KAARIKADUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2015

Sisällysluettelo 1 KAARIKADUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT ..................................................................... 3

1.1. Toiminta-ajatuksemme .................................................................................................................... 3

1.2. Toimintaamme ohjaavat arvot ......................................................................................................... 3

1.2.1. Lapsi ............................................................................................................................................. 4

1.2.2. Kasvattajayhteisön ammatillisuus ................................................................................................. 5

1.2.3. Perhe............................................................................................................................................ 5

1.2.4. Kestävä kehitys ............................................................................................................................. 5

2 KAARIKADUN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ ............................................................... 7

2.1. Fyysinen ympäristö ............................................................................................................................... 7

2.1.1 Piha-alue ............................................................................................................................................. 8

2.1.2 Lähiympäristö ..................................................................................................................................... 8

2.1.3 Materiaalit ja välineet ......................................................................................................................... 8

2.2. Psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ympäristö............................................................................ 8

3 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN KAARIKADUN PÄIVÄKODISSA ..................... 9

3.1 Ilta-, viikonloppu ja yöhoidon toteuttaminen Kaarikadun päiväkodissa................................................... 9

3.2 Ilta-, viikonloppu- ja vuorohoidon linjaukset ..........................................................................................10

3.3 Kieli ja vuorovaikutus Kaarikadun päiväkodissa .....................................................................................11

3.4. Lapselle ominainen tapa toimia ............................................................................................................12

3.4.1 Leikkiminen ........................................................................................................................................12

3.4.2 Liikkuminen ........................................................................................................................................13

3.4.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu.......................................................................................................13

3.4.4 Tutkiminen .........................................................................................................................................14

3.5. Sisällölliset orientaatiot ........................................................................................................................14

4 KASVATUSKUMPPANUUS KAARIKADUN PÄIVÄKODISSA ......................................................................15

4.1 Kasvatuskumppanuutta ohjaavat periaatteet ........................................................................................15

4.2. Päivähoitoon perehdyttäminen ja tutustumiskäynti päiväkotiin ...........................................................16

4.3 Kasvatuskumppanuus päiväkodin arjessa ..............................................................................................17

4.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laatiminen ja seurannan periaatteet .............................................17

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN .............................18

6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN.........19

7 VARHAISKASVATUKSEN TUKIPALVELUT ...............................................................................................19

8 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA ...............................................................................................19

9 TURVALLISUUSSUUNNITELMA.............................................................................................................20

10 OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET .................................................................20

11 LIITTEET...........................................................................................................................................22

11.1. Liite 1. Kaarikadun päiväkodin vuosiympyrä .................................................................................22

11.2. Liite 2. Muistilista vanhempien perehdyttämiseksi.......................................................................23

11.3. Liite 3. Sisällölliset orientaatiot ....................................................................................................25

1 KAARIKADUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 1.1. Toiminta-ajatuksemme

Haluamme tarjota lapselle hoitopaikan, jossa hänellä on hyvä olla vuorokauden kaikkina aikoina. Toimintamme lähtökohtana on kasvatuskumppanuus yhdessä perheiden kanssa. Tässä yhteistyössä korostuu aito kohtaaminen ja vuorovaikutus, ammatillisuus sekä joustavuus.

1.2. Toimintaamme ohjaavat arvot

välittäminen turvallisuus leikki ja kaveruus henkilökunnan ammatillisuus ja joustavuus kumppanuus ja vuorovaikutus

KUVIO 1.

Arvot

LAPSI Välittäminen

Turvallisuus

Leikki ja kaveruus

PERHE Kumppanuus

Vuorovaikutus

HENKILÖKUNTA Ammatillisuus

Joustavuus

1.2.1. Lapsi

syli, lämpö, rakkaus, välittäminen ja lapsen aito kohtaaminen päiväkodin arjessa luovat perustan lapsen turvalliselle ja hyvälle ololle

meille välittäminen tarkoittaa ajan antamista lapselle, läsnäolemista lapselle ja lapsen kanssa, pysähtymistä, kuuntelemista ja myötäelämistä

välittäminen tarkoittaa meillä myös sitä, että autetaan lasta löytämään omat voimavaransa

meille välittäminen on puuttumista, ja puuttuminen on välittämistä pyrimme lapsen aitoon kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen hänen kanssaan,

huolehdimme jokaisen lapsen hyvinvoinnista meillä yhteisesti sovitut säännöt luovat turvallisuutta ja hyvää oloa lapsen

päivään; lapsilla on käsitys siitä mikä on sallittua, ja miten toisia kohtaan tulee käyttäytyä

myös leikit, leikkiminen ja kaveruus rakentavat lapsen kokemaa viihtyvyyttä, turvallisuutta ja hyvää oloa. Luvussa 3.4.1 onkin kuvattu tarkemmin sitä, miten leikkimistä toteutetaan Kaarikadun päiväkodissa.

meillä perusta yksittäisen lapsen hyvinvoinnille luodaan säännöllisellä ryhmän toiminnan suunnittelulla sekä lapsen omalla varhaiskasvatussuunnitelmalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhdessä huoltajien kanssa.

KUVIO 2. Lapsi

Syli, lämpö, rakkaus, välittäminen ja lapsen aito kohtaaminen

Turvallinen fyysinen ympäristö

Hyvä perushoito ja itsenäisyyden tukeminen

Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat arkirutiinit tärkeitä

Psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ympäristö: hyvä ilmapiiri ja turvallinen olo

Leikit ja kaveruus

Yhteisesti sovitut säännöt ja hyvät tavat

Toiminnan suunnittelu ja arviointi luovat perustaa hyvinvoinnille

1.2.2. Kasvattajayhteisön ammatillisuus

Mitä ammatillisuus tarkoittaa meille Kaarikadun päiväkodissa?

ammattitaito merkitsee meille kasvattajayhteisön valmiutta uuden oppimiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi ammatillisuus merkitsee meille:

sitoutumista kasvatuskumppanuuteen sitoutumista välittämiseen ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen huomion kiinnittämistä vuorovaikutuksen laatuun sitoutumista positiivisen ilmapiirin ylläpitämiseen tietoista varhaiskasvatusympäristön luomista ja kehittämistä leikin merkityksen ymmärtämistä, ja tietoista leikkiympäristön luomista yhdessä sovittujen menetelmien ja käytäntöjen hallitsemista:

- lapsen ja päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma - arjen pelastussuunnitelma - havainnointi ja dokumentointi - kasvunkansiot - ryhmän toiminnan suunnittelu ja arviointi - Kettu – ja Lumiukko kielenkehityksen arviointimateriaalit - 4-vuotiaana neuvolaa varten tehtävä yhteenveto lapsen arkielämästä

päivähoidossa - moniammatillinen yhteistyö, oikean tuen piiriin ohjaaminen

koulutuksista saadun uuden tiedon jakamista muille työyhteisön jäsenille koulutuskansion sekä koulutuspalautteen muodossa.

Mitä joustavuus tarkoittaa meille Kaarikadun päiväkodissa?

Joustavuus on päiväkotimme toiminnan yksi tärkeimmistä asioista. Se on henkilökunnalle keino vastata muuttuvaan arkeen, ja henkilökunnan ymmärrystä ja valmiutta vastata perheiden muuttuviin tarpeisiin.

Se on jokaisen työntekijän asennoitumista perustehtävään niin, että lapsen hyvinvointi on turvattu arjen muuttuvissa tilanteissa.

1.2.3. Perhe

Vanhempien tukeminen ja perheiden erilaisten lähtökohtien huomioiminen on Kaarikadun vuoropäiväkodin toiminnan yksi kulmakivistä.

Tavoitteena on kasvattajayhteisön ja vanhempien välinen avoin ja tasavertainen vuorovaikutus. Tässä toteutamme kasvatuskumppanuuden periaatteita, jotka on tarkemmin käsitelty luvussa 4. Kasvatuskumppanuus Kaarikadun päiväkodissa.

1.2.4. Kestävä kehitys

Varhaiskasvatuksen eräs keskeinen toiminta-ajatus on kestävä kehitys. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti otetaan varhaiskasvatuksessa huomioon lähiympäristöstä huolehtiminen, turvallisuus, yhteisön hyvinvointi, kulttuuriperinnön

vaaliminen, monikulttuurisuuden kohtaaminen, oppilashuolto ja muu oppimisen tuki, syrjäytymisen ehkäisy ja kestävät valinnat hankinnoissa ja kulutuksessa. Lisäksi ennaltaehkäisevä työtapa ja varhainen tuki ovat olennaisia kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Päiväkotimme kestävän kehityksen tavoitteet pohjautuvat Lahden kaupungin linjauksiin kestävästä kehityksestä. (Lahden kaupungin strategia 2025.)

Meille kestävä kehitys merkitsee sitä, että lapsi oppii ikäkautensa ja kehitystasonsa mukaisesti havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään, nauttimaan ympäristön ja luonnon monimuotoisuudesta ja tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksista. Lisäksi lapsi ymmärtää ikäkautensa mukaisesti riippuvuutensa ja vastuunsa sekä luonnosta että rakennetusta ja sosiaalisesta ympäristöstä. Lapsi oppii arkipäivän kestäviä toimintatapoja.

Kestävän kehityksenperiaate läpäisee kaikki sisällöllisten orientaatioiden alueet ikäkausista huolimatta. Kestävän kehityksen periaatteet varhaiskasvatussuunnitelmassamme nousevat esiin sekä suoraan- että sisäänkirjoitettuina. Esimerkkinä Kaikukummun 3-4-vuotiaiden eettinen orientaatio, jonka eräiksi tavoitteiksi on asetettu tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, moninaisuuden hyväksyminen sekä myönteinen suhtautuminen luontoon ja luonnonsuojeluun.

Tällä toimintakaudella tavoitteenamme on kehittää toimintatapoja kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, kiinnittää huomiota päivittäisen ekologisuuden toteuttamiseen ja kehittää toimintamme palvelujärjestelmää vielä asiakaslähtöisempään suuntaan.

Muita kestävän kehityksen mukaisia toiminta-tapoja päiväkodissamme eri osa-alueisiin liittyen ovat: (esimerkein esiteltyinä)

Ekologinen (ympäristötaloudellinen) ulottuvuus:

* lähiympäristöstä huolehtiminen: roskien keräily retkeillessä ja päiväkodin pihan siistinä pitäminen

* kestävä kulutus ja hankinnat: kierrätysmateriaalien käyttäminen mm. askartelutarvikkeina, kalusteiden hankinnassa huomioidaan niiden käyttö-ikä

* energian säästäminen: koko talon tasolla kiinnitetään huomiota veden kulutukseen ja sähkön käyttöön

* jätteen synnyn vähentäminen: päivittäinen roskien ym. lajittelu

Yhteiskunnallinen ulottuvuus:

* kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy: huomion kiinnittäminen lasten keskinäisen vuorovaikutuksen laatuun

* turvallisuus: arjen pelastussuunnitelma, turvallisen fyysisen, sosiaalisen ja emotionaalisen ympäristön luominen

* yhteisön hyvinvointi: työhyvinvoinnin seuranta, kehityskeskustelut

* oppilashuolto ja muu oppimisen tuki: oppilashuoltoryhmän kokoontuminen (OHR), päiväkodin oman elton antama tuki

* varhainen tuki: pienryhmä, oman elton antama tuki ja ryhmien konsultointi, yhteistyö neuvolan ja perheneuvolan kanssa.

Sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus:

* kulttuuriperinnön vaaliminen: tutustuminen kotiseutuun, paikallistapahtumat esim. Salpausselän kisat, kansalliset ja kirkolliset juhlapäivät, esim. Kalevalan päivä, itsenäisyyspäivä, joulu, pääsiäinen

* monikulttuurisuuden kohtaaminen: henkilökunnan kouluttautuminen monikulttuurisuuteen, monikulttuurisen lapsen kulttuuri-identiteetin ja oman äidinkielen tukeminen, sekä suomenkielen oppimisen tukeminen, mahdollisuus äidinkieliseen avustajaan.

2 KAARIKADUN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ 2.1. Fyysinen ympäristö

Kaarikadun päiväkoti toimii vuonna 1991 päiväkodiksi rakennetussa ja vuonna 2000 laajennetussa kiinteistössä. Päiväkodissamme on kahdeksan lapsiryhmää. Päiväkodin ryhmärakenne arvioidaan jokaiselle toimintavuodelle, ja sitä muutetaan tarpeen mukaan. Jokaisella ryhmällä on käytössään ruokailu/työskentelytila, nukkuma/leikkihuone, eteinen, kuraeteinen, wc ja pienryhmähuone. Vuoropäivähoidon puolella kokoonnutaan aamuisin ja iltaisin keskellä taloa sijaitsevaan kodinomaiseen takkahuoneeseen. Takkahuoneessa on televisio, kotileikkinurkkaus, lasten ruokapöydät, pikkukeittiö ja takka. Päiväpuolella kokoonnutaan aamuisin Kaikukummun tiloissa, jossa tapahtuu myös iltatoiminta. Myöhempään iltaan (klo 20.30 jälkeen) hoidossa olevat lapset siirtyvät vuoron puolelle, josta vanhemmat heidät hakevat. Kaikkien yhteisessä käytössä on myös vesileikkihuone, sauna, Pomppis, puutyöverstas ja uudella puolella sijaitseva tilava jumppasali, jossa on myös takka. Johtajan kanslia sijaitsee vuoropuolella. Henkilökunnan sosiaaliset tilat löytyvät niin vuoro- kuin päiväpuoleltakin, samoin kahvi/palaverihuone. Päiväpuolella on lisäksi kaksi pientä palaverihuonetta sekä alueellisen kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelton) työhuone. Päiväkodin ruoka valmistetaan omassa keittiössä, mistä kuljetetaan ruokaa myös lähi-alueen päiväkoteihin.

2.1.1 Piha-alue

Käytössämme on avara piha-alue, jota käyttää kahdeksan lapsiryhmää. Yhteisen ulkoilun aikana Kullankukkulan puoleista pihaa käyttävät Tuulentuvan, Pilvilinnan ja Sateenkaaren ryhmät. Keilahallin puoleinen pää on Aarresaaren, Aurinkoniityn, Kaikukummun, Satulaakson ja Taikametsän käytössä. Pihalla on kiipeily- ja leikkitelineitä sekä pienille että isoille lapsille. Lisäksi siellä on leikkimökki, huvimaja, pelikenttä, nurmi- ja hiekka-alueet sekä kasvillisuutta. Asfaltoidut käytävät antavat mahdollisuuden pyöräilyyn.

2.1.2 Lähiympäristö

Päiväkotimme sijaitsee ihanteellisella paikalla aivan Perhepuiston vieressä. Päiväkoti on kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Myös lähikirjasto, jäähalli, Marolan kotieläinpiha, Kullankukkulan pieni metsäalue ja Launeen kirkko ovat päiväkodin välittömässä läheisyydessä. Osa päiväkodin lapsiryhmistä käyttää jäähallia omilla hallivuoroillaan marras- ja tammikuussa. Päiväkodin aidan takana avautuu laaja nurmi- ja puistoalue, joka rajoittuu Perhepuistoon. Sieltä löytyy talvisaikaan myös lähin ulkoluistelukenttä. Talvisin pääsemme hiihtoladuille suoraan omasta pihasta.

2.1.3 Materiaalit ja välineet

Lapsilla on käytössään ikätasolleen sopivia leluja, erilaisia rakennussarjoja ja pelejä sekä askarteluun, kädentaitoihin ja puutöihin tarvittavia välineitä ja materiaalia. Päiväkodissa on piano, useampi kitara, kanteleita ja rytmisoittimia sekä liikuntavälineitä.

2.2. Psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ympäristö

Lasten turvallisen kasvun tukemisessa on aikuisten avoin ja välittävä suhtautuminen tärkeää. Vuoro- ja iltahoidossa lapsi on vuorovaikutuksessa monen lapsen ja kasvattajan kanssa. Lisäksi eri-ikäiset lapset reagoivat eri tavoin vaihteleviin hoitoaikoihin ja tuleviin yövuoroihin. Kasvattajien tuleekin huomioida lasten muuttuvat tarpeet vuorokauden eri aikoina ja heillä tulisi olla herkkyyttä reagoida lasten tunteisiin.

Tutut kasvattajat ja tuttu ympäristö luovat osaltaan turvallisuutta lasten arkeen. Työvuorot pyritään suunnittelemaan niin, että lapsia hoitaisivat mahdollisimman pitkälle oman ryhmän kasvattajat. Iltaisin ja viikonloppuisin tähän ei ole välttämättä mahdollisuutta.

Vuoro- ja iltahoito asettaa erilaisia haasteita kasvatus- ja opetussuunnitelmien tavoitteille, toiminnan toteuttamiselle ja arvioinnille, koska osa lapsista on vaihtelevasti paikalla. Tavoitteita ja suunnitelmia pyritään räätälöimään mahdollisimman paljon sekä ryhmän että lasten yksilöllisiä tarpeita huomioiden.

3 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN KAARIKADUN PÄIVÄKODISSA

Päiväkodissamme näkemys oppimisesta pohjautuu konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan tieto on jokaisen itse aktiivisesti muokattava tutkimalla, kokeilemalla ja oivaltamalla. Tämä tapahtuu osittain sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vertaisryhmän ja aikuisten kanssa.

Kaarikadun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa korostuu sisällöllisten orientaatioiden merkitys. Niiden pohjalta olemme halunneet rakentaa päiväkotimme

varhaiskasvatuksen pedagogisen toteuttamisen. Sisällölliset orientaatiot on käyty läpi ikäkausittain alkaen 1-2-vuotiaista edeten 3-4 ja 4-5-vuotiaisiin. Jokaiselle ikäkaudelle sopivat tavoitteet ja menetelmät on asetettu ikäkausididaktiikan lähtökohdista huomioon ottaen lapsen kehitystason. Ikäkausididaktiikalla tarkoitetaan tietoista, lapsen kehityksestä lähtevää tavoitteenasettelua, jossa lasta opetetaan hänen ikätasonsa ja kehityksensä mukaisesti.

Päiväkotimme sisällölliset orientaatiot on koottu liitteeseen 3.

3.1 Ilta-, viikonloppu ja yöhoidon toteuttaminen Kaarikadun päiväkodissa

Kaarikadun päiväkodissa kiinnitämme erityistä huomiota vuorovaikutuksen laatuun kasvattajan ja lapsen välillä. Erityisen tärkeitä ovat tulo- ja lähtöhetket ja ns. äärivuorot. Vuorohoidossa kiinnitämme huomiota erityisesti:

alle 2-vuotiaiden lasten hoitoon ja heidän tarpeisiinsa arkoihin ja vetäytyviin lapsiin tuen tarpeessa oleviin lapsiin lapsen siirtymävaiheisiin, kuten esimerkiksi hoidon aloittamiseen, yövuoroihin

totuttelemiseen tai ryhmän vaihtoon lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen; kaverisuhteiden muodostumiseen ja

ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen lapsen tunteiden käsittelyyn, jos perhettä on kohdannut suru tai vastoinkäyminen.

Kiinnitämme huomiota ryhmän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tukeaksemme lapsen ryhmään tutustumista ja ryhmän jäseneksi pääsyä. Kasvattajien on tärkeää tiedostaa, että ryhmäytymisen prosessi on vuorohoidossa hitaampaa kuin päivähoidossa. Vuorohoidon luonteesta johtuen lapsi on erityisesti huomioitava myös silloin, kun hänen hoito-aikansa ovat epäsäännölliset tai lapsella on erityisen pitkiä hoitopäiviä tai – jaksoja. Lasten ajatuksia yöksi jäämisestä:

pestään kotona hampaat, laitetaan vaatteet päälle ja lähetään hoitoon kivaa, kun saa nukkua rauhassa yökkö nukuttaa ja lukee sadun jos ei ole ketään muita lapsia sängyssä, niin on huonoa kivaa, kun saa nukkua rauhassa riisutaan, mennään vessaan, mennään viemään kengät, sit nukkumaan äiti lähtee ja sanoo heippa aikuinen lukee satua

ihan kivaa, kun saa nukkua rauhassa nukkarissa luetaan iltasatu välillä tuntuu hyvältä jäädä, lähdetään hiippailemaan nukkarissa

kavereitten kanssa välillä tuntuu pahalta, kun on äitiä ikävä yhtenä aamuna nähtiin varjo niin pelotti, se näytti ihan

dinosaurukselta. Minä kurkistin ensin verhojen raosta pahalta tuntuu, jos kaverit ei jää tai jos muut on nukahtanu ja minä

olen hereillä tuntuu kivalta jäädä yöksi, kun nukun niin hyvin itkettää, kun äiti lähtee töihin, en tykkää olla yötä.

3.2 Ilta-, viikonloppu- ja vuorohoidon linjaukset

Noudatamme Lahden kaupungin ilta-, viikonloppu- ja vuorohoidon linjauksia. ilta-, viikonloppu- tai vuorohoito ei ole subjektiivista oikeutta, vaan se on

tarkoitettu lapsille, jotka vanhempiensa työn tai opiskelun vuoksi tarvitsevat sitä säännöllisesti -> hoidon tarpeen tulee perustua hoitosuhteen alussa päivähoitohakemuksessa tai sen jälkeen tehdyllä hoito-ajan muutoshakemuksella ilmaistuun, opiskelun tai työn aiheuttamaan tarpeeseen.

vanhemman vapaa/ lomapäivät ovat lähtökohtaisesti myös lapsen vapaapäiviä ensimmäiset lapset tulevat hoitoon klo 5 lähtien lapset, jotka eivät jää yöhoitoon, tulee hakea pääsääntöisesti klo 23 mennessä yöhoitoa tarvitsevat lapset tulevat hoitoon klo 21.00 mennessä, alle 3-vuotiaat

klo 20.00 mennessä (tarkempi hoitoaika neuvotellaan perhekohtaisesti).

Lapsi voi olla hoidossa aina, kun molemmat vanhemmat ovat työssä sekä yövuoron jälkeen vanhempien nukkumisajan. Iltahoitoon (hakuaika klo 20.00 tai myöhemmin) tai yöhoitoon tulevat lapset voivat tulla hoitoon joustavasti klo 11.30 alkaen huomioiden lapsen ikä ja päiväunien tarve. Aamupala tarjotaan niille lapsille, jotka ovat hoidossa klo 8.30 tai aiemmin. Lounas tarjotaan niille lapsille, jotka ovat hoidossa klo 11.00. Välipala tarjotaan klo 14.00 jälkeen. Päivällinen tarjotaan niille lapsille, joiden hoito-aika jatkuu klo 18.00 jälkeen. Iltapala tarjotaan klo 19.00 jälkeen. Mikäli ruokailuajat eivät sovi lapsen hoitoaikoihin, huolehtivat vanhemmat lapsen ruokailusta. Jos lapsi tarvitsee ilta-, viikonloppu- tai vuorohoitoa ja hän on esiopetusikäinen, osallistuu hän esiopetusryhmän toimintaan. Esiopetus on velvoittavaa, osallistuminen esiopetukseen on vanhempien harkinnassa. On hyvä huomioida lapsen lepo ja vapaapäivät päivähoidosta ja toisaalta huomioida riittävä osallistuminen esiopetukseen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Juhlapäiviin sijoittuva hoidon tarve on yleensä vähäistä ja sen tarve vaihtelee. Mikäli oma päiväkoti on kiinni, järjestetään lapselle tarvittaessa varahoitopaikka toisesta päiväkodista. Lähtökohtaisesti Kaarikadun päiväkoti on aina auki, myös juhlapyhinä, tarpeen niin vaatiessa. Kesällä alueen päiväkotien toimintaa keskitetään, ja Kaarikadun päiväkoti toimii päivystävänä päiväkotina kesätoiminta-ajan.

3.3 Kieli ja vuorovaikutus Kaarikadun päiväkodissa

Kieli on sisällöllisten orientaatioiden kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline. Orientaatioiden suunnittelussa kaikkien ikäryhmien osalta on näin ollen mietitty hyvin tarkkaan kielen merkitystä, ja käyty läpi kielen merkitystä eri orientaatioiden osalta. Olemme halunneet löytää mahdollisimman paljon kielen kehitystä tukevia toimintatapoja ja menetelmiä, jotka toistuvat päivittäin päiväkotimme arjessa. Tiedostamme myös kasvattajina oman toimintamme ja kielellisen ilmaisumme merkityksen: haluamme antaa lapsille malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen. Tärkeää on myös, että kasvattajayhteisö pyrkii käyttämään mahdollisimman rikasta kieltä ja että kasvattaja tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Kieli on tärkeä kehityksen osa-alue ja merkityksellinen lapselle monesta syystä. Kielen avulla lapsi jäsentää havaintojaan, tutustuu ympäristöönsä, hankkii ja saa tietoa. Kieli on lapselle myös sosiaalisen vuorovaikutuksen, ajatusten ja tunteiden viestintäväline sekä väline oman toiminnan suunnitteluun ja ongelmien ratkaisuun. Kielellinen tietoisuus on osa lapsen kehittymistä. Lapsi saa kielen kehitykselle suotuisat olosuhteet, jos hänellä on turvallinen vuorovaikutussuhde aikuiseen, ja hän kuulee ympäristönsä kieltä syntymästään lähtien. Pieni lapsi onkin aktiivinen kommunikoija jo paljon ennen kuin hän tuottaa ensimmäisiä sanoja. Päiväkodin arjessa kielellistä tietoisuutta herätellään kielellisellä leikittelyllä, kuten tavuilla, sanoilla ja lauseilla leikkimällä sekä riimittelyllä. Päiväkodin arjessa toistuvat hetket opettavat lapselle eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Erityisen suuri merkitys on leikeillä ja saduilla. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen ja taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Kuviossa 3 on havainnollistettu päivittäisiä toimintatapoja kielen ja vuorovaikutuksen edistämiseksi.

Kuvio 3. Kieli ja vuorovaikutus

Sadut,Lorut Arvoitukset Riimit Runot

Pelit

Rakentelu

Leikki

Musiikki

Liikunta

Draama

Kädentaidot

Riimustelu

Keskustelut

Tarinat

Sadutus

Kirjat

Media

Kuvat

- Kuunteleminen

- Ilmaisu

- Puhuminen

3.4. Lapselle ominainen tapa toimia

Lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteisiin liittyvä ilmaiseminen. Nämä lapselle ominaiset tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Niissä toteutuvat kielen merkitys, sisällölliset orientaatiot ja lapsen oppiminen.

3.4.1 Leikkiminen

”Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään” Kaarikadun päiväkodissa haluamme antaa leikille aikaa ja tilaa. Leikissä lapsi oppii erilaisia asioita, saa elämyksiä, käsittelee tunteita ja tapahtumia ja harjoittelee sosiaalisia taitoja. Jotta leikki toteutuisi mahdollisimman hyvin päiväkotimme arjessa, on kasvattajayhteisön oltava aidosti läsnä, ja rohkaistava ja kannustettava lapsia leikkimiseen. Hyvin usein onnistunut leikki on riippuvainen kasvattajien toiminnasta, leikki vaatii kasvattajien suoraa ja epäsuoraa ohjausta. Kasvattajat huomioivat myös tasapainon ohjatun ja vapaan leikin välillä. Leikin havainnointi ja arviointi on myös tärkeää, erityisesti oppimisen näkökulmasta. Leikkiympäristön tietoinen luominen ja ylläpitäminen yhdessä lasten kanssa on oleellinen osa leikin mahdollistamista. Hyvässä leikkiympäristössä on huomioitu leikkimateriaalin ja välineiden monipuolisuus, lasten ikä ja turvalliset puitteet. Leikkiympäristö elää lasten kiinnostuksen aiheiden mukaan, ja antaa mahdollisuuden joskus hieman vauhdikkaillekin leikeille (pyrimme huomioimaan erityisesti poikia ja heille tyypillisiä, toisinaan hieman rajumpiakin leikkejä). Leikkiympäristön tulisi antaa mahdollisuus myös pitkäkestoiseen leikkiin, vaikka se käytännössä on usein haastavaa. Mitä leikki on Kaarikadun päiväkodissa:

kasvattajien osallistumista: suoraa ja epäsuoraa ohjausta. Leikkimisen opettelua, aidosti läsnä olemista ja lasten touhuissa mukana olemista ihan lattiatasolla

tilojen hyödyntämistä leikkiin: leikkiympäristön tietoista rakentamista. Päiväpuolella hyödynnetään ryhmien pienhuoneet ja sali, vuorolla takkahuone ja vesileikki.

kaveruuden vaalimista ja tukemista, kaverisuhteiden seuraamista ja havainnointia (erityisesti lasten osalta jotka ovat epäsäännöllisesti/ilta-viikonloppupainotteisesti hoidossa sekä arat lapset)

runsaasti vapaata leikkiä aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin mahdollisuutta leikkiä erilaisia leikkejä kuin arkisin: erilaiset maja- ja

rakenteluleikit sekä tilaisuutta leikkiä muuallakin kuin oman ryhmän tiloissa annamme eri ikäryhmien lapsille sekä sisaruksille mahdollisuuden yhdessä

leikkimiseen.

Leikin kehittämisen haasteet päiväkodissamme:

pitkäkestoinen leikki ja sen mahdollistaminen leikin systemaattinen havainnointi pienryhmissä toimiminen.

3.4.2 Liikkuminen

”Vauhtia, iloa, hengästymistä ja hikeä” Päiväkotimme fyysiset tilat ja sijainti antavat erinomaiset mahdollisuudet lasten liikunnalle. Meillä on käytössämme liikuntasali, jossa jokaisella ryhmällä on oma vakiovuoronsa. Ryhmätilat mahdollistavat päivittäin pienimuotoiset liikunnalliset leikkihetket. Piha-alueella on pelikenttä ja paljon tilaa liikkua: ulkoilu on tärkein osa lapsen päivittäistä liikuntaa. Talvella saamme lähipellolle oman hiihtoladun, ja kävelemme luistelemaan läheiselle jäähallille. Kävely on osa lapsen päivittäistä liikuntaa ja liikkuminen on puolestaan perusta lapsen hyvinvoinnille ja terveelle kasvulle. Tämän vuoksi kävelemme mahdollisimman moneen päiväkodin ulkopuolelle suuntautuvista retkistä lapsen iän huomioiden. Liikkuminen on lapsista hauskaa, liikkuessaan lapsi kokee elämyksiä ja oppii hallitsemaan omaa kehoaan. Kasvattajien tehtävä on luoda lapsille liikuntaan virittävä ympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista. Näemme haasteena vähän liikkuvien lasten motivoinnin liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on selvä merkitys lapsen kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. Pyrimme havainnoimaan jokaisen lapsen motorista kehitystä säännöllisesti.

3.4.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu

” Muotoja, värejä, ääniä, tuoksuja ja tuntemuksia” Haluamme tarjota lapsille mahdollisuuden monipuoliseen kokemiseen ja ilmaisuun taiteen eri alueilla: lapsilla on mahdollisuus maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, tanssia, näytellä, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella/ keksiä satuja ja runoja. On tärkeää, että lapsi pääsee toteuttamaan ja harjoittamaan omaa taiteellista ilmaisuaan, kokemaan elämyksiä: muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä. Taiteeseen liittyy oleellisesti myös oppiminen: harjoitellaan taitoja ja tekniikoita. Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Kasvattajat antavat tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Kasvattajat myös ohjaavat lasta teknisessä osaamisessa ja harjoittelussa. Lasten taiteellisia tuotoksia arvostetaan, ja järjestetään tilaisuuksia niiden esittämiseen. Päiväkodin esteettinen ympäristö rakentuu osaltaan lasten piirustuksista, askarteluista ja

muista töistä. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kokeilla ja tutkia vapaasti taiteellisia materiaaleja, tämän vuoksi materiaalit on sijoitettu helposti saataville.

3.4.4 Tutkiminen

”Mikä toi on?” ”Mikä se sinun mielestäsi on?” Tutkiva ihmettely on lapsille pienestä pitäen luontaista. Lapsi tutkii, kokeilee, kysyy, haistaa, maistaa ja hahmottaa ympärillä olevaa maailmaa ja sen ilmiöitä. Vuorovaikutus ryhmän muiden lasten ja kasvattajien kanssa ja lapsen oma kokemusmaailma toimivat innoittajina lapsen omalle tutkimiselle. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa. Kasvattajat luovat tutkimiseen innostavan ja kannustavan ilmapiirin omalla asenteellaan ja toiminnallaan. Tutkimaan innostava varhaiskasvatusympäristö on monipuolinen: se sisältää paljon erilaisia lasten mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä. Lähiympäristö ja luonto ovat oleellinen osa tutkimisen ympäristöä. Päiväkodistamme löytyykin erillinen materiaali luonnonilmiöiden tutkimiseen. Tutkimisessa erityisesti huomioimme:

- kasvattajien roolin lasten oman ajattelun, ongelmanratkaisun ja mielikuvituksen tukemisessa. Näissä vältämme valmiiden vastausten tarjoamista.

- lähiympäristön ja luonnon ja niiden huomioimisen.

3.5. Sisällölliset orientaatiot

Orientaation käsitteessä korostuu sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi vähitellen pystyy perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman monimuotoisia ilmiöitä. Orientaatiot muodostavat kasvattajille kehyksen siitä millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä, muokata ja tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. Orientaatioiden muodostaman viitekehyksen avulla pyritään turvaamaan lapselle maailmasta syntyvän kuvan monipuolisuus, eheys ja kokonaisvaltaisuus. Orientaatioihin kuuluvien sisältöjen valinta ja muokkaaminen ovat ympäristö- ja tilannesidonnaisia. Kasvattajilla tulee olla yleinen ikäkausididaktinen lapsen kehitysvaiheisiin liittyvä tietämys, ja sen lisäksi sisältöjen valinnan ja muokkaamisen kannalta välttämätön lapsiryhmän sekä toimintaympäristön ja – olosuhteiden tuntemus. Varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt rakentuvat seuraavien perusolemukseltaan toisistaan eroaviin suuntautumis- ja suhtautumistapoihin eli orientaatioihin:

matemaattinen orientaatio (vertailua, päättelyä, laskemista) luonnontieteellinen orientaatio (havainnointia, tutkimista, kokeilemista) historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio (menneisyyteen sekä nykyisyyteen

tutustumista, esimerkiksi lähiympäristön ja kotiseudun kohteisiin tutustumista)

esteettinen orientaatio (omakohtaisten aistimusten, tuntemusten ja kokemuksien hankkimista)

eettinen orientaatio (oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen kysymysten pohdintaa lasten kehitystason mukaisesti, ympäröivän moninaisuuden hyväksyminen)

uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio (pohditaan ja tutkitaan uskonnollisia, hengellisiä ja henkisiä asioita ja ilmiöitä, tutustutaan kirkkovuoden juhliin. (Vanhempien kanssa sovitaan tämän orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä).

Liitteessä 3 on tarkemmin kuvattu, miten orientaatiot toteutuvat päiväkotimme arjessa: mitkä ovat keskeiset sisällöt ja menetelmät 1-2, 3-4 ja 4-5-vuotiaiden lasten ryhmissä.

4 KASVATUSKUMPPANUUS KAARIKADUN PÄIVÄKODISSA

Kaarikadun päiväkodissa sitoudumme tietoisesti toimimaan yhdessä vanhempien kanssa lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien oman lapsen tuntemus ja kasvattajien tiedot ja taidot.

Toimiva kumppanuus on oleellinen osa lapsen hyvinvointia, sillä se vahvistaa sekä lapsen ja vanhemman suhdetta, että myös lapsen ja kasvattajan suhdetta. Meille on merkityksellistä myös se, että lapsille välittyy kokemus hyvästä ilmapiiristä vanhempien ja kasvattajayhteisön välillä.

Kasvatuskumppanuuden avulla on mahdollista tunnistaa mahdollisimman ajoissa lapsen mahdollinen tuen tarve jollakin kasvun, oppimisen tai kehityksen alueella, ja luoda yhdessä toimintastrategia lapsen tukemiseksi.

4.1 Kasvatuskumppanuutta ohjaavat periaatteet

Kasvatuskumppanuuden toteuttamista ohjaavat periaatteet ovat: kunnioitus luottamus kuunteleminen dialogi

Näitä on havainnollistettu kuviossa 4, Kasvatuskumppanuus. Mitä meille tarkoittaa kunnioitus kasvatuskumppanuudessa? Lähtökohtana on, että kunnioitamme vanhempien asiantuntemusta lapsensa kasvattajina. Kunnioitus kasvatuskumppanuudessa on tietoista pyrkimystä samanarvoisuuteen ja avoimeen vuorovaikutukseen. Tutustumme perheiden kasvatusajatteluun, ja otamme huomioon perheiden moninaisuuden ja erilaiset lähtökohdat. Pyrimme yhdessä perheiden kanssa löytämään ratkaisuja, joissa huomioidaan perheiden erilaiset tarpeet, samalla lapsen näkökulman huomioiden. Mitä meille tarkoittaa luottamus kasvatuskumppanuudessa?

Mielestämme luottamus syntyy yhteisistä kokemuksista, ja siitä että tullaan tutuiksi. Jaamme kokemuksia lapsen arjesta yhdessä vanhempien kanssa. Molemminpuolinen kuulluksi tulemisen kokeminen lisää luottamusta. Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. Kuulluksi tulemisen kokemisen tunne lisää luottamusta, vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa lapsensa hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. Mitä meille tarkoittaa kuunteleminen kasvatuskumppanuudessa? Annamme vanhemmille päivittäin aikaa ja mahdollisuuksia keskusteluun. Kuuntelemme vanhempien ajatuksia ja toiveita, ja rohkaisemme vanhempia tuomaan niitä esille. Viemme toiveita ja asioita käytäntöön ja viestimme tällä, että niillä on merkitystä. Mitä meille tarkoittaa dialogi kasvatuskumppanuudessa? Pyrimme ennen kaikkea arkiseen vuoropuheluun vanhempien kanssa. Olemme aloitteellisia ja pidämme keskusteluyhteyttä aktiivisesti yllä. Otamme rohkeasti puheeksi vaikeatkin asiat. Rohkaisemme vanhempia avoimeen vuorovaikutukseen ja pyrimme löytämään yhteisen kielen ja ymmärryksen.

Kuvio 4. Kasvatuskumppanuus

4.2. Päivähoitoon perehdyttäminen ja tutustumiskäynti päiväkotiin

Kun uusi lapsi aloittaa päiväkodissamme edetään kaksivaiheisesti: 1. Ensin vanhemmat tulevat tutustumaan päiväkodin käytäntöihin ilman lasta. Tämä tapaaminen on päiväkodin johtajan kanssa. Vanhempien kanssa käydään läpi asiat, jotka on listattu erilliseen perehdyttämislomakkeeseen. Ensimmäisellä kerralla sovitaan tutustumiskäynti, jossa lapsikin on mukana. 2. Toisessa tapaamisessa on mukana joku lapsen tulevan ryhmän työntekijöistä. Tässä tapaamisessa keskitytään lapseen, tutustutaan puolin ja toisin ja tehdään hänen olonsa tervetulleeksi. Esitellään päiväkodin tilat, näytetään oma naulakkopaikka ja sänky. Lisää tutustumispäiviä voidaan sopia tarpeen ja tilanteen mukaan.

kunnioitus

luottamus

kuunteleminen

dialogi päiväkoti

Jos lapsi aloittaa hoidon erityisen nopeasti, ei edellä mainittu perehdyttämis- ja tutustumiskäytäntö ole mahdollista. Näissä tilanteissa ryhmän työntekijät ja johtaja sopivat perehdyttämisen järjestämisestä.

4.3 Kasvatuskumppanuus päiväkodin arjessa

Kasvatuskumppanuuden toteuttamisen käytäntöjä päiväkodissamme ovat:

vanhemmilla on lapsensa kasvatusvastuu ja –oikeus vanhemmilla on aina mahdollisuus tulla ja tutustua lapsen päivähoitoon päivittäiset keskustelut arjessa kasvatuskeskustelut (kts. kappale 4.4) kasvun kansiot (esim. lomilla kansion voi viedä kotiin ja täydentää sitä ”kotijutuilla”) tiedotteet erilaisista tapahtumista, joista tiedotetaan jokaiseen perheeseen mahdollisimman ajoissa. Tiedottaminen tapahtuu ns. eteis- ja ovitiedotteilla ja ryhmien viikko-ohjelmien kautta

sähköinen yhteydenpito kodin ja päiväkodin välillä, Muksunetti erilaiset tapahtumat ja retket asiakastyytyväisyyskyselyt vanhempainillat: ensimmäinen, enemmän informatiivinen vanhempainilta on syksyllä,

syys-lokakuussa ja keväällä ryhmät järjestävät vapaamuotoisemman vanhempainillan tai tapahtuman

kevät- ja joulujuhla isovanhempienpäivä marraskuussa

4.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laatiminen ja seurannan periaatteet

Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa käyvät pääsääntöisesti ryhmien lastentarhanopettajat. Jokaiselle perheelle varataan keskusteluhetki syksyksi ja mahdollinen arviointikeskustelu keväällä. Vanhempien kanssa käytävät keskustelut ja työvälineenä käytettävä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomake auttavat henkilöstöä:

1. lapsen havainnoinnissa 2. lapsikohtaisten tavoitteiden asettamisessa 3. ryhmäkohtaisten tavoitteiden asettamisessa 4. toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa 5. lapsen arvioinnissa 6. vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä 7. yhteistyössä ryhmän työntekijöiden kanssa 8. yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja koulutoimen kanssa.

Lapsen arviointi Lapsella itsellään on merkittävä rooli oman oppimisensa arvioijana. Lapsi arvioi omaa osaamistaan ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla, esimerkiksi arvioimalla mikä asia tuntuu mukavalle tai helpolle ja mikä vaatii lisää harjoittelua.

Kasvattajien tekemä arviointi lapsen taidoista perustuu dokumentoituihin havaintoihin lapsen toiminnasta ja kehityksestä. Arvioinnin tulee aina olla kannustavaa ja positiivista.

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvattajayhteisön tekemien havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla vaihtelevan pituisia ajanjaksoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään.

Päiväkodissamme tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle niin, että lapsi toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Tuen tarve otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon lapsiryhmän koossa tai avustajapalveluna. Tarvittaessa tuen tarpeen arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijan lausunto, mutta tukitoimet päiväkodissa aloitetaan luonnollisesti heti kun tuen tarve on havaittu. Lisäksi päiväkodissamme toimii oma erityislastentarhanopettaja ja pienryhmä. Oma elto konsultoi päiväkotimme muiden ryhmien aikuisia säännöllisesti sekä tarpeen tarpeen mukaan.

Käytännössä kaikki edellä mainittu tarkoittaa:

lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

yhteistyötä vanhempien ja kasvattajayhteisön kesken tehostetaan yhteistyötä tukipalveluiden (esim. kuntoutus, terapia, erityisopetus oppivelvollisuuden

piirissä oleville lapsille), kasvattajayhteisön ja vanhempien välillä lapsen fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen ympäristön mukauttamista lapselle sopivaksi päivittäisen kasvatustoiminnan mukauttamista eriyttämällä, vahvistamalla lapsen

perustaitoja sekä pyrkimällä lapsen itsetunnon vahvistumiseen vahvistamalla suunnitelmallisesti arjen kuntouttavia elementtejä, esim. struktuuri (ajan,

tilan ja ihmisten selkeä rakenne), hyvä vuorovaikutus, lapsen oman toiminnan ohjaus ja ryhmätoiminta (lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa huomioidaan lapsen tuen tarve ja määritellään tuen järjestäminen, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS).

Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten päivähoidon ja vanhemmuuden tukena ovat:

päiväkodin oma erityislastentarhanopettaja, päivähoidon psykologi, kiertävät erityislastentarhanopettajat ja resurssilastentarhanopettaja

lastenneuvoloiden henkilökunta perheneuvolan työryhmät kehitysvammaisten kuntoutusohjaajan palvelut lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden palvelut lapsiperheiden kotipalvelu / perhetyö PHKS:n lastenneurologian ja lastenpsykiatrian tutkimukset, hoito ja kuntoutuksen

ohjaus Pääjärven kuntoutuskeskuksen palvelut yksityiset fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien palvelut Kelan korotettua hoitotukea

saaville.

6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia.

Eri kieli- ja kulttuuritaustan omaava lapsi kohdataan päiväkodissamme tasavertaisesti hänen yksilöllistensä tarpeidensa, persoonallisuutensa ja perhekulttuurinsa mukaisesti.

Tavoitteena on auttaa lasta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että lapsi saavuttaa hyvän kaksikielisyyden ja kaksikulttuurisuuden.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatuksessa kasvattajan tulee tiedostaa:

toimintansa taustalla vaikuttavat arvot ja eettiset periaatteet kulttuurin merkitys äidinkielen merkitys lapsen identiteetin kehittymiselle oikeakielisyyden merkitys tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan miten tuetaan lapsen kulttuuri-identiteettiä, äidinkieltä ja suomenkielen oppimista ja miten huomioidaan lapsen oman uskonnon erityispiirteet. Päiväkodin arjessa toteutetaan kaikkia varhaiskasvatuksen sisältöalueita yhdessä vertaisryhmän kanssa. Tarvittaessa on mahdollisuus käyttää lapsen äidinkielistä avustajaa.

Maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatuksessa tiedottaminen ja keskustelu vanhempien kanssa on tärkeää. Vanhempien kanssa käydään läpi varhaiskasvatuksen tavoitteet ja periaatteet. Vanhempia kannustetaan pitämään yllä lapsen äidinkieltä. Tällä luodaan pohjaa toimivalle kaksikielisyydelle. Tavoitteena on edistää lapsen kotouttamista.

7 VARHAISKASVATUKSEN TUKIPALVELUT

Ruokahuolto ja siivous toimivat Lahdessa omina keskitettyinä yksiköinä, joilta varhaiskasvatuspalvelut ostavat tukipalvelut. Toimitilojen kunnosta ja kiinteistöhuollosta vastaa teknisen ja ympäristötoimialan palvelut.

8 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA

Päiväkotimme tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden eri vastuualueiden kuten neuvoloiden, lastensuojelun, sosiaalityön sekä sosiaalitoimen erityispalveluiden kanssa. Tärkeä yhteistyökumppani on lähikoulumme, Länsiharjun koulu. Koulun kanssa tehtävän yhteistyön keskeisenä sisältönä on yhteistyömuotojen ja -rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapselle kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo.

Säännöllistä yhteistyötä teemme myös seurakunnan ja sivistystoimen palvelujen (erityisesti kirjastot ja kirjastoauto, museot) kanssa. Kirjasto-auto käy meillä joka toinen viikko. Tämän lisäksi teemme yhteistyötä eri oppilaitosten oppilaiden ja opettajien kanssa.

9 TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Varhaiskasvatuspalvelujen toimintayksiköt liittyvät osaltaan Lahden kaupungin valmiussuunnitelmaan, lisäksi päiväkodillamme on oma turvallisuussuunnitelma. Päiväkodin turvallisuussuunnitelma perustuu henkilöstömitoitukseen, turvalliseen fyysiseen toimintaympäristöön sekä riskejä ennakoivaan ohjeistukseen. Mainittujen seikkojen lisäksi pelastussuunnitelmassa kuvataan päiväkodin toimintaan ja tiloihin sekä lasten ja kasvattajayhteisön turvallisuuteen liittyviin ongelmiin varautuminen.

Arjen turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain, ja jokaisen työntekijän vastuulla on turvallisuusasioiden epäkohtien huomioiminen ja viestittäminen päiväkodin johtajalle/varajohtajalle tai päiväpuolen vastuuhenkilölle.

10 OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMISKOHTEET

Varhaiskasvatuspalveluissa on käytössä laadunarviointimalli koko päivähoidon osalta sekä myös sen toimintayksiköiden osalta. Tätä mallia käytämme myös Kaarikadun päiväkodissa varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa.

Päivähoidon arviointi jakaantuu vanhemmille tehtävään kyselyyn sekä päiväkodin omalle henkilöstölle tehtävään kyselyyn. Kyselyt toteutetaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Joka toinen vuosi arvioinnin suorittavat vanhemmat ja joka toinen vuosi päiväkodin henkilökunta. Henkilöstö arvioi myös työyhteisön työhyvinvointia erikseen toteutettavalla työhyvinvointikyselyllä.

Päivähoidon arviointi koostuu seuraavista osista: puitetekijät (ryhmän koostumus ja ihmissuhteiden pysyvyys, fyysinen ympäristö), välillisesti ohjaavat tekijät (yhteistyö muiden tahojen kanssa, henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu, johtajuus) sekä prosessitekijät (lasten keskinäinen vuorovaikutus, vuorovaikutus aikuisten kanssa). Erikseen toteutettava työhyvinvointikysely muodostaa arvioinnin osan henkilökunnan keskinäinen yhteistyö ja hyvinvointi.

Päivähoidon arvioinnin lisäksi arvioimme päiväkodin toimintaa keväisin suunnittelupäivänä.

Jokaisella tiimillä on sen lisäksi mahdollisuus toiminnan arviointiin ja suunnitteluun omana suunnittelupäivänään syksyisin ja tammikuussa.

Ehdottomasti tärkein arviointifoorumi on tiimipalaveri. Päiväpuolen tiimeillä on ryhmäpalaveri kerran viikossa ja vuoropuolen noin kerran kolmessa viikossa.

Tiimien arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja ryhmäpalaverin keskeisin asia.

Edellä mainittujen arviointikäytäntöjen lisäksi toteutamme arviointia tarpeen ja tilanteen mukaan ns. työyhteisöfoorumeissa (n. 3-5 kertaa vuodessa) sekä mahdollisilla ryhmien omilla asiakastyytyväisyyskyselyillä tai muilla arviointikyselyillä (esim. esimiestaidon arviointi).

Oman toiminnan kehittämiskohteenamme tällä toimintakaudella on palaverikäytäntöjen ja – rakenteiden kehittäminen niin, että työyhteisön yhteinen keskustelu ja arviointi mahdollistuvat aikaisempaa paremmin. Tässä korostuu vastuuryhmien, tiimipalaverien ja työyhteisöfoorumien merkitys.

Kuvio 5.

Päivähoidon arviointimalli laatu

laat

päivähoidon arviointi työhyvinvointi

Isovanhempien

11 LIITTEET 11.1. Liite 1. Kaarikadun päiväkodin vuosiympyrä

KAARIKADUN PÄIVÄKODIN VUOSIYMPYRÄ

Joulukuu

Tammiku

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtiku

Toukokuu

Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Valokuvaus päiväkodilla

Vauhtivarpaat

Nallepäivät Kino Iiriksessä

Isovanhempien

päivä

Sibeliustalon itsenäisyyspäivä- tanssit

Joulukirkko

Joulujuhlat

Itsenäisyyspäivä

Ryhmien suunnittelu-päivät

5-vuotiaat ilmoittautuvat esiopetukseen

Toiminnalliset vanhempainillat

Päivisfutis Suurhallissa (5-6v.) ”Kalppurin kisat” päiväkodin lasten yhteinen talviurheilutapahtuma

Pääsiäiskirkko

Vappujuhlat

Kevätjuhla

Ryhmien omat kevätretket

Kesätoiminta Kesäpäivystys

Uudet ryhmät aloittavat

Eskari alkaa

Vanhempainilta

Kasvatuskeskustelut aloitetaan

Nallepäivät

Luistelu

Hiihto

Luistelu

Suunnittelupäivä

Leikkimökin avajaiset Ryhmien suunnittelupäivät

Joulukuu Tammikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

elokuu

11.2. Liite 2. Muistilista vanhempien perehdyttämiseksi

KAARIKADUN PÄIVÄKOTI

Muistilista vanhempien perehdyttämiseksi

Lapsen nimi_________________________________

Hoidon aloittamispvm.:________________________

Tutustumispäivät:____________________________

Lapsiryhmän esittely (henkilökunta, tilat, lapset, lapsen henkilökohtaisten tavaroiden säilytyspaikat, sänkypaikka (paikat)

Mitä mukaan päiväkotiin (varavaatteet, sadevaatteet, sisätossut/kengät, jumppavaatteet, kampa/harja, hammasharja, kerrotaan käytäntö unilelujen, tutin, pullon, lelujen tuomisesta)

Vaatteiden ja tavaroiden nimikoiminen

Päiväkodin ja ryhmän tapa tiedottaa

Lapsen osallistuminen päiväkodin järjestämiin retkiin ja eri tilaisuuksiin

Kerrotaan kasvunkansiosta, valokuvien lisäämisestä, kansion ja tarvikkeiden tuonnista

Kerrotaan yhteistyökumppaneista (ph:n erityistyöntekijät, neuvola, muut yhteistyötahot)

Hygienia-asiat.

Päiväkodin ohjeet ja käytännöt, täytettävät lomakkeet:

Annetaan täytettäväksi: perustiedot lapsesta ja palvelusopimus

Kerrotaan lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmasta ja päiväkodin vastaavista suunnitelmista sekä turvallisuussuunnitelmasta

Annetaan luettavaksi: päiväkodin esite, lapsen sairastuessa-, päiväkodin puhelinnumerot-, ilta- ja vuorohoidon linjaukset- tiedotteet

Kaarikadun päiväkodin aukioloajat

Käydään läpi päivärytmi

Perusteet ilta-, yö- ja viikonloppuhoidolle (käyty läpi linjausten pohjalta)

Hoitovuorot: kerrottu ohjaavat periaatteet ja annettu hoitovuorot lomake 1. hoitovuorot ilmoitetaan kirjallisena hoitovuorot- lomakkeella 2. hoitovuorot- lomakkeessa tulee näkyä molempien vanhempien työvuorot 3. muutoksista tulee aina ilmoittaa mahdollisimman pian

Näytetty ovet, joista kuljetaan (ilta-, viikonloppuhoito ja oma ryhmä)

Vanhempien velvollisuus ilmoittaa muuttuneista yhteystiedoista

Lapsen poissaolosta ilmoittaminen (sairaus, lomat, muut poissaolot)

Päivähoitomaksuihin liittyvät asiat + tuloselvityslomake

Salassapitovelvollisuus

Lapsen tapaturmavakuutus päivähoidossa ja kotimatkoilla

Toimintatapa lapsen sairastuessa hoidon aikana tai tapaturman sattuessa

Lapsen tuominen ja hakeminen päivähoidosta (vanhempien velvollisuus ilmoittaa, jos hakija ei ole lapsen huoltaja, hakijan oltava täysi-ikäinen)

Lapsen mahdolliset allergiat/lääkitykset

Muksunetti-informaatio.

11.3. Liite 3. Sisällölliset orientaatiot

SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

1. MATEMAATTINEN ORIENTAATIO vertaamista, päättelemistä ja laskemista arkielämän tilanteissa leikinomaisesti ja toiminnallisesti lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Matematiikkaa on kaikkialla ympärillämme!

Keskeiset sisällöt (mitä?): Menetelmät (miten?):

1-2-vuotiaat

1. LUKUKÄSITE - omaan kehoon tutustuminen, nimeäminen (missä on nenä, missä on suu?) - vartalon osien laskeminen pukemistilanteissa, leikeissä, jumpalla, esim. kaksi kättä, yksi suu - yksi-yhteen asiat - arjen tilanteissa lukumäärien käyttö: yksi tossu jalkaan, sitten toinen -> kaksi tossua - laulut: esim. Kolme pientä ankkaa, Elefanttimarssi - hyväksi käytetään käytännön tilanteita, esim. ota yksi lusikallinen, saat ottaa kaksi karkkia, hae kaksi lapiota. 2. YHTEEN- JA VÄHENNYS- - arkipäivän tilanteissa (ruokailussa, ulkoillessa ym.)

LASKU käytetään käsitteitä vähän, paljon, yksi, monta - ”sinulla on kaksi lapiota, annetaan toinen kaverille-> kuinka monta sinulle jää? Yksi.” 3. KERTO- JA JAKOLASKU - tavaroiden jakaminen, esim. leikkimisessä: ”lapioita on vain kolme, anna kaverille yksi ja toiselle toinen”

- ”lapioita on vain kaksi, odota vuoroasi” - ruokailu: syö vain puolet, syö kokonainen omena, syö puolikas leipä - lapsi ja leikkiryhmiin jakautuminen. 4. GEOMETRIA, TILA JA - käytetään käsitteitä: edessä - takana, yläpuolella - alapuolella MITTAAMINEN - alla - päällä, takana, ylhäällä, piilossa -> istu Matin ja Maijan

väliin - tässä ja nyt tilanteissa aikuinen neuvoo, nimeää, kyselee ->”laita

muki pöydälle, lusikka tippui pöydän alle, näytä/kerro missä nukke on”

- tutkitaan muotoja: ympyrä, neliö, kolmio, pyöreä -> tehdään pala- pelejä, muotolaatikko, Colorama-peli, palikkalaatikot, rakentelu- sarjat, erilaiset ja erimuotoiset esineet yleensäkin - ison/pienen tilan kokeminen: liikkuminen eri kokoisissa tiloissa tai

oma paikka, jossa pukea - säännöt, rajat/rajoittaminen -> sisällä ei voi juosta, miksi näin?

5. LUOKITTELU, VERTAAMINEN JA JÄRJESTÄMINEN - käsitteet pieni – iso, pienempi – isompi, enemmän – vähemmän,

kylmä – lämmin -> ”vie lelut siihen laatikkoon, jossa on paljon muita leluja”, vertaillaan vaikka aikuisen käden kokoa lapsen käden kokoon - nimetään esineitä, määritellään koko sanoin: ”tuo minulle iso pallo” ”tämä nalle on pieni, onpa iso auto (+kuvaava äänenpaino) - lelujen lajittelu leikin päätyttyä -> kuvin merkityt lelulaatikot - oma merkki – oma paikka: naulakko, wc, ruokapaikka, kenkien paikka, sänky - hyödynnetään käytännön tilanteita. 6. AIKA - uusi – vanha - päivä – yö - toistuva päivärytmi, tapahtumien samana toistuva järjestys, esim. ruokailu: pääruoka, maito, jälkiruoka, purkka - syntymäpäivien vietto - tapahtumista kertominen - harjoitellaan käsitteitä tänään, eilen, huomenna.

3 – 4-vuotiaat

1. LUKUKÄSITE - lukukäsite omaan ikään saakka 1,2,3,4 ( 5-10) - erilaisten pelien pelaaminen (noppapelit) - laululeikit esim. Viisi varista, Elefanttimarssi jne. - liikuntatuokioilla harjoitellaan esim. lukumääriä (pallot, hernepussit, keilat) - montako lasta

- leikki ja toiminta tilanteissa, esim. montako autoa, palikkaa, laita kolme sormea pystyyn.

2. YHTEEN- JA VÄHENNYS- - harjoitellaan käsitteitä: yksi – monta – ei yhtään, enemmän, LASKU vähemmän, esim. kenellä eniten kortteja, kenellä vähiten - lisääminen, vähentäminen, esim. voit ottaa kaksi palaa porkkanaa

- laulut, lorut, pelit, esim. dominot, muistipelit. 3. KERTO- JA JAKOLASKU - harjoitellaan käsitteitä: kokonainen – puolikas – osa - jaetaan tavaroita: esim. tässä kuusi autoa, anna kolme kaverille - ” ota puolikas omena jälkiruuaksi”. 4. GEOMETRIA, TILA JA - harjoitellaan käsitteitä: (paikanmääreitä) edessä – takana, MITTAAMINEN yläpuolella – alapuolella, sivulla, suuri – pieni -> esim. laita pöydän päälle, selän taakse - käsitteet: ympyrä, neliö, kolmio

- tilan hahmottaminen, esim. liikkuminen pienessä/isossa tilassa, mitä voi leikkiä, jos on vähän tilaa - rakenteluleikit, palapelit - tutkitaan erilaisia muotoja: minkä muotoinen on pää, missä käsi, selkä, jalat. - muotojen tarkastelua askarteluissa, rakenteluissa, liikunnassa. 5. LUOKITTELU, VERTAAMINEN JA JÄRJESTÄMINEN - harjoitellaan käsitteitä: pieni – iso, pienempi – isompi, lyhyt pitkä, kylmä – lämmin, enemmän – vähemmän -> kuinka monta sinistä ja kuinka monta punaista autoa? Kumpia on enemmän? - esineiden luokittelu -> kerää autot autokoriin, palikat palikkalaatikkoon. - hyväksikäytetään erilaisia leikki- ja perushoitotilanteita vertailemalla vaikka palikoiden kokoa, tornien korkeuksia tai pukemistilanteissa vaatteita ja ruokailutilanteissa lajitellaan astioita kärryihin. 6. AIKA - käsitteet: yö – päivä, aamu – ilta, uusi – vanha - kalenteria käydään läpi kuvien avulla, päivä struktuurin hahmottaminen kuvia käyttäen - vuodenajat - oma ikä.

3 – 5-vuotiaat

1. LUKUKÄSITE - harjoitellaan numeroita erilaisia pelejä ja välineitä käyttäen, arkipäivän tilanteissa ->esim. kuinka monta perunaa otat? - harjoitellaan lukualuetta 1 - 10 - tutustutaan lukuihin liikunnan ja leikin avulla - lukujono eteen- ja taaksepäin - numeron ja lukumäärän vastaavuuden harjoittelua - Fröbelin palikat, rakentelupalikat - jokapäiväiset tilanteet, esim. montako lasta on paikalla, montako

tyttöä, montako poikaa, voit ottaa kaksi keksiä - laululeikit, esim. Kaksi on paatissa soutajaa 2. YHTEEN- JA VÄHENNYS- - harjoitellaan käsitteitä: enemmän – vähemmän – yhtä suuri LASKU - yksi – monta – ei yhtään - leikitään lukuja sisältäviä pelejä, esim. Uno-peli - arjen tilanteissa lasketaan yhteen ja vähennetään. - lasten iät.

- osat kokonaisuudessaan, palapelit, rakentelu, oman kehon 3. 3. 3. KERTO- JA JAKOLASKU - harjoitellaan käsitteitä: kokonainen – puolikas – osa - harjaannutetaan ongelmanratkaisutaitoja keskustelemalla sekä ratkomalla erilaisia tehtäviä ja arvoituksia sekä ratkomalla ristiriita-tilanteita

- erilaiset pelit ja niihin kuuluvat korttien, palikoitten ym. jakaminen.

- tarkastelu. 4. GEOMETRIA, TILA - harjoitellaan käsitteitä: edessä – takana – yläpuolella – alapuolella, isompi – pienempi, kevyempi - painavampi - kädentaitoja harjoitellessa, erilaisia pöytätehtäviä tehdessä - ruokaillessa - palapelit, rakentelu, oman kehon tarkastelu - paikkojen nimeäminen jumpalla ja peleissä. 5. LUOKITTELU, VERTAAMINEN JA JÄRJESTÄMINEN - harjoitellaan vertailua ja siihen liittyviä käsitteitä, esim. suurempi – pienempi, kylmä – lämmin, lyhyempi – pidempi

- muodostetaan esineistä, kuvista ym. ryhmiä eri ominaisuuksien mukaan, koko, väri, pituus jne. - pelataan monipuolisesti erilaisia pelejä - arjen tilanteet: esim. kuka on lapsista vanhin? kuka on pidempi kuin..?

- muodostetaan esineistä, kuvista ym. ryhmiä eri ominaisuuksien mukaan, koko, väri, pituus jne.

- vertaillaan: enemmän – vähemmän – yhtä monta, suurempi pienempi, edessä – takana, ylhäällä – alhaalla jne.

- muotoihin tutustuminen lattiamuotopalojen avulla: ympyrä, neliö, kolmio

- loogiset palat -> eri muotoisista paloista tehdään hahmoja, esim. ihminen, auto

6. AIKA - harjoitellaan aikaan liittyviä käsitteitä, esim. ennen – jälkeen, tänään - huomenna – eilen

- mietitään kertomuksen aikajärjestystä , mitä tapahtui sitä ennen tai sen jälkeen - tutustutaan viikonpäiviin ja vuodenaikoihin, seurataan parhaillaan kuluvaa aikaa kalenterin avulla

- pohditaan ja havainnoidaan eri vuorokauden aikoja ja niihin liittyviä toimintoja

- kalenterin läpikäyminen aamupiirissä - viikko-ohjelma

- syntymäpäivien vietto.

2. LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO

Tutkitaan, kokeillaan, havainnoidaan ja ihmetellään elollisen luonnon ilmiöitä. Aiheet tähän orientaatioon löytyvät lapsen lähiympäristöstä niin sisällä kuin ulkona. Autetaan lasta hyväksymään ja löytämään itsensä ja kunnioittamaan omaa ja ympäristön ainutkertaisuutta. Lasta autetaan ymmärtämään kestävän kehityksen periaatteita suhteutettuna hänen kehitystasoonsa.

1 – 2 –vuotiaat

1. ELIÖT JA - ihmetellään vuorokauden- ja vuodenaikoja tässä ja nyt tilanteissa ELINYMPÄRISTÖ esim. ”nyt on aamu, nyt syödään aamupala, nyt on ilta ja

mennään nukkumaan” ”päivällä paistaa aurinko, yöllä näkyvät tähdet ja kuu”

- edellisiin liittyen laululeikit ja lorut - hoito-aika, päivärytmi

- vuodenaikojen vaihteluun tutustutaan havainnoimalla säätä: vettä sataa, aurinko paistaa, tuulee, lunta tulla tupruttaa… nimetään ympäröiviä ilmiöitä - retkeillään ja ulkoillaan säällä kuin säällä, satoi tai paistoi, oli tuulta tai pakkasta

- käytetään vuodenaika taulua - vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät askartelut, luonnonmateriaalien käyttö - erilaisia istutuksia vuodenaikoihin liittyen, esim. rairuoho, äitienpäivä-kukat - seurataan päiväkodin pihan kasvutapahtumaa eri vuodenaikoina - nimetään eläin- ja kasvikuntaa ulkoillessa ja retkeillessä

- tutustutaan eläimiin ja kasveihin lauluin, loruillen ja kirjoja katsellen.

2. IHMINEN JA - tutustutaan omaan kehoon ja sen hallintaan YMPÄRISTÖ - tutustutaan lähiympäristöön retkeillen, esim. lähimetsä, Yli- Marolan kotieläinpiha - retkeillessä kiinnitetään huomio miten luonnossa kuljetaan - opetellaan laittamaan roskat niille kuuluviin roska-astioihin -> lajittelu ja kierrätys - lehtiä ei saa repiä puista turhaan, kukat saavat kukkia -> luonnonsuojelu - haetaan luonnosta elämyksiä, kokemuksia ja aistimuksia omatoimisella tekemisellä - maistellaan ja nimetään maisteltavia asioita, totutellaan uusiin makuihin, haistellaan ja tunnustellaan - tutustutaan yleisimpiin hedelmiin, marjoihin ja juureksiin.

3. AINE JA ENERGIA - tutkitaan aineiden ominaisuuksia: märkä, kuiva, kova, pehmeä.. - tunnustellaan vaikka hiekkaa ja sen ominaisuuksia: voiko sitä lapioida, laittaa ämpäriin, millaisesta lumesta voi tehdä lumipallon.. - ihmetellään erilaisia ääniä ja äänen voimakkuuksia, mistä ääni tulee ja miten ääni saadaan aikaan - tutkitaan päiväkodin pihaa ja mitä siellä on: hiekkaa/lunta/lehtiä - miltä tuntuvat ja tuoksuvat ja millainen ääni niistä lähtee.

4. MAAPALLO JA SEN - tutustutaan lähiympäristöön: koti, perhe, päiväkoti …kirjasto ASUKKAAT - maistellaan viikonpäivien nimityksiä.

3 – 4-vuotiaat 1. ELIÖT JA - luonto eri vuodenaikoina: kesä, syksy, talvi, kevät, säätila (kylmä- ELINYMPÄRISTÖ lämmin, sade – auringonpaiste: kuvakirjat, sadut, kertomukset, kuvien katselu, keskustelut sekä omakohtainen havainnointi ja kokemukset esim. retkellä - vuorokauden ajat ja niihin liittyvät käsitteet: tänään, eilen, huomenna

- aamu, ilta, päivä, yö -> keskustelut ja lapsen kerronta ”mikä päivä on tänään”

- vuodenaikojen vaihtelu: kevät, kesä, syksy, talvi: eri vuodenaikoihin liittyvät keskustelut, askartelut, laulut

- seurataan säätä, vuodenajoille tyypillisiä tunnusmerkkejä, esim. talvella on kylmä, lunta, mitä puetaan päälle - tutustutaan luonnon materiaaleihin, hiekka, vesi, kivet, puu - ominaisuuksiin tutustuminen (kova, pehmeä, märkä, kuiva), tutkitaan miltä kivet, hiekka ja vesi tuntuu, tutkitaan miksi vesi jäätyy talvella

- tutustutaan ja nimetään suomalaisia koti- ja luonnonvaraisia eläimiä: kissa, koira, jänis, karhu, orava -> retket kohteisiin, joissa eläimiä voi tavata, esim. Yli-Marolan kotieläinpiha

- tutustutaan lisäksi metsä-, maatila- ja villieläimiin, hyönteisiin ja lintuihin - käytetään kuvia, kirjoja, kertomuksia sekä laulu- ja roolileikkejä. 2. IHMINEN JA - omaan kehoon tutustuminen, kehon osat, sukupuoli ->tyttö-poika YMPÄRISTÖ - miten ihminen vaikuttaa luontoon -> luonnonsuojelu, ei roskata eikä turmella luontoa, tutustutaan kuvakirjoin ja lauluin - nimetään kehon osia esim. pukemistilanteessa ja liikunnassa, huomataan oma ja muiden erityisyys - pohditaan, miksi nukutaan, leikitään, miksi tehdään työtä ja mihin lepoa tarvitaan?

- tehdään retkiä luontoon ja kerätään luonnonmateriaaleja askartelua varten

- liikenteeseen, kulkuneuvoihin, suojateihin, kävelyteihin ja

liikennevaloihin tutustuminen -> liikenne yleensä läpäisyperiaatteella -> opetellaan liikenteessä liikkumista retkeillessä tai vierailukäynneillä -> liikumme paljon jalkaisin.

3. AINE JA ENERGIA - pohditaan aineiden kiertokulkua -> maatuminen, jätteiden

lajittelu tutkitaan, mitä tapahtuu jos kaivaa lapion/banaanin kuoret maan alle

- käytetään eri aisteja, esim. miltä metsä tuoksuu, mitä ääniä siellä kuuluu?

4. MAAPALLO JA SEN - tutustutaan lähiympäristöön: koti, perhe, päiväkoti ->

Perhepuisto, ASUKKAAT Kullankukkula, Yli-Marolan kotieläinpiha, kirjasto, tori - lapsi kertoo missä asuu, missä on mummola, siskon koulu….. - keskustellaan kodista ja perheestä, hahmotellaan päiväkodin

tiloja ja jäsennetään päivän toimintoja - omasta perheestä, sukulaisista kertominen ja piirtäminen.

3 – 5-vuotiaat

1. ELIÖT JA - tutustutaan luontoon eri vuodenaikoina ELINYMPÄRISTÖ - retkillä ja päiväkodin pihalla ulkoillessa havainnoidaan

vuodenaikojen vaikutusta luontoon, kasveihin ja eläimiin - osallistutaan erilaisiin tapahtumiin - tehdään retkiä lähimetsään 2. IHMINEN JA - opetellaan luonnon arvostamista, tutkitaan luontoa ja

YMPÄRISTÖ opetellaan luonnossa liikkumista -> luodaan pohja hyvälle ympäristön ja luonnon arvostamiselle - huomioidaan luonnon ihmeitä kaikilla aisteilla: tuoksut, äänet,

värit, luonnon kauneus -> luonto aktivoi leikkiin - opetellaan yhteisistä tavaroista ja asioista huolehtimista

- pohditaan, mikä vaikuttaa lähiympäristön kauneuteen ja viihtyvyyteen: roskattomuus, siisteys, ilkivallattomuus -> luonnon- ja ympäristön suojelu

- kuvasuunnistus - luontopolku - sadut ja tietokirjat. 3. AINE JA ENERGIA - tutkitaan aineen eri olomuotoja, esim. veden muuttumista

jääksi, lumen sulamista vedeksi - tarkastellaan kasvin kasvua siemenestä kasviksi, esim. istutetaan rairuoho, annetaan sille vettä ja valoa ja seurataan sen kasvamista

- jutellaan lasten kanssa yleensä siitä, mistä ruoka tulee, esim. mistä saadaan maitoa.

4. MAAPALLO JA - lähiympäristöön tutustuminen retkeillen SEN ASUKKAAT - erilaisiin tapahtumiin osallistuminen - oma maamme ja luonnon erilaisuus akselilla pohjoinen – etelä - vuorokausirytmiin, vuodenaikoihin, säähän ja lämpötilaan

tutustuminen esim. luontoa havainnoimalla, käymällä läpi kalenteria, luonnonmateriaalin käyttäminen kädentöissä - luonnonkiertokulkuun tutustuminen, esim. lasten perheissä

tapahtuvat perheenlisäykset, isovanhempien kuolema ym. - Suomeen tutustuminen tarkastelemalla Suomen karttaa,

etsimällä Lahti, isovanhempien asuinpaikka ym. - itsenäisyyspäivän juhliminen ja siihen liittyvinä askarrellaan

Suomi tai suomenlippu - maapalloon tutustuminen: osallistutaan esim. nälkäpäivään ja

jutellaan miksi kaikilla ei ole ruokaa syötäväksi.

3. ESTEETTINEN ORIENTAATIO

Kuvataidetta, musiikkia, liikuntaa, draamaa, kädentaitoja, kirjallisuutta, tanssia. Esteettinen orientaatio tarjoaa myönteisiä tunteita, iloa ja hyväksyntää. Kauneuden, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta lapsi saa omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Esteettinen orientaatio avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen sekä myös kuvittelun ja intuition kautta. Esteettisen orientaation eräs prosessi on samastuminen, joka on merkittävä elementti ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta.

1 – 2-vuotiaat

1. MUSIIKKI - MUSIIKIN KUUNTELU: - monipuolinen unimusiikki - vierailevat esiintyjät, muiden osastojen esitykset, koko talon laulutunti, juhlat - erilaiset lastenlevyt - lasten itsensä laulama ja tekemä musiikki - kirkolliset tapahtumat -> urku- ja kirkkomusiikki - LAULAMINEN: - koko talon yhteinen laulutunti 1krt/ viikko - odotteluaikojen hyödyntäminen - lauletaan lapselle ja lapsen kanssa - elämyksellisyys, toiminnallisuus, loruttelut ja pienet laulut - SOITTAMINEN

- tuotetaan erilaisia ääniä omalla keholla esim. taputus, tömistys ja erilaisilla soittimilla kuten marakasseilla, kulkusilla.

- äänten tuottaminen leikeissä erilaisilla esineillä- äänten yhdistäminen leikkiin, liikkeeseen, kuvaan - MUSIIKKILIIKUNTA - musiikki-satuliikunta - yhdistetään liikunta loruihin - piiri- ja laululeikit - kuunnellaan ja tunnetaan perusrytmiä - vapaa liikkuminen musiikkiin. 2. LIIKUNTA - kannustetaan lasta omaehtoiseen liikkumiseen ja luodaan hänelle siihen mahdollisuus - harjoitellaan perusliikuntataitoja: konttaaminen, ryömiminen, kiipeileminen, käveleminen, askelmien nouseminen ja laskeutuminen, juokseminen (2-3 v.), heittäminen, kiinniottaminen, vierittäminen ja pallon potkiminen erilaisin leikein - 2-3-vuotiailla harjoitellaan vetämistä, työntämistä, kierimistä, heilumista, riippumista, keinumista ja hyppäämistä - ohjatut liikuntatuokiota, sali käytössä 1krt/viikko 45 min. - tutustutaan erilaisiin välineisiin ja käytetään niitä - telinerata - liikunnalliset retket, esim. Tapanila - koko henkilökunta osallistuu vuorollaan suunnitteluun ja toteutukseen -> monentyylistä kokemista, tekemistä. 3. KÄDENTAIDOT - kokeillaan, tehdään ja hankitaan elämyksiä KUVATAIDE - lapsi saa kokemuksia siitä, että saa aikaan muutoksia ympäristössään ja voi vaikuttaa siihen

- kokeillaan erilaisia paperimateriaaleja ja työvälineitä, alkaen oma keho: sormivärit/käsipainanta, erilaiset pensselit, ”töpötys”sieni tms. - värien maailma tutuksi konkreettisten esineiden kautta arkipäivän tilanteissa

- käytetään toistoa ja kertausta oppimismenetelmänä mahdollisimman paljon - PIIRTÄMINEN: hiilellä, liiduilla, taululiiduilla - MAALAAMINEN: sormiväreillä, peite- ja vesiväreillä, vedellä - MUOVAILU: mehiläisvahalla, taikataikinalla, savella - PAINANTA: oman käden/jalan kuva, sabluunalla, juureksilla - PERUSVÄRIT, LIIMAAMINEN - osastolla on jatkuva taidenäyttely lasten töistä -> tekemisen riemu - oman työn merkitys -> oman työn arvostaminen - oppimisympäristön viihtyvyyden lisääminen lasten ja aikuisten töiden esiinlaittamisella.

+ Matti Keräsen kuvataidon opetussuunnitelma -> tilatajun ja avaruudellisen ajattelun kehittäminen, muototajun kehittäminen, materiaalitajun kehittäminen, väritajun kehittäminen, työvälineiden tuntemus, taiteen tuntemus ja tarkastelu. 4. KIRJALLISUUS - muodot, oman kehon ja tilan hahmottaminen - virikkeet: näkö, kuulo, tunto - kuvat - lorut, riimit - kirjastoretket - kirjat yleensä: viikoittaiset kirjalukuhetket - luodaan lapselle mahdollisuus omaehtoiseen kirjoihin tutustumiseen - kasvattajat valitsevat kirjastosta ikä- ja kehitystasoon sopivia kirjoja, huomioon ottaen vuodenajat ja juhlapyhät. 5. DRAAMA - ulkopuolisten esiintyjien vierailut - aikuisten tekemät esitykset lapsille: pöytäteatteri, nukketeatteri, näytelmät - juhlat, yhteiset lauluhetket - mielikuvituksen ruokkiminen: liikunnassa, musiikissa, saduissa - luonto, vuodenaikojen aistiminen, kokeminen - retket teatteriin ja elokuviin, esim. Nallepäivät.

3 – 4-vuotiaat 1. MUSIIKKI - MUSIIKIN KUUNTELU: - lasten musiikki, klassinen musiikki, instrumentaalimusiikki - luodaan mahdollisuus kuunnella erilaista musiikkia erilaisissa

tilanteissa esim. liikuntahetkillä ja päivälevolle mentäessä - opetellaan kuuntelemaan hiljaisuutta, erottamaan

äänenvoimakkuuksia, säätelemään omaa ääntä - ympäristön ja oman kehon äänet - lorut, hokemat - LAULAMINEN: - rohkaistaan lasta laulamaan ryhmässä/yksin - esitetään lauluja ryhmän omalla/koko talon yhteisillä lauluhetkillä - tuetaan lapsen halua laulaa, esim. pukemistilanteissa - käytetään musiikkia monipuolisesti päivänmittaan, esim.

pukeutumistilanteissa, leikkitilanteissa - harjoitellaan perusrytmiä -SOITTAMINEN: - kehosoittimilla, rytmisoittimilla - peruskäsitteet: hidas – nopea, korkea – matala, valssi – marssi,

voimakas – hiljainen, tauko

- harjoitellaan rytmisoitinten käyttöä, esim. laulujen ja lorujen säestyksenä

- rytmitetään eri kehonosilla, esim. lasten nimet, viikonpäivät, lorut - MUSIIKKILIIKUNTA: - laululeikit - perussykkeen vahvistamista ja tuottamista - eläytyvää liikkumista. 2. LIIKUNTA - kehontuntemus ja kehon liikkeet - perusliikuntamuodot: välineliikunta, liikkuminen eri ympäristöissä,

liikkuminen eri aisteja apuna käyttäen - perinne- ja sääntöleikit - hiihto - motorinen rata ja temppuilu - suunnistus - kerran viikossa ohjattu liikuntatuokio - retket lähiympäristöön - laululeikit ja lorut - pienet liikuntahetket omassa ryhmässä, esim. hyppy- ja

tasapainoharjoituksia - pihasuunnistus. 3. KÄDENTAIDOT, - PIIRTÄMINEN: KUVATAIDE - lyijykynällä, värikynillä, liiduilla, hiilellä - LEIKKAAMINEN - LIIMAAMINEN - ASKARTELU - MAALAAMINEN: sormiväreillä, peite- ja vesiväreillä - PAINANTA :oma jalka/käsi, sabluuna, juures, paperi, kangas - PUJOTTELU: helmet, pahvikuvat - PISTELY - PERUS- JA VÄLIVÄRIT - RAKENTELU - MUOVAILU: muovailuvaha, taikataikina, savi, paperimassa, lumi - neuvotaan ja opastetaan erilaisten välineiden ja materiaalien

käytössä: miten kynää ja sivellintä pidetään kädessä, miten sakset toimivat - kerrataan ja toistetaan mahdollisimman paljon - tarvikkeiden esilläpito -> lapset voivat halutessaan piirrellä,

väritellä - mahdollisuus kokeilla erilaisia materiaaleja ja työkaluja - nimetään värejä arkipäivän tilanteissa - rakenteluissa erilaiset palikat, luonnon uusiomateriaalien käyttö.

4. DRAAMA - lasten esitykset, omat esitykset, ohjatut esitykset - pantomiimi - retket teatteriin ja elokuviin - juhlat, yhteiset lauluhetket - mielikuvituksen ruokkiminen, esim. merirosvojumppa,

joulumatkustus.

3 – 5-vuotiaat

1. MUSIIKKI - tuotetaan musiikkia erilaisilla soittimilla ja kehonosilla - osaston oma levyraati

- rohkaistaan lapsia ilmaisemaan itseään musiikillisesti, liikunnallisesti,

draaman keinoin, tanssien, kädentöissä, innostaen, mutta hienovaraisesti

- tuetaan lasta nauttimaan itsensä tuottamasta taiteesta - toiminnassa pyritään elämyksellisyyteen 2. LIIKUNTA - sisä- ja ulkoliikuntaa: jumppaa, liikunnallisia leikkejä ja vapaata

leikkiä 3. KÄDENTAIDOT - pyritään tekemisen iloon ja onnistumisen ja oivalluksen

kokemuksiin tekemällä oman näköistä ohjatusti sekä omaa näkemystä noudattaen

4. KIRJALLISUUS - sadut, lorut, satu- ym. CD:t - kirjastoretket - tv:n lastenohjelmat (iltahoito) - jumpalla - lasten omat tanssiesitykset - lauluhetkillä: tanssileikeissä, tansseissa. 5. DRAAMA - osallistuminen kulttuuritapahtumiin, esim. karnevaaleihin - kulttuuritapahtumissa ja näyttelyissä vieraileminen:

osallistuminen vuosittain Lahden lasten talvikarnevaaleihin - teatteriretket, taitoluistelijoiden näytökset - päiväkodillemme kutsutaan vierailijoita esim. nukketeatteri, pelle,

taikuri, musiikkioppilaitoksen esiintyjiä mahdollisuuksien mukaan.

4. EETTINEN ORIENTAATIO

Pohditaan ja tarkastellaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen kysymyksiä. Tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Olennaista on ottaa huomioon lapsen kehitystaso. Käsitellään myös lasten maailmaan kuuluvia pelkoja, ahdistusta ja syyllisyyttä. Niihin paneudutaan lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi.

1 – 2 –vuotiaat

1.TOISTEN HUOMIOON- - aikuisen oma toiminta mallina lapsille, johdonmukaisuus, OTTAMINEN tasapuolisuus - harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoja - yksilöllinen huomioonottaminen, persoonan kunnioittaminen. 2. OIKEAN JA VÄÄRÄN - mikä on oikein ja mikä on väärin EROTTAMINEN - hyvät käytöstavat, esim. ei saa ottaa lelua toisen kädestä, ei saa

töniä, lyödä …puheen sävy myönteistä - vuorovaikutuksen laadun huomioiminen jokapäiväisissä

tilanteissa. 3. YKSILÖLLISYYS - kasvattaja ohjaa lasta, kertoo, neuvoo, kieltää….yhdessä

elämisen perussääntöjä - tässä ja nyt tilanteisiin reagoiminen, tavallisessa arkipäivässä - tuetaan lapsen yksilöllisyyttä niin, että hän pystyy toimimaan

ryhmän jäsenenä. 4. VÄLITTÄMINEN

- aito läsnäolo ja lapsen huomioiminen kuuntelemalla ja pysähtymällä

- halu ja taito oppia tuntemaan lapsi yksilönä: hänen ominaiset tapansa olla ja toimia

- suhtautuminen luontoon ja luonnonsuojeluun.

3 – 4-vuotiaat

1. TOISTEN HUOMIOON- - hyväksytään oma ja toisten erityisyys -> aikuisen oma toiminta OTTAMINEN mallina: johdonmukaisuus, säännöllisyys, tasapuolisuus

- suvaitsevaisuus, itsehillintä ja –hallinta -> aikuinen ohjaa lasta -> kertoo, neuvoo, kieltää

- opetellaan vastuuta omista tunteista ja tekemisistä - opetellaan oman ja toisen työn arvostamista.

2. OIKEAN JA VÄÄRÄN - pyritään selvittämään erimielisyydet puhumalla, esim. ketään ei EROTTAMINEN saa lyödä, se on väärin

- opetellaan pyytämään ja antamaan anteeksi, jos on tehnyt jotain väärää

- kannustetaan lasta rehellisyyteen - hyvän ja pahan tunnistaminen ja erottaminen erilaisten satujen

avulla - toden ja epätoden erottamista toisistaan (lasten omat

kertomukset), joissa aikuisen osallistuminen on tärkeää kuuntelemalla ja kyseenalaistamalla.

3. YKSILÖLLISYYS - moninaisuuden ja erityisyyden hyväksyminen -> aikuisen oma

toiminta mallina - annetaan myös kaverille mahdollisuus omiin mielipiteisiin - käydään lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä keskusteluja. 4. VÄLITTÄMINEN - elämän kunnioitus: turvallinen ilmapiiri: halu, taito oppia tuntemaan lapsi yksilönä - kasvattajien halu tutustua millainen lapsi on luonteeltaan, mitkä

ovat hänen vahvat puolensa, miten lapsi ajattelee ja toimii - kohdataan perheeseen liittyvät mahdolliset arat asiat: kuolema, avioero, sairastumiset tms. - autetaan lapsen myönteisen minäkuvan vahvistumista -> läsnä

oleva, turvallinen aikuinen.

3 – 5-vuotiaat

1. TOISTEN HUOMIOON- - noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä ja tapoja -> OTTAMINEN perusteellaan lapselle, miksi sovittuja sääntöjä noudatetaan

- hyväksytään oma ja muiden erityisyys ja ihmisten moninaisuus - kunnioitetaan lapsia ja aikuisia yksilöinä - huomioidaan arvomaailma -> käytetään apuna keskusteluja ja

kirjallisuutta - kiinnitetään huomiota käytöstapoihin -> aikuisten oma

esimerkki - lapsen hyvä olo ryhmässä -> toimintakauden alussa tehdään

ryhmän omat hyvän mielen sopimukset yhdessä lasten kanssa - käytetään sanoja: kiitos, ei kiitos, ole hyvä - opetellaan pyytämään anteeksi ja opetellaan mitä anteeksi

antaminen tarkoittaa - yleensä opetellaan hyviä käytöstapoja

- lasten, vanhempien ja kollegoiden arvostus, kunnioitus, tasa-arvo, ystävällisyys

2. OIKEAN JA VÄÄRÄN - ristiriitatilanteiden selvittely puhumalla ja neuvottelemalla EROTTAMINEN - vastuun ottaminen omasta toiminnasta.

3. YKSILÖLLISYYS - lapsen ja vanhemman kuunteleminen -> pysähdytään

kuuntelemaan - tuetaan vanhempia kasvatustyössä kannustamalla,

rohkaisemalla ja kuuntelemalla. 4. VÄLITTÄMINEN - lasta askarruttavien asioiden läpikäyminen -> kirjallisuutta

hyväksikäyttäen käsitellään tunnetiloja. 5. TUNTEIDEN - kannustetaan lapsia ilmaisemaan tunteensa – niin surulliset ILMAISU, ITSENSÄ kuin iloisetkin – ja puhumaan tunteista HYVÄKSYMINEN - opetellaan sietämään pettymyksiä, esim. pelien kautta, aina ei voi

voittaa - lapsen itsetunnon vahvistaminen myönteisen palautteen avulla.

6. ITSENSÄ - kannustetaan, rohkaistaan, annetaan malli omien mielipiteiden ILMAISEMINEN ja tarpeiden ilmaisemiseen sanallisesti tai korvaavan kommunikaation muodoin.

5. HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO

Lasten kanssa rakennetaan kuvaa menneisyydestä ja nykyisyydestä esineiden ja dokumenttien avulla. Tutustutaan lähiympäristön ja kotiseudun kohteisiin ja nähtävyyksiin sekä oman kotikaupungin tapahtumiin. Alle kolmivuotiaiden kanssa toiminnassa keskitytään tällä hetkellä elettävään, käsillä olevaan hetkeen ja sen haltuunottoon. Pienillä lapsilla perspektiivi menneeseen aikaan muodostuu omien tapahtumien kautta, esim. silloin, kun luovuin tutista tai silloin kun opin kuivaksi.

1 – 2 –vuotiaat

1. OMA PERHE - käsitteet aikuinen – lapsi, perhe, lähipiiri -> puhutaan äidistä, isästä, isovanhemmista, sisaruksista - päiväkodilla järjestetään vuosittain avoimet ovet ”isovanhempien

päivän” merkeissä -> tuetaan lasten suhdetta isovanhempiin, jotka ovat tärkeitä perheiden omien perinteiden jatkamisessa

- katsellaan kuvia ja valokuvia. 2. PÄIVÄKOTI JA - tutustutaan päiväkodin lähiympäristöön kävellen ja retkeillen sekä LÄHIYMPÄRISTÖ ulkoilun lomassa -> luo pohjaa myöhemmälle historian haltuunotolle - nyky-yhteiskunnan toimintaan tutustuminen retkeilemällä yms. - kirkkohistoriaan tutustuminen kirkossa - kasvunkansiot ja dokumentointi. 3. PERINTEET - perinneleikit ja -laulut - päiväkodin omat perinteet -> vuosittain toistuvat tapahtumat, esim. pulkkamäki-ilta, isovanhempien päivä jne. - suomalaisten omat perinneleikit, -sadut ja –laulut -> laulellaan,

leikitään, loruillaan esim. harakka huttua keittää, Körökörö, Konkkis konkkis, Kapokapo karhunpoika.

3 – 4-vuotiaat

1. OMA HISTORIA - keskustelut lasten ja vanhempien kanssa lisäävät tietoisuutta lapsesta ja hänen kasvustaan

- vastataan lapsen kysymyksiin menneistä tapahtumista ja asioista - kasvunkansio, johon kirjataan ylös lapsen ikäkauteen ja kehitykseen kuuluvia asioita - millaista oli silloin, kun omat isovanhemmat olivat lapsia - millaista oli silloin, kun ei ollut puhelinta, Tv:ta tai tietokonetta -> keskustelut, tarinat ja kuvat menneestä.

2. PÄIVÄKOTI JA - tutkitaan lähiympäristöä – mitä patsaita, tunnusmerkkejä, LÄHIYMPÄRISTÖ muistomerkkejä löytyy - lahtelaisuus -> mitä Lahdelle ominaista löytyy – hyppyrimäet, radiomastot, vesistö - millainen kotikaupunkimme Lahti ole ennen ja nyt? - retket kohteisiin, joissa vanhoja tavaroita (Yli-Marolan kotieläinpiha) - kalenteri. 3. PERINTEET JA - suomalaiseen kulttuuriperinteeseen tutustuminen mm. perinneleikkien, JUHLAT -laulujen, -lorujen, -satujen ja –kertomusten avulla - sananlaskut ja arvoitukset - tutustutaan perinneruokiin, esim. jouluna laatikkoruuat - itsenäisyyspäivä - Kalevalan päivä - joulu - pääsiäinen -> vietämme meille tärkeitä juhlia ja kerromme lapsille juhlien merkityksestä (yhteiskunnallinen tai uskonnollinen) ja niihin liittyvistä perinteistä (perinneleikit, tanhut, laululeikit) - tuodaan näytille vanhoja esineitä - tehdään pieniä esityksiä - kerrotaan menneestä ajasta - isovanhempien päivä. 4. AMMATIT - tutustutaan lapsia kiinnostaviin (esim. vanhempien) ammatteihin

kirjojen, kuvien tai tutustumiskäyntien avulla -> poliisi, lääkäri, kauppias, myyjä

- leikitään roolileikkejä (kauppa, pankki, lääkäri).

3 – 5-vuotiaat

1. OMA HISTORIA - kasvunkansiot - keskustelutuokiot lapsen kanssa - oman suvun historiaan tutustuminen -> vanhempien ja isovanhempien kotipaikan tutkiminen Suomen kartasta, vanhempien muistelmat - piirretään perhekuva, tehdään sukupuu - isän- ja äitienpäivän huomioiminen 2. LÄHIYMPÄRISTÖ - kotikaupungin tapahtumat ja ja perinteet -> retket, tapahtumiin

osallistuminen, esim. lasten olympialaiset, vappu-tori, Salpausselän- kisat

- päiväkodin perinteet -> isovanhempien päiväperinteen ylläpitäminen 3. KULTTUURI- - sadut ja kertomukset PERINNE, perinneleikit ja –laulut SUOMEN

HISTORIA - suomalaisuuteen kuuluvien päivien huomiointi, esim. Kalevalan päivä ja itsenäisyyspäivä

- keskustelut ja pohdinnat siitä, miten ennen on toimittu kun ei ollut sähköä, autoja ym. 4. AIKAKÄSITE - kalenterin käyttö: vuorokausirytmi, viikkorytmi - syntymäpäivien vietto - keskustelut lasten kanssa, esim. mitä teit viikonloppuna? Mitä tällä viikolla tapahtuu? - rakennetaan yhdessä lasten kanssa kuvaa menneisyydestä ja nykyisyydestä pohtimalla yhdessä ”vanhoja aikoja” retkillä lähiympäristöön, esim Marolan vanhat esineet, työkalut

- tutustutaan kotiseudun kohteisiin ja nähtävyyksiin: teatteri, radiomastot, perhepuisto, Radio- ja TV-museo.

6. USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO

Tässä orientaatiossa perehdytään lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin. Orientaation keskeisenä elementtinä ovat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Tämän orientaation sisällöt sovitaan vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa lapsikohtaisesti.

1 – 2-vuotiaat

1.USKONNON JA - kristilliset juhlat -> joulu ja pääsiäinen, askarrellaan juhliin liittyviä KATSOMUKSEN tunnusmerkkejä mm. jouluna enkeli, pääsiäisenä tipu, rairuoho PERINTEET, - teemme kirkkovierailuja ja yhteistyötä seurakunnan kanssa TAVAT JA - tutkimme yhdessä uskonnollisia kirjoja ja laulamme lauluja KÄYTÄNNÖT - osallistutaan seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin: joulukirkko,

pääsiäisvaellus tai pääsiäiskirkko, enkelinäyttely.. - kuunnellaan esim. päiväunille mennessä hengellisiä lastenlauluja - eletään yhdessä lasten ja perheiden kanssa perheiden

elämäntapahtumia, esim. ristiäiset, häät ja hautajaiset -> tarjotaan lapselle mahdollisuus

ihmettelyyn, kyselyyn ja pohdintaan. 2.HENKISET JA - anteeksiantaminen, anteeksisaaminen ja armo -> pohditaan miten ne

HENGELLISET näyttäytyvät jokapäiväisessä arjessa ja miten me niitä toteutamme ASIAT - lähimmäisen auttaminen, tasavertainen kohtelu -> perusarvojen

käytännöntoteutus tavallisessa arkipäivässä yhdessä elämisen kautta.

3 – 4-vuotiaat

1.USKONNON JA - rukous, hengelliset laulut ja virret -> laulut ja laululeikit, esim. KATSOMUKSEN aamupiirissä, hengellinen unimusiikki

PERINTEET, - raamatun kertomuksiin tutustuminen -> osallistutaan srk: järjestämiin TAVAT JA tilaisuuksiin esim. joulukirkko, pääsiäisvaellus tai –kirkko KÄYTÄNNÖT - suuremmat kristilliset juhlat -> pyhiin liittyvät kädentyöt, esim.

jouluenkeli, tiput, rairuoho - kirkollisten juhlapyhien merkityksen ymmärtäminen -> kirkossa käynnit joulun alla ja pääsiäisenä - Raamatun tapahtumien konkretisointi -> joulukuvaelmat, pääsiäisvaellus ym. - keskustellaan lasten kanssa heitä askarruttavista aiheista, kuten ristiäiset, hautajaiset yms.

- lasten leikit ja eläytyminen, esim. ristiäiset ja häät. 2. HENKISET JA - hiljentyminen ->pienet hiljentymishetket esim. ennen ruokailua HENGELLISET - vastataan lasten kysymyksiin esim. kuolemasta ASIAT - erilaisista Raamatun kertomuksiin liittyvistä henkilöistä ja hahmoista

jutteleminen, esim. Jeesus, enkelit - vastataan lasten kysymyksiin -> uskonnolliset kuvakirjat ja kertomukset -> järjestetään muuta toimintaa sellaiselle lapselle, joka ei saa osallistua kristilliseen uskontokasvatukseen, huomioidaan mm. ruokavalio

- toteutetaan luterilaisia perusarvoja arkipäivässä -> keskustelut lapsiryhmässä esim. johonkin uskonnolliseen kysymykseen liittyen

- harjoitellaan yhdessä toimimisen/elämisen taitoja - tässä ja nyt tilanteisiin reagoiminen, esim. riitatilanteet - tunnetilojen käsittelyssä käytetään kirjallisuutta apuna.

3 – 5-vuotiaat

1. USKONNON JA - kirkkovuoden juhlat -> huomioidaan kirkkovuoden tärkeimmät juhlat KATSOMUKSEN - vietetään juhlia tradition mukaan -> käydään läpi eri keinoin juhlien PERINTEET, merkitys ja sanoma, esim. näytelmät, kertomukset, seimiretki,

kirkkohetki TAVAT JA - lauletaan juhliin liittyviä hengellisiä lauluja ja virsiä KÄYTÄNNÖT - kotikirkkoon tutustuminen -> teemme yhteistyötä lähikirkon kanssa,

vierailut - ruokarukous, iltarukous - osallistutaan joulu- ja pääsiäiskirkkoon sekä srk:n järjestämiin

tapahtumiin, esim. seikkailuretki Beetlehemiin. 2. HENKISET JA - hiljentyminen, pyhyyden tunne -> pohditaan miten eroavat toisistaan

HENGELLISET arkipäivä – juhlapäivä, arkitoimet – juhlatapahtumat ASIAT - juhlapäivinä luodaan yhdessä lasten kanssa juhlallinen tunnelma

kynttilöiden, kukkien, musiikin ja erityisjärjestelyiden avulla -> ollaan herkkänä ja aidosti kiinnostuneita lasta pohdituttaviin kysymyksiin, ei anneta lapselle liian tyhjentävää vastausta, vaan annetaan lapsen pikkuhiljaa syventää pohdiskelujansa ja esittää lisäkysymyksiä

- käsitellään tarpeen tullen vaikeita asioita, esim. kuolemaa ja vastataan lapsen asettamiin kysymyksiin.