intsha iyabuza—izimpendulo ezisebenzayo, umqulu 1

324
Intsha iyabuza izimpendulo ezisebenzayo UMQULU 1

Upload: niscribd

Post on 12-Jan-2016

3.360 views

Category:

Documents


25 download

DESCRIPTION

IsiZulu

TRANSCRIPT

Uqeqeshelwa ukuba

umuntu omdala! Ungawa-

thola kanjani amakhono oyo-

wadinga ukuze ube umuntu

omdala onokwethenjelwa?

Intsha Iyabuza—Izimpendulo

Ezisebenzayo, UMqulu 1,

ingakusiza. Iseluleko sayo si-

sekelwe ezimisweni eziwusi-

zo eziseBhayibhelini. IZwi li-

kaNkulunkulu liye lasiza

abantu abaningi ukuba ba-

bhekane ngokuphumelelayo

nezinselele zokuphila. Thola

ukuthi lingakusiza kanjani

wena!

Intsha iyabuzaizimpendulo ezisebenzayo

UMQULU 1

ints

ha

iya

bu

za

1y

p1

-ZU

Izihloko zezingxenyezale ncwadi

EZIPHATHELENENOMKHAYA

OKUPHATHELENENAWE SIQU

NGAPHAKATHI NANGA-PHANDLE KWEKILASI

UBULILI, UKUZIPHATHANEZOTHANDO

UKUZIPHATHAOKULIMAZAYO

ISIKHATHI OKHULULEKENGASO

UKUKHULEKELA KWAKHO

ISITHASISELOESIBHEKISWE KUBAZALI

“Ikhono lokucabanga liyokuqapha,ukuqonda kuyokulonda.”—IzAga 2:11.

Uqeqeshelwa ukuba

umuntu omdala! Ungawa-

thola kanjani amakhono oyo-

wadinga ukuze ube umuntu

omdala onokwethenjelwa?

Intsha Iyabuza—Izimpendulo

Ezisebenzayo, UMqulu 1,

ingakusiza. Iseluleko sayo si-

sekelwe ezimisweni eziwusi-

zo eziseBhayibhelini. IZwi li-

kaNkulunkulu liye lasiza

abantu abaningi ukuba ba-

bhekane ngokuphumelelayo

nezinselele zokuphila. Thola

ukuthi lingakusiza kanjani

wena!

Intsha iyabuzaizimpendulo ezisebenzayo

UMQULU 1

ints

ha

iya

bu

za

1y

p1

-ZU

Izihloko zezingxenyezale ncwadi

EZIPHATHELENENOMKHAYA

OKUPHATHELENENAWE SIQU

NGAPHAKATHI NANGA-PHANDLE KWEKILASI

UBULILI, UKUZIPHATHANEZOTHANDO

UKUZIPHATHAOKULIMAZAYO

ISIKHATHI OKHULULEKENGASO

UKUKHULEKELA KWAKHO

ISITHASISELOESIBHEKISWE KUBAZALI

“Ikhono lokucabanga liyokuqapha,ukuqonda kuyokulonda.”—IzAga 2:11.

Basha Bethu Esibathandayo,UYihlo wasezulwini, uJehova uNkulunkulu, uni-

thanda kakhulu. Ufuna nijabule. Kepha ningase ni-zibuze: ‘Singakwazi ngempela ukujabula namuhla?’Umbuzo ofanelekayo lo. Phela ukuphila kwethu ku-nezinkathazo. Kubonakala sengathi zonke izinsukukuqhamuka izinselele ezingasephuca injabulo. Ah,kodwa uBaba wethu onothando uzosisiza! IZwi la-khe lisinikeza isiqondiso esisidingayo ukuze sikwaziukuchusha ezinkingeni zokuphila. Nakuba iBhayi-bheli labhalwa kudala, iseluleko salo sisewusizo na-manje njengoba sasinjalo lapho sibhalwa okokuqa-la.—IHubo119:98, 99; 2 Thimothewu 3:16, 17.

Le ncwadi siyilungiselele ngoba sinithanda. Si-funa nijabule futhi nithole okuhle kodwa ekuphileni.Ukuze kube njalo, sinikhuthaza ukuba nifunde lencwadi kusukela ekuqaleni kuze kube sekugcinenifuthi niyisebenzise lapho kuphakama izinkinga.Enye injongo yale ncwadi ukunikhuthaza ukuba ni-xoxe nabazali benu. Sithemba ukuthi kunezingxe-nye zayo enizozifunda noma nizitadishe nabo. Nce-lani ukuhlakanipha nolwazi lwabazali benu!

Izilokotho ezinhle,

INdikimba Ebusayo YoFakaziBakaJehova

izikhombozezibonelo

ezinhleUJakobe 48

UJobe 97

UMose 149

URuthe 215

UThimothewu 287

Ingabe ikusizilele ncwadi? Umakunjalo, bhalelaabanyathelisiekhelini elifaneleubazise indlelaekusize ngayo.

Basha Bethu Esibathandayo,UYihlo wasezulwini, uJehova uNkulunkulu, uni-

thanda kakhulu. Ufuna nijabule. Kepha ningase ni-zibuze: ‘Singakwazi ngempela ukujabula namuhla?’Umbuzo ofanelekayo lo. Phela ukuphila kwethu ku-nezinkathazo. Kubonakala sengathi zonke izinsukukuqhamuka izinselele ezingasephuca injabulo. Ah,kodwa uBaba wethu onothando uzosisiza! IZwi la-khe lisinikeza isiqondiso esisidingayo ukuze sikwaziukuchusha ezinkingeni zokuphila. Nakuba iBhayi-bheli labhalwa kudala, iseluleko salo sisewusizo na-manje njengoba sasinjalo lapho sibhalwa okokuqa-la.—IHubo119:98, 99; 2 Thimothewu 3:16, 17.

Le ncwadi siyilungiselele ngoba sinithanda. Si-funa nijabule futhi nithole okuhle kodwa ekuphileni.Ukuze kube njalo, sinikhuthaza ukuba nifunde lencwadi kusukela ekuqaleni kuze kube sekugcinenifuthi niyisebenzise lapho kuphakama izinkinga.Enye injongo yale ncwadi ukunikhuthaza ukuba ni-xoxe nabazali benu. Sithemba ukuthi kunezingxe-nye zayo enizozifunda noma nizitadishe nabo. Nce-lani ukuhlakanipha nolwazi lwabazali benu!

Izilokotho ezinhle,

INdikimba Ebusayo YoFakaziBakaJehova

izikhombozezibonelo

ezinhleUJakobe 48

UJobe 97

UMose 149

URuthe 215

UThimothewu 287

Ingabe ikusizilele ncwadi? Umakunjalo, bhalelaabanyathelisiekhelini elifaneleubazise indlelaekusize ngayo.

Intsha iyabuzaizimpendulo ezisebenzayo

UMQULU 1

� 1989, 2011WATCH TOWER BIBLE AND TRACT SOCIETY OF PENNSYLVANIAAll Rights Reserved

AbanyathelisiWATCH TOWER BIBLE AND TRACT SOCIETY OF SOUTH AFRICA1 Robert Broom Drive East, Rangeview,1739, R.S.A.Inyatheliswe Ngo-2012

Le ncwadi ayidayiswa. Ilungiselelwe njengengxenye yomsebenzi wokufundisangeBhayibheli owenziwa emhlabeni wonke osekelwa ngeminikelo yokuzithandela.

Ngaphandle kokuba kuboniswe ngenye indlela, izingcaphuno zemiBhalo zithathwe kuyi-NguquloYezwe Elisha YemiBhalo Engcwele yolimi lwanamuhla.

Amagama enye intsha ashintshiwe kule ncwadi.

Photo Credits: Page 241: � Gusto Productions/Photo Researchers, Inc.; page 244: mouth cancer:� Mediscan/Visuals Unlimited, Inc.; clogged artery: � Index Stock/Photolibrary; cancerous lung:� Arthur Glauberman/Photo Researchers, Inc.; page 245: MRI of brain: � Mediscan/Visuals Unlimited,Inc.; cancerous kidney: � Dr. E. Walker/Photo Researchers, Inc.

Questions Young People Ask—Answers That Work, Volume 1 Zulu (yp1-ZU)Made in the Republic of South AfricaInyatheliswe ERepublic YaseNingizimu Afrika J.G.

le ncwadi eka-

‘Ngingakhulumisana kanjani nabazali bami?’ ‘Ngingabe-nza kanjani abangane?’ ‘Yini engalungile ngokulala nomu-ntu engingathandani naye?’ ‘Kungani ngiba lusizi kangaka?’

Uma uke wazibuza le mibuzo, awuwedwa. Kungenzekawathola izimpendulo eziphikisanayo, kuye ngokuthi ubuzebani. Ukuze kusizwe intsha ithole isiqondiso esifanele enga-thembela kuso, umagazini i-Phaphama! waqala ukukhiphaizihloko eziwuchungechunge ezisekelwe eBhayibhelini ezithi“Intsha Iyabuza . . . ” ngo-January1982. Ngemva kweminya-ka eminingi, abantu basakujabulela ukufunda lezi zihloko.Kucwaningwa kanzulu ukuze kubhalwe isihloko ngasinye.Empeleni, ukuze kutholwe ukuthi intsha icabangani futhi izi-zwa kanjani, abalobi be-Phaphama! baye baxoxa nentshaeningi emhlabeni! Okubaluleke nakakhulu, iseluleko esitho-lakala kulezi zihloko ezithi “Intsha Iyabuza” sisekelwe eZwinilikaNkulunkulu, iBhayibheli.

Incwadi oyiphethe njengamanje yanyatheliswa okoku-qala ngo-1989. Nokho, izahluko zayo zishintshwe ngoku-phelele zagxila ezinkingeni zanamuhla. Izahluko ezingaphe-zu kuka-30 zithathelwe ezihlokweni ezithi “Intsha Iyabuza”eziye zanyatheliswa phakathi kuka-2004 no-2011.

Incwadi ethi Intsha Iyabuza—Izimpendulo Ezisebenza-yo, uMqulu1, izokunikeza amathuluzi owadingayo ukuzeube umuntu omdala othenjwayo. Sethemba ukuthi njengo-ba usebenzisa iseluleko sayo, uzoba phakathi kwabaningi,abasha nabadala, okuthe “ngokusebenzisa amandla abookuqonda bawenza aqeqeshelwa ukuhlukanisa kokubiliokulungile nokungalungile.”—Hebheru 5:14.

Abanyathelisi

ISANDULELA

IzimpenduloEzisebenzayo!

2 intsha iyabuza

le ncwadi iqukethe . . .

= imiBhalo eyisihluthuleloecacisa amaphuzu ayinhloko

� ICEBISO

?UBUWAZI . . .

engizokwenza!

UCABANGANI?

okunye . . .

imizwa yami

ISIBONELO ESIHLE

ukusikiselaokuyokusizauphumelele

amaqinisoazoshukumisaingqondo yakho

ı amathuba okubhala indlelaozokusebenzisa ngayo okufundile

˘ imibuzo ezokusizaucabangisise ngokufundile

ingxenye ngayinyeyale ncwadi iphethangekhasi ozobhalakulo lokhookucabangayo abantu abathile

eBhayibheliniabakufanelekelayoukulingiswa

okuphakathiEZIPHATHELENE NOMKHAYA

OKUPHATHELENE NAWE SIQU

NGAPHAKATHI NANGAPHANDLE KWEKILASI

1 1 Ngingakhuluma Kanjani Nabazali Bami? 7

2 Kungani Sihlale Siphikisana? 14

3 Ngingayithola Kanjani Inkululeko Eth´

e Xaxa? 21

4 Kungani Ubaba Nomama Behlukene? 28

5 Ngingabhekana Kanjani Nokushada KwesibiliKomzali Wami? 34

6 Singaphila Kanjani Ngokuzwana Nezingane Zakithi? 40

7 Ingabe Sengikulungele Ukuhamba Ekhaya? 49

2 8 Ngingabenza Kanjani Abangane Abakahle? 57

9 Ngingamelana Kanjani Nesilingo? 64

10 Kungani Kufanele Nginakekele Impilo Yami? 71

11 Yini Engingayigqoka? 77

12 Ngingakukhulisa Kanjani Ukuzethemba Kwami? 85

13 Ngingakuqeda Kanjani Ukudabuka? 91

14 Kungani Ngingavele Nje Ngizibulale? 98

15 Ingabe Akulungile Ukufuna IsikhathiSokuba Ngedwa? 105

16 Ingabe Kuvamile Ukuba Lusizi Njengami? 111

3 17 Kungani Ngesaba Ukukhuluma Ngokholo Lwami Esikoleni? 121

18 Ngingabhekana Kanjani Nokucindezeleka Esikoleni? 128

19 Ingabe Kufanele Ngisiyeke Isikole? 134

20 Ngingasebenzelana Kanjani Kahle Nothisha Wami? 142

21 Ngingasisebenzisa Kanjani Ngokuhlakanipha IsikhathiSami? 150

22 Ngingenzenjani Lapho Ngizithola Ngiphakathi KwamasikoAmabili? 156

UBULILI, UKUZIPHATHA NEZOTHANDO

UKUZIPHATHAOKULIMAZAYO

ISIKHATHI OKHULULEKE NGASO

UKUKHULEKELA KWAKHO

ISithasiselo: Imibuzo Ebuzwa Abazali 289

4 23 Ngingawuchaza Kanjani Umbono WeBhayibheliNgobungqingili? 165

24 Ingabe Ukuya Ocansini KuzobuthuthukisaUbuhlobo Bethu? 172

25 Ngingawunqoba Kanjani Umkhuba WokushayaIndlwabu? 178

26 Kuthiwani Ngokulala NomuntuEngingathandani Naye? 183

27 Kungani Abafana Bengangithandi? 188

28 Kungani Amantombazane Engangithandi? 195

29 Ngazi Kanjani Ukuthi Uthando Lwangempela? 203

30 Ingabe Sikulungele Ngempela Ukushada? 212

31 Ngingakwamukela Kanjani Ukuthi Sesihlukene? 221

32 Ngingazivikela Kanjani Kubanukubezi? 228

5 33 Yini Okufanele Ngiyazi Ngokubhema? 237

34 Yini Engalungile Ngokuzitika Ngotshwala? 246

35 Ngingagqashula Kanjani Ezidakamizweni? 252

6 36 Ingabe Ngiyisigqila Sezinto Zobuchwepheshe? 259

37 Kungani Abazali Bami Bengangivumeli UkubaNgizijabulise? 265

7 38 Ngingakwenza Kanjani Ukukhulekela UNkulunkuluKujabulise? 273

39 Ngingayifinyelela Kanjani Imigomo Yami? 282

1EZIPHATHELENE NOMKHAYA7 Ukukhulumisana

14 Ukuphikisana21 Inkululeko28 Isehlukaniso34 Ukushada Okwesibili40 Izingane Zakithi49 Ukushiya Ikhaya

NGESIKHATHI usemncane, cishe wawugijimela kubazali ba-khokuqala ukuze uthole iseluleko. Wawubaxoxela zonke izinto,ezinkulu nezincane. Kwakulula ukubatshela okucabangayo ne-ndlela ozizwa ngayo, futhi wawusethemba iseluleko sabo.

Kodwa manje ungase ube nomuzwa wokuthi abazali ba-kho abasakuqondi nhlobo. Intombazane okuthiwa u-Edie ithi:“Ngelinye ilanga lapho sidla ukudla kwakusihlwa ngaqala uku-khala, ngabathululela isifuba sami. Bangilalela, kodwa ngabona

1

Ngingakhuluma kanjaninabazali bami?

“Ngazama ngempela ukutshela abazali bami indlelaengangizizwa ngayo, kodwa ngahluleka ukuchazakahle—bavele banganginaka. Kwadingeka ngiqungeisibindi ukuze ngikhulume, kodwa lutho, ngavelengabheda!”—URosa.

Ngingakhuluma kanjani nabazali bami? 7

sengathi abangiqondi.” Waba yini umphumela? “Ngavele ngazi-yela ekamelweni lami ngasikhihla isililo!”

Ngakolunye uhlangothi, ngezinye izikhathi ungase ukhetheukungabatsheli konke abazali bakho. Umfana okuthiwa uChris-topheruthi: “Ziningi izinto engizixoxanabazali bami.Kodwa ku-yangijabulisa ukuthi ngezinye izikhathi abakwazi konke engiku-cabangayo.”

Ingabe akulungile ukungazivezi zonke izinto ozicabangayo?Akunjalo ngempela—uma nje kungekhona ukuthi uyabakho-hlisa. (IzAga 3:32) Noma kunjalo, kungakhathaliseki ukuthiabazali bakho babonakala bengakuqondi noma wena awutha-ndisisi ukuxoxa nabo, kuneqiniso elilodwa nje: Kuyadingekaukhulume nabazali bakho—futhi kuyadingeka bezwe ukuthiucabangani nokuthi uzizwa kanjani.

Qhubeka Uzama Ukukhuluma!Ukukhuluma nabazali bakho kuthi akufane nokushaye-

la imoto. Uma uthola umgwaqo uvaliwe, awuluyeki uhambo;uthatha enye indlela. Cabanga ngalezi zibonelo ezimbili.

Ufuna ukukhuluma, kodwa kubonaka-la sengathi abazali bakho abakulalele. Intombazane oku-thiwa uLeah ithi: “Ngikuthola kunzima ukukhuluma noba-ba. Ngezinye izikhathi ngikhuluma naye isikhashana, ngemvakwalokho athi, ‘Oh, ubukhuluma nami?’ ”

UMBUZO: Kuthiwani uma uLeah efuna ngempela uku-khuluma ngenkinga ethile? Angakhetha phakathi kwezi-ndlela ezintathu.

ISITHIYO 1

Njengoba nje umgwaqo ovaliweungasho ukuthi yeka uhambo,nawe ungayithola indlelayokukhuluma nabazali bakho!

8 intsha iyabuza

Ake sihlole indlela ngayinye sibone ukuthi ibingasiholela-phi.

Ubaba kaLeah umatasa ngokuthile—akaboni ukuthi indo-dakazi yakhe ikhathazekile. Ngakho uma uLeah ekhethaIndlela Yokuqala, uyise angase adideke nje ukuthi sekwe-nzenjani. Cishe futhi le ndlela ngeke imenze ubaba kaLe-ah amlalele, futhi ngeke ibonise ukuthi uyamhlonipha. (Efe-su 6:2) Ngakho le ndlela ngekeiphumelele.

Nakuba Indlela Yesibiliingase ibe lula, kodwa ayihla-kaniphile. Ngani? Ngoba“amacebo ayashafa lapho ku-ngekho khona inkulumo eyi-sifuba.” (IzAga 15:22) UkuzeuLeah aphumelele ekuxazulu-leni izinkinga zakhe, kudingeka

Ngingakhuluma kanjani nabazali bami? 9

Indlela

Yokuqala

Indlela

Yesibili

Indlela

Yesithathu

Uthethisa uyise. ULeahuyathetha: “Baba, kubalulekilelokhu! Ngilalele!”

Uyayeka ukukhuluma noyise.ULeah uvele ayeke ukuzamaukukhuluma ngezinkinga zakhe.

Ulinda isikhathi esingconosokukhuluma. ULeah ukhulumanoyise ubuso nobuso ngesinyeisikhathi, noma ambhalele incwadiamtshele ngenkinga yakhe.

Iyiphi indlela wena ocabangaukuthi uLeah kufanele ayikhethe? ı ..........

Uma kunzima ukuhlalaphansi uxoxe nomzaliwakho (abazali)ngenkinga ethile, xoxaningayo lapho nihambangezinyawo, ngemotonoma lapho niyothenga.

ICEBISO �

akhulume nobaba wakhe—futhi ukuze amsize, kudingeka aziukuthi kwenzekani ekuphileni kwakhe. Ukuduba ngeke kufezelutho.

Endleleni Yesithathu uLeah akavumeli iziphazamiso zi-mvimbe. Kunalokho uzama ukukhuluma ngenkinga yakhengesinye isikhathi. Futhi uma ekhetha ukubhalela uyise incwa-di, angase azizwe engcono ngokushesha. Ukubhala incwa-

di kungase kumsize akubekekahle afuna ukukusho. La-pho uyise eyifunda incwadi,uyothola ukuthi ibizama uku-thini kuye indodakazi yakhe,okungase kumsize ayiqo-nde kangcono inkinga yayo.Ngakho indlela yesithathuibazuzisa bobabili uLeah no-yise.

Yiziphi ezinye izindlela angase azisebenzise uLeah?Awucabange enye yazo, bese uyibhala ngezansi. Yibe usu-bhala ukuthi leyo ndlela ingase iholelephi.

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Abazali bakho bafuna ukukhulumanawe, kodwa wena awuthandi. “Ayikho into engidina nje-ngokuphonswa imibuzo lapho ngifika nje ngivela esikoleni,”kusho intombazane okuthiwa uSarah. “Ngisuke ngingafunilutho oluphathelene nesikole, kodwa ngithi ngifika nje aba-

‘‘ Akulula ngaso sonke isikhathi ukuxoxanabazali bakho, kodwa lapho ukhuluma nabo,kuba sengathi kususwe umthwalo omkhuluengqondweni yakho.

’’—UDevenye

ISITHIYO 2

10 intsha iyabuza

Njengoba nje kungabanzima ukukhuluma nabazalibakho ngezindabaezibalulekile, kungasekungabi lula nangaboukukhuluma nawe ngazo.

UBUWAZI . . .?

zali bangibuze: ‘Bekunjani esikoleni? Zibe khona izinkinga?’ ”Akungabazeki ukuthi abazali bakaSarah basuke benezinhlosoezinhle lapho bebuza le mibuzo. Noma kunjalo, uyazikhalela,“Kunzima ukuxoxa ngesikole uma ngikhathele futhi ngicinde-zelekile.”

UMBUZO: Yini angayenza uSarah kulesi simo?

Njengasesibonelweni esidlule, zintathu izindlela angakhethakuzo.

Ake siphinde sihlole indlela ngayinye sibone ukuthi ingasi-holelaphi.

USarah ucindezelekile, akafune kukhuluma. Uma ekhetha

Ngingakhuluma kanjani nabazali bami? 11

Indlela

Yokuqala

Indlela

Yesibili

Indlela

Yesithathu

Uyenqaba ukukhuluma. USarahuthi: “Ngicela ningiyeke. Angifuniukukhuluma okwamanje!”

Uyakhuluma. Nakuba ecinde-zelekile, uSarah uphendulaimibuzo yabazali bakhe ngishonoma engafuni ukukhuluma.

Uyayidlulisa indaba yesikoleakhulume ngokunye. USarahusikisela ukuba baxoxe ngesi-kole ngesinye isikhathi aziyoukuthi uyobe esengcono ngasoukuba angakhuluma. Ngesitha-kazelo esiqotho angabe esethi:“Lube njani olwenu usuku?”

Iyiphi indlela wena ocabangaukuthi uSarah kufanele ayikhethe? ı ...........

Indlela Yokuqala, uzoqhubeka ecindezelekile kodwa futhi ku-zomphatha kabi ukuthi ukhulume nabazali ngokhahlo.—IzA-ga 29:11.

Abazali bakaSarah nabo ngeke bakuthande ukukhulumakwakhe nabo kanjalo—noma ukuthula kwakhe angakhulumingemva kwalokho. Bangase basole ukuthi kukhona akufihla-yo. Bangase bazame nokumumba, okuyinto engamcasula na-kakhulu. Ekugcineni, le ndlela ayisizi muntu.

Indlela Yesibili ingcono kuneyokuqala. Phela uSarah na-bazali bakhe bayakhuluma. Kodwa njengoba ingxoxo ingavelienhliziyweni, uSarah nabazali bakhe ngeke bakuthole abaku-funayo—ukuxoxa ngendlela ekhululekile.

Kodwa Ngendlela Yesithathu, uSarah uzozizwa engco-no ngoba okwamanje akakhulumi ngezinto zasesikoleni. Aba-zali bakhe bazojabula ngokuthi uyawenza umzamo wokuxo-xa nabo. Le ndlela cishe izophumelela kakhulu ngoba uSarahnabazali basebenzisa isimiso esikweyabaseFilipi 2:4, esithi:“Khathalelani abanye, hhayi nje nina siqu kuphela.”—Today’sEnglish Version.

Uma ngizwa kuthi angiyeke ukukhuluma nabazali bami,ngizo-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Uma umzali wami engiphoqa ukuba ngikhulume ngendabaengingafuni ukukhuluma ngayo, ngizothi

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Gwema Ukusho Izinto Ezizonenza Ningaqondani KahleKhumbula, ngezinye izikhathi lapho usho okuthile, abazali

bakho bacabanga ukuthi usho enye into. Ngokwesibonelo, ba-kubuza ukuthi ucasulwe yini. Wena uthi, “Angithandi ukukhu-luma ngakho.” Kodwa abazali bacabanga ukuthi uthi: “Angi-nethembi nina. Ngizoxoxa nabangane bami ngenkinga yami,hhayi nani.” Zama lokhu okulandelayo bese ubhala izimpendu-lo. Ake sithi ubhekene nenkinga enkulu futhi abazali bakho ba-cela ukukusiza.

Uma uthi: “Ningakhathazeki. Ngizozixazululela yona.”

Abazali bangase bacabange ukuthi uthi: ı ....................

Impendulo engcono kungaba ukuthi: ..............................

..................................................................................................

Yini ebalulekile okufanele uyikhumbule? Wakhethe kahleamazwi ozowasho. Washo ngenhlonipho. (Kolose 4:6) Bhekaabazali bakho njengabangane abazokusiza, hhayi izitha. Futhimasivume: Udinga lonke usizo ongaluthola ukuze ukwazi uku-bhekana ngempumelelo nezinselele.

=“Ngikhuluma ngokusuka enhliziyweni yamifuthi ngikhuluma ngobuqotho.”—Jobe 33:3,

The Holy Bible in the Language of Today, kaWilliam Beck.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Kuthiwani uma ukukhulumanabazali bakho kungeyona inkinga—kodwa inkingaiwukuthi uma nje nithi niyaxoxa, niyaxabana?

Ngingakhuluma kanjani nabazali bami? 13

˘ Isikhathi okhetha ukukhuluma ngaso sinayiphiindima ekukhulumisaneni okuhle?—IzAga 25:11.

˘ Kungani kufaneleka ukuba uzame ukukhulumanabazali bakho?—Jobe 12:12.

UCABANGANI?

2

Kunganisihlale

siphikisana?

14 intsha iyabuza

Endabeni esekuqaleni kwalesi sahluko, uGugu ubangela ingxabanongezindlela ezintathu. Ungakwazi ukuzisho? Bhala izimpendulongezansi, bese uziqhathanisa nezisebhokisini elithi “Izimpendulo”ekhasini 20.

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

ı

INGABE usijwayele isimo esinje? Ingabe wena nabazali bakhoniphikisana njalo? Uma kunjalo, ake uzinike isikhathi sokuca-bangisisa ngale ndaba. Iziphi izinto ezivame ukunixabanisa?Faka uqhwishi (�) ezintweni ezivame ukunixabanisa—nomauzibhale eceleni kwelithi “Okunye.”

O Isimo sengqondo O Imisebenziyasendlini

O Izingubozokugqoka

O Isikhathi okufaneleubuye ngaso ekhaya

O Ukuzijabulisa O Abangane

O Abobulili obuhlukile O Okunye .....................................

Kungakhathaliseki ukuthi yini eniphikisana ngayo, ukuphi-kisana kushiya wena nabazali bakho niphatheke kabi. Yiqi-niso, ungase udle imihlathi ushaye sengathi uvumelananakho konke okushiwo abazali bakho. Kodwa ingabe yilokho

ULwesithathu kusihlwa.UGugu oneminyaka engu-17useyiqedile imisebenzi yasendlini, uselungele uku-phumula! Uvula i-TV, athi voshosho esihlalweniasithandayo.

Ngawo lowo mzuzu, kuqhamuka unina, akajabulileneze. “Gugu! Kungani uchitha isikhathi ubukele i-TVesikhundleni sokusiza udadewenu ngomsebenzi we-sikole? Awuzwa wena!”

“Ey, kwasuka futhi lokho,” kungunuza uGugu.

Unina asondele. “Uthini?”

“Angisho lutho mama,” kusho uGugu ezinikina.

Umama usethukuthele ngempela manje.Uthi,“Ungakhulumi kanjalo nami!”

“Angithi nawe ukhuluma kanjalo nami,” kuphendulauGugu.

Siphela kanjalo isikhathi sokuphumula . . . kuqalaenye ingxabano.

ı

Kungani sihlale siphikisana? 15

uNkulunkulu akufunayo? Cha. Kuyiqiniso ukuthi iBhayibhelilithi “hlonipha uyihlo nonyoko.” (Efesu 6:2, 3) Kodwa likukhu-thaza nokuba uthuthukise ‘ikhono lokucabanga’ futhi usebe-nzise ‘amandla akho okucabanga.’ (IzAga 1:1-4; Roma 12:1)Uma wenza kanjalo, nakanjani uyoba nemibono eqinile, emi-nye yayo engase yehluke kweyabazali bakho. Nokho, emi-khayeni esebenzisa izimiso zeBhayibheli, abazali nezinganebangakwazi ukukhulumisana ngokuthula—ngisho noma be-ngaboni ngaso linye.—Kolose 3:13.

Ungakusho kanjani ofuna ukukusho ngaphandle kokubanigcine senixabene? Kulula ukuvele uthi: “Inkinga yabaza-li bami leyo. Yibona abahlale bengibelesela!” Kodwa zibuze:Ungakwazi yini ukushintsha abanye abantu, kuhlanganise na-bazali bakho? Okuwukuphela komuntu ongamshintsha uwe-na. Okuhle ukuthi uma uyenza eyakho ingxenye ekudambise-ni isimo esishubile, cishe abazali bakho bayokwehlisa umoyafuthi balalele okushoyo.

Ngakho ake sibone ukuthi yini ongayenza ukuze uqede izi-ngxabano. Sebenzisa ukusikisela okulandelayo, futhi abazalibakho bayomangala lapho bebona amakhono akho amashaokukhuluma—kwawena umangale.

˘ Cabanga ngaphambi kokuba uphendule. Musa uku-sho noma yini esheshe ifikeengqondweni yakho uma uzwasengathi uyasukelwa. Ngokwe-sibonelo, ake sithi umama wa-kho uthi: “Kungani ungazige-zanga izitsha? Awuzwa wena!”Ungase uphendule ungacaba-ngile uthi, “Ungangibeleseli!”Kodwa sebenzisa ikhono lakholokucabanga. Zama ukuqondaukuthi yini emenza akhulumekanjalo. Ngokuvamile, amazwiathi “awuzwa,” “awulaleli,” aku-

16 intsha iyabuza

Ukwenza umzamowokuxazulula nomaukuvimba ingxabanokuyokwenzela izinto zibelula. IBhayibheli lithiumuntu “onomusawothando uwuphathangendlela enomvuzoumphefumulo wakhe.”—IzAga 11:17.

UBUWAZI . . .?

fanele athathwe njengoba enjalo. Noma kunjalo, aveza um-zwelo othile. Ungase ube yini?

Kungenzeka umama wakho ucindezelekile, unomuzwawokuthi imisebenzi yasendlini ingaphezu kwamandla akhe.Kungenzeka ukuthi ufuna nje umqinisekise ngokuthi uyam-zwela. Uma kunjalo, ukuthi, “Musa ukungibelesela!” ngeke ku-kusize ngalutho—niyovele nixabane! Esikhundleni salokho,kungani ungambonisi ukuthi uyamzwela? Ngokwesibonelo,ungase uthi: “Ngiyabona ukuthi ucasukile mama. Ngizozigezanjengamanje izitsha.” Qaphela: Ungambhuqi. Phendula nge-ndlela ebonisa uzwela, futhi liyokwehla igwebu bese ekutshelaukuthi iyini inkinga yangempela.�

Ngezansi, bhala amazwi angase ashiwo ubaba noma uma-ma wakho angase akucasule—uma uwavumela.

ı..................................................................................................

Yibe usucabanga ngamazwi abonisa uzwela ongase um-phendule ngawo.

..................................................................................................

˘ Khuluma ngenhlonipho.UMichelle usefundile ukuthi iba-luleke kanjani indlela akhulu-ma ngayo nomama wakhe. Uthi,“Kungakhathaliseki ukuthi iyiniinkinga, njalo nje umama ukhalangendlela engikhuluma ngayo.”

� Ukuze uthole amaphuzu engeziwe,bheka uMqulu 2, iSahluko 21.

= “Abantu abalungile bayacabangangaphambi kokuba baphendule.”

—IzAga 15:28, Today’s English Version.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Kungani sihlale siphikisana? 17

Lapho abazalibakho bekhuluma nawe,vala umculo, ubekeincwadi noma umagaziniphansi, ulalele lokhoabakushoyo.

ICEBISO �

Uma kuvame ukuba njalo nangawe, funda ukukhulumela pha-nsi, ungasheshi, ugweme nokuzinikina noma ukwenza ezinyeizinto ezibonisa ukuthi ucasukile. (IzAga 30:17) Uma uzwa se-ngathi usuzohluthuka, thandaza umthandazo omfushane bu-thule. (Nehemiya 2:4) Injongo yakho ayikona ukuthola usizolukaNkulunkulu ukuze umzali wakho ahlukane nawe kodwaiwukuba uqhubeke uzibambile ukuze ungenzi isimo sibe sibinakakhulu.—Jakobe 1:26.

Ngezansi, bhala amazwi nezenzo ozenzayo lapho uphe-ndula okungaba kuhle ukuba uziyeke.

Amazwi (izinto ozishoyo):

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Izenzo (isimo sobuso nokunyakaza komzimba):

..................................................................................................

..................................................................................................

˘ Lalela. IBhayibheli lithi: “Uyosho into engafanele umaukhuluma kakhulu.” (IzAga 10:19, Contemporary English Ver-sion) Ngakho qiniseka ukuthi uyamnika ubaba noma umamawakho ithuba lokukhuluma nokuthi uyamlalelisisa. Ungam-ngeni emlonyeni, ubeke izaba. Lalela. Lapho sebeqedile uku-khuluma, uyosithola isikhathi sokubuza imibuzo noma soku-bachazela indlela ozizwa ngayo. Ngakolunye uhlangothi, umaudaza inkani ufuna ukusho okucabangayo lapho besakhulu-ma, uyokwenza isimo sibe sibi nakakhulu. Ngisho noma ku-

‘‘ Ngezinye izikhathi umama uxolisa ngokunganga,futhi kuba mnandi lokho. Sibe sesikudlulisaokwenzekile. Nami ngiyazama ukumlingisa.Ukuzehlisa nokuxolisa ngobuqotho kufezaokukhulu, nakuba kungelula.

’’—ULauren

18 intsha iyabuza

khona othanda ukukusho, cishe okwamanje “isikhathi soku-thula.”—UmShumayeli 3:7.

˘ Zimisele ukuxolisa. Ngaso sonke isikhathi kuyafane-leka ukuba uthi “ngiyaxolisa” nganoma yini oyenzile ebange-le ingxabano. (Roma 14:19) Ungaze uxolisele nanokuthi ibekhona kwayona ingxabano. Uma kunzima ukuxolisa ngomlo-mo, zama ukubabhalela incwadi. Yibe ‘usuhamba amamayela

Ukuphikisananomzali wakho kufananokujaha umoya—uyokhandlekakakhulu kodwaungafiki ndawo

Kulesi sahluko, iphuzu okudingeka ngisebenzele kakhulukulo yileli

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Ngizoqala ukulisebenzisangomhla ka-(bhala usuku) ................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

amabili’ ngokuba ushintshe noma yini ebangele leyo ngxa-bano. (Mathewu 5:41) Ngokwesibonelo, uma kuwumsebe-nzi wasendlini obungawenzile odale lokho kuhilizisana, kunga-ni ungabajabulisi abazali bakho ngokuwenza? Ngisho nomaungawuthandi, ngeke yini kube ngcono ukuwenza kunokubauxabane nabazali bakho lapho bethola ukuthi awukawenzi?(Mathewu 21:28-31) Cabanga ngezinzuzo oyozithola ngokwe-nza ingxenye yakho ekunciphiseni izingxabano phakathi kwa-kho nabazali bakho.

Imikhaya ephumelelayo inazo izingxabano, kodwa iyakwa-zi ukuzixazulula ngokuthula. Sebenzisa amacebiso akulesi sa-hluko, futhi uyothola ukuthi ungakwazi ukuxoxa nabazalibakho ngisho nangezinto ezinzima—ngaphandle kokuphiki-sana!

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe ucabanga ukuthiabazali bakho kufanele bakunikeze inkululeko eth

´e

xaxa? Uma kunjalo, yini ongayenza?

20 intsha iyabuza

izimpendulo1.Ukukhulumangokubhuqa(“Ey,kwasukafuthilokho”)kwenzeumamawakhewacasukanakakhulu.2.UkuzinikinakukaGugukuyekwamthukuthelisaunina.3.Ukuphendulangendelelo(“Angithinaweukhulumakanjalonami”)kuvameukwenzaisimosibesibinakakhulu.

˘ Kungani abanye ontanga yakho bekujabulela ukubakugcine bona lapho kunempikiswano?

˘ Kungani uJehova uNkulunkulu ebheka umuntuothanda impikiswano njengoyisiwula?—IzAga 20:3.

˘ Yini ongayizuza ngokugwema ukubangelaizingxabano phakathi kwakho nabazali bakho?

UCABANGANI?

3

Ngingayithola kanjaniinkululeko eth

´e xaxa?

“Ngifisa sengathi abazali bami bangangivumelangizishayelwe umoya ngedwa.”—USarah, oneminyakaengu-18.

“Ngihlale ngibuza abazali bami ukuthikungani bengangithembi uma ngicela ukuzikhiphanabangane bami. Baye bathi: ‘Siyakwethemba.Abangane bakho esingabethembi.’”—UChristine,oneminyaka engu-18.

INGABE nawe, njengoSarah noChristine, ufuna inkululekoeth

´e xaxa? Ukuze uyithole, kuyodingeka wenze abazali bakho

bakwethembe. Kodwa ukwethenjwa kufana nemali. Kunzimaukukuthola, kulula ukuba kukulahlekele, futhi noma ungethe-njwa kangakanani, kungase kubonakale kunganele. U-Ilianaoneminyaka engu-16 uthi, “Noma nini lapho ngifuna ukusha-ywa umoya, abazali bami bangibelesela ngemibuzo enjengoku-thi ngiyaphi, ngihamba nobani, ngiyokwenzani, ngizobuya nini.Ngiyazi ukuthi bangabazali bami, kodwa kuyangicasula umabengibuza kanjalo!”

Yini ongayenza ukuze abazali bakho bakwethembe kakhu-dlwana futhi bakunikeze inkululeko eth

´e xaxa? Ngaphambi ko-

kuphendula lowo mbuzo, ake sibone ukuthi kungani ukwe-thenjwa kuyindaba ebucayi kanje phakathi kwabazali abaninginentsha.

Izinselele ZokukhulaIBhayibheli lithi “indoda iyoshiya uyise nonina.” (Genesise

2:24) Kungashiwo okufanayo nangowesifazane. Kungakha-thaliseki ukuthi ungowesilisa noma ungowesifazane, injongoeyinhloko yesikhathi sobusha iwukuba ulungele ukuba umuntuomdala—isikhathi oyobe usukulungele ngaso ukushiya ikhayafuthi mhlawumbe ube nowakho umkhaya.�

Nokho, ukungenela isigaba sokuba umuntu omdala akufa-ni nje nomnyango ongena kuwo lapho usuneminyaka ethile.Kufana nokukhuphuka izitebhisi njengoba ukhula, ugibele isi-tebhisi esisodwa ngesikhathi. Yiqiniso, wena nabazali bakhoningase ningavumelani ngokuthi usukhuphuke ibanga elinga-

kanani kulezo zitebhisi. “Se-ngineminyaka engu-20, ko-dwa abakangethembi!” kushouMaria, onomuzwa wokuthiabazali bakhe abamethembi

� Ukuze uthole amaphuzu engeziwe,bheka iSahluko 7 sale ncwadi.

22 intsha iyabuza

Inkululeko engenamingceleayibonisi ukuthi abazalibayakuthanda kodwaibonisa ukuthi abanaki.

UBUWAZI . . .?

endabeni yabangane. “Bacabanga ukuthi ngeke ngibe nesi-bindi sokuxebuka kubangane uma sebeqala imikhuba emibi.Ngizamile ukubatshela ukuthi sengike ngabashiya lapho benzaizinto ezimbi, kodwa abangethembi!”

Njengoba kubonakala emazwini kaMaria, indaba yokwe-thenjwa ingadala ukungezwani okukhulu phakathi kwentshanabazali. Ingabe kunjalo nakini? Uma kunjalo, ungabenza ka-njani abazali bakho bakwethembe ngokwengeziwe? Futhi umabengasakwethembi ngenxa ye-senzo sobuwula osenzile, yiniongayenza ukuze baphinde ba-kwethembe?

Zibonise UkuthiUthembekile

Umphostoli uPawulu wa-bhalela amaKristu ekhulu lo-kuqala: “Qhubekani nihlolalokho nina ngokwenu eniyi-kho.” (2 Korinte 13:5) Yiqini-so, wayengakhulumi nentsha

Ukungenela isigaba sokuba umuntuomdala othenjwayo kufana nokukhuphukaizitebhisi, ugibele isitebhisi esisodwangesikhathi njengoba ukhula

ISIKHATHISOBUNTWANA ISIKHATHI SOBUSHA

UKUBAUMUNTUOMDALA

Ngingayithola kanjani inkululeko eth´e xaxa? 23

Kunokuba uqhathaniseimingcele obekelweyona manje nenkululekookungenzeka inikezweingane yakini endala,qhathanisa imingceleowawubekelwe yonausemncane nenkululekoonayo manje.

ICEBISO �

ngokukhethekile. Noma kunjalo, lesi simiso siyasebenza kulendaba. Izinga onikezwa ngalo inkululeko lilingana nezingaozibonisa uthembeke ngalo. Akusho ukuthi kufanele uphele-le. Phela sonke siyawenza amaphutha. (UmShumayeli 7:20)Noma kunjalo, ingabe imikhuba yakho inikeza abazali bakhoisizathu sokungakwethembi?

Ngokwesibonelo, uPawulu wabhala: “Sifisa ukuziphathangokwethembeka ezintweni zonke.” (Hebheru 13:18) Zibuze,‘Hlobo luni lwegama engizakhele lona kubazali bami endabe-ni yokubatshela ukuthi ngiyaphi nokuthi ngiyokwenzani?’ Ca-banga ngokushiwo intsha ethile okuye kwadingeka izihlolisisekulokhu. Ngemva kokufunda ekushoyo, phendula imibuzo ela-ndelayo.

ULori: “Ngangithumelela umfana engangimthanda ama-e-mail ngasese. Abazali bami bakuthola lokhu, bangikhu-za. Ngabathembisa ukuthi ngizoyeka, kodwa ngangayeka.Ngaqhubeka ngimthumelela unyaka wonke. Ngangiye ngim-thumelele, abazali bami bathole, ngixolise futhi ngithembiseukuthi ngizoyeka, kodwa ngibuye ngiphinde. Bagcina benga-sangethembi abazali bami!”

Ucabanga ukuthi kungani abazali bakaLori babengasame-thembi? ı ................................................................................

..................................................................................................

Ukube ubungumzali kaLori ubungenzani, futhi ngani? ......

..................................................................................................

Ngemva kokuba abazali bakaLori sebekhulume naye oko-kuqala ngale nkinga, yini ayengayenza ukuze bamethembe?

..................................................................................................

‘‘ Ngixoxa ngokukhululekile nabazali bamingezinkinga zami nezinto ezingikhathazayo.Ngicabanga ukuthi kwenza kube lula ukubabangethembe.

’’—UDianna

FUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABAFUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABA

EMQULWINI 2, ISAHLUKO 22EMQULWINI 2, ISAHLUKO 2224 intsha iyabuza

UBeverly: “Abazali bami babengangethembi uma kuzi-wa endabeni yabafana, kodwa manje sengiyazi ukuthi kunga-ni. Ngangichitha isikhathi ngixoxa nabanye babo ababebada-la ngeminyaka emibili kimi, ngenza sengathi ngiyabathanda.Ngangikhuluma nabo isikhathi eside ocingweni, futhi emibu-thanweni ngangizixoxela nabo bodwa. Abazali bami bangiphu-ca ucingo inyanga yonke, futhi babenginqabela ukuba ngiye la-pho babezoba khona labo bafana.”

Ukube ubungabazali bakaBeverly, yini obungayenza, futhingani? ı ..................................................................................

..................................................................................................

Ucabanga ukuthi imingcele abazali bakhe abambekelayona yayingafanele? Uma kunjalo, kungani? ...........................

..................................................................................................

Yini ayengayenza uBeverly ukuze abazali bakhe baphindebamethembe? ..........................................................................

..................................................................................................

Ukubenza Baphinde BakwethembeKuthiwani uma izenzo zakho zenze abazali bakho banga-

be besakwethemba, njengentsha ecashunwe ngenhla? Ngishonoma bengasakwethembi, qiniseka ukuthi ungasishintsha isi-mo. Kanjani?

Cishe abazali bakho bayokwethemba ngokwengeziwe futhibakunikeze inkululeko eth

´e xaxa njengoba wenza izinto nge-

ndlela efanele. U-Annette waliqonda lelo qiniso. Uthi, “Laphousemncane, awukuqondi ngokugcwele ukubaluleka kokwethe-njwa. Manje sengenza izinto njengomuntu ohluzekile, futhi

= “Akumelwe usebenzise inkululekoyakho njengesaba sokwenza okubi.”

—1 Petru 2:16, Contemporary English Version.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingayithola kanjani inkululeko eth´e xaxa? 25

ngizizwa ngiphoqelekile ukuba ngenze abazali bami baqhube-ke bengethemba.” Siyini isifundo? Kunokuba ukhalele ukuthiabazali bakho abakwethembi, gxila ekuzakheleni igama lokuthiuthembekile. Cishe uyoyithola inkululeko eth

´e xaxa.

Ngokwesibonelo, ingabe uthembekile kulezi zici ezingeza-nsi? Faka u-� ezicini okudingeka usebenzele kuzo.

O Ukubuya ekhayangesikhathi engisibekelwe

O Ukufeza izithembiso zami

O Ukugcina isikhathi O Ukusebenzisa kahle imali

O Ukuqeda imisebenziyasendlini

O Ukuvuka ekuseni ngaphandlekokugqogqwa

O Ukugcina ikamelo lamilihlanzekile

O Ukukhuluma iqiniso

O Ukusebenzisa ucingonoma i-computerngokulinganisela

O Ukuvuma amaphuthanokuxolisa

O Okunye ............................................................................

Zimisele ukuzibonakalisa uthembekile ezicini oziphawulile.Lalela iseluleko seBhayibheli: “Nilahle ubuntu obudala obuvu-

ı

Ngizothembeka kakhudlwana ezicini ezilandelayo:

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Uma abazali bami bengasangethembi, ngizo-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

melananenkamboyenuyokuziphathayangaphambili.” (Efesu4:22) “U-Yebo wenu makasho uYebo.” (Jakobe 5:12) “Yilowo na-lowo kini makakhulume iqiniso nomakhelwane wakhe.” (Efesu4:25) “Lalelani abazali benu kukho konke.” (Kolose 3:20) Ngo-kuhamba kwesikhathi, intuthuko oyenzayo iyobonakala kwaba-nye, kuhlanganise nabazali bakho.—1 Thimothewu 4:15.

Kuthiwani uma ubona sengathi naphezu kwemizamo emihleoyenzayo, abazali bakho abakunikezi inkululeko oyifanelekela-yo? Kunganjani uxoxe nabo ngalokhu? Kunokuba ukhonondengokuthi kudingeka bona bakwethembe ngokwengeziwe, babu-ze ngenhlonipho ukuthi bacabanga ukuthi yini wena okudingekauyenze ukuze bakwethembe. Bachazele ngokucacile ukuthi yiniozimisele ukuyenza ngokuqondene nalokhu.

Ungalindeli ukubaabazali bakhobasheshebaxegise imingce-le abakubekele yona. Akungabazeki ukuthi bayofuna ukuqini-seka ukuthi uyazifeza izithembiso zakho. Sebenzisa leli thubaukuze uzibonise ukuthi uthembekile. Ngokuhamba kwesikhathiabazali bakho bangase bakwethembe nakakhulu futhi bakunikeinkululeko eth

´e xaxa. Yilokho okwenzeka kuBeverly okukhulu-

nywengaye ngaphambili. Uthi, “Kunzima kakhulu ukuba wethe-njwe kanti kulula ukuba ungethenjwa. Njengamanje ngiyethe-njwa futhi kumnandi!”

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe abazali bakhobahlukene? Ungenza kanjani ngokuhlakanipha umaubona sengathi ufelwe izwe?

Ngingayithola kanjani inkululeko eth´e xaxa? 27

˘ Kungani abazali bakho bengase bangabazeukukunika inkululeko eth

´e xaxa yize usebenza

kanzima ukuze uzibonise ukuthi uthembekile?

˘ Ikhono lakho lokukhuluma nabazali likuthintakanjani ukuzimisela kwabo ukukunikeza inkululekoeth

´e xaxa?

UCABANGANI?

4

Kungani ubabanomama behlukene?

“Nganginomama ekhaya mhla ubaba esishiya. Nga-ngineminyaka eyisithupha, ngakho ngangingazi ukuthikwenzekani. Ngangihlezi phansi ngibukele i-TV, ngezwaumama ekhala encenga ubaba ukuba angahambi.Waphuma ekamelweni ephethe ipotimende,waguqa,wangiqabula,wayesethi, ‘Ubaba uyohlale ekuthanda.’Wayesehamba. Kwaphela isikhathi ngingamboni ubabangemva kwalokho. Kusukela ngaleso sikhathi bengilo-khu ngesaba ukuthi nomama uzongishiya.”—U-Elaineoneminyaka engu-19.

UMA abazali bakho behlukana, kungaba sengathi ufelwe yi-zwe, kube sengathi ngeke kuphinde kukulungele. Ngokuvami-le kukwenza uzizwe unamahloni, uthukuthele, ukhathazekile,wesaba ukuthi uzoshiywa, unecala, ucindezelekile futhi ulahle-kelwe kakhulu—uzizwe ufisa nokuphindisela imbala.

Uma abazali bakho besanda kuhlukana, kungenzeka uku-thi uzizwa ngendlela efanayo, futhi kube kufanele ngobauMdali wayehlose ukuba izingane zikhuliswe ubaba nomama.(Efesu 6:1-3) Manje awusamboni njalo umzali wakho oku-ngenzeka ubumthanda kakhulu. “Ngangimhlonipha ngempelaubaba futhi ngifuna ukuhlala naye,” kusho uDaniel obazali ba-khe bahlukana eneminyaka engu-7. “Kodwa sakhuliswa uma-ma.”

Okwenza Abazali Bahlukane

Ngokuvamile, ukuhlukana kwabazali kuyazimangaza izi-ngane ngoba basuke bezifihlile izinkinga zabo. URachel owa-yeneminyaka engu-15 lapho abazali bakhe behlukana uthi:“Ngashaqeka. Ngangicabanga ukuthi bayathandana.” Ngi-sho noma abazali bexabana, kungaba buhlungu uma sebehlu-kana!

Ezimweni eziningi bahlukana ngoba omunye wabo ezipha-the kabi ngokobulili. Ngaphansi kwalezo zimo, uNkulunku-lu uyamvumela umzali ongenacala ukuba athole isehlukani-so futhi akhululeke ukuba aphinde ashade. (Mathewu 19:9)Kwezinye izimo, ‘ulaka nokuklabalasa nokuhlambalaza’ kusu-ke sekuholele ebudloveni, kwenza omunye umzali wesabelaukulondeka kwakhe nezingane.—Efesu 4:31.

Kuyavunywa, abanye abantu abashadile bahlukana ngezi-zathu ezingath

´ı shu. Kunokuba baxazulule izinkinga zabo, aba-

nye bazicabangela bona bodwa, bathi “abajabulile” noma “aba-sathandani.” Akumthokozisi uNkulunkulu lokhu ngoba“uyakuzonda ukuhlukanisa umshado” ngalezo zizathu. (Malaki

Kungani ubaba nomama behlukene? 29

Uma umshado wabazalibakho ungaphumelelanga,akusho ukuthi nowakhongeke uphumelele.

UBUWAZI . . .?

2:16) UJesu wasikisela ukuthi eminye imikhaya ingase iphaza-miseke lapho indoda noma umkayo eba umKristu.—Mathe-wu 10:34-36.

Kungakhathaliseki ukuthi bahlukene ngasizathu sini, uku-thi abazali bakho bakhethe ukungakutsheli lutho noma uku-kunikeza izimpendulo ezingacacile zemibuzo yakho mayelananokwahlukana kwabo akusho ukuthi abakuthandi. Njengobakwabona bezwa ubuhlungu, kungenzeka ukuthi bakuthola ku-nzima ukuxoxa ngokwahlukana kwabo. (IzAga 24:10) Banga-se babe namahloni okuvuma kuwe ukuthi benze amaphutha.

Ongakwenza

Thola ukuthi yini ekukhathazayo. Ngenxa yokuthi isehlu-kaniso singakushintsha ngokuphelele ukuphila kwakho, unga-seuzitholeusukhathazekangezinto ebezingakukhathazi. Nomakunjalo, ungakwazi ukuzilawula lezo zinto ngokuqale utholeukuthi ziyini. Ngezansi, faka u-� kulokho okukukhathaza ka-khulu, noma ukubhale phansi eduze kwegama elithi “Okunye.”

O Omunye umzali wami uzongishiya naye.O Umkhaya wakithi uzoswela imali yokuziphilisa.O Isehlukaniso siyiphutha lami.O Uma ngishada, nowami umshado ngeke uphumelele.O Okunye.............................................................................

Khuluma ngezinto ezikukhathazayo. INkosi uSolomoniyathi ‘kunesikhathi sokukhuluma.’ (UmShumayeli 3:7) Nga-kho zama ukuthola ukuthi yisiphi isikhathi esikahle sokuxo-xa nabazali bakho ngezinto ozisho ngenhla. Batshele indlela

odabuke ngayo noma odidekengayo. Mhlawumbe bazokwaziukukuchazela ukuthi kwenze-kani, ngaleyo ndlela kuncipheukukhathazeka. Uma abazalibakho bengazimisele noma be-ngakwazi ukukunikeza usizooludingayo ngaleso sikhathi,

ı

FUNDA OKWENGEZIWE NGALESIFUNDA OKWENGEZIWE NGALESI

SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 25SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 2530 intsha iyabuza

ungakhuluma nomngane wakho ovuthiwe. Makube uwenaoya kulowo mngane. Ukuba nomuntu ozokulalela kungakwe-thula omkhulu umthwalo.—IzAga 17:17.

Ngaphezu kwakho konke,uBaba wakho wasezulwini,‘uMuzwi womthandazo,’ uzimi-sele ukukulalela. (IHubo 65:2)Mthululele isifuba sakho ‘ngobauyakukhathalela.’—1 Petru 5:7.

Okungamelwe UkwenzeUngabambi igqubu. UDan-

iel, ocashunwe ngaphambili uthi,“Abazali bami babezicabange-la bona bodwa. Abazange nge-mpela basicabangele thina no-kuthi isehlukaniso sizosithintakanjani.” Iyaqondakala indlela azizwa ngayo uDaniel futhi ku-ngenzeka ukuthi uqinisile. Kodwa ubungayiphendula kanjanile mibuzo elandelayo? Bhala izimpendulo emgqeni ongezansi.

Iyiphi ingozi angaba kuyo uDaniel uma engafuni ukudlulisaintukuthelo nenzondo? (Funda izAga 29:22.)

ı..................................................................................................

Nakuba kungaba nzima, kungani kungaba kuhle ukubauDaniel azame ukuthethelela abazali bakhe ngobuhlunguabamzwise bona? (Funda eyabase-Efesu 4:31, 32.)

..................................................................................................

Iqiniso eliyisisekelo elikweyabaseRoma 3:23 lingamsizakanjani uDaniel ukuba abheke abazali bakhe ngendlela efa-nele?

..................................................................................................

= ‘Kunesikhathi sokuphulukisa.’—UmShumayeli 3:1, 3.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Kungani ubaba nomama behlukene? 31

Uma abazali bakhobehlukene, oyedwanoma cishe bobabilibaye benza amaphutha.Zama ukuthola ukuthiayini lawo maphuthaukuze ungawaphindiuma ukhetha ukushadaesikhathini esizayo.—IzAga 27:12.

ICEBISO �

Gwema ukwenza izinto ezizokulimaza. UDenny uyakhu-mbula, “Ngangidabukile futhi ngicindezelekilengemvakokwehlu-kana kwabazali bami. Ngaqala ukuba nezinkinga esikoleni futhingomunyeunyakangafeyila.Ngemvakwalokho . . . ngenza izintoezingasile ekilasini futhi ngalwanezinganeeziningi.”

Ucabanga ukuthi uDenny wayezama ukufezani ngokwenzaizinto ezingasile ekilasini? ı ......................................................

..................................................................................................

Kungenzeka ukuthi kungani aqala ukulwa nezinye izingane?

..................................................................................................

Uma uke wafisa ukujezisa abazali bakho ngokuba wenze izi-ntoezimbi, isimisoesikweyabaseGalathiya6:7singakusizakanja-

‘‘ Ngemva kokuba umama esishiyile, ngangicindeze-lekile futhi ngikhala zonke izinsuku. Ngangitha-ndaza njalo, ngihlale ngimatasa ngisiza abanyefuthi ngisondelene nabangane abavuthiwe. Ngica-banga ukuthi yileyo ndlela uJehova uNkulunkuluangisiza ngayo ukuba ngibe ngcono.

’’—UNatalie

Izinto ezingikhathazayo ngingazikhuluma no- (bhala igamalomuntu ovuthiwe ongathanda ukukhuluma naye)

..........................................................................................................................

Uma ngifisa ukuziphindiselela kubazali bami ngokubangenze izinto ezimbi, ngingakugwema ngokwenza lezi zinto:

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

ni ukuba uhlale ubheka izinto ngombonoofanele? ı.............................................

...............................................................

Ongakulindela Esikhathini EsizayoUma ulimele, mhlawumbe uphuke

ithambo, kungathatha amasonto nomaizinyanga ukuba ululame. Ngokufanayo,uma ulimele imizwelo kuthatha isikhathiukubaululame. Abanyeochwepheshe ba-thi ubuhlungu obukhulu obubangelwa ise-

hlukaniso bungaphela phakathi neminyakaemithathu. Kungase kuzwakale kuyisikhathi eside leso, kodwakhumbula,kuningiokumelwekwenzekengaphambikokubauku-phila kwakhokubuyele esimweni esivamile.

Okokuqala, imisebenzi evamile yasekhaya—ephazanyisweisehlukaniso—kumelweihlelwekabusha.Kuzodlula isikhathiesi-de futhi ngaphambi kokuba abazali bakho balulame ngokomzwe-lo. Kuyoze kube ngaleso sikhathi lapho beyokwazi khona ukuku-sekela. Nokho, njengoba ukuphila kwakho kuqala ukubuyela esi-mweni esivamile, uyoqalaukuzizwausungcono.

Ukululama ngemva kokuhlukana kwabazalibakho kufana nokuphola kwengalo ephukile—kubuhlungu, kodwa uyogcina ululeme

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe ukhathazekile ngobaumzali wakho uphinde washada? Ungabhekana kanjaninakho?

Kungani ubaba nomama behlukene? 33

˘ Kungani kungase kungabi lula ngabazali bakho ukubabaxoxe nawe ngokuhlukana kwabo?

˘ Kungani kubalulekile ukukhumbula ukuthiisehlukaniso sidalwa ukuxabana kwabazali bakho—basuke bengaxabene nawe?

UCABANGANI?

KUNGENZEKA umzali wakhoujabule ufile ngosuku lomshadowakhe wesibili. Kodwa wena ku-ngenzeka awujabule neze! Ngani? Ukushada komzali okwesi-bili kuqeda ithemba lokuthi abazali bakho bayoke baphindebabuyelane. Ngakolunye uhlangothi, kungaba buhlungu naka-khulu uma eshada ngokushesha ngemva kokushona komzaliwakho omthandayo.

Wazizwa kanjani lapho umzali wakho eshada okwesibili?Faka u-� eceleni kwendlela owazizwa ngayo.

Ngazizwa . . .ıO Ngijabule O Ngingalondekile O NgilahliweO Nginomona ngosingamzali wamiO Nginecala kumzali wami wokuqala ngoba

ngaqala ukumthanda usingamzali wami

Lo muzwa wokugcina ungase ubangelwe isifiso sokuba qo-tho kumzali ongasekho. Kungakhathaliseki ukuthi ikuphi, imi-zwa eboniswe ngenhla ingakwenza uveze ubuhlungu obuzwa-yo ngezindlela ezilimazayo.

5

Ngingabhekanakanjani

nokushadakomzali wami

okwesibili?

34 intsha iyabuza

Ngokwesibonelo, ungalokhu umhlupha usingamzaliwakho. Ungase uzame ngisho nokumxabanisa nomzaliwakho ngoba ufuna bahlukane. Nokho, isaga esihlakani-phile siyaxwayisa: “Oletha ukuxabana emkhayeni waku-bo uyozuza umoya kuphela”—okuwukuthi, ngeke azuzelutho. (IzAga 11:29, New International Version) Akudi-ngeki uwele kulolo gibe. Ungabhekana ngokuphumelela-yo nemizwelo ebuhlungu. Cabanga ngezibonelo ezimba-lwa.

Inselele Yokuqala:Ukuthobela Igunya Likasingamzali

Ukuthobela igunya lomzali omusha akulula. Lapho eku-cela ukuba wenze okuthile, ungase ulingeke ukuba uphahlu-ke uthi, ‘Awuyena umama noma ubaba wami wangempela!’Amazwi anjalo angase akwanelise okwesikhashana, kodwaabonisa ukungavuthwa.

Ngakolunye uhlangothi, ukuthobela igunya likasingamza-li kungenye yezindlela zokubonisa ukuthi uyasilalela iselulekoseBhayibheli esithi ‘khula ekucabangeni kwakho.’ (1 Korinte14:20, The Holy Bible in the Language of Today, kaWilliamBeck) Ngempela, usingamzali wakho ufeza indima yomzaliwangempela futhi kufanele umhloniphe.—IzAga 1:8; Efesu 6:1-4.

Ngokuvamile isiyalo sikasingamzali sibonisa ukuthi uyaku-thanda futhi uyakukhathalela. (IzAga 13:24) UYvonne onemi-nyaka engu-18 uthi, “Usingababa uyasiyala futhi yilokho oba-ba okufanele bakwenze. Ngicabanga ukuthi uma ngingamlalelingiyobe ngisho ukuthi anginandaba nokuthi uye wasinakekelangokwenyama nangokomoya yonke le minyaka. Futhi lokhobekungaba ukungabi nakwazisa.”

Noma kunjalo, ungase ube nezizathu ezizwakalayo zoku-khalaza. Uma kunjalo, zibonise ukuthi ‘ukhulile’ ngokwe-nza njengoba sinxuswa kweyabaseKolose 3:13: “Qhubekani

Ngingabhekana kanjani nokushada komzali wami okwesibili? 35

nibekezelelana futhi nithethelelana ngokukhululekile umaumuntu enesizathu sokukhononda ngomunye.”

Ngezansi, bhala izimfanelo ezinhle ezimbili noma ngaphe-zulu zikasingamzali wakho.

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Ukukhumbula izimfanelo ezinhle zikasingamzali wakho ku-ngakusiza kanjani ukuba umhloniphe nakakhulu?

..................................................................................................

Inselele Yesibili: Ukufunda Ukuhlanganyela IzintoNabanye Nokuzivumelanisa Nezimo

“Ubaba waphinde washada izikhathi ezimbili,” kukhumbu-la u-Aaron oneminyaka engu-24. “Kwakunzima ukujwayelananelungu ngalinye elisha lomkhaya. Kwaqale kwaba nzima uku-ba sijwayelane, kodwa ngatshelwa ukuthi kumelwe nakanjaningibathande. Kwangixaka nje lokho.”

Nawe ungabhekana nezinselele ezinzima. Ngokwesibo-nelo, ungase ulahlekelwe ilungelo lokuba izibulo noma uzi-nyobulala. Uma ungumfana, kungenzeka besekuyisikhathieside ufana nenhloko ekhaya—manje usingababa uyena ose-yinhloko. Noma ungase ukuqonde okushiwo uYvonne. Uthi,“Ubaba wayengachithi isikhathi esiningi nomama, ngakhongangihlale nginomama ngaso sonke isikhathi. Kodwa la-pho eshada okwesibili, usingababa wayehlale enaye nja-lo. Babehlale bendawonye bexoxa, futhi kwaba sengathi ungi-

phuca yena. Nokho, ekugcineningakwazi ukuzivumelanisa nezi-mo.”

NjengoYvonne, ungazivu-melanisa kanjani nezimo? IBha-yibheli lithi: “Ukucabangelakwenu makwaziwe yibo bonke

36 intsha iyabuza

Izingane zakinizokutholwa nazokungenzeka zikutholakunzima ukubasemkhayeni omusha.

UBUWAZI . . .?

abantu.” (Filipi 4:5) Igama lokuqala elihunyushwe ngoku-thi “ukucabangela” lalisho “ukuhoxa” futhi laliveza isimo se-ngqondo somuntu ongalweli ngenkani amalungelo akhe ango-komthetho. Ungasisebenzisa kanjani lesi seluleko? (1) Gwemaukubalisa. (UmShumayeli 7:10) (2) Zimisele ukuhlanganyelaizinto nosingamzali wakho, abafowenu nodadewenu bokutho-lwa. (1 Thimothewu 6:18) (3) Ungabaphathi njengabantu ba-ngaphandle.

Yisiphi isici kwezingenhla okudingeka usebenzele kakhulukuso? ı ...................................................................................

Inselele Yesithathu: Ukubhekana Nokukhetha“Usingababa wayethanda izingane zakhe ukudlula mina

nodadewethu,” kusho uTara. “Wayezithengela noma iku-phi ukudla ezikuthandayo futhi aqashe ama-video ezazi-funa ukuwabukela. Wayenza noma yini ukuze ajabulisezona.” Kubuhlungu ukupha-thwa kanjalo. Yini engakusi-za? Zama ukuqonda ukuthikungani indlela usingamza-li azizwa ngayo ngengane yo-kutholwa ingase ingafani nazi-zwa ngayo ngengane ayizalayo.Kungenzeka akubangelwa uku-thi ingane yakhe iyigazi lakhekodwa ukuthi bebelokhu bewabevuka nayo. Ngaphezu kwa-lokho, cishe nawe uzizwa uso-ndelene kakhulu nomzali wa-kho kunosingamzali.

= “Kungcono ukuphela kwendaba kamuvakunokuqala kwayo. Ungcono obekezelayo

kunomuntu onomoya ozidlayo.”—UmShumayeli 7:8.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingabhekana kanjani nokushada komzali wami okwesibili? 37

Ukuhlala nezinganezobulili obuhlukileongazijwayele kungabaisilingo ekuziphathenikwakho. Ngakho qaphaukuba ungabanjwaizifiso zobulili, uqinisekenokuthi ukugqokanokuziphatha kwakhoakuvusi inkanukoyobulili.

ICEBISO �

Nokho, kunomehluko obalulekile phakathi kokuphathwangendlela efanayo nokungakhethi. Abantu banobuntu obu-ngafani nezidingo ezingafani. Ngakho kunokuba ukhathazekengokweqile ngokuthi usingamzali wakho uniphatha ngendlelaefanayo yini noma cha, zama ukubona ukuthi uyakulwela yiniukwanelisa izidingo zakho.

Yiziphi izidingo zakho usingamzali azinakekelayo?

ı..................................................................................................

Yiziphi izidingo ocabanga ukuthi akazinakekeli?

..................................................................................................

‘‘ Umshado wesibili kamama waphelangesehlukaniso. Kodwa sisasondelenekakhulu nabantwana bakithi bokutholwa.Ukuhlala nabo kwakungenye yezinto ezinhlekakhulu ekuphileni kwami.

’’—UTara

Ngizozama ukumhlonipha nakakhulu usingamzali wamingokukhumbula lezi zinto ezinhle azenzele umkhaya(bhala izinto ezimbili ezinhle):

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Uma abantwana bakithi bokutholwa benganginaki,ngingasebenzisa isimiso esikweyabaseRoma 12:21ngokwenza okulandelayo:

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali noma usingamzaliwami ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Uma unomuzwa wokuthiezinye zezidingo zakho akazina-kekeli, kunganjani uxoxe ngazo

ngenhlonipho nosingamzali wa-kho?

Ukubekezela Kunomvuzo!Ngokuvamile, kudingeka kudlule isikhathi eside ngapha-

mbi kokuba nithembane kuze kube seqophelweni lokuba ama-lungu emikhaya yomibili azwane. Kulapho kuphela lapho imi-khuba nezimiso ezingafani kungase kuhlangane khona, kubenokubambisana. Ngakho bekezela! Ungalindeli ukuthi uzoveleuthandwe zisuka nje noma ukuthi izinto ziyosheshe zihambekahle.

Lapho unina eshada okwesibili, uThomas wayekhathaze-ke kakhulu. Umama wakhe wayenezingane ezine, usingayiseenezintathu. “Sasilwa, siphikisane, sixabane, siphathane kabikakhulu,” kubhala uThomas. Kwagcina kwenzekeni? “Ngoku-sebenzisa izimiso zeBhayibheli, izinto zalunga.”

Ukuhlanganisa imikhaya emibilikufana nokuxova usimendenamanzi—kuthatha isikhathi futhikudinga usebenze kanzima, kodwaumphumela uba isakhiwo esiqinile

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Kuthiwani uma wenanezingane zakini nizalwa ndawonye kodwa zikucasula?

Ngingabhekana kanjani nokushada komzali wami okwesibili? 39

˘ Yini engase ikhathaze usingamzali noma izinganezakini zokutholwa ngokuhlangana nomkhaya wakini?

˘ Kungani kubalulekile ukuba nombono obanzingobuhlobo obusha bomkhaya enibakhayo?

UCABANGANI?

EZINYE izingane zandawonye zisondelene kakhulu. Ngokwe-sibonelo, uFelicia oneminyaka engu-19 uthi, “Udadewethuoneminyaka engu-16, u-Irena, ungumngane wami omkhulu.”UCarly oneminyaka engu-17 uthi ngomfowabo oneminyakaengu-20, u-Eric: “Singamathe nolimi. Akwenzeki nakancanesixabane.”

Ngakolunye uhlangothi, abaningi banobuhlobo obu-njengobukaLauren noMarla. ULauren uthi, “Sixabana

6

Singaphilakanjani

ngokuzwananezingane

zakithi?

Buqine kangakanani ubuhlobobakho nezingane zakini, uma u-1

esho ukuthi “niqhelelene,” u-5esho ukuthi “nisondelene”? ı ..............

40 intsha iyabuza

njalo. Sibanga izinto eziwuba-la.” Noma, ungakuqonda oku-shiwo u-Alice oneminyakaengu-12 ngomfowabo uDen-nis oneminyaka engu-14:“Akeve engicasula! Uveleaphonseke ekamelweni lamiathathe izinto zami engazi-celanga. Angazi ukuthi uyo-khula nini!”

Ingabe ikhona ingane ya-kini ekucasulayo? Yiqinisoukuthi kungumsebenzi waba-zali bakho ukulondoloza uku-thula ekhaya. Kodwa-ke ku-zodingeka usheshe ufunde

ukuphilisana kahle nabanyeabantu. Ungakufunda lokho use-

sekhaya.Ake ucabange ngezingxabano oke

waba nazo nomfowenu noma udadewenu.Yini evame ukunixabanisa? Bheka uhlu olungezansi, ufakeu-� eduze kwento ekucasulayo.

ı O Izimpahla. Ingane yakithi izithathela izinto zami ingazi-celanga.

O Ukungefani kobuntu. Ingane yakithi inobugovu, ayica-bangeli futhi izama ukungilawula.

O Isikhathi sokuba wedwa. Ingane yakithi ingena eka-melweni lami ingangqongqozile noma ifunde imiyalezoengiyithunyelelwayo ngaphandle kwemvume yami.

O Okunye .........................................................................

Singaphila kanjani ngokuzwana nezingane zakithi? 41

Ingabe ufuna ukuthuthukisa amakhono akho okutholaimbangela yezingxabano phakathi kwakho nezingane za-kini? Uma kunjalo, funda umfanekiso kaJesu wendodanaeyashiya ikhaya yayosaphaza ifa layo. (Luka 15:11-32)Bhekisisa indlela umfowabo omdala asabela ngayo laphoisibuya ekhaya. Yibe usuphendula le mibuzo elandelayo.

Isiphi isenzakalo esabangela ukuba indodana endalaisabele ngendlela eyasabela ngayo? ı ................................

..................................................................................................

Ucabanga ukuthi yayiyini inkinga yangempela?

..................................................................................................

Uyise wazama kanjani ukuyixazulula?

..................................................................................................

Yini okwakudingeka indodana endala iyenze ukuzeixazulule le nkinga?

..................................................................................................

..................................................................................................

Manje cabanga ngengxabano enisanda kuba nayonengane yakini. Bhala izimpendulo eceleni kwemibuzongezansi.

Yisiphi isenzakalo esibangele leyo ngxabano?

..................................................................................................

Ucabanga ukuthi bekuyini inkinga yangempela?

..................................................................................................

Yimiphi imithetho eningavumelana ngayo engaxazulula lenkinga futhi inenze ningabe nisaxabana?

..................................................................................................

thola ukuthi iyini inkinga ngempela

42 intsha iyabuza

Uma ingane yakini ihlale ikucasula—ikuqinela noma iziga-xa ezindabeni zakho—ungase ugcine ungasayithandi. Kodwaisaga seBhayibheli sithi: “Ukucindezela ikhala kukhipha umo-ngozima, nokukhama intukuthelo kuveza ukuxabana.” (IzA-ga 30:33) Uma ubamba igqubu, umphumela uyoba ukuvuthangolaka njengoba nje nokucindezela ikhala kukhipha umongo-zima. Inkinga iyoba yimbi nakakhulu. (IzAga 26:21) Ungakuvi-mbela kanjani ukucasuka nje okuncane ukuba kungabi ingxa-bano evuthayo? Isinyathelo sokuqala ukuba uthole ukuthi iyiniinkinga yangempela.

Umphumela Noma Imbangela?Izingxabano phakathi kwezingane zandawonye zifana ne-

zinduna. Lapho zivela ebusweni azithandeki, kodwa imbange-la yazo amagciwane angabonakali. Ngokufanayo, izingxaba-no ezishubile phakathi kwezingane zandawonye zivame ukubaumphumela wenkinga ecashile.

Ungase uzame ukuyiqeda induna ngokuyipitshiza. Ko-dwa uma uyipitshiza usuke ulwa nomphumela, futhi kunga-shiya amabala noma kwenze izinduna zivumbuke ebusweni.Indlela engcono ukulwa namagciwane angabonakali ukuze zi-ngabe zisanda. Kuyefana nasendabeni yezingxabano phakathikwezelamani. Funda ukuthola imbangela yengxabano, khona-ke uyokwazi ukubona ngale komphumela, ulungise umsukawayo. Uyokwazi nokusebenzisa iseluleko senkosi ehlakaniphi-

le uSolomoni, eyabhala: “Ukuqondisisa komuntu ngoku-qinisekile kubambezela intukuthelo yakhe.”—IzAga

19:11.

Izingxabano phakathikwezelamani zifana nezinduna—ukuze ziphele kudingeka ulwenembangela yazo, ungazipitshizi

Lapho ungasekhoekhaya, ngezinyeizikhathi kuyoba nabantuabakucasulayo—osebenza nabonabanye abangasebabonakale bedelela,bengenamusa futhibezicabangela bona.Ikhaya yindawoyokufunda ukuphilangokuthula nabantuabanjalo.

UBUWAZI . . .?

Ngokwesibonelo, u-Alice, okukhulunywe ngaye ngapha-mbili, wathi ngomfowabo uDennis, “Uvele aphonseke ekame-lweni lami athathe izinto zami engazicelanga.” Umphumelalowo. Kodwa ucabanga ukuthi iyini imbangela yangempela?Cishe ihlobene nenhlonipho. U-Alice angazama ukuxazulula lenkinga ngokutshela uDennis ukuba angaphinde angene eka-melweni lakhe noma asebenzise izinto zakhe. Kodwa lokhokuwukulwa nomphumela futhi kungenza ukuba baphinde ba-xabane. Nokho, uma u-Alice engacela uDennis ukuba ahloni-phe izinto zakhe, akungabazeki ukuthi ubuhlobo babo bungabangcono.

Funda Ukuxazulula Noma Ukugwema IzingxabanoAkwanele ukuthola imbangela ecashile yokuxabana kwa-

kho nengane yakini. Yini ongayenza ukuze uxazulule izingxa-bano futhi ningaphinde nilwe? Zama ukuthatha lezi zinyatheloeziyisithupha.

1. Bekani imithetho enivumelana ngayo. Awuphi-nde ubheke ukuthi uth

´e yini enixabanisayo nengane ya-

kini. Zamani ukubona ukuthi ningavumelana yini ngemithe-tho ethile ukuze nilwe nembangela yaleyo ngxabano.

Ngokwesibonelo, uma nibangaizinto zothile, uMthetho Wo-kuqala ungaba ukuthi: “Ungayi-thathi into yomunye ungayiceli-le.” UMthetho Wesibili kungabayilo: “Hlonipha ilungelo lenga-ne yakini uma ithi, ‘Cha, ungayi-thathi leyo nto.’ ” Lapho nibekaleyo mithetho, cabangani ngo-myalo kaJesu: “Ngakho-ke, zo-nke izinto enifuna abantu baze-nze kini, nani kumelwe nizenzengokufanayo kubo.” (Mathewu7:12) Uma nenza kanjalo, niyo-

44 intsha iyabuza

beka imithetho eniyokwazi ukuyigcina nobabili. Xoxani naba-zali benu ukuze niqiniseke ukuthi bayavumelana nemithethoenibekelene yona.—Efesu 6:1.

2. Yigcine nawe leyo mithetho. Umphostoli uPawu-lu wabhala: “Nokho, ingabe wena ofundisa omunye, awuzi-fundisi wena? Wena, oshumayela uthi ‘Ungebi,’ ingabe uye-ba?” (Roma 2:21) Ungasisebenzisa kanjani leso simiso?Ngokwesibonelo, uma ufuna ingane yakini ihloniphe isikha-thi sakho sokuba wedwa, kusho ukuthi nawe kufanele ungqo-ngqoze ngaphambi kokungena ekamelweni layo noma uceleimvume yayo ngaphambi kokufunda imiyalezo ethunyelelweyona.

3. Ungasheshi ukuthukuthela. Kungani kuyiselulekoesihle lesi? Yingoba, njengoba isaga seBhayibheli sisho, “yi-ziphukuphuku zodwa ezisheshe zithukuthele futhi zibambeigqubu.” (UmShumayeli 7:9, Contemporary English Version)Uma ushesha ukucasuka, ngeke ujabule ekuphileni. Yebo,izingane zakini ziyokwenza noma zisho izinto ezikunengayo.Kodwa zibuze, ‘Angikaze yini mina ngizenze izinto ezifanayokuzo?’ (Mathewu 7:1-5) UJennyuthi, “Ngesikhathi ngineminya-ka engu-13 ngangicabanga uku-thi bonke abantu bayangithandanokuthi umbono wami iwonaowawubaluleke kakhulu futhikumelwe ulalelwe. Manje seku-ngudadewethu ocabanga kanja-lo. Ngakho ngizama ukuba zi-ngangicasuli izinto azishoyo.”

= “Ukucabangela kwenu makwaziweyibo bonke abantu.”—Filipi 4:5.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Singaphila kanjani ngokuzwana nezingane zakithi? 45

Uma kunengane yakiniokuthola kunzimaukuzwana nayo, yibanombono oqondile—ikusiza ukuba ubenezimfanelo eziyokusizaesikhathini esizayo!

ICEBISO �

4. Thethelela ukhohlwe. Izinkinga ezinkulu kudingekakuxoxwe ngazo futhi zixazululwe. Kodwa ingabe kume-lwe uyiqulise icala ingane yakini ngawo wonke amaphuthaewenzayo? UJehova uNkulunkulu uyajabula uma uzimisele“ukweqa isiphambeko.” (IzAga 19:11) U-Alison oneminyakaengu-19 uthi: “Ngokuvamile mina nodadewethu uRachel siya-kwazi ukuxazulula izinkinga zethu. Sobabili siyashesha uku-xolisa bese sichaza ukuthi ibiyini imbangela yokungezwani.Ngezinye izikhathi ngiyacabangisisa kuqala ngaphambi koku-khuluma naye. Ezikhathini eziningi, ngakusasa ngisuke sengi-yidlulisile leyo ndaba, kungadingeki nokuba ngiyithinte nokuyi-thinta.”

‘‘ Ukube bengingenazo izingane zakithi bengingekengijabulele izikhathi ezimnandi esibe nazo.Kulabo abanezingane zakubo, ngingathi,‘Zazise izingane zakini!’

’’—UMarilyn

Imithetho esingavumelana ngayo nengane nomaizingane zakithi

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Ngingagwema ukucasula ingane noma izingane zakithiuma ngi-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

5. Celani abazali balamule. Uma wena nengane yakininehluleka ukuxazulula ingxabano enkulu, hleze abazali benubanganisiza nibuyisane. (Roma 14:19) Kepha khumbula uku-thi ikhono lokuxazulula izinkinga ungacelanga usizo lwabaza-li libonisa ukuthi usukhule kangakanani—ukuthi usuvuthwengempela yini.

6. Zazise izimfanelo ezinhle zengane yakini. Cisheingane yakini inezimfanelo ozithandayo. Bhala into eyodwaoyithandayo ngezingane zakini.

Igama Engikuthandayo

ı ...................................... ......................................................

....................................... ......................................................

....................................... ......................................................

....................................... ......................................................

Kunokuba ulokhu ucabanga amaphutha ezingane zaki-ni, kunganjani uzitshele izinto ozithandayo ngazo?—IHubo130:3; IzAga 15:23.

IBhayibheli liyavuma ukuthi kungenzeka ingane yakiniingabi umngane wakho omkhulu. (IzAga 18:24) Kodwa unga-buqinisa ubungane nezingane zakini uma ‘uqhubeka uzibeke-zelela,’ ngisho noma zikunikeza ‘isizathu sokukhononda.’ (Ko-lose 3:13) Uma wenza kanjalo, cishe izingane zakini ngekezikucasule kakhulu. Nawe ungase ungazithukuthelisi kakhulu!

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Wazi kanjani ukuthiusukulungele ngempela ukuhamba ekhaya?

Singaphila kanjani ngokuzwana nezingane zakithi? 47

˘ Kungani kubalulekile ukubona umehluko phakathikomphumela nembangela ecashile?

˘ Kunanzuzoni ukuba nezingane zakini?

UCABANGANI?

Sekuyiminyaka uJakobe nomfowabo u-Esawu bengakhu-lumisani. Empeleni, u-Esawu uyamzonda uJakobe. NakubauJakobe engenzanga lutho olubi, uyena othatha isinyathelosokuba balungise inkinga yabo. Uyena ozehlisayo. Umgomowakhe akukona ukuthi ufuna kugcine yena kodwa uwukubabathelelane amanzi. UJakobe akayekethisi ezimisweni zakhe,futhi akamphoqi umfowabo ukuba axolise ngaphambi kokubaenze ukuthula naye.—Genesise 25:27-34; 27:30-41; 32:3-22; 33:1-9.

Wenzenjani lapho nixabene nabasekhaya? Ngezinye izi-khathi ungase ube nomuzwa wokuthi akukho bubi obenzilenokuthi ingane yakini noma umzali wakho bayakusukela.Uma kunjalo, ingabe ulinda bona ukuba kube yibo abezakuwe kuqala? Noma, ungamlingisa yini uJakobe? Uma izi-miso zeBhayibheli zingahilelekile, ingabe uyozehlisa ukuzekube nokuthula? (1 Petru 3:8, 9) UJakobe akavumelangaukuba ukuqhosha kuhlukanise umkhaya wakubo. Wazithobafuthi wabuyisana nomfowabo. Ingabe uyokwenza okufanayongamalungu omkhaya wakini?

ISIBONELO ESIHLE

UJakobe

UNGASE uqale ukuba nesifiso sokuzimela kusasele isikhathieside ngaphambi kokuba ukulungele ukuhamba ekhaya. Lowomuzwa ungokwemvelo. Phela, njengoba sifundile eSahlukwe-ni 3, injongo kaNkulunkulu ekuqaleni yayiwukuba intsha ikhulefuthi ekugcineni ishiye abazali izakhele eyayo imizi. (Genesise 2:23, 24; Marku 10:7, 8) Kodwa ungazi kanjani ukuthi usukulu-ngele ngempela ukuhamba ekhaya? Cabangela imibuzo emitha-thu ebalulekile okudingeka uyiphendule. Owokuqala uthi . . .

7

Ingabesengikulungele

ukuhambaekhaya?

“Ngezinye izikhathi ngiye ngibe nomuzwa wokuthi abantubangibukela phansi ngoba ngineminyaka engu-19 kodwangisahlala ekhaya, njengokungathi ngiyoze ngibe mdalangoba sengihlala ngedwa.”—UKatie.

“Sengizohlanganisa iminyaka engu-20 ubudala, kodwakuyangidina ukuthi angikwazi ukuziphilela ngendlela engi-yithandayo. Ngiye ngacabanga ukuhamba ekhaya.”—UFiona.

Ingabe sengikulungele ukuhamba ekhaya? 49

Ziyini Izisusa Zami?Bheka uhlu olulandelayo. Zilandelanise ngokubaluleka kwa-

zo izizathu ezikwenza ufune ukuhamba.

ı ...... Ukubalekela izinkinga ekhaya...... Ukuthola inkululeko ethe xaxa...... Ukwenza abangane bami bangihloniphe...... Ukusiza umngane odinga umuntu azohlala naye...... Ukusiza ngomsebenzi wokuzithandela kwenye indawo...... Ukufunda ukuziphilela ngedwa...... Ukunciphisa izindleko zabazali bami...... Ezinye izizathu ..................................................

Izizathu ezishiwo ngenhla azizimbi. Kodwa nawu umbuzo,Siyini isisusa sakho? Ngokwesibonelo, uma uhamba ngoba njeufuna inkululeko eth

´e xaxa, cishe iyokusa inkungu!

UDanielle, owahamba ekhaya okwesikhashana lapho ese-neminyaka engu-20, wafunda okuningi kulokho. Uthi: “Sonkekufanele siphile nemingcele yohlobo oluthile. Uma uhlala we-dwa, isimiso sakho somsebenzi noma ukuswela imali kuyokuli-nganisela kulokho ofuna ukukwenza.” UCarmen, owathuthe-la kwelinye izwe izinyanga eziyisithupha, uthi: “Ngakujabulelaukuhlala kwelinye izwe, kodwa ngangihlale nginomuzwa woku-thi anginaso isikhathi! Kwakudingeka ngenze imisebenzi evami-le yasendlini—ukuhlanza indlu, ukulungisa izinto, ukulungisaingadi, ukuwasha izingubo, ukukolobha nokunye.”

Ungabavumeli abanye ukuba bakwenzise isinqumo ngoku-xhamazela. (IzAga 29:20) Ngisho noma unezizathu ezizwakala-yo zokuhamba ekhaya, ngeke kukusize ukuba nezisusa ezinhlekuphela. Udinga namakhono okuziphilisa—okusiholela embu-

zweni wesibili othi . . .

Ingabe Sengikulungele?

Ukuhlalawedwakunjengoku-hamba ogwadule. Ubungahambayini ogwadule ungakwazi ukuhlo-ma itende, ukubasa umlilo, uku-pheka noma ukufunda ibalazwe?

50 intsha iyabuza

Isisusa sokushiyakwakho ikhayasinganquma izingaoyojabula ngalo umausuhlala wedwa.

UBUWAZI . . .?

Cha! Nokho, intsha eningi ithutha ekhaya ingenawo amakhonoadingekayo okuphatha umuzi.

InkosiehlakaniphileuSolomoniyathi “okhaliphileuyazicaba-ngela izinyathelo zakhe.” (IzAga14:15)Ukuzeuboneukuthi usu-kulungele yini ukuhlala wedwa, cabangela amaphuzu alandela-yo. Faka u-� eceleni kwamakhono osunawo kakade, ufake u-�kulawo okusadingeka uwathuthukise.

O Ukusebenzisa imali: USerenaoneminyakaengu-19uthi:“Akukaze kudingeke ngizikhokhele izindleko. Ngikhathazwaukuthi uma ngihamba ekhaya kuzodingeka ngizenzele uhlelo lo-kusebenzisa imali.” Ungafunda kanjani ukusebenzisa imali?

Isaga seBhayibheli sithi: “Umuntu ohlakaniphile uyolalelaamukele imfundo eyengeziwe.” (IzAga 1:5) Ngakho, kunganjaniubuze abazali bakho ukuthi kungabiza malini isonto ngalinyengomuntuukukhokhela indawoyokuhlala, athengeukudla, ana-kekele imoto noma akhokhele izindleko zokuhamba ngezintozomphakathi? Yibe usucela abazali bakho ukuba bakufundiseindlela ongahlela ngayo imali yakho nokukhokha izikweletu.�

O Amakhono emisebenzi yasekhaya: UBrian oneminya-ka engu-17 ubudala, uthi into emkhathaza kakhulu ngo-

kuhamba ekhaya ukuthi kuyofaneleaziwashele. Wazi ngani uma usuku-lungele ukuzinakekela? U-Aron

� Ukuze uthole amaphuzu engeziwe, bhekauMqulu 2, iSahluko 19.

= “Indoda iyoshiya uyise nonina.”—Mathewu 19:5.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ukushiya ikhaya kufananokuhamba ogwadule—kudingekaufunde amakhono okuziphilisangaphambi kokuqala uhambo

Ingabe sengikulungele ukuhamba ekhaya? 51

oneminyaka engu-20 usikisela lokhu: “Zama ukuqeda isonto lo-nke uphila njengokungathi uhlala wedwa. Yidla ukudla oziphe-kele kona kuphela, ozithengele kona nokukhokhele ngemali ya-kho. Gqoka izingubo oziwashele zona futhi wazi-ayina wena.Zenzele wonke umsebenzi wokuhlanza indlu. Zama ukuziye-la ezindaweni okudingeka uye kuzo ngaphandle kokuhanjiswanoma ukulandwa othile.” Ukwenza kanjalo kuzokusiza ngezintoezimbili: (1) Kuyokufundisa amakhono awusizo futhi (2) kuyo-kwenza uwazise ngokwengeziwe umsebenzi owenziwa abazalibakho.

O Amakhono okusebenzelana nabanye: Ingabe uyezwa-na nabazali bakho nezingane zakini? Uma ningezwani, unga-se ucabange ukuthi ukuphila kuyoba lula uma uthutha uyohla-la nomngane wakho. Kodwa cabangela lokho okushiwo u-Eveoneminyaka engu-18: “Abanganebami ababili banquma ukuhla-

la ndawonye. Babengabanganeabakhulu bengakahlali ndawo-nye, kodwa izinto azihambangakahle lapho sebehlala bobabi-li. Omunye wayeyinono, omu-nye eyidlabha. Omunye waye-thanda izinto ezingokomoya,omunye engazikhonzile kanga-ko. Akuzange kulunge nhlobo!”

Liyini ikhambi? U-Erin one-minyaka engu-18 uthi: “Kuningiongakufunda ngokusebenzela-na nabanye abantu lapho usa-hlala ekhaya. Ufunda ukuxazu-

‘‘ Kungokwemvelo ukufuna ukuzimela. Kodwauma isisusa sokuhamba siwukubalekelaimithetho, kusho ukuthi awukakulungelingempela ukuhamba ekhaya.

’’—U-Aron

52 intsha iyabuza

Okwesikhathi esithile,nikeza abazali bakhoyonke imali yokudlaokudlayo, indawoyokuhlala nezinyeizindleko. Uma ungakwazinoma ungazimiseleukukhokhela izindlekozakho usahlala ekhaya,kusho ukuthiawukakulungeli nhloboukuhamba ekhaya.

ICEBISO�

lula izinkinga nokubonelela. Ngiphawule ukuthi izinganeezihamba ekhaya ukuze zigweme ukuxabana nabazali bazo zifu-nda ukubalekela izinkinga, hhayi ukuzixazulula.”

O Isimisosokuzondlangokomoya:Abanyebahambaekha-ya ngenjongo yokubalekela isimiso sezinto ezingokomoya saba-zali babo. Abanye basuke bezimisele ngokugcwele ukulondolozaisimiso esihle somuntu siqu sokutadisha iBhayibheli nokukhu-lekela kodwa ngokushesha bangene emikhubeni emibi. Unga-kugwema kanjani ‘ukuphukelwa umkhumbi wokholo lwakho’?�—1 Thimothewu 1:19.

UJehova uNkulunkulu ufuna sonke sizitholele ngokwethuubufakazi bezinto esizikholelwayo. (Roma 12:1, 2) Yiba nesimi-so esihle somuntu siqu sokutadisha iBhayibheli nokukhulekelabese unamathela kuso. Bhala isimiso sakho sezinto ezingoko-moya ekhalendeni bese ubona ukuthi unganamathela yini kusoisikhathi esingangenyanga ngaphandle kokuba abazali bakhobakugqugquzele.

Okokugcina, umbuzo wesithathu okufanele uwucabangeleuthi . . .

Ngiyaphi?Ingabe ufuna ukuhamba ekhaya ukuze ubalekele izinkinga?

Noma ufuna ukukhululeka egunyeni labazali? Uma kunja-lo, ugxile kulokho okushiya ngemuva hhayi lapho uya khona.

� Ukuze uthole ukwaziswa okwengeziwe, bheka uMqulu 2, iZahluko 34 no-35.

Injongo yokuhamba kwami ekhaya iwukuba ngi-

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Ukwenza kanjalo kuwubuwula njengokuzama ukushayela ubeubheke isibukoesibonisaemuva—unakekakhulu izintoozishiyaemuva, awuboni lapho uya khona. Sifundani kulokhu? Ungagxi-li nje ekuhambeni ekhaya kuphela—gxilisa amehlo akho emgo-mweni onenzuzo.

Enye intsha esikhulile engoFakazi BakaJehova iye yathuthaukuze iyoshumayelakwezinye izindawoemazweni akubongishonakwamanye amazwe. Enye iyathutha ukuze iyosiza ngokwa-kha izindawo zokukhulekela noma iyosebenza ehhovisi legatshaloFakazi BakaJehova. Kanti enye inomuzwa wokuthi kufaneleihlale yodwa okwesikhashana ngaphambi kokuba ishade.�

Kungakhathaliseki ukuthi umgomo wakho uyini, cabangisi-sa ngawo. Isaga seBhayibheli sithi: “Ngokuqinisekile amacebookhuthele ayamzuzisa, kodwa noma ngubani onamawala ngo-kuqinisekile uphokophele ekusweleni.” (IzAga 21:5) Lalela ise-luleko sabazali bakho. (IzAga 23:22) Thandaza ngalolu daba.Njengoba wenza isinqumo, cabangela nezimiso zeBhayibheliesisanda kuxoxa ngazo.

Umbuzo wangempela awukhona ukuthi, Ingabe sengikulu-ngele yini ukuhamba ekhaya? kodwa uwukuthi, Ingabe sengiku-lungele yini ukuphatha umuzi wami? Uma impendulo yombuzowesibili inguyebo, khona-ke kungenzeka ukuthi usukulungeleukuba uhambe ekhaya.

� Kwezinye izindawo, kuyinto evamile ukuba ingane, ikakhulukazi intombazane,ihlale ekhaya ize ishade. IBhayibheli alinikezi seluleko esith

´e ngqo kule ndaba.

54 intsha iyabuza

˘ Ngisho noma ukuphila komkhaya wakini kunzima,ukuhlala ekhaya isikhathi esithile kungakusizakanjani?

˘ Lapho usahlala ekhaya, yini ongayenza eyosizaumkhaya wakini futhi isize nawe ukuba uzilungiseleleukuphatha umuzi wakho?

UCABANGANI?

55

Chaza inkinga osanda kuba nayo nelinye ilungu lomkhaya.

Usebenzisa ukusikisela okufunde kule ngxenye, bhalaindlela ongayixazulula ngayo le nkinga.

imizwa yami1EZIPHATHELENE NOMKHAYA

ı

2OKUPHATHELENE NAWE SIQU57 Abangane64 Izilingo71 Impilo77 Izingubo Zokugqoka85 Ukuzethemba91 Ukudabuka98 Ukuzibulala

105 Isikhathi Sokuba Wedwa111 Usizi

KUYE kuthiwe izingane zidinga ezinye ezizodlala nazo, kantiintsha idinga abangane. Uyini umehluko?

Umuntu odlala naye umuntu okuchithisa isizungu.Umngane umuntu othanda izinto ozithandayo.

8

Ngingabenza kanjaniabangane abakahle?

“Lapho ngithukuthele, ngidinga umuntuengizothululela kuye isifuba sami.Uma ngidabukile,ngifuna umuntu ozongitshela ukuthi kuzolunga.Umangijabule, ngifuna ukujabula nothile. Ngokubonakwami, umuntu uyabadinga abangane.”—UBrittany.

Ngingabenza kanjani abangane abakahle? 57

Ngaphezu kwalokho, iBhayibheli lithi “umngane weqinisoubonisa uthando ngaso sonke isikhathi, futhi ungumfowabowomuntu ozalelwe isikhathi sosizi.” (IzAga 17:17) Cishe lokhukuchaza ubungane obuthe ukujula kunalobo owawunabo ne-zingane owawudlala nazo ngesikhathi useyingane!

Iqiniso: Njengoba ukhula, udinga abangane1. Abanezimfanelo ezinhle2. Abaphila ngezindinganiso ezincomekayo3. Abanethonya elihle kuweUmbuzo: Ungabathola kanjani abangane abanjalo? Ake

sihlaziye isici ngasinye.

Isici Sokuqala SobunganeIzimfanelo Ezinhle

Okufanele ukwazi. Akuwona wonke umuntu othiungumngane wakho ongumngane wangempela. IBhayibhelilize lithi “kukhona abangane abathambekele ekuphihlizanenibabe yizicucu.” (IzAga 18:24) Lokhu kungazwakala kuwukwe-qisa. Kodwa zibuze: Wake waba yini “nomngane” owayesi-zakala ngawe? Noma wake waba yini nomngane owayehle-ba ngawe noma asakaze amanga ngawe? Abangane abanjalobangakwenza ungabe usabethemba.� Khumbula njalo ukuthiendabeni yabangane, kungcono ukuba nabangane abamba-lwa abahle kunokuba nenqwaba yababi!

Ongakwenza. Khetha abangane abanezimfanelo ezikufa-nelekelayo ukulingiswa.

“Bonke abantu bakhulumakahle ngomngane wami uFiona.Nami ngifuna kukhulunywe ka-hle ngami. Ngifuna ukuba ne-

� Yiqiniso, sonke siyawenza amaphutha.(Roma 3:23) Ngakho lapho umngane wa-kho ekuzwisa ubuhlungu bese ezisola ngo-buqotho, khumbula ukuthi “uthando lu-mboza izono eziningi.”—1 Petru 4:8.

58 intsha iyabuza

UNkulunkuluakabandlululi, kodwauyacophelela laphoekhetha ukuthi ubani‘azommema etendenilakhe.’—IHubo 15:1-5.

UBUWAZI . . .?

dumela elihle njengaye. Ngiyamthanda umuntu onjengaye.”—UYvette, oneminyaka engu-17.

Zama lokhu.1. Funda eyabaseGalathiya 5:22, 23.2. Zibuze, “Ingabe abangane bami banazo izimfanelo ‘zezi-

thelo zomoya’?”3. Ngezansi bhala amagama abangane bakho abakhulu.

Eceleni kwegama ngalinye, bhala imfanelo emchaza kahlelowo muntu.

Igama Imfanelo

ı ................................................ ..............................................

................................................ ..............................................

................................................ ..............................................

Ukusikisela: Uma ukhumbula izimfanelo ezimbi zodwa,kungenzeka sekuyisikhathi so-kuba ufune abangane aba-ngcono!

Isici Sesibili SobunganeIzindinganisoEzincomekayo

Okufanele ukwazi. Umaufuna abangane ngokuxhama-zela, kuyoba lula ukuba uma-ne wamukele abangane aba-ngalungile. IBhayibheli lithi: “Osebenzelana neziphukuphu-ku kuyomhambela kabi.” (IzAga 13:20) Igama elithi ‘iziphu-kuphuku’ alibhekiseli kubantu abangaphumeleli ezifundweni

= “Kukhona umngane onamathelangaphezu komfowenu.”—IzAga 18:24.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingabenza kanjani abangane abakahle? 59

Uma uphilangezindinganiso ezilungile,cishe abanye abazamaukwenza okufanayobazosondela kuwe. Bayobaabangane abakahlekunabo bonke!

ICEBISO �

zabo zesikole noma abangakhaliphile. Kunalokho, lisho aba-ntu abangafuni ukwamukela izinto ezinengqondo, abalandelainkambo yokuziphatha engenangqondo. Yilolo hlobo lwaba-ngane ongaludingi!

Ongakwenza. Kunokuba umane ube umngane wanomaubani, khetha kahle. (IHubo 26:4) Lokhu akusho ukuthi ubenobandlululo. Kule ndaba, ukukhetha kahle kusho ukukwazikahle ‘ukubona umehluko phakathi kolungileyo nomubi, pha-kathi kokhonza uNkulunkulu nongazange amkhonze.’—Ma-laki 3:18.

“Ngiyabonga ngokuthi abazali bami bangisiza ukuba ngi-thole abangane—abantu abangontanga yami abaqhuba kahlengokomoya.”—UChristopher, oneminyaka engu-13.

Phendula le mibuzo elandelayo:

Ukusikisela: Uma uphendule ngoyebo kule mibuzo, funaabangane abanezindinganiso eziphakeme—labo ababeka isi-bonelo esihle ebandleni lobuKristu.

‘‘ Lapho abazali bami bethi angihlukanenabangane abathile, ngazitshela ukuthi yibokanye engifuna ukuzihlanganisa nabo. Nokho,abazali bami babeqinisile, futhi laphongicabangisisa ngalokho ababekusho, ngabonaukuthi baningi abangane abangcono.

’’—UCole

Lapho nginabangane bami, ingabe ngiye ngikha-thazeke ngokuthi bangase bazame ukungiphoqa

ukuba ngenze into engaziyo ukuthi ayilungile?

ıO YeboO Cha

Ingabe ngiyanqikaza ukwethula abanganebami kubazali bami, ngesaba ukuthi abazali

bangase bangabamukeli?O YeboO Cha

FUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABAFUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABA

EMQULWINI 2, ISAHLUKO 9EMQULWINI 2, ISAHLUKO 960 intsha iyabuza

Isici Sesithathu SobunganeIthonya Elihle

Okufanele ukwazi. IBhayibheli lithi: “Ukuzihlanganisanababi konakalisa imikhuba emihle.” (1 Korinte15:33) ULau-ren osemusha uthi: “Izingane engifunda nazo zazingithandelaukuthi ngiyakwenza lokho ezithi angikwenze. Nganginesizu-ngu, ngakho ngakhetha ukuzimatanisa nazo ukuze zingitha-nde.” ULauren wathola ukuthi lapho wenza okufunwa aba-nye, ufana nenkomo ye-chess noma yomlabalaba, bakuyisa

Ngingabenza kanjani abangane abakahle? 61

Khuluma nabazali bakho ngabangane. Babuzeukuthi babenabangane abanjani ngesikhathi belingananawe. Ingabe bayazisola ngohlobo lwabangane abalukhe-tha? Uma kunjalo, kungani? Babuze ukuthi ungazigwemakanjani ezinye zezinkinga ababhekana nazo.

Yethula abangane bakho kubazali bakho. Umaunqikaza ukwenza kanjalo, zibuze, ‘Kungani nginqikaza?’Ingabe kukhona okuthile ngabangane bakho owaziyo uku-thi abazali bakho ngeke bakuthande? Uma kunjalo, ku-ngase kudingeke ucophelele lapho ukhetha abangane.

Yiba isilaleli esihle. Yikhathalele indlela abanganebakho abazizwa ngayo nezinto ezibakhathazayo.—Filipi2:4.

Thethelela. Ungalindeli ukuphelela kubo. “Sonke siya-khubeka izikhathi eziningi.”—Jakobe 3:2.

Nikeza umngane wakho isikhathi sokuba yedwa.Asikho isidingo sokuba unamathele kuye ngokweqile.Abangane beqiniso bazokusiza lapho ubadinga.—UmShu-mayeli 4:9, 10.

zama lokhu kusikisela

Ukuze ngithole abangane abakahle, ngizo-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Abantu abadala kunami engingathanda ukubazi kangconobahlanganisa u-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

nomaphi lapho bethanda khona. Ufanelwe okungcono ka-khulu kunalokho!

Ongakwenza. Hlukana nabangane abakuphoqa ukubauphile njengabo. Uma ubayeka, ungase uncishelwe aba-ngane; kodwa uyojabula futhi ube nethuba lokuthola aba-ngane abangcono—abangane abayoba ithonya elihle kuwe.—Roma 12:2.

“Umngane wami omkhulu uClint unengqondo ehluzekilefuthi unozwela, ngakho uye waba isikhuthazo esikhulu kimi.”—UJason, oneminyaka engu-21.

Zibuze le mibuzo elandelayo:

Ingabe indlela yami yokugqoka, yokukhulumanoma yokwenza ngiyayishintsha ukuze nje

ngijabulise abangane bami?O YeboO Cha

Ingabe ngiya ezindaweni ezinokuziphathaokungabazisayo ebengingeke ngiye kuzo ukube

bekungengenxa yabangane bami?O YeboO Cha

˘ Iziphi izimfanelo ongazithanda kakhulu kumnganewakho, futhi ngani?

˘ Iziphi izimfanelo okudingeka usebenzele kuzoukuze ube umngane okahle?

UCABANGANI?

Ukusikisela: Uma uphendule ngoyebo kule mibuzo, iyakubazali bakho noma komunye umuntu omdala ovuthiweucele usizo. Uma ungomunye woFakazi BakaJehova, ungayakumdala ongumKristu umazise ukuthi udinga usizo ekukhe-theni abangane abayoba ithonya elihle kuwe.

Lapho wenza okufunwaabanye ukuze njebakuthande, ufana nenkomoye-chess noma yomlabalaba,bakuyisa nomaphi laphobethanda khona

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe umuntu ocabangaukuthi ungumngane wakho—noma mhlawumbe inhliziyoyakho—ukucindezela ukuba wenze izinto ezimbi? Fundaindlela ongenqaba ngayo!

Ngingabenza kanjani abangane abakahle? 63

9

Ngingamelanakanjani nesilingo?

Ayikapheli imizuzu eyishumi uZandile esephathinilapho ebona abafana ababili befika bephetheopulasitiki abaningana.Uyazi ukuthi kukhonanikulab’ opulasitiki.Ubebazwile bona laba bafana bethibazobe “bebuhlaba” kule phathi.

Khona manjalo, uZandile uzwa izwi alijwayelengemva kwakhe. “Umeleni lapho S’thingithingi?”Uyaphenduka abone umngane wakhe uSindi ephetheamabhodlela amabili otshwala asanda kuvulwa.USindi utshengisa uZandile elilodwa, athi,“Ungangitsheli ukuthi usemncane ukuba uphuze!”

UZandile ufuna ukwenqaba. Kodwa sinamandlakakhulu isifiso sokuba avume.USindi ungumnganewakhe, futhi uZandile akafuni umngane wakheacabange ukuthi . . . “uyisithingithingi” njengobaembize kanjalo. Ngaphandle kwalokho, uSindiungenye yamantombazane akahle. Futhi uma nayeephuza, hhawu, ikuphi inkinga? UZandile uyacabanga,‘Ubhiya nje.Ungcono kunokudla izidakamizwa nomaukulala nomfana.’

LAPHO usemncane, izilingo zifika ziyizinhlobo eziningi. Ngo-kuvamile, zisuke zihilela abobulili obuhlukile. “Amantomba-zane asesikoleni awuhlupho,” kusho uRamon oneminya-ka engu-17. “Ayathanda ukukuthinta efuna ukubona ukuthiuzokwenzenjani. Ayabelesela!” UDeanna, naye oneminyakaengu-17, uyakufakazela lokhu. Uthi, “Omunye umfana wezakimi wafike wangigaxa. Ngamshaya engalweni ngathi: ‘We-nzani wena! Angikwazi nakukwazi!’ ”

Nawe ungase ulingwe futhi kungase kubonakale sengathiizilingo azipheli. Isilingo esilokhu sifike njalo singafana nomu-ntu ongqongqoza angayeki nakuba esicabheni kunophawuoluthi “Ungaphazamisi.” Ingabe ulingwa kaningi? Ngokwesi-bonelo, ingabe kukhona kulokhu okulandelayo okuyisilingokuwe?

ı O Ukubhema O Ukubuka izithombe zobulili ezingcolile

O Ukuphuza utshwala O Ukulala nomfana noma nentombazane

O Ukudla izidakamizwa O Okunye.........................................

Uma ufake u-P kunoma yikuphi okungenhla, ungaphethingokuthi ngeke nje ube umKristu wena. Ungafunda ukulawu-la izifiso ezingafanele futhi ulwe nezilingo. Kanjani? Kuyasizaukwazi ukuthi yini ebangela isilingo. Cabanga ngalezi zici ezi-ntathu.

1. Ukungapheleli. Bonke abantu abangaphelele batha-mbekele ekwenzeni izinto ezingalungile. Ngisho nompho-stoli uPawulu—umKristu ovuthiwe—wavuma: “Lapho ngifi-sa ukwenza okuhle, kukhona okubi kimi.” (Roma 7:21) Ngo-kusobala, ngisho noqotho kangakanani umuntu, ngezinyeizikhathi uyosiqaphela “isifiso senyama nesifiso samehlo.”(1Johane 2:16) Kepha ukuhlala ucabangana nokwenza oku-bi kwenza izinto zibe zimbi nakakhulu ngoba iBhayibheli lithi:“Isifiso, lapho sesakhekile, sizala isono.”—Jakobe1:15.

2. Amathonya angaphandle. Izilingo zikhonayonk’ indawo. “Esikoleni nasemsebenzini abantu bahlale

Ngingamelana kanjani nesilingo? 65

bekhuluma ngobulili,” kusho uTrudy. “Kuyi-TVnakumabhayi-sikobho buvezwa buyinto enhle nemnandi kakhulu. Ayivezwaimiphumela yabo emibi!” UTrudy wazibonela indlela elinama-ndla ngayo ithonya lontanga nelezinto ezinjenge-TV. Uya-khumbula, “Ngangicabanga ukuthi siyathandana ngempe-la nesoka lami lapho ngineminyaka engu-16. Umama wa-hlala nami phansi wangitshela ukuthi uma izinto ziqhubekangendlela ezaziqhubeka ngayo, ngizogcina ngikhulelwe. Nga-shaqeka ukuthi umama wayecabanga lokho! Ngemva kwezi-nyanga ezimbili, ngakhulelwa.”

3. “Izifiso zobusha.” (2 Thimothewu 2:22) Le nkulu-mo ingahlanganisa noma yisiphi isifiso esivamile kuba-ntu abasha, njengokufuna ukwamukelwa noma ukuzakhelaigama. Azizimbi lezi zifiso, kodwa uma ziyekwa zingalawu-lwa, zingenza kube nzima ukulwa nezilingo. Ngokwesibone-lo, isifiso sokuzakhela elakho igama singakwenza ulahle izi-mfanelo ezinhle ozifundiswe ekhaya. Yilokho okwenzeka ku-Steve lapho eneminyaka engu-17. Uthi, “Ngaxabana nabazalibami futhi ngenza konke ababengifundise ukuba ngingakwe-nzi—konke lokhu ngikwenza lapho nje ngisanda kubhapathi-

zwa.”

Indlela YokulwaNezilingo

Kuyavunywa, la matho-nya achazwe ngenhla ana-mandla. Yize kunjalo, unga-lwa nezilingo. Kanjani?

˘ Okokuqala, tholaukuthi yisiphi isilingo esina-mandla kakhulu kuwe. (Ku-ngenzeka usukwenzile lo-khu ekhasini 65.)

˘ Okwesibili, zibuze,

FUNDA OKWENGEZIWE NGALESIFUNDA OKWENGEZIWE NGALESI

SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 15SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 1566 intsha iyabuza

UNkulunkuluwabikezela ukuthi uJesuwayeyokwethembeka, kodwalokho akusho ukuthi uJesuwayenjengerobhothi.Kunalokho, wayenenkululekoyokuzikhethela. Wazikhethelaukwethembeka—akuzangekuzenzakalele. Lesi esinyesezizathu ezamenzawathandaza ngokusukaenhliziyweni lapho elingwa.—Hebheru 5:7.

UBUWAZI . . .?

‘Sifika nini lesi silingo?’ Faka u-� eceleni kwempendulo ya-kho:

O Lapho ngisesikoleni O Lapho ngingedwa

O Lapho ngisemsebenzini O Okunye.........................................

Ukwazi ukuthi singafika nini isilingo kungase kukusizeusigweme nokusigwema. Ngokwesibonelo, cabanga ngale-ya ndaba esekuqaleni kwesahluko. Yisiphi isixwayiso uZandi-le asithola sokuthi kuzokwenzeka into engafanele ephathiniayekuyo?

ı ..................................................................................................

Wayengasigwema kanjani isilingo kwasekuqaleni?

..................................................................................................

ı

Ngingamelana kanjani nesilingo? 67

Thatha ikhampasi, uyimi-se ngendlela yokuba uthi lwa-yo lukhombe enyakatho. Yibeusubeka uzibuthe eceleni kwayo.Kwenzekani? Uthi alube lusakho-mba endaweni efanele. Kunalokho, lu-tshekela ngakuzibuthe.

Unembeza wakho ufana naleyo khampasi.Uma uqeqeshwe kahle, uyokhomba “enyaka-tho,” noma endaweni efanele, futhi ukusize wenzeizinqumo ezihlakaniphile. Kodwa njengozibuthe, aba-ngane ababi banamandla angaphazamisa ukwahlulelakwakho okuhle ezindabeni zokuziphatha. Yini esiyifundayo?Zama ukugwema abantu nezimo ezingakwenza ungahlulelikahle endabeni yokuziphatha!—IzAga 13:20.

zama lokhu!

˘ Njengoba ususitholile isilingo futhi wabona ukuthi si-ngafika nini, usukulungele ukulwa naso. Umgomo wakhowokuqala ukuthola ukuthi ungawanciphisa noma uwavalekanjani amathuba okuba uhlangane naleso silingo. Ngezansibhala lokho ongase ukwenze.

ı ..................................................................................................

..................................................................................................

(Izibonelo: Uma njalo ngemva kwesikole uhlangana nezi-ngane ofunda nazo ezikufundekela ngokuba ubheme nazo,mhlawumbe ungahamba ngenye indlela ukuze ungahlanganinazo. Uma uvame ukuthola izithombe zobulili ezingcolile ze-Internet ungazicelanga, ungase ucabangele ukufaka izinhleloze-computerezivala imiyalezo evela kulowo muntu kanye ne-zinye izingosi ezinjalo. Kungadingeka ucophelele futhi nase-magameni owafaka lapho usebenzisa i-Internet.)

Yiqiniso, awunakuzigwe-ma zonke izilingo. Cishe uzo-bhekana nesilingo esinama-ndla kakhulu—mhlawumbeungasilindele. Yini ongaye-nza?

KulungeleLapho uJesu “elingwa

uSathane,” washesha ukwe-nqaba. (Marku 1:13) Kunga-ni? Kungoba wayazi uku-

‘‘ Ngisizwa ukwazi ukuthi ngisekelwauMuntu onamandla kunabo bonke ezulwininasemhlabeni futhi ngingalucela noma niniusizo lwakhe!

’’—UChristopher

68 intsha iyabuza

Sebenzisa “uHleloLokumelana NokucindezelaKontanga” olusemakhasini132 no-133 encwadini ethiIntsha Iyabuza—IzimpenduloEzisebenzayo, uMqulu 2,ukuze ubhale izimpenduloongazisebenzisa laphoumuntu ezama ukukulingelaekwenzeni okubi.

ICEBISO�

Ukuze ngikwazi ukuba namandla okulwa nesilingo, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Abantu, izindawo nezimo okudingeka ngizigweme

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

thi umiphi ezindabeni ezibalu-lekile ezaphakama. UJesu waye-senqumile kakade ukulalela uYisezikhathi zonke. (Johane 8:28, 29)Wayeqinisile ngempela lapho ethi:“Angehlanga ezulwini ukuba ngizo-kwenza intando yami kodwa inta-ndo yalowo ongithumileyo.”—Johane 6:38.

Ekhasini elilandelayo, bhala izizathu ezimbili zokuthi ku-ngani kufanele ulwe nesilingo esikufikela njalo kanye nezi-ndlela ezimbili ezingakusiza ukuba ulwe naso.

Lapho uvumela izilingozikwehlule, uba isigqilasezifiso zakho

Izizathu zokuba ulwe nesilingo:

1 ..............................................................................................

2 ..............................................................................................

Izindlela ezingakusiza ukuba ulwe nesilingo:

1 ..............................................................................................

2 ..............................................................................................

Khumbula, uma usivumela isilingo sikwehlule, uba isi-gqila sezifiso zakho. (Thithu 3:3) Kungani kumelwe uvume-le izifiso zakho zikulawule? Bonisa ukuvuthwa, ulawule izifi-so zakho kunokuba uzivumele zikulawule. (Kolose 3:5) Fu-thi thandazela ukuba uqhubeke wenza kanjalo.—Mathewu6:13.�

� Bheka neSahluko 33 no-34 sale ncwadi.

=“UNkulunkulu uthembekile, futhi ngeke aku-

vumele ukuba nilingwe ngokungaphezu kwalo-kho eningakuthwala, kodwa kanye naleso sili-ngo uyokwenza nendlela yokuphuma ukuzenikwazi ukusikhuthazelela.”—1 Korinte 10:13.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe uzizwa usindana muvanje? Yizwa ukuthi ungayithuthukisa kanjani impilo yakhofuthi uthole amandla amasha!

70 intsha iyabuza

˘ Ingabe izidalwa eziphelele zingalingeka?—Genesise 6:1-3; Johane 8:44.

˘ Lapho ulwa nesilingo, ukwethembeka kwakhokuba naliphi ithonya kwabanye?—IzAga 27:11;1 Thimothewu 4:12.

UCABANGANI?

KUNEZINTO ekuphileni wenanjengosemusha ongenakuzi-khethela zona—abazali bakho,izingane zakini nalapho uhlalakhona, uma sibala nje ezimba-lwa. Kodwa kuhlukile endabeniyempilo yakho. Nakuba ufuzo

10

Kungani kufanelenginakekele impilo yami?

Faka u-� eceleni komgomongamunye ongathanda

ukuwufinyelela.ı O Ukunciphisa ukukhathazeka

O Ukulawula intukutheloO Ukuzethemba kakhudlwanaO Ukuba ophaphemeO Ukuba namandla engeziweO Ukuthuthukisa ukubukeka kwamiO Ukunciphisa umzimba

71

luyithinta impilo yakho, kodwa ngokuvamile inqunywa indlelayokuphila oyikhethayo.�

Ungase uthi, ‘Kodwa ngisemncane ukuba ngingakhathaze-ka ngempilo yami!’ Ingabe ucabanga kanjalo ngempela? Bhekaimigomo esekhasini 71. Mingaki oyifake uqhwishi? Kungakha-thaliseki ukuthi ucabangani, impilo enhle iyona eyokwenza ufi-nyelele leyo migomo.

Ungase uzizwe njengo-Amber oneminyaka engu-17, othi,“Ngeke ngilunge ukulokhu ngidla isinkwa sikakolweni nokudlaokungenamafutha nokungenashukela!” Uma uzizwa kanjalo,ungakhathazeki—akudingeki uyeke uswidi futhi ugijime ama-banga amade masonto onke. Luncane ushintsho okungase ku-dingeke ulwenze ukuze ubukeke kahle, uzizwe kangcono futhiube namandla engeziwe. Ake sizwe ukuthi abanye bontanga ya-kho bakwenze kanjani.

Yidla Ngendlela Efanele Ukuze Ubukeke Kahle!IBhayibheli lisikhuthaza ukuba silinganisele kwesikwenza-

yo. ‘Ungazigxishi ngokudla,’ kusho izAga 23:20. (Contempo-rary English Version) Akulula ngaso sonke isikhathi ukulandelaleso seluleko.

“Njengezinye izingane, ngaso sonke isikhathi ngihlale ngifu-na ukudla. Abazali bami bathi isisu sami siwumgodi ongagcwa-li!”—U-Andrew, oneminyaka engu-15.

“Ngenxa yokuthi angiboni ukuthi okunye ukudla kungilima-za kanjani, akubonakali kukubi kangako.”—UDanielle, onemi-nyaka engu-19.

Ingabe kudingeka uzithibengokwengeziwe endabeni yoku-dla? Nakhu abanye bontangayakho abathi kuyabasebenzela.

� Siyavuma ukuthi abantu abaningi ba-nezinkinga zempilo noma ukukhubazekaabangenakwenza lutho ngakho. Lesi sa-hluko singabasiza babe nempilo engconongangokusemandleni abo.

72 intsha iyabuza

Ukuvivinya umzimbakwenza ubuchophobukhiqize amakhemikhaliangadambisa izinhlungu,akwenze uzizwe kahle.

UBUWAZI . . .?

Lalela isisu sakho. UJulia oneminyaka engu-19 uthi, “Nga-ngivame ukukukala ukudla engikudlayo, kodwa manje sengiya-yeka ukudla uma sengisuthi.”

Gwema ukudla okungenamsoco. UPeter oneminyakaengu-21 uthi, “Ngokuyeka iziphuzo ezinoshukela, nganciphangamakhilogremu amahlanu ngenyanga eyodwa!”

Yeka imikhuba emibi yoku-dla. U-Erin oneminyaka engu-19uthi, “Ngizama ukungakuphindiukudla.”

Imfihlo Yokuphumelela:Ungeqiwa izikhathi zokudla! Nga-phandle kwalokho, uzolambabese udla kakhulu.

Kungani kufanele nginakekele impilo yami? 73

“Ngesikhathi ngisemncane ngangikhuluphele, okuyintoengangingayithandi neze. Ngangingayithandi indlela enga-ngibukeka ngayo nengangizizwa ngayo! Ngangiye ngizameukunciphisa umzimba ngezindlela ezisheshayo, kodwa ngi-buye ngikhuluphale. Ngakho lapho ngineminyaka engu-15,nganquma ukwenza ushintsho. Ngangifuna ukunciphisaumzimba ngendlela efanele—indlela engangiyonamathelakuyo ukuphila kwami konke. Ngathenga incwadi ekhulumangokudla okunempilo nokuvivinya umzimba, ngase ngiyaku-sebenzisa lokho engangikufunda. Ngangizimisele ukuthingisho noma ngingaphazamiseka noma ngidikibale ngekengiyeke. Uyazi ukuthini? Kwasebenza! Ngonyaka nje nganci-pha ngamakhilogremu angu-25. Sekuphele iminyaka emibilingingakhuluphali. Ungathi ngiyaphupha! Ngicabanga ukuthiinto eyangenza ngaphumelela ukuthi angizange nje ngila-ndele indlela ethile yokudla—kodwa ngashintsha indlelayami yokwenza izinto.”—UCatherine, oneminyaka engu-18.

“Ngashintsha indlela yami yokwenza izinto”

Thola umuntu ozovivinyanaye umzimba.Kuzokwenza ukhuthalengoba ngeke ufuneukumdumaza.

ICEBISO �

Zivocavoce Ngokwengeziwe Ukuze Uzizwe Kahle!IBhayibheli lithi: ‘Ukuqeqesha umzimba kuyazuzisa.’ (1Thi-

mothewu 4:8) Kodwa intsha eningi ayikuthandi ukuzivocavoca.“Ngeke ukholwe ukuthi ziningi kangakanani izingane eza-

zifeyila ikilasi lokuvocavoca umzimba ngesikhathi ngisesikole-ni sebanga eliphakeme. Kwakuyilona kilasi elilula kunawo wo-nke!”—URichard, oneminyaka engu-21.

“Abanye bathi, ‘Kungani kufanele ugijime elangeni elishisa-yo uze ujuluke futhi ukhathale kuyilapho ungadlala umdlalo we-video owenza kube sengathi uyagijima?’ ”—URuth, oneminya-ka engu-22.

Ingabe lona kanye igama elithi “ukuzivocavoca umzimba” li-kwenza uphelelwe amandla? Uma kunjalo, nazi izinzuzo ezinta-thu zokuba nesimiso esihle sokuzivocavoca.

Inzuzo Yokuqala. Ukuzivocavoca kuqinisa amasoshaomzimba. “Ubaba wayehlale ethi, ‘Uma ungasitholi isikhathisokuvivinya umzimba, kufanele ube naso esokugula,’ ” kushouRachel oneminyaka engu-19.

Inzuzo Yesibili. Ukuzivocavoca kukhipha amakhemi-khali asebuchosheni akwenza uzole. U-Emily oneminyaka

‘‘ Ngiyayithanda indlela engizizwa ngayo umangivivinya umzimba. Futhi lapho sengibukekakahle ngenxa yakho, ngivele ngibenokuzethemba!

’’—U-Emily

Impilo yakhoinjengemoto—umaungayinakekelikahle izowohloka

74 intsha iyabuza

engu-16 uthi, “Ukugijima kukhulula ingqondo yami lapho ngi-khathazekile. Kungenza ngiqabuleke futhi ngithokoze emoye-ni.”

Inzuzo Yesithathu. Ukuzivocavoca kwandisa injabulo.“Ngiyakuthanda ukuba ngaphandle, ngakho ngivivinya umzi-mba ngokuqombola izintaba, ukubhukuda nokushova ibhayisi-kili,” kusho uRuth oneminyaka engu-22.

Imfihlo Yokuphumelela: Zivocavoce okungenani imizuzuengu-20 kathathu ngesonto wenza into oyithandayo.

Lala Ngokwanele Ukuze Ube Namandla!IBhayibheli lithi: “Kungcono ukuphumula okuncane kuno-

msebenzi onzima omningi nokulwela ukufica umoya.” (Um-Shumayeli 4:6) Uma ungalali ngokwanele akusebenzeki kahle!

“Uma ngingalalanga ngokwanele, akuhambi kahle. Angi-kwazi kwenza lutho!”—URachel, oneminyaka engu-19.

“Ngawo-2:00 ntambama ngikhathala ngize ngozele ngisa-xoxa nabantu!”—UKristine, oneminyaka engu-19.

Ingabe udinga isikhathi esith´e xaxa sokulala? Nakhu okwe-

nziwe abanye bontanga yakho.

Umgomo okahle engingazibekela wona ngokuqondenenokudla nendlela yokudla.................................................................................................................................

Umgomo okahle engingazibekela wona ngokuqondenenokuvivinya umzimba.................................................................................................................................

Ngizozama ukulala okungenani amahora angu- ....................nsuku zonke ngenyanga ezayo.

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Gwema ukwephuza ukulala. “Ngizama ukusheshe ngila-le,” kusho uCatherine oneminyaka engu-18.

Nqamula ingxoxo. URichard oneminyaka engu-21 uthi,“Ngezinye izikhathi abangane bami bangishayela ucingo nomabangithumelele imiyalezo ebusuku kakhulu, kodwa sengifundi-le ukunqamula ingxoxo bese ngiyolala.”

Ungasishintshashintshi isikhathi sokulala nesokuvuka.UJennifer oneminyaka engu-20 uthi, “Ngizama ukulala futhingivuke ngesikhathi esifanayo nsuku zonke.”

Imfihlo Yokuphumelela: Zama ukulala okungenani ama-hora angu-8 nsuku zonke.

Kuningi oyokuzuza ngokuthatha izinyathelo ezimbalwa ezi-lula zokuzinakekela. Khumbula, ukuba nempilo enhle kuyoku-siza ukuba ubukeke kahle, uzizwe kahle futhi ube nomdlandla.Ngokungafani nezinye izinto ekuphileni, ungakwazi ukuyilawu-la ngezinga elithile impilo yakho. U-Erin oneminyaka engu-19uthi, “Impilo yakho ixhomeke kumuntu oyedwa—okunguwe-na.”

= ‘Ukuqeqesha umzimba kuyazuzisa.’—1 Thimothewu 4:8.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe awuboni ngaso linyenabazali bakho endabeni yezingubo zokugqoka? Tholaukuthi yini ongayenza ukuze nivumelane!

76 intsha iyabuza

˘ Ukunakekela impilo yakho kungakuthinta kanjaniukuzethemba kwakho?

˘ Yini ebaluleke ngaphezu kokunakekela impiloyakho?—1 Thimothewu 4:8.

UCABANGANI?

11

Yini engingayigqoka?

UThandeka uselungele ukuphuma, kodwa abazalibakhe abayikholwa into abayibonayo.

“Yini le oyigqokile?” kubhoka uyise.

“Inani? Ngisazikhipha nabangane bami,”kuphendula uThandeka emangele.

“Ngeke uhambe ugqoke kanjalo!” kusho unina.

“Kodwa mama zonke izingane zigqoka kanje.Ngaphandle kwalokho ziyangifanela!” ezikhalelauThandeka.

“Asikuthandi lokho ezikushoyo ngawe!” kuthethaubaba. “Hamba uyoshintsha, ngaphandle kwalokhoawuyi ndawo!”

77

UKUXABANELA izingubo zokugqoka akuyona into entsha.Kungenzeka ukuthi abazali bakho nabo babelwela into efana-yo nababo abazali lapho besengangawe. Cishe nabo babezi-zwa ngendlela ozizwa ngayo nawe namuhla! Kepha manje se-bebona izinto ngelinye iso futhi indaba yezinto ongazigqokaseyivele isuse isidumo.

Wena uthi: Ingihlala kahle.Bona bathi: Iwubudlabha.Wena uthi: Ayive iyinhle!Bona bathi: Iveza umzimba.Wena uthi: Ishibhile.Bona bathi: Ifanele ukushibha. . . . Angithi ayiqedwanga

ukuthungwa!Ikhona indlela yokuqeda le ngxabano? Yebo! UMegan

oneminyaka engu-23 uyitholile imfihlo yokuqeda ingxaba-no. Uthi, “Akudingeki nixabane. Ningavumelana.” Nivumela-ne? Ingabe lokho kusho ukuthi kufanele ugqoke njengomu-ntu oneminyaka engu-40? Cha! Ukuvumelana kumane ku-sho ukuthi wena nabazali bakho nixoxa ngezinto eniphikisanangazo bese nithola ukuthi iziphi ezinye izingubo eziyokwamu-keleka kubo nakuwe. Ziyoba yini izinzuzo zalokho?

1. Uyobukeka kahle kakhulu, ngisho nakontanga yakho.2. Cishe abazali bakho ngeke bazigxeke izingubo zakho.3. Lapho abazali bakho bebona ukuthi usugqoka kahle,

bangase bakunike inkululeko nakwezinye izinto.Ake siqale-ke. Cabanga ngengubo ocabanga ukuthi uya-

yidinga nakanjani oyibone kuyi-Internet noma esitolo. Into yo-kuqala okufanele uyenze . . .

Cabangela IzimisoZeBhayibheli

IBhayibheli alisho lutho olu-theni ngezingubo zokugqoka.

78 intsha iyabuza

Ngokuvamileinto ethonya indlelaabantu abakubhekangayo izingubo osukeuzigqokile.

UBUWAZI . . .?

Empeleni zonke izeluleko eziseBhayibhelini eziphathelene no-kugqoka ungazifunda ngemizuzu nje embalwa! Noma ku-njalo, kuso leso sikhashana ungathola iziqondiso eziwusizo.Ngokwesibonelo:

˘ IBhayibheli leluleka abesifazane ukuba bazihlobise “nge-sizotha nangokuhluzeka kwengqondo.”�—1 Thimothewu 2:9, 10.

Igama elithi “isizotha” lingakwenza ukhathazeke. Ungaseuzibuze, ‘Ingabe kusho ukuthi kufanele ngigqoke njengesalu-kazi?’ Akunjalo neze! Kule ndaba, elithi isizotha lisho ukuthiizingubo zakho zibonisa ukuthi uyazihlonipha futhi uyayicaba-ngela nemizwa yabanye. (2 Korinte 6:3) Ziningi izingubo ezi-njalo. UDanielle oneminyaka engu-23 uthi, “Kungase kubeinselele, kodwa ungayigqoka into esefeshinini ngaphandle ko-kugqoka izitayela ezixakile.”

˘ IBhayibheli lithi uma kuziwa endabeni yokubukeka, ku-fanele unake kakhulu “umuntu osithekile wenhliziyo”—nomanjengoba kusho i-Today’s English Version, “lokho oyikho nge-mpela ngaphakathi.”—1 Petru 3:4.

Izingubo zokugqoka ezingenasizotha zingase zenze aba-ntu bajike nawe okwesikhasha-na, kepha ngubuhle bangapha-kathi obuyokwenza abantu aba-dala nontanga yakho bahlalebekuhlonipha. Ontanga yakho?

� Nakuba izeluleko zeBhayibheli ezinjaloziqondiswe kwabesimame, ziyasebenza na-kwabesilisa.

= “Ukuhloba kwenu makungabi . . .okokugqoka izingubo zangaphandle,

kodwa makube umuntu osithekilewenhliziyo.”—1 Petru 3:3, 4.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Yini engingayigqoka? 79

Gwema izitayelaeziveza umzimba.Zikwenza ubonakaleufuna abafana futhiuzicabangela wena.

ICEBISO �

Yebo—ngisho kwabona bangase babubone ubuwula bezitaye-la ezeqisayo. UBrittany oneminyaka engu-16, uthi, “Kuyenya-nyisa ukubona indlela abesifazane abazibizela ngayo abantubesilisa ngezingubo abazigqokayo!” UKay uvumelana naye.Lapho echaza intombazane eyayingumngane wakhe, uthi:“Zonke izingubo ayezigqoka zazidonsa amehlo abantu besili-sa. Wayefuna bamnake, yingakho ayegqoka izingubo ezivezaumzimba ukuzedlula zonke ayengazithola.”

Thola Umbono Wabazali BakhoAkukona ukuhlakanipha ukufihla izingubo ezingenasizotha

esikhwameni bese uzigqoka uma ususesikoleni. Abazali bakhobayokwethemba ngokwengeziwe uma uthembeka futhi unga-bafihleli lutho, ngisho nezinto ocabanga ukuthi ngeke bazibo-ne. Eqinisweni kuyoba kuhle ukucela umbono wabo lapho uca-bangela ukuthenga ingubo ethile. (IzAga 15:22)—Sebenzisa“Ishadi Lezingubo Engingazigqoka” elisekhasini 82 no-83.

Izingubo zakhozifana noqwembeolutshela abantungawe. Luthiniolwakho“uqwembe”ngawe?

ezikushoyo

ngawe?

80 intsha iyabuza

Kodwa kungani ungafuna ukuzwa umbono wabo? Inganiabafuni ugqoke izingubo ezisemfashinini! Akunjalo neze. Yiqi-niso, umbono kababa nokamama wakho ungase wehluke ko-wakho, kodwa ngezinye izikhathi yilokho okudingayo. UNata-leine oneminyaka engu-17 uthi, “Ngiyasijabulela iseluleko sa-bazali bami ngoba angifuni ukuphuma endlini ngiyozihlazisanoma abantu bakhulume kabi ngami ngenxa yezingubo engi-zigqokile.”

Ngaphandle kwalokho, asibhekane namaqiniso: Uma njeusengaphansi kophahla lwabazali bakho, ungaphansi kwe-gunya labo. (Kolose 3:20) Noma kunjalo, lapho usuyiqonda

‘‘ Uma ngibona amantombazane egqokeizingubo eziveza umzimba, angibengisawahlonipha. Kanti uma ngibonaabantu begqoke izingubo ezinesizothakodwa ezinhle, ngiye ngicabange, ‘Namingifuna ukubukeka kanje.’

’’—UNataleine

Ilungu lomkhaya noma umngane ovuthiwe engingaxoxanaye lapho ngifuna ukuthenga okokugqoka ngu-

.................................................................................................................................

Lapho ngiphinde ngithenga okokugqoka, ngiyocabangelalezi zici ezilandelayo:

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Umbono wabazali bami muhle ngoba .....

......................................................................

Uma kukhona okungenziwa ukuzelengubo ifaneleke, kuyini?

......................................................................

......................................................................ish

ad

ile

zin

gub

oe

ngin

ga

zigq

oka

Iziq

ondis

o:Ye

nza

ikhophiya

law

am

akhasi

.C

ela

abaza

libakho

bagcw

alis

eik

hasi

elin

ga-

kw

eso

kudla

bese

wena

ugcw

alis

aelin

gakw

eso

bunxe

le.U

ma

seniq

edile

,banik

eze

ishadi

lakho,nabo

bakunik

eela

bo,nix

oxe

ngezi

mpendulo

eniz

ibhalil

e.In

gabe

kukhona

okukum

a-

ngaza

yongazo

?Yin

ieniy

ifundile

ngom

bono

wom

unye

nom

unye

ebenin

gaya

zingapham

bili

?

singaxoxa

ishadi lakho Cabanga ngenguboofuna ukuyigqoka noma ukuyithenga.

Kungani uthanda yona? Phawulangezinombolo ulandelanise izizathuzakho ngokwalokho okuthandayo.ı ...... Igama lengubo

...... Ikhanga abobulili obuhlukile

...... Iyamukeleka kontanga

...... Ihlala kahle

...... Inani layo

...... Okunye ...............................................

Lapho abazali bami bebona le ngubo,cishe bayothi

O “Ayifaneleki!”O “Mhlawumbe ikahle.”O “Iyafaneleka.”

Uma bengayithandi, isizathu kungabaukuthi

O “Iveza umzimba.”O “Iwubudlabha.”O “Ihambisana kakhulu nemfashini.”O “Isimelela kabi njengabazali.”O “Ibiza kakhulu.”O Okunye ..................................................

82

Ingabe asifuni ayigqoke ngoba nje thinasingayithandi?

O Yebo O Kungenzeka O Cha

Uma kukhona okungenziwa ukuzelengubo ifaneleke, kuyini?

......................................................................

......................................................................

ndawonye ngalokhu?

ishadi labazali bakho Cabanga ngenguboingane yakho efuna ukuyigqoka noma ukuyithenga.

Ucabanga ukuthi kungani inganeyakho ithanda le ngubo? Phawulangezinombolo ulandelanise izizathuzakho ngokwalokho ocabanga ukuthikuthandwa ingane yakho.

...... Igama lengubo

...... Ikhanga abobulili obuhlukile

...... Iyamukeleka kontanga

...... Ihlala kahle

...... Inani layo

...... Okunye ................................................

Indlela engingasabela ngayo ukuthiO “Ayifaneleki!”O “Mhlawumbe ikahle.”O “Iyafaneleka.”

Uma ngenqaba, isizathu kungaba ukuthiO “Iveza umzimba.”O “Iwubudlabha.”O “Ihambisana kakhulu nemfashini.”O “Isimelela kabi njengabazali.”O “Ibiza kakhulu.”O Okunye ...................................................

isinqumo .............................................. 83

imibono yabo—nabo beyiqonda eyakho—uyomangala uku-thi niyovumelana ngezinto eziningi kangakanani. Ngenxa ya-lokho, ningase ningaphinde nixatshaniswe izingubo ozigqo-kayo!

Icebiso Ngendlela Yokugqoka: Lapho ulinganisa ingubo,unganeliswa nje yilokho okubona esibukweni. Ingubo engaseibonakale inesizotha ingase ingabi njalo uma usuhlala phansinoma ugoba ucosha okuthile. Uma kungenzeka, thola umbo-no womzali noma umngane ovuthiwe.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe isitha sakho esikhulunguwe ngokwakho? Yini ongayenza uma ungazithandi njenhlobo?

84 intsha iyabuza

Izimiso zeBhayibheli okukhulunywe ngazo kulesisahluko ziyasebenza nakubafana. Gqoka ngesizotha. Akubo-nakale umuntu osithekile wenhliziyo—lokho oyikho ngapha-kathi. Lapho ucabanga ukuthenga izingubo zokugqoka, zibu-ze: ‘Zibatshelani abanye ngami? Ingabe yilokho ngempelaengiyikho?’ Khumbula, esikugqokayo kusho okuthile ngathi.Qiniseka ukuthi izingubo zakho ziveza izimiso ezinhle ozikho-lelwayo!

abafana bona?

˘ Kungani abazali nezingane zabo behlale bexabananjalo ngendaba yokugqoka?

˘ Imaphi amakhono ongawathola ngokuxoxanabazali bakho ngendaba yokugqoka?

UCABANGANI?

12

Ngingakukhulisa kanjaniukuzethemba kwami?

Lapho uzibuka esibukweni, ingabeuyakuthanda lokho okubonayo?

ıYebo Cha

O O

Ucabanga ukuthi unawoamakhono amahle? O O

Ingabe uyakwazi ukumelananokucindezela kontanga? O O

Uyavuma ukuboniswa amaphutha? O O

Ingabe uyakwazi ukwamukelaizinto ezimbi abanye

abazishoyo ngawe? O O

Ingabe uzizwa uthandwa? O O

Uyayinakekela yini impilo yakho? O O

Ingabe uyabajabulela abanyelapho bephumelela? O O

Ingabe uzibheka njengomuntuophumelelayo? O O

Uma uphendule emininganayale mibuzo ngokuthi cha,

kungenzeka ukuthiukungazethembi kukwenza

ungaziboni izimfanelo zakhoezinhle. Lesi sahluko

sihloselwe ukukusiza uzibone!

85

ININGI lentsha lihlushwa imizwa yokuthi alibukeki kahle futhialinawo amakhono nokuthi kazi linjani uma liqhathaniswa ne-nye. Ingabe nawe unjalo? Uma unjalo, awuwedwa!

“Ukungapheleli kuthena amandla. Ngokuvamile, yiminaengizigxeka kakhulu.”—ULeticia.

“Kungakhathaliseki ukuthi umuhle kangakanani, njalo njeubona abanye abangcono kunawe.”—UHaley.

“Ngiyazenyeza kakhulu uma nginabanye abantu. Ngesabaukuthi ngizobukeka njengomuntu ongelutho.”—URachel.

Uma nawe uzizwa ngale ndlela, ungapheli amandla.Ungaluthola usizo. Cabangela izinto ezintathu ezizokhulisaukuzethemba kwakho, zikwenze ubone ukuthi unazo izimfa-nelo ezinhle.

Siza Abanye

Umbhalo oyisihluthulelo. “Kukhona injabulo eyengeziweekupheni kunasekwamukeleni.”—IzEnzo 20:35.

Incazelo. Lapho usiza abanye, uzisiza wena. Kanjani? Isa-ga seBhayibheli sithi, “Umuntu ophanayo uyovuzwa. Yiphaumuntu inkomishi yamanzi, nawe uyothola inkomishi yama-nzi.” (IzAga 11:25, Contemporary English Version) Nali iqi-niso elingenakuphikwa—injabulo yakho iyanda lapho usizaabanye!�

“Ngiye ngicabange ukuthi yini engingayenzela abanyebese ngizama ukusiza othile ebandleni. Ukuthanda abanyenokubakhathalela kungenza ngijabule.”—UBreanna.

“Inkonzo yobuKristu ino-mvuzo ngoba ikuphoqa ukubaungacabangi ngawe kodwa uca-bange ngabanye.”—UJavon.

� Uma ungomunye woFakazi BakaJeho-va, cabanga ngentokozo enkulu ongayitho-la ngokuxoxela abanye isigijimi soMbuso.—Isaya 52:7.

86 intsha iyabuza

Indlela ozibheka ngayoingayithinta indlelaabanye abakubhekangayo . . . ngishonabakuphatha ngayo.

UBUWAZI . . .?

Isixwayiso: Ungasizi abantu ngoba nje ufuna ukutho-la okuthile. (Mathewu 6:2-4) Ukupha ngesisusa esingafa-nele ngeke kukusize. Abantu bayobona ukuthi uyazenzisa!—1Thesalonika 2:5, 6.

Ithuba lakho. Cabanga ngomuntu oke wamsiza. Kwaku-ngubani, futhi wamenzelani?ı ...............................................

..................................................................................................

Wazizwa kanjani ngemva kokumsiza?

..................................................................................................

Cabanga ngomunye ongase umsize, bese ubhala phansiukuthi ungamsiza kanjani.

..................................................................................................

..................................................................................................

Yakha AbanganeUmbhalo oyisihluthulelo. “Umngane weqiniso uboni-

sa uthando ngaso sonke isikha-thi, futhiungumfowabowomuntuozalelwe isikhathi sosizi.”—IzA-ga 17:17.

Incazelo. Umngane weqinisoangaba olukhulu usizo ngezikha-thi ezinzima. (1 Samuweli 18:1;19:2) Kwakona nje ukwazi ukuthiukhona okukhathalelayo kunga-kwenza uthokoze. (1 Korinte 16:17, 18) Ngakho zisondeze kuba-ntu abakwenza uzizwe ujabule.

=“Yilowo nalowo makahlole umsebenzi wakhesiqu, khona-ke uyoba nesizathu sokwethabangokuqondene naye yedwa, hhayi ngokuzi-qhathanisa nomunye umuntu.”—Galathiya 6:4.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingakukhulisa kanjani ukuzethemba kwami? 87

Ungazitsheli ukuthi‘Ngihlale ngehluleka’nokuthi ‘Ayikho nje intoengiyenza kahle.’Amazwi ayihaba kanjaloazokudikibalisa.Kunalokho, kuvumeukushiyeka kwakhokodwa uvume nokuthiunazo izimfanelo ezinhle.

ICEBISO �

“Abangane beqiniso ngeke bakuyeke uhlale udangele.”—UDonnell.

“Ngezinye izikhathi into ebaluleke kakhulu ukwazi ukuthikunomuntu okukhathalela ngobuqotho. Lokho kungakwenzauzizwe uwutho.”—UHeather.

Isixwayiso: Qiniseka ukuthi abangane bakho bakwenzauveze lokho oyikho ngempela—abakwenzi ube omunye umu-ntu ukuze bakwamukele. (IzAga 13:20; 18:24; 1 Korinte 15:33) Ukwenza izinto eziwubuwula ukuze uthandwe abanye ku-yokushiya unomuzwa wokuthi badlale ngawe noma bakwe-nze isilima.—Roma 6:21.

Ithuba lakho. Ngezansi bhala igama lomngane wakhoongase akwenze uzethembe ngokwengeziwe.

ı..................................................................................................

Kunganjani uhlele ukuba uchithe isikhathi nalo muntuombhale ngenhla?—Phawula: Akudingeki kube untanga ya-kho.

Ungavumeli Amaphutha Akho Akuqede AmandlaUmbhalo oyisihluthulelo. “Bonke bonile futhi bayasilela

enkazimulweni kaNkulunkulu.”—Roma 3:23.Incazelo. Kuyiqiniso ukuthi awuphelele. Lokhu kusho

ukuthi ziyoba khona izikhathi oyosho ngazo noma wenze intoengafanele. (Roma 7:21-23; Jakobe 3:2) Nakuba ungenaku-kugwema ukwenza amaphutha, ungayilawula indlela osabe-la ngayo lapho usuwenzile. IBhayibheli lithi: “Ngisho nomaabantu abalungile bengawa kasikhombisa, bayovuka.”—IzA-ga 24:16, CEV.

‘‘ Umuntu angase abe uphuma langa sikothenoma kunjalo azizwe emubi. Noma, umuntuangase angabi muhle kangako kodwa acabangeukuthi muhle kunabo bonke abantu. Kuyangokuthi wena uzibheka kanjani.

’’—U-Alyssa

88 intsha iyabuza

“Ngezinye izikhathi ukuzenyeza kubangelwa ukuqhatha-nisa izimfanelo zethu ezimbi nezimfanelo ezinhle zomunyeumuntu.”—UKevin.

“Sonke sinezimfanelo ezinhle nezimbi. Kufanele siziqhayi-se ngezimfanelo ezinhle, silungise ezimbi.”—ULauren.

Isixwayiso: Ungasebenzisi ukungapheleli kwakho kubeibhaxa lokwenza isono. (Galathiya 5:13) Uma wenza okubingamabomu uyolahlekelwa umusa womuntu obaluleke kuna-bo bonke—uJehova uNkulunkulu!—Hebheru10:26, 27.

Ithuba lakho. Ngezansi bhala imfanelo ongathanda uku-yithuthukisa.

ı..................................................................................................

Bhala usuku lwanamuhla eduze kwaleyo mfanelo. Cwani-nga ngokuthi ungayithuthukisa kanjani, bese ubheka ukuthiwenza kanjani ngemva kwenyanga.

Ukubaluleka Kwakho KwangempelaIBhayibheli lithi “uNkulunkulu mkhulu kunezinhliziyo ze-

thu.” (1 Johane 3:20) Lokhu kusho ukuthi ukwazi ukubona

Lapho ontanga bengehlisa, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Uma ngibona ukuthi ngiphawula izici engibuthakakuzo kuphela, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

ubuhle kuwe wena ongaseungabuboni. Kodwa ingabeukungapheleli kwakho ku-yakushintsha lokho? Ake si-thi unemali eyiphepha engu-R100 edabukile kancane.

Ingabe ubungayitshinga noma uthi ayisebenzi ngoba idabuki-le? Lutho! Isengu-R100—kungakhathaliseki ukuthi idabukilenoma cha.

Kunjalo nangendlela uNkulunkulu abheka ngayo ukuba-luleka kwakho. Amaphutha akho awamenzi angaboni uku-thi ubalulekile. Uyayibona futhi uyayazisa imizamo yakho yo-kumjabulisa, kungakhathaliseki ukuthi wena uyibona iminca-ne kangakanani! IBhayibheli likuqinisekisa ngokuthi “uNkulu-nkulu akayena ongalungile ukuba akhohlwe umsebenzi [wa-kho] nothando [olubonisa] kulo igama lakhe.”—Hebheru6:10.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe ngezinye izikhathiuzizwa udabuke kakhulu kangangokuba uze uthenekeamandla? Uma kunjalo, yini ongayenza ngako?

Inani lemali alinciphingenxa yokuthi idabukile—nokubaluleka kwakhokuNkulunkulu akunciphingenxa yokuthi awuphelele

90 intsha iyabuza

˘ Kungani kungase kube intsha ngokukhethekileentula ukuzethemba?

˘ Kungani kubalulekile ukuzihlonipha nakubakungadingeki weqise?

UCABANGANI?

INGABEwake wacabanga njengoKellie noma uRick? Uma ku-njalo, ungasheshi uphethe ngokuthi kukhona okungalungilengawe. Iqiniso liwukuthi bonke abantu bayadabuka ngezikhathiezithile. Ngisho namadoda nabesifazane okukhulunywa ngaboeBhayibhelini badabuka.—1Samuweli1:6-8; IHubo 35:14.

13

Ngingakuqedakanjani

ukudabuka?

“Lapho bonk’ abantu becindezelekile, yiminaengibaxazululela izinkinga zabo futhi ngibasize bazizwekangcono. Kodwa ngemva kwalokho ngiya ekhaya ngifikengikhale—okuyinto ebonwa abantu abambalwa.”—UKellie.

“Lapho ngizizwa ngiphansi, ngizihlalela ngedwa.Umangimenywa ndawana thize, ngiqhamuka nezaba zoku-ngayi. Ngiyakwazi ukufihlela abasekhaya ukuthi ngida-bukile. Bacabanga ukuthi konke kuhamba kahle.”—URick.

91

Kwezinye izimo ungase wazi ukuthi kungani udabukile;kwezinye ungase ungazi. “Akudingeki ube sesimweni esibu-hlungu ukuze udabuke,” kusho u-Anna oneminyaka engu-19.“Ungazizwa udabukile noma nini, ngisho noma ukuphila kwa-kho kungenazinkinga. Kuyaxaka kona, kodwa kuyenzeka!”

Kungakhathaliseki ukuthi iyini imbangela—ngisho nomakubonakala ingekho—yini ongayenza lapho uzizwa udabukengendlela engachazeki? Zama lokhu okulandelayo:

1. Khuluma ngendlela ozizwa ngayo. Lapho uJobe exa-kwe izinhlekelele, wathi: “Ngizokhuluma ngomunyu womphe-fumulo wami!”—Jobe10:1.

UKellie uthi: “Iyamangaza impumuzo engiyitholayo laphosengikhulume nothile. Usuke esekhona owaziyo ukuthi ngizi-zwa kanjani. Angangitakula kulesi simo—ngigcine ngingcono!”

Ukusikisela: Ngezansi bhala igama lomngane wakho onga-thulula kuye isifuba lapho ukudabuka kungaphezu kwamandlaakho.

ı..................................................................................................

2. Bhala indlela ozizwa ngayo. Lapho ukudabuka ku-fiphaza umbono wakho ngokuphila, ungase uzame ukubha-la phansi indlela ozizwa ngayo. Ngezinye izikhathi uDavidewayebhala amazwi aveza ukudabuka okukhulu emahutsheniakhe aphefumulelwe. (IHubo 6:6) Ukubhala phansi imizwa ya-kho kungakusiza ukuba ‘ulonde ukuhlakanipha okusebenza-

yo kanye nekhono lokucabanga.’—IzAga 3:21.

UHeather uthi: “Ukubhalaphansi kuyangisiza ngihlele ka-hle imicabango engifikela nge-nxa yokudabuka. Lapho uyivezaimicabango yakho futhi usuqo-nda ukuthi kungani uzizwa nge-ndlela ozizwa ngayo, kuyanciphaukudabuka.”

92 intsha iyabuza

Ungakhala ngisho nomaungumfana. INkosiuDavide yake yavuma:“Ebusuku umbhede waminomcamelo kuba manzite izinyembezi.”—IHubo6:6, ContemporaryEnglish Version.

UBUWAZI . . .?

ukuqeda ukudabuka

isenzakaloindlela embi

yokukusingathaindlela engconoyokukusingatha

Gcwalisaleli shadi

Uthisha ungenzangizizwe ngingelusizolwalutho

Ngiyayeka ukusebenzakanzima kulelo kilasi

Ukusikisela: BhekaiSahluko 20 sale ncwadi

Umngane wamiakanginaki

Ngisakaza amangangaye

Ukusikisela: Bheka iSahluko10eMqulwini 2

Abazali bamibayahlukana

Ngizonda oyedwa wabonoma bobabili

Ukusikisela: Bheka iSahluko 4sale ncwadi

ı .....................................

.......................................

....................................................

....................................................

.......................................

.......................................

................................................

................................................

....................................................

....................................................

................................................

................................................

Nginga

kuqed

akanjaniukud

abuka?

93

Ukusikisela: Sebenzisa ishadi elisekhasini 93 ukuze likusi-ze ucabange izindlela ezifanele zokusingatha izimo ezinzima.Kuzokusiza udambise ukudabuka kwakho.

3. Thandaza ngakho. IBhayibheli lithi uma uthandazangezinto ezikukhathazayo, ‘ukuthula kukaNkulunkulu okudlu-la konke ukucabanga kuyolinda inhliziyo yakhonamandla akhoengqondo.’—Filipi 4:6, 7.

U-Esther uthi: “Ngangizama ukuthola ukuthi yini engenzangizizwe ngiphansi kangaka kepha ngehluleka. Ngacela uJe-hova ukuba angisize ngijabule. Ngase ngikhathele ukudabukangibe ngingenasizathu. Ukudabuka kwaphela. Ungaweyi ama-ndla omthandazo!”

Ukusikisela: Sebenzisa iHubo 139:23, 24 njengesibonelosomthandazowakhokuJehova. Thulula inhliziyoyakho, umce-le akusize uthole imbangela yokudabuka kwakho.

Ngaphandle kokusikisela okungenhla, unento ewusizo olu-khulu, iZwi likaNkulunkulu, iBhayibheli. Ukugcwalisa ingqondo

yakho ngemicabango eyakha-yo ongayithola ezindabeni ezi-seBhayibhelini kungakwenzauzizwe ungcono. (IHubo 1:1-3)Ungathola ukusikisela kokufu-nda iBhayibheli ngendlela ene-nzuzo emakhasini athi “Isibone-lo Esihle” emqulwini ngamu-nye wale ncwadi. Ekhasini 227,uMqulu 2, uzobona nanendlelaumphostoli uPawulu ayinqobangayo imizwa engafanele aye-ba nayo ngezinye izikhathi nge-nxa yokungapheleli.

=“UJehova useduze nalabo abaphukile

enhliziyweni; futhi uyabasindisaabanomoya ochobozekile.”—IHubo 34:18.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

94 intsha iyabuza

Bhala phansi indlelaozizwa ngayo laphoudabukile nokuthi yiniocabanga ukuthi iyimba-ngela yokuba udabuke.Ngemva kwenyanga, fu-nda okubhalile. Ingabeisishintshile indlela ozi-zwa ngayo ngaleyo nto?Uma isishintshile, bhalaukuthi yini ekusizile.

ICEBISO�

Lapho UkudabukaKungapheli

URyan uthi, “Ngezinyeizinsuku ekuseni ngiye ngi-be nomuzwa wokuthi ku-ngangcono ngingavuki uku-ze kungadingeki ngibhekanenolunye usuku olungenanjo-ngo.” URyan unesifo sokuci-ndezeleka futhi akuyena ye-dwa. Ukuhlola kuveza ukuthiingane eyodwa kwezine ipha-thwa isifo esithile sokucindezele-ka ingakabi ndala.

Ungathola kanjani ukuthi unasoyini isifo sokucindezeleka? Ezinye izimpa-wu ziba ukushintsha okukhulu kwemizwa ne-ndlela owenza ngayo izinto, ukuzehlukanisa nabantu, ukunga-thandi kwenza lutho, ukushintsha okuphawulekayo endleleni

Uma utholausizo futhiwenza umzamo,ungaphumaemgodini ojulileowukudabuka

Ukuze ngizizwe ngingcono, nazi izinto engingazenza:

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Ukuchitha isikhathi nalaba bangane abalandelayokuzongisiza nginciphise ukudabuka:

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

odla ngayo nolala ngayo kanye nemizwa enamandla yokunga-bi yinto yalutho noma ukuzizwa unecala kungadingekile.

Yiqiniso, cishe wonk’ umuntu uba nazo ezinye zalezi zi-mpawu ngezikhathi ezithile. Kodwa uma ziqhubeka amasontoamaningana, kunganjani ucele kubazali bakho ukuba ubonanenodokotela? Udokotela angakwazi ukubona ukuthi ukudabukakwakho kubangelwa ukugula yini.�

Uma unaso isifo sokucindezeleka, ungabi namahloni. La-pho abaningi esibaphethe belashwa, baye baqala ukuzizwa be-ngcono kakhulu—ngemva kwesikhathi eside becindezeleki-le! Kungakhathaliseki ukuthi ukudabuka kwakho kubangelwaukucindezeleka noma cha, khumbula amazwi aduduzayo eHu-bo 34:18: “UJehova useduze nalabo abaphukile enhliziyweni;futhi uyabasindisa abanomoya ochobozekile.”

� Lapho ukudabuka kungapheli, enye intsha iye icabange ukuzibulala. Uma ukewakucabanga, ungabe usachitha sikhathi, khuluma nomuntu omdala omethemba-yo.—Ukuze uthole ukwaziswa okwengeziwe, bheka iSahluko14 sale ncwadi.

‘‘ Lapho ngidabukile, kudingeka ngigwemeukuzehlukanisa.Yebo, kungase kudingeke ngibengedwa ukuze ngicabange kahle futhi mhlawumbengize ngikhale. Kodwa ngemva kwalokho, kudi-ngeka ngibe nabantu ukuze ngingabe ngisazi-cabanga izinto ebezingidabukisa.

’’—UChristine

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Kuthiwani uma udabukekakhulu kangangokuba uze wacabanga ukuzibulala?

96 intsha iyabuza

˘ Ingabe kuyasiza ukukhala?

˘ Ukuba nabantu kungakusiza kanjani ubhekanenokudabuka?

UCABANGANI?

Ukuphila kukaJobe kuyashintsha. Okokuqala, ulahleke-lwa izinto aziphilisa ngazo. Okwesibili, ushonelwa izingane za-khe. Okwesithathu, ungenwa isifo. Konke lokhu kwenzekangokushesha futhi engalindele. Ephelelwe yithemba, uthi:“Ngokuqinisekile umphefumulo wami uyakwenyanya ukuphilakwami.” Uzichaza ngokuthi ‘usuthi ihlazo kwaze kweqa futhiugcingcekile ukuhlupheka.’ (Jobe10:1, 15) Ngisho esehluphe-ka kanjalo, uJobe uyenqaba ukushiya uMdali wakhe. (Jobe 2:10) Izinguquko ezenzeka ekuphileni kwakhe azimenzi ashi-ntshe lokho ayikho. Ngakho uJobe uyisibonelo sokukhutha-zela.

Lapho unezinkinga, nawe ungase ‘ukwenyanye ukuphilakwakho.’ Noma kunjalo, ungazibonisa ungashintshi nakubaukuphila kwakho sekushintshile, uzimisele ngokuqinile uku-khonza uJehova uNkulunkulu njengoJobe. UJakobe wabhala:“Bhekani! Sithi bayajabula labo abaye bakhuthazela.Niye nezwa ngokukhuthazela kukaJobe futhi nabo-na umphumela uJehova awunikeza, ukuthi uJeho-va unothando futhi unesihe.” (Jakobe 5:11) Wa-mnakekela uJobe futhi uyakukhathalela nawe!

ISIBONELO ESIHLE

UJobe

14

Kunganingingavele nje

ngizibulale?

“KUNGCONO ngife kunokuba ngiphile.” Ubani owasho lamazwi? Ingabe umuntu owayengakholelwa kuNkulunkulu?Ingabe wayeseshiye uNkulunkulu? Ingabe uNkulunkulu wa-yesemshiyile? Cha. Ashiwo indoda eyayizinikele kuNkulunku-lu kodwa eyayicindezelekile, uJona.—Jona 4:3, Today’s En-glish Version.

IBhayibheli alisho ukuthi uJona wayesezozibulala. Nomakunjalo, amazwi akhe abuhlungu aveza iqiniso elisangulukisa-yo—ngezinye izikhathi ngisho nenceku kaNkulunkulu ingabalusizi.—IHubo 34:19.

Enye intsha izizwa icindezeleke kakhulu ize ibone kungco-no ukuba izibulale. Ingase izizwe njengoLaura oneminyakaengu-16, othi: “Sekuyiminyaka eminingi ngihlaselwa iziqubuzokucindezeleka. Ngiye ngicabange ukuzibulala.” Uma waziothile oke wathi ufuna ukuzibulala—noma uma wena uke wa-kucabanga—yini ongayenza? Ake sihlole ukuthi umcabangoonjalo ungabangelwa yini.

Izimbangela ZosiziYini engenza umuntu acabange ukuzibulala? Ziningana

izici ezingase zihileleke. Esinye sazo ukuthi siphila ‘ezikhathi-ni ezibucayi okunzima ukubhekana nazo’ futhi intsha eningiishesha kakhulu ukuzwela lapho icindezelwe izingcindezi zo-kuphila. (2 Thimothewu 3:1) Ukungapheleli kwethu nakhokungenza abanye bacabange kakhulu ngezinto ezimbi ngabonangabantu abaphila nabo. (Roma 7:22-24) Ngezinye izikha-thi lokhu kusuke kungenxa yokuphathwa kabi. Kwezinye izi-mo kubangelwa ukugula okuthile. Kwelinye izwe kulinganise-lwa ukuthi amaphesenti angaphezu kuka-90 abantu abazibu-lala ayenohlobo oluthile lwesifo sengqondo.�

Yiqiniso, sonke sibhekana nobunzima. IBhayibheli li-thi “yonke indalo iyaqhubeka ibubula kanyekanye futhi

� Nokho, kubalulekile ukuqaphela ukuthi iningi lentsha enesifo sengqondo alizi-bulali.

Kungani ngingavele nje ngizibulale? 99

isezinhlungwini kanyekanye.” (Roma 8:22) Le ndalo ihlanga-nisa nentsha. Eqinisweni, intsha ingacindezelwa kakhulu ize-nzakalo ezibuhlungu, njengalezi ezilandelayo:

˘ Ukufa kwesihlobo noma umngane˘ Izinkinga zasekhaya˘ Ukufeyila esikoleni˘ Ukwaliwa umuntu omthandayo˘ Ukuphathwa kabi (kuhlanganise nokuhlukunyezwa

emzimbeni noma ngokobulili)Kuyavunywa, cishe bonke abasha kuyabehlela okunye

kwalokhu okubalwe ngenhla. Kungani abanye bekwazi uku-

FUNDA OKWENGEZIWE NGALESIFUNDA OKWENGEZIWE NGALESI

SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 9SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 9100 intsha iyabuza

Ngisho namadoda nabesifazane abathembekileokukhulunywa ngabo eBhayibhelini babecindezelwaizinkathazo zokuphila ngezikhathi ezithile. Nazi ezinyeizibonelo.

URebheka: “Uma kungale ndlela, ngiphilelani?”—Genesise 25:22.

UMose: “Siza ungibulale ngokuphelele, . . .ngingayiboni inhlekelele yami.”—Numeri 11:15.

U-Eliya: “Jehova, susa umphefumulo wami, ngobaangingcono kunokhokho bami.”—1 AmaKhosi 19:4.

UJobe: “O ukube ubungangithukusa eShiyoli, . . . ukubeubungangilinganisela isikhathi futhi ungikhumbule!”—Jobe 14:13.

Isimo somuntu ngamunye kulaba abangenhlasashintsha saba ngcono ngendlela ababengayicabangi.Qiniseka ngokuthi kungenzeka okufanayo nakuwe!

uma uzizwa ucindezeleke kakhulu

phila nazo lezi zimo kunabanye? Abacwaningi bathi intshaefuna ukuzibulala isuke ingazi ukuthi ithatheni ihlanganisenani. Ngamanye amazwi, ibona ikusasa lifiphele. Ayifuni nge-mpela ukufa; ifuna nje ukuqeda ubuhlungu.

Ingabe Alikho Ikhambi?Kungenzeka wazi othile ofuna ukuqeda usizi lwakhe ka-

ngangokuba useke wathi ufuna ukuzibulala. Uma kunjalo, yiniongayenza?

Uma umngane wakho ecindezeleke kangangokuba usefu-na ukufa, mncenge ukuba afune usizo. Ngemva kokukhulumanaye, khuluma nomuntu omdala omethembayo, kungakha-thaliseki ukuthi umngane wakho uthini. Ungakhathazeki ngo-kuthi ningase nixabane. Uma uyibika le ndaba, ungase usindi-se ukuphila komngane wakho!

Kuthiwani uma kunguwe oke wacabanga ukuzibulala?Ungayifihli indlela ozizwa ngayo. Khuluma nothile—umzali,umngane nanoma ubani okukhathalelayo ozolalela izikhalozakho bese enza okuthile. Ngeke ulahlekelwe yilutho—kuna-lokho uyosizakala ngokukhuluma ngezinkinga zakho.�

Yiqiniso, izinkinga ngeke ziqedwe nje ukukhuluma nga-zo. Kodwa ukusekelwa umuntu omethembayo ozomtshelaokukukhathazayo kungaba yikho kanye okudingayo ukuzeube nombono oqondile ngesimo sakho. Kungakusiza ngi-sho nokuba uthole izixazululo.

Izinto ZiyashintshaLapho ucindezelekile, khu-

mbula lokhu: Kungakhathalise-ki ukuthi isimo sibonakala sisibikanjani, izinto zizoshintsha ngo-kuhamba kwesikhathi. Umhubi

� AmaKristu acindezelekile anolunyeusizo—abadala bebandla.—Jakobe 5:14, 15.

Kungani ngingavele nje ngizibulale? 101

Ukuzibulala akuthintikuphela lowo ozibulalayokodwa kubazwisaubuhlungu nalaboabamthandayo.

UBUWAZI . . . ?

uDavide, owayevame ukwehlelwa usizi, wathandaza kuNku-lunkulu wathi: “Ushintsh

´e ukulila kwami kwaba ukudansa

kimi.”—IHubo 30:11.Ngokuqinisekile, uDavide wayengalindele ukuthi uyohla-

le edansa. Ngenxa yalokho okwakumehlele, wayazi ukuthiizinkinga zokuphila ziyafika ziphinde zidlule. Uke wakubo-na lokho ngokuqondene nezakho izinkinga? Ezinye zingabo-nakala zingaphezu kwamandla—okwangaleso sikhathi. Ko-dwa bekezela. Izinto ziyashintsha, ngokuvamile zibe ngcono.Kwezinye izimo, izinkinga zingancipha ngezindlela obunge-ke uzicabange. Kokunye ungathola indlela yokubhekana nazoobungazange uyicabange. Iphuzu liwukuthi, izinkinga ezici-

ndezelayo ngeke zihlale phaka-de.—2 Korinte 4:17.

Ukubaluleka KomthandazoUmthandazo uyindlela eba-

luleke kakhulu yokukhulumanoNkulunkulu. UngathandazanjengoDavide: “O Nkulunkulungihlolisise, wazi inhliziyo yami.Ngihlole, wazi imicabango yami

Imizwa yosizi ifananamafu emvula—ngokuhambakwesikhathi iyaphela

102 intsha iyabuza

Uma uzizwa uphansi,vivinya umzimbangokuhamba usheshe.Ukuphumela ngaphandlenokuvivinya umzimbakungakwenza uzole futhiuthokoze.

ICEBISO�

Uma ngizizwa ngingelutho futhi ngingathandwa,ngizokhuluma no- (bhala igama lomuntu ongamthululelaisifuba sakho)

.................................................................................................................................

Esinye sezibusiso esingijabulisayo ekuphileni kwami

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

engincisha ukuthula, ubone ukuthi ikhona yini indlela ebange-la ubuhlungu kimi, ungihole ngendlela yaphakade.”—IHubo139:23, 24.

Umthandazo awuyona nje into yokukusiza ukuba ubheka-ne nezinkinga kuphela. Uyindlela yokukhuluma noBaba wa-kho osezulwini, ofuna ‘uthulule inhliziyo yakho’ kuye. (IHubo62:8) Cabanga ngala maqiniso ayisisekelo ngoNkulunkulu:

˘ Uyazazi izinto ezikwenza ucindezeleke.—IHubo103:14.˘ Ukwazi kangcono ngaphezu kokuba wena uzazi.—1Jo-

hane 3:20.˘ ‘Uyakukhathalela.’—1 Petru 5:7.˘ Ezweni lakhe elisha, uNkulunkulu “uyosula zonke izi-

nyembezi” emehlweni akho.—IsAmbulo 21:4.

=“Izicelo zenu mazaziwe nguNkulunkulu;

ukuthula kukaNkulunkulu okudlula konkeukucabanga kuyolinda izinhliziyo zenunamandla enu engqondo.”—Filipi 4:6, 7.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

˘ Ngisho nezinkinga ezinkulu kakhuluzingezesikhashana. Ukucabanga ngalokhokungakusiza kanjani?

˘ Ukuzibulala kuzidlulisela kanjani izinkingazomuntu komunye?

UCABANGANI?

Lapho Inkinga Ihlobene NempiloNjengoba kushiwo ngaphambili, ngokuvamile imizwa yo-

kuzibulala ibangelwa uhlobo oluthile lokugula. Uma kunjalongawe, ungabi namahloni okufuna usizo. UJesu wathi abagu-layo badinga udokotela. (Mathewu 9:12) Okuhle ukuthi izifoeziningi zingelashwa. Futhi ukwelashwa kungakusiza ukubauzizwe ungcono!�

IBhayibheli linikeza isithembiso esiduduza ngempela—ukuthi ezweni elisha likaNkulunkulu, “akekho ohlala khonaoyothi: ‘Ngiyagula.’ ” (Isaya 33:24) UNkulunkulu uthi ngalesosikhathi, “izinto zangaphambili ngeke zikhunjulwe, futhi ngekezifike enhliziyweni.” (Isaya 65:17) Okwamanje, yenza okuse-mandleni akho ukuze ubhekane nezinselele zokuphila, uqinise-ka ngokuthi ngesikhathi sikaNkulunkulu esifanele, ukucinde-zeleka kuyoba into yesikhathi esidlule.—IsAmbulo 21:1-4.

� Ukuze uthole amaphuzu engeziwe, bheka iSahluko13 sale ncwadi.

‘‘ Ngezinye izikhathi, ngangicindezelekakakhulu ngize ngifune ukufa, kodwa manjesekuhamba kahle ngoba ngiye ngaphikelelangithandaza futhi ngelashwa.

’’—UHeidi

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Abazali bakho bafuna ukwaziyonk’ into ngokuphila kwakho—ngisho nezinto ofuna ba-ngazazi. Ungakwazi yini ukugcina izinto ezithile ziyimfihlo?

104 intsha iyabuza

15

Ingabe akulungileukufuna isikhathisokuba ngedwa?

NGESIKHATHI usemncane, cishe wawungenandaba nokubanesikhathi sokuba wedwa. Uma ingane yakini encane inge-na iphonseka ekamelweni lakho, wawungabi nankinga. Umaabazali bakho bekubuza umbuzo, wawuwuphendula ngapha-ndle kwenkinga. Ngaleso sikhathi, wawungafihli lutho. Manjeungase ufise ukugcina ezinye izinto ziyimfihlo. “Ngiyathandaukuba kube nezinto engizigcina kimi,” kusho uCorey onemi-nyaka engu-14. Asibheke izimo ezimbili lapho kungase kubenzima khona lokhu.

Lapho Ufuna Ukuba WedwaZiningana izizathu ezizwakalayo zokufuna ukuba wedwa.

Mhlawumbe ufuna ‘ukuphumula kancane.’ (Marku 6:31)Noma, lapho ufuna ukuthandaza, ungase “[ungene] ekame-lweni lakho, futhi ngemva kokuvala umnyango, uthandazekuYihlo,” njengoba uJesu atshela abafundi bakhe. (Mathewu6:6; Marku1:35) Inkinga iwukuthi lapho uzivalela ekamelwe-

ni lakho (uma unalo), abazali ba-kho bangase bangacabangi uku-thi uyathandaza! Kanti nezinga-ne zakini zingase zingakuqo-ndi lapho uthi ufuna ukuba we-dwa.

Faka u-� eceleni kwendlela ongazizwa ngayo kulezizimo ezilandelayo:

1. Usekamelweni lakho, umnyango uvaliwe, kungenaingane yakini iphonseka ingazange ingqongqoze.

O ‘Akunankinga. Nami ngezinye izikhathi ngiyangenaekamelweni lakhe ngingangqongqozanga.’

O ‘Yaze yadelela! Ibizokwenzenjani ukube bengingagqokile?’

2. Usanda kungena endlini, bobabili abazalibakho baqala ukukuhloma imibuzo. “Ubukuphi?Ubuyokwenzani? Ubuhamba nobani?”

O ‘Akunankinga. Ngivame ukubatshela yonk’ into.’

O ‘Hawu bakithi! Abazali bami abangethembi!’

ı

106 intsha iyabuza

Uma ungabafihleli izintoabazali bakho, ngekebasole lutho ngawe.

UBUWAZI . . .?

Ongakwenza. Kunokuba ulwe nabanye ngoba ufuna uku-ba wedwa, yenza okulandelayo:

˘ Ngokuqondene nezingane zakini, zibekele imithethoenengqondo ukuze ukwazi ukuba nesikhathi sokuba wedwa.Uma kudingeka, cela abazali bakho bakusize ngalokhu.�

˘ Ngokuqondene nabazali bakho, zama ukuqonda umbo-no wabo. “Ngezinye izikhathi abazali bami bayabheka uku-thi ngenzani,” kusho uRebekah oneminyaka engu-16. “Kodwauma ngikhuluma iqiniso, ukube bengingumzali bengizoyihlolaingane yami ukuthi yenzani—ikakhulukazi njengoba ngiza-zi izilingo intsha ebhekana nazo namuhla!” NjengoRebekah,ungathola yini ukuthi abazali bakho bakhathazwa yini nge-mpela?—IzAga 19:11.

˘ Zibuze ngobuqotho: ‘Kukhona yini engikwenzayookwenza abazali bami bacaba-nge ukuthi ngiyaganga laphongizivalele ekamelweni? Inga-be kunezinto engizifihlayo ngo-kuphila kwami ezibenza bafu-ne izindledlana zokuthola uku-thi ngenzani?’ Uma impenduloyakho kule mibuzo ingucha ko-dwa abazali bakho bebona-kala bengakwethembi, batshelengomoya ophansi nangenhlo-nipho ukuthi uzizwa kanjani.

� Ukuze uthole amaphuzu engeziwe,bheka iSahluko 6 sale ncwadi.

= “Yenza konke okusemandleni akho ukubauzinikele wamukeleka kuNkulunkulu,

isisebenzi esingenamahloni ngalutho.”—2 Thimothewu 2:15.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ingabe akulungile ukufuna isikhathi sokuba ngedwa? 107

Lapho ukhuluma nabazalibakho ngesikhathisokuba wedwa,ungakhonondi. Batsheleokukukhathazayo. Uyiniumehluko? Umaukhononda ubatshelalokho ocabanga ukuthibakwenza kabi. Umausho okukukhathazayo,wenza nikwazi ukutholaizixazululo.

ICEBISO �

Lalelisisa ukuthi yini ebenza bakhathazeke, uqiniseke ukuthiakukho okwenzayo okubenza bakusole.—Jakobe1:19.

Lapho Wakha AbanganeLapho usakhula, kuvamile ukuba wakhe ubungane naba-

ntu okungebona abakini. Kuvamile nokuba abazali bakho ba-zibuze ukuthi obani abangane bakho nokuthi wenzani laphounabo. Kodwa ngezikhathi ezithile ungase ubone sengathibakhathazeka ngokweqile. “Ngifuna ukusebenzisa umakhale-khukhwini ne-e-mail yami ngaphandle kokuba abazali bamibalokhu bengigadile, bebuza ukuthi ngikhuluma nobani,” ku-sho u-Amy oneminyaka engu-16.

Ongakwenza. Kunokuba uvumele abangane bakuhluka-nise nabazali bakho, zama okulandelayo:

˘ Yisho ukuthi obani abangane bakho, uqiniseke noku-thi abazali bakho bayajwayelena nabo. Angithi ungase unga-thandi lapho abazali bakho belokhu bekubuza imibuzo ngabo,manje uthi abenzenjani uma bengabazi? Khumbula, uma aba-zali bakho bebazi abantu ochitha isikhathi nabo, cishe bayo-khululeka ngohlobo lwabangane olukhethayo.

˘ Thembeka kuwe ngokwakho: Ingabe inkinga iwukubanesikhathi sokuba wedwa noma iwukuthi kunezinto ozifihla-yo? UBrittany oneminyaka engu-22 uthi: “Uma uhlala ekha-ya bese kuba nento ekhathaza abazali bakho, kufanele uzibu-ze, ‘Engikwenzayo akukubi, pho kungani kufanele ngikufihle?’Ngakolunye uhlangothi, uma kudingeka ukufihle, kusho uku-thi kukhona okushay’ amanzi.”

‘‘ Abazali abafuni wehlelwe izinto ezimbi,futhi ngezikhathi ezithile ungabona sengathibazigaxa ezindabeni zakho. Kubonakalakuwukungacabangeli. Kodwa iqiniso liwukuthiukube bengingumzali, cishe bengiyokwenzaokufanayo.

’’—U-Alana

108 intsha iyabuza

Ukuze ngenze abazali bami bangethembe (noma baphindebangethembe), ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Isikhathi SokubaWedwa Nawe

Manje uzoba nethubalokucabanga ngezixazulu-lo zesimo esithile esikukha-thazayo ngendaba yokubawedwa. Emigqeni engeza-nsi, bhala izimpendulo ze-mibuzo elandelayo:

Isinyathelo Sokuqala: Thola ukuthi inkinga iyini.Yiziphi izinto ongathanda ukuzigcina kuwe ungazikhulumi?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Ukwethenjwa kufananomholo—kumelweukusebenzele

Isinyathelo Sesibili: Cabangela umbono wabazali ba-kho. Ucabanga ukuthi yini ngempela ebenza bakhathazeke?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

Isinyathelo Sesithathu: Thola izixazululo. Iyiphi indlelaongase wenze ngayo le nkinga ibe yimbi kakhulu ungahlosile?Iziphi izinguquko ongazenza maqondana nenkinga oyibhalengenhla? Yini ongathanda abazali bakho bayenze ngalokhookukukhathazayo?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

Isinyathelo Sesine: Khuluma. Chaza indlela ongaqalangayo ingxoxo ephathelene nokuba wedwa nabazali bakho.

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe omunye wabazalibakho useshonile? Uma kunjalo, ungayitholaphi induduzo?

110 intsha iyabuza

˘ Kungani abazali bakho benelungelo lokufunaukwazi ngokuphila kwakho?

˘ Imizamo yakho yokuthuthukisa ikhonolokukhulumisana nabazali bakho ingakusizakanjani ekukhulumeni nabanye abantu abadalalapho usukhulile?

UCABANGANI?

ZIMBALWA izinto ekuphileni eziyoke zikuzwise ubuhlunguukudlula ukushona komzali. Ngemva kokushona kwakhe, ku-ngase kudingeke ulwe nemizwelo ehlukahlukene ongakaze ubenayo. UBrian, owayeneminyaka engu-13 lapho uyise ebulawaisifo senhliziyo, uthi, “Ngobusuku esezwa ngabo, akukho esa-singakwenza ngaphandle kokukhala nokugonana.” UNatalie,owayeneminyaka eyishumi lapho uyise ebulawa umdlavuza,

16

Ingabe kuvamile ukubalusizi njengami?

“Lapho kushona umama, ngazizwa ngiseledengwane. Nguyena owayenza umkhayawakithi ubumbane.”—UKaryn.

Nakuba lesi sahluko sikhuluma ngokukhethekilengokushonelwa umzali, izimiso okukhulunywa ngazoziyasebenza nalapho kushone noma iliphi ilungu lomkhayanoma umngane oseduze.

uyakhumbula: “Ngangingazi ukuthi kufanele ngizizwe kanjani.Ngakho akukho engakuzwa. Ngangindikindiki.”

Ukufa kusithinta ngezindlela ezingafani. IBhayibheli lithi“yilowo nalowo” ‘unenhlupho yakhe nobuhlungu bakhe.’ (2 Izi-Kronike 6:29) Unalokho engqondweni, ake ucabange indlelaukushona komzali wakho okukuthinte ngayo wena. Ngezansi,chaza (1) indlela owazizwa ngayo lapho uzwa okokuqala ukuthiumzali wakho ushonile (2) nendlela ozizwa ngayo manje.�

ı 1 ...............................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

2 ..............................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

Mhlawumbe izimpendulo za-kho zibonisa ukuthi usuqala uku-ba ngcono ngokwezinga elithi-le. Kungokwemvelo lokhu. Aku-shoukuthi usumkhohliwe umzaliwakho. Ngakolunye uhlango-thi, ungase uthole ukuthi usa-buzwa njengasekuqaleni ubuhlu-ngu noma usubuzwa nakakhulu.Kungenzeka nokuthi ubuhlungu

� Uma kunzima okwamanje ukuphendu-la le mibuzo, ungase uzame ukuyiphendulangesinye isikhathi.

‘‘ Ngayifihla indlela engangizizwa ngayo.Kwakuyoba ngcono ukube ngakhuluma ngayo.Ngangiyobhekana kangcono nosiziengangikulo.

’’—UDavid

112 intsha iyabuza

Ukukhala akusho ukuthiubuthaka. Ngishonamadoda aqinilenjengo-Abrahama,uJosefa, uDavide noJesuakhala izinyembezi laphoesosizini.—Genesise23:2; 50:1; 2 Samuweli1:11, 12; 18:33; Johane11:35.

UBUWAZI . . .?

UCHANTELLE‘‘ Ubaba wayesegule cishe iminyaka emihla-nu, futhi impilo yakhe yayiwohloka. Ngangi-neminyaka engu-16 lapho ezibulala.

Ngemva kwalokho, umama wasichazelakonke okwakwenzeka. Waze wasivumelanokuba senze izinqumo mayelana nom-ngcwabo. Lokho kwenza izinto zaba lulakithi. Ngicabanga ukuthi izingane azitha-ndi ukufihlelwa izinto—ikakhulu izintoezinkulu njengale. Ngokuhamba kwesi-khathi, ngakwazi ukukhuluma ngoku-khululekile ngokushona kukababa.Noma nini lapho kuthi angikha-le, ngangivele ngiye ndawa-na-thize noma kumnganewami ngikhale. Iselulekosami siwukuthi: Uma ufunaukukhuluma ngakho, khu-luma nomkhaya wakini na-bangane bakho. Noma yiniofuna ukuyenza ukuze uve-ze usizi lwakho, yenze.’’

ULEAH‘‘ Lapho ngineminyaka engu-19,umama washaywa unhlangothi kabuhlu-ngu futhi washona ngemva kweminyakaemithathu. Lapho eseshonile, ngaba no-muzwa wokuthi kufanele ngiqine.Kwakungaba nzima kakhulukubaba ukube angizangengiqine.

Ngesikhathi ngisemnca-ne, umama wayehlale ena-mi njalo lapho ngigula

noma ngingazizwa kahle. Ngiyakhumbula ukuthi kwakunjanilapho engithinta ngezandla zakhe ehlola ukuthi angiphethweyini umkhuhlane. Kuba buhlungu lapho ngikhumbula ukuthiakasekho. Ngiye ngiyifihle indlela engizizwa ngayo futhi lokhokuyangilimaza. Ngakho ngezinye izikhathi ngibuka izithombeukuze ngikhale. Ukukhuluma nabangane nakho kuyangisiza.IBhayibheli lithembisa ukuthi abafileyo bayovuselwa emhlabenioyipharadesi. (Johane 5:28, 29) Uma ngicabanga ngethembalokuphinde ngibone umama—futhi uma ngicabanga ngalokhookudingeka ngikwenze ukuze ngimbone—usizi luyancipha.’’UBETHANY‘‘ Ngifisa sengathi ngingakhumbula ngitshelaubaba ukuthi ‘ngiyamthanda.’ Ngiyaqiniseka ukuthingamtshela, kodwa angikhumbuli ngimtshela futhi ngi-ngathanda ukukhumbula.Washona ngineminyaka emi-hlanu kuphela.

Ubaba washaywa unhlangothi elele, waphuthunyiswaesibhedlela. Lapho ngivuka ngakusasa ekuseni, wayeseshoni-

le. Ngemva kwalokho, kwaku-ngelula ukukhuluma ngobaba,kodwa kamuva ngaqala ukujabu-la lapho kuxoxwa ngaye ngobalokho kungenze ngamazi ka-ngcono. Kunoma ubani oshone-lwe umzali ngithi, jabulela izikha-thi owaba nazo nomzali wakhofuthi ubhale phansi izinto ozi-khumbulayo ukuze ungazikho-hlwa. Yenza konke ongakwenzaukuze wakhe ukholo lwakho fu-thi ube khona lapho umzali wa-kho evuswa ezweni elisha lika-Nkulunkulu.’’

obuzwayo buyancipha, bese uzwa ubuhlungu obukhulu ku-ngazelelwe, njengalapho amagagasi eshayeka ogwini kungali-ndelekile. Nalokhu kungokwemvelo—ngisho noma kwenzekangemva kweminyaka umzali wakho ashona. Umbuzo uwuku-thi, Ungabhekana kanjani nosizi lwakho—kungakhathalisekiukuthi lunjani?

Ungazibambi izinyembezi! Ukukhala kudambisa ubuhlu-ngu. Nokho, ungase uzizwe njengo-Alicia. Wayeneminyakaengu-19 lapho kushona unina. Uyalandisa, “Ngangicabangaukuthi uma ngidabuka kakhulu, abanye bazocabanga ukuthianginalo ukholo.” Kodwa cabanga: UJesu Kristu wayeyindodaephelele eyayinokholo oluqinile kuNkulunkulu. Kodwa laphokufa umngane wakhe amthandayo uLazaru, “wakhala izinye-mbezi.” (Johane 11:35) Ngakho ungesabi ukukhala. Akushoukuthi awunalo ukholo! U-Aliciauthi: “Ekugcineni, ngakhala. Ka-khulu. Nsuku zonke.”�

Lungisa imizwa yecala.

� Ungacabangi ukuthi kumelwe nakanja-ni ukhale ukuze ubonise usizi lwakho. Aba-ntu baluveza ngezindlela ezingafani usizilwabo. Okubalulekile yilokhu: Uma ufike-lwa izinyembezi, yazi ukuthi cishe “isikhathisokukhala.”—UmShumayeli 3:4.

Usizi lungafana namagagasiashayeka ogwiningokungalindelekile

Ingabe kuvamile ukuba lusizi njengami? 115

Bhala phansi. Ukubhalaizinto ozikhumbulayongomzali wakhoongasekho kungakusizakakhulu ukubaubhekane nosizi.

ICEBISO �

Bhala izinto ezijabulisayo ozikhumbulayo ngomzali wakho.

ı ���������������������������������������������������������� ����������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Bhala izinto ofisa sengathi ngabe wazitshela umzali wakhongesikhathi esaphila.

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ake sithi ingane yakini encane izizwa inecala ngokushonakomzali wenu. Bhala amazwi ongayiduduza ngawo.(Lokhu kungakusiza nawe ukuba ube nombono oqondilengemizwa yecala onayo.)

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Bhala izinto ezimbili noma ezintathu ofisa sengathi ngabeubuzazi ngomzali wakho oshonile, bese ucela ukuxoxangenye yazo nomzali wakho osaphila.

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Funda izEnzo 24:15. Ithemba elikuleli vesi lingakusizakanjani ukuba ubhekane nokushona komzali wakho?

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

bhala okucabangayo

116 intsha iyabuza

“Njalonje ngangiya kumama esitezi esiphezulungifike ngimqa-bule ngimtshele ukuthi alale kahle,” kusho uKaryn, owayene-minyaka engu-13 lapho eshonelwa unina. “Ngobunye ubusukuangiyanga. Ngakusasa ekuseni, umama washona. Kungazwa-kala kungenangqondo, kodwa ngizizwa nginecala ngokungayikuye ngalobuya busuku bakhe bokugcina—nangenxa yezintoezenzeka ngakusasa ekuseni. Ubaba wayehambe ngomsebe-nzi futhiwashiya minanodadewethuukuba sinakekele umama.Kodwa sephuza ukuvuka ekuseni. Lapho ngiya ekamelweni,ngathola umama engasaphefumuli. Ngezwa ubuhlungu obu-khulu ngoba ngesikhathi ubaba ehamba wayesaphila!”

NjengoKaryn, kungenzeka uzizwa unecala ngezinto onga-zange uzenze. Ungaze uzishaye ngokulokhu uthi “ukube.”‘Ukube ngamtshela ubaba ukuba aye kudokotela.’ ‘Ukube nga-sheshe ngayombheka umama.’ Uma uhlushwa imicabangoenjalo, khumbula lokhu: Kuyinto evamile ukuzisola ngezintoofisa sengathi ngabe wazenza ngendlela ehlukile. Iqiniso liwu-kuthi, wawuyozenza ngendlela ehlukile ukube wawazi ukuthikwakuzokwenzekani. Kodwa wawungazi. Ngakho, akufaneleubenomuzwawecala.Umzaliwakhoakafangangenxayakho!�

Khuluma ngemizwa yakho. IzAga 12:25 zithi: “Ama-zwi amnandi ayokwenza ujabule.” (Today’s English Version)

� Uma imicabango enjalo iqhubeka ikuhlupha, khuluma ngayo nomzali wakho osa-phila noma omunye umuntu omdala. Ngokuhamba kwesikhathi uyozizwa kangcono.

Lapho ngicindezelwe usizi, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami osaphilangale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Ukugwinya itshe kungase kwenze kube nzima ngawe uku-ba ubhekane nosizi lwakho. Ngakolunye uhlangothi, ukuxo-xa ngemizwa yakho nothile omethembayo kuyokwenza uthole“amazwi amnandi” esikhuthazo ngesikhathi owadinga ngasongempela.

Khuluma noNkulunkulu. Cishe uyozizwa kangcono ka-khulu ngemva ‘kokuthululela inhliziyo yakho’ kuJehova uNku-lunkulu ngomthandazo. (IHubo 62:8) Umthandazo awuyonaindlela yokukwenza uzizwe ungcono. Usuke ukhuluma “no-Nkulunkulu wenduduzo yonke, osiduduza osizini lwethu lo-nke.” (2 Korinte 1:3, 4) Enye indlela asiduduza ngayo iZwi la-khe, iBhayibheli. (Roma 15:4) Kunganjani ube nohlu lwemi-Bhalo ekududuzayo?�

Usizi alupheli nje ngobusuku obubodwa. Kodwa iBhayibhelilingasiduduza ngoba lisiqinisekisa ngokuthi ezweni elisha uNku-lunkulu alithembisayo, “ukufa ngeke kusaba khona, noma ukuli-la noma ukukhala noma ubuhlungu ngeke kusaba khona.” (IsA-mbulo 21:3, 4) Ukuzindla ngezithembiso ezinjengalesi kungaku-siza nawe ukwazi ukuphila nosizi lokushonelwa umzali wakho.

� Abanye baye baduduzwa yile miBhalo elandelayo: IHubo 34:18; 102:17; 147:3;Isaya 25:8; Johane 5:28, 29.

=“[UNkulunkulu] uyosula zonke izinyembezi

emehlweni abo, ukufa ngeke kusaba khona,noma ukulila noma ukukhala noma

ubuhlungu ngeke kusaba khona. Izintozangaphambili zidlulile.”—IsAmbulo 21:4.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

118 intsha iyabuza

˘ Kungani kukuhle ukucabanga ngezikhathi ezimnandiowazijabulela nomzali wakho ongasekho?

˘ Kungani ukubhala izinto ozikhumbulayo kungakusizaukuba ubhekane nosizi?

UCABANGANI?

Bhala izimfanelo ezintathu ofuna umngane wangempelaabe nazo. Bhala ukuthi yini ongayenza ukuze ube nazo lezozimfanelo noma uzithuthukise.

imizwa yami2OKUPHATHELENE NAWE SIQU

ı

119

3NGAPHAKATHI NANGAPHANDLE KWEKILASI121 Ukukhuluma Ngokholo Lwakho128 Ukubhekana Nokucindezeleka134 Ukusishiya Phansi Isikole142 Othisha150 Isikhathi156 Amasiko

17

Kunganingesaba

ukukhulumangokholo

lwamiesikoleni?

“Sekuke kwavela amathuba amahle kakhulu okubangikhulume ngezinkolelo zami esikoleni. Kodwaangiwasebenzisanga.”—UKaleb.

“Uthisha wethu wasibuza ekilasini ukuthi sicabanganingokuziphendukela kwemvelo. Ngabona ukuthi ithubaelihle kakhulu leli lokuba ngikhulume ngokholo lwami.Zavele zayima emthumeni, ngathula du. Ngemvakwalokho, ngaphatheka kabi kakhulu.”—UJasmine.

121

UMA ungumKristu osemusha, kungenzeka uyakuqonda oku-shiwo uKaleb noJasmine. Kungenzeka ukuthi njengabo, naweuyawathanda amaqiniso aseBhayibhelini owafundile. Ungaseufune ngisho nokuwaxoxela abanye. Noma kunjalo, ungase we-sabe ukukhuluma. Kodwa ungakwazi ukuqunga isibindi. Kanja-ni? Thatha izinyathelo ezilandelayo:

1. Thola ukuthi yini oyesabayo. Lapho ucabanga ngoku-khuluma ngokholo lwakho, kulula ukucabanga ukuthi izintongeke zihambe kahle! Nokho, ngezinye izikhathi ungakunciphi-sa ukwesaba ngokumane uyibhale phansi into oyesabayo nomaukhulume ngayo nothile.

Qedela umusho olandelayo:˘ Uma ngingase ngikhulume ngezinkolelo zami esikoleni,

nakhu engesaba ukuthi kungenzeka: ı ....................................

..................................................................................................

Kungakududuza ukwazi ukuthi kungenzeka nenye intshaengamaKristu iyesaba njengawe. Ngokwesibonelo, uChristo-pher oneminyaka engu-14 uyavuma: “Ngesaba ukuthi ezinyeizingane zizongigcona futhi zihlekise ngami.” UKaleb, okukhulu-nywe ngaye ekuqaleni, uthi: “Ngangesaba ukuthi omunye uzo-buza umbuzo engingeke ngikwazi ukuwuphendula.”

2. Yamukela inselele. Ingabe ukwesaba kwakho akuna-sizathu? Akunjalo ngempela, njengoba kukhumbula u-Ashley

oneminyaka engu-20. Uthi:“Ezinye izingane zazishaya se-ngathi zifuna ukwazi ngezi-nkolelo zami. Kodwa kamu-va zingibhuqe futhi zihleki-se ngami.” UNicole onemi-nyaka engu-17 uthi: “Omunyeumfana wafunda ivesi elithi-le eBhayibhelini lakhe nakwe-lami, wathola ukuthi amaga-ma awafani. Wathi iBhayibheli

122 intsha iyabuza

Ezinye izingane ofundanazo zingakuthandangoba unamathelaezindinganiswenizeBhayibheli zokuziphatha,kodwa zingase zibenamahloni okukubuzangezinkolelo zakho.

UBUWAZI . . .?

lami lishintshiwe. Kwavele koma amathe! Ngangingazi ukuthingithini.”�

Izimo ezinjengalezi zingase zikwethuse! Kodwa kunokubauzibalekele, bhekana nazo—ziyingxenye yokuphila kwakho ko-buKristu. (2 Thimothewu 3:12) “UJesu wathi abalandeli bakhebayoshushiswa,” kusho uMatthew oneminyaka engu-13, “nga-kho asikwazi ukulindela ukuba bonk’ abantu basithande ngenxayezinkolelo zethu.”—Johane 15:20.

3. Cabanga ngezinzuzo. Kukhona yini okuhle ongakuzu-za lapho ubhekene nesimo esivivinyayo? U-Amber onemi-nyaka engu-21 ucabanga kanjalo. Uthi: “Kunzima ukuchaze-la abantu abangalihloniphi iBhayibheli ngokholo lwakho ko-dwa kuyakusiza ukuba uziqonde kangcono izinkolelo zakho.”—Roma 12:2.

Phinde ubheke isimo obhale ngaso eSinyathelweni Soku-qala. Cabanga ngezinto okungenani ezimbili ezinhle ongazi-zuza kuleso simo, uzibhale ngezansi.

1 ...............................................

2 ...............................................

Ukusikisela: Ukukhulumangokholo lwakho kungakunci-phisa kanjani ukucindezela ko-ntanga? Kuyokuthinta kanja-ni ukuzethemba kwakho? Indlela

� Izinguqulo zeBhayibheli zisebenzisaamagama angafani. Nokho, ezinye zinama-thele kakhulu ezilimini zokuqala okwalo-tshwa ngazo iBhayibheli.

=“Ngaso sonke isikhathi nikulungele

ukuvikela phambi kwabo bonke abafunangenkani isizathu sethemba elikini, kodwa

nenze kanjalo ngomoya omnenenangenhlonipho ejulile.”—1 Petru 3:15.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Kungani ngesaba ukukhuluma ngokholo lwami esikoleni? 123

Kunokuba utshele ofundanabo ukuthi yiniokufanele nokungafanelebayikholelwe, yishongesibindi lokhookukholelwayo nokuthikungani unomuzwawokuthi kunengqondo.

ICEBISO �

ozizwa ngayo ngoJehova uNkulunkulu? Indlela azizwa ngayongawe?—IzAga 23:15.

4. Zilungiselele. “Inhliziyo yolungileyo iyazindla ukuze iphe-ndule,” kusho izAga 15:28. Ngaphandle kokucabanga ngalo-kho ozokusho, zama ukucabanga imibuzo ongase ubuzwe yona.Cwaninga ngayo, ulungiselele indlela ongathanda ukuphendulangayo.—Bheka ishadi elithi “Lungiselela Izimpendulo Zakho,”ekhasini 127.

5. Qala. Lapho usukulungele ukukhuluma ngezinkolelo za-kho, ungaqala kanjani? Kunezindlela ongakhetha kuzo. Uku-khuluma ngokholo lwakho kuthi akufane nokubhukuda: Aba-nye abantu bangena kancane kancane emanzini; abanye bavelebagxumele kuwo. Ngokufanayo, ungaqala ingxoxo ngokukhulu-ma ngento engaphathelene nenkolo, uzwe amanzi ngobhoko.Kodwa uma ukhathazeka kakhulu ngokuthi kukhona okunge-ke kuhambe kahle, kungaba ngcono uvele ‘ugxumele phakathi.’(Luka 12:11, 12) “Ukucabanga ngokukhuluma ngokholo lwami

124 intsha iyabuza

˘ “Uhlela ukwenzani ngamaholide?” [Ngemvakwempendulo, mtshele izinhlelo zakho ezingokomoya,njengokuya emhlanganweni omkhulu noma ukwandisainkonzo.]

˘ Yisho izindaba ezisematheni, bese uyabuza: “Ukuzwilelokho? Ucabangani ngakho?”

˘ “Ucabanga ukuthi isimo sezwe sezimali [noma enyeinkinga] singasimama? [Lindela impendulo.] Kunganiuzizwa kanjalo?”

˘ “Ingabe uyasonta?”

˘ “Ucabanga ukuthi ukuphila kwakho kuyobe kunjanieminyakeni emihlanu kusukela manje?” [Ngemvakwempendulo, mxoxele ngemigomo yakho engokomoya.]

imibuzo yokuqala ingxoxo

Ingane engifunda nayo engingayixoxela ngezinkolelozami u-[bhala okungenani igama lengane eyodwa]

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Isihloko engicabanga ukuthi angasithanda kakhulu

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

kwakuhlale kunzimakunokukhuluma nga-lo,” kusho u-Andrew onemi-nyaka engu-17. “Lapho ingxoxo isiqalile, kwakuba lula kunalo-kho engangikucabangile!”�

6. Hluzeka. USolomoni wabhala: “Abantu abahluzekile ba-yacabanga njalo ngaphambi kokuthatha isinyathelo.” (IzAga 13:16, Today’s English Version) Njengoba nje ubungeke ugxu-mele emanzini angajulile, qapha ungagxumeli ezimpikiswa-neni ezingenangqondo. Khumbula, kunesikhathi sokukhulu-ma nesikhathi sokuthula. (UmShumayeli 3:1, 7) Ngisho noJesu

� Bheka ibhokisi elithi “Imibuzo Yokuqala Ingxoxo,” ekhasini elandulele.

Ukukhuluma ngokholo lwakho kufananokubhukuda. Ungakhetha ukungenaemanzini kancane kancane—nomaungavele ugxumele kuwo!

wenqaba ukuphendula imibuzo ngezinye izikhathi.—Mathewu26:62, 63.

Uma ukhetha ukuphendula, phendula ngokuhlakanipha fu-thi ufushanise. Ngokwesibonelo, uma ofunda naye ekubuzaethi: ‘Kungani ungabhemi?’ vele uthi: ‘Yingoba angifuni uku-ngcolisa umzimba wami!’ Ungazinqumela ukuthi uyamchazelayini izinkolelo zakho kabanzi, kuye ngokuthi usabela kanjani.

Izinyathelo eziyisithupha okukhulunywe ngazo kulesi sahlu-ko zingakusiza ukuba ‘ukulungele ukuvikela’ ukholo lwakho.(1 Petru 3:15) Yiqiniso, ukuba okulungele akusho ukuthi ngekewesabe. Kodwa u-Alana oneminyaka engu-18 uthi: “Ukukhu-luma ngezinkolelo zakho ngisho noma wesaba kukwenza uzi-zwe sengathi ufeze okuthile—usuke ukunqobile ukwesaba kwa-kho wakhuluma ngisho noma bekungase kungakuhambeli ka-hle. Uma kukuhambele kahle, uyozizwa kangcono nakakhulu!Uyojabula ngokuthi uye waqunga isibindi wakhuluma.”

‘‘ Ngesikhathi ngisemncane, ngangingafuni ukwe-hluka kwezinye izingane. Kodwa ngaqala ukubo-na indlela ukholo lwami olungisiza ngayo ukubangiphile ukuphila okungcono. Lokho kwangisizangaba nesibindi ngokwengeziwe—ngaziqhayisangalokho engikukholelwayo.

’’—UJason

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe ucindezelekileesikoleni? Thola indlela ongabhekana ngayo naleso simo.

126 intsha iyabuza

˘ Yini engase ibe imbangela yokuba ofunda nabobahlekise ngezinkolelo zakho?

˘ Uma unquma ukukhuluma ngezinkolelo zakho,kungani kubalulekile ukukhuluma ngokuzethemba?

UCABANGANI?

lungiselelaizimpendulo zakho

umbuzo impendulo umbuzo olandelayo impendulo

Ukusikisela: Xoxa ngaleli shadi nabazali bakho nezinye izingane ezingama-Kristu. Ligcwalise. Cabanga ukuthi imiphi eminye imibuzo abangayibuzaofunda nabo, bese ulungiselela izimpendulo okuzoba lula ukuzichaza.

Kopisha

lokhu!

uk

un

ga

tha

thi

hla

ng

oth

i

Kunganiungalikhulekeliifulege? Awulithandiyini izwe lakini?

Ngiyalihlonipha izwe engihlala kulo,kodwa angilikhulekeli.

Kusho ukuthi ngekewalilwela izwe lakini?

Yebo, futhi nezigidi zoFakaziBakaJehova kwamanyeamazwe ngeke zilwe nezwelakithi.

iga

zi Kungani ungavumiukumpontshelwaigazi?

Ngiyavuma ukumpontshelwa uketsheziolungenangozi yokuthwala ingculazanoma ukusha kwesibindi. KodwaiBhayibheli lithi masidede egazini,yilokho engikwenzayo.

Kodwa ake sithi uzofa umaungalifaki igazi? Ngeke yiniuNkulunkulu akuxolele?

ı ..............................................

..............................................

..............................................

..............................................

uk

uk

he

tha USbanibani nisonta

naye futhi wenzelokhu nalokhu.Kungani wenaungakwenzi?

Sifundiswa izimfuneko zikaNkulunkulu,kodwa asiphoqwa ukuba sizilandele!Sonke kumelwe sizikhethele esifunaukukwenza.

Ingabe kusho ukuthiniphila ngezindinganisoezingefani?

..............................................

..............................................

..............................................

..............................................

ind

alo Kungani unga-kholelwa ekuziphe-ndukeleni kwemvelo?

Kungani kufanele ngikholelwe kukho?Ososayensi kwabona abavumelaningakho, futhi yibona okufanele ngabebanolwazi kunathi!

...............................

...............................

...............................

...............................

..............................................

..............................................

..............................................

..............................................

18

Ngingabhekana kanjaninokucindezeleka esikoleni?“Ngangicindezeleka kakhulu esikoleni kangangokuba

kwakuye kuthi angikhale ngimemeze.”—USharon.

“Ukucindezeleka esikoleni akupheli njengobaukhula—kumane kushintshe izimbangela zako.”—UJames.

128 intsha iyabuza

INGABE unomuzwa wokuthi abazali bakho abaqondi ukuthiubhekene nokucindezeleka okungakanani esikoleni? Banga-se bakutshele ukuthi awunazikweletu ozikhokhelayo, awunam-khaya owondlayo noma akunamqashi omsebenzelayo. Nokho,cishe unomuzwa wokuthi esikoleni ubhekana nokucindezelekaokufana nokwabazali bakho—noma okukhulu kunokwabo.

Ukuya nje esikoleni nokubuyela ekhaya kungakucindeze-la. “Izingane zesikole zazivame ukulwa ebhasini,” kusho uTarawase-United States. “Umshayeli wayelimisa ibhasi asehlise so-nke. Sasifika sekwephuze ngesigamu sehora noma ngaphezu-lu.”

Ingabe ukucindezeleka kuyancipha lapho ufika esikoleni?Lutho! Mhlawumbe ubhekana nalokhu okulandelayo:˘ Ukucindezelwa othisha.

“Othisha bami bafuna ngenze ezibukwayo, ngiphase nga-malengiso futhi ngizizwa ngicindezelekile ukuba ngibajabulise.”—USandra.

“Othisha bacindezela izingane ukuba zenze ezibukwayo, ika-khulu uma lowo mfundi ehlakaniphile.”—U-April.

“Ngisho noma unemigomo ebalulekile, abanye othishabakwenza uzizwe ungasile ekhanda uma ungaphishekeli imi-gomo yemfundo abacabanga ukuthi kufanele uyiphishekele.”�—UNaomi.Ukucindezelwa othisha kukuthinta kanjani?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

˘ Ukucindezelwa ontanga.“Esikoleni esiphakeme izingane zinenkululeko eth

´e xaxa fu-

thi azihloniphi. Uma ungenzi njengazo, zikukhipha inyumbaza-ne.”—UKevin.

“Nsuku zonke, ngicindezelwa ukuba ngiphuze utshwala fu-thi ngihlanganyele ubulili. Ngezinye izikhathi kunzima ukumela-na nesifiso sokuzenza lezi zinto.”—U-Aaron.

� Ukuze uthole ukwaziswa okwengeziwe, bheka iSahluko 20 sale ncwadi.

Ngingabhekana kanjani nokucindezeleka esikoleni? 129

“Njengoba manje ngineminyaka engu-12 ngicindezelwa ka-khulu ukuba ngijole. Bonke esikoleni bathi, ‘Uyohlala ungajolikuze kube nini?’ ”—U-Alexandria.

“Ngacindezelwa ukuba ngizikhiphe nomfana. Lapho nge-nqaba, kwathiwa ngingungqingili. Ngangineminyaka eyishuminje kuphela!”—UChrista.Ukucindezelwa ontanga kukuthinta kanjani?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

˘ Okunye okukwenza ucindezeleke. Faka u-� eceleni kwe-nto ekucindezela kakhulu—noma uyibhale phansi.

O Izivivinyo ozozibhala

O Umsebenzi wesikole

O Amathemba amakhulu abazali abanawo ngawe

O Ukufinyelela imigomo emikhulu ozibekele yona

O Ukuhlushwa iziqhwaga noma ukuhlukunyezwa ngokobulili

O Okunye ...................................................................................

Izinyathelo Ezine Zokunciphisa UkucindezelekaAwunakulindela ukufunda esikoleni kodwa ungabhekani

nohlobo oluthile lokucindezeleka. Yiqiniso, ukucindezeleka ka-khulu kungaba nzima. Inkosi ehlakaniphile uSolomoni yabha-la: “Ukucindezelwa kukodwa kungenza ohlakaniphileyo enzengendlela yokusangana.” (UmShumayeli 7:7) Kodwa aku-

fanele uvumele ukucindezelekakukusanganise. Isihluthulelo si-wukufunda indlela yokubheka-na nakho ngokuphumelelayo.

Ukubhekana nokucindeze-leka kufana nokuphakamisaizinsimbi. Ukuze aphumelele,umuntu ophakamisa izinsimbikumelwe aziqeqeshe kahle ku-sengaphambili. Akaziphakami-

130 intsha iyabuza

Ukulala ngokwanele ubu-suku ngabunye—okunge-nani amahora angu-8—ku-kusiza ukuba ungagcini njengokuba ukwazi ukubheka-na nokucindezeleka kodwakuthuthukisa nenkumbuloyakho.

UBUWAZI . . .?

si izinsimbi ezingaphezu kwamandla akhe,futhi uziphakamisa ngendlela efanele. Umaenza kanjalo, imisipha yakhe iyaqina futhiakawulimazi umzimba. Ngakolunye uhlango-thi, uma engenzi kanjalo, angadonseka umsi-pha noma aphuke.

Ngokufanayo, ungakwazi ukuphila no-kucindezeleka futhi uwufeze kahle umsebe-nzi okudingeka uwenze ngaphandle koku-zilimaza. Kanjani? Thatha lezi zinyatheloezilandelayo:

1. Thola ukuthi kubangelwa yini.“Lapho ubona ingozi isondela, unga-bi isiwula uvele uzifake kuyo—hlakanipha ucashe,” kusho isa-ga esihlakaniphile. (IzAga 22:3, Contemporary English Ver-sion) Kodwa ngeke ukwazi ukucashela ukucindezeleka okunzi-ma ngaphandle kokuba uthole ukuthi kubangelwa yini. Ngakhobheka ukuthi yikuphi lapho ufake khona u-� ekuqaleni. Yiniekwenza ucindezeleke kakhulu manje?

2. Cwaninga. Ngokwesibonelo, uma ucindezelwa umsebe-nzi onzima wesikole, cwaninga ngokusikisela okuseSahlukweni13 eMqulwini 2. Uma ucindezelwa ukuba uziphathe kabi ngoko-bulili nofunda naye, uzothola iseluleko esiwusizo eZahlukweni2, 5 no-15 kuleyo ncwadi.

3. Ungazindeli. Zimbalwa izinkinga eziyophela uma uzi-ziba. Ngokuvamile ziba zimbi kakhulu uma uziziba, zikwenzeucindezeleke nakakhulu. Uma usunqumile ukuthi uzoyixazu-lula kanjani inkinga ekucindezelayo, musa ukuzindela. Yixazu-lule masinyane. Ngokwesibonelo, uma ungomunye woFakazi

Njengoba nje ukuphakamisakahle izinsimbi kungakuqinisaemzimbeni, ukukusingathakahle ukucindezelekakungakuqinisa ngokomzwelo

Ngingabhekana kanjani nokucindezeleka esikoleni? 131

BakaJehova futhi uzama ukuphila ngokwezindinganiso zo-kuziphatha zeBhayibheli, ziveze kwabanye ngokushesha nga-ngokunokwenzeka. Ukwenza kanjalo kungakunciphisa ukuci-ndezeleka. UMarchet oneminyaka engu-20, uthi: “Lapho njezivulwa izikole, ngangiqala ingxoxo ngendaba engangazi uku-thi izonginika ithuba lokuchaza izindinganiso zami eziseBhayi-

bhelini. Ngathola ukuthi uma ngi-hlala isikhathi eside ngingazive-zi ukuthi nginguFakazi, kwakuyakuba nzima nakakhulu. Kwaku-ngisiza kakhulu ukuchaza izinko-lelo zami futhi ngiphile ngokuvu-melana nazo unyaka wonke.”

4. Cela usizo. Ngisho nona-mandla kangakanani umuntuophakamisa izinsimbi unokuli-nganiselwa. Kunjalo nangawe.Kodwa akudingeki uwuthwalewedwa umthwalo osindayo. (Ga-lathiya 6:2) Kunganjani ukhulu-me nabazali bakho noma umKri-stu ovuthiwe? Babonise izimpe-

‘‘ Nsuku zonke ubaba wayethandaza nami laphoengishiya esikoleni. Lokhu kwakungenzangizizwe ngilondekile njalo.

’’—ULiz

Hlukanisa izinkingaezikubangela ukucinde-zeleka zibe imikhakhaemibili—lezo ongazilungi-sa nalezo ongeke ukwaziukuzilungisa. Qala ngale-zo ongazilungisa. Umazonke lezo zinkinga sezi-phelile—uma luyokelufike lolo suku—uyobanesikhathi esiningi soku-cabanga ngezinkingaongeke ukwazi ukuzilu-ngisa.

ICEBISO�

Ukuze ngikwazi ukubhekana nokucindezeleka, nginqumeukuthi uma kungenzeka ngizolala ngo- ı ......................Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..............................................................................................

..............................................................................................

engizokwenza!

ndulo ozibhale ngaphambili kulesi sahluko. Cela ukusikiselakwabo.

Ukucindezeleka Kuhle?Ungakuthola kunzima ukukukholelwa, kodwa ukuthi ubhe-

kene nokucindezeleka kuyinto enhle. Ngani? Kubonisa ukuthiukhuthelenokuthi unembezawakho usasebenza.Phawula indle-la iBhayibheli elimchaza ngayo umuntu owabonakala engenakonhlobo ukucindezeleka: “Kuyoze kube nini ulele lapho ungenzilutho? Uyovuka nini uyeke ukulala? Lala kancane. Wozele ka-ncane. Songa izandla ulokhu udlalisa izithupha. Ngokuzuma-yo, konke sekunyamalele, njengokungathi kuthathw

´e umphangi

ohlomile.”—IzAga 6:9-11, Contemporary English Version.UHeidi, oneminyaka engu-16 uyifingqa kahle le ndaba. Uthi:

“Isikole singabonakala siyindawo embi kakhulu, kodwa ukuci-ndezeleka obhekana nakho khona kuyefana nalokho oyobheka-na nakho lapho ususebenza.” Yiqiniso, akulula ukubhekana ngo-kuphumelelayo nokucindezeleka. Kodwa uma kusingathwa ka-hle, ngeke kukulimaze. Eqinisweni, kungakwenza ube umuntuongcono.

= ‘Phonsa zonke izinkathazo zakhophezu [kukaNkulunkulu], ngoba

uyakukhathalela.’—1 Petru 5:7.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe ukuyeka isikolekuyoziqeda izinkinga zakho?

Ngingabhekana kanjani nokucindezeleka esikoleni? 133

˘ Kungani ukungafuni ukwenza amaphuthakungakwandisela ukucindezeleka?

˘ Ubani ongakhuluma naye uma ukucindezelekakukuqeda amandla?

UCABANGANI?

INGABE izimpendulo ozibha-le ngenhla ziyefana? Ngishonoma zifana futhi usafunda esi-koleni, kungase kube nezinsukuofisa ngazo sengathi ungashiyaphansi. Wake wazizwa yini nga-le ndlela?

“Ngezinye izikhathi ngangi-cindezeleka kakhulu ngingafuni noku-vuka. Ngangicabanga, ‘Ngizihluphelaningokuya esikoleni ngiyofunda izinto ezingeke zingi-size ngalutho?’”—URachel.

“Izikhathi eziningi ngangivele ngidinwe yisikole, kuvele kuthi

19

Ingabekufanele

ngisishiyephansi isikole?

Ucabangaukuthi

kufaneleuyeke isikole

usukuliphiibanga? ı ..........

Abazali bakhobafuna

usiyekeusukuliphi

ibanga? .............

134 intsha iyabuza

angisiyeke ngiyofuna umsebenzi. Nganginomuzwa wokuthi isi-kole asingisizi ngalutho, ngifise sengathi isikhathi sami nginga-sisebenzisela ukugaya imali.”—UJohn.

“Ngaya esikoleni esiphakeme esisedolobheni futhi kwabanzima ukuthola abangane. Umsebenzi wesikole wawungenzi-ma, kodwa ngangikhishwa inyumbazane futhi ngichitha isikha-thi esiningi ngingedwa. Ngisho nabanye ababekhishwa inyu-mbazane babengangikhulumisi! Kwakuthi angiyeke phansi.”—URyan.

“Umsebenzi wesikole esasinikezwa wona nsuku zonke wa-wungithatha amahora amane ukuba ngiwuqede uma sengise-khaya! Sasinikezwa inqwaba yezabelo, imisebenzi nezivivinyo—sikunikezwe konke ngasikhathi sinye—ngaze ngazizwa ngi-ngasafuni lutho oluthi isikole.”—UCindy.

“Sike sathuswa ngebhomu, abathathu bazama ukuzibulala,oyedwa wazibulala futhi kwaba nodlame lwezigilamkhuba. Nge-zinye izikhathi kwakuba bucayi kakhulu futhi ngangifuna ukusi-yeka isikole!”—URose.

Ingabe uye wabhekana nezinselele ezifanayo? Uma kunjalo,yisiphi isimo esikwenze wafuna ukusishiya phansi isikole?

ı..................................................................................................

Kungenzeka manje ucabanga ukusishiya phansi ngempelaisikole. Nokho, ungabona kanjani ukuthi usiyeka ngoba sekuyi-sikhathi sokuba usiyeke noma usukhathele yisikole futhi ufunaukushiya phansi? Ukuze siphendule lo mbuzo, kudingeka siqalesithole ukuthi kusho ukuthini ukushiya phansi isikole.

Uyasiqeda Noma Usishiya Phansi?Ungawuchaza kanjani umehluko phakathi kokuqeda isikole

nokusishiya phansi?

..................................................................................................

..................................................................................................

Ubuwazi yini ukuthi kwamanye amazwe kuvamile ngentshaukuba iphothule esikoleni ngemva kweminyaka emihlanu kuya

Ingabe kufanele ngisishiye phansi isikole? 135

kweyisishiyagalombili? Kwamanye, kulindeleke ukuba abafundibahlale okungenani iminyaka eyishumi esikoleni. Ngakho, ayi-kho iminyaka yobudala noma ibanga elithile lokuphothula esi-koleni elibekelwe uwonk’ uwonke.

Ngaphezu kwalokho, kwamanye amazwe umfundi angaseavunyelwe ukuba ezinye izifundo noma zonke azifundele ekha-ya, angayi esikoleni. Abafundi abafundela ekhaya—uma abaza-li bekuvumela lokho—akukona ukuthi basishiye phansi isikole.

Kodwa, uma ucabanga ukuyeka isikole ngaphambi kokubauphothule—uyeke ukufundela esikoleni noma ekhaya—kudi-ngeka ucabangele le mibuzo elandelayo:

Yini efunwa uhulumeni? Njengoba siphawulile, imithethoenquma ukuthi umfundi kumelwe abe nemfundo engakananiiyehluka kuye ngezindawo. Umthetho wasezweni lakini ufunaumuntu afike kuliphi ibanga esikoleni? Usufikile yini wena kule-lo banga? Uma ungasilaleli iseluleko seBhayibheli ‘sokuzithobaemagunyeni aphakeme,’ usiyeke isikole ungakaliqedi lelo ba-nga, uyobe usishiya phansi isikole.—Roma 13:1.

Ingabe sengiyifinyelele imigomo yemfundo engizibekeleyona? Imiphi imigomo ofuna imfundo ikusize uyifinyelele? Awa-zi? Kudingeka wazi! Ngaphandle kwalokho, uyobe ufana nomu-ntu ogibele isitimela kodwa ongazi ukuthi ufuna ukuyaphi. Nga-kho hlala phansi nabazali bakho, ugcwalise ishadi elithi “Imi-gomo Yami Yokuthola Imfundo,” elisekhasini 139. Ukwenzakanjalo kuyokusiza ukuba uzazi ukuthi ufunani futhi kuyosizawena nabazali bakho ukuba nihlele ukuthi kufanele uhlale isi-khathi eside kangakanani esikoleni.—IzAga 21:5.

Akungabazeki ukuthi othisha bakho nabanye bayokwelu-leka ngokuthi kudingeka utho-le imfundo engakanani. Kodwangabazali bakho abanegunyalokwenza isinqumo ekugcineni.(IzAga 1:8; Kolose 3:20) Umauyeka isikole ungakayifinye-leli imigomo yemfundo wena

136 intsha iyabuza

Intsha edoja amakilasiingagcina isisiyekileisikole.

UBUWAZI . . .?

nabazali bakho enivumelene ngayo, uyobe usishiya phansi isi-kole.

Ziyini izisusa zami zokuyeka isikole? Ungazikhohlisi. (Je-remiya 17:9) Abantu bayathanda ukubeka izaba zokwenza ize-nzo zobugovu.—Jakobe 1:22.

Ngezansi bhala izizathu ezizwakalayo ezingakwenza uyekeisikole ngaphambi kokuba uphothule.

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Bhala izizathu zobugovu ezingakwenza usishiye phansi isi-kole.

..................................................................................................

..................................................................................................

Yiziphi izizathu ezizwakalayo ozibhalile? Ezinye zazo zinga-ba ukusiza umkhaya wakini ngokwezimali noma ukungenelainkonzo yokuzithandela. Izizathu zobugovu zingaba ukubalekelaizivivinyo noma umsebenzi wesikole. Inselele iwukuqonda uku-thi isisusa sangempela siyini—nokuthi siyezwakala yini nomaesobugovu.

Phinde ubheke izizathu ozibhale ngenhla, uphawule nge-zinombolo ukuthi iziphi ezikwenza ufune ukuyeka isikole (u-1usho esingabalulekile kangako, u-5 usho esibaluleke kakhulu).Uma uyeka ngoba ubalekela izinkinga, uyozisola.

Yini Engalungile Ngokusishiya Phansi Isikole?Ukushiya phansi isikole kufana nokwehla esitimeleni unga-

kafiki lapho uya khona. Kungenzeka awuhlezi kamnandi esiti-meleni futhi abagibeli abanamusa. Kodwa uma ugxuma

= “Noma ngubani onamawalangokuqinisekile uphokophele

ekusweleni.”—IzAga 21:5.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ingabe kufanele ngisishiye phansi isikole? 137

uphumele ngaphandle kwesi-timela, ngeke ufike lapho uyakhona futhi ungase ulimale ka-buhlungu. Ngokufanayo, umausishiya phansi isikole, ungaseungakwazi ukufinyelela imigo-mo yakho yemfundo futhi uyo-zibangela izinkinga manje na-sesikhathini esizayo, njengale-zi ezilandelayo:

Izinkinga zamanje: Kungase kube nzima kakhulu ukutholaumsebenzi. Uma uwuthola, cishe uyobe ukhokhela kancane ku-nalowo obungawuthola ukube uye waphothula esikoleni. Uku-ze ukwazi ukuziphilisa, kungase kudingeke usebenze amahoraamaningi kunokuvamile, endaweni okungenzeka ibe yimbi nga-phezu kwesikole okuso manje.

Izinselele zesikhathi esizayo: Ucwaningo luveza ukuthi izi-ngane eziyeka isikole zingase zigule, zigqunywe ejele futhi kudi-ngeke zinakekelwe abezenhlalakahle.

Yiqiniso, ukuphothula esikoleni akusho ukuthi ngeke nezeubhekane nalezo zinkinga. Kodwa kungani uzigwaza ngowakhongokuyeka isikole?

Izinzuzo ZokungasishiyiPhansi Isikole

Uma usanda kufeyila isivivi-nyo noma ungaphathekanga ka-hle esikoleni, ungase ufune uku-shiya phansi—izinkinga oyo-bhekana nazo esikhathini esiza-yo zingabonakala zingelutho uma

Ukushiya isikole kufananokugxumela ngaphandlekwesitimela ungakafikilapho uya khona

138 intsha iyabuza

Uma uyithola inzimaimpilo yasesikoleni,hlola ukuthi ungakwaziyini ukuthatha izifundoezizokwenza ushesheuqede.

ICEBISO�

Injongo eyinhloko yemfundo ukukulungiselelaukuba uthole umsebenzi ozokusiza ukuba uzinakekelefuthi wondle umkhaya okungenzeka ube nawo.(2 Thesalonika 3:10, 12) Ingabe usunqumile ukuthiufuna ukwenza hlobo luni lomsebenzi nokuthi isikolesizokusiza kanjani ukuba uwulungiselele? Ukuzeubone ukuthi izifundo zakho zikuyisa endleleniokuyiyona yini, phendula le mibuzo elandelayo:

Yimaphi amakhono enginawo? (Ngokwesibonelo,ingabe usebenzelana kahle nabantu? Uyakujabulelayini ukusebenza ngezandla noma ukwenza nomaukulungisa izinto? Ingabe uyakwazi ukuhlaziyanokuxazulula izinkinga?)

ı..................................................................................................

Yimiphi imisebenzi ezongenza ngikwazi ukusebenzisaamakhono ami?

..................................................................................................

Amathuba amiphi imisebenzi akhona ngakithi?

..................................................................................................

Yiziphi izifundo engizifundayo manje ezizongisiza ngitholeumsebenzi?

..................................................................................................

Yiziphi izifundo engingazenza manje eziyongisiza ngifinyeleleimigomo yami kalula?

..................................................................................................

Khumbula, umgomo wakho uwukuphothula unemfundoongayisebenzisa. Ngakho, musa ukufunda into engapheli—kuhle komuntu ohlezi esitimeleni angehli ngoba nje efunaukubalekela imithwalo yemfanelo yokuba umuntu omdala.�

� Ukuze uthole ukwaziswa okwengeziwe, bheka uMqulu 2, iSahluko 38.

imigomo yami yokuthola imfundo

uziqhathanisa nobunzima obhekene nabo manje. Kodwa nga-phambi kokuba ukhethe lokhu okubonakala kulula, cabangangalokho abafundi abacashunwe ekuqaleni kwalesi sahlukoabakushoyo ngendlela abazuze ngayo ngokungasiyeki isikole.

“Ngifunde ukukhuthazela, ukuqina. Ngifunde nokuthi umaufuna ukujabulela ukwenza okuthile, kulindeleke ukuba wenzeumzamo. Isikole singisizile ngathuthukisa amakhono ami kwe-zobuciko engiyowasebenzisa lapho ngiphothula.”—URachel.

“Sengiyazi manje ukuthi uma ngizikhandla, ngingayifinye-lela imigomo engizibekele yona. Ngithathe isifundo esingiqe-qeshela ezobuchwepheshe esikoleni esiphakeme, esiyongisizangithole umsebenzi engiwuthandayo wokuba umakhenikha we-mishini yokunyathelisa.”—UJohn.

‘‘ Ngeke uzibalekele izinkinga zakho.Ukuba sesikoleni kukusiza ukuba ufundeukuzimela, ikhono eliyokusiza emsebenzininakwezinye izindawo.

’’—URamona

Uma kunesifundo esingihlulayo, kunokuba ngisishiyephansi isikole ngizo-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Uma ukukhathala kungenza ngizizwe sengathi ngingasishiyaphansi isikole, ngingakwazi ukubhekana nesimo uma ngi-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

“Ngenxa yokuthi ngaphikelela, sengiyazi kahle imithethoyokufunda nokubhala. Isikole singifundise indlela engingazuzangayo lapho ngigxekwa nendlela yokukhuluma ngokucacile na-ngokuhluzekile—amakhono angisiza enkonzweni yami yobu-Kristu.”—URyan.

“Isikole singisize ekuthuthukiseni ikhono lokuxazulula izi-nkinga, kungakhathaliseki ukuthi ngisekilasini noma kwenyeindawo. Ukuthola izindlela zokuxazulula izinselele ezifundwenizami, ekusebenzelaneni nabanye nezinselele ezidinga amandlaami kungisizile ngavuthwa.”—UCindy.

“Isikolesingisizengalungelaukubhekananezinselele zasemse-benzini.Ngiyengabhekanananezimoeziyezangiphoqaukubangi-hlole izizathu zokholo lwami, ngakho ukuba sesikoleni kungenzengaqiniseka ngokwengeziwe ngezinkolelo zami.”—URose.

Inkosi ehlakaniphile uSolomoni yabhala: “Kungcono uku-phela kwendaba kamuva kunokuqala kwayo. Ungcono obe-kezelayo kunomuntu onomoya ozidlayo.” (UmShumayeli 7:8)Ngakho kunokuba usishiye phansi isikole, bekezela, uxazululeizinkinga obhekana nazo esikoleni. Uma wenza kanjalo, uyotho-la ukuthi ikusasa lakho liyoba ngcono kakhulu.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Kuthiwani uma esinyesezizathu ezenza ufune ukuyeka isikole siwukuthiawuzwani nothisha wakho?

Ingabe kufanele ngisishiye phansi isikole? 141

˘ Kungani kubalulekile ukuba ufunde ukufunda,ukubhala nokubala?

˘ Ukuzibekela imigomo yesikhathi esifushaneesikoleni kungakusiza kanjani ukuba usisebenzisekahle isikhathi sakho usesesikoleni?

˘ Kungani kubalulekile ukuba nomqondo othilengohlobo lomsebenzi ongathanda ukuwenza umauqeda isikole?

UCABANGANI?

UNGAZIKHETHELA abangane, kodwa ngeke uzikhetheleothisha. Mhlawumbe ubathanda bonke. UDavid oneminyakaengu-18 uthi: “Angikaze ngibe nezinkinga ngempela nothishabami. Ngangibahlonipha futhi nabo bengithanda.”

Ngakolunye uhlangothi, kungenzeka ukuthi unothisha ofa-na nowachazwa uSarah oneminyaka engu-11. “Unenhliziyoembi kabi. Futhi angimuzwa uma efundisa. Ngezinye izikhathiakasichazeli izinto kahle, ngezinye izikhathi uchaza nezinto ezi-

20

Ngingasebenzelana kanjanikahle nothisha wami?

Bhala igama likathishaomthanda kakhulu. ı ..............................................

Kungani umthanda? ......................................................

Bhala igama likathishaokuthola kunzima kakhulu

ukusebenzelana naye. ....................................................

142 intsha iyabuza

ngadingi kuchazwa.” Ukuze ukwazi ukusebenzelana nothishawakho, okokuqala kudingeka uthole ukuthi iyini ngempela inki-nga ocabanga ukuthi unayo. Uma usuyazi, uzokwazi ukuyinqo-ba. Faka u-� ebhokisini elifanele ngezansi, noma ubhale esa-kho isizathu.

ıO Ngikuthola kunzima ukuzwa uthisha uma efundisa

O Nginomuzwa wokuthi kufanele ngithole amamaki amakhulu

O Ngicabanga ukuthi uthisha uyakhetha

O Ngithola isijeziso esingaphezu kwesingifanele

O Ngicabanga ukuthi ngiyabandlululwa

O Esinye ................................................................................

Yini engakusiza ukwazi ukuphila nalesi simo? Isinyathe-lo sokuqala ukuba usebenzise iseluleko sikamphostoli uPetru.Wabhala: “Nonke yibani nomqondo ofanayo, nibonisa ukuzwe-lana.” (1 Petru 3:8) Kodwa yini nje engakwenza uzwele uthishaonenhliziyo embi? Cabanga ngala maqiniso angase akusize ma-yelana nothisha wakho.

Othisha bayawenza amaphutha. Nabo banazo izinto zaboezixakile, izinkinga nobandlululo. Umfundi uJakobe wabhala:“Uma umuntu engakhubeki ngezwi, lowo uyindoda epheleleyo,ekwazi ukulawula nomzimba wayo wonke ngokungathi ngeto-mu.” (Jakobe 3:2) UBrianna oneminyaka engu-19 uthi: “Uthi-sha wami wezibalo wayengenaso isineke futhi ejwayele ukusi-thethisa. Ngakho kwakunzima ukumhlonipha.” Yini eyayidalelesi simo? UBrianna uthi: “Ekilasini kwakuhlale kunezinxushu-nxushu futhi izingane zaziganga ngamabomu ukuze zimcasule.”

Cishe uyajabula lapho uthisha ewaziba amaphutha akho,ikakhulukazi uma bekunento ekucindezele kakhulu. Inga-be nawe ungawaziba amaphutha akhe? Bhala ngento esanda

= “Ngakho-ke, zonke izinto enifuna abantubazenze kini, nani kumelwe nizenze

ngokufanayo kubo.”—Mathewu 7:12.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingasebenzelana kanjani kahle nothisha wami? 143

kwenzeka esikoleni nesizathu ocabanga ukuthi senze uthishawenza ngendlela ethile.

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Othisha banezintandokazi. Cabanga ngezinselele othishabakho ababhekene nazo: Zingaki izingane ofunda nazo ezifunangempela ukuba semakilasini? Kulezo, zingaki ezizimisele nezi-kwazi ukugxilisa ingqondo esihlokweni esisodwa kuze kupheleisigamu sehora noma ngaphezulu? Zingaki ezithanda ukukhi-phela intukuthelo nenzondo yazo kothisha? Ake sithi-ke umse-benzi wakho ukufundisa ontanga yakho abangu-20, 30 nomangaphezulu futhi bambalwa abathanda isihloko ozosifundisa.Ubungeke yini unake kakhulu labo ababonakala bethanda uku-lalela?

Yiqiniso, ungase ucasuke lapho ubona ukuthi uthisha ukhe-tha iphela emasini. UNatasha uthi ngomunye wothisha bakhe:“Wayebeka usuku afuna ngalo imisebenzi ethile, kodwa njalonje ebayeka abadlali bebhola—engayingeni eyabanye. Isizathukwakuwukuthi wayengumsizi womqeqeshi weqembu lebhola.”Uma kwenzeka okufanayo kuwe, zibuze, ‘Ingabe akangifundisi?’Uma ekufundisa, kungani ucasuka noma uba nomona?

Bhala izinto ongazenza ukuze ubonise uthisha wakho ngo-kucacile ukuthi uyasithanda isifu-ndo asifundisayo.

...................................................

...................................................

...................................................

Othisha abaziqondi izinga-ne. Ngezinye izikhathi, ukunge-zwani kobuntu noma ukunga-qondani kukuqhatha nothisha.Ukubuza imibuzo kungase ku-

144 intsha iyabuza

Kungenzeka uthishawakho usefundiseizifundo ezifanayokaninginingi kwamanyeamakilasi. Ngakhokungaba yinselele kuyeukuba ahlale enezingalentshiseko ngesifundoelifana nelasekuqaleni.

UBUWAZI . . .?

bhekwe njengokuvukela, nomaukusho into ehlekisayo kunga-bhekwa njengokwedelela nomaubuwula.

Yini ongayenza uma ungaqo-ndwa kahle? IBhayibheli lithi:“Ningabuyiseli muntu okubi ngo-kubi. . . . Uma kungenzeka, ngo-kusemandleni enu, yibani nokuthula nabantu bonke.” (Roma12:17, 18) Ngakho zama ukungamcasuli uthisha wakho. Gwe-ma izingxabano ezingadingekile. Ungamniki izizathu zokubaakhononde ngawe. Empeleni nje, zama ukuba nomusa. Unga-se ubuze: ‘Ngibe nomusa? Kulo thisha?’ Yebo, bonisa umu-sa ngokumbingelela ngenhlonipho uthisha wakho lapho ungenaekilasini. Inhlonipho yakho engapheli—ngisho nokumomothe-ka ngezikhathi ezithile—kungase kuyishintshe indlela akubhe-ka ngayo.—Roma 12:20, 21.

Ngokwesibonelo, uKen wayenothisha ababevame ukuma-hlulela kabi. Uthi: “Nginamahloni futhi ngangingakhulumi nhlo-bo nothisha bami.” Wayixazulula kanjani le nkinga? “Ekugcine-ni ngabona ukuthi othisha babe-funa ukungisiza. Ngakho ngazi-bekela umgomo wokubazi bonkeothisha bami. Ngathi nginga-kwenza lokho, amamaki ami abangcono kakhulu.”

Yiqiniso, ukwenza izenzo zo-musa nokukhuluma kahle nge-ke kunenze nizwane ngaso so-nke isikhathi nothisha. Kodwa

Othisha bafana namatshe onyathela kuwolapho uwela angakusiza usuke ekubeniumuntu ongenalwazi uye ekubeni nokuqonda,kodwa uwena okumelwe uhambe

Ngingasebenzelana kanjani kahle nothisha wami? 145

Uma ucabanga ukuthiuthisha wakho uyisicefe,gxila esifundweni hhayikuye. Bhala amaphuzu,cela ngenhloniphoamaphuzu engeziwe, ubenomdlandla ngesifundo.Umdlandla uyathelelana.

ICEBISO �

yiba nesineke. INkosi uSolomoni yabhala: “Isineke nenkulumoemnene kungakholisa umbusi [noma uthisha] futhi kunqobenoma iyiphi inkinga.” (IzAga 25:15, Contemporary English Ver-sion) Yehlisa umoya futhi ukhulume kahle lapho uphathwa kabi.Uthisha wakho angase abuye akubheke ngenye indlela.—IzAga15:1.

Uma uthisha wakho engakuqondi noma ekuphatha kabi,yini ovame ukuyenza kuqala?

ı..................................................................................................

Iyiphi indlela engcono yokusabela?

..................................................................................................

Ukuxazulula Izinkinga EzithileUkuqonda ukuthi uthisha wakho unamaphutha kumane nje

kuyisiqalo. Yini ongayenza ukuze uxazulule inkinga ethile? Ngo-kwesibonelo, ungenzenjani uma unalezi zikhalazo?

Kufanele ngithole amamaki angcono. UKatrina uthi:“Ngangiphasa ngamalengiso njalo nje. Kodwa ngomunye unya-ka uthisha wami wesayensi wangifeyilisa. Kwakungafanele ngi-feyile. Abazali bami bakhuluma nothishanhloko. Kodwa wama-ne wawakhuphula kancane nje amamaki ami, ngakho ngangi-sathukuthele.” Uma ubhekene nesimo esifanayo, ungabe usum-tshela ezikabhoqo uthisha. Kunalokho, funda esibonelweniesiseBhayibhelini sikaNathani. Wayenomsebenzi onzima wo-kwambulela iNkosi uDavide iphutha elibi kakhulu eyayilenzi-le. UNathani akazange angene ngendlov’ iyangena esigodlweniememeza esola uDavide, kodwa waya kuye ngesu lokungacu-nuli.—2 Samuweli 12:1-7.

‘‘ Ngasebenza kanzima ukuze ngibe umnganenabo bonke othisha bami. Ngiyabazi amagamaabo, futhi uma ngihlangana nabo emgwaqweni,ngithi ukuxoxa kancane nabo.

’’—UCarmen

146 intsha iyabuza

Ngokufanayo, ungase uzithobe uye kuthisha wakho ngomo-ya ophansi. Uma uzovele uklabalase njengengane nomaumbeke icala lokungawenzi kahle umsebenzi wakhe nomaokunye okubi kunalokho, ngeke nizwane. Zama ukwenzisa oko-muntu osekhulile. Qala ngokucela uthisha wakho akusize uqo-nde indlela amaka ngayo. USolomoni wabhala: “Lalela nga-phambi kokuphendula. Uma ungalaleli, usuke uyisiwula futhiudelela.” (IzAga 18:13, Today’s English Version) Lapho usu-lalele, ungase ukwazi ukusho ukuthi kukuphi lapho ucabangaukuthi kwenzeke khona iphutha. Ngisho noma amamaki akhoengashintshwa, cishe ukuvuthwa kwakho kuyomjabulisa uthi-sha.

Ngicabanga ukuthi uthisha wami uyabandlulula. Caba-nga ngalokhu okwenzeka kuRachel. Wayekade ethola o-A no-Besikoleni. Kwathi lapho esebangeni lesihlanu, izinto zashintsha.Uthi: “Uthisha wami wenza konke ayengakwenza ukuze angife-yilise.” Yayiyini inkinga? Uthisha watshela uRachel nonina uku-thi wayengayithandi inkolo yabo.

Ukuze ngikwazi ukwenza ikilasi eliyisidina libe mnandi,ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Uma nginomuzwa wokuthi uthisha wami ungiphathangendlela engafanele, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Kwenzekani? URachel uthi: “Njalo lapho kubonakala se-ngathi uthisha uvumele ubandlululo lumbuse lapho emakaumsebenzi wami, sasihamba nomama siyokhuluma naye. Eku-gcineni wayeka ukungihlupha.” Uma kwenzeka okufanayo na-kuwe, yiba nesibindi sokuxoxa nabazali bakho ngakho. Cishebayothanda ukukhuluma nothisha nabaphathi besikole ukuzekutholakale ikhambi.

Yiba Nombono OvulekileKuyavunywa, akuzona zonke izinkinga ezixazululeka kalula.

Ngezinye izikhathi kudingeka ubekezele. UTanya uthi: “Omu-nye wothisha bami wayengabathandi abafundi. Wayejwayeleukusithuka, athi siyizilima. Ekuqaleni kwakungikhalisa lokhokodwa ngafunda ukungamnaki. Ngagxila emsebenzini wami fu-thi ngasebenza kanzima esifundweni sakhe. Ngenxa yalokho,akangihluphanga kangako, futhi ngangiphakathi kwabamba-lwa ababethola amamaki amahle. Ngemva kweminyaka emibili,lowo thisha waxoshwa.”

Funda indlela yokusebenzelana nothisha olukhuni, uyofu-nda ikhono elibalulekile eliyokusiza ekuphileni—ikhono eliyobausizo lapho usunobasi olukhuni. Uyofunda nokwazisa othishaabahle uma ubathola.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ubona sengathi awunasoisikhathi esanele ngosuku? Funda indlela ongalenzangayo iwashi libe umngane wakho, hhayi isitha.

148 intsha iyabuza

˘ Kungani kubalulekile ukugxila kakhulu esifundwenikunokugxila kuthisha?

˘ Isimo sakho sengqondo ngesifundo singasithonyakanjani isimo sengqondo sikathisha ngawe?

UCABANGANI?

UMose uvulekelwe amathuba amaningi ekuphileni. Wa-khulela ebukhosini emzini kaFaro futhi wafundiswa kukhokonke ukuhlakanipha kwabaseGibhithe. (IzEnzo 7:22)Uzokwenzani ngalokhu kuqeqeshwa? Angazitholela udumo,ingcebo namandla. Nokho, akaphanjukiswa yithonya lonta-nga noma ahehwe yisifiso sobugovu. Kunalokho, ukhethaumsebenzi ngokungangabazeki omangaza abaningi. Ukhe-tha “ukuphathwa kabi nabantu bakaNkulunkulu.” (Hebheru11:25) Ingabe kukhona okumlahlekelayo? Cha. Ngenxa yo-kuthi ukhetha ukukhonza uNkulunkulu nokusiza abantu,uphila ukuphila okujabulisayo nokuzuzisayo.

Uma usenhlanhleni yokuthola imfundo enhle eyisisekelo,uzokwenzani ngayo? Ungagijimisa imali noma ukuvelela.Noma, njengoMose, ungenza into ebaluleke ngempela ngo-kuphila kwakho. Ungasebenzisa amandla akho angokwe-ngqondo nawomzimba ukuze ukhonze uNkulunkulu noma-khelwane. (Mathewu 22:35-40) Ayikho enye indlela ezuzisanjengale ekuphileni!

ISIBONELO ESIHLE

UMose

ISIKHATHI sifana nehhashi eligabavula-yo—ukuze sikusize, kumelwe ufunde ukusilawula. Uma usila-wula, cishe kuyoncipha ukucindezeleka, wenze kangcono esiko-leni nabazali bakho bakwethembe ngokwengeziwe. Kungenze-ka uthi: “Kuzwakala kukuhle, kodwa kulula ukukusho kunoku-kwenza!” Yiqiniso, uzobhekana nezinselele. Kodwa ungazinqo-ba. Ake sifunde ngezibonelo ezimbalwa.

Inselele Yokuqala: Ukwenza IsimisoOkungase kukuvimbe. Ukucabanganje ukuthi kufanele we-

nze isimiso kukwenza uzizwe ungakhululekile ukwenza okutha-ndayo! Wena uthanda ukwenza izinto ngesikhathi osithandayo,ungaboshwa isimiso.

21

Ngingasi-sebenzisa

kanjaningokuhla-kanipha

isikhathi sami?Mangaki amahora

ongathanda ukwenezelelwawona ngosuku?

ı .......................................

Ungenzani ngalesosikhathi esengeziwe?

O Ngingasichitha nabangane bamiO NgingalalaO NgingatadishaO Okunye ..................................

150 intsha iyabuza

Isizathu sokuba usenze noma kunjalo. INkosi uSolomoniyabhala: “Amacebo okhuthele ayamzuzisa.” (IzAga 21:5) USolo-moni wayengumuntu omatasa. Wayengumyeni, engubaba futhieyinkosi. Futhi cishe ukuphila kwakhe kwaba matasa nakakhululapho ekhula. Ngokufanayo, nawe umatasa manje. Kodwa cisheuyoba matasa nakakhulu njengoba ukhula. Kungcono ube umu-ntu ohlelekile manje kunokuba uthi uyohleleka usumdala!

Okushiwo ontanga yakho. “Cishe ezinyangeni eziyisithu-pha ezedlule ngaqala ukwenza isimiso sasikhathi sonke. Ngangi-zama ukwenza izinto zibe lula, futhi ukuba nesimiso kwabonaka-la kusiza!”—UJoey.

“Ukuba nohlu lwezinto engizozenza kuyangisiza. Lapho ngi-nezinto eziningi okumelwe ngizenze, mina nomama sizibha-la phansi ukuze sibone ukuthi singasizana kanjani ekuzenzeni.”—UMallory.

Okuyokusiza. Kubheke kanje: Ake sithi nithatha uhambongemoto. Ilungu ngalinye lomkhaya liphonsa izikhwama zaloebhuthini yemoto.Kubonakala sengathi ngeke zingene zonke izi-mpahla.Yini ongayenza?Ungaqalaphansi, ufake izikhwama ezi-nkulu kuqala bese ufaka ezincane ezikhaleni ezisele.

Ungasebenzisa indlela efanayo nasekuhleleni ukuphila kwa-kho. Uma uqala ngokwenza izinto ezincane, uzifaka engozini yo-kungabi nesikhathi sezinto ezibalulekile. Yenza isikhathi sezintoezinkulu kuqala, uyomangala ukuthi siyoba siningi kangakananiisikhathi sezinye izinto!—Filipi 1:10.

Yiziphi izinto ezibaluleke kakhulu okudingeka uzenze?

ı ....................................................................................................................................................................................................

....................................................................................................................................................................................................

....................................................................................................................................................................................................

Manje phindela emuva, ubhale izinombolo ngokulandelana

= “Niqiniseke ngezinto ezibaluleke kakhulu.”—Filipi 1:10.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingasisebenzisa kanjani ngokuhlakanipha isikhathi sami? 151

kwezinto ezibalulekile. Uma wenza izinto ezinkulu kuqala, uzo-mangala ukuthi unesikhathi esingakanani esisalele izinto ezi-ncane.

Ongakwenza. Thola incwajana ongabhala kuyo isimiso sa-kho, bese ubhala izinto ezibalulekile okudingeka uzenze. Mhla-wumbe okunye kwalokhu okungezansi kungakusiza.O Ikhalenda elikumakhalekhukhwini O Incwajana yokubhala izenzakaloO Ikhalenda elikuyi-computer O Ikhalenda elihlala edeskini

Inselele Yesibili: Ukunamathela EsimisweniOkungase kukuvimbe. Ngemva kwesikole ufuna ukuphu-

mula ubukele i-TV kancane. Noma, uhlele ukuba utadishele isi-vivinyo esithile, bese uthola umyalezo okumemela ebhayisiko-bho. Ibhayisikobho ngeke ikulinde, kodwaungakwazi ukutadishaebusuku. Uyacabanga, ‘Ngaphandle kwalokho, ngitadisha kahleuma isikhathi sesisincane.’

Isizathu sokuba ukwenze noma kunjalo. Ungase utho-le amamaki amahle uma utadisha ingqondo yakho isaphaphe-me. Ngaphandle kwalokho, aziziningi yini kakade izinto ezikuci-ndezele? Kungani ufuna ukwenezela kuzo ngokulinda uze utadi-she ebusuku usujahile? Uyobe unjani ngakusasa ekuseni? Unga-se uselwe, uzizwe ucindezelekile, kudingeke uphume usugijima,mhlawumbe ungafiki ngesikhathi esikoleni.—IzAga 6:10, 11.

Okushiwo ontanga yakho. “Ngiyathanda ukubukela i-TV,ukudlala isiginci nokuba nabangane bami. Azizimbi lezi zinto;

kodwa ngezinye izikhathi zenzangihlehlise izinto ezibalulekile,ngigcine sengizenza ngokubhu-duzela.”—UJulian.

Okuzokusiza. Ungamanenje wenze isimiso sezinto oku-melwe uzenze—yenza isimi-so sezinto ojabulela ukuzenza.UJulian uthi: “Kulula ukwenzaizinto okumelwe ngizenze ngo-ba ngisuke ngazi ukuthi ngihle-

152 intsha iyabuza

Ukuhlela ukwenzaimisebenzi eminingingosuku kuyokucindezela.Uma uhlela ukuba izintoezibalulekile zize kuqala,uzokwazi ukuthi iziphiokumelwe uzenzenokumelwe ungazenzi.

UBUWAZI . . .?

le ukwenza izinto ezimnandi ka-muva.” Nakhu okunye ukusi-kisela: Yiba nomgomo omkhulu,bese ubeka imigomo emincanya-na ezokusiza ufinyelele omkhulu.

Ongakwenza. Yimuphiumgomo owodwa noma emibiliongakwazi ukuyifinyelela phaka-thi nezinyanga eziyisithupha?

ı ..................................................................................................

..................................................................................................

Yimuphi umgomo ongawufinyelela kule minyaka emibili eza-yo, futhi yini okudingeka uqale ukuyenza manje ukuze uwufinye-lele?�

..................................................................................................

..................................................................................................

Inselele Yesithathu: UkubaOhlanzekile Nohlelekile

Okungase kukuvimbe. Awu-qiniseki ukuthi ukuba ohlanzeki-le nohlelekile kuhlangana kanjaninokusebenzisa kahle isikhathi sa-kho. Ngaphandle kwalokho, ku-bonakala kulula ukuba yidla-bha. Ikamelo lakho ungalihlanza

� Ukuze uthole ukwaziswa okwengezi-we, bheka iSahluko 39 sale ncwadi.

Isikhathi sifana nehhashi eligabavulayo—kumelwe ufunde ukusilawula

Ngingasisebenzisa kanjani ngokuhlakanipha isikhathi sami? 153

Ungazami ukusebenzisakonke ukusikiselaokwenziwe kulesi sahlukongesikhathi esisodwa.Kunalokho, ngenyangaezayo sebenzisaokukodwa kukho. Umausukusebenzisile, khethaokunye usebenzele kukho.

ICEBISO �

nakusasa—noma ungalihlanzi nje nhlobo! Awunandaba noku-ngcola, ngakho akuyona inkinga. Noma ingabe kuyiyona?

Isizathu sokuba ukwenze noma kunjalo. Uma zonke izintozakho zihlanzekile futhi zihlelekile, isikhathi siyokongeka laphousufuna izinto ezithile. Kuyokunikeza nokuthula kwengqondonje futhi.—1 Korinte 14:40.

Okushiwo ontanga yakho. “Ngezinye izikhathi uma nginge-naso isikhathi sokuqoqa izingubo zami, izinto engizidingayo zive-le zilahleke ngoba kusuke kumapeketwane!”—UMandy.

“Kwaphela isonto lonke ngilahlekelwe isikhwama sami se-mali. Ngakhathazeka kakhulu. Ekugcineni ngasithola lapho ngi-qoqa ekamelweni lami.”—UFrank.

Okuyokusiza. Zama ukuphindisela izinto endaweni yazongokushesha ngangokunokwenzeka. Kwenze ngaso sonke isi-khathi lokhu kunokuba ulinde kuze kube mafuhlufuhlu.

Ongakwenza.Zamaukuba inono.Gcinazonke izinto zicoce-kile, ubone ukuthi kuyazenza yini izinto zibe lula.

‘‘ Ngezwa othile encokola ethi uma ufuna ngibesendaweni ethile ngehora lesine nqo ekhanda,kufanele uthi angifike khona ngehora lesitha-thu. Ngabona lapho ukuthi kudingekangisihlele kahle isikhathi sami!

’’—URicky

Umsebenzi engingachitha kuwo isikhathi esincane

..........................................................................................................................

Ngizosebenzisa isikhathi engisitholayo ngenze lokhuokulandelayo

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Isikhathi iyona nto wena, ontanga yakho nabazali bakho eni-nayo ngokulinganayo ngosuku. Uma usisebenzisa kabi, uzoziso-la.Umausisebenzisangokuhlakanipha, uyothola imivuzo. Ikuphiozokukhetha?

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe uzalwa abazaliabathuthele kwelinye izwe? Ingabe unomuzwa wokuthiawamukeleki esikoleni noma ekhaya? Funda indlelaongashintsha ngayo isimo sikuzuzise.

Ngingasisebenzisa kanjani ngokuhlakanipha isikhathi sami? 155

ubukele i-TV ı ..............

udlala imidlaloyama-video ..............

usebenzisa i-Internet..............

ulalele umculo ..............

Ingqikithi ..............

Amahoraokungaba lula

ukuwasebenziselaizinto ezibalulekile..............

sidliwa yini isikhathi sami?Hlanganisa amahoraowachitha isonto ngalinye

˘ Ukufunda ukuhlela isikhathi sakho manjekuyokusiza kanjani ukuba uphathe umuzi wakhoesikhathini esizayo?

˘ Iziphi izifundo ongazifunda kubazali bakhongokusebenzisa isikhathi?

˘ Uma usunaso kakade isimiso sokusebenzisaisikhathi, iziphi izinguquko ongazenza ukuzesibe usizo?

UCABANGANI?

Esikhathini esingangesonto,intsha eneminyaka ephakathikwengu-8 nengu-18 yachithaamahora ayo ngale ndlela:

44 ibukele i-TV, idlalaimidlalo yama-video,ithumelelanaimiyalezo futhi ilaleleumculo

30 isesikoleni

17inabazali

22

Ngingenzenjani laphongizithola ngiphakathikwamasiko amabili?

Ingabe ubabanoma umamawakho uvela

kwelinye izwe?

ı O Yebo O Cha

Ingabe ulimi nomaisiko lezingane

ofunda nazo lihlukilekwelasekhaya?

O Yebo O Cha

NGESIKHATHI abazali bakho besuka ezweni lakubo, babhe-kana nezinselele ezinkulu. Bazithola sebephila nabantu abaluli-mi lwabo, isiko nezingubo zokugqoka kuhlukile kokwabo. Ma-nje base bephuma eceleni kuhle kukajosaka. Ngenxa yalokho,kungenzeka badelelwa futhi babandlululwa.

Ingabe kwenzekile nakuwe lokho? Ngezansi kunezinye ze-zinselele enye intsha ekulesi simo eye yabhekana nazo. Fakau-� eduze kwaleyo okuthola kunzima kakhulu ukubhekananayo.

O Ukuhlekwa. UNoor wayeyintombazanyana ngesikhathiyena nabakubo besuka eJordan beyohlala eNyakatho Melika.Uthi: “Izingubo zethu zazihlukile, ngakho abantu babehlekisangathi. Kanti nathi sasingawatholi ehlekisa amahlaya amaMeli-ka.”

O Ukungazazi ukuthi ungubani. Intombi okuthiwa uNadiaithi: “Ngazalelwa eJalimane. Njengoba abazali bami bengama-Ntaliyane, ngangikhuluma isiJalimane ngendlela ehlukile, beseizinganeesikoleni zingibizangokuthi ‘ngiyisifikanamthwalo.’Ko-dwa lapho ngivakashela eNtaliyane, ngangikhuluma isiNtaliya-ne njengabantu baseJalimane. Ngenxa yalokho, kuba sengathiangizazi ukuthi ngiyiliphi. Nomaphi lapho ngikhona, ngiyisifiki.”

O Igebe elibangwa isiko ekhaya. U-Ana wayeneminyakaengu-8 lapho ethuthela eNgilandi nabakubo. Uthi: “Kwakulula

“Ekhaya singamaNtaliyane futhi abanawo amahloniokubonisana uthando obala. Manje sesihlala eBrithani.Abantu balapha baqoqekile futhi banesizotha. Ngizizwangingamukelekile kuwo womabili amasiko—angiyenaumNtaliyane ngokugcwele, angilona iNgisi ngokugcwele.”—UGiosue, eNgilandi.

“Esikoleni uthisha wathi angibombuka emehlwenilapho ekhuluma. Kodwa lapho ngibuka ubaba emehlwenilapho ekhuluma, wathi ngiyadelela. Avele angidida lamasiko womabili.”—UPatrick, owazalelwa eFrance abazalibase-Algeria.

Ngingenzenjani lapho ngizithola ngiphakathi kwamasiko amabili? 157

ukuba mina nomfowethu sijwayele eLondon. Kodwa kwaku-nzima kubazali bami abase benesikhathi eside behlala esiqhingi-ni esincane sasePortugal iMadeira.”

UVoeun wayeneminyaka emithathu lapho yena nabaza-li bakhe baseCambodia bethuthela e-Australia. Uthi: “Abazalibami abakayijwayeli indawo. Empeleni, ubaba wayeye akhatha-zeke futhi athukuthele ngoba ngangingasiqondi isimo sakhe se-ngqondo nendlela ayecabanga ngayo.”

O Isithiyo esibangwa ulimi ekhaya. U-Ian wayenemi-nyaka engu-8 lapho yena nabakubo bethuthela eNew York be-suka e-Ecuador. Ngemva kweminyaka eyisithupha bese-Unit-ed States, uthi: “Manje sengikhuluma isiNgisi kakhulu kune-Spanishi. Othisha bami esikoleni bakhuluma isiNgisi, abanganebami bakhuluma isiNgisi futhi mina nomfowethu sikhuluma isi-Ngisi. Ikhanda lami seligcwele isiNgisi, sesisikhiphile iSpani-shi.”

ULee, owazalelwa e-Austra-lia abazali baseCambodia, uthi:“Lapho ngixoxa nabazali bamingifuna ukuchaza kabanzi nge-ndlela engizizwa ngayo ngoda-ba oluthile, ngithola ukuthi ngi-yehluleka ukukhuluma kahle uli-mi lwabo.”

UNoor ocashunwe ngenhla, uthi: “Ubaba wazama kakhuluukugcizelela ukuba sikhulume ulimi lwakhe ekhaya, kodwa sa-singafuni ukukhuluma isi-Arabhu. Sasibona sengathi kuwum-thwalo ongadingekile ukufunda isi-Arabhu. Abangane bethubabekhuluma isiNgisi. Izinhlelo ze-TV esasizibukela zazingesi-Ngisi. Sasizosenzani isi-Arabhu?”

Yini Ongayenza?

Njengoba okushiwo ngenhla kubonisa, akuwena wedwaobhekene nalezi zinselele ezinzima. Kunokuba uphile nazo,ungase uzame ukucima konke okuphathelene nesiko lakho

158 intsha iyabuza

Uma wazi kahle izilimiezimbili, ungandisaamathuba okutholaumsebenzi.

UBUWAZI . . .?

langaphambili bese wamukela isiko elisha lendawo osuhlalakuyo. Kepha ukwenza kanjalo kungabaphatha kabi abazali ba-kho, bese nawe uyadideka. Kunokuba wenze kanjalo, kunga-njani ufunde ukuphila nazo lezi zinselele futhi uzame ukuzu-za esimweni okuso? Cabanga ngalokhu kusikisela okulande-layo:

Indlela yokubhekana nokuhlekwa. Kungakhathalisekiukuthi wenzani, akubona bonke abantu abayokuthanda. Aba-ntu abajabulela ukuhlekisa ngabanye bayosithola njalo nje isiza-thu sokuhlekisa ngabo. (IzAga 18:24) Ngakho ungazichitheliisikhathi uzama ukulungisa imibono yabo enobandlululo. Inko-si ehlakaniphile uSolomoni yathi: “Abantu abaklolodela abanyeabathandi ukukhuzwa.” (IzAga 15:12, Contemporary EnglishVersion) Amazwi abandlululayo amane embule ukungazi ko-muntu okhulumayo, hhayi amaphutha okuthiwa unawo umu-ntu okukhulunywa naye.

Indlela yokubhekana nokungazazi ukuthi ungubani. Ku-ngokwemvelo ukufuna ukwamukeleka eqenjini elithile,njengasekhaya noma esikweni elithile. Kodwa kuyiphu-tha ukucabanga ukuthi ukubaluleka kwakho kunqunywa isi-ko noma umkhaya wakini. Aba-ntu bangase bakwahlulele nga-loko, kepha uNkulunkulu ake-nzi kanjalo. Umphostoli uPetruwathi: “UNkulunkulu akakhe-thi, kodwa ezizweni zonke umu-ntu omesabayo futhi enze uku-lunga uyamukeleka kuye.” (IzE-nzo 10:34, 35) Uma wenza oku-semandleni akho ukuba uja-bulise uJehova uNkulunkulu,

=“UNkulunkulu akakhethi.”—IzEnzo 10:34.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingenzenjani lapho ngizithola ngiphakathi kwamasiko amabili? 159

Uma ontanga yakhobehlekisa ngobuzwebakho, kwamukeleukubhuqa kwabo,ngesikhathi esifanayoulondoloze isimosokwenama. Uma wenzakanjalo, bangaphelelwaumdlandla wokukugcona.

ICEBISO �

uyokubheka njengelungu lomkhaya wakhe. (Isaya 43:10; Mar-ku 10:29, 30) Akukho okudlula lokho.

Indlela yokuvala igebe elibangwa isiko ekhaya. Abazalinabantwana cishe kuyo yonke imikhaya kuyenzeka babe nemi-bono engefani. Endabeni yakho, lokho kwehluka kwemibonokungase kube kukhulu—abazali bakho bafuna uphile ngamasi-ko ezwe ababehlala kulo, wena ufuna ukuphila ngamasiko ezweesenihlala kulo manje. Noma kunjalo, uma ufisa izinto zikuha-mbele kahle, kumelwe ‘uhloniphe uyihlo nonyoko.’—Efesu 6:2, 3.

Kunokuba ubukele phansi amasiko abazali bakho ngobaengavumelani nawe, zama ukuqonda isizathu esibenza ba-wahloniphe lawo masiko. (IzAga 2:10, 11) Zibuze le mibu-zo elandelayo: ‘Ingabe la masiko ayangqubuzana nezimiso ze-Bhayibheli? Uma engangqubuzani, yini ngempela ngempelaengingayithandi ngawo? Ngingabachazela kanjani ngenhloni-pho indlela engizizwa ngayo abazali bami?’ (IzEnzo 5:29) Ko-dwa-ke kuyoba lula kakhulu ukuhlonipha abazali bakho—uku-qonda indlela abacabanga ngayo futhi ubachazele imizwa ya-kho—uma ukwazi ukukhuluma kahle ulimi lwabo.

Indlela yokunqoba isithiyo esibangwa ulimi ekhaya.Eminye imikhaya ithole ukuthi uma ima kwelokuthi akukhu-lunywe ulimi lwasekhaya kuphela, izingane ziyoba sethube-ni lokufunda kahle izilimi ezimbili. Kunganjani nikuzame lokhoekhaya? Ungase ucele nabazali bakho bakusize ufunde ukubha-la ulimi lwabo. UStelios owakhulela eJalimane kodwa okhulu-ma isiGreki, uthi: “Abazali bami babeye baxoxe nami njalo nge-vesi elithile leBhayibheli. Babelifunda ngokuzwakalayo, minangilibhale phansi. Manje ngiyakwazi ukufunda nokubhala isi-Greki nesiJalimane.”

‘‘ Kuyangijabulisa ukusiza abanye. Ngikwazi uku-chaza iBhayibheli kubantu abakhuluma isiRa-shiya, isiFulentshi nesiMoldovia.

’’—U-Oleg

160 intsha iyabuza

Iziphi ezinye izinzuzo zokufunda ulimi lwabo? UGiosu`e oca-

shunwe ngaphambili uthi: “Ngafunda ulimi lwabazali bami ngo-ba ngangifuna ukusondelana nabo ngokomzwelo nangokomo-ya. Ukulufunda kungenze ngaqonda indlela abazizwa ngayo.Futhi kubasizile nabo bangiqonda.”

Ibhuloho Hhayi IsithiyoIngabe isiko lakini uzolibheka njengesithiyo esikuhlukani-

sa nabanye noma njengebhuloho elikuxhumanisa nabo? Intshaeningi engamaKristu iye yaqaphela ukuthi inesizathu esikhu-lu sokuvala igebe phakathi kwamasiko. Ifuna ukuxoxela ezi-nye izifiki izindaba ezinhle zoMbuso kaNkulunkulu. (Mathewu24:14; 28:19, 20) USalom

˜ao, owathuthela eLondon enemi-

nyaka emihlanu, uthi: “Kuwusizo kakhulu ukukwazi ukuchazaimiBhalo ngezilimi ezimbili! Ngase ngicishe ngalukhohlwa ulimi

Ungakhethaukubheka isiko lakininjengeliyibhulohoelikuxhumanisa nabanye

Ukuze ngiluqonde kahle ulimi lwabazali bami, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

engaluncela ebeleni, kodwa manje njengoba sengisebandlenilaso isiPutukezi, ngikwazi ukukhuluma kokubili isiNgisi nesiPu-tukezi ngokushelelayo.”

UNoor ocashunwe ngaphambili wabona isidingo sabashu-mayeli abakhuluma isi-Arabhu. Uthi: “Manje sengiyasifundaukuze ngikhumbule esengakukhohlwa. Isimo sami sengqondosesishintshile. Sengiyafuna ukulungiswa uma ngikhuluma. Ngi-yafuna ukufunda.”

Uma wazi amasiko amabili futhi ukwazi ukukhuluma izili-mi ezimbili noma ngaphezulu, usenhlanhleni. Ukwazi kwakhoamasiko amabili kuthuthukisa ikhono lakho lokuqonda imizwayabantu nokuphendula imibuzo yabo ngoNkulunkulu. (IzAga15:23) UPreeti onabazali abangamaNdiya kodwa owazalelwaeNgilandi uthi: “Ngenxa yokuthi ngazi amasiko amabili, angi-bi nankinga ensimini. Ngiyabaqonda abantu bawo womabili lamasiko—izinto abazikholelwayo nendlela ababheka ngayo izi-nto.”

Ingabe nawe ungasibheka isimo okuso njengesikubekaethubeni elihle kunokuba sibe inkinga? Khumbula, uJehovaukuthanda njengoba unjalo, hhayi ngenxa yezwe ohlala kulonoma ngenxa yomkhaya wakini. Njengentsha ecashunwe la-pha, ungalusebenzisa yini ulwazi lwakho nokuhlangenwe na-kho kwakho ukuze usize abanye besizwe sakini ukuba bafu-nde ngoNkulunkulu wethu ongakhethi nonothando, uJehova?Ukwenza kanjalo kungakujabulisa ngempela!—IzEnzo 20:35.

162 intsha iyabuza

˘ Ukwazi isiko labazali bakho kuyokusiza kanjaniukuba uzazi kangcono?

˘ Uma uziqhathanisa nentsha engakhulelangaphakathi kwamasiko amabili, ungconongani wena?

UCABANGANI?

Chaza ukuthi uwuhlobo olunjani lomfundi futhi kunganiucabanga ukuthi unjalo.

Bhala ngezinye izindlela isikole esiye sakuzuzisa ngazo.

imizwa yami3NGAPHAKATHI NANGAPHANDLE KWEKILASI

ı

163

4 UBULILI, UKUZIPHATHA NEZOTHANDO165 Ubungqingili172 Ubulili Ngaphambi Komshado178 Ukushaya Indlwabu183 Ukulala Nomuntu

Ongathandani Naye188 Abafana195 Amantombazane203 Uthando Lwangempela212 Umshado221 Ukuhlukana Nomuntu

Othandana Naye228 Abanukubeza Ngokocansi

NJENGOBA kuboniswe ngenhla, zimbalwa izinto ezibangelaisasasa njengalapho usaziwayo ephumela obala ukuthi ungu-ngqingili. Abanye abantu bayabancoma abantu abanjalo bathibanesibindi; abanye bayabagxeka bathi banamanyala. Phakathi

23

Ngingawuchaza kanjaniumbono weBhayibheli

ngobungqingili?Umcimbi wokuklonyeliswa uyajika uxokozele

lapho abadlali bamabhayisikobho ababili besifazanebebingelelana ngokuqabulana okuvusa inkanuko!Izibukeli zibamba ongezansi, bese ziyachwaza ziba-bongele. Ongqingili bayakusekela lokhu. Abakugxekayobathi ukubukisa. Izithombe zalokhu kuqabulana zizo-vezwa ngokuphindaphindiwe kuyi-TV nakuyi-Internet.

Ngingawuchaza kanjani umbono weBhayibheli ngobungqingili? 165

kwale mibono emibili engafani, kunabaningi abathi ubungqingi-li bumane nje buyindlela ehlukile yokuphila. “Ngesikhathi ngi-sesikoleni,” kusho uDaniel oneminyaka engu-21, “ngisho nezi-ngane ezingebona ongqingili zazithi uma unenkinga ngendabayobungqingili, unobandlululo futhi wahlulela abanye.”

Imibono ngobungqingili ingase yehluke kuye ngobudala ba-bantu noma indawo. Kodwa amaKristu ‘awayiswa l

´e nal

´e yiyo

yonke imimoya yemfundiso.’ (Efesu 4:14) Kunalokho, avumela-na nombono weBhayibheli.

Uyini umbono weBhayibheli ngobungqingili? Futhi umauphila ngezimiso zeBhayibheli, ungasabela kanjani kulabo aba-thi unobandlululo, wahlulela abanye noma uyabazonda ongqi-ngili? Funda le mibuzonezinkulumo ezilandelayobese ucabangangezimpendulo ongazinikeza.

“Lithini iBhayibheli ngobungqingili?”“IBhayibheli likwenza kucace ukuthi uNkulunkulu wenza

ukubaubulili benziweowesilisa nowesifazane abashadile kuphe-la. (Genesise 1:27, 28; Levitikusi 18:22; IzAga 5:18, 19) LaphoiBhayibheli lilahla ubufebe, lisuke libhekisela kukhokokubili uku-ziphatha kongqingili nokuziphatha okubi kwabobulili obungefa-ni.”�—Galathiya 5:19-21.

“Uyini umbono wakho ngobungqingili?”“Angibazondi ongqingili, kodwa angiyithandi indlela abazi-

phatha ngayo.”Khumbula: Uma uphila nge-

zimiso zeBhayibheli, leyo indle-la wena okhetha ukuphila ngayo,futhi unelungelo lokuzikhethelayona. (Joshuwa 24:15) Ungaze-nyezi ngombono wakho.—IHu-bo 119:46.

� Igama eliseBhayibhelini elithi “ubufebe”alibhekiseli kuphela ekuhlanganyeleni ubu-lili kodwa nasezenzweni ezifana nokushayaomunye umuntu indlwabu noma ukwenzaubulili bomlomo noma bendunu.

FUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABAFUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABA

EMQULWINI 2, ISAHLUKO 28EMQULWINI 2, ISAHLUKO 28166 intsha iyabuza

Amanye amaKristu ekhu-lu lokuqala ayekade enzaizenzo zobungqingili nga-phambili akwazi ukushi-ntsha izindlela zawo ezi-ngahlanzekile futhi‘agezwa ahlanzeka’ eme-hlweni kaNkulunkulu.—1 Korinte 6:9-11.

UBUWAZI . . .?

“AmaKristu akufanele yini ahloniphe bonke abantu, ku-ngakhathaliseki ukuthi baziphatha kanjani?”

“Impela kufanele abahloniphe. IBhayibheli lithi: ‘Dumisaniabantu bazo zonke izinhlobo’ noma, ngokwe-Today’s EnglishVersion, ‘Hloniphani bonke abantu.’ (1 Petru 2:17) Ngakho,amaKristu awabazondi ongqingili. Abonisa umusa kubo bo-nke abantu, kuhlanganise nalabo abangongqingili.”—Mathewu7:12.

“Umbono wakho ngobungqingili awukhuthazi yini uku-cwasa ongqingili?”

“Lutho. Into engingavumelani nayo ukuziphatha kongqingi-li, hhayi abantu abangongqingili.”

Ungase wenezele: “Ngokwesibonelo, mina ngikhetha uku-ngabhemi. Eqinisweni, ngikubheka njengento embi kakhulu.Kodwa ake sithi wena uyabhema futhi ukubona kukuhle. Nge-ke ngikuzonde ngenxa yombono wakho, njengoba nje ngica-banga ukuthi nawe ngeke ungizonde ngenxa yombono wami—angithi? Kunjalo nangemibono yethu engefani ngobungqi-ngili.”

“UJesu akazange yini athiasibekezelele abanye? Umaasho, akufanele yini amaKri-stu abamukele ubungqingili?”

“UJesu akazange akhuthazeabalandeli bakhe ukuba bamuke-le noma iyiphi indlela yokuphi-la. Kunalokho, wafundisa ukuthiindlela yokusindiswa ivulekele

=“Ngakho-ke, bulalani amalungu emizimba

yenu asemhlabeni ngokuqondenenobufebe, ukungcola, isifiso sobulili,

isifiso esilimazayo, nokuhaha,okuwukukhonza izithombe.”—Kolose 3:5.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingawuchaza kanjani umbono weBhayibheli ngobungqingili? 167

Nakuba ukuziphathakwabanye kungasekukucindezele, gwemaukuzibonisa ulungile.Banelungelo lokukhethalokho abafuna ukuku-kholelwa—njengobanawe unalo.

ICEBISO �

Nakuba butholakala ebafaneni nasemantombazaneni,kubonakala sengathi ubulili obungakhethi buvamise kakhu-lu emantombazaneni. Kwamanye, kumane kuyilukuluku nje.ULisa oneminyaka engu-26 uthi: “Uma intsha ibona lezi zintokumabhayisikobho, kuma-TV, izwa nomculo ogqugquzelaukuqabulana kwamantombazane, ingalingeka ukuba ikuza-me—ikakhulu uma ingakubheki njengento engalungile.”

Kwamanye, kubonakala kuwukukhangana kwangempe-la. UVicky oneminyaka engu-13 uthi: “Ngahlangana nama-ntombazane amabili obulili obungakhethi ephathini futhi ka-muva ngathola ngomngane wami ukuthi ayangithanda.Ekugcineni ngaqala ukuthumela umyalezo kwenye yala ma-ntombazane, futhi ngaqala ukuyithanda.”

Uke wazizwa ngendlela uVicky azizwa ngayo? Abaningibangakukhuthaza ukuba wamukele ubulili bakho njengobabunjalo, uvume ukuthi ungowobulili obungakhethi. Nokho,kufanele uqaphele ukuthi ukukhangwa abobulili obufanayokuvame ukuba into yesikhashana. Yilokho okwatholwauVicky. ULisette oneminyaka engu-16 naye wathola into efa-nayo. Uthi: “Ukukhuluma nabazali bami ngemizwa yami kwa-ngenza ngazizwa ngingcono. Nasekilasini lesayensi yezintoeziphilayo esikoleni ngafunda ukuthi phakathi neminyakayokuthomba, amazinga ama-hormone ashintshashintsha ka-khulu. Ngicabanga ukuthi ukube intsha beyazi kabanzi nge-mizimba yayo, ibingaqonda ukuthi ukukhangwa umuntu wo-bulili obufanayo kuyinto yesikhashana nje futhi ibingekeizizwe iphoqelekile ukuba ibe ongqingili.”

Ngisho noma kuthiwa imizwa yakho ijule kakhulu kune-nto yesikhashana yokukhula, qaphela ukuthi iBhayibheli li-beka phambi kwakho umgomo ongawufinyelela: Ungakhe-tha ukungenzi ngokuvumelana nezifiso ezingalungile,kungakhathaliseki ukuthi ziyini.

kuthiwani ngobulili obungakhethi?

168 intsha iyabuza

‘wonke umuntu obonisa ukholo [kuye].’ (Johane 3:16) Ukubo-nisa ukholo kuJesu kuhlanganisa nokuzivumelanisa nezindi-nganiso zikaNkulunkulu zokuziphatha, ezilahla izinhlobo ezi-thile zokuziphatha—kuhlanganise nobungqingili.”—Roma 1:26, 27.

“Ongqingili abakwazi ukushintsha indlela abaphila nga-yo; bazalwe benjalo.”

“IBhayibheli alisho lutho ngokwakheka kwezakhi zomzimbawomuntu ongungqingili, kodwa liyavuma ukuthi eminye imi-khuba ijulile kumuntu. (2 Korinte 10:4, 5) Ngisho noma abanyebethanda abantu bobulili obufanayo, iBhayibheli lithi amaKristuawagweme izenzo zobungqingili.”

Ukusikisela: Kunokuba uzifake empikiswaneni yokuthi zi-bangelwa yini izifiso zobungqingili, gcizelela ukuthi iBhayibheliliyakwenqabela ukuziphatha kobungqingili. Ukuze uveze ume-hluko, ungase uthi: “Abaningi bathi ubudlova bungabangelwaufuzo, yingakho abanye abantu beyizidlova. (IzAga 29:22) Ku-thiwani uma lokho kuyiqiniso? Cishe uyazi ukuthi iBhayibheliliyakulahla ukuqhuma kwentukuthelo. (IHubo 37:8; Efesu 4:31) Ingabe leyo ndinganiso iwukungacabange-li ngenxa nje yokuthi abanye bathambekeleebudloveni?”

“UNkulunkulu angasho kanjani ku-muntu okhangwa abobulili obufana-yo ukuba agweme ubungqingili? Uku-ngacabangeli lokho.”

“Ukucabanga okunjalo kuseke-lwe embonweni oyiphutha wokuthi

Mayelana nombono othandwainingi, amaKristu anesibindisokwehluka eningini

abantu kumelwe banelise izifiso zabo zobulili. IBhayibheli liba-nika isithunzi abantu ngokubaqinisekisa ngokuthi bangakwa-zi ukukhetha ukungazanelisi izifiso ezimbi zobulili uma befunangempela.”—Kolose 3:5.

“Ngisho noma ungeyena ungqingili, kufanele ushintsheumbono wakho ngobungqingili.”

“Ake sithi angikuthandi ukugembula kodwa wena uyaku-thanda. Bekuyoba nengqondo yini ngawe ukungicindezela uku-

‘‘ Umfana othile esikoleni wathi nginenhliziyoembi ngoba ngingayithandi indlela yakhe yoku-phila. Kodwa lapho ngimchazela ukuthi akukonaukuthi angithandi yena—nalapho ebona ukuthiakubona ubungqingili kuphela engingabuthandikodwa zonke izinhlobo zokuziphatha okubi—waqala ukungihlonipha aze angivikele nalaphoabanye bengiphikisa.

’’—U-Aubrey

Uma othile ethi umbono weBhayibheli ngobungqingiliuyisidala, ngizothi

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Ukuze ngikwenze kucace ukuthi ubungqingiliengingavumelani nabo, hhayi abantu abangongqingili,ngizothi

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

ba ngishintshe umbono wami ngoba nje bebaningi abantu aba-gembulayo?”

Khumbula lokhu: Ongqingili, kuhlanganise neningi labantu,banezimiso ezibenza bazonde izinto ezithile—njengokukhwa-banisa, ukungabi nabulungisa noma impi. IBhayibheli liyazila-hla lezo zinto; liyazenqabela nezinhlobo ezithile zokuziphathakobulili, kuhlanganise nobungqingili.—1 Korinte 6:9, 10.

IBhayibheli alilona elingaboneleli, lingakukhuthazi futhi no-kubandlulula. Limane nje liyala labo abanezifiso zobungqingi-li ukuba benze okufana nalokho okulindeleke kulabo abakha-ngwa abobulili obuhlukile—‘ukubalekela ubufebe.’—1 Korinte6:18.

Iqiniso liwukuthi, izigidi zabantu abathandana nabobuliliobuhlukile abafisa ukuphila ngokuvumelana nezindinganiso ze-Bhayibheli bayazithiba naphezu kwanoma isiphi isilingo aba-ngase babhekane naso. Bahlanganisa abaningi abangashadileabanamathuba amancane okuba bashade kanye nabaningi aba-shade nabantu abakhubazekile abangakwazi ukuya ocansini.Bayakwazi ukuphila ngenjabulo ngaphandle kokwanelisa izifisozabo zobulili. Labo abanezifiso zobungqingili bangenza okufa-nayo uma befuna ngempela ukujabulisa uNkulunkulu.—Dute-ronomi 30:19.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Amanye amantombazane aca-banga ukuthi ukulala nabafana athandana nabo kuzobenzabawathande kakhulu. Akunjalo neze! Thola ukuthi kungani.

Ngingawuchaza kanjani umbono weBhayibheli ngobungqingili? 171

˘ Kungani uNkulunkulu enelungelo lokubekelaabantu imithetho yokuziphatha?

˘ Ukunamathela emithethweni yeBhayibheliyokuziphatha kukuzuzisa kanjani?

UCABANGANI?

24

Ingabe ukuya ocansinikuzobuthuthukisaubuhlobo bethu?

UBongiwe noMlungisi banezinyanga ezimbili kuphela be-thandana, kodwa uBongiwe uzwa sengathi kade bazana.Bathumelelana imiyalezo njalo, bakhuluma ocingweni isi-khathi eside futhi bacabanga ngendlela efanayo! Kodwamanje, njengoba behlezi emotweni ebusuku, uMlungisiufuna benze okungaphezu nje kokuxoxa.

Phakathi nezinyanga ezimbili ezidlule, uBongiwe noMlu-ngisi bebegcina ngokubambana ngezandla nokuqabulanakancane. UBongiwe akafuni ukwenza okungaphezu kwalo-kho. Kodwa futhi akafuni uMlungisi amlahle. Akekho umu-

ntu omenza azizwe emuhle futhi ekhetheke njengaye.Uthi ngenhliziyo, ‘Ngaphandle kwalokho, vele mina

noMlungisi siyathandana . . . ’

172 intsha iyabuza

CISHE ungaqagela ukuthi yini esizolandela manje. Kodwa oku-ngenzeka ungakuqapheli yindlela ukuya ocansini okuzobulima-za ngayo ubuhlobo bukaMlungisi noBongiwe. Cabanga ngalo-khu okulandelayo:

Uma ungawunaki umthetho wemvelo, njengomthetho wa-mandla adonsela phansi, ubhekana nemiphumela ebuhlungu.Kunjalo nangokungawunaki umthetho wokuziphatha, njengalo-wo othi: “Nidede ebufebeni.” (1 Thesalonika 4:3) Iyini imiphu-mela yokungawulaleli lowo mthetho? IBhayibheli lithi: “Lowo

ofebayo wona owakhe umzimba.” (1 Korinte 6:18) Kuyiqi-niso kangakanani lokho? Ake uzame uku-

bhala phansi imiphumela emithathu

ebuhlungu engatholwa abantu abahlanganyela ubulili ngapha-mbi komshado.1 ı ...........................................................................................

2 ..............................................................................................

3 ..............................................................................................

Bheka lokho okubhalile. Ingabe ubhale izinto ezinjengezifoezithathelwana ngobulili, ukukhulelwa okungafunwa noma uku-ngabe usamukeleka kuNkulunkulu? Leyo imiphumela ebuhlu-ngu kakhulu engatholwa yinoma ubani owephula umthetho ka-Nkulunkulu wokuziphatha ngokuqondene nobufebe.

Noma kunjalo, ungase ulingeke. Ungase ucabange, ‘Nge-ke kwenzeke lutho kimi.’ Ingani bonke abantu bayaya ocansi-ni. Ontanga esikoleni baqhosha ngokuthi bayaya ocansini fu-thi akubonakali ukuthi bathola imiphumela ebuhlungu. Mhla-wumbe, njengoBongiwe okukhulunywe ngaye ekuqaleni, uno-muzwa wokuthi ukuya ocansini kuzonenza nisondelane kakhu-

dlwana nomuntu omthandayo.Ngaphandle kwalokho, ubaniofuna ukugconwa ngokuthi aka-kaze alale namuntu? Akungconoyini ukumane uzilalele nothile?

Yima kancane! Okokuqala,akubona bonke abantu aba-ya ocansini. Yiqiniso, ungaseufunde amanani abonisa ukuthi

intsha eningi iyaya ocansini. Ngokwesibonelo, ukuhlola kwa-se-United States kwabonisa ukuthi lapho nje bephothula esi-koleni esiphakeme, abasha ababili kwabathathu basuke sebekebaya ocansini. Kodwa lokho kusho nokuthi oyedwa kwabatha-thu—okuyinani elikhulu—usuke engakaze. Kuthiwani ngala-bo abayayo ocansini? Abacwaningi bathole ukuthi intsha eningieke yaya ocansini ithola imiphumela ebuhlungu.UMPHUMELA WOKUQALA UKUCINDEZELEKA. Iningi le-ntsha eke yaya ocansini ngaphambi komshado lithi lazisola ka-muva.

FUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABAFUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABA

EMQULWINI 2, IZAHLUKO 4 NO-5EMQULWINI 2, IZAHLUKO 4 NO-5174 intsha iyabuza

Ngemva kokwenzaubulili, makhuluamathuba okuba umfanaayishiye intombi yakhe,adlulele kwenye.

UBUWAZI . . .?

UMPHUMELA WESIBILI UKUNGATHEMBANI. Ngemvakokwenza ubulili, ngamunye uqala ukuzibuza, ‘Ubani omunyeake walala naye?’UMPHUMELA WESITHATHU UKUDUMAZEKA. Amantomba-zane amaningi angathanda umuntu ongawavikela, angadlalingawo. Futhi abafana abaningi bathola ukuthi abayithandisisiintombazane abake badlala ngayo.

Ngaphezu kwalokho, abafana abaningana bathi ngeke ba-shade nentombazane abake balala nayo. Ngani? Ngoba bafunaumuntu oyintombi nto!

Uma uyintombazane, ingabe lokho kuyakumangaza—mhla-wumbe kuze kukuthukuthelise? Khumbula lokhu-ke: Imiphu-mela engokoqobo yokwenza ubulili ngaphambi komshado ihlu-kile kulokho okuvezwa emabhayisikobho naku-TV. Ezokuzija-bulisa ziyakuqhakambisa ukuya ocansini usemncane, zikwenzekubonakale kumnandi, kungenangozi noma kuwuthando lwa-ngempela. Phaphama! Abantu abazama ukukucindezela uku-ba wenze ubulili ngaphambi kom-shado bazifunela ezabo izinzu-zo. (1 Korinte 13:4, 5) Ngaphe-zu kwalokho, umuntu okuthandangempela angakubeka yini engo-zini yokuba ulimale emzimbeninangokomzwelo? (IzAga 5:3, 4)Futhi umuntu okukhathalela nge-mpela angakulinga yini ukubawone ubuhlobo bakho noNkulu-nkulu?—Hebheru 13:4.

= “Balekelani ubufebe. . . .Lowo ofebayo wona owakhe umzimba.”

—1 Korinte 6:18.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ingabe ukuya ocansini kuzobuthuthukisa ubuhlobo bethu? 175

Lapho kuziwaekuziphatheni laphounabobulili obuhlukile,kuhle ukulandela lomthetho: Uma kuyintoongeke uthande abazalibakho bakubone uyenza,akufanele uyenze.

ICEBISO �

Uma uyinsizwa futhi kunothile othandana naye, izinto oku-khulunywa ngazo kulesi sahluko kufanele zikunike isizathu so-kucabanga ngobuhlobo bakho nentombi yakho. Zibuze, ‘Inga-be ngiyikhathalela ngempela?’ Uma impendulo yakho ingu-yebo, iyiphi indlela engcono yokukubonisa? Ngokuba nama-ndla okunamathela ezindinganisweni zikaNkulunkulu, ngokubanokuhlakanipha kokugwema izimo ezilingayo nangokuba no-thando lokwanelisa izifiso zayo. Uma unalezo zimfanelo, cisheintombi yakho iyozizwa njengomShulamiti owayeziphethe ka-hle, owathi: “Isithandwa sami singesami nami ngingowaso.” (Isi-Hlabelelo SeziHlabelelo 2:16) Ngamafuphi, uyoba yikho konkekuyo!

‘‘ NjengomKristu, unezimfanelo eziyokwenzauthandeke kwabanye. Ngakho kufanele uqa-phe futhi wenqabe lapho ulingelwa ekuzipha-theni okubi. Zihloniphe lezo zimfanelo.Ungazingcwabi uphila!

’’—UJoshua

Lapho nginomuntu wobulili obuhlukile, izimo okumelwengizigweme yilezi

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Uma owobulili obuhlukile efuna ukuhlangana namiendaweni esekusithekeni, ngizothi

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Kungakhathaliseki ukuthiungumfana noma uyintomba-zane, uma ungalala nomuntungaphambi komshado, uyobeuzehlisa isithunzi ngokuphisa-

na ngento eyigugu. (Roma 1:24) Yi-ngakho abaningi bezizwa bexhashaziwe futhi

bengelutho kamuva, njengokungathi ngobudedengu bavu-mele ukuba bantshontshelwe into ethile eyigugu! Ungakuvu-meli lokho kwenzeke kuwe. Uma othile ezama ukukunxenxaukuba ulale naye ngokuba athi, “Uma ungithanda, uzovuma,”phendula ngezwi eliqinile uthi, “Uma ungithanda, ngeke ungice-le!”

Umzimba wakho uyigugu kakhulu ukuba uphisane ngawo.Bonisa ukuthi unaso isibindi sokulalela umthetho kaNkulunku-lu wokugwema ubufebe. Ngelinye ilanga uma ushada, uyoya-keocansini. Futhi uyokujabulela ngokugcwele, ungabi nokukha-thazeka nokuzisola okuvame ukuba umphumela wokuya oca-nsini ngaphambi komshado.—IzAga 7:22, 23; 1 Korinte 7:3.

Ukulala nomuntu ngaphambikomshado kufana nokuthathaisithombe esihle usulele izinyawo kuso

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Mubi kangakanani umkhubawokushaya indlwabu?

Ingabe ukuya ocansini kuzobuthuthukisa ubuhlobo bethu? 177

˘ Nakuba ubulili ngaphambi komshado bungasebukhange enyameni engaphelele, kunganibungalungile kuwe?

˘ Uzokwenzenjani uma othile ecela ukulala nawe?

UCABANGANI?

LAPHO ufinyelela esikhathini sokuthomba, izinkanuko zobulilizingaba namandla ngokukhethekile. Ngakho ungase uwele em-khubeni wokushaya indlwabu.�Abaningi bangathi akuyona intoenkulu. Bathi, “Akekho olimalayo.” Nokho, kunesizathu esihlesokugwema lo mkhuba. Umphostoli uPawulu wabhala: “Nga-kho-ke, bulalani amalungu emizimba yenu . . . ngokuqondene. . . [nesifiso] sobulili.” (Kolose 3:5) Ukushaya indlwabu akusi-bulali isifiso sobulili kodwa kuyasikhulisa. Ngaphezu kwalokho,cabanga ngalokhu okulandelayo:

˘ Ukushaya indlwabu kugxilisa izimo zengqondo zobugovu.Ngokwesibonelo, lapho umuntu eshaya indlwabu, usuke egxileemizweni yomzimba wakhe siqu.

˘ Ukushaya indlwabu kwenza umuntu abheke abobuliliobuhlukile njengezinto zobulili noma amathuluzi okuzanelisa.

˘ Ukucabanga kobugovu okugxile emkhubeni wokushayaindlwabu kungenza kube nzima ukwanelisa ubuhlobo bobuliliemshadweni.

Kunokuba uzinikele ekushayeni indlwabu ukuze unciphise

� Ukushaya indlwabu akufanele kudidaniswe nokuvuka kwenkanuko okuzenza-kalelayo. Ngokwesibonelo, umfana angase aphaphame evukwe inkanuko nomaangase ashaywe yizibuko ebusuku. Ngokufanayo, amanye amantombazane anga-zithola evukwe inkanuko yobulili kungenhloso, ikakhulukazi ngaphambi njenoma ngemva kokuya kwawo esikhathini. Ngokuphambene nalokhu, ukushayaindlwabu kuwukuziphulula ngamabomu ukuze uvuse inkanuko yobulili.

25

Ngingawunqoba kanjaniumkhuba wokushaya indlwabu?

“Ngaqala ukushaya indlwabu ngineminyaka engu-8ubudala. Ngokuhamba kwesikhathi ngafunda umbono ka-Nkulunkulu mayelana nale ndaba. Ngangizizwa kabi njalolapho ngiwela kulo mkhuba. Ngangizibuza: ‘UNkulunkuluangamthanda kanjani umuntu onjengami?’”—ULuiz.

178 intsha iyabuza

izifiso zobulili ezivaleleke ngaphakathi, lwela ukuhlakulela uku-zithiba. (1 Thesalonika 4:4, 5) Ukuze likusize wenze lokho,iBhayibheli litusa ukuba ugweme izinto ezingakuvusela inkanu-ko yobulili kwasekuqaleni. (IzAga 5:8, 9) Noma kunjalo, kuthi-wani uma usuyisigqila somkhuba wokushaya indlwabu? Mhla-wumbe uzamile ukuwuyeka kodwa wehluleka. Kungalula uku-phetha ngokuthi ngeke ushintshe, nokuthi ngeke ukwazi uku-phila ngezindinganiso zikaNkulunkulu. Yileyo ndlela umfanaokuthiwa uPedro ayezibheka ngayo. Uthi, “Lapho ngiphindengiwenza lo mkhuba, ngangizizwa kabi. Ngangicabanga ukuthingeke ngithethelelwe ngalokho engangikwenzile. Ngangikutho-la kunzima ukuthandaza.”

Uma uzizwa kanje, yima isibindi. Usengasizakala. Intshaeningi—kanye nabantu abadala—bawunqobile umkhuba wo-kushaya indlwabu. Nawe ungawunqoba!

Ukubhekana Nomuzwa WecalaNjengoba sekushiwo, labo abaye bawela emkhubeni woku-

shaya indlwabu ngokuvamile bahlushwa umuzwa wecala. Ngo-kungangabazeki, ‘ukudabuka ngendlela yokuhlonipha uNkulu-nkulu’ kungakwenza ufune ukunqoba lo mkhuba. (2 Korinte 7:11) Kodwa ukuzilahla ngecala ngokweqile kungakulimaza. Ku-ngakwenza udumazeke kakhulu uze ufune ukudikila.—IzAga24:10.

Ngakho lwela ukuba nombono ofanele ngale ndaba. Uku-shaya indlwabu kuwuhlobo olu-thile lokungcola. Kungakwenza‘isigqila sezifiso nezinjabulo ezi-hlukahlukene’ futhi kukhuthazaimicabango emibi. (Thithu 3:3)Ngesikhathi esifanayo, ukusha-ya indlwabu akukhona ukuzipha-tha okubi okwedlulele, njengo-bufebe. (Jude 7) Uma unenki-nga yokushaya indlwabu, akufa-nele uphethe ngokuthi sewenze

Ngingawunqoba kanjani umkhuba wokushaya indlwabu? 179

Noma yimuphi umuntuobuthaka angazinikelaezifisweni zakhe zobulili.Kodwa kudinga indodanoma owesifazanewangempela ukubonisaukuzithiba ngisho nomaesekusithekeni.

UBUWAZI . . . ?

isono esingenakuthethelelwa. Into ebalulekile ukulwa nesifisosokwenza lo mkhuba futhi ungayeki ukulwa!

Kulula ukudangala ngemva kokushelela. Lapho ushelela,khumbula amazwi ezAga 24:16: “Olungile angawa ngisho naka-sikhombisa, kodwa ngokuqinisekile uyovuka; kodwa ababi ba-yokwenziwa ukuba bakhutshwe yinhlekelele.” Ukushiyeka kwe-sikhashana akukwenzi ube umuntu omubi. Ngakho ungadiki-bali. Kunalokho, hlolisisa ukuthi yini ebangele ukuba uphindeushaye indlwabu, bese uzama ukuyigwema leyo nto.

Zinike isikhathi sokuzindla ngothando nomusa kaNkulu-nkulu. Umhubi uDavide, naye owayenabo ubuthakathaka, wa-thi: “Njengoba ubaba ebonisa umusa emadodaneni akhe, ka-njalo uJehova ubonis

´e umusa kulabo abamesabayo. Ngoba

yena uyakwazi ukwakheka kwethu, ekhumbula ukuthi siluthuli.”(IHubo 103:13, 14) Yebo, uJehova uyakubona ukungaphele-li kwethu futhi “ukulungele ukuthethelela.” (IHubo 86:5) Nga-

kolunye uhlangothi, ufuna senzeumzamo wokuthuthuka. Ngakhoiziphi izinyathelo ezisebenzayoongazithatha ukuze unqobe lomkhuba?

Hlaziya izinto ozijabulisangazo. Ingabe ubukela amabha-yisikobho noma izinhlelo ze-TVnoma ungena ezingosini ze-In-ternet ezivusa inkanuko? Umhu-bi wathandaza ngokuhlakanipha

Uma uwa lapho ugijima,akusho ukuthi kumelweuyoqala phansi—ngokufanayouma kwenzeka uphindeushaya indlwabu, intuthukoosuyenzile ayesuleki

180 intsha iyabuza

Thandaza ngaphambikokuba izifiso zibenamandla. Cela uJehovauNkulunkulu akunike“amandla angaphezukwavamile” ukuzeubhekane nesilingo.—2 Korinte 4:7.

ICEBISO�

kuNkulunkulu: “Yenza ukuba amehlo ami adlule angakuboniokungenanzuzo.”�—IHubo 119:37.

Phoqa ingqondo yakho ukuba igxile kwezinye izinto. Um-Kristu ogama lakhe linguWilliam uyeluleka: “Ngaphambi koku-ba ulale, funda okuthile okuhlangene nezinto ezingokomoya.Kubaluleke kakhulu ukuba umcabango wakho wokugcina wo-suku ube ngokomoya.”—Filipi 4:8.

Xoxa nothile ngale nkinga. Amahloni angase akwenzekube nzima ukukhuluma nothile ngale ndaba. Kodwa ukwe-nza kanjalo kungakusiza ukuba unqobe lo mkhuba! Yilokhookwatholwa umKristu ogama lakhe nguDavid. Uthi, “Ngaxoxa

� Ukuze uthole ukwaziswa okwengeziwe, bheka uMqulu 2, iSahluko 33.

=“Balekela izifiso zobusha, kodwa phishekelaukulunga, ukholo, uthando, ukuthula, kanye

nalabo ababiza iNkosi ngenhliziyoehlanzekile.”—2 Thimothewu 2:22.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingagcina ingqondo yami isezintweni ezimsulwauma ngi-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Kunokuba ngizinikele enkanukweni, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

nobaba ngasese. Ngeke neze ngikukhohlwe lokho akusho.Emomotheka ngendlela eqinisekisayo, wathi, ‘Ungenza ngizi-qhenye kakhulu ngawe.’ Wayazi ukuthi kwakudingeke ngiqungeisibindi esingakanani ukuze ngikhulume naye. Akukho mazwiayengangikhuthaza futhi angenze ngizimisele ngaphezu kwa-lawa.

“Ubaba wabe esengibonisa imiBhalo embalwa ukuze angi-size ngibone ukuthi ‘ngangingalahlekile kakhulu,’ futhi wavulaneminye ukuze aqiniseke ukuthi ngiyakuqonda ukungath

´ı sina

kwenkambo yami engalungile. Wathi angilwele ukungaweli kulomkhuba kuze kube isikhathi esithile, khona-ke sasizoxoxa nga-kho futhi. Wathi ngingakuvumeli ukushelela kungithene ama-ndla, ngimane ngiqhubeke isikhathi esijana ngingayishayangaindlwabu.” Uphetha ngani uDavid? Uthi: “Ukuba nomuntu othi-le oyaziyo inkinga yami futhi engisiza kwakuyinzuzo enkulu ka-khulu.”�

� Ukuze uthole ukwaziswa okwengeziwe, bheka uMqulu 2, amakhasi 239-241.

‘‘ Njengoba sengiyinqobile le nkinga,ngingaqhubeka nginonembeza ohlanzekilephambi kukaJehova, futhi lokhu kuyintoengingenakuyenana ngalutho!

’’—USarah

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ukulala nomuntu ongatha-ndani naye akuyona into ewubala. Thola ukuthi kungani.

182 intsha iyabuza

˘ Kungani kubalulekile ukukhumbula ukuthi uJehova“ukulungele ukuthethelela”?—IHubo 86:5.

˘ Njengoba kunguNkulunkulu owadala imizwayobulili, ethi futhi kufanele uhlakulele ukuzithiba,yiliphi ithemba analo ngawe?

UCABANGANI?

INTSHA eningi namuhla ichoma ngokuthi ilala nabantu enga-thandani nabo. Enye ize ibe nabantu ebajwayele evele iye kubouma ifuna ubulili ngaphandle kokulokhu izixaka ngezindaba zo-thando.

Ungamangali uma uzizwa sengathi nawe uyalingeka uku-ba wenze okufanayo! (Jeremiya 17:9) U-Edward ocashunwengenhla uthi: “Amantombazane amaningi aye acela ukulalanami, futhi kunzima kakhulu ukwenqaba ngoba ngingumKristu.Kunzima ukwenqaba!” Yiziphi izimiso zeBhayibheli okufanele

26

Kuthiwani ngokulalanomuntu

engingathandaninaye?

“Izingane ziyaxhumana ngenjongo yokubona ukuthizingagcina zibenzile yini ubulili nokuthi bangaki aba-ntu ezingalala nabo.”—UPenny.

“Abafana bakhuluma ingcaca ngakho. Bachomangokuthi banezintombi kodwa basalala namanye ama-ntombazane amaningi.”—U-Edward.

Kuthiwani ngokulala nomuntu ongathandani naye? 183

uzikhumbule uma umuntu ongathandani naye ekucela ukubaulale naye?

Yazi Ukuthi Kungani Kungalungile UkulalaNomuntu Ongathandani Naye

Ubufebe buyisono esibi kakhulu kangangokuthi abantu aba-benzayo “ngeke balizuze ifa lombuso kaNkulunkulu.” (1 Korinte6:9,10)Lokhukuyiqinisokungakhathalisekiukuthi abantuababi-li bathi bayathandananomabamanenje benzaubulili bebe benga-thandani. Ukuze ugweme isilingo sako kokubili, kumelwe ubhekeubufebe ngendlela uJehova abubheka ngayo.

“Ngikholelwa ukuthi indlela kaJehova iyindlela yokuphilaengcono kunazo zonke.”—UKaren waseCanada.

“Khumbula ukuthi uyindodana noma uyindodakazi yothile,ungumngane wabantu abaningi futhi uyilungu lebandla. Uyobeubaphoxile bonke laba bantu uma uvumela isilingo!”—UPeterwaseBrithani.

Uma unombono onjengokaJehova ngobufebe, uyokwazi‘ukuzondaokubi,’ ngishonoma inyama ibuhalela.—IHubo97:10.

UmBhalo okusikiselwa ukuba uwufunde: Genesise 39:7-9.Phawula isinqumo sikaJosefa esibonisa isibindi lapho elingelwaukuba enze ubulili nokuthi yini eyamenza wakwazi ukwenqaba.

Ziqhenye Ngezinkolelo ZakhoKuvamile ukuba intsha iziqhayise ngezinkolelo zayo. Unelu-

ngelo lokusekela izindinganisozikaNkulunkulu ngokuzipha-tha kwakho. Ungabi namahlo-ni ngombono wakho ngobulilibangaphambi komshado.

“Zisuka nje kwenze kucaceukuthi unezimiso zokuzipha-tha.”—U-Allen waseJalimane.

“Abafana engangifundanabo babazi ukuthi ngingubani

184 intsha iyabuza

UJehova ufuna ubujabuleleubulili njengoba abudalelaukuba bube umthombowenjabulo emshadweni—ngaphandle kokukha-thazeka, ukungalondekinokuzisola okuvame ukubaumphumela wobufebe.

UBUWAZI . . .?

futhi bazi nokuthi imizamo yabo izophelela emoyeni.”—UVickywase-United States.

Ukumelela izinkolelo zakho kuwuphawu lokuthi uba umKri-stu ovuthiwe.—1 Korinte 14:20.

UmBhalo okusikiselwa ukuba uwufunde: IzAga 27:11. Bhe-ka indlela izenzo zakho ezinhle ezingathinta ngayo inhliziyo ka-Jehova!

Yenza Isinqumo Esiwujuqu!Kubalulekile ukwenqaba. Kodwa abanye bangase babone

sengathi wenqaba ngoba nje ufuna ukuncengwa.“Konke okwenzayo—kuhlanganise nendlela ogqoka nga-

yo, okhuluma ngayo, abantu okhuluma nabo nendlela osebe-nzelana ngayo nabantu—kufanele kubonise ukuthi awufuni.”—UJoy waseNigeria.

“Kumelwe ukwenze kucace ukuthi ngeke nanini uvume.Ungalokothi wamukele izipho ezivela ebafaneni abafuna uku-lala nawe. Bayobambelela kulokho, kube sengathi kukhonaobakweleta kona ngoba bakuphe izipho.”—ULara waseBri-thani.

UJehova uyokusiza umaubonisa ukuthi uyakwaziukwenza isinqumo esiwuju-qu. Ngenxa yokwakwenzekekuye, umhubi uDavide waye-ngathi ngoJehova: “Koqothowena uyokwenza ngobuqotho.”—IHubo 18:25.

‘‘ Qina! Lapho umfana othile engicela ukubangilale naye, ngathi, ‘Musa ukungibamba!’futhi ngahlina ngamshiya lapho.

’’—U-Ellen

Kuthiwani ngokulala nomuntu ongathandani naye? 185

Sebenzela ezimfanelwenizakho zangaphakathi.(1 Petru 3:3, 4) Uma ubaumuntu ongcono,uyokhanga uhloboolungcono lomuntu.

ICEBISO �

UmBhalo okusikiselwa ukuba uwufunde: 2 IziKronike 16:9.Phawula ukuthi uJehova uzimisele ukusiza labo abafuna ukwe-nza okulungile.

Sebenzisa UkuhlakaniphaIBhayibheli lithi: “Unokuqonda lowo obon

´e inhlekelele wabe

esecasha.” (IzAga 22:3) Ungakusebenzisa kanjani lokhu? Ngo-kucabangela isikhathi esingaphambili!

“Zehlukanise nje impela nabantu abakhuluma izinto ezinja-lo.”—UNaomi waseJapane.

“Ungatsheli muntu izinto ezinjengekheli lakho noma ino-mbolo yakho yocingo.”—UDiana waseBrithani.

Hlolisisa izinto ozikhulumayo, indlela oziphatha ngayo, aba-

= “Yenzani konke okusemandleni enu ukubaekugcineni [uNkulunkulu] anithole ninge-nabala, ningenasici futhi nisekuthuleni.”

—2 Petru 3:14.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingalingisa ukuzimisela kukaJosefa ukuhlala ehlanzekilengokuziphatha uma ngi-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Ngizogwema ukwenza iphutha elenziwa uDina uma ngi-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

ngane bakho ne-zindawo ojwayeleukuya kuzo. Yibe usu-zibuza, ‘Ingabe nginikezaizimpawu ezithile ngingaqo-ndile eziyokwenza abantu ba-fune ukulala nami?’

UmBhalo okusikiselwa ukuba uwufunde: Genesise 34:1, 2.Bheka ukuthi ukuba sendaweni engafanele kwaba nemiphume-la ebuhlungu kanjani entombazaneni okuthiwa uDina.

Khumbula, ukwenza ubulili nomuntu ongathandani nayeakuyona into encane kuJehova uNkulunkulu; akufanele kubeyinto encane nakuwe. Ngokusekela okulungile, ungalondolo-za unembeza ohlanzekile phambi kukaNkulunkulu nokuzihlo-nipha. Intombazane okuthiwa uCarly yathi, “Kungani uvumelaumuntu ukuba akusebenzisele ukwanelisa izifiso zakhe zangale-so sikhathi? Buvikele ubuhlobo bakho noJehova osubusebenze-le kanzima kangaka ukubulondoloza!”

Uma ulala nomuntuongathandani naye,uzehlisa isithunzi

Owamahhala

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Abafana bathi bakhangwauhlobo olunjani lwamantombazane? Ungase umangale!

Kuthiwani ngokulala nomuntu ongathandani naye? 187

˘ Nakuba ubulili obungemthetho bungase bukhangeenyameni engaphelele, kungani bungalungile?

˘ Ungenzenjani uma othile ekucela ukuba nenzeubulili?

UCABANGANI?

27

Kunganiabafana

bengangi-thandi?

Uyazi ukuthi ngiyisilomo ngobangimtshelile ukuthi abanye abafa-na bayazifela ngami. Futhi uvele

wahleka lapho ngimtshela indlelaabanye babangane bami abayizi-

mpatha ngayo. Uyazi ukuthingihlakaniphile ngoba ngiye nga-mlungisa kaningana lapho enza

amaphutha. Kaze usebanjwe yiniukuba angishele.

Le ntombazane yinhlekodwa ibonakala inga-

hlakaniphile! Ayinginikinelincane ithuba loku-

vula umlomo. Umakwenzekile ngasho oku-thile, iyakulungisa! Umangiyibona kuvele kuthi

angibaleke.

INGABE kuyakukhathaza ukuthi abafana abakuthandi?Amantombazane amaningi ayakhathazeka, ngisho nala-wo ongase ucabange ukuthi awanandaba! Ngokwesibonelo,cabanga ngoJoanne. Muhle, uhlakaniphile futhi uyiqaphu-qaphu. Kodwa uthi: “Ngiye ngibe nomuzwa wokuthi aba-fana abangithandi. Abambalwa engangibathanda babonisaisithakazelo okwesikhashana, kodwa kamuva bayeka uku-ngikhulumisa!”

Yiziphi izinto ezikhanga abafana entombazaneni? Yizi-phi ezingabakhangi? Yini ongayenza ukuze ukhange insi-zwa ehloniphekile?

Okufanele Ukwenze

˘ Yazi ingqondo nenhliziyo yakho. Kungenzeka wazi-zwa ukhangwa kakhulu abafana ngokushesha ngemva ko-kuthomba. Kungenzeka wawukhangwa abangaphezu ko-yedwa. Yinto evamile leyo. Kodwa ukube wavele wavumaumfana wokuqala owakukhanga, ngabe wazivalela ithubalokukhula ngokomzwelo nangokomoya. Kuthatha isikha-thi ukuthuthukisa izimfanelo ezinhle, ‘ukushintsha ingqo-ndo yakho’ ngokuqondene nezinto ezibalulekile nokufinye-lela eminye yemigomo yakho.—Roma 12:2; 1 Korinte 7:36; Kolose 3:9, 10.

Yiqiniso, abafana abaningi bakhangwa amantombaza-ne angakakhuli kahle noma anobuntwana. Kodwa ngoku-yinhloko abafana abanjalo basuke benesithakazelo emzi-mbeni wentombazane, hhayi ebuntwini bayo. Iqiniso liwu-kuthi umfana ohluzekile uyobheka intombazane enezimfa-nelo eziyomphelelisa.—Mathewu 19:6.

Okushiwo abafana: “Iyangikhanga intombazane ekwa-zi ukuveza imibono yayo, uma iqiniseka ngalokho eyikho.”—UJames.

“Ngingathanda intombazane ekwazi ukuveza imibonoyayo ngokwethembeka nangenhlonipho, engavumi nje

Kungani abafana bengangithandi? 189

konke engikushoyo. Noma ingaba yinhle, angiyithandisisi into-mbazane esho lokho engifuna ukukuzwa.”—UDarren.

Uzizwa kanjani ngalokho okushiwo abafana ngenhla?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

˘ Hlakulela inhlonipho ngabanye abantu. Njengoba une-sidingo sokuthandwa, nabafana obaziyo banesifiso esijulile so-kuhlonishwa. Akumananga nje kwaqondana ukuba iBhayibhe-li lithi endodeni kufanele ithande umkayo kodwa umfazi ku-fanele abe “nenhlonipho ejulile” ngomyeni wakhe. (Efesu 5:33) Ngokuvumelana nalokhu, lapho kuxoxwa nezinsizwa ezini-ngi, ezingaphezu kwamaphesenti angu-60 zathi zazisa kakhuluinhlonipho kunothando. Amadoda asekhulile angamaphesentiangaphezu kuka-70 nawo asho okufanayo.

Inhlonipho ayisho ukufela ngaphakathi—ukudela ilungelolakho lokuveza umbono ohlukile. (Genesise 21:10-12) Kodwaindlela oveza ngayo umbono wakho iyonquma ukuthi uyayi-khanga noma uyayixosha yini insizwa. Uma njalo nje uphikisanoma ulungisa lokho ekushoyo, ingase ibe nomuzwa wokuthiawuyihloniphi. Kodwa uma uyiqaphela imibono yayo futhi uyi-ncoma, kungenzeka iyamukele futhi iyazise imibono yakho. Yi-qiniso, insizwa enokuqonda iyobheka ukuthi abakini kanye na-banye ubaphatha ngenhlonipho yini.

Okushiwo abafana: “Ngicabanga ukuthi inhlonipho yinto

‘‘ Ngiyavuma ukuthi ngivame ukukhangwa ama-ntombazane amahle. Kodwa lokho kusheshekushintshe uma intombazane ingenayo imigomoemihle neqinisekile. Ngakolunye uhlangothi, umayazi ukuthi ifuna ukwenzani ngokuphila kwayo—ikakhulukazi uma isiyifinyelele kakade eminyeyemigomo yayo—lokho kungayenza ngiyithandekakhulu.

’’—UDamien

190 intsha iyabuza

ebaluleke kakhulu ekuqaleni kobudlelwane. Uthando lunga-khula kamuva.”—U-Adrian.

“Uma intombazane ingihlonipha, ngiba nomuzwa wokuthiingangithanda.”—UMark.

Uzizwa kanjani ngalokhu okushiwo abafana ngenhla?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

˘ Gqoka ngesizotha futhi uhlanzeke. Indlela yakho yo-kugqoka nokuzilungisa injengesikhulisa-zwi esimemezela imi-cabango yakho nesimo sakho sengqondo. Ungakaqali noku-khuluma nomfana, izingubo zakho zisuke sezimtshele okuningingawe. Uma izingubo zakho zilungiswe kahle futhi zinesizotha,ziyodlulisela umyalezo omuhle. (1 Thimothewu 2:9) Uma zivu-sa inkanuko noma ziwubudlabha, ziyodlulisela umyalezo onge-muhle!

Okushiwo abafana: “Indle-la intombazane egqoka nga-yo isho lukhulu ngesimo sayosengqondo ngokuphila. Umaigqoka izingubo eziveza umzi-mba noma eziwubudlabha, ku-ngitshela ukuthi ifuna ukuna-kwa.”—U-Adrian.

Uthando nenhloniphokufana namasondo amabiliebhayisikili—womabiliayadingeka

Kungani abafana bengangithandi? 191

Ungafaki izimonyokakhulu! Ukuzifakakakhulu kungadluliselaumyalezo ongemuhle—wokuthi uyazazisanoma ufuna ukunakwa.

ICEBISO �

“Iyangikhanga intombazane enakekela izinwele zayo, ene-phunga elimnandi nephimbo elipholile. Ngakolunye uhlango-thi, nakuba ngake ngakhangwa yintombazane enhle, ukunga-hlanzeki kwayo kwaluqeda uthando.”—URyan.

“Uma intombazane igqoka ngendlela evusa inkanuko, izoyi-vusa ngempela. Kodwa akulona uhlobo lwentombazane engifu-na ukwakha ubuhlobo nalo lolo.”—UNicholas.

Uzizwa kanjani ngalokhu okushiwo abafana ngenhla?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Okungafanele Ukwenze˘ Ungadlali ngothando. Abesifazane bayakwazi ukuba ne-

thonya elikhulu emadodeni. Lawo mandla okuthonya angase-tshenziswa kahle noma kabi. (Genesise 29:17, 18; IzAga 7:6-23) Uma uhamb’ uhlola bonke abafana ohlangana nabo ukuthiungabathonya yini, ungase ube nedumela lokuthi udlala ngo-thando.

Okushiwo abafana: “Ukuhlala nje eceleni kwentombazaneenhle nokuthintana ngamahlombe kungenza igazi ligijime, nga-kho ngicabanga ukuthi intombazane edamane ikuthinta laphoikhuluma nawe idlala ngothando.”—UNicholas.

“Uma intombazane ihlale ithola indlela yokuthinta ingaloyabo bonke abafana ehlangana nabo noma uma ibuka wonkeumuntu wesilisa odlulayo, ngicabanga ukuthi idlala ngothando,futhi angikuthandi lokho.”—UJose.

˘ Unganamatheli kakhulu ngokomzwelo. Lapho um-bhangqwana ushada, uba yilokho iBhayibheli elikubiza ngo-

kuthi ukuba “nyamanye.” (Ge-nesise 2:24) Kulelo qophelo lo-buhlobo, indoda nomfazi badelainkululeko ababenayo lapho be-ngakashadi; bazibophezela ko-munye nomunye. (1 Korinte 7:

192 intsha iyabuza

Uma ufuna umfanaakunake njalo, ungonaubuhlobo bakho naye.

UBUWAZI . . .?

32-34) Nokho, uma usafundana nensizwa ethile, awunaloilungelo lokufuna ukuzibophezela okunjalo kuyona, nayo aku-fanele ikulindele lokho kuwe.� Iqiniso liwukuthi, uma uqaphe-la ilungelo layo lokuba nabanye abangane, ingahlabeka um-xhwele ngawe. Futhi indlela elisebenzisa ngayo lelo lungelo izo-kutshela okuningi ngohlobo lomuntu eyilo.—IzAga 20:11.

Okushiwo abafana: “Ngicabanga ukuthi intombazaneisuke inginamathela uma ifuna ukwazi yonke into engiyenzayofuthi ibonakala ingenakukwazi ukuhlala nabanye abantu nomaukwenza ezinye izinto ngaphandle kwami.”—UDarren.

“Uma intombazane engisanda kuthandana nayo ihlale ingi-thumelela imiyalezo ngocingo futhi ifuna ukwazi ukuthi ngi-nobani, ikakhulu amagama anoma yimaphi amantombaza-ne alapho ngikhona, ngicabanga ukuthi lokho kuyisixwayiso.”—URyan.

“Intombazane engakuvumeli ukuba uchithe isikhathi naba-ngane bakho besilisa futhi ecasukayo uma ungayimemi uku-ba ibe nawe ngaso sonke isikhathi iyisinama esingathandeki.”—U-Adrian.

� Yiqiniso, lapho umbhangqwana uthembisene umshado, usuke usuzibophezelekakhudlwana komunye nomunye.

Isici engizosithuthukisa yilesi

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Uzizwa kanjani ngalokhu okushiwo abafana kulesi sihlo-kwana?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

ZihlonipheKungenzeka wazi amantombazane angenza noma yini uku-

ze athole ukunakwa nokwamukelwa umfana. Amanye anga-ze azehlise isithunzi ukuze athole isoka—noma ngisho umye-ni. Nokho, isimiso sokuthi ‘uvuna okuhlwanyele’ siyasebenzakule ndaba. (Galathiya 6:7-9) Uma ungazihloniphi wena nezi-ndinganiso ozama ukuphila ngazo, cishe uyokhanga abafanaabangakuhloniphi wena nezindinganiso zakho.

Iqiniso liwukuthi, akubona bonke abafana abayokuthanda—futhi lokho kungaba yinto enhle! Kodwa uma unaka kokubi-li ubuhle bakho bangaphandle nobangaphakathi, uyoba ‘ngo-wenani elikhulu emehlweni kaNkulunkulu’—futhi uyokhangainsizwa ekufanelayo.—1 Petru 3:4.

=“Ukukhanga kungase kube yinkohliso,

nobuhle bungase bube yize; kodwaowesifazane owesaba uJehova nguye

ozitholela udumo.”—IzAga 31:30.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Kuthiwani uma ungumfana futhiuzibuza ukuthi, ‘Kungani amantombazane engangithandi?’

194 intsha iyabuza

˘ Ungabonisa kanjani ukuthi uyayihloniphaimicabango nemizwa yensizwa?

˘ Ungabonisa kanjani ukuthi uyazihlonipha?

UCABANGANI?

28

Kunganiamanto-mbazaneengangi-thandi?

Ngiyabona ukuthi le nto-mbazane iyazifela ngami.

Sengiyitshele konke ngami—izinto enginazo, izindawoengizihambile nabantu engi-baziyo. Kumelwe ukuba ithi,

kodwa ngibonwa yini!

Ngifisa sengathi ku-ngavuleka umgodi

ungigwinye! Akaboniukuthi angimfuni? Ngi-ngayiqeda kanjani lengxoxo ngaphandle

kokumphoxa?

Indlela obukeka ngayongaphandle ayibalulekilekangako, okubalulekekakhulu yilokho oyikhongaphakathi.

UBUWAZI . . .?

USUMDALA ngokwanele ukuba uthandane nothile. Unga-thanda ukuthola umuntu omuhle nonezinkolelo ezifana neza-kho. (1 Korinte 7:39) Kodwa esikhathini esidlule ubuthi umauzama ukuthandana nomuntu, kuvele kubhede. Konakalephi?Ingabe amantombazane afuna abafana abahle bodwa? Into-mbazane okuthiwa uLisa iyavuma: “Kungangcono ibe nezi-nyama kancane.” Iningi lamantombazane lifuna okungaphezukwalokho. “Abafana abahle ngezinye izikhathi abanazo izimfa-nelo ezibalulekile,” kusho uCarrie oneminyaka engu-18.

Yiziphi lezi zimfanelo ezibalulekile ezifunwa amantombaza-ne? Uma uthanda ukwazi intombazane ethile kangcono, yizi-phi izinto okufanele uzicabangele? Futhi yiziphi izimiso zeBha-yibheli okuyoba kuhle uzikhumbule?

Okumelwe Uqale UkwenzeNgaphambi kokuba uzame ukwakha ubuhlobo nentomba-

zane ethile, kunamakhono ayisisekelo okudingeka ube nawo,futhi ayokusiza ukuba ube umngane nanoma ubani. Cabangangala maphuzu alandelayo.

˘ Hlakulela imikhuba emihle. IBhayibheli lithi “uthandoalunayo imikhuba emibi.” (1 Korinte 13:5, Today’s EnglishVersion) Imikhuba emihle ibonisa ukuthi uyabahlonipha aba-nye nokuthi wakha ubuntu obuvuthiwe obunjengobukaKri-stu. Noma kunjalo, imikhuba emihle ayifani nesudi oyigqoke-la ukuhlaba abanye umxhwele, ubuye uyikhumule uma ufikaekhaya. Zibuze, ‘Ingabe ngibonisa imikhuba emihle lapho ngi-sebenzelana nabasekhaya?’ Uma impendulo ithi cha, kuyobo-

nakala sengathi uyazenzisa umauyibonisa lapho unabanye aba-ntu. Khumbula, ukuze intomba-zane enokuqonda ithole uku-thi uyinhloboni ngempela yomu-ntu, iyobheka indlela ophathangayo abantu bakini.—Efesu 6:1, 2.

196 intsha iyabuza

Okushiwo amantombazane: “Ngiye ngibone kukuhleuma umfana ebonisa imikhuba emihle kokubili ezintweni ezi-ncane, njengokungivulela isicabha, nasezintweni ezinku-lu, njengokuba nomusa nokucabangela mina nabazali bami.”—UTina.

“Ngivele ngicikeke uma ngithi ngiqala ukubona umuntubese engibuza imibuzo enjengokuthi, ‘Ukhona umuntu otha-ndana naye?’ ‘Iyini imigomo yakho?’ Akubonisi inhlonipho fu-thi kungibangela amahloni!”—UKathy.

“Ngikubona kuwukungabi nanhlonipho lapho abafana be-cabanga ukuthi bangadlala ngemizwa yethu, njengokungathiimizwa yethu ayibalulekile futhi sifuna basizwele ngoba sijaheukushada.”—U-Alexis.

=‘Gqokani ubuntu obusha obadalwa

ngokwentando kaNkulunkulu ngokulungakweqiniso nokuthembeka.’—Efesu 4:24.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Imikhuba emihle ayifani nesudioyigqokela ukuhlaba abanyeumxhwele bese uyayikhumulauma ufika ekhaya

˘ Zigcine uhlanzekile. Uma uhlanzekile awubonisi njeinhlonipho ngabanye kuphela kodwa nangawe. (Mathewu 7:12) Uma uzihlonipha, nabanye bayokuhlonipha. Ngakolunyeuhlangothi, uma ungayinaki inhlanzeko, uyonciphisa amathu-ba okuthola intombi.

Okushiwo amantombazane: “Omunye umfana owaye-ngithanda wayenuka phu umlomo. Ngahluleka ukumbekezele-la.”—UKelly.

˘ Hlakulela amakhono okuxoxa. Isisekelo sobuhloboobuhlala njalo ukukhulumisana okuhle. Anixoxi nje kuphe-la ngezinto ezithandwa uwena kodwa nezithandwa umnganewakho. (Filipi 2:3, 4) Uyakulalela ngempela akushoyo futhiuyawazisa umbono wakhe.

Okushiwo amantombazane: “Ngiyajabula uma umfanaekuthola kulula ukuxoxa nami—uma ekhumbula izinto engim-tshele zona futhi ebuza imibuzo eyenza ingxoxo iqhubekelephambili.”—UChristine.

“Ngicabanga ukuthi abafana bakhangwa abakubona-yo, kodwa amantombazane akhangwa kakhulu akuzwayo.”—ULaura.

“Izipho ziyajabulisa. Kodwa uma umfana ekwazi ukuxoxa,uma ekwazi ukukududuza nokukukhuthaza ngamazwi . . . na-kho-ke esikuthandayo.”—U-Amy.

“Kunensizwa engiyaziyo enomoya ophansi futhi engaku-phapheli. Sikwazi ukuxoxa ngezinto ezinengqondo ngapha-ndle kokuba isho izinto ezinjengokuthi, ‘Waze wanuka kamna-

‘‘ Abafana bacabanga ukuthi ukuze bakhangeamantombazane, kumelwe bagqoke noma ba-bukeke ngendlela ethile. Nakuba kuyiqinisolokhu ngezinga elithile, ngicabanga ukuthi ama-ntombazane amaningi akhangwa kakhuluizimfanelo ezinhle zomuntu.

’’—UKate

FUNDA OKWENGEZIWE NGALESIFUNDA OKWENGEZIWE NGALESI

SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 3SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 3198 intsha iyabuza

Buza abantuabadala abavuthiweukuthi yiliphi ikhonoabacabanga ukuthikubaluleke kakhuluukuba umfana abe nalo,bese ubona ukuthikuyinto okudingekausebenzele kuyo yini.

ICEBISO �

ndi’ noma ‘Awuve umuhle namhlanje.’ Iyakulalelisisa engiku-shoyo, futhi lokho kungenza noma iyiphi intombazane ijabule.”—UBeth.

“Ngingathanda impela ukumazi kangcono umuntu otha-nda ukuncokola kodwa futhi okwaziyo ukuxoxa ngezinto ezi-balulekile angazwakali ezenzisa.”—UKelly.

˘ Yiba umuntu okwaziyo ukuthwala umthwalo wakhe.IBhayibheli lithi: “Yilowo nalowo uyothwala owakhe umthwa-lo.” (Galathiya 6:5) Amantombazane ngeke akhangwe insizwaengakwazi ukuhlala emsebenzini ngoba iyivila noma ichitha isi-khathi esiningi idlala.

Okushiwo amantombazane: “Ngifisa sengathi abanyeabafana bangakwazi ukuthwala imithwalo eyengeziwe. Aba-thandeki uma bengakwenzi lokho. Akubakhulumeli kahle.”—UCarrie.

“Abanye abafana abanayo imigomo ecacile. Uma bethandaintombazane, bayibuza imigomo yayo, bese bethi, ‘Hawu, yilo-kho engifuna ukukwenza nami!’ Kodwa abakwenzayo ngalesosikhathi kuyaphikisana nabakushoyo.”—UBeth.

Ukukwazi ukuthwala imithwalo yakho kuyokusiza ube na-bangane abahle, njengoba kuboniswe ngenhla. Uma unomu-zwa wokuthi usukulungele ukuqala ubuhlobo obungath

´ı sina

nentombazane ethile, yini oku-fanele uyenze?

Isinyathelo Esilandelayo˘ Yeshele. Uma ucabanga

ukuthi intombazane oyithanda-yo ingaba umkakho okahle, ye-shele. Lapho uyazisa ngemi-zwa yakho, khuluma into ecaci-le neqondile. Yiqiniso, kuyethu-sa. Wesaba ukuthi ungase unga-vunywa. Kepha ukuzimisela

Kungani amantombazane engangithandi? 199

kwakho ukuthatha lesi sinyathelo kuwuphawu lokuthi usukhu-lile. Nasi isixwayiso: Awuceli ukuyishada. Ngakho yiba oqo-ndayo. Uma ukhuluma ngendlela eshubile, intombazane iyo-kwethuka kunokuba ikuthande.

Okushiwo amantombazane: “Angikwazi ukufunda ingqo-ndo yomuntu. Ngakho uma umuntu efuna ukungazi kangco-no, kumelwe athembeke angitshele ngokuqondile.”—UNina.

“Kungaba inkingana uma benikade ningabangane. Kodwangingamhlonipha umuntu ongathi angathanda sibuqhubekise-le phambili ubungane bethu.”—UHelen.

˘ Hlonipha isinqumo sentombazane. Kuthiwani umaumngane wakho ethi akathandi ukuba nibuqhubekisele pha-mbili ubuhlobo benu? Mhloniphe ngokuba ukholwe ukuthiuyayazi inhliziyo yakhe nokuthi uma enqaba uyenqaba. Kubo-nisa ukungavuthwa ukuba iphela endlebeni. Uma ungayina-ki intombazane uma ithi ayikuthandi—uze uthukuthele impe-la—ingabe ngempela ucabangela yona noma uzicabangelawena?—1 Korinte 13:11.

Okushiwo amantombazane: “Ngiyacasuka uma ngithikumfana angimthandi bese eqhubeka engeshela.”—UCol-leen.

“Ngachazela omunye umfana ukuthi angimthandi, kodwawaqhubeka engifundekela ngokuthi ufuna inombolo yami yoci-ngo. Ngangingafuni ukumphoxa. Cishe kwakungelula nakuyeukuqunga isibindi sokungeshela. Kodwa ekugcineni kwadinge-ka ngiqinise izwi.”—USarah.

Okungamelwe UkwenzeEzinye izinsizwa zinomuzwa wokuthi kulula ukwenza ama-

ntombazane azithande. Zingaze zincintisane nontanga yazoukuze zibone ukuthi iyiphi engathandwa amantombazaneamaningi. Ukuncintisana okunjalo kuwunya futhi kuyokwa-khela idumela elibi. (IzAga 20:11) Ungakugwema lokho umaukhumbula lokhu okulandelayo.

200 intsha iyabuza

Isici engingabonisa kuso imikhuba emihle yilesi

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Ukuze ngiphucule ikhono lami lokuxoxa, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

okumelwe ukwenze!

ı

˘ Ungadlali ngothando. Umuntu odlala ngothando ulali-sa ulimi atshikizise nomzimba ngendlela evusa inkanuko. Usu-ke engahlosile ukuthandana nomuntu ngoba efuna ukumsha-da. Umuntu owenza kanjalo usuke engasinaki iseluleko se-Bhayibheli sokuphatha ‘abesifazane abasebasha njengawoda-dewabo ngabo bonke ubumsulwa.’ (1 Thimothewu 5:2) Aba-ntu abadlala ngothando baba abangane abangathembekilenabangane bomshado abangathembekile nakakhulu. Amanto-mbazane anokuqonda ayakwazi lokho.

Okushiwo amantombazane: “Ngicabanga ukuthi kubikabi lapho umuntu ekukitaza ngamazwi othando ube waziukuthi uwashilo nakumngane wakho ngenyanga edlule.”—UHelen.

“Kunalo mfana obukekayo owasho amazwi othando kimi,engixoxela ngaye ikakhulukazi. Lapho kufika enye intombaza-ne lapho sasikhona, wenza okufanayo nakuyo. Kwafika ne-nye futhi intombazane, washo amazwi afanayo nakuyo. Kwa-ba muncu!”—UTina.

˘ Ungadlali ngemizwa yentombazane. Ungalindeli uku-thi ubungane nomfana buzofana nobungane nentombazane.Ngani? Cabanga: Uma uncoma umngane wakho womfanauthi iyamfanela isudi yakhe entsha noma uma ujwayele ukuxo-xa naye futhi umvulele isifuba, cishe ngeke acabanga ukuthiunemizwa yothando ngaye. Kodwa uma uncoma intombazanenoma ujwayele ukuxoxa nayo futhi uyivulele isifuba, ingaseicabange ukuthi unemizwa yothando ngayo.

Okushiwo amantombazane: “Ngicabanga ukuthi abafa-na abaqondi ukuthi ngeke baphathe amantombazane ngendle-la efana nabaphatha ngayo abangane babo abangabafana.”—USheryl.

“Umfana uthatha inombolo yami yocingo, bese ngitholaumyalezo wocingo ovela kuye. Kusho ukuthini lokho? Nge-zinye izikhathi ningaba nobuhlobo ngokubhalelana imiyalezoocingweni nize nithandane, kodwa kungakanani ongakushongomyalezo wocingo?”—UMallory.

“Ngicabanga ukuthi umfana akaqapheli ukuthi intomba-zane ishesha kanjani ukuthanda, ikakhulukazi uma umfanaekhathalela futhi kulula ukuxoxa naye. Akukona ukuthi isukeijahe ukushadwa. Ngicabanga ukuthi iningi lamantombazaneliyafuna ukuba nomuntu elithandana naye nokuthi lihlale livuleamehlo libheke ‘uMaqondana.’ ”—U-Alison.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ungathi uyini umehlukophakathi kothando nokuthatheka?

202 intsha iyabuza

˘ Ungabonisa kanjani ukuthi uyazihlonipha?

˘ Ungabonisa kanjani ukuthi uyayihloniphaimicabango nemizwa yentombazane?

UCABANGANI?

CISHE awuzange ube nenkinga yokuphendula imibuzo enge-nhla. Phela kulula ukubona umehluko phakathi kothando noku-thatheka uma usazicabangela nje.

Kodwa konke lokho kungashintsha lapho ubona umfananoma intombazane ohlale uphupha ngayo. Kuvele kubande kwa-mancane, konke okunye kube yize leze. Umthanda ngenhlizi-yo yonke. Ingabe umthanda ngempela? Ingabe uthando—nomaukuthatheka? Ungazi kanjani? Ukuze sithole impendulo, ake

29

Ngazi kanjaniukuthi

uthandolwangempela?

Phendula le mibuzo:1. Ungaluchaza kanjani“uthando”?

ı ...........................................................

...........................................................

2. Ungakuchaza kanjani“ukuthatheka”?

.................................................................

..................................................................

3. Ucabanga ukuthi uyini umehlukophakathi kwalezi zinto zombili?

..................................................................................................

..................................................................................................

Ngiyakuthanda

Nami

ngiyakuthanda

Ngazi kanjani ukuthi uthando lwangempela? 203

Intsha eqoma lo nomaiqonywe ilo namhlanje,kusasa ithole omunye,kufana nokuthi iprakthi-zela isehlukaniso laphoisishadile.

UBUWAZI . . .?

siqale sibheke indlela oshintshe ngayo umbono wakho ngabantubobulili obuhlukile kule minyaka yamuva. Ngokwesibonelo, caba-nga ngale mibuzo elandelayo:

˘ Wawubabheka kanjani abobulili obuhlukile ngesikhathiuneminyaka emihlanu ubudala?

˘ Ubabheka kanjani manje?Cishe izimpendulo zakhozembula ukuthi ngesikhathi usutho-

mbile, waqala ukubabheka ngenye indlela abobulili obuhlukile.UBrian oneminyaka engu-12 uthi: “Ngiphawule ukuthi amanto-mbazane asemahle manje kunakuqala.” U-Elaine oneminyakaengu-16 ukhumbula ushintsho olwenzeka eminyakeni embalwaedlule. Uthi: “Bonke abangane bami baqala ukukhuluma ngaba-fana futhi ngangibe ngisabone mfana, ngithathake.”

Njengoba usubaqaphela abobulili obuhlukile, ungaphila ka-njani nale mizwa enamandla? Esikhundleni sokushaya sengathiawunayo le mizwa—okuyinto eyoyenza ibe namandla nakakhu-lu—ungasebenzisa leli thuba ufunde okuthile ngokukhangeka,ukuthathekanothando.Ukuqonda lezi zici ezintathukuyokwenzaugweme ukuba nenhliziyo ebuhlungu kungadingekile futhi kuku-size uthole uthando lwangempela ngokuhamba kwesikhathi.

UKUKHANGEKA @ Isici esiyinhloko kubayilokho okubonayo

“Mina nomngane wami sihlale sixoxa ngamantombazane. Si-yazama ukuxoxa ngokunye, kodwa kuthi kungaqhamuka into-mbazane enhle, sivele sikhohlwe ebesikuxoxa!”—U-Alex.

“Insizwa engibuka emehlweni,emomotheka kamnandi nehambangokuzethemba yenza ngiyitha-nde.”—ULaurie.

Kungokwemvelo ukuba ukha-ngwe umuntu omuhle. Inkingaiwukuthi, ngezinye izikhathi oku-bona ngaphandle kumuntu aku-kona lokho ayiko ngaphakathi.

FUNDA OKWENGEZIWE NGALESI SIHLOKOFUNDA OKWENGEZIWE NGALESI SIHLOKO

EMQULWINI 2, IZAHLUKO 1 NO-3EMQULWINI 2, IZAHLUKO 1 NO-3204 intsha iyabuza

Ukuze uthole ukuthiumazi kahle kangakana-ni umuntu okukhangayo,phendula imibuzo ese-shadini eliseMqulwini 2,ikhasi 39 (eyamanto-mbazane) noma ekhasini40 (eyabafana).

ICEBISO �

Ngani? Ngoba ubuhle bungakhohlisa. IBhayibheli lithi: “Njenge-ndandathoyegolide yasekhaleni empumulweni yengulube, unjaloowesifazane omuhle kodwa ofulathela ukuba nengqondo.” (IzA-ga 11:22) Siyasebenza lesi simiso nakubafana.

UKUTHATHEKA @ Isici esiyinhloko kuba indlelaozizwa ngayo

“Lapho ngineminyaka engu-12 ngathanda umfana othile ka-khulu, kwathi lapho sekudlulile lokho kuthatheka, ngabona uku-thi kungani bengimthanda. Kwakungenxa yokuthi bonke aba-ngane bami babethanda abafana—naye wayengumfana. Yinga-kho-ke ngamthanda!”—U-Elaine.

“Baningi abantu asebeke bangenza ngathatheka, kodwa ezi-khathini eziningi ngangibheka ingaphandle lomuntu. Ngangithingingathola ukuthi unjani ngaphakathi, bese ngiyabona ukuthiasifanelani ngendlela ebengicabanga ngayo.”—UMark.

Uma uthathekile uzwa sengathi uyamthanda lowo muntu.Empeleni, uthando luhlanganisa nemizwa yothando. Kodwa isi-sekelo sokuthatheka nesothando azifani nhlobo. Ukuthathekakubangelwa yizinto ozibona nga-phandle. Uma uthathekile awu-waboni amaphutha omuntu futhiuyazeqisa izimfanelo zakhe ezi-nhle. Ngenxa yalokho, ukutha-theka kufana nesigodlo esakhiwengesihlabathi. “Asihlali isikhathieside,” kusho intombazane oku-thiwa uFiona. “Ungase uthandeumuntuothile namhlanje, ngemvakwenyanga usuthanda omunye!”

=“Amanzi amaningi awakwazi ukulucimauthando, ngisho nemifula ngeke ikwaziukulukhukhula.”—IsiHlabelelo SeziHlabelelo 8:7.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngazi kanjani ukuthi uthando lwangempela? 205

UTHANDO @ Isici esiyinhloko kuba yilokho okwaziyo“Ngicabanga ukuthi uma kuwuthando, usuke unesizathu so-

kukhangwaumuntuothile, futhi kusukekuyisizathuesihle—hha-yi sobugovu.”—UDavid.

“Ngibona sengathi uthando lwangempela kufanele lukhulengokuhamba kwesikhathi. Ekuqaleni, nisuke ningabangane aba-khulu. Ngemva kwalokho, kancane kancane uya ukuthanda lo-kho osukwazi ngalowo muntu, bese uqala ukuba nemizwa obu-ngenayo.”—UJudith.

Uthando lusekelwe ekwazini kahle izimfanelo ezinhle zomu-ntu nobuthakathaka bakhe. Akumangazi-ke ukuthi iBhayibheli li-chaza uthando ngokuthi lungaphezulu kakhulu komuzwa. Pha-kathi kwezinye izinto, lithi uthando “luyabekezela futhi lunomusa.. . . Lubekezelela zonke izinto, lukholelwa yizo zonke izinto, luthe-mba zonke izinto, lukhuthazelela zonke izinto. Uthando alusozelwaphela nanini.” (1 Korinte 13:4, 7, 8) Futhi uthando lwenzaumuntu enze lezi zinto ngenxa yolwazi—hhayi ngenxa yokutha-theka noma ukungazi.

Isibonelo Sothando LwangempelaIndaba eseBhayibhelini kaJakobe noRaheli ilubonisa ngo-

kucacile uthando lwangempela. Bahlangana emthonjeni la-pho uRaheli ayephuzisa khona izimvu zikayise. UJakobe wa-vele wakhangeka yile ntombi. Ngani? Ngoba, phakathi koku-

Ukuthatheka kufana nesigodlo esakhiwe ngesihlabathi—kuyashesha ukuphela

206 intsha iyabuza

Ukuze nginqume ukuthi imizwa yami ngothileeyokuthatheka noma eyothando, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

nye, “wayenomzimba omuhle futhi emuhle ebusweni.”—Genesi-se 29:17.

Khumbula-ke kodwa ukuthi uthando lwangempela aluseke-lwanje kuphela ebuhleni bangaphandle. UJakobe wathola ukuthiuRaheliwayengagcini nje ngokubamuhlengaphandle. Empeleni,iBhayibheli lithi kungakapheli isikhathi eside, uJakobe wayese-dlulile esigabeni sokukhangeka. ‘Wayemthanda uRaheli.’—Ge-nesise 29:18.

Ingabe yaphelela lapho le ndaba yothando? Cha. Uyise ka-Raheli walindisa uJakobe iminyaka engu-7 ngaphambi kokubaashade noRaheli. Kungakhathaliseki ukuthi kwakuyisenzo esibo-nisa ukucabangela noma cha, uthando lukaJakobe manje lwaseluvivinywa. Ukube uJakobe wayemane ethathekile, wayengekeamlinde. Uthando lwangempela kuphela olungenakuqedwa uku-linda isikhathi eside. Kwenzekani-ke? IBhayibheli lithi: “UJakobewabe esekhonza iminyaka eyisikhombisa ngenxa kaRaheli, ko-dwa emehlweni akhe yaba njengezinsuku ezimbalwa ngenxa yo-thando lwakhe ngaye.”—Genesise 29:20.

‘‘ Uthando lunganqoba izithiyo, kanti ukuthathekakuyaphela lapho izimo zishintsha noma kupha-kama izinkinga. Kudinga isikhathi esiningi ka-khulu ukuhlakulela uthando lwangempela.

’’—UDaniella

˘ Kungani uNkulunkulu adala abantu babanemizwa enamandla kangaka yokukhangwaabobulili obuhlukile?

˘ Kungani ukuthandana kwentsha eningi ecabangaukuthi iyathandana kungaphumeleli?

UCABANGANI?

Yini ongayifunda esibonelweni sikaJakobe noRaheli? Ukuthiuthando lwangempela luyakwazi ukulinda isikhathi eside. Fu-thi alusekelwe kuphela ekubukekeni. Empeleni, umuntu ongaseushade naye kungase kungabi yilowo okukhanga kakhulu umauqala ukumbona. Ngokwesibonelo, uBarbara wabonana nensi-zwa athi ayizange imkhange kangako ekuqaleni. Uyakhumbu-la: “Kodwa njengoba ngiya ngiyazi kangcono, izinto zashintsha.Ngabona indlela uStephen ayekhathalela ngayo abanye nendlelaayebeka ngayo izithakazelo zabo ngaphambi kwezakhe. Nganga-zi ukuthi lezi zimfanelo zazizomenza umyeni okahle. Ngadonse-leka kuye ngaqala ukumthanda.” Umphumela kwaba umshadooqinile.

Lapho usuvuthwe ngokwanele ukuba uphole nothile ngenjo-ngoyokushada, uyokwazi kanjani umausuthole uthando lwange-mpela? Inhliziyo yakho ingase ikutshele, kodwa thembela engqo-ndweni eqeqeshwe ngeBhayibheli. Yazi okungaphezu kwenga-phandle lomuntu. Zinike isikhathi sokuba ubuhlobo benu bu-khule. Khumbula, ngokuvamile ukuthatheka kusheshe kuphele.Uthando lweqiniso luyaqina njengoba isikhathi sihamba lube “yi-sibopho esiphelele sobunye.”—Kolose 3:14.

Qiniseka ukuthi ungaluthola lolo hlobo lothando—uma ufu-nda ukubheka ngale kokukhangeka (lokho okubonayo) nokutha-theka (indlela ozizwa ngayo). Amakhasi amathathu alandelayoazokusiza ukuba wenze kanjalo.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ake sithi usumtholile umuntuomthanda ngempela. Wazi kanjani ukuthi usuwulungeleumshado?

208 intsha iyabuza

Ngazi kanjani ukuthi uthando lwangempela? 209

Sekuyizinyanga ezintathu uS’thembiso noLungile betha-ndana, futhi uLungile uthi “uyazifela” ngoS’thembiso.US’thembiso uhlale enake uLungile—aze amtshele nendlelaokufanele agqoke ngayo nokuthi ubani okumelwe nokunga-melwe akhulume naye. Ubemphathisa okweqanda—kwazekwaba ngesonto eledlule. Usakaze uLungile ngempama nge-mva kokuba embone ekhuluma nomunye umfana.

US’thembiso uthi: “Kufanele ngabe uLungi uyazi ukuthingesaba kanjani ukuba angilahlekele. Empeleni, kwakucaba-nga nje ngokuthi omunye umfana angangithathela intombikungenza ngivevezele ukuthukuthela! Kungiphatha kabi ukuthingimshaye ngempama. Kodwa kumane kubonisa ukuthi angi-funi nje ngisho abuke omunye umuntu. Ngixolisile-ke nokho!”

ULungile uthi: “Abazali bami bathi uS’the uyalawulana,kodwa ukuthi unezindinganiso eziphakeme. Akakaze azameukungiphoqa ukuba ngenze noma yini ewukuziphatha okubingokobulili. Futhi ngesikhathi engishaya—okuyinto engingaba-tshelanga yona abazali bami—vele bengikhuluma nomunyeumfana. US’the unesikhwele, okuyinto engijabulisayo ngezinyeizikhathi. Ngaphandle kwalokho, uxolisile, wayesethembisaukuthi ngeke aphinde angishaye.”

Wena uthini: Ingabe uyazibona izimpawu eziyisixwayisokulaba bantu? Uma uzibona, yiziphi?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Yini okufanele ayenze uLungile?

..................................................................................................

..................................................................................................

Yini obungayenza wena?

..................................................................................................

..................................................................................................

yini obungayenza wena?

Sekuyizinyanga ezimbili uS’celo ethandana noPhindile,futhi usebonile ukuthi uPhindile uthanda kanjani ukulwa,ikakhulukazi nabazali bakhe. Empeleni, uPhindile uhleziexabana nabazali bakhe, futhi kugcina yena. Usenekhonolokuqophisana nabazali bakhe kuze kugobe bona. Uye wa-qhoshela uS’celo ngokuthi abazali bakhe badansela isigincisakhe.

US’celo uthi: “UPhindile usho akucabangayo. Akabhe-delwa—ngisho nabazali bakhe bayakwazi lokho. Ubabawakhe unesicefe-ke yena, yingakho nje uPhindile eveleamthethise. Kodwa akagcini ngokuthetha. Uyakwazi noku-khala, ukuphukula nokuzenza onenhliziyo enhle—enze nomayini ukuze athole akufunayo kubazali bakhe.”

UPhindile uthi: “Anginandaba ukuthi ungubani nomaunasikhundla sini, ngikutshela izindaba zakho emehlweni,futhi angilokhu ngibala amazwi. Isoka lami uS’celo, liyanga-zi. Selike langibona nginabazali bami.”

Wena uthini: Ingabe uyazibona izimpawu eziyisixwayisokulaba bantu ababili? Uma uzibona, yiziphi?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Yini okufanele ayenze uS’celo?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

Yini obungayenza wena?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

yini obungayenza wena?

210 intsha iyabuza

Zama ukuqagela igama elingekho kulezi zinkulumoezicashunwe ngezansi. Gcwalisa isikhala ngegama elithiuthando noma ukuthatheka.

1. Uma kuwu� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , awufuni ukwamukela ama-qiniso ngalo muntu, umthanda enjalo.”—UCalvin.

2. “Uma kudingeka ngishintshe ubuntu bami lapho ngine-ntombazane engikhangayo, lokho u � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � .”—UThomas.

3. “Kungase kube nento ekucasulayo ngomuntu. Kodwa umakuwu � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , uyafuna ukuba naye nixazulule leyonkinga.”—URyan.

4. “Uma kuwu� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , okuwukuphela kwezintoenicabanga ngazo yilezo enifana ngazo.”—UClaudia.

5. “Uma kuwu� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , awuzami ukufihla lokho oyi-kho.”—U-Eve.

6. “� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � yindlela yobugovu yokuthola lokho oku-funayo—mhlawumbe ukuze nje ukwazi ukuthi unesoka.”—U-Allison.

7. “� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � luyawabona amaphutha nezimfaneloezingavamile zomunye kodwa luyakwazi ukuphila nalezo zi-nto.”—U-April.

8. “Uma kuwu� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , awukwazi ukuchaza ukuthikungani lo muntu ekukhanga—uvele ukhangeke nje.”—UDa-vid.

9. “Uma kuwu� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , lona omunye akenzi maphu-tha.”—UChelsea.

10. “Uma kuwu� � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � , abanye abantu bobuliliobuhlukile awubabheki ngendlela obubabheka ngayo ngobauqotho.”—UDaniel.

Izimpendulo: Ukuthatheka: 1, 2, 4, 6, 8, 9. Uthando: 3, 5, 7, 10.

uthando noma ukuthatheka?

Ngazi kanjani ukuthi uthando lwangempela? 211

KUYINTO evamile ukuba ubele-selwe imicabango yokungaqini-seki lapho usuzoshada—ngishonoma nithandana. Njengoba aba-ntu abangayitholi injabulo emsha-dweni banda nesibalo sezehluka-

30

Usumtholile umuntu ofu-na ukumshada, futhi seku-yisikhathi eside nithanda-na, usuyabona ukuthiusiyofa silahlane wakho lo.Akusensuku zatshwala ni-shade. Kodwa umathinta-nyawo. Njengoba usuzo-kwenza esinye sezinqumoezinkulu ekuphileni, uqalaukuzibuza . . .

Ingabesikulungelengempelaukushada?

niso sikhula, kuyaqondakala ukuthi ufuna ukungaxhamazelinjengoba ucabangela ukuthatha lesi sinyathelo esishintsha uku-phila. Wazi kanjani ukuthi usukulungele ukushada? Manje ku-nanini ngaphambili, kudingeka ukhohlwe imicabango eyiphu-pho okungenzeka unayo ngomshado, ube nombono ongokoqo-bo. Ngokwesibonelo:UMCABANGO WOKUQALA OYIPHUPHO “Uma nje sithandana, si-

zokwazi ukuphila.”Umbono ongokoqobo: Uthando ngeke luzikhokhele izi-

ndleko futhi ngeke luziqede izinkinga zezimali. Empeleni, aba-cwaningi bathole ukuthi imali iyona eyimbangela enkulu kuna-zo zonke yezingxabano nezehlukaniso emishadweni. Umbonoongalinganiseli ngemali ungakulimaza ngokomoya nangokom-zwelo, futhi ungabuqeda nobuhlobo benu. (1 Thimothewu 6:9,10) Siyini isifundo? Ningalindi kuze kube ngemva komshadongaphambi kokuxoxa ngendlela enizosebenzisa ngayo imali!

IBhayibheli lithi: “Ngubani kini othi efuna ukwakha um-bhoshongo angahlali phansi kuqala abale izindleko?”—Luka14:28.

Ukusikisela: Khuluma manje nomuntu ofuna ukushadanaye ngendlela enizosebenzisa ngayo imali—ngaphambi koku-ba nishade. (IzAga 13:10) Xoxani ngemibuzo enjengale: Sizoyi-sebenzisa kanjani imali esiyitholayo? Ingabe sizoba ne-akhawu-nti eyodwa noma ngamunye uzoba neyakhe? Ubani ozogcinaimali futhi aqikelele ukuthi izindleko ziyakhokhelwa?� Yimaliningamunye angayisebenzisa engazange amtshele omunye? Ma-nje isikhathi sokuqala ukuhlela ukuthi izinto zizosebenza kanja-ni!—UmShumayeli 4:9, 10.UMCABANGO WESIBILI OYIPHUPHO “Sizofanelana impela em-

shadweni ngoba sinombono ofanayo ngazo zonke izinto—akwenzeki siphikisane!”

Umbono ongokoqobo: Uma kungenzeki niphikisane, cishe

� “Umfazi onekhono” okukhulunywa ngaye encwadini yezAga 31:10-28 kuthiwawayenza imisebenzi eminingana emikhulu eyayihlangene nezimali zomkhaya. Bhe-ka amavesi 13, 14, 16, 18 no-24.

Ingabe sikulungele ngempela ukushada? 213

kungenxa yokuthi niye nakhetha ukuzigwema izingxoxo ezinga-se zidale impikiswano. Kodwa ngeke kwenzeke lokho emsha-dweni! Iqiniso liwukuthi, abekho abantu ababili abangapheleleabafanelana ngokuphelele, ngakho kuyoba khona ukungezwa-ni. (Roma 3:23; Jakobe 3:2) Kudingeka ungacabangi nje ku-phela ngokuthi nivumelana kangakanani kodwa ucabange na-ngokuthi kwenzekani lapho ningavumelani. Ubuhlobo obuqini-le bakhiwa abantu ababili abakwazi ukuvuma ngokukhululekileukuthi abavumelani ngokuthile bese bezama ukukulungisa ngo-kuthula nangendlela ebonisa ukuvuthwa.

IBhayibheli lithi: “Ungayi kolala usathukuthele.”—Efesu4:26, Contemporary English Version.

Ukusikisela: Bhekisisa indlela oye wasingatha ngayo izi-ngxabano phakathi kwakho nabazali bakho nezingane zaki-ni kuze kube manje. Zenzele ishadi elifana nelisekhasini 93kule ncwadi noma ekhasini 221 eMqulwini 2. Bhala izenza-kalo ezidale ukungezwani, ubhale indlela osabele ngayo ne-ndlela engcono obungasabela ngayo. Ngokwesibonelo, umaubuvele ufutheke, uphume udlwathuzela uye ekamelweni la-kho, bese ugaklaza isicabha, bhala indlela engcono yokusabe-

la—indlela engasiza ekuxazulu-leni inkinga kunokuyenza ibe yi-mbi kakhulu. Uma ufunda manjeukusabela kahle ezingxabanweni,uzoba nekhono elidingekayo em-shadweni ojabulisayo.UMCABANGO WESITHATHU OYIPHU-

PHO “Lapho ngishada, zonkeizifiso zami zobulili zizokwaneli-swa.”

= “Indoda iyoshiya uyise nonina inamathelekumkayo babe nyamanye.”

—Genesise 2:24.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

(Iqhubeka ekhasini 218)214 intsha iyabuza

Khuluma nabantu ase-benesikhathi beshadile,ubabuze ukuthi isiphiiseluleko abangasinike-za abantu abasandakushada ukuze benzeumshado wabo uphume-lele.—IzAga 27:17.

ICEBISO�

Umfelokazi onguRuthe ungowesifazane oqotho. Ukhetheukuhlala eseduze nomamezala wakhe osekhulile, uNawomi,kunokuba aphindele emzini wakubo aphile ngokunethezeka.Nakuba lesi sinqumo simnciphisela amathuba okuthola umu-ntu azoshada naye, uRuthe akazicabangeli yena kuphela.Uthando analo ngoNawomi nesifiso sokuba nabantu ba-kaJehova kusho okukhulu kuye kunokumane nje anelise isi-fiso sakhe sokushada.—Ruthe1:8-17.

Ingabe ucabangela ukushada? Lingisa uRuthe. Bhekangal

´e kwemizwa yakho, uzibuze ukuthi iziphi izimfanelo ezi-

nhle oyozibonisa kumuntu ozoshada naye. Ngokwesibonelo,ingabe uqotho futhi uyazidela? Ingabe uyazivumelanisa ne-zimiso zikaNkulunkulu, ngisho nalapho ukungapheleli ku-kwenza ufune ukuzephula? URuthe akazange ashe amashu-shu efunana nomuntu ozomshada. Nokho, ngokuhambakwesikhathi wathola indoda evuthiwe eyayinezimfanelo ezi-njengezakhe—ngaphezu kwakho konke, eyayithandauNkulunkulu. Kungenzeka okufanayo nakuwe.

ISIBONELO ESIHLE

URuthe

Cabangela le mibuzo ekula makhasi amabili. Ungazeuxoxe nanomuntu ozoshada naye ngezinto okukhulunywangazo lapha. Qikelela ukuthi uyayibheka imiBhaloekhonjiwe.

ezezimali˚ Uyini umbonowakhongemali?—Hebheru13:5, 6.

˚ Iziphi izindlela ozibonakalisa ngazokwamanje ukuthiuyakwazi ukusebenzisa kahle imali?—Mathewu 6:19-21.

˚ Ingabe unezikweletunjengamanje? Uma unazo, yinioyenzayoukuze uzikhokhe?—IzAga 22:7.

˚ Imalini enizoyidinga laphonishada? Uma kuzodingekaniboleke imali, nicabanga ukuboleka engakanani?—Luka 14:28.

˚ Lapho senishadile, ingabe kuzodingeka nobabilinisebenze? Uma kunjalo, nizokwenzenjani uma izikhathizomsebenzi zishayisana nalaphokunenkinga yezintozokuhamba?—IzAga 15:22.

˚ Nizohlalaphi? Ukukhokhela indawoyokuhlala, ukuthengaukudla, izingubonezinye izindleko cishe kuyobiza malini,futhi niyozikhokhela kanjani lezo zindleko?—IzAga 24:27.

ingabe ukulungele ukushada?

Ingabe sikulungele ngempela ukushada? 217

ezomkhaya˚ Usebenzelana kanjani nabazali bakhonezingane zakini?

—Eksodusi 20:12; Roma 12:18.

˚ Uzixazulula kanjani izingxabanokini?—Kolose 3:13.

˚ Uma uyintombi, uwubonisa kanjani ‘umoya onokuthulanobumnene’?—1 Petru 3:4.

˚ Ingabe nihlela ukuba nabantwana? (IHubo127:3) Umakungenjalo, nizosebenzisani ukuze nivimbele inzalo?

˚ Uma uyinsizwa, yini ozoyenza ukuze unakekele umkhayawakhongokomoya?—Mathewu 5:3.

izici zobuntu˚ Iziphi izindlela osuzibonakalise ngazoukuthi ukhuthele?

—IzAga 6:9-11; 31:17, 19, 21, 22, 27.

˚ Uwubonise kanjani umoya wokuzidela?—Filipi 2:4.

˚ Uma uyinsizwa, ubonisa kanjani ukuthi ungakwaziukusebenzisa igunya njengoKristu?—Efesu 5:25, 28, 29.

˚ Uma uyintombi, yini ewubufakazi bokuthi ungazithobaegunyeni?—Efesu 5:22-24.

Umbono ongokoqobo: Ukushada akuqinisekisi ukuthi uzo-kwenza ubulili noma nini lapho uthanda. Khumbula, umuntuoyobe ushade naye unemizwa okumelwe uyicabangele. Empe-leni, kuyoba nezikhathi angeke akwazi ngazo ukuhlanganye-la ubulili. Umshado awukunikezi ilungelo lokufuna ngenkaniukwanelisa izidingo zakho. (1 Korinte 10:24) Iqiniso liwukuthi,ukuzithiba kubalulekile lapho ungakashadi nalapho usushadile.—Galathiya 5:22, 23.

IBhayibheli lithi: “Ngamunye wenu [kufanele] azi ukuthiangasilawula kanjani isitsha sakhe siqu ngokungcweliswa na-ngodumo, kungabi ngesifiso sobulili sokukhanuka.”—1 Thesa-lonika 4:4, 5.

Ukusikisela: Hlolisisa izifiso zakho zobulili, ucabange indle-la ezingase ziwuthinte ngayo umshado wakho. Ngokwesibo-nelo, ingabe uyisigqila somkhuba obonisa ubugovu wokusha-ya indlwabu? Uke waba yini nomkhuba wokubukela izithombeezingcolile zobulili? Ingabe ubheka abobulili obuhlukile nge-so lokubakhanukela? Zibuze, ‘Uma ngehluleka ukulawula izifisozami zobulili ngaphambi komshado, ngizokwazi kanjani ukuzi-lawula lapho sengishadile?’ (Mathewu 5:27, 28) Okunye oku-melwe ukucabangele: Ingabe ubunomkhuba wokudlala ngotha-ndo ngokuthandana nabantu abaningi, waze waziwa ngoku-thi uyisoka? Uma kunjalo, uzowuqeda kanjani lowo mkhuba

lapho usushadile, lapho seku-fanele imizwa yakho uyiboni-se kumuntu oyedwa vo—lowooshade naye?—IzAga 5:15-17.UMCABANGO WESINE OYIPHUPHO

“Umshado uzongenza ngija-bule.”

Umbono ongokoqobo:Umuntu ongenayo injabulo la-pho engakashadi akayitholi na-lapho eseshadile. Ngani? Ngo-

(Isuka ekhasini 214)

218 intsha iyabuza

Emshadweni ophumelela-yo, indoda nomkayo ba-phathana njengabangane,bakhulumisane kahle, ba-yayazi indlela yokuxazululaizingxabano futhi babhekaubuhlobo babo njengobu-yoqhubeka ukuphila kwa-bo konke.

UBUWAZI . . .?

Isici engizosebenzela kuso manje ukuze ngiphumeleliseubuhlobo bethu nomuntu engizoshada naye

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

ba ukuthola injabulo kuxhome-ke endleleni umuntu abhekangayo izinto, hhayi ezimwenizakhe. (IzAga 15:15) Labo aba-nombono ophambene ngoku-phila ngokuvamile bagxila ezi-ntweni abazintulayo ebuhlotshe-ni babo kunalezo abanazo. Ku-ngcono kakhulu ukuba uhlakulele fu-thi ulondoloze isimo sengqondo esiqondile ungakashadi.Khona-ke, lapho usushadile, uyoba umuntu ojabulayo, ujabulisenomuntu oyobe ushade naye.

IBhayibheli lithi: “Kungcono ukwaneliswa yilokho onakhokunokufuna okwengeziwe njalo nje.”—UmShumayeli 6:9, To-day’s English Version.

Ukusikisela: Ngezinye izikhathi isimo sengqondo esinga-qondile sibangelwa imicabango eyiphupho. Thatha iphe-pha, ubhale izinto ezimbili noma ezintathu ozilindele emsha-dweni. Funda lokho okubhalile, bese uyazibuza: ‘Ingabe izinto

Musa ukugijimela ukuzifakaemshadweni ube ungaziukuthi kukhonani kulamanzi awumshadooziphonsa kuwo

engizilindele zimane nje zingamaphupho noma zingenzeka nge-mpela? Ingabe zithonywe izinhlelo zethelevishini, mhlawumbeamabhayisikobho noma izincwadi zothando? Ingabe zigxile ku-lokho mina engifuna ukukuthola emshadweni—njengokuqe-da isizungu, ukwanelisa isifiso sami sobulili nokuba ngihloni-shwe ontanga?’ Uma kunjalo, kuzodingeka uyeke ukuzicaba-ngela wena wedwa, ucabangele nomuntu ozoshada naye. Uku-ze ukwenze lokho, bhala izinto ezimbili noma ezintathu ongazi-jabulela emshadweni ezithinta wena nomuntu ozoshada naye.

Amaphupho aphathelene nomshado okukhulunywe nga-wo ngenhla angakuncisha injabulo emshadweni. Ngakho zamaukukhipha imicabango enjalo engqondweni, ube nombonoongokoqobo ngezinto. Amashadi emakhasini 216 no-217 anga-kusiza wena nomuntu ozoshada naye njengoba nibheke pha-mbili kwesinye sezibusiso ezinkulu ekuphileni—umshado oja-bulisayo!—Duteronomi 24:5; IzAga 5:18.

‘‘ Ukushada kuyisinyathelo esikhulu. Kubalule-kile ukwazi ukuthi yini ongayilindela emsha-dweni futhi umazi nomuntu ozoshada naye.

’’—U-Audra

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Uma wehlukana nomuntukungaba sengathi ufelwe yizwe. Ungaphila kanjaninomphumela wako?

220 intsha iyabuza

˘ Kwamanye amazwe miningi imishado ephelangesehlukaniso. Ucabanga ukuthi kungani kunjalo?

˘ Ziyini izingozi zokushada ngoba nje ubalekelaukuphila okungajabulisi ekhaya?

˘ Kungani kuyoba into esemqoka ukuzivumelanisanezimiso zeBhayibheli lapho usushadile?

UCABANGANI?

31

Ngingakwamukela kanjaniukuthi sesihlukene?

“Sasesinezinyanga eziyisithupha sithandana futhisasikade singabangane iminyaka emihlanu. Laphoesefuna sihlukane, wahluleka ngisho nokungibhekaebusweni. Wavele wayeka ukungikhulumisa. Ngazizwangingelutho. Ngadumala kakhulu. Ngangilokhungizibuza, ‘Yini embi engiyenzile?’”—URachel.

221

UKWEHLUKANA nomuntu obuthandana naye kungakuqede-la injabulo, kwenze inhliziyo yakho ibe buhlungu. Cabanga ngo-Jeff noSusan abathandana iminyaka emibili. Phakathi naleso si-khathi basondelana kakhulu ngokomzwelo. Usuku lonke uJeffwayethumelela uSusan imiyalezo ngocingo amtshele indlelaamthanda ngayo. Ngezikhathi ezithile wayepha uSusan iziphoukuze ambonise ukuthi ubecabanga ngaye. “UJeff wayezamaukungilalela nokungiqonda,” kusho uSusan. “Wayengenza ngi-zizwe ngiyigugu.”

Kungakabiphi, uJeff noSusan baqala ukukhuluma ngom-shado nokuthi bazohlalaphi lapho sebeshadile. UJeff waze wa-buza nangosayizi wendandatho ezolingana uSusan. Ngemvakwalokho, kungalindelekile wathi abahlukane! USusan wavelewaphela amandla. Wayeyenza imisebenzi yansuku zonke, ko-dwa ezizwa ebhocobele ngenxa yokushaqeka. Uthi, “Ngazizwangikhandlekile engqondweni nasemzimbeni.”�

Okwenza Kube BuhlunguUma nawe uke waba sesimweni esifana nesikaSusan, unga-

se uzibuze, ‘Ngiyoke ngikwamukele yini ukuthi sesihlukene?’Ukucindezeleka kwakho kuyaqondakala. INkosi uSolomoni ya-bhala, “Uthando lunamandla njengokufa.” (IsiHlabelelo Sezi-Hlabelelo 8:6) Ngakho, ukwehlukana kungase kube into ebu-hlungu ukwedlula noma yini owake wayibekezelela. Empeleni,abanye bathi ukwehlukana nomuntu obuthandana naye kufananokuthi ufile okwesikhashana. Ungase uzithole usubhekana na-lezi zigaba zosizi, mhlawumbe nezinye ezifana nalezi:

Ukungakwamukeli. ‘Akunakwenzeka. Uzowushintshaumqondo ngemva kwezinsukwa-na.’

Intukuthelo. ‘Angayenza ka-njani into enje kimi? Angifuni na-kumbona!’

� Nakuba abantu abacashunwe kulesi sa-hluko kungabesifazane, izimiso okukhulu-nywa ngazo zisebenza nakwabesilisa.

222 intsha iyabuza

Intsha eningi kakhulueqomisanayo igcinaingashadile, kanti leyoeshadayo igcina ifakeisehlukaniso.

UBUWAZI . . .?

USusan, okukhulunywengaye ekuqaleni kwalesisahluko, wazenzela uhlulwamavesi eBhayibhelifuthi walugcina kahleukuze awafunde laphoezwa ubuhlungu.Mhlawumbe naweungazenzela olwakhongeminye yemiBhaloekulesi sahluko.

ICEBISO �Ukucindezeleka. ‘Angitha-ndeki. Akekho umuntu oyokeangithande.’

Ukukwamukela. ‘Kuzolu-nga. Kubuhlungu kona, kodwasengiba ngcono.’

Okuhle ukuthi ungakwaziukufinyelela esigabeni sokukwa-mukela. Ukuthi kuzothatha isi-khathi esingakanani, kuxhome-ke ezicini eziningana, ezihlanga-nisa ukuthi ubuhlobo benu budo-nse isikhathi eside kangakananinokuthi buhambe ibanga elingakanani. Okwamanje, ungabhe-kana kanjani nobuhlungu obuzwayo?

Ukuqhubekela PhambiliKungenzeka uke wayizwa inkulumo ethi, Isikhathi selapha

wonke amanxeba. Lapho nje nihlukana, lawo mazwi angaseangasho lutho. Lokhu kungenxa yokuthi nisanda kwehlukana.Nasi isibonelo: Uma usikeka, uzophola ngokuhamba kwesikha-thi, kodwa okwamanje kubuhlungu. Kufanele unciphise uko-pha, uthobe inxeba. Kudingeka uqikelele nokuba lingangenwaamagciwane. Kuyafana nangokulimala ngokomzwelo. Njenga-

manje kubuhlungu. Kodwa kunezi-nyathelo ongazithatha ukuze

Ukwehlukana nomuntuomthandayokunjengokusikeka—kubuhlungu, kodwangokuhamba kwesikhathikuzophola

223

224 intsha iyabuza

Uyasazi yini isizathu sokuba nihlukane? Uma usazi,sibhale ngezansi, ngisho noma ucabanga ukuthi kuyisizathuesingasho lutho.

ı..................................................................................................

..................................................................................................

Ucabanga ukuthi iziphi ezinye izizathu ezinenze nahlukana?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

Uma ucabanga ngalokho okwanenza nahlukana, kukhonayini owawungakwenza okwakungase kwenze ningahlukani?Uma kukhona, kuyini?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

Ukwehlukana kwenu kukwembulele yini izindlelaezithile ongathanda ukuthuthuka kuzo ngokomoya nomangokomzwelo?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

Yini ongayenza ngendlela ehlukile lapho uthandana nomunyeumuntu, uma ikhona?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

yini engingayifunda ekwehlukaneni kwethu?

unciphise ubuhlungu futhi ungangenwa igciwane eliyinzondo.Ukuhamba kwesikhathi kuzoyifeza ingxenye yako, kodwa unga-yifeza kanjani eyakho? Zama lokhu okulandelayo.

˘ Lukhiphe usizi oluzwayo. Ayikho into engalungile ngo-kukhala. Angithi iBhayibheli lithi ‘kunesikhathi sokukhala’ ngi-sho ‘nesikhathi sokubangalasa.’ (UmShumayeli 3:1, 4) Ukukha-la izinyembezi akusho ukuthi ubuthaka. Ngesikhathi ecindezele-kile, ngisho noDavide—iqhawe elinesibindi—wavuma: “Njaloebusuku umbhede wami uba manzi ngenxa yokukhala kwami;umcamelo wami ugcwala izinyembezi.”—IHubo 6:6, Today’sEnglish Version.

˘ Nakekela impilo yakho. Ukuzivocavoca nokudla uku-dla okunomsoco kuyokusiza uthole amandla akulahlekele nge-nxa yokucindezeleka okubangelwa ukwehlukana. ‘Ukuqeqeshaumzimba kuyazuzisa,’ kusho iBhayibheli.—1 Thimothewu 4:8.

Iziphi izici eziphathelene nempilo yakho okungase kudinge-ke uzinakekele?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

˘ Zigcine umatasa. Ungayeki ukwenza izinto othanda uku-zenza. Futhi manje, kunanini ngaphambili, ungazehlukanisi na-bantu. (IzAga 18:1) Ukuzihlanganisa nabantu abakukhathalela-yo kuzokunika okuthile okuhle ongacabanga ngakho.

Imiphi imigomo ongazibekela yona?

..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

= “[UJehova] uphulukisa abanenhliziyoeyaphukile, abophe izindawo zabo

ezibuhlungu.”—IHubo 147:3.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingakwamukela kanjani ukuthi sesihlukene? 225

Ukuze ngikwazi ukuyidlulisa indaba yokwehlukana kwethu,ngizo-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathuthukisa kukho ukuze ngingaphindi amaphuthaafanayo lapho sengithandana nomunye umuntu

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

˘ Khuluma noNkulunkulu ngemizwa yakho. Lokhu ku-ngaba inselele. Ngemva kokwehlukana, abanye bazizwa bela-hlwe ngisho nanguNkulunkulu. Bathi, ‘Ngathandaza ngatha-ndaza ngicela ukuthola umuntu ongithandayo, awubheke ma-nje ukuthi kwenzekeni!’ (IHubo 10:1) Kodwa kulungile yiniukubheka uNkulunkulu njengomuntu nje wasezulwini ohlanga-nisa izithandani? Cha akulungile; futhi akanacala nalapho omu-nye esefuna ubuhlobo buphele. Nakhu esikwaziyo ngoJehova:‘Uyakukhathalela.’ (1 Petru 5:7) Ngakho thulula isifuba sakhokuye ngomthandazo. IBhayibheli lithi: “Izicelo zenu mazaziwenguNkulunkulu . . . ; ukuthula kukaNkulunkulu okudlula konkeukucabanga kuyolinda izinhliziyo zenu namandla enu engqondongoKristu Jesu.”—Filipi 4:6, 7.

Iziphi izinto ongazithandazela ngokukhethekile kuJehova la-pho usesosizini lokwehlukana nomuntu obuthandana naye?

ı ..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

˘ Yini oyifundile ngawe ngesikhathi nisathandana?

˘ Ufundeni ngabobulili obuhlukile?

UCABANGANI?

Bheka PhambiliLapho usululeme ekucindezelekeni, kuhle ukubhekisisa

ukuthi kahle-hle konakalaphi ebuhlotsheni benu bangaphambi-li. Kungakusiza ukubhala izimpendulo zemibuzo esebhokisinielithi “Yini Engingayifunda Ekwehlukaneni Kwethu?” ekhasi-ni 224.

Yiqiniso, ubuhlobo ebeninabo abuzange bube yilokho obufi-sa bube yiko. Kodwa khumbula: Lapho kunesiphepho, kulu-la ukugxila esibhakabhakeni esimnyama nasemvuleni. Nokho,ekugcineni imvula iyanqamuka liqale ukuphenya. Intsha eca-shunwe ekuqaleni kwalesi sahluko ithole ukuthi ngemva kwe-sikhathi yakwazi ukukwamukela ukuthi ihlukene nabantuethandana nabo. Qiniseka ukuthi kungenzeka okufanayo na-kuwe!

‘‘ Ukuhamba kwesikhathi kwenza ube nombonoocace kakhudlwana. Kamuva, imizwelo yakhoiyobe ingasalimele kangako, ngakho uyokwaziukucabanga kahle ngesimo futhi uhlambuluke.Futhi ungathola okwengeziwe ngohlobo lomuntuoyilo, ukuthi ufuna ukushada nomuntu onjaninokuthi yini okufanele uyigweme ukuze ungazi-faki enkingeni efanayo ngesikhathi esizayo.

’’—UCorrina

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Iziphi izinyathelo ongazithathaukuze uzivikele ekunukubezweni ngokobulili?

Ngingakwamukela kanjani ukuthi sesihlukene? 227

ABANUKUBEZA abanye ngokobulili bath´e chithi saka namu-

hla futhi banezingane shaqa. Ezinye izingane, njengo-Annette,zixhashazwa umuntu ezingamazi. Ezinye zihlaselwa umakhe-lwane. Yilokho okwenzeka kuNatalie, okwathi eneminyakaeyishumi ubudala waxhashazwa ngokobulili umfana owaye-hlala eduze kwakubo. Uthi: “Ngangesaba futhi nginamahlonikangangokuba ekuqaleni angitshelanga muntu.”

Intsha eningi iye yanukubezwa ilungu lomkhaya. Owesifa-zane okuthiwa uCarmen uthi: “Lapho ngiphakathi kweminya-ka engu-5 nengu-12 ubudala ngaxhashazwa ubaba ngokobuli-li. Lapho sengineminyaka engu-20 ngambuza ngakho. Waxoli-

32

Ngingazivikela kanjanikubanukubezi?

Unyaka ngamunye izigidi zabantu ziyadlwengulwanoma zixhashazwe ngokobulili, futhi ucwaningo luvezaukuthi intsha iyizisulu eziyinhloko. Ngokwesibonelo,kulinganiselwa ukuthi e-United States cishe isigamusabantu abadlwenguliwe bangaphansi kweminyakaengu-18. Ngenxa yokudlanga kokuxhashazwa ngokobulili,kubaluleke kakhulu ukuba usifunde lesi sihloko.

“Wangibamba wangiphonsa phansi ngisadidekile.Ngazama ngawo wonke amandla ukulwa naye. Ngakhi-pha isifutho sikapelepele kodwa wasiphebeza. Ngaza-ma ukumemeza, kodwa langaphuma izwi. Ngamdu-dula, ngamkhahlela, ngambhonya ngamklwebha. Yila-pho-ke ngezwa khona ummese ungigwaza. Ngavelengaphelelwa amandla.”—U-Annette.

228 intsha iyabuza

sa, kodwa ngemva kwezinyanga ezimbalwa wangixosha ekha-ya.”

Ukuhlukunyezwa ngokobulili umakhelwane, umnganenoma ilungu lomkhaya kuvame ngendlela ethusayo namuhla.�Kodwa ukuxhashazwa kwezingane akuyona into entsha. Ize-nzo ezenyanyeka kanjalo zazenzeka ngisho nangezikhathi ze-Bhayibheli. (Joweli 3:3; Mathewu 2:16) Namuhla siphila ezi-khathini ezibucayi. Abantu abaningi ‘abanalo uthando,’ futhikujwayelekile ukuba amantombazane (ngisho nabafana) axha-shazwe ngokobulili. (2 Thimothewu 3:1-3) Nakuba zingekhoizinyathelo ezingaqinisekisa ukuthi nakanjani uyophepha, ku-ningi ongakwenza ukuze uzivikele. Cabanga ngala macebisoalandelayo:

Qapha. Lapho usendleleni, bheka ukuthi kwenzekani pha-mbi kwakho, ngemva kwakho nasemaceleni. Ezinye izindawozaziwa ngokuba yingozi, ikakhulu ebusuku. Zigweme lezo zi-ndawo noma okungenani uqiniseke ukuthi awuwedwa.—IzA-ga 27:12.

Unganikezi imiyalezo edidayo. Gwema ukwenza senga-thi uyamthanda umuntu noma ukugqoka ngendlela evusainkanuko. Izenzo ezinjalo zingase zitshele abanye ukuthi ufu-na ubulili—noma-ke okungenani ukuthi ngeke wenqabe umaucelwa.—1 Thimothewu 2:9, 10.

Xoxani ngemingcele. Uma kunomuntu othandana naye,xoxani ngokuthi yiziphi izenzo ezifanelekayo nezingafaneleki.�Lapho seniyibekile imingcele, ungazibeki ezimweni ezingakwe-nza uxhashazwe ngokocansi.—IzAga 13:10.

Khuluma. Akukho lutho olungalungile ngokusho ngezwieliqinile uthi, “Musa ukwenza leyo nto!” noma “Musa ukungi-thinta!” Ungathuli ngoba wesaba ukuthi uzolahlekelwa isoka

� Kwezinye izimo umuntu udlwengulwa umuntu athandana naye, lapho into-mbazane iphoqwa khona ukuba ilale nesoka layo noma lapho iphuziswe izidakami-zwa.� Ukuze uthole amaphuzu engeziwe, bheka uMqulu 2, iSahluko 4.

Ngingazivikela kanjani kubanukubezi? 229

Olunye uhlobo lwabanukubeza ngokobulili alulali ngenka-ni namantombazane kodwa ludlala ngemizwa yawo ngobuqili.Kanjani? Ngokusho izinto ezinjengokuthi, “Bonke abantu ba-yabenza ubulili,” “Ngeke kwazi muntu,” noma, njengoba ku-shiwo eSahlukweni 24 sale ncwadi, bathi: “Uma ungithanda,uzovuma.” Ungavumi ukukhohliswa umfana ozama ukukwe-nza ukholwe ukuthi uma elala nawe kusho ukuthi uyakutha-nda. Iqiniso liwukuthi, noma ubani ocabanga kanjalo usukeecabangela ukwanelisa ezakhe izifiso kuphela. Akacabangineze ngawe noma ngenhlalakahle yakho. Nokho, indoda ya-madoda iyocabangela izifiso zakho kuqala kunezayo futhi iyo-bonisa ukuthi inamandla okusekela izindinganiso zikaNkulu-nkulu zokuziphatha. (1 Korinte 10:24) Indoda yamadodangeke iphathe amantombazane njengayizinto zobulili. Kuna-lokho, iyobheka ‘abesifazane abasebasha njengawodadewa-bo ngabo bonke ubumsulwa.’—1 Thimothewu 5:1, 2.

“uma ungithanda . . . ”

lakho. Uma likulahla ngenxa yalokhu, alikufanele vele! Wenaufanelwe indoda yangempela, umuntu ohlonipha umzimbawakho nezimiso zakho.�

Yiba oqaphayo lapho ukuyi-Internet. Ungalokothi unike-ze abanye ukwaziswa okuphathelene nawe siqu noma ufakeizithombe eziveza ukuthi utholakalaphi.� Uma uthola umya-

lezo oveza izenzo zobulili, ngo-kuvamile kuhle kakhulu ukunga-phenduli. Ukungaphenduli ku-bathena amandla abanukubeziabaningi abakuyi-Internet.

� Leli cebiso liyasebenza nalapho into-mbazane iphoqa umfana ukuba alale nayo.� Ukuze uthole ukwaziswa okwengezi-

we, bheka uMqulu 2, iSahluko 11.

230 intsha iyabuza

E-United States, izinganeezingaphezu kwamaphe-senti angu-90 ezinukube-zwe ngokocansi ziyamaziumuntu osuke ezinuku-bezile.

UBUWAZI . . .?

Uma uye waxhashazwangokobulili, gcina uhlulwemiBhalo ekududuza-yo. IngahlanganisaiHubo 37:28; 46:1; 118:5-9; IzAga 17:17; neya-baseFilipi 4:6, 7.

ICEBISO �

Lezi zinyathelo ezingenhla zingakwenza ungahlaselwa ka-lula. (IzAga 22:3) Nokho, uma sibhekana namaqiniso, ngekeukwazi ukulawula izimo zakho ngazo zonke izikhathi. Ngokwe-sibonelo, ungase ungakwazi ngaso sonke isikhathi ukuba no-muntu ozokuphelezela noma ukugwema izindawo eziyingozi.Kungenzeka nokuthi uhlala kuyo indawo eyingozi.

Mhlawumbe wazi kokwenzeka kuwe ukuthi izinto ezimbizingenzeka ngisho noma ungazama ukuzigwema. Njengo-Annette ocashunwe ngaphambili, kungenzeka umuntu waku-zuma futhi wakwehlula. Noma, njengoCarmen, kungenzekawahlaselwa useyingane futhi wangaba namandla okugwemaisimo—noma wangaqonda ngokugcwele ukuthi kwenzekani.Ungaphila kanjani nomuzwa wecala ovame ukuhlupha abantuabaxhashazwe ngokocansi?

Ukuphila Nomuzwa WecalaU-Annetteusahlushwa umuzwa wecala ngalokho okwenze-

ka. Uthi: “Ngisazizonda. Ngisalo-khu ngicabangana nalobuya bu-suku. Nginomuzwa wokuthi nga-be ngazama kakhudlwana uku-lwa naye. Ukuthi nje ngemvakokuba engigwazile, ukwesabakwangiqeda amandla. Angibangengisakwazi kwenza lutho, kodwanginomuzwa wokuthi kwakufa-nele kube khona engikwenzayo.”

=“Ezinsukwini zokugcina kuyofika izikhathi

ezibucayi okunzima ukubhekana nazo.Ngoba abantu bayokuba abazithandayo, . . .

abangenalo uthando, . . . abangenakhoukuzithiba, abanolaka, abangenalouthando lokuhle.”—2 Thimothewu 3:1-3.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ngingazivikela kanjani kubanukubezi? 231

UNatalie naye ushikashikana nomuzwa wecala. Uthi:“Kwakungafanele ngimethembe kangaka. Abazali bami babe-beke umthetho wokuthi uma sidlala ngaphandle nodadewe-thu, sidlale ndawonye, kodwa angilalelanga. Ngakho ngino-muzwa wokuthi ngavulela umakhelwane wethu ithuba lokubaangizwise ubuhlungu. Okwenzeka kwabaphatha kabi abase-khaya futhi nginomuzwa wokuthi yimina imbangela yako. Na-nso-nje into engihlupha kakhulu.”

Uma uzizwa njengo-Annette noma uNatalie, ungaphila ka-njani nomuzwa wecala? Okokuqala, zama ukukhumbula uku-thi uma wadlwengulwa, wawungathandi. Abanye abantu ba-kuthatha kalula lokhu, bathi “abafana banjena nje,” bathi fu-thi abantu abadlwengulwayo basuke bethanda. Kodwa akukhomuntu ofanelwe ukudlwengulwa. Uma wake wadlwengulwa,akulona icala lakho!

Yebo, kulula ukufunda amagama athi “akulona icala la-kho”; kungase kube nzima kakhulu ukuwakholelwa. Aba-nye bakuvalela ngaphakathi okwenzeka, bese bezwa ubuhlu-ngu ngenxa yomuzwa wecala neminye imizwelo engafanele.Nokho, ubani ngempela ozuzayo uma uthula—uwena nomaumnukubezi? Kungakusiza ukucabangela isinyathelo ongasi-thatha.

Ukukhuluma Ngokwenzeka KuweIBhayibheli lithi ngesikhathi uJobe olungile exakekile nge-

nxa yokucindezeleka, wathi: “Ngizozwakalisa ukukhathaze-ka kwami ngami. Ngizokhuluma ngomunyu womphefumu-lo wami!” (Jobe 10:1) Kuyokusiza nawe ukwenza okufanayo.

‘‘ Akuve kunzima ukukhuluma ngokunukubezwanokukubika, kodwa iyona nto engconoongayenza. Ukukhuluma ngakho kuyasizaekuqedeni ukudabuka nentukuthelo, ubuyeuthole amandla.

’’—UNatalie

232 intsha iyabuza

Ukukhuluma nomuntu omethembayo ngalokho okwenzekakungakusiza ngokuhamba kwesikhathi ukuba wamukele uku-thi wadlwengulwa futhi kudambe ukucindezeleka.

Empeleni, uma ungumKristu, kubalulekile ukuba uxoxe-le umdala webandla ngalokho okwenzeka. Amazwi aduduza-yo omelusi onothando angakuqinisekisa ngokuthi njengobawadlwengulwa, akusho ukuthi isono somdlwenguli sikungcoli-sile. Yilokho akuqonda u-Annette.Uthi: “Ngakhuluma nomnganeengisondelene naye futhi wa-ngikhuthaza ukuba ngixoxe na-badala abangamaKristu ebandle-ni lakithi. Ngiyajabula ngokuthingakwenza lokho. Bahlala namiphansi kaningana bangitshelaengangidinga ukukuzwa—ukuthi

Imizwa oba nayo ngemvakokunukubezwa ingaseyesinde kakhulu ukubaungayithwala wedwa.Kunganjani uthole usizongokukhuluma nothile?

Lapho ngizizwa nginecala ngokwenzeka, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

˘ Ziyini izinzuzo zokukhuluma nokubika ukuthiwanukubezwa?

˘ Yini engenzeka—kuwena nakwabanye—uma uthula?

UCABANGANI?

okwenzeka kwakungelona iphutha lami. Akukho nokukodwaokwakuyiphutha lami.”

Ukukhuluma ngokwenzeka nokuveza imizwa yakho ku-ngakwenza ungadliwa intukuthelo nenzondo. (IHubo 37:8)Kungase kwenze ubuhlungu buthi damu, mhlawumbe kubeokokuqala ngemva kweminyaka. Kwenzeka okufanayo ku-Natalie ngemva kokuxoxela abazali bakhe ngokunukubezwa.Uthi: “Bangisekela. Bangikhuthaza ukuba ngikhulume ngakhofuthi lokho kwangisiza ukuba ngingadabuki futhi ngingathu-kutheli kakhulu.” Waduduzwa nawumthandazo. Uthi: “Kwa-ngisiza ukukhuluma noNkulunkulu, ikakhulukazi ngezikhathiengangizizwa ngazo ukuthi angikwazi ukukhuluma nomuntu.Lapho ngithandaza, ngikhuluma ngokukhululeka. Kunginikaukuthula nokuzola.”�

Nawe ungathola ukuthi ‘kunesikhathi sokuphulukisa.’(UmShumayeli 3:3) Ncika kubangane abafana nabadala aba-chazwe ngokuthi ‘banjengendawo yokucashela umoya nenda-wo yokucashela isiphepho esinemvula.’ (Isaya 32:2) Zinake-kele ngokwenyama nangokomzwelo. Phumula ngokwanele.Futhi ngaphezu kwakho konke, thembela kuNkulunkulu we-nduduzo yonke, uJehova, okuzothi maduzane, alethe umhlabaomusha lapho ‘abenzi bokubi beyonqunywa khona kodwa aba-themba uJehova badle ifa lomhlaba.’—IHubo 37:9.

� Ngezinye izikhathi abantu abadlwenguliwe bacindezeleka kakhulu. Kulezozimo, kungaba ukuhlakanipha ukuthintana nodokotela. Ukuze uthole amaphuzuengeziwe mayelana nokubhekana nemizwa yokucindezeleka, bheka iZahluko 13no-14 zale ncwadi.

234 intsha iyabuza

Bhala izinqumo ezintathu zakho siqu ozimisele ukuphilangazo. Bhala nokuthi kungani ukholelwa ukuthi isinqumongasinye sihlakaniphile.�

imizwa yami4UBULILI, UKUZIPHATHA NEZOTHANDO

� Ngokwesibonelo, “Ngeke ngilale namuntu kuze kube yilapho ngishada, futhingikholelwa ukuthi yisinqumo esihle lesi ngoba . . . ” Qiniseka ukuthi okubhalayokuveza izinkolelo zakho zokuziphatha, hhayi ezomunye umuntu.

1.

2.

3.

ı

235

5UKUZIPHATHA OKULIMAZAYO237 Ukubhema246 Utshwala252 Izidakamizwa

33

Yini okufanele ngiyazingokubhema?

Faka u-� ecelenikwendlela echaza

indlela ozizwa ngayokulezi ezilandelayo.

O NginelukulukuO NgicindezelekileO Ngifuna ukwamukeleka kwabanyeO Ngifuna ukunciphisa umzimba

ı

237

UMA likhona ibhokisi olifake uqhwi ekhasini 237, kusho ukuthikukhona enifana ngakho nontanga yakho ababhemayo nomaabake bacabanga ukubhema.� Ngokwesibonelo:

Ukwanelisa ilukuluku. “Ngangizibuza ukuthi kazi kunjaniukubhema, ngakho ngathatha ugwayi entombazaneni yasesiko-leni ngathi sithe, ngabhema.”—UTracy.

Ukubhekana nokucindezeleka nokufuna ukwamukele-ka. “Izingane esikoleni zazithi ‘Sengathi ngingathola ugwayi ngi-bheme,’ uma sezibhemile zithi, ‘Kwaze kwangcono!’ Lapho ngi-cindezelekile, nami ngangifuna ukubhema.”—UNikki.

Ukunciphisa umzimba. “Amanye amantombazane aya-bhema ngoba engafuni ukukhuluphala—kulula kakhulu kuno-kugada indlela odla ngayo!”—USamantha.

Kodwa ngaphambi kokuba uqale ukubhema—noma ubhe-me okwesibili—yima ucabange. Ungafani nenhlanzi egijimelaudobo olunokudla. Yiqiniso, ingase ikuthole lokho kudla, kodwanayo igcina idliwe! Kunokuba wenze kanjalo, lalela iseluleko se-

� Nakuba lesi sahluko sikhuluma ngabantu abawubhemayo ugwayi, izinkinga ne-zingozi eziveziwe ziyasebenza nakulabo abawuhlafunayo.

Yini Ngempela Oyaziyo Ngokubhema?

Phawula ngokuthi iqiniso noma amanga.

a. Ukubhema kuzonciphisa ukucindezeleka.ı

O Iqiniso O Amanga

b. Cishe yonke intuthu ngizoyikhiphaemzimbeni. O Iqiniso O Amanga

c. Ukubhema ngeke kungigulisengisemncane. O Iqiniso O Amanga

d. Ukubhema kuzongenza ngikhangekwabobulili obuhlukile. O Iqiniso O Amanga

e. Uma ngibhema, akekho omunyeolimalayo ngaphandle kwami. O Iqiniso O Amanga

f. UNkulunkulu akanandaba nokuthingiyabhema noma cha. O Iqiniso O Amanga

238 intsha iyabuza

Bhayibheli, usebenzise “amandla [akho] okucabanga ngokuca-cile.” (2 Petru 3:1) Phendula le mibuzo elandelayo.

Izimpenduloa. Amanga. Nakuba ukubhema kukunciphisa okwesikha-

shana ukucindezeleka okubangelwa ukuzama ukuyeka ukubhe-ma, ososayensi bathole ukuthi i-nicotine empeleni iyalikhuphu-la izinga lama-hormone okucindezeleka.

b. Amanga. Ucwaningo lubonisa ukuthi intuthu kagwa-yi engamaphesenti angaphezu kuka-80 oyihogelayo ivalelekaemzimbeni.

c. Amanga. Nakuba izingozi zanda njengoba uqhubekaubhema, imbalwa imiphumela ozoshesha ukuyibona. Abanyeabantu balutheka besabheme ugwayi owodwa nje v

´o. Umo-

ya ongena emaphashini akhouzoncipha futhi cishe uzoba ne-nkinga yokukhwehlela njalo. Isi-khumba sakho sizoshwabanausemncane. Ukubhema kwandi-sa nezinkinga zobulili, ukushayangamandla kwenhliziyo nokuci-ndezeleka.

d. Amanga. UmcwaningiuLloyd Johnston wathola uku-thi intsha ebhemayo “ayikhangikwabaningi bobulili obuhlukile.”

e. Amanga. Intuthu ekhi-shwa abantu ababhemayo ibulala

Njengenhlanzi ebambe ukudlakodobo, umuntu obhemayouyakuthola akufunayo kodwaukhokha kabuhlungu

Yini okufanele ngiyazi ngokubhema? 239

Ugwayi ongenantuthu—njengohlafunwayo—ungaba ne-nicotine eni-ngi kunosikilidi futhiunezinhlobo ezingabangu-25 zobuthi obuba-ngela umdlavuza, obenzalowo owubhemayo abesengozini yokuba nom-dlavuza womphimbonomlomo.

UBUWAZI . . . ?

izinkulungwane unyaka ngamunye; izolimaza umkhaya wakini,abangane bakho ngisho nezilwane ozifuyile.

f. Amanga. Labo abafuna ukujabulisa uNkulunkulu kume-lwe bazihlanze “kukho konke ukungcola kwenyama.” (2 Korinte7:1) Akungabazeki ukuthi ukubhema kuyawungcolisa umzimba.Uma ukhetha ukuba ongcolile, uzilimaze wena nabanye ngoku-bhema, ngeke ube umngane kaNkulunkulu.—Mathewu 22:39;Galathiya 5:19-21.

Indlela YokukugwemaYini ozoyenza uma othile ekunika ugwayi ethi bhema? Ngo-

kuvamile ukusho amazwi alula ngezwi eliqinile, anjengokuthi“Cha ngiyabonga, angibhemi,” kuyasiza. Uma lowo muntu ephi-kelela aze ngisho akugcone, khumbula ukuthi isinqumo esakho.Ungase uthi:

˘ “Ngiye ngahlola izingozi futhi nganquma ukuthi ngeke ngi-bheme.”

˘ “Ngisafuna ukuphila.”˘ “Awufuni yini ngizenzele esami isinqumo?”Nokho, njengentsha ecashunwe ekuqaleni kwalesi sahlu-

ko, ungathola ukuthi kwawena unesifiso esikhulu kakhulu soku-bhema. Uma kunjalo, yilwa naso ngokucabangela imibuzo enje-ngale:

˘ ‘Kukhona yini ngempela engizokuzuza ngokubhema?Ngokwesibonelo, uma ngikhetha ukubhema ukuze nje ngamu-keleke kwabanye, ingabe bazongamukela ngisho noma kunge-kho okunye esifana ngakho? Ingabe ngiyafuna ngempela ukubanabantu abazojatshuliswa ukungibona ngilimaza impilo yami?’

˘ ‘Ukubhema kuzongidlela imali engakanani, kungibangeleziphi izinkinga zempilo futhi kungehlise isithunzi kangakanani?’

‘‘ Lapho nginikezwa ugwayi kuthiwa ngibheme,ngiyamomotheka bese ngithi, ‘Cha ngiyabonga,angifuni ukuphathwa umdlavuza.’

’’—U-Alana

240 intsha iyabuza

Yini okufanele ngiyazi ngokubhema? 241

“Abanye bathi ukubhema insangu kuyindle-la yokuphuma ezinkingeni, futhi bathi ayidali zi-nkinga,” kusho u-Ellen wase-Ireland. Uke wa-wezwa yini amazwi afana nalawo ngensangu?Qhathanisa amanga avame ukukhulunywa na-maqiniso.

Amanga. Insangu ayiyona ingozi.

Iqiniso. Imiphumela eyaziwayo engapheli noma oku-solwa ukuthi ibangelwa ukubhema insangu yilena: ukupha-zamiseka kwengqondo, ukungakwazi ukufunda kahle, uku-ngasebenzi kwamasosha omzimba nezifo ezingokobulilikwabesilisa nakwabesifazane. Ingabangela ukushaya nga-mandla kwenhliziyo, ukugula kwengqondo nokukhathazekangokweqile. Izingane ezizalwa omama ababhema insanguzisengozini yokuba nezinkinga zokuziphatha, izingqondo ezi-zulayo nobunzima bokwenza izinqumo.

Amanga. Intuthu yensangu ayiyona ingozi njengeka-gwayi.

Iqiniso. Uma iqhathaniswa nentuthu kagwayi, intuthuyensangu ingafaka insizi ephindwe kane emzimbeni wakho,ifake nesikhutha esinobuthi obuphindwe kahlanu egazini la-kho. Izinqamu ezinhlanu zensangu zingakufakela ubuthiobubangela umdlavuza obulingana nobalo lonke iphakethelikagwayi.

Amanga. Insangu ayiluthi.

Iqiniso. Intsha enezinkinga zengqondo noma zemizweloingashesha ukuluthwa insangu. Enye ingalutheka ngemvakwesikhathi eside. Ngaphezu kwalokho, ukucwaninga kuve-za ukuthi intsha ebhema insangu isengozini enkulu kakhuluyokusebenzisa ezinye izidakamizwa eziluthayo, njenge-co-caine.

ingabe kubi ngempela ukubhema insangu?

Ungabeki izabaezinjengokuthi,‘Ngizoshaya kanye nje.’Ngokuvamile zikwenzauphinde ubheme futhi.—Jeremiya 17:9.

ICEBISO� ˘ ‘Ngizimisele yini ukulahlaubuhlobo bami noNkulunkulungenxa nje kagwayi?’

Kuthiwani uma kakade usu-ngumlutha kagwayi? Yini onga-yenza ukuze ugqashule kuwo?

Indlela Yokugqashula1. Ziqinisekise ukuthi uyafu-

na ukuyeka. Bhala izizathu zakho zokuyeka ukubhema, udama-ne uzibheka njalo. Isifiso sokuhlanzeka phambi kukaNkulunkulusingaba isizathu esinamandla.—Roma 12:1; Efesu 4:17-19.

2. Thola usizo. Uma ubufihla ukuthi uyabhema, manje isi-khathi sokuba uzibike. Batshele labo obubafihlela ukuthi usuya-yeka, ubacele bakusekele. Uma ufuna ukukhonza uNkulunkulu,thandazela usizo lwakhe.—1 Johane 5:14.

3. Beka usuku ozoyeka ngalo. Zinike amasonto amabilinoma ngaphansi, bese uluphawula ekhalendeni usuku ozimise-le ukuyeka ngalo. Tshela umkhaya wakini nabangane ukuthingalolo suku uyayeka ukubhema.

4. Ucinge, uwulahle. Ngaphambi kokuba kufike usukuozoyeka ngalo, cinga ukuthi awukho yini ugwayi ekamelweni la-kho, emotweni nasezimpahleni zakho. Ulahle. Lahla izinto zo-kokhela, umentshisi nezitsha zikagwayi.

Uma engifunda naye esikoleni engicindezela ukubangibheme, ngizo-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

5. Yilwa nokuqaleka. Phuza kakhulu iziphuzo zezithelonoma amanzi, uziphe nesikhathi esengeziwe sokulala. Khumbu-la njalo ukuthi ukuqaleka kuzodlula, kodwa izinzuzo zokuyekaukubhema ziyohlala njalo!

6. Gwema izilingo. Gwema izimo nezindawo ezizokulingaukuba ubheme. Kungase kudingeke nokuba uhlukane nabanga-ne bakho ababhemayo.—IzAga 13:20.

Ungavumi UkukhohliswaUnyaka nonyaka izimboni zikagwayi zichitha imali eningi

kakhulu ziwukhangisa. Ziwukhangisa kobani ngokukhethekile?Umbiko wenkampane kagwayi yakwelinye izwe uthi: “Intshayanamuhla iyona eyobe iwuthenga kakhulu esikhathini esiza-yo.”

Ungavumeli abathengisi bakagwayi bakukhuthuze. Kunganikufanele ubavumele bakuyenge? Bona kanye nontanga yakhoababhemayo abanandaba nenhlalakahle yakho. Kunokuba uba-lalele, lalela iseluleko esiseBhayibhelini “ukuze uzuze.”—Isaya48:17.

=‘Masihlukane nanoma yini engcolisa

imizimba yethu.’—2 Korinte 7:1,

Contemporary English Version.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ingabe abangane bakho baku-cindezela ukuba uphuze utshwala? Funda ukuthi kunganikudingeka wazi ukuthi kufanele uphuze kangakanani.

Yini okufanele ngiyazi ngokubhema? 243

˘ Ngisho noma uzazi izingozi, kungani ungase ulingekeukuba ubheme?

˘ Yini ekwenze waqiniseka ukuthi ukubhema kubi?

UCABANGANI?

lokho ugwayi okwenzayoemzimbeni wakho

Bheka abantu abayimiqemane abasezikhangisweni zika-gwayi; bese uqhathanisa lezo zikhangiso nalokho ugwayi

okwenzayo ngempela emzimbeni wakho.

Umlomo nomphimboUngabangela umdlavuza

Ulimi olunomdlavuza

Inhliziyo Uqinisa futhi unciphiseimithambo, unciphise umoya-mpiloongena enhliziyweni futhi wandise

ingozi yesifo senhliziyongokuphindwe kane

Umthambo ovalekile

Amaphaphu Uvithizaizikhwanyana ezisema-

phashini ezingenaumoya, ushise imigudu

yomoya, wandisenengozi yokuba nesifo

somdlavuza wama-phaphu ngokuphindwe

izikhathi ezingu-23

Iphaphu lomuntu obhemayo

244

UbuchophoWandisa ingoziyokushaywaunhlangothingokuphindwe kane

IsikhumbaUngenza umuntuasheshe aguge

Amazinyo Wenzaashintshe umbala

Isisu Ubangela umdlavuza

Amanyikwe Ubangela umdlavuza

Isinye Ubangela umdlavuza

IzinsoUbangelaumdlavuza

34

Yini engalungile ngokuzitikangotshwala?

Ubungayiphendula kanjani le mibuzo elandelayo?Faka u-� eceleni kwempendulo yakho.

Bakhona yini ontanga yakho abaphuzabesebancane noma abazitika ngotshwala?

ıO Yebo O Cha

Ontanga yakho bake bakuphoqa yiniukuba uphuze utshwala? O Yebo O Cha

Uke wabuphuza yini utshwalangokweqile? O Yebo O Cha

KUYINI ukuzitika ngotshwala? Abanye bakuchaza ngokuthiukuphuza nje ukuze udakwe. Umbiko wenhlangano yase-Unit-ed States ebizwa ngokuthi iNational Institute on Alcohol Abu-se and Alcoholism wazama ukukuchaza ngokuth

´e ngqo. Wathi

“kuvame ukuchazwa ngokuthi yilapho owesilisa ephuza izingila-zi ezinhlanu noma ngaphezulu zotshwala, nalapho owesifazaneephuza ezine noma ngaphezulu ngesikhathi esisodwa.”

Uma uke walingeka ukuba uphuze ngokweqile noma uphu-ze usemncane, awuwedwa. Intsha eningi ibusebenzisa kabiutshwala.� Kodwa zibuze, ‘Ngiyazi ngempela yini ukuthi ku-ngani ngifuna ukuphuza nokuthi iyini imiphumela engizobhe-kana nayo ngokuphuza utshwala?’ Ngokwesibonelo, ubungayi-phendula kanjani le mibuzo? Faka u-� ebhokisini elisecelenikwempendulo yakho, ucabangele namaqiniso.

a. Intsha iphuza utshwala ngoba nje bumnandi. Impe-ndulo—Amanga. Inhlolo-vo yase-Australia exwayisa abantungophuzo oludakayo yabonisa ukuthi intsha engamaphesentiangu-36 iphuza ngoba nje ifuna ukwamukeleka kwabanye ema-phathini. E-United States kwatholakala ukuthi amaphesenti

� Bheka ibhokisi elithi “Obani Abaphuza Ngokweqile?” ekhasini 249.

a. Intsha iphuza utshwala ngobanje bumnandi.

ıO Iqiniso O Amanga

b. Njengoba intsha isencane futhiinempilo enhle, imbalwa imiphumela

emibi eyitholayo ngokuphuzangokweqile kunabantu abadala. O Iqiniso O Amanga

c. Ngeke ufe uma uphuza kakhulu. O Iqiniso O Amanga

d. IBhayibheli likwenqabelangokuphelele ukuphuza utshwala. O Iqiniso O Amanga

e. Ukugula emzimbeni kuwukuphelakomphumela wokuphuza ngokweqile. O Iqiniso O Amanga

Yini engalungile ngokuzitika ngotshwala? 247

angu-66 entsha athi aphuza ngoba ecindezelwa ontanga. Enga-phezu kwesigamu yathi iphuza ngoba izama ukukhohlwa izinki-nga zayo.

b. Njengoba intsha isencane futhi inempilo enhle, imba-lwa imiphumela emibi eyitholayo ngokuphuza ngokweqilekunabantu abadala. Impendulo—Amanga. Isihloko esithilesikamagazini i-Discover sithi, “Ukucwaninga okusha kubonisaukuthi intsha ephuzayo isengozini.” Kungani? “Intsha ephuzangokweqile kungenzeka ilimale kakhulu engqondweni.”

Ukuphuza ngokweqile kuhlobene nokuba nezinduna, imibi-mbi, ukukhuluphala, ukuba umlutha wotshwala nezidakamizwa.Kungasilimaza kakhulu nesimiso sezinzwa, inso nenhliziyo.

c. Ngeke ufe uma uphuza kakhulu. Impendulo—Ama-nga. Ukuphuza utshwala ngokweqile kwenza ingqondo ingawu-tholi umoya-mpilo; imisebenzi ebalulekile eyenzeka emzimbeniingama. Imiphumela ingaba ukuhlanza, ukuquleka nokuphefu-mula kanzima. Ngezinye izikhathi, ungafa nokufa.

d. IBhayibheli likwenqabela ngokuphelele ukuphuzautshwala. Impendulo—Amanga. IBhayibheli alikwenqabeli

ukuphuza utshwala, lingayenqa-beli nentsha ukuba izijabulise.(IHubo 104:15; UmShumayeli10:19) Kudingeka ube usukhulengokwanele ngokomthetho ka-hulumeni ukuba uphuze utshwa-la.—Roma 13:1.

Nokho, iBhayibheli liyasi-xwayisa ngokuphuza ngokweqi-le. “Iwayini lingumhleki wosulu,uphuzo oludakayo lunomsindo,noma ubani oduka ngalo akahla-

= ‘Isidakwa siyoba mpofu.’—IzAga 23:21.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

248 intsha iyabuza

Ngokocwaningo oluthilelwase-United States,“intsha evame ukuphuzangokweqile yayisengoziniephindwe izikhathi ezi-ngu-8 yokudoja ekilasini,yokusilela emsebenziniwesikole, yokulimala no-kulimaza impahla yabanyekunaleyo engeqisi.”

UBUWAZI . . .?

kaniphile,” kusho izAga 20:1. Utshwala bungakwenza udelele!Yiqiniso, bungakwenza ujabule okwesikhashana, kodwa umaubuphuza ngokweqile, ‘buzokuluma njengenyoka,’ bukushiyeunezinkinga eziningi.—IzAga 23:32.

e. Ukugula emzimbeni kuwukuphela komphumela wo-kuphuza ngokweqile. Impendulo—Amanga. Uma udakwa,uzichaya kuzo zonke izinhlo-bo zezingozi—ngisho nokudlwe-ngulwa. Ngesikhathi esifanayo,ungaba ingozi nakwabanye, we-nze izinto ezingafani nawe. IBha-yibheli lixwayisa ngokuthi umauphuza ngokweqile, “ngekeukwazi ukucabanga noma uku-khuluma kahle.” (IzAga 23:33,Today’s English Version) Nga-mafuphi, uzenza isiphukuphuku!

Yini engalungile ngokuzitika ngotshwala? 249

Ngokusho kocwaningo olwenziwa ezikoleni zamabangaaphakeme eNgilandi, eScotland naseWales, osemusha oye-dwa kwabane abaneminyaka engu-13 no-14 “uthi uke waphu-za okungenani izingilazi ezinhlanu zesiphuzo esidakayo ngesi-khathi esisodwa.” Cishe ingxenye yabo bonke abaneminyakaengu-15 no-16 yathi nayo ike yakwenza lokho. I-Department ofHealth and Human Services yase-United States ithi “cishe izigi-di ezingu-10,4 zentsha eneminyaka engu-12 kuya kwengu-20zathi ziyabuphuza utshwala. Phakathi kwazo, ezingu-5,1 zaze-qisa futhi kuzo kunezingu-2,3 ezazizitika ngotshwala futhi zi-phuze ngokweqile okungenani kahlanu ngenyanga.” Ukuhlazi-ya okwenziwa e-Australia kwaveza ukuthi maningi kakhuluamantombazane aphuza ngokweqile kunabafana—aphuza izi-ngilazi eziphakathi kuka-13 no-30 ngesikhathi esisodwa!

obani abaphuza ngokweqile?

Thola ukuthi kunganiufuna ukuphuzautshwala. Zamaukucabanga ngezinyeizindlela ezinempiloongazijabulisa ngazonoma udambiseukucindezeleka.

ICEBISO �

Eminye imiphumela ebuhlungu ingahlanganisa ukulimala ko-buhlobo bakho nabanye, ukungaphumeleli esikoleni nase-msebenzini, ukwaziwa njengesigebengu nokuba mpofu.—IzA-ga 23:21.

Ngaphezu kwakho konke, cabanga ngomonakalo ongoko-moya ongenzeka lapho uzitika ngotshwala. UJehova uNkulu-nkulu ufuna umkhonze “ngayo yonke ingqondo yakho”—hhayingengqondo elinyazwe ngamabomu ukuphuza utshwala ngo-kweqile. (Mathewu 22:37) IZwi likaNkulunkulu alenqabeli ku-phela “ukweqisa ewayinini” kodwa futhi ‘nemincintiswano yoku-phuza.’ (1 Petru 4:3) Ngakho, ukuphuza ngokweqile kuphambe-ne nentando yoMdali wethu futhi kuzokuvimbela ukuba ube no-buhlobo obuseduze naye.

Uzokhethani?Ingabe uzomane ulingise ontanga yakho ababusebenzisa

kabi utshwala? IBhayibheli lithi, “Anazi yini ukuthi uma niqhube-ka nizinikela kunoma ubani njengezigqila ukuba nimlalele, niyi-zigqila zakhe ngoba niyamlalela?” (Roma 6:16) Ingabe ngempe-la ufuna ukuba isigqila sontanga yakho nesotshwala?

‘‘ Lapho engifunda nabo bethi angiphuzeutshwala, ngiyabatshela ukuthi akudingekingiphuze ukuze ngijabule.

’’—UMark

Uma ontanga befuna ngiphuze nabo utshwala ngokweqile,ngizothi

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

Yini okufanele uyenze uma ubusubanjwe ugibe lokuphu-za ngokweqile? Cela usizo masinyane ngokukhuluma nomza-li noma umngane ovuthiwe. Khuluma noJehova uNkulunku-lu ngomthandazo, umcele akusize. Phela “[uwusizo] oluthola-kala ngokushesha ngesikhathi sokucindezeleka.” (IHubo 46:1)Njengoba ukuphuza ngokweqile nokuphuza usemncane kuva-me ukubangelwa ukucindezela kontanga, kungase kudingekewenze ushintsho olukhulu ohlotsheni lwabangane obakhetha-yo.� Ngeke kube lula, kodwa ngosizo lukaJehova ungaphume-lela.

� Ukuze uthole amaphuzu engeziwe, bheka iZahluko 8 no-9 zale ncwadi neSa-hluko 15 eMqulwini 2.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ungayeka ukuba umluthawezidakamizwa. Thola ukuthi kanjani.

Utshwalabungalumanjengenyoka

Yini engalungile ngokuzitika ngotshwala? 251

˘ Kungani ontanga yakho befuna nabanye beqiseekuphuzeni utshwala?

˘ Ingabe ukuphuza utshwala ngokweqile kuzokwenzaukhange kwabobulili obuhlukile, futhi kunganiuphendula kanjalo?

UCABANGANI?

INGABE ungumlutha wezidakamizwa? Kungenzeka uyazi ukuthizikulimaza ingqondo nomzimba. Kungenzeka nokuthi uye waza-ma ukugqashula kuzo kodwa wehluleka. Uma kunjalo, ungapheliamandla. Abanye baye bawunqoba lo mkhuba, nawe ungawunqo-ba! Ngokwesibonelo, cabanga ngalokho okushiwo abantu abatha-thu abavela ezizindeni ezingafani ngokuthi bagqashula kanjani ezi-dakamizweni.

IGAMAUMartaISIZINDA SAMI Umama wangizala engashadile, ngakho mina noda-dewethu asikhuliswanga ubaba. Kamuva umama washada, futhingahamba ngayohlala naye. Kusukela cishe ngineminyaka engu-12, ngaqala ukuya ema-disco nomamncane owayethanda ukuda-nsa. Nganginobunganekakhulu futhi ngokushesha ngazihlangani-sa nabantu ababenemikhuba emibi. Ngaqala ukudla izidakamizwangineminyaka engu-13. Ngaqala nokusebenzisa i-cocaine. Eku-qaleni, kwakumnandi ukudla izidakamizwa. Kodwa ngemva kwe-sikhashana, ngaqala ukubona imibono engekho nokwesaba yo-

nke into. Futhi lapho ngisanguluka ezidakami-zweni, ngangihlaselwa imicabango yokuzibula-la. Ngangifuna ukuziyeka izidakamizwa kodwa

ngangingenawo amandla.INDLELA ENGAGQASHULA NGAYO Ngaqa-

la ukucabanga ngoNkulunkulu fu-thi ngaya nasesontweni izikhathi ezi-mbalwa. Kodwa ngangizizwa ngici-ndezeleke nakakhulu. Lapho ngine-minyaka engu-18 ngahamba ngayo-

hlala nesoka lami futhi sabanengane. Ukuba nenganekwangenza ngafisa naka-

35

Ngingagqashula kanjaniezidakamizweni?

252

khulu ukushintsha indlela engangiphila ngayo. Owayengumnganewami ngaphambili wathuthela ngalapho ngangihlala khona. Wa-ngivakashela futhi wangibuza ukuthi ngiqhuba kanjani. Ngavelengamthululela isifuba. Wathi usengomunye woFakazi BakaJeho-va futhi wacela ukufunda nami iBhayibheli. Ngavuma.

Ngafunda ukuthi indlela yami yokuphila yayingamjabulisiuNkulunkulu nokuthi kumelwe ngiyeke izidakamizwa nokubhe-ma. Kodwa izidakamizwa zase zingingene egazini. NgangicelauJehova uNkulunkulu izikhathi eziningana ngosuku ukuba angisi-ze ngigqashule emikhubeni emibi. Ngangifuna ukumjabulisa. (IzA-ga 27:11) Ngemva kwezinyanga eziyisithupha ngifunda iBhayi-bheli futhi ngihlanganyela noFakaziBakaJehova, ngakwazi ukuye-ka izidakamizwa. Manje ukuphila kwami sekunenjongo. Angisa-hlali ngicindezelekile. Ngahlangana nendoda ekahle engumKristu,ngashada nayo. Indodana yami ngiyikhulise ngezimiso zeBhayi-bheli. Ngiyabonga ngokuthi uJehova wayizwa imithandazo yamifuthi wangisiza!

IGAMAUMarcioISIZINDA SAMI Ngakhulela emaphandleni aseSanto Andr

´e, idolo-

bha elinabantu abaningi laseS˜ao Paulo, eBrazil. Ngafunda ugwa-

yi, izidakamizwa kanye nokweba ngisemncane. Abangane bamiabaningi babeba izimoto futhi beshushumbisa izida-kamizwa. Omunye wabo wayeni-ka intsha yendawo izidakamizwazamahhala. Lapho isiyimilutha,kwakumelwe izithenge kuye lezizidakamizwa.

Amaphoyisa ayehambaha-mba kaningi endaweni yakithi, fu-thi ngaboshwa izikhathi ezini-nganangiboshelwaamacala ama-ncane futhi ngaboshwa kanye

‘‘ Ngokuphila ngokuvumelana nezindinganisoeziphakeme zeBhayibheli, sengithole injabulonenjongo ekuphileni.

’’—UMarta

ngiboshelwa ukusolwa ngokushu-shumbisa izidakamizwa. Izikhathieziningi ngangizigcina endlini yamiizimpahla nezibhamu zabanganebami ezebiwe.

Abantu babengesaba. Amehloamiayebomvunjengegazi. Ngangi-

ngamomotheki. Eqinisweni, ngangihlale ngibukeka njengombulali.Ngangibizwa ngokuthi “Tuf

˜ao” (iSiphepho) ngenxa yokuthi noma-

phi lapho ngangifika khona, ngangibanga umonakalo. Ngangibu-hlaba utshwala futhi ngiziphatha kabi. Abaningi babangane bamibafa noma baboshwa. Ngacindezeleka kangangokuba ngaze nga-bophela intambo egatsheni lesihlahla ngazama ukuzilengisa.

INDLELA ENGAGQASHULA NGAYO EZIDAKAMIZWENI Ngacela uNku-lunkulu ukuba angisize. Ekugcineni, ngahlangana noFakazi Ba-kaJehova futhi ngaqala ukufunda iBhayibheli. Ngafunda ukuthiuNkulunkulu unegama lakhe siqu elithi Jehova, nokuthi uyaba-khathalela futhi uyabasiza labo abazama kanzima ukuphila ngezi-ndinganiso zakhe. (IHubo 83:18; 1 Petru 5:6, 7) Kwakumelwengenze izinguquko eziningi. Enye eyayinzima kunazo zonke kwa-kuwukufunda ukumomotheka.

Ngangihlale ngicela uJehova ukuba angisize, futhi ngasebe-nzisa izeluleko eziseBhayibhelini. Ngokwesibonelo, ngayeka uku-zihlanganisa nabangane bami bangaphambili ngagwema no-kuya ezindaweni zotshwala. Kunalokho, ngakhetha ukuzi-hlanganisa nabantu abaphila ngezindinganiso zeBha-yibheli. Kube umshikashikaonzima, kodwa angiselonaisela futhi angisazibangi ne-zinkathazo. Sekuyiminya-ka engaphezu kweyishumingayeka izidakamizwa.

IGAMAUCraigISIZINDA SAMI Ngakhulelaepulazini laseNingizimu ye-Australia. Ubaba wayephu-

254 intsha iyabuza

Ukusebenzisa kabi izida-kamizwa kungashintshaukwakheka kobuchophobakho.

UBUWAZI . . .?

za kakhulu, futhi yena nomama bahlukana lapho ngineminyakaengu-8.Umama wabuyewashada futhi ngahlala nayengazengabaneminyaka engu-17. Ngalowo nyaka ngafunda ukugunda izimvufuthi ngazihlanganisa neqembu labagundi bezimvu elalihamba yo-nke indawo lifuna umsebenzi. Ngaqala ukudla izinhlobo eziningizezidakamizwa nokusebenzisa kabi utshwala. Ngakhulisa izinwelezami. Ngazigcoba ngamafutha ngase ngiziphotha ngazifaka ubu-hlalu. Ngaba nomona, ngaxhaphaza abanye futhi ngaqala ukubanenhliziyo encane nolaka. Ngaboshwa izikhathi ezingaphezu kwe-sisodwa.

Ngathuthela edolobhaneni eli-ncane eliseNtshonalanga ye-Aus-tralia futhi ngahlala khona nento-mbi yami eyayithengisa utshwa-la ehhotela lendawo. Sobabili sa-sibhema, siphuza, sitshale nensa-ngu.INDLELA ENGAGQASHULA NGAYO

EZIDAKAMIZWENI Sasiqeda njekuvuna insangu yethu lapho ku-ngqongqoza oFakazi BakaJehovaemzini wethu ogugile. Angizange

= “[U]Jehova uyizikhwepha zaminamandla ami.”—Isaya 12:2.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Uma kungenzeka, gwemaabantu, izindawo nezintoezihlangene nomkhubawakho wangaphambiliwokusebenzisa izidaka-mizwa. Ucwaningo lubo-nisa ukuthi ukubona njenoma yikuphi kulokhu ku-ngakwenza uziqalekele.

ICEBISO �

Uma ngiphinde ngiwela ogibeni lwezidakamizwa, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

˘ Kungani kungadingeka umuntu enze izinguqukoezinkulu ekuphileni kwakhe ukuze agqashuleezidakamizweni?

˘ Kungasiza kanjani ukufunda iqiniso ngoNkulunkulu?

UCABANGANI?

nje ngimane ngamukele ababeku-sho. Kunalokho, njengoba isikhathisasiqhubeka ngazibonela ngokwamiukuthi lokho okushiwo iBhayibhelikuyiqiniso. Ngakho, kancane kanca-ne ngalwa nezinkinga zami.

Ngasheshe ngabona ukuthi kuzodingeka ngiyeke ukubhemainsangu. Kwakuzohilelani lokho? Ngangiyitshale kanzima le nsa-ngu, ngakho ekuqaleni ngangicabanga ukuyinikeza abanye. Kodwangabona ukuthi lokho kwakungalungile, ngavele ngayishisa. Um-thandazo wafeza indima ebalulekile ekungisizeni ngakwazi uku-nqoba izidakamizwa nokusebenzisa kabi utshwala. Ngacela umo-ya kaNkulunkulu ukuba ungisize ngiyilwe futhi ngiyinqobe le mpiengangibhekene nayo. Ngayeka nokuzihlanganisa nabantu ababe-khuthaza imikhuba emibi. Njengoba ngifunda futhi ngisebenzisaizimfundiso zeBhayibheli, ngathola isivikelo esingokomzwelo enga-ngisidinga ukuze nginqobe obunye ubuthakathaka ebuntwini bami.Intombi yami nayo yafunda iBhayibheli futhi yashintsha imikhubanendlela yayo yokuphila. Sashada. Sekuyiminyaka engu-21 sijabu-lela impilo engcono, futhi manje sijabulela ukukhulisa izingane ezi-mbili. Angazi ukuthi ngabe ukuphila kwami kunjani ukube uJehovaakangisizanga ukuba ngishintshe indlela yami yokuphila.

Ukunqoba ukuluthekakunjengokubaleka endlinieshayo—ushiya izintongemuva, kodwa usindisaukuphila kwakho

256 intsha iyabuza

Bhala izizathu zokuthi kungani ucabanga ukuthi ungaseulingekele ekubhemeni, ekuzitikeni ngotshwala nomaekudleni izidakamizwa.

Chaza izindlela ongazijabulisa ngazo noma ongehlisangazo umuzwa wokucindezeleka ngaphandlekokuzilimaza.

imizwa yami5UKUZIPHATHAOKULIMAZAYO

ı

257

6ISIKHATHI OKHULULEKE NGASO259 Izinto Zobuchwepheshe265 Ukuzijabulisa

NGESIKHATHI abazali bakho besebasha, i-TV nomsakazokwakuyizona zinto ezihamba phambili kwezobuchwepheshe.Ngaleso sikhathi, ucingo kwakuwucingo nje—ukhuluma ngalonomunye umuntu futhi luzilengela odongeni. Ingabe lokho ku-zwakala kuyisidala? Intombazane egama layo lingu-Anna icaba-nga kanjalo. Ithi: “Abazali bami bakhula ngenkathi yobumnya-ma kwezobuchwepheshe. Yim

´a bezama ukuthola ukuthi zisebe-

nza kanjani ezinye izinto ezikomakhalekhukhwini babo!”

36

Ingabengiyisigqila sezintozobuchwepheshe?

“Ngikuthanda kakhulu ukuthumelela abanye imiyalezongocingo! Kumnandi ukwedlula noma yini enye. Ngica-banga ukuthi sekuyindlela engiphila ngayo.”—U-Alan.

Ingabe ngiyisigqila sezinto zobuchwepheshe? 259

Namuhla ungaphendula ucingo, ulalele umculo, ubukeleuhlelo oluthile, udlale umdlalo, uthumelele abangane bakhoama-e-mail, uthwebule isithombe, ungene kuyi-Internet—ko-nke lokhu ukwenze ngento eyodwa engena ephaketheni. Nge-nxa yokuthi ukhule kusetshenziswa ama-computer, omakhale-khukhwini, i-TV ne-Internet, ungase ucabange ukuthi akuna-nkinga ukusebenzisa lezi zinto ngaso sonke isikhathi. Nokho,abazali bakho bangase babone sengathi usuyisigqila sazo. Umabekhuluma nawe ngalokho, ungazitsheli ukuthi baphila kwela-maphupho. Inkosi ehlakaniphile uSolomoni yathi, “Lapho umu-ntu ephendula indaba ngaphambi kokuba ayizwe, lokho kungu-buwula kuye.”—IzAga 18:13.

Ingabe uyazibuza ukuthi yini engase yenze abazali bakho ba-khathazeke? Funda lokhu okulandelayo uzihlole ukuthi unazoyini izimpawu zokuba umlutha wento ethile yobuchwepheshe.

Zihlole—‘Ingabe Ngiwumlutha?’Enye i-encyclopedia ichaza ukulutheka ngokuthi “ukuphi-

ndaphindwa komkhuba oweqisayo umuntu ahluleka nomaangazimisele ukuwuyeka naphezu kwemiphumela yawo elima-zayo.” Bheka indlela le ncazelo ehlaziywe ngayo ngezansi. Fu-nda izingcaphuno, ucabange ukuthi uke wayisho yini noma wa-yenza into efanayo. Yibe usubhala izimpendulo.

Ukuziphatha okweqisayo. “Ngangichitha amahora amani-ngi ngidlala imidlalo ye-computer.Ngangingasitholi isikhathi esane-le sokulala futhi ngikhuluma nga-yo nabanye njalo nje. Ngazehlu-kanisa nomkhaya wakithi, ngihla-le ngicabanga ngemidlalo enga-ngiyidlala.”—U-Andrew.

Wena ubona singakanani isi-khathi okunengqondo ukusichi-tha ezintweni zobuchwephesheusuku ngalunye?ı .....................

260 intsha iyabuza

Izithombe zakhonezinto ozenzayoozibhala namhlanjeengosini ye-Internet,zingabonwa abantuokungenzeka bakuqashekanye nabanye ngemvakweminyaka eminingikusukela manje.

UBUWAZI . . .?

Abazali bakho bacabanga ukuthi kufanele uchithe isikhathiesingakanani? ı .....................

Singakanani sesisonke isikhathi osichitha usuku ngalunyeuthumelela abanye imiyalezo, ubukela i-TV, ufaka izithombe fu-thi ukhuluma nabanye engosini ye-Internet, udlala imidlalo ye-computer, njalonjalo? .....................

Ngemva kokubheka izimpendulo zakho ngenhla, ungashoyini ukuthi izinto zobuchwepheshe uzisebenzisa ngokweqile?

O Yebo O Cha

Ukwehluleka noma ukungazimiseli ukuyeka. “Abazalibami bahlale bengibona ngithumelela abanye imiyalezo ngoci-ngo, bangitshele ukuthi ngiyeqisa. Kodwa uma ngiziqhathanisanontanga yami, ngingcono kabi mina. Ngiyavuma, uma ngiqha-thaniswa nabazali bami, ngiyithumela kaningi. Kodwa lokho ku-fana nokuqhathanisa ama-apula namawolintshi—baneminya-ka engu-40 mina nginengu-15.”—U-Alan.

Ingabe abazali bakho noma abangane bake bakutshela uku-thi uchitha isikhathi esiningi kakhulu entweni ethile yobuchwe-pheshe? O Yebo O Cha

Ingabe awuzimisele nomauyehluleka ukunciphisa izingaosebenzisa ngayo leyo nto?

O Yebo O Cha

Imiphumela elimazayo.“Abangane bami babhala imi-yalezo ngaso sonke isikhathi—ngisho noma beshayela. Ku-yingozi kakhulu lokho!”—UJu-lie.

= “Ungabi ohlakaniphile emehlweniakho. Yesaba uJehova ufulathele okubi.”

—IzAga 3:7.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Ingabe ngiyisigqila sezinto zobuchwepheshe? 261

Ukuze ulawule indlelaosebenzisa ngayo uci-ngo, tshela abanganebakho ukuthi kunezikha-thi ongeke ushesheuphendule ngazo imiya-lezo, ama-e-mail nomaucingo.

ICEBISO �

“Lapho ngiqala ukuba nomakhalekhukhwini, ngangilushayanjalo ucingo noma ngithumele umyalezo. Ngangiphilela lokhonje. Kwalimaza ubuhlobo bami nomkhaya wakithi ngisho naba-nye babangane bami. Manje sengiyaqaphela ukuthi lapho sizi-khiphile nabangane futhi sixoxa, badamane bephazamisa bethi:‘Uxolo kancane. Ngicela ukuphendula lo myalezo.’ Yingakhongingasondelene nalabo bangane.”—UShirley.

Uke uyifunde yini imiyalezo yocingo noma uyithumele nge-sikhathi ushayela, usekilasini noma usemihlanganweni yobu-Kristu?ı O Yebo O Cha

Lapho uxoxa nomkhaya wakini noma abangane, ingabeudamane uphazamisa ingxoxo ukuze uphendule ama-e-mail,izingcingo noma imiyalezo? O Yebo O Cha

Ingabe ukusebenzisa kwakho izinto zobuchwepheshe kuku-ncisha isikhathi sokulala noma kukuphazamise lapho utadisha?

O Yebo O Cha

Uyasibona yini isidingo sokwenza ushintsho? Uma kunjalo,cabangela le mibuzo elandelayo.

Indlela YokulinganiselaUma kunento yobuchwepheshe oyisebenzisayo—kungaba

i-computer, umakhalekhukhwini noma enye—zibuze le mibuzoemine engezansi. Ukusebenzisa iseluleko seBhayibheli nokula-lela iziqondiso ezimbalwa ezilula kuyokuvikela, kukusize ukubaulawule indlela oyisebenzisa ngayo.˘ Kuphathelene nani engikubhalayo? “Gcwalisani izingqo-ndo zenu ngezinto ezinhle nezikufanelekelayo ukudunyiswa: izi-

‘‘ Ziningana izinto ezingisize ukuba ngiyeke ukubaumlutha we-TV. Ngaziphoqa ukuba ngilinganiseleisikhathi engangisichitha kuyo. Ngangihlalengikhuluma nomama ngenkinga yami. Futhingathandaza kakhulu ngayo.

’’—UKathleen

FUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABAFUNDA OKWENGEZIWE NGALE NDABA

EMQULWINI 2, ISAHLUKO 30EMQULWINI 2, ISAHLUKO 30262 intsha iyabuza

Uma ngiba nenkinga ekulawuleni indlela engisebenzisa ngayo

.............................................................., ngizonquma

ukusebenzisa isikhathi esingaka kuphela ................ ngesontokule nto yobuchwepheshe.

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

nto eziyiqiniso, ezinhle, ezilungileyo, ezihlanzeki-le, ezithandekayo nezihloniphekile.”—Filipi 4:8,Today’s English Version.

� Kufanele uxhumane nabangane nomkhaya wakini uxo-xe nabo ngezindaba namaphuzu akhayo.—IzAga 25:25; Efesu4:29.

� Akufanele usakaze inhlebo elimazayo, uthumele imiyale-zo noma izithombe ezingcolile, noma ubukele ama-video nomaizinhlelo ezingcolile.—Kolose 3:5; 1 Petru 4:15.

˘ Ngiyisebenzisa nini? “Kukhona isikhathi esimisiwe sayo yo-nke into.”—UmShumayeli 3:1.

� Kufanele uzibekele isikhathi ofuna ukusisebenzisela uku-thintana nabanye ngocingo nokuthumelelana nabo imiyalezo,ukubukela izinhlelo noma ukudlala imidlalo.

� Akufanele uvumele ukusebenzisa kwakho izinto zobu-chwepheshe kukuncishe isikhathi osibekele ukuba nabangane

Ingabe uyayilawula indlelaosebenzisa ngayo ezobuchwepheshe,noma yizona ezikulawulayo?

nomkhaya wakini, ukutadisha noma ukwenza izinto ezingoko-moya.—Efesu 5:15-17; Filipi 2:4.˘ Ngizihlanganisa nobani? “Ningadukiswa. Ukuzihlanganisanababi konakalisa imikhuba emihle.”—1 Korinte 15:33.

� Kufanele usebenzise izinto zobuchwepheshe ukuze uqi-nise ubungane nabantu abakukhuthaza ukuba wenze izinto ezi-nhle.—IzAga 22:17.

� Akufanele uzikhohlise—izindinganiso zakho, ulimi ne-ndlela yakho yokucabanga iyofana neyalabo okhetha ukuzihla-nganisa nabo nge-e-mail, ngemiyalezo, nge-TV, ngama-videonoma nge-Internet.—IzAga 13:20.˘ Ngichitha isikhathi esingakanani? “Niqiniseke ngezintoezibaluleke kakhulu.”—Filipi 1:10.

� Kufanele uhlole ukuthi uchitha isikhathi esingakananiusebenzisa izinto zobuchwepheshe.

� Akufanele ukushaye indiva okushiwo abangane noma isi-qondiso sabazali bakho lapho bethi uchitha isikhathi esiningientweni ethile yezobuchwepheshe.—IzAga 26:12.

Lapho ekhuluma ngokusebenzisa izinto zobuchwepheshengokulinganisela, u-Andrew, okukhulunywe ngaye ngaphambi-li, uthi: “Kumnandi ukusebenzisa ezobuchwepheshe, kodwahhayi isikhathi eside. Ngifunde ukungazivumeli ukuba zibe udo-nga olungihlukanisa nomkhaya wakithi nabangane.”

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Ungabakholisa kanjani abazalibakho ukuba bakuvumele uzijabulise?

264 intsha iyabuza

˘ Kungani kungase kube nzima ngawe ukubona ukuthiusuyisigqila sento ethile yobuchwepheshe?

˘ Yini engenzeka uma uhluleka ukulawula indlelaoyisebenzisa ngayo?

UCABANGANI?

37

Kungani abazali bamibengangivumeli

ngizijabulise?Ku-Allison, osemusha wase-Australia, uMsombuluko ekuse-

ni esikoleni ucindezela kangangokuba uyabikelwa uma uza.Uthi, “Bonke bakhuluma ngalokho abakwenzile ngempela-

sonto. Baxoxa ngezinto ezizwakala zijabulisa, njengokuthibaye emaphathini amangaki nokuthi baqabule abafana aba-ngaki—ngisho nangokubalekela amaphoyisa . . . Kuzwakalakwesabisa kona kodwa kumnandi! Babuyela emakhaya nge-hora lesihlanu ekuseni, futhi abazali babo abanandaba. Minakumelwe ngilale nezinkukhu!

“Ngemva kokungixoxela ngezinto abazenze ngempelaso-nto, bayangibuza ukuthi mina ngenzeni. . . . Ngiye esifu-ndweni. Ngaya nasensimini. Ngiye ngibe nomuzwa wokuthingiphuthelwe ubumnandi bangempela. Ngakho ngiye ngiba-tshele ukuthi angenzanga lutho. Bese bengibuza ukuthikungani ngingahambanga nabo.

“Lapho udlula uMsombuluko, ungacabanga ukuthikuzoba ngcono. Kodwa lutho. NgoLwesibili wonk’ umuntuukhuluma ngempelasonto esiya kuyo! Ngokujwayelekile ngi-ye ngihlale ngibalalele lapho bekhuluma. Ngiye ngizizwengiphuthelwe ngempela!”

INGABE nakuwe uMsombuluko ekuseni esikoleni ufana noka-Allison? Ungase ube nomuzwa wokuthi kuyajatshulwa nga-phandle kodwa abazali bakho bakuvalele ngaphakathi—nomakube sengathi usepaki lokudlala kodwa awuvunyelwe ukudlala.Akukona ukuthi ufuna ukwenza yonke into eyenziwa ontangayakho. Ukuthi nje uyathanda ukuzijabulisa ngezikhathi ezithile!Ngokwesibonelo, yikuphi obungathanda ukuzilibazisa kakhulungakho kule mpelasonto ezayo?

O ukudansa O ikhonsathi yomculo O okunyeO iphathi O ibhayisikobho ..................................

Uyakudinga ukuzilibazisa. Eqinisweni, uMdali wakho ufunaujabulele ubusha bakho. (UmShumayeli 3:1, 4) Futhi nakubaungase ukungabaze ngezinye izikhathi, nabazali bakho bayafu-na ujabule. Nokho, cishe, zimbili izinto ezingakhathaza abaza-li bakho: (1) uyokwenzani, nokuthi (2) uyobe uhamba nobani.

Kuthiwani uma abangane bekumema ukuba nizikhiphe ko-dwa ungaqiniseki ukuthi abazali bakho bazothini? Cabangelalokhu okuthathu ongakukhetha nemiphumela yako.

OKOKUQALA UKUNGACELI—UVELE UHAMBEOkungakwenza ukhethe lokhu: Ufuna ukujabulisa aba-

ngane ngokubabonisa ukuthi uyazibusa. Unomuzwa woku-thi wazi kangcono kunabazali ba-kho, noma awuyihloniphi indle-la ababheka ngayo isimo.—IzA-ga 14:18.

Imiphumela: Abangane ba-kho bangase bahlabeke um-xhwele ngalokho, kodwa ba-zofunda nokunye ngawe—uku-thi uyiqili. Uma ukhohlisa abaza-li bakho, ungabakhohlisa nabo.Uma abazali bakho bethola uku-thi ubakhohlisile, bazophathekakabi futhi badumale, kungenzeka

ı

266 intsha iyabuza

Abazali abanothandobazokuphephisaezintweni eziyingozi.Uma bengakuqondiokucelayo nomabenomuzwa wokuthikunamaqinisoabalulekile obafihlelawona esicelweni sakho,cishe bayokwenqaba.

UBUWAZI . . .?

bakuncishe nenkululeko yokwenza izinto ezithile! Ukungabala-leli abazali bakho nokuvele uhambe nje kuwubuwula.—IzAga12:15.

OKWESIBILI UKUNGACELI—UNGAHAMBIOkungakwenza ukhethe lokhu: Uyacabanga ngesimemo

bese uphetha ngokuthi lokhu okuyokwenziwa akuhambisaninezimiso zakho noma abanye kwabamenyiwe abanalo ithonyaelihle. (1 Korinte 15:33; Filipi 4:8) Ngakolunye uhlangothi, ku-ngenzeka uyafuna ukuhamba kodwa wesaba ukucela kubazalibakho.

Imiphumela: Uma ungayi ngenxa yokuthi uyazi ukuthiakulungile okuzokwenziwa, uzobachazela ngesibindi abanganebakho. Kodwa uma ungayi ngenxa yokuthi wesaba ukucela ku-bazali bakho, ungagcina uhlezi ekhaya ungajabule, unomuzwawokuthi uwena wedwa ongajabule.

OKWESITHATHU UKUCELA—ULINDELE IMPENDULOOkungakwenza ukhethe lokhu: Uqaphela igunya labazali

bakho futhi uyayihlonipha indle-la ababheka ngayo isimo. (Ko-lose 3:20) Uyabathanda abazalibakho futhi awufuni ukubazwisaubuhlungu ngokubafihlela okwe-nzekayo. (IzAga 10:1) Unane-thuba lokuzikhulumela.

Imiphumela: Abazali bakhobaba nomuzwa wokuthi uyaba-thanda futhi uyabahlonipha. Fu-thi uma bebheka isicelo sa-kho njengesinengqondo, banga-vuma.

= “Hlakanipha, ndodana yami, wenzeinhliziyo yami ijabule.”—IzAga 27:11.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Kungani abazali bami bengangivumeli ngizijabulise? 267

Lapho uya embutha-nweni, yiba nendlelayokuphuma uma izintozingasahambi kahle.Ngaphambi kokuba uye,yazi ukuthi uzokwenzaninoma uzothini ukuze,uma kudingekile, uha-mbe unembeza wakhoumsulwa.

ICEBISO �

Okungenza Abazali BenqabeKuthiwani uma abazali benqaba? Ungakhungatheka. No-

kho, ukuqonda umbono wabo kungakusiza ukuba wamukeleisinqumo sabo. Ngokwesibonelo, bangase benqabe ngenxa ye-sizathu esisodwa noma ngaphezulu kwezilandelayo.

Ukuba nolwazi olwengeziwe nokuhlangenwe nakho.Ukube ubungakhetha, cishe ubungakhetha ukubhukuda ebhi-shi eligadwe abatakuli. Ngani? Ngoba lapho ubhukuda, awu-kwazi ukubona ingozi. Kodwa abatakuli basendaweni enhle ka-khulu abangakwazi ukubona kuyo izingozi.

Ngokufanayo, ngenxa yolwazi lwabo olwengeziwe noku-hlangenwe nakho, abazali bakho kungenzeka babona izingoziwena ongaziboni. Njengabatakuli basolwandle, umgomo waba-zali bakho awukona ukukuqedela injabulo, kodwa ukukusizaugweme izingozi ezingakwenza ungakujabuleli ukuphila.

Bayakuthanda. Abazali bakho banesifiso esinamandla so-kukuvikela. Uthando lubashukumisela ukuba bavume laphokufaneleka kodwa benqabe lapho kungafaneleki khona. Umaucela imvume yokwenza into ethile, bayazibuza ukuthi banga-kuvumela yini bese bebhekana nemiphumela yokuvuma kwa-bo. Bazovuma kubo ngokwabo—nakuwe—kuphela uma beqi-niseka ukuthi ayikho into ezokulimaza.

Indlela Yokwandisa Amathuba OkuvunyelwaKunezici ezine ezibalulekile.Ukwethembeka: Okokuqala, kumelwe uzibuze ngokwe-

thembeka: ‘Kungani ngempela ngifuna ukuhamba? Ingabe

‘‘ Ngangiyisilima lapho ngisemncane. Ezinye zezi-nto engangizijabulisa ngazo zaba nemiphumelaemibi ngemva kwesikhathi.Umuntu uvuna lo-kho akutshalile. Ngiyazisola ngokungabalaleliabazali bami.

’’—UBrian

FUNDA OKWENGEZIWE NGALESIFUNDA OKWENGEZIWE NGALESI

SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 32SIHLOKO EMQULWINI 2, ISAHLUKO 32268 intsha iyabuza

ngokuyinhloko engiyokwenza kuyinto engiyijabulelayo, nomaukuthi ngifuna ukuzifanisa nontanga yami? Ingabe kungenxayokuthi umuntu ongikhangayo uzobe elapho?’ Ngakho the-mbeka kubazali bakho. Bake baba izingane futhi bakwazi ka-hle. Cishe bayosiqonda isisusa sakho sangempela. Bayokwa-zisa ukwethembeka kwakho, nawe uyozuza ekuhlakaniphenikwabo. (IzAga 7:1, 2) Ngakolunye uhlangothi, uma ungathe-mbekile, wona idumela lakho futhi wehlisa namathuba okuvu-nyelwa.

Khetha isikhathi esikahle: Ungababeleseli abazali ba-kho ngokucela lapho befika nje bevela emsebenzini noma

Njengabatakuli basolwandle,abazali bakho basendawenienhle kakhulu abangabonakuyo ingozi

Uma unembeza wami ukhathazwa yilokho engikubonayonoma engikuzwayo lapho ngibukele ibhayisikobho nomangisembuthanweni, ngizo-

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali (abazali) wami ngale ndaba

.................................................................................................................................

.................................................................................................................................

engizokwenza!

ı

besaxakwe ezinye izinto. Khuluma nabo lapho sebekhululeki-le. Kodwa ungalindi kuze kube umzuzu wokugcina bese uza-ma ukubajaha ukuba bakuphendule. Abazali bakho ngeke ba-thande ukwenza isinqumo bexhamazela. Cela kusenesikhathi,ubanike isikhathi sokucabanga, futhi bazokwazisa ukucabange-la kwakho.

Okushoyo: Ungabafihleli lutho. Chaza ngokucacile ukuthiufuna ukwenzani. Abazali abayithandi impendulo ethi “Anga-zi,” ikakhulu uma bekubuza ukuthi: “Kuyobe kukhona oba-ni?” “Uyobe ekhona yini umuntu omdala?” noma “Izophela niniiphathi?”

Isimo sengqondo: Ungabheki abazali bakho njengezitha.Babheke njengabantu obambisene nabo—ngoba vele nibambi-sene. Uma ubheka abazali bakho njengabantu obambisenenabo, ngeke uzwakale sengathi uyalwa nabo futhi nabo bazo-bambisana nawe. Gwema amazwi anjengokuthi, “Aningethe-mbi,” “Wonke umuntu uyaya,” noma “Abazali babangane bamibabavumele ukuba baye!” Bonisa abazali bakho ukuthi ukhu-le ngokwanele ukuba wamukele isinqumo sabo futhi usihlo-niphe. Uma wenza kanjalo, bayokuhlonipha. Futhi ngesikha-thi esilandelayo, bayothambekela ekufuneni izindlela zokuku-vumela.

270 intsha iyabuza

˘ Kungani ungase ungabaze ukutshela abazali bakhokonke ukwaziswa abakudingayo ukuze benzeisinqumo?

˘ Yini engaba imiphumela yokuvunyelwa abazali bakhokodwa kube kunamaqiniso abalulekile obafihlelewona?

UCABANGANI?

Chaza isenzakalo sakamuva lapho abazali bakho benqabalapho ucela ukuyozijabulisa, futhi ubhale ukuthi yiniocabanga ukuthi yenza abazali bakho benqabe ngezinyeizikhathi.

Bhala izinto ozifundile kule ngxenye ezizokusiza wandiseamathuba okuba abazali bakho bajwayele ukukuvumela.

imizwa yami6ISIKHATHI OKHULULEKE NGASO

ı

271

7UKUKHULEKELA KWAKHO273 Ukwenza Ukukhulekela Kujabulise280 Imigomo

38

Ngingakwenza kanjaniukukhulekela uNkulunkulu

kujabulise?

UJosh oneminyaka engu-16 ucambalele embhedeni.Unina umi emnyango. Uyathetha: “Joshua, vuka! Angithiuyazi ukuthi siya esifundweni namuhla!” UJoshukhuliswe njengomunye woFakazi BakaJehova futhiukuya ezifundweni kuyisimiso sakulo mkhaya. Kodwamuva nje akasathandisisi ukuya ezifundweni.

Uyakhononda: “Mama, kufanele ngempela ngiye?”

“Yeka ukhononda ugqoke. Angifuni ukufikaimihlangano isiqalile futhi!” kuphendula unina beseefulathela ahambe.

UJosh aphahluke kanti unina uyezwa: “Mama,lalela. Yinkolo yakho lena, akuyona eyami.” Uyazi ukuthiunina umzwile ngoba uzwe umsindo wezigizakhe unqamuka. Unina uyaqhubeka ahambeangaphenduli.

UJosh ulahlwa unembeza. Akaqondilengempela ukuzwisa unina ubuhlungu.Kodwa futhi akafuni nokuxolisa.Okuwukuphela kwento angayenza . . .

UJosh udonsa umoya aqale ukugqoka, beseekhuluma yedwa: “Maduzane nje kuzodingekangizenzele esami isinqumo. Angifani nabanyeeHholo LoMbuso. Mina angidalelwanga ukubaumKristu!”

273

WAKE wazizwa ngendlela uJosh azizwa ngayo kule ndaba?Ingabe ngezinye izikhathi kuye kube sengathi nakuba abanyebeyijabulela imisebenzi yobuKristu, wena umane uyenza njesakugcina icala? Ngokwesibonelo:

˘ Ingabe ukutadisha iBhayibheli kufana nje neminye imi-sebenzi yasekhaya kuwe?

˘ Ingabe awukuthandi ukuya enkonzweni yendlu nge-ndlu?

˘ Ingabe uvame ukuzithola unesithukuthezi esifundweni?Uma impendulo inguyebo, ungapheli amandla. Ungafu-

nda ukujabulela ukukhonza uNkulunkulu. Asibone ukuthiungenza kanjani.

INSELELE YOKUQALA Ukutadisha IBhayibheli

Okwenza kungabi lula. Mhlawumbe unomuzwa woku-thi awulona “uhlobo oluthanda ukutadisha.” Uyehluleka uku-gxilisa ingqondo isikhathi eside—kunzima ukuhlala ugxilekokufundayo! Ngaphandle kwalokho, unomsebenzi wesikoleomningi okufuneka uwutadishe.

Isizathu sokuba ukwenze. IBhayibheli liphefumulelweuNkulunkulu futhi “liwusizo ekufundiseni nasekusizeni aba-ntu nasekubalungiseni nasekubaboniseni indlela yokuphila.”(2 Thimothewu 3:16, Contemporary English Version) Ukuta-disha iBhayibheli nokuzindla ngezinto ozifundayo kungakwe-mbulela izinto ezintsha. Asivume, yonke into ewusizo isetshe-nzelwa kanzima. Uma ufuna ukuba umpethaemdlalweni othile, kumelwe ufunde imithethoyawo futhi uwuprakthize. Uma ufuna ukubanempilo enhle, kudingeka uvivinye umzimba.Ngokufanayo, uma ufuna ukufunda ngoMdaliwakho, kudingeka utadishe iZwi lakhe.

Okushiwo ontanga yakho. “Ngadideka la-pho sengisesikoleni esiphakeme. Izingane za-zenza zonke izinhlobo zezinto ezingalungile,

274 intsha iyabuza

futhi kwadingeka ngenze izinqumo ezithile: ‘Ingabe yilokhunami engifuna ukukwenza? Ingabe abazali bami bangifundiseiqiniso ngempela?’ Kwadingeka ngizitholele.”—UTshedza.

“Ngangikholelwa ukuthi engangikufundile kwakuyiqiniso,kodwa kwadingeka ngizitholele mina ngokwami. Kwadinge-ka ngiyenze ibe inkolo yami—kungabi inkolo yasekhaya.”—UNelisa.

Ongakwenza. Zenzele isimiso sesifundo somuntu siquesivumelana nezinto ozithandayo nezidingo zakho. Uwenaozokhetha ukuthi uzocwaninga ngani. Ungaqalaphi? Kunga-njani uhlole iBhayibheli futhi ucubungule izinkolelo zakho,mhlawumbe usebenzisa incwadi ethi Lifundisani NgempelaIBhayibheli?�

� Inyatheliswa oFakazi BakaJehova.

=“Maniguqulwe ngokushintsha ingqondo

yenu, ukuze nizitholele ngokwenuokuyintando kaNkulunkulu enhle

neyamukelekayo nepheleleyo.”—Roma 12:2.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

Uma ufuna ukuphila kahle emzimbeni,kudingeka uvivinye umzimba. Uma ufunaukuphila kahle ngokomoya, kudingekautadishe iZwi likaNkulunkulu

275

Qala! Faka u-� ezihlokweni zeBhayibheli ezimbili nomaezintathu ezingezansi ongathanda ukufunda okwengeziwengazo—noma uma uthanda, zibhalele ezakho.

O Ingabe ukhona uNkulunkulu?

O Ngingaqiniseka kanjani ukuthi abalobi beBhayibhelibaphefumulelwa uNkulunkulu?

O Kungani kufanele ngikholelwe endalwenikunasekuziphendukeleni kwemvelo?

O Uyini uMbuso kaNkulunkulu, futhi ngingakufakazela kanjaniukuthi ukhona?

O Ngingayichaza kanjani inkolelo yami ngokuthi kwenzekanilapho sifa?

O Kungani kufanele ngigculiseke ukuthi luyoba khona uvuko?

O Ngingaqiniseka kanjani ukuthi iyiphi inkolo yeqiniso?

ı..................................................................................................

..................................................................................................

..................................................................................................

INSELELE YESIBILI Ukuhlanganyela Ensimini

Okwenza kungabi lula. Kuyethusa kakhulu ukuxoxa na-banye ngeBhayibheli—noma ukuhlangana nengane ofundanayo ngaleso sikhathi.

Isizathu sokuba ukwenze. UJesu wayala abalande-li bakhe: “Hambani niyokwenzaabafundi . . . , nibafundise uku-gcina konke enginiyale ngakho.”(Mathewu 28:19, 20) Kodwakunezinye izizathu zokuya ensi-mini. Ucwaningo lubonisa uku-thi kwezinye izindawo intshaeningi iyakholelwa kuNkulu-nkulu naseBhayibhelini. Kodwayona leyo ntsha ayinalo ithembalangempela ngekusasa. Ngenxa

276 intsha iyabuza

Akukubi ukuhlola izinko-lelo zakho. Eqinisweni,ukubuza imibuzo beseuyacwaninga kuyindlelaenhle yokuthola ukuthiizinto ozikholelwayongoNkulunkulu ziyiqi-niso ngempela yini.—IzEnzo 17:11.

UBUWAZI . . .?

yokufunda iBhayibheli, wena unalo lolu lwazi olufunwa nolu-dingwa ontanga yakho abaningi! Ngokuxoxela abanye izinko-lelo zakho, uyozizwa wanelisekile, futhi okubaluleke kakhulu,uyojabulisa inhliziyo kaJehova.—IzAga 27:11.

Okushiwo ontanga yakho. “Mina nomngane wami sa-silungiselela izingeniso ezinhle, futhi safunda ukunqoba izi-mpikiswano nokwenza izimpindelo. Lapho sengizimiselangokwengeziwe ngenkonzo, ngayijabulela ngokwengeziwe.”—UNelisa.

“Omunye udade ungisize kakhulu! Ungishiya ngeminya-ka eyisithupha ubudala futhi uhamba nami ensimini, nge-zinye izikhathi siye kodla ukudla kwasekuseni. Wangiboni-sa imiBhalo ekhuthazayo eyangisiza ngalungisa ukucabangakwami. Sengixoxa nabantu abaningi kunasekuqaleni ngenxayesibonelo sakhe esihle. Angazi ukuthi ngiyombonga ngani!”—UShontay.

Ongakwenza. Thola imvume kubazali bakho bese ubhekaumuntu omdala kunawe ebandleni ongasebenza naye ensimi-ni. (IzEnzo 16:1-3) IBhayibheli lithi: “Insimbi ilolwa ngensi-mbi. Ngakho umuntu ulola ubuso bomunye.” (IzAga 27:17)Ziningi izinzuzo zokuzihlanganisa nabantu abadala abanoku-hlangenwe nakho okuningi. “Empeleni ukuba phakathi kwa-bantu abadala kwenza izinto zibe lula,” kusho u-Alexis onemi-nyaka engu-19.

Qala! Ngezansi bhala igama lomuntu wasebandleni onga-kusiza ensimini, ngaphandle kwabazali bakho.

ı..................................................................................................

INSELELE YESITHATHU Ukuba Semihlanganweni YobuKristu

Okwenza kungabi lula. Ngemva kosuku lonke uhlezi eki-lasini, izinkulumo zeBhayibheli ezithatha ihora noma ngaphe-zudlwana kungaba sengathi zithatha unyaka nohhafu.

Isizathu sokuba ukwenze. IBhayibheli likhuthaza ama-Kristu: “Masicabangelane ukuze sivuselelane uthando

Ngingakwenza kanjani ukukhulekela uNkulunkulu kujabulise? 277

nemisebenzi emihle, singakuyeki ukuhlangana kwethu nda-wonye, njengoba kungumkhuba wabanye, kodwa sikhuthaza-ne, futhi ikakhulu njengoba nibona usuku lusondela.”—He-bheru 10:24, 25.

Okushiwo ontanga yakho. “Ukulungiselela imihlanganoyobuKristu kuyinto okumelwe nakanjani uyenze. Ngezinyeizikhathi kudingeka uziphoqe. Uma ulungiselele, uyayijabulelaimihlangano ngoba uyakwazi okuxoxwa ngakho, futhi ungazeuphendule nokuphendula.”—U-Elda.

“Ngaqala ukuqaphela ukuthi lapho ngiphendula emihla-nganweni, leyo mihlangano ngiyijabulela kakhulu.”—UJes-sica.

Ongakwenza. Zinike isikhathi sokulungiselela kusenga-

‘‘ Inkolo engikuyo akuseyona nje inkolo yabazalibami bodwa kodwa eyami nami. UJehovaunguNkulunkulu wami futhi angifuni kwenzalutho oluzolimaza ubuhlobo bami naye.

’’—USamantha

Ngizohlela ukuba ngifunde iBhayibheli imizuzuengu- ......... ngosuku futhi ngichithe engu- .........................

ngilungiselela imihlangano yobuKristu isonto ngalinye.

Ukuze ngilalele kahle emihlanganweni yobuKristu ngizo-

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

Engingathanda ukukubuza umzali wami (abazali)ngale ndaba

..........................................................................................................................

..........................................................................................................................

engizokwenza!

ı

phambili futhi uma kungenzeka,uphendule. Kuyokusiza uzizweuhilelekile kokwenziwayo.

Ngokwesibonelo: Yikuphiokumnandi kakhulu—ukubu-kela umdlalo kuthelevishininoma ukuwudlala? Ukudlalakuzuzisa kakhulu kunokubuke-la. Kunganjani uyibheke kanjalonemihlangano yobuKristu?

Qala! Esikhaleni esingezansi, bhala isikhathi ongaseukwazi ngaso ukuchitha imizuzu engu-30 ulungiselela umhla-ngano webandla isonto ngalinye.

ı..................................................................................................

Intsha eningi ibona ukuba yiqiniso kweHubo 34:8, eli-thi: “Nambithani nibone ukuthi uJehova muhle.” Kuyaneli-sa yini ukuzwa uxoxelwa nje ngokudla okuconsisa amathe?Akungcono yini ukuzinambithela wena lokho kudla? Kunja-lo nangokukhulekela uNkulunkulu. Nambitha futhi uziboneleukuthi kuzuzisa kangakanani ukwenza imisebenzi engokomo-ya. IBhayibheli lithi umuntu ongagcini nje ngokuzwa kodwaobuye awenze umsebenzi “uyojabula lapho ewenza.”—Jako-be 1:25.

ESAHLUKWENI ESILANDELAYO Funda ukuthi ungazibekelakanjani imigomo—futhi uyifinyelele.

Ngingakwenza kanjani ukukhulekela uNkulunkulu kujabulise? 279

Thola incwajanayamaphuzu futhi uqaleukubhala amaphuzuesifundweni. Uyobonaisikhathi sigijima futhiukufunda kuyoba lula!

ICEBISO �

˘ Kungani umuntu osemusha engabona sengathi izintoezingokomoya zimbangela isithukuthezi?

˘ Yisiphi isici esisodwa kwezintathu zokukhulekelaokuxoxwe ngazo kulesi sahluko ongathandaukusebenzela kuso?

UCABANGANI?

IBhayibheli lithi: ‘Anazi ukuthi ukuphila kwenu kuyobayini kusasa.’ (Jakobe 4:14) Ngezinye izikhathi ukufa kuya-zuma futhi umuntu afe esemncane. Njengoba uzofundaindaba kaCatrina noKyle, phawula indlela abazenzela nga-yo igama elihle noJehova uNkulunkulu phakathi nesikha-thi esifushane abasiphila ngokuzibekela imigomo engoko-moya futhi bayifinyelele.—UmShumayeli 7:1.

UCatrina washona eneminyaka engu-18, kodwa nge-sikhathi enengu-13 wayesekubhalile ayehlela ukukwenzaekuphileni—uhlu lwemigomo ayefuna ukuyifinyelela. Yayi-hlanganisa ukungenela inkonzo yesikhathi esigcwele,ukukhonza ezweni elidinga abafundisi beBhayibheli noku-sebenza noyise ekwakheni amaHholo OMbuso. Wabhala:“Sengikunikezele ukuphila kwami kuJehova uNkulunku-lu!” UCatrina wayefuna “ukuphila ngezindinganiso zikaJe-hova nangendlela emthokozisayo.” Emngcwabeni wakhe,wachazwa ngokuthi “uyintokazi enhle eyayihlele ukubaukuphila kwayo konke kugxile kuJehova.”

babeka imigomo

UKyle wafundiswa esemncane ukuba abe nemigomo.Ngemva kokushona engozini yemoto eneminyaka engu-20, izihlobo zakhe zathola incwadi yakhe yemigomo uninaayemsize ukuba ayenze lapho eneminyaka emine nje ku-phela ubudala. Le migomo yayihlanganisa ukubhapathi-zwa, ukunikeza izinkulumo eHholo LoMbuso nokukhonzaendlunkulu yoFakazi BakaJehova, lapho ayezosiza khonaekunyatheliseni izincwadi ezazizosiza abantu bafundengoNkulunkulu. Ngemva kokufunda le ncwadi yemigomouKyle ayeyenze esemncane, unina wathi: “Wayifinyelelayonke leyo migomo.”

Imiphi imigomo ozibekele yona wena? Awazi ukuthiukuphila kukuphatheleni kusasa. Ngakho makube nezintoezinenjongo ozenzayo usuku nosuku. NjengoCatrina no-Kyle, sebenzisa isikhathi sakho ngendlela ezuzisa kakhu-lu. Lingisa umphostoli uPawulu, okwathi esezokufa wathi:“Ngikulwile ukulwa okuhle, ngiligijimile ibanga ngazengayoqeda, ngilugcinile ukholo.” (2 Thimothewu 4:7) Isa-hluko esilandelayo sizokusiza wenze lokho kanye!

281

EMPELENI, ungaba nakhokokuthathu! Kanjani? Ngo-kuzibekela imigomo futhi uyifinyelele. Cabanga ngalokhu okula-ndelayo:

Ukuzethemba ngokwengeziwe. Uma uzibekela imigomoemincane futhi uyifinyelela, uyoba nokuzethemba bese uyakwa-zi ukuzibekela emikhulu. Uyozethemba ngokwengeziwe nalaphoubhekene nezinselele zansuku zonke—njengokumelana nokuci-ndezela kontanga.

Abangane abaningana. Abantu bayakujabulela ukuba sedu-ze nalabo abanemigomo—abaziyo ukuthi bafunani nabazimiseleukukusebenzela lokho.

Injabulo eyengeziwe. Masibhekane neqiniso: Awujabuli umaunesizungu noma ulinde ukuba kube khona okujabulisayo okuzo-kwenzeka ekuphileni kwakho. Ngakolunye uhlangothi, uma ube-ka imigomo futhi uyifinyelela, uyojabula. Ingabe usukulungeleukuqala? Amakhasi alandelayo azokusiza!�

� Lokhu kusikisela kubhekisele emigomweni ongayifinyelela ngesikhathi esifu-shane, kodwa izimiso ezifanayo ziyasebenza nasemigomweni yesikhathi eside.

39

Ngingayifinyelelakanjani imigomo

yami?

Yikuphi kulokhuokulandelayo ongathanda

ukuba nakho?ı O Ukuzethemba

ngokwengeziweO Abangane abaninganaO Injabulo eyengeziwe

282 intsha iyabuza

1THOLA IMIGOMO ONGAZIBEKELA YONA

1. Cabanga ngemigomo ongazibekela yona. Kujabuleleukuthatha lesi sinyathelo! Bhala imigomo eminingi ngangoku-nokwenzeka, kodwa ungayihlaziyi. Bona ukuthi ungakwazi yiniukubhala imigomo okungenani eyishumi.

2. Hlaziya imigomo yakho. Imiphi ebonakala ijabulisa ka-khulu? Imiphi eyinselele kakhulu? Imiphi ongaziqhenya ngo-kukhethekile ngayo uma ungayifinyelela? Khumbula, imigomoebalulekile ngokuvamile yileyo esho lukhulu kuwe.

3. Beka imigomo eza kuqala. Bhala imigomo yakho ila-ndelane ngendlela ongathanda ukuyifinyelela ngayo.

‘‘ Kulula ukuphazamiseka uma ungenayo intoozogxila kuyo noma obheke phambili kuyo.Kodwa lapho ubeka imigomo futhiuyifinyelela, uyajabula.

’’—UReed

Imigomo Eyisibonelo

Abangane Ukuba nomngane ongeyena untanga yami.

Ukuvuselela ubungane bakudala.

Impilo Ukuvivinya umzimba okungenani imizuzu engu-90

isonto ngalinye. Ukulala amahora angu-8 ubusuku ngabu-

nye.

Isikole Ukuthuthukisa amamaki ami ezibalo. Ukumelela

okuhle lapho ngicindezelwa ukuba ngenze okubi.

Ingokomoya Ukufunda iBhayibheli imizuzu engu-15 usuku

ngalunye. Ukuxoxela engifunda naye izinkolelo zami kuleli

sonto.

2 HLELA

Emgomweningamunye owu-khethile, yenza lo-khu okulandelayo:

284 intsha iyabuza

Uma umgomo wakhoumkhulu, uyobamkhulu nomuzwawokwaneliseka laphouwufinyelela!

UBUWAZI . . .?

Beka isikhathi ozowufinyele-la ngaso. Kakade, umgomo onga-bekelwe isikhathi esiwujuqu soku-wufinyelela umane uyiphupho nje!

Hlela izinyathelo zokuwufi-nyelela.

Lungela ukubhekana nezithi-yo. Yibe usucabanga ukuthi uzozi-

nqoba kanjani.

Zibophezele. Zitshele ukuthiuzokwenza konke okusemandleni

akho ukuze ufinyelele umgomo wa-kho. Sayina bese ubhala usuku.

Bhala umgomo wakho.

Ukufunda iSpanishi njengoba ngizovakashela

eMexico

July1

Engizokwenza

1. Ngizozitholela incwadi yalolu limi.

2. Ngizofunda amagama ayishumi amasha isonto ngalinye.

3. Ngizolalela abanye abantu abakhuluma iSpanishi.

4. Ngizocela othile ukuba alalele indlela engikhuluma ngayo

nengiphimisela ngayo amagama.

Okungaba izithiyo

Ukungabi khona komuntu ohlala eduze okhuluma iSpanishi

Indlela engingazinqoba ngayo

Ngizothola izinto ezilalelwayo zeSpanishi engosini ethi,

www.jw.org.

............................................................

Isignesha

........................

Usuku

Imigomo injengepulani lendlu—kudinga umzamo ukulenzalibe into engokoqobo

Ungakhathazeki ngo-kunamathela kakhuluohlelweni lwakho. Vume-lana nezimo futhiulwenze ushintsho nje-ngoba uthuthukelaemgomweni wakho.

ICEBISO �

3THATHA ISINYATHELO!

Qala namhlanje. Zibuze, ‘Yini engingayenza namuhla uku-ze ngiqale ukulungiselela umgomo wami?’ Yiqiniso, ungaseungabi nayo yonke imininingwane, kodwa ungakuvumeli lokhokukuvimbele ukuba uqale. Kunjengoba iBhayibheli lisho, “obhe-ka umoya ngeke ahlwanyele mbewu; nalowo obheka amafungeke avune.” (UmShumayeli 11:4) Thola into ongayenza na-muhla—ngisho noma incane—futhi uyenze.

Bukeza imigomo yakho usuku nosuku. Zikhumbuze uku-thi kungani ngamunye ubalulekile kuwe. Hlola intuthuko osuye-nzile ngokufaka u-� (noma usuku oqede ngalo) eduze kwesi-nyathelo ngasinye osusifinyelele.

Sebenzisa amehlo akho engqondo. Zibone ngeso lengqo-ndo usuwufinyelela umgomo wakho. Yiba nomuzwa wokuthiufeze okuthile. Okulandelayo, hlola isinyathelo ngasinye osu-dlule kuso, usibone ngeso lengqondo. Okokugcina, zibone uqe-da isinyathelo ngasinye, futhi ubone ngeso lengqondo uku-thi uyojabula kanjani lapho ufinyelela umgomo wakho. Qala-kemanje!

=“Ngokuqinisekile amacebo okhutheleayamzuzisa.”—IzAga 21:5.

˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙ ˙

286 intsha iyabuza

˘ Kungenzeka yini ube nemigomo eminingi kakhulungesikhathi esisodwa?—Filipi 1:10.

˘ Ingabe ukuzibekela imigomo kusho ukuhlela umzuzunomzuzu wokuphila yakho?—Filipi 4:5.

UCABANGANI?

UThimothewu usezolishiya ikhaya—hhayi ngoba ebale-kela umkhaya wakubo kodwa ukuze ahambe nomphostoliuPawulu emsebenzini wezithunywa zevangeli! Cishe njengo-ba esecela emashumini amabili eminyaka, uThimothewu use-yinsizwa enemithwalo yemfanelo, ‘ekhulunyelwa kahle aba-zalwane eListra nase-Ikoniyu.’ (IzEnzo16:2) UPawuluuyaqiniseka ngokuthi uThimothewu angafeza izinto ezinku-lu enkonzweni kaNkulunkulu. Futhi uyazifeza! Eminyakenielandelayo, uThimothewu uhamba amabanga amade, akheamabandla futhi aqinise abazalwane. Izimfanelo zakhe ezi-nhle zimenza athandeke kuPawulu, otshela abaseFilipi nge-mva kweminyaka engu-11: “Anginaye omunye onesimo esi-njengesakhe oyozinakekela ngobuqotho izinto eziphathelenenani.”—Filipi 2:20.

Ingabe uyazenza utholakale ukuze usetshenziswe enko-nzweni kaNkulunkulu? Uma kunjalo, yeka izibusiso eziningiezikulindele! UJehova ubazisa ngempela abantu abasha ‘aba-zinikela ngokuzithandela.’ (IHubo110:3) Ngaphezu kwalo-kho, ungaqiniseka ukuthi uJehova uNkulunkulu ‘akayenaongalungile ukuba akhohlwe umsebenzi wakho.’—Hebheru6:10.

ISIBONELO ESIHLE

UThimothewu

Ngezansi, bhala ukuthi yini ekwenza uqiniseke ukuthiukhona uNkulunkulu onothando.

Bhala phansi imigomo emibili ongathanda ukuzibekelayona ngokuqondene nokukhulekela kwakho.

imizwa yami7UKUKHULEKELA KWAKHO

ı

288 intsha iyabuza

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Lena eminye yemibuzo engu-17 ephendulwa kulesiSithasiselo. Sihlukaniswe saba izingxenye eziyisithuphafuthi sizokukhomba ezahlukweni eziyokusiza zoMqulu 1noMqulu 2 wethi Intsha Iyabuza—Izimpendulo Ezisebe-nzayo.

Sifunde lesi sithasiselo. Uma kungenzeka, xoxa nga-so nomuntu oshade naye. Sebenzisani iseluleko enizosi-thola nisize izingane zenu. Ningazethemba izimpendu-lo enizozithola lapha. Zisekelwe eZwini likaNkulunkulu,iBhayibheli, hhayi ekuhlakanipheni kwabantu okuyiphu-tha.—2 Thimothewu 3:16, 17.������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

I S I T H A S I S E L O

IMIBUZOEBUZWAABAZALI

“Ngingayenza kanjani ingane yamiukuba ikhulume nami?”

“Ingabe kufanele ngibeke umthetho wewashi?”

“Ngingayisiza kanjani indodakazi yami ukuba ibenombono olinganiselayo ngokuzincisha ukudla?”

290 Ukukhulumisana297 Imithetho302 Inkululeko307 Ubulili Nezothando311 Eziphathelene Nemizwelo315 Ingokomoya

ISithasiselo 289

Kukhona yini ngempela okubi ngokuphikisananomuntu engishade naye noma nezingane zami?

Emshadweni, ziyoba khona izimpikiswano. Kodwa kuxho-meke kuwe ukuthi uzisingatha kanjani. Ukuxabana kwabaza-li kubathinta kakhulu abantwana. Kufanelekunakisiswe lokhu, ikakhulu ngoba umsha-do wenu uyisibonelo okungenzeka izinganezenu zisilingise lapho zishada. Kunganjaninibheke izimpikiswano njengethuba lokuzi-bonisa izindlela ezikahle zokuxazulula izingxabano? Zamanilokhu okulandelayo:

Lalela. IBhayibheli lithi ‘asisheshe ukuzwa, sephuze uku-khuluma, sephuze ukuthukuthela.’ (Jakobe 1:19) Musa uku-thela uphalafini emlilweni ‘ngokubuyisela okubi ngokubi.’(Roma 12:17) Ngisho noma oshade naye ebonakala engazi-misele ukukulalela, wena ungakhetha ukumlalela.

Zama ukuchaza kunokuba ugxeke. Tshela oshade nayengomoya ophansi indlela ozizwe ngayo ngalokho akwenzile.(“Ngiphatheke kabi lapho u- . . . ”) Gwema ukumbeka icalanokumgxeka. (“Awunandaba nami.” “Awulokothi ungilalele.”)

Yibekele esinye isikhathi. Ngezinye izikhathi kungconoukuyiyeka indaba niphinde niyixoxe lapho igwebu selehlile.IBhayibheli lithi: “Ukuqala kombango kunjengomuntu ovulelaamanzi; ngakho ngaphambi kokuba kuqhume ingxabano, ha-mba.”—IzAga 17:14.

UKUKHULUMISANA

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 2,NOMQULU 2,ISAHLUKO 24

UK

UK

HU

LU

MIS

AN

A

290 intsha iyabuza

Xolisani komunye nomunye—futhi, uma kufaneleka, ni-xolise nasezinganeni. UBrianne oneminyaka engu-14 uthi:“Ngemva kokuxabana, ngezinye izikhathi abazali bayaxolisakimi nakumfowethu omdala ngoba bayazi ukuthi kusithintakanjani.” Esinye sezifundo ezibaluleke kunazo zonke onga-sifundisa abantabakho indlela yokusho ngentobeko ukuthi,“Ngiyaxolisa.”

Kuthiwani uma uxabene nezingane zakho? Bheka ukuthiawutheli yini uphalafini emlilweni ungaqondile. Ngokwesibo-nelo, bheka isimo okukhulunywa ngaso ekuqaleni kweSahlu-ko 2 ekhasini 15 kule ncwadi. Zikhona yini izinto umama ka-Gugu azenza ezaba nomthelela engxabanweni? Ungakugwe-ma kanjani ukuphikisana nengane yakho? Zama lokhu oku-landelayo:

˘ Gwema amazwi ayihaba anjengokuthi “Njalo njeu- . . . ” noma “Awulokothi u- . . . ” Amazwi anjalo ayenza iza-me ukuzivikela. Ngaphandle kwalokho, kungenzeka ayihaba,futhi nengane yakho iyakwazi lokho. Kungenzeka nokuthi iya-zi ukuthi amazwi ayihaba aveza ikakhulu intukuthelo yakhohhayi iphutha layo.

˘ Kunokuba ukhulume amazwi ahlabayo aqala ngegamaelithi “wena,” zama ukutshela ingane yakho ukuthi uzizwakanjani ngalokho ekwenzile. Ngokwesibonelo, “Ngiphathekaka- . . . lapho u- . . . ” Iqiniso liwukuthi imizwa yakho ibalule-kile enganeni yakho. Lapho uyitshela ukuthi uzizwa kanjani,cishe uyokwazi ukuyenza ilungise iphutha layo.�

˘ Nakuba kungase kube nzima, zibambe kuze kwehleigwebu. (IzAga 29:22) Uma inkinga edale ingxabano iwukuthiingane ayifuni ukusebenza ekhaya, xoxa nayo. Zibhale phansingokucacile izinto ofuna izenze, futhi uma kudingeka, kwe-nze kucace ukuthi iyoba yini imiphumela uma ingazenzanga.Kulalele ngesineke lokho ekushoyo, ngisho noma ucabangaukuthi ekushoyo kuyiphutha. Iningi lentsha lisabela kahle

� Ngesikhathi esifanayo, musa ukubeka ingane icala ukuze uyenze ikulalele.

UK

UK

HU

LU

MIS

AN

A

ISithasiselo 291

kumuntu olalelayo kunakulowo olibelesela ngalokho okume-lwe likwenze.

˘ Ngaphambi kokuba usheshe uphethe ngokuthi inganeyakho isingenwe umoya wobuhlongandlebe, khumbula uku-thi okuningi kwalokho ekwenzayo kuyizimpawu zokuthi iya-khula. Ingase iqagulisane nawe ukuze nje ikubonise uku-thi iyakhula. Yilwa nesifiso sokuphikisana nayo. Khumbula,indlela ophendula ngayo lapho ucasukile iyifundisa isifundoingane yakho. Yibekele isibonelo sokuba nesineke nokube-kezela, indodana noma indodakazi yakho ingase ikulingise.—Galathiya 5:22, 23.

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Kungakanani abantabami okufanele bakwazingomlando wami?

Zicabange ukulesi simo: Nidla isidlo sakusihlwa nomuntuoshade naye, indodakazi yenu nabanganebenu abathile. Phakathi nengxoxo, umnganewakho ukubuza ngothile owake wathandananaye—nahlukana—ngaphambi kokuba uhla-ngane nalo oshade naye. Indodakazi yakho iyamangala. “Ku-nomuntu oke wathandana naye?” ibuza imangele. Awukazeuyixoxele le ndaba. Manje isifuna ukwazi okwengeziwe. Uzo-kwenzenjani?

Ngokuvamile, kuhle ukuyivumela ingane ibuze. Phela,noma nini lapho ibuza imibuzo futhi ilalela izimpendulo za-kho nisuke nikhulumisana—okuyinto iningi labazali eliyifisayo.

Kungakanani ngempela okufanele ukutshele umntana-kho ngomlando wakho? Kungokwemvelo ukuba ukhetheukungabatsheli abantabakho izinto ezikubangela amahloni.Noma kunjalo, uma kufaneleka, ukubaxoxela ngobunzimaobuthile owake wabhekana nabo kungabasiza. Kanjani?

Nasi isibonelo. Umphostoli uPawulu wake washo lokhungaye ngokwakhe: “Lapho ngifisa ukwenza okuhle, kukhona

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 1

UK

UK

HU

LU

MIS

AN

A

292 intsha iyabuza

okubi kimi. . . . Yeka mina muntu wosizi!” (Roma 7:21-24)UJehova uNkulunkulu waphefumulela lawo mazwi ukuba alo-tshwe futhi agcinwe eBhayibhelini ukuze sizuze kuwo. Nge-mpela siyazuza ngoba akekho ongathi awamthinti la mazwiayiqiniso kaPawulu!

Ngokufanayo, ukuzwa ngezinqumo zakho ezihlakaniphilenamaphutha owawenza kungazisiza izingane zakho ukuba zi-kwazi kangcono. Yiqiniso, wena wakhula enkathini ehlukilekweyazo. Nokho, nakuba izikhathi zishintshile, abantu aba-shintshile; azishintshile nezimiso ezingokomBhalo. (IHubo119:144) Ukuxoxa ngezinselele owabhekana nazo—nendle-la owazinqoba ngayo—kungasiza izingane zakho lapho zixa-zulula ezazo izinkinga. “Lapho uthola ukuthi abazali bakhobake babhekana nezinselele obhekana nazo, uyabona uku-thi nabo bangabantu njengawe,” kusho insizwa enguCame-ron. Iyanezela, “Lapho uphinde uba nenkinga, uyazibuza uku-thi kazi abazali bakho bake babhekana yini naleyo nkinga.”

Nasi isixwayiso: Akudingeki unikeze iseluleko njalo laphouxoxa nabantabakho. Yiqiniso, ungase ukhathazeke ngoku-thi umntanakho uzofinyelela isiphetho esingafanele noma azeazizwe ekhululekile ukuba enze amaphutha afanayo. Kodwakunokuba umtshele lokho okufanele akufunde kulokho omxo-xela kona (“Yingakho kungafanele u- . . . ”), yisho kafushaneindlela wena ozizwa ngayo. (“Ngifisa sengathi ngabe angikwe-nzanga lokhu nalokhu ngoba . . . ”) Indodana noma indodaka-zi yakho ingafunda okuhle kulokho okwakwehlela ngaphandlekokuba nomuzwa wokuthi uyayeluleka.—Efesu 6:4.

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ngingayenza kanjani ingane yami ikhulume nami?

Ngesikhathi zisencane, kungenzeka izingane zakho zazi-khuluma nawe ngayo yonk’ into. Lapho uzibuza imibuzo, zazi-phendula ngaphandle kokungabaza. Eqinisweni, cishe kwaku-ngadingeki uze ubuze imibuzo; kwakuvele kuziphumele nje.Kodwa njengoba sezikhulile, ukuzenza zixoxe nawe kungase

BHEKA UMQULU 1,IZAHLUKO 1 NO-2

UK

UK

HU

LU

MIS

AN

A

ISithasiselo 293

kufane nokukha amanzi emthonjeni owomile. Uthi ngenhliziyo,‘Ingani ziyakhuluma nabangane bazo. Kungani zingakhuluminami?’

Ungavumeli ukungaxoxi kwazo nawe kukwenze uphethengokuthi azinandaba nawe noma azifuni ungene izindabazazo. Iqiniso liwukuthi ziyakudinga manje kunanini ngaphambi-li. Futhi okuhle ukuthi, ucwaningo luveza ukuthi iningi lentshalisasihlonipha iseluleko sabazali—lisihlonipha ukwedlula eso-ntanga noma esabezindaba.

Pho kungani zingabaza ukukutshela lokho ezikucabanga-yo? Cabanga ngalokho okushiwo enye intsha mayelana neziza-thu eziyenza ingaxoxi nabazali bayo. Yibe usuzibuza imibuzoelandelayo, ufunde nemiBhalo ekhonjiwe.

“Ngikuthola kunzima ukukhuluma nobaba ngoba uno-msebenzi omningi, emsebenzini nasebandleni. Kubo-nakala singekho ngempela isikhathi esikahle sokukhu-luma naye.”—U-Andrew.

‘Ingabe ngibonise izingane zami ngingahlosile ukuthi ngi-matasa kakhulu ukuba ngixoxe nazo? Uma kunjalo, yini engi-ngayenza ukuze ngingeneke? Yisiphi isikhathi engingasibeke-la eceleni njalo ukuze ngixoxe nezingane zami?’—Duteronomi6:7.

“Ngakhuluma nomama ngikhala izinyembezi ngengxa-bano esaba nayo esikoleni. Ngangifuna angiduduze,kodwa wavele wangithethisa. Kusukela lapho, angiphi-ndanga ngakhuluma naye nganoma yini ebalulekile.”—UKenji.

‘Ngisabela kanjani lapho izingane zami zingitshela ngenki-nga ethile? Ngisho noma kufanele ngizilungise, ngingafundayini ukuthula ngilalele ngozwela ngaphambi kokuba ngizinike-ze iseluleko?’—Jakobe 1:19.

“Kubonakala sengathi njalo lapho abazali bethi singa-xoxa ngeke bathukuthele, bayathukuthela. Ingane ive-le izizwe ikhohlisiwe.”—URachel.

UK

UK

HU

LU

MIS

AN

A

294 intsha iyabuza

‘Uma ingane yami ingitshela into engicasulayo, ngingayila-wula kanjani indlela engisabela ngayo?’—IzAga 10:19.

“Izikhathi eziningi lapho ngikhuluma nomama ngezi-ndaba eziyimfihlo, uzitshela abangane bakhe. Kwa-phela isikhathi eside ngingamethembi.”—UChantelle.

‘Ngiyayicabangela yini imizwa yomntanami ngokungasaka-zi izindaba eziyimfihlo angitshele zona?’—IzAga 25:9.

“Ziningi izinto engifuna ukuzitshela abazali bami. Ko-dwa ngithanda bangisize ngiqale ingxoxo.”—UCourt-ney.

‘Ngingasithatha yini kuqala isinyathelo sokukhuluma ne-ngane yami? Yiziphi izikhathi ezikahle zokuba sikhulume?’—UmShumayeli 3:7.

Njengomzali, kuningi oyokuzuza ngokwakha imizila yoku-khulumisana nengane yakho. Cabanga ngalokho okwenzekakuJunko waseJapane oneminyaka engu-17. Uthi: “Ngesinye isi-khathi ngatshela umama ukuthi ngizizwa ngikhululeka kakhu-lu uma nginezingane engifunda nazo kunalapho nginamanyeamaKristu. Ngakusasa ngathola incwadi ayengibhalele yonaedeskini lami. Wayengitshela indlela naye ayeke waswela nga-yo abangane ebandleni. Wangikhumbuza ngabantu abathileeBhayibhelini ababekhonza uNkulunkulu ngisho nalapho kwa-kungekho muntu owayezobakhuthaza. Wangincoma nangemi-zamo engangiyenzile yokwakha abangane abakahle. Kwangi-mangaza ukuthola ukuthi kanti akumina ngedwa engike nga-bhekana nale nkinga. Umama naye wayeke wabaswela aba-ngane, futhi ngajabula kakhulu lapho ngikuzwa lokhu, ngazengakhala. Izinto umama angitshela zona zangikhuthaza ka-khulu, zangenza ngazimisela ukwenza okulungile.”

Njengoba umama kaJunko aphawula, intsha iyabathululelaisifuba abazali lapho iqinisekiswa ngokuthi imicabango nemi-zwa yayo ngeke idelelwe noma igxekwe. Kodwa yini ongayenzauma ingane yakho ibonakala icasukile noma ngisho ithukuthe-le lapho ikhuluma nawe? Musa ukucasuka nawe. (Roma 12:

UK

UK

HU

LU

MIS

AN

A

ISithasiselo 295

21; 1 Petru 2:23) Kunalokho, nakuba kungase kube nzima, yi-bonise indlela olindele ukuba ikhulume futhi yenze ngayo.

Khumbula lokhu: Njengoba intsha ikhula iba abantu aba-dala, isesikhathini sezinguquko. Abacwaningi baphawule uku-thi phakathi nale nkathi, indlela intsha eziphatha ngayo iyashi-ntshashintsha—ngesinye isikhathi yenzisa okwabantu abada-la, ngesinye yenzise okwengane encane. Uma ukuphawula lo-khu enganeni yakho, yini ongayenza—ikakhulu lapho yenzisaokwengane encane?

Ungabhoki ngolaka uyithethise noma uphikisane nayo. Ku-nalokho, bonisana nayo njengokungathi ingumuntu omda-la. (1 Korinte 13:11) Ngokwesibonelo, uma yenzisa okwenga-ne bese ithi: “Kungani ungibelesela?” ungase ulingeke ukubauphendule ngolaka. Uma wenza kanjalo, ngeke ukwazi uku-lawula ingxoxo, futhi cishe niyogcina senixabene. Ngakolu-nye uhlangothi, ungase uthi: “Uzwakala ucasuke ngempela.Kunganjani sixoxe ngalokhu lapho selehlile igwebu?” Ngaleyondlela, uwena olawula ingxoxo. Niyobe nikulungele ukuxoxa,hhayi ukuphikisana.

UK

UK

HU

LU

MIS

AN

A

296 intsha iyabuza

Ingabe kufanele ngibeke umthetho wewashi?

Ukuze uphendule lowo mbuzo, zicabange ukulesi simo:Sekudlule imizuzu engu-30 esikhathini indodana yakho obe-kufanele ibuye ngaso, futhi uzwa umnyango uvuleka kanca-ne. Uthi ngenhliziyo, ‘Icabanga ukuthi sengilele.’ Kodwa awu-

kalali. Empeleni, ubulokhu uhlezi eduze kom-nyango kusukela ngesikhathi obekufanele ibu-ye ngaso ekhaya. Umnyango manje usuvulekegengelezi, uma ithi nhl

´a, iyakubona. Uzothini?

Uzokwenzenjani?

Kuningi ongakwenza. Ungakhetha ukumane ukudlulisenjengento engasho lutho. Ungase uthi ngenhliziyo, ‘Azive zi-hlupha izingane.’ Noma ungase uvuthe ngolaka uthi, “Nge-ke ngiphinde ngikuvumele uvakashe!” Kunokuba ukhulumeungacabanganga, qale ulalele, mhlawumbe inesizathu esizwa-kalayo sokwephuza ukubuya. Ngemva kwalokho ungasebe-nzisa leli thuba ukuze uyifundise isifundo esinamandla. Ka-njani?

Ukusikisela: Yitshele ukuthi uzokhuluma nayo ngale ndabakusasa. Lapho sekuyisikhathi sokuba nikhulume, hlala nayophansi uyitshele ukuthi uzoyisingatha kanjani le ndaba. Aba-nye abazali baye bazama lokhu: Uma ingane yabo ingabuyangaekhaya ngesikhathi abayibekele sona, ngokulandelayo basinci-phisa ngemizuzu engu-30 isikhathi eyobe isihambile. Ngakolu-nye uhlangothi, uma ibuya ngesikhathi njalo nje futhi ibonisa

IMITHETHO

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 3NOMQULU 2,ISAHLUKO 22

IMIT

HE

TH

O

ISithasiselo 297

ukuthi ithembekile, ungase ucabangele ukuyinikeza inkululekoeyengeziwe—ngezinye izikhathi uze usandise nesikhathi soku-buya ekhaya. Kubalulekile ukuba umntanakho asazi kahle isi-khathi okufanele abuye ngaso ekhaya, azi nokuthi yini ozoye-nza uma engabuyanga ngesikhathi osibekile. Kudingeka ukwe-nze ngempela lokho othe uzokwenza.

Nokho, phawula ukuthi iBhayibheli lithi: “Ukucabangelakwenu makwaziwe.” (Filipi 4:5) Ngakho ngaphambi kokubaubekele ingane isikhathi okufanele ibuye ngaso ekhaya, unga-se uxoxe nayo, uyivumele isikisele isikhathi engabuya ngasonezizathu zalokho. Cabanga ngalokho ekusikiselayo. Uma iyeyabonisa ukuthi ithembekile, ungase uwamukele umbonowayo uma unengqondo.

Ukugcina isikhathi kuyingxenye yokuphila. Ukubeka isikha-thi sokubuya ekhaya akusho nje ukususa ingane yakho em-gwaqweni. Kuyifundisa ikhono eliyoyisiza esikhathini esizayolapho isihambile ekhaya.—IzAga 22:6.

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ngingazisingatha kanjani izimpikiswano zezingubozokugqoka nezingane zami?

Cabanga ngesimo okukhulunywe ngaso ekhasini 77 kulencwadi. Ake sithi uThandeka indodakazi yakho. Uyayibo-na le ngubo ayigqokile emfushane eveza umzimba. Ukhu-luma naye ngaso leso sikhathi. “Hamba uyoshintsha, nga-phandle kwalokho awuyi ndawo!” Uma ukhu-luma naye kanjalo angase ahambe ayoshi-ntsha. Phela uyingane, kumelwe akulalele.Kodwa ungamfundisa kanjani ukuba ashintshe indlela aca-banga ngayo, hhayi nje izingubo azigqokile kuphela?

˘ Okokuqala, khumbula lokhu: Ingane yakho kumelweiyazi njengawe noma ukwedlula wena imiphumela yokugqo-ka ngokungenasizotha. Akukona ngempela ukuthi ifuna uku-bukeka njengesiphukuphuku noma ukubukwa. Yibonise nge-sineke ukuthi izitayela ezingenasizotha empeleni azikhangi,

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 11

IMIT

HE

TH

O

298 intsha iyabuza

uyichazele nokuthi kungani.� Sikisela izingubo engazigqoka.

˘ Okwesibili, yicabangele. Zibuze, ‘Ingabe le ngubo ayi-gqokile iphula isimiso seBhayibheli, noma ingabe kuxhome-ke kumuntu ukuthi uyayithanda yini noma cha?’ (2 Korinte1:24; 1 Thimothewu 2:9, 10) Uma kuyindaba yomuntu siqu,ungamvumela yini umntanakho ayigqoke?

˘ Okwesithathu, musa ukuvele utshele ingane izitayelaezingafaneleki. Yisize ithole izingubo ezifanelekayo. Kunga-njani usebenzise amashadi asekhasini 82 no-83 kule ncwa-di ukuze akusize uxoxe nengane yakho? Ngeke neze usikha-lele isikhathi nomzamo wokwenza kanjalo!

� Cishe ingane yakho iyakhathazeka ngomzimba wayo, ngakho qaphela ukuba ungashoamazwi agxeka umzimba wayo.

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Kufanele yini ngivumele ingane yami idlaleimidlalo ye-computer?

Imidlalo ye-computer isishintshe kakhulu kunangesikha-thi usemusha. Njengomzali, ungayisiza kanjani ingane yakhoukuba ibone izingozi zale midlalo futhi izigweme?

Ngeke kuyisize ukuyenqabela yonke imi-dlalo ye-computer noma ukugomela ngokuthiichitha isikhathi. Khumbula, akuyona yonke

imidlalo emibi. Kodwa ingase idle isikhathi esiningi. Ngakhohlola isikhathi umntanakho asichitha edlala le midlalo. Caba-ngela nohlobo lwemidlalo aluthandayo. Ungaze umbuze imi-buzo enjengale:

˘ Yimuphi umdlalo izingane ofunda nazo eziwuthandakakhulu?

˘ Kwenzekani kulowo mdlalo?

˘ Ucabanga ukuthi kungani ziwuthanda?

Ungase uthole ukuthi ingane yakho yazi okuningi ngemi-dlalo ye-computer kunalokho obukucabanga! Mhlawumbe ike

BHEKA UMQULU 2,ISAHLUKO 30

IMIT

HE

TH

O

ISithasiselo 299

yayidlala ngisho nemidlalo onomuzwa wokuthi ayifaneleki.Uma kunjalo, ungathathi ngamawala. Leli ithuba lokuba uyi-size ihlakulele amandla okuqonda.—Hebheru 5:14.

Yibuze imibuzo eyoyisiza ukuba ibone ukuthi kungani iyi-thanda le midlalo engafaneleki. Ngokwesibonelo, ungase uyi-buze umbuzo onjengalona:

˘ Ingabe uzizwa ungamukeleki kontanga ngoba ungavu-nyelwe ukudlala lowo mdlalo?

Enye intsha ingase idlale umdlalo othile ukuze ikwazi uku-xoxa nontanga. Uma kunjalo ngengane yakho, cishe ngekeusingathe leso simo ngendlela efana nalapho uthola uku-thi ithanda imidlalo enobudlova obunyantisayo noma ubulili.—Kolose 4:6.

Kodwa kuthiwani uma ingane yakho ithanda zona lezi ziciezimbi zomdlalo? Enye intsha ingase isheshe igomele ngo-kuthi ubudlova ebubona kuyi-computer abuyona ingozi. Ithi,‘Ukuthi ngiyakwenza kuyi-computer akusho ukuthi ngizokwe-nza ngokoqobo.’ Uma umntanakho ezizwa ngaleyo ndlela,mbonise iHubo 11:5. Njengoba amazwi alo mBhalo ekwe-nza kucace, akukona nje ukuba yisidlova uNkulunkulu akuzo-ndayo kodwa uyakuzonda nokuthanda ubudlova. Lesi simi-so siyasebenza nasekuziphatheni okubi ngokobulili nanomaibuphi obunye ububi obulahlwa iZwi likaNkulunkulu.—IHubo97:10.

Uma imidlalo ye-computer iyinkinga enganeni yakho,zama lokhu okulandelayo:

˘ Ungavumi ukuba idlalele endaweni esithekile, njenga-sekamelweni.

˘ Yibekele imithetho—ngokwesibonelo, ungayitshela uku-ba ingadlali ingakawenzi umsebenzi wesikole noma ingaka-qedi ukudla noma ingakawenzi omunye umsebenzi obalule-kile.

˘ Gcizelela ukubaluleka kokuba yenze izinto ezizoyenzainyakazise umzimba.

IMIT

HE

TH

O

300 intsha iyabuza

˘ Zibukele izingane zakho lapho zidlala imidlalo ye-com-puter—noma, okungcono, udlale nazo ngezinye izikhathi.

Yiqiniso, ukuze usize ingane yakho ukuba ikhethe uhloboolukahle, kudingeka ube nenkululeko yokukhuluma. Ngakhozibuze, ‘Hlobo luni lwezinhlelo ze-TV namabhayisikobho engi-lubukelayo?’ Ungalenzi iphutha—uma ukhuluma lokhu besewenza okuhlukile, izingane zakho zizobona!

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Kuthiwani uma ingane yami ingumluthakamakhalekhukhwini, i-computer noma enyeinto yobuchwepheshe?

Ingabe ingane yakho ichitha isikhathi esiningi kuyi-Inter-net, ithumela futhi ithunyelelwa intilibathwa yemiyalezo ngo-cingo noma ilalele i-MP3 player kunaleso esichitha nawe?Uma kunjalo, yini ongayenza?

Ungase uyiphuce leyo nto echitha isikhathi kuyo. Kodwaungayitsheli ukuthi zonke izinto zobuchwepheshe zimbi. Phe-la, cishe nawe zikhona izinto zobuchwepheshe ozisebenzisa-yo abazali bakho ababengenazo. Ngakho, kunokuba uveleuphuce ingane leyo nto—ngaphandle kwalapho kunesizathu

esiphoqayo—kunganjani usebenzise leli thu-ba uyiqeqeshele ukuba isebenzise izinto zo-buchwepheshe ngokuhlakanipha nangokuli-

nganisela? Ungakwenza kanjani lokho?

Hlala nayo phansi nixoxe. Okokuqala, yitshele okukukha-thazayo. Okwesibili, lalela lokho ekushoyo. (IzAga 18:13)Okwesithathu, thola izixazululo. Ungesabi ukuyibekela imi-thetho eqinile, kodwa uyicabangele. U-Ellen osemusha uthi,“Ngesikhathi nginenkinga yokuthumelela abanye imiyalezo,abazali bami abazange bangiphuce ucingo; bangibekela imi-ngcele. Indlela abayisingatha ngayo leyo nkinga iye yangisi-za ukuba ngilinganisele ekuthumeleni imiyalezo, ngisho nala-pho ngingekho phambi kwabo.”

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 36

IMIT

HE

TH

O

ISithasiselo 301

Kuthiwani uma umntanakho ezivikela? Ungaphethi ngo-kuthi akasilaleli iseluleko sakho. Kunalokho, mbekezele-le futhi umnikeze isikhathi sokuba acabange ngaleyo nda-ba. Kungenzeka ukuthi uyalibona iphutha futhi uzolwenzaushintsho oludingekayo. Intsha eningi ifana nosemusha oga-ma lakhe linguHailey, othi: “Ngaqale ngaphatheka kabi laphoabazali bami bethi ngingumlutha we-computer. Kodwa la-pho ngicabangisisa ngakho kamuva, ngabona ukuthi baqini-sile.”

Ingakanani inkululeko okufanele ngiyinikezeingane yami?

Lo mbuzo ungase uzwakale unzima lapho sekuziwa esi-khathini ingane efuna ukuba yodwa ngaso. Ngokwesibonelo,

INKULULEKO

302 intsha iyabuza

kuthiwani uma indodana yakho izivalele ekamelweni? Kufane-le yini uvele ungene ungangqongqozile? Noma, kuthiwani uma

indodakazi yakho ikhohlwe umakhalekhu-khwini wayo lapho isiphuthuma esikoleni?Ingabe kufanele ubheke imiyalezo yayo?

Akulula ukuphendula le mibuzo. Nje-ngomzali, unelungelo lokwazi ukuthi kwenzekani ekuphilenikomntanakho futhi unesibopho sokumgcina ephephile. Ko-dwa ngeke uhlale umbeke iso njalo nje, ugade yonk’ into aye-nzayo. Ungaba kanjani olinganiselayo?

Okokuqala, isifiso sengane sokuba yodwa asisho ngasosonke isikhathi ukuthi ifuna ukuganga. Ngokuvamile, siboni-sa ukuthi iyakhula. Isikhathi sokuba yodwa sisiza intsha uku-ba izibone ukuthi isivuthiwe yini njengoba izakhela abanga-ne futhi ixazulula izinkinga zayo ‘ngamandla ayo okucabanga.’(Roma 12:1, 2) Siyayisiza ukuba ihlakulele ikhono lokucaba-nga—imfanelo ebalulekile eyoyisiza ukuba ibe abantu abadalaabanokwethenjelwa. Siyinika nethuba lokuzindla ngaphambikokwenza izinqumo noma ukuphendula imibuzo enzima.—IzA-ga 15:28.

Okwesibili, khumbula ukuthi imizamo yokulawula ukuphi-la kwengane yakho ingadala inzondo futhi ingakulaleli. (Efesu6:4; Kolose 3:21) Ingabe lokhu kusho ukuthi akufanele uyiqo-ndise? Cha, ngoba ungumzali. Umgomo wakho uwukuba inga-ne yakho ibe nonembeza oqeqeshiwe. (Duteronomi 6:6, 7; IzA-ga 22:6) Ngakho kungcono kakhulu ukuyiqondisa kunokuyi-gada.

Okwesithathu, xoxa nengane yakho ngalokhu. Lalela lokhookuyikhathazayo. Kukhona yini lapho ungase ubonelele kho-na? Yitshele ukuthi uzoyinikeza isikhathi sokuba ibe yodwauma nje ithembeka kuwe. Yichazele ukuthi iyoba yini imiphu-mela uma ingakulaleli futhi uyijezise uma kudingeka. Qinisekangokuthi ungayinika ingane yakho isikhathi sokuba ibe yodwangaphandle kokulahla indima yakho njengomzali okhathale-layo.

BHEKA UMQULU 1,IZAHLUKO 3 NO-15

INK

UL

UL

EK

O

ISithasiselo 303

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ingane yami kufanele isiyeke nini isikole?

“Othisha bami banesicefe!” “Ngithola umsebenzi omni-ngi wesikole!” “Izifundo zinzima—ngisazihluphelani?” Ngenxayalezi zinselele, enye intsha ifisa ukusishiya phansi isikoleingakawatholi amakhono eyowadinga ukuzeikwazi ukuziphilisa. Uma umntanakho efunaukuyeka isikole, yini ongayenza? Zama lokhuokulandelayo:

˘ Hlola indlela obheka ngayo imfundo. Ingabe ukuya esi-koleni wawukubheka njengokuchitha isikhathi—ukubhekanjengesigwebo sasejele okwakufanele usikhuthazelele kuzekufike usuku okhululwa ngalo bese uphishekela imigomoebaluleke kakhudlwana? Uma kunjalo, kungenzeka indlelaowawubheka ngayo imfundo iye yasuleleka ezinganeni za-kho. Iqiniso liwukuthi, imfundo ekahle iyozisiza zithole “uku-hlakanipha okusebenzayo kanye nekhono lokucabanga”—izi-mfanelo ezizidingayo ukuze zifinyelele imigomo yazo.—IzAga3:21.

˘ Yitholele amathuluzi okutadisha. Ezinye izingane ebezi-ngaphasa kahle azazi ukuthi kutadishwa kanjani—noma azi-nayo indawo ekahle ezingatadishela kuyo. Indawo ekahleyokutadishela ingase ibe nedeski elingenayo imfuhlumfu-hlu, ukukhanya okwanele namathuluzi okucwaninga. Ungasi-za ingane yakho ukuba iphumelele—ezintweni zesikole nomangokomoya—ngokwenza kube nendawo efanelekayo yoku-ba izindle ngemicabango nangemibono emisha.—Qhathanisaneyoku-1 Thimothewu 4:15.

˘ Yiba nengxenye. Bheka othisha nabeluleki bezinganenjengabasizi bakho, hhayi izitha. Bonana nabo. Wazi amaga-ma abo. Khuluma nabo ngemigomo nezinselele zengane ya-kho. Uma ingane yakho iphasa ngomciciyelo, zama ukutholaukuthi kungani. Ngokwesibonelo, ingabe ingane yakho ino-muzwa wokuthi ukuphasa ngamalengiso kuzoyenza ihlushwe

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 19

INK

UL

UL

EK

O

304 intsha iyabuza

ezinye izingane? Ingabe inkinga ikuthisha? Kuthiwani ngezi-fundo? Kufanele zenze ingane isebenzise ingqondo, zinga-yicindezeli. Okunye okungaba inkinga: Kungenzeka yini uku-thi ingane yakho inenkinga yempilo ecashile, njengokungabo-ni kahle noma ukungakwazi ukufunda?

Uma uba nengxenye eth´e xaxa ekuqeqesheni ingane ya-

kho ezifundweni zesikole nangokomoya, iyoba sethubeni eli-hle lokuba iphumelele.—IHubo 127:4, 5.

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ngizokwazi kanjani ukuthi ingane yami isikulungeleukushiya ikhaya?

USerena, okukhulunywe ngaye eSahlukweni 7 sale ncwa-di, uyesaba ukushiya ikhaya. Siyini isizathu?Uthi: “Ngisho noma ngifuna ukuzithengelaokuthile ngemali yami, ubaba akangivumeli.

Uthi nguyena okufanele angithengele. Ngakho uma ngicaba-nga ngokuzikhokhela izindleko zami ngivele ngethuke.” Aku-ngabazeki ukuthi ubaba kaSerena unezisusa ezinhle, kodwaucabanga ukuthi uyayisiza yini indodakazi yakhe ukuba ilunge-le ukuphatha umuzi wayo?—IzAga 31:10, 18, 27.

Ingabe izingane zakho azikulungele ukuziphilela zodwangoba uzitotosa? Ungazi kanjani? Cabangela la makhono ama-ne alandelayo, okukhulunywa nangawo eSahlukweni 7 esihlo-kwaneni esithi “Ingabe Sengikulungele?”—kodwa manje uwa-cabangele ngombono womzali.

Ukusebenzisa imali. Izingane zakho ezindala ziyakwazi yiniukugcwalisa amaphepha entela noma lokho okufunwa imithe-tho yentela? (Roma 13:7) Ziyakwazi yini ukubonisa ukuhla-kanipha lapho zithenga ngesikweletu? (IzAga 22:7) Ziyakwa-zi yini ukubhala phansi ukuthi zizoyisebenzisa kanjani imaliyazo bese ziphila ngalokho ezinakho? (Luka 14:28-30) Inga-be zike zayizwa injabulo etholakala ngokuba nento eziyithe-nge ngemali eziyisebenzele? Zike zayizwa yini injabulo enkulu

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 7

INK

UL

UL

EK

O

ISithasiselo 305

nakakhulu yokupha ngesikhathi nangezinto zazo ukuze zisizeabanye?—IzEnzo 20:35.

Amakhono emisebenzi yasekhaya. Ingabe amadodakazinamadodana akho ayakwazi ukupheka? Uwafundisile yini uku-washa noku-ayina? Uma ekwazi ukushayela, ayakwazi yini uku-lungisa izinto ezincane, njengokushintsha ama-fuse, ukuthelauwoyela noma ukushintsha isondo eliphantshile?

Amakhono okusebenzelana nabanye. Lapho izingane za-kho ezikhulakhulile ziphikisana, ingabe njalo uyazilamula ku-hle kukanompempe, kube nguwena oxazulula leyo mpikiswa-no? Noma ingabe uziqeqeshile ukuba zixazulule izingxabanongokuthula futhi zikutshele ukuthi ziyixazulule kanjani?—Ma-thewu 5:23-25.

Isimiso somuntu siqu sokuzondla ngokomoya. Ingabe uya-zitshela izingane zakho ukuthi yini okufanele ziyikholelwe,noma uyazikholisa? (2 Thimothewu 3:14, 15) Kunokuba ngasosonke isikhathi uphendule imibuzo yazo ephathelene nenkolonokuziphatha, uyazifundisa yini ukuba zihlakulele ‘ikhono loku-cabanga’? (IzAga 1:4) Ungathanda yini zilingise indlela oqhubangayo esakho isifundo seBhayibheli somuntu siqu, noma unga-thanda zize zenze kangcono kunalokho?�

Ngokungangabazeki, ukuqeqesha izingane kulezi zindlelakudinga isikhathi nomzamo wangempela. Kodwa ngeke usi-khalele leso sikhathi nomzamo lapho usufikelwa izinyembezizenjabulo lapho usuzivalelisa sezihamba ekhaya.

� Bheka amakhasi 315-318.

INK

UL

UL

EK

O

306 intsha iyabuza

Kufanele yini ngikhulume nezingane zami ngobulili?

Izingane sezifundiswa ngobulili zisencane kakhulu. IBha-yibheli labikezela kudala ukuthi ‘izinsuku zokugcina’ ziyoba“izikhathi ezibucayi okunzima ukubhekana nazo,” lapho aba-ntu beyoba “abangenakho ukuzithiba” futhi babe “abathandibenjabulo kunokuba abathandi bakaNkulunkulu.” (2 Thimo-thewu 3:1, 3, 4) Umkhuba wokulala nomuntu ongathanda-

ni naye ungomunye wezimpawu ezi-ningi ezibonisa ukuthi lesi siprofethosiyagcwaliseka.

Namuhla izwe lihluke kakhulu ku-nangesikhathi useyingane. Nokho,

kunokufana okuthile ezinkingeni zamanje nezangaleso sikha-thi. Ngakho amathonya amabi azungeze izingane zakho ma-wangakuqedi amandla noma akwethuse. Kunalokho, zimise-le ukuzisiza zenze lokho umphostoli uPawulu anxusa ama-Kristu ukuba akwenze eminyakeni engaba ngu-2 000 edlule:“Gqokani zonke izembatho zempi ezivela kuNkulunkulu uku-ze nikwazi ukumelana ngokuqinile namaqhinga kaDeveli.”(Efesu 6:11) Iqiniso liwukuthi, intsha eningi engamaKristuilwa ukulwa okuhle kokwenza okulungile, naphezu kwama-thonya amabi ewazungezile. Ungazisiza kanjani ezakho izi-ngane ukuba zenze okufanayo?

Enye indlela iwukuxoxa nazo, usebenzisa izahlukoeziseNgxenyeni 4 kule ncwadi neziseNgxenyeni 1 no-7

UBULILINEZOTHANDO

BHEKA UMQULU 1,IZAHLUKO 23, 25 NO-32NOMQULU 2, IZAHLUKO 4-6,28 NO-29

UB

UL

ILIN

EZ

OT

HA

ND

O

ISithasiselo 307

eMqulwini 2. Lezi zahluko zinemiBhalo eshukumisa ingqo-ndo. Eminye iqokomisa izibonelo ezingokoqobo zalabo aba-melela okulungile futhi bathola izibusiso noma labo abanga-yinakanga imithetho kaNkulunkulu futhi babhekana nemi-phumela. Eminye imiBhalo inezimiso ezingasiza izingane za-kho ukuba ziqaphele ilungelo elikhulu ezinalo—ilungelo naweonalo—lokuphila ngemithetho kaNkulunkulu. Kunganjani ma-duze nje uhlele ukuxoxa nazo ngalezi zihloko?

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ingabe kufanele ngivumele ingane yami ukubaiqome noma iqonywe?

Ingane yakho nakanjani izobhekana nezindaba zothandonoma nini kusukela manje. UPhillip uthi: “Akudingeki ngenzelutho! Amantombazane ayazicelela ukuba ngiwakhiphe, besengizibuza, ‘Ey, ngizokwenzenjani-ke manje?’ Kunzima ukwe-nqaba ngoba amanye awo ayizimomondi-ya!”

Okungcono kakhulu eningakwenzanjengabazali ukuba nikhulume nenganeyenu ngezothando, mhlawumbe nisebenzise iSahluko 1 eMqu-lwini 2 njengesisekelo sengxoxo yenu. Tholani ukuthi izizwakanjani ngezinselele ebhekana nazo esikoleni ngisho nase-bandleni lobuKristu. Ngezinye izikhathi ningaxoxa ezimweniezikhululekile, njengalapho ‘nihleli endlini nalapho nihambaendleleni.’ (Duteronomi 6:6, 7) Kungakhathaliseki ukuthi nixo-xa nini, khumbulani ukuba ‘nisheshe ukuzwa, nephuze uku-khuluma.’—Jakobe 1:19.

Uma ingane yenu ithanda othile wobulili obuhlukile, ni-ngatatazeli. “Lapho ubaba ethola ukuthi ngithandana nomfa-na othile, wabhodl’ umlilo!” kusho enye intombazane. “Waza-ma ukungethusa ngokungihloma imibuzo ephathelene nokuthingikulungele yini ukushada—into engenza umuntu osemushaafune ukuqhubeka isikhathi eside ethandana nalowo muntuukuze abonise abazali bakhe ukuthi ukulungele!”

BHEKA UMQULU 2,IZAHLUKO 1-3

UB

UL

ILIN

EZ

OT

HA

ND

O

308 intsha iyabuza

Uma ingane yakho yazi ukuthi awufuni kwakukhuluma nayongezothando, kukhona okusina kukujeqeza—ingase ikufihleleukuthi ithandana nothile. Enye intombazane ithi: “Lapho aba-zali bevuka inj’ ebomvu, benza izingane zibafihlele izindabazazo zothando. Aziyeki. Zimane ziqhamuke namaqhinga okufi-hla ukuthi zithandana nothile.”

Uyothola imiphumela emihle kakhulu ngokuxoxa nenganengokukhululekile. UBrittany, oneminyaka engu-20, uthi: “Aba-zali bami bebelokhu bexoxa nami ngokukhululekile ngezotha-ndo. Kubalulekile ukuba bamazi umuntu enginesithakazelokuye futhi ngicabanga ukuthi kuhle lokho! Ubaba uyaxoxa na-lowo muntu. Uma kukhona okubakhathazayo, bayangitshela.Ngokuvamile, ngiye ngizwe ukuthi angisenasithakazelo nga-phambi kokuba size sithandane.”

Nokho, ngemva kokufunda iSahluko 2 eMqulwini 2, unga-se uzibuze, ‘Kungenzeka yini ingane yami ingifihlele ukuthiithandana nothile?’ Phawula ukuthi enye intsha ithi yini eba-ngela abanye bafihle ukuthi bathandana nothile, bese ucaba-nga ngemibuzo elandelayo.

“Ezinye izingane aziyitholi induduzo ekhaya, ngakhozinquma ukuncika kumuntu ezithandana naye.”—UWendy.

Njengomzali, ungaqikelela kanjani ukuthi uzinakekela ka-hle izidingo ezingokomzwelo zezingane zakho? Kukhona yiniongakuthuthukisa mayelana nalokhu? Uma kukhona, kuyini?

“Ngesikhathi ngineminyaka engu-14, kunomfana owa-ngeshela. Ngamvuma. Ngangicabanga ukuthi kuyobamnandi ukuba nesoka elingigaxayo.”—UDiane.

Ukube uDiane ubeyindodakazi yakho, ubungakusingathakanjani lokhu?

“Omakhalekhukhwini benza kube lula ukufihla ukuthiuthandana nothile. Abazali basuke bengazi ukuthikwenzekani!”—U-Annette.

UB

UL

ILIN

EZ

OT

HA

ND

O

ISithasiselo 309

Iziphi izinyathelo eziyisivikelo ongazithatha ngokuqonde-ne nendlela izingane zakho ezisebenzisa ngayo umakhale-khukhwini?

“Ukufihla ukuthi uthandana nothile kuba lula laphoabazali benganaki ukuthi izingane zabo zenzani futhinobani.”—UThomas.

Zikhona yini izindlela ongazisebenzisa ukuze wazi ukuthikuqhubekani ekuphileni kwengane yakho uphinde uyinikezenenkululeko eyifanele?

“Ngokuvamile abazali basuke bengekho lapho izinga-ne zisekhaya. Noma bazethemba kakhulu baze bazivu-mele ukuba zizikhiphe nabanye abantu.”—UNicholas.

Cabanga ngomngane omkhulu wengane yakho. Uyazi yiniukuthi benzani lapho bendawonye?

“Umuntu uyafihla ukuthi uthandana nothile lapho aba-zali benesandla esiqine ngokweqile.”—UPaul.

Ngaphandle kokuyekethisa emithethweni nasezimiswenizeBhayibheli, yini ongayenza ukuze ‘ukucabangela kwakhokwaziwe’?—Filipi 4:5.

“Ngesikhathi ngisanda kweva eminyakeni engu-12,ngangizenyeza futhi ngifuna ukunakwa. Ngaqala uku-thumelela umfana wakwelinye ibandla ama-e-mail fu-thi sathandana. Wayengenza ngizizwe ngikhethekile.”—ULinda.

Ucabanga ukuthi iziphi izindlela ezingcono ezazingase-tshenziswa ekhaya ukuze izidingo zikaLinda zaneliswe?

Kunganjani usebenzise iSahluko 2 eMqulwini 2 kanyenale ngxenye yeSithasiselo ukuze uxoxe nengane yakho?Ukuze usize ingane yakho ukuba ingakufihleli izinto, khulu-ma nayo ngokusuka enhliziyweni futhi ungagwegwesi.—IzAga20:5.

UB

UL

ILIN

EZ

OT

HA

ND

O

310 intsha iyabuza

Kufanele ngisabele kanjani lapho ingane yamiikhuluma ngokuzibulala?

Kwamanye amazwe, ukuzibulala kwentsha kwande nge-ndlela eshaqisayo. Ngokwesibonelo, e-United States kuyi-

mbangela yesithathu yokufa kwezinganeezineminyaka ephakathi kuka-15 no-25,futhi phakathi neminyaka engu-20 edlu-le, izinga lokuzibulala kwalezo ezinemi-nyaka ephakathi kuka-10 no-14 liye la-

phindeka kabili. Intsha esengozini kakhulu yileyo egula nge-ngqondo, enamalungu omkhaya azibulala naleyo eke yaza-ma ukuzibulala. Izimpawu eziyisixwayiso zokuthi kungenzekaosemusha ucabanga ukuzibulala zihlanganisa lokhu okula-ndelayo:

˘ Ukuzihlukanisa nomkhaya nabangane

˘ Ushintsho emikhubeni yokudla nokulala

˘ Ukungabi nandaba nezinto ake ajabulela ukuzenza

˘ Ushintsho oluphawulekayo ebuntwini

˘ Ukusebenzisa kabi izidakamizwa notshwala

˘ Ukuphana ngezinto eziyigugu

˘ Ukukhuluma ngokufa noma ukucabanga kakhulungakho

Iphutha elikhulu kakhulu abazali abangase balenze li-wukungazinaki izimpawu ezinjalo. Ungazithathi kalula.

EZIPHATHELENENEMIZWELO

BHEKA UMQULU 1,IZAHLUKO 13 NO-14NOMQULU 2,ISAHLUKO 26

EZ

IPH

AT

HE

LE

NE

NE

MIZ

WE

LO

ISithasiselo 311

Musa ukusheshe uphethe ngokuthi yisiqubu nje esizobuye si-dlule.

Ungabi namahloni okufunela ingane yakho usizo uma ine-sifo sokucindezeleka okukhulu noma okunye ukugula kwe-ngqondo. Futhi uma usola ukuthi icabanga ukuzibulala, khu-luma nayo ngakho. Ungamanga umbono wokuthi ingane izo-funa ukuzibulala uma ukhuluma nayo ngokuzibulala. Intshaeningi iyajabula lapho abazali bexoxa nayo ngalokho. Ngakhouma ingane yakho ivuma ukuthi ike yacabanga ukuzibulala,thola ukuthi ibisilakhile yini iqhinga lokuzibulala, futhi umaivuma, yibuze ukuthi ibizozibulala kanjani. Uma lelo qhinga li-nayo yonke imininingwane, kuyaphuthuma ukuba uyisize.

Ungacabangi ukuthi isifo sokucindezeleka sizovele sizi-phelele. Futhi uma kubonakala sengathi siyaziphelela, unga-cabangi ukuthi inkinga isixazululekile. Empeleni, yilapho-kelapho kuyingozi kakhulu khona. Ngani? Ngoba lapho inganeisacindezeleke kakhulu, ingase ingabi namandla okuzibulala.Kodwa lapho ukucindezeleka kudamba futhi amandla ebuya,ingase ibe nomdlandla wokuzibulala.

Kuyadabukisa ngempela ukuthi enye intsha icabangaukuzibulala ngenxa yokuphelelwa ithemba. Ngokuqaphela izi-mpawu futhi benze okuthile, abazali nabanye abantu abada-la abakhathalelayo bangase ‘bakhulume ngokududuzayo ne-miphefumulo ecindezelekile’ futhi babe njengendawo yoku-cashela entsheni.—1 Thesalonika 5:14.

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ingabe kufanele ngizifihlele izingane usizi lwami?

Ukushonelwa umuntu oshade naye kubuhlungu kakhulu.Phakathi naleso sikhathi ingane yakho idinga usizo lwakho.Ungayisiza kanjani ukuba ibhekane nosizi lwayo, ngaphandlekokuziba olwakho? Zama lokhu:

˘ Musa ukufihla imizwa yakho. Ingane yakho ifunde izifu-ndo eziningi ezibalulekile ekuphileni ngokubheka wena. Izoyi-

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 16

EZ

IPH

AT

HE

LE

NE

NE

MIZ

WE

LO

312 intsha iyabuza

funda kuwe nendlela yokubhekana nosizi. Ngakho, ungabi no-muzwa wokuthi kufanele uziqinise ngokufihlela ingane usizilwakho. Uyobe uyifundisa ukuba nayo yenze okufanayo. Kuna-lokho, uma uluveza usizi lwakho, ifunda ukuthi kungcono uku-yiveza imizwa kunokuyicindezela nokuthi kuyinto engokwemve-lo ukuba idabuke, icasuke noma ize ngisho ithukuthele.

˘ Khuthaza ingane yakho ukuba ikhulume. Ngaphandlekokuyenza izizwe iphoqelekile ukuba ikhulume, yikhuthazeukuba ixoxe nawe ngalokho okusenhliziyweni yayo. Uma kubo-nakala sengathi ayithandisisi, kunganjani uxoxe nayo ngeSa-hluko 16 sale ncwadi? Yixoxele nangezinto ezinhle ozikhumbu-layo ngomyeni noma ngomkakho ongasekho. Yitshele indlelaokuzoba nzima ngayo ukuphila engasekho. Lapho ingane iku-zwa uveza imizwa yakho, ifunda ukwenza okufanayo.

˘ Yazi imingcele yakho. Kuyaqondakala ukuthi ufuna uku-qhubeka uyisekela ingane yakho phakathi nalesi sikha-thi esinzima. Kodwa khumbula, ukushonelwa umuntu omtha-ndayo obushade naye kukulimaze kakhulu. Ngakho ungaseuphelelwe amandla ngokomzwelo, engqondweni nasemzimbe-ni okwesikhathi esithile. (IzAga 24:10) Yingakho kungase kudi-ngeke ucele amanye amalungu omkhaya amadala nabanganeabavuthiwe ukuba bakusekele. Ukucela usizo kuwuphawu lo-kuvuthwa. IzAga 11:2 zithi: “Ukuhlakanipha kukwabanesizo-tha.”

Ukusekelwa okuhle kakhulu kuvela kuJehova uNkulunku-lu, othembisa abakhulekeli bakhe: “Mina, Jehova uNkulunkuluwakho, ngibamb

´e isandla sakho sokunene, Mina engithi kuwe,

‘Ungesabi. Ngizokusiza mina mathupha.’ ”—Isaya 41:13.

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ngingayisiza kanjani indodakazi yami ukuba ibenombono olinganiselayo ngokunciphisa umzimba?

Uma umntanakho esenenkinga yokudla, yini ongayenza?Okokuqala, zama ukuqonda ukuthi ibangelwa yini.

EZ

IPH

AT

HE

LE

NE

NE

MIZ

WE

LO

ISithasiselo 313

Kuye kwaphawulwa ukuthi abaningi abanezinkinga ezi-phathelene nokudla bayazenyeza futhi abawafuni amaphu-tha, bazibekela izindinganiso eziphakeme. Qiniseka ukuthiawunaso isandla ekutheni ingane yakho ibe nalezi zinkinga.Makhe umntanakho.—1 Thesalonika 5:11.

Bhekisisa nesimo sakho sengqondo ngokudla nokukhu-luphala. Ingabe lezi zinto usuzenze zaba yizona zinto ezise-mqoka ekuphileni ngendlela okhuluma ngayo noma ngeze-nzo zakho? Khumbula, intsha ikhathazeka kakhulu ngendle-la ebukeka ngayo. Ngisho nokuyidlalisa ngo-kuthi “iyisibutubutu” noma ngokukhula kwa-yo masinyane kungase kutshale imicabangoengemihle engqondweni yengane ethonye-ka kalula.

Lapho usuyicabangele ngomkhuleko le ndaba, khulumanengane yakho ngokusuka enhliziyweni. Ukuze wenze lokhu,zama okulandelayo:

˘ Hlela kahle ukuthi uzothini nokuthi uzokusho nini.

˘ Yisho ngokucacile lokho okukukhathazayo nesifiso sa-kho sokuyisiza.

˘ Ungamangali uma iqale yenqabe.

˘ Yilalele ngesineke.

Okubaluleke nakakhulu, yisekele ingane yakho lapho iza-ma ukunqoba le nkinga. Yisizeni nonke njengomkhaya!

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 10NOMQULU 2,ISAHLUKO 7

EZ

IPH

AT

HE

LE

NE

NE

MIZ

WE

LO

314 intsha iyabuza

Ngingaqhubeka kanjani ngifundisa izingane zamiizimiso ezingokomoya njengoba zikhula?

IBhayibheli lithi uThimothewu waqeqeshwa ngokomoya ‘ku-sukela esewusana,’ futhi njengomzali, cishe yilokho oye wa-kwenza ezinganeni zakho. (2 Thimothewu 3:15) Nokho, lapho

izingane zakho zikhula, izindlela zokuqeqe-sha kungase kudingeke zivumelane nezi-mo ezintsha. Njengoba izingane zakho zi-khula, ziqala ukubhekana nezinkinga ezi-nzima ezazingazazi ngesikhathi zisencane.

Manje kunanini ngaphambili, kudingeka wakhe ‘amandla azookucabanga.’—Roma 12:1.

Lapho ebhalela uThimothewu, uPawulu wakhuluma ngezi-nto uThimothewu ‘azifunda futhi wathonyelwa ukuba azikhole-lwe.’ (2 Thimothewu 3:14) Izingane zakho manje kungase kudi-ngeke ‘zithonyelwe ukuba zikholelwe’ amaqiniso eBhayibheliebezilokhu ziwazi kusukela ziseyizinsana. Ukuze uzifinyeleleizinhliziyo, kudingeka wenze okungaphezu kokuzitshela ukuthiyini okumelwe ziyenze noma ziyikholelwe. Kudingeka zizifunde-le zona ngokwazo. Ungazisiza kanjani? Qala ngokuzinikeza isi-khathi esiningi sokucabanga nokuxoxa ngemibuzo enjengale:

˘ Yini engenza ngikholelwe ukuthi uNkulunkulu ukhona?—Roma 1:20.

˘ Ngazi kanjani ukuthi izinto eziseBhayibhelini engizifu-ndiswa abazali bami ziyiqiniso?—IzEnzo 17:11.

INGOKOMOYA

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 38NOMQULU 2,IZAHLUKO 34-36

ING

OK

OM

OY

A

ISithasiselo 315

˘ Yini engenza ngiqiniseke ukuthi izindinganiso zeBhayi-bheli zihloselwe ukuba zisize mina?—Isaya 48:17, 18.

˘ Ngazi kanjani ukuthi iziprofetho zeBhayibheli zizogcwa-liseka?—Joshuwa 23:14.

˘ Yini engenza ngiqiniseke ukuthi akukho lutho kulelizwe olungaqhathaniswa “[nenzuzo] edlula zonke izinto,yolwazi ngoKristu Jesu”?—Filipi 3:8.

˘ Umhlatshelo kaKristu wesihlengo usho ukuthini kimi?—2 Korinte 5:14, 15; Galathiya 2:20.

Ungase ungabaze ukubuza izingane zakho le mibuzo, we-saba ukuthi ngeke zikwazi ukuyiphendula. Kodwa lokho kufa-na nokungabaza ukubheka ukuthi imoto yakho isele nophe-thiloli ongakanani, wesaba ukuthi kungenzeka usuyaphela.Uma kuwukuthi usuyaphela, kungcono kakhulu ukukwazi lo-kho ungakapheli! Ngendlela efanayo, manje—njengoba izi-ngane zakho zingakahambi ekhaya—isikhathi sokuba uzisizezihlaziye imibuzo ephathelene nokholo lwazo futhi ‘zithonye-lwe ukuba zikholwe.’�

Khumbula, akukubi ukuba izingane zakho zibuze, “Ku-ngani ngikholelwa yilokhu?” UDiane, oneminyaka engu-22ukhumbula ekubuza lokho lapho esemncane. Uthi: “Ngangi-ngafuni ukungaqiniseki ngezinkolelo zami. Ukuthola izimpe-ndulo ezicacile kwangenza ngabona ukuthi ngiyakuthandaukuba omunye woFakazi BakaJehova! Noma nini lapho ngi-buzwa ngokuthile engangingeke ngikwenze, kunokuba ngithi,‘Akuvumelani nenkolo yami,’ ngangithi, ‘Ngikubona kunga-lungile.’ Ngamanye amazwi, umbono wami wawuhambisananeBhayibheli.”

Ukusikisela: Ukuze ushukumise amandla okucabangaengane yakho ngokuqondene nezindinganiso zeBhayibhe-li, lapho kuphakama inkinga akube iyona edlala indima yo-

� ISahluko 36 eMqulwini 2 singasiza izingane zakho ukuba zisebenzise amandla azookucabanga ukuze ziziqinisekise ukuthi uNkulunkulu ukhona.

ING

OK

OM

OY

A

316 intsha iyabuza

mzali. Ngokwesibonelo, ake sithi indodakazi yakho icele uku-ya ephathini owaziyo (cishe nayo eyaziyo) ukuthi ayifanele-ki. Kunokuba umane uyenqabele, ungase uthi: ‘Ngicela uzi-beke esimweni sami njengomzali. Cabanga ngephathi ofunaukuya kuyo, cwaninga (mhlawumbe iSahluko 37 sale ncwadineSahluko 32 eMqulwini 2), ubuye sizoxoxa ngakho kusasa.Mina ngizoba ingane ngicele kuwe ukuya kuleyo phathi, futhiwena njengomzali, ungitshele ukuthi kuwukuhlakanipha yiniukuya noma cha.’

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

Ingane yethu ayisenandaba nezinto ezingokomoya.Yini esingayenza?

Okokuqala, ungasheshe uphethe ngokuthi ingane yakhoilulahlile ukholo lwenu. Ezimweni eziningi, kusuke kunenkinga

ecashile. Ngokwesibonelo, kungenzeka ingane yakho

˘ Ibhekene nokucindezela kontanga futhi iyesaba uku-hluka kubo ngokulalela izimiso zeBhayibheli

˘ Ibona enye intsha (ngisho nezingane zakubo) iqhubakahle kakhulu ngokomoya bese iba nomuzwa wokuthingeke ikwazi ukukwenza lokho

˘ Ifisa ukuba nabangane kodwa izizwa inesizungu nomainganakiwe amanye amaKristu

˘ Ibona enye intsha ethi ingamaKristu iphila ukuphilaokumbaxa-mbili

˘ Izama ukuzazi ukuthi ingubani futhi ngenxa yalokhoizizwe iphoqelekile ukuba ikubuze izizathu zezinkoleloeziyigugu kuwe

˘ Ibona izingane efunda nazo zenza izinto ezingalungilengokukhululekile futhi kubonakala zingabhekani nemi-phumela emibi

˘ Izama ukuba ithandwe umzaliongeyena umKristu

BHEKA UMQULU 1,ISAHLUKO 39NOMQULU 2,IZAHLUKO 37 NO-38

ING

OK

OM

OY

A

ISithasiselo 317

Izinkinga ezinjengalezi azibangelwa izimfundiso zokhololwakho. Zibangelwa ikakhulu izimo ezenza kube inselele uku-phila ngokuvumelana nokholo—okungenani okwamanje. Nga-kho, yini ongayenza ukuze ukhuthaze ingane yakho?

Yenza ushintsho—kodwa ungayekethisi. Zama ukuqondaukuthi ingane yakho idikibaliswe yini, wenze ushintsho uku-ze ikwazi ukuthuthuka ngokomoya. (IzAga 16:20) Ngokwesi-bonelo, “uHlelo Lokumelana Nokucindezela Kontanga” ema-khasini 132 no-133 eMqulwini 2 lungayenza ibe nesibindiukuze ingazesabi izingane zesikole. Noma, uma ingane ya-kho inesizungu, kungase kudingeke wenze okuthile ukuzeuyisize ithole abangane abakahle.

Thola umuntu ongayisiza. Ngezinye izikhathi intsha iya-sizakala lapho ikhuthazwa umuntu omdala ongesona isihlo-bo. Ukhona yini umuntu omaziyo ongaba isibonelo esikhutha-zayo ngokomoya enganeni yakho? Kunganjani uhlele ukubalowo muntu achithe isikhathi nomntanakho? Injongo ayikonaukudlulisela umthwalo wakho wemfanelo komunye umuntu.Kodwa cabanga ngoThimothewu. Wazuza kakhulu esibone-lweni sikamphostoli uPawulu, futhi uPawulu wazuza kakhuluebunganini bakhe noThimothewu.—Filipi 2:20, 22.

Uma nje ingane yakho isahlala nawe, unelungelo loku-yitshela ukuba ilandele isimiso sokukhulekela uNkulunkulu.Kodwa injongo yakho iwukuba ugxilise uthando ngoNkulu-nkulu enhliziyweni yengane yakho—hhayi nje ukuba imkho-nze ngendlela yokugcina icala. Ukuze uyisize yamukele uku-khulekela kweqiniso, yibekele isibonelo ezosilingisa. Yibaocabangelayo kulokho olindele ukuba ikwenze. Yitholeleumuntu ozoyisiza nabangane abazoyakha. Mhlawumbe nge-linye ilanga nayo iyokwazi ukusho njengomhubi, ithi “uJehovauyidwala lami nesiphephelo sami noMenzi wendlela yami yo-kuphunyuka.”—IHubo 18:2.

ING

OK

OM

OY

A

318 intsha iyabuza

ISIHLOKO IKHASI

Thola Ukuthi Iyini Inkinga Ngempela 42

Ishadi Lezingubo Engingazigqoka 82-83

Ukuqeda Ukudabuka 93

Bhala Lokho Okucabangayo 116

Lungiselela Izimpendulo Zakho 127

Imigomo Yami Yokuthola Imfundo 139

Yini Obungayenza Wena? 209-210

Uthando Noma Ukuthatheka? 211

Ingabe Ukulungele Ukushada? 216-217

Yini Engingayifunda Ekwehlukaneni Kwethu? 224

isikhombosamashadi

Kunokwaziswa okwengeziwe kuyi-Internet!Iya ku-www.jw.org

Ungakujabulela ukwaziswa okwengeziwe?Ungaxhumana noFakazi BakaJehova engosini yabo ethi www.jw.org.