<eskust.an r akcn-

n~ss~ur.nittelua 1870-l~v~n lo~~n ja keko :880- ;uvun ajan .

Hän suunni:. teli kaupunkiin jo edellä rr.ain::.:; t.~.:jen rake!'lnus tcn

lisäksi use:ta uudisrake!ln:..tksia ja van~ojc!'l :-akennusten la~jer.-

nuksia , joiden yhteydessä vanha cm~iren aikainen vuoraus sai

väistyä uusrenessar.ssivuora~.:ksen tieltä . Locnbomin käsi?.laa

on myös a l unpcri:'l kauppias Adam Py:k . .<äselle s~unr:i';elt.:; . ·:uonna

188~ Nikolai:1kn:i'Jn varrelle rake:met. tu ka.<:dkerrcksinen, uusr enes-

sanssityyl l nen k!vt:.alo , joka todis::~ k::.up?aporvariston yhii :::säär:-

tynees~ä varakkuudesta ja joka on säilynyt l<a:;~ungin keskustas­

sa t.ähDn päivään saakka . Asu::.r.rakennuster: lisäksi Loenbom

~iirsi mm. kaupung:n puuraker.te1sen pakkahuoneen , joka valrr.is­

t<Ji vuonna 1891, sekä kansakoulun käyttöön kolme puurake!'ln:.~sta ,

joihin sijoitettiin koulu , opet::a jien ja vahtimestarin asunnot

se~ä calous tilat. Nämä rakennukset valmis:uivat syksyksi 1889. 1

Muita 1800- luv:;n jälkipuoliskor. suunnit~elijoita

Loenbo:nin o:;e::.la 1800- luvun loppupuolen raker:m.:ssu'.lnnit t eli-

~ois':a merkit.!:.ävin :1äyctä1s1 olev;m ~o aiemmin mainittu !< . l.unc ,

jost;; ei löydy mainintaa edes seur akunnan rippikir~ois:a .

~ur.d1lta on sä1lynyt Mannisen talon suunr:itelman lisäksi kaksi

sigr:eerat. tua rakennus;>i irus ::.us ta . Näissä piirustuksissa on

omaleimaisuutta , joka ilmenee u<Js: na koris~eaiheina , kuter:

räyst.äs.<ukkasi r.a . L1söks1 Lund ~äyt~~f: o~lccn eri:1o~ainen

piirtäjä . Piirustt:stensa korkea~ tason vuoksi hän näyt~äisi

1 . Hassiuen 1987 , s . 18 ja 25 sekä Lät:ce 1987 , s . 33 .

ollee!'l ko;.;lut.ettu rakennuss~.;unn1ttcllja , r.:~.:t:a k~~><a kayttä:r.äs­

~äni lähåeaineistosta ei ole iöytynyt mainln~oja h~ncstä , Jää

hl:inen persoonansa tässä vaiheessa hieman salape~·a:.se~s1 . :V.an­

r:!se!'l talon piirustus O!'l va:-halsin, jo:'lk:l Ll:n<! on s!gneer:mr:ut .

Koska p:.1rus:.uksessa on myös Loenbomin sig."leerat;s, vo!.::laan

oletta;J. Lundin olleen hänen o~pilaanaan vuonna 1883, jolloin

p!ir:.~stus on piilvlitty . Seuraava:1a v•Jonna L'Jnd or. sieneerannut

oiirus~uxsensa yksin .

~U!'ld suunr.ittel1 tontille !'l :o 15 NtKolainkad~,;n ~a Vilhonkadu!'l

kulmaan yhten!!.iser. tonttikokonaisu;.zden , jol<a kåsitti suuren

pseudovir.kkelirakcnnuksen ja kaks!. pienempää asuintaloa (OlA 16) .

Lunc on signeerannut ?iirustu~sen 13 . 10 . 1884 . Tontin yleis­

jäsente:ystå muodostu: samanlainen ~uin kaupp!as Mannisen ton­

tilla : Katujen kulmaan sijoitettitn sureakattoinen pseudovinKkeli­

talo , sen vie1•een Vilhonkadun j)uolelle pienempi satulakatto1nen

asuinrakennus pitkä sivu katulin~aan ja Nikolainkadun j)Uolelle

toinen pieni asui~rakennus pääty ka~ulinjaan . Lun~ or. tl~ei­

sesl.i käyttänyt aikaisen:;>aa , ~annise!'l talon ;>iirustusta ~tallin;:

saa::.uaan uuden tilauksen , sillä p1irus~usten yh!:.äläisyydet ovat

'lcl;>ost.i hava!.:tnvlssa .

~yös rakennusten katufasadien jäsentelyssä on yhte:'leväisyyks1ä

~annisen tonti~ talojen kanssa . Varsinkin pseudovinkkelitalon

fasadit ovat lähes koj)ioita Mannisen talos::.a yleisjäsentelynsä

su~teen . Molemmissa piirustuksissa tontin j)äårakennuksen fasa ­

dien reu!'loissa on kapeat frontonit, jciden kcr~eus en vain hie­

~an alle puolet au~a~aton kor%eJdestc . Lt;n~in pi!rustuksessa

108

V ilhonk:~d:.m puoleinen fasad:. uouca: t..aa sar.~aa ikku~a:-y trn:!.a l<uu:

l~a!'lnisen :..alon Raatihuo:-:ecnkacun puo~eineo fasa:l!. . L:.mc or.

kuitenk:!.n vähentänyt fasa:lien detaljointia, korvann~t Mannisen

:alon vinoruudun reuotoiset ull~konikkunat täht..1-1kkunoilla ,

joi lnisia ei Nikkelissä aikaisem:nir: ollut käy:;e:ty , .1a o:-: li­

saksl. siJoit:;a-;u: ku:1kin f r o11:.0:1in hU!.pu!tc :-äystäs~uKka:.;er.,

mi.<ä on myöskin u"Jsi koris:eluaihe ka~Jp~Jngin p~Juarkki':;entuu :-.issa .

l."Jnd ei ole a:erk:.nnyt pl i:-ustuksee:1sa jutk:;.sivujen \"uo:-a;stapa:l,

m~tt..a koska fasaci:.. on jaettu suoril:a listo:!.lla .<olmecn vaaka­

vyöhykkeeseen , ni:.n vuoraus lier.ee t.arkoit..et:u samankaltaiseksi

kuin Hannisen talossa . Fasadeja vertil<aalisesti jäsentelevät

listat eivät enaå edes muistuta pilastereita . Lund on tässä

piirus tuksessaan r:~yös luopunut uusrenessanssin ;>eilifrliseistä

j3 sisliänkayntien ylä;>Uolelle sijoitettav:.sta tyn:;>anonkehyksis­

tå . Koko:-:ais"Judessaan rakennukser. ylc!silme ei ele klassist1-

ne:1 ~anr.!se~ talon tacaan . vaan pikem:ninkin Lundin ;>ii~tä:nät

fasadi~ enteilevät kaupungissa vuosisadan vaihteessa yJcistyvätl

p~uarkki~chtuu~la , jolle ominaisia piirteitä ~vat mm . katu~asa­

diin sijoitetut fron~onit ja uudenlainen ornamentil~ka. Lunåln

kåyttän:tit tåh~i-i~k~nat ja räystäskck~aset ovat kuitenkin jo

svei.tsiläi styylin myötä levir.neitii koristeluaiheita .

To:1ti!.le suunnit.ellu:. :<olme asuinrai<ennusta valm~stuivat vuosien

1885- 189? välisenä aiKana ilmeisesti suurinoi:rteln Luncin pil­

~ustuster: mu~a:.sesti. Hakcnnuksiin t ehtiin kuit.enki!"l jo , 900-lu­

vun alussa muu:o~sta, jolloin mm. Vilhon~adun puolel!.a sijainnu~­

t..a pien:å asuin:·akennus ta jatke tt.l in . Yksikään ton t.in puu:-akcn­

nuksls;;a ei O-C sä!lynyt .

109

Toinen Lundin laa1-im3 j)it-:-ust'-ls on vuode:!ta 188'5 (Kl:VA 3&).

Kyseessä on asu:.nrai<enn:.tl<sen suu~niteln:a ~or:tilic n :o 69 A:ek­

santcrtnkadun varrelle . Tär.tä piirust1_;s on hyvin r.ticienl<iin­

toinen :.~scas:a eri syystä joht.uen . Ensinnäkin f.•.md or: pääl-y­

nyt suunni :elnassaan sc.t'-llaka:toiseen ja pohjai<navaltaa:'l suo~·a­

l<aiteer: :nuotoisccn rakennusvolyym::.in, joi<a ylc!styy vuosisada!'l

vait~eessa ja tulee hal:itsevaksi rake!'ln:.~styyp1~si . Tciseksi

Lund on käyttänyl- rakennuksessa samanlaista j)Ohjakaavaa ku:n

Loenbom käytti esimerkiksi tontille n:o 30 laa::"!.:nassaan asuin­

rakennu~sen suunnitelmassa {vrt . KUVA Ji), eli rakennuksen j)ää­

dyissä sijaitsevien huoneiden väliin on s::.joitettu ~arjoilu­

välikkö ja l<omcrotiloja . Kol:nanneks1 Lund käyttää rakennuksen

fasadissa uusia koristeaiheita .

Lundin suunn!ttcleman asuintalon pohjakaava perustuu suoran

sydänseinän käyttöön . Tämä pohjakaavamalli on sikäli käytär.­

nölliner., että useit~ asuntoja voidaan sijoittaa peräjälkeen

samaan ra~ennusvolyymiin rakennuksen pit~utta lisäämällä .

Vuosisadan vaiht.eessa tällaiset ratkaisut ylels:yivätkin ja

samaan rakennukseen saatettiin sijoittaa cs!r.~erkiksi kuusi

?ientä v~okra-asuntoa peräkkäin, jo:loin :-akcnr.usvolyymi venyi

hyvin pi tkä~si. Lundin suunni t telereassa rakennuksessa on kaksi

kolmen huoneen ~a kelttiör. muodostamaa asun:oa. Rakennuksen

~eskellä pihan puolella vie:•ekkäin si~al tsevat kaks::. eteistä ,

knd-..m puolella s:jaitseva kapea rap?ukäytävä ja n!.iden vä~i in

jäävät ruokakenerot jakava: pohjakaavan siten, että to:.nen

asunto jää rakennuksen ete!äpää~än ja toinen j)Ohjcispäähän .

Lisäksi !"akennuksen et-elä;:>äässä sija1tsevan asunnon saliin

110

or. s:säiini<äynti suoraan kadul:.a . 0:-~ mahdollista , ett!l t.<•:nii

tila on .;o alunper!.~ tar koitett\.1 li:.kehucnciscoksi .

Raken~u~sen fasadijåsentely on melko v~näistä : Seinäp!n:.n o~

y~tenåisest1 vaakalaudoi tett.u u:lekr<okerro~scc:-~ saa".<ka ja VC!'­

t.ikaalijäsenr.ely~i~ rajo::tuu ::iihen , että ret.:nir.m:a:sc:. 1.kkuna­

akse:it on crotP.ttu muusta se:näpi:-~nasta pllastcrein . Pasaci ­

jäscntely ol:si täysi~ symmetrinen ilman eteläisiopäår. 1k~una­

akscliin sijoitettua s!säänkäyn~:å . Se1näp:r.nan vertikaal1 -

jascntcly ei kuvasta rakennuksen huonejakoa , vaan se omaa pel­

kästään esteettisen funktion ja luo fasa~iin sym~etriaa . Pi­

lasterit o~ hP.lppo mieltää seinäpintaa jäsenteleviksi pys:y­

listoi%si , vaikka n1illa onkin sekä jalusta et~ä kapi:eeli,

jo:.ka sulautuvat ~asadia .;asentelevlin vaaka~istoihin . Ulla~ko­

ker·roksessa kunkin pilaster in jatKeena on peilikuv::.olla varus­

tettu r.arkko . Varsinaisen %or isLea:nccn ullakkovyöhykkeessn

~uodostava~ %ui~enk1n sorvatut koristenastat ~uss~kir. ik%una-

a~~elissa ja c.:iden viliin sijoitetut matala~ vaakakomerot .

Komeroiden kor1stenasto5en ;>uolc!.set. piiåt on lisäk::;i tehty

kovertk~i . 7~!la:ner. kor isteaihe on Liliu~scn muk~an ollut

käytössä jo 1700- luvulla (pyöreä~ ullakonikkur.a: ~oristenas~­

jen ?aikal :al ja se or: tullu:; uucelleen mt.:otiin ns . ttajoa,·an

k~assisoin ytt!.eydessä . 1 :-:ik%elissa vastaavanlaista koriste­

aihetta ei liene tatä cnne!l es::.intynyt .

Julk::.::;.:.·;u:-~ rr.uu ornae~er.ti:.~ka keski :tyy ikku:1a!1;>ieliin Ja sisään-

käyr.t.ien y~tey:.een . Ik:Cunanp~cl1ssii ~!ertää u!koneva, :'euno::s-

:aan v:istct:y lista, ~onka ~atkaisee sor·vat.:u nasta kai~issa

1. :..iliu::; 1984 , s . 1;1 .

111

liitoskohdissa . I kkunoiden pystykamanat jatkuvat alakamanan

alapuolelle , minkä lisäksi alakamanan keskiosassa on alaspäin

työntyvä porrasmainen koriste . F'asadin kahden sisäänkäynnin

yllä on konsol i en tukema suora katos, jossa t oistuu sat:'la por­

rasaihe , tässä tapauksessa porr asaihe keskellä olevine kaari­

muotoineen on kuitenkin suunnattu ylöspäin .

Rakennus val nistui vuonna 1886 ja sitä jatkettiin O. A. Kemppen

vuonna 1896 laatiman piirustuksen mukaisesti {OlA 171 . Kemppe

noudatti Lundin käyttämää muotokieltä, mutta uudisti rakennuk­

sen vuorausta siten , että ikkunoiden alapuolelle erotettiin

listoi t uksella pystylaudoi tet t u vaakavyöhyke , jolloin rakennus

sai uus renessanssi- ilmeen . 1960- luvun alussa , ennen rakennuk­

sen pu r kamista, julkisivu oli kuitenkin yhtenäisesti vaaka­

laudat tettu ulla kkokerrokseen saakka Lundin suunnittelemall a

tavalla ( KUVA 37) .

Lund vaikuttaa uusrenessanssikaudel l a Mikkelissä t oimineista

rakennussuunni ttelijoista Loenbomin ohella ainoalta , jonka

piirustuksissa on omintakeisuutta niin fasadien ylei sjäsente­

lyssä kuin niiden detal joinnissakin . Huider. s uunnittelijoiden

kaupungin keskustan alueelle laatimia uudisrakennuspiirustuksia

ei tältä ajalta juuri ole säilynyt . Vanhojen rakennusten jatko­

ja fasad in muu tospiirustuksi a sen sijaan ovat laatineet esi­

merkiksi Kristian Smed (OIA 18) ja A. Svanstr öm (DIA 19), joiden

piirustuks i ssa fasadi t on jäsennel ty uusr enessanssivuorauksella,

mut t a de taljointi on mahdollisi mman vähäistä . Vielä 1890-luvul ­

la kaupungin keskustaan suunniteltiin tällaisia hillittyjä

112

ut:s !"enes~anssi ;>11 rteisiä rat:ennJks in . L:{hye~ 1·1: :<kel :.ssä ::lor.sa

aikana arkkitehti ''ier:1e:· Polon ehti su;;n:1i t.el ~ a kGupung::.r: .<es­

kustaan t:otelli Karinin lisäksi ainakin kaksi asuintaloa . To:l­

tllle n :o 59 Kirkkokadun ~2 Rantakaåur. ;.:ulmaan laatiffiassaan

asuintalon suunnitel:nassa hän käyt. tää ;>it.kää, s::.tulaknttoista

rakcnnusvolyyrnia . Raker.nukse!'l julk::.s::.vur: ve:"t..lkaalijäsentely:.­

!ä Polon el varsinaisesti ;>yri u~.:srer:essanss:~ tapaan :uo~aan

fasadiin sy:nnetrian t~ntua , vaan osoittamaan huoncjn~oa . Julki­

sivuur: sijoitetut kaksi sisäänkäyr.tiä ja niider. ta~ana s:ja::­

sevat ;>or!"ashuonee;; on fasadijäse!'ltelyssä erotettc: va:"sinalsts­

ta asuint::. loist..a koristeellisilla pystylisto:ila, joillaiset

r·ajaavat r.Jyös fasadin reunoja (D IA 20i . Uute:~n ;>iir:eenä Pclor.i:-:

suunnitelmassa en katufasadin länsire~naan sijoite~l~ suuri ik~u­

r.a , joka vastaa l eveydeltään kahta r.oroaalikokoist~ ikk~naa .

Ilmeises li rakennu~sen länsipäätyyn on tar~oicettu s:joitetta­

vaksi :iikehuoneisto , jcn~a näyteikkuna avautuu kadulle . Tätä

ikkunaa ei kuiten~aan ole suur ennetto alaspäi:~, vaan se jää

samaan linjaan muiden i kkunoiden kar.ssa eli varsin ylcs toimi­

akseen varsinaisena r.äyteikkur.ar.a . Suuri ik~u~a antaa joka

tapaui<sessn paljon valoa ra:<e!'ln'..lksen päätyyn Jääväiin huoneeseen .

iS9C- luvuga hihtien e r 1laiset myy:nälä- ja ~oimistot.ililt yleis­

tyivä~ kaupungir. ~eskustan parhailla l:ike;>aiKo~:la slj~itse­

vissa vanhoi ssa asuinrakennuksissa , ~oita laajennettaessa suu­

r e:. näyteikkuna!. _ja kadulle ava:.~tuva;; sisäi!nkäyr.nit muuttivat

oicnnaisest: raken!'luste!'l ..:atufasadeja (KJVA 38 . DIA 21) .

11:!

t:usrenessa:1ssi katukuvass'l

1880- luv>.~lla e!T.;:>iren ;:>erin ne ja l':i 111 t::y uus!"e!'lessa:-:ssl ni'ikyi­

vii::. yhtä aikaa l~ikkelin kc.tuk:.lvassa . Aum<Jkat~o oli v~cli:i hal­

litsevana kat ':.o~yypp:.::ä, sillä uscir.nr.issn uudis:-akennu.<siss.:;ki!'!

päädy':.ti:n ':.ähä~ ~<Jtto~~otoon , ~ut~a sa:ulakattoisia rakenn~ksia

a!.kc: jo ilmestyä katukuva?.n . Ka::.uje~ varsilla vucro:teliva!:

vaa':.~m'lttonat. err.pircfasa<ii t ja porvarien koo.<kc-5 cen uus:oene:.;­

sanssi ta l.ojen p::. ':.kä t Jul kis1 vut. Kaupung:~ vanhaa r·a.<ennuskan­

taa kuitenkin uusi::.tiin laaje!'ltamalla var.l':cja asuin!"akennu.<sia

ja muu':.tamalla niiden vuora~s ajan makut.ottumuks:.a vastaavaksi.

Kau;:>ungin vanhoista emp:rerakenn~ksis~a ~ . Hi:illströ~i!'l talo

Aleksanter·inkadun ja Vuorikadun ( enti!'le:'l Koulukatu l xulmassa

sa: uusrencssar.ssivuorauksen 1880- luvulla (KJVA 39) . ;ällö:!'l

v~oraus jaettiin listoi~u~sin kolmeen vaakavyöhyk~eeseen ~a

ullakkokerrokseen teht:in ~eilikuviointi , joka vuoro:teli kus­

sakir. ik~u~a-akse~!ssa stja:r.nee~ matalan ullakon1~kunan kanssa .

rasadcissa käytetty muotokieli oli hyvi:'l hilli':.tyä, sillä detal­

joir.ti keskHLyi lähes kokonaan sut:teellisen kor~eaan ullakko­

vyöhy~keeseen, jcssa räys~äsllnjan alle olt sijoi:ett~ han~as-

1 tsta sekä lisäksi sarja ~iheään si,;oitctwja lyt:y1tä ja ;>rofi­

lcHuja kor.soleja . llällströ:n~r. talon ikkunoissa o~i Hikkelissä

tyypilli:'le!'l korotet~u ~alkisto~ehys , jor.ka alla ~oistu~ ulla~ko­

kerroksen detaljo1nti . Välittömästi palkistokehyksen alla oli

harnoaslista ja se~ alapuolella oli ilrr.eisesti n:atalan suora­

kaiteen muo;;oinen ~eillkoriste .

11l.

1 S'::O- ! uv Jn loppupuolella ta;:>a!'. tunu t kaupu:okik~van nu~,; tcs käy

ilmi 1880- luvun lop;:mp:1olel !.a ;')erä isin o!evas t.a vnlnkuvc.s ta ,

joka on kuvattu Naisvuo!"clta Kir!.<koo~,;ist..on su~,;n:.aan : KCVf\ t.o: .

Valokuvan oikeassa reunassa r.ä~yvti vir.kkeli~akennus on edellä

rr.a:!'littu !-!ällst:-örr.in talc, jossa on ~o Jvsre:1essanss1vuoracs .

!lakennuksen seinapinta on n:aa:.att;.~ vaalealla vär!.llä .ia f::~sa-

deja ~äsentclevät vaaka- ja ;'lystylis~a:. , iklcur:a!'lke!1yl<.se:t sc~ä

muc cctaljoin~i on vu~rostaar. ~aalattu ~u~nemmal:3 vari~l~i,

juuri päir.vastotn k:1in e~piren aika!'la . 7~!ln tavoir en halut-

~u korostaa fasad:en kcristelca . Hallstromin talon l!.säksi

myös kuvan kes~ellä näkyvF. suorakait..ee!'l rr.uo~oinen ja aumaka:-

t..oincn asuinrakenr.us on saanut uus:-enessa~sslvuorauksen , vaikka

on~in vanhimmilta osil~aan peräisin 1840-lu\~n alus~a . ~amä!'l

!'ls . Räsäsen talon vieressä olevalle tontille , Ki~kkcpuistor.

laidalle , rai<cnnettiin vuonna 1885 kuvassa näkyva satulakattoi-

ner. talo , joka edusti volyymil:aan uutta ra~enn~styyppiä . Ra-

ke!'ln~ksen katufasadin ~ole~missa re~no~ssa en matala frontoni ,

jonka kattorakennelma näkry kuvDssa . 7ällaiset frontoneilla

varustetut asuinra~e!'lnuksct yleistyivä!. l<a!.l;nmgin keskustassa

188C- luvun ~uolivållssä ja toiva~ samalla elävyyttä ~atukuvaan .

Samar. to!'ltin keskiosailo on rakennet..~u pic!'lcmp!. satutakattoinen

as1..1:1rakennus . Kaupungin ensim~äisessä aseoakaa,·assa t.amä tont-

~~ oli varattu koulura~ennusta varten . Muu: ~uvassa nakyvät

p~,;!.set asuintalot ovat ~ien:3 , em;:>irevolyyo!sia ja fasadeiltaan

lähes jäscntc:e~ättöoiä . Vaaleaksi maalatw1nc tai re.pattuine

seinä;:>intotneen ne ku·:ast!lvat viela per:nteisiä tyyllkäsityl<-

siä .

1. 14~~kel~ssii lienee käyt.ett.y 1...usrenessanss!r. alkana samoja värejä , je>t..<a olivat s;.~ositt.uja muuallakir. el: keHam\.:l t..aa , pune!'tavaa t.e:-raa ja r'Jskean •Jmbraa . P.aker.nuspiir·us:u.<:sissa ju~k1sivut on usei:~ vä!'jiitty ruskean eri sävy:J Ui, :r.utta :ähteis::.ä ei käy ilm::. , fl'i tii värejä k~r.kin ra~enr:u.<:sen .<:oh­cal:a 0:"' käy:.e:.ty .

115

Valokuvasta käy ilmi pyrkimys rakentaa tc~ttien katulinjat

täyteen ja jopa pystyttää tarv i ttaessa pieni asuinrakennus

tontin keskiosiin. Vaikka uudet tontit rakennettiin tyylilli­

sesti yhtenäisiksi, muodostui katukuva kokonaisuudessaan melko

epäyhtenälseks! . Rakennuttajien lisääntyneestä varall i s uudesta

kertoo osaltaan Kirkkopuiston takana :nui ta taloja korkeat::lpana

näkyvä kau~pias Adam Pylkkäsen kaks iker•eoks1nen kiv1talo, joka

va lmistui vuonna 1885 . Rakennuksen suunnitteli lääninarkki­

tehti Loenbom .

Yleisesti ottaen uusrenessassi esiintyi Mi kkel in puuarkki t eh­

t uu r issa hyvin hillityssä muodossa , usein rakennusten fasadeis­

sa e i ollut sei näpintaa jäsentelevien pysty- j a vaakalistojen

lisäksi minkäänlai sta o rnamentiikKaa. Tyypillinen koristeaihe

ol i ullaKkoKerr oKseen sijoitettu pe1likori stelu, jonka lisäksi

muu detaljointi kesKittyi i Kkunankehyksiin (KUVA 41) . Raken­

nusten aiempaa suurempi korkeus erotti uudisrakennuksen empiren

aikaisesta rakennuskannasta , jota tosin ajanmukaistettiin korot­

tamalla talojen ullakkokerr os ta (KUVA 42) . Nikolainkadun var­

relle rakennettiin j o 1800- luvun loppupuolella kaksikerroksi s ia

kiv i rakennuksia , jotka kertoivat paitsi varallisuuden kasvusta ,

::~yös perinteisen agraarin kauppakaupungin hiljaisesta häviämi­

sestä (KUVA 43) .

5 . LOPU;<SJ

i<er. ties tärke 1 n :O:ikke! in pu-..m:-kkitet:wuri n :.yyliket:i tykseer:

vaiku:.t anut y.<sitt.<Hnen tekijä 1800- Juvdla oli k3o..::>o..:ns1n nseiT.a

:-cs1denssi~a1kkakuntana . Ka~pungin rakenno..:sLOi~intaa~ iaffin

ase~a valkut:i tiu.<kolna rake~n~ssäär.tc1~ä , jo:den no~da:.t~­

m:.st,a valvottiin tarkast.i virano:naistcn taholta . Emp1.re:1 ai­

kana tarkka valvontn joht: rakennuskannan yhdenmuka1st::J'Il~seer;

ja siihen , ettei mkkclin empirearkkitehtuuri saanu!. ooalei­

maista 1lnettä, vaan kaupungin katukuvaa ha~litsi h~:litty

"yleisempire " . Myös rakennuttajien vähävaraisu:.~s jo nmmatt.i­

t aitoisten suunnittelijoiden puute vaikuttivat siihen, ettei

ew.~ire kehittynyt Mikkelissä edustavampaan suuntaan. Lisä~si

kaupungin perustam!nen ja sen ensimn~1:1en raken~usvaihe ajoil­

tuiva: empire~ va:-slnaisen k:.~kois:.uskau~en suhteen varsin myö­

hä:seen ajankohtaar. .

Mikkelin toisen rakennusvait:een aikaisen puuarkk1tehtu~rir.

tyyl:kehitykser. kar.nalta merkittävin tapah: uma oli lääninarkki ­

tet:ticn r.imittäminen , senl!atin asiasta antaman ;;setuksen mukai­

sesti . Ral<enr.us l.o l:ni :man käyn:1is t.Y:.. t.yä kaupungissa 'Judelleer. ,

1870-:uvu~ta alkaen , ltä~ina:-kkitet:l.i Locn~omi~ laaja~ asuin­

rakennusten suunn1t.telu!..yön myötli uusrenessansslpi1rte1nen

arkklteh:.uo..:ri t ul i hallitsevaksi kaupung:r. katukuvassa . Klas­

s:.sr.lin per:.nteiiii vaaliva uusrenessanssi o!.:. _!uu:-i ylc1stymässä

ma~e arkkite~t.uur!ssa ja oli siks! SO?iV~?i rakennustyyli

resldenssikao..:~ng1lle kuin es!'llerkiksi sveitsi!a1styy~! , joka

tåhan a!~a:m alkoi olla jo "poissa :nuodista", vaikka y!eistyl ­

kin samaan a:..<aan ~w. . Joensuussa .

Xik~e::Ci:1 puuar·k:<i ~chluur~ !'": tyyliket:i tys tä on:< :r. :uor. tevaa ver­

rata sa~aan aikaar., em?ire- kaudella, perustett~ihin kahteen

muuhur. s:s~aan kaupunkiin , Jyväskylään ja Joensu~hur. . ~ntssn

:nolemm::ssa i<au?ungeissa ;>~uarkkiteht•Ju:·in tyylikehitys ku::.ki

1 8CO- ::.uvu:lu hien;;n eri Lava:la kuin t1:.kkcll ssä . Jyväs\<ylässä

kchlt:yi paikallista varioinlia puuar:<kitentuurir. rr.~otokielessä

jo cmp:ren nikana. 1 ~oer.suussa kaupungin ra~cntami:Jen pääsi

va;.~!"ltiir; vasta kymmenen vuo~ta myöt:emmln ku1n :~ik\<elissä, j ol­

loin empiren aika alkoi olla jo ohi. f~joava k::.ass1smi ja sveit­

s!llistyyli hallitsivat ~oensuun puuarkkiLehtuuria 1800-luvulla ,

aivan vuosisadan lopulla edustava sorvityyl1 yleistyi ka·.Jpu:1g:::1

pcrvareider. suosimana rakcnnust;yyl1nii . Nä <.stä kolmesta kaupun-

gista, j otka kaikki olivat tarkoitettu kau;>ankäynnin paikalli­

siksi keskuksiksi, vain Mikkeli oli residenss:kaupunki . Nä::n

oller: syitä siihe:1, miksi t-lil<kelin puuark~itch:;uur1ssi! ei ju:.~ri

esiinny 1800- luvulla pcikkcan:1a e!llpiren ja uusrenessanssin

muotokielestä , voidaan r.akea kaupungin asemasta lääninhallin­

non sijoitus?aikkana .

Va:kka ~ikke~ir. puua~kkjtchtu:.~ria leimaa koko 1800- luvun a~ar.

tyylipiirteiden vaat!ma:tom~us , :apahtuu rakennusvolyyme:ssa,

~~hjakaavoissa , fasadien detaljoinneissa ja orna~en~iikassa

rouutoksia siirryttäessä tyylivaiheesta toiseen . Kuitenkin

vielä 1900- luvun alussa empirevolyymisia rakennuksia oli kau­

pungin keskustassa ~"'unsaastj (Kl:VA 44) . S?..r.~an kadun varr·ella

saat :oi sija:: ~a pieniä emj)i rer•a\<ennuks ia , :.msrenessanssipii r ­

tcisii'i asuintaloja ja vuosisa<ia!'l va:hteessa y:eistyncitii kor­

keita pu•Jtaloja, joiden kel:arikerro~seen oli s:joi :ett~

1 . ~ili:.~s 1939a , s . 226 .

118

huo:Jeit.a , jotka oli tarkoi te::.tu as~.:i:l -, tal cu~- tai :Hke­

t-i1o:~s1 (K:JIJA 45) . TäJr.ä vuosisa::lan vait:teen puua:-kkitet:tuu­

ri , joka tässä yt:teydessä Jää ~äsi t:e~en:ät:ä, ~arjo('.a ~a::.ko­

tutkiroOJsta ajatcl:e:- n:ieler.kiint:ois::l nateriaalia .

Vielä 1900- ~uvur. alus~a 11:~kelin ~esk:Jstaa!'l :-aken!'let.t:in uu~ia

pu~;taloja , vaik~a rakcnt.anisen painO?i.~te siirty::..<in ke:?~us::m

ulkopuolelle . 1930- luvulla ~es~uslaan rakennetti::.n jo muL:ta~ia

k::.vitaloja , rnutta rncrkittöväs~i tilanne n:u:.~:tui vasta talvi­

sodan pommltust.en myötä , joilci!'l suuri osa ~esk:.~stan vanhasta

ra'.<enr.uskannasta tuhoutui tai vaurioitui. :..opullisest::. kaup•Jr.­

gin yhtenäinen puuxeskusta tuhou~ui 1960- ~a 1970- luvu~lla ta­

pah:u:'leen voinakkaan ra'.<e:1nuskan!1a:1 :mdistarr.isen t1y5tä . Täl­

löir: keskuslan tontteja ryt":dyttiin r·ake!'ltarnaan t.ehokkaan:m:~ .

mikF- tarkoitti vanhan puutalokannan korvaarn:sta ke:-rostaloilla .

KuitenK!n vielä 1960- luvulia ja 1970- luvun a:ussa aivan kaupun­

gin ydinkeskustassa oli yhte!'läisiä puutaloalueita ~- Mi~on'.<a­

dutla (K'JVA 46;, Savilahdcnka::l:.~lla (K'JVf>. 47) ja !'orrassalme;,­

kadur: eteläpäässä .

':'änä ;:>äivänä tH.ckelin puukcskt:stas~a on vair. rip;>eet jå:jellä,

siellä tääl:ä kcr~os~alojen seassa or. ~uu:a~a van~a pt;urakcn­

nus muist~..:tuksena ~er.nees._ä ajas~a . Kaup~..:ngin keskus:assa

kokona::.su•.Jdcssaar. säilyneen::\ p1 hapii rl nii t1aaherrankatu 40 : n

kiinteistö on arvo~as esime~kki l8CO-l~vun loppupuo:en kaup~..:n~i-

ra~enta~isesca , :or.t.in rakennuskokonaisuus ar:tr.a hyvän ktis~tyk­

se:'l siitä, millainen p:~l<ukaupune1n rakennettu CJ:l.,;öö on ollt:t

;:>ut:taloje!'l aikakaucella .

1'9

va:.<ka va::han raken:Juskannan sä:.:.y:;tär.Jlncn saattaa v1e:ä nyky­

ään:<~!'! herättää voittakas:..a vastus:ust.a, yrr.märret..ää:l tänii pä:.­

vänä ~a~enn~shtstor:al1isen miljöön e~i kcrrostuffiat osaks~

eJ.ävää \<ulttuuriperintöäm~e . Rakennussuojelusta on tullu:

rncltä kaikkia , siis ffiUi~a.<in ku:~ museovakeä , koskettava as:a .

Hikkclissä viimeis!.r: csit:Js :äst.ä on Vuorika:u 13 :ssa sekä

i<ar.sankatu 2 :ssa ja 4: ssä sijaitsevic~ van!1ojen puutalojen

suojelemine!'l asemakaavalla syksyllä 1991 .

!~ik~elissä vanhan pu:..tast:ntoarkki ~cht~.:urin arvo havai ~tiin ehkä

liian myöhää!'l . Tutk:muksen kannalta kenties kai~kein nielen­

kiin~oisin ~u~.:raken~uskar.ta on häv1~e~ty kaupungin ~cskustasta ,

sen sijaan keskustan u~kop:.~olella vanhaa rakennuskantaa on

säilyr.yt melko r unsaasti, mikä ta~joa:si ~ahdoll:suuder. laajem­

paan ja yksityiskohtaisempaan tutkimukseen . Mo~essa muussa

maamme pikkukaupungissa on kuitenkin onnistuttu säilyttämään

rakennustaiteel l isesti merkittäviä ja kaupunkikuvallisesti

yhtenäisiä puutaloalueita . Ehkäpä tä!'lä päivänä puuarkki tehtuu­

r imme historiasta kiinnostunut henkilö voisi kaikesta huol~~at­

ta Koranterin sa!'loja mukaeilen todeta , että riemulla nyt jo

taitaa silmäellä kyl liksi löytyviä s~loisia ja kornioi~a s~o~el­

tuja karta~oita.

120

VALOKUVAT

-· _._

KINA 2. M1kl<el1n ~ asamkaava V. 1841 . JälJerrXls v. 1838 ~..sta . M1kl<el1n ~to. Kuva: m-1.

KINA 1. M1l<l<el11n ~ n1 te.l.l.ul residenssl­~~ va. Vctlvistettl.l V.

1831. M1ld<el1n ka,)-

KINA 3. M1kl<el1n ~ ~ kaavalaajerrus v . 1883. C.E.M:lller. M1l<1<el.1n ~to. Kuva: !i<M.

121

K!NA 4 . ~ eli "Si.eaJ" . Carl Ztegler. Ra:<emettu v. 1842. Kuva: m.

K!NA 5 . Pirtt1niete1 kylpylä. Avattiin v . 1864, tuwtui tulipalcssa 25.12.19?4. Kuva: m.

122

KWA 6. ((eri(äver(m1eJB1 pawlla. ear1 Alfred eaven, V. 1869. Kuva: futti Karttulen, l<esä<uJ 1991 .

... . ~- ,. /.7 . ~ - ·L.,! ~-~

• •••'• .,.,, .,..,, . ..... lloao A "·-· .:: .. ,. 1 KlNA 7. Naisvuren VCI'll'a palotani ja ravintolapavUja'lld. . llal<!:!n!ttu 1800-llMJ'l alussa. Kuva: lbstikortti, leinBttu 18.6.1~. Harn.1 Fbrsblanin pootikcrttikd<cell!a.

'l ...

Kuva 9. Pllrustus ~ta ja p~ varten taltille n:o TT Pwtarhal<ai.n varteen. M-1A. Kuva: !-W1.

123

KIJVA 8 . Mikl<elin raita­~ 1CXX)-lu­V\.Il alussa. ~ p11rus!Ucset laa­di tti.in ra.ttat.ie­hallib.llc9essa ja ne 11YVål<SYtti.in V. 1888. Kuva: t-f<M.

KIJVA 10. P1irustus ral<em.ll<:9esta M1kl<el.1n ~ M-11\. Kuva: Matti Kartt:U'len.

KINA 11 . 1'11rustus ra!<emll<sesta Ml.ld<e1in l<a.lp..q!;l.ss . 1-MA. Kuva: l<'u.\jo 1971 , s. 10.

124

KINA 12. Asu1nral<en1.ic ja pil'a­ral<ernlsten piirustus tcntille n:o '75. t-t-11\. Kuva: M<M.

KINA 13. Asu.inr'al<enU< piirustus rutr:oja GecKg Ku..i<!<a9en tcntille n:o 50. 1-MA. Kuva: M<M.

..

125

KWA 14. Ptirustus ~ta tattilla n:o 1. ~. Kuva: Matti Kar:;o..nen.

-· 11111 1

"'!

fi --.,...---- 1

~~~i....-..:~

KWA 15. Ptirustus tattllle n:o 60. 11-lA. Kuva: KwJo 1971 ' s . (fl .

_____ ____;_....;·-

.. ~ --~i~====~~~t r KWA16. ~

pllrustus taltille n:o 59. E.t~. M·lA. Kuva: ~ .

• vu

126

b

KlNA 17. AsuinrakemJksen piirustus Vl.d<raaja Antti Liti<kosen tmtille n:o 10. E.Nyuen. M-!A. Kuva: Matti Karttu1en.

tpj KlNA 18. PJ.irustus tmtille n:o 9. PJ.irustusta ei löytynyt Mil<kelin maistraat:Jnar!dstcn rake'ruspiirusb.lsl<d<oelmasta. Tyyl1llis1n perustein t:odemäl<öi!lesti E. Nyuenin laatima. Päåral<el'nJ<se fa'XIdijä'3entelyssä at M1kl<elissä barvinaiset sivurisaliitit. Myös päärå(emj<:sen JlOI\jakaava at erii<Oinen. L1säks1 s1VI.II"å<errU<s pää:lyssä at poil<keJ<sell.1 kanea jäsentely aed1.kula-kel'lyl<:s1ni.s 11do.rx>1neen ja~ lynetti­il<kln>ineen. Kuva: Kwjo 1971 , s. 153.

127

KINA 19. !(coll.i<ab..la ( ey1<. 1/u:lril<atu) 1860-1\Mlll.a 1 1870-li.M.fl alussa. Fdessä vasemalla ns. Natulinin talo, jd<a rakemettiin v. 1847 ( ral<errU<sen piirustus tari<astettu v. 1845, kts . kuva 12) , oikealla ns. Haj<rmrin talo, jd<a rakemettiin V. 1847 (rakenJksen pi1rus!Ucset tari<astettu V. 1843, kts . kuva 16) ja l<esl<ellä piir.ilääkär1. Häl.lströnin talo, joo sijaitsi Alek­Sa1~ ja ~ kull!Bssa ja oli y1<s1 harvoja v1J'i<l<eliral<1a ~ El'lS11rmä1.sef rakemJsva1heen a1ka1a. Talo rakemettiin V. 1846. Kuva: KIM.

( N/ /

KINA 20. llal<eTU<sen pi.irustus tootille n:o 8 Rootal<ai.rl varrelle M!.kkel1n ~- M'-IÅ. Kuva: M:ltti Karttl.rlen.

128

KlNA 21 . Ml.l<kel1 v. 1930. ~ vaJ ~tin ly1jykynäpiimls. Kansallismseo. Piirra; oo varsm yksityiskohtainen, sillä rakem..i<sista voi tuni.staa mn. l<uva<lsa äär1.nniililenä vasemaJ 1 a ni.i<yviKl l.ään1nva'llc11, aeaseurakl.n'al ld.rl<a'l tapJle1neen, l.äärl1rmllltu<sen keslå.r:l.sal.1tt:eineen J kuva'l kesldpaild<e1ll l'läkYvän palotornin eli "Sie:u~" ja v11ma1n kuva'l oikeassa ra.nassa lään1n­sa1raala'l. Kuva: Ml/.

KlNA ?2. Kiri<kdad:ua (nyk. Sav1..lah:leri<b..ll 1860-luvulla. AiVS'l klNan vasammsa ra.nassa näkyvä rakem.Js, jCJ'lka seirmsä oo leipc:x!O'l l<yl tti, Sijaitsi toot1.lla n :o <J7 Ki.rkkd<aå..n ja M1kcrlkaclrl l<ul.massa ja se ~ nettilll v. 1845. Sitä vastapäätä sijairnJt ra1<errus valmistui v. 1843, mrt.ta oo v1.el.ä vald<uvCil ott:aa!.sen aikoihin ollut h1rsi.sal.Vd<sella . T~ näkyvä va.1.l<cx9eW1ne ra1<errus ool.ään1ricmreer1 J .R .~ ral<em.lttana ''kalkld.­kartal:>", jd<a valmistui v. 1839 Alel<santer1li«rl.rl ja Ki.rkkd<acln kulmaal. Kuva: M<M.

129

I<IJVA 23. Ns. V<l'lha raatillme, jd<a s1Ja1ts1 ~ja M:uU<:9el..cn­kadJ'l ~ t:alt1lla n:o 88. V\xldesta 19:J> lähtien rakern.k9essa sljaitsi ~ S:Nm !!U9e0. Talo rakemettiin v . 1844 (va'lha'l asemkaavan llJJ(aa1 t:altille n:o 76 Nil<ol.a1nl<airl ja Pwtarta<aå..l1 kuln'aanl . RakemJcsen '1\.Cl"a.S oo ~­~. mihin viittaa f~en ~1piirte1nen detaljo1nt1. RakBrus eålst1 M!.ld<el.1ssä harv.1.naista U-vol~. Kuvattu ilmeisesti 1930-llM.llla. Kuva: M-1A.

I<IJVA 24. Ns. V<l'lha raatillme pllm p..xllelta. Råanls oli jo al.U1perin U-volyyminen, 111.1tta pllm IU)lelle tyältyvien s11p1.as1en väl11n rakemetbJ ku.i.sti saattoi olla ~1 lisäys. ( Kuisti vei vain pienen osan kd<o välil<östäl. KuvatbJ 10.6 .1940. Kuva: MV .

130

KlNA 25. ~ pi.i.rustus kalppire Paasosen taltille n:o 29. N.J .öst.ernm. Rakern.lspiirustus kuv~taa al{l1ren jälke1stä s1.1rt:j'll:ävatta. ( Pi.irustus CJ1 hyvä<sytty V. 1866) . ltl\jakaava perust:w sydänseinän l<äyttöäl. Rakerrul<sessa (J1 kolne tu:neistoa, joista yhteen (J1 ~ti ~ G­clll.ta rakern.l<sen p<iätyyn sijoitetm porraslu:::neen l<a.ttta. Ral<ern.i<:sen seinä­p:lm!rl jäsentely rn hyvin väbäistä, lllltta 1l<kl.roiden alai:oolemen ~ CJ1 erotettu vaakalistalla. M1A. Kwa: Kwjo 1971, s . 216.

KlNA 26. ~ pi.i.rustus taltille n:o 8 l..iko1.amal ~ osassa (osa). Päärai<em.i<5en fa'3ad1pi.i.rustus ja !lå\jakaava. C.Kiseleff. 1871. M'1A. Kwa: Matti Karttl.rlen.

131

KWA zr. Asul.nrakern.lk piirust:us taltille n:o 14 l..1ko1.sma'l ~ O!!a$3.. W.Renl.l..rld. 1879. ~MA. ~: m-1.

KlNA 28. Savil.al'xleri<tu 12 (I-5-54 l . Rakemettu V. 1875 ( V<l1hcrl asEma­

kaavan IJJ.li<aan t:cntille n:o 42) . 11.utcstöiden yhteydessä oo om. lcat:ufasatln il<!<u1o1ta swren-nettu alaspäin ja avattu su:>-raal kariilta kaksi ~ tiä rakemi<seen. Val.å<uvattu V. 1973. ~: 1*1.

KWA 29. Ni1<ol.a1ri<a:b ja Etel.ä-Ko..ll.Ualö..n l<ul.mBl ~

U ~ t1lle n:o 00 v. 1Er77 raken-

) .. netun asuintaloo ilda..rlal-

\ rnTF ~ ket\YSten IIB111. Pllrust:us

J_EIL1_SEE~· --- rmkehyksiä ei ole lll.Utettu

Forshlc9en piirust:U<sessal • WA . ~: Matti Ka.ri:tmen.

132

~· • c • .SL !' dlt

KINA ~. M1l<l<el1ä 1~11M.rl alussa valå<uvatb.l'la Nai.svoorelta itään (lysocn SW'lt:a:rl) . Kuvassa eb..lalalla nli<:yvät taltit n:o 92 ja n:o 91 Alel<scrlteriri<aå.rl (nyl<. ~mria3tul ja Etelä-l<o..JlU<aUl (nyl<. PirttiniE!IEii<Btu) la.llt!msa. lbstiJ<ortti. ~tet.ty 8.9.1910. Kuva: MV.

KINA31 . ~ pUrustus taltille n:o ~ (jd<a Q'l yll:listetty talttiin n :o 29l. A.l..oerixl:l. 1f!l7. M~. Rakan.ic3en IXi'\jå<aava laJvas­taa asulli.sen eriytjmi.stä 18X>-11M.rl lcpp fl !Ol ella. RakanJ<:9eEn al :umitel b.J kaksi aru'lt.oa, joihin nnlEm­Q'l si.sää1käynt1 sekä s.x:ra!l'l kcWlta että p1lm JUl).elta. T'åhiii'l a1l<aa1 alkoivat yleis­tyä ylamät sas.1.aali.l.l.d<a ~1ssa erilaiset as..mis­lllJ<avwtta Usäävät rat:.kalrut., am. tarjo1luväl.1köt, joll.a1nen Q'l rakanJI<sen liOl.ermJ1ssa päädyissä sijai t.sev1en katxlen l'l.meen välissä. Kuva: (Alku­peräisen p11rusbJ<sen valo­kopiastal 1-t!.tti Ka.rtlulen.

133

KlNA 32. N1l<ol.a1ri<atua 1~11Mn al.lr3sa hallitustorin l<x:hclalla. Kl.Mrl oil<eassa reu1aSSa rä<yvässä tal.cma (l:altilla n:o 38 lill<ola1ri<aå. ja Raat.Uu:nleri<aå.r kulrns:sa) to1m1 v. 1879 alkaen H11d<elln tytt&oulu. Sen talam ~ klmal.l.1s­l'li!I..II.U! Axel Kyaxlerin l:alt1lle n:o 51 (~ asenakaava'IIIU<aan n:o 41) rakerr-

-~ ..

netb.l, ~teht1 l..oertx:min s.a.mittelelll talo, jd<a valmistui V. 18!:J3. fbstika'tti . l.einattu 14. 1. 1907. Hcrru Fcrsblauin !X)St1-krrtt1krklelm.

KI.NA 33. Julki:Jivup11rustus a'3Uin­~ ka.lppias t<tnrl.sen t<n­t1lle n :o 36. A. Loerixxn 1 K. !J.nl. 1883. Rakerni<sen fasadeihin Q'l

s.a.mitelbJ po1.1<1<eUcsel.l1 nn­sas ja plmtitm detaljo1nt1. Fasa­dien re.nl1.ssa Q'l er1koi.set lc111a­p3ätteiset ild<trlat' 1..1säcs1 fn:ntc>­neissa 0'1 M1kl<el.1ssä lwV1nai.set v1rau.x1a1 rrwtoiset ul.l.al<a'l1l<lt. I'MA. Kuva: ml.

134

•

1 KtNA 34. Kalpp1as M:m1sen tal<rl M1l<crn:d.rl p.xlle1nen fasadi . T<rltin liiä­rakeln.ls valmisWi v. 1884 ja M1l<rri<airl px>leinen pierlaJl>i asu1nra1<errus valmisWi samna V\.OTla . l'1eneniiä1 t"å<errU<sen kaå.llle näkyvän ~ jä9!nte­lystä käy 1lm1 ~ tyylillisesti yhtenäiseen taltt.1.l<d<ooa1swteen. Myä; kcn::5tetln pl$tiset ~t. näkyvät kuvassa nainicsti. TasalaxX>Jte~ ll.rla il<I<Lrlo1den alap..cleinen vyöhyke loo auistlm:rl ld.visestä rintarwrista. Kuvattu 15.10.1973. Kuva: m-1.

. .... 1 •

KtNA 35. Ka..wias 11!n'lisen tal<rl Raatilu:neenka:irl px>leinen f'asadi . Myä; tälle px>lelle rakerrett11n p~1 asuinral<errus, jd<a oli tyy111lisest1 yhtereväinen taltin ~ ka1ssa. Rakerrus valmisWi v. 1883, lll.ltta se prett11n E!l'lS1l!nä1sen taltin asu:l.nrakemll<ista. P&irakem.d<sen fas001ssa s1sääri<äynt1 (]'l sijoitettu eri pa1kl<aan kuin ral<ei'Jusp11rust:U<:sessa. Kuvattu 15.10.1973. Kuva: m-1.

135

KINA 36. Asl.i1rJral<ern piirustus tootille n:o (1:) . K.Un1. 1005. t-MA. Satulå<atto alkaa yleistyä vu:x:dsa:la1 lcw,a kålti IIBJtäessä, san:>in kuin ~ pd\1akaavakin. l1n1in SUD'littelena pd\1al<aava auisb.Jttaa ILei:anin tootille n:o 3J ru.rnittelaia'l asu:1.nral<errU pd\1akaavaa (kts. 1<uva 31 l • KaO.llle avcutuv1sta ~istä toinen jdltaa suoraa1 toisen ·asun::.n saliin. en aatxlollista, että tänä tila oo tan<oitetb.J jo almperin l!fiY!llälä- tai tolmistå<äytt.CXXl. ~: M<M.

KINA 37. ~b.J 26 (I-2-69) . l1n1in SUD'littelanaa rakerrusta jatl<et­tiin A.O.~ V. 100!) l.aat1m1.en su.mitelmien !!U<a:l1. Rakem.ls oli pystyssä vielä 1960-ll.Mlila kerrostalojen pristul<sessa. !Wvatb.J 18.10.1960. !Wva: M<M.

136

KI.NA 38. ~Urassal.aai<atl.la (ent. Nil<ol.a1Ii<atul 1~llM.I1 al.kl.;u:llisl<. Kuva1 etu­alalla tmtt1 n:o 42 ~ja Hallib..lsl<cDzll<u.l.r!a':lsa. Kesl<ustan parha:Ula li1l<epa1ko1lla sijaitseviin asuinral<errU<siin s1jo1tett11n 11:00-llMn lq:p"olelta läht1en ~tiloja, joiden l'liiyteil<l<ult ja ka:Wle avaJtuvat sisäiii<äymit uwtt1vat oleellisesti rakemlsten katufasa::!eja. Kuva: ~o 1971, s . 271 .

KI.NA 39. Ms. Häl.lstl'änin talo~ (ent. Alekscr1tel"1.ri<atu) ja V\.J:lri­kacirl (ent. l<'rul.ti<atu) kul.n'assa. Va1h1nmilta CGiltaa'l rakem.ls 00 perä1s1n V.

1846. Ral<ernJs sai~~ 1800-hMJl.la. Kuvattu malxbll1sest1 1~llM.I1 alussa? Kuva: m-1.

137

KlNA 40. M1ld<eliä l<uvatb..rla Na.i.svucrel.ta kaai<I<I:XJ'l (Kiri<kq:u1stal SW'Jta<:ll l n. 1886-1800. Kuva1 oikeassa ramssa näkyvä v1Ii<kel1ral<er a1 Hällstränin talo A.leksa'!ter1nka:irt ja \Ulr1ka:U'l (ent. Ka.ll1J<atul kul.n:assa . Kuva: M<M.

KlNA 41 . Vwr1l<aci.n ja Alel<sa'lter:l.nka:l.rl IQ.Uma 1 ~-1 w;. (M1ld<elin LUs1 Paper1l<aJppa toimi taltUla n:o 74 sijaimeessa ral<an..i<sessa v. 1 ~ alkaen) . 1\::Bt.ikortti. Päivätty 31 .8 . 1w;. Ham.t Forsblanin post.ikortt.ikd<oelnB.

138

KINA 42. Aleksa1t.er1ri<atua 1~11M.n lo(:ussa tai vuosisadan vaihteessa. Kuvassa o1l<eal.la näkyvä frcnta1e1l.l.a \llli'Ultettu talo rå<emetttin v. 1883. Vii9E't'!lllll la rticyvä anå<attoiren !WtalO rå<emetttin v . 1f!r7 ja se kava'31 pa1l<al.la olleen vcrial ~· Rai<errU<sessa taimi. 1~11M.n Jcw~polella Antellien yksityinen tytt&rulu (taltilla n:o 52) . tbstlkortti . t-N.

KINA 43. NiJa::lla1ri(atua lo.lvatb.m ~ 1~1910. (Twstalla rä<yvä, kulnatan1lla \llli'Ultettu, ns. Vatasen talo ws.ittiin v . 1907- 1900 kuvassa rEI<yväii'lla.nto::rt . Sata1la1nen post1kortt1 al p!iivätty 9.3.1910) . Kuva'! ~ aassa n!l..l'laSSa näkyvä kal<sikerrd<sin C. F. R'.ocl1serl V. 1888-1890 rakml.lttam kivitalo (~tu 18) ja kaå.ln t.oJ.3ella p.olella näkyvä, L.oentx:m1n su.mittelera, Adan Py~ kaksikem::i<sinen asuintalo (Pon-assa.lnei<atu 25) <Mlt edelleen pystyssä. R:lstil<ortt1. Harru Ftrsblcml.n postikorttil<d«lel.Da.

139

· o. .. --.-KUVA 44. M1.ld<el..1ä l<uvatb..rla Na1svurelta itäl.i'l l~ltM.rl al~. KI.Jvassa räcyy va"'f'!T'''!lla 1\.utamai<ab.l (eyk. 1-'a.rU<selai<ab.l) . Ta.zstalla rt&cyy lääUn­sairaal.al kak:s1l<em::i<s rai<em.ls . Fbstikcrtti. Päivätty 8. 1. 1<.Ä)'J. taru Fa-sblamn p::stikcrttil<d<oe.ln:a.

KUVA 45. Hall1b..l3kab.la llilt:een 1~ltM.rl alussa. (&rlen v. 1910, jolloin vasemalla nå1<yvä kr:rttell paloi) . Fbstikcrtti. Kcnsal.l1slweo. Kuva: MV.

140

I<IJVA 46. Mil<mkatua potUoiseen 1950-luvull.a 1 1960-ll.M..rl alussa. Kuva: Hq1.

I<IJVA 47. Savi.latxleri<atua (ent. Ki.rld<d<atu) itään 1970-llMJ'I alussa. Kuvassa oikealla nä<yvät kaksi rå<ern.Lsta (Savi.l..a~Url<atu 12) ovat säilyreet. V~ malla p.olella Sav1J..ah:len<a ja Mi.kai<ID.J1 IQilirassa nä<yvä ral<l:nus 01 sma l<uin kuvassa n:o 22 nä<yvä erpiretalo, jai<a seinässä 01 lei!XJIIll kyltti. Kuva: Hq1.

141

JIA:m:nE;..o

1 . Mtki:elin kaupungin asertakaava v . 1838 . C. :. . Engel .

lJaltionarkts:.o . K:Jva : t~!.kkelin kaupt;ngin jt;h:.avuo::lcr.

r.äyt:.e:y 9.-31. 3. 1988 -näyt ~elyklrja~ kansl~uva .

2 . Piircstus rakcnnui:sesta M! kkel1n kauot;ngissa . :sama i:uin

:.Cuva 10). Mt•IA . Kuva : Matti i<art:u~en .

3 . Pl! rustus ~ati~aken~ukseksl ~ontille r. : o 57 . ~fMA .

Kuva: Matti i<arttunen .

4 . ?iirus:us ra:.Ce:mukscsta tontilla n :o 52 . Ewa :::h!'istina

BlQr.lqvist . :1-lA . Kava : Ma:.tt Ka!'ttunen .

5 . Piirustus t.ontille n :o 4C . ~1MI\ . Kuva : Hatt1 Kartlunen .

6 . Ns . Liikemiestenseuran talo Nikolainkadun ja Raatihuoneen­

kadur. kulmassa {myöh . Porrassalmenkatu 15 , tontilla I - 8- 28) .

Rakennettu 1844 . Kuva : Rytkönen 1912 , s . 196.

1. Pirttiniemenkatu 4 {en~ . Etelä- Koclukat.u) , tontilla 11- 4- 90 .

Molemmat rakennukset valmistuneet v . 1878. Kuvattu syksyllä

1989 . Kuva : Matti Karttunen.

8 . Naaherrankatu 40 . RaKennettu v . 1877- 1878 ja jatkettu v .

1897 . Kuvattu syksyllä 1989 . ~:Jva : Matti Karttunen .

9. Maaherranka~u 40 . ~ks1ty1skohta Pir ttim1emenkadun puolei ­

sesta fasadista . Kuvattu syksyllå 1989. Kuva t~att1 Kart-

tunen .

10. Asu:nrakennu~sen fasacip1~rustus tontille n :o 91 . A. Loenbom .

1878. ~:A . i<uva : ~!atti Karttunen .

II . Piir"Jstus tontille n :o 91 . A. Lcenboo . 1878 . t·1NA. Kuva :

~ut~: KarttJnen .

12 . Pii:-ustus raker.n:.~kscs~a tontilla n :o 51 (r.y~yisen kaanm

r.l'Jkaan I - 6- 4: ) . A. Loenboo . 1881 . >~4A. Kuva: ~latti Kart-

tuner. .

t3 . Fasadipii~ust:Js ra-.cennuksee!"l tontilla n :o 51 . A. Loenbort .

1881 . :-~A. Kuva : t1atti Karttunen .

14 . Julkisl vu;:>ii:-ustus as:.zinrake:10ukseen kauppias !\annisen ton­

tille r. : o 36 . A. Loenboo 1 K. :..:md . 1883. ~1!-:t. . :-:ikcn':<ad~n

puoleinen fasadi. Kuva: 1-ln:ti Karttunen .

IS . Julkisl.vupiirJstus asuir.rakennukseer. kauppias Nannisen ton­

tU:.a n :o 36 . A. Loen":lom 1 K. Lund . 1883. Mt1A . Raati~uoneen­

kadun puoleinen :'asadi. Kuva : ~latti Kart;..unen.

142

16. P~irustus raken~u~see~ ~o~~illa n : o 1S. K. Lund . 1884 .

Mt-1~. . K:.Na : Matt.!. Kar~t~.:nen .

17 . Piirustus asuinra.ce~nukseen t.cnt.illc n : o 69 . 0 . 1\ . Ke:n;>pe .

!896 . t-IMA . Kuva : Matti Ka!"ttunen .

18. P:.ir~.:stus fasadin ja poh~akaavan n:u:;toksee:1 t.ontil:.a n :o ··~

f<!"istian Smec . 1886. HI-1A. Kuva : f>latt::. Kart::unen .

19 . ?ii!"ustus uuteen asuir.rakennukseen, vanhan vuoraukseer. ja

ulkohuonee:-: ra:<enn:.Jksen jat~okscen tont:.:.le n :o 1.9 .

A. Svanström . 1893. ~IMA . Kuva : :~atti Kartt:.~r.en .

20 . Piirust:.Js puurakennukseen tontille n : o 59 Kirkko- ja Rar.ta­

katu~en ku:massa . vlerner Polon . 1889. MN!\ . Kuva : ~la:t.:.

Karttunen .

2i . .Jt:Ld si vupiirustus asu:r.taloon tontilla n :o 56 Nikolain­

kadun varrella . 'd . A.Tötterströrr. . 1891 . ~lMA . !<uva : Xatti

Karttunen .

11o3

LÄ~7EET JA K:RJAL~!SUUS

Fors~lom , Ha~nu . ~i~ve~sal~l .

Hikkeli -aitelnen post.i~orttikokoelMa .

Kaipa!nen , Osmo, 1-l:.kkelin l<aup~;ngi~ kan:.a-asul<kaat . SuOI'Ien

historian pro gracu - tutl<:el~a . T~pere 1q85.

Kansallismuseo.

Magnus von Hr·it;ht.in mkkeliä esittävå lyljykyna­

piirros vuode!ta 1850.

Mikkeli~ kau?unginarl<isto .

Mi kkelin kauppalan ja 11ikkel1n kaupungin aserr.akaavat .

l~ikkelin kaupungin :nuseot (Mi<M) .

Pienoisrr;all1 toioikunnan kortisto . 1111kkel in kau­

pungin historiallinen pienoismall: 1938) .

Valokuvakokoeloat .

Ni~kel in maakunt,a- arkisto 011-IA l .

Mikkelin malstr aatinarkisto .

Rakenr.usp11rustuskokoelma .

Valokuvakokoelmat .

M!kkeli-~okoelma .

Nuseov!rasto H1V) . Eelsinki.

Eistorial:inen kuva- arkisto .

111kkeli- kokoelma .

Vakuu:.usyhtiö TarMon ark~sto . ~!elsinki.

Ainaispalo-palovakuutusasiakirjo~a . (Kop1o:. ~ikkelin

kaupungin museoiden koKoelmissa) .

1Ja:t1onar;c1sto. Helsinki .

Kar ttakokoe.!.ma .

M!kkclin kaupungin aseroa;caava v . 1838 .

144

PAI~ETUT LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

Etelä- Savon rake nnus;:>erintö . Kulttuur ihistoriallisesti mcrki ttä­

vät kohteet. Etelä- Savon seutukaava­

l iitto. J:Jlkaisu 114 . t1ikkeli 1984 .

Gardberg, C.J ., 1950 .

Hassinen , Esa , 1987 .

Ha l ila , Aimo , 1967 .

Hari , J . A., 1960 .

Järventaus , Esko , 1967 .

Kallio , O. A. , 1907 .

Kirjakka, Marjut , 1982 .

Koranter, A.G. , 1848 .

Kuu jo , Srkki, 1971 .

Kuu jo , Erkki, 1988.

Stadsplan oc~ byggnadsskic k 1 Borgå

intil l år 1834 . Skri ft e r utglvna av

Svenska 11 tteratursällskapet i Finl and

CCCXXVIJ: . fol kl\vsstudier II.

Helsingfors .

~·1ikkel in kaupunki 1938 . Histor ialli­

nen pienoismalli . (Luvut 1-9) . Mikke­

lin kaupung in museoiden julkaisuja 4 .

Mikkeli . 5- 27 .

Rakennushall i nto . Suomen rakennushal­

l!nto 1811 - 1961. Hel s inki. 7- 170 .

tHkkelin kiintei stöyhdistys 191 0- 1960 .

Mikkeli .

Rakennustaide ja tekniikka . Suomen

rakennushallinto 181 1- 1961 . Helsi nki.

177- 465 .

Muutamia piirteitä Mikkelin kaupungin

vaiheista v . v . 1838-1917. Mik~eli.

Kau punkirakentaminen Suomessa vuoteen

1875 . Asemakaavoi tuksen sekä ra:.Ce nta­

mista ohjanne iden määr äysten ja päätös­

ten vaikutus kaupunk 1 rakenteeseen .

Es?OO·

Kertoelma Suur- Sawosta eli Mikkelistä .

Mikkeli .

Entisajan Mikkeli .

vaiheita 1838- 1917 .

Mikkelin kaupungin

Mikkeli .

Kaupungin alue j a rakennukset . Muuttu­

vaa Mikkeliä . Mikkelin kaupungin his­

tori a !1. 1918- 1986 . Erkk i Kuujo -

Kyösti Väänänen - Matti l akio - Esa

Hassinen . Pieksämäki .

:~k!C , Matti , 1975 .

Lil::us , Henr'ik , 1981 .

Lilius , Hen~lk , 1983.

Lilius , Henrik , 1984 .

Lilius , Henrik, 1985 .

Lilius , Henrik , 1989a.

Lilius , Henrik , 1989b.

Lähde , Hannu , 1987 .

14')

Teollisu:.~de:n kcn.:.ctym~~(!n !:ä- Suon:essa

1830- 194:) . ~ tä- S:loroen 1 ns l.il.:lu t. :.i . Sa!"ja A:5 . ~Hkkell .

Kau;:>~.mkirakentaminen 1617 - 18')6 . Suomen

o<a:.J;:>:lnkila:. toi< sen n!.s coria ; . Keski­

a~aua 1870- l.Jvu!le: . Vantaa . ~03- 386 .

Kaupunkirakentaminen 1856- 1900 . S:.:omen

:<a•.J;J:lnkilailoksec h!.::;t.or la 2 . 1870- :iu­

vulca autcnoo1an a.ian lo;:>puu~ . Va!'ltaa .

127- 220 .

Joensuu 1848- 1890. Erään suo:nalaisen

pu:.~kaupungi~ vaiheita . 2 . uusit:.u

painos . Joensuu .

Suomalainen puukaupu~ki - Trtstade!'l i

fi:1land - The F'in:Jish i~oocen To·,m .

Runqstedt Kyst .

Kau;:>:lnkirakennus~aide autonomian alusta

1850- luvu:le . ARS - S:.1orner. ta:.de J .

Keur:lu . 185- 227 .

Kaup:lnkiraken~ustaide 180C- luvun jälki­

puoliskolla . ARS - Suomen t.a:de 4.

Ke•.Jruu . 13- 43 .

As;;ntoarkki tehtuuri . l11k%ell.n kaupunki

1938 . Historiallinen !)ienoisr.Jalli .

Mikkelin kaupungin museoiden ~ulkai­

suja 4 . Nikkeli. 28- 41 . .

!1ikkelin kaupu~:gin ~·.Jhlav~.:ocen näy:tely 9. - 31 . 3 . 1983. I·Hkkel ::n kau-

punkikirjasto - maakuntakirjas:on Mikke-

11- sal: . !Näyttelykirja) . Mi~keli s . a .

tHki<elin kaupunginvalt:lus ::-o 1845- 1975. Toimittanut t'.aHi Lakio .

Xikke::.i 1975.

Xlk;cclin klub~ 1898- 1958. Xikl<e:...:. 1958.

Mi:Ckeli:J liike- eiä:när, , ma:.kailu~e::t.tien ja nähtävyyksien opas . l~ik­

:Celi 1935.

Nikkcl1r. .:.:1kccn1cstcr.seura 1899- 1949. Mikkeli 1949 .

146

!~ikkelin ja sen ytr.i)är~stön li:.~e-elätr.ä jll li!..<keet . Nikkell

1923 .

Xiiranen, Tirr.o , 1981 .

P:.Jrar.er. , !rJa, 1967.

Miten ennen asut.ti:.r. . Van!.a:: !'a.<er.­

nukset ja s~sust:.Jksct. . Kei_;r.w .

~aLri~keli . Suorr.en r~ker.nushallir.to

i811 - '961 . nelsinki . 467- 5C1 .

~ytkönen , Aleksanteri , 1912 . H:.Jrtotietoja Ml~kcl~stä . Mtkke: i .

Salmenoja, Rii:ta , 1986.

Sjnisalo , Jar~ko , 1988.

Katsaus Maaherrar.katu 40 : ~l men!'leisyy­

teen . Asun:o OY :4aaherrankatu 40 .

1Esit~c!ylent1l . Mi~ke~i .

Ra'..:ennushaEi!'lnon rexryto1r.t1 1810-

186?. Helsingi!'l yl:.o?iston taidehisto­

r~an laitoksen julkaisuja :x . Helsinki .

Suomen l<aupunk ilaitoksen l':is to!' ia. Tilasta-osa . s . l. ( Jo!':na Kallen­

autio} s . a . (~985l .

S:.~ornen rakennusmestarien a:bumi- matr!kkeli I. Toimitta!'lut E. !i.ä­

läinen . Helsinki 1907 .

Waenerberg, Annika, 1983 .

Valanta, Sirkka, 1982.

Valan~o, s:rk~a . 1984 .

Valjak.<a, Si!'kka , 1971 .

Valjakka , Sirkka , 1982.

Varsta , Martti, 1946.

Joens:.~un klassillinen lyseo - raken­

nuksen taidehistoriallista taustaa .

Lyseosta rr.useoksi. Joer.sul:n :yseoraken­

nukser. taidehistoriallista taustaa ja

rakenr.usvaihei:a. Joensuun kaupung:n

museoiden ~~lkaisuja . Joensuu .

Suomen rautatieasemat V\.:Osina 18~7- 1920 .

r1useovirasto, raker.nushis'..o:-ian osasto,

julkaisu n :c 11 . Helsinki.

Ra~tateiden arkkitehtu~ri . Ase:na!'aken­

n:Jksia 1857- 1941 . Näyttelyluct.tclc .

Suomen rakennustaiteen museo . ~elslnki .

Jyväskylän kacpungin rakerm:Jksct ja

asukkaat 1837- 1880. Keski-Suo~i X.

Jyväskylä .

Jyväskylän kaupunkiark~i te~ltuuri 3 •

.:yväskylä .

~ikkeli~ ~a:Jpungin marxk!r.at loisto­

kau~er.aall 1838- 1867 . Ker12va .

Viljo, Eeva Maij3, \985 .

Viljo, Ee\·a MaiJa, 1989.

147

i'!"ivathus \ Kronohllgen i :!elsinr,fo!"s

uncer e:npi r·etiden . !:ögfors .

Theodor Höi,ier . E:n arki tP.kt. unC"!" jcn

moderna stors~acsarkit.ektu!"ens ~eno~­

br·ot.tstid i F'~r.land !"rhn 1870 t1l:.

sekelsk:ftct . Suomen mu:r.ais~~isto­

yhd~styksen aikakauskirja 88 . :lelsir..<: .

Y.aJjlur.gis:u\·an yhteiskunnan rakennus­

taide . ARS - Suomen ta1de 4 . Keur~u .

?7 - 111 .

~iiri lander , Tapan!. . MikkP.l i11 kaum:nk!.kuvan kel':i tykser: varhaisvai ­

heista . autisvi:kko 21 . 11 . 1978 .

Wir ilander, Ta;>ani . Xil<kelin kaupunkikuvar. .<eh1 t.yksesta II . Kir·ja­

via kertaus:yylejä . u~tisviikko 28 . 11 .

1978 .

Wi r ilander , Ta~ani . Xikkelin kaupunkikuvan ~ehityksestä ~II . Jugen­

dista jalki~lassis~J~r. . Uutisv!1Kko

Wär e , Ritva , 1983.

Wäre , Ritva , 1989.

1 ? . ~ 2 • 1 978 .

Raker.nustot m:r.ta 1900- 1917 . Suomen

%a·J~un1<1lai :ol<ser. his ~oria 2 . Vantaa .

238- 261 .

Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa .

ARS- Suo!ller. ta!.de 4 . Ke'.l r uu . 111- 169 .

Tutkimukseen kuuluva alue:

MIKKELI S!MICHEL

~--· __ ,....... ....... --~=~

KaupUI\illl rakeruw:ttu alue v, 1902 ( 1 kaupungin klrk.lc.o, 2 maaseurakuMan ktrkko. 3 vanha klVISIIkash, 4 raalihuone, 5 kuvernöörlnvll'asto, 8 post1konttor•. 7 sähkcilen­nimnkonttor~ 8 Seurahuone, 9 hotelli Karm, 10 kestikievari, I I Jyseo, 12 sairaala.

13 vankila, 14 rautatJeasema. 15 P1rtt1111tmen sauna)

LIITE I

Tutkimukseen kuuluva alue rajautuu Ristimäenkadun ja kaupungin pohjoisosassa olevan Esplanadin sekä niiden väliin jäävän Nais­vuoren muodostaman linjan itäpuolelle. Kartta, Kuujo 1971, s . 266.

ra~e:m·;sva: r~c~en

a~:<aincn :or.t::-_............:

?3

nu:nero:nt.l : l,_· - 15--'--7-4--i

F-8 1 1 1 1 t.<l 1 4!'>

48 : 47

59

58

')1

42 --,-

1

54

55

S6

t.J 40

7 24 ! 1---

2'5 ! E

26 1

23 18

22 ~9

21 1 20

c

F

17 G

iJ

15 15 i

14 1 1

VITl ~ l.ima:~tu

[JJ

B

. ~ j 60

6/. !

61

63 1 62

3C Ji

J5 :;.?

34·· 33

6 J 1

5 )

2

4 J

12 7

:1 8

:o i 9

A - koulun tonLLi 3 - lääninsairaala C - klr:<kot.ori 0 - pieni t.cril ~on~a

varrelle rakennettiin

E - !aaninha:lit.~s F - nall!~ustcr! G - ran~1nuoneen :o~tt\

H - : Mninnnkila

LIITE III

Mikkelin kaupungin asemakaava v . 1988 (osa) :

Kat~Jcr. r.imien muutoksia keskustan alu~cl:a :

V~oden 1881 uuden asemakaavan käyttöönoLon yhteydessä

w.u~~c:tiin : Koulukatu Vuorlkaduksi ,

Saksalankatu Eteläiscksi Koul~kaj~ksi ja

Tenholankatu Pohjo~seksi Kouiu~aduks: . 1

Vuonna 1925 muutettiin muutamia Venäjän sortovallan merkiksi

ka:sottuja kadunnimiä :

Aleksanterinkatu Maaherrankadu~s1 ja

Ni kolainkatu Porrassalmenkacuks1

sekä samassa yhteydessä mm.:

Steläinen Koulukatu Pi rt:iniemenkadu~s1 ,

Itä- Esplanaadinkatu Maunuksela~tte~si,

~nsi-Esplanaadinkatu Emolantieks! ,

Pohjoinen Koulukatu OlKkolanLieksi ,

Kirkko~atu Savilahdenkaduksi ja

Vi!helminkatu V1l~onkad~ksi . 2

LaTE I V

Etelä!ses~ä Koulu~acusta or. ~äyte:ty myös muotoa Etelä- Koulukatu,

kuten tässä tu tki~~ksessakin on ~äy:etty, samoin Pohjoisesta

KoJ~ukadus:a or. käytetty muotoa Pon~ols-Kou~ukatu. Vilhelmin-

kacusta on tässä työssa ~äytetty nyky~stä muotoa Vilhonkatu .

1 . Kuu~o 1971 , s . 2?9 . 2 . Kuujo i98S , s . 82 .