kansallinen resurssiviisaus -foorumi: per mickwitz
TRANSCRIPT
Tutkimusjohtaja Per Mickwitz,
Suomen ympäristökeskus, SYKE
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi
Helsinki 4.12.2013
1
Tuhlaavista järjestelmistä
fiksuihin:
Mitä Suomessa pitäisi
tehdä?
1. Haaste: maailma ei ole kestävä
2. Välttämättömyys & mahdollisuus:
kulutus- ja tuotantojärjestelmien
muuttuminen resurssiviisaiksi
3. Ratkaisu: politiikka joka tukee kulutus- ja
tuotantojärjestelmien muuttamista
2
Sisältö
”Missä me ollaan,
ja oonko mäkin siellä”
Matti Nykänen
3
”Kaiken viisauden alku on
tosiasioiden tunnustaminen"
Presidentti J. K. Paasikiven
Haasteen tausta: luonnonvarojen ja
energian kasvava käyttö
Krausmann, F., Gingrich, S.,
Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl,
H., Fischer-Kowalski, M. 2009.
Growth in global materials use,
GDP and population during the
20th century. Ecological Economics
Kestävä talous edellyttää radikaaleja
muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä
6
Järjestelmät pitää muuttua
resurssiviisaiksi ja vähähiilisiksi
● ”Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan
enemmän vähemmällä, ts. tuottamaan enemmän lisäarvoa
vähemmillä panoksilla. Resursseja käytetään kestävällä
tavalla ja niiden ympäristövaikutukset minimoidaan.” (KOM
(2011) 571)
● Resurssitehokkuus kattaa:
○ materiaalien ja energian käytön tehostamisen,
○ tuotteiden ja jätteiden kierrätyksen ja uudelleen käytön
○ uusien korvaavien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen
○ sekä korvaavien raaka-aineiden löytämisen
7
Mitä resurssitehokkuudella tarkoitetaan?
● Millaiset maat ja alueet tulevat hyvin toimeen
tulevaisuudessa?
● Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa?
● Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua?
● Resurssiviisaus ja vähähiilisyys ovat tulevaisuudessa
keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä mailla, kaupungeilla ja
yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat
edellytykset pärjätä.
● Maat ja kaupungit jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille
hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. 8
Välttämättömyys on myös mahdollisuus
● ”Perustava sysäys, jonka käynnistää ja ylläpitää kapitalistisen
koneen liikettä, tulee uusista kulutustavaroista, uusista
tuotantovälineistä, uusista kuljetusvälineistä, uusista
markkinoista ja kapitalistisen yrityksen uusista teollisen
organisaation muodoista.” (Schumpeter 1942/1954)
● ”innovaatioiden synnyttämä ja luovan tuhon välittämällä
dynamiikalla on paljon suurempi merkitys talouskasvun ja
elintason kannalta kuin sillä edellä mainitulla
markkinatalouden ominaisuudella, että se kohdentaa
resursseja tehokkaasti staattisessa mielessä.” (Korkman 2012)
9
Luova tuho: talouden uudistusmekanismi
Monitasoinen näkökulma järjestelmien
muuttumiseen
Järjestelmät
muuttuvat, mutta:
- muuttuvatko ne
kestävämmiksi?
- muuttuvatko ne
riittävän nopeasti?
1. Muutospaineita
toiminta-
ympäristöstä
2. Hallitsevan
järjestelmän
destabilisointi
3. Variaatiota ja
turvattua tilaa
11
A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen tahtotilan ja poliittisen
sitoutumisen avulla.
B. Vauhditetaan yritysten vihreää kasvupotentiaalia ja vahvistetaan vihreää
kysyntää.
C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten.
D. Synnytetään kansainvälisiä ja kotimaisia strategisia avauksia ja
kumppanuuksia.
E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa purkamalla tuhlaavia järjestelmiä.
F. Vaalitaan jatkuvaa ja järjestelmällistä oppimista vihreän kasvun vauhdittajana.
http://vnk.fi/julkaisut/raportit/fi.jsp
1.
2.
3.
A. Luodaan vihreän kasvun edellytykset yhteisen
tahtotilan ja poliittisen sitoutumisen avulla
Vihreän kasvun tulisi olla merkittävässä roolissa seuraavissa hallitusohjelmissa. Erityisesti se, miten sitoutuneita pääministeri ja muut keskeiset ministerit ovat vihreään kasvuun, vaikuttaa oleellisesti kasvun edellytyksiin
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa vihreän kasvu on huomioitu ja se on hallituksen tulevaisuusselonteon keskiössä
”Finland also needs a clear vision – one that unites multiple fields – as to what green growth aims to achieve.“ Jan Rotmans 6.6.2012
Vanhasen mielipidekirjoitus 9.1.2008 Helsingin energiaratkaisuista (Kivimaa & Mickwitz 2009
Häkämiehen julkinen tuki sähköautoihin (Temmes ym. 2013)
Luodaan uudenlainen toiminta-malli pilotti- ja kokeilu-ympäristöjen kehittämiseksi kotimaassa ja vientiä varten.
EU:n rakennerahastot & muu julkinen rahoitus tulisi suunnata paremmin vihreän kasvun edellytysten parantamiseksi.
Käytetään julkisia hankintoja nykyistä laajemmin & systemaattisimmin vihreiden innovaatioiden edistämiseksi
Synnytetään markkinoita myös sääntelyn avulla
Porvoon Länsirannan tontin tarjouskilpailussa rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin sai ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja (E-luvulla).
Markkinoita sääntelyn kautta:
Metsäteollisuudessa vesiensuojelu- ja prosessiteknologia (Kivimaa 2008)
Wärtsilä vähäpäästöiset meridieselit (Hyvättinen & Hildén 2004)
C. Mahdollistetaan vihreitä pilotteja ja
kokeiluja koti- ja vientimarkkinoita varten
Vähennetään yhteiskunnan tukea energia- ja materiaali-intensiivisille toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistetaan näitä toimia tukevat yritystuet.
Huolehditaan rakenteellisen muutoksen seurauksista.
Iso-Britannian hiiliteollisuus ja Thatcherin uudistukset ”coal industry being too dependent on subsidies, miners as ‘the enemy within’” (Turnheim & Geel2012)
E. Luodaan vihreälle kasvulle tilaa
purkamalla tuhlaavia järjestelmiä
● Tuetaan paikallisia kokeiluja
○ Erityisesti erilaisia (variaatio) ja
radikaaleja kokeiluja
● Edesautetaan sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden
valintaa jotka mahdollistavat resurssiviisautta
(tahtotila, verotus, julkiset hankinnat, …)
● Vältetään tukemasta sellaisia toimintoja jotka
ylläpitävät ja voimistavat tuhlaavia kulutus- ja
tuotantojärjestelmiä
○ Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva
yksilökeskeinen liikkuminen 15
Tuhlaavista järjestelmistä fiksuihin:
Mitä Suomessa pitäisi tehdä?
● Antikainen, R., Mickwitz, P., Seppälä, J., Virkamäki, V., Leppänen, M., Hujala, T., Riala, M., Nummelin, T.,
Paavilainen, L., Vihinen, H., Kurppa, S., Kitti, L., Thessler, S. 2013. Vihreän kasvun mahdollisuudet.
Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4/2013.
● Geels, F. W. (2002). Technological transitions as evolutionary reconfiguration processes: a multi-level
perspective and a case-study. Research Policy 31(8-9): 1257-1274.
● Geels, F. W. & Schot, J. 2007. Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36(3):
399–417.
● Giddens, A., (2009), The politics of climate change, Cambridge: Polity Press.
● Hildén M., J. Lepola, P. Mickwitz, A. Mulders, M. Palosaari, J. Similä, S. Sjöblom, and E. Vedung 2002.
Evaluation of environmental policy instruments - a case study of the Finnish pulp and paper and chemical
industries, Helsinki: Monographs of the Boreal Environment Research, 21.
● Hoffmann M. 2011. Climate Governance at the Crossroads: Experimenting with a Global Response after
Kyoto. Oxford: Oxford University Press
● Kivimaa P. 2007. The determinants of environmental innovation: the impacts of environmental policies on
the Nordic pulp, paper and packaging industries. European Environment, 17(2): 92-105.
● Kivimaa, P. 2008. The innovation effects of environmental policies. Linking policies, companies and
innovations in the Nordic pulp and paper industry. Helsinki School of Economics A:329.
● Krausmann, F., Gingrich, S., Eisenmenger, N., Erb, K.H., Haberl, H. and Fischer- Kowalski, M. (2009)
Growth in global materials use, GDP and population during the 20th century. Ecological Economics,
68(10): 2696-2705.
17
Lähteitä 1
● Lovio R., P. Mickwitz and E. Heiskanen 2011. ”Path dependence, path creation and creative destruction in the
evolution of energy systems”. in Wüstenhagen R. and R. Wuebker (eds.) Handbook of Research on Energy
Entrepreneurship, Cheltenham: Edward Elgar Publishing, 274-301.
● Mickwitz, P. 2012. The Road to Rio+20: An Opportunity Missed(?), Forum for Development Studies 39(1): 75-
81
● Mickwitz, P., Hildén, M., Seppälä, J. and Melanen, M. 2011. Sustainability through system transformation:
lessons from Finnish efforts, Journal of Cleaner Production 19(16): 1779-1787.
● Mickwitz P., H. Hyvättinen and P. Kivimaa 2008. The role of policy instruments in the innovation and diffusion
of environmentally friendlier technologies: popular claims versus case study experiences, Journal of Cleaner
Production, 16(S1) S162-S170.
● Ostrom, E. (2009), A Polycentric Approach for Coping with Climate Change. Washington, DC, World Bank.
● Ostrom, E. (2010), Polycentric Systems for Coping with Collective Action and Global Environmental Change.
Global Environmental Change, Vol. 20, No. 4, pp. 550–57.
● Schumpeter (1942/1954). Capitalism, Socialism, and Democracy. Fourth Edition with a new Chapter. London:
George Allen & Unwind Ltd
● Smith, A., Voß, J.-P., Grin, J., (2010), Innovation studies and sustainability transitions: the allure of the multi-
level perspective and its challenges. Research Policy, Vol. 39, No. 4, pp. 435-448.
● Turnheim B. & Geels F., W., (2012). Regime destabilization as the flipside of energy transitions: Lessons from
the history of the British coal industry (1913–1997). Energy Policy 50, 35-49.
Lähteitä 2
18