1

INFACTOTUOTANTOTALOUDEN OPISKELIJALEHTI

4/2004

2

PäätoimittajaltaToimitus:

Emilia Mattila

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Julkaisija:TTY:n Tuotantotalouden kilta Indecs

Kustantaja:Indecsindecs@students.cc.tut.fi

Päätoimittaja:Emilia Mattila

Taitto:Emilia Mattila

Toimittajat:

Jussi Hienonen jussi.hienonen@tut.fiJarkko Järvenpää jarkko.jarvenpaa@tut.fiTommi Kinossalo tommi.kinossalo@tut.fiJukka Koivisto jukka.t.koivisto@tut.fiMikko Kuitunen mikko.kuitunen@tut.fiJohan Kurka johan.kurka@tut.fiEmilia Mattila emilia.mattila@tut.fiMarkus Mertanen markus.mertanen@tut.fiTuomas Määttä tuomas.maatta@tut.fiHeini Niemi heini.niemi@tut.fiPekka Paaskunta pekka.paaskunta@tut.fiSami Pekkola sami.pekkola@tut.fiJerno Rantanen jmr@iki.fiAntti Roiha antti.roiha@tut.fiJuhana Vaurio juhana.vaurio@tut.fi

Vierailevat tähdet:Róbert NémethSanna Hilden

Jakelu:Indecs

Painopaikka:TTY-paino, Tampere

Painomäärä:170 kpl

Kansikuvat:

Kuva ylhäällä vasemmalla: Tuta -02 käyttihaalaritiimin rahat Riikassa.Ylhäällä oikealla: Pikkujoulusaunalla oli kovahulina.Alhaalla: Case Konserni hoiteli homman kotiinjäynäkisassa.

Hou hou!

Niin se joulukin sieltä tulla jollotaa ja sen mukanamyös ihana tunne siitä että tentit ovat taastakanapäin. Tai ainakin osa niistä. Samaanhengenvetoon on myös todettava, että tämänpäätoimittajan kausi vetelee viimeisiään jatammikuussa tälle pallille nousee taas uusipäällepäsmäri. Vaikka lehden väsääminen ei ainaihan ruusuilla tanssimista ole ollutkaan, on siltiehkä pikkuisen ikävä jättää pestiä, etenkään nytkun pahimpien karikoitten ohi on oppinutluovimaan.

Tässä lehdessä yhtenä suurena teemana onmaailmanmatkailu. Ensin pääsette tutustumaanmuutamien rämäpäisten opiskelijoiden Euroopankierrokseen. Takuuvarmaa viihdettä! Seuraavaksikuulemme terveisiä maailman toiselta laidalta,Meksikosta. Kolmas matkakertomus onvisuaalisesti kaunis tarina tuta-02:n reissustaRiikaan.

Lisäksi lehdessä on kertomuksia excuilta. Tämäsyksy olikin varsin vireää yritysvierailujen suhteen.Myös TIMES:n paikalliskarsinnoista on reportaasitässä lehdessä. Lopuksi saamme tutustua jälleenyhteen laitoksen henkilökunnan jäseneen sekälukea kuulumisia Ruukin tutalaisilta.

Mukava lukupaketti on siis jälleen käsissäsi. Sekannattaa ottaa vaikkapa matkalukemiseksilähtiessäsi äidin luokse joulua viettämään. Äläkäunohda Infactoa myöskään ensi vuonna, silläuudet kujeet ja uusi päätoimittaja odottelevatvuoroaan.

Toivotan omasta puolestani rauhallista joulua jariehakasta uutta vuotta!

3

Infacto 4/2004

Caseja ratkottiin TIMES:ssa 26.10. s. 5

Tällaisilla häkkyröillä Konserni huijasi poloisia kyltereitä.s. 21

Paikallisia “herkkuja” Riikassa. s. 12

Pikkujoulusaunalla oli tunnelmaa. Indecs ja Infacton toimitustoivottavat jäsenilleen erittäin rentouttavaa joulua!

Joka Infactossa

4 Puheenjohtajan palsta16 In Fact

Kansainvälisyys

7 International Student at TUT

Tutalaiset maailmalla

8 Maailmanmatkailua - Tutalaiset GoesEurope,Tour 2004

10 Menolippu Meksikoon12 Indecsin vuosikurssi 2002 Riikassa

13.-16.11.2004

Artikkelit

5 TIMES-paikalliskarsinta Tampereella6 Excu Tamrocille18 Venture Capitalismin lyhyt oppimäärä20 Sielunvihollinen21 Case Konserni - Vuoden 2005 teekkarijäy-

nääjä

Esittelyt

23 Sanna Hildénin elämän aakkosia25 Työelämää Ruukilla tutalaisen silmin

4

Puheenjohtajan palsta

Kuinka minä pärjäsin?

Tämä on allekirjoittaneen viimeinen pj:n palsta tässäjulkaisussa. Se viestii siitä, että olen puheenjohtajantaipaleeni ehtoopuolella. Olen siinä ikävässätilanteessa, jossa pitäisi pystyä saamaan selvillekuinka vuosi on kulunut. Erityisesti olen kiinnostunutoman suoritukseni tasoon puheenjohtajana. Alla onesitetty yksinkertainen prosessikaavio, jonka kauttaasioita peilataan jatkossa.

Oman toimintansa reflektointi on yleensä hankalaa.Tapauksissa, jossa toiminnastaan saa palautettaeksplisiittisesti, voi tuloksiaan suoraan verrata omiintavoitteisiinsa. Tällöin on helpompi todeta jokopäässeensä tavoitteisiinsa tai sitten ei. Tällaisestatapauksesta esimerkkinä voisi toimia tenttitilanne.Tenttijällä on omat tavoitteensa, joiden mittarinatoimii tentin arvosana. Kun tentintarkastaja antaatuomionsa, voi tenttijä välittömästi arvioida omaasuoritustaan.

Olen kuitenkin kiinnostunut pohtimaan omaatoimintaani Indecsin puheenjohtajana, joten nyt eiole mahdollista saada selkeää eksplisiittistäpalautetta; on tyydyttävä implisiitt iseenpalautteeseen, jota sitäkään ei liiemmin oleodotettavissa. Asetelma ei näytä muutenkaan kovinhyvältä – minulla ei ollut mitään selviä tavoitteitapeejii-kaudelleni. Puhumattakaan konkreettisistamittareista, jotka kertoisivat tavoitteidensaavuttamisesta.

Johtuen mm. em. seikoista, suorituksenipuheenjohtajana perustui pääosin intuitioon.Yhtäältä se oli voimavara, etten ollut sitonutpäätöksiäni etukäteen. Toisaalta se vähensi

ennustettavuuttaja toimintaniläpinäkyvyyttä.En osaav i e l ä k ä ä nsanoa, olikok ä y t t ä m ä n imetodi hyvävai huono.A i n a k a a npalautetta enl i i e m m i ns a a n u tkummankaanv ä i t t ä m ä ntaakse. Voikotästä vetääjohtopäätöksensiitä, että jämäkämmällä tavoitteenasetannalla jamittareiden luomisella olisi saavutettavissaselkeämmin observoitava tapa johtaa kiltaa ja sitäkautta paremmin suorituksen tasoa selventävääpalautetta tulisi enemmän? Tähän en tässävaiheessa osaa ottaa kantaa, jos joku osaavastauksen antaa, toivon pikaista yhteydenottoa J

mikko

Ai niin… Tahdon samalla, kun kerran olen palstatilaasaanut, onnitella Indecsin ensi vuoden hallitusta.Toivon teille erittäin antoisaa hallitusvuotta.

5

Tiistai 26.10.2004 valkeni kosteana ja pimeänä,aivan kuten kyseisenä ajankohtana täällä Euroopankoilliskulmassa saattoi odottaakin. 28 rohkealletuotantotalouden opiskelijalle kyseinen päivä tarjosikuitenkin mahdollisuuden ottaa ensiaskel kohtistatusta yhtenä Euroopan guruimpana tuta-teekkarina!! Kyseessä oli siis päivä, jolloin ratkottiinTampereen paikalliskarsinnan nokkimisjärjestysTIMES -casenratkaisukilpailussa.

TIMES (Tournament In Management andEngineering Skills) on Euroopan tuotantotaloudenopiskelijoiden järjestön (ESTIEM) organisoimacase-kilpailu, jossa nelihenkisin ryhmin ratkotaanjärjestäjien valitsema, reaalimaailmanliiketoiminnan ongelmia heijastava case.P a i k a l l i s k a r s i n t o j akilpailussa järjestetäänsyksyn 2004 aikana lukuisiaympäri Eurooppaa, janäiden kauttavoittajaryhmät etenevätsemifinaalitapahtumaan,joita ensi keväänä onyhteensä kahdeksan.Jokaisen semifinaalinvoittajatiimi saaluonnollisesti paikan kesän2005 TIMES-finaaliinSveitsissä. Finaalintaitavimmille case-ratkojilleon ansaitun gloorian lisäksi finaalin pääsponsoriRoland Berger yleensä tarjonnut harjoittelupaikkaa.

Tampereen paikalliskarsinnan tuomaristoon olikolmen arvovaltaisen akateemisen edustajan lisäksisaatu houkuteltua yksi konsultti ja yksi managerBearing Point – konsulttiyhtiöstä, joka samalla toimikarsintamme yksinoikeutettuna pääsponsorina.Ennen tuomarien astumista parrasvaloihin olikilpailijoiden päivä kuitenkin jo täydessä vauhdissa.Porrastetusti aamukahdeksasta aloittivat ryhmätomissa tiloissaan uuvuttavan urakan Kiinancolamarkkinoiden ristiriitojen ratkaisemiseksi.Seuraavat noin neljä tuntia kuluivatkin joukkueillasiivellä, kun jokainen sekunti oli käytettävähyväkseen tuomariston hullaannuttavan ratkaisunaikaansaamiseksi. Kalvotusseja, kalvoja, sanakirjansivuja, väittelyitä, analyysejä, synteesejä, swotteja,porttereita… Verta, hikeä ja kyyneleitä!! Tässäkilpailussa lähes kaikki keinot olivat sallittuja.

Lopulta noin kello 13 olivat ensimmäiset kilpailijatulos luolistaan ja tuomaristokin oli hionut

strategiansa voittajan löytämiseksi. Seitsemän 17minuutin presentaation jälkeen olivat kaikki ryhmätsaaneet mahdollisuutensa vakuuttaa tuomaristoylivoimaisuudestaan. Nyt oli tuomariston vuoropäättää, mikä ryhmä oli esityksellään tuottanutsuurimman Customer Perceived Valuen heidännäkökulmastaan. Olisiko avain voittoonglobalisoituminen tai kenties yritysostot? Vakuuttikotuomariston analyyttinen toimialatarkastelu vaiinnovatiivinen kasvustrategia? Ehkäpä ratkaisevaniitti oli kaikista puhtain perisuomalainen rallienglanti,jota sitäkin esityksien myötä saatiin kuulla

Tiukan mutta reilun kilpailun tuloksenavoittajajoukkueeksi selvisi tiimi nimeltä Positiimi,airoissaan Lasse Niinivuori, Olli Kellokumpu, Ilari

Kujala ja Henrik Löfberg.Konsernin pojat(etumerkeiltään Mikko,Myllis, Tuukka ja Juhana)seurasivat hiuksenhienoneron perässä kakkosenaennen Members Of TheBoard:in karpaaseja(kuvassa ratkaisemassacasea).

E u r o v i i s u m a i s e nj ä n n i t t ä v ä n”tuloslähetyksen” ja BearingPointin yritysesittelyn

jälkeen oli katsojien päivä TIMES:in tiimoiltapaketissa, mutta kilpailijat ja sponsorin edustajatjatkoivat rankan urakan jälkeen ansaitulle illalliselle.Ruokailun lomassa käytiin tiukkoja keskustelujaoikeista ja vääristä ratkaisuista, ja katkerat kommentitlentelivät tiuhaan ympäri ruokasalia. Edettäessä kohtijälkiruokaa tunnelma kuitenkin rentoutui, ja lopultatunturipurojen raikkaudesta nauttiessa lensi läppä jotuttuun tuta-teekkarimalliin!! Illallinen päättyi BearingPointin edustajien mielenkiintoiseen presentaatioon,jonka aikana salissa syntyi rennon leppoisakyselytuokio konsulttibisneksen koukeroista tyyliin:”Onko teillä paljon dippainssejä töissä, vai VAANjotain KTM:iä?!”

Illallisen jälkeen oli aika kiittää oivaa sponsoriammetuomaroinnista ja illallisesta, mutta itse ilta olikuitenkin vasta nuori!! Seuraavaksi oli aika huuhtoatappion kirpeät kyyneleet kurkusta alas saunanlauteilla voittajien nauttiessa siellä olostaan. Tarinatästä eteenpäin on kuitenkin sitten jo toinen juttu..!!

Toimittaja: Antti Roiha

TIMES-paikalliskarsintaTampereella

6

Voiko teekkari enää lähemmäs autuutta päästä kuinSandvik Tamrockille ihastelemaan valtavia poraus-ja kivenmuokkauslaitteita? Tutalaisen tapauksessatyydytys löytyy ehkä tilinpäätöksen lehdiltä, muttatoki isot koneet herättävät paatuneimmassakinstrategissa kipinän villistä kone-teekkarin elämästä.

Tulevan puheenjohtajamme Juhana Vaurionluotsaamana 16-henkinen excursioryhmämme siissuuntasi 23.11. kohti Myllypuron teollisuusaluetta japerinteikästä Sandvik Tamrockin tehdasta. Kutennimestä voi päätellä, yhtiön juuret ovat tutun jaturvallisen Tampereen lisäksi Ruotsissa Sandvik-konsernissa. Toiminta aloitettiin Tampellan suojissasotien jälkeen ja nimi Tamrock otettiin käyttöön 60-luvun lopulla. Nykyisen muodon yhtiö on saanutvuoden 1997 yrityskaupan jälkeen, jolloin SandvikAb osti koko Tamrockin osakekannan. SandvikTamrock kuuluu nykyisin Sandvik Mining andConstruction –liiketoimintayksikköön ja tekeekaikenlaisia kiven käsittelyyn ja poraukseen liittyviälaitteita niin maanalaisiin kuin maanpäällisiinkinolosuhteisiin. Osittain pitkän historian ja lukuistenyritysostojen myötä Sandvik Tamrockille on kertynytlukuisia brändejä, jotka näkyvät useina tuotteina jatuoteperheinä. Kun mukaan li itetäänasiakaskohtaiset varusteet ja moduulit, erilaisiakokonaisuuksia voidaan rakentaa lukuisiatyydyttämään sekä kaivos- ettärakennusteollisuuden tarpeet. Varsinkin kaivosala onmaantieteellisesti jakautunut ympäri maailmaasijaitseviin keskittymiin ja rakennusalan ollessauniversaalia, on luonnollista, että Sandvik Tamrockpitää liiketoiminta-alueenaan koko maailmaa.

Vierailumme isännän, tuotepäällikkö IlkkaLahdelman, kerrottua pääpiirteitä yhtiön toiminnastajokaisen vieraan mielessä jo siinteli into päästänäkemään ja kokeilemaan 50 tonnin painoisiaajopelejä. Ennen tutustumista tuotantoon jakokoonpanoon edessä oli kuitenkin ruokailu.

Tuotannon kehitysinsinööri Petri Liljaranta päästettiinelementtiinsä, kun kierros kokoonpanossa alkoi.Sandvik Tamrock on ulkoistanut suurimman osantuotannostaan. Vain ainoastaan porakonetekniikanosaaminen on pidetty talossa. Kokoonpano onasiakasohjautuvaa, eikä varastoon valmistustatapahdu. Alihankkijat vastaavat moduulienriittävyydestä, jolloin toimitusvarmuus korostuu.Esimerkkinä mainittakoon, että asiakastilauksestakoneen toimitukseen menee noin nelisen viikkoa,josta kaksi viikkoa kuluu kokoonpanossa. Kutennykyaikaisen työkoneen kuuluukin, tuote on testattuja viimeistä piirtoa myöten viimeistelty asiakkaanvaatimusten mukaisesti. Ohjaamon varustetaso

antaa kevyesti vastusta normaalille perheautollemukavuudessa ja ergonomisuudessa.

Kun kokoonpano oli kaluttu, oli aika siirtyä maanalle. Sandvik Tamrockin yhteydessä on testauspaikatniin maanpäällisille kuin maanalaisillekin koneille.Koekaivos oli vaikuttava paikka, joka erehdyttävästimuistutti bommaria. Kun käytäviä jatkettiin edelleenja meteli yltyi, olikin aika tutustua kaivosalankorkeaan teknologiaan Automineen. Konsepti onyksinkertainen; kaivoksen koneita ohjataan kauko-ohjauksella turvallisesti maanpäältä, jollointyöturvallisuus paranee hirmuisesti. Idea onyksinkertainen mutta toteutus sitäkin haastavampi.Projektin laajuudesta kertoo se, että siihen onpanostettu noin kaksi vuosikymmentä. Sanat eivätriitä kertomaan miltä näytti, kun isoamaansiirtokonetta ohjataan parilla joystickilla, tai kunsamainen kone painelee ahdasta tunnelia pitkinkuorman kanssa autopilotti päällä.

Liiasta tekniikasta selvittyämme oli aika siirtyäpohtimaan ominta alaamme. Edessä olivat luennotliittyen globaalin myyntiorganisaation johtamiseenja hallintaan (divisioonajohtaja Timo Laitinen),tuotekehitykseen osana yrityksen strategiaa(divisioonajohtaja Unto Ahtola) sekä kannattavuudenhallintaan (talousjohtaja Arto Karjalainen). Skaalaoli siis laaja ja erittäin mielenkiintoinen. Esiintyjätolivat korkeatasoisia ja keskusteluakin syntyi.Päällimmäisinä mieleen jäi ydinosaamisenhyödyntäminen lähes jokaisella osa-alueella. Kaikkiesitellyt aihealueet lopulta pohjasivat SandvikinTamrockin ydinosaamiseen ja sitä kautta strategisiinlinjanvetoihin.

Lopulta jäljellä oli enää illanvietto, johon ikävä kylläSandvik Tamrockin edustajat eivät päässeetosallistumaan isäntäämme lukuun ottamatta. Saunaoli lämmin, juomat kylmiä, eikä muussakaantarjoilussa ollut moitteen sijaa. Kaiken kaikkiaanjäljelle jäi mielikuva yrityksestä, joka on innokasmenestymään, eikä siinä jahdissa suinkaan käännäselkäänsä uusille osaajille. En ihmettelisi, jos nytaloitettu hedelmällinen yhteistyö Indecsin ja SandvikTamrockin välilläjatkuisi entistäl a a j e m p a n atulevaisuudessakin.

Teksti: JukkaKoivistoKuva: TuomasMäättä

Excu Tamrockille

Thomas pääsi itse testailemaan tuotteita.

7

Vesi – VízKäsi – KézVeri – Vér

I’m alwaysasked, whether Ican understandF i n n i s h .Unfortunately, Id i d n ’ tunderstand aword, and thesewords are theonly similaritiesb e t w e e nHungarian andF i n n i s hlanguage that Iknow. OK, I’mnot a linguist, sothere must be

many of them. But it has to sound similar, becauseFinnish people often said: “You speaks like Finnishpeople, but I don’t understand”. Now, I’m studyingFinnish. I can understand a several words, but notmore. Even I can recognize the weather forecastsfrom the radio (there are lot of number in them :).

Let me introduce myself. My name is RóbertNémeth, as you realized, I come from Hungary tostudy here as ERASMUS exchange student for asemester. I study information technology as themajority of the exchange students. My field isrobotics at home, but I study mobile communicationhere, because I thought that a Finnish universitymust be really good in this field :), and I didn’t haveto be disappointed.

I came here to study something interesting and lesstheoretic than at home, practice English and seethe northern lifestyle. Let me show some detail ofthem trough my eyes. How a Hungarian guy seesFinland.

The teaching method is quite different here. Thefirst big surprise was the exercises. But it would bebetter to call them homeworks. At my faculty at homewe have none of them. We have exercises as well,but the only different from the lectures, that thereare less people in one group. We have to solveproblems during the exercises, never at home. The“learning period” of the semester feels like a big-bigholyday. And we usually learn really hard during the

“exam period” witch takes six weeks. I don’t knowwitch is the better, but for me, studying a whole yearis a bit overwhelming. I always feel that I have notime, but in fact it’s not true. I have much more timethan at home. And the content of the lectures arereally interesting. So I’m completely satisfied that Ichoose TUT three months ago.

Speaking in English is a pleasure here. It’s incrediblethat almost everybody can speak English. There arejust several countries in Europe, where lessons areheld in English. It’s a nice opportunity for us,international students. And also among theinternationals, it’s good that the common languageis English. I practiced it more during this short period,than previously during my whole life.

And last the most important: I really like Finnishlifestyle. No people hurry, and everybody is reallyhonest. For example students just leave their jacketand backpack on the hooks in the corridors. First itwas unbelievable for me. In Hungary it cannot bepossible. After a half minute your backpack woulddisappear. Of course we also have a cloakroom,but with a lady inside who gives you a number ofthe hook where she hangs your stuff.Another good Finnish habit, it’s not surprising thatthe sauna. I love it, and practice it as much as I can,mostly here inMikontalo. Twoweeks ago we renteda cottage with myfriends. There wasno electricity in, butthere was a nicesauna heated bywood. That wasamazing with thesmell of wood andswimming in thelake. Sitting in thesauna I always wondering that Finnish people reallyknows how to live.

I hope that I managed to show you a part of myfeelings about this nice country. It’s my pleasure thatI’m here, and I can see something different. I adviseyou if you have a same opportunity, do not miss it!If you think about coming to Hungary, you are warmlywelcomed.

Róbert Németh

International Student at

TUT

8

Onko tylsää? Eikö opiskelu nappaa? Onko elämäpelkkää harmaata arkea ja toistuvia rutiineja? Vaikkatuotantotalouden opiskeleminen onkin mitämukavinta ja teekkarielämä täynnä tapahtumia jahupaisaakin hupaisempaa oheistoimintaa, on välillämukava irtautua arjesta oikein toden teolla – olivatpasyyt sitten missä tahansa.Muistikuvani ovat vielä hieman utuiset, joten enmuista suoritimmeko kaveriporukkamme keskentämän ”arjesta irtautumisen” pelkän loman tarpeenvarjolla, vai oliko syynä yksinkertaisestipoikkeuksellisen edulliset lennot TampereeltaLontooseen, ja sieltä Rooman ja Frankfurtin kauttatakaisin.Päätimme kuitenkin hetken mielijohteesta lähteäreissaamaan Eurooppaan seitsemän hengenporukalla, johon kuului allekirjoittaneen (PekkaPaaskunta) lisäksi Jaakko Marila, Mikko ”Ykä”Hakola, Visa Nieminen, Arvi Väänänen, MariaKankkio ja Mikko ”Pena” Tuomela. Ainekset taattuunlaatuaikaan oli heitetty soppaan, mutta miltä keitoslopulta maistui?

Keskiviikko 3.11.Euroopan valtaus alkakoon! Kukaan ei vielä tiennytmitä tuleman piti, mutta tämä fakta ei tuntunutketään häiritsevän. Ainoa valmistelu reissua vartenoli Penan lähettäminen matkaan jo päivääaikaisemmin tiedustelemaan maastoa jaselviytymismekanismeja.Lontoo – tuo jokaisenbusinessmiehen luvattu maa –odotti jo kärsimättömästisaapumistamme keskiviikkoyönä;lentokentän henkilöstö suorastaanrepi meidät ulos koneesta ja työnsikeskustaan menevään taksiin.Päätepysäkillämme, VictoriaStationilla, Pena odottisaapumistamme ilmeisenepäselvässä tilassa lauleskellensuomalaisia rivouksiaklassikkobiisien melodioidentahdittamana. Kärkiosastommetiedustelutehtävä oli selkeästiepäonnistunut, sillä kenelläkään eiollut hajuakaan majapaikkammesijainnista. Pidettyämme karttaa tovin väärinpäin jaherätettyämme puoli kaupunkia (n. 4,5 miljoonaahenkilöä) löysimme kuitenkin yösijamme HydeParkin kulmilta.

Torstai 4.11Aamulla itsemme lisäksi heräsi myös kysymys: ”Mitäihmettä me täällä tehdään?”. Päädyimme pakollistennähtävyyksien tarkastelun lisäksi pääosinjuopotteluun ja suomalaisruotsalaisen kulttuurinilmaisemiseen. Suurin osa nähtävyyksistä, kuten BigBen, London Eye, Piccadilly Circus ja Lamborgini-sekä Ferrariliikkeet saatiin katsastettua melkonopeasti. Muistikuvat illasta hämärtyvät kovaavauhtia, joten mitä ilmeisimmin päädyimmemajapaikkaamme humaltumaan. Pokerinpelaamisen ja Budweiserin turvin saimme rohkaistuaolotilaamme sen verran, että uskalsimme lähteäLontoon yöelämään. Leicester Squareilta löytyikinbaareja poikineen. Harmiksemme useimpiin”ravintoloihin” sisäänpääsy vaati kuitenkinsuhteellisen selkeää verbaalista lahjakkuutta, jakoska Arvin englanti kuulosti epäilyttävästi erittäinhumalaisen britin mongerrukselta, päädyimmetorjutuiksi useaan otteeseen. Loppusijoitimmeitsemme kuitenkin onnistuneesti Sound-nimiseenteinihelvettiin, jossa nautimme lontoolaisestaminihamemuodista, sekä paikallisista kaljanhinnoista. Neljä puntaa puolikkaasta tuopista, eli 12euroa 0,5l oluesta. Eihän se ole tyhmä joka pyytää,vaan me, jotka maksamme. Likviditeettikriisimmekulminoituikin n. 150 euron päiväkulutukseen.

Perjantai 5.11”Ylös ja heti! Ei me tänne asti tultunukkumaan!”, huusi joku mielipuoliyläpunkasta muutaman tunninyöunien jälkeen. Ykä, yleensä sekrapulaisin kumppanimme,huudahti samantien iloisenavuoteestaan: ”Hei, tiettekö mitä?Ulkomailla ei tuu krapulaa!”.Allekirjoitimme kyseisen väitteenyksimielisesti ja lähdimme oitisjatkamaan matkaa. Seuraavanaetappina oli kuuluista Ykänhehkuttama nähtävyys, LondonDungeon, jonka ristimme meidänkesken ”Runkkeon”iksi. Kyseinenpaikka on siis paikallinenkauhukabinetti, jossa itsekukinpääsi osalliseksi vatsanpohjaakutkuttavasta pelkotilasta

Samalla reissulla kävimme tsekkaamassaBuckingamin palatsin vahdinvaihtoseremoniat, jotkaolivat kieltämättä vaikuttavat. Sitäkinvaikuttavampaa oli kuitenkin tiedusteluryhmä Penan

Maailmanmatkailua – Tutalaiset Goes

Europe, Tour 2004

Tutalaiset maailmalla

9

suorittama onnistunut kynytys saada nimemmelistalle paikallisen yökerhon Skandinavia-bileisiin!Päivä jatkuikin jo eilisestä tuttuun tapaan, eli omienetkojen kautta Leicesterille pippaloimaan. Jokohanseuraavana aamuna olisi pää kipeä...?

Lauantai 6.11Seuraavana päivänä keskityimme jo innokkaastiseuraavaan matkakohteeseemme, Roomaan!Ennen lentoa ehdimme vielä käydä vähänshoppailemassa, mutta muilta osin Lontoo oli koluttuläpi. Ykän kanssa kuitenkin lupasimme jotoisillemme muuttaa tähän liituraitojen luvattuunmaahan, kunhan saisimme opiskelut päätökseen.Roomaan pääsimme vasta myöhään illalla, ja vielämyöhemmin huomasimme akuutinmajapaikkatarpeemme. Melkein jo heitimmepyyhkeen kehään, kunnes näimme jumalaisen kyltin:

” H o t e lReservationsHere”. Kuini h m e e nk a u p a l l as a i m m eh a n k i t u k s iy ö s i j a tk a h d e nt ä h d e nh o t e l l i s t akeskustasta.Normaalisti

tämä olisi maksanut törkeästi, mutta Jaakonsärmällä ulkonäöllä ja Penan puhekyvyllä saimmenukkumapaikat edullisesti. Muutamat meistä jotoivoivat hetken lepotaukoa, mutta energisimmätveljemme matkasivat jo kohti lähimmäistä baaria,jossa kohtasimme muunmuassa jo Lontoosta tuttuaminihamemuotia, tällä kertaa tosin pöytien päällätanssivien gogo-tyttöjen päällä. Oli siis selvää, ettäpaikkaa ei voitu vaihtaa edes paloturvallisuuttauhmaavan tungoksen, saatikka sitten 40 asteenlämpötilan vuoksi. Mikot olivat löytäneethenkilökohtaisen taivaansa: Italialaisenbaarikulttuurin!

Sunnuntai 7.11Pitkästä aikaa ehdimme nukkua hieman pidemmätyöunet, kuin ne totutut kolme tuntia. Haaskauksestariippumatta oli aika siirtyä nähtävyyksien pariin.Colosseum, Piazza Venezia, Forum Romanum,Pantheon, Fontana di Trevi ja kaikki muutkinmerkittävät antiikin ajan arkkitehtuuriset ihmeetolivat toinen toistaan mykistävämpiä. Mikään kuvaei pysty kuvailemaan näiden kaikille tuttujennähtävyyksien vakuuttavuutta – ne on koettava itse.Illalla ryhmämme jakaantui kahtia, joista toinenpuolisko jäi pelaamaan Jaakon uutta Riski-peliähotellille ja toinen osasto lähti jälleen yöelämään.Maria hoki baarista kello viiden aikaan tultuaan pari

tuntia lausetta:”Oli hyvätpileet!”; tästäv o i m m epäätellä, ettäilta sujuij ä l l e e nrattoisasti.

M a a n a n t a i8.11Kävimme vielä tsekkaamassa läpi Pietarinkirkon jasen yhteydessä Piazza St. Pietron ja Vatikaanin.Näimme koko komistuksen samalla reissulla sekäilta- että päivävalaistuksessa, ja tämän lisäksiihailimme auringonlaskua Pietarinkirkon huipulta.Näky oli jälleen henkäsalpaava, ja kamppaileekinsamassa sarjassa muunmuassa Eiffelin torninnäköalojen kanssa.Illalla päätimme yöpyä Ciampianon lentoasemalla,sillä lento Saksaan lähti aikaisin aamulla. Italialaisetlentokentän vartijat, Carabienerit, jotka ristimmeLuigiksi ja Emäpaaviksi, olivat kuitenkin eri mieltäaikeistamme ja hääsivät meidät konepistooleilla ulosuseampaan otteeseen. Yö meni rattoisasti pelatenRiskiä, mutta keskimääräinen yöunien määrä vähenisamalla takaisin noin kolmen tunnin tasolle.

Tiistai 9.11Aamulla saavuimme Frankfurt Hahnin lentokentälle,josta päätimme ottaa taksin Saksan vanhimpaankaupunkiin Trieriin. Sieltä varasimme kolmen tähdenhotellin ja ajattelimme, että päivällä käydään hiemanshoppailemassa usean kilometrin pituisellakävelykadulla, ja myöhemmin vietetään rattoisa jamukava yö vällyjen välissä – toisin kävi. Matkallatotesimme useaan otteeseen, että ”kerran sitä vaintäällä ollaan”. Tämä lausahdus antoi käytännössävaltuutukset aivan mihin tahansa epäeettiseentoimintaan. Saksan tapauksessa tämä tarkoittilukuisia strippibaareja ja jopa erästähomoeroottisvivahteista klbuia – nämä kun olivatainoita paikkoja auki tiistai-illalla. Elämyksiä, oielämyksiä...

Keskiviikkona nostimme nokan kohti tuttua jaturvallista Tamperetta. Matkanvarrella totesimmemuunmuassa, että viiden kilon käsimatkatavaroidensekaan mahtuu helposti noin 15 litraa viinaa! Tästäon hyvä jatkaa teekkarielämää Suomessa!

Mitä jäi käteen tuliaisten ja tyhjän pankkitilin lisäksi?Unohtumaton, rahallisesti mittaamattoman arvokaskokemus parhaassa mahdollisessa porukassa,upeissa olosuhteissa ja vielä loistavien säidenkinvallitessa. Lämpimät kiitokset matkaseurasta kaikilleosaaottaneille!

Pekka Paaskunta

Tutalaiset maailmalla

10

Menolippu Meksikoon

Kuka: Jarno Rantanen

Missä: Instituto Tecnológico y de

Estudios Superiores de Monterrey,

México

Milloin:

27.7.2004->

Muistoja ensimmäisistä päivistä

Tiistai 27.7.

27 tunnin matkustamisen jälkeen saavuimme väsyneinä

Monterreyn lentokentälle Markuksen kanssa. Muutaman

lentokoneessa torkutun tunnin lisäksi pariin vuorokauteen ei

ollut tullut nukuttua.

Lentokentältä otimme taksin puolen tunnin neuvottelun

jälkeen halvimpaan hotelliin; meistä kumpikaan ei puhunut

sanaakaan espanjaa. Lähestyttäessä hotellia ympäristö

vaikutti hieman oudolta, taksikuskikin huonolla

englannillaan kehotti koko ajan menemään muualle.

Päätimme kuitenkin mennä juuri tähän kyseiseen paikkaan,

koska olimme saaneet osoitteen lentokentän

informaatiotiskiltä.

Monterreyn tunnetuin maamerkki, Cerro de la Silla.

Hotelli osoittautui ihan miellyttäväksi, vesikin alkoi lämmetä

suihkussa 20 minuutin jälkeen. Väsyneinä lähdimme vielä

lähikauppaan ostoksille. Kadut vaikuttivat varsin oudoilta,

mutta ehkä täällä on tapana naisten pukeutua viimeisen

päälle…

Pari viikkoa myöhemmin ymmärsimme, että lentokentän

infotäti opasti meidät suoraan paikalliselle Zona Rosalle.

Keskiviikko 28.7.

Heräilimme tokkurassa ja lähdimme koululle.

Ilmoittautumisen jälkeen pääsisikin jo asuntoon, jonka

olimme saaneet järjestettyä jo Suomesta käsin.

Koulu löytyi, mutta 40+ asteessa talsiminen rinkka ja kassit

mukana ei pahemmin maistunut. Näimme koulun Rectorian

edessä paikallisen opiskelijan, Pepen. Kassien raahaamiseen

kyllästyneinä jätimme tavarat hänen huostaan, kaveri lupasi

vahtia niitä kuin omiaan.

Kirjauduimme kouluun sisään ja rupesimme soittelemaan

Josélle, jonka kanssa olin jo Suomesta käsin sopinut

asunnosta. Uskomattoman säädön jälkeen José ilmaantuu

paikalle ja vie meidät asunnolle… joka ei todellakaan ole

sama, jonka kuvia olimme katselleet netistä. Ilmastointia ei

ollut, suoranaista shittiä oli jokapaikassa ja torakat pyörivät

jaloissa. Tämä olikin ilmeisesti neuvottelutaktiikkaa, koska

oikeakin kämppä löytyi lopulta, tosin siellä oli ilmeisesti

”juuri pari tuntia sitten” tapahtunut jotain. Yläkerran wc:n

putket olivat rikki ja sisään astuessamme lattialla oli paksu

vesikerros. Avaintakaan kämppään Josélla ei ollut vaan

ulko-oven aukaiseminen tapahtui rikkinäisen ikkunan kautta.

Päätimme vielä katsastaa muita vaihtoehtoja.

Palasimme koululle Rectorian luokse. Pepeä ei näkynyt enää

missään, mutta hänen kaverinsa Giulio oli vahtimassa

kamojamme. Morjestelimme ja jatkoimme matkaa.

Viiden kämpän katselmuksen jälkeen emme olleet vieläkään

löytäneet mieleistämme, joten päädyimme vuokraamaan

huoneen koulun asuntolasta. Haimme tavaramme Pepeltä

(kaveri todellakin oli vielä vahtimassa niitä) ja suuntasimme

lähiöpubiin. Juuri astuessamme sisään jättiscreeniltä

kajahtaa Rasmuksen Guilty; täälläkin tunnetaan siis hyvä

musiikki. Oluita sai kolme yhden hinnalla ja ruoankin parilla

eurolla.

Seuraavan päivän vietimme koulun uima-altaalla, elämä

Meksikossa alkoi maistua.

Tutalaiset maailmalla

11

Kaupunki Monterreyssä asuu lähteestä riippuen 3-6 miljoonaa

asukasta. Tarkkaa lukua ei tiedetä, joka kymmenes vuosi

järjestetään laskenta, jolloin jokaisen pitää olla kotona.

Virallinen laskija tulee oven taakse ja suorittaa laskennan.

Luku riippuu myös siitä, lasketaanko yhteenkasvaneet

lähiökaupungitkin mukaan.

Monterrey on varsin rikas kaupunki ja Forbes antoi sille

parin vuoden takaisessa vertailussaan tittelin ”The Best Place

to Do Business in Latin America”. Kaupunki on myös varsin

turvallinen, juuri mitään ei ole kenellekään sattunut. Vaihto-

opiskelijoista tosin moni on joutunut yöksi selliin nautittuaan

alkoholia kadulla. Itse en ole viitsinyt tätä vielä kokea;

yksilösellejä ei pahemmin Meksikossa tunneta...

Monterrey Cerro de la Sillalta käsin katsottuna.

Yliopisto Instituto Tecnológico y de Estudios Superiores de Monterrey

on varsin hyvä koulu missä tahansa mittapuussa. The

Wallstreet Journal nimesi koulun 15 parhaan joukkoon

maailmassa, jotka myöntävät MBA-tutkintoja. Muun muassa

Princeton jäi Tecin taakse.

Myös käytännössä opetus on ihan hyvää, toki hajontaakin

ilmenee. Opetuksen laadun takaa raha, lukukausimaksu on

3000 euron karvaammalla puolella. Rahalla saa kaikkea

kivaa, Monterreyn kampuksella elää mm. peuroja, ankkoja ja

riikinkukkoja.

Opinnot Vaikka vieraasta maasta löytyykin paljon uutta ja

mielenkiintoista, on vuodesta hyvä jäädä jotain konkreettista

käteenkin. Saavuttuamme paikan päälle valitsimme

yliopiston tarjoamista sertifikaateista mielenkiintoisimman,

sertifikaatin nimeltä ”International Business”.

Kukaan ei tiettävästi ennen meitä TUT:lta ollut sertifikaattia

valinnut, mutta meistä tämä kuulosti erinomaiselta. 25

ECTS:n laajuiset opinnot saa erinomaisesti sivuaineeksi jo

syyslukukauden aikana. Paperilla saattaa hyvinkin olla arvoa

myös itsellään, koska varsinkin Amerikan mantereilla Tec

on varsin arvostettu opinahjo.

Vapaa-aika Tec tarjoaa varsin paljon vapaa-ajan aktiviteetteja salsasta

kitaransoittoon ja uimisesti jenkkifutikseen. Osa kursseista

on myös ilmaisia, osa suomalaisen mittapuun mukaan hyvin

edullisia.

Monterrey on vuorien kaupunki ja parin tunnin päästä löytyy

paikka nimeltä Matacanes. Ensin kiivetään vuoren päälle ja

sen jälkeen laskeudutaan sieltä vuoristojokea pitkin alas.

Reittiin kuuluivat muun muassa pakollinen neljän metrin

sukellus pimeässä luolassa ja kahdeksan metrin hyppy

pimeyteen. Homma huipentui 12 metrin hyppyyn

kallionkielekkeeltä jokeen. Ehdottoman hieno kokemus,

suosittelen!!

Meksiko on iso maa ja välimatkat ovat varsin pitkiä.

Toisaalta bussiliput ovat halpoja ja matkustamiseen tottuu

nopeasti. Muutamia mainitsemisen arvoisia paikkoja ovat

olleet Distrito Federal eli Mexico City, tuttavallisemmin DF

ja Guanajuato. Myös Meksikonlahdella sijaitseva Tampico

osoittautui mukavaksi viikonloppulomakohteeksi.

Mexico Cityn keskustori Zocalo.

Varsinkin isojen kaupunkien ulkopuolella ihmiset ovat

ystävällisiä ja avoimia. Tecissä meno muistuttaa lähinnä

Beverly Hillssiä. Meksikossa erot ovat nimittäin suuria.

Rikkaat ovat täällä todellakin rikkaita ja kauniita.

Jarno Rantanen, México

jmr@iki.fi

Tutalaiset maailmalla

12

Tutalaiset maailmalla

Navakkaa sivumyötäistä

Lähdön hetki koitti koleana lauantai-iltana ja 20ilmoittautuneesta 18 urhoollista ilmestyi paikallesovittuna ajankohtana. Laskimme nopeasti, että tällähävikkinopeudella paluumatkalle lentokentältä eitarvitse ottaa kuin yksi taksi. Lähtöselvitys Pirkkalanlentokentällä sujui ongelmitta, mutta ensimmäisenyllätyksen koimme, kun lento lähtikin 20 minuuttiaetuajassa. Lisäksi myötätuuli oli varmasti voimakas,koska perillä Riikassa olimme jo lähes 40 minuuttiaaikataulusta edellä. Ryanairin strategia on ilmeisennerokas: Myöhästyneiden lentojen määräminimoidaan lisäämällä aikatauluihin parikymmentäminuuttia liikkumavaraa. Ei ole ihme, että yrityspärjää tilastoissa!

Riikan lentokentältä porhalsimme takseilla vanhaankaupunkiin, jonka pääkadun varrellavuokraamamme asunto sijaitsi. Latviassa taksienhinnoittelujärjestelmä on vähintään yhtämielenkiintoinen kuin Ryanairilla: Taksimme ajoivatsaman matkan lähes perätysten, mutta kyydin hintavaihteli huimasti. Kallein kyyti oli noin kaksi kertaahalvimman hintainen. Huhut kertovatkin, ettäRiikassa taksimittareissa on ylimääräinen nappi, jolla

kuljettaja voi helposti siirtää pilkun paikkaa. Opetus:Sovi matkan hinta aina etukäteen!

Historiallisia tuoksuja

Löysimme Riikan vanhan kaupungintunnelmallisessa illassa rakennuksen, jossaasuntomme sijaitsi. Rakennus oli kaupunginosantyyliin sopiva, eli erittäin vanhan näköinen ja sisäänkäytävään astuessamme totesimme myös käytävänilman säilyneen ainakin hajun perusteella samanatalon valmistumisesta lähtien. Kun hengitystäpidättäen nousimme rappusia ylöspäin, mieleen hiipikaksi kysymystä: miltä itse asunnossa mahtoituoksua ja mistä netin asuntoilmoituksen kuvat olicopy-pastettu?

Perille päästyämme yllätys oli kuitenkin positiivinen.Asunto tuoksui inhimill iselle ja oli erittäinhyväkuntoinen ja siisti. Lisäksi se oli niin tilava, ettäjokainen löytäisi kyllä nukkumapaikan.Vuokraemäntinä toimineiden kahden nuoren,pitkäsäärisen venakon ilmeet olivat silti näkemisenarvoisia kun kuudelle hengelle tarkoitettuunasuntoon tunki sisään parikymmentä kovaäänistäteekkaria.

Asetuimme taloksi,p o k s a u t t e l i m m ekuohujuomapullotauki javalmistauduimmeensimmäistä yötävarten. Sovimme,että lähdemmeporukalla Baltians u u r i m p a a ny ö k e r h o o nLaroccaan. Ennenlähtöä oli ohjelmassakuitenkin kunnon

Indecsin vuosikurssi 2002 Riikassa

13.-16.11.2004

Visuaalisesti kaunis matkakertomus

Vuonna 2002 haalariprojekti onnistui Indecsin fukseilta varainhankinnan osalta erinomaisesti, muttahankituista varoista eroon pääseminen on sen sijaan osoittautunut huomattavasti haasteellisemmaksitehtäväksi. Kun haalaritiimin aktiivit huomasivat Ryanairin aloittavan lentoliikenteen Tampereen ja Riikanvälillä, he päättivät toimia. Kaksikymmentä nopeinta vuosikurssilaista pääsisivät projektirahoilla kolmeksivuorokaudeksi Latvian pääkaupunkiin. Majoitus järjestettäisiin vuokraamalla yhteinen asunto koko porukalleinternetistä löytyvien ilmoitusten perusteella.

13

Tutalaiset maailmalla

blow job -talkoot. Meidän piti nimittäin saada kolmesuurta ilmapatjaa täytettyä, jottei kenenkään tarvitsisinukkua lattialla, eikä asunnon kalustukseentietenkään kuulunut minkäänlaista pumppua.Muutaman minuutin tehokkaan puhkumisen jälkeenpsyykkinen olotila vastasi halpaa humalaa, jotensuuntasimme yökerhoon.Lava haltuun

Laroccassa meno oli kansainvälistä. Puolialastomatnaiset tanssivat tankojensa ympärillä ja tanssikansaaoli tuhatpäin. Paikan hintatasokin oli miellyttävä,joten tanssiessa vuodettu hiki korvattiin kylmillävirvokkeilla. Eräs joukkiomme jäsen intoutuikinbaltialaisesta trancesta niin, että rymisti yökerhonsuurimmalle, tyhjillään olevalle lavalle esittämäänsuomalaisia tanssimooveja. Spektaakkeli kesti noin15 sekuntia, kunnes nopein järjestysmiessyöksytaklasi staran lavalta.

Latviassa ei baareilla ole laissa säädettyjäkiinnimenoaikoja, joten meno jatkuu lähes niinpitkään kuin asiakkaita riittää ja meistäkinsinnikkäimmät juhlivat varhaiseen aamuun saakka.Yöllä hilpeyttä herätti ryhmämmekauppatieteili jävahvistuksen suihkukäynti.Sankarittaren insinööritaidot eivät riittäneet vedenlämmön säätämiseen, joten hän peseytyijääkylmällä vedellä kiihkeästi kirkuen.

Tarjoilija, pitsassani on maksamakkaraa!

Sunnun-t a i naloitim-me pir-t e ä s t ivoileipä-aamiai-s e l l a ,j o k akoostuik i r ja i -mellisestivo is ta

ja leivästä. Mahat vielä hieman kurnien empiirinentutkimusryhmämme päätti lähteä tutustumaanpaikalliseen ruokakulttuuriin. Sovimme sopivanruoka-paikan kriteeriksi sen, että sieltä saisi paikal-lista olutta. Muutaman tunnin kaupungilla kiertelynja shoppailun jälkeen päädyimme lopulta paikkaan,jossa olutta ei ollut tarjolla. Sen sijaan saatavilla olirunsaasti paikallista ruokaa ja valitsimme pöperöidenulkonäön perusteella sopivia ateriakokonaisuuksia.Riikassa asiakaspalveluhenkilöillä näytti olevansääntönä, että ulkomaalaisille ei puhuta sanaakaan,ei vaikka ulkomaalainen yrittäisi lausua ainoitaosaamiaan latviankielisiä lauseita paperista.Myöskään vaihtorahaa ei koskaan annettu käteenvaan se pistettiin pöydälle.

Ruokalajikkeeto l i v a tmielenkiintoisia.E r ä ä nl e i v o k s e nsisältä löytyinakki, janakista taash a u s k o j as a t t u m i a .P i t s a k s imääritellyn piiraan tunnistetut täytteet olivatporkkana, maksamakkara ja paikallinen karvoitus.Näiden herkkujen maistelun jälkeen ainakinallekirjoittanut söi loppureissun hyvälläomallatunnolla pihvejä ja pastaa.Päivän aikana osa ryhmästä kävi Riikanlaitakaupungilla tutustumassa latvialaiseenlähiöelämään ja jotkut vierailivat myösautomuseossa. Alkuillasta söimme kaikki yhteisenillallisen viihtyisässä italialaisessa ravintolassa.Maljapuheissa ei säästelty ja tunnelma oli hilpeä.Yhden aterian lisukkeena ollut chilipaprika oliuskomattoman tulinen, mutta edellisen illan tanssi-idoli ei tätä tietenkään uskonut ja haukkasiitsevarmana kunnon palasen. Seuraavat kymmenenminuuttia sankari vietti vessassa ja muut nauroivatitsensä lähes chilinpunaisiksi.

Run, suomipoika, run

Riika on pullollaan kasinoja, joten päätimme tehdäpieniä riskisijoituksia ja suuntasimme ison hotellinkasinolle. Tyylikkäässä paikassa oli oikeatkasinosäännöt, eli black jackissa sai tasapisteilläoman panoksensa takaisin ja mikä parasta, pelaajanseurueelle drinkit olivat maksuttomia! Muutama tuntikului kuin huomaamatta uhkapelien parissa jahuomaamatta myös tyhjiä laseja kasaantuipelipöytiin. Yksi edustajistamme väsähtikini l m e i s e s t irankan päivänseurauksenaniin, ettei enäätuolilla pysynytja häneto h j a t t i i nbal t t i la iseent a p a a nhellävaraisestik a d u l l ev i rkoamaan.Myös muuseurue poistuipian ottamaanselvää mitäk a v e r i l l ek u u l u i .K a s i n o l t al ä h d e t t i i n

14

keskimäärin voitokkaina ja äänekkäämpinä takaisinvanhaan kaupunkiin päin.

Ensimmäisenä ulos ohjatun uhkapelurin matkantekooli hitaanlaista, joten paria saattajaa lukuunottamatta muut olivat jo menneet menojaan, kunkadun rauhaa valvonut paikallinen poliisipartiokiinnostui näkemästään. Siinä suomipoika horjuimitään ymmärtämättä, kun virkavalta kyseliolennaisia. Me saattajat aloimme jo hiemanhuolestua, kun näytti ettei tilanne kehity mihinkäänsuuntaan, mutta yhtäkkiä tentattava sai loistoidean:“Juoksenpa pakoon!”. Kaveri ravasi kohti horisonttiakuin Forrest Gump ikään! Mili isit i lmeisestiharkitsivat hetken perään lähtemistä, muttaräjähtivät sitten nauruun. Me yhdyimme hetkenpakokauhun jälkeen nauruun ja hetken päästäliukenimme olkiamme kohautellen paikalta. Yö jatkuiyökerhossa ja päättyi aamuun.

Where´s my batgomobilephone?

Maanantai oli osalle ryhmäämme reissun viimeinenpäivä. Ahkerat opiskelijat eivät malttaneet olla poissaluennoilta toisten jäädessä vielä päiväksi.Sunnuntaina oudon tyhjä kaupunki heräsi arkeen javanha kaupunki kuhisi ihmisiä. Päivä kuluikaupunkia ja kauppoja kierrellessä ja kävivätpäjotkut myös keilaamassa. Oli vaikea tuntea olevansaulkomailla, kun kaupungissa oli Stockmann, Seppäläja Citymarket. Kun ensimmäisten lähdön hetki koitti,huomattiin että tanssiva chilisankarimme puuttuilähtevien joukosta. Mies oli ymmärtänyt lähtöajanväärin ja tuli kymmenen minuuttia sen jälkeen, kunmuut olivat jo lähteneet taksilla lentokentälle.Paikalla olijat näkivät ehkä maailman nopeimmantavaroiden pakkaamisen ja ehti kaveri kaikessatohinassa vielä rikkoa baarista lainaamansatuopinkin.

Jäljelle jääneistä osa päätti tutustua paikallisiinviineihin ja osti kaupasta tietysti halvinta mahdollistapuna- ja valkoviiniä, vaikka hyväksi tunnetutkansainväliset viinit olisivat olleet vain muutama

Tutalaiset maailmalla

kymmenen senttiä kalliimpia. Maassa maan tavalla,ja vartioihan punaviinipullon kyljessä sentään itseJeesus. Viinit olivat hyviä kuin eturauhassyöpä jahyvän kuvan valkoviinin laadusta antaa se, ettäsokkotestissä sitä luultiin carilloksi. Kaikestahuomasi, että kyseessä oli jo kolmas ilta. Niin ihmisetkuin jututkin olivat lähinnä visuaalisesti hauskoja jaKinder-munasta saatu batmobile kulminoi juttujentason. Vai mitä kertoo se, että tämän kappaleenväliotsikkonakin toimiva kysymys raikui satojakertoja illan aikana?

Viimeistä iltaa alustettiin (alus = olut latviaksi)kämpällä ja meno jatkui erinäisissä baareissa.Tiistaina väsyneet matkalaiset tekivät vielä viimeisiäostoksia ja valmistautuivat kotimatkalle. Matkalaisettotesivat yksimielisesti, että Riika on todella siisti jalänsimainen kaupunki. Valitettavasti se näkyy myöshintatasossa, joka on pääosin aivan Suomen tasoa.Ehkä nimitys Pohjolan Pariisiksi on hieman liioiteltu,mutta ehdottomasti suositeltava matkakohdekaupunki joka tapauksessa on. Helsingin kokoisessakaupungissa on paljon nähtävyyksiä ja puistoja jaerityisesti vanha kaupunki on hieno.

Tuuli oli ilmeisesti kääntynyt matkamme aikana, sillämyös paluumatkalla olimme Ryanin aikataulustanoin puoli tuntia edellä.

Toimittaja: Markus MertanenKuvat:Jussi Hienonen, Markus Mertanen sekä muitareissussa olleita

15

16

Laatu on itse asiassa kätevä kiertoilmaus

Viime numeron lähtökuopilla myslilandian Mikepuhui kovasti teollisen elämäntapammeaiheuttamasta kaiken kommunikoinnintutalaistumisesta. Puuttumatta tarkemmin tuonjargontäytteisen pohdiskelun sisältöön voin omastapuolestani todeta, että pääasiallisesti mainittukestävä kehitys ilmenee harvinaisen hirviömäisinäenglannin kielen raiskauksina, usein jopaepämääräisenä tärkeilynä. Huolestuttavintakuitenkin on se, etteivät useimmat aloittelevat, vielävalaistumattomat opiskelijat osaa täydellisestihyödyntää tätä syviä sosiaalisia kuiluja luovaaammattislangia. Tämä ongelma voidaan korjata(tosin rajatusti) vain akreditoidun sertifioijanhyväksymällä IQRS-luonteisella työkalulla, jokaselkokielen selventämisen lisäksi antaa fuksillemahdollisuuden arvioida ryhmänsä toiminnanlaatua. Aloittelijan ei tule pelätä epäonnistumistatässä vähemmän palkitsevassa tehtävässä, sillätodistetusti on ehdottoman tärkeää käyttää kaikkiaopittuja termejä väärin ja väärissä yhteyksissä.

120704-DYlioppilaskunnan aliyhdistyksen tuotanto- japalvelutoiminta:Puoliohjatun jaoksen/ryhmän sisäistenprosessien arviointilomake TUTOR-QS-9300

1. Politiikka ja suunnittelu (75-90)1.1. Onko ryhmälläsi periaatteet ja

ylöskirjatut ohjeet liiketoiminnalletärkeäksi tunnistetun kilpailunvoittamiseksi? (25)

1.2. Soveltaako ryhmäsi tähän elementtiinli ittyviä periaatteita erityisinätavoitteina? (20)

1.3. Onko ryhmäsi tutor perehtynyt edellämainittuihin näkökohtiin? (E, 30)

2. Merkittävien prosessien tunnistaminen,jäljitettävyys ja ohjaus (25-35)

2.1. Onko ryhmäsi määritellyttoiminnassaan kriittisten elementtien(osa)prosessit? (25)

2.2. Onko (osa)prosessien määrittelyssäotettu huomioon seuraavat asiat:

2.2.1. eri pulloluokkientilavuudet? (5)

2.2.2. K ä y t t ö h e n k i l ö k u n n a nepäpätevyys? (5)

2.2.3. Tammerkosken vedenlämpötila? (5)

2.2.4. Intian kuun lämpötila? (5)2.2.5. Saunalipukearvan ”Ei

voittoa”-tulema? (5)2.2.6. Sähkötalon käytävien

sokkeloisuus? (5)2.2.7. Maksapihvit? (5)

2.2.8. sukupuolijakauma? (35)2.3. Onko ryhmässäsi toteutettu

menettelyjä, jotka perustuvatkriittisyyden arviointiin ja analyyseihin?(12)

2.4. Onko ryhmässäsi varmistettutoiminnassa tarvittavien materiaalienjäljitettävyys ja edelleenohjaus? (% -5)

3. Suorituskyvyn tunnusluvut ja käytetyttilastolliset menetelmät (E=/No)

3.1. Onko ryhmäsi kehittänyt toimintaansaliittyvät suorituskyvyn tunnusluvut?(10)

3.2. Miten ryhmäsi henkilöstö tuntee nämätunnusluvut ja kykenee hyödyntämäänniiden osoittamat kehityssuunnat? (9)

3.3. Osoittavatko tunnusluvut myönteistäkehitystä? Kuinka pitkältä ajalta? (Lk5)

3.4. Voidaanko osoittaa, että saaduttulokset ovat todella verrannollisiaryhmäsi toiminnan todelliseen tilaan?(8)

3.5. Hyödyntääkö ryhmäsi tilastollisiatekniikoita sekä sisäisten prosessienkyvykkyyden seurantaan, ettätuotoksille asetettujenlaatuvaatimusten määrittämiseen,valvomiseen ja todentamiseen? (7)

3.6. Mitä seuraavista tekniikoistaryhmässäsi on käytössä?

3.6.1. JIT (6)3.6.2. JMO (25)3.6.3. QFD eli laatutalo (0)

3.7. Onko näyttöä siitä, että ryhmässäsiymmärretään sellaiset tilastollisetperusasiat kuten keskiarvo,stabiiliprosessi ja sick sigma? (35)

3.8. Onko ryhmässäsi käytössätilastolliseen prosessianalyysiin liitettyvirheiden korjausjärjestelmä, ohjelmatai menettelytapa? (20)

4. Toimitukset ja niiden jälkeiset palvelut ( 100)4.1. Onko kehitetty järjestelmä, joka

varmistaa tuotelaadun kelpoisuudensuojelun aina alkutarkastuksestalopulliseen toimittamiseen asti? (15)

4.2. Onko ryhmälläsi dokumentoidut ohjeettarvittavista kuljetustavoista, reiteistä ja–pakkauksesta? (88)

4.3. Ovatko ulkopuolisissa järjestelmissätapahtuvat suojatut prosessit”tilausohjautuvia”? (5,-)

4.4. Ovatko vastuut toimitusten jälkeisistäpalveluista, niiden toteuttamisesta jaylläpidosta selkeästi määriteltysuhteessa seuraaviin kohtiin:

In Fact

17

4.4.1. TKL aikataulut(13,23,30,39)

4.4.2. jatkuvaveloi tuksel l isetkuljetusjärjestelmät (max9)

5. Innovatiivisuus ja dynaamisen organisaationtoimintatapa (200)

5.1. Kannustaako ryhmäsi sinuainnovatiivisiin menettelytapoihin jaimpulsiiviseen palvelutoimintaan? (E100, kurkumiini)

5.2. Voitko antaa jonkin esimerkinorganisaatiosi luovasta toiminnasta,joka on johtanut prosessinhallinankannalta positiiviseen kehitykseen? (E479b)

6. Sisäinen auditointi (30)6.1. Kuinka useasti ryhmäsi arvioi

itsenäisesti saavutettuja tuloksiakoskien ylläkäsiteltyjä elementtejä? (Lk5)

6.2. Onko sisäisten auditointien perusteellasuoritettu korjaavia tai ehkäiseviätoimenpiteitä? (42)

TUTOR-QS-9301Ohjeita TUTOR-QS9300-työkalun käyttäjälle

Arviointi tapahtuu haastattelujen ja toimintapaikoillatapahtuvien kiertokäyntien perusteella. Jokaisestakohdasta annetaan pisteitä kysymystyypinmukaisen, kysymyksen loppuun sijoitetunpistemäärän ja luokan mukaisesti. Josmaksimipistemäärän edessä ei ole tunnusta,annetaan täydet pisteet ainoastaan tunnustuksenperusteella. Muissa tapauksessa, siis muissa kuinsyyllisyyden myöntävissä tapauksissa pistemäärä on0. Tästä ovat poikkeuksena tunnukset %, E jakolmiomerkki. E ja Lk vaativat asiantuntijalausuntoaja asiantilan todentamista. Tällöin pisteitä annetaanryhmän korrektin toiminnan mukaisessa suhteessa.%-merkki tarkoittaa pistemäärän ja tietyn kertoimentuloa, joka perustuu arvioitsijan näkemykseen siitä,missä määrin ryhmä saavuttaa vaaditun tuloksen.Kaikki kohdat tulee omakohtaisesti todentaa jaryhmän todistaa annetun vastauksen mukaisiksi.

1. Politiikka ja suunnittelu1.1. Liittyen erilaisiin kisoihin, rasteihin ja

kilpailuihin. Vaadittuja periaatteita ovatesimerkiksi itsensä naurunalaiseksitekeminen, epäreilu peli, yleinenhäiriköinti ja tuomarien lahjonta.

2. Merkittävien prosessien tunnistaminen,jäljitettävyys ja ohjaus

2.1. Osaprosesseja ovat muun muassatankkaus- , sauna-, fuksipisteidenkirjaus-, nesteidenvaihdanta-, kyykkä-ja lipunvarausprosessit.Opiskeluprosessin maininta johtaaosittaiseen hylkäykseen.

2.2. Tarvittavia esimerkkejä ovat pullonkierrättäminen ja kolmiobilelippujen

varaaminen ja jakaminen ryhmänsisällä.

3. Suorituskyvyn tunnusluvut ja käytetyttilastolliset menetelmät

3.1. Käytettäviä tunnuslukuja voivat ollaesimerkiksi käyttörahan määrä, verenalkoholipitoisuus ja saunan lämpötila

3.2. Onko joku ryhmästäsi istunutkiukaalle? Kykeneekö joku liikkumaanjuhlissa selvänä?

3.3. Kuinka suuri osa ryhmästäsi kokee nytolevansa alkoholisti? Olettekoonnistuneet kääntämään kaikkiabsolutistit?

3.4. Onko poliisi pidättänyt ryhmäsi jäseniänudismin tai yleisen rauhanhäiritsemisestä?

3.5. Ryhmän sisäisen kurin tulee huolehtiatarvittavien annoksien jakamisestaniille jäsenille, jotka eivät näytä pitävänhauskaa.

3.6. Tarkoittaen viimehetken koelukua,”Jonkun Muun Ongelmaa” ja yösijaajossain muualla kuin katuojassa.

3.7. Viitteitä vähemmästä ymmärryksestäovat laitoksen keskiarvoa korkeampiopintomenestys, alkoholijuomienläikyttely ja hirvittävä krapula (tai senpuute).

3.8. Taskumatti, pyyhe, oksennuspussi taimukana kärsivä kuski.

4. Toimitukset ja niiden jälkeiset palvelut4.1. Tärkeintä on pullon tai tuopin ehjänä

pitäminen aina sen hankinnastatyhjentämiseen asti.

4.2. Löysittekö Hämeenkadun approssatankkauspisteille? Onko mehukattiahyötykäytetty?

4.3. Tarkoittaen baareja, nakkikioskeja javastaavia.

4.4. J a t k u v a v e l o i t u k s e l l i s i akuljetusjärjestelmiä ovat taksit jaahneet ystävät.

5. Innovatiivisuus ja dynaamisen organisaationtoimintatapa

5.1. Kai ryhmänne tai joku sen jäsenistä onjo tehnyt jotain mielipuolista/älytöntä/sankarillista/tyhmää/nöyryyttävää,josta on hyvä muistutella hamaantulevaisuuteen?

5.2. Tätä tapahtumaa on syytä kuvailla.Täydet pisteet annetaan vain riittävädokumentaation (valokuvien)löytyessä. Onko internetissä jo sivusto,joka levittää tätä ilosanomaa?

6. Sisäinen auditointi6.1. Kuinka useasti muistinmenetykset

johtavat epämieluisten yllätysten jaedellisillan tapahtumien kertaukseen?

6.2. Koska sisäiset auditoinnit vaativatehkäiseviä toimenpiteitä?

Toimittaja: Sami Pekkola

18

Indecsläisistä koostuva 20 hengen excursioryhmälähti kylmänä aamuna 2.11.2004 kello 8:00 Matka-Maunon avustuksella kohti VC-toiminnansuomalaista kehtoa eli Helsinkiä. Konsultoinninmakua excuun saatiin jo bussimatkalla, kun osaosallistujista opiskeli VC-toiminnan perusteitamuutamasta prujusta.

Pääomasijoittaminen on sijoitusten tekemistäsellaisiin yrityksiin, joil la on hyvätkehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei olepysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautumaan yrityksestäsovitun suunnitelman mukaisesti. Pääomasijoittajantarkoituksena on tarjotun lisäarvon myötä edistääyrityksen arvonnousua. Arvonnousu realisoidaanirtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiöluopuu osuudestaan kohdeyrityksessä.

Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo liittyy yleensä,rahoituksen lisäksi, strategioiden luomiseen,rahoituksen kokonaisjärjestelyihin,hallitustyöskentelyyn, budjetointiin, markkinointiin,johtamisjärjestelmien kehittämiseen jatoimialatuntemukseen. Pääomasijoittajanmukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihinsidosryhmiin nähden ja parantaa myös muunrahoituksen saamisen mahdollisuutta. Lisäksikohdeyrityksen käytettävissä on pääomasijoittajankotimainen ja kansainvälinen yhteysverkko.

SITRAMuutaman tunnin matkustamisen jälkeen ryhmäsaapui Ruoholahden kaupunginosaan, jossa onpaljon teknologiatoimintaa. Sitran toimipiste onRuoholahden näyttävin, sillä Sitran 90 hengenhenkilöstö työskentelee 72 metriä korkeassaItämerentorin tornissa, jonka Sitra omistaa. IsäntänäSitralla toimi Industry Venturesin puoleltaliiketoiminnanjohtaja Tuomo Airaksinen. Hän esittelilyhyesti Sitran toimintaa yleisesti sekä hiukantarkemmin Sitran VC-toimintaa.

37-vuotias Suomen itsenäisyyden juhlarahasto,Sitra, on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota

eduskunta valvoo.Sitran toimintaa ohjaaannettu laki.Toiminnallaan Sitrapyrkii edistämäänSuomen taloudellistahyvinvointia. Keinojaovat tutkimus jak o u l u t u s ,innovaatioiden jauuden liiketoiminnankehittäminen sekäpääomasijoittaminen.Sitra ei siis ole

pelkästään pääomien hallintaan keskittynyt vaanosallistuu aktiivisesti taloustietämyksenlevittämiseen ja kehittämiseen esimerkiksijulkaisemalla erilaisia tutkimuksia. Sitran yleisenätavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että Suomikehittyy johtavaksi maaksi huipputeknologian jaosaamisen sekä niiden edellyttämien uusientoimintamallien käyttöönotossa. Sitra pyrkiitoiminnallaan reagoimaan nopeasti Suomenkilpailukyvyn jatalouskasvun kannaltamerkittäviin asioihin.

Sitra hallinnoi noin 600miljoonan euronpääomia. Pääoma onsaatu aikoinaan valtionomistuksista. Pääomaon kasvanut mukavastietenkin kun mukana onollut pientäsaapasyritystä. SitranVenture Capital -toiminta on jaettukolmeen erilliseen ryhmään: PreSeed, Life Sciencesja Industry Ventures. Sitran VC-strategia onriskipitoisempaa kuin muiden toimijoiden, koskaSitra pystyy rahoittamaan myös sellaisia ideoita, joitamuut Venture-yritykset eivät uskalla rahoittaa.Sitralta voi siis saada rahoitusta, jos kukaan muu eianna.

Lyhyen esittelyn päätteeksi Airaksinen näytti mitäSitran johtoryhmä sekä hallintoneuvosto eli muunmuassa Esko Aho, Raimo Sailas, Ilkka Kanerva jaBen Zyskowicz tekevät 16-kerroksessa: saunovat.Rakennuksen ylin kerros on kokous/saunatilaa.Erikoisuutena verrattuna muihin penthouse-kokoustiloihin oli hirsisauna, joka on nostettunosturilla rakennuksen ylimpään kerrokseen.

Helsinki SightseeingSitran nopean esittelyn jälkeen jäi CapManintilaisuuden alkamiseen kolmisen tuntia aikaa, jotajokainen käytti haluamallaan tavalla. Oma neljänhengen sissipartioni yritti keksiä jotain järkeväätekemistä. Päätimme pitää miehisyydestämmekiinni ja olla menemättä kauppoihin. Vapaa-aika tulikäytettyä biljardia pelaamalla sekä päivän aiheeseensopien ruokailemalla Jing Cheng Chinese CapitalRestaurantissa.

CapMan OyjCapManilla isäntinä toimivat teknologiatiimistäsijoitusjohtaja Vesa Walldén ja sijoituspäällikköJanne Martola, joka on valmistunut TKK:n

Venture Capitalismin lyhyt oppimäärä

19

tuotantotalouden osastolta vuonna 2000.Pääaineena hän on lukenut yritysstrategiaa.Diplomityön kautta hän oli päässyt CapManillevakituiseksi. Isännät esittelivät Venture Capital -toimialaa ja samalla myös CapMania yrityksenä.Tilaisuus oli vapaamuotoinen ja illan paras sijoitusolikin CapManin siideri, olut ja viini -sektori. Myösisännät sijoittivat jatkuvasti kyseiselle sektorille.

CapMan hallinnoi noin 1,8miljardin euron varallisuutta,joka on sijoitettu 144yritykseen. SijoitustoimintaCapManilla on jaettu kolmeentiimiin: BuyOut, Teknologia jaLife Science. Kilpailijoihinsaverrattuna CapMan onmenestynyt hyvin:keskimäärin sijoitettu euro onsaatu takaisin jopa 4,4-kertaisena. CapMan on tai on ollut rahoittamassamm. seuraavia yrityksiä: Copterline, Tiimari, Noiro,KotiPizza, Serena, Ramirent, Elcoteq, Marli, Foreca,Setec, Satama Interactive, Flexim ja monet muut.Parhaimmat sijoitukset ovat olleet Aldata sekä Iobox,joka myytiin vuonna 2000 espanjalaisil le1 370 000 000 markan hintaan (nollia on oikeamäärä). Alan kovuudesta kertoo jotain se, etteiIoboxia ollut enää olemassa vuoden 2002alkupuolella. CapMan on myös mukana listaamassatamperelaista bioyritys Inion:ia Lontoon pörssiinjoulukuussa.

Esittelyiden jälkeen tuli isäntien kehittämä pienencasen ratkaiseminen. Osallistujat jaettiin neljäänryhmään. Tehtävänä oli yrittää ratkaista annettujentietojen perusteella esimerkkiyritykselle markkina-arvoa. Puoliksi nopalla heittämällä ryhmät saivatoikealla planeetalla olevia lukuja. Erikoisen hyväcase-toimintamme huomattiin myösosakemarkkinoilla, sillä CapManin pörssinoteerausnousi illan päätteeksi 6,59%.

Loppuilta meni lämmintä ateriaa syödessä sekäjutusteltaessa. Martola kertoi mm. sijoittaneensaaikoinaan opintolainansa Soneran B-optioihin ja jopatienanneensa niillä. Kumpikin isäntä kertoi pitävänsätyöstää, koska Venture Capitalistin työ on haastavaa,monipuolista, saa olla monessa mukana (esim.hallitusjäsenyydet) ja työssä on tietynlaista draivia.CapManin sijoitustyöntekijöistä puolet onvalmistunut kauppakorkeasta ja toinen puoliteknillisistä korkeakouluista. Joillakin työntekijöilläon tuplatutkinto.

Excun aikana opittiin, että VC-toiminnan voi kiteyttäälyhyesti kaavaan: hanki jotenkin muilta pääomaa(esimerkiksi eläkerahastoilta), sijoita saatu pääomaviisaasti yrityksiin, kehitä yrityksiä, myy yritykset kunlöydät yrityksille sopivia ostajia. Sijoituksienepäonnistuessa menetät muiden rahoja. Sijoituksienonnistuessa saat osan voittorahoista. Koskaan et siishäviä omia rahoja. Nerokasta!

Toimittaja: Johan Kurka

1) Joululomasuunnitelmat?2) Parasta joulussa?3) Joululahjatoiveet?4) Uudenvuodenlupaus?

Antti Laaksonlaita, I.vsk

1) Teen töitä ja hautaudunyksinäisyyteen.2) Rauha, rakkaus ja läheisyys.3) Musta Corvette jamaailmanrauha. Sekä mustia boksereita!4) Lopetan v-sanan käytön.

Jukka Aho, II.vsk

1) Kotitöitä kotona. Lisäksi luenjutun John Kerrystä loppuunNewsweekistä.2) Joulutortut... Kauniiden jaRohkeiden joulujakso.3) Seikkailua ja maailmanrauha.4) En juo, polta ja kiroile (sormet ristissä).

Joulu on taas!

Pekka Paaskunta, II. vsk

1) Opiskelen kemiaa, teenyritykseni tilinpäätöksen ja lähdenryyppäämään Riigaan.2) Loma, kinkku ja pukki.3) Toivon lisää lomaa ja tunninenemmän vuorokauteen. Ja mustia,sopivankokoisia, siistejä sukkia.4) En enää tee lupauksia, niistä on pelkästäänharmia.

Thomas Matthews, II. vsk

1) Nautin lomasta, enkäopiskele. Mietiskelen myös ensivuoden budjettia.2) Tunnelma - lumi, kuusi, lahjatja illallinen.3) En ole vielä ehtinyt miettiä asiaa.4) Hankin itselleni tyttöystävän.

Haastattelu ja kuvat: Tonttu apureineen

GALLUP

20

Sielu on minuus. Sielussa on varastoituneenaihmisen muistot, niin hyvät kuin pahatkin. Lisäksisieluun yhdistyy omatunnon ohjaavat komennot,aivojen tuottamat rationaaliset käskyt ja opitutkäytöstavat. Sielu, jasen havaitseminen onasia, joka erottaaihmiset eläimistä.Joillekin sielu on osaihmisestä, joka matkaamuualle kun elämäerkanee ruumista,mutta tässä sielu onpuhtaasti inhimillinenominaisuus, joka tekeemeistä itsemme. Siltisielua ei voi nähdä taimitata, senolemassaolo on vainhavaittava itse. Erästapa huomata sielun olemassaolo, on musiikki.Massatuotettu pop-musiikki, jossa tärkeintä onartistin ulkonäkö, ei koskaan synnytä kestäviä jakoskettavia kappaleita. Sen sijaan musiikki, joka ontehty intohimoisesti ja omasta palavasta halusta,kestää aikojen halki, koska musiikista voi havaitasille annetun osan jonkun sielusta.

Sielu on haavoittuvin osa ihmistä. Se voi saadaparantumattomia haavoja ja ruhjeita pelkistäsanoista. Se voi murentua pieniksi palasiksi täysinmitättömistä fyysisistä teoista. Lähimmäisenmenetys, rakkaimman ihmisen sanat taiepäonnistuneet teot voivat syöstä sielun ja kokoihmisen alimmalle epätoivon tasolle. Jos ihmiselläon murskattu, ruhjottu ja alistettu sielu sisällään, seheijastuu harmautena iholla ja silmien loisteenmenetyksenä. Ihminen ei ole enää kokonaisuusvaan malja ilman viiniä. Tällainen ihminen voihukkua maailman pauhuun ja meteliin, jos hänenkädestään ei kukaan pidä kiinni.

Jokainen meistä on sielunvihollinen. Kaikki meistäovat tehneet jollain tavoin pahaa toiselle ihmiselle– toiselle sielulle. Huomaamattaankin on saattanutottaa tukahduttavan kuristusotteen toisen, jopatuntemattoman ihmisen sielusta. Jotkut ihmiset ovat

tietoisesti sielunvihollisia. Heille on nautinto alistaatoisia, nauttia siitä apatiasta, johon he ovat muutajaneet. He saattavat jopa ylpeillä teoillaan. Hetietävät mihin lyödä syvät haavat, jotka eivät parane

kuin hitaasti, niinhitaasti, josollenkaan. Heitä onk a i k k i a l l ay m p ä r i l l ä m m e .V a i m o j a a np a h o i n p i t e l e v ä tmiehet, vastuuttomatv a n h e m m a t ,tahallaan vanhempiaärsyttävät lapset,ylimieliset prinsessattai prinssit,k a i k e n t i e t ä v ä tarvostelijat ja muitaparemmat ihmiset

ovat kaikki sielunvihollisia. Jokainen on omallatavallaan valmis olemaan toiselle sielunvihollinenjokaisena päivänä.

Ovatko kaupunkimme asukkaiden silmät kiinni kuinmielisokeilla? Emmekö näe sitä kipua joka kumpuaaitsestämme? Positiivisinkin kulkija on joskus yksinitsensä kanssa. Onko hänellä tarpeen hetkellä joku,joka nostaa pystyyn kun itse ei pääse? Ei lienerangaistus, jos käymme hetken yhtä matkaa.

Ota minua kädestä. Pidä hetki.

Suurena vaikuttimena CMX:n kappaleSielunvihollinen, levyltä Aion, v.2003

T

Sielunvihollinen

21

Valtavat henkiset voimavarat, oikea teknologia,loppuun mietityt tuotteet ja oikea-aikainenpenetroituminen Jyväskylän markkinoille, siinäkaava jolla Konserni hankki jälleen uuden sulanhattuunsa. Seuraavassa tarina siitä kuinkajoukkueemme tie johti voittoon 27.-28.10.2004pidetyissä kansallisissa jäynäkisoissa.

Kaikki sai alkunsa vain neljä vuorokautta ennenkilpailun alkamisajankohtaa, kun ilmoitimmesuostumuksemme lähteä hakemaan poikaaTampereelle useamman välivuoden jälkeen. Vastatällöin monelle selvisi kilpailun todellinen luonne:kolme jäynää ja reilu vuorokausi aikaa. Vastassa olisiis lähes mahdoton tehtävä ottaen huomioonajallisten resurssien niukkuuden, mutta dynaaminentiimimme näki asian eri tavalla. Edessämme olimahdollisuus suorittaa jotain ennennäkemätöntä.Toiminta lähti vauhdilla käyntiin ja jo kahdenvuorokauden kuluttua oli jäynä-portfoliommevalmiina, täynnä ajankohtaisia teknologiaanperustuvia ratkaisuja. Seuraavaksi oli edessäresurssien hankinta ja tehtävää riitti. Hankittavanaoli mm. yksi neuroverkko, useampia päähänasetettavia faradayn häkkejä, aivojenkuvantamislaite sekä mobiili editointilaitteisto.

K i s a ta l k o i v a tvarsinaisestikeskiviikkonaa a m u l l aklo 09:00.O s atiimistämmes a a p u iensimmäisenjäynämmeto teu tus -

paikalle noin yhden avaimen irrottamiseenajoneuvon lukkopesästä kuluvan ajan myöhässä,kuitenkin kaikki tarvittavat resurssit paikalla.Kohteena oli Kolmikulman kauppakeskus jatavoitteena testata lääkäripulan ratkaisijaaNeuroMediä. Palvelussa ihmiset kertoivat oireensakoneelle joka löytää näitä vastaavan diagnoosin jaantaa hoito-ohjeet, esimerkkitapauksena viisi vuottakestäneeseen sairaseläkkeeseen suositeltiin iloistaja avointa mieltä. Paikan päällä selvisi että tarvevastaavanlaiselle ratkaisulle on olemassa ja ettäjoidenkin mielestä se on jopa Euroopan-laajuinen.Samalla saimme havaita että alalta löytyy myöskilpailijoita. Tosin he eivät vielä olleet yhtä pitkälläomassa tuotekehityksessään, esimerkiksijärjestelmässämme käytetyt kolmiulotteisetitseorganisoituvat kartat (SOM) ihmetyttivätasiantuntijoita. Heillä kun oli ainoastaan

kaksiulotteisia käytössä. Lisäuskottavuutta jäynänhyvyydelle toi sen saama näkyvyysaika MTV3:nkymmenen uutisten loppukevennyksessä, kukanäki?

Samanaikaisesti tiimimme toinen osa soluttautuiJyväskylän yliopistoon kyltereiden luennollekoekäyttämään LearnWithUs:n kehittämää päähänasetettavaa Faradayn häkkiä. Laitteen tarkoituksenaoli suojata käyttäjäänsä oppimista häiritseviltäsähkömagneettiselta säteilyltä. Ilmeisestikin hyvinhelppouskoisten kauppatieteilijöiden mielestätälläkin teorialla oli tieteellinen perustansa. Kokeiluntuloksetkin olivat mairittelevia. Koehenkilöistä 25 %kertoi laitteen parantaneen huomattavastioppimiskykyä ja pienen alkujännityksen jälkeen laitetuntui jopa luonnolliselta. Hieman negatiivisempaapalautetta saatiin ainoastaan luennoitsijalta. Hänenmukaansa naurun pidättely tuotti vaikeuksia näitätakarivissä istuneita teletappeja katsellessa.

Kilpailun aikataulu oli tiukka ja pakollisesta aiheesta,terveydestä, tehty jäynä tuli olla palautettuna josamana päivänä klo 13:30 mennessä. Alkupäivänkireällä tahdilla ei kuitenkaan ollut ryhmämmetoimintaan häiritsevää vaikutusta vaan jäynäys jatkuitauotta. Viimeisen jäynän kohteena oli Jyväskylänmatkakeskuksen heterogeeninen käyttäjäryhmä.Heterogeenisiä he olivat ainakin siinä mielessämäärääkö heidän elämäänsä järki vai tunne.MedIndecs testautti kehittelemäänsä aivojenkuvantamislaitetta opiskelijoiden avulla. Samallasaatiin selville ihmisten toimissa vaikuttava takapiru.Ja jälleen mentiin hönöön, niin psykologi kuinlääkärikään ei osannut aavistaa teekkareiden olevanasialla.

Noin yhdeksän tuntia paikkakunnalle saapumisenjälkeen oli ilta purkissa. Tai ei nyt ihan, illan saunassapäästiin vielä harrastamaan psykologistasodankäyntiä kanssakilpailijoiden seurassa. Heistä

Case Konserni – Vuoden 2005

teekkarijäynääjä

22

oli selvästi aistittavissa hermostuneita ilmeitä heidännähdessään meidän itsevarman esiintymisemme jakuullessaan joukkueemme suoriutuneen jo kaikistakolmesta jäynästä. Onnistuneiden toteutustenjälkeen seuraavana aamuna panostimme kukinomalla tavallammed o k u m e n t o i n n i nhiomiseen liikkuvanstudiomme avulla.Jotkut renderoivat,jotkut kirjoittivat jajotkut pyrkivätmuseoon. Jokaisenpanos tulisi kuitenkinolemaan välttämätönv o i t o nsaavuttamiseksi.

Vihdoin koittikin aikalaittaa kaupungitparemmuusjärjestykseen.Kaikki joukkueet kokoontuivat Vesilinnan ravintolanupeisiin puitteisiin esittelemään omia jäyniäänarvovaltaisen tuomariston eteen. Jo esittelyjenaikana kävi hyvin selväksi, että joukkueemme onmukana kärkikahinoissa, mutta kuinka vakuuttavasti– se jäi nähtäväksi. Tuomariston julkistaessapäätöksensä vakuutti se kuitenkin kaikkiylivoimaisuudestamme. Yleiskilpailun voiton lisäksi

joukkueemme saavutti jakamattoman ykkössijankategorioissa Paras pakollinen jäynä ja Paras jäynäsekä jaetun ykkössijan kategoriassaTeknologiaintensiivisin jäynä. Vain Paskin jäynäkategoriassa ryhmämme ei yltänyt muiden

j o u k k u e i d e nsuoritusten tasolle.

Poika siis saatiinTampereelle monenvuoden tauon jälkeenja sitä pääsee nytihailemaan Indecsink i l t a h u o n e e l l a .Samaan paikkaanilmestyy lähiaikoinamyös lainattavaksikooste jäynistäd i g i t a a l i s e s s amuodossa. Lopuksihaluaisin vielä esitellä

tiimimme johon kuuluivat itseni vpj. JarkkoJärvenpään lisäksi pj. Mikko Kuitunen, pj. JuhanaVaurio, vpj. Jaakko Marila, vpj. Pekka Paaskunta,kokelas Mikko Hakola ja sihteeriopiston Maija Järvi.

Toimittaja: Jarkko Järvenpää

23

M

N

O

P

Q

Sanna Hildénin elämän aakkosia

Naisnäkökulmaa sarjaamme Elämän aakkosia tuo Sanna Hildén. Hänvalmistui vuonna 1998 ja työskenteli sen jälkeen Nokian palveluksessa.Työelämä tuli näin tutuksi ja kokemusta karttui esimerkiksi knowledgemanagement -tiimin vetämisestä. Tämän jälkeen tutkijanura kuitenkin veimennessään, ja Sanna palasi takaisin entiseen opinahjoonsaviimeistelemään työn ohessa aloitetun väitöskirjansa. Elokuun lopussaväitellyt Sanna työskentelee nykyisin vanhempana tutkijanaTeollisuustalouden laitoksella. Hän on mukana hiljattain perustetussa CTR- tutkimusryhmässä, jota vetää Saku Mäkinen. Sanna ei kuulu varsinaiseenopetushenkilöstöön, mutta jotkut ovat luultavasti törmänneet häneenteknologiajohtamisen perusteiden harjoituksissa tai seminaariryhmänvetäjänä.

Toivottavasti Sanna tulee jutun myötä lukijoille tutuksi. On syytä muistaa,että laitoksella työskentelee monia opiskelijoille vähemmän näkyviähenkilöitä, joiden työpanos kuitenkin on korvaamatonta. Tutkijan nimike eimyöskään tarkoita kammioonsa kirjojen keskelle hautautunutta henkilöä –päinvastoin. Sanna toivoikin, että opiskelijat uskaltaisivat ottaa yhteyttämieltä askarruttavissa kysymyksissä.

Tässä siis tulevat Sanna Hildénin elämän aakkoset. On yllättävää, miten 29 kirjaimeen voi tiivistää elämäntärkeät asiat, mutta tässä Sanna on onnistunut.

Aaah…– nautiskelu jahemmottelu on tärkeää

Barcelona – yhdistelmä työtä,harrastusta ja lomaa – tullutrakkaaksi…sorry… nippanappa B…

Dynamiikka – voimatkiinnostavat

Enkelit

Fragile – ensimmäinentaiderakkauteni

Grafiikka – harrastus ja oviuuteen maailmaan

Oma kulta

Ihminen – kiinnostavinnäkökulma aika monessajutussa

F

G

H

I

A

B

D

E

Järvet – tärkeimpiä hommia;uimista, hiihtoa, soutua,tuijotusta…

Koti – kaiken keskiö

Luopuminen – ”Saat senmistä luovut” on hyvinmurjaistu

Mökki – tärkeimmät juuret jajuurakot

Neljämillinen – työnimimaha-asukille

Orientoituminen – olen kovavalmistautumaan

Perhe – paras ja pahin,tärkeintä kuitenkin

Quattro – ainoa ominaisuusautoilussani, mistä tuleekehuja

J

K

L

24

U

V

W

Y

X

Ä

Ö

Z

R

S

T

Ravustus – ja muut tärkeätrituaalit

Syöminen – hyvä ruoka,parempi mieli

Tiede ja taide – suunnatonrikkaus saada olla välissä

Uudistuminen ja muutos –tutkimuskohde, mutta myösoma ansani…

Veli – veljeys, lojaalius – veliauttaa vanhempienkestämisessä

Wine – ja miksei muutkindrinksut

XX – kiitos onnettarellekromosomiarvonnasta!

Yksinäisyys

Zzz… – uni on ihanaaÅland ja saaristomaisema –haaveita ja seikkailuja (ks.kuva)

Äiti – äidit ja tyttäret…rakasta ja vaikeaa, miehetälkööt yrittäkö ymmärtää

Öykkäri – raskastakatseltavaa

We offer you the opportunity to pursue aninternational career with a global industryleader. We expect you to have the energyto succeed, a commitment to excellence,and excitement at being part of a highlyprofessional team. Visit www.wartsila.comto find out how 12,000 people in 60countries support Wärtsilä’s customers.

Play your own song

WÄRTSILÄ® is a registered trademark.

Sanna Hildén

Toimittanut: Heini Niemi

25

Työelämää Ruukilla tutalaisen silmin

Vettä satoi kuin... no, ainakin jonkin verran, kuntähtireportterikaksikko E. Mattila sekä J. Vauriolähtivät köröttelemään Herwoodista kohtiHämeenlinnaa ja Ruukin tehtaita. Matka meni

o n n e k s ia i v a nh y v i nemmekäsuinkaansaapuneetp a i k a l l eakateemistav a r t t i amyöhässävaan jopapikkuisenaikaisessa!M e i d ä t

otti vastaan jo muutamia vuosia talossatyöskennellyt Marko Kuitunen. Kahvikupposellisenjälkeen seuraamme liittyi myös Kimmo Vierimaa.Ja siitähän se haastattelu alkoi…

Kuten kaikki varmaan jo arvasivatkin, nämä herratolivat aikoinaan tehneet varsin oivallisenuravalinnan ja lähteneet opiskelemaantuotantotalouden diplomi-insinööreiksi. Tosin hiemaneri reittejä. Marko, joka aloitti opintonsa vuonna1991, opiskeli ensin Oulun yliopistossa koneella.Sekä tekniikka että talous kiinnostivat miestä, minkävuoksi hän alkoikin suunnitella siirtyvänsä lukemaantuotantotaloutta. Vietettyään vuoden Oulussa, hänsitten vaihtoikin maisemaa ja aloitti tuotantotaloudenopinnot Lappeenrannassa. Pääaineenaan hän lukilogistiikkaa sekä sivuaineenaan konetekniikkaa.Valmistuminen tapahtui melko ripeässä tahdissa, jatammikuussa 1997 hänellä oli kädessään DI:npaperit.

Kimmolla sen sijaan oli jo heti alusta selvät säveletopintojen suhteen. Hän tiesi jo yläasteellahaluavansa diplomi-insinööriksi ja niinpä hän sittenhakikin silloiselle TTKK:lle opiskelemaan. Paikka tulituotantotalouden puolelle vuonna 1999, jossa hänluki tuotantoa sekä konepajateollisuudentuotantotekniikkaa. Vuonna 2003 joulukuussa miesolikin jo valmis diplomi-insinööri.

Kumpikaan miehistä ei tunnusta harrastaneensakohtuutonta biletystä opiskeluvuosiltaan. ”Sopivassasuhteessa, totta kai”, vakuuttaa Kimmo. Marko taassanoo saaneensa bileistä tarpeekseen Oulussaviettämänsä ”fuksivuoden” jälkeen, jotenLappeenrannassa oli ihan mukava keskittyä

enemmän opiskeluun. He eivät myöskään ole olleetsen kummemmin kilta- tai muita aktiivejakaan.Ilmeistä päätellen nämä herrat ovat kuitenkinviettäneet antoisan ja hauskan opiskelijaelämän.

Seuraava kysymyksemme lohduttanee kovastikaikkia duunarihommia kesätöinään tehneitätutalaisia. Kyllä sitä voi päästä hyviin hommiinvaikka olisikin ollut töissä kaupan kassalla tai turvettakeräämässä nevalla. Ensimmäiset kesätyöpaikatolivat Markolle lähinnä rakennushommia. Kesällä1994 hän pääsi ensin töihin eräällekeskisuomalaiselle konepajalle ja myöhemminsamana kesänä 1,5 kuukaudeksi tehdastyöhönSveitsiin. Vaikka työt olivat edelleen haalarihommia,ne olivat silti erittäin antoisia. Vasta seuraavanavuonna avautui mahdollisuus päästä töihin Ruotsiin,jossa tarjolla oli enemmän opintoja vastaavaa työtä.

Myös Kimmo vietti ensimmäiset opiskelijakesänsähaalarihommissa. Vuonna 2002 hän pääsiensimmäisiin koulutusta vastaaviin kesätöihinRuukille ja on siitä lähtien ollut enemmän taivähemmän kytköksissä firmaan. Hän myös saidiplomityönpaikkansa Ruukilta kesätöittensäansiosta. Työ käsitteli kitkasahausta, terien testaustaja kustannuksien laskemista. Marko, joka myös tekidiplomityönsä Ruukille, käsitteli omassa työssäänputkipalkkien toimituslogistiikkaa Keski-Eurooppaan.Hän myös sai töitä diplomityönsä kautta.

Ensimmäiset oikeat työpaikkansa miehet saivathyvien kontaktiensa ansiosta. Kimmo olikesätöittensä ansiosta onnistunut pikku hiljaasaamaan jalkaansa oven rakoon, mikä helpottihuomattavasti työpaikan saamisessa. Tottahan tuttukaveri on helpompi ottaa töihin kuin aivan vieras.Marko sai Ruotsissa ollessaan solmittua hyviäkontakteja Ruukille siellä olleiden yksiköiden kautta.

Marko Kuitunen ja KImmo Vierimaa

26

Kontakteista oli apua Suomessa, sillä kun jokuhenkilö on tuttu yrityksessä, se helpottaa kummastitöihin pääsyssä.

Millaisia työtehtäviä tuotantotalouden diplomi-insinöörillä sitten voi olla Ruukin kaltaisessayrityksessä? No, varmasti hyvin monenlaisia, muttatässä on nyt ainakin kaksi esimerkkiä. Kimmo toimiikehitysinsinöörinä Hämeenlinnan putkitehtaalla. Hänsovittaa uusia tai massaräätälöityjä tuotteitatuotantoon ja kehittää tehtaan tuotantoprosessia.Tavoitteena on yleisesti parantaa tuotannontoimivuutta, eli nostaa käyntiasteita, parantaakustannustehokkuutta jne. Lisäksi toimenkuvaankuuluu kaikenlaista sekavaa nuorellekehitysinsinöörille sopivaa. Omien sanojensamukaan hänen työhönsä kuuluu paljon käytäntöä,eikä yksikään päivä ole samanlainen kuin toinen.Kimmo on myös ollut mukana tekemässälaatujärjestelmää Hämeenlinnan putkitehtaalle.

Markon työtehtävät poikkeavat jonkin verranKimmon työtehtävissä. Siinä missä Kimmon työnäon kehittää tuotantoa Hämeenlinnan putkitehtaalla,hänen hommansa on kehittää ja ylläpitää kaikkienputkitehtaiden laadunhallinnan toimintoja, keskittyenensisijaisesti ti lastollisen laadunohjauksenmenetelmien käyttöönottoon ja tietämyksenlevittämiseen putkituotannossa. Näiden lisäksilaadunhallinnan operatiiviset tehtävät sekäkehityshankkeisiin osallistuminen vetäjän taiasiantuntijan roolissa kuuluvat toimenkuvaan.

Kysyttäessä tulevaisuuden suunnitelmia työuransuhteen ei kumpikaan haastateltavistamme halunnutlähteä spekuloimaan. ”Joskus tietysti olisi mukavaavaihtaa työtehtävää, mutta tässä vaiheessa ainakinmotivaatio on kova tehdä juuri näitä hommia”, pohtiiMarko. Kimmolla on samantapaiset ajatuksetasiasta. Lisäksi hän on juuri aloittanut tämänhetkisentyötehtävänsä, joten uutuudenviehätys on vieläilmeisen suuri. Kummallakaan ei myöskään ole hätäeikä hoppu ylenemisen kanssa. Molempien mielestäon järkevää edetä työurallaan kaikessa rauhassa,jotta ehtii nähdä organisaation alemmatkin portaateri näkökannoilta. Näin on helpompi sitten suurenatirehtöörinä ymmärtää organisaation toimintaakokonaisuutena.

Tässä kohdassa varmasti kaikkia teitä lukijoitakiinnostaa tieto, mistä opintojen aihealueesta on ollut

näidenherrojenmielestäen i t enhyötyä.Markonmielestäjo pel-kästäändiplomi-insinöörinkoulutus

yksistään on erittäin hyvä näihin työtehtäviin. Lisäksihän painottaa talousaineita ja laatua käsitteleviäkursseja. Yllättäen hän nostaa myös esilletilastomatematiikan kurssin. Myös Kimmon mielestäteollisuustalouden kurssit ovat olleet eräitä kaikkeinhyödyllisimmistä, varsinkin tuotantoon liittyvät.Lisäksi hän nostaa esille tuotantotekniikan sekälaadun yksiksi tärkeimmistä asioista.

Sekä Marko että Kimmo viihtyvät hyvin työssään.Erityisesti työn monipuolisuus saa päivät kulumaanerittäin rattoisasti. Molemmat myös liputtavat hyväntyöympäristön ja mukavien työtovereiden puolesta.Kimmon pitää myös tyytyväisenä se, että voi nähdätyönsä tulokset. Markon mielestä viihtyvyyteenvaikuttaa lisäksi vastuun ja haasteiden riittävyys.Liika on tietysti aina liikaa, mutta sopivassa määrinne antavat mielekkyyttä työlle.

Kun reportterikaksikkomme pyytää haastateltaviaanlistaamaan joitakin syitä siihen, miksi juuri tutalaisenteekkarin/diplomi-insinöörin kannattaisi hakeaRuukille töihin, mehevät miehet mietteliäiksi.”Mielestäni firma on mainettaan notkeampi eikäsuinkaan niin kaavoihin kangistunut kuin yleisestiluullaan”, sanoo Marko. Kimmon mielestätyötehtävät ovat mukavia ja eteneminen urallaanon mahdollista riippuen aivan omastamotivoituneisuudestaan. Lisäksi mikäli joku halajaapäästä ulkomaille töihin, on sekin Ruukillamahdollista. ”Myös palkka on hyvä” Kimmo lisäälistaan, ”tai sanotaan nyt niin, että se on ainakinkilpailukykyinen” hän virnistää lopuksi. Myös hyvättyösuhde-edut ja tietysti mukavat työtoverit ovatmolempien mielestä hyviä syitä tulla Ruukille.

Lopuksi pyysimme vielä haastateltaviltammeterveisiä sekä hyviä käytännön vinkkejä opintojaajatellen. ”Oma aktiivisuus on kantava voima!”toteaa Marko hetken mietittyään. Hänen mielestäänon myös tärkeää pitää oma linja opiskeluissa:”Sellaisista kursseista, jotka eivät itseä kiinnosta, eivälttämättä saa täyttä hyötyä”. Kimmo on myössamoilla linjoilla. ”Lue sitä mikä itseäsi kiinnostaa,jotta pääset itseäsi kiinnostaviin töihin”, hän kuittaa.

Haastattelun jälkeen näpsimme vielä valokuvia kuinpaparazzit ikään. Tai ainakin melkein. Kiltammekameran akut tyhjenivät nimittäin ensimmäisenlaukaisun jälkeen. Sitten alkoi hirvittävä paristojenetsintä, joka päättyi siihen, että saimme kokonaantoisen kameran käyttöömme. Onneksi kuitenkinsaimme jotakin ikuistettua tätä lehteä varten. Piansen jälkeen tyytyväinen kaksikko matkasikin jomuistivihkoineen ja kameroineen takaisin kohtiTamperetta.

Teksti: Emilia MattilaKuvat: Juhana Vaurio

27

Seuraavassa numerossa:

Uusi hallitus esittäytyy!

Kyykkä ja muut talvenriemut

Juttuja excuilta

Aakkosia

laitoksen väeltä

Kolumneja ja matkakertomuksia

Sekä paljon muuta uutta ja upeaa. Älä siismissaa lehteä!

Vuoden 2004 Infacton toimitus haluaa kiittää

lukijakuntaa yhteisestä vuodesta ja toivottaa

kaikille hauskaa joulua ja oikein hyvää ja

menystyksekästä uutta vuotta 2005!

28