Johdatus tutkimusmetodologiaan

Päivä 2: Keskeiset kvantitatiiviset ja

kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät

Paavo Ritala Professori, KTT Kauppatieteellinen tiedekunta, LUT ritala@lut.fi

Ryhmäkeskustelu

1) Tausta: Mitä tiedät tutkimusmetodeista

ennestään?

2) Motivaatio: Miksi olet täällä? Mitä haluat

oppia?

Kurssin tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija

on tietoinen tieteellisen tutkimuksen ja tutkielmatyöskentelyn

perusvaatimuksista

ymmärtää keskeiset tieteenfilosofiset lähestymistavat,

tunnistaa keskeisimmät laadulliset ja määrälliset tutkimusmenetelmät.

tiedostaa empiirisen tutkimuksen merkityksen,

pystyy arvioimaan erilaisten tutkimusmenetelmien soveltuvuutta oman

tutkielmaprojektin toteuttamiseen

sekä suunnittelemaan ja raportoimaan tutkielman

tarkoituksenmukaisella tavalla.

3

Kurssin suorittaminen

Soveltava tentti

Palautus moodleen välillä 22.2. – 25.2.

Tarkka ohjeistus Moodlessa

Arviointi 1-5

Luentopäiväkirja

Vaihe 1. kielioppiosuus

Palautetaan Aija Käkelä-Laineelle Moodlessa, DL 10.2.

Vaihe 2. substanssiosuus

Palautetaan Paavo Ritalalle Moodlessa, DL 19.2.

Tarkka ohjeistus Aijan kurssilla – huom! Pitää sisältää viitteitä opitusta

substanssista

Arviointi hyväksytty / hylätty

4

Päivän agenda

Tieteenfilosofia ja tieteellinen kirjoittaminen

Tutkimuksen tekemisen perusteet & lähtökohdat

Kvalitatiiviset (laadulliset) tutkimusmenetelmät

Kvantitatiiviset (määrälliset) tutkimusmenetelmät

5

Tieteenfilosofia ja tieteellinen

kirjoittaminen

Tieteenfilosofisia suuntauksia

Positivismi

Luonnontieteilijä objektiivinen, hypoteeseja testaava tutkimus

Realismi

Objektiivinen tutkimusote, joka ottaa huomioon tutkijan ja

tutkimuskohteen ympärillä olevan sosiaalisen kontekstin

Interpretivismi

Tutkija on itse keskeinen osa tutkimusprosessia, subjektiiviset tulkinnat

sosiaalisista prosesseista

Pragmatismi

Tutkimuskysymys ja –tavoite määrittelevät valitut menetelmät ja

lähestymistavat

7

Tieteellisen tutkimuksen ja

-kirjoittamisen ominaispiirteet

Aineisto kerätään systemaattisesti

Aineistoa analysoidaan systemaattisesti

Tulokset raportoidaan systemaattisesti

Esim. ”IMRAD”-rakenne varsinkin kvantitatiivisessa tutkimuksessa

(Introduction, Methods, Results and Discussion)

Tutkimuksen tekemiselle on selvä tarkoitus (=tutkimuskysymys)

8

Tutkimuskysymyksen ja tutkimuksen

tavoitteiden muotoilu

OMAN tutkimuskysymyksen muotoilu

Ei liian laaja, mutta ei myöskään liian suppea

Mikä on oikea tutkimuskysymys juuri SINULLE?

Oletko aidosti kiinnostunut tästä?

Mikä on realistisesti toteutettavissa käytössä olevilla resursseilla?

Mikä on realistisesti toteutettavissa tällä aikajänteellä?

Mitkä ovat konkreettiset tavoitteet: miksi aiot tehdä tämän tutkimuksen?

9

Tutkimuskysymyksen ja tutkimuksen

tavoitteiden muotoilu

Kvantitatiivinen tutkimus vastaa parhaiten kysymyksiin kuten

Miten tietyn tuotantoprosessin käyttöönotto vaikuttaa tuotteen x

valmistuskustannuksiin?

Mikä on internet-markkinoinnin vaikutus tuotteen x myyntiin?

Miten X vaikuttaa Y:hyn?

Kvalitatiivinen tutkimus vastaa parhaiten kysymyksiin kuten

Mitä haasteita liittyy T&K yhteistyöhön kilpailevien yritysten välillä?

Minkälaisia motiiveja ihmisillä on liittyä online-yhteisöihin?

Miksi X vaikuttaa Y:hyn?

10

Tutkimusprosessi (yleinen malli)

Tutkimuksen suunnittelu

Tutkimuskysymys & tutkimuksen tavoitteet

Teoria, käsitteet, operationalisointi

Aineiston keruu

Aineistoon pääsyn suunnittelu ja järjestäminen

Aineiston keruu

Aineiston tallennus ja säilytys

Aineiston analyysi

Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset metodit

Teorian ja empirian reflektointi

Aineiston / tutkimuksen raportointi

Taulukot, matriisit, kaaviot, yhtälöt (kvantitatiivinen aineisto)

Taulukot, tulkinnat, kuvat (kvalitatiivinen aineisto)

Tutkimusraportin kirjoitus (esim. lopputyö, harjoitustyö, muu tutkimusraportti)

11

Tutkimuksen tekemisen perusteet &

lähtökohdat

Liiketoiminta- ja teknologialähtöisen

tutkimuksen tunnuspiirteet

Eri tutkimustraditioiden yhdistely

Esim. taloustieteet, sosiologia, psykologia (liiketaloustieteellisessä

tutkimuksessa)

Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen otteen yhdistäminen tärkeää erityisesti

monimutkaisissa (ja relevanteissa) tutkimusongelmissa

Ominaispiirteitä sekä soveltavasta tutkimuksesta että perustutkimuksesta

Käytännön hyödyn vaatimus

Aineiston keruu on helpompaa jos tutkimuskohteet hyötyvät käytännössä

(esim. liiketoiminnallinen ongelma, tehtaan tuotantoprosessin parannus jne)

Informantit tyypillisesti omien alojensa erikoisosaajia ja tuntevat

tutkittavan aihepiirin

13

Tutkimuksen ”isot” lähestymistavat

Deduktiivinen tutkimus Induktiivinen tutkimus

Olemassa olevan teorian testaaminen Teorian rakentaminen

Hypoteesien testaus ja falsifiointi Johtopäätösten ja mallien tekeminen

Pääasiassa kvantitatiivinen aineisto Pääasiassa kvalitatiivinen aineisto

Pyrkii selittämään asioiden välisiä kausaalisuhteita

Pyrkii selittämään asioiden konteksteja ja luonnetta

Standardoidut välineet tutkimuksen tekemiseen

Melko joustavat välineet tutkimuksen tekemiseen

Käsitteiden operationalisointi tärkeää mittauksen onnistumisen kannalta

Käsitteiden määrittely tärkeää tutkimuksen laadun ja ymmärrettävyyden kannalta

Tavoitteena yleistää (vaikuttaa otoskokoon ja metodeihin)

Tavoitteena luoda uutta ymmärrystä

Tutkijan rooli objektiivinen (erillään tutkimuskohteesta)

Tutkijan rooli subjektiivinen (osana tutkimusprosessia) 14

Induktiivisen (ja kvalitatiivisen)

lähestymistavan rajoitteet

Induktiivinen logiikka ei ole aina yleistettävissä Ovatko kaikki joutsenet valkoisia?

15

Induktiivisen (ja kvalitatiivisen)

lähestymistavan edut

Mahdollisuus syvälliseen ymmärrykseen Miksi tämä joutsen on musta? Mitä se tarkoittaa?

16

Deduktiivisen (ja kvantitatiivisen)

lähestymistavan rajoitteet

Ennalta määrätyt, ”jäykät” metodit Olemassa olevat teoriat ja niistä johdetut hypoteesit Vaikeaa löytää uutta ymmärrystä ja ratkaista uudenlaisia ongelmia

17

Deduktiivisen (ja kvantitatiivisen)

lähestymistavan edut

Systemaattinen lähestymistapa, joka mahdollistaa parhaiten yleistämisen

18

Tutkimusstrategiat &

tutkimusmenetelmät

19

Aineiston keruu:

laadulliset vs. määrälliset menetelmät

KVANTITATIIVINEN aineisto KVALITATIIVINEN aineisto

Perustuu tulkintoihin joita tehdään numeerisesta aineistosta

Perustuu tulkintoihin joita tehdään (sanallisesta) viestinnästä

Aineiston keruun tuloksena numeerista ja standardoitua dataa

Aineiston keruun tuloksena ei-standardoitua dataa jota täytyy tulkita ja kategorisoida

Aineistonkeruu kestää pitkään, mutta analyysivaihe on nopeampi

Aineistonkeruu voi olla suhteellisen nopeaa, mutta analyysivaihe kestää pidempään

Aineiston keruu perustuu systemaattisiin ja vakiintuneisiin menetelmiin

Aineiston keruu on subjektiivisempaa, mutta perustuu systemaattisiin menetelmiin

Aineiston keruun tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tarvittavaa dataa

Aineiston keruun tavoitteena on saada paras mahdollinen data

20

Aineiston analyysi:

laadulliset vs. määrälliset menetelmät

KVANTITATIIVINEN aineisto KVALITATIIVINEN aineisto

Analyysi perustuu numeerisen datan tarkasteluun

Analyysi perustuu tulkintoihin sanoista, kuvista, teoista jne…

Analyysin tuloksena syntyy taulukoita, diagrammeja, kaavoja

Analyysin tuloksena syntyy tulkintoja, kategorioita, käsitteitä, kuvia

Analyysityökaluja esim. Excel, SPSS, SAS, LISREL, AMOS, CAD

Analyysityökaluja tulkinnat, teemoittelut, kategorisoinnit (joko ohjelmistojen avulla tai ilman)

Analyysin tuloksena matemaattisia ja tilastollisia tuloksia ja niiden tulkintoja

Analyysin tuloksena käsitteellisiä tuloksia ja niiden tulkintoja

21

Kvalitatiiviset (eli laadulliset)

tutkimusmenetelmät

Mitä on kvalitatiivinen tutkimus? 1/3

Tieteenfilosofinen suuntaus / -valinta

Määrällinen vs. laadullinen -debatti

”Pehmeä” näkökulma

Lähtökohta aineistonkeruuseen

Tietynlainen data on kiinnostavaa rikas, syvällinen aineisto

Haastattelut, kenttäpäiväkirjat, osallistuminen, observointi…

Lähtökohta aineiston analyysiin

Miten data nähdään ja tulkitaan Kategorisointi, johtopäätökset,

synteesi jne…

Lähtökohta aineiston raportointiin

Kuvat, suorat lainaukset, kuvailut…

23

Mitä on kvalitatiivinen tutkimus? 2/3

Tyypillisesti induktiivista

Ei kuitenkaan yleispätevä sääntö, myös deduktiivista logiikkaa käytetään

Ei hypoteeseja

Ei ekplisiittistä hypoteesien testausta, hyväksymistä tai falsifiointia

Tutkija ei odota tiettyä tulosta ennakolta

Tuottaa uudenlaista tietoa ja ymmärrystä valitusta aiheesta (ja mahdollisesti

sen ulkopuolelta)

Korostunut ja subjektiivinen tutkijan rooli

Vapausasteita ja joustavuutta analyysissa ja tulkinnassa

Ei-numeerinen (laadullinen) näkökulma aineiston rajaamiseen ja valintaan

Tyypillisesti pienet otokset, joiden valintaan tutkija vaikuttaa tutkimuksen

tavoitteiden pohjalta

24

Mitä on kvalitatiivinen tutkimus? 3/3

Sateenvarjokäsite erilaisille metodeille / lähestymistavoille

Case/tapaustutkimus (ei metodi itsessään, vaan yleinen tapa esittää

kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset)

Haastattelututkimukset

Toimintatutkimus / observointi

Liiketoimintahistoriatutkimus

Etnografia

Diskurssianalyysi

Grounded research

25

Kvalitatiivinen tutkimusprosessi

Tavoitteet, aineistonkeruu, analyysi, tulkinta ja raportointi ovat

linkittyneitä toisiinsa

Tutkija työskentelee edes takaisin näiden välillä

Ymmärtämisen ja tulkinnan ”Hermeneuttinen kehä"

Tutkija on osa tutkimusprosessia

Yhteistyö tutkimuksen kohteen kanssa tärkeää

Pääsy dataan neuvoteltava

Eettiset asiat liittyen datan keräykseen ja julkistamiseen

Aineiston keruu helpompaa/nopeampaa kuin analysointi (toisinpäin

kvantitatiivisessa tutkimuksessa)

26

Teorian rooli kvalitatiivisessa

tutkimuksessa

Teorian rooli

Teoria taustoittaa datan keruuta ja auttaa analyysissa

Teoria ei kuitenkaan aina rajoita tutkimusta (toisin kuin hypoteeseja

testaavassa tutkimuksessa)

Aineiston keruu ja analyysi voivat auttaa kehittämään teorioita

Käsiteanalyysilla keskeinen rooli

Määritellään mikä on X, kun tutkitaan X:ää

Määritellään mitä X ei ole

Määritellään mikä on lähellä X:ää

Määritellään miksi X on tärkeä ja mielenkiintoinen ilmiö

27

Aineisto ja otoskoko

Suhteellisen pienet otokset (yleensä)

Päätarkoitus ei ole yleistää ja selittää, vaan tulkita ja ymmärtää

Tavoitteena saturaatio

Etsitään toistuvia kuvioita aineistosta

Aineistoa voi olla loputtomiin mikä on tarpeeksi?

Tutkimuksen rajaus tärkeää

Tavoitteena syvällinen ymmärrys tietystä asiasta

Riittävästi dataa jotta tämä toteutuu

28

Aineiston keruu

Sekundääridata

Observointi ja osallistuminen

Haastattelut

29

Sekundääridata

Muiden keräämä aineisto

Viralliset tilastot

Vuosikertomukset yms.

Lehdet, case-raportit, kirjat

Pääpaino hyvämaineisilla, vakiintuneilla lähteillä!

Mahdollisesti vähän käytettyjä, hyviä aineistolähteitä

Uusia näkökulmia

Tehokas tapa kerätä dataa

Voi myös täydentää itse kerättyä dataa

Tiettyjä rajoitteita

Data on kerätty toiseen tarkoitukseen

Datan laadussa voi olla vaihtelua tai puutteita

30

Observointi ja osallistuminen

Observointi vs. osallistuminen

Kuinka paljon osallistuu itse vs. tarkkailee?

Tutkijan identiteetti on tiedossa

Tutkijan identiteetti on salattu

31

Haastattelut

Yleisin aineistonkeruumenetelmä laadullisessa tutkimuksessa

Syvällisen, rikkaan aineiston keskeinen lähde

Avaininformattien valinta tärkeää

Kuka tietää aiheesta eniten?

Kuka on vastuussa tästä asiasta organisaatiossa?

Kuka on paras henkilö vastaamaan tähän?

Käytännön asioita

Haastattelupyynnöt, neuvottelut

Valmistautuminen haastatteluihin

Nauhoitus & litterointi

Softat (Atlas.ti, Excel jne)

Tutkijan etiikka

32

Haastattelutyypit

Standardoidut haastattelut

Valmiit vastauslomakkeet

Tutkijan ja tutkittavan välinen interaktio ainoastaan varmistamaan että

kysymyksiin vastataan ja ne ymmärretään (mutta ei muuten)

Ei-standardoidut haastattelut

Puolistukturoidut ja avoimet haastattelut

Yksilö- ja ryhmähaastattelut

33

Yksilöhaastattelut

Puolistrukturoidut

Ennalta määrätyt teemat

Perustuvat teorioihin, käsitteisiin, tutkimuksen kannalta keskeisiin

asioihin/teemoihin

Haastattelun aikana saattaa nousta muitakin asioita esille

Kysymysten järjestys saattaa vaihdella haastattelusta riippuen

Avoimet

Idea aiheesta on olemassa, mutta muuten keskustelu on avointa

Kutsutaan myös ”syvähaastatteluksi” (in-depth interview)

Epäformaaleja

34

Ryhmähaastattelut

Ryhmähaastattelu

Tehokas tapa saada paljon mielipiteitä lyhyessä ajassa

Riskinä dominoivat vs. passiiviset persoonat

Fokusryhmät

Fasilitoidut keskustelut tietyn aiheen ympäriltä

Avaininformatit ja ekspertit eri alueilta mukana

Tutkijan roolina ”moderaattori” tai ”fasilitaattori”

Keskustelun pitäminen tietyssä aihealueessa, mutta johdattelua

välttäen

35

Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät:

analyysi

Kvalitatiivisia analyysimenetelmiä

(sekä induktiiviset että deduktiiviset)

Yhteenvetäminen ja tiivistäminen

Kategorisointi, teemoittelu, tyypittely

Aineiston ja/tai teorioiden perusteella

Yhteyksien tunnistaminen aineistosta

Korkeamman ja alemman tason käsitteet

Käsitteiden väliset suhteet

Narratiivit

Kvantifiointi

Propositioiden kehittäminen

Deduktiivisen lähestymistavan vaikutus analyysiin

Teorian ja propositioiden ennalta määrittelyn tärkeys (enemmän kuin induktiivisessa lähestymistavassa)

Kategoriat ja johtopäätökset pohjautuvat olemassa oleviin teorioihin (enemmän kuin induktiivisessa lähestymistavassa)

37

Raportointi:

Tekstimuotoinen

Yhteenvetäminen & johtopäätökset

Analyysin tulokset tiiviissä muodossa

Myös yhteenveto aineistosta ja analyysistä ennen tulkintaa

Aineiston analyysi

Analyysin tulokset

Johtopäätökset

Mahdolliset propositiot/mallit

Aineiston esittäminen

Suorat lainaukset

Suorat havainnot

38

Raportointi:

Taulukot

Hyvä tapa tiivistää ja kuvata laadullista analyysiä

Rivit tai sarakkeet teorian perusteella

Esim. analyysitasot (yksilö, tiimi, organisaatio)

Esim. eri caset (A, B, C)

Esim. eri käsitteet (palvelu-, tuote-, ja prosessi-innovaatio)

Rivit tai sarakkeet aineiston perusteella

Perustuvat empiirisiin löydöksiin

Esim. eri tyyppiset tuotanto-ongelmat

39

Raportointi:

Kuvat ja kaaviot

Kuvilla voidaan liittää löydöksiä teoreettisiin käsitteisiin (ja toisinpäin)

Kuvat voivat tiivistää tai esitellä löydöksiä

Viitekehykset

Kategoriat

Kaaviot (esim. tuotantoprosessi)

Propositiot (”nuolia ja laatikoita”)

Suhteet (x y)

40

Kvalitatiivisen tutkimuksen

raportointi

Laadullisen tutkimuksen tyypillinen rakenne: ”IMRAD”

Intro + teoria (tutkimuskysymys ja tavoitteet, kirjallisuuskatsaus,

mallit, typologiat, käsitteet)

Metodologia (otoksen/casen/tutkimusaineiston kuvailu + aineiston

keruu + analyysimenetelmät)

Tulokset (analyysin kuvailu ja lopputulemat)

Johtopäätökset (arviointi ja johtopäätökset, rajoitukset ja

jatkotutkimusaiheet)

Vaihtoehtona IMRAD-rakenteelle varsinkin kvalitatiivisessa

tutkimuksessa erilaisia rakenteita

Esim. historiantutkimus, kvalitatiiviset reflektiiviset työt

Mallin tai systeemin suunnittelu / kuvaus

Empiria- /käytäntölähtöinen, kuvaileva tutkimus

41

Kvantitatiiviset (eli määrälliset)

tutkimusmenetelmät

Mitä on kvantitatiivinen tutkimus? 1/3

Tietty tieteenfilosofinen lähestymistapa

Positivismi, empiirinen ote, tavoitteena selittää & ennustaa

Objektiivinen, rationaalinen, kumulatiivinen

Hypoteeseja testaava, deduktiivinen

”jos sitä ei voi mitata, se ei ole olemassa”

Lähtökohta aineistonkeruuseen

Tietynlainen data on kiinnostavaa numeerisessa muodossa olevat, laajat datasetit

Kyselytutkimukset (esim. likert-asteikolla), taloudelliset tunnusluvut, mittaustulokset

Lähtökohta aineiston analyysiin

Mittaaminen, laskeminen

Lähtökohta aineiston raportointiin

Numerot, taulukot, yhtälöt, kaaviot

43

Mitä on kvantitatiivinen tutkimus? 2/3

Tyypillisesti deduktiivista

Kausaalisuhteiden löytäminen ja todistaminen keskeistä

Joskus käytetään myös kokeellisempia ja avoimempia lähestymistapoja

Hypoteesien käyttö yleistä

Testaus hypoteesi saa tukea tai falsifioidaan

Tutkija odottaa tietynlaisia tuloksia teoriaan perustuen

Kvantitatiivinen tutkimus voi tukea teorioita tai auttaa kehittämään niitä

Tutkijan rooli objektiivinen

Otanta valitaan numeerisin ja koon perusteella

Tavoitteena suuri otoskoko yleistettävyys

Kohteena kvantifioitavat/mitattavat asiat

44

Mitä on kvantitatiivinen tutkimus? 3/3

Sateenvarjokäsite erilaisille metodeille / lähestymistavoille

Tapaus/case-tutkimukset (kvantitatiivisella aineistolla)

Kyselytutkimukset (survey)

Julkista dataa käyttävät tutkimukset

Aikasarja-analyysit

Kokeet

Simulaatiot

Jne..

Ohjelmistojen käyttö yleistä

Excel, SPSS, SAS, Statgraphics, DataFit, E-Views, Stata, AMOS, Lisrel,

CAD

45

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa

keskeistä

Hypoteesien esittäminen

Käsitteiden määrittely

Aineiston keruun suunnittelu

Tutkittavien valinta

Muuttujien muodostaminen

Aineisto tilastollisesti käsiteltävään muotoon

Päätelmien tekeminen tilastolliseen analyysiin perustuen

Kvantitatiivinen tutkimusprosessi

Tutkimuksen suunnittelu

Teoria & kirjallisuuskatsaus olemassa olevasta tutkimuksesta (empiirinen ja teoreettinen)

Tutkimuskysymys ja tavoitteet

Käsitteiden määrittely ja käsiteanalyysi

Empiirinen operationalisointi ja mittaaminen

Aineiston keruu

Suunnittelu (otos, otanta, aineistoon pääsy)

Aineiston keräys

Aineiston säilyttäminen

Aineiston analyysi

Kvantitatiiviset metodit

Reflektointi teorian & hypoteesien kanssa

Aineiston raportointi

Taulukot, matriisit, yhtälöt, kaaviot

Tutkimusraportin kirjoitus (esim. lopputyö, harjoitustyö, muu tutkimusraportti)

47

Kvantitatiivinen tutkimusprosessi

ilmiö käsitteet

muuttujat

kohderyhmä otos datamatriisi tulokset

käsitteellistäminen

operationalisointi

mittaaminen

kohderyhmän

määrittely

otanta tiedonkeruu analyysi

(Puumalainen, 2009)

Teorian rooli

Teorian rooli

Hypoteesit tehdään teorian pohjalta (yleinen tapa)

Lisäksi olemassa oleva empiirinen tutkimus tai muu käytännön kokemus voi vaikuttaa tähän teorian lisäksi

Teoria määrittelee tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset (eksploratiivinen tapa)

Teoria määrittelee miten ja mitä dataa kerätään ja analysoidaan

Aineisto auttaa vahvistamaan, hylkäämään ja kehittämään teorioita

Käsiteanalyysilla keskeinen rooli

Määritellään mikä on X, kun tutkitaan X:ää

Määritellään mitä X ei ole

Määritellään mikä on lähellä X:ää

Määritellään miksi X on tärkeä ja mielenkiintoinen ilmiö

Mahdollistaa hypoteesien testauksen!

49

Muuttujatyypit ja kausaliteetti

IV DV

IV DV

MoV

IV DV

CV IV MeV DV

50

Esimerkki

Corsten & Kumar (2005) Do suppliers benefit from collaborative relationships with large retailers? An empirical investigation of efficient consumer response adoption. Journal of Marketing, Vol. 69, pp. 80-94.

51

Kvantitatiivisen tutkimuksen

tyypillinen kehitys

Ilmiön X tunnistaminen ja käsitteen määrittely, käsitteen dimensiot ja

mittarin kehittäminen

Ilmiön seuraukset:

X Y

Ilmiön syyt:

A X

Kontekstuaaliset tekijät, yleistettävyys, moderaattorit, rajoitukset

Otanta

- kuinka paljon dataa tarvitaan?

Tyypillisesti paljon havaintoja, jotta voidaan tehdä tilastollisia testejä

(keskiarvotestit, korrelaatiot, kausaliteetti, klusterit jne)

Tavoitteena yleistettävyys

Otanta tehdään koko populaatiosta jos sitä ei voida tutkia kokonaan

Populaatio = kaikki ryhmän/organisaation/muun kokonaisuuden jäsenet

Koko populaation tutkiminen on paras ratkaisu, mutta ei läheskään aina

mahdollista

Probability sampling (kyselytutkimukset, tilastolliset tutkimukset)

vs. non-probability sampling (subjektiivinen lähestymistapa)

53

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:

aineistonkeruu

Kvantitatiiviset

aineistonkeruumenetelmät

“Pöytälaatikkotutkimus” (huom! Ei suositella opinnäytetöissä)

Yritysten tietokannat

Tilastolliset, julkiset tietokannat

Kaupalliset tietokannat

”Tutkimustuotteet”

Monitor, RISC, etc.

Meta-analyysit

Kenttätutkimus

Kyselytutkimus / survey

Observaatio

Kokeet

55

Pöytälaatikkotutkimus

Edut

Nopeaa, halpaa

Mahdollisuus tutkia mitä on tapahtunut

Pitkäaikaistutkimus mahdollista

Rajoitukset

Ei sovellu aina tiettyyn tutkimusongelmaan

Reliabiliteetti kyseenalainen

Ei voi tutkia abstrakteja asioita

Ei usein sovellu opinnäytetyöhön

56

Kenttätutkimus

Observointi

Kokeet

Kyselytutkimus / survey

Henkilöhaastattelut

Puhelinhaastattelut

Postisurvey

Web survey / e-mail survey

57

Observointi

Asioiden toiminta

Taloudelliset tms. tunnusluvut

Fyysisten olomuotojen tarkkailu (kuntokartoitus tms)

Prosessit ja aktiviteetit (esim. liikenteen tai tuotannon seuranta)

Ihmisten käyttäytyminen & toiminta

Liikkeet, eleet

Kielenkäyttö

Tilankäyttö

58

Kokeet

Hyviä kausaliteetin tarkasteluun

Tutkija manipuloi riippumatonta/selittävää muuttujaa ja tarkkailee mitä se aiheuttaa

Testiryhmät ja kontrolliryhmät

Sokkotestit

Helppo monistaa

Vaikeasti yleistettäviä

Helpointa tehdä silloin, kun mittaaminen on selkeää ja mittarit helppo luoda

59

Kyselytutkimus (survey)

Yleisin aineistonkeruumenetelmä kvantitatiivisessa tutkimuksessa

Aineisto kerätään vastaajilta kysymällä

Esim. asenteet, arvot, mielipiteet, aikomukset, odotukset,

tunteet, aktiviteetit, strategiat, prosessit, asiat

Hyvä mittaamaan abstrakteja asioita (luottamus, asiakaslähtöisyys

jne)

Hyvä mittaamaan aiemmin tapahtuneita asioita

Tutkijan ja tutkittavien yhteistyö tärkeää

60

Kyselytutkimus: vastausprosentti

Tyypillisesti 10-95%

Riippuu aineistonkeruumenetelmästä ja kohdejoukosta

Suurin haastatteluissa ja yritysten sisäisissä tutkimuksissa,

pienempi e-mail / web-tutkimuksissa

Pyri 30-40%:iin, ei mielellään alle 15%

Mitä pienempi vastausprosentti, sitä suurempi vaara tulosten

vääristymisestä (non-response bias)

61

Kyselytutkimuksen

aineistonkeruumenetelmät

Henkilöhaastattelut

Puhelinhaastattelut

Postitse/sähköpostitse lähetettävät haastattelut

Web survey

62

Kyselytutkimuksen kysymystyypit

Arviointi

Likert-asteikko (tyypillisesti 5 tai 7-kohtainen, täysin eri mieltä – täysin

samaa mieltä)

Semanttinen, Osgood-skaala (ankkuroidut vastakohdat, hyvä-huono)

Graafinen

Rankkaus / järjestys

Asioiden vertailu keskenään, paremmuusjärjestys jne.

Kategorisoidut

Avoimet

63

Kyselytutkimuksen aikataulutus

YEAR

Month1 Month 2 month 3 month 4 month 5 month 6 month 7responsibilityresearch problem specification COL

ideas of what to ask all

formulation of questions:how to ask COL

questionnaire design COL

cover page design COL

cover letter /message design COL

reminder letter /message design COL

translation and back

pretesting the questionnaire all

modifying the questionnaire all

copying the questionnaire all

mailing arrangements all

prenotifications all

mailing all

mailing the reminder all

coding the responses COL

preparing the data file COL

analysing data COL

writing the report All

RESEARCH SCHEDULE

64

Kyselytutkimus:

Mitä voi mennä pieleen?

Tutkimusdesign

Populaatio määritelty väärin

Valittu väärät vastaajat

Valittu väärä otos

Väärät / huonot mittarit

Aineistonkeruu

Kysytty väärällä tavalla

Koodattu väärin

Vastausvirheet

Tarkoitukselliset tai vahingossa

Common method bias ja single-respondent bias

65

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:

Käsitteet, muuttujat, data

Muuttuja

Käsitteen operationaalinen indikaattori (eli miten joku asia käytännössä

mitataan)

Esim: Innovatiivisuus (vuonna x esitellyt uudet tuotteet)

Esim: Tuotannon tehokkuus (käytetyt resurssit per tuote/palvelu)

Numeerinen

Diskreetti (esim. kategorinen) tai jatkuva

Mittaustasot

Nominaalinen

Ordinaalinen

Intervalli

67

Datamatriisi 5 muuttujaa 6 havaintoa

Obs. No. Name Sex Age LikertA

1 Anne F 22 3

2 Berit F 15 4

3 Clas M 30 1

4 Daniel M 21 5

5 Emil M 35 2

6 Frida F 50 4

68

Leveä datamatriisi (aikasarja-aineisto)

obs Firm

name

Emp

2008

Emp

2009

Emp

2010

1 Nokia 60 57 55

2 Lukoil 90 95 95

3 Valio 10 9 10

4 Shell 100 99 98

5 GM 150 130 110

6 Motorola 20 22 23

69

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:

Aineiston analyysi

Analyysin tyypilliset vaiheet

1. Alustava aineiston tarkastelu, avoimet vastaukset, virheet yms.

2. Koodaus

3. Muunnokset

4. Kuvailu, normaalisuuden/jakaumien tarkastelu

5. Hypoteesien testaus / analyysit

6. Analyysien tulkinta ja raportointi

71

1.&2. Aineiston tarkastelu ja koodaus

Avoimien ym. vastauksien muuttaminen numeerisiksi

kategoriat, järjestykset

Muuttujille informatiiviset otsikot

Mitä tehdään puuttuvalle tai virheelliselle datalle?

ID-koodit havainnoille

72

3. Muunnokset

Avoimet vastaukset numeerisiksi

Jatkuvien muuttujien (mahdollinen) kategorisointi

Muuttujien kääntäminen

Keskiarvojen laskeminen summamuuttujille (usean muuttujan

mittarit)

Logaritmit ym. jakaumamuunnokset

73

4. Kuvailu ja jakaumatarkastelu

Graafinen tarkastelu Diagrammit Histogrammit Piirakkakuviot Sirontakuviot Jakaumien ja varianssin graafinen tarkastelu!

Numeerinen tarkastelu Keskiarvo ja mediaani Min / max arvot Keskihajonta Vinoutuneisuus ja huipukkuus Normaalijakautuneisuus (tärkeää monissa tilastollisissa testeissä) Keskiarvon keskivirhe Korrelaation keskivirhe Keskihajonnan keskivirhe Luottamusvälit

74

Kaaviot, histogrammit

75

Kaaviot, histogrammit

76

Sirontakuviot

77

Sirontakuviot

78

Sirontakuviot

79

Piirakkakaaviot

80

Normaalijakautuneisuus

ja jakaumatarkastelu

81

Normaalijakautuneisuus

ja jakaumatarkastelu

Kolgomorov-Smirnov & Anderson Darling tilastollisina testeinä

Skewness (vinous) & kurtosis (huipukkuus) –tunnusluvut

Huom! Jakauma ei käytännössä ole läheskään aina

normaalijakautunut

Huom. Normaaliuden tarkastelu keskiarvon lähellä ja jakauman

hännissä

Esim. kahden jakauman leikkausriski (kuormitus vs. koneen

osan kantokyky)

82

Virhetarkastelu

Jakaumatarkastelun lisäksi on tärkeää tehdä virhetarkastelu,

jotta tuloksia, eri mittausmenetelmiä ja niiden tarkkuuksia voidaan

vertailla keskenään

Mahdollisia virhetarkastelun muotoja

Luottamusvälit

Keskiarvon keskivirhe

Korrelaation keskivirhe

Keskihajonnan keskivirhe

83

5. Hypoteesien testaus & analyysit

Yhden/kahden muuttujan testejä tai monimuuttujatestejä

Sopiva testi valitaan muuttujien määrän ja luonteen sekä jakaumien perusteella

Kahden muuttujan testit

Korrelaatioanalyysit (e.g. Pearson’s correlation)

Riippuvuustestit (e.g. Pearson’s chi-square test, Independent samples T-test)

Monimuuttujatestit

ANOVA (useamman muuttujan keskiarvojen vertailuun)

Faktorianalyysit (käsitteiden, mittareiden ja ilmiöiden analysointiin)

Regressioanalyysit (vuorovaikutussuhteiden analysointiin)

Klusterianalyysit (havaintojen klusteroituminen)

Rakenneyhtälömallinnus (Structural equation modelling)

84

5. Hypoteesien testaus & analyysit

5% tilastollinen merkitsevyys tyypillisesti testataan(5 % mahdollisuus että tulos on ”sattumaa”)

Merkitään usein: * p < 0.05; ** p < 0.01

Pitää kuitenkin muistaa myös käytännön merkitsevyys

Aineistosta voi tunnistaa myös eroavaisuuksia, trendejä ja samanlaisuuksia

85

Yhteneväisyyksien, eroavaisuuksien

ja korrelaatioiden analyysi

Kysymykset kuten: Mitkä ovat erot näiden ryhmien välillä x:n osalta (x

jatkuva muuttuja)? Esim. ovatko matematiikan arvosanat erilaiset lukiolaispojilla ja –tytöillä? T-testit jos 2 ryhmää Anova jos 3 tai enemmän

Hypoteesit kuten: Strategia x (jatkuva muuttuja) on tärkeämpi

palveluyrityksille kuin tuoteyrityksille T-testit jos 2 ryhmää Anova jos 3 tai enemmän

Ehdotetut/oletetut suhteet kuten uudet ideat käänteisesti riippuvaisia iästä Korrelaatioanalyysi, esim. Pearsonin korrelaatio (jos jatkuvat muuttujat)

Ehdotetut/oletetut suhteet kuten lapsen saaminen ja osa-aikaopiskelu ovat

yhteydessä toisiinsa Test of independence (esim. Chi-square testi)

86

Yleisimmät monimuuttujamenetelmät (mm. mittareiden

validiteetin & kausaalisuhteiden analysointi useita

muuttujia käyttämällä)

Tutkimuksen vaihe Riippuva (y) muuttuja

Riippumaton (x) muuttuja

Reliabiliteeti, validiteetti

Konseptit, mittarit - -

Ekploratiivinen faktorianalyysi

Konseptit, mittarit - -

Konfirmatorinen faktorianalyysi

Typologiat (teorian pohjalta)

- -

Lineaarinen regressioanalyysi

Efektit, vaikutukset Jatkuva Jatkuva

ANOVA Efektit, vaikutukset Jatkuva Kategorinen

Logistinen regressioanalyysi

Efektit, vaikutukset Kategorinen Jatkuva 87

6. Tulosten tulkinta

Kuvaileva tulkinta

Trendit, samankaltaisuudet, eroavuudet

Visuaalinen, numeerinen, tekstuaalinen

Hypoteesien testaus

Tilastollinen merkitsevyys

Ei-merkitsevät tulokset

Negatiiviset (päinvastoin kuin odotetut) tulokset

Johtopäätökset

88

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:

Otannan ja aineistonkeruun raportointi

Otanta ja aineistonkeruu

Otanta

Populaatio, otantakehys, otoskoko

Informantit, metodi, valintaprosessi

Aineistonkeruu

Keruumenetelmän valinta, prosessi, esitestaus (kysely, mittarit)

Vastausprosentti, vastaajajoukon edustavuus populaatiosta

90

Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät:

Mittareiden ja tulosten raportointi

Mittareiden ja tulosten raportointi

Mittarit

Mittareiden kehitys, perustelu ja alkuperä

Validiteetti ja reliabiliteetti

Analyysien tulokset

Mitä analyysimenetelmää käytettiin ja miksi

Raportoitavat asiat vaihtelevat analyysimenetelmästä riippuen

92

Tulosten kuvailu

Graafinen

Pylväät, histogrammit

Piirakkakaaviot

Viivat, alueet

Sirontakuviot

Frekvenssitaulukot

Kuvailevat tulokset (taulukossa)

N

Keskiarvo, mediaani

Keskihajonta, minimi ja maksimiarvo

(Vinoutuneisuus, huipukkuus)

Korrelaatiomatriisi

93

Taulukot, korrelaatiomatriisit

94

Tulosten raportointi: analyysi

Riippuu valitusta metodista

Mallit toimivuus (fit)

Testisuure (+ keskivirhe) sekä tilastollinen merkittävyys ja

luottamusvälit

Raportoi ovatko menetelmän peruslähtökohdat kunnossa

Ei suoraa tulostetta ohjelmasta, vaan itse tehdyt selkeän taulukot

95

Tilastollisten testien tulokset

96

Tulosten raportointi:

Johtopäätökset

Ei numeroita, kerro ja tiivistä mitä tulokset tarkoittavat Nosta esille tärkeimmät ja yllättävimmät tulokset Vertaa aiempiin muiden tekemiin tutkimustuloksiin – mikä samaa, mikä

erilaista? Jos tulokset erilaisia, mistä tämä johtuu? Kommentoi tulosten reliabiliteettia, validiteettia ja yleistettävyyttä

Keskustele tulosten käytännön merkityksestä ja sovellettavuudesta Rajoitukset Jatkotutkimusaiheet

97

Kvantitatiivisen tutkimuksen

raportointi

Tyypillinen rakenne: ”IMRAD”

Intro + teoria (tutkimuskysymys ja tavoitteet, kirjallisuuskatsaus,

hypoteesit)

Metodologia (otanta ja otos + aineiston keruu + mittarit + analyysi)

Tulokset (kuvailu ja testaus)

Johtopäätökset (arviointi ja johtopäätökset, rajoitukset ja

jatkotutkimusaiheet)

Tästä kannattaa poiketa vain poikkeustapauksissa!

98

Tutkimuksen reliabiliteetti, validiteetti,

yleistettävyys, ja herkkyystarkastelu

Määritelmät

Reliabiliteetti

Yleiskielessä: Reliabiliteetti on henkilön tai systeemin kyky

suoriutua omassa toiminnassaan sekä rutiini- että yllättävissä

tilanteissa

(Tilastollisessa) tutkimuksessa: mittaamisen konsistenssi, eli

samaa asiaa mitataan samalla tavalla, riippumatta siitä kuka

suorittaa mittauksen

Validiteetti

Yleiskielessä: Loogisesti toimiva argumentti, yhtälö yms..

(Tilastollisessa) tutkimuksessa: Tutkimus mittaa sitä mitä on

tarkoitus mitata

100

Reliabiliteetti ja validiteetti

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

Reliabiliteetti Totuudenmukaisuus, johdonmukaisuus Arviointi: Dokumentointi siitä miten data on kerätty ja analysoitu + raakadatan/sitaattien näyttäminen

Reliabiliteetti Mittauksen ja metodien johdonmukaisuus uudelleen testattavuus ja tulosten uusimisen mahdollisuus muiden toimesta Arviointi: Tilastollinen testaus mittareiden reliabiliteetista, uudelleentestaus, aineiston puolittaminen yms.

Validiteetti Tulosten tarkkuus ja uskottavuus Arviointi: triangulaatio, yksityiskohtainen kuvaus aineistonkeruusta, analyysistä ja tuloksista, tulosten tarkastelu yhdessä tutkimuskohteiden kanssa

Validiteetti Tutkimus mittaa sitä mitä on tarkoitus mitata – eli kuinka todenmukaisia tulokset ovat Arviointi: Käsitteellinen ja tilastollinen arviointi (content, criterion, and construct validiy)

101

Yleistettävyys

Yleistettävyyden arviointi

Yleistettävyys: tutkimuksen tulosten hyödynnettävyyden laajuus

Kuinka hyvin tulokset pätevät muissa tapauksissa – muiden

ihmisten, kulttuurien, paikkojen, ajankohtien, tehtaiden, laitteiden

jne osalta?

Jos tutkimus toteutettaisiin näissä muissa tapauksissa, olisivatko

tulokset samanlaiset vai erilaiset?

Yleistettävyydessä on aina rajoitteita – on tärkeää että ne

huomioidaan!

102

Herkkyystarkastelu

Tiedonkeruun herkkyys

Yhden vastauksen ero vs. koko joukko miten vaikuttaa

tuloksiin jos tulee poikkeavia vastauksia

Matemaattisen mallin herkkyys

Desimaalin tarkkuus vs. ”sinne päin”

Päätöksenteon herkkyys

Euron tarkkuus vs. ”päätöksenteon sumea tuki”

103

Metodologia-lähteitä

Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset metodit (helppotajuinen yleisopas)

Saunders, M, Lewis, P. and Thornhill, A. (2009). Research methods for business students, 5th ed., FT/Prentice Hall.

Case tutkimus

Yin. Case Study Research: Design and Methods (mikä tahansa painos)

Baxter & Jack (2008) Qualitative case study methodology: study design and implementation for novice researchers, saatavilla: http://www.nova.edu/ssss/QR/QR13-4/baxter.pdf

Erityisesti tilastolliset metodit

Hair, J. F. J., W. C. Black, B. J. Babin, R. E. Anderson and R. L. Tatham (2006). Multivariate Data Analysis, 6th edition. (tai joku muu painos)

104