isolehti
DESCRIPTION
Juhla- ja KoulutusnumeroTRANSCRIPT
numero 1 tammikuu 2012ILMAISJAKELULEHTI LIIKKUVILLE IHMISILLEwww.isolehti.fi
Vain TYHMÄ
Joni koivuniemi
kawa akreyi
- opISKELEE
- on KooMInEn
- pääTybAArI
Juhla- ja koulutusnumero
• R A V I N T O L A A U L A S S A P U H K E A A K U K K A A N •
Liput: S-Etukortilla 7,- (9,-)Ennakkomyynti viikkoa aiemmin ko. stand up -iltaa
Jape
Anders Pete
Anitta
RikuIlari
Sokos Hotel VaakunaHovioikeudenkatu 2Kouvola | www.ymparistoravintolat.fi
Isäntänä:J-P Pirinen
TORSTAI 9.2.2012
TORSTAI 8.3.2012
TORSTAI 12.4.2012
&
&
&
Anders Helenius Jape Gröönroos
Anitta Ahonen Riku Sottinen
Pete Kosonen Ilari Johansson
Päädy huurteiselle hyvään seuraan.
Lahden Okeroisissa, Kärpäsenmäen alapuolella.Okeroistentie 49, 15800 Lahti. Puh. 03-7510586.
Avoinna: su-to 10-23, pe-la 10-02
Lauantaisin KARAOKE ja sunnuntaisin BINGO
Primo-pizzat tarjolla 9.1. – 12.3.2012
I n g o o d c o m p a n y
Esimerkkejä Primo-pizzavalikoimasta:
Il Comandante 11,90 (norm. 13,90)Lihapullia, ananasta, gorgonzolaa, tomaattikastiketta ja juustoa
Villi Pohjola 13,00 (norm. 14,90)Poronpaistia, sieniä, pikkusipulia, tomaattikastiketta ja juustoa
Löydä lähin Rossosi nyt myös Facebookista. Rosson fanina saat tiedon kampanjoista ja parhaista Facebook- tarjouksista ensimmäisten joukossa!
Kylmässä säässä, kuumasta uunista…
Primo-pizza!
Tervetuloa!
Uuden vuoden kunniaksi Rosson maankuulut pizzamestarit ovat luoneet neljä uutta ja her-kullista Rosso-pizzaa! Nämä erikoispizzat ovat tarjolla vain rajoitetun ajan!
Villi PohjolaKouvola • Kauppalankatu 3
Kuusankoski • Kauppakatu 1www.ymparistoravintolat.fi
Uudet ja paremmat tilamme löydät Kauppakeskus Trion Vesku-aukioltaarkisin 10-20, Lauantaisin 9-18, Kauppasunnuntaisin 12-18,
Tervetuloa!
Uudet ja paremmat tilamme löydät Kauppakeskus Trion Vesku-aukioltaarkisin 10-20, Lauantaisin 9-18, Kauppasunnuntaisin 12-18,
Tervetuloa!
Uudet ja paremmat tilamme löydät Kauppakeskus Trion Vesku-aukioltaarkisin 10-20, Lauantaisin 9-18, Kauppasunnuntaisin 12-18,
Tervetuloa!
HUOM!TÖITÄ SINULLE!
KATSO REKRY-ILMOITUKSEMME
WWW.ISOLEHTI.FI
ILMAISJAKELULEHTI LIIKKUVILLE IHMISILLE
Jark
ko r
epo
pä
äK
IrJo
ITU
S
Yhteistyössä:
ISO lehtiinfo @ iso-l.fiaineisto @ iso-l.fiwww.isolehti.fi
JulkaisijaPrivenet Oyy-tunnus: 2417285-1Niemenkatu 7715240 LAHTI
ilmoitusmyyntiTiedustelut ja palstavaraukset:Paula Kontio+358 41 560 1138
PainopaikkaEsa Lehtipaino Oy
Sähköpostit muotoa:etunimi.sukunimi @ iso-l.fi
TOIMITUSJarkko Repo,päätoimittaja+358 50 390 6604
ValokuvausSampo SalmiJuha Pietikäinen (Raver71)
Taitto ja ulkoasuKerald K. Putler
numeron AvustajatLaura MäkeläLasse HauerwaasJuha Pietikäinen (Raver71)
Kannen valokuva: Kerald K. Putler & JRepoKannessa Mikä siinä on, mikä?
ISo LEHTI
1/126. vuosikertaLevikkialue: Lahti, Hollola, Heinola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Kouvola, Kotka, Lappeenranta, Riihimäki, (Tampere, Jyväskylä)
ISSN 1798-4807
Vuosi 2012. Eräät idiootit jaksavat odottaa maailmanloppua. Me toivomme sitä, että ei enää tarvitsisi kytätä maailman loppumista.
Ihminen on tyhmä laumaeläin. Se nähdään useissa asioissa. On jengikäyttäytymistä ja ryhmähenkeä. On patrioottista nationalismia ja älymystön kimppamasturbointia. Lähes kaikki hakeutuvat johonkin porukkaan, koska se tuo turvaa itselle. Kun ympärillä on samoin ajattelevia, ei koskaan tarvitse kohdata uusia asioita.
Se kuitenkin ajaa eräät masentumaan. Kaikille ei sovi jumiutuminen. Toisinaan onkin jokaisen hyvä miettiä, mitä oikeasti haluaa elämältään. Joskus on myös hyvä astua ulos omista turvarajoistaan ja tehdä jotain uutta. Harvoin paras tapa elää löytyy nuorena. Joten välillä kannattaa tuulettaa ja katsoa niitä ympärillä olevia tapauksia. Oletko sinä yksi heistä omasta tahdosta vai oletko vain päätynyt siihen vahingossa.
En halua sanoa, että jokaisen tulee vaihtaa sosiaalista viitekehystään säännöllisesti. Sen sijaan suosittelen lämpimästi välillä hieman haastamaan sitä tuttua ja turvallista ratkaisua. Tee tänään jotain, mitä normaalisti kartat. Ehkä mikään ei muutu, ehkä löydät jotain uutta elämääsi. Ainakaan et voi hävitä.
Ota riski. Puhu ihmisille. Kokeile asioita. Tutki maailmaa. Tutki itseäsi. Jos et muutu, olit jo valmis. Harva meistä kuitenkaan koskaan saavuttaa täydellisyyttä.
ISO lehti haluaa vuonna 2012 rikkoa rajoja ja mätkiä tyhmiä ihmisiä älyllä ja älykköjä tyhmillä jutuilla.
VAIn TyHMäT opISKELEE
JonI KoIVUnIEMI
bAr AMAzULU- Atmosphere from South Africa
KAWA AKrEyI- Päätybaari
opI KIUSAAMAAn nETTIHUIJAAJIA
ISo LEHTI on Jo näIn VAnHA
bILEVUoSI- 2011
14
20
22
24
25
26
28
VAKIOPALSTATnyT - Kouvolassa ja tiesmissä
bAArIELäMää -Jenni Nylund jää alalle
ISo Ilmiö - Älä ota tai ota jos haluat
KAMpUSKArAdIo - Miksi opiskelu kanattaa
ISoKUNTO -Ota flunssarokote ja laihdut, eiku- Joukkuelajeilua
pETo - Laittomat lemmikit & Inhottavat Otukset- Eläinuskomuksia
TäSSä nUMEroSSA MyöS:Opettelisitko rakkautta jos joku sitä sinulle opettaisi? - Opettele opiskelemaanwww.lahtikaupat.fi - NykyrunouttaGalleria OyOy
nETTIJATKoT:Ei vieläkään mitään.
MEnE TAI äLä MEnE:www.isolehti.fi
4
6
8
10
12
18
TÄSSÄ NUMEROSSA 1/12
4 Isolehti.fi 1/12
N.Y.T
Wohoo nyt on tulevaisuus ja maailmat loppuu. ISO lehti kertoi aikanaan, että Maya-kalenteri ei suinkaan lopu vuonna 2012 (fakta yhä fakta),
mutta tämä tietohan ei ole lopettanut spekulointeja maailman lopulla.
MUTTA MIKä MAAILMAnLoppU EdES on? Onko se koko maailmankaikkeuden katoami-nen? Riittääkö oman galaksimme tuhoutumi-nen? Onko aurinkokunta tarpeeksi merkitsevä, että sen pirstaloituminen olisi maailmanloppu? Entä yksittäisen planeetan tuhoutuminen ta-kaisin protoplanetaariseksi kiekoksi – kai se on jo maailmanloppu?
USEIdEn KULTTUUrIEn kertomukset maail-manlopuista ovat syntyneet kyseisen kulttuu-rin omasta historiaperimästä. Eli kyseessä ei niinkään ole olleet maailmanloput vaan jotain yksittäistä kulttuuria koetelleet osaloput (jo-kuhan on jäänyt niistä kertomaan). Nämä tarut ovat sitten ajan kanssa muodostuneet eeppi-semmiksi yms.
ISo LEHTI LUoTTAA VAHVASTI tulevaisuu-teen. Vuosi 2012 tulee olemaan ihan yhtä huo-no kuin 2011 ja aivan yhtä loistava kuin 2013. Emme halua masentaa, haluamme vain kertoa, että kaikki vuodet ISO lehden maailmassa ovat suurta juhlaa.
JUHLAA oLI MyöS kouvolan toimittajallam-me, kutsutaan häntä nyt vaikka Tommiksi, koska se on hänen nimensä. Olimme sopineet Tommin kanssa, että hän raportoi Kouvolan ta-pahtumat tähän numeroon. Toistaiseksi olem-me saaneet seuraavaan yhteenvedon Kouvolan vuodenvaihteiden juhlinnasta: ”Tää o huikee”. Tuo tekstiviesti tippui noin vuorokausi ennen vuodenvaihdetta. Emme ole saaneet Tommia kiinni tapahtuman jälkeen. Voimme tehdä sen
johtopäätelmän, että vuosi vaihtui erinomai-sesti. Tiedämme miehen olevan hengissä, joten älkää peljätkö. Taitaa sankari olla häpeissään siitä, että oli uudenvuoden Kouvolassa ja naut-ti siitä.
ISo LEHTI pyrKII selvittämään asian ja teke-mään laajan reportaasin asioista vielä joskus.
TAMMIKUUn VIETäMME töissä, koska se on hienoa. Keräämme energiaa tuleviin koitoksiin, koska vuosi 2012 on täynnä järkyttävän hyviä bileitä. Parhaimmat riennot taitaa olla FINRG:n 10-vuotisbileet Lahdessa 3.3 – niistä lisää seu-raavassa ISOssa.
Kouvolassa ja tiesmissä
TAITAA SANKARI OLLA HÄPEISSÄÄN SIITÄ, ETTÄ OLI uudENVuOdEN KOuVOLASSA JA NAuTTI SIITÄ.
5Isolehti.fi 1/12 I
SOA Tykkilumi
After SkiLumilaudat
pie
ntä tykkimäki
after eightkuminauhat
ISO LEhTIMENOSSAISo LEHdEn VäKI SEIKKAILI tammikuun alulla taas klubeilla ja kartoitti aktiivisesti yhä alueensa kahviloita. Saavutimme pisteen, jossa kahvia ei enää voinut juoda ilman, että oli merkittävä ylös erinäisiä arvostelukritee-rejä. Halusimme testata kahviloita usealla käynnillä, koska aina jokin yksittäinen syy voi vaikuttaa arvosteluun, joka korjaantuu seu-raavalla kerralla.
KAHVILoISTA TodETTAKoon, että par-haimpia ovat yleensä ne kahvilat, joissa on asiakkaita. Yksinkertainen ohje jokaiselle. uudet kahvilat, jotka usein vielä tyhjinä nö-köttävät ovat myös hyvä kohde – syynä se, että kun kaikki on uutta, jaksaa henkilökun-takin panostaa hieman enemmän. ISO lehti nostaa onnistuneeksi uudehkoksi kahvilaksi Lahdesta Laurellin kahvilan Aleksanterinka-dulla. Pitkä perinne näkyy ja maistuu, vaikka välillä tuntuu, että henkilökunta on hitaam-paa kuin liimattu terva. Keskimäärin palvelu kuitenkin sujuvaa ja ruuhkahuippujen syynä tuntuu olevan eläkeläiset, jotka ovat myös paikan löytäneet. Siinä on myös hyvä tapa metsästää parasta kahvia ja pullaa – eläke-läiset tietävät. Joten seuraile vanhus hajua ja löydät itsesi hyvien korvapuustien ääreltä.
JUUrI TäTä KIrJoITTAESSA suunnittelem-me lähtevämme open stage klubille Torveen, jossa kuka tahansa saa vetää liveä. Mekin ajattelimme yrittää jotain väsäillä siellä ja lausua vaikka taiderunoja ihan täysiä. Saa nähdä onnistummeko.
SUoSITTELEMME MyöS jokaiselle taidegal-lerioita, niitä on Lahdessa useita ja jokainen tarjoaa jotakin mielenkiintoista. Tässä leh-dessä lisää Galleria OyOysta. Tammikuun ajan leikimme siis ainakin kultturelleja ja syömme kanttarelleja (ikinä en ole lyönyt vetoa keh-taanko laittaa jonkin tekstin lehteen...).
yHä HEHKUTAMME KAIKKIALLE FInrG:n
huippubileitä. Niistä on tuossa viereisessäkin tekstissä. Emme anna periksi – vaadimme että sinäkin olet siellä. Oletpas.
TAITAA SANKARI OLLA HÄPEISSÄÄN SIITÄ, ETTÄ OLI uudENVuOdEN KOuVOLASSA JA NAuTTI SIITÄ.
Korkeatasoinen akustiikka ja äänieristys, tyylikkäät huoneet ja yhteinen olohuone, limu- ja kahviau-
tomaatti, kulunvalvonta, videovalvonta ja vartiointi, il-mainen, langaton Internet-yhteys ja paljon muuta.
SOUND-INN VALIMOAskonkatu 13, 15100 LahtiPuh. 050 370 [email protected]
www.fransmanni.fi
Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2, Kouvola,www.ymparistoravintolat.fi
Uuden vuoden kunniaksi Fransmannin keittiömestarit ovat loihtineet ruokalistalle täyteläisen luomuhärkäannoksen. Atrian kanssa markkinoille tuotu luomuhärkä on eettisesti ja ekologisesti tuotettua. Luomunaudat ovat syntyneet ja kasvaneet vapaana Suomessa ja niiden ravintoa sekä
hyvinvointia on seurattu järjestelmällisesti.
Fransmannin luomuhärkää
norm.
Fransmannin luomuhärkää 24,00 27,90 Pariloitua Atrian luomuhärän ulkofileetä 150 g, yrteillä ryyditettyä luomuporkkanaa, punaviinikastiketta ja maalaisperunasalaattia.
Fransmannin Luomuhärkää + lasillinen luomupunaviiniä 29,90 33,90Gerard Bertrand B.Bon Côtes du Rhône luomupunaviiniä (16 cl) tai alkoholitonta punaviiniä (16 cl)
Lisäksi tammi-helmikuun ajan Fransmannin ruokalistan kaikki härän ulkofileepihviannokset ovat saatavilla halutessasi myös Atrian luomuhärästä!
Gerard Bertrand on Ranskan johtava luomuviinien tuottaja Languedoc-Roussillonista Välimeren rannalta. Gerard nimettiin Wine Enthusiast -lehden Vuoden eurooppalaiseksi tuottajaksi 2011!
Gerard Bertrand B.Bon Côtes du Rhône luomupunaviini 75 cl (14 %)
S-Etukortilla 24,00(norm. 33,00)
Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola, Hovioikeudenkatu 2, www.ymparistoravintolat.fi
Feat. Niko Ahvonen
La 4.2.
ShowTime
klo 23 Liput: S-Etukortilla 8,- (10,-)
Samiaari
- Soul Klubi
Samiaari
- Soul Klubi
6 Isolehti.fi 1/12
Jenni Nylund– jää alalle
ISO lehti etsi juhla- ja koulutusnumeroaan varten ihmisiä, jotka palvelevat ilolla baareissa. Heitähän on maailma täynnä. Lahdessa keskimäärin todella hyvän tasoista asiakaspalvelua ravintola-alalla. Jotta
artikkelia varten saimme hieman enemmän näkökulmaa metsästimme alaa opiskelleen ihmisen, jolla on taustallaan silti perinteinen tapa päätyä alalle. Jenni Nylund (Public Corner Lahti, vuoropäällikkö) lähti
aikanaan vahingossa baariin (siis töihin) ja on nyt päätynyt opiskelemaan alaa.
Baarielämää
nyLUndIn TArInA alallepäätymisestä on pe-rinteinen, jopa tylsä.
- Tuttu aikanaan kysyi lähdenkö töihin, lähdin.
ToTEAA nyLUnd haastattelun alussa, istues-saan Amazulu baarin rauhallisemmalla puolella.
- Oli nuorempana mielikuva siitä, että ne ihmiset siellä tiskin takana ovat vähän kuin rockstaroja. Eihän se todellisuudessa niin ole, mutta se mielikuva varmaan hieman vaikutti päätökseen.
BAARITYÖSTÄ
USEALLA on MIELIKUVA SIITä, että sinne baariin sopii kuka tahansa töihin. Näin myös valitettavan monella työnantajalla ajatuksena. Se johtaa siihen, että väärät persoonat päätyvät alalle ja ongelmien osuessa kohdalle heikkenee niin asiakaspalvelu kuin työilmapiirikin.
- Kyllä se työ vaatii vahvaa psyykettä, että kestää kiireen aikana ja saa palvelulta jokaista asiakasta hyvin.
FyySISyyS on MyöS TyöSSä LäHELLä. useissa paikoissa työntekijät pääsevät myös treenaamaan lihaksiaan hyvin, kun varastoja siirrellään yms. töiden osuessa kohdalle. Ei siis lienee ihme, että useiden mielestä alalla on huonopalkkaus. Sekään väite ei ihan pidä paik-kaansa, koska edelleen koulutusvaatimukset ovat matalalla. Palkkaus onkin linjassa muiden alojen kanssa, joilla ei ensimmäisenä kysytä korkeakoulutodistusta.
OpISKELUA
JEnnI nyLUnd MIETTI VäLILLä, onko ravintola-ala hänen juttunsa. Tuolloin hän oli
siirtymässä S-ketjun palvelukseen. uusi työ-paikka todisti, että alalle mahtuu kaikenlaisia työnantajia ja työilmapiirejä. Public Corner toi kaivattua muutosta ja Jenni lähtikin opiskele-maan restonomiksi.
JEnnI nyLUnd on valmistumassa vuo-den 2012 aikana. Haastattelussa nousi esille vahvasti mielipiteensä esimiestyöskentelyyn liittyen.
- Työilmapiiri näkyy asiakkaalle, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvä esimies ei joudu käskyt- tämään ketään, vaan saa työntekijät toimi- maan oikein ilman huutamista.
HUoMAUTETTAKoon, että nykyisestä esimie-hestään Jenni Nylund ei löytänyt kritisoitavaa, vaikka kuinka toimittaja yritti paljastuksia repiä.
JEnnI nyLUnd on tullut toimittajalle tutuksi viime vuosina (juon siellä kahvia). Olikin helppoa nostaa esille muutokset jaksamisessaaan.
- Viime vuosi oli aika paha, se näkyi varmasti vielä tänkin vuoden puolella. Nyt kun opis- kelut alkavat keventyä ja elämä muutenkin rauhoittua, on helpompaa jaksaa töissä.
TyöSSäJAKSAMInEn onkin ravintola-alalla suurin ongelma. Siihen vaikuttaa niin esimies, työkaverit kuin asiakkaatkin – suurin vaikutus on kuitenkin ihmisen omalla persoonalla.
BURNOUTTIA SANOS
JEnnI nyLUnd EI oLE burnouttiin taipuvai-nen persoona. Se tekee hänestä hyvän valinnan alalle, vaikka aikanaan sitä tuskin kukaan osasi kysellä.
- Tilastojen perusteella ala on rankka nuorille naisille.
nIInHän SE on. Ihmiset lähtevät alalle vää-rien mielikuvien perusteella, päätyvät töihin huonolle työnantajalle ja palavat loppuun. Ei kuulosta kovinkaan kauniilta uralta.
- Se on ihmisestä itsestään kiinni. Tottakai työpaikalla pitää olla avoimuutta ja ihmis- ten pitää voida puhua asioistaan. Esimiehellä on tässäkin suuri merkitys. Kyllä sen eron tajusi heti, kun pääsi hyvään työpaikkaan itse.
oSITTAIn rAVInToLA-ALAn huono maine työnantajana johtuukin huonoista rekryvalin-noista. Tietenkään loputtomiin ei voida työn-tekijää puolustella ja osoitella vain esimiesten suuntaan.
- Jos ei pää kestä huutavia ihmisiä, joilla on kiire saada viinaa – ei kannata miettiä alaa enempää.
TUo SAATTAA KUULoSTAA suppealta perus-telulta, mutta useat ravintola-alan huippuosaa-jat ovat aloittaneet sieltä blokkaajan roolista, josta ovat nousseet tiskille. Jos siinä vaiheessa psyyke ei kestä, niin uraputki jäänee lyhyek-si. Osa nauttii tuosta työstä niin paljon, että ei koskaan muualle edes halua. Jenni Nylund innostui alasta niin paljon, että lähti opiskele-maan ammattikorkeaan ja hakee nyt S-ketjun omaan jatkokoulutukseen.
JEnnI nyLUnd EI oLE lähelläkään burnouttia ja hän tietää omat rajansa. Jos jokainen toimisi yhtä järkevästi, niin saattaisi parantua kaik-kialla työilmapiirikin. Emme kerro artikkelissa aikaisempaa työnantajaansa, koska tietojem-me mukaan hän ei enää alalla ole. Toivottavasti Nylund sen sijaan jää alalle.
7Isolehti.fi 1/12
BARcode
oLETKo oLLUT TIpATToMALLA? Ehkä muuten olet vain leikkinyt raitista viime vuosina. Ehkä sinulla on ollut lapsia, jot-ka ovat estäneet viihteelle ajautumisen. Onko nyt yllättäen aikaa käydä baareis-sa? Mutta sinua pelottaa, kun et tiedä miten se onnistuu? Ällös huoli, ISO lehti neuvoo.
A = ALoITTELU – kannattaa aina aloitella baarissa, koska heikentynyt viinapää saattaa johtaa siihen, että aloittelun jälkeen et enempää tarvitse
b = bAArI – jos haluat katkaista rait-tiushuhuilta siivet, paras hakeutua baariin juomaan, älä siis juo yksin
C = CErVEzA, oLUT ESpAnJAKSI – on hyvä harjoitella hieman kaikkia kie-liä, jano voi iskeä missä tahansa päin maailmaa
d = doKU, JUoppo TAHI VASTAAVA – doku-doku on dokumentti ihmisistä jollaiseksi sinäkin pyrit
E = EKSEEMA, IHoTTUMA – Kun olet tarpeeksi pitkään panostanut dokui-luun, niin saavutat ulkoiset merkitkin todistamaan sankaruuttasi.
F = FALLoS – Joskus vain symbooli-nen. Juopoilla on hyvänä tapana vi-lautella itseään vanhingossa. Asiaa ei voi harjoitella, mutta jos huomaat olevasi alasti baarissa, niin alat olla valmis.
G = GorILLA – Jos Kimi Räikkönenkin pukeutuu gorillaksi saadakseen juo-da rauhassa, niin miksi tavikset eivät matkisi.
H = HoILAILU, virheellisesti kutsut-tu myös lauluksi – Kun olet aloittele-massa viihde-eloon takaisin pääsyä on hyvä pyrkiä kevyeeseen humalaan, joka ajaa mielen lauleskeluun.
Loput aakkoset myöhäisemmissä ISO lehdissä, koska kerralla et sinäkään voi oppia kaikkea.
Raittiuden katkaisun aakkoset
rESTonoMI-TUTKInTo on MATKAILU- JA
rAVITSEMUSALAn AMMATTIKorKEAKoULUTUTKInTo.
TUTKInTo TArJoAA LAAJAn yMMärryKSEn
MATKAILUUn JA rAVInToMAAILMAAn, LISäKSI
TALoUdELLISEn pUoLEn oSAAMISEn.
KoULUTUS MAHdoLLISTAA USEIdEn ErILAISTEn
TöIdEn TEKEMISEn. KATSo LISäTIEToJA SUoMEn
rESTonoMIEn SIVUILTA WWW.SUrE.FI
OLI NuOREMPANA MIELIKuVA SIITÄ, ETTÄ NE IHMISET SIELLÄ TISKIN TAKANA OVAT VÄHÄN KuIN ROCKSTAROJA.
8 Isolehti.fi 1/12
Ilmiö
TIpATToMUUS pUHUTTAA kansaa. BBC julkai-si tietoja tutkimuksesta, joka määritteli tipatto-man tammikuun terveydelle vaaralliseksi teoksi. Maksa sanoo pum, jos olet juomatta kuukauden ja sitten taas kiskot kaiken.
ISo LEHTI SELVITTI tipattomuuden vaikutuk-sia laajemmin. Yksilön terveys ei meitä kiinnos-tanut, koska kuollaan muutenkin kaikki. Luimme ja selvitimme asiaa. Paras tieto yleisestä suhtau-tumisesta löytyi Terveyden edistämiskeskuksen tutkimuksesta, jossa analysoitiin median suh-tautumista tipattomaan tammikuuhun.
VIELä JoITAKIn KUUKAUSIA sitten kehittä-mispäällikkö Ritva Varamäki (Terveyden edistä-miskeskus) allekirjoitti väitteen siitä, että he ovat tuoneet terveyttä ihmisten elämään lisäämällä positiivista suhtautumista kuukauden juomat-tomuuteen. Tuo väite on luettavissa sivuiltaan löytyvästä tutkimuksesta.
nyT KUITEnKIn on paljastunut, että tipatto-muus tappaa. Emme saaneet Terveyden edis-tämiskeskukselta aiheeseen mielipidettä. On kuitenkin selvää omien tutkimustensa perus-teella, että Terveyden edistämiskeskus on edis-tänyt tipattoman tammikuun viettoa. Ovat myös
panostaneet mediatutkimukseen, jonka perus-teella julistivat vuonna 2011, että Suomi on pa-rempi maa elää, kiitos heidän.
TIpATon TAMMIKUU on kuitenkin vaarallinen ratkaisu ja sen viettäminen on väärin. Yhteiskun-nalla ei ole varaa pistää uutta maksaa jokaiselle suomalaiselle. Joten ISO lehti voi vain ihmetellä tämän tavan olemassa oloa ja sitä, kuinka paljon Terveyden edistämiskeskus vihaa suomalaisia.
Älä ota tai ota jos haluat
TIPATON TAMMIKuu ON KuITENKIN VAARALLINEN RATKAISu JA SEN VIETTÄMINEN ON VÄÄRIN.
9Isolehti.fi 1/12
TäLLAISEn KySyMyKSEn leh-den legendaarinen päätoimittaja minulle heitti. On-
neksi hän ymmärsi heittää haasteen miehelle, jonka rakkaussuhteiden historia hakee surkeudessa vertaistaan.
Olen himpsun alle kolmekymmentä ja takana on yhdet kih-lat, kaksi avoliittoa ja useita naamalleen kuralätäkköön lässäh-täneitä suhteita ilman virallisia sitoumuksia, tai yhteisiä neliöitä.
TäLLä poHJALLA VoIdAAn oLETTAA, että tarvitsisin melkoisen sisäoppilaitoksen, jotta oppisin pysymään suhteessa edes vuosikym-menen. Senkin jälkeen on oletettavaa, että yhteinen elämä muuttuu
vain muistoksi.
KUITEnKIn TIEdän, että minulle on jo opetettu rakkautta paljonkin. Ensimmäisenä opettajanani oli äitini, jonka epäonnisia suhteita miehiin
sain seurata ihan aitiopaikalta kaikki ne vuodet, jotka saman katon alla vietimme. Vannoin itselleni, ettei minusta ainakaan tulisi hänen kaltais-
taan itsepäisesti oikeassa olevaa jäärää, joka loukkaantuu ihan jokai-sesta asiasta.
Voitte arvata kuinka tässä kävi... Tajusin eläneeni rakkaussuhteis-sa juuri äitini tavoin noin 24-vuotiaana, kun toinen avoliittoni
levisi käsiin ja ainoa omaisuuteni, -vaatteet ja tukku rahaa päälläni-, liftasin Tampereelta Helsinkiin etsimään uutta
onneani.
TäSTä LäHTIEn SUHTEISSAnI oLEn onnistu-nut toimimaan jotenkin toisin, mutta aina sil-
loin tällöin olkapäälleni tupsahtaa pieni da-lai-lama muistuttamaan siitä, etten ole
aina oikeassa. Siitä huolimatta vaat-teet ovat pakkaantuneet milloin
rinkkaan, milloin muovipussissa rappukäytävään, kun neitien
mielestä runoilijan naamaa on nähty tarpeeksi.
JoSKUS TULI SITTEn poi-kamiesveljien kanssa kysyttyä pitkään
avioliitossa olleelta mieheltä baarissa mikä oli hänen ja hänen vaimonsa liki neljäkymmen-
tä vuotta kestäneen avioliiton salaisuus. Luotta-mus. Tärkeintä on, että toiseen voi luottaa aina ja
missä tilanteessa tahansa, vastasi häiskä. Ei ollut eh-tinyt kahta kulausta tuopista huveta, kun rouva paukkasi
kuppilan ovesta sisään kiroamaan, kun mies aina silmän vält-täessä livistää baariin.
JoSKUS TAAS Käy niin, että opetusta rakkaudessa tuntuu tulevan sitä itse pyytämättä. Eräälläkin entisistä työpaikoistani oli työtove-
rina naishenkilö, jonka metodeihin kuului kertoa miten parisuhteessa tulee toimia. Jostain syystä jätin tuolle ihmiselle kertomatta mitään yksityiselämästäni. Historiankirjoihin ei jää merkintää siitä olivatko hänen neuvonsa hyviä, vai huonoja.
JA onHAn näITä ”kysy mitä vaan parisuhteesta” palstoja eri-näisten lehtien sivuilla vaikka millä mitalla. Mitä olen noita palstoja lueskellut ovat ne kaikki yhtä järkeviä, siis mieli-puolisia.
SILTI opETTELISIn MIELELLänI lisää rakkautta, jos sitä joku minulle opettaisi. Opettajan sopi-si olla mielellään vaalea, huumorintajuinen ja sinkku. Sinkku siis ennen opetusjakson alkua. Korvaukseksi opetuksesta voisin tarjota hänelle muistiinpanojani vanhoista ope-tuksistani, tarjota uusia näkökulmia, sekä mahdollisuuden hankkia lisää rakkauden oppilaita geenien se-koittelun kautta.
Lasse Hauerwaas
Lasse Hauerwaas
on rakkaudenkipeä hippi runopoika.
MITÄ OLEN NOITA PALSTOJA LuESKELLuT OVAT NE KAIKKI YHTÄ JÄRKEVIÄ, SIIS MIELIPuOLISIA.
10 Isolehti.fi 1/12
1. Kukaan ei jaksa kuunnella sivistymätöntä ihmistä kovinkaan kauaa
2. Siten saavuttaa todennäköisemmin sen paikan maailmassa jonka haluaa(mikäli siihen vaaditaan koulutus)
3. Kyky huomioida muita ihmisiä kehittyy
4. Elämä ei pyöri ihmisen kriittisimpinä kehitysvuosina samaa, rutiininomaista kehää vaan tarjoaa monipuolisia virikkeitä ja haasteita
5. Tehtävien kirjo on paljon laajempi, jolloin laatikon ulkopuolinen ajattelu ja ongelmienratkaisukyky kehittyvät
6. Nykyisellä eläkeikä-indeksi-talousdiipadaapa -säädöksellä kerkeää laskelmieni mukaan tehdä 30 vuoden opiskelun jälkeen vielä 150 vuotta töitä, miksei siis vähän kehittäisi itseään ennen sitä
Kampuskaradiotällä palstalla tuoreimmat opiskelijafiilikset
ALUKSI ToTEAn, että olen täysin oikea ihminen kir-joittamaan tästä aiheesta, olenhan ikuinen opiskelija. Peruskoulu ei riittänyt minulle, vaan lähdin viestintä-painotteiseen lukioon, minusta piti tuolloin tulla kirjaili-ja. Lukion jälkeen huomasin, etten ollut vielä läheskään valmis kirjailijaksi ja päätin tulla kuuluisaksi kolum-nistiksi. Lähdin kansanopistoon opiskelemaan journa-lismia. Valmistuin, enkä tehnyt päivääkään alan töitä. Syy tähän oli se, että toinen, pitkäaikaisin unelmani alkoi houkutella enemmän. Se taas on meribiologin ammatti, ja näin lähdin ammattikouluun opiskelemaan ympäristönhoitoa(sen lähemmäs meribiologin tutkintoa ei näillä seuduilla päässyt). Kahlattuani kaksi vuotta järvissä ja puroissa haavin ja näytepullojen kanssa val-mistuin jälleen. Maailma polvistui eteeni(not), ja sitten muistin että elämme tuhansien järvien maassa. Minä halusin MERIbiologiksi. Tiedättehän, delfiinejä, valaita ja sen sellaisia imeväisiä. Ei silakoita, ei ruutanoita eikä ahvenia. Itämeri menisi paremman puutteessa, mutta eipä sielläkään montaa merinisäkästä uiskentele. Nos-tin tämän unelmani siis hyllylle odottamaan parempia päiviä, ja sitä hetkeä, jona minulla on rahaa matkustaa lämpimien vesien äärelle.
pArIn TAHATToMAn VäLIVUodEn JäLKEEn lähdin ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomiksi. En-simmäisen lukukauden jälkeen totesin, että tämä on paras mahdollinen koulu minulle tällä hetkellä, ja että valmis-tun ammattiin sitten kun olen 28 ikävuoden paremmalla puolella. Saattaapi olla, että löydän itseni vielä yliopiston psykoterapian kursseilta, jos oikein innostun. Sanotaan siis, että valmistun ammattiin kolmekymppisenä.
SE MInUn TäHänASTISESTA ELäMäSTänI. Yritin vain todistaa, että tiedän mistä puhun. Opiskelu on antanut minulle aikaa ja mahdollisuuksia kasvaa henki-sesti, ja lisäksi olen oppinut järkyttävän määrän erilaista tietoa opiskeltavista aineista. Kaikki mainitsemani kou-lut ovat jokainen antaneet minulle enemmän kuin kaik-ki työpaikkani yhteen kasattuna. Siksipä olenkin päät-tänyt, että elämäntehtäväni tulevaisuudessa on keksiä mullistavia keinoja saada ihmiset voimaan paremmin työpaikoillaan ja nuoret paremmin kouluissaan. Tällä hetkellä kaikkia vituttaa.
KAIKKIEn EI KUITEnKAAn kannata opiskella, sillä toiset ovat parempia tekemään. Toisia ei kiinnosta mi-kään muu kuin rahan takominen, eikä työpaikalla ole tuolloin suurtakaan merkitystä, vain sillä mitä tekee töiden ulkopuolella. Tässä kohtaa haluan varoittaa mielipiderikkaasta kerronnasta jo etukäteen, sillä tämä on asia, jota olen pohtinut viime aikoina epäterveellisen paljon. On ihmisiä, joiden mielestä opiskelussa ei ole mi-tään järkeä, sillä siitä ei makseta yhtä paljon kuin töis-tä. Se siis ei ole yhteiskunnan silmissä yhtä ”arvokasta” hommaa, eikä sitä ei tulisi jatkaa loputtomiin, toisin kuin työuraa. Termi ”ikuinen opiskelija” viittaa vahvasti siihen, ettei ihminen ole vielä tarpeeksi kypsä siirtymään isojen poikien ja tyttöjen elämään; työelämään. Tosiasi-assa opiskelijan tulee pitää tiukasti taloudestaan huolta, jotta voisi jatkaa itsensä kouluttamista muiden ihmisten hyväksi. Tosiasiassa opiskelija saattaa tehdä saman ver-ran työtä päivässä kuin raskaan työn raatajakin, mutta saa siitä häviävän vähän palkkaa. On siis harhakäsite, että työntekijä olisi ansainnut rahansa mutta opiskelija ei, opiskelijahan ”elää vain valtion rahoilla”. Kaikki raha tulee kuitenkin samasta paikasta, Mikä-Mikä Maan me-rirosvopankista, kahden prosentin korolla.
ITSE HALUAn TEHdä juuri sitä mitä rakastan ja missä tiedän olevani hyvä. Jos olen ilkeä, ivallinen ja laskutai-doton kaupan kassalla, en varmasti mene sinne enää takaisin hukkaamaan omaani tai muiden aikaa. Tiedän, että joku kateellinen ja ilkeä ihminen siellä tutisee tällä hetkellä haalareissaan ja kirkuu miten töissä ei pidäkään olla kivaa, sitä pitää tehdä ja olla se toimivan koneiston hyvin rasvattu osanen, mutta tietoisku täältä päästä: hän kirkuu kuuroille korville. universumi ei tunne sään-töjä eikä oikeudenmukaisuutta, vaan jokainen saa sitä mitä tilaa. Jos on tilannut valinnoillaan hamassa men-neisyydessään työpaikan, jossa on ”sitä samaa paskaa” mutta ”saahan siitä elannon” niin sellaisen tulee saa-maan. Minä olen tilannut sellaisen työpaikan johon voin vuodattaa osan elämääni ja josta saa sen verran rahaa, etten kuole nälkään tai kylmään. Lisäksi toivon työltäni haasteita, joista selviämiseen voin käyttää luontaisia ky-kyjäni. Siksi opiskelen. Opiskeluhistoriastani näkee vain sen, että olen ollut hieman päättämätön matkallani tuo-hon työpaikkaan. Tänä päivänä unelmien jahtaaminen
on niin aliarvostettua, että voisin oksentaa näppäimis-tölleni juuri nyt.
TIEdäTTEKö mistä näkee sen, onko ihminen tyytyväi-nen elämäänsä tai työpaikkaansa? Naamasta. Suhtau-tumisesta muihin ihmisiin. Käyttäytymisestä sosiaali-sissa tilanteissa. Hauskinta tässä on se, että ne, jotka vihaavat työpaikkaansa syyttävät siitä niitä, jotka eivät vihaa. Jostain mystisestä syystä on esimerkiksi juuri opiskelijoiden vika, että ”tavallinen työmyyrä” ei viihdy työpaikallaan. ”Se, että sinä opiskelet valtion rahoilla on väärin, koska minä joudun raatamaan työpaikallani palkkani eteen.” HAH! Sanon ma. Ja niille, jotka väittä-vät viihtyvän työpaikallaan sanon myös HAH! Niille, jot-ka oikeasti viihtyvät, sanon HYVÄ SuLLE! Kaksi ihmistä: molemmat tekevät yhteiskuntaa ennemmin tai myö-hemmin hyödyttäviä asioita saadakseen rahaa, toinen saa vähemmän ja toinen enemmän, ja enemmän saava mököttää. Missä vika? Päätelkää itse, neropatit.
ITSE pALAAn yLIHUoMEnnA kolmen viikon joulu-loman jälkeen koulun penkille, ja olen siitä onnellinen. Keväästä tulee jälleen erittäin työntäyteinen, johon kuuluu palautettavien esseiden, tehtävien ja kokeiden lisäksi myös hetkiä erilaisten ihmisryhmien kanssa, it-sensä ja pelkojensa voittamista ja äärettömyyksiin ve-nyvää stressinhallintakykyä. Vaatii suorastaan kosmisia voimia selvitä tästä kaikesta viidessä kuukaudessa kun-nialla, mutta aion yrittää. Siitä tulee tosin vaikeaa, olen-han vain valtion rahoilla loisiva, ikuinen opiskelija, joka jonain päivänä hoitaa lapsianne, vieroittaa läheisenne alkoholista/huumeista ja opettaa kamalan nykynuori-son vanhemmille käytöstapoja.
p.S. VoITTE TyönTää KAIKEnLAISET
JäLKIVIISAUdET pyLLyIHInnE
Laura Mäkelä
Laura Mäkelä on ISO lehden vanhoja avustajia, paitsi ikän-sä puolesta. Laura on keskittynyt parantamaan maailmaa olemalla itse väärässä.
Miksi kannattaa opiskella
TÄLLÄ HETKELLÄ KAIKKIA VITuTTAA.
11Isolehti.fi 1/12
TUTKIMUSTEn MUKAAn ihmisen kognitiiviset taidot alkavat heiketä jo keski-ikäisillä. Aivojen tuhoutumis-ta vastaan voi kuitenkin taistella. Mitä enempi pistät aivosi työhön, sitä parempi. Joten aina on hyvä oppia uutta - se piristää.
JoS MIELIKUVASI uusien asioiden oppimisesta perus-tuu koulujärjestelmämme tarjontaan - ymmärrämme ahdistuksesi. Oppilaitos opiskelu ei ole kaikkia varten. usein nämä oppivastaiset ihmiset haluavat harjoitella käytännön kautta. Se on oppimista ihan samoin kuin se kirjojen lukeminen. Joten valitse opiskelu tapasi omien mieltymystesi mukaan.
Mitä sitten opiskella?
KäyTännön opISKELIJoIdEn kannattaa panostaa erilaisiin kädentaitoihin, mutta myös urheiluun. Kuu-lostaako tylsältä?
MIKä TAHAnSA UUSI kädentaito ja sen harjoittelu virkistää aivoja. Perinteiset maalauskurssit voi halu-tessaan vaihtaa esimerkiksi ruuanlaitoksi. Vihannes-ten pilkkomisen oppiminen on osaamisen kehittämis-tä siinä, kuin auton öljyjen vaihtaminen ensimmäiseen kertaan.
onKIn pArEMpI TodETA, että kaikkea kannattaa kokeilla ja mikä vie mukanaan on sitten se oma juttu.
SAMA MyöS UrHEILUSSA. Jos sulkapallo tuntuu vie-raalta harrastukselta, käy kokeilemassa yhtä avutto-man ihmisen kanssa. Ehkä se mailan heiluttelu muut-tuu mielekkääksi kun asiaan tutustuu.
yLEEnSäKIn oMIEn ennakkoluulojen haastaminen tarjoaa ne parhaimmat aivokicksit.
SIITä pääSEMMEKIn KäTEVäSTI lukijaoppijoihin. Jos rakastat lukemista, haeppa kirjastosta sellaisia teoksia joita et voi sietää. Kun pistää aivot turva-alueelta ulos ja pätkii apupyörät, niin on mahdolli-suus löytää jotain uutta ja virkistävää. Toimittajan kohdalla suomikirjallisuus oli pitkään inhokkilistalla. Ensimmäiset teokset meni puurtamalla läpi, mutta pian oli löytänyt itselleen aivan uuden maailman kotimaisesta kirjallisuudesta. Oppimisista oli tullut intohimo.
rISTIKoIdEn rAApUSTELIJAn KAnnATTAA ko-keilla sudokuja ja päinvastoin. Itsensä haastaminen pienissäkin asioissa tarjoaa mahdollisuuden uusien asioiden kokemiseen ja siitä oppimiseen. On tieten-kin olemassa riski, että oppii jopa ymmärtämään eri-laisia ihmisiä - se nyt ei tietenkään sovi lainkaan...
oppIMInEn on TärKEä ASIA ihmisen jaksamiselle ja mielenterveydelle. Osa pärjää oleskelemalla aina samassa maailmassa, mutta joidenkin aivot haluavat
nähdä muutakin. Joten aina väkisin kaikkeen uuteen tutustuminenkaan ei ole ratkaisu.
yrITäMME SIIS SAnoA SInULLE, rakas lukija, että kannattaa kuunnella omaa aivotoimintaa. Joku oppii katsomalla, joku lukemalla ja jonkun pitää saada pis-tää kädet taikinaan. Tärkeintä on löytää se tapa, mi-ten haluaa maailmaa tutkia. Sen jälkeen rajoitteena on vain oma uskallus. Ehkä joku pelkää tarttua kiinni omiin ennakkoluuloihinsa ja ravistella niitä. Se olisi kuitenkin hyväksi, niin itselleen kuin muille.
JoTEn JoS nAUrESKELET amispelleille - mene ja vaihda itse öljyt autoon.
JoS TAAS nAUrESKELET kirjaviisaille - mene kirjas-toon ja lainaa Esko Valtaojan kirjoja.
TUTUSTU SIIHEn, mikä on sinulle vierasta ja huo-maamatta olet oppinut opiskelemaan. Ehkä siinä sa-malla sinustakin tulee älykäs ja täydellinen.
ABCDEFGHIJKLMN
OPQRSTU VWXYZÅÄÖ
ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYTZÅÄÖ
OpETTELE opiskelemaan
E
12 Isolehti.fi 1/12
FLuNSSA LISÄSI SELVÄSTI YLIPAINOA. TuHMA VIRuS, MuTTA SAMALLA TIETO MAHdOLLISTAA uudENLAISET KEINOT ESTÄÄ YLIPAINOA.
UUSIMMAT TUTKIMUKSET oVAT tuoneet mukanaan epäilyksen sille, että ihminen on itse syyllinen läskiin-sä. Ylipainoisilla ihmisillä on löydetty vasta-aineita erääseen flunssavirukseen liittyen. Samaisen flunssan todettiin lisäävän ylipainoa koe-eläimissä. Onkin siis selvää, että flunssaviruksen saaminen on lisännyt ris-kiä saavuttaa läskiä ympärilleen.
nyT onKIn TUTKInnASSA onko tämä mahdollis-ta välttää. Selvityksen mukaan lapsilla todettiin jopa useiden kilojen heittoa verrattavissa tietyn flunssan sairastaneita muuhun lapsiväestöön. Flunssa lisäsi selvästi ylipainoa. Tuhma virus, mutta samalla tieto mahdollistaa uudenlaiset keinot estää ylipainoa.
on MyöS TodETTU TIETTyJEn bAKTEErIEn lisää-vän ylipainoa. Myös näihin suunnitellaan kohdistettua ehkäisyä ja hoitoa. Ehkä tulevaisuudessa saamme täs-mälääkkeet ylipainioa aiheuttaviin sairauksiin ja siten ihmiset samalle linjalle läskivertailussa.
Flunssarokote ja laihdut, eiku
13Isolehti.fi 1/12
FLuNSSA LISÄSI SELVÄSTI YLIPAINOA. TuHMA VIRuS, MuTTA SAMALLA TIETO MAHdOLLISTAA uudENLAISET KEINOT ESTÄÄ YLIPAINOA.
MOTIVAATIO PYSYY PAREMPANA, KuN EI TOIMI OMIA LuONTAISIA TARPEITAAN VASTAAN.
JoukkuelajeiluaIHMInEn on SoSIAALInEn ELäIn. Osa pärjää erakkoravun tavoin omissa oloissaan, mutta muutama tarvitsee ympärilleen lauman. Hienoa, koska laumau-tumista kaivataan joukkuelajeissa.
oSA JUoKSEE MIELUUSTI yKSIn mantereiden hal-ki, kun taas eräät eivät saa käytyä edes vessassa ilman kaverin seuraa. Jos haluaa kehittää omaa kuntoaan, kannattaakin ensin selvittää millaiseen liikkumiseen hakeutuu. Motivaatio pysyy parempana, kun ei toimi omia luontaisia tarpeitaan vastaan.
nyT KäSITTELEMME joukkuelajit ja eri roolit, joihin hakeutuu erilaiset ihmiset. Tämä on tiedettä, isolla p-kirjaimella.
MAALIvAHTI
yKSInäInEn SUSI, joka kaipaa muilta rakkautta, mutta ei itse halua antaa sitä toisille. Hän haluaa olla salaisuuksien vartija ja yleensä kerjääkin tutuiltaan kaikki juorut ja jättää kertomatta ne muille. Torjuu mielessään pahuutta hetkestä toiseen. Maalivahdin paikka löytyy useassa lajissa, mutta pienillä eroilla. Katsotaanpa muutama esimerkki.
JALKApALLOMAALIvAHTI
pIdäT rAUHALLISUUdESTA, johon yhdistyy lyhyitä hetkisiä sekunteja. Nautit katsella iloisia ihmisiä, jotka puhuvat sinulle vain harvoin. Saat kicksit muiden kaut-ta enimmikseen.
SALIBANdYMAALIvAHTI
oLET SUpErSAnKArI, ainakin mielestäsi. Hektisyys ei koskaan voi olla liiallista. Pystyt kaikkeen ja pistät it-sesi likoon muiden puolesta tilanteessa kuin tilantees-sa. Mutta jos joku toisesta laumasta tulee reviirillesi – suutut tulisesti ja olet valmis tappamaan.
pUOLUSTAJA
HALUAT AUTTAA MUITA, etkä itse kaipaa huomiota. Pelkäät epäonnistumista, niin paljon, että pyrit hakeu-tumaan elämässä tilanteeseen, jossa saat toiset pait-sioon, ilman että sinua voi syyttää siitä. Olet todennä-köisesti kusipää ja sinun tulisi oppia, että voit suoraan tuoda itseäsi esille, etkä aina selittää, miten juuri sinä mahdollistit toisten menestyksen. Myös tässä laji vai-kuttaa hivenen.
KORIpALLOpUOLUSTAJA
MITä SInä SIELLä KEnTäLLä oIKEASTI TEET? Onko siinä lajissa edes puolustajia...
JÄÄKIEKKOpUOLUSTAJA
oLET AMbIVALEnTTI, joka tässä tarkoittaa sitä, että et hallitse mitään tarpeeksi hyvin. Sinä et voi epäon-nistua roolissasi kuin harvoin ja silloinkin syyllinen on oikeasti joku muu. Pelkäät nousta liian pitkälle elämäs-sä. Häpeäisit.
HYÖKKÄÄJÄ
SInä, SInä, SInä JA SInä. Olet täysin ylimielinen kuspää. Et osaa asettautua muiden asemaan, koska olet niin paljon muita parempi. Voisit vähän hidastaa ja miettiä, miksi kukaan ei oikeasti rakasta sinua. Oho, pallo – kiire, kiire, kiire – MAALIIIIII. Ja taas elät het-ken harhakuvitelmaa siitä, että olet hyvä ihminen. La-jien välillä ei mitään eroa. Hyökkääjä rakastaa muiden nöyryyttämistä ja haluaa aina päteä.
Jos tunnistit itsesi, ole hyvä ja hakeudu oikeaan rooliin. Nyt.
Muistatko se teho-oppilaan koulusta? Juuri se, joka teki kaikki ylimääräisetkin työt ja oli järkyttynyt jos sai alle yhdeksikön numeron. Näitä tehokersoja ei kaipaa yleensä kukaan ja sille on syynsä. ISO lehti paljastaa, mitä opiskeluaikaan oikeasti kuuluu ja miten sinäkin voit menestyä.
Mitä yhteistä on
saappaalla ja aasilla?
ALoITTAKAAMME LApSISTA, koska jo pienenä osa kasvaa kieroon. Lapsen tärkein oppi peruskoulussa on toisten kunnioittamisen ymmärtäminen. Yhtei-söllisyys ei tässä vaiheessa ole vielä se, juttu koska lapsen oma perheorganisaatio on vahvin taustavai-kuttaja. Tietenkin lapsen tulee oppia lukemaan ja laskemaan ja ymmärtämään asioiden merkityksiä. Kaikki, mikä on yleissivistävää on hyväksi. Esimer-kiksi käsitöiden opettamisen voisi lopettaa koulusta suoraan, se joka ne tahtoo oppia voi ne taidot hakea sitten muutenkin.
KErSA pääSEE sitten seitsemännelle luokalle ja on jo ihan aikuinen mielestään. Nämä viimeiset kolme-vuotta peruskoulusta ovat sitten sitä aikaa, jolloin pennun pitää oppia yhteisöllisyyttä. Kaikkea ei tehdä itseään varten ja ryhmissä pitää osata toimia. Taus-talla yhä ne yleissivistävät opinnot, joissa nyt pitäi-si jo päästä sille tasolle, että ipana tajuaa asioiden syitä. Jokainen, joka pääsee peruskoulusta eikä ym-märrä, miksi politiikka on tärkeää – ei ansaitse ääni-oikeutta. Samalla se äänioikeus pitää viedä huonoilta opettajiltaan.
Lukio, amis ja mitäs sitten?
nyT KoITTAA AIKA valita kolmesta vaihtoehdosta. Töihin, lukioon vai amikseen ovat mahdollisuudet. Minkä reitin sitten valitseekaan – tärkeintä on oppia elämään maailmassa, eikä saavuttaa kokeissa huip-putuloksia. Joku teini kiskoo ehkä tämän vaiheen läpi hyvillä arvosanoilla, mutta ei silti ole siihen panosta-nut – sen hyväksymme. Jokainen, joka tässä vaihees-sa metsästää hyviä tuloksia – tulee epäonnistumaan elämässään ja jää yksin.
VIELä SELKEäMpää on jakautuminen älykkäisiin ja suorittajiin korkeakouluissa. Osa kuvittelee, että pi-tää saada hyvät arvosanat, että saa hyvän työpaikan – päinvastoin! Jokainen työnantaja ymmärtää, että ne tehosuorittajat tappavat itsensä lopulta, kun ei-vät osaa hahmottaa asioiden tärkeyttä. Eikä kukaan kaipaa todellisuudessa supersuorittajaa – niitäkin aloja on joitakin, jolla se tuloshiiri pärjää, mutta niitä emme suosittele kenellekään.
KoKo KoULUJärJESTELMä on rakentunut väärille arvoille, joka ruokkii tarpeettomiin asioihin paneu-tumista. Kumpi on tärkeämpää – muistaa vuosilu-kuja vai ymmärtää, miksi maat sotivat keskenään.
ISO lehti esittää ymmärrystä paremmaksi mittariksi pärjäämiselle maailmassa. Miksi niin ei sitten tehdä, koska maksamme liian vähän opettajille. Ei opetta-jilla ole aikaa selvittää syvällisesti jokaisen kersaleen ymmärryksen tason. Siksi vanhempien tulisi itse hie-man panostaa asiaan. Harvoin vaan ne teinivanhem-mat ovat itsekään vielä päässeet amiksesta, joten kaiken toivon voi heittää.
korkeakouLun tavoitteet
MITä SIELLä KorKEAKoULUSSA sitten pitäisi teh-dä, jos opiskelu on se viimeinen tehtävä? Hienoa, että kysyt ja mehän annamme vastauksen.
JoKAInEn elämässään menestynyt ihminen muis-telee opiskelu aikojaan lämmöllä. Eivät he muista yhtään oppimaansa asiaa erikseen. He muistavat so-siaalisiatilanteita, joitakin yksittäisiä luovia luennoit-sija ja etenkin he kaiholla kaipaavat sitä mahdolli-suuksien maailmaa. Opiskeluiden aikana ihmisellä on mahdollisuus tehdä, mitä tahansa. Oppii tuntemaan satoja uusia ihmisiä ja näkemään maailmaa yhä laa-jemmin. Nämä sosiaaliset kontaktit muokkaavat ih-mistä enemmän kuin yksikään oppitunti.
JoTEn JoS oLET MEnoSSA tai olet korkeakoulussa – unohda opiskelu. Sinun tulee olla sosiaalinen ja et-siä itseäsi. Tietenkin sitä teoriaa tulee vähän nauttia, mutta tärkeintä on oppia ymmärtämään oman alasi maailma.
MITä SILLE TEHo-oppILAALLE sitten on käynyt. Peruskoulussa se kiskoi kymppejä pelkästään ja pää-si suoraan huippulukioon. Sieltä hän kirjoitti kymme-nen l-arvosanaista ainetta ja sitten hän pääsi suo-raan huippuyliopistoon. Sieltä hän valmistui ajallaan ja jatkoi suoraan tohtorin opintoihin. Hän on alansa huippu, mutta vain tietyn piirin mielestä. Oletko jos-kus kuullut, että korkeastikoulutettu ihminen on irti todellisuudesta – ne ovat juuri niitä sosiaalisiahylki-öitä, jotka eivät koulussa saaneet kaveria. Ei lienee ihme, että kosketus arkitodellisuuteen on heikkoa. Sinä et halua olla sellainen.
KIrJoITTAJA on ITSE SUorITTAnUT opiskelun-sa aina erinomaisin arvosanoin, mutta ei koskaan ole opiskellut ja on siksi olevinaan kaikkia muita parem-pi. Ahdistavaa siinä on se, että hän on oikeassa.
JOKAINEN TYöNANTAJA YMMÄRTÄÄ, ETTÄ NE TEHOSUORITTAJAT TAppAvAT ITSENSÄ LOpULTA
?7 x 3 = 19
16 Isolehti.fi 1/12
*
DevNet
Nykyrunoutta
Ajattelimme paljastaa näin koulutus ja juhla-numeron kunniaksi, miten me ISO lehdessä tuotamme sisältöä. Jokuhan sitä joutuu tekemään nämä sanat, joita näille sivuille graafikko asettelee ja painotalo painaa. Se miten nämä sanat tänne päätyvät voi järkyttää heikoimpia lukijoita, joten lue omalla vastuulla.
GRAAFIKKO ON ILOINENTYöPÄIVÄ MONITuNTINENTAITA POIKA, TAITAPISTÄ LEHTI OJENNuKSEENEIKö TYöSI MAITA?PISTETÄÄN SuT OJENNuKSEEN...
17Isolehti.fi 1/12
”
ISo LEHTI TUoTETAAn numerokohtaisesti. Kun viime numero saatii valmiiksi, lähdimme lomille ja palasimme toimistolle tammikuun alussa. Paljon olimme suunnitelleet sisältöä ja pohtineet ennen lo-mia, miten tämä numero tulee syntymään. Koskaan ne suunnitelmat eivät kuitenkaan pidä. Syynä se, että maailma muuttuu nopeasti ja jos haluamme olla kil-pailijoitamme parempia – joudumme tekemään sisäl-lön myöhään. Tämä voisi tietenkin lisätä stressiä, jos sitä kykenesimme tuntemaan.
TUo VIIME MInUUTTIEn KAAoS tuottaa juuri ISO lehden fiiliksen. Toisinaan meiltä kysytään, että em-mekö me yhtään ajattele mitä lehteen tulee – emme. Kokemus ja oikeasti pitkät suunnittelujaksot tuotta-vat varmuuden tekemiseen, joka sitten kiireen kanssa kumuloituu täksi tuotteeksi.
oTETAAn ESIMErKIKSI tämän numeron artikkeli, joka kertoo Galleria Oyoysta (emme vieläkään tiedä miten se tulisi kirjoittaa ja taivuttaa). Toimittaja kävi tutustumassa paikkaan tehden samalla toiseen pro-jektiin liittyvää sisältöä. Koska näyttely oli passeli (kuten tekstistä voinet lukea), päätimme laittaa siitä juttua myös lehteen. Tässä vaiheessa oli aikaa painon alkamiseen noin vuorokausi.
ArTIKKELI pITI KIrJoITTAA KIIrEELLä ja se on naputeltu puhelimella suoraan graafikon sähkö-postiin. Graafikko sitten alkoi heti tekstin saatuaan taittaa kokonaisuutta. Noin tunti ennen kuin lehti ”menee kiinni” ja laitetaan painoon, oli sivu valmiina. Tässä vaiheessa joku voisi jo huokaista, me emme, koska lehdessä oli tehty tilavaraus aukeamalle. Aina ei kaikki ajatukset mene yksiin, sadoista sähköpos-teista huolimatta. Joten piti tuottaa vielä yksi teksti. Tämä on se artikkeli.
nyT VIATon LUKIJA IHMETTELEE, että miten tuo otsikko liittyy tähän artikkeliin. Ei mitenkään. Otsi-koimme jutut valmiiksi ”suunnittelukarttaan”, josta sitten arvomme lopullisen numeron kokonaisuuden ja teemme kuvitteellisia tilavarauksia kuvitteellisil-ta sivuilta. Tämä artikkeli on tuon suunnittelukartan ”Joku juttu nykyrunoudesta” -kohdan teksti. Tuota juttua ei koskaan tehty, koska se oli hylätty jo aiem-min.VoISIHAn TUo oTSIKon helposti muuttaa, mutta saamme pirullista nautintoa, kun väännämme asiat alkuperäiseen suunnitelmaan, vaikka väkisin.
nyKyrUnoUS SynTyy usein sääntöjen rikkomi-sesta. ISO lehden sisältö syntyy ehkä vastoin kaik-kia journalistisia ohjeita ja oppeja. Tämä lehtihän on omalla tavallaan sanataidetta, pyrimmehän me toi-sinaan (jopa luettavuuden ja järkevyyden unohtaen) leikkimään sanoilla.
nyKyrUnoUS on TAIdETTA siinä, missä perintei-nen tylsä riimitelty sukulaisensa. Samoin me koem-me tekevämme ihan oikeaa lehteä, vaikka toisinaan tämän tekeminen ei siltä tunnu ja tuskin lukijamme-kaan aina meitä pitävät traditioiden kunnioittajina.
SUoTAKoon SILTI JoKAISELLE tyylille tilansa. Emme edes halua tehdä tylsää puuduttavaa asiajul-kaisua. Sitä varten on eri kanavat ja niitä lukee hie-man erilaiset ihmiset.
yLEEnSä yrITäMME hieman siistiä roikkumaan jääneitä palasia. Tämän tekstin kohdalla emme.
Tää tulee kansiartikkelin jälkeen. Samalle aukeamalle Datatronicin ilmon kanssa. Miksikö – koska tätä sivua ei haittaa, että sitä on leikelty. Datatronicin ilmon takana ei pitäs olla mitään tarpeellista, joten joku lehen oma juttu siihen.
Tähän juttuun vois laittaa infoboksiin jotain kuvitteellisia faktoja, kuten
- Jutun merkkien määrä: Katso lopullisesta versiosta - Juttuun käytetty työaika: 19:00-19:20 - Graafikon käyttämä työaika: ??
Kuvat omasta kuvapankista, tai sit väsäät jonkun paperitaustan vaan tälle.
Piti poistaa kirosanat ohjeista, jos nää laitetaan lehteen asti, kuten oli puhe.
Pistän tähän runon, koska et kuitenkaan pistä lehteen asti: *
TAITTOON:
18 Isolehti.fi 1/12
oPet
SUoMEn METSISSä LyMyILEE yksi maailman isoimmista näätäeläimistä. Tuo ilkeäksi ja pahaksi haukuttu elukka on kuitenkin oikeastaan aika lutuinen. Jotain eläimen soveltuvuudesta lemmi-kiksi voi kuitenkin päätellä sen nimistä eri kielillä. Ahma viittaa ahmaisuuteen, eli laajahkoon tarpeeseen nauttia yli-määräisestä väkivallasta (toim.huom – väite ei perustu mihinkään). Englan-niksi elukkaa kutsutaan wolverineksi, sarjakuvista ja elokuvistakin tuttu hah-mo kertonee hieman millainen mieliku-va ihmisillä wolverineista on.
SILTI AHMA KELpAA myös lemmi-kiksi. Älä kuitenkaan lähde metsästä sellaista etsimään. Ahmat joita maa-ilmalla on lemmikkeinä (löysimme muutamia tarinoita) ovat päätyneet lemmikiksi erinäisistä syistä (emo kuollut yms). Nämä pienestä pitäen ihmisen kanssa kasvaneet ahmat ovat kesyyntyneet, mutta villieläimiä ne sil-ti pohjimmiltaan ovat.
AHMAA VoI TEorIASSA ulkoiluttaa kuten koiraakin. Sillä erotuksella, että ahma tykkää tarttumisesta, kynnet myös pitävät kiinni aika hyvin. Joten onkin suositeltavaa käyttää suojaavia
vaatteita. Voi kuitenkin olla varma, että ihmiset eivät käy päälle jos vie-rellä on murinan ja huudon sekoitusta ääntelevä elukka.
AHMA nAUTTII isosta reviiristä, joten kaupunkiasuntoon niitä ei voi-si ottaa mitenkään, ellei sitten jaksa ulkoiluttaa laajalti. Tykkäävät myös merkkailla reviiriään, joten saattaa olla, että kotisohva alkaa jossain vai-heessa tuoksahtaa.
yLEInEn MIELIKUVA ahmoista on kuitenkin pielessä. Eläin on rauhalli-nen ja muutamat lemmikkeinä olevat ahmat ovat olleet kiltisti tietojemme mukaan. Suomessa, kuten maailmal-lakin, ahma on rauhoitettu eikä niitä saa mennä häiritsemään! Kannattaa tutustua netistä löytyviin videoihin lemmikkiahmoista, niin näkee kuinka herttaisia otukset voivat olla.
UHAnALAInEn oTUS ei ansaitse mainettaan ja ehkä jonain päivänä nii-den asema lemmikkinä ottaa vauhtia. Mieluummin pihalla vartioahma kuin tylsästi vain koira.
TäMä VIHELIäInEn oTUS on sii-majalkaisiin kuuluva äyriäinen. Sac-culina aloittaa elämänsä viattomana katkarapun näköisenä herkkupalana, mutta todellisuudessa sillä on pahat mielessä. Nuori Sacculina kyttää me-renpohjassa kaukaista sukulaistaan taskurapua ja iskee kyntensä kiinni heti ensimmäiseen vapaaseen saksi-jalkaan.
oTUS LUopUU oMASTA ruumistaan ja ruiskauttaa samalla kohtalokkaita soluja taskuravun elimistöön. Nämä solut muuntuvat lonkeroiksi jotka ulottuvat koko ravun kehoon. Lopulta Sacculina hallitsee täysin taskuravun mieltä ja kehoa.Tässä vaiheessa otuksen ilkeät tem-put alkavat.
poLoInEn TASKUrApU Syö nor-maalisti, mutta ei saa enää tippaa-kaan ravinteita, sillä ne kuuluvat nyt ahnaan loisen käyttöön. Sacculina myös huijaa rapua huolehtimaan omista poikasistaan. Inhottavan otuksen mielenhallintakeinot ovat niin vahvoja, että jopa miespuoliset ravut alkavat kuvittelemaan olevansa poikasistaan huolehtivia äitejä.
SACCULInAn LäSnäoLo dominoi myös taskuravun tulevaisuutta. Val-lattu saksiniekka ei saa enää ikinä omia jälkeläisiä, mutta on sentään tyytyväinen saadessaan pitää huolta loisensa suvunjatkosta.
pELoKKAIdEn onnEKSI Sacculina on mieltynyt vain tiettyyn isäntälajiin. Edellä mainititut tiedot voivat tietysti selittää lemmikkirapusi oudon käy-töksen...
Laittomat Lemmikit osa 18:
AHMAInhottavat Otukset osa 10:
SAccULINA
(Gulo gulo)
copyright Wikipediac copyright Wikipediac
pä
ät
oi
mi
tt
aj
a v
oi
si
k
ir
jo
it
ta
a e
ne
mm
än
t
ek
st
iä
19Isolehti.fi 1/12
oPet
KISSA KIITOKSELLA ELÄÄ
EI MUUTEn ELä (testissä ei vahingoitettu kis-soja). Sanonnan tavoitteena on kait ollut vä-hentää kiittelyä yhteiskunnassamme, koska kii-tollisuushan on todella väärin... Tämä sanonta päivittyy moderniin aikaan pienillä muutoksilla, mutta menettää samalla iskevyyttää: Kissa ar-vostaa kiitosta, mutta kaipaa myös päivittäin ruokaa
KISSAN NOSTAMINEN pÖYdÄLLE
TEon oIKEUdELLISUUS rIIppUU aika paljon siitä, miten kissa nostetaan pöydälle. Pöydälle heittäminen on väärin, mutta saahan sen elukan siihen laitettua ilman väkivaltaakin. Kissa ei tes-tiemme perusteella tykännyt pysytellä pöydällä pitkään, joten keskustelut siitä jäivät lyhyiksi.
SE KOIRA ÄLÄHTÄÄ, JOHON KALIKKA KALAHTAA
KäVIMME KoIrApUISToSSA viskomassa kalikalla koiria. useimmiten asiasta älähtivät koirien omistajat ennen kuin olimme osuneet yhteenkään viattomaan koiraan. Modernimpi ilmaisu voisikin siis olla: Se taho älähtää, joka
pelkää jonkun yrittävän rikkovan itseensä liitty-vien tahojen oikeuksia.
EI HAUKKU HAAvAA TEE
ETSIMME HAUKKUVAn KoIrAn ja pysytte-limme läheisyydessään. Kehoomme ei ilmesty-nyt haavoja, mutta saimme silti kuulovaurioita jatkuvasta metelistä ja psyykkeemme otti myös osumaa. Väite on siis kumottu ja sen käyttö pi-tää kieltää.
HAUKKUvA KOIRA EI pURE
oLIMME yMMärTänEET tämän väärin alun-perin, kiitokset Matille kun opasti oikeaan suun-taan. Todettakoon, että pyre ja pure on eri asi-oita. Missä me olimme? Haukkuvat koirat ovat yleensä kaikkein vaarallisimpia, joten sanonta on huono ja typerä, kuten ihmiset, jotka sitä käyttävät.
ROUTA pORSAAN KOTIIN AJAA
EMME SAAnEET vastausta Routa Freeriders-seilta, kun tiedustelimme onko heillä tapana kuljettaa lihakarjaa. Tämä on silti mahdollista, joten sanonta saa jäädä.
ELäIMIIn LIITTyy USEITA SAnonToJA, koska ne elukat ovat olleet ihmiselle tärkeitä pitkään. Niiden avulla on myös pyritty pu-humaan asioista, joista ei ennen ole suoraan voinut kommunikoida. Moderni yhteiskunta ei kaipaa piilomerkityksiä ja symboliikkaa, koska asioista on helpompaa puhua suoraan. Suljettu yhteiskunta, jossa kaikki ymmärtävät piilomer-kitykset mahdollistaa sanontojen viljelyn – on-neksi emme enää sellaisessa tilanteessa ole. Globaalius tappaa joidenkin mielestä alueelli-set hienoudet kielestä – mielestämme globaa-lius vain tuo tarpeen kommunikoida ymmärret-tävämmin ja rehdimmin.
SAMALLA MyöS eläintenoikeudet ovat yhä laajemmin varjeltu asia. Ei ehkä ole oikein mur-tautua tiloille salakuvaamaan eläintenoloja, mutta jos se on ainoa tapa tuoda esille rikoksia, ISO lehti kannattaa toimintaa.
JoTEn äLKääMME pUHUKo piilomerkityk-sillä ja unohtakaamme osa vanhojen aikojen opeista. Maailma muuttuu ja on ihmisen vas-tuulla pitää huolta siitä, että eläimet pärjäävät muuttuvassa maailmassa.
VÄITE ON SIIS KuMOTTu JA SEN KÄYTTö PITÄÄ KIELTÄÄ.
Suomalaiseen (kuten kaikkiin muihinkin) kansanperimään kuuluu
joukko erinäisiä sanontoja, jotka liittyvät eläimiin. ISO lehti kävi ne läpi
ja yrittää saada muutettua niitä nykyaikaan. Samalla ehkä sananen
eläinten asemasta ja oikeuksista. Osa artikkelin sisällöstä saattaa olla
kuvitteellista. Jos otat kaiken tosissasi ja matkit kuvitteellisia tekojamme –
olet idiootti.
ELÄINuskomuksia
20 Isolehti.fi 1/12
-
Tällä kertaa stand up -koomikko haastatteluun Facebookissa joutui Joni Koivuniemi. Hän ei tietojemme mukaan ole Paula Koivuniemen isä. Joni on noussut tunnetuksi tekemällä älyhilpeitä nettivideoita
ja noussut maineeseen järkähtämättömän osaamisensa ansiosta. Mies on kuitenkin joutunut keikkailemaan myös huonojen koomikoiden kanssa.
Joni Koivuniemi
JOO OON LAIHA JA VITTuMAINEN, MuTTA OSAAN MYöS RAKASTAA. .
21Isolehti.fi 1/12
oLET oIKEALTASI nimeltä Joni, mutta Faceboo-kissa käytät Zonia nimenä, miksi?
- Ala-asteella mua alettiin kutsumaan Zoniksi. Meillä kaikilla oli joku ’lempinimi’ niihin aikoihin. Juice, Ola, Elba, Panda ja Ephie kuulu mun jengiin. Me oltiin kovia jätkiä. Nähtiin nälkää ja maisemia.MITEn nIIn sinua ei kiusattu koulussa?
- Mä olin koulussa aina sellainen näätä, jota ei voinut kiusata. Jos mua kiusattiin varastin liikka tunnin suihkussa kiusaajan lompakon. Heitin myös aina tosi törkeitä vitsejä kiusaajan karismasta. Mut jätettiin rauhaan.
oLET pIEni ja ärsyttävä, etkö?
- Joo oon laiha ja vittumainen, mutta osaan myös rakastaa.
TEIppAAT, MIKSI? Teet nettiin muitakin videoi-ta, haluatko että ihmiset rakastaa sinua vai miksi niitä teet?
- Teen niitä rakkaudesta lapsuuteen. Videoiden tekeminen on yhtä hauskaa, kun sekoilu ja näpistely pienenä.
KUKA on Rocksissa MC:nä?
- Ennen oli Pekka nyt on Ali.
JoS SUn olis pakko sanoa jotain positiivista mi-nusta, mitä valehtelisit?
- Hieno auto.
JrEpo EI uskaltanut kertoa, että autoa ei ole ol-lut vuosiin. Ei rikota sitä mielikuvaa Zonin päässä. Katsot vanhoja klassikkokomedioita, luuletko ole-vasi muita parempi (ainakin itse siten kuvittelen, kun olen katsellut Marxin veljesten leffoja)?
- En. Marxin pojat on pyhiä.
KLonKKU, wtf?
- Näin on mut on tehty tietokoneella.
KäyTäTKö huumeita?
- En
KUInKA USEIn oLLUT kamoissa keikalla, usein se on ainakin tuntunut siltä?
- Kerran kännissä. En ikinä käyttäis kamaa silloin kun puhun traumoistani.
pELLEKoULUUn Ranskaan, hä?
- Gaulier on paras komediakoulu, mitä tällä hetkellä on olemassa.
HAASTATTELUSSA KäyTIIn myös kiertueella pohjoisessa, jonka tapahtumista Joni ei halunnut keskustella (enkä minäkään).
ISO lehtI kIIttää mIeStä ja SuOSIttelee jOkaISelle tutuStumISta www.jonikoivuniemi.fi – SIeltä löydät myöS lInkIt vIdeOIhInSa,
jOtka Ovat hauSkempIa kuIn pOlIIttInen IlmaStO ugandaSSa.
22 Isolehti.fi 1/12
FLorIS WAS born In SoUTH AFrICA, near the bor-der of Botswana. Area which is widely rural with few lar-ger cities (biggest one being Rustenburg). Floris moved into Finland after getting a work as an English teacher. Within a short time he started working in bars and other businesses.
- I’m not aiming for fast income from this businesses. We have to give this bar at least a year before we can say anything how we will get this running. I have scheduled up to three years to get this going well.
bEForE AMAzULU FLorIS HAS bEEn involved in multiple bars (few of them in Lahti previously). Toget-her with his business partner they’ve had a view into the Finnish bar business for years. Now they are using their knowledge together with their shared enthusiasm for South Africa.
AMAzULU
bAr nAMEd AMAzULU is not the easiest to sell to the customers. Even more so in Lahti where people are not that used to having international actions going on around them. don’t worry – saat palvelua sieltä myös suomeksi.
THE oWnErS ArE doInG ALL of the work at the mo-ment. If the bar gains more customers they might hire new workers. Currently you can, almost all of the time, see both of the owners in Amazulu.
ISo LEHTI dECIdEd To WrITE this article in English to enhance the international vibe of Amazulu. Lahti does not have that many bars which can offer that fee-ling – almost like travelling abroad. Amazulu is also the first South African bar in Lahti (might be the first in Finland).
onE MIGHT noT get the South African feel when visi-ting the place for the first time. Actually it’s somewhat impossible to have a South African atmosphere as that whole country is built up from various different cultures. ISO lehti has been visiting Amazulu daily and with time we’ve gained an insight what the “South African feel” is.
SOUTH AFRIcA
boTH oWnErS oF AMAzULU love South Africa. It can be seen in the product selection but also in the decor. The key point for successful business however is that they’ve been able to establish a bar which has it’s own culture. Keeping in mind that the bar has only been open for a month. Within few weeks Amazulu has found something which is new and excellent.
doES IT HAVE AnyTHInG to do with South Africa? We can’t say, as we’ve never been there. We can try to describe the feeling... walking in the direct sun light makes one thirsty, without money you have to search for people who are willing to share. Scarce water sour-ces make it one of the most expensive luxuries. After a while you ran into Amazulu, they offer the water for free. It’s the best drink you’ve ever had...
THAT’S THE FEELInG we’ve gotten from the place. Not when we first got there and talked with Floris. It took a while. However these days it doesn’t matter what we drink there – it’s always the best possible beverage. Maybe we’re different from the common Finns or maybe we just have more time to search for excellent pubs.
ISo LEHTI HAS FoUnd it’s home. It has an internatio-nal feeling with a decor and drinks from South Africa. It has owners who are running the business wisely. It has everything we can ask for a bar. Lets see there and help build up the internationality.
Amazulu opened in Lahti around a month ago. The place gained recognition within the first few weeks as Amazulu offers something totally new for Lahti citizens. ISO lehti interviewed the owners Floris Du Plessis and Saku Fält. Now we shall
tell you all about it or at least as much as we can.
bAr AMAzULU
Mo – SA 14:00 – 02:00
SU CLoSEd
VApAUdEnKATU 18,
15110 LAHTI
IT’S THE BEST dRINK YOu’VE EVER HAd...
Atmosphere from South Africa
Bar Amazulu
23Isolehti.fi 1/12
Atmosphere from South Africa
Bar Amazulu
ETSI KATUMAA-VIDEOT YouTube -PALVELUSTA
SiiS mikä tää on? no kvg!
24 Isolehti.fi 1/12
KAWA AKrEyI oppI LäHIöbAArIEn SALoIHIn jo pienenä pyöriessään vanhempiensa jaloissa. Perhe omisti erään tunnetun lahtelaisen lähiöbaarin, jossa Kawa pääsi harjoittelemaan oluthanojen käyttöä. No-peasti poika pääsi maailmaan sisälle ja perusti ensim-mäisen oman baarinsa jo ennen armeijaa.
- Menin sitten vielä viihtymään armeijassa pitkään, joten siinä oli energiat hyvin käytössä, kun kaikki vapaat tuli tehtyä töitä.
yrITTäJyyS on KAWAn pErSoonASSA vahvana piirteenä. Jos on ollut ”ylimääräistä” aikaa, sen on voinut käyttää töiden tekemiseen. Tämä on osittain myös heikentänyt mahdollisuuksia järkevään parisuh-teeseen.
- En valita nykyisestä tilanteestani sinkkuna kuitenkaan. Joskus sitä miettii niitäkin asioita.
NÄKÖKULMIA ELÄMÄÄN
KAWA AKrEyI on oLLUT MUKAnA USEISSA baa-reissa. Nykyään hän on keskittynyt täysin omaansa – Päätybaariin. Lahden yksi legendaarisista baareis-ta onkin noussut menestykseksi ja kerää asiakkaita ulkopaikkakuntalaisista jopa – harvinaista lähiöbaa-reille.
KAIKKI ei kuitenkaan ole ollut menestyksekästä.
- Välillä olen lähtenyt mukaan yrityksiin, joiden toiminta ei ole ollut järkevällä pohjalla. Heti kun olen huomannut, että asiat tehdään väärin, olen pyrkinyt niistä yrityksistä eroon.
KAWA VIITTAA ErInäISIIn epäonnistuneihin pro-jekteihin, joissa hän on ollut mukana enemmänkin vain osakkaana, eikä työntekijänä.
yrITySToIMInTA on KUITEnKIn pääsääntöisesti toiminut ja Kawa on onnistunut kehittämään liiketoi-mintaa voitollisesti. Talous ei kuitenkaan ole tärkeintä ihmiselle yleensä.
- Eräs itseen kohdistunut sairastapaus veti hetkel- lisesti hiljaiseksi. Siinä tuli pistettyä asioita tärke- ysjärjestykseen.
ELInAIKAA Kawalle lupailtiin heikoimmillaan vain joi-takin kuukausia. Henkiin mies silti jäi ja on nyt selättä-nyt tilanteen.
- Sain ostettua itselleni palkkioksi moottoripyörän. Se oli kokonaisuudessaan terapeuttinen kokemus, kun teki jotain vain itselleen.
nUorEn MIEHEn ELäMä on Täynnä tapahtumia ja asioita, joita ei aina suomalaissyntyinen osaa edes ajatella. Kawa kävi tapaamassa sukulaisiaan kotimaas-saan Irakissa jonkin aikaa sitten.
- Se oli opettava kokemus. En ole menossa takaisin.
Syynä nIIn henkilökohtaiset asiat kuin myös kult-tuurien ero. Suurimmaksi eroksi Kawa nosti keskuste-lussa rehellisyyden. Suomea hän pitää erinomaisena esimerkkinä siitä, miten ihmisten tulisi toimia.
KAIKKI TäMä näKyy MyöS Kawan suhtautu-misessa työntekijöihinsä. Aito välittäminen kuulsi
vahvasti läpi, kun puhuimme hänen tiimistään Pää-tybaarissa.
- Niillähän on enemmän kokemusta alasta, kuin mitä minulla on ikää. Haluan aikuisia ihmisiä töihin ja olenkin luvannut heille, että jos vain itse haluavat, niin eläkkeelle asti pidän heistä kiinni.
pÄÄTYBAARI
KAWA oSTI bAArIn liiketoiminnan ja kiinteistön jo jonkin aikaa sitten. Hän on aktiivisesti kehittänyt baa-ria ja yhä edelleen laajentaa sen toimintaa. Siinä, missä useat ovat pyrkineet säästämään ja vetämään mahdol-lisimman paljon voittoa, on Kawa katsonut parhaaksi rauhallisesti viedä asioita eteenpäin.
SE MyöS näKyy Päätybaarin tunnelmassa. Kanta-asiakkaat muodostavat oman porukkansa, mutta täysin ulkopuoliset voivat rauhassa käydä juomassa tuoppin-sa tyhjiksi. Päätybaari tuntuu kotoisalta varmaan lähes jokaisesta, joka sinne päätyy.
- Kanttisbileet ovat aina ihan täynnä. Joudumme jakamaan (ilmaisia) lippuja ihmisille hyvissä ajoin, kun kysyntä on niin laajaa. Valitettavasti emme pysty aina ottamaan edes kaikkia vastaan.
SEUrAAVAKSI pääTybAArISSA tulee tapahtumaan varmasti ainakin vappuna. Tuolloin vuorossa vuosittai-nen biletyksensä, joka jokaisen kannattaa käydä kat-sastamassa.
ISo LEHTI KIITTää KAWA AKrEyIä ja toivottaa me-nestystä niin miehelle kuin baarilleen.
Kawa AkreyiPäätybaari
monelle tuttu iso lehti tapasi kawa akreyin talvilomien aikana. kiltisti joimme kahvia kahvilassa ja keskustelimme maailmasta. kawa pyydettiin haastatteluun, koska hän on onnistunut tuomaan itseään
ja baariaan esille positiivisesti viime vuosien aikana Lahdessa. kaikki ei kuitenkaan ole ollut juhlaa.
25Isolehti.fi 1/12
nUo oVAT nIITä tylsimpiä. ISO lehti otti tehtäväk-seen etsiä taidokkaampia huijaajia. Olimme kuulleet rekryilmoituksiin upotetuista huijauksista. Eikä mennyt pitkään kun jo sellaisen löysimme. Sivusto josta kuse-tusilmo ilmestyi eteemme jääkööt mainitsematta, mut-ta kerrotaan, että nimessä on sanat ”aarre” ja ”saari”.
TUoLTA LöyTyI ILMoITUS huonona käännöstyönä teh-tynä. Se on aina se ensimmäinen merkki, että kyseessä on todella uskottava tapaus. Ilmoituksessa haettiin kansain-välisen kemiankaupan osaajaa. Koske me ISO lehdessä olemme sitä, niin laitoimme tietenkin hakemuksen.
EIKä MEnnyT KUIn muutama minuutti kun jo vas-taus tippui. Hienoa, että nykyään isot roolitukset ke-miansektorilla jaetaan nopeasti. Saimme tietää, että olemmehan ymmärtäneet mistä työssä on kysymys. Emme olleet. Joten kysyimme tarkennusta (sähköpos-tit läheteltiin englanniksi) ja pyysimme myös niitä var-muuden vuoksi saksaksi (emme osaa sitä).
TyöTEHTäVIIn KUULUI KäyTTää omaa pankkitiliä yrityksen transaktioiden hoitoon. Tämä on myös tun-nettu toimintamalli kansainvälisessä busineksessä... tai sitten ei. Transaktioista tulisi tieto työnantajalta ja työntekijä sitten valvoisi, että raha kulkee oikein. Tuos-ta sitten saa itselleen provisiota.
Kysyimme vilpittömästi työnantajan edustajalta, että todellaka saisimme palkkaa noin 3000 euroa kuukau-dessa tekemättä mitään. Kuulemma juuri niin. Lapset – tuosta saattaa jo tyhmempikin ymmärtää, että kysees-sä on kusetus. Me jatkoimme silti täysiä eteenpäin.
SEUrAAVAKSI TIEdUSTELIMME onko mahdollista saada ennakkoa, koska rahat on vähissä. Tässä vaihees-sa alkoi ihmeellinen kaartelu. Kaikki oli jo kondiksessa, olimme antaneet oikean nimemme (yeah right), osoit-teen (yeah right) ja pankkitiedot (hupsis... niin muuten taidettiin antaa). Yhtäkkiä emme kuulekaan mitään, kun pyydämme ennakkoa. Annamme anteeksi – ja lai-tamme jälleen viestiä.
- I totally understand that you are busy with all the money you have to give away. Could you please get back to me asap. I will transfer the initial payment to you when I get your proof.
HETI KUn LUpASIMME rahaa heille, niin vastauskin tippui. Tällä kertaa saimme kuvan shekistä, joka meille postitetaan. Olimmehan mekin luvanneet maksaa heti. Kerrottakoon, että emme maksaneet. Yllättäen mekään emme saaneet shekkiä koskaan. Jännä.
TäSSä VAIHEESSA oLIMME Jo todella loukkaan-tuneita, koska halusimme sen työpaikan. Laitoimme viestiä kontaktille, että Suomen työlainsäädännön pe-rusteella olemme solmineet työsuhteen ja heidän tulee sitä kunnioittaa. Laitoimme myös linkit useille suomen-kielisille sivuille aiheeseen liittyen (www.suomi24.fi ja www.vauva.fi ) – toivomme että he käyttivät edes goog-letranslatea. Emme saaneet vastausta.
SEUrAAVAKSI KEKSIMME JUrISTIn, joka lähestyi puolestamme heitä. Tässä vaiheessa meidän olisi pitä-nyt saada jo 6000 euroa palkkaa – tekemättä mitään!
- On behalf of my customer Mr. Orpolapsi (Äpärä Orpolapsi) I’m sending this message to you. I’ve been let to know that your company owes my cus- tomer 6000 euros in unpaid salary. This legal letter and other legal expenses will also be added to that sum according to the Finnish law: ”Laitappa tämä käännösohjelmaan, eikä anna järkeviä vastauksia – luulis huijaria vituttavan”. The total expenses thus being around 53.599 euros + vat.
Sinceraly – Mr. EpäJuristi
TäSSä VAIHEESSA SAIMME vastauksen, että yri-tyksessä johon olimme hakeneet töihin on tapahtunut muutoksia ja heillä ei ole mitään tietoa meistä. Tämä toinenkin taho lähestyi meitä Gmail-sähköpostin kaut-ta, koska eihän yritykset omia domainejaan käytä. Jotta asia saadaan selvitettyä tulisi meidän vain laittaa henk.koht tietomme ja pankkitiedot.
EMME LAITTAnEET. Sen sijaan copypastesimme heille viimeisen ISO lehden sisällön tekstinä käännettyämme sen ruotsiksi Googletranslatessa. Viitteeksi laitoimme, että heidän tulisi perehtyä tarkemmin Suomen lakiin ja, että heidän kannattaisi lopettaa huijausyritykset rekry-sivustolla, jonka nimeä me emme halua kertoa.
ISO lehti saa oman osuutensa spämviesteistä. Joskus niiden sisältö on
otsikoitu ”lukijapalautteeksi”, mutta toistaiseksi yhtään lukijaa ei niiden
liitteenä ole tullut takaisin. Sähköposteihimme tippuu myös huima
määrä kehoituksia auttaa avuttomia pankkiireja (yleensä afrikkalaisia) tai
sitten olemme voittaneet lotossa.
Opi kiusaamaan nettihuijaaji@
YLLÄTTÄEN MEKÄÄN EMME SAANEET SHEKKIÄ KOSKAAN. JÄNNÄ.
26 Isolehti.fi 1/12
Juhlanumero
ISO lehtion jo näin wanha
olipa kerran vuosi 2007, se oli silloin dinosaurusten aikaan lapset. steven Hemsley ja Petteri ursin
keksivät, että on aika tehdä lehti, eikä mikä tahansa lehti, lahtelaisten lehti. syntyi iso L – Lehti Lahest.
27Isolehti.fi 1/12
28 Isolehti.fi 1/12
VUoSI ALKoI VArSIn VäHäISELLä bile-käy-misellä. Talousasiat pakotti tähän. Vuosi nume-roina. 17 vuotta bileitä mittariin. Vain 45 bilettä takana, paluu normaaliin? 3 ulkoilmassa. 7 soit-tokeikkaa. Kuvia kertynyt julkaisuun 1971 kpl. Kir-joitettu 45 blogia. Seuraava blogi kirjoitus on 200. suoritus. Aloitin maaliskuussa 2008. 10 paikka-kuntaa. Tänä vuonna tuli kolme uutta bilepaikka-kuntaa, Kauhajoki, Laihia ja Monday Bar -risteily. Pohjanmaalla melkein ajettu kolari hirven kanssa, läheltä mentiin mutta hengissä selvittiin. Luvat-toman pitkiä taukoja bileiden välissä.
LISTAAn TäHän KoLME pArASTA tapahtumaa vuoden varrelta ja palaan niiden tunnelmaan. Ensimmäistä kertaa suomen rajojen ulkopuolella kävin bileissä, monday bar risteilyllä.
SIJA 1. Ehdottomasti vuoden parasta oli Mon-day bar Lucia cruise joulukuussa omien synt-täreiden kanssa samaan aikaan. Vanhennuin kunniakkaasti laivareissulla. Minulle kerrottiin paljon tulevista tapahtumista ettei tulisi liiko-ja yllätyksiä matkalla. Kaikki odotukset täyttyi reilusti yli kymmenkertaisesti. Kaikki kanssa bi-lettäjät, meidän oma porukka, koettu musiikki... Itselle oli kahta poikkeusta lukuunottamatta kaikki soittajat ihan outoja nimiä mutta he soit-tivat niin älyttömän timanttisia settejä ettei pa-remmasta väliä.
EI oLISI TäydELLISEMpää 40v synttäriä voi-nut itselleen kuvitella. Hymyilin kuin hangon keksi vielä viikon tämän risteilyn jälkeen. Niin kivaa oli. Vilpittömästi voin suositella kaikille
elektronisen tanssimusiikin ystäville. Vaikka vä-hän maksaa niin on varmasti jokaisen käytetyn rovon edestä nautintoa. Tahtoo jo takaisin...
SEUrAAVAT KAKSI tapahtumaa tulevat aika tasaväkisinä monday barin jälkeen. Eli jaettu kakkos sija. Whiteout 2011 ja Raveisland festival. Palataan huhtikuun tapahtumiin helsinkiin kaa-peli tehtaalle.
JAETTU SIJA 2. Whiteout, kaapelitehdas Hel-sinki. Laserit säväyttävät vuosi vuodelta paatu-neimmankin reivaajan mielessä. Ne ovat näyt-täviä osaavissa käsissä, niinkuin täällä tänään. Whiteout yhdistettynä kaapelitehtaaseen vaan toimii. Koko illan sai nauttia visuaalisesti hie-nosta näystä. Vuosi vuoden jälkeen täällä näkee
Bilevuosi 2011
-Raver71
29Isolehti.fi 1/12
enemmän tuttuja joita ei muuten enää bileessä näy niin aktiivisesti. Suosittelen tapahtumaa use-an vuoden kokemuksella.
JAETTU SIJA 2. Rave island festival, kuusisaari Oulu. Ihan erilainen ympäristö näissä bileissä, mutta niin hienot maisemat paikassa. Toinen kerta kun tämä tapahtuma järjestetään. Tämä tapahtuma vakuutti minut jo heti ensimmäisellä kerralla. Oulussa kesän kohokohtia. Tänä vuonna kaiken kruunasi bussimatka etelästä tapahtu-maan.
LInE Up EI VArMAAn JäTTänyT ketään kyl-mäksi. Parhaat kotimaiset. Allekirjoittanut soitte-li illan aikana alakerrassa tunnin verran oldskool helmiä. Erittäin laadukkaat bileet. Odotan innolla
tulevaa kesää ja tätä tapahtumaa tulevaksi.
VUodEn pArAS KäLLI onnISTUI täydellises-ti. Olin Kauhajoella Proteuksen kanssa samaan aikaan. Kaveri oli täysin tietämätön meidän lah-telaisten läsnäolosta. Proteus tönästiin backsta-gelle ja yllätys mahtoi olla suuri. Ensin välähtää salama ja heti perään kuuluu huuto: ”Tervee”. Lahti pilaa tunnelman todella. Tästä kevään ta-pahtumasta huolimatta olin Proteuksen radio-ohjelmassa vieraana toukokuussa.
SoITIn ELEKTAASI TApAHTUMASSA elämäni parhaan keikkani. Se energia mikä siinä laumasta nuoria huokui oli sanoin kuvaamaton. Porukka oli ihan täysillä mukana. Jos saisimme heistä sitten tulevaisuuden reivaajia.
Rave forever – since 1994 17 years of raving! And still going strong...
KUVIAHTTp://KLUbITUS.orG/proFIILI_KUVAAJA.
pHp?nIMI=rAVEr71
HTTp://rAVELAnd.1G.FI/KUVAT/rAVE/
bLoGI
HTTp://WWW.ISoLEHTI.FI/LEHTI/bLoGIT/rAVEr71
30 Isolehti.fi 1/12
Galleria OyOy
LAHdESTA MAHdoLLISESTI KAToAVA taideopetus on ollut korkeata-soista. ISO lehti kävi tutustumassa opiskelijoiden näyttelyyn Galleria OyOyssa.
näyTTELyTILAn pIEnUUdESTA HUoLIMATTA (tai ehkä juuri siksi) on galleria onnistunut kokonaisuus huolimatta siitä, että esillä on toisis-taan poikkeavaa taidetta.
EnSISIJAISESTI SUoSITTELEMME jokaiselle tutustumismatkaa kult-tuurin luokse. Oven avaaminen on pieni hinta kokemuksesta.
EIKä SE KoKEMUS HäVIä laadultaan millekään hyvälle näyttelylle. Esillä olevassa näyttelyssä on useita nerokkaita teoksia, jotka herät-tävät ajattelemaan.
EMME HALUA pILATA löytämisen iloa lukijoiltamme. Kerrottakoon silti hitunen siitä, mitä fiiliksiä näyttely herätti toimittajassa.
AHdISTAVA TUnnELMA VäLITTyy useista teoksista. Osa vie katsojansa syvälle sisäiseen maailmaan. Tuo matka on juuri niin ahdistava kuin kokijan oma maailma on. Mukana ollut kanssakokija sai lähes pelkäs-tään iloa itselleen.
AHdISTAVUUTTA EI KUITEnKAAn KAnnATA pELäTä. Koristepossuteos pelasti kaiken lopulta ja vei katsojansa pelastukseen ikonien sijasta. Kuulostaako sekavalta? Sitähän se taide parhaimmillaan on. Jokainen saa irti oman kokemuksensa.
TöIdEn LAATU on myös aina kiinni katsojastaan. Taiteen tulkitseminen voi joskus lähteä lapasesta ja teoksesta löytää hyvinkin eeppisiä mer-kityksiä. Laatu on paha mittari taiteen kohdalla. ISO lehti luokittelee sen mukaan kuinka syvälle teokseen pääsee uppoutumaan ja kuinka pitkään mieli on vangittuna. Noilla kriteereillä näyttely on loistava. Jälleen kerran tämäkin riippuu taiteen kuluttakasta ja faktojahan ei ole olemassa.
näyTTELyn HIEnoUS nousee siitä, että seinillä ei saarnattu mistään.
SUMMAUKSEnA VoIdAAnKIn TodETA, että taide on saanut laadukasta huomiota opetuksen maailmassa. Toivottavasti se ei Lahdesta katoa.
MEnE JA TEE KULTTUUrITEKo. Galleria OyOy saattaa aivopestä sinus-takin taidefanin. ISO lehti suosittelee lämpimästi.
31Isolehti.fi 1/12
Finnkino KuvapalatsiVapaudenkatu 13
15140 Lahti
Mallasravintola CheriAleksanterinkatu 25 A
15140 Lahti
Wanha MestariAleksanterinkatu 23
15110 Lahti
Hotelli TallukkaTallukantie 1
17200 Vääksy
Grand Star CafeSavontie 3
18100 Heinola
Pub Setä-SamuliKankolankatu 1
15950 Lahti
MöysäViipurintie 215150 Lahti
MakuuniVapaudenkatu 10
15110 Lahti
Dublin Irish PubVapaudenkatu 16
15110 Lahti
Ravintola YlämummoAleksanterinkatu 26
15140 Lahti
MakuuniAnkkurikatu 1
15140 Lahti
Kauppakeskus TrioAleksanterinkatu 18
15140 Lahti
Hotelli CumulusVapaudenkatu 24
15140 Lahti
MakuuniLauneenkatu 14
15100 Lahti
Kauppakeskus SykeKauppakatu 18
15140 Lahti
Mamma MariaVapaudenkatu 10
15110 Lahti
Public CornerRautatienkatu 10
15110 Lahti
Ravintola HuviretkiVapaudenkatu 24
15140 Lahti
Golden Rax PizzabuffetAleksanterinkatu 23
15110 Lahti
MemphisAleksanterinkatu 14
15140 Lahti
MakuuniKeskuskatu 815870 Hollola
Ravintola PaalupaikkaPäivänsäteenkatu 2
15300 Lahti
Aleksin minimarketAleksanterinkatu 27
15140 Lahti
Grand Star CafeAleksanterinkatu 23
15110 Lahti
Camping MessiläSatamapolku 115980 Messilä
Wanha MestariErkontie 12
16300 Orimattila
Ravintola Pikku-HukkaSalonaukio 515170 Lahti
Päijä
t-H
äme
Käy tsekkaamassa ISO lehti näissä jakelupisteissä
Kauppakeskus LinnaRaatihuoneenkatu 1813100 Hämeenlinna
Elokuvateatteri Bio RexPaasikiventie 2
13200 Hämeenlinna
Kauppakeskus TavastilaEteläkatu 14
13100 Hämeenlinna
Hius- ja kauneusstudio FenixRaatihuoneenkatu 1313100 Hämeenlinna
Rantasipi AulankoAulangonkuja 1 B
13210 Hämeenlinna
Linnan KrouviLinnankatu 1
13100 Hämeenlinna
MakuuniHallituskatu 18
13100 Hämeenlinna
MaximHallituskatu 20
13101 Hämeenlinna
Albertin KellariKirkkorinne 2
13100 Hämeenlinna
Pub Jukolan JussiHongistonkuja 8
13500 Hämeenlinna
Ella & VoogiPalokunnankatu 13–15
13100 Hämeenlinna
Häm
eenl
inna
Kauppakeskus HansaKeskikatu 6
45100 Kouvola
Kouvolan LääkäriasemaKauppalankatu 6 2.krs
45100 Kouvola
Wanha MestariKouvolankatu 1145100 Kouvola
Pub Old TomKäsityöläiskatu 4
45100 Kouvola
AmarilloKauppalankatu 13
45100 Kouvola
Kouvolan formula-CenterKiltakuja 2
45700 Kuusankoski
Hotelli Sommelo Pallokentäntie 2
45700 Kuusankoski
HansahiusKeskikatu 6
45100 Kouvola
Onnenpäivät KuusankoskiValtakatu 16
45700 Kuusankoski
CitymarketTommolankatu 545100 KouvolaKo
uvol
a
MakuuniKapteeninkatu 14
48100 Kotka
MakuuniKarhulantie 32-34
48600 Kotka
Public Corner KotkaKauppakatu 548100 Kotka
Pub Jaakko VKirkkokatu 1048100 KotkaKo
tka
MakuuniKoskenparras 10
55100 ImatraImat
ra
MakuuniEteläinen Asemakatu 2
11300 Riihimäki
Wanha MestariTelluskatu 1
11130 Riihimäki
Riih
imäk
i
MakuuniKauppakatu 45
53100 Lappeenranta
Elokuvateatteri NuijamiesValtakatu 39
53100 Lappeenranta
Lapp
eenr
anta
Finnkino KuvapalatsiVapaudenkatu 13
15140 Lahti
Mallasravintola CheriAleksanterinkatu 25 A
15140 Lahti
Wanha MestariAleksanterinkatu 23
15110 Lahti
Hotelli TallukkaTallukantie 1
17200 Vääksy
Grand Star CafeSavontie 3
18100 Heinola
Pub Setä-SamuliKankolankatu 1
15950 Lahti
MöysäViipurintie 215150 Lahti
MakuuniVapaudenkatu 10
15110 Lahti
Dublin Irish PubVapaudenkatu 16
15110 Lahti
Ravintola YlämummoAleksanterinkatu 26
15140 Lahti
MakuuniAnkkurikatu 1
15140 Lahti
Kauppakeskus TrioAleksanterinkatu 18
15140 Lahti
Hotelli CumulusVapaudenkatu 24
15140 Lahti
MakuuniLauneenkatu 14
15100 Lahti
Kauppakeskus SykeKauppakatu 18
15140 Lahti
Mamma MariaVapaudenkatu 10
15110 Lahti
Public CornerRautatienkatu 10
15110 Lahti
Ravintola HuviretkiVapaudenkatu 24
15140 Lahti
Golden Rax PizzabuffetAleksanterinkatu 23
15110 Lahti
MemphisAleksanterinkatu 14
15140 Lahti
MakuuniKeskuskatu 815870 Hollola
Ravintola PaalupaikkaPäivänsäteenkatu 2
15300 Lahti
Aleksin minimarketAleksanterinkatu 27
15140 Lahti
Grand Star CafeAleksanterinkatu 23
15110 Lahti
Camping MessiläSatamapolku 115980 Messilä
Wanha MestariErkontie 12
16300 Orimattila
Ravintola Pikku-HukkaSalonaukio 515170 Lahti
Päijä
t-H
äme
Käy tsekkaamassa ISO lehti näissä jakelupisteissä
Kauppakeskus LinnaRaatihuoneenkatu 1813100 Hämeenlinna
Elokuvateatteri Bio RexPaasikiventie 2
13200 Hämeenlinna
Kauppakeskus TavastilaEteläkatu 14
13100 Hämeenlinna
Hius- ja kauneusstudio FenixRaatihuoneenkatu 1313100 Hämeenlinna
Rantasipi AulankoAulangonkuja 1 B
13210 Hämeenlinna
Linnan KrouviLinnankatu 1
13100 Hämeenlinna
MakuuniHallituskatu 18
13100 Hämeenlinna
MaximHallituskatu 20
13101 Hämeenlinna
Albertin KellariKirkkorinne 2
13100 Hämeenlinna
Pub Jukolan JussiHongistonkuja 8
13500 Hämeenlinna
Ella & VoogiPalokunnankatu 13–15
13100 Hämeenlinna
Häm
eenl
inna
Kauppakeskus HansaKeskikatu 6
45100 Kouvola
Kouvolan LääkäriasemaKauppalankatu 6 2.krs
45100 Kouvola
Wanha MestariKouvolankatu 1145100 Kouvola
Pub Old TomKäsityöläiskatu 4
45100 Kouvola
AmarilloKauppalankatu 13
45100 Kouvola
Kouvolan formula-CenterKiltakuja 2
45700 Kuusankoski
Hotelli Sommelo Pallokentäntie 2
45700 Kuusankoski
HansahiusKeskikatu 6
45100 Kouvola
Onnenpäivät KuusankoskiValtakatu 16
45700 Kuusankoski
CitymarketTommolankatu 545100 KouvolaKo
uvol
a
MakuuniKapteeninkatu 14
48100 Kotka
MakuuniKarhulantie 32-34
48600 Kotka
Public Corner KotkaKauppakatu 548100 Kotka
Pub Jaakko VKirkkokatu 1048100 KotkaKo
tka
MakuuniKoskenparras 10
55100 ImatraImat
ra
MakuuniEteläinen Asemakatu 2
11300 Riihimäki
Wanha MestariTelluskatu 1
11130 Riihimäki
Riih
imäk
i
MakuuniKauppakatu 45
53100 Lappeenranta
Elokuvateatteri NuijamiesValtakatu 39
53100 Lappeenranta
Lapp
eenr
anta
iSo lehden löytää myös näistä pisteistä
32 Isolehti.fi 1/12
Pidä
täm
me
oike
udet
muu
toks
iin
Amarillon tammikuu:
pe 13.1.
la 14.1.
pe 20.1.
la 21.1.
pe 27.1.
la 28.1.
Bilekaraokea Estradilla
by Dj Geke, Nightissa Dj Tomppa
Bilekaraokea Estradilla
by Dj Geke, Nightissa Dj Tomppa
Bilekaraokea Estradilla
by Dj Geke, Nightissa Dj Tomppa
Bilekaraokea Estradilla
by Dj Geke, Nightissa Dj Tomppa
Miss Kouvola 2012
Bilekaraokea Estradilla
by Dj Geke, Nightissa Dj Tomppa
AMArillo KoUVolA I Kauppalankatu 13 I www.ymparistoravintolat.fi I amarillo.fi
Hovioikeudenkatu 2, Kouvola, www.ymparistoravintolat.fi
Miss Kouvola 2012K O U V O L A N A M A R I L L O S S ASemifinaali to 5.1.Finaali pe 27.1.
La 14.1.
Ti 17.1.
Ti 24.1.
Ti 31.1.
La 4.2.
Ti 7.2.
To 9.2.
Ti 14.2.
Ti 21.2.
Ti 28.2.
Ihme4set
Aula Acoustic/Plain Andy & The Amulettes
Aula Acoustic/Julian Rock
Aula Acoustic/Karri Salo
Sami Saari Soul Club
Aula Acoustic/Huicca Duo
Komediaklubi Huumorinkukka
Aula Acoustic/Karri Salo
Aula Acoustic/Plain Andy & The Amulettes
Aula Acoustic/Julian Rock
• R A V I N T O L A A U L A S S A P U H K E A A K U K K A A N •
TORSTAI 9.2.2012
TORSTAI 8.3.2012
TORSTAI 12.4.2012
Liput: S-Etukortilla 7,- (9,-)
Ennakkomyynti viikkoa aiemmin ko. stand up -iltaa
Sokos Hotel Vaakuna
Hovioikeudenkatu 2
Kouvola | www.ymparistoravintolat.fi
Isäntänä:J-P Pirinen
Jape
Anders
Riku
Pete
Ilari
Anitta&
&
&
Anders Helenius
Jape Gröönroos
Anitta Ahonen
Riku Sottinen
Pete Kosonen
Ilari Johansson