1 MMIVIV

inter vivosyksityisoikeus. talous. kauppa. 4/2000

2IVIV MM

inter vivosPÄÄKIRJOITUS ONNI KOIVU

www www www www www .pykala.fi/intervivos.pykala.fi/intervivos.pykala.fi/intervivos.pykala.fi/intervivos.pykala.fi/intervivos inter inter inter inter inter -vivos@helsinki.fi-vivos@helsinki.fi-vivos@helsinki.fi-vivos@helsinki.fi-vivos@helsinki.fi

Yhdestoista vuosikerta

JULKAISIJAOikeustieteen ylioppilaiden yhdistysPykälä ry

PÄÄTOIMITTAJAOnni Koivu

TOIMITUSJohanna HarsuJohanna HautakorpiSonja LondonJussi MäkinenRiku NeuvonenVille NiiranenW ilhelm NorrmanMikko OikarinenMikko SaloVille SandströmSamuli SeppänenJari V ihervaara

Mika Hemmo

Kuvitus: Jussi Mäkinen ja IV

TAITTO JA ULKOASUOlli J. Kärkkäinen

PainettuTummavuoren Kirjapaino Oy:ssä

PYKÄLÄ RYToimisto:Mannerheimintie 3B00100 HelsinkiAvoinna arkisin klo 9-13Puh. 278 5003 / Fax 278 5004w w w.pykala.fi

INTER VIVOS-ilmoitushinnat: Takakansi neuvoteltavissa 1/1 sivu 1500,- 1/2 " 800,- 1/4 " 500,- 1/8 " 300,-

Painos: 2150 kplISSN 0787-5622

Nykypäivän taloutta kuvataan painottomaksi. Tällä tarkoitetaansitä ominaispiirr että, että talouden arvokkain substanssi ei muodos-tu enää konkr eettisista koneista, tavar oista tai raaka-aineista, vaantiedon jalostamisesta ja palveluista. A vainsanoja ovat InformationTechnology (IT) ja innovaatio. Yhä suur empi osa yritysten arvostamuodostuu immateriaalisista tekijöistä: tuotekehittelystä, asiakas-palvelusta, toimintakonsepteista ja niihin liittyvistä mielikuvista.

Yhteiskunnan kannalta immateriaalioikeuksiin liittyvä ydin-kysymys on klassinen: Miten voidaan sovittaa yhteen vapaan aja-

tustenvaihdon tuomat yleiset hyödytja toisaalta innovaatioiden oikeuden-mukainen kannustaminen ja palkitse-minen? T aloudellisesti tärkeimmäksivastaukseksi on omaksuttu patentti.

K ilpailulainsäädännön kannaltapatentoiminen on ainoa käytännönmahdollisuus saada 20 vuoden lähesmonopoliin verrattavissa oleva etu jol-lain äärimmäisen kilpaillulla uudenteknologian alueella. Patenttien suh-teellinen arvo yritysvarallisuutenakasvaa nopeasti. Myös käyttömah-dollisuudet lisääntyvät. T uhansien

vuotuisten patenttien yrityskohtaiset tavoitteet ovat arkipäivää. Pa-tentti voisikin olla yksi IT -vallankumouksen symboli.

Patenttiin liittyviä ongelmia kuvattiin taannoisessa The Economist-lehden kirjoituksessa Patent Wa rs (April 8th - 14th 2000). Yhdysval-loissa patentin käyttöalaa on laajennettu viimeaikoina r oimasti: bio-teknologia ja geenit (1980), tietokoneohjelmat (1981) ja viimeisimpä-nä business-method -patentit (1998), jotka vievät kielto-oikeuden sy-välle internetiin rajoittamalla sähköisiä kaupankäyntitapoja. Myösliike-elämä on alkanut suhtautua patentteihin erittäin aktiivisesti.Patentti on erinomainen neuvotteluvaltti ja pelote, erityisesti koskaoikeudenkäynnit koituvat kalliiksi ja tuhoisiksi.

Yritykset eivät tyydy enää puolustamaan keksintöjään, vaanpaaluttavat patenttien avulla uusien teknologioiden vielä tuntemat-tomia alueita. Tämä “strateginen patentoiminen” tarkoittaa, ettäpatenttiviranomaisille kerrotaan mitä haluaa, ja ainoastaan miten ai-koo sen tulevaisuudessa tehdä. V akuuttavuus riittää, joten patentiteivät enää heijastelekaan todellisia tuotekehittelyyn tehtyjä inves-tointeja. Myös palveluita kaupataan kiivaasti: voit esimerkiksi ostaakolmiulotteisen teknologiakartan, joka osoittaa raskaasti patentoidutalat piikkeinä, ja vähemmän patentoidut alueet notkelmina. Näissämaisemissa käydään taistelut 2000-luvun maailman valloituksesta.The Economist issa USA:n tilannetta verrataankin toistuvasti suureenkultaryntäykseen.

Aggr essiivisen patentoimiskulttuurin hyväksyminen vääristääkeksijän kannustimia er ottamalla tuotekehitykseen sijoitetut panok-set mahdollisesta saavutettavasta hyödystä. Se myös heijastuu vä-littömästi oikeuslaitokseen, jonne monet riidat lopulta päätyvät. Eu-roopassa kulttuuri on huomattavasti maltillisempi, mutta haasteitaon varmasti luvassa - jo pelkästään siksi, että USA:ssa tehty patenttivoi olla este täkäläiselle patentoimiselle.

3 MMIVIV

22222 PääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitus

44444 Sopimusten laatiminenSopimusten laatiminenSopimusten laatiminenSopimusten laatiminenSopimusten laatiminen- lakimiesten kasvava työkenttä- lakimiesten kasvava työkenttä- lakimiesten kasvava työkenttä- lakimiesten kasvava työkenttä- lakimiesten kasvava työkenttä

66666 Law and economicsLaw and economicsLaw and economicsLaw and economicsLaw and economics- matemaattisten mallien- matemaattisten mallien- matemaattisten mallien- matemaattisten mallien- matemaattisten mallien maihinnousu oikeuden tutkimukseen maihinnousu oikeuden tutkimukseen maihinnousu oikeuden tutkimukseen maihinnousu oikeuden tutkimukseen maihinnousu oikeuden tutkimukseen

88888 Operaatio langaton piilaaksoOperaatio langaton piilaaksoOperaatio langaton piilaaksoOperaatio langaton piilaaksoOperaatio langaton piilaakso- juristiarmeija ylimääräisissä- juristiarmeija ylimääräisissä- juristiarmeija ylimääräisissä- juristiarmeija ylimääräisissä- juristiarmeija ylimääräisissä kertausharjoituksissa kertausharjoituksissa kertausharjoituksissa kertausharjoituksissa kertausharjoituksissa

1010101010 Kuka omistaa sähköpostin?Kuka omistaa sähköpostin?Kuka omistaa sähköpostin?Kuka omistaa sähköpostin?Kuka omistaa sähköpostin?

1212121212 Pyörä, auto, asunto, mökki, vene...Pyörä, auto, asunto, mökki, vene...Pyörä, auto, asunto, mökki, vene...Pyörä, auto, asunto, mökki, vene...Pyörä, auto, asunto, mökki, vene...

1313131313 Simona taateliaSimona taateliaSimona taateliaSimona taateliaSimona taatelia- katsaus Pykälän talouteen- katsaus Pykälän talouteen- katsaus Pykälän talouteen- katsaus Pykälän talouteen- katsaus Pykälän talouteen

1414141414 Bonus Pater FamiliasBonus Pater FamiliasBonus Pater FamiliasBonus Pater FamiliasBonus Pater Familias

1515151515 Duunista saa nyt ovareitaDuunista saa nyt ovareitaDuunista saa nyt ovareitaDuunista saa nyt ovareitaDuunista saa nyt ovareita

1616161616 Experto CrediteExperto CrediteExperto CrediteExperto CrediteExperto Credite

1818181818 ELSA käräjilläELSA käräjilläELSA käräjilläELSA käräjilläELSA käräjillä

2020202020 Katukaljoittelua ja kabinettikähmintääKatukaljoittelua ja kabinettikähmintääKatukaljoittelua ja kabinettikähmintääKatukaljoittelua ja kabinettikähmintääKatukaljoittelua ja kabinettikähmintää- kunnallispolitiikka ja dramatiikka- kunnallispolitiikka ja dramatiikka- kunnallispolitiikka ja dramatiikka- kunnallispolitiikka ja dramatiikka- kunnallispolitiikka ja dramatiikka esiintyvät harvoin samassa lauseessa esiintyvät harvoin samassa lauseessa esiintyvät harvoin samassa lauseessa esiintyvät harvoin samassa lauseessa esiintyvät harvoin samassa lauseessa

2222222222 Näkymättömän käden jäljetNäkymättömän käden jäljetNäkymättömän käden jäljetNäkymättömän käden jäljetNäkymättömän käden jäljet

2525252525 KoiravahtiKoiravahtiKoiravahtiKoiravahtiKoiravahti

2727272727 VVVVVoltti taittaenoltti taittaenoltti taittaenoltti taittaenoltti taittaen

Julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa henkilökohtaisia mielipiteitä.

Sisältö 4/2000

4IVIV MM

Yliopistollinen oikeustie-Yliopistollinen oikeustie-Yliopistollinen oikeustie-Yliopistollinen oikeustie-Yliopistollinen oikeustie-teen opetus ei aina välitä oi-teen opetus ei aina välitä oi-teen opetus ei aina välitä oi-teen opetus ei aina välitä oi-teen opetus ei aina välitä oi-keaa kuvaa siitä, miten laki-keaa kuvaa siitä, miten laki-keaa kuvaa siitä, miten laki-keaa kuvaa siitä, miten laki-keaa kuvaa siitä, miten laki-miesten työtehtävät painottu-miesten työtehtävät painottu-miesten työtehtävät painottu-miesten työtehtävät painottu-miesten työtehtävät painottu-vat. Esimerkiksi sopimus-vat. Esimerkiksi sopimus-vat. Esimerkiksi sopimus-vat. Esimerkiksi sopimus-vat. Esimerkiksi sopimus-oikeuden opetus keskittyyoikeuden opetus keskittyyoikeuden opetus keskittyyoikeuden opetus keskittyyoikeuden opetus keskittyyväistämättä lainsäädännön javäistämättä lainsäädännön javäistämättä lainsäädännön javäistämättä lainsäädännön javäistämättä lainsäädännön jaoikeudenalan yleisten peri-oikeudenalan yleisten peri-oikeudenalan yleisten peri-oikeudenalan yleisten peri-oikeudenalan yleisten peri-aatteiden sisältöön niin, ettäaatteiden sisältöön niin, ettäaatteiden sisältöön niin, ettäaatteiden sisältöön niin, ettäaatteiden sisältöön niin, ettänäkökulmana on yleensänäkökulmana on yleensänäkökulmana on yleensänäkökulmana on yleensänäkökulmana on yleensäriitatilanteen ratkaiseminen.riitatilanteen ratkaiseminen.riitatilanteen ratkaiseminen.riitatilanteen ratkaiseminen.riitatilanteen ratkaiseminen.Ongelma tavataan asettaaOngelma tavataan asettaaOngelma tavataan asettaaOngelma tavataan asettaaOngelma tavataan asettaamuotoon: millaiseen tulok-muotoon: millaiseen tulok-muotoon: millaiseen tulok-muotoon: millaiseen tulok-muotoon: millaiseen tulok-seen tuomarin kuuluisi pää-seen tuomarin kuuluisi pää-seen tuomarin kuuluisi pää-seen tuomarin kuuluisi pää-seen tuomarin kuuluisi pää-tyä esillä olevan sopimus-tyä esillä olevan sopimus-tyä esillä olevan sopimus-tyä esillä olevan sopimus-tyä esillä olevan sopimus-ongelman ratkaisemisessa.ongelman ratkaisemisessa.ongelman ratkaisemisessa.ongelman ratkaisemisessa.ongelman ratkaisemisessa.

Käytännön elinkeinotoi-minnassa tällaiset lainsovel-tamiskysymykset ovat kuiten-kin usein toissijaisia. Suurinosa sopimuksista täytetäännormaalisti osapuolia tyydyt-tävällä tavalla, eikä oikeudel-lisiin selvittelyihin päädytä.Ongelmatapauksissakin rat-kaisu löydetään useimmitenneuvotteluteitse ilman, ettävarsinaista oikeudellista rat-kaisua joudutaan hakemaan.

Sopimusjuristin tehtävä-kentässä erityisen keskeisiä tai-toja ovatkin sopimusten laa-dinta ja siihen kiinteästi liitty-vä neuvottelupr osessi. Onnis-tuminen sopimuspr osessin täs-sä vaiheessa auttaa myös eh-käisemään riitoja, jotka useinjohtuvat siitä, että kumpikinosapuoli tulkitsee epäselvän

sopimuskohdan omalta kan-naltaan edullisesti.

Sopiminen on – etenkinsuurten taloudellisten intre ssi -en kohdalla – osapuolten ta-voitteisiin ja valintakriteer eihinpohjautuva taktinen pr osessi.Tärkeässä asemassa on kum-mankin neuvotteluvoima ja –taito. Neuvotteluvoimaa mää-rittävät muun muassa sopi-muksen kohteen välttämättö-myys, vaihtoehtoisten sopi-muskumppanien lukumäärä,osapuolen käyttämien neuvot-telijoiden asiantuntemus, liike-suhteen tärkeys ja mahdollisetsamojen osapuolten välisetvoimassa olevat sopimukset.

Olennaista on ensinnäkinhuolehtia siitä, että sitovan so-pimuksen voimaantulosta eisynny riitaa. Koska sopimuk-silla ei Suomessa yleensä olelaista johtuvia muotovaati-muksia, hyvinkin mittavia so-pimuksia voidaan päättääsuullisesti. Edelleen on huo-mattava, että suullinen sitoutu-minen on mahdollinen silloin-kin, kun kummankin tarkoi-tuksena on laatia myöhemminkirjallinen sopimus. T oisinaanon käynyt niin, että pitkällisenneuvottelupr osessin loppuvai-heessa on vaihdettu sellaisiahyväksymisilmaisuja, jotkaovat johtaneet kiistaan siitä,onko lopullinen sopimus josyntynyt.

Sopimuskumppanin edus-tajan kelpoisuus sopimuksen

päättämiseen on myös syytäselvittää. Tavallista on, ettäliikesopimusta koskevia neu-votteluja käyvät sellaiset yri-tysten edustajat, joilla ei olekelpoisuutta lopullisen sopi-muksen päättämiseen. Tällöinon muistettava varmistua sii-tä, että hyväksyminen tapah-tuu aikanaan oikealla or gani-saatiotasolla. Sama asia on tär-keä myös silloin, jos sopimus-ta jälkeenpäin muutetaan.

Sopimusehtojen sisältömääräytyy pitkälti toimialan jasopimustyypin mukaan. Irtai-men kaupassa on tarpeen kes-kittyä laatuvaatimuksiin, toi-mitus- ja maksuehtoihin jatakuisiin. Agenttisopimuksissaolennaisia kysymyksiä ovatmuun muassa edustusalue,provisiojärjestelmä, kilpailevi-en tuotteiden asema ja sopi-muksen voimassaolo. Ohjel-mistotoimitussopimuksissa

Sopimusten laatiminen- lakimiesten kasvava työkenttä

Mika Hemmo

5 MMIVIV

esiin nousevat vastaavasti tar-koitettu tavoitetila, käyttö-oikeuden laajuus sekä ohjelmi-en kehittäminen ja ylläpito. Ju-ristin ammattitaitoa on oival-taa juuri kyseiseen tilanteeseenliittyvät sääntelytarpeet.

Eräät ehtotyypit ovat ylei-siä kaikenlaisissa sopimuksis-sa. Tällaisia ovat etenkin vas-tuunrajoitusehdot; sopimus il-man minkäänlaisia vastuun-rajoitusehtoja on hyvin harvi-nainen. Yhä enemmän on ryh-dytty käyttämään amerikka-laisperäisiä ns. boilerplate -standardi lausekkeita. Näihinkuuluvat muun muassa ehto,jonka mukaan sopimus-asiakirja käsittää kaikki osa-puolten välillä pätevät ehdot(enti re agreement ), ja sopimus-määräys siitä, että passiivisuusoikeuskeinojen käyttämisensuhteen ei johda niidenmenettämiseen ( no waiver ).

Konfliktinratkaisuehtoihinon myös aihetta kiinnittää huo-miota. Niin haluttaessa voi-daan käyttää ehtoja, joidenmukaan riitaisuudet on ensisijassa ratkaistava osapuoltenneuvotteluin tai ulkopuolistasovittelijaa käyttäen. Silti onmuistettava myös oikeusriidanmahdollisuus ja pohdittavasitä, halutaanko käyttää väli-tyslauseketta. Yhden miehenvälimiesoikeus on usein no-pein ja kustannustehokkaintapa riidan ratkaisemiseen. Josintr essi on kuitenkin kovinsuuri, voidaan miettiä laajem-paa välimiesoikeutta. Harkitta-vaksi tulee välityslausekkeenkohdalla myös se, halutaankoKeskuskauppakamari tai jokinkansainvälinen välitysinsti-tuutti kytkeä konfliktinratkai-suun.

Kaikkiaan sopimusten laa-dinta on nopeasti kehittyvätoimialue, jolla oper oiva juris-ti saa myös tilaisuuden mieli-kuvituksensa käyttämiseen.Sopimusten tekeminen on ta-loudellisiin ja strategisiin läh-

tökohtiin pohjautuvaa ja pal-jon muuta kuin pelkkää juri-diikkaa. Selvää on kuitenkin,että sopimuslakimiehellä täy-tyy olla korkeatasoinen sopi-musoikeuden tuntemus. Vaik-ka sopimusehdoilla opero i-daankin, lakiper usteiset nor-

mit määrittävät kuitenkin taus-tan, jota sovelletaan sopimuk-sen aukkokohtiin. Lisäksi lakisanelee rajat osapuolten perus-tamien sopimusehtojen sito-vuudelle. Etenkin kilpailuoike-uden esiinmarssi on saanut ai-

kaan uusia sopimusriskejä japakottanut arvioimaan ehtojenhyväksyttävyyttä uudesta nä-kökulmasta.

Kirjoittaja on Helsingin yli-opiston vakuutus- ja vahingon-korvausoikeuden pro fessori .

6IVIV MM

Suomalaisen oikeustieteenSuomalaisen oikeustieteenSuomalaisen oikeustieteenSuomalaisen oikeustieteenSuomalaisen oikeustieteenviimeisestä suuresta murrok-viimeisestä suuresta murrok-viimeisestä suuresta murrok-viimeisestä suuresta murrok-viimeisestä suuresta murrok-sesta on kulunut jo puoli vuo-sesta on kulunut jo puoli vuo-sesta on kulunut jo puoli vuo-sesta on kulunut jo puoli vuo-sesta on kulunut jo puoli vuo-sisataa. Tsisataa. Tsisataa. Tsisataa. Tsisataa. Tuleeko seuraava suu-uleeko seuraava suu-uleeko seuraava suu-uleeko seuraava suu-uleeko seuraava suu-ri käänne taloustieteen pilt-ri käänne taloustieteen pilt-ri käänne taloustieteen pilt-ri käänne taloustieteen pilt-ri käänne taloustieteen pilt-tuusta vai jääkö oikeus-tuusta vai jääkö oikeus-tuusta vai jääkö oikeus-tuusta vai jääkö oikeus-tuusta vai jääkö oikeus-taloustiede marginaaliin?taloustiede marginaaliin?taloustiede marginaaliin?taloustiede marginaaliin?taloustiede marginaaliin?

Koulukunnan syntyKoulukunnan syntyKoulukunnan syntyKoulukunnan syntyKoulukunnan synty

Oikeustaloustiede, eli oike-uden tutkiminen taloustieteenvälinein, on amerikkalaista pe-rua. Yhdysvaltalaista oikeus-elämää maailmansotien välise-nä aikana hallinneen realisminpiirissä oli havaittu, ettei oike-us ole suljettu, itseriittoinen jär-jestelmä. Realistit vaativat irti-ottoa formalismista, oikeudenyhteiskunnallisten vaikutustentunnustamista, mikä tarkoittimyös ratkaisujen taloudellis-ten vaikutusten arvioimista.

Law and economics ia jacritical legal studies - l i i kettä p i -detään r ealismin perillisinä.Ensin mainittu syntyi 1960-lu-vulla ja jälkimmäinen 1970-lu-vun lopulla. Law and economics-koulukunnan alkuajan mer-kittävä vaikuttaja Richard A.Richard A.Richard A.Richard A.Richard A.PosnerPosnerPosnerPosnerPosner selittää suuntauksensyntyä mm. 1950-luvun poliit-tisen konsensuksen murtumi-sen, muilla tieteenaloilla esiinnousseiden tieteellisten tutki-musmenetelmien ja säädännäi-sen oikeuden merkityksen kas-vun aiheuttamilla muutospai-

Law and Economics -matemaattisten mallien maihinnousuoikeuden tutkimukseen

neilla amerikkalaiseen oikeus-tieteeseen. Juristit kokivat van-hat käsitykset ja perinteisenmetodin riittämättömiksi uu-dessa tilanteessa, mikä loi pai-neita tieteellisempien meto-dien käyttöönotolle.

TTTTTieteellinen vallankumous jaieteellinen vallankumous jaieteellinen vallankumous jaieteellinen vallankumous jaieteellinen vallankumous jamatematiikan esiinmarssimatematiikan esiinmarssimatematiikan esiinmarssimatematiikan esiinmarssimatematiikan esiinmarssi

Georg HenrikGeorg HenrikGeorg HenrikGeorg HenrikGeorg Henrikvon Wvon Wvon Wvon Wvon Wrightrightrightrightright käsitteleekirjassaan Humanismielämänasenteena t ie-teen ja tekniikanmuutosta ja sen vai-kutusta ihmisten elä-mään. Hänen mu-kaansa ratkaiseva ontieteen vallankumo-us, joka tapahtuimyöhäisr enessanssinaikana. T uolloin tiedevapautui uskonnonja magian rajoitteista,mikä johti astro -nomisen ja fysikaali-sen maailmankuvanmuutokseen. Ti eteel -linen asenne ja luot-tamus järkeen korva-sivat spekulaatiot jahajanaiset empiiriseterikoisuudet. Luon-nontieteiden ja mate-matiikan kehitys lähti vauhtiin.Tämä kehitys jatkuu yhä tietei-den erikoistumis- ja integr oitu-miskehityksenä. T ieteet eriyty-vät, mutta samalla niiden me-todit lähenevät matematisoitu-misen myötä. Esimerkiksi yh-teiskuntatieteet eriytyvät yhäkauemmaksi filosofiasta ja oi-

keutta tutkitaan nykyään myösmatemaattisten mallien avulla.Taloustieteen nousu voidaannähdä myös osana tieteidenyleistä matematisoitumista.

Suomi, taloustiede ja tulevai-Suomi, taloustiede ja tulevai-Suomi, taloustiede ja tulevai-Suomi, taloustiede ja tulevai-Suomi, taloustiede ja tulevai-suussuussuussuussuus

Suunnilleen samaan aikaanSuomen oikeustieteessä tapah-

tui paradigman muutos käsite-lainopista analyyttiseen lain-oppiin, jota seurasi 1970-luvunyhteiskuntatieteellistyminen.Oikeustaloustiede rantautuiSuomeen 1980-1990 -luvuilla,ja ensimmäiset taloustieteel-listä analyysiä hyväkseen käyt-tävät väitöskirjat julkaistiin

Jussi Mäkinen

7 MMIVIV

vuonna 1997 ( K. MäättäK. MäättäK. MäättäK. MäättäK. Määttä ja PPPPP.....TTTTTimonenimonenimonenimonenimonen) . Taloustieteellisetmenetelmät ovat saavuttaneetsuosiota lähinnä markkina-orientoituneilla kilpailu- jayhtiöoikeuden aloilla. De legeferenda -tutkimuksen alalla ta-loustieteen menetelmät onotettu hieman laajemmin käyt-töön. Kalle Määtän väitöskir-jassa Envir onmental Ta xes . Froman Economic Idea to Legal Insti-tution tutkitaan ympäristö-verojen tehokkuutta ja ympä-ristöpolitiikan kehitystä. Tutki-muksessa hyödynnetty publicchoice -suuntaus pyrkii valot-tamaan poliittisten valintojentaustoja ja motiiveja.

Oikeustaloustiede ei ole le-vinnyt kulovalkean lailla suo-malaiseen oikeustieteeseen.Yhtenä syynä voitaneen pitääsuuntauksen common law -juu-ria. Toisena syynä voidaan pi-tää sitä, että tehokkuus-argumentti on “vain” yksi re -aalinen ar gumentti muidenjoukossa suomalaisessa, melkokiinteässä oikeuslähde- ja tul-kintaopissa.

Toisaalta voisi olettaa ta-loustieteen metodin kiinnosta-van lainsäätäjää etenkin vero -,kilpailu-, yhtiö- ja ympäristö-politiikan alalla yhä haasta-vammaksi tulevassa sääntely-

prosessissa, joka muuttuu ko-ko ajan markkinaehtoisem-maksi. Lainsäätäjän toiminta-ympäristö ei ole enää puhtaas-ti kansallinen ja tehokkuus-näkökohdat ovat kor ostuneet.Tällöin taloustieteen mallit voi-vat olla merkittävä apu sään-telyvaihtoehtoja pohdittaessa.

Lähteet:Lähteet:Lähteet:Lähteet:Lähteet:- P. Timonen: Oikeustaloustiede-mitä se on? (Lakimies 1/1998)- P. Timonen: Oikeustalous-tieteestä ja sen tutkimisen tavas-ta (Oikeus 3/1998)- G.H. von Wr ight: Humanismielämänasenteena (Helsinki, Ota-va, 1981)

8IVIV MM

Kesällä kirjoittelun tek-Kesällä kirjoittelun tek-Kesällä kirjoittelun tek-Kesällä kirjoittelun tek-Kesällä kirjoittelun tek-nologiayrittäjien ja asian-aja-nologiayrittäjien ja asian-aja-nologiayrittäjien ja asian-aja-nologiayrittäjien ja asian-aja-nologiayrittäjien ja asian-aja-jien läheisistä väleistä aloittijien läheisistä väleistä aloittijien läheisistä väleistä aloittijien läheisistä väleistä aloittijien läheisistä väleistä aloittiAamulehti otsikollaan ”Uu-Aamulehti otsikollaan ”Uu-Aamulehti otsikollaan ”Uu-Aamulehti otsikollaan ”Uu-Aamulehti otsikollaan ”Uu-den teknologian alalla on joden teknologian alalla on joden teknologian alalla on joden teknologian alalla on joden teknologian alalla on jopula asianajajista” (14.6.pula asianajajista” (14.6.pula asianajajista” (14.6.pula asianajajista” (14.6.pula asianajajista” (14.6.2000). IT2000). IT2000). IT2000). IT2000). IT -viikko jatkoi kes--viikko jatkoi kes--viikko jatkoi kes--viikko jatkoi kes--viikko jatkoi kes-kustelua räväkämmin: ”ITkustelua räväkämmin: ”ITkustelua räväkämmin: ”ITkustelua räväkämmin: ”ITkustelua räväkämmin: ”IT -ala-ala-ala-ala-alakasvattaa juristiarmeijaa”, sekasvattaa juristiarmeijaa”, sekasvattaa juristiarmeijaa”, sekasvattaa juristiarmeijaa”, sekasvattaa juristiarmeijaa”, sejulisti (3.8.2000). Mihin uusijulisti (3.8.2000). Mihin uusijulisti (3.8.2000). Mihin uusijulisti (3.8.2000). Mihin uusijulisti (3.8.2000). Mihin uusiteknologia tarvitsee armei-teknologia tarvitsee armei-teknologia tarvitsee armei-teknologia tarvitsee armei-teknologia tarvitsee armei-jaansa ja mistä johtuu sen va-jaansa ja mistä johtuu sen va-jaansa ja mistä johtuu sen va-jaansa ja mistä johtuu sen va-jaansa ja mistä johtuu sen va-rustaminen juuri nyt?rustaminen juuri nyt?rustaminen juuri nyt?rustaminen juuri nyt?rustaminen juuri nyt?

Ensin on idea, sitten tuleeyritys. Suurimmat niistä vetä-vät menestyksensä imuun pie-nempiä, joiden tavoitteena ontunkeutua uusillemarkkinoille. Niinmyös Nokian jaEricssonin kaltaisetmodernin teknolo-gian jättiläiset ovatraivanneet tietä muil-le pohjoismaisille uu-den talouden yrityk-sille. Täkäläiset me-nestystarinat ovatsynnyttäneet ajatuk-sen Pohjolan Langat-tomasta Piilaaksosta.

Keskeistä nopeasti kehitty-vällä IT -alalla on uusien ideoi-den keksiminen ja kilpailuky-vyn lisääminen. Siksi Suo-meenkin on rakennettu inku-baattorityyppisiä teknologia-keskuksia, kuten Oulun Tekno-polis, joissa ideanikkarit ja eri-laiset tukipalvelutyrittäjät ah-keroivat saman katon alla.

Operaatio Langaton Piilaakso� juristiarmeija ylimääräisissäkertausharjoituksissa

Johanna Harsu Myös juristi on tuonut toimis-tonsa teknologiakeskuksiin.

Nettijuristin maanantaiNettijuristin maanantaiNettijuristin maanantaiNettijuristin maanantaiNettijuristin maanantai

Ideoiden ja henkisen pää-oman suojaaminen on yksi tär-keimmistä lisäarvoista, joitalainopillinen neuvonantaja voiIT-alan yritykselle sen aloitus-vaiheessa antaa. Olennaista onoikeanlaisen strategian valintaimmateriaalioikeuksia r ekiste-röitäessä ja niitä valvottaessa.Uuden teknologian juristientulee olla eksperttejä myös kas-vun rahoitusvaiheeseen liitty-vissä oikeuskysymyksissä.

Koska uuden teknologianmarkkinat ovat levittäytyneetvaltiorajojen yli, ei nettijuristi-

kaan voi ajatella toimivansavain suomalaisten kollegoidenja Suomen oikeuden parissa.Neuvottelupöydän äär een is-tuutujat saattavat päinvastoinolla hyvinkin erilaisista sopi-muskulttuur eista. Suurtenkansainvälisten transaktioidendokumentaatio poikkeaa sekinperinteisestä suomalaisestasopimuskäytännöstä. Sopi-

musoikeudelliseen eriytymi-seen on ollut syynä lainsäädän-nön kehittymisen hidas vauh-ti. Koska lait puuttuvat, on tur-vauduttava entistä yksityis-kohtaisempiin sopimuksiin.

L.A. Lawyer & mäL.A. Lawyer & mäL.A. Lawyer & mäL.A. Lawyer & mäL.A. Lawyer & mä

Amerikkalainen oikeus-käytäntö ja etenkin USA:n län-sirannikon sopimuskulttuuriovat muodostuneet solmittavi-en sopimusten malleiksi: läh-teväthän uuden teknologianohella myös pääomavirrat siel-tä. Paksuista sopimusnivas-koista tulee juristin arkipäivääsiinä missä ennen voitiin vainviitata lakipykäliin. Pääomanmukana alalle virtaa amerikka-lainen ajattelutapa. Suomen

Asianajajaliitonpuheenjohtaja TTTTTo-o-o-o-o-mas Lindholmmas Lindholmmas Lindholmmas Lindholmmas Lindholmtoteaa Aamuleh-dessä, että tähäntulisi suhtautuakriittisesti. ”Mei-dän täytyy säilyt-tää omanarvon-tunteemme”, hänl isää.

Liiton pu-heenjohtaja kiin-

nittää huomiota myös opiske-luun: ”koulutusjärjestelmähänaina laahaa jäljessä”, hän na-pauttaa. Nettijuristin slangiatarkastellessa tulee mieleenhankkia ainakin kielikoulutus-ta: rahoitustermit venturecapi tal ist , IPO, legal due diligenceja seed -vaihe eivät asiaanperehtymättömälle avaudu.

9 MMIVIV

VVVVViktoriaanisesta avioliitostaiktoriaanisesta avioliitostaiktoriaanisesta avioliitostaiktoriaanisesta avioliitostaiktoriaanisesta avioliitostairtosuhteisiinirtosuhteisiinirtosuhteisiinirtosuhteisiinirtosuhteisiin

Teknologiayritysten kasvuedellyttää nopeatempoisiarahoitusjärjestelyitä. Sekä koti-maiset sijoittajat että ulkomai-set sijoitusrahastot ovat olleetkiinnostuneita kasvuvaiheenteknologiayrityksistä. Kunvuoden alkupuolella Suomenmarkkinoille tuli vielä kansain-välisiä inkubaattor eita ja pää-omasijoittajia ( venture capita-list ), rahan tarjonta lisääntyihuomattavasti.

Juristilta edellytetään sijoit-tajan ja teknologiayrittäjänkohdatessa sekä sopimus- ettäyhtiöoikeuden asiantuntemus-ta. Työhön kuuluu sopimustendraftaamisen ohella esimerkik-si yritysjärjestelyihin liittyvienkauppar ekisteriasioiden hoita-mista. Pörssilistautumisessajuristin työ on pikkutarkkaa jaaikataulu on hyvin tiivis. Juristihuolehtii listautumisen juridi-sesta struktur oinnista, legal duediligence -tarkastuksesta, listal-leottoesiteen ja erityisselvitys-ten laatimisesta sekä viran-omaisyhteyksien ylläpitämi-sestä.

Kasvun rahoittajan ja tek-nologiayrityksen liikesuhdettaei ole kuitenkaan tarkoitettupitkäkestoiseksi – niinpä etu-käteen on sovittava, miten so-pimuksesta voi pätevästi irtau-tua uuteen rahoitusvaiheeseensiirryttäessä. Nokia V enture sOrganisation on hahmottanuttätä sopimusoikeudellisen ajat-telun muutosta ”viktoriaani-sesta avioliitosta yhdessä elä-miseen” -analogialla: rahoitus-sopimus IT -alalla solmitaanlyhyen harkinnan jälkeen yh-teisten tarpeiden tyydyttämi-seksi ja se voidaan päättää hetitavoitteen toteuduttua. Nokiananalogiaa tehostetaan kuva-parilla, joista toisessa poseeraa

hillitty viktoriaaninen paris-kunta ja toisessa, uutta talout-ta selittävässä kuvassa, joukkohippinuoria notkuu mansikka-pellolla. ”Peace”, sanoi sijoitta-ja.

Ihmekös siis, että nuori IT-miljonääri uskoutuu City-leh-den palstalla pitämässään päi-väkirjassa: ”sijoittajat eivät tie-dä mitä tekevät”.

It’It’It’It’It’ s Go Big – Or Go Home!s Go Big – Or Go Home!s Go Big – Or Go Home!s Go Big – Or Go Home!s Go Big – Or Go Home!

Toukokuussa Suomeenrantautui T ukholmasta aivanuudentyyppinen sijoitusyritys,Startupfactory. ”Startupfactory

auttaa yrittäjiä muuntamaanlangattomat ideansa tuottavik-si liiketoiminnoiksi tarjoamal-la toimialatuntemusta, koke-neita osaajia ja alkupääomaa”,mainostaa toimitusjohtaja Pek-Pek-Pek-Pek-Pek-ka Lundmarkka Lundmarkka Lundmarkka Lundmarkka Lundmark. Riskirahoituk-sen tarjoamisen lisäksi palve-luun kuuluu liiketoiminta-suunnitelman jalostaminen,kumppanuusstrategioiden laa-timinen, kontaktiverkoston jatukipalveluiden (esim. laki-asiat) hankkiminen sekä seu-raavan vaiheen rahoittajien et-siminen.

Strategian, kansainvälisentoiminnan ja markkinoinninosaajien puute ovat olleet start-up –hankkeiden suurimpia

hidasteita. Pääomasijoittajientoimialatuntemuksen puut-teesta ei Startupfactoryä kui-tenkaan voida moittia: sen hal-lituksessa istuu niin Erics-sonin, Micr osoftin, T elian,AT&T:n kuin Nokiankin enti-siä johtajia. Valtiorajat ja yritys-rajat on Startupfactoryssä en-nakkoluulottomasti ylitetty.

”Emme tavoittele pikavoit-toja, vaan sitoudumme yhti-öidemme pitkäaikaiseen kehit-tämiseen”, Lundmark lupaa.Tavoitteet ovat silti korkealla:”It’s go big – or go home”, va-lottaa Startupfactoryn per usta-jajäsen ja Ericssonin entinen

pääjohtaja Sven-Christer Nils-Sven-Christer Nils-Sven-Christer Nils-Sven-Christer Nils-Sven-Christer Nils-sonsonsonsonson pelin henkeä. Kilpailu IT-alalla on kovaa.

Startupfacorynkin mainos-tama, T ukholma-Helsinki -akselilla tapahtuva IT -alan yh-teistyö on kilpailukyvyn lisää-misen kannalta järkevää. Yh-distynein voimin PohjolanLangaton Piilaakso voi jatkaaelintilan valloittamista Uudes-sa Maailmassa. Palkkasoture i-na toimivat koulutetut juristit.Keskeiset aseet ja muutoksenalkuener gia ovat kuitenkin ai-kamme pelle pelottomien kä-sissä. Juristit eivät ole itseriit-toisia. Ensin oli idea.

10IVIV MM

”T”T”T”T”T ottakai työnantajalla onottakai työnantajalla onottakai työnantajalla onottakai työnantajalla onottakai työnantajalla onoikeus lukea työntekijöiden-oikeus lukea työntekijöiden-oikeus lukea työntekijöiden-oikeus lukea työntekijöiden-oikeus lukea työntekijöiden-sä sähköpostit. Tsä sähköpostit. Tsä sähköpostit. Tsä sähköpostit. Tsä sähköpostit. T yönantaja-yönantaja-yönantaja-yönantaja-yönantaja-han omistaa töissä käytettäväthan omistaa töissä käytettäväthan omistaa töissä käytettäväthan omistaa töissä käytettäväthan omistaa töissä käytettävättietokoneet ja tarjoaa tietolii-tietokoneet ja tarjoaa tietolii-tietokoneet ja tarjoaa tietolii-tietokoneet ja tarjoaa tietolii-tietokoneet ja tarjoaa tietolii-kenneyhteydet työntekijänkenneyhteydet työntekijänkenneyhteydet työntekijänkenneyhteydet työntekijänkenneyhteydet työntekijänkäyttöön.” Näin lausui eräskäyttöön.” Näin lausui eräskäyttöön.” Näin lausui eräskäyttöön.” Näin lausui eräskäyttöön.” Näin lausui erästekninen asiantuntija kevääl-tekninen asiantuntija kevääl-tekninen asiantuntija kevääl-tekninen asiantuntija kevääl-tekninen asiantuntija kevääl-lä kun häneltä kysyttiin onkolä kun häneltä kysyttiin onkolä kun häneltä kysyttiin onkolä kun häneltä kysyttiin onkolä kun häneltä kysyttiin onkotyönantajalla oikeutta lukeatyönantajalla oikeutta lukeatyönantajalla oikeutta lukeatyönantajalla oikeutta lukeatyönantajalla oikeutta lukeatyöntekijöiden sähköpostia.työntekijöiden sähköpostia.työntekijöiden sähköpostia.työntekijöiden sähköpostia.työntekijöiden sähköpostia.VVVVVastaus johti spekulointiin;astaus johti spekulointiin;astaus johti spekulointiin;astaus johti spekulointiin;astaus johti spekulointiin;silloinhan työnantajalla on oi-silloinhan työnantajalla on oi-silloinhan työnantajalla on oi-silloinhan työnantajalla on oi-silloinhan työnantajalla on oi-keus lukea myös yksityiskirjekeus lukea myös yksityiskirjekeus lukea myös yksityiskirjekeus lukea myös yksityiskirjekeus lukea myös yksityiskirjejoka on lähetetty vastaanotta-joka on lähetetty vastaanotta-joka on lähetetty vastaanotta-joka on lähetetty vastaanotta-joka on lähetetty vastaanotta-jan työpaikalle koskapa työn-jan työpaikalle koskapa työn-jan työpaikalle koskapa työn-jan työpaikalle koskapa työn-jan työpaikalle koskapa työn-antaja omistaa postilaatikonantaja omistaa postilaatikonantaja omistaa postilaatikonantaja omistaa postilaatikonantaja omistaa postilaatikonja maksaa palkan sihteerilleja maksaa palkan sihteerilleja maksaa palkan sihteerilleja maksaa palkan sihteerilleja maksaa palkan sihteerillejoka jakoi postin. Perinteistenjoka jakoi postin. Perinteistenjoka jakoi postin. Perinteistenjoka jakoi postin. Perinteistenjoka jakoi postin. Perinteistenkirjeiden tapauksessa kenel-kirjeiden tapauksessa kenel-kirjeiden tapauksessa kenel-kirjeiden tapauksessa kenel-kirjeiden tapauksessa kenel-lekään ei lienee epäselvää ku-lekään ei lienee epäselvää ku-lekään ei lienee epäselvää ku-lekään ei lienee epäselvää ku-lekään ei lienee epäselvää ku-ka niitä saa lukea. Sähköpostika niitä saa lukea. Sähköpostika niitä saa lukea. Sähköpostika niitä saa lukea. Sähköpostika niitä saa lukea. Sähköpostiherättää kuitenkin edelleenherättää kuitenkin edelleenherättää kuitenkin edelleenherättää kuitenkin edelleenherättää kuitenkin edelleenhämmennystä. Omistaakohämmennystä. Omistaakohämmennystä. Omistaakohämmennystä. Omistaakohämmennystä. Omistaakotyönantaja sähköpostin?työnantaja sähköpostin?työnantaja sähköpostin?työnantaja sähköpostin?työnantaja sähköpostin?

Tilanteet työpaikoilla voi-vat olla kimurantteja. Jos työn-tekijä sairastuu tai jää lomalle,voi yrityksen toiminta vaikeu-tua, jopa halvaantua jollei säh-köposteihin päästä käsiksi.Kauppa voi jäädä saamatta,lupaava uusi työntekijä saavut-tamatta, tilausvahvistus lähet-tämättä ja niin edelleen. T yön-antajan työn tekemistä vartentarjoamaa sähköpostia käyte-tään kuitenkin yleisesti myösyksityiseen viestintään varsi-naisen tarkoituksensa lisäksi.Jos postia luetaan, mistä voierottaa yksityisen ja työhön liit-tyvän sähköpostin? Kuinkavarmistetaan työntekijän javiestin lähettäjän yksityisyyssekä työnantajan liiketoimin-nan jatkuminen häiriöittä?

Luottamuksellisen viestin sa-Luottamuksellisen viestin sa-Luottamuksellisen viestin sa-Luottamuksellisen viestin sa-Luottamuksellisen viestin sa-laisuus on loukkaamatonlaisuus on loukkaamatonlaisuus on loukkaamatonlaisuus on loukkaamatonlaisuus on loukkaamaton

Perustuslain 10 §:n mukaankirjeen, puhelun ja muun luot-tamuksellisen viestin salaisuuson loukkaamaton. T eletoimin-nan tietosuojalain 4.1 §:n mu-kaan televiestintä on luotta-muksellista, jollei sitä ole tar-koitettu yleisesti vastaanotetta-vaksi. Rikoslain 38:3 §:ssä mää-ritellään viestintäsalaisuudenloukkaamiseksi se, että oikeu-dettomasti avataan toiselleosoitettu kirje tai muu suljettuviesti. Sähköpostia, silloin kunsitä ei ole tarkoitettu julkisestivastaanotettavaksi, koskee siissama suoja kuin perinteistäkirjettäkin.

Tarkoittaako lain suoja sitäettä työntekijän yksityisyydenkunnioittaminen voi pahim-massa tapauksessa viedä toi-mintamahdollisuudet työnan-tajalta? Ollaanko toisessa ääri-päässä, eikö maalaisjärkeä saakäyttää? Näin pitkällä ei on-neksi olla. Rikoslain mukaarangaistavaa on oikeudetonviestin sisällön avaaminen tai

urkkiminen. V iestin saaja,työntekijä, voi antaa luvanviestiensä lukemiseen.

Tietosuojavaltuutettu onantanut asiasta ratkaisun(5.10.1999). Sen mukaan ”Työ-paikalla olisi syytä tarkastimääritellä, mitkä ovat sähkö-postin käyttömahdollisuudettyöpaikalla ja löytää ratkaisu,jossa per usoikeudesta luopu-mista ei tarvitse toteuttaa.Työnantajalla on dir ektio-oi-keutensa (työn johto ja valvon-taoikeus) per usteella mahdol-lisuus määritellä, mihin tarkoi-tukseen sähköpostin käyttö-mahdollisuus työpaikallatyöntekijälle annetaan. Pää-sääntöisesti kyse lienee työnte-

kijän työvälineestä ja työnan-tajan tulisi ohjata työntekijöitäkäyttämään sähköpostia ni-menomaan tähän tarkoituk-seen.”

Ratkaisussa on enemmänsisältöä kuin ehkä ensiluke-malta tulee huomanneeksi. Onselvää että oikeudettomasti eliilman työntekijänsä lupaa tai

Kuka omistaa sähköpostin?

Sonja London

11 MMIVIV

esimerkiksi tämän tietämättä eityönantajalla ole oikeutta lukeatyöntekijän sähköpostia. Ti eto-suojavaltuutettu kehottaa kui-tenkin etsimään ratkaisua jos-sa työntekijän ei tarvitsisi luo-pua per usoikeudestaan ja an-taa lupaa kajota postiinsa.Työnantajalla todetaan aiheel-lisesti olevan valta määrittäämiten sähköpostia työpaikallakäytetään. Puntit ovat siis koh-tuullisen tasan kummankinosapuolen hyväksi.

Sähköpostin käyttösäännötSähköpostin käyttösäännötSähköpostin käyttösäännötSähköpostin käyttösäännötSähköpostin käyttösäännöt

Monissa työpaikoissa vies-tintään riittää esimerkiksi yri-tyksen sisäinen viestintä-järjestelmä, eikä varsinaistaInternetiin liitettyä sähköpos-tia tarvitse suinkaan koko hen-kilökunta. Tällöin alussamainitut ongelmat työpaikanulkopuolelta tulevista viesteis-tä ainakin vähenevät. On myösteknisesti hyvin helppoa käyt-tää ”anonyymiä” sähköpostia,esimerkiksi myynti@yritys.fijolloin anonyymiin, ei-henkilö-kohtaiseen sähköpostiin tule-vat viestit voivat ohjautua ko-ko myyntiryhmälle. Lienee sel-vää että tällaiseen osoitteeseenpostia lähettävä on tietoinensiitä ettei hän voi olla varmakuka tai ketkä ovat viestin vas-taanottajia, eikä tällaista osoi-tetta luultavasti monikaankäyttäisi henkilökohtaiseenviestintään. Anonyymin osoit-teen rinnalla voidaan käyttäämyös henkilökohtaista sähkö-postiosoitetta ja ainahan postitvoidaan esim. lomien ajaksiohjata koko ryhmän anonyy-miin osoitteeseen. Sähköpostinkäyttö yksityisiin tarkoituksiinvoidaan tietysti myös kieltääkokonaan, vaikka valvonta on-kin vaikeaa; kiellosta huolimat-ta vastaanotettua tai lähetettyäyksityistä viestiä kun koskeeedelleen lain suoja.

Sähköpostin yksityiskäyt-tökielto tuskin edistää työnan-tajan asiaa niin hyvin kuin yh-teistyö työnantajan intr essin,toiminnan jouhevan jatkumi-sen turvaamiseksi. Ensimmäi-nen askel onkin laatia sähkö-postin käytöstä säännöt ja teh-dä ne tiettäväksi työntekijöille,jos vain mahdollista jo siinävaiheessa kun he aloittavattyönsä uudessa työpaikassaan.

Lähteet:Lähteet:Lähteet:Lähteet:Lähteet:

- Suomen Per ustuslaki 10 §

- Tietosuojavaltuutetun ratkai-su ”Sähköpostin käyttö työpai-koilla (5.10.1999)” http://w w w.tietosuoja.fi/3282.htm- Laki yksityisyyden suojastateleviestinnässä ja teletoimin-nan tietoturvasta (Teletoimin-nan tietosuojalaki)- Rikoslaki 38:3 §http://www .finlex.edita.fi

- Lisää tietosuojasta:

http://www. urova.fi/home/oiffi/index.asphttp://www .tietosuoja.fi

12IVIV MM

Omistusoikeus tuntuuOmistusoikeus tuntuuOmistusoikeus tuntuuOmistusoikeus tuntuuOmistusoikeus tuntuuolevan suomalaiselle tärkeäolevan suomalaiselle tärkeäolevan suomalaiselle tärkeäolevan suomalaiselle tärkeäolevan suomalaiselle tärkeäasia. Johtuuko se isojaon jäl-asia. Johtuuko se isojaon jäl-asia. Johtuuko se isojaon jäl-asia. Johtuuko se isojaon jäl-asia. Johtuuko se isojaon jäl-keisestä tuoreesta oikeudestakeisestä tuoreesta oikeudestakeisestä tuoreesta oikeudestakeisestä tuoreesta oikeudestakeisestä tuoreesta oikeudestaomistaa mantuja vai onko ky-omistaa mantuja vai onko ky-omistaa mantuja vai onko ky-omistaa mantuja vai onko ky-omistaa mantuja vai onko ky-se nuoren itsenäisen Suomense nuoren itsenäisen Suomense nuoren itsenäisen Suomense nuoren itsenäisen Suomense nuoren itsenäisen Suomenkansalaisen kovasta tahdostakansalaisen kovasta tahdostakansalaisen kovasta tahdostakansalaisen kovasta tahdostakansalaisen kovasta tahdostahankkia jotain omaa ja omis-hankkia jotain omaa ja omis-hankkia jotain omaa ja omis-hankkia jotain omaa ja omis-hankkia jotain omaa ja omis-taa? Omistaa ilman pelkoa,taa? Omistaa ilman pelkoa,taa? Omistaa ilman pelkoa,taa? Omistaa ilman pelkoa,taa? Omistaa ilman pelkoa,että se viedään varoittamatta.että se viedään varoittamatta.että se viedään varoittamatta.että se viedään varoittamatta.että se viedään varoittamatta.TTTTTahto taata oma ja lä-ahto taata oma ja lä-ahto taata oma ja lä-ahto taata oma ja lä-ahto taata oma ja lä-himmäisten tule-himmäisten tule-himmäisten tule-himmäisten tule-himmäisten tule-vaisuus. Oma koti,vaisuus. Oma koti,vaisuus. Oma koti,vaisuus. Oma koti,vaisuus. Oma koti,joka suojaa pahalta.joka suojaa pahalta.joka suojaa pahalta.joka suojaa pahalta.joka suojaa pahalta.Oma takka, joka suo-Oma takka, joka suo-Oma takka, joka suo-Oma takka, joka suo-Oma takka, joka suo-jaa pakkasella. Omajaa pakkasella. Omajaa pakkasella. Omajaa pakkasella. Omajaa pakkasella. Omaperunamaa, joka suo-perunamaa, joka suo-perunamaa, joka suo-perunamaa, joka suo-perunamaa, joka suo-jaa nälältä. Vjaa nälältä. Vjaa nälältä. Vjaa nälältä. Vjaa nälältä. V armuusarmuusarmuusarmuusarmuustulevasta. Omavarai-tulevasta. Omavarai-tulevasta. Omavarai-tulevasta. Omavarai-tulevasta. Omavarai-suus.suus.suus.suus.suus.

Omistusoikeudenkääntöpuolena on vel-vollisuus huolehtiaomaisuudesta. T aakka,johon tulee sitoudut-tua usein sitä ajattele-matta tai näkemättäsitä negatiivisena.Omaisuutta tulisi hal-lita rajoitetusti erilais-ten leasing- ja muidenjärjestelyjen avulla, jot-ta ihminen säilyttäisivapauden valita, va-pauden olla ja elää niinkuin haluaa. Se ei kui-tenkaan ole aina riittä-vä suhteen taso esinet-tä kohtaan, vaan useinkaivataan syvempääsuhdetta. On tarvekiintyä.

Jokaisen omaisuus on tur-vattu. Tämä on taattu markki-

Pyörä, auto,asunto, mökki, vene�

Ville Niiranen natalousmaiden tapaan perus-tuslaissa. Ennen vuoden 1995perusoikeusuudistusta perus-tuslakivaliokunnan kannan-otot käsittelivät per usoikeuk-sista vain enimmäkseen omis-tusoikeutta ja sitä koskevia ra-joituksia. Jokaisen oikeus omis-taa on oltava Suomessa jotainvarmaa ja tarkkarajaista. Oike-utta koskevat rajoitukset onoltava selkeitä ja selviä.

Suomen omistusoikeus-perinteessä hyvänä puolenaon, että omaa omaisuutta hoi-detaan hyvin, samoin omaa

lähiympäristöä. T oisin kuin so-sialistisissa maissa, joissa omis-tusoikeus yksilö-oikeutena onvastaajan asemassa verrattunayhteiseen, kansan omistuk-seen. Esimerkiksi Kiinan pe-rustuslaissa on yksilön omai-suuden suoja turvattu, muttatämän edelle menee kansan jatyöväenluokan tarpeet kollek-tiivina. T ietty epävarmuus ontaustalla.

Moni perintöasiaolisi ratkaistu, jos ihmi-sellä olisi eläessäänvain muita oikeuksiaesineeseen kuin omis-tusoikeuksia. Jälkeenjäisi vain valuutta-pinoja, osakkeita ja eri-laisia arvo-osuuksia,joihin ei liittyisi pesänosakkaiden puoleltatunteita, kuten syn-nyinseudulla sijaitse-vaan perintötilaan taimummon keinutuo-liin.

Omistusoikeudenvalintaa ei voi aina pe-rustella taloudellisillajärkisyillä, mutta valin-nan rationaalisuudenperusteeksi löytyysyvempiä syitä: oikeu-den muodostamansuhteen täydellisyysmahdollistaa laajankentän vaihtoehtojaesineen käytön tavalle,ajankohdalle ja var-muudelle. Mahdolli-

suudet luovat tunteen vapau-desta. V apauden tunne on ih-miselle tärkeä.

13 MMIVIV

“Onhan meillä sitä ra- “Onhan meillä sitä ra- “Onhan meillä sitä ra- “Onhan meillä sitä ra- “Onhan meillä sitä ra-haa”. “Eiks me voitais ostaahaa”. “Eiks me voitais ostaahaa”. “Eiks me voitais ostaahaa”. “Eiks me voitais ostaahaa”. “Eiks me voitais ostaaautoa pykälään”. “Ostetaanautoa pykälään”. “Ostetaanautoa pykälään”. “Ostetaanautoa pykälään”. “Ostetaanautoa pykälään”. “Ostetaanyliopisto”. Nämä ja montayliopisto”. Nämä ja montayliopisto”. Nämä ja montayliopisto”. Nämä ja montayliopisto”. Nämä ja montamuuta kommenttia olen kuul-muuta kommenttia olen kuul-muuta kommenttia olen kuul-muuta kommenttia olen kuul-muuta kommenttia olen kuul-lut Pykälä ry:n taloudenhoita-lut Pykälä ry:n taloudenhoita-lut Pykälä ry:n taloudenhoita-lut Pykälä ry:n taloudenhoita-lut Pykälä ry:n taloudenhoita-jana kuluvan vuoden aikana.jana kuluvan vuoden aikana.jana kuluvan vuoden aikana.jana kuluvan vuoden aikana.jana kuluvan vuoden aikana.Kommentit on heitetty huu-Kommentit on heitetty huu-Kommentit on heitetty huu-Kommentit on heitetty huu-Kommentit on heitetty huu-morilla, mutta ilmaisevat jä-morilla, mutta ilmaisevat jä-morilla, mutta ilmaisevat jä-morilla, mutta ilmaisevat jä-morilla, mutta ilmaisevat jä-senistön mielikuvaa Pykälänsenistön mielikuvaa Pykälänsenistön mielikuvaa Pykälänsenistön mielikuvaa Pykälänsenistön mielikuvaa Pykäläntaloudellisesta tilasta.taloudellisesta tilasta.taloudellisesta tilasta.taloudellisesta tilasta.taloudellisesta tilasta.

On totta, että järjestömmeon vakavarainen ja muihinainejärjestöihin verrattuna erit-täin suurikokoinen. Yhdistyk-sen vuotuiset kulut ovat tasai-sesti nousseet vuosi vuodelta jaovat tätä nykyä hieman yli500.000 markkaa. Summa onvaltava, mutta niin on toimin-tamme laajuuskin. T oimintam-me rahoitetaan jäsenmaksuilla,avustuksilla, sijoituksien tuo-toilla sekä valmennuskursseis-ta saatavilla tuloilla. V iimeksimainittu onkin yhdistyksem-me elinehto ja toimintammeedellytys.

Niin kauan kuin kursseistasaatavat tulot pysyvät ennal-laan eikä vuoden 1999 vesi-vahingon kaltaisia kalliita yllä-tyksiä tule, ongelmia ei synny.Yhdistyksemme tulevaisuu-teen suur esti vaikuttava seikkaon myös kuluvan vuoden lo-pussa päättyvä kurssitoimin-taa koskeva verohu ojennus,johon yhdistys luonnollisestipyrkii saamaan jatkoa. Meidänon kuitenkin pakko varautuapahimpaan ja käyttäytyä senmukaisesti päättäessämme

Simona taatelia- katsaus Pykälän talouteen

Mikko OikarinenTaloudenhoitaja

vuotuisista kuluista. Kulujenvuosittainen kasvu on saatavapysähtymään, ennen kuin sejoudutaan tekemään pakonedessä toimintaa supistaen.

Tähänastiset kulut ovat py-syneet talousarvion raameissa,lukuun ottamatta muutamiaylityksiä. Turhimpana, suurim-pana ja ehkä silmiinpistävim-pänä ylityksenä on ker hohuo-neiston stereolaitteiston asian-tuntemattomasta käytöstä ai-heutuneet tuhansien markko-jen ylimääräiset kulut. T ulevai-suutta ajatellen laitteistoa uu-distettiin siten, ettei vastaavaapääse enää tapahtumaan ja si-joitus maksaakin itsensä takai-sin säästyneinä korjauskului-na. Näyttääkin siltä, että tulem-me alittamaan kuluvan vuo-den talousarvion, mikä on hy-vä lähtökohta katkaista kulu-jen jatkuva nousu ja näin tur-vata yhdistyksen toiminta sa-man laajuisena tulevinakinvuosina.

Suurin yksittäinen meno-erä tulee tälle vuodelle ole-maan Pykälän kirjastoon teh-tävät hankinnat. T enttikirjalli-suus vaihtuu nopeaan tahtiinja opiskelijakirjaston resurssitovat rajalliset. T alousarviossakirjahankintoihin on varattu30.000 markkaa. Kirjastoa on-kin jo täydennetty aimo kasallatenttikirjallisuutta mutta lisääon vielä tulossa. Mahdollisuut-ta rahoittaa kirjahankinnatsponsorituloilla tutkitaan.

Olen taloudenhoitajana to-teuttanutkin linjaa, missä kulu-ja pyritään kattamaan mahdol-lisimman suur essa määrin

sponsorituotoilla sekä talkoo-työllä. Tähän mennessä olem-me onnistuneet tässä tavoit-teessa mielestäni hyvin. Suure thankintamme - puhujanpönttökursseja varten ja uusi dj-kop-pi - on rahoitettu suur elta osinsponsorituloilla. T alkootyöstätaas voisi mainita ehkä par-haimpana esimerkkinä kauniitU AV:n j a YVK:n emäntämme,jotka laativat kohtuullisellabudjetilla aikaa ja vaivaa sääs-tämättä herkkuaterioita jälki-ruokineen. Suur etkaan säästöteivät auta yhdistystä jos jäse-nistö ei ole aktiivisesti toimin-nassa mukana.

Juuri tämänkaltaista aktii-visuutta yhdistyksemme tar-vitsee - nyt ja tulevaisuudessa.Siksi lausunkin tässä suurenkiitokseni kaikille toiminnassamukana olleille jäsenillemme.Yhdistyksessämme on ilo työs-kennellä kun ympärillä on toi-minnasta aidosti nauttivia jamotivoituneita henkilöitä. Il-man teitä moni asia olisi jäänyttoteutumatta. Kiitos.

14IVIV MM

Pykäläsyksy on mielenkiintoinen ajanmääre .Tämän lehden ilmestyessä pykäläsyksy on jopuolenvälinsä tienoilla, vaikka punssikahveistaon kulunut aikaa vasta suunnilleen kaksi viik-koa. Siis tavallista aikaa. Sitä aikaa, joka kuluusuurimman osan vuodesta. Pykäläsyksynä eikulu nimittäin tavallinen aika. Pykäläsyksyaikakuluu selvästi nopeammin kuin tavallinen aika.

Tähän on myös selvä syy. Pykäläsyksy on yk-sinkertaisesti niin hauska ajanjakso, ettei senkulumista huomaa. T apahtuma ja juhla toisen-sa perään rullaa ohi. Uusia kaverisuhteita sol-mitaan lukuisia. Hauskoja muistoja kertyy kasa-päin niin phuxeille kuin vanhemmillekin opis-kelijoille, jotka osallistuvat rientoihin. Ennenkuin kukaan huomaakaan, on pikkujoulujenaika ja pykäläsyksy on ohi. Keväällä ovat vuo-rossa tietysti Pykäläviikko vuosijuhlineen ja mo-net muut meiningit, mutta pykäläsyksyllä tahtion niin tiivis, että ajan kuluminen vain yksin-kertaisesti nopeutuu huomattavasti.

Monelle se ensimmäinen jää ainoaksi täysi-painoiseksi pykäläsyksyksi. Jotkut viettävät niitäuseampia. Itselläni on tällä hetkellä menossaviides ja viimeinen täysipainoinen pykäläsyksy,mutta mieli ei ainakaan vielä ole haikea. Jokatapauksessa aika on jälleen kulunut uskomat-toman nopeasti.

Tämä viimeinen pykäläsyksyni jää minulleparhaiten mieleen siitä, kuinka suuri ilo on ol-lut seurata phuxien osallistumista. V oin täysinrehellisesti sanoa, että tähän mennessä näkemis-täni phuxikatraista nykyinen on yleisesti ottaenollut kaikkein suurimmalla joukolla ja innollamenossa mukana. Eikä tämä ole mitään halli-tuksen puheenjohtajan viranpuolestahehku-tusta, vaan selkeä tämän pykäläsyksyn kulues-sa muodostunut mielipiteeni. V aliokunta-kokouksissa, juhlissa ja muissa tapahtumissa onnäkynyt todella paljon innokkaita naamoja jayhdistystä sekä opiskelua koskevia kysymyksiäon esitetty suurella kiinnostuksella.

Erityisen iloinen olen siitä ryntäyksestä, jokatänä pykäläsyksynä on kohdistunut speksiinsekä äsken mainitun innostuneen phuxikatraanettä vanhempien opiskelijoiden taholta. Kaikis-sa kolmessa Pykälän speksissä mukana olleenmieltä lämmittää huomata, että perinne jatkuumyös uusien, tuor eiden voimien siivittämänä.

Pykäläsyksyisiä ajatuksia

En voi sanoa, etteikö tämänkin raakin veri ve-täisi edelleen lavalle, mutta toisaalta odotan in-nolla ensimmäistä Pykälän speksiä, jonka näenkatsomosta käsin.

Pykäläsyksyyn kuuluu olennaisena osanamyös seuraavan vuoden henkilövalintojen te-keminen. Yhdistyksen syyskokouksen asialistal-la on jälleen muun muassa vuoden 2001 hallitus-virkailijoiden valinta. Kokous pidetään marras-kuun puolenvälin tienoilla. V aalipaneeli järjes-tettäneen kuluvan kuun viimeisellä viikolla. Ta r-kemmista ajoista ja paikoista ilmoitetaan myö-hemmin. T oivon, että mahdollisimman monituntee kiinnostusta rakkaan yhdistyksemmeasioiden hoitoa kohtaan ja saapuu vaalipaneeliinmuun jäsenistön tentattavaksi.

Kaiken kaikkiaan tunnelma yhdistyksessäon tänä pykäläsyksynä ollut erinomainen. To i-vottavasti se jatkuu edelleen samanlaisena; iloi-sena, aktiivisena, aikaansaavana. Odotan innol-la, mitä pykäläsyksyn jälkipuolisko tuo tulles-saan.

BONUS PATER FAMILIAS

15 MMIVIV

Kerää omasi pois ja noudaKerää omasi pois ja noudaKerää omasi pois ja noudaKerää omasi pois ja noudaKerää omasi pois ja noudakesätöistäsi ovareita. Vkesätöistäsi ovareita. Vkesätöistäsi ovareita. Vkesätöistäsi ovareita. Vkesätöistäsi ovareita. V oitoitoitoitoitmyös päästä tsekkaamaanmyös päästä tsekkaamaanmyös päästä tsekkaamaanmyös päästä tsekkaamaanmyös päästä tsekkaamaanmillaista on tuomarin arki jamillaista on tuomarin arki jamillaista on tuomarin arki jamillaista on tuomarin arki jamillaista on tuomarin arki jakuinka loistoristeilijän rahoi-kuinka loistoristeilijän rahoi-kuinka loistoristeilijän rahoi-kuinka loistoristeilijän rahoi-kuinka loistoristeilijän rahoi-tuskiemurat hoidetaan.tuskiemurat hoidetaan.tuskiemurat hoidetaan.tuskiemurat hoidetaan.tuskiemurat hoidetaan.

Taloushuolien vaivaamastaoikiksesta kuuluu myös hyviäuutisia. Dekaani Olli Mäen-Olli Mäen-Olli Mäen-Olli Mäen-Olli Mäen-päänpäänpäänpäänpään, varadekaani Dan Frän-Dan Frän-Dan Frän-Dan Frän-Dan Frän-dendendendenden, tiedekuntasihteeri TTTTTarjaarjaarjaarjaarjaPellisenPellisenPellisenPellisenPellisen ja opintosihteeri SirSirSirSirSir -----pa Kajaninpa Kajaninpa Kajaninpa Kajaninpa Kajanin aloitteesta tiede-kunnassa valmisteltiin suunni-telma työharjoittelun liittämi-seksi osaksi OTK-tutkintoa.Projekti toteutettiin yhteistyös-sä yliopiston rekrytointi-palvelujen kanssa. Itse toiminprojektissa projektisihteerinä.Tiedekuntaneuvosto päättityöharjoittelun sisällyttämises-tä tutkintoon 25.5.2000.

Työharjoittelu on vapaa-valintaisiin täydentäviin opin-toihin kuuluva, enintään 3 ov:nmittainen opintojakso. Opinto-jakson voi suorittaa opetusmi-nisteriön rahoittamassa yli-opisto-opiskelijoiden harjoit-telupaikassa, itse hankitussatyöpaikassa tai tiedekunnanjärjestämässä 4 viikon mittai-sessa palkattomassa harjoitte-lussa. Harjoittelupaikan on lii-tyttävä OTK-tutkinnon alaan.Ovareita työharjoi ttelusta saayhden kuukautta kohden.Myös osa-aikatyö voidaan hy-väksyä työharjoitteluksi.

Siirtymäkautena ovarit iisistiSiirtymäkautena ovarit iisistiSiirtymäkautena ovarit iisistiSiirtymäkautena ovarit iisistiSiirtymäkautena ovarit iisisti

Työharjoittelun hyväksy-mistä tutkinnon osaksi haetaan

opintotoimikunnalta. Käytän-nössä hyväksymistä koskevatiedote ja lukuisat lomakkeetnoudetaan tiedekunnan opin-toneuvojalta. Siirtymäkauden(1.1. - 1.9.2000) aikana suoritet-tua työharjoittelua koskevatyksinkertaiset ohjeet. Kesä-töistä voi hakea ovarit pois toi-mittamalla opintotoimistoon 3-5 sivun mittaisen vapaamuo-toisen selvityksen työnantajantoimenkuvasta ja omista tehtä-vistä. Selvitykseen voi taiteillamyös näkemyksiään työhönliittyvistä oikeustieteellisistäkysymyksistä. Lisäksi selvityk-seen tulee liittää työnantajantodistus harjoittelijan tehtävis-tä. Tällaiseksi kelpaa esimer-kiksi jäljennös työtodistukses-ta. Yliopisto-opiskelijoidenharjoittelupaikoissa työsken-nelleet täyttävät opintotoimis-ton lomakkeen sekä liittävättähän vähintään 2 sivun mittai-sen selvityksen työnantajasta,oikeustieteen alasta ja siitä mitäharjoittelusta jäi käteen.

Siirtymäkauden jälkeen itsehankituille työpaikoille vaadi-taan varadekaanin ennakko-hyväksyntä, mikäli harjoitte-lusta mielii saada ovar eita. Lo-makkeita saa opintoneuvojalta.Ensi kesän yliopisto-opiskeli-joiden harjoittelupaikoissatyöskentelevät toimittavatedellä mainitun raportin lisäksityöharjoittelun työtuntilomak-keen ja työnantajan palaute-lomakkeen.

Jalka oven rakoonJalka oven rakoonJalka oven rakoonJalka oven rakoonJalka oven rakoon

Uutena innovaationa oikik-sessa on otettu käyttöön ohja-usta sisältävä työharjoittelu.Kyseessä on enintään 4 viikon

mittainen palkaton työhön tu-tustuminen jossakin yksityisentai julkisen sektorin työpaikas-sa. V alinnanvaraa työpaikois-sa riittää, sillä tiedekunta onjärjestänyt toistasataa harjoitte-lupaikkaa tälle vuodelle. T yön-antajiin kuuluu asianajotoimis-toja (esim. Hannes Snellman jaVeikko Palotie), suuryrityksiä(esim. A.Ahlström Oy ja Wärt-silä NSD OY AB) ja valtionhal-linnon työnantajia (esim. UMja KHO). Erityisen ilahduttava-na pidän tuomioistuinten mie-lenkiintoa työharjoittelua koh-taan: esimerkiksi Helsinginkäräjäoikeus on osoittanut lä-hes filantr ooppista asennettaoikislaisten opetuksen kehittä-miseen. Harjoittelijan on luvat-tu toimivan tuomarin avusta-jana juttujen valmistelussa jaistunnoissa.

Kannattaa muistaa, ettäpalkaton harjoittelija ei suin-kaan ole työpaikassa suoritta-massa rutiinitehtäviä, kutentuuraamassa puhelinvaih-detta. Harjoittelijalla on oikeussaada työpaikassa ohjausta ju-ristin tehtäviin. Harjoittelu-paikkojen tason valvomiseksiharjoittelija täyttää listaa suo-rittamistaan tehtävistä.

Harjoittelupaikoista saasyksyn aikana tietoa tiedekun-nan ilmoitustaululta ja myö-hemmin myös webbisivuilta.Harjoitteluasiat hoidetaan tie-dekuntaan palkattavan r ekry-yhdyshenkilön kanssa. Työn-antajat ovat jo kyselleet harjoit-telijoiden perään, joten jos kur-kistus diplomaatin tai hot-shotbisnesjuristin asennemaail-maan kiinnostaa, kannattaa ti-laisuus käyttää hyödyksi.

Duunista saa nyt ovareita

Samuli Seppänen

16IVIV MM

EXPERTO CREDITE

Täh? Nokupitikeksii jokuTäh? Nokupitikeksii jokuTäh? Nokupitikeksii jokuTäh? Nokupitikeksii jokuTäh? Nokupitikeksii jokuotsikko. Okei, en käytä noinotsikko. Okei, en käytä noinotsikko. Okei, en käytä noinotsikko. Okei, en käytä noinotsikko. Okei, en käytä noinhienoja sanoja enää leipä-hienoja sanoja enää leipä-hienoja sanoja enää leipä-hienoja sanoja enää leipä-hienoja sanoja enää leipä-tekstissä. Kerron tulossa ole-tekstissä. Kerron tulossa ole-tekstissä. Kerron tulossa ole-tekstissä. Kerron tulossa ole-tekstissä. Kerron tulossa ole-vista yliopiston hallinto-vista yliopiston hallinto-vista yliopiston hallinto-vista yliopiston hallinto-vista yliopiston hallinto-vaaleista ja valotan perusasi-vaaleista ja valotan perusasi-vaaleista ja valotan perusasi-vaaleista ja valotan perusasi-vaaleista ja valotan perusasi-oita vapaapaikkojen hakemi-oita vapaapaikkojen hakemi-oita vapaapaikkojen hakemi-oita vapaapaikkojen hakemi-oita vapaapaikkojen hakemi-sesta Lakimiesliiton koulu-sesta Lakimiesliiton koulu-sesta Lakimiesliiton koulu-sesta Lakimiesliiton koulu-sesta Lakimiesliiton koulu-tuksen kursseille.tuksen kursseille.tuksen kursseille.tuksen kursseille.tuksen kursseille.

Hallintovaalit – mistä on kyseHallintovaalit – mistä on kyseHallintovaalit – mistä on kyseHallintovaalit – mistä on kyseHallintovaalit – mistä on kyse

Joulukuun 8. päivänä jär-jestetään Helsingin yliopistonhallintovaalit. Yliopiston moni-jäsenisiin hallintoelimiin (kon-sistori, tiedekuntaneuvostot,laitosten johtoryhmät) valitaanuudet jäsenet vuosiksi 2001-2003. Kolmikantamallin mu-kaisesti 1) pr ofessorit 2) muutopettajat, tutkijat ja muu hen-kilöstö ja 3) opiskelijat valitse-vat keskuudestaan edustajan-sa monijäsenisiin hallintoeli-miin. Konsistorin opiskelijajä-senet valitsee HYY:n edustajis-to. Kunkin tiedekunnan opis-kelijat valitsevat suoraan tiede-kuntaneuvoston ja laitosjoh-toryhmien opiskelijajäsenet.

Oikeustieteellisen tiede-kuntaneuvostoon valitaan vii-si opiskelijajäsentä ja henkilö-kohtaista varajäsentä. Laitos-ten johtoryhmiin valitaan kol-me opiskelijajäsentä ja henki-lökohtaista varajäsentä. Paik-kojen jakautumista aine-järjestöjen sääntelee herras-miessopimus. Pykälistejä ontiedekuntaneuvostossa 4+3 jalaitosjohtoryhmissä 2+2. Co-dexar eita on 1+1 sekä tiede-

kuntaneuvostossa että laitos-johtoryhmissä. Justuksella onyksi tiedekuntaneuvoston va-rajäsenen paikka. V aalioikeu-tettuja ovat kaikki tiedekunnan1.10. mennessä läsnäoleviksiilmoittautuneet opiskelijat. Eh-dokasasettelu päättyy 8.11 .

Miksi lähtisin hallinnonMiksi lähtisin hallinnonMiksi lähtisin hallinnonMiksi lähtisin hallinnonMiksi lähtisin hallinnonopiskelijaedustajaksi?opiskelijaedustajaksi?opiskelijaedustajaksi?opiskelijaedustajaksi?opiskelijaedustajaksi?

Hallinnon opiskelijaedus-tajalla kuuluisi olla seuraaviaominaisuuksia: valmiutta si-toutua opiskelijoiden etujenajamiseen, velvollisuudentun-toa, kärsivällisyyttä, uskallus-ta avata oma suu oikeassa pai-kassa ja riittävästi selkärankaaolla mielistelemättä professoriatai muuta Isoa Herraa, vaikkahän sattuisi olemaan omangradun ohjaaja. Entä saama-puoli? T utustut tiedekunnanopettajien ajatuksenjuoksuun.Pääset katsomaan tiedekun-nan ja laitosten toimintaa erivinkkelistä, “kurkistamaankulissien taakse”. Kokoustenesityslistoihin per ehtyessäsiopit er ottamaan tärkeän yh-dentekevästä (ei mikään huo-no kyky tentteihin valmistau-tuessakaan!). Ja ennen kaikkea:pääset myötävaikuttamaan sii-hen, että tiedekuntamme asiatetenevät oikeaan suuntaan.

Hallintoelinten toiminnas-ta ei vielä opiskelijaedustajaksilähtiessä tarvitse tietää mitään.Halu ja kyky ottaa selvää riit-tävät. Y pöyksin ei hallinnossamyöskään tarvitse sissittää, sil-lä kyse on pitkälti ryhmätyöstä.Kannat opiskelijoita kiinnosta-viin asioihin valmistellaan yh-dessä muiden opiskelijaedus-

tajien kanssa ja opintovalio-kunnan vankalla tuella.

Jos kiinnostuksesi heräsi,ota yhteyttä! ( ville.sandstr o m@helsinki.fi, p. 050 - 54 71 286).Lokakuun 31. päivänä on tar-koitus pitää hallintovaali-infoPykälässä klo 18.00 alkaen, jo-ten sinnekin kannattaa tullakuulemaan asiasta lisää. T ark-kaile spostiasi ja Bulletiinia!

VVVVVapaapaikkoja Lakimies-apaapaikkoja Lakimies-apaapaikkoja Lakimies-apaapaikkoja Lakimies-apaapaikkoja Lakimies-liiton koulutuksen kursseilleliiton koulutuksen kursseilleliiton koulutuksen kursseilleliiton koulutuksen kursseilleliiton koulutuksen kursseille

Suomen Lakimiesliitto jär-jestää lakimiehille tarkoitettuatäydennyskoulutusta lyhyidenkurssien muodossa. Tiedekun-nan opetukseen verrattunakurssit ovat aiheeltaan raja-tumpia ja käytännönläheisem-piä. Oikeustieteen opiskelijatsaavat yhden vapaapaikan kul-lekin kurssille. Kurssit jaetaankevään ja syksyn alussa Laki-miesliiton opiskelijavaliokun-nassa Pykälän, Codexin, Jus-tuksen, Lexin ja Artiklan kes-ken jäsenmäärien suhteessa.Pykälän osuus kaikista vapaa-paikoista on lähes puolet.

Ekstrakurrikulaarisiaopiskelija-aktiviteetteja

Ville SandströmOpintovastaava

17 MMIVIV

Vapaapaikkojen ideana ontukea tutkielman tekemistä japarantaa työelämässä tarvitta-via valmiuksia. Kursseista on-kin eniten hyötyä opinnois-saan jo jonkin verran edenneil-le opiskelijoille. V apaapaikkaavoi kuitenkin hakea (ja saada)kuka tahansa Pykälän jäsenopintojen vaiheesta riippumat-ta. Lähtökohtana on, että va-paapaikkalaisena voi kurssilleosallistua kerran opiskelujenaikana. T oistakin vapaapaik-

kaa voi toki hakea, mutta va-paapaikkaa käyttämättömäthakijat ajavat tällöin valinnas-sa automaattisesti ohi.

Vapaapaikat Pykälä ry:n jä-senille myöntää yhdistyksenhallitus vuoden alussa vahvis-tamiensa kriteerien nojalla.Ensisijaisina valintakriteereinäon tänä vuonna otettu huomi-oon opintojen vaihe, kurssinaiheen liittyminen projektin/tutkielman aihepiiriin ja kurs-

sin aiheen liittyminen työhöntai aikaisempaan työkokemuk-seen. T oissijaisina kriteer einärajatapauksissa toimivat lisäk-si hakijan pykäläaktiivisuus jakaatoluokka “muu erityinensyy”. Lehden ilmestyessä syk-syn vapaapaikat on jo jaettu,mutta pankaa tieto vapaapaik-kamahdollisuudesta korvain-ne taa. Ensi keväänä vapaa-paikkoja on taas jaossa – ehkäjuuri siitä aiheesta, josta vään-nät graduasi!

inter vivosInter Vivos hakee päätoimittajaa ja taittajaa vuodelle 2001

Päätoimittaja

Arvostamme - Vahvaa kirjallista ilmaisua- Aktiivisuutta ja ideointikykyä- Sosiaalisia taitoja- Kokemusta vastaavista tehtävistä

Taittaja

Arvostamme - Visuaalista näkemystä- Kokemusta vastaavista tehtävistä- Halua oppia hyödyntämään internetin tarjoamia mahdollisuuksia

Taittajan tehtävästä maksetaan kohtuullinen korvaus.

Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset tulee osoittaa Pykälä ry:n hallitukselle jatoimittaa Pykälän toimistolle (Mannerheimintie 3 b, 00100 HELSINKI) 31.12.2000mennessä. Kuoreen merkintä �Päätoimittaja� tai �Taittaja�.

Lisätietoja tehtävistä antavat päätoimittaja Onni Koivu (p. 050 565 9388) ja taittajaOlli J. Kärkkäinen (p. 050 567 9200).

18IVIV MM

European Law Students’European Law Students’European Law Students’European Law Students’European Law Students’ sssssAssociation eli tuttavallisem-Association eli tuttavallisem-Association eli tuttavallisem-Association eli tuttavallisem-Association eli tuttavallisem-min ELSA järjesti keskiviik-min ELSA järjesti keskiviik-min ELSA järjesti keskiviik-min ELSA järjesti keskiviik-min ELSA järjesti keskiviik-kona 20.9.2000 excursion Hel-kona 20.9.2000 excursion Hel-kona 20.9.2000 excursion Hel-kona 20.9.2000 excursion Hel-kona 20.9.2000 excursion Hel-singin käräjäoikeuteen. Tsingin käräjäoikeuteen. Tsingin käräjäoikeuteen. Tsingin käräjäoikeuteen. Tsingin käräjäoikeuteen. T uo-uo-uo-uo-uo-mioistuintyöskentelyyn kävimioistuintyöskentelyyn kävimioistuintyöskentelyyn kävimioistuintyöskentelyyn kävimioistuintyöskentelyyn kävitutustumassa parikymmentätutustumassa parikymmentätutustumassa parikymmentätutustumassa parikymmentätutustumassa parikymmentäelsalaista, joista melkeinelsalaista, joista melkeinelsalaista, joista melkeinelsalaista, joista melkeinelsalaista, joista melkeinkaikki olivat opintonsa juurikaikki olivat opintonsa juurikaikki olivat opintonsa juurikaikki olivat opintonsa juurikaikki olivat opintonsa juurialoittaneita fukseja. Käräjä-aloittaneita fukseja. Käräjä-aloittaneita fukseja. Käräjä-aloittaneita fukseja. Käräjä-aloittaneita fukseja. Käräjä-oikeustalo oli useimmilleoikeustalo oli useimmilleoikeustalo oli useimmilleoikeustalo oli useimmilleoikeustalo oli useimmilleuusi tuttavuus, ja ensimmäi-uusi tuttavuus, ja ensimmäi-uusi tuttavuus, ja ensimmäi-uusi tuttavuus, ja ensimmäi-uusi tuttavuus, ja ensimmäi-nen koettelemus olikin turva-nen koettelemus olikin turva-nen koettelemus olikin turva-nen koettelemus olikin turva-nen koettelemus olikin turva-tarkastuksen läpäiseminen,tarkastuksen läpäiseminen,tarkastuksen läpäiseminen,tarkastuksen läpäiseminen,tarkastuksen läpäiseminen,josta mukana olleet lopultajosta mukana olleet lopultajosta mukana olleet lopultajosta mukana olleet lopultajosta mukana olleet lopultakunniallisesti selvisivätkin.kunniallisesti selvisivätkin.kunniallisesti selvisivätkin.kunniallisesti selvisivätkin.kunniallisesti selvisivätkin.

Ryhmämme oli sijoitettu lu-kumäärästämme johtuen erää-seen oikeustalon suurimmistasaleista, jossa juuri kyseisenäpäivänä istuttiin rikospr oses-seja 1+3 kokoonpanossa. Kaik-ki päivän tapaukset olivathelppoja ja nopeita pikkuri-koksia. Saliin päästyämmemeille järjestettiin asiantuntevaopastus käräjäoikeuden työs-kentelymenetelmistä, rikos-prosessista sinänsä ja myös itseoikeustalosta, saimme lisäksimukaamme kotiin tuhdin tie-topaketin esitteitä Suomen oi-keusjärjestelmästä.

TTTTTuomioistuin työssäänuomioistuin työssäänuomioistuin työssäänuomioistuin työssäänuomioistuin työssään

Käräjätuomari Jarmo Kil-Jarmo Kil-Jarmo Kil-Jarmo Kil-Jarmo Kil-peläpeläpeläpeläpelä ja kolme lautamiestä toi-vottivat meidät tervetulleiksiseuraamaan työskentelyään.Päivän ensimmäinen tapausoli poliisin noutama muuta-man tuhannen markan arvoi-siin varkauksiin syyllistynytmies, joka lopulta sai sakko-tuomion. Seuraavaksi syyttäjä

vaati rangaistusta humalassaisänsä autoa ajaneelle alaikäi-selle nuor ukaiselle, jolle tuomi-oistuin langetti sakkotuomionja ajokieltoa. Kolmantenaratkaisunaan tuomarit saivatpohtia pikkumurr oista ja hotel-lihuoneen turmelemisesta syy-tettyä miestä,joka saapui sa-liin seuranaanasianajaja AarAarAarAarAar -----no Arvelano Arvelano Arvelano Arvelano Arvela. Hä-nen läsnä-oloonsa paljas-tui selitykseksise, että Arvelanasiakas odottijuuri toiseltatuomioistui-melta kanslia-tuomiota aikai-semmin teke-mästään aseel-lisesta ryöstös-tä. Tällä kerral-la mies sai eh-dollista vanke-utta, sakkotuo-mion ja vahin-got korvatta-vakseen. Näim-me salissa myös miehen, jotasyytettiin käteisen rahanviemisestä kirjekuor essa viro -laiseen huumebisnekseen,mutta hänen kohdallaan syyt-teet hylättiin toteen näyttämät-töminä. Lisäksi paikalla kävituomionsa kuulemassa kaksisähkökitaran varastanuttanuor ukaista, jotka saivat tem-pauksestaan sakkotuomionvahingonkorvauksien siivittä-mänä.

Tuomioistuimen työskente-ly oli hyvin koordinoitua janopeaa, kukin tapauksista kes-ti vain noin puoli tuntia eikätuomioiden harkintakaan – joi-

ta onneksi saimme myös jäädäseuraamaan - kestänyt muuta-maa minuuttia pidempään.Tosin tapausten juridinen vai-keusaste ei toki ollut kovin kor-kea. Tällaisia pikkurikoksiaseuratessa mielikuva mahti-pontisesta amerikkalais-

tyylisestä oikeussalikäytän-nöstä karisi nopeasti, kyseisis-sä tapauksissa ei tarvittu edestodistajien kuulemista. T osintuomarit luonnollisesti kuun-telivat huolellisesti mitä kukinsyytetyistä kenties halusiasiassaan sanoa ennen tuomi-on harkintaa muistuttaen hei-tä vielä siitä, että heidän ei vält-tämättä tarvitse sanoa asias-saan mitään. Osa syytetyistäesiintyi asiassaan itse ilmanavustajia, osa pysyi hiljaa an-taen avustajansa, yleensä asi-anajajansa, hoitaa puhumisen.Eräs oikeudenkäyntiavus-tajista ilmoitti olevansa oikeus-tieteiden ylioppilas.

ELSA käräjillä

Jari Vihervaara

Käräjätuomari Kilpelä lukemassa laatulehteä

19 MMIVIV

Pykälät ja kielitaitoPykälät ja kielitaitoPykälät ja kielitaitoPykälät ja kielitaitoPykälät ja kielitaito

Syytettyjen r eaktiot heidänhavaittuaan paikalla olevienihmisten määrän vaihtelivatkovasti. V aikka salissa ei ryh-mämme lisäksi ollut kuin parimuuta henkilöä, täytti jo tämä-kin määrä salin eikä monituomioistuimeen haastetuistaselvästi osannut odottaa saa-vansa yleisöä. Jotkut eivät rea-goineet katsojiin mitenkään,muutamat näyttivät selvästivaivaantuneilta ja saimmepaosaksemme vihamielisenkinnäköisiä silmäyksiä. Minkään-laisia järjestyshäiriöitä,epäasiallista käyttäytymistä taiepäkunnioittavaa kielenkäyt-töä salissa ei kuitenkaan ollut.

Tuomareiden kohtelias ja asial-linen toiminta piti ilmapiirinhyvin neutraalina, saivatpanuorimmat syytetyt osakseenisällisiä ja kannustaviakin oh-jeita tuomar eilta jotta heitämahdollisesti uhkaava rikos-kierre saataisiin estettyä. Tuo-mioistuimen työskentely olisiis hyvin humaania ja raken-tavaa.

Lähtiessään r uokatunnilletuomarit ehtivät vaihtaa kans-samme muutaman sanan. Oi-keuden puheenjohtajana toi-minut käräjätuomari JarmoKilpelä painotti erityisesti kie-litaidon merkitystä nykypäi-vän lakimiesten toiminnassa.Yliopistohan tarjoaa hyvät re -

surssit lakipykälien opiske-luun, mutta käytännön työelä-mässä tarvittavan kielitaidon,erityisesti tuomioistuin-työskentelyssä tarvittavanruotsinkielen, jokainen joutuukuitenkin hankkimaan itse.Lakipykälät osaa jokainen ju-risti, työelämässä lisäarvoatuottaa nimenomaan sosiaalis-ten ja kielitaidollisten asioidenhyvä hallinta.

Haluan näin ainejärjestöm-me lehden kautta kiittää kaik-kia tuomioistuimessa tapaa-miamme henkilöitä mielen-kiintoisesta päivästä ja mah-dollisuudesta tutustua suoma-laisen oikeusjärjestelmän toi-mintaan.

Ei kahvinkeittoa vaan juridiikkaa!Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy on yksi Suomen johtavistaliikejuridiikkaan keskittyneistä asianajotoimistoista. Päätoimialojamme ovatyritysjärjestelyt, pääomasijoitus ja immateriaalioikeudet sekä informaatio-teknologiaan liittyvä juridiikka. Viime vuosina toimistomme on kasvanut erittäinnopeasti.

Haemme jatkuvasti palvelukseemme lahjakkaita

Oikeustieteen ylioppilaita

toimimaan lakimiestemme apuna erilaisissa oikeudellisissa selvitystehtävissä.Tarjoamme kilpailukykyiset edut, haastavan ja mielenkiintoisen toimenkuvansekä rennon ja vauhdikkaan työympäristön Helsingin ydinkeskustassa. Tehtäväon oiva näköalapaikka asianajotoimintaan. Monet aikaisemmista harjoitteli-joista ovat nyt toimistomme lakimiehiä tai muuten sijoittuneet erittäin hyvintyöelämään.

Lähetä hakemuksesi postitse alla olevaan osoitteeseen. Kuoressa tulee ollamerkintä �Harjoittelija�.

ASIANAJOTOIMISTO BORENIUS & KEMPPINEN OYYrjönkatu 13 A, 00120 Helsinkipuh. (09) 615 333, fax (09) 6153 3499info@borenius.fi, www.borenius.fi

ILMOITUS ILMOITUS

20IVIV MM

Kunnallispolitiikka on arKunnallispolitiikka on arKunnallispolitiikka on arKunnallispolitiikka on arKunnallispolitiikka on ar -----kista. Esityslistat alkavatkista. Esityslistat alkavatkista. Esityslistat alkavatkista. Esityslistat alkavatkista. Esityslistat alkavatpuistonpenkeistä ja päättyvätpuistonpenkeistä ja päättyvätpuistonpenkeistä ja päättyvätpuistonpenkeistä ja päättyvätpuistonpenkeistä ja päättyvätpäivähoitoon. Asiat ovat jo-päivähoitoon. Asiat ovat jo-päivähoitoon. Asiat ovat jo-päivähoitoon. Asiat ovat jo-päivähoitoon. Asiat ovat jo-kaista ihmistä lähellä, muttakaista ihmistä lähellä, muttakaista ihmistä lähellä, muttakaista ihmistä lähellä, muttakaista ihmistä lähellä, muttaehkä juuri läheisyytensä takiaehkä juuri läheisyytensä takiaehkä juuri läheisyytensä takiaehkä juuri läheisyytensä takiaehkä juuri läheisyytensä takianiin kaukana. Siinä ei ole mi-niin kaukana. Siinä ei ole mi-niin kaukana. Siinä ei ole mi-niin kaukana. Siinä ei ole mi-niin kaukana. Siinä ei ole mi-tään hohdokasta. Miljardeja-tään hohdokasta. Miljardeja-tään hohdokasta. Miljardeja-tään hohdokasta. Miljardeja-tään hohdokasta. Miljardeja-kin liikkuu vain harvaksel-kin liikkuu vain harvaksel-kin liikkuu vain harvaksel-kin liikkuu vain harvaksel-kin liikkuu vain harvaksel-taan. Eduskunnassa on sen-taan. Eduskunnassa on sen-taan. Eduskunnassa on sen-taan. Eduskunnassa on sen-taan. Eduskunnassa on sen-tään mukana kaikki TVtään mukana kaikki TVtään mukana kaikki TVtään mukana kaikki TVtään mukana kaikki TV :stä:stä:stä:stä:stätutut, mutta kuka tietäisi kau-tutut, mutta kuka tietäisi kau-tutut, mutta kuka tietäisi kau-tutut, mutta kuka tietäisi kau-tutut, mutta kuka tietäisi kau-punginvaltuuston puheen-punginvaltuuston puheen-punginvaltuuston puheen-punginvaltuuston puheen-punginvaltuuston puheen-johtajan nimeä?johtajan nimeä?johtajan nimeä?johtajan nimeä?johtajan nimeä?

Onko tämäkin mediapeliä?Onko tämäkin mediapeliä?Onko tämäkin mediapeliä?Onko tämäkin mediapeliä?Onko tämäkin mediapeliä?

Median vaikutus kunnallis-politiikan epäkiinnostavuu-dessa ei rajoitu henkilöpalvon-nan puutteeseen. Kaupungin-valtuuston päätökset ovatuseimmiten huonommin uuti-

soituja kuin eduskunnan teke-mät, vaikka niiden merkitys onomalla alueellaan vähintäänyhtä suuri. Monille jää vaiku-telma, että todellinen valta onvaltion tasolla ja kunnallinenpäätöksenteko on vain hieno-säätöä. V armuuden vuoksi ker-rottakoon tässä yhteydessä,että mm. koulut, terveyden-huolto ja kaavoitus kuuluvatlähes yksinomaan kunnille.

Myös sensaatiohakuisuusvaikuttaa uutisointiin ratkaise-vasti. Viime vaalikaudella Hel-singin kaupunginvaltuusto on

onnistunut nousemaan otsi-koihin tehokkaimmin katu-juopottelun kiellolla ja keskus-telulla katuprostituutiosta. Nä-mä teemat eivät ehkä kuiten-kaan kuulu kenenkään tär-keysjärjestyksen kymmenenkärkeen.

RRRRRyhmäkuria ja sanelupoli-yhmäkuria ja sanelupoli-yhmäkuria ja sanelupoli-yhmäkuria ja sanelupoli-yhmäkuria ja sanelupoli-tiikkaatiikkaatiikkaatiikkaatiikkaa

Median vaikutuksen lisäk-si toinen keskeinen syy ihmis-ten epäkiinnostukseen on se,etteivät he usko omalla mieli-piteellään kunnallisista asiois-ta olevan mitään merkitystä.Hassua kyllä, tämä oman mie-lipiteen merkityksettömyydentunne tuntuu vaivaavan val-tuutettujakin. Aina ei omilleajatuksille jää paljon tilaa, kunon ensin otettu huomioon kau-punginhallituksen jäsenten,vanhempien valtuutettujen jaapulaiskaupunginjohtajienmielipiteet. Onpa kiertänyt sel-laisiakin huhuja, että päätök-siin vaikutetaan puolueidenjohdon tasolta. Joissain tilan-teissa piirijärjestön sauna voiolla keskeisempi paikka pää-töksen muodostumiselle kuinvaltuustoryhmän kokoontu-mishuone.

Vaikka huhuja kiertää, us-koisin että kekkoslaisesta sane-lupolitiikasta on jo edetty vä-hän todellisen kansandemok-ratian suuntaan. Muutamatpuolueet mainostavat itseäänyksilöllisyyttä korostavina taijopa ryhmäkurittomina va-paan ajattelun kehtoina. Va l-lankäytön todellisuutta on kui-tenkin vaikea arvioida ulko-puolisena, sillä jo ryhmän pai-ne voi olla käytännön ryhmä-kuria. Sama pätee myös kään-teisesti. Julkilausuttu ryhmä-kuri voi sallia perustellut poik-

Katukaljoittelua jakabinettikähmintää- Kunnallispolitiikka ja dramatiikkaesiintyvät harvoin samassa lauseessa

Johanna Hautakorpi

21 MMIVIV

keukset, jollaisia ovat yleensäkaikki poikkeukset yhteisistäarvoista ja tavoitteista.

VVVVValtaa jaossa.. vai tuliko se joaltaa jaossa.. vai tuliko se joaltaa jaossa.. vai tuliko se joaltaa jaossa.. vai tuliko se joaltaa jaossa.. vai tuliko se jojaettua?jaettua?jaettua?jaettua?jaettua?

Kunnallispolitiikan imualaskee myös jatkuva keskuste-lu siitä, että valta on luisunutdemokraattisesti valituiltaedustajilta virkamieskunnalle.Vaikka virkamieskunnalla onpaljon valtaa, täytyy huomataettä valta päättää siitä, kenelläon valtaa on edelleenkin vaa-leilla valituilla edustajilla. Juri-dista termiä käyttääkseni val-tuustolla on kompetenssi-kompetenssi kunnalliseen pää-töksentekoon lain sallimissarajoissa. Lopullinen pallo ontässäkin suhteessa äänestäjällä.Jos virkamieskunnan valta eisaa suosiota, voi aina äänestääniitä jotka haluavat vallan ta-kaisin valtuustolle.

Oikislaisia ehdokkaita kunnallisvaaleissa 2000:

Elina CastrénElina CastrénElina CastrénElina CastrénElina Castrén, Vihreä l i i ttoPuh. 050-353 1140elina.castr en@helsinki.fi, www .vihrealiitto.fi/castren

Johanna HautakorpiJohanna HautakorpiJohanna HautakorpiJohanna HautakorpiJohanna Hautakorpi, Vihreä l i i ttoPuh. 09-827 4118johanna.hautakorpi@helsinki.fi, www .vihr ealiitto.fi/hautakorpi

Jukka IhanusJukka IhanusJukka IhanusJukka IhanusJukka Ihanus, Keskustajukka.ihanus@helsinki.fi

TTTTTerhi Kautierhi Kautierhi Kautierhi Kautierhi Kauti, KokoomusPuh. 0400-982 471t.kauti@kolumbus.fi, www .kolumbus.fi/t.kauti

Pihla KetoPihla KetoPihla KetoPihla KetoPihla Keto, KokoomusPuh. 050-344 3274pihla.keto@pihlaketo.com, www .pihlaketo.com

Anni-Kaisa MäkiAnni-Kaisa MäkiAnni-Kaisa MäkiAnni-Kaisa MäkiAnni-Kaisa Mäki, KokoomusPuh. 041-51 15513anni.maki@kolumbus.fi

Kunnallispolitiikan media-seksittömyyden ja yleisen epä-kiinnostavuuden hyvä puolion, ettei politiikkaan mukaan

lähtemisen kynnys ole niinkorkea. Asettuessaan ehdolleihminen ei joudu huomionkeskipisteeksi tai altistukohtuuttomalle kritiikille

omasta olemisestaan. Siltimahdollinen läpimeno tarjoaaaimo annoksen mahdollisuuk-sia vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Kunnallisvaaleissa 2000 aina-kin seitsemän oikislaista onlähtenyt tavoittelemaan otettaHelsingin vallankahvasta.

22IVIV MM

VVVVViimeaikoina taloudestaiimeaikoina taloudestaiimeaikoina taloudestaiimeaikoina taloudestaiimeaikoina taloudestakäytävässä keskustelussa onkäytävässä keskustelussa onkäytävässä keskustelussa onkäytävässä keskustelussa onkäytävässä keskustelussa onsorruttu ilmeisesti tietotek-sorruttu ilmeisesti tietotek-sorruttu ilmeisesti tietotek-sorruttu ilmeisesti tietotek-sorruttu ilmeisesti tietotek-niikkabuumin johdosta san-niikkabuumin johdosta san-niikkabuumin johdosta san-niikkabuumin johdosta san-niikkabuumin johdosta san-gen binääriseen ajatteluun,gen binääriseen ajatteluun,gen binääriseen ajatteluun,gen binääriseen ajatteluun,gen binääriseen ajatteluun,jota ennen kutsuttiin musta-jota ennen kutsuttiin musta-jota ennen kutsuttiin musta-jota ennen kutsuttiin musta-jota ennen kutsuttiin musta-valkoisuudeksi. Käydäänvalkoisuudeksi. Käydäänvalkoisuudeksi. Käydäänvalkoisuudeksi. Käydäänvalkoisuudeksi. Käydäänkeskustelua sitten oppinei-keskustelua sitten oppinei-keskustelua sitten oppinei-keskustelua sitten oppinei-keskustelua sitten oppinei-den välillä lehtereillä tai yli-den välillä lehtereillä tai yli-den välillä lehtereillä tai yli-den välillä lehtereillä tai yli-den välillä lehtereillä tai yli-opiston kahvilassa, niin eri-opiston kahvilassa, niin eri-opiston kahvilassa, niin eri-opiston kahvilassa, niin eri-opiston kahvilassa, niin eri-mielisyystilanteessa toinenmielisyystilanteessa toinenmielisyystilanteessa toinenmielisyystilanteessa toinenmielisyystilanteessa toinenkeskustelija leimataan kapi-keskustelija leimataan kapi-keskustelija leimataan kapi-keskustelija leimataan kapi-keskustelija leimataan kapi-talistiksi ja toinen sosialis-talistiksi ja toinen sosialis-talistiksi ja toinen sosialis-talistiksi ja toinen sosialis-talistiksi ja toinen sosialis-tiksi. Jotta asia olisi entistätiksi. Jotta asia olisi entistätiksi. Jotta asia olisi entistätiksi. Jotta asia olisi entistätiksi. Jotta asia olisi entistävaikeampi, esitän muutamiavaikeampi, esitän muutamiavaikeampi, esitän muutamiavaikeampi, esitän muutamiavaikeampi, esitän muutamiaomia havaintojani taloudesta.omia havaintojani taloudesta.omia havaintojani taloudesta.omia havaintojani taloudesta.omia havaintojani taloudesta.

Onko ihmisestä taloudelli-Onko ihmisestä taloudelli-Onko ihmisestä taloudelli-Onko ihmisestä taloudelli-Onko ihmisestä taloudelli-seen toimintaan?seen toimintaan?seen toimintaan?seen toimintaan?seen toimintaan?

Kun puhutaan markkinata-louden hienoudesta, yleensäotetaan vertailukohdaksi sosi-alismi ja osoitetaan, että eihänNeuvostoliitto tai Kiinakaansaaneet sosialismia toimimaan.Sellainen pikkujuttu kuin, ettäMarxMarxMarxMarxMarx tarkoitti alun perin sosi-alismin teollistuneen Saksantarpeisiin eikä maatalous-valtaisiin takapajuloihin sivuu-

tetaan kokonaan. Toisen maa-ilmansodan jälkeinen itäblokkioli puolestaan täysin raunioi-na, joten ainoa maa missä so-sialismi todella saattaisi toimiaon USA tai Japani. Samatenunohdetaan markkinatalou-den opit luoneen Adam Smit-Adam Smit-Adam Smit-Adam Smit-Adam Smit-hinhinhinhinhin toinen kirja, joka puoles-taan hahmottelee aika hyvinsääntelytalouden.

Eipä mene sen par emminvastapuolellakaan, sillä kapita-lismin kritiikissä unohdetaanihmisen per ustaipumus pyrkiämaksimoimaan hyvinvointin-sa, eikä tätä voi tapahtua jos jo-kainen saa tarpeidensa, taiedes kykyjensä mukaan. Jossiis muuallakin kuin scifikirjal-lisuudessa tällainen hyödyk-keiden jakelumalli olisi edesmahdollinen. Ihminen on itse-käs hyväntekijä eli muita aute-taan niin kauan kuin siitä onitselle hyötyä, tämänhän osoittihyväntekeväisyydestään tun-nettu or gaani nimeltään polit-byroo. T ietysti poikkeuksialöytyy mutta kun puhutaankokonaisista kansoista on tä-män kyynispessimistisen ih-miskuvauksen täyttäviä enem-

män, etenkin siellä minne val-ta lopulta keskittyy.

Tämä johtaa valitettavastisiihen, ettei oikeastaan mikäänjärjestelmä tunnu toimivan ih-misten kanssa. John RawlsinJohn RawlsinJohn RawlsinJohn RawlsinJohn Rawlsinluoman etiikan mukaan yhteis-kuntaa on arvioitava sen mu-kaan miten se kohtelee heikko-osaisinta jäsentään. Jos samaasovelletaan talouteen niin mi-nä en ainakaan näe hirveästieroa kuubalaisen kerjäläisen janewyorkilaisen pummin välil-lä. Todennäköisesti molemmatovat vieläpä latinoja. Joten täl-tä pohjalta emme siis saa ver-tailua tehtyä. T oinen merkittä-vä tekijä on kapitalismin suu-rin puolustus eli jokainen pys-tyy rikastumaan, amerikkalai-nen unelma. Ongelma tässä onse, että suur een palkkioon si-sältyy suuri riski. Tämä johtaasiihen, että jokaista katuojastanoussutta miljonääriä kohdenon tuhat sellaista jotka ovat hy-vistä olosuhteista ja niitä hyö-dyntämällä toteuttaneet “ame-rikkalaisen unelman”.

Myöskin jokaista menesty-jää kohden on satoja epäonnis-

Näkymättömän käden jäljet

Riku Neuvonen

23 MMIVIV

tujia. Kaikista ei edes ole yrit-tämään ja varsinkaan kaikistaei ole ottamaan suuriin voiton-mahdollisuuksiin liittyvääsuurta riskiä. Tästähän saimmevuosi sitten lukea lehdistä kunpörssissä omaisuutensa me-nettänyt mies päätti aseellakostaa menetyksensä ja siinäsivussa tappoi per heensä. Mi-nusta voidaan siis kysyä onkoihmisestä minkäänlaiseen ta-loudelliseen toimintaan. Liial-linen paapominen yhteiskun-nan taholta on vastoin alkeel-lisia viettejä mutta näiden viet-tien mukaan toiminenkin joh-

taa suur een kurjuuteen. Evo-luutio ei ole vielä tuottanuthomo economicus ta.

Rahan syvin olemusRahan syvin olemusRahan syvin olemusRahan syvin olemusRahan syvin olemus

Nykyinen talous pohjautuupitkälti rahaan koska raha onsovittu yhteiseksi vaihtoväli-neeksi. Rahat ovat jakaantu-neet valuutoiksi. Tämä on joh-tanut siihen, että valuutan arvopitää suhteuttaa muihin va-luuttoihin. Tätä varten on luo-tu rahamarkkinat. Rahamark-kinat taas pohjautuvat kysyn-nän ja tarjonnan lakiin. Tässäkohtaa kadotetaankin hiukka-sen logiikkaa ja päästään yh-teen talouden suurimpaankummallisuuteen. Rahan arvo

määräytyy samalla periaatteel-la kuin osakkeenkin eli kysyn-nän ja tarjonnan lisäksi mu-kaan tulee usko. Tässä tapauk-sessa usko siihen, että ostamal-la nyt tiettyä valuuttaa voi sitätulevaisuudessa myydä kal-liimmalla.

Tästä seuraa spekulaationmahdollisuus, ja esim. Meksi-kon talous r omahti, kun va-luuttakeinottelijat tarkoitusha-kuisesti r omahduttivat pesonarvon. Vahinkojen korjaami-nen vaati paljon rahaa, sitä sa-maa rahaa jota olisi tarvittu ter-

veydenhuollossa tai koulutuk-sessa. Kyseiset keinottelijat an-saitsivat muutaman miljardinja tuskin surivat meksikolais-ten kohtaloa. V aluuttamarkki-noilla on mahdollisuus vaikut-taa suoraan satojen miljoonienihmisten elämään ja kuitenkinkoko systeemin pohjana onusko, usko siihen että tietynvaluutan ostaminen on ostajal-le taloudellisesti kannattavaa.

Rahamarkkinat ovat myöstapa nykyajan vallankäyttöön.Kun suoranainen valvonta eitule kyseeseen voidaan valtioi-ta valvoa talouden avulla. Täs-sä vaiheessa mieliin tulevatyhden, muutama kahdenkin,asian liikkeet, jotka ovat osoit-

taneet mieltään viimeksi Pra-hassa. ”Ongelma” on vain sii-nä, että he ovat osittain oikeas-sa. Maailman valuuttarahastonIMF:n lainaehdot ovat pitkältijulkisia. Niiden mukaan talou-dellista apua saavien maidenon alennettava tullejaan ja kar-sittava valtion budjettia. Tu ll i-en alentaminen johtaa siihen,että maiden oma teollisuus eipääse kehittymään vaan ne jää-vät ikuisiksi raaka-aineentuot-tajiksi. V altion budjettia taasperinteisesti karsitaan tervey-denhuollosta, sosiaaliturvastaja koulutuksesta.

Tässä lienee syytä mainita,että kun Suomi rankattiin kil-pailukyvyssä maailman ykkö-seksi niin arviointiin vaikutti-vat eniten terveydenhuolto, so-siaaliturva ja koulutus. Toisaal-ta kansainvälinen luototus-mekanismi toimii hienosti kuntoisena osapuolena on teollis-tunut valtio. T akavuosikym-meninä kun valtiot joutuivatpohtimaan onko saatu lainaideologisesti värittynyttä javoiko takaisinmaksuehdoissailmetä ongelmia. Tässä suh-teessa globalisaatio ja yhteistyöovat lisänneet taloudellista tur-vallisuutta. Jälleen kerran pää-dymme mustan ja valkoisenasemasta harmaalle vyöhyk-keelle.

24IVIV MM

VVVVVilli pääomailli pääomailli pääomailli pääomailli pääoma

Pääoma tarkoittaa jotakinvarallisuusarvoa joka sijoite-taan tiettyyn kohteeseen tar-koituksena sen avulla kasvat-taa taloudellista hyvinvointia.Pääoma voi olla rahaa, henki-siä ominaisuuksia tai tavaraa.Nykyisessä keskustelussa pää-paino on rahapääomassa ja sii-nä miten sen siirtämisen estei-tä tulisi poistaa. Tämä tarkoit-taa siis sitä, että kun pääomanomistaja eli sijoittaja päättääniin hän voi siirtää suuret raha-summat pois esim. Suomesta jajättää pääomaa vaille jääneetsuomalaisyritykset selviyty-mään niin kuin par haaksi kat-sovat.

Pääoma on kuitenkin kai-kenlaisen kehittyneemmän yri-tystoiminnan edellytys. Se eiole paha kuten jotkut väittävätmuttei sitä saa päästää kahleh-timatta liikkumaan, sillä silloinpääoma toteuttaa kapitalisminperusajatusta eli tukee vahvo-ja ja tappaa heikot. Oikeastaanon typerää personoida pää-oma, sillä sen takana ovat ih-miset eikä pääomalla ole mi-tään piirteitä. Se vain on ole-massa ja muodostaa suuren

osan niistä mystisistä mark-kinavoimista, joista nykyajantarinoissa var oitellaan. Se jokatietää miten pääomaa voidaanhyödyntää ilman sen vapau-desta aiheutuvia suunnattomiariskejä saa todennäköisesti ta-loustieteen Nobelin.

Taloudessa on pääsääntöi-sesti säännölliset vaihtelut senvälillä mitä koulukuntaa kuun-nellaan. Keynesiläisestä ajatus-maailmasta siirryttiin liberalis-miin ja kohta lienee edessä taassiirtymä keynesiläisyyteen,joka todennäköisesti tulee saa-maan vaikutteita sosialismistajosta NL:n r omahtamisen jäl-keen voidaan taas puhua. Ta isiis voidaan puhua muualla

kuin taloustieteellisessä kes-kustelussa, jossa valta-ajatuk-sena on liberalismi ja nyttem-min globalisaatio. T ietotekni-nen murros ja jatkuva uskoimmateriaalisiin arvoihin eliusko tulevaisuuden ruusui-suuteen sekä muihin kuinkonkr eettiseen asioihin päät-tyy joskus. T ietotekninen kehi-tys kun per ustuu siihen, ettäuskotaan sen tuottavan tule-vaisuudessa huikeita summia.Parhaiten tämä usko tiivistyy

tittelissä ”sisällöntuottaja” elikun itse bisnes ei tuota mitäänkonkr eettista niin sisällöstätäytyy tehdä tuote. Aikaisem-min tätä sisältöä kutsuttiintekstiksi, kuviksi ja ääneksi.Nyt ne vain toteutetaan digi-taalisesti ja kohta lähetetäänkännykkään. Jossain vaihees-sa tulevaisuudenodotukset to-dennäköisesti kasvavat suu-remmiksi kuin tulokset, johannytkin Nokian kurssi r omah-taa jos se tekee odotettua alhai-semman ennätystuloksen. Tä-mä johtaa siihen, että jatkuvaakasvua etsiä talous löytää jon-kun muun tr endin. Jos aikai-sempi kierto pitää paikkansaniin seuraava tr endi on perus-teollisuudessa ja laajemmassa

kontekstissa muistetaan taas,että joskus säännöstelykin ontarpeen. Ainoa varma asia onettei mitään varmuutta ole jaevoluutio ei todellakaan olepystynyt tuottamaan homoeconomicus ta. Ihan samojataljaan pukeutuvia luola-ihmisiä me vieläkin olemmevaikka osaamme puhua opti-oista, debentuurilainoista, in-flaatiosta ja pohdiskella mitenItalian liiran arvo kehittyy.

25 MMIVIV

ITITITITIT -ala käy kuumana ja –-ala käy kuumana ja –-ala käy kuumana ja –-ala käy kuumana ja –-ala käy kuumana ja –mikäli medioihin on usko-mikäli medioihin on usko-mikäli medioihin on usko-mikäli medioihin on usko-mikäli medioihin on usko-mista – sen ansiosta myös isomista – sen ansiosta myös isomista – sen ansiosta myös isomista – sen ansiosta myös isomista – sen ansiosta myös isoosa yhteiskuntaa. Uusmedia-osa yhteiskuntaa. Uusmedia-osa yhteiskuntaa. Uusmedia-osa yhteiskuntaa. Uusmedia-osa yhteiskuntaa. Uusmedia-alan osakejonot ovat oireitaalan osakejonot ovat oireitaalan osakejonot ovat oireitaalan osakejonot ovat oireitaalan osakejonot ovat oireitaKansan Kollektiivisesta Kansan Kollektiivisesta Kansan Kollektiivisesta Kansan Kollektiivisesta Kansan Kollektiivisesta Us-Us-Us-Us-Us-kosta mikroprosessorisovel-kosta mikroprosessorisovel-kosta mikroprosessorisovel-kosta mikroprosessorisovel-kosta mikroprosessorisovel-lusten korvaamattomuuteen.lusten korvaamattomuuteen.lusten korvaamattomuuteen.lusten korvaamattomuuteen.lusten korvaamattomuuteen.Uutisissakin muistetaan Uutisissakin muistetaan Uutisissakin muistetaan Uutisissakin muistetaan Uutisissakin muistetaan päi-päi-päi-päi-päi-vittäin ja vakavalla naamallavittäin ja vakavalla naamallavittäin ja vakavalla naamallavittäin ja vakavalla naamallavittäin ja vakavalla naamallaraportoida Nasdaqista. Mistäraportoida Nasdaqista. Mistäraportoida Nasdaqista. Mistäraportoida Nasdaqista. Mistäraportoida Nasdaqista. Mistäihmeestä on kyse? ihmeestä on kyse? ihmeestä on kyse? ihmeestä on kyse? ihmeestä on kyse? VVVVVain ko-ain ko-ain ko-ain ko-ain ko-neista ja niiden käyttäjistäneista ja niiden käyttäjistäneista ja niiden käyttäjistäneista ja niiden käyttäjistäneista ja niiden käyttäjistäsekä näihin liittyvistä odo-sekä näihin liittyvistä odo-sekä näihin liittyvistä odo-sekä näihin liittyvistä odo-sekä näihin liittyvistä odo-tuksista.tuksista.tuksista.tuksista.tuksista.

Nämä IT -ratkaisut ulottu-vat toistaiseksi aika suppeallealueelle. Koneille voidaan an-taa paljon valtaa, mutta moniinasioihin eivät mobiiliratkaisutvaikuta. Kyse on siitä, että nytjuristikin saa luvan kirjoittaasopimusluonnoksen sihteerilleruutuA4:n sijasta sähköpostit-se. Menee kauan, ennen kuininternet on kulmakapakankanta-asiakkaan ja hänenkaljansa välissä. ”T ekniikanantama voima on sosiaalista, eiindividuaalista. Ihminen eipärjää autiolla saar ella parem-min vaan pikemminkin huo-nommin nykyään kuin kolme-sataa vuotta sitten.” kuteneräskin filosofi totesi.

Suorastaan liikuttava on seyksimielinen innostus, jollakaikkeen uuteen tekniikkaansilti suhtaudutaan. Yrityksilläon tapana päivittää tietojärjes-telmiä ja laitteistoja paljon en-nen kuin käyttäjät ovet edesoppineet edellisiä. Kaksi vuot-

ta vanha on kivikautista. Siltimoni tarvitsisi ”vain tekstinkä-sittelyä ja hieman taulukko-laskentaa”. Resurssit ovatuseimmiten tuhatkertaisetkäyttäjän tarpeeseen nähden.

Oma erikoisuutensa on ko-neisiin suhteutumisen kaksija-koisuus. Ensin on tapana kai-lottaa kovaan ääneen sitä, mi-ten erinomaisen suorituskyky-isiä uudet systeemit ovat. Sit-ten, kun väistämättömät ongel-mat ilmenevät, ei laitteistoltasi tten saakaan odottaa ihmei-tä. Käyttäjätukeen, salasanojenmuistelemiseen, tulostusongel-miin ja kadonneisiin tiedostoi-hin kuluu käsittämättömänpaljon yritysten resursseja.

Eihän voi olla rationaalista,että 40% työajasta menee työ-kaluksi tarkoitetun härvelintoimimattoman sielunelämänselvittämiseen? Harva ”oikea”työntekijä saisi anteeksi niinpaljoa kuin pöytämikro. Tus-kin on työnantajaa, joka hyväk-syisi, että kahtena päivänä vii-kossa kyllä saapuisin työpai-kalle, mutta istuisin eleettömä-nä ja ilman mitään selittelyjäkopissani enkä tekisi mitään.Samalla kun inhimilliset töp-päilyt saavat ankaran tuomionon ihmisillä uskomaton tole-ranssi tietokoneongelmiensuhteen.

Y2K kauhisteltiin viimevuodet, mutta nyt alkanee joolla turvallista sanoa, että mi-tään vakavaa ei tapahtunut.Miksei tullut maailmanlop-pua? Olisivatkohan ongelmatolleet enimmäkseen tyyppiä

”seuraava vakuutusmaksunneerääntyy 9.12.1900.” Tällaistaepäloogisuuttahan kone ei tie-tenkään saa ratkaistua, muttaonneksi useimman ihmisen ra-jallinenkin äly riittää sentäänmysteerin ymmärtämiseen. Sii-hen IT -maailmalla on sumeinelogiikoineenkin vielä paljonmatkaa.

Tietokone on vain kone jasiten sen tarpeellisuuden saakyseenalaistaa. V anhoista kau-punkikuvista tutut risteyspolii-sit on aikaa sitten korvattu l ii-kennevaloilla eikä sitä kehitys-tä kannattane käydä kääntä-mään. Ehdoton tekniikan hy-väksyminen merkitsisi kuiten-kin sitä, että sinfoniaorkesterinvoisi jo korvata CD-levyillä jahiotulla äänentoistolla. Ur hei-lussa konesovelluksia voisi hy-vin laajentaa autour heilusta.Eräänkin tiedelehden artikke-l issa kerr ottiin KIHUn keihäs-kokeiluista, joiden tarkoitukse-na oli ”keihästykin” avullamallintaa keihään lentoa.Hämmästys oli melkoinen,kun vajaatehollakin härvelisinkosi keihään yli 300 metriin.Sillä olisi Sydneyssä tullut kul-taa, miehissä ja naisissa.

Silmät auki, siis. Ei mikro -maailmaa tarvitse hyväksyäsellaisen kuin se tulee. Insinöö-rien on aika huomata, että ko-neita käyttävät ihmiset. Kaik-kea ei tarvita. Ja, vaikka olisimillaisia portaalisovelluksia,niin kyllä elämä(ä) on muual-la kuin monitorilla. Minä en ai-nakaan kaipaa virtuaalia todel-lisuuteeni.

Sitä teään

Wilhelm Norrman

IT

KOIRAVAHTI

26IVIV MM

PYKÄLÄ RY PALKKAA OIKEUSTIETEENYLIOPPILAITA JA VALMIITA JURISTEJA !

Pykälä ry on järjestänyt valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Laadukkaat pienryh-Pykälä ry on järjestänyt valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Laadukkaat pienryh-Pykälä ry on järjestänyt valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Laadukkaat pienryh-Pykälä ry on järjestänyt valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Laadukkaat pienryh-Pykälä ry on järjestänyt valmennuskursseja yli 40 vuoden ajan. Laadukkaat pienryh-mä-, teoria- ja vastaustekniikkakurssimme alkavat taas keväällä 2001.mä-, teoria- ja vastaustekniikkakurssimme alkavat taas keväällä 2001.mä-, teoria- ja vastaustekniikkakurssimme alkavat taas keväällä 2001.mä-, teoria- ja vastaustekniikkakurssimme alkavat taas keväällä 2001.mä-, teoria- ja vastaustekniikkakurssimme alkavat taas keväällä 2001.

________________________________________________________________________________________________

AVUSTAVA KURSSIPÄÄLLIKKÖ

Pykälä ry hakee 2-3 avustavaa kurssipäällikköä toimimaan kevään 2001 valmennuskurssiorganisaatiossa. Avustavienkurssipäälliköiden tehtävänä on osallistua valmennuskurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen vastaavankurssipäällikön rinnalla. Työ antaa mahdollisuuden kehittää omia esiintymis- ja organisointitaitoja. Tehtävä onhaasteellinen ja mielenkiintoinen, ja soveltuu hyvin myös ensimmäisen vuoden opiskelijalle.Avustavan kurssipäällikön toivotaan olevan ulospäinsuuntautunut, oma-aloitteinen ja itsenäiseen työskentelyynkykenevä.Lähetä vapaamuotoinen kirjallinen hakemuksesi viimeistään 27.10.2000 mennessä. Hakemuksessasi voit mm. kertoaerityisosaamisistasi tai mahdollisesti siitä kenen kanssa haluaisit toimia tehtävässä.

HaemmeOPETTAJIA KURSSEILLEMME

Haemme päteviä, innostavia, osa-alueensa hallitsevia, aktiivisia ja asenteeltaan positiivisia valmiita juristeja sekäoikeustieteen opiskelijoita kurssiopettajiksemme. Toivomme opettajiltamme vaikeiden asioidenkonkretisointikykyä, taitoa oleellisten asioiden esiintuomiseen sekä intoa kannustaa työntekoon. Mikäli olet

opetustyöstä kiinnostunut, toimita vapaamuotoinen kirjallinen hakemuksesi 31.12.2000 mennessä.

HaemmeHARJOITUSTEHTÄVIEN LAATIJOITA JA

KOETEHTÄVIEN TARKASTAJIA

Harjoitustehtävien avulla kurssilaiset oppivat vastaamaan oikein valintakoetyyppisiin tehtäviin.Harjoitustehtävät ovat merkittävä osa kurssimateriaalia ja kurssien kokonaisuutta. Toivomme tehtävien tekijöiltäidearikkautta laatia sekä opettavia että osaamista testaavia tehtäviä. Lisäksi työtehtäviin kuuluu laatia pisteytetytmallivastaukset, jotka auttavat ymmärtämään oikean vastauksen rakennettaKoetehtävien tarkastaminen virheettömästi ja nopeasti sekä palauttamisen yhteydessä kurssilaiselle annettavakirjallinen palaute ovat tärkeä osa onnistunutta valmennuskurssia.Haluamme antaa kurssilaisille paljon toivottua ja suureksi avuksi koettua henkilökohtaista palautetta ja ohjaustaväli- ja loppukokeiden yhteydessä. Tavoitteen saavuttamiseksi haemme koetehtävien tarkastajia, jotka kokevathaastavaksi kannustaa kurssilaisia alkuvaikeuksista aina urakan loppuun saakka.Mikäli haluat olla mukana järjestämässä onnistuneita kursseja, toimita vapaamuotoinen kirjallinen hakemuksesi

meille 31.12.2000 mennessä.

HaemmeLUENTOMUISTIINPANOJEN LAATIJOITA

Luentomuistiinpanot ovat auttaneet kurssilaisiamme jäsentämään valintakoekirjojen suurta tietomäärää japureutuvat alueen ongelmakohtiin selventäen niitä havainnollisilla kaavioilla ja taulukoilla.Toivomme luentomuistiinpanojen tekijöiltä lyhyttä ja havainnollistavaa esitystapaa. Työ on projektiluontoinen jaajoittuu alkuvuoteen valintakoekirjojen ilmestymisen yhteyteen.Tule tekemään itsesi näköiset luentomuistiinpanot, jotka auttavat kurssilaisiamme suuren urakan edessä!Toimita meille vapaamuotoinen, kirjallinen hakemuksesi lyhyen työnäytteen kera 31.12.2000 mennessä.

Hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen:Pykälä ry, Valmennuskurssit, Mannerheimintie 3 B 5.krs., 00100 Helsinki taisähköpostiosoitteeseen valmennuskurssit@pykala.fi.Lisätietoja antaa vastaava kurssipäällikkö Toni Malminen 040 540 9479.

27 MMIVIV

Morttisi kausa

OJ

On se hienoa että rakasOn se hienoa että rakasOn se hienoa että rakasOn se hienoa että rakasOn se hienoa että rakasSuomemme on hyvinvointi-Suomemme on hyvinvointi-Suomemme on hyvinvointi-Suomemme on hyvinvointi-Suomemme on hyvinvointi-valtio ja me kansalaiset saam-valtio ja me kansalaiset saam-valtio ja me kansalaiset saam-valtio ja me kansalaiset saam-valtio ja me kansalaiset saam-me maksamistamme valtavis-me maksamistamme valtavis-me maksamistamme valtavis-me maksamistamme valtavis-me maksamistamme valtavis-ta veroista vastineeksi mitäta veroista vastineeksi mitäta veroista vastineeksi mitäta veroista vastineeksi mitäta veroista vastineeksi mitämoninaisempia palveluja, joi-moninaisempia palveluja, joi-moninaisempia palveluja, joi-moninaisempia palveluja, joi-moninaisempia palveluja, joi-ta ilman emme yksinkertai-ta ilman emme yksinkertai-ta ilman emme yksinkertai-ta ilman emme yksinkertai-ta ilman emme yksinkertai-sesti tulisi toimeen. On päivä-sesti tulisi toimeen. On päivä-sesti tulisi toimeen. On päivä-sesti tulisi toimeen. On päivä-sesti tulisi toimeen. On päivä-hoitoa, sairausvakuutusta jahoitoa, sairausvakuutusta jahoitoa, sairausvakuutusta jahoitoa, sairausvakuutusta jahoitoa, sairausvakuutusta japäihdeneuvontaa, mutta en-päihdeneuvontaa, mutta en-päihdeneuvontaa, mutta en-päihdeneuvontaa, mutta en-päihdeneuvontaa, mutta en-nen kaikkea on Kotimaistennen kaikkea on Kotimaistennen kaikkea on Kotimaistennen kaikkea on Kotimaistennen kaikkea on Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksenkielten tutkimuskeskuksenkielten tutkimuskeskuksenkielten tutkimuskeskuksenkielten tutkimuskeskuksenkielitoimisto. Kuka meistäkielitoimisto. Kuka meistäkielitoimisto. Kuka meistäkielitoimisto. Kuka meistäkielitoimisto. Kuka meistävoisi ajatella elävänsä ilmanvoisi ajatella elävänsä ilmanvoisi ajatella elävänsä ilmanvoisi ajatella elävänsä ilmanvoisi ajatella elävänsä ilmankasaa virkamiehiä, joidenkasaa virkamiehiä, joidenkasaa virkamiehiä, joidenkasaa virkamiehiä, joidenkasaa virkamiehiä, joidentyönä on kertoa meille tyh-työnä on kertoa meille tyh-työnä on kertoa meille tyh-työnä on kertoa meille tyh-työnä on kertoa meille tyh-mille kansalaisille miten mei-mille kansalaisille miten mei-mille kansalaisille miten mei-mille kansalaisille miten mei-mille kansalaisille miten mei-dän tulee puhua?dän tulee puhua?dän tulee puhua?dän tulee puhua?dän tulee puhua?

Ilman Kotimaisten kieltentutkimuskeskuksen kielitoi-miston aktiivista sivistys-toimintaa eläisimme varmastivielä pimeällä keskiajalla. Onelintärkeää kielemme nostami-seksi kansainvälisten vaikuttei-den suosta, että on olemassatoimisto, joka kertoo meille,ettei suomen kielessä ole ver-biä omata , vaikka 95% suomeapuhuvista sitä käyttääkin. Kan-sa on tyhmää ja väärässä. Sel-laista sanaa ei yksinkertaisestiole olemassa.

Voisin luetella lukuisia mui-takin esimerkkejä Kotimaistenkielten tutkimuslaitoksen kie-litoimiston loistavasta työstä,joka ohjaa yksinkertaisia suo-malaisia kuin majakka laivojasumuisella mer ellä. T yydynkuitenkin nostamaan esille yh-den yliopisto-opiskelijoita lä-hinnä olevista välähdyksistä.Nimittäin latinankielisen tutor-sanan kitkemisen pois suo-men kielestä. Onhan se kauhis-tuttavan r uma ulkomaalainen

sana, ja muoto tuutori taipuupaljon notkeammin vääksystätulleiden maatalous-metsätie-teellisen opiskelijoiden kielenpäällä.

Harmi vain, että Kotimais-ten kielten tutkimuslaitoksenkielitoimiston työ on tällä sa-ralla jäänyt ikään kuin puoli-tiehen. Latinankieliset ilmaisutolisi totaalisesti eliminoitavasuomen kielestä sen puhtau-den takaamiseksi. Kielinatio-nalismihan sopii nykyiseenkansainväliseen kehitykseenkuin nyrkki silmään.

Itse voin onneksi sanoa yl-peänä olevani suomalaisestaainejärjestöstä nimeltä Pykälä.Toisin ovat asiat joillain. Jos eiKotimaisten kielten tutkimus-laitoksen kielitoimisto pianryhdy toimiin, niin minä hen-kilökohtaisesti vaadin, ettäsisarainejärjestömme Lönnro -tinkadulta ja Tur usta muutta-vat nimensä kirjoitusasun suo-malaiseen muotoon. Hienoste-lu ja ulkomaalaiset vaikutteethiiteen, Kooteksi ja Leksi !

Kyllä Artiklan ja meidänkelpaa. Ainakin siihen astikunnes r uvetaan tarkastele-maan järjestöjen jäsenlehtiä.Voi suru ja häpeä! Pitääpä ha-kea ensi vuodeksi tämän leh-den päätoimittajaksi, jotta ni-men voisi muuttaa säädylli-seen asuun, latinasta suomek-si. Ehkä artistit sitten IntteriViivosin mallia seuraten muut-taisivat oman säälittävänläpyskänsä nimeksi Tikesta.

Myös yliopiston tutkijoillaja oikeustieteellisten kirjojenkirjoittajilla yleensäkin olisipaljon opittavaa Kotimaistenkielten tutkimuslaitoksen kie-litoimiston omaksumasta oi-keellisesta linjasta. Eihän suo-messa voi hyväksyä käytettä-vän sellaista mongerr usta jotanäissä julkaisuissa joutuuusein näkemään. V aadin välit-tömästi käyttöönotettaviksi ot-sikon lisäksi ainakin seuraaviamuotoja: kulppa , autiatuuri etaltteera paarssi , ne pissi in iteemi,lissi pentenssi, ressi jutikata,nullumi kriimeni nulla poeenasi ine l eeke, t e l eeke v erenta sekäleksi spesiaal i si .

Tiedän kyllä, että ääri-konservatiiviset pr ofessorim-me eivät tähän heavyllä suos-tu. Heidän mielestään latinan-kieliset termit ovat vakiintunei-ta, yleisesti tunnettuja ja edus-tavat hienoja traditioita. Kutenjoidenkin mielestä myös sanatutor . Mitä uskomatonta po-taskaa! Itse aion ottaa lusikankauniiseen käteen ja näyttäämuille esimerkkiä tekemälläkaiken mitä voin suomen kie-len puhdistamiseksi. Tästä läh-tien PK-Ker hon tunnuslausekuuluu nulla vlaattusi siinerektumi . Kiitos ja kumarrus,Kotimaisten kielten tutkimus-laitoksen kielitoimisto!

TJEU:TJEU:TJEU:TJEU:TJEU:

http://www .domlang.fi/huolto/kielitoimisto.html

Kielitoimiston neuvonta-puhelimesta (09) 701 4991 saamaksutta kielenkäyttöohjeitamaanantaista perjantaihin klo9 - 14. Neuvontapuhelin on sul-jettuna heinäkuut (mikä tuskinaiheuttanee suurta paniikkiakansan syvissä riveissä).

VOLTTI TAITTAEN

28IVIV MM