Maa- ja metsätalousministeriön painopisteet 2016

Luonnonvara- ja biotalouspäivät

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio

Seinäjoki 6.10.2015

1

Toimialaohjaus on tärkeää

KÄRKIHANKKET

HALLITUSOHJELMAN MUUT LINJAUKSET

BAUbusiness as usual

• Pääosa hallinnon työstä hoidetaan tehokkaasti resurssien niuketessa

• MMM:lle tärkeää suora vuorovaikutus ministeriön, aluehallinnon, virastojen ja tutkimuslaitosten kanssa

• ELYjen ja AVIen toimialaohjauksesta ei voida luopua

Kärkihankkeiden organisointi ministeriössä• Kärkihankkeilla tavoitellaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaista

muutosta vuoteen 2019 mennessä.

• Kullekin toimenpiteelle nimetään päävastuullinen virkamies

• Ministeriö valmistelee vastuullaan olevista toimenpiteistä alaisen hallinnon

kanssa toimenpidesuunnitelman

– tavoitteet, vaikutus hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseen

– vastuut, ohjaussuhteet, toteuttajat ja työnjako

– toteuttamistapa, menetelmät, aikataulu välitavoitteineen

– kustannusarvio, voimavarat

• Toimenpidetason raportointi kvartaaleittain?

• Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kokonaisuuden kärkihankeseminaari

vuodenvaihteessa?

3

Kärkihankkeiden etenemisen periaatteet MMM:n hallinnonalalla1. Edetään ripeästi konkreettisiin, perinteiset sektorirajat

ylittäviin hankkeisiin

2. Luodaan toimintaa ja tuloksia alueilla, hallinnon panos

vipuna

3. Uskalletaan kokeilla, kestetään riskejä

4. Hyödynnetään hallinnon valmiita prosesseja

5. Kannustetaan asiantuntemuksella toimijoiden laadukkaiden

hankeideoiden kypsymistä toteutus- ja rahoitusvalmiuteen

6. Aktivoidaan toimijat työhön yhdessä yli organisaatio- ja

hallinnonalarajojen

7. Kärkihankerahoitusta ei käytetä hallintomenoihin 4

Hankkeet ripeästi toteutukseen lisärahoituksella

• Toimenpidesuunnitelmat esitellään kärkihankeseminaarissa vuodenvaihteessa

• ELYt ja SMK kannustavat alueiden toimijoiden hankeideoita toteutusvalmiuteen ja

avustavat tukiprosesseissa

• Hanke-esitykset ja niistä sopiminen tulos- ja toimialasuunnitelmissa

• Rahoitus ja hankkeiden ohjaus normaaliprosesseissa

Konkreettiset pilotit ja hankkeet

– maatalouden ravinteiden kiertotalous (30.40.22)

– sininen biotalous (30.40.22)

– vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen (30.40.31)

– ruoantuotannon kannattavuutta parantavat maatalousinvestoinnit (Makera)

Tutkimus ja kehittämishankkeet

– metsätietojärjestelmät (30.40.22)

– maatalouden ravinteiden kiertotalous (30.40.22)

– sininen biotalous (30.40.22)

– elintarvikeviennin kilpailukyky (30.20.47)

– elintarviketalouden kauppatase (30.01.01, 30.20.47) 5

Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä

Talouskasvua uusista puuperäisistä tuotteista

• Kärkihankerahoitus yht. noin 50 milj. €

• Talouskasvua uusista puuperäisistä tuotteista, kuten nestemäisistä biopolttoaineista, ympäristöystävällisistä tekstiileistä, biokomposiiteista ja vaikkapa lannoitteista– uusien tuotteiden kehitystyö ja kaupallistaminen– puurakentamisen edistäminen säädöksiä ja

rakentamismääräyksiä purkamalla– metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen

metsäteollisuuden edistäminen– biotalouden tutkimus- ja innovaatio-ohjelma

• Puun markkinoille tulon edistäminen– metsätilojen keskikoon kasvattaminen ja sukupolven

vaihdosten vauhdittaminen– yrittäjämäisen metsätalouden harjoittamiseen kannustaminen 6

Kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon

Kokeilu -, TK-, ja demonstraatiohankkeita kiertotalouden edistämiseksi • Tavoitteena tehostaa ravinteiden siten 50 % lannasta ja

puhdistamoliitteestä on kehittyneen prosessoinnin piirissä

– Kokeilurahoitusta yrityksille uusien teknologioiden ja logistiikkajärjestelmien markkinoille tuomiseksi

– Vahva panostus maaseutuohjelman tarjoamien mahdollisuuksien monipuoliseen hyväksikäyttöön

– Hevosenlannan hyötykäytön tehostaminen

• Ripeästi toteutukseen vuoden 2016 alusta

• ELY keskuksilla keskeinen rooli kärkihankkeen toteuttamisessa

7

Kärkihanke 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun

Maatalous ja vienti vauhtiin

• Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi– Normien purku

• Maatalouden investointien jatkuvuuden turvaaminen– panostuksella rahoitetaan maatalouden kilpailukykyä ja

kannattavuutta tukevia investointeja– lisäpanostuksia myös ympäristön ja eläinten hyvinvointia

sekä uusiutuvan energia käyttöä edistävien investointien tukemiseen

• Avataan vientimarkkinoita suomalaisille elintarvikkeille– lisätään pk-yrittäjien vientiosaamista– otetaan käyttöön sähköinen vientitodistusjärjestelmä– vauhditetaan viennin edellytyksenä olevia

viranomaisselvityksiä, tarkastuksia ja neuvotteluja lisäresurssien avulla

8

Kärkihanke 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun

Veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua

Voimavarat:

Toteutus:

1.Laaditaan sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma (valmis 5/2016)

– MMM ohjaa, Luke ja SYKE ”työnyrkkinä”, yritykset, sidosryhmät ja alueiden toimijat mukaan

2.Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen (valmis 12/2016)

– Painopistealueena on kestävän vesiviljelytoiminnan kasvun edellytysten luonti

3.Konkreettisten toimien toteuttaminen yhteistyössä yritysten, tutkimuksen ja hallinnon kanssa (toteutetaan 2016-2018)

1. Uuden sukupolven kalanviljelyteknologioiden kehittäminen

2. Vesistöihin joutuneiden ravinteiden hyödyntäminen

3. Vesivientiohjelma 9

2016 2017 2018 Yhteensä

30.40.22 2,0 2,0 1,0 5,0 milj. €

Kärkihanke 5: Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttämine n pilottikohteissa kalatiestrategian toimeenpanolla

Voimavarat:

Toteutus:

• ELY-keskusten toimialaohjauksen puitteissa käynnistetään jo vuoden 2016 tavoitteissa lisämääräraha-avustusten suuntaaminen pilottikohteiden, joissa– alueellisten tahojen rahoitusta, valtion vipurahoitus enintään

puolet – vahva paikallinen sitoutuneisuus, ei valtion omia hankkeita– uusien menetelmien pilotointia– kalatiestrategiaa toteuttavia kohteita

10

2016 2017 2018 Yhteensä

30.40.31 1,5 2,5 3,0 7,0 milj. €

Aluehallinnon uudistaminen ja itsehallintoalueet

• STM ja VM käynnistäneet sote-valmistelun, jonka pohjalta päätetään itsehallintoalueiden määrä (päätös 10/2015)

• Päätös aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta päätetyn aluejaon mukaan (1/2016)

• Perustetaan aluehallintouudistusta valmisteleva hanke ja valmisteluryhmä (selvitysvaihe valmis 4/2016, HE 12/2016)

• Uudistus voimaan vuoden 2019 alusta

11

Ajankohtaista ELY -keskusten ohjauksessa

• Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategia-asiakirja 2016-2019 valmistumassa

12

9.9.2015

Ajankohtaista ELY -keskusten ohjauksessa

• Sopeutumistoimien paineessa tärkeät MMM:n tehtävät turvattu

– priorisoitu maataloustukiin ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät valvonnat sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanotehtävät (ohjelman hyväksymisprosessissa)

– vesitaloudessa priorisoidaan vesistötehtäviä

– vesiseurantojen toteuttamisessa siirrytään hankintaan

– kalataloustehtävät koottuna kolmeen ELY-keskukseen

14

Ajankohtaista ELY -keskusten ohjauksessa

• Toiminnan kehittäminen jatkuu– tiettyjen tehtävien keskittäminen Maviin/ELY-keskuksiin

valmistelussa– maatalous- ja maaseutuhallinnon kehittämisvaihtoehtoja

selvittävän työryhmän työ jatkuu. Sote-ratkaisun vaikutukset.– maaseutuohjelman muutostarpeet tarkastelussa– ympäristöterveydenhuollon valtiollistamista koskeva

esiselvitys valmistumassa– vesitaloustehtävien organisointia kehitetään veto-

hankkeessa– patoturvallisuuden viranomaisvalvonta keskitetty

Kainuuseen

15

Toimialaohjauksessa paneudutaan hallinnonalan keskeisiin tehtäviin

• Vuorovaikutus ja paneutuminen keskeisiin haasteisiin tärkeintä

• Menettelyt ja asiakirjat tarkoituksenmukaisen keveät

• Toimialaneuvotteluissa valmistellaan ELYn yhteiseen tulossopimukseen NETRAan vietävät ELYn tavoitteet

– RO, Mavi, Evira ja Tukes käyvät yhteiset videokeskustelut jokaisen ELYn kanssa

– Luonnonvaratalouden tehtävissä palaverit viitenä ryhmänä, aikaa tarvittavalle kahdenkeskiselle valmistelulle

16

17Kuvat: MMM/Mavi