juurikassarka - sjtettä yritykset myisivät kiinti-öitä 6 miljoonan tonnin edestä neljän vuoden...

Juurikassarka 3/2005 - 1

Nr 3 2005

JUURIKASSARKA

2 - Juurikassarka 3/2005

JUURIKAS-SARKA 3/2005

18. vuosikerta

PäätoimittajaPäätoimittajaPäätoimittajaPäätoimittajaPäätoimittajaNils Lindroos

TTTTToimitussihteerioimitussihteerioimitussihteerioimitussihteerioimitussihteeriMarte Römer-Lindroos

TTTTTaittoaittoaittoaittoaittoMarte Römer-Lindroos

JulkaisijaJulkaisijaJulkaisijaJulkaisijaJulkaisijaSokerijuurikkaan Tutkimus-keskus

TTTTToimitusneuvostooimitusneuvostooimitusneuvostooimitusneuvostooimitusneuvostoEllen Huan-NiemiTimo KailaMatti KukkolaAntero Sorrola

TTTTToimituksen osoiteoimituksen osoiteoimituksen osoiteoimituksen osoiteoimituksen osoiteSokerijuurikkaan Tutkimus-keskusKorvenkyläntie 20125170 KOTALATOPuh. (02) 770 8200Faksi (02) 770 [email protected] www.sjt.fi

ISSN 0789-2667ISSN 0789-2667ISSN 0789-2667ISSN 0789-2667ISSN 0789-2667

Tammisaaren kirjapaino OyTammisaari

Osoitteenmuutokset:Viljelijät viljelytoimistoon,muut toimitukseen

Lehden ilmestymisaikatulu vuonna 2005Lehden ilmestymisaikatulu vuonna 2005Lehden ilmestymisaikatulu vuonna 2005Lehden ilmestymisaikatulu vuonna 2005Lehden ilmestymisaikatulu vuonna 2005 nro nro nro nro nro aineistopäiväaineistopäiväaineistopäiväaineistopäiväaineistopäivä ilmestymispäivä ilmestymispäivä ilmestymispäivä ilmestymispäivä ilmestymispäivä

44444 7.11. 14.12.7.11. 14.12.7.11. 14.12.7.11. 14.12.7.11. 14.12.

Sisältö:

EU antoi sokeriasetusesityksen, muttamitkä ovat sen seuraukset? 3EU:n sokeriuudistus 4Sokerijuurikaskasvustojen optimaalinen tiheys 8Turvallinen liikkuminen tehdasalueella 10Muutoksia Säkylän kuljetusjärjestelyihin 12Valmistautuminen korjuukauteen 15Sokerin lisäksi erinomaisia rehujakeita 20Jaakko Kesti Satakunnastaneuvottelukunnan uusi jäsen 23Hillo-marmeladisokeri innostaahilloamaan läpi vuoden 24Satovahinkoilmoitus 27Aumaajan muistilista 29Yhteystiedot 30


Komission sokeriasetusesitys annettiinjulkisuuteen juuri ennen juhannusta. Sil-

loin sen uutisarvo oli jo ehtinyt haihtua. Oli-han esityksen sisällöstä keskusteltu lehdis-tössä jo kuukautta aikaisemmin Brysselistätulleen “vuodon” johdosta. Esityksen karusisältö herätti maassamme oikeutettua pa-heksumista, mutta koska ensimmäiset tie-dot olivat epävirallisia, kukaan ei oikein voi-nut kommentoida asiaa vuotovaiheessa.

Virallinen versio oli juuri niin murskaavakuin ennakkotiedot antoivat olettaa.

Juurikkaiden hinta tulisi laskemaan 43 pro-senttia EU-tasolla, mutta meidän hintata-somme laskisi 46,7 prosenttia, koska hin-tamme on EU:n laskeman hinnan yläpuolel-la. Sen lisäksi sokerille tulisi tuotantomak-su, joka sekin vielä osaltaan laskee juurik-kaan hintaa.

Hinnan laskua tosin kompensoitaisiin 60prosenttisesti, mikä meillä olisi 420 eu-

roa hehtaarilta komission kaavamaisen las-kutavan mukaan. Kompensaatio on suhteu-tettu satoon ja on sen vuoksi 200–300 eu-roa hehtaarilta alhaisempi Suomessa kuinKeski-Euroopassa. Kompensaatio ei saisiolla tuotantoon sidottu, eikä se siksi lisääjuurikkaan viljelyn motivaatiota. Juurikkai-den hinnan alennus olisi niin suuri, ettei kes-tävää kilpailukykyä muihin kasveihin verrat-tuna kannattavuuslaskelmien mukaan saa-vutettaisi.

EU antoisokeriasetusesityksen, muttamitkä ovat sen seuraukset?

Kesällä 2004, runsas vuosi sitten, ko-missio antoi tiedonannon, jossa se sel-

vitti sokeriuudistusta koskevia suunnitelmi-aan. Silloin haluttiin tehdä mahdolliseksisiirtää sokerikiintiöitä maasta toiseen, mikäherätti voimakkaita vastalauseita. Nykyi-sessä esityksessä on valittu toinen tie sa-man päämäärän saavuttamiseksi, siis so-kerintuotannon uudelleenjaon toteuttami-seksi EU:n sisällä. Kaikkien sokerintuottaji-en rahoittaman rakenneuudistusrahastonavulla sokeriyhtiöt saisivat huomattavia kor-vauksia, jos ne lakkauttavat sokeritehtaanja samalla luopuvat vastaavasta sokerikiin-tiöstä, joka tällöin peruuntuisi. Nopean pää-töksen vauhdittamiseksi korvaukset olisi-vat voimakkaasti laskevia ja siis suurimmil-laan alkuvaiheessa.

Maatalouskomissaarin lausunnon mu-kaan uudistusesityksen tarkoituksena

on sokerintuotannon uudelleen järjestelyEU:ssa ja sen keskittäminen parhaille tuo-tantoalueille. Tämä on uusi avaus maatalo-uspolitiikassa. Se on jyrkässä ristiriidassaSuomen päämäärän kanssa, jonka maa- jametsätalousministeriön sokeristrateginentyöryhmä on muotoillut ja asianomaiset mi-nisterit vahvistaneet.

Vuoden loppupuolella tiedämme toden-näköisesti asetusesityksen poliittisen

käsittelyn tuloksen. Vaikuttaa, että asiassakäydään Daavidin ja Goljatin taistelu, jonkalopputulos on epävarma.

24.8.2005 Nils Lindroos


Esityksen pääsisältöEsityksen mukaan juurikaanhinta laskisi markkinointi-vuonna 2006/2007 32,86 eu-roon tonnilta ja vuonna2007/2008 edelleen 25,05euroon tonnilta. Sokeriyritysvoisi sopia viljelijöidenkanssa juurikkaan hinnanalentamisesta vielä 10 %:lla,jos esimerkiksi näin voitai-siin selvitä yrityksen tilapäi-sistä taloudellisista vaike-uksista. Myös kiintiön ylituotetun sokerin valmistuk-seen myydyistä juurikkaistapitää jatkossa maksaa vä-himmäishintaa vastaavahinta. Alueellistamislisääuusi asetus ei enää tunne.Tuotantomaksu säilyy, jos-kin nykyistä huomattavastipienempänä. Se ei enäävaihtele vuosittain vaan onaina 12 euroa/kiintiötonni.Sitä peritään vuodesta2007/2008 lähtien. Viljelijänosuus maksusta on 50 %.

Komissio ei esitä kiintiöidenleikkausta mutta A- ja B-kiintiöt yhdistettäisiin. Kiin-tiöiden yli tuotettu sokeri pi-täisi myydä biokemian tar-peisiin, siirtää seuraavaanvuoteen tai toimittaa Kanari-an saarten, Azorien ja Ma-deiran tarpeisiin. Muusta

kiintiön yli tuotetusta soke-rista teollisuuden on mak-settava ylijäämämaksu, jos-ta tulee niin korkea, että täl-laisen "ylijäämäsokerin”tuotanto estyisi. Teollisuu-teen tarkoitettu sokeri voi-taisiin käyttää tiettyjen ke-mian- ja lääketeollisuuden

tuotteiden valmistukseen,esimerkiksi bioetanolin tuot-tamiseen. Tämän sokerinhinta muodostuu aikanaanmarkkinoilla.

Koska yhteisöalueelle tuleeEU:n tekemien kansainvä-listen sitoumusten takia jat-

EU:n sokeriuudistusMaatalousylitarkastaja Leena Seppä, maa- ja metsätalousministeriö

Komissio jätti 22.6.2005 neuvostolle esityksensä uudeksi sokeriasetukseksija rakenneuudistusasetukseksi. Samalla se esitti asetusta viljelijöiden

suorista tuista muutettavaksi.


kossa entistä enemmän so-keria, ja toisaalta vientituenmaksamiselle on WTO:ssasovitut rajat, omaa tuotan-toa on pienennettävä. Ko-missio toivoo tämän toteu-tuvan rakenneuudistusoh-jelman myötä. Se odottaa,että yritykset myisivät kiinti-öitä 6 miljoonan tonninedestä neljän vuoden aika-na.

Komission mukaan hävitynWTO-paneelin vuoksi tuo-tantoa on vähennettävä 4,6miljoonaa tonnia. Ero 6 mil-joonan ja 4,6 miljoonan välil-lä selittyy sillä, että komis-sio haluaa jakaa lisäkiintiöi-tä miljoona tonnia niille mail-le, jotka ovat tuottaneet pal-jon C-sokeria. Tämä tarkoit-taisi sitä, että rakenneuu-distustuella pitäisi lopettaanoin 20 tehdasta “liikaa”,että muutamille maille voi-taisiin jakaa lisäkiintiöitä.Nämä maat ovat Belgia,Tsekin tasavalta, Tanska,Saksa, Ranska, Liettua,Hollanti, Itävalta, Puola,Ruotsi ja Yhdistynyt kunin-gaskunta.

Yritys saisi myymästäänkiintiöstä 730 euroa/tonniensimmäisenä vuonna. Ha-kemus pitäisi jättää31.7.2006 mennessä ja jä-senvaltion pitäisi tehdäpäätös 31.8.2006 mennes-sä. Rakenneuudistustukiolisi seuraavina vuosina625, 520 ja 420 euroa/tonni.Tuen porrastuksen odote-taan kannustavan nopeaankiintiöistä luopumiseen.

Viljelijä saisi rakenneuudis-tusrahoista korvausta, mi-

käli tehdas luopuu kiintiöstä2006/2007. Tuki olisi 4,68euroa/tonni viimeksi vanhanjärjestelmän mukaan teh-taalle toimitettua A- ja B-juu-rikasta. Muina vuosina vilje-lijä ei saisi rakenneuudistus-tukea. Sen sijaan hän saisikorvausta hinnan alenemi-sesta. Korvaus maksettai-siin tilatukena ja se olisi 60%:a. Komissio esittää, ettäse olisi tuotannosta irrotet-tua tukea.

Rakenneuudistustuen saa-dakseen yrityksen pitäisisulkea vähintään yksi teh-das. Tuen ehtona on, ettätuotanto lopetetaan täydelli-sesti, tuotantovälineet pure-taan, tehdasalueelle palau-tetaan hyvät ympäristöolotja henkilöstön uudelleenjär-jestelyä helpotetaan. Jä-senmaa ei voisi vaikuttaatehtaan lopettamiseen ja vil-jelijöitäkin vain kuultaisiin.Siitä, miten yritys voi tukira-hansa käyttää, ei ole mitäänerityisiä määräyksiä. Jossellaisia ei tulekaan, mikäestäisi yritystä investoimas-ta rahat johonkin toiseen jä-senmaahan tai vaikka Brasi-lian sokeriteollisuuteen?

Miten päätöksentekoetenee?Yhteisössä komissio esittääja neuvosto, eli jäsenvaltiot,päättää. MaatalousasioissaEuroopan Parlamentiltapyydetään lausunto, muttaitse päätöksentekoon se eiosallistu. Neuvostossa työetenee yleensä siten, ettäensin esitys käsitelläänasiantunt i javirkamiestentyöryhmässä, missä komis-siolta pyydetään selven-

nystä ja laskelmia, jotta esi-tyksen yksityiskohdistasaataisiin parempi käsitys.Seuraava ylempi taso onMaatalouden erityiskomi-tea, missä jäsenmaidenkannanotot ovat jo poliitti-sempia luonteeltaan. Sieltäkiperimpien asioiden ratkai-su siirretään ministereille.

Virkamiestason työryhmäon kuluttanut lukuisia työ-päiviä käydessään läpikaikki kolme asetusluon-nosta. Esitys näyttääkin johuomattavasti selkeämmäl-tä, vaikka jäsenmaiden kan-nat eivät olekaan lähenty-neet toisiaan. Maataloudenerityiskomiteassakin onkäyty alustavaa keskuste-lua aiheesta. Ministerit sai-vat kertoa ensimmäisetkommenttinsa jo heinä-kuussa. Todennäköisestikeskustelu jatkuu kaikillakolmella tasolla vielä pitkinsyksyä. Ministerit keskus-televat sokeriuudistuksestalokakuun kokouksessaan24.–25.10. Marraskuun ko-kouksessa 21.–22.11. toi-votaan lopullisen päätöksensyntyvän.

Keskustelu tiivistyyJäsenmaat ovat kertoneetalustavat kantansa uudis-tukseen. Ne eroavat toisis-taan hyvin paljon. Osamaista, kuten Suomi, haluaaesitykseen huomattaviamuutoksia ennen kuin ovatvalmiit sen hyväksymään.Toisessa ääripäässä ovatmaat, jotka haluaisivat vieläsuuremman hinnanleikkauk-sen ja poistaa kiintiöt koko-naan. Välissä on joukkomaita, joille komission esi-


tys kelpaisi joko sellaise-naan tai pienin muutoksin.Eniten keskustelua on syn-tynyt hinnan leikkauksensuuruudesta, kompensaati-on tasosta ja muodosta, A-ja B-kiintiöiden yhdistämi-sestä, lisäkiintiöistä, bioke-mian teollisuuteen tarkoite-tusta sokerista, rakenneuu-distustuesta ja sokerintuonnista.

Maatalousasioissa päätök-set tehdään määräenem-mistöllä. Siihen tarvitaan jä-senmaiden enemmistö javähintään 232 ääntä. Toi-saalta vastustava vähem-mistö voi vähintään 90 ää-nellä estää päätöksen teon.Jos riittävä määrä esitystävastustavia maita säilyy,esitys ei mene tällaisenaanläpi. Vasta tämän syksynkeskustelut näyttävät, mi-hin kompromissi asettuu.

Lisää tietoa EU-asioista saa kaikilla EU-kielillä internetsivul-ta http://europa.eu.int.

Komission maatalouspääosaston sivu on http://europa.eu.int/comm/agriculture/index_fi.htm. Sieltä löytyymm. tietoa sokeriuudistuksesta.

Jäsenmaiden äänimäärät:

Saksa, Ranska, Italia,Yhdistynyt kuningaskunta 29 ääntäEspanja, Puola 27 ääntäAlankomaat 13 ääntäBelgia, Tsekin tasavalta,Kreikka, Unkari, Portugali 12 ääntäItävalta, Ruotsi 10 ääntäTanska, Irlanti, Liettua, Slovakia, Suomi 7 ääntäKypros, Viro, Latvia, Luxemburg, Slovenia 4 ääntäMalta 3 ääntäYhteensä 321

WW

W.S

CH

OP

PE

.DE

Sokeripitoisuusennätystasoa

Tosi hyvä Ramularian kestävyys

Silmäämenestymisellesi

KWS SCANDINAVIA ABJörg PhilippsTel.: +49-5561 311 628 Fax: +49-5561 311 928E-mail: [email protected]

Me huolehdimme startista.

www.kws.com

Sopiva aikaiseen

sadon korjuuseen


Suuren ja hyvälaatuisen so-kerijuurikassadon perus-edellytyksenä on, että kas-vusto on elinvoimainen jariittävän tiheä, jotta se kyke-nisi keräämään itseensämahdollisimman tehok-kaasti auringon säteilyener-giaa.

Optimaalinen kasvutiheyson se, joka tuottaa viljelijälleparhaan mahdollisen loppu-tuloksen. Nykyisten viljely-suositusten mukaan tämäsaavutetaan, kun hehtaaril-ta korjataan 90 000–100 000korjuukelpoista yksilöä (hal-kaisija > 4 cm). Tämän kir-joituksen tarkoituksena onosoittaa, että nykyisellä sie-menen ja juurikkaan hinta-suhteella tavoite edelleenpitää paikkansa. Tulevai-suudessa meidän on ken-ties omaksuttava täysinuusi strategia, jos ”halpaa”juurikasta joudutaan tuotta-maan ”kalliilla” siemenellä.

Sokerijuurikaskasvustojenoptimaalinen tiheys

Matti Erjala, SjT

Vuosina 1991–1993 tehdyn kenttäkoesarjan mukaan taloudellisesti optimaa-liseen kasvutiheyteen päästään nykyisillä sokerijuurikkaan ja siemenen

hintasuhteilla, kun käytetään 45–50 cm:n riviväliä ja 18–24 cm:n siemenetäi-syyttä, mikä on lähes sama kuin nykyinen käytäntö.

Taloudellisin kasvutiheys voi kuitenkin lähitulevaisuudessa muuttua, joskaavailtu sokerijuurikkaan hinnanalennus toteutuu. Aiheeseen voidaan

palata välittömästi, kun poliittiset päätökset ovat tiedossa.

Optimaalinen kasvutiheyssaattaa tulevaisuudessaolla aivan jotain muuta kuintämän hetkinen tilanne. Ai-heesta tehdään Sokerijuu-rikkaan Tutkimuskeskuk-sessa kenttäkokeita jo kol-matta vuotta.

Tämän kirjoituksen lähde-aineistona käytettiin tulok-sia ”Riviväli- ja kylvöetäi-syys -koesarjasta”, jokatehtiin vuosina 1991–1993neljällä eri koepaikalla:

koejäseniä oli kaikkiaan 16kpl (4*4). Taimistumisolo-suhteet olivat ”normaalit”kaikilla koepaikoilla.

Biologinen optimiMatemaattisesti on voitulaskea kaikille koepaikoilleyhteinen malli, joka kuvaakiteytyvän sokerisadonkäyttäytymistä, kun sie-menetäisyys ja riviväli vaih-televat. Piirroksessa 1 mallion esitetty graafisesti. Opti-mialue on munan muotoisel-

Vuosi Koepaikka Maalaji

1991 Perniö,Nirva HeS (hiuesavi)1992 Köyliö,Räpi He (hiue)1993 Perniö,Nirva HtS (hietasavi)1993 Perniö,Vanhainkoti KHt (karkea hieta)

Koetekijöinä olivat riviväli(30 cm, 45 cm, 60 cm ja 75cm) ja kylvöetäisyys (6 cm,10 cm, 15 cm ja 22,5 cm) janäistä molemmista kaikkimahdolliset yhdistelmät eli

la alueella. Tarkka mate-maattinen maksimi saavu-tetaan, kun riviväli on 26,3cm ja siemenväli 16,7 cm.Korjuukelpoisia yksilöitä ontällöin 158 000 kpl/ha. Malli


Piirros 1.Biologinen optimi

Piirros 2.Taloudellinen optimi

Suuret kiitokset prof. Seppo Mustoselle Helsingin yliopistosta malliensaattamisesta graafiseen muotoon hänen kehittämällään SURVO MM–ohjelmistolla.

010

2030

4050

6070

8090

100

Riviväli (cm

)

0 5

10 15 20 25S

iemen

etäisyys (cm)

010

2030

4050

6070

8090

100

Riviväli (cm

)

0 5

10 15 20 25S

iemen

etäisyys (cm)


on kuitenkin niin ”laakea”,että koko munan alueellasato pysyy koko ajan lähesmaksimitasolla. Vaihteluvä-lit ovat siis varsin suuret. Ki-teytyvän sokerisadon biolo-ginen optimi saavutetaan18–35 cm:n rivivälillä ja12,5–21 cm:n siemenvälillä.Piirroksessa jokainen kor-keuskäyrä optimialueen ul-kopuolella merkitsee 50:nkilon alennusta kiteytyväänsokerisatoon. Kuvaa tarkas-teltaessa on syytä muistaa,että malli on tarkka ainoas-taan niillä siemenetäisyyk-sillä ja riviväleillä, jotka oli-vat koetekijöinä.

Taloudellinen optimiKiteytyvän sokerisadon ta-loudellinen optimi on esitet-ty piirroksessa 2. Taloudelli-sessa tarkastelussa sadonbruttoarvosta vähennettiinsiemenkustannukset. Sa-don bruttoarvo saatiin sel-ville, kun käytettiin vuoden2004 sokerijuurikkaan hin-noitteluperusteita. Keski-määrin kiteytyvän sokerisa-don viljelijähinta oli 382,0euroa/1 000 kg (vaihteluväli378,5–385,3 euroa). Laskel-missa käytetty siemenenhinta oli vuoden 2004 paino-tettu keskihinta, 166,97 eu-roa/siemenyksikkö. Piirrok-sen munanmuotoisella alu-

eella on taloudellisin ”kas-vutiheys”. Tarkka mate-maattinen maksimi saavu-tetaan, kun riviväli on 41,1cm:ä ja siemenväli 20,0cm:ä. Koetulosten mukaankorjuukelpoisia yksilöitä ontällöin 87 000 kpl/ha. Myöstaloudellinen malli on ”laa-kea”, minkä vuoksi talou-dellisen optimin voidaankatsoa olevan koko munanalueella. Taloudellinen opti-mi saavutetaan rivivälillä34–50 cm:ä ja siemenetäi-syydellä 18–24 cm:ä. Piir-roksessa korkeusvyöhyk-keet ovat 19 euron välein,sillä 50 kilon sokerin viljeli-jähinta on noin 19 euroa(vrt. piirros 1). Käytännössäkäytetään enimmäkseen45–50 cm:n riviväliä ja 15–21 cm:n siemenetäisyyttä.Nämä osuvat aika hyvinkoetulosten taloudellisim-malle alueelle. Ainoastaan15 cm:n siemenetäisyysnäyttäisi näiden koetulos-ten valossa olevan jo ”epä-taloudellinen”. Tämän ovatjo useimmat viljelijät oival-taneet käytännössä ja hekäyttävät 18 cm:ä tai sitäsuurempaa siemenetäi-syyttä. Tämä on myös so-keritehtaiden edun mukais-ta, koska suurempien juu-rikkaiden leikkaus onnistuuparemmin.

Tästä jokainen ymmärtää,että tehdasalueella ajetta-essa on noudatettava eri-tyistä varovaisuutta. Vaikkatehtaiden piha- ja liikenne-järjestelyt poikkeavat jonkinverran toisistaan, pätevätsamat pääperiaatteet sekäSalossa että Säkylässä. Pe-ruslähtökohtana turvallisuu-delle on riittävän alhainenajonopeus. On ajettava niinhiljaa, että pystyy havain-noimaan muut kulkijat ja eh-tii reagoida yllättäviinkin ti-lanteisiin. Vaaoille on lisäksiajettava erityisen varovasti,max. 5 km/h, ja pysäytettä-vä ilman äkkijarrutusta. Vaa-

Turvalline

Käyntikaudella liikennetehdasalueella on erit-täin vilkasta ja edellyt-tää, kuten liikenneyleensäkin, hyvää yh-teispeliä, jotta selviäi-simme ilman ongelmiaja vahinkoja. Reilunkahdensadan juurikas-kuorman lisäksi liikkuutehtailla päivittäin pari–kolmekymmentä soke-rin- ja rehunkuljetusrek-kaa, apuaineita ja tarvik-keita tuovia ajoneuvoja,tehtaan pyöräkuorma-ajat sekä iso joukkomuita kulkijoita sekäautoilla että jalan, Säky-lässä vielä junaliiken-nettäkin.


en liikkuminen tehdasalueellaJorma Paldanius, Sucros Oy Salo

Markku Haikonen, Sucros Oy Säkylä

kasillan voimakas heilah-dus voi vahingoittaa punni-tusantureita, jotka ovatherkkiä ja myös kalliita,elektronisia laitteita.

Näytteenottaja säätelee va-lojen avulla liikennettä pur-kauspaikoille. Hänen anta-miaan ohjeita tuleekin eh-dottomasti noudattaa, silläruuhka kentällä lisää vahin-kojen riskiä. Itse purkauk-

Etenkin purkauspaikoilla on vältettävä liikkumista autonulkopuolella.

Vaaoille on ajettava varovasti ja pysäyttettäväilman äkkijarrutusta.

sessa on tarkoin seurattavaja noudatettava ohjeita pur-kauspaikoista ja muusta lii-kennöinnistä. Oleskelua ajo-neuvon ulkopuolella tulee

välttää eikä kippaavan ajo-neuvon läheisyydessä saamissään tapauksessa olla.Jokaisena syksynä on vä-hintään yksi ajoneuvo,yleensä peräkärry, kaatunutkipattaessa. Purkausalueil-la liikkuvien on lisäksi käy-tettävä turvaliiviä.

Tehtaiden kuljetustoimistottiedottavat poikkeustilan-teista ja antavat tarvittaes-sa lisäohjeita. Kun olemmeliikkeellä oikealla asenteellaja otamme huomioon muutliikkujat, selviämme turvalli-sesti tulevastakin käynti-kaudesta. Yhteispelillä sesujuu !


Tarve Säkylän sokeritehtaankuljetusjärjestelmien muut-tamiseksi on kasvanut vuo-sittain. Liikenteen ruuhkau-tuminen, varsinkin aamu-päivisin, on muodostunutvälillä ongelmaksi. Analy-soituamme tehtaalle tulevaajuurikasvirtaa olemme huo-manneet, että juurikkaan-tuojien joukossa on niin au-toilijoita kuin viljelijöitä, jot-ka saavat päivittäisen kulje-tusurakkansa valmiiksi johyvissä ajoin iltapäivällä,vaikka vastaanottoaikaa oli-si jäljellä iltaan asti. Päivit-

Muutoksia Säkylänkuljetusjärjestelyihin

Timo Mäki, Lännen Tehtaat Oyj

täisen tasaisen juurikasvir-ran varmistamiseksi olem-me sopineet sopimusviljeli-jöiden ja -autoilijoiden kans-sa eräistä muutoksista, jot-ka koskevat tulevan syksynjuurikasajojen pelisääntöjä.

Yhteiset pelisäännötJatkossakin kaikkia juurik-kaantuojia koskevat samatja yhteiset pelisäännöt. Kul-jetussuunnittelu perustuuedelleen viljelijän sukuni-men alkukirjaimen mukaanvuosittain kiertävään vuo-rottelujärjestelmään. Päivit-

täiset ajomäärät määräyty-vät samojen kriteerien mu-kaan tapahtuu kuljetus sit-ten autoilijan tai viljelijän toi-mesta. Vastaanottopihantoimintaohjeet on pantu kir-jalliseen muotoon ja se tul-laan jakamaan kaikille juu-rikkaantuojille ennen käynti-kauden alkua. Toivommekaikkien kuljettajien tutustu-van niihin. Ohjeita noudatta-malla uskomme liikkumisenvastaanottopihalla tulevanentistä joustavammaksi jaturvallisemmaksi. Uusinaasioina tulevat esille työtur-

Sucroksen Säkylän sokeritehtaan nykyiset kuljetusjärjestelmätovat olleet käytössä jo vuosia. Alan toimintaympäristössä on

sinä aikana tapahtunut suuria muutoksia. Sokeritehtaiden määräon laskenut ja nykyisten tehtaiden vastaanottamat juurikasmää-rät ovat kasvaneet. Juurikas on keskittynyt harvemmille tiloille,

joilla on entistä suuremmat pinta-alat.

Säkylän tehtaan piipusta tuleva höyry kertoo lähiseudulle juurikaskäynnin alkami-sesta.


Ei jäniksenselässä!

Vielä ei tarvitse hoppuilla. Olemme siirtäneet Juurikas-sarjan lannoitteiden hintaporrastusta niin, että oletoikeutettu suurimpaan, 12 %:n alennukseen vieläjoulukuun lopussa. Tietysti voit varmistaa varmankasvun ja tilata tutut tuotteet jo nyt.

12%12%joulukuunloppuun

asti!


vallisuuskortti, jonka saan-nin edellytyksenä olevakoulutus onkin jo käynnis-tetty, sekä turvaliivin käyttö-vaatimus kaikille vastaanot-topihalla liikkuville.

Päiväkohtaiset toimi-tusmäärät suuremmiksiTehtävillä muutoksilla täh-dätään ajossa olevan päivä-kohtaisen ajoneuvomääränpienentämiseen, jolla us-komme olevan merkitystäruuhkautumiseen. Periaat-teena on, että ajovuorossaoleville ajoneuvoille ajetta-vaa riittää koko vastaanot-topäivälle. Siksi olemmemääritelleet autoilija- tai vil-jelijäkohtaisesti päivittäisettoimitusmäärät ja tarvitta-

van ajoneuvomäärän. Suu-rin muutos tulee olemaanniille, jotka tähän asti ovattoimittaneet kuorman taikaksi päivässä.

Niille, jotka tähänkin astiovat ajaneet täysipäiväi-sesti muutokset jäävät vä-häisiksi. Pienemmän koko-naisjuurikasmäärän kuljet-tajille päivät syksyn juuri-kasajossa vähenevät ja va-paapäivät juurikasajosta li-sääntyvät, jolloin aikaa jääenemmän muille ajoille taitöille.

Päätoimisesti koko syksynajavien autoilijoiden kohdal-la tulemme kokeilemaan vii-koittain kiertävää vapaapäi-

vää eli seitsemän viikon ai-kana vapaapäivä osuu vuo-rollaan viikon jokaiselle päi-välle. Saatavia kokemuksiaon tarkoitus jatkossa hyö-dyntää kuljetusjärjestelmänkehittämisessä.

Vaikka muutokset ovat pie-niä, uskomme niillä kuiten-kin olevan oikean suuntai-set vaikutukset kuljetustenja vastaanoton sujuvuudenparantamiseksi. Kaikkienkohdalla muutokset eivätehkä tunnu parannuksilta,mutta kokonaisuuden kan-nalta näemme selkeät ja yh-teneväiset pelisäännöttärkeiksi.

Juurikkaannostokoneiden varaosien saantiHuhkin kulutusosat

UN-KI Tietopalvelu OyFaksi (02) 865 2091Puh. (02) 865 2027

0500 730 262

Juko/KleineKongskild Juko Ltd Oy ma–pe 7.00–18.00Puh. (02) 439 3208 la 8.00–12.00(varaosapäivystys käyntikauden alusta lokakuun loppuun)

Agrimarket – myymälät

TumeNokka Tume OyPuh. (03) 685 5456

(03) 685 5459

EdenhallK – maatalouskaupat

Torbjörn Nyberg 0500 234 002www.tnyberg.fi

HolmerPeikola Antti puh. 0400 864 524


Nostokoneen kunnos-tus ja huoltoNostokone kannattaisi kun-nostaa heti nostokaudenpäätyttyä, kun havaitut viatovat tuoreessa muistissa.Kaikilla ei kuitenkaan ole sii-hen soveltuvia lämpimiähuoltotiloja, jolloin huoltotehdään uuden korjuukau-den kynnyksellä.

Koneen kunnostus aloite-taan rungon tarkistuksella.Tutkitaan, ettei runkopal-keissa ja hitsaussaumoissaole repeämiä. Repeämiinhiotaan kunnon viisteet ja nekorjataan hitsaamalla. Tar-

Valmistautuminenkorjuukauteen

Pentti Hoikkala, SjT

Kasvukausi lähenee loppuaan ja on aika tarkastaa, että kaikki sokerijuu-rikkaan korjuuseen liittyvät asiat ovat kunnossa. Mikäli sääolot eivät huo-mattavasti parane tulee nostokaudesta todella vaikea. Nostokoneidenkestävyys ja pinnalla pysyminen tuottaa varmasti vaikeuksia. Aumapaik-kojen kuntoon on kiinnitettävä myös erityisen suurta huomiota, jotta teh-taan juurikkaan saanti ei häiriinny. Korjuukoneen perusteellinen kunnos-tus ja huolto antaa varmuutta ja tehokkuutta nostotyöhön. Nostotehopitäisi suhteuttaa pinta-alaan siten, että sääolojen niin vaatiessa voitai-siin pitää tarvittaessa “rokulipäivä”. Tällöin ei pilattaisi maan rakennettaeikä lisättäisi tehtaalle tulevaa multamäärää tarpeettomasti. Ennen nosto-jen aloitusta kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Nostokoneen kunnostus ja huolto• Aumapaikat ja aumausmateriaalit• Noston aloitus• Nostojärjestys• Varaosatilanne• Korjuutappioiden vähentäminen• Nostot vaikeissa olosuhteissa• Turvallisuus

vittaessa laitetaan lisätukiauusien repeämien ehkäise-miseksi.

Laakereiden voitelussanoudatetaan valmistajanantamia ohjeita. Voitelu ontehtävä aina painepesunjälkeen. Laakereiden kuntoavoi tarkastella nostamallaakseleita esim. rengasrau-dalla, samalla tarkastetaanmyös laakeripukkien kiinni-tys. Kuluneet laakerit kan-nattaa vaihtaa ajoissa, silläpahimmassa tapauksessalaakerin vaihto voi keskeyt-tää noston useiksi tunneik-si.

Nivelristikoiden elinikääpidentää liukuputkien huo-lellinen voitelu ja suojustenhyvä kunto. Nivelristikotvoidellaan ja kuluneet risti-kot uusitaan.

Kulmavaihteitten öljy kan-nattaa vaihtaa vuosittain.Tällöin saadaan pesun aika-na vaihteistoon joutunutvesi ja kulumisesta synty-neet teräshiukkaset poistet-tua, jolloin vaihteiston käyt-töikä pitenee.

Ketjupyörät ja rullaketjuttarkistetaan. Mikäli ketju-pyörän hampaat ovat kulu-


neet piikkimäisiksi on ketju-pyörä vaihdettava. Ketju-pyöriä uusittaessa kannat-taa uusia niiden kanssakosketuksiin joutuvat ket-jut. Ketjujen voiteluun käyte-tään sopivan notkeaa öljyä,joka tunkeutuu ketjujen ni-veliin (SAE 30). Ketjujen ki-reys tarkistetaan. Venyneet,ruostuneet ja lasittuneet ket-jut uusitaan.

Varmuuskytkimet tarkiste-taan, jotta vältytään ylikuor-mituksen aiheuttamilta laite-vaurioilta.

Säätöruuvien kierreosat öl-jytään, jotta koneen säätöjävoidaan muuttaa olosuhteit-ten mukaan.

Esilistimen tarkoitus onpoistaa nostettavalta riviltäkaikki ylimääräinen kasvijä-te, joka voi vaikeuttaa tark-kuuslistimen ja vantaan toi-mintaa. Veitsityyppiset terätteroitetaan ja kuluneet puh-distinkumit uusitaan. Niitto-silppurityyppisissä esilisti-missä tarkistetaan terälap-pujen kunto. Teriä vaihdet-taessa vaihdetaan myösvastakkainen terä tärinänehkäisemiseksi. Myös naa-tin sivuttaissiirrosta vastaa-van kierukan kulutuspalojen

kunto kannattaa tarkistaa,jottei tapahtuisi turhaa kulu-mista, mikäli metallit kos-kettavat toisiaan.

Tarkkuuslistimen terät te-roitetaan. Koneen mukanaon aina pidettävä teroitettu-ja varateriä, jottei seisokkiterän katkeamisen vuoksitule turhan pitkäksi. Tunto-pyörälistimissä on käyttö-pyörän ja tuntopyörän väli-set ketjut pidettävä riittävänkireällä, jottei listintävai-heessa esiinny nykimistä.Terävät tuntopyörän ham-paat auttavat juurikkaanpystyssä pysymistä, kun

listitään korkealla kasvaviajuurikkaita. Listimissä, jois-sa tuntopyörän asemastaveistä ohjaavat sormet,kannattaa tarkistaa, etteilistimessä ole vääntymiävaan kaikki sormet ovatyhtä etäällä listinveitsestä.Halkaisijaltaan pieneksi ku-luneet lautaslistimen kiekotvaihdetaan.

Rivinpuhdistin heittää irto-naiset kasvijätteet pois nos-tettavalta riviltä, jolloin van-taan ja puhdistuslaitteistontoimivuus paranee. Katken-neet patukat uusitaan. Josjoudutaan uusimaan kaikkipatukat, kannattaa harkitapatukoiden korvaamisestaharjaelementeillä.

Vantaiden kuntoon kannat-taa aina kiinnittää erityisensuurta huomiota. Tehdyissäkorjuutappiotutkimuksissanosto kuluneella vantaallaaiheutti epäsuotuisissa olo-suhteissa suurimmat nosto-tappiot. Nostokauden alus-

Piikkimäiseksikuluneet ketju-pyörät uusi-taan ja samallamyös sitä kos-kettavat rulla-ketjut.

Syksyllä huoltamatta jääneet ketjut ovat ruostuneet pilalleja ne on syytä vaihtaa.


sa maa on usein erittäin kui-vaa ja kovaa, jolloin nostotkannattaa aloittaa uusillavantailla. Vantaita vaihdet-taessa kannattaa tarkistaa,etteivät juurikasta ohjaavatpyöröteräkset ole väänty-neet ja vannas pääsee liik-kumaan vapaasti myös si-vuttaissuunnassa.

Elevaattoreita ei saa sää-tää liian kireälle. Liian kireäl-le säädettyjen elevaattorei-den käyttöikä vähenee ja ki-vien haittavaikutus kasvaa.Usein näkee elevaattoreita,joissa kiristys on pelkäs-tään jousien varassa, vaik-ka laitteessa on rajoitinruu-vit, joiden tehtävänä on es-tää liiallinen kiristys. Ele-vaattoreiden jatkuva katkei-lu on merkki loppuun kulu-neista elevaattoreista, jol-loin vaihdon hetki on käsil-lä. Vaihdon yhteydessäkannattaa vaihtaa myösveto- ja kääntöpyörät. Ham-mastetulla kumireunalla va-rustetut elevaattorit ovatyleensä hyvin pitkäikäisiä.Vaihto tulee yleensä kysee-seen, jos elevaattori katke-aa tai useampi peräkkäinenhammas vaurioituu.

Rulettien kunto tarkiste-taan, vääntyneet ja kulu-neet piikit vaihdetaan. Sivu-seinämien kunto on myössyytä tarkistaa.

Hydraulisylintereissä, -----let-kuissa ja -moottoreissa eisaa esiintyä vuotoja. Oh-

jausventtiilin kaukosäätövi-vuston kaapeleiden tuleeolla hyvin öljyttyjä ja ulko-kuoriltaan ehjiä. Veden pää-sy kaapelin sisälle aiheut-taa häiriöitä, kun lämpötilalaskee pakkasen puolelle.

AumausAumauspaikkaan kannattaakiinnittää erityistä huomio-ta. Sen tulee sijaita kanta-van ajotien varrella. Kulje-tusajoneuvolle pitää olla riit-tävän laaja kääntymispaik-ka tai T-risteys. Multamää-rän lisääntymisen ehkäise-miseksi auman pohjan tulisiolla tasainen ja riittävänkova. Aumaa ei saa perus-taa sähkö- tai puhelinlinjanalle. Etäisyyden korkeajän-nitelinjasta on oltava vähin-tään 20 m. Auman peitto-

Elevaattorin kiris-tys rajoitetaansäätöruuvia vas-ten.

Auman pohjan pitää olla tasainen ja riittävän kova.Kuljetusajoneuvolle pitää olla riittävästi kääntymistilaa.


materiaalit kannattaa hank-kia riittävän ajoissa yllättä-vien pakkasien varalta.

Noston aloitusKuljetusaikataulut, juurikas-ala, nostoteho, juurikasloh-kon sijainti ja säätiedotuk-set määräävät, milloin nos-totöihin on ryhdyttävä.Maan eteläosissa voidaanyleensä nostaa lokakuunloppuun saakka. Juurik-kaanviljelyn pohjoisimmis-sa osissa lokakuun puolivä-li alkaa olla kriittistä aikaa.Jos nostotyöt aloitetaanmyöhään voi erään konsu-lentin kommentti, ”Laiskallasialla on maa aina jäässä”,toteutua!

NostojärjestysEnsimmäiseksi nostetaansateille arat pellot ja sitkeätsavet. Kantavat pellot, mis-sä sateet eivät aiheuta nos-to-ongelmia, pyritään jättä-mään viimeiseksi. Aumatta-vaksi jätetään ne lohkot,joista juurikas saadaan nos-tettua puhtaana, kolhiintu-

mattomana ja hyvin listitty-nä. Mikäli nostokapasiteettiedellyttää nostoa pimeällä,työvalojen avulla, kannattaapienemmät lohkot ja avauk-set tehdä päiväsaikaan jasiirtyä pimeällä pitempirivi-sille lohkoille. Näin vähen-netään ajovirheistä johtuviakorjuutappioita ja pienenne-tään kuljettajan rasitusta.Yhteiskoneiden ja rahtinos-tajien käyttäjien on syytäsopia ajoissa nostojärjes-tyksen pelisäännöt riitai-suuksien välttämiseksi.Juurikasankeroisen leviämi-sen estämiseksi on nosto-järjestys suunniteltava erit-täin huolellisesti.

VaraosatilanneVaraosatilanne on vaikeakoneilla, joiden valmistuson lopetettu tai sellaisillakoneilla, joita on maassam-me vain muutamia. Koneensärkyminen tietää useam-man päivän pysähdystänostotyöhön. Varastosta pi-täisi löytyä seuraavat vara-osat:

Puutteelliset suojukset ja voitelun puute ovat aiheutta-neet nivelakselin kiinniruostumisen.

• Listinveitsiä• Esilistimen terä/teriä• Laakereita (muutama ylei-

sempää kokoa)• Nivelristikoita (joka kokoa)• Vantaita kiinnitysruuvei-

neen• Rullaketjuja liitososineen

KorjuutappioidenvähentäminenKoneen säädöillä voidaanvaikuttaa korjuutappioidenmäärään. Säätöjä tehtäessäolisi hyvä käyttää apukuljet-tajaa, jolloin voi itse tark-kailla koneen toimintaa nos-tovaiheen aikana.

Korkeimmalla kasvavat juu-rikkaat määräävät esilisti-men säädön, sillä esilistin eisaa lohkaista palakaan juu-rikkaasta. Pyörimisnopeussäädetään sellaiseksi, ettätarkkuuslistin saa toimiamahdollisimman puhtaassaympäristössä.

Listinveitsen on oltava listi-miskorkeudella maanpin-nan suuntainen. Pituus-suuntainen sijainti on oikea,kun tuntopyörä on keskelläjuurikkaan niskaa veitsenalkaessa leikata. Veitsen jatuntopyörän tai tuntosormi-en välin on oltava sellainen,että juurikkaan kanta tuleekokonaan leikattua poiseikä niskaan jää naattia.Karkeana alkusäätönä voi-daan pitää 10–15 mm. Liial-lista listintää on vältettävä,sillä 1 cm:n listinnän lisäysaiheuttaa 5–10 prosentinsadon menetyksen. Ajono-peus ja eri korkeudella kas-vavat juurikkaat määräävätlistinlaitteen painotuksen-säätöjousen kireyden.


Rivinpuhdistajan korkeusmaanpinnasta on oikea,kun se paikallaan pyöries-sään kaivaa maahan 1–2cm:ä syvän kuopan. Mikälipatukat kaatavat korkeallakasvavia juurikkaita eikä ri-vinpuhdistajaa voi siirtää si-vusuunnassa siten, että pa-tukoiden isku kohdistuisijuurikkaan "päälakeen", onrivinpuhdistajaa nostettava.

Vantaan säädöt ovat paljoltiriippuvaisia maalajeista.Jos säiliöön alkaa tulla kat-kenneita juurikkaita on seosoitus liian matalasta nos-tosyvyydestä, kuluneestavantaasta tai liian suurestanostonopeudesta. Työsy-vyyden lisäys rasittaa ko-neen puhdistuslaitteistoa.Vantaan toimintaa on tark-kailtava koko nostokaudenajan. Tarkkailemalla säiliööntulevia juurikkaita nähdäänvälittömästi vantaan toimin-tahäiriöt. Mikäli häntä puut-tuu joka kymmenennestäjuurikkaasta on maahan voi-nut jäädä 2 000–3 000 kgjuurikkaita.

Puhdistuslaitteiston puhdis-tustehoa säädellään yleen-sä pyörimisnopeutta muut-tamalla, hidastamalla juurik-kaiden kulkua esteillä taimuuttamalla puhdistusrulli-en porrastusta. Puhdistus-

teho säädetään aina olosuh-teita vastaavaksi. Koneis-sa, joissa puhdistuksestahuolehtii ruletti, voidaan si-vuseinän korkeutta ruletistasäätää, jolloin saadaan sa-vikokkareet poistetuksi en-nen puhdisturummustoa.Koska puhdas, kolhiintuma-ton juurikas säilyy parhaitenaumassa ja multamaksuheikentää juurikkaanviljelynkannattavuutta, kannattaapyrkiä nostamaan mahdolli-simman puhdasta juurikas-ta, mikäli se ei lisää tappioi-ta eikä vaurioita kohtuutto-masti. Vaikeissa olosuhteis-sa puhdistusrummustonpuhdistuskyky heikkenee,jolloin rummuston useintoistuva puhdistus on ai-heellista, jotta juurikkaidenmultaisuus saadaan pidet-tyä kurissa.

Koneurakoinnissa viljeli-jän ja urakoitsijan on so-vittava etukäteen ennennoston aloittamista halut-tu työnlaatu. Erimielisyy-det työnlaadusta nostonjälkeen aiheuttavat turhaamielipahaa ja vievät poh-jan kannattavalta koneyh-teistyöltä.

Nostot vaikeissa olo-suhteissaSyksyllä sää voi olla oikulli-nen ja pienikin sademäärä

vaikeuttaa vanhempien pie-nillä pyörillä varustettujennostokoneiden pinnalla py-symistä. Pinnalla pysymi-sen varmistamiseksi kan-nattaa hankkia lisäkanna-tuspyörä tai varustaa nos-tokone leveämmillä renkail-la pintapaineen pienentämi-seksi. Myös traktorin laturinteho ja nostokoneen/trakto-rin työvalot on syytä tarkis-taa hyvissä ajoin, koska sa-teet voivat tehdä muutoksianostosaavutuksiin ja aika-taulussa pysyminen edel-lyttää työpäivän pidentä-mistä.

TurvallisuusTyöskenneltäessä väsynee-nä hämärissä ja liukkaissaolosuhteissa tapaturma-vaara lisääntyy. Sen takiaon tärkeää, että koneenkaikki suojalaitteet ovatpaikoillaan. Koneen puh-distus sen pyöriessä on eh-dottomasti kielletty. Hyd-rauliletkujen kuntoon kan-nattaa kiinnittää huomiotaja vaihtaa hankautuneet javuotavat letkut uusiin. Ylös-nostetun juurikassäiliön allementäessä on sen ylhäälläpysyminen varmistettavahuolellisesti.


Ja pötsi toimiiLöysin taloremontin yhtey-dessä rossilattian välistävanhan Karjatalouslehden60-luvulta. Sen takasivullakerrottiin kuinka ”maittavaa,kuitua sisältävää ja lypsät-tävää melassileike on”.Vuosikymmenten jälkeen ar-gumentit kuulostivat edel-leen toimivilta. Tieto on li-sääntynyt, mutta lehmänpötsi toimii edelleen samal-la tavalla kuin ennenkin.Elämänmeno kulkee syk-leissä; esim. muoti vaihtuu,mutta palaa taas pian enti-seen. Nautojen ruokinnassaon osaksi taas palattu seos-ruokintaan, jollaista harjoi-tettiin joskus, kun navetois-sa turvoteltiin apetta ämpä-reissä koville lypsäjille. Ny-kyisellään ape- eli seosruo-kintaan on valjastettu ema-liämpäreiden tilalle suuretsekoitusmyllyt. Seosrehu-vaunuissa näitä samoja so-keriteollisuuden rehujakeitasekoitetaan kotoisiin rehui-hin, lisätään valkuaisrehutsekä kivennäiset ja saa-daan näin aikaan nykyaikai-nen seosrehu.

Rehujen tärkeimpiäraaka-aineitaMelassileikettä ja melassiakuluu rehutehtailla melkoi-sesti vuoden aikana. Suomiei tässäkään suhteessa oleomavarainen, vaan melas-

Sokerin lisäksi erinomaisiarehujakeita

Marko Dahl, Lännen Rehu Oy

sileikkeestä lähes puolet jamyös melassista osa joudu-taan tuomaan ulkomailta.Teollisissa rehuissa melas-sileike parantaa rehujenkäyttökelpoisuutta energi-anlähteenä. Leikkeen kuituon pötsissä sulavaa NDF-kuitua, josta nauta saa hi-taasti energiaa käyttöönsä.Tärkkelyspitoisuuden olles-sa alhainen se sopii erittäinhyvin ruokintoihin, joissakäytetään muutoin paljontärkkelyspitoista viljaa. Leik-keen energia verrattunaesim. rasvasta saatavaanenergiaan on aivan erilaista.Rasvalla on helppo lisätärehun energia-arvoa, muttajos rasvaa on liikaa, pötsinmikrobien toiminta lamaan-tuu eikä lehmä lypsä, vaan

voi huonosti. Samoin perus-tein leike sopii erinomaises-ti myös sellaisenaan täy-dentämään kotoista rehus-tusta tai osaksi seosresep-tiä. Melassin avulla maitta-vuus ja sitä kautta syönti li-sääntyy merkittävästi jataas maidon tai lihan tuotan-to paranee.

Melassilla murskevilja janurmirehu maittavaksiRehun säilöntää rehulla voisuositella. NestemäinenFarmarin Seosmelassi onsopiva tuote murskeviljan janurmirehun säilöntään. Län-nen Rehun nettisivuilta löy-tyvät hyvät ohjeet murske-viljan ja esikuivatun nurmi-rehun säilöntään melassilla.Osa tiloista onkin ottanut

Rehun jako on sujuvaa.


melassisäilönnän omak-seen ja tekee sitä vuodestatoiseen. Seosruokinnassasitovana ja maittavuutta li-säävänä komponenttinaseosmelassi on omiaan.Koska melassi on irtotoimi-tuksena edullista ja sen kui-va-ainepitoisuus on korkea,kannattaa melassia käyttääkauempanakin toimituspai-koista, jotka ovat Säkylä ja/tai Turenki.

Jos lehmä tai sonnisaisi valita leike ajettai-siin tuoreena tiloilleTuoreleike mahdollistaa re-hukäytön ennen kuivausta.Suosittua Farmarin Tuore-leike –rehua syntyy, kun lei-katusta juurikkaasta on ve-dellä uutettu sokerit talteen,jäljelle jäävään massaan li-sätty happoa ja tarvittaessamelassoitu valkuaispitoisel-la melassilla. Tuoreleike pa-kataan laakasiiloon, muovi-makkaraan tai paaliin. Ky-syä voi luonnollisesti, ettäonko kuivauksessa mitäänmieltä, kun lehmä ensim-mäisenä kostuttaa syömän-sä rehun. Säilyvyyden jaraaka-ainekäytön kannaltakuivaus on kuitenkin välttä-mätöntä. Kun koko vuodenrehumassa syntyy sokeri-tehtailla 85:n päivän aikana,on volyymi niin iso, että kui-vureita tarvitaan. Erityisestiseosruokintaa harjoittavat ti-lat ostavat kuitenkin merkit-tävän määrän leikkeestäFarmarin Tuoreleikkeenä.Seokseen saadaan näin hel-posti tarvittavaa kosteuttaja kuohkeutta. Samalla leik-keen hyvät kuitu- ja ener-giaominaisuudet tekevät re-hureseptistä tuottavan.

Varastotilat eivät estätuoreleikkeen käyttöäLaakasiilo on isolle karjati-lalle järkevin vaihtoehto tuo-releikkeen säilöntään. Tii-vistetty ja muovilla peitettyilmatiivis paketti säilyy hy-vin ja on käytettävissä kuu-kauden kuluttua siilon peit-tämisestä. Paras siilon leve-ys irtotuoreleikkeen ympäri-vuotiseen säilöntään onnoin 4,5 metriä. Tällöin rek-ka sopii purkamaan kuor-man mutta siilo on niin ka-pea, että rehurintaamus uu-distuu riittävästi säilyvyy-den takaamiseksi myös ke-sähelteillä.

Uutuutena tarjoamme tuore-leikesiilon kateaineeksi Far-marin Perunarehua, jolla sii-lon kattaminen onnistuu kä-tevästi myös ilman muovia.

Makkaraan (iso muovituubi,jonka halkaisija on 3 metriä)pakkaus on vaivatonta, eikävaadi siiloa. Kova alusta jatilaa myös rekalla tulevalleleikkeelle tarvitaan. Makka-

ran valmistavilta urakoitsi-joilta homma hoituu yli kym-menen vuoden kokemuk-sella. Taatusti ilmatiivismakkara myydään siis“avaimet käteen” -periaat-teella.

Paaleja käytetään yhäenemmän laidunruokinnantäydennyksenä. Kesä, leik-keen pienempi syöttömää-rä, tilan puute tai leikkeenloppuminen kesken ovatmuutamia syitä, jonka takiaon järkevää syöttää pyörö-paalattua tuoreleikettä. Paa-lattuna tuoreleike säilyymoitteettomasti jopa vuo-sia. Siksi paaleja tehdäänvarastoon ja niitä on tarjollaympäri vuoden, myös käyn-tikauden ulkopuolella. Tuo-releikkeellä on myös karke-arehuvaikutusta ja jopa kol-masosa säilörehumäärästävoidaan korvata tasalaatui-sella tuoreleikkeellä. Farma-rin tuoreleikepaalit ovatkinhyvä vaihtoehto, jos tilansäilörehu ostetaan.

Seosrehun valmistus ei rasita selkää.


Koko leike- jamelassituotteistoLännen RehultaJuurikkaantuottajille tarjo-taan jälleen mahdollisuusostaa melassileikkeet jamelassit ns. paluutuotteina.Paluutuotejakelu tapahtuukokonaisuudessaan Säky-lästä viimevuotiseen mal-liin. Tästä lähetämme viljeli-jäkirjeessä lisätietoa ennenkäynnin aloitusta. Tuoreleik-keen ajot tilauksen tehneillealkavat Salosta heti käynninalettua. Tuoreleikepaalit val-mistetaan lokakuun aikana.

Ja lehmät lypsävät!Vanha Karjatalous-lehti oli josilloin oikealla asialla. Har-mittaa vain, että lattian vä-listä löytämäni lehti on tällähetkellä taas hukkunut jon-nekin. Toivottavasti löydän

Sonnipojille ainakin ruoka tuntuu maistuvan.

sen joskus ja voin jälleen to-deta, ettei pötsi ole muuttu-nut mihinkään ja sokerijuuri-kasta viljellään edelleen, ai-nakin meidän omiksi tar-peiksemme.

KompostoituaKANANLANTAA

autokuormittainkuljetuksen hinnalla.

Tiedustelut puh.

0400 320 077/Isotalo


Kestin tila sijaitsee PorinRuosniemessä. Tilan histo-rian aistii jo vanhasta arvok-kaasta pihapiiristä vanhoi-ne, siisteine ja hyvin hoidet-tuine rakennuksineen. Jaak-ko on tilan 12:s isäntä, sillätilan tiedetään olleen Kestinsuvun hallussa aina vuo-desta 1636 lähtien. Nykyi-sin tilalla on viljeltyä vuokra-maineen 195 hehtaaria jametsää 350 hehtaaria. Juu-rikasala on ollut viime vuosi-na 50–60 hehtaaria. Tänävuonna juurikasta on kyl-vössä 59 ha. Lisäksi tilanpeloilla kasvaa mallasohraaja jonkin verran rehuohraa ja-kauraa. Tilan tuotantoon onkuulunut perinteisesti vahvakarjatalous, jota viimeisetvuosikymmenet on edusta-

Jaakko Kesti Satakunnasta SjT:nneuvottelukunnan uusi jäsen

Timo Mäki, Lännen Tehtaat Oyj

Sokerijuurikkaan Tutki-muskeskuksen neuvot-telukunnan uudeksijäseneksi on valittuj u u r i k k a a n v i l j e l i j äJaakko Kesti Porista.Jaakko edustaa Sata-kuntalaisia juurikkaan-viljelijöitä ja tietää juu-rikkaan tärkeän merki-tyksen myös Porin seu-dun viljelijöille. Juurik-kaanviljely laajeni voi-makkaasti Poriin ja senympäristökuntiin 1970-ja 1980-luvuilla ja on sii-tä saakka säilyttänytvahvan asemansa use-alla tilalla.

nut lihakarjan kasvatus.Karjasta on nyt kuitenkinpäätetty luopua ja niinpä vii-meiset Aberdeen Angussonnit lähtevät tilalta vieläsyksyn aikana.

Perhe mukana tilantöissäJaakon perheeseen kuluuHelena vaimon lisäksi nyt joaikuiset lapset Saara, Juu-so ja Tuomas (24–19 vuot-ta). Tilan töitä on tehty pit-kälti yhdessä. Peltotyöt ei-vät ole olleet vieraita tilannaisväellekään. Juurikkaannosto Huhkilla oli aikanaanHelenalle tuttua puuhaaeikä Saarakaan ole koneitavierastanut keväisin peltojamuokatessaan.

Juurikkaalla 25 vuosiJaakon isännyys tilalla alkoivuonna 1981 ja juurikastakylvettiin heti ensimmäise-nä keväänä. Juurikkaanvil-jelyn on Jaakko kokenuthaastavaksi alusta lähtien.Alussa juurikaskonsulentintuki ja ohjeet olivat tärkeitä.Arvokasta oppia ja tukea onsaatu myös naapureilta.Jaakko kokee yleisestikinviljelijöiden välisen vuoro-vaikutuksen parantuneen jakeskustelun muuttuneenavoimempaan suuntaa. Olisi-kohan satakuntalaisille tyy-pillinen kateuskin vähänpoistumaan päin?

Jaakko odottaa juurikkaasta hyvää satoa, kuten elokuunpuolivälissä Porissa otettu kuva osoittaa.


Hilloamista voi harrastaakuitenkin läpi vuoden, ja nytentistä kätevämmin, kunHillosokeri saa rinnalleen”pikkusisaren”. SuomenSokeri Oy:n syksyn uutuuson Dansukker Hillo-mar-meladisokeri, jonka avullaappelsiini, herukka, pakas-tevadelma tai vaikkapa si-puli löytävät aivan uudenolomuodon. Lopputulos onkiinteämpää, hedelmäi-sempää ja vähemmän ma-keaa kuin perinteinen hillo,siksi omiaan myös mm.paahtoleivän kanssa tai li-haruokien seurana.

Hillo-marmeladisokeri onhelppo ja nopea käyttää.Yksi paketti (330 g) on sopi-

Hillo-marmeladisokeri

innostaahilloamaan läpi

vuodenInari Kettula, Sucros Oy

Kesällä 1988 Suomen Sokeri Oy toi markkinoilleHillosokerin. 17:ssä vuodessa se on saavutta-nut erittäin vahvan aseman tuoreiden marjojen

hilloajana suomalaisissa kotitalouksissa.Hillosokeria myydään vuosittain marjasadosta

riippuen reippaasti yli puolitoista miljoonaakiloa. Tästä määrästä leijonanosa kulutetaanmarja-aikaan heinä–elokuussa. Hillosokeri on

siis todellinen kesätuote.

Nostokoneyhteistyöstähyvät kokemuksetViljelyn kannalta merkittä-väksi päätökseksi Jaakkokokee 6-rivisen Kleine nos-tokoneen hankinnan. Käy-tetty Kleine hankittiin yh-dessä kahden naapuritilankanssa. Noston Jaakko las-kee sen jälkeen tulleen talou-dellisemmaksi. Kuljettajakoneelle on löytynyt joka ti-lalta, ja muutenkin yhteistyöon toiminut hyvin.

Neuvottelukunnan rooliNeuvottelukunnalla Jaakkouskoo olevan oman roolin-sa. Tiedon kulku viljelijän jateollisuuden välillä koetaankentällä tärkeäksi. Viljelynkehittämisestä pitää huo-lehtia jatkossakin ja niinpätutkimukselle pitää viestiäviljelyn ongelmista. Jaakkouskoo, että satotasoa onedelleen mahdollista nos-taa. Riviruiskutuksellakinvoisi olla mahdollisuuksia,jos sekä ruiskutus että hara-us olisi mahdollista hoitaariittävän tehokkaasti.

Halua viljelyn jatkumi-seen löytyyJuurikkaanviljelyä tilalla ha-luttaisiin jatkaa tulevaisuu-dessakin. Jos juurikas jou-duttaisiin lopettamaan, onkorvaavan tuotannon löytä-minen vaikeaa. Käytännös-sä vaihtoehtoja ei ole tai nevaativat ainakin isoja inves-tointeja. Uhkakuvista huoli-matta tilan 13:s isäntä näyt-täisi olevan jo tiedossa jatulee aikanaan ottamaanvastuun sukutilan hoidosta.

va määrä yhdelle kasviski-lolle. Keittoaika on lyhimmil-lään vain muutamia minuut-teja. Hillon tai marmeladinraaka-aineiksi sopivat moni-puolisesti tuoreet ja pakas-temarjat sekä kauden he-delmät ja vihannekset. Val-mis hillo on hyvin säilyvääja se sisältää kasviksia 75%:a ja lisättyä sokeria 25%:a.

Hillo-marmeladisokeri val-mistetaan Suomessa. Pak-kaus on 330 gramman kar-tonkikotelo.

Hillo-marmeladisokeri sisäl-tää sokerin lisäksi kasvipe-räistä hedelmäpektiiniä,joka antaa hillolle kiinteyttä.


Tuotteen kaliumsorbaatti parantaa hillonsäilyvyyttä ja on tarpeen erityisesti vähem-män sokeria sisältävissä hilloissa ja mar-meladeissa.

Hillo-marmeladisokeri on suunnattu hilloa-misesta ja uusista mahdollisuuksista kiin-nostuneille kuluttajille. Se sopii myös niidenkuluttajien tarpeisiin, jotka haluavat vähem-män sokeria sisältäviä, kiinteitä, hyvin säi-lyviä hilloja ja marmeladeja. Kätevän pak-kauskoonsa ansiosta se vastaa myös pie-nempien kotitalouksien tarpeita.

Hillo-marmeladisokeri on kaupoissa syys-kuussa, sopivasti omena-aikaan.

Ohjeita Hillo–marmeladi-sokerista, lisääreseptejä www.dansukker.com:

Omenapalamarmeladi

1 kg omenakuutioita1 dl vettä(jauhettua kanelia tai inkivääriä)1 pkt Dansukker Hillo-marmeladisokeria

Pane omenakuutiot ja vesi kattilaan, keitäpuolikypsiksi. Sekoita Hillo-marmeladisoke-ri (ja mauste) joukkoon, kuumenna uudel-leen kiehuvaksi ja keitä 5 minuuttia. Annajäähtyä noin 15 minuuttia, sekoita välillä.Kuori vaahto pinnalta tarvittaessa. Purkitaja säilytä viileässä. Tarjoa esimerkiksi paah-toleivän tai jälkiruokien kanssa.

600 g omenakuutioita400 g sipuli- tai punasipulikuutioita1 dl valkoviiniä tai vettä2 sitruunan mehu ja raastettu kuori1 pkt Dansukker Hillo-marmeladisokeria

Pane omena- ja sipulikuutiot, neste, sitruu-nan mehu ja kuoriraaste kattilaan. Keitä 10-15 minuuttia silloin tällöin sekoittaen. Sekoi-ta Hillo-marmeladisokeri joukkoon, kuumen-na uudelleen kiehuvaksi ja keitä 3-5 minuut-tia. Jäähdytä noin 15 minuuttia, sekoita vä-lillä. Kuori vaahto pinnalta tarvittaessa. Pur-kita ja säilytä viileässä. Tarjoa riista- taimaksapateen tai liharuokien kanssa.

Omena-sipulimarmeladi


Porkkana-appelsiinimarmeladi

3 dl appelsiinimehua2 sitruunan mehu500 g porkkanaa hienoksi raastettuna1 pkt Dansukker Hillo-marmeladisokeria1/2 tl muskottipähkinää2-3 appelsiinia kuutioina

Kaada mehut ja porkkanaraaste kattilaan,pane kansi päälle ja keitä miedolla lämmöl-lä melkein kypsäksi. Lisää Hillo-marmela-disokeri, muskottipähkinä ja appelsiinikuu-tiot. Kuumenna uudelleen kiehuvaksi ja jat-ka keittämistä 3-5 minuuttia silloin tällöinsekoittaen. Kuori vaahto pinnalta. Jäähdytä15 minuuttia, sekoita välillä. Purkita ja säily-tä viileässä. Nauti paahtoleivän kanssa taitarjoa broileri- tai liharuokien lisäkkeenä.

Valkoviinillä ja vaniljalla maustettupersikkamarmeladi

1 kg kypsiä persikoita1 dl valkoviiniä1 pkt Dansukker Hillo-marmeladisokeria2 tl Dansukker Vaniljasokeria

Kalttaa persikat ja poista kivet. Kuutioi he-delmäliha pieniksi paloiksi. Pane persikat javalkoviini kattilaan, kuumenna ja anna kie-hua hiljaa kannen alla 3-4 minuuttia. LisääHillo-marmeladisokeri, kuumenna kiehuvak-si ja keitä 2-3 minuuttia. Sekoita Vaniljaso-keri joukkoon. Jäähdytä noin 15 minuuttia,sekoita välillä. Kuori vaahto pinnalta tarvit-taessa. Purkita ja säilytä viileässä. Nautipaahtoleivän, pikkuleipien tai ohukaistenkanssa.


Satovahinkoilmoitus

Jos viljelijä toteaa kasvukauden aikana esimerkiksi hallan, rankkasateenJos viljelijä toteaa kasvukauden aikana esimerkiksi hallan, rankkasateenJos viljelijä toteaa kasvukauden aikana esimerkiksi hallan, rankkasateenJos viljelijä toteaa kasvukauden aikana esimerkiksi hallan, rankkasateenJos viljelijä toteaa kasvukauden aikana esimerkiksi hallan, rankkasateentms. aiheuttamaa katoa, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi Sucrok-tms. aiheuttamaa katoa, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi Sucrok-tms. aiheuttamaa katoa, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi Sucrok-tms. aiheuttamaa katoa, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi Sucrok-tms. aiheuttamaa katoa, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi Sucrok-selle välttyäkseen toimitusoikeuden pienentämiseltä alhaisen toimituspro-selle välttyäkseen toimitusoikeuden pienentämiseltä alhaisen toimituspro-selle välttyäkseen toimitusoikeuden pienentämiseltä alhaisen toimituspro-selle välttyäkseen toimitusoikeuden pienentämiseltä alhaisen toimituspro-selle välttyäkseen toimitusoikeuden pienentämiseltä alhaisen toimituspro-sentin takia.sentin takia.sentin takia.sentin takia.sentin takia.

Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti alla olevalla kortilla. Asian myöhäisempääIlmoitus on tehtävä kirjallisesti alla olevalla kortilla. Asian myöhäisempääIlmoitus on tehtävä kirjallisesti alla olevalla kortilla. Asian myöhäisempääIlmoitus on tehtävä kirjallisesti alla olevalla kortilla. Asian myöhäisempääIlmoitus on tehtävä kirjallisesti alla olevalla kortilla. Asian myöhäisempääkäsittelyä varten on hyvä ottaa yhteyttä myös alueen viljelykonsulenttiin.käsittelyä varten on hyvä ottaa yhteyttä myös alueen viljelykonsulenttiin.käsittelyä varten on hyvä ottaa yhteyttä myös alueen viljelykonsulenttiin.käsittelyä varten on hyvä ottaa yhteyttä myös alueen viljelykonsulenttiin.käsittelyä varten on hyvä ottaa yhteyttä myös alueen viljelykonsulenttiin.

Nimi

Viljelijänumero

Osoite

Vahingoittunut ala

Vahingon syy

Päivämäärä ja ___ / ___ _______________________________________

allekirjoitus

Konsulentin lausunto

(konsulentti täyttää)


Sucros OYMaatalousosasto

Sokerikatu 124100 SALO

Taita tästä


Auman paikka- kovapohjainen tasainen alue- sepelistä tehdyt aumanpohjat pääl-lystettävä hiekalla (sepeli tunkeutuujuurikkaisiin)- kantava tie aumalle- riittävästi tilaa auman ympärillä jahyvä kääntöpaikka- ei sähkö- tai puhelinlankoja vaikeutta-massa kuormausta- suojainen paikka- pohjois–eteläsuunnassa, jos mahdol-lista

Varaa peitemateriaalit ajoissa- olkipaalit- kiinnikkeet / painot- peitevaihtoehdot:

- Skottipeite 8,5 x 11 m ja 8,5 x 22 m- Pressu- Top Tex- Leveä muovi ( 10-12 m)

Aumaa vain hyvänlaatuisia juurikkaita- ei pakkasvaurioita- hyvin listitty- kolhiintumaton- vähän multaa

Suojaa juurikkaat ennen sateita japakkasiaTuuleta aumaa noston jälkeen muutamapäivä.Peitä kuitenkin ennen runsaita sateita japakkasia.Peitä huppuun, tuuletus auman harjalle.

Seuraa juurikkaiden säilymistä au-massaSeuraa auman lämpötilaa.Tuuleta tarvittaessa.Lisää peitettä, kun ilma kylmenee.

Peitteiden poisto viljelijän vastuullaPoista peitteet niin, että ne ovat helpostikäytettävissä seuraavalla kerralla.Varo, ettei kiinnikkeitä tai painoja tulekuormassa tehtaalle.Juurikkaiden mukana ei saa tulla teh-taalle turvetta, olkea, muovia, sahanpu-rua ym.

Älä lähetä pilaantunutta juurikastatehtaalleÄlä aumaa jäätynyttä juurikasta, vaanlähetä heti seuraavassa kuljetusvuo-rossa tehtaalle.Ellei kuljetusvuoroa ole lähellä ota välit-tömästi yhteys kuljetustoimistoon.Jos auman pinnalla on pilaantuneitajuurikkaita, poista ne ennen kuormaus-ta (pilaantunut juurikas poistetaan näyt-teestä ja näin se lisää koko kuormanmultapitoisuutta).

Aumauksen laiminlyönti aiheuttaatoimituksen siirtymisen vastaanotto-kauden loppuun.

Ennen vastaanottoa tarkastetaan,ovatko juurikkaat jalostuskelpoisia.

Aumauskorvauksen saanti edellyt-tää juurikkaiden huolellista aumaus-ta.

Aumaajan muistilista


YhteystiedotSUCROS OYSUCROS OYSUCROS OYSUCROS OYSUCROS OYPääkonttori ja Salon tehdasPääkonttori ja Salon tehdasPääkonttori ja Salon tehdasPääkonttori ja Salon tehdasPääkonttori ja Salon tehdas 24100 Salo24100 Salo24100 Salo24100 Salo24100 Salo (02) 77 421(02) 77 421(02) 77 421(02) 77 421(02) 77 421

faksi (02) 774 2287faksi (02) 774 2287faksi (02) 774 2287faksi (02) 774 2287faksi (02) 774 2287

Säkylän tehdasSäkylän tehdasSäkylän tehdasSäkylän tehdasSäkylän tehdas 27800 Säkylä27800 Säkylä27800 Säkylä27800 Säkylä27800 Säkylä (02) 8397 4100(02) 8397 4100(02) 8397 4100(02) 8397 4100(02) 8397 4100

Sucros Oy:n sähköpostiyhteydet:Sucros Oy:n sähköpostiyhteydet:Sucros Oy:n sähköpostiyhteydet:Sucros Oy:n sähköpostiyhteydet:Sucros Oy:n sähköpostiyhteydet: [email protected]@[email protected]@[email protected]

MaatalousjohtajaMaatalousjohtajaMaatalousjohtajaMaatalousjohtajaMaatalousjohtaja Matti KukkolaMatti KukkolaMatti KukkolaMatti KukkolaMatti Kukkola Salon tehdasSalon tehdasSalon tehdasSalon tehdasSalon tehdas (09) 297 4703(09) 297 4703(09) 297 4703(09) 297 4703(09) 297 47030400 407 9160400 407 9160400 407 9160400 407 9160400 407 916

KONSULENTIT (TKONSULENTIT (TKONSULENTIT (TKONSULENTIT (TKONSULENTIT (Tavattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)

AhvenanmaaAhvenanmaaAhvenanmaaAhvenanmaaAhvenanmaa Yngve BjörklundYngve BjörklundYngve BjörklundYngve BjörklundYngve Björklund Kullskärsvägen 36Kullskärsvägen 36Kullskärsvägen 36Kullskärsvägen 36Kullskärsvägen 36 (018) 33 543(018) 33 543(018) 33 543(018) 33 543(018) 33 54322240 Hammarland22240 Hammarland22240 Hammarland22240 Hammarland22240 Hammarland 0400 224 1430400 224 1430400 224 1430400 224 1430400 224 143

Vakka-SuomiVakka-SuomiVakka-SuomiVakka-SuomiVakka-Suomi Matti HentoMatti HentoMatti HentoMatti HentoMatti Hento Arolantie 106Arolantie 106Arolantie 106Arolantie 106Arolantie 106 (02) 841 6961(02) 841 6961(02) 841 6961(02) 841 6961(02) 841 696123500 Uusikaupunki23500 Uusikaupunki23500 Uusikaupunki23500 Uusikaupunki23500 Uusikaupunki 0400 222 5460400 222 5460400 222 5460400 222 5460400 222 546


SalonseutuSalonseutuSalonseutuSalonseutuSalonseutu Antero SorrolaAntero SorrolaAntero SorrolaAntero SorrolaAntero Sorrola Kapteeninkatu 5Kapteeninkatu 5Kapteeninkatu 5Kapteeninkatu 5Kapteeninkatu 5 (02) 774 2327(02) 774 2327(02) 774 2327(02) 774 2327(02) 774 232724100 Salo24100 Salo24100 Salo24100 Salo24100 Salo 0400 223 3950400 223 3950400 223 3950400 223 3950400 223 395

SalonseutuSalonseutuSalonseutuSalonseutuSalonseutu Pentti SuominenPentti SuominenPentti SuominenPentti SuominenPentti Suominen Maununtie 13Maununtie 13Maununtie 13Maununtie 13Maununtie 13 (02) 774 2221(02) 774 2221(02) 774 2221(02) 774 2221(02) 774 222131500 Koski Tl31500 Koski Tl31500 Koski Tl31500 Koski Tl31500 Koski Tl 0400 223 3960400 223 3960400 223 3960400 223 3960400 223 396

Eteläinen Uusimaa ja TEteläinen Uusimaa ja TEteläinen Uusimaa ja TEteläinen Uusimaa ja TEteläinen Uusimaa ja Turunmaaurunmaaurunmaaurunmaaurunmaa Staffan EliassonStaffan EliassonStaffan EliassonStaffan EliassonStaffan Eliasson Centralgatan 83 B 13Centralgatan 83 B 13Centralgatan 83 B 13Centralgatan 83 B 13Centralgatan 83 B 13 (019) 232 111(019) 232 111(019) 232 111(019) 232 111(019) 232 11110300 Karis10300 Karis10300 Karis10300 Karis10300 Karis 040 533 6497040 533 6497040 533 6497040 533 6497040 533 6497

s-posti:[email protected]

Häme ja UusimaaHäme ja UusimaaHäme ja UusimaaHäme ja UusimaaHäme ja Uusimaa Heikki SalovaaraHeikki SalovaaraHeikki SalovaaraHeikki SalovaaraHeikki Salovaara LavintoLavintoLavintoLavintoLavinto (019) 739 560(019) 739 560(019) 739 560(019) 739 560(019) 739 56012350 T12350 T12350 T12350 T12350 Turkhautaurkhautaurkhautaurkhautaurkhauta 0400 637 5100400 637 5100400 637 5100400 637 5100400 637 510


Häme ja eteläinen PirkanmaaHäme ja eteläinen PirkanmaaHäme ja eteläinen PirkanmaaHäme ja eteläinen PirkanmaaHäme ja eteläinen Pirkanmaa Heikki VäisänenHeikki VäisänenHeikki VäisänenHeikki VäisänenHeikki Väisänen TTTTTorppikulma 74orppikulma 74orppikulma 74orppikulma 74orppikulma 74 (03) 671 3803(03) 671 3803(03) 671 3803(03) 671 3803(03) 671 380313720 Parola13720 Parola13720 Parola13720 Parola13720 Parola 0400 416 9920400 416 9920400 416 9920400 416 9920400 416 992


Itä-SuomiItä-SuomiItä-SuomiItä-SuomiItä-Suomi Jaakko HeinolaJaakko HeinolaJaakko HeinolaJaakko HeinolaJaakko Heinola Kettukivenkatu 15Kettukivenkatu 15Kettukivenkatu 15Kettukivenkatu 15Kettukivenkatu 15 0207 472 6060207 472 6060207 472 6060207 472 6060207 472 60653810 Lappeenranta53810 Lappeenranta53810 Lappeenranta53810 Lappeenranta53810 Lappeenranta 0400 207 0640400 207 0640400 207 0640400 207 0640400 207 064

faksi (05) 453 0008faksi (05) 453 0008faksi (05) 453 0008faksi (05) 453 0008faksi (05) 453 0008s-posti:[email protected]

Itä-SuomiItä-SuomiItä-SuomiItä-SuomiItä-Suomi Mauri RuuthMauri RuuthMauri RuuthMauri RuuthMauri Ruuth TTTTTaipaleentie 10aipaleentie 10aipaleentie 10aipaleentie 10aipaleentie 10 (015) 412 266(015) 412 266(015) 412 266(015) 412 266(015) 412 26651130 Vanhamäki51130 Vanhamäki51130 Vanhamäki51130 Vanhamäki51130 Vanhamäki 0400 214 6840400 214 6840400 214 6840400 214 6840400 214 684


LÄNNEN TEHTLÄNNEN TEHTLÄNNEN TEHTLÄNNEN TEHTLÄNNEN TEHTAAAAAAAAAAT OYJT OYJT OYJT OYJT OYJ ViljelyosastoViljelyosastoViljelyosastoViljelyosastoViljelyosasto 27800 Säkylä 27800 Säkylä 27800 Säkylä 27800 Säkylä 27800 Säkylä 010 402 4400010 402 4400010 402 4400010 402 4400010 402 4400faksi (02) 8397faksi (02) 8397faksi (02) 8397faksi (02) 8397faksi (02) 8397 46224622462246224622

Lännen TLännen TLännen TLännen TLännen Tehtaat Oyj:n sähköpostiyhteydet:ehtaat Oyj:n sähköpostiyhteydet:ehtaat Oyj:n sähköpostiyhteydet:ehtaat Oyj:n sähköpostiyhteydet:ehtaat Oyj:n sähköpostiyhteydet: [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected]

ViljelyViljelyViljelyViljelyViljelyjohtajajohtajajohtajajohtajajohtaja Pekka KurriPekka KurriPekka KurriPekka KurriPekka Kurri 010 402 4401010 402 4401010 402 4401010 402 4401010 402 4401

ViljelypäällikköViljelypäällikköViljelypäällikköViljelypäällikköViljelypäällikkö Timo KailaTimo KailaTimo KailaTimo KailaTimo Kaila 010 402 4410010 402 4410010 402 4410010 402 4410010 402 4410

KenttäpäällikköKenttäpäällikköKenttäpäällikköKenttäpäällikköKenttäpäällikkö Timo MäkiTimo MäkiTimo MäkiTimo MäkiTimo Mäki 010 402 4420010 402 4420010 402 4420010 402 4420010 402 4420

TTTTTutkimusagrutkimusagrutkimusagrutkimusagrutkimusagrologiologiologiologiologi Heimo HolmaHeimo HolmaHeimo HolmaHeimo HolmaHeimo Holma 010 402 4423010 402 4423010 402 4423010 402 4423010 402 4423


KONSULENTIT (TKONSULENTIT (TKONSULENTIT (TKONSULENTIT (TKONSULENTIT (Tavattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)avattavissa klo 8.00 jälkeen työpaikalla.)

Paavo InkinenPaavo InkinenPaavo InkinenPaavo InkinenPaavo Inkinen PlassinkulmaPlassinkulmaPlassinkulmaPlassinkulmaPlassinkulma 010 402 4427010 402 4427010 402 4427010 402 4427010 402 442727800 Säkylä27800 Säkylä27800 Säkylä27800 Säkylä27800 Säkylä koti (02) 867 1177koti (02) 867 1177koti (02) 867 1177koti (02) 867 1177koti (02) 867 1177

Matti PerttuMatti PerttuMatti PerttuMatti PerttuMatti Perttu Harolantie 439Harolantie 439Harolantie 439Harolantie 439Harolantie 439 010 402 4425010 402 4425010 402 4425010 402 4425010 402 442527400 Kiukainen27400 Kiukainen27400 Kiukainen27400 Kiukainen27400 Kiukainen

PohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaa Matti AntilaMatti AntilaMatti AntilaMatti AntilaMatti Antila Könnintie 144Könnintie 144Könnintie 144Könnintie 144Könnintie 144 010 402 4424010 402 4424010 402 4424010 402 4424010 402 442460800 Ilmajoki60800 Ilmajoki60800 Ilmajoki60800 Ilmajoki60800 Ilmajoki faksi (06) 424 6723faksi (06) 424 6723faksi (06) 424 6723faksi (06) 424 6723faksi (06) 424 6723

ÖsterbottenÖsterbottenÖsterbottenÖsterbottenÖsterbotten Jan-Erik BackJan-Erik BackJan-Erik BackJan-Erik BackJan-Erik Back Österbottens SvenskaÖsterbottens SvenskaÖsterbottens SvenskaÖsterbottens SvenskaÖsterbottens Svenska 010 402 4428010 402 4428010 402 4428010 402 4428010 402 4428LantbrukssällskapLantbrukssällskapLantbrukssällskapLantbrukssällskapLantbrukssällskap

Kauppapuistikko 16 DKauppapuistikko 16 DKauppapuistikko 16 DKauppapuistikko 16 DKauppapuistikko 16 D65100 V65100 V65100 V65100 V65100 Vaasaaasaaasaaasaaasa

Räpin koetila:Räpin koetila:Räpin koetila:Räpin koetila:Räpin koetila: Huhdintie 32 BHuhdintie 32 BHuhdintie 32 BHuhdintie 32 BHuhdintie 32 B27710 Köyliö27710 Köyliö27710 Köyliö27710 Köyliö27710 Köyliö

TilanhoitajaTilanhoitajaTilanhoitajaTilanhoitajaTilanhoitaja Hannu Uusi-LaurilaHannu Uusi-LaurilaHannu Uusi-LaurilaHannu Uusi-LaurilaHannu Uusi-Laurila 010 402 4431 010 402 4431 010 402 4431 010 402 4431 010 402 4431

KenttämestariKenttämestariKenttämestariKenttämestariKenttämestari Aulis HakalaAulis HakalaAulis HakalaAulis HakalaAulis Hakala 010 4024 432010 4024 432010 4024 432010 4024 432010 4024 432

SOKERIJUURIKKAAN TUTKIMUSKESKUS SOKERIJUURIKKAAN TUTKIMUSKESKUS SOKERIJUURIKKAAN TUTKIMUSKESKUS SOKERIJUURIKKAAN TUTKIMUSKESKUS SOKERIJUURIKKAAN TUTKIMUSKESKUS Korvenkyläntie 201Korvenkyläntie 201Korvenkyläntie 201Korvenkyläntie 201Korvenkyläntie 201 010 431 062010 431 062010 431 062010 431 062010 431 062 25170 Kotalato 25170 Kotalato 25170 Kotalato 25170 Kotalato 25170 Kotalato faksi (02) 737 6409faksi (02) 737 6409faksi (02) 737 6409faksi (02) 737 6409faksi (02) 737 6409

SjTSjTSjTSjTSjT:n sähköpostiyhteydet::n sähköpostiyhteydet::n sähköpostiyhteydet::n sähköpostiyhteydet::n sähköpostiyhteydet: [email protected]@[email protected]@[email protected]

JohtajaJohtajaJohtajaJohtajaJohtaja Nils LindroosNils LindroosNils LindroosNils LindroosNils Lindroos 010 431 8201010 431 8201010 431 8201010 431 8201010 431 8201

LajikkeetLajikkeetLajikkeetLajikkeetLajikkeet MarMarMarMarMarte Römerte Römerte Römerte Römerte Römer-Lindr-Lindr-Lindr-Lindr-Lindroosoosoosoosoos 010 431 8215010 431 8215010 431 8215010 431 8215010 431 8215

Laatu ja lannoitusLaatu ja lannoitusLaatu ja lannoitusLaatu ja lannoitusLaatu ja lannoitus Matti ErjalaMatti ErjalaMatti ErjalaMatti ErjalaMatti Erjala 010 431 8202010 431 8202010 431 8202010 431 8202010 431 8202

KasvinsuojeluKasvinsuojeluKasvinsuojeluKasvinsuojeluKasvinsuojelu Liisa EronenLiisa EronenLiisa EronenLiisa EronenLiisa Eronen 010 431 8210010 431 8210010 431 8210010 431 8210010 431 8210

KoneasiatKoneasiatKoneasiatKoneasiatKoneasiat Pentti HoikkalaPentti HoikkalaPentti HoikkalaPentti HoikkalaPentti Hoikkala 010 431 8203010 431 8203010 431 8203010 431 8203010 431 8203

Laboratorio:Laboratorio:Laboratorio:Laboratorio:Laboratorio:AsiakaspalveluAsiakaspalveluAsiakaspalveluAsiakaspalveluAsiakaspalvelu Niina Mettala-VirtaNiina Mettala-VirtaNiina Mettala-VirtaNiina Mettala-VirtaNiina Mettala-Virta 010 431 8236010 431 8236010 431 8236010 431 8236010 431 8236

AnalyysipalveluAnalyysipalveluAnalyysipalveluAnalyysipalveluAnalyysipalvelu Päivi LamminenPäivi LamminenPäivi LamminenPäivi LamminenPäivi Lamminen 010 431 8235010 431 8235010 431 8235010 431 8235010 431 8235

JUURIKKAANVILJELIJÖIDEN YHTEYSHENKILÖTJUURIKKAANVILJELIJÖIDEN YHTEYSHENKILÖTJUURIKKAANVILJELIJÖIDEN YHTEYSHENKILÖTJUURIKKAANVILJELIJÖIDEN YHTEYSHENKILÖTJUURIKKAANVILJELIJÖIDEN YHTEYSHENKILÖT

MTK:n ja SLC:n n sokerijuurikas-MTK:n ja SLC:n n sokerijuurikas-MTK:n ja SLC:n n sokerijuurikas-MTK:n ja SLC:n n sokerijuurikas-MTK:n ja SLC:n n sokerijuurikas-valiokunnan puheenjohtajavaliokunnan puheenjohtajavaliokunnan puheenjohtajavaliokunnan puheenjohtajavaliokunnan puheenjohtaja Pekka MyllymäkiPekka MyllymäkiPekka MyllymäkiPekka MyllymäkiPekka Myllymäki Raveantie 81Raveantie 81Raveantie 81Raveantie 81Raveantie 81 (02) 431 0300(02) 431 0300(02) 431 0300(02) 431 0300(02) 431 0300

23140 Hietamäki23140 Hietamäki23140 Hietamäki23140 Hietamäki23140 Hietamäki 0400 828 3750400 828 3750400 828 3750400 828 3750400 828 375MTK:n sokerijuurikasvaliokunnanMTK:n sokerijuurikasvaliokunnanMTK:n sokerijuurikasvaliokunnanMTK:n sokerijuurikasvaliokunnanMTK:n sokerijuurikasvaliokunnansihteerisihteerisihteerisihteerisihteeri Antti LavonenAntti LavonenAntti LavonenAntti LavonenAntti Lavonen Simonkatu 6Simonkatu 6Simonkatu 6Simonkatu 6Simonkatu 6 020 413 2462020 413 2462020 413 2462020 413 2462020 413 2462

00100 HELSINKI00100 HELSINKI00100 HELSINKI00100 HELSINKI00100 HELSINKI 040 558 0512040 558 0512040 558 0512040 558 0512040 558 0512Sokerijuurikkaan viljelijöidenSokerijuurikkaan viljelijöidenSokerijuurikkaan viljelijöidenSokerijuurikkaan viljelijöidenSokerijuurikkaan viljelijöidenneuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Lauttia Lauttiantie 94neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Lauttia Lauttiantie 94neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Lauttia Lauttiantie 94neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Lauttia Lauttiantie 94neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Lauttia Lauttiantie 94 (03) 618 9630(03) 618 9630(03) 618 9630(03) 618 9630(03) 618 9630

14300 Renko 14300 Renko 14300 Renko 14300 Renko 14300 Renko 050 520 4059050 520 4059050 520 4059050 520 4059050 520 4059


Voit tuntea sokerintuoksun...!

Voit tuntea sokerintuoksun...!

www .sesvanderha ve.com

uusintasokerijuurikasg

enetiikkaa

• hyvä sokerisato

• hyvä taloudellinen tulos

• sietää ramulariaa

UUSI

TRINIDADMuita huippulajikkeita

P U R S A N

juurikassarka - sjtettä yritykset myisivät kiinti-öitä 6 miljoonan tonnin edestä neljän vuoden...

Documents