1

1

Johdatus eläinplanktonin maailmaan

Anne-Mari VenteläPyhäjärvi-instituutti

2

Eläinplanktonryhmät

• Alkueläimet (Protozoa)• Rataseläimet (Rotatoria)• Äyriäiseläinplankton

– Vesikirput (Cladocera)– Hankajalkaisäyriäiset (Copepoda)

• Chaoborus, sulkasääsken toukka

Valokuvat tässä esityksessä: www.microscopy-uk.org.uk, Wim van Egmond 1999

2

3Sprules 1984

4

Indikaattoreita

• Lajisto• Biomassa• Tuotanto• Yhteisörakenne

– Lajiluku– Määräsuhteet– Koko- ja ikärakenne

• Fekunditeetti (=munamäärä/naaras)• Liikkeet

– Horisontaaliset ja vertikaaliset

3

5

Tranvik 1992

6

1. Alkueläimet

Ameeba

Aurinkoeläin

xx

4

7

Alkueläinryhmiä

• Ameebat• Aurinkoeläimet• Ripsieläimet• Siimaeliöt

8

Alkueläimet, ekologia

• Lisääntyminen– Jakautumalla, joskus alkeellista suvullista

lisääntymistä• Ravinnonotto

– Bakteerit, kasviplankton, muut alkueläimet– Ottavat kokonaisena soluunsa– Heterotrofisia, miksotrofisia

• Käyttäytyminen– Reagoivat monenlaisiin ärsykkeisiin

• Valo• Kemikaalit• Lämpötila

5

9

2. Rataseläimet

Synchaeta

x xKeratella

Asplanchna

Kellicottia

10

Rataseläimet, ekologiaa

• Käytetään rehevyyden indikaattoreina• Lisääntyminen

– Suotuisissa oloissa partenogeneett isesti, eli populaatio koostuu pelkästään naaraista

– Koiraita kriisitilanteissa– Sukupolven kehitysaika 2-20 vrk,

riippuu lämpötilasta• Ravinnonotto

– Rataselin saa aikaan vesivirtauksen

6

11

• Erityyppisiä puruelimiä: jauhavia, imeviä, tarttuvia, raastavia, repiviä

• Useimmat ravintokohteet <12 um, mutta suuria kohteita voidaan tyhjentääimemällä

• Syklomorfoosi: ulkonäkö voi vaihdella ympäristön mukaan– Pedot, lämpötila, ravinto

12

Äyriäiseläinplankton: vesikirput

x x

Ceriodaphnia

Chydorus

Holopedium

Daphnia

Daphnia pulex

Bosmina longirostris

7

13

14

Vesikirput, ekologiaa

• Lisääntyminen– Kesäaikaan partenogeneettisesti– Synnyttää eläviä poikasia– Koiraita kehittyy epäsuotuisissa

olosuhteissa à suvullinen lisääntyminenà lepomunat

• Vesien ’lampaita’ laiduntavat tehokkaast i kasviplanktonia

• Ravinnonotto: suodattavat, j oitakin petoja

8

15

• Kalat syövät eläinplanktonia valikoivat koon perusteella à isot syödään ensin

• Vuorokautisia vaelluksia– Yöllä syvältä pintaa kohti ja aamulla

päinvastoin, jopa 50 m, nopeus 19 m/h– Syynä ravinto ja saalistus

• Eri vuodenaikoihin sopeutunei ta lajeja• Horisontaalisesti vaihtelua

– Pelagiaalisia– Litoraalin vesikirput

• Voivat puolustautua petoja vastaan eri laisilla piikeillä ja muilla pelottimilla

16

9

17

Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine

Vesikirput saaliina, vähenevät

Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi

Pyhäjärven ravintoketju

18

Äyriäiseläinplankton: hankajalkaiset

• Cyclopoida: liikkuvat syöksähdellen, ottavat ravintonsa siepaten

• Calanoida: uivat jatkuvasti

Eudiaptomus Mesocyclops

x xCyclops

Limnocalanus

10

19

20

Ekologiaa, hankajalkai set• Ravinnonkäyttö: cyclopoidat petoja, calanoidat

suodattavat• Lisääntyminen

– Kehityksessä useita vaiheita– Muna à naupliustoukka, jolla kuusi kehitysvaihetta– Kuudes naupliustoukka = 1. copepodiittivaihe, joita

myös kuusi– Kuudes copepodiittivaihe = aikuinen

• Nuoruusvaiheilla osin erilainen ekologinen rooli• Vaellukset

11

21Sandercock et al. 1994

22

Chaoborus -toukka

• Peto, syö vesikirppuja ja muuta eläinplanktonia

12

23

Rehevöityminen

• Rehevissä vesissä partikkelien runsaus haittaa vesikirppuja ja bakteeri ravinnon lisääntyminen näkyy alkueläinten ja rataseläinten suhteelli sen määrän kasvuna– Mikrobiravintoverkon merkitys

kasvaa • Chydorus tyypillinen rehevän järven laji,

samoin hankajalkaiset• Pyhäjärven tärkeimpiä lajeja (veden

laadun kannal ta) Bosminat ja Daphniat

24

Kairaukset

13

25

Eläinplanktoniin perustuvat sedimenttitutkimukset Pyhäjärvellä

0-30 cm: 1 cm välein

30-130 cm: 10 cm välein

Yhteensä41 kairausnäytteenosasta analysoituvesikirppujen ja

Gloeotrichia-sinilevänjäämiä

Eläinplankton(vesikirput)

Yhteensä23 vesikirppulajia

tunnistettu41 näytteessä

26

Eläimen kilpiosat eivät ole säilyneet kokonaisina, vaan

irronneet palasiksi:

Selkäkilpi

Pääkilpi takajalka

Takajalan piikki

Miten vesikirpun jäämiä pystytään tunnistamaanlajilleen sedimenttinäytteistä?

14

27

Information of past habitats (macrophyte ass. taxa transfer function of macrophytes)(ratio between chydoridae and bosmids indicator of macrophytes)

Hann 1989

Vesikirput kasvillisuuden indikaattorina

Sedimentary cladoceran species assemblage

28

• Valokuvat tässä: www.microscopy-uk.org.uk: Wim van Egmond 1999

Muita hyviä:• http://www.nina.no/ninaenglish/Tematic

pages/Freshwatercrustaceans.aspx