T I I S T A I 3 . 8 . 2 0 0 4 N U M E R O 4

T A R U SL E I R I L E H T I

VARTIONJOHTAJAN KÄSIKIRJA

S I S Ä L T Ö

+ tarkennettu sisällys- luettelo

+ selkeä ja raikas kuvitus

+ paljon uusia, hyviä ideoita

+ käytännöllinen kaikenikäi- sille ja erilaisille johtajille

- pehmeät kannet lyhentävät käyttöikää

+ suoritusosa erillään teoriaosasta

+ paljon monipuolisia käytännön vinkkejä

+ kuvitus on selkeä ja asiaa tukeva

+ kouluttautumiskortti mukana

- osa teoriasta melko raskasta

LAUMANJOHTAJAN KÄSIKIRJA

V a r t i o n - j a L a u m a n j o h t a j a n k ä -s i k i r j a t o n p ä i v i t e t t y v a s t a a m a a n joh ta j i en ky symyks i in . To imi tuskunta t o i v o o u u s i e n v e r s i o i d e n p ä ä t y v ä n k ä y t t ö ö n .

Maanantaiaamun lippukunnanjohtajata-

paamisessa julkaistiin uudet Vartion- ja

Laumanjohtajan käsikirjat. Tilaisuudessa

kirjojen toimituskunnat esittelivät sekä ulko-

asuiltaan että sisällöiltään uudistetut teokset,

ja lopuksi huudettiin kannustusta koko toi-

mitusporukalle.

– Aloitimme työn pohtimalla, mitä var-

tionjohtaja tarvitsee tuekseen ja mitä hyvää

edellisessä käsikirjassa on, kertoo toimitus-

kunnan jäsen Mari Sundell.

Uusi laumanjohtajan käsikirja poikkeaa

U U D E T K Ä S I K I R J A TT O I V O T E T T I I N T E R V E T U L L E I K S I

rakenteltaan melko paljon edellisestä versi-

osta.

– Vanha käsikirja oli kirjoitettu tarinan

muotoon. Tämä versio on kirjoitettu pe-

rinteisen käsikirjan tapaan, esittelee Sirpa

Sarnasto toimituskunnasta.

Sarnaston mukaan uusi Laumanjohtajan

käsikirja on suunnattu kaikenikäisille joh-

tajille.

– Kaikki voivat toivottavasti löytää kirjas-

ta jotain uutta.

K Ä S I K I R J O I S T A U U S I A V I N K K E J Ä

Teemu Oksanen koeluki uuden Vartionjoh-

tajan käsikirjan.

– Uudessa vj:n käsikirjassa on paljon

suoritusvinkkejä, mikä helpottaa varmasti

aloittelevia vartionjohtajia. Siksi se sopii heil-

le entistä paremmin, hän kertoo.

Kokenut vartionjohtaja pärjää Teemun

mielestä hyvin vanhallakin käsikirjalla.

– Niin mullistavia muutoksia ei sisällössä

ole, että kirja pitäisi vaihtaa kesken kaiken.

Laumanjohtajan käsikirjan koelukenut

Kaisa Sirkiä pitää uutta kirjaa helppokäyt-

töisenä.

– Paras uudistus on tarkennettu sisäl-

lysluettelo, jonka avulla tarvittavat tiedot

löytyvät helposti.

Kaisan mielestä uutta versiota voisivat

hyvin käyttää muutkin kuin partiolaiset.

– Kirja olisi käyttökelpoinen myös ker-

ho-ohjaajalle tai lastentarhanopettajalle.

Teks t i : Anna-L i i sa Lanu Kuva : N iko B lomberg

Le i r i va r t i o A imo Te am tu tk i i i nno s tunee s t iuu t ta Va r t i on joh ta jan kä s i k i r j aa .

Po ja t ke hu i va t k i r j an s e l ke i t ä kuv ia .

3 P Ä Ä M I N I S T E R I L E I R I L L Ä

4 S U U N N A S S A

5 L I N T U K A N S A T A P A S I

6 P O L I I S I J A T R A B A N T

7 M Å N G A S P R Å K I G A

8 S U I H K U R E P O R T A A S I

1 0 E K O T E K O

1 2 T Y T I N I S Ä

L E H D E N T E K I J Ä T:

P ä ä t o i m i t t a j aMikko Hieta

To i m i t u s s i h t e e r i tMaria Vihla, Minna Judén,

Ella Koota

To i m i t u sKaisa Sirkiä, Jarkko Kosonen,

Aura Yli-Savola, Kaisa Kara-

watski, Tiina Lankinen, Teemu

Oksanen, Minna Tuomainen,

Elina Eskola, Viivi Oulasvirta,

Ilkka Liikanen, Annika Aler-

vo, Laura Holm, Ulla Pirkola,

Satu Lehtniemi, Irene Mattila,

Anna-Liisa Lanu, Harriet Bru-

ce, Michelle O´Doherty, Hilla

Rudanko, Ilona Välimaa, Maria

Skarp

P i i r t ä j ä tJyrki Vainio

Minna Tuomainen

A DJuhana Tikkanen

Ta i t t oSanna Palmu, Jukka Timonen,

Tauno Kuisma, Eero Mäkitalo,

Elina Juola, Anne Mikkola,

Tuija Lahti

Va l o k u v a a j a tNiko Blomberg, Juho Holopai-

nen, Eeva Kivilä, Kalle Rapi,

Sami Tarkiainen

Pa i n oHämeen Sanomat Oy

Hämeenlinna

K u s t a n t a j aSuomen Partiolaiset -

Finlands Scouter ry

N Ä K Ö K U L M A

My dictionary gives two mea-nings for ”Jamboree”: Jam-boree and a big meeting for Scouts and Guides. The word Jamboree has its origin in Indi-an languages and means a big party. The word Finn means Finnish Scouts and Guides as organizing association. Jambo-ree connects the idea of a fo-rest camp to the international Scout and Guide movement. Many things are matters of course before they are questi-oned. Camp in the forest? I am certain that some participants are spending nights in a tent in a forest for the first time here at Tarus. Tarus offers countless first experiences. Many of us meet a new friend from a different culture, from a neighbour county, from over-seas. And that is very much the core of Scouting and Guiding: facing new people, things and challenges, stretching the comfort zone and doing things together with other people and growing as an individual. Tätä leiriä on pohdittu vuosi-kausia. Edellisen suurleirin jäl-keen varsinkin partiojohtajilla oli vahva käsitys, että enää koskaan ei järjestettäisi kan-sallista suurleiriä. Asiaa poh-timaan perustettiin työryhmä, joka omissa pohdinnoissaankin tuli siihen tulokseen, että anti olla viimeinen. Vaihtoehtoina oli useita samanaikaisesti jär-jestettäviä alueellisia leirejä tai peräkkäin samassa paikassa olevia osallistujamäärältään pienempiä leirejä.

Kollektiivinen mieli muuttui matkalla ja ennen vuosituhan-nen päättymistä oli ajatus ja tahto uudesta suurleiristä he-rännyt. Leiri nähtiin välineeksi toteuttaa suomalaisen partio-liikkeen strategian tavoittei-ta. Jäsenkokous Jyväskylässä vuonna 2000 teki päätöksen Suurleiristä 2004. SP:n hallitus pohti leirin tavoitteita, jotka partioneuvostossa myöhemmin hyväksyttiin. Ennen leirinjohtajan ja lei-ritoimikunnan pestaamista leiriä valmisteli ohjausryhmä. Hallitus pestasi leirinjohtajan ja leirinjohtaja pestasi leiri-toimikuntansa. Sen jälkeen Ta-ruksen tekijöiden poppooseen on liittynyt tuhansia johtajia, jotka ovat löytäneet palvelu-tehtävän leirillä. Me leiriläiset olemme pohdiskelleet ja ken-ties kotiväen kanssa keskustel-leetkin siitä, miksi Tarukselle on PAKKO päästä! Onkohan täältä pakko lähteä kotiin? Kaikki hyvä päättyy aikanaan, muistot ja uudet ystävät ja kokemukset ovat tehneet elä-mästä jälleen rikkaamman.

Tek s t i : E l i na L i i ppo la Kuva : Ka l l e Rap i

F I N N J A M B O R E E P Ä Ä K I R J O I T U STaruksen suojelija pääministeri Matti Vanhanen tutustui leiriin eilen maanantaina. Vanhanen kertoi olleensa hyvin vaikuttunut kaikesta näkemästään. Suojelijan ominaisuudessa hän oli erityisen huo-jentunut huomatessaan, että partiolaisten retki- ja leiritaidoilla selvitään niissä olosuhteissa, mihin on jouduttu. Lippukunnanjohta-jien tapaamisessa johtajakahvila Poijussa puhunut Vanhanen lupasi pääministerin ominaisuudessa, että sää paranee. Tämä kirvoitti yleisöstä helpottuneet naurut.

Lippukunnissa tapahtuvaa nuorisotoimintaa arvostetaan valtioval-lan taholta. Erityisen arvostettavana pääministeri piti partiotoi-minnassa sitä, että uskalletaan antaa vastuuta nuorille. Harvoissa järjestöissä 15-vuotiaat saavat yhtä paljon vastuuta kuin partiossa. Vanhanen oli vakuuttunut siitä, että nuorisotoiminnasta on paljon hyötyä myös aikuisena työelämässä.

Pääministerin mielestä on mukavaa, että vanhemmat ovat in-nokkaita lastensa harrastusten suhteen. Hän kuitenkin rohkaisi lippukunnanjohtajia edelleen huolehtimaan siitä, että vanhemmat eivät pääse liiaksi sotkeutumaan toimintaan. Tämä oli varaukseton luottamuslause lippukuntien johdolle.

Leirielämää on takana jo kuusi päivää. Vähitellen savuissa on opit-tu leirin rutiinit. Vartiolaiset ovat oppineet, mitä töitä savussa on tehtävä, jotta yhteiset asiat hoituisivat. Partiossa otetaan vastuu myös ikävistä asioista. Siitä harmaiden vesien käsittely on hyvä esi-merkki. Tässä vaiheessa leiriä on muistettava pitää huolta tekijöi-den jaksamisesta. Naapurisavussani keittiöltä huudettiin eräänäkin päivänä myöhästyneille leiriläisille niin vihaisesti, että mieleni teki hakea paikalle varapatteri-henkilö. Johtajalla ei voi olla oikeutta purkaa omaa pahaa oloaan leiriläisiin. Kasvattamisen pitää tapah-tua ihan muilla keinoilla.

Sunnuntaina järjestetyille markkinoille osallistui 61 myyjää. Tuottoa saatiin odotusten mukaisesti yli 3 000 euroa. Summalla rakennetaan Evolle sellaisia nuotiopaikkoja ja vessoja, joihin pää-see pyörätuolilla. Raha-asioihin liittyy myös odotettu Tarus-shopin avautuminen. Kauppa ostettiin heti tyhjäksi monista tuotteista. Leirituotteiden loppuminen on suututtanut monia. Stockenissa jopa puuhataan adressia, jotta tuotteita tilattaisiin lisää. Talousjohtaja Olavi Laitalan mielestä tuotemyynti on kuitenkin edennyt suunni-telmien mukaan. Häntä pikemminkin huolestuttaa se, että joitain tuotteita jää myymättä. Laitalan mukaan uusia tuotteita ei enää ehditä hankkia.

M ik ko H ie ta

K A N O O T T I K A A T U U ! M I K K O W A L L E N I U S J A M I S K A P A A N A N E N K U K S I S T A H E L S I N G I N K Ä P Y L Ä S T Ä N Ä Y T T Ä V Ä T ” T A I T O J A A N ” V E S I L L Ä .

Kuva: N iko B lomberg

2

G A L L U P

M I L L A I S I A M U I S T O J A S I -N U L L A O N P T - K I S O I S T A ?

Jaakko HänninenKokkopartio – Olen ollut neljä kertaa, ja vartiomme on aina voittanut. Kerran kisoissa piti kerätä matkan varrelta karkkeja.

Ilmi Havas 13 v.Kuuhankaset – Olen ollut kolmissa ki-soissa. Ekoissa kisoissa tipuin ojaan, eikä vaihtokenkiä ollut mukana.

Teemu Kiiski 16 v.Maarian Tähkät – Edellisistä kisoista on jo yli vuosi. Kerran rakensimme loistavan A-pukin, jolla ylitim-me ojan. Viereiseltä vartiolta kastui kaikki.

Irene Mäkitalo 13 v.Säkylän partio – Vartiomme kisanimi on vaihdellut Pallofisuista Hä-jyihin. Mieleen on jäänyt eri-tyisesti se, kun paistoimme kalapuikkoja trangialla.

Iikka Jaatinen 9 v.Simpsiön Karhut – En ole ollut vielä kisaamas-sa, mutta kerran olin katso-massa. Aion osallistua itsekin heti kun tulee mahdollisuus.

Ka i sa S i rk iä

The Guide and Scout Fair on the

Visiting Day attracted a variety

of groups affering services. With

Tarua bills one could had one’s

hair washed or buy a massage of

back. A live jukebox played Gui-

de and Scout songs as well as hit

music. The neighbouring lottery

was also popular. Many of our

international guests had prepared

stands and some wanted to have

their picture taken with Father

Christmas. In addition to braids

and lottery prizes many visitors

brought cheerful spirit with them

to their subunits.

People from different parts of Fin-

land brought regional specialities

with them. There was for instance

a stand where one could try suo-

punki, a Finnish version of lasso.

One of the most popular stands

was “Take your vengeance on the

Safety Unit” where visitors could

drop mermaids in a pond by thro-

wing balls on them. The chants

advertising the stand were loud: “If

the Safety Unit has been mean to

you, pay in kind here!”

F A T H E R C H R I S T M A S A N D M E R M A I D S

Päämin i s t e r i Ma t t i Vanhanen t u t u s t u i Ta r u k s e e n m a a -n a n t a i n a . H ä n o l i e r i t y i s e n i l o i n e n s i i t ä , e t t ä a l ku l e i r i n ku r j i s t a i l m o i s t a h u o l i m a t t a l e i r i l ä i s e t h y m y i l i v ä t k i l p a a a u r i n g o n k a n s s a .

Aurinko pilkahteli pilvien välistä,

kun Taruksen suojelijaksi lupau-

tunut pääministeri Vanhanen

tutustui leirielämään leirinjohtaja

Marjukka Rehumäen ja Suomen

Partiolaisten puheenjohtajan Erk-

ki Hakalan opastuksella. Seurue

kävi lyömässä leirikolikon, kuuli

kierrätyksestä ja tutustui retkisaha-

pisteeseen ja Molskis-ohjelmaan.

Vanhanen piipahti myös lippukun-

nanjohtajien tapaamisessa.

T E K N I S E TJ Ä R J E S T E L M Ä TK I I N N O S T I V A T

Vanhanen oli etukäteen ehtinyt

huolestua sadetilanteesta leirillä,

mutta paikalle päästyään hän oli

helpottunut.

– Lasten ilmeet kertoivat, ettei

sade ole ehtinyt latistaa tunnelmaa.

Taruksen mittasuhteet tekivät Van-

haseen vaikutuksen. Häntä kiin-

nosti erityisesti leirin tekniset

järjestelmät.

– Uskomatonta, miten 12 300

ihmisen jätehuolto ja ruokapalvelu

on onnistuttu järjestämään keskelle

metsää.

Vanhanen kiitti leirin taustalla

vaikuttavaa kokenutta organisaati-

ota, joka osaa hommansa.

K O K E M U S K A N T A A P I T K Ä L L E

Partiotoiminnassa Vanhanen ar-

vostaa vastuun jakamisen taitoa.

Pääministeriä miellyttää se, että

konkreettista vastuuta annetaan pal-

jon jo vartionjohtajillekin.

– Partio on hyvin kasvattava

harrastus, joka lisää nuorten itsenäi-

syyttä, hän toteaa.

Vanhanen ei itse ole koskaan har-

rastanut partiota, mutta hän on toi-

minut aktiivisesti muissa nuorisojär-

jestöissä. Vapaaehtoinen toiminta

järjestöissä antaa Vanhasen mukaan

hyviä eväitä muuhunkin elämään.

– Tuskin olisin itsekään tässä ase-

massa ilman vastaavaa kokemusta,

hän muistuttaa.

V A N H E M M A T T U K E N A N U O R E N H A R R A S T U K S I S S A

Pääministerin mukaan vanhempien

tulisi osallistua nuorten harrastuksiin

kannustamalla ja motivoimalla heitä

jatkamaan. Vanhasen oma poika on

ollut mukana partiossa, mutta pitää

tällä hetkellä taukoa.

– En ole puoleentoista vuoteen

ehtinyt patistaa tai viedä häntä har-

rastusten pariin, Vanhanen kertoo

omia kokemuksiaan.

Vanhanen kuitenkin muistuttaa,

ettei vanhempien sovi mennä liian

syvälle nuoren harrastuksiin.

– On tärkeää jättää tilaa myös

nuoren omalla itsenäistymiselle.

E l i na E sko la

Teks t i :Anna-L i i sa Lanu Kuva : Sakar i Ko u t i

P Ä Ä M I N I S T E R I K I N M AT KA S I M E T S Ä Ä N

L i p p u k u n n a n j o h t a j a t a p a a -m i s e s s a a n n e t t i i n v i n k k e j ä t o i m i n n a n s u u n n i t t e l u u n j a p o h d i t t i i n v a e l t a j a i k ä i s t e n t i l a n n e t t a . Ta p a h t u m a s s a j u l k i s t e t t i i n m y ö s u u d e t k ä s i k i r j a t v a r t i o n - j a l a u -m a n j o h t a j i l l e .

Lippukunnanjohtajat saavat läm-

pimän vastaanoton saapuessaan

maanantaiaamuna kahvila Poijuun.

Kättelyn lisäksi jokaiselle ojen-

netaan uusi juomapullo, jossa on

mehua.

– Tarus tarkoittaa nykyään

jatkuvaa rankkasadetta, kajauttaa

juontaja mikrofoniin.

Sen jälkeen esitellään uudet

käsikirjat tekijöineen.

– Hyvä kiva bra, antaa tulla

lisää vaan, kajauttavat johtajat yh-

dessä käsikirjojen tekijöille. Kahvit

nautitaan hyvän mielen vallitessa,

vaikka pulla-auto onkin hukassa.

Kupin ääressä keskustelua seuraa

lavashow’n huippukohta: päämi-

nisteri Vanhanen kipuaa estradille.

– Partiossa arvostan erityisesti

vastuun antamista nuorille ja kan-

sainvälisyyttä, Vanhanen kertoo.

U U T T A P U H T I A J O H T A M I S E E N

Tapahtuman virallisen osuuden jäl-

keen lippukunnanjohtajat jakautu-

vat ryhmiin. Heillä on mahdollisuus

pohtia 14–18-vuotiaiden tilannetta,

tutustua menetelmään, jossa toi-

mintaa suunnitellaan ja arvioidaan

tikkataulun avulla, tai virkistäytyä

rentoutuspisteessä.

Kun kello lähestyy kahtatoista,

muodostetaan vielä yhteinen sisarus-

piiri. Joukko vaikuttaa tyytyväiseltä,

vaikka kaivattu pulla-auto ei koskaan

saapunutkaan paikalle.

– Oli hyvä, kannatti tulla. Tääl-

tä sai kivoja ideoita ja taas uuden

kipinän jatkaa tätä hommaa, kertoo

Katja Räsänen Nuotio-Vehkoista .

Mäkipartion Elina Koskelan mie-

lestä tapahtuma oli ihan hyvä.

– Kesken leirin ei vain oikein

pystynyt syventymään keskusteluun.

T A U S T A L L A L I P P U K U N T A R Y H M Ä

Lippukunnanjohtajatapaaminen oli

Suomen Partiolaisten lippukunta-

ryhmän käsialaa. Ryhmä halusi antaa

lippukunnanjohtajille mahdolli-

suuden kohdata toisensa ja vaihtaa

kuulumisia.

– Ensisijaisesti halusimme kun-

nioittaa lippukunnanjohtajien työtä

ja huomioida heitä, kertoo tapahtu-

man johtaja Mari Murto.

Lippukuntaryhmän tarkoitukse-

na on tukea lippukunnanjohtajien

työtä ja auttaa ongelmatilanteissa.

Tapaamisen ajatuksena oli koota

lippukunnanjohtajat tutustumaan

toisiinsa ja työryhmään.

– Toivomme, että lippukun-

nanjohtajat tulisivat avoimesti ker-

tomaan meille sekä ongelmista että

hyvistä asioista. Tutustuminen täällä

voisi helpottaa avointa keskustelua

sekä meidän että toisten johtajien

kanssa, Mari selvittää.

VA I N P U L L A - A U TO P U U T T U I

Do you have a bone t o p i c k w i th t he Sa fe t y Un i t ?

Te x t : M inna Tuoma inen Pho to : Sami Ta rk ia inen Tran s la t i on : Anna Ny lund

Mat t i Vanhanen lupas i päämin i s t e r in omina i suudes sa pa rempaa sää tä

3

1 . M i k s i Ta r u k s e n l e i r i n -j o h t a j a a k u t s u t a a n ?1 Mara x Mjukka 2 Mirka

2 . M i t k ä o v a t S v e i t s i n l i p u n v ä r i t ?1 punainen ja valkoinen x musta ja punainen 2 sininen ja punainen

3 . M ikä on maapa l l on suu r in n i s ä k ä s ?1 norsu x krokotiili 2 sinivalas

4 K u i n k a m o n t a k i e l t ä v i u l u s s a o n ?1 4 x 5 2 6

5 M i k ä e i o l e B e l g i a n r a -j a n a a p u r i ?1 Ranska x Itävalta 2 Hollanti

6 M i h i n s a n a a n S t o c k e n i n h u u t o p ä ä t t y y ?1 kiljumaan x hyppimään2 huutamaan

7 K u k a p i i r t ä ä Ta t u a j a Ty t t i ä ?1 Junnu Vainio x Jyrki Vainio 2 Jyri Vuolio

8 M i k ä n ä i s t ä o n t i e t o k o -n e e n o s a ?1 marsu x kissa 2 hiiri

9 M i t ä a i n e t t a k o i v u s t a s a a d a a n ?1 pihkaa x mahlaa 2 hunajaa

1 0 M i k ä o n l y i j y n k e m i a l -l i n e n m e r k k i ?1 Pb x Ly 2 L

1 1 M i s t ä N a p o l e o n o l i k o t o i s i n ?1 Korsikalta x Sisiliasta 2 Saksasta

1 2 M i k ä k o r u N i i s k u n e i -d i l l ä o n ?1 sormus x kaulakoru 2 nilkkarengas

1 3 M i k ä o n k a h d e n j a k o l -m e n t u l o ?1 5 x 0 2 6

1 4 M i k ä n ä i s t ä e i o l e f i n n -j a m b o r e e ?1. Tervas x Loisto 2 Kanto

1 5 M i k ä o n H a r r y Po t t e r i n p u n a t u k k a i s e n y s t ä v ä n n i m i ?1 Ron x Jeremy 2 James

P Ä I V Ä NP Ä H K I N Ä

S u o m e n Pa r t i o l a i s t e n v u o -s i t t a i n e n s u u n n i s t u s k i l p a i l u käy t i in sunnunta ina Taruksen m a a s t o i s s a l i i k u n t a p u i s t o n l ä h e i s y y d e s s ä .

Yli 250 partiolaissuunnistajaa otti

mittaa toisistaan kymmenessä mies-

ten ja kymmenessä naisten sarjassa

sekä neljässä viestisarjassa. Kulolai-

set Matti, 11, ja Elina Laaksonen,

14, Kymen Kotkista osallistuivat

SP:n suunnistuskilpailuihin kon-

kareina.

– Loistavaa että välillä voi yhdis-

tää kaksi hauskaa harrastusta! Eikä

näihin Suomen partiomestaruus

-kisoihin ollut Kulosta todellakaan

pitkä matka, iloitsee neljä vuotta Ii-

tin Pyrinnössä suunnistanut Matti.

Sisarukset arvioivat omat sarjansa

melko kovatasoisiksi

– Partiolaisethan ovat tun-

netusti hyviä suunnistamaan.

Kilpailunjohtaja Esko Junttila

Muuratpartiosta vahvistaa tämän.

– Jo suunnistustrikoot ja kova

kilpailuhenki todistavat kilpailijoi-

den taitoa. Joukossa on jokunen

Suomen kärkinimikin, Junttila

paljastaa.

V E T T Ä V Y Ö T Ä R Ö Ö N A S T I

– Reitti oli pääasiassa helppokul-

kuista polkua, joten saattoi mennä

juoksukilpailuksi, kertoo juuri 2,3

kilometriä taivaltanut Elina.

Sateet olivat kuitenkin tehneet

tehtävänsä ja tulvivat joet sekä

ylimääräiset lammikot vaikeuttivat

matkan tekoa. Vanhempien sarjois-

sa pidempiä matkoja taivaltaneita

suunnistajia saapui maaliin vyötä-

röön asti uineina.

18-vuotiaiden sarjassa kilpaillut

uittolainen Lauri Itkonen Lapin

Kiehiset ja Kivekkäät -lippukun-

nasta pärjäsi mielestään melko

hyvin.

– Märän metsän kanssa ei juuri

ollut ongelmia. Yhdestä rastista

harhailin 45 astetta oikealle, ja siinä

tuhlautui aikaa, Lauri kertoo.

– Koskaan ei voi olla täysin

tyytyväinen, hän toteaa.

V A I N H Ä T Ä V E S S A P U U T T U I

Laurin perheellä on pitkät suunnis-

tusperinteet. Hänen Tarus-pestinsä-

kin on Suunnistuslaakson ohjaajan

toimi.

– Olemme käyneet Tsekeissä ja

Ranskassa asti kilpailemassa, mutta

partiosuunnistuskisat ovat minulle

uutta, Lauri paljastaa.

Tänä vuonna vastuu kilpailuis-

ta oli Keski-Suomen partiolaisilla,

suurimmaksi osaksi järjestelyt jäi-

vät Muuratpartion harteille.

– Hienot ja hyvin organisoidut

kisat. Pientä miinusta pitää antaa

vähän sekavasta lähdöstä, ja siitä et-

tei lähtöpaikalla ollut vessaa, Lauri

toteaa.

I l kka L i i kanen

S u u n n i s t a j a t k i s a s i v a t k o s t e i l l a k a n n o i l l a

Oikea rivi: x12 1x2 x2x 112 221

Samuli Säi jälä Rajamäen Metsänkävijöistä harppoo kohti maalia.

Justeerin sydämestä kantautuvat

riemukkaat rytmit. Alaleirin pääka-

dulla musisoi Kastelukannu-yhtye

eli joukko Pellon Pailakoita ja Mel-

lan Kiipijöitä. Musiikki ei poikkea

valtavirrasta, mutta soittimet sitä-

kin enemmän. Tyttöjen ja poikien

rytmi saa alkunsa rumpusetistä,

joka muistuttaa lähinnä astiakaap-

pia. Ryhmässä soittaa taiteilijat Bii-

siboy, Rumpu-Ali, Hylsy-Heikki,

Marakassi-Mara ja Biisibaby.

– Sanoin yhdelle savun johtajis-

ta, että Alvariin pitäisi saada bändi.

Hän ehdotti, että perustaisin sel-

laisen itse. Niinpä hain kattiloita

perheeltäni Lastusta ja kyhäsin

tämän. Ei siinä kauan nokka tuhis-

KAT T I L A KA N T R I A J A PATA P O P P I Asut, Rumpu-Ali eli Miika esittelee

viritelmäänsä.

Viisihenkinen Kastelukannu

perustettiin perjantaina, ja ryhmä

aikoo jatkaa toimintaansa aina leirin

loppuun saakka. Ohikulkijat ovat

muistaneet taiteilijaryhmää pienillä

avustuksilla ja bändille onkin ker-

tynyt jo pienehkö pääoma.

– Aiomme hankkia partiotuot-

teita ja karkkia, Miika paljastaa.

Te k s t i : I r ene Ma t t i l a Kuva: Ka l l e Rap i

S u o m e n P a r t i o m u s e o o n muut tanut Turus ta Tarukse l le l e i r in a jaks i . Näy t i l l ä on n i in v a n h o j a p a r t i o a s u j a k u i n p a r t i o a i h e i s i a p o s t i m e r k ke -j ä k i n . I l t a i s i n Pa r t i o m u s e o n g a l l e r i a s s a o n k e s k u s t e l u j a e r i a i h e i s t a .

Tiistai-iltana puhutaan partiotava-

roiden keräilystä. Pauli Ihamäki

alustaa keskustelua. Kaikki asiasta

kiinnostuneet ovat tervetulleita

paikalle, mainostaa Suomen Partio-

museoyhdistyksen puheenjohtaja

Yrjö “Yrjänä“ Nenonen Vahdon

Korvenkävijöistä.

– Tarjolla on myös pientä suo-

lapalaa.

N O S T A K O L O S I V A R U S T E L U T A S O A

Museon galleriavisassa partiotietä-

jät voivat testata tietojaan. Visai-

lukysymykset vaihtuvat päivittäin.

Päivän paras saa palkinnoksi Ta-

rus-palapelin, jota ei ostamalla voi

P A R T I O M U S E O T U L I T A R U K S E L L E

hankkia. Art-galleriassa voi suunni-

tella itselleen joko vaakunan tai ex

libriksen. Sieltä voi myös elvyttää

tietojaan heraldiikasta. Marketista

voi ostaa vaikkapa partiomuseon

tulitikkuja ja pinssejä. Myytävänä

on myös aivan erityistä toffeeta,

joka ei tartu hampaisiin.

– Meillä on myynnissä upea pa-

lapeli Baden-Powellista. Mielestäni

se kuuluu jokaisen kolon vakiova-

rustukseen, Yrjänä sanoo.

A I T O A B A D E N -P O W E L L I A N Ä H T Ä V I L L Ä

Partiomuseo on tuonut osan koko-

elmistaan Tarukselle.

– Arvokkain esineistä on ehdot-

tomasti Baden-Powellin vyö ja sitä

säilytetäänkin lasikaapissa.

Esillä on runsaasti vanhoja par-

tiohuiveja.

– Täällä voi tarkistaa, onko

oman lippukunnan huivi jo partio-

museon kokoelmissa. Neljä ihmistä

on tämän leirin aikana lahjoittanut

oman huivinsa museolle. Tällä het-

kellä meillä on noin tuhat huivia,

joista on seitsemisensataa on toimi-

vista lippukunnista. Kaipailemme

vielä noin kolmeasataa erilaista

huivia, Yrjänä vinkkaa.

Yksityishenkilötkin ovat tuo-

neet omia kokoelmiaan galleriaan.

– Itse toin vanhoja partioaihei-

sia kirjoja, Yrjänä kertoo.

S A T E E S T A H U O L T A J A I L O A

Sade on aiheuttanut huolta mu-

seossa.

– Pahempia vaurioita esineille

ei ole sattunut, mutta muutama

vanha kirja yksityishenkilöiden

kokoelmista on valitettavasti tu-

houtunut. Kaiken kaikkiaan on

mennyt silti aika hyvin.

Leiriläiset ovat vierailleet ahke-

rasti museossa.

– Arvelen, että leirin lopussa

reilusti yli puolet leiriläisistä on

käynyt tutustumassa kokoelmiin.

Sateen aikana täällä käy enemmän

ihmisiä ja on hauska, että olemme

Par t i omuseo s ta saa a s ian -tun tevaa opas tu s ta Baden-Po we l l i n va l vovan ka t seen a l l a .

pystyneet tarjoamaan sateensuojaa

sitä tarvitseville, Yrjänä iloitsee.

– Museon tuominen leirille on

vanha idea, ensimmäisen kerran olim-

me jo Tervaksella. Jos partiolaiset

eivät tule meidän luoksemme, me

tulemme heidän luokseen, Yrjänä

päättää.

Te k s t i : Au ra Y l i - Savo la Ku va: Eeva K i v i l ä

K O R J A U SEdellisessä numerossavastaus kysymykseen medulloblastoomasta oli väärin. Oikea vastaus oli pikkuaivojen esisolukas-vain.

4

A c c o r d i n g t o A i d a n J o n e s , t h a t i s e x a c t l y w h a t y o u w i l l f i n d a t E u r o j a m 2 0 0 5 . E u r o j a m w i l l b e a J a m b o r e e h e l d f o r E u r o p e a n S c o u t s a t H y l a n d s Pa r k , C h e l m s f o r d i n E n g l a n d . A i d a n J o n e s i s t h e m a n a g e r o f t h e c a m p . O n c a m p h e w i l l b e i n c h a r g e o f t h e s t a f f .

Eurojam will take

place from the 29th

of July to the 10th

of August 2005, and

will have around 20

000 participants bet-

ween the ages of 11

and 18. The main

aim of the camp is

to create a ”Europe

with no Boundaries”

This will be done by

the use of Eurovilles.

Within each Euroville

there will be activities

provided by various

Scout Associations within Europe.

The Eurovilles are run on a group

partnership basis, with ideas and

programmes being provided by

international guests, and resources

being provided by the UK Scouts.

The ”Europe with no Boundaries”

will be enhanced by the fact ”that

the Euro will be accepted as cur-

rency on the campsite”, in spite of

the fact that the United Kingdom

still have its own

currency.

P l ann ing fo r

Eurojam began

almost ten years

ago. Aidan Jones

took his position

as Eurojam ma-

nager almost two

years ago and has

been involved in

the planning since

then. In prepara-

tion for Eurojam

there were Infor-

mation Weekends

held for the leaders of International

Contingents. There has also been a

website set up (www.eurojam.org).

This website will provide more

information about the camp and

most importantly, a link to each of

the Participating countries websi-

tes.

Aidan Jones came to Tarus to

gain more experience in the orga-

nisation of a huge international

camp. In spite of the rain he has

enjoyed Tarus and found that it has

helped him very much in the orga-

nisation of Eurojam. He has met

with various people involved in the

organisation of Tarus and they have

given him all sorts of advice from

services to food distribution and fi-

nances. There was also a promotion

tent in the main square, beside the

Partioaitta, where you can go to get

more information about Eurojam.

Te x t : M i che l l e O ’Doher t y and U l l a Pi rko la Pho to : Juho Ho lopa inen

C A N Y O U I M A G I N E T H E A DV E N T U R E O F Y O U R L I F E T I M E ?

I t i s q u i t e e a s y t o s e e a s y o u w a l k a r o u n d Ta r u s t h a t t h e r e a r e m a n y d i f f e r e n t c u s t o m s c o n c e r n i n g t h e S c o u t a n d G u i d e U n i f o r m a n d h o w i t i s w o r n o n c a m p .

One custom that is popular, espe-

cially among the foreign guests, is

the wearing of two neckerchiefs.

Many people wear their national

neckerchief, along with the Tarus

one, showing which subcamp that

they are in. For these people, the

national neckerchief helps them

to stand out as English, American,

German, Irish or whatever nation

they are from.

In some countries it is traditio-

nal for Scouts and Guides to wear

the full uniform all throughout

camp.

– We wear the uniform because

we are scouts and the uniform is

a very important part of Scouting

tradition, says Johanna from the

Faroe Islands. The Danish Scouts

also wear their uniform the whole

time throughout camp.

– The uniform is practical. The

shirt has several useful pockets, and

is comfortable, explain the Danish.

These Scouts also say that the shirt

represents the freedom of camp

– it is ok to get the uniform

dirty, as on camp it is almost im-

possible not to.

– It is better just to get one uni-

form dirty, rather than a lot of clot-

hes that will be needed after camp,

they add. For most the uniform is a

national identity, and makes people

stand out from the crowd.

As with many nations, the Fin-

nish people do not wear their full

uniform all the time on camp. The

neckerchief is worn at all times, and

the full uniform is worn at special

occasions. For example, Timo who

told us about some of the Finnish

traditions, was wearing his uniform

for the visitors day. The uniform

is also worn on occasions such as

the Opening Ceremony and while

travelling.

Another interesting custom

used by the Finnish is the different

hats that they wear. According to

Sami Viljanmaa, the “Väiski“ is

a hat traditionally worn on camp.

The väiski is the small skull cap,

that often has the Finnish flag on

it, which can be seen on many

heads around the camp. The Fin-

nish Scouts started wearing the

Väiski in the 1930’s. A smaller

U N I F O R M S O N C A M P

J o e n n e n o m a n s u u r l e i r i m m e a l k u a s u o m a l a i s e t p a r t i o -l a i s e t o v a t s u u n n a n n e e t k a t s e e n s a e n s i k e s ä ä n j a K e s k i - E u r o o p p a a n . B r i t t e i n s a a r i l l a p i d e t t ä v ä l l e E u r o -j a m 2 0 0 5 - l e i r i l l e o d o t e t a a n n e l j ä ä s a t a a s u o m a l a i s t a l ä h t i j ä ä .

Eurojam on suurin Euroopassa

järjestettävä leiri kymmeneen vuo-

teen. Leiripaikka on sama kuin

2007-vuoden satavuotisjuhlajam-

boreella.

– Maailmanjamboreelle maa-

kohtaisia leiripaikkoja on rajoi-

tetusti. Eurojamilla on paljon

samantyylistä ohjelmaa ja mukaan

pääsee helpommin, kertoo Suomen

joukkueen johtaja Heikki Karja-

lainen.

– Leirillä on Euroville -tapahtu-

ma, jossa eri maat ja kansallisuudet

järjestävät toimintaa. Johtajaikäiset

ovat tervetulleita suunnittelemaan

sekä toteuttamaan Suomen oh-

jelmaa. Parhaat toimintapisteet

pääsevät mukaan vuoden 2007

maailmanjamboreelle – ilmaiseksi,

hän innostaa.

Yli 13-vuotiaat voivat osallistua

Eurojamille leiriläisiksi ja yli 18-

vuotiaat palvelutehtäviin.

– Home Hospitality ja kierto-

matka kuuluvat myös suunnitel-

miimme. Joukkueen ulkopuolel-

lakin voi toki matkustaa, valaisee

Karjalainen.

– Taruksella toimivan partio-

kaupan vieressä voi käydä tutustu-

massa leiriin.

Te x t : U l l a Pi rko la

S u o m e s t a k i n j o u k k u e E u r o j a m i l l e

Y l i ko l m e s a t a a G i l w e l l - l i p -pukunnan jä sen tä o sa l l i s t u i l a u a n t a i n a j ä r j e s t e t t y y n Ko - G i - t apaami seen . Oh je l -m a s s a o l i s e k ä p e r i n t e i t ä e t t ä k e s k u s t e l u a a j a n k o h -t a i s i s t a a s i o i s t a .

Partiojohtajan jatkokurssi pe-

rustuu Baden-Powellin ideaan

partiojohtajakoulutuksesta. Se

on samankaltainen joka puolella

maailmaa. B-P:n mukaan on

oleellista, että partio ymmärre-

tään oikein kaikissa partiomaissa

ja sitä toteutetaan oikealla taval-

la. Nämä asiat voidaan varmis-

taa Gilwell-koulutuksen avulla.

Suurleireihin kuuluu perinteisesti

Ko-Gi -tapaaminen, johon voivat

osallistua kaikki Ko-Gi -kurssin

suorittaneet ja sen aloittaneet

partiojohtajat.

T A V O I T E L T A V A A J O H T A J U U T T A

Tapaamisessa keskusteltiin hyvän

partiojohtajuuden periaatteista.

Järjestön koulutusryhmän edustajat

Merja ”Meku” Ranta-aho ja Jussi

”Jupo” Lares johtivat keskustelua

partiojohtajan erilaisista rooleista.

– Hyvä johtaja on mahdollista-

ja, joka antaa vastuuta nuoremmil-

le. Hän tukee heitä, mutta saman-

aikaisesti sallii heidän hoitaa omaa

johtamistehtäväänsä, keskustelussa

todettiin.

– Muita partiojohtajalle omi-

naisia piirteitä ovat tehtäviin si-

toutuminen ja niiden hoitaminen

loppuun saakka, tilanteiden järjes-

telytaito ja valmistautuminen edes-

sä oleviin tilanteisiin. Johdettavan

kasvua pitäisi ymmärtää antamalla

tälle sopivankokoisia pestejä ja

-kurssin tunnukset viidelletoista

partiojohtajalle. Ko-Gi -kurssin

suorittaneet liittyvät kansainvälisen

Gilwell-lippukunnan jäseniksi ja

voivat käyttää kurssin tunnuksia:

nappuloita, Gilwell-huivia sekä

hopeista kolmiapilaa.

Kevennystä juhlalliseen tilai-

suuteen toi keskisuomalaisten

kurinalainen voimisteluesitys. Lin-

tukansan kokoontumisiin kuuluu

keskeisenä osana oman kurssin

ja vartion muisteleminen. Ko-Gi

-perinteisiin kuuluva lintulaulu

kuultiin tällä kertaa laulettavan

suomeksi, englanniksi ja kiinaksi.

Laulun mukaan Taruksella olivat

paikalla käet, varikset, sorsat, när-

het, pöllöt, kiurut ja kolkat.

Te k s t i j a kuva : J a rkko Ko sonen

J o h t a j u u t t a p o h d i t t i i n n a p p u l a t k a u l a s s aK O - G I - K U R S S I T 2 0 0 5

Ko-Gi 8511.-19.6. leiriosa4.-6.11. seminaari

Ko-Gi 862.-10.7. leiriosa4.-6.11. seminaari

Ko-Gi 8723.-31.7. leiriosa11.-12.11. seminaari

Ko-Gi 8813.-21.8. leiriosa11.-13-11. seminaari

Ilmoittautuminen piireihin 22.2.2005 mennessä. Lisätieto-ja oman piirin koulutusohjaa-jalta tai syksyllä osoitteestawww.partio.fi/koulutus

amount of people wear the balck

beret. The beret is of the official

scout uniform, and is generally

worn outside of camps.

Te x t : M i che l l e O ’Doher t y Pho to s : Juho Ho lopa inen

näyttämällä omaa esimerkkiä, sum-

masivat Meku ja Jupo.

N A P P U L O I T A J A P E R I N T E I T Ä

Tapaamisessa luovutettiin Ko-Gi

5

Ta r u k s e l l a o n v o i n u t k o k o l e i r i n a j a n b o n g a t a p o l i i s i -p a r t i o n , j o ka k i e r t e l e e l e i r i -a luee l la ja sen lähe i syydessä . S u n n u n t a i n a m i e h e t v e t i v ä t h e t k i s e n h e n k e ä v i e r a i l u -p ä i v ä l i i ke n t e e n v a l v o n n a s t a t o r i n r e u n a l l a .

– Saako ottaa kuvan toimittajasta ja

Ilposta? Asko Raita, parivaljakon

toinen osapuoli, kyselee kamera

kourassaan heti, kun leirilehti saa-

puu paikalle. Eikä toimittajaparan

auta muuta kuin suostua.

Taruksen poliisien suut ovat

jatkuvasti pienessä virneessä, ja

juttua riittää muillekin jaettavaksi.

Tarukselle ei ole tultu väkisin.

– Kun kuulin mahdollisuudesta

päästä työskentelemään Tarusalu-

eelle, ilmoittauduin heti vapaaeh-

toiseksi, hymyilee Ilpo Hannunen.

Hänellä on itsellään partiotausta ja

kaiken lisäksi kaksi poikaa mukana

leirillä.

– Tunnen jonkinlaista hengen-

heimolaisuutta täällä partiolaisten

joukossa.

Asko taas kehuu partiolaisten

sitkeyttä ja hyvää käytöstä.

– Jos kyseessä olisi ollut esimer-

kiksi nuorisolle suunnattu festivaa-

li, se olisi tässä sateessa peruttu.

Kaiken lisäksi alue olisi taval-

lisen nuorisojoukon jäljiltä varsin

toisin näköinen.

L E I R I E L Ä M Ä N M A K U J A

Huhu ruokailuvälineiden kanssa

leiriä kiertävistä poliiseista saa vii-

mein vahvistuksen.

– Minulla on Partioaitasta ostet-

tu taitettava muki koko ajan taskus-

sa, koska meille ei enää tahdota an-

taa kertakäyttömukeja kahviloissa,

selvittää Ilpo.

Kahvi näyttää siis poliiseille

maistuvan. Eikä leirielämässäkään

taida olla valittamista: Ilpo ja Asko

ovat kotiutuneet Tarukselle. He

majoittuvat leirihotellissa ja ruo-

kailevat keskuskeittiöllä. Työnsä

puolesta poliisipari tarkkailee jär-

jestystä, lähinnä liikennettä. Au-

toilun sujuminen yleisillä teillä on

heidän vastuullaan.

– Kaikki on mennyt hirveän

hyvin. Liikenteessä ohjeitamme

on noudatettu ja leiri on ottanut

toivomuksemme hyvin vastaan.

Yhteistyö on ollut mainiota, heh-

kuttavat pojat.

Te k s t i : Anna-L i i sa Lanu Ku va: Juho Ho lopa inen

T A R U K S E L L A P O L I I S I T K I N P A R T I O I V A T M U K I T A S K U S S AK u u s a n k o s k e n l ä h i p o l i i -s i l l a A i m o R a u t i a i s e l l a o n e r i t y i s e n h i e n o t y ö k a v e r i : Traban t 601 L imous ine . A imo j a a u t o v i e t t i v ä t l a u a n t a i n j a s u n n u n t a i n Ta r u k s e l l a . E n s i v i i k o n l o p p u n a m e -n o p e l i t o i m i i h ä ä a u t o n a , s e n j ä l k e e n o n v u o r o s s a h i s t o r i i k k i r a l l i .

Aimon työ on kesäaikaan varsin

mielenkiintoinen. Hän kiertelee

ympäri Suomea erilaisissa yleisöta-

pahtumissa yhdessä vanhan virka-

autonsa kanssa.

– Pohjoisin vierailupaikka on

toistaiseksi ollut Rovaniemi, Aimo

kertoo.

Auton esittelyn lisäksi Aimo

juttelee ihmisille ja kertoo poliisin

työstä ja poliisikoulutuksesta.

– Auto on oikeastaan vain rek-

visiittaa, ihmisten kanssa puhumi-

nen on pääasia.

Aimo on ollut poliisi vuodesta

1971. Poliisin työssä on hänen

mielestään parasta vaihtelevuus ja

erilaiset ihmiset.

- Kierrän paljon kouluissa ja

päiväkodeissa kertomassa poliisin

toiminnasta. Lasten ja nuorten pa-

rissa työskentely on hauskaa.

Te k s t i : Anna-L i i sa Lanu Ku va: Juho Ho lopa inen

P O L I I S I N U S K O L L I N E N Y S T Ä V Ä

A l t h o u g h t h e c a m p s i t e i t s e l f i s q u i t e s m a l l , t h e r e a r e s t i l l p e o p l e l i v i n g o n t h e e d g e s o f i t .

If you start out at the Main Square,

the most distant subunit is Vänkeri

in the subcamp Savotta. There

you will find 10 year-old Niklas

Tomperi and his 12 year-old sister

Heidi from the local group Karkun

Samoojat. Niklas and Heidi do not

think the distances are long in spite

of the location of their subunit.

– I’m always chatting with my

friends and watching the campsite,

so the distance seems short to me,

giggles Heidi.

– Once I explored the Main

Square and forgot the time comp-

letely, so I missed our dinner time

and didn’t get any dinner.

The fact that Vänkeri is situ-

ated far from the Main Square is

compensated by the fact that many

programme valleys are close to it.

– We’ve just returned from the

Guide and Scout belt valley. It took

us only some ten minutes to walk

from there, and yet we spent most

of the time queuing, says Niklas

satisfied.

The programme stage near the

Olopoly valley, where the opening

ceremonies were held is next door.

– We would had a very short

way to get there, but the arrange-

ments were such that we had to

walk through our subcamp Savotta

to get there. We were already in bed

when the last ones were leaving. I

could here the staff giving instruc-

tions to the people who were still

there.

P E R M I S S I O N N E E D E D F O R B I K E S

A vehicle would be practical to

move rapidly from one place to

another. For instance, the time

needed to go from Vänkeri to the

Main Square is significantly redu-

ced if one travels on bike. Niklas

and Heidi still feel they do not

need bikes to move around the

campsite.

– If I were in a hurry I would

just hop on a bicycle passing me

on the roads, threatens Heidi.

Bikes, like all other vehicles

such as busses and cars, may only

be operated at Tarus if they are

registered. The permissions were

issued before the camp to the

members of the staff who had

good reasons for needing them.

On Thursday night a bicycle,

which was not registered, was

found on Aarnikratti. The owner

had applied for permission to

bring it to Tarus during the win-

L I V I N G O N T H E E D G E O F T A R U S

Pitäisiköhän taas lähteä työn touhuun, pohtivat Ilpo ja Asko.

Aimon nykyinen virka-auto on vuosimallia 1977, ja siinä on 28 hevosvoimaa

ter, but had not obtained it.

– I need the bike because the

place where I am situated during

my shifts is far from my subunit.

Each group should have at least

one bike at their disposal. Such as

the situation is right now, people

have to run around the camp to get

things done, explains the owner of

the bike, trying to justify why the

bike was brought without permis-

sion. According to the owner there

are other bikes without proper per-

mission on the campsite as well. So

far nobody has remarked the owner

for the negligence.

Te k s t i : Au ra Y l i - Savo la Trans la t i on : Ta ru s i n t e r- na t i ona l o f f i c e

“Me t eh t i i n nä in h i eno t m i tä -nää-ny t - o l i -puhd i s t ime t ” ku va s sa La r i A la -Pö l l änen j a I l kka Urp i

Marko Y r j änä

TA I S T E L U O R AVAT H A I K I L L A

Tämä s i l t a o l i va in muu taman sen t in veden p innan a lapuo -l e l l a , M ikko I lmon iemi s e l v i s i y l i ku i v in saappa in .

Vart ionjohtajankaan kengät e i -vä t sä i l ynee t ku iv ina , kun met-sä muut tu i suoks i ja suo jär-veks i . Kuvassa Juho Le inonen.

Tytöt saivat huolehtia suunnis -tuksesta, pojat löytävät peri l le i lman karttaakin. Ainakin maa-taloon pullakahvil le. Kuvassa Sanna Järvenpää.

Vaelluksella kinkkupasteija ma i s -tuu , kuva s sa E l i na La i t anen .

“E tana , e tana näy tä sa r ve s i , t u l eeko huomenna pou taa ?”

Haikin v i imeisel le ki lometr i l le haet t i in voimia maitosuklaas -ta, kuvassa Mikko I lmoniemi.

K u n j y v ä s k y l ä l ä i s e t Ta i s -t e l u o r a v a t a l k o i v a t p a k a t a r e p p u j a a n , p a i s t o i Ta r u k s e n ta i vaa l l a au r inko . Läh töa jan k o i t t a e s s a a l k o i s a d e , j a v a r t i o s u u n t a s i m e t s ä ä n h a r m a i n m i e l i n . H a i k k i t a r -j o s i k u i t e n k i n m o n e n l a i s i a e l ä m y k s i ä , e i k ä l a u a n t a i -n a e n ä ä h a i t a n n u t v a i k k a v e d e s s ä k a h l a t t i i n p o l v i a m y ö t e n .

6

För Kyrks lä t t s couten Johan-na V i rkkula bör jade Tarus redan för e t t o ch e t t ha lv t år sedan. Det var då Suomen Par t io la i se t -F in lands Scouter ry : s svenska u t sko t t u tnämn-de henne t i l l Tarus svenska koord iner ingsmäs tare .

Vi vill att alla scouter, och då även

de finlandssvenska, skall få liknan-

de erfarenheter av Tarus. Det har

varit vår huvuduppgift ända sedan

början, säger Johanna.

Vidare anser hon att det att Ta-

rus är ett flerspråkigt läger inte är

något problem.

Det finns ca 300 finlands-

svenska scouter på lägret och mån-

ga finsktalande ledare som jag träf-

fat på vill verkligen se till att lägret

skall fungera speciellt på svenska.

Det är här som våra svenska ledare

får hoppa in om det behövs.

På söndagen deltog hela lägret

på Scoutmässan ute vid huvud-

scenen. Enligt Johanna gick det

fint med flerspråkigheten.

Det var förstås synd att sånger-

na sjöngs endast på finska, men det

lästes ju bland annat svenska texter

som i sin tur översattes till finska på

skärmen.

T A L A R M Å N G A S P R Å K

När det gäller flerspråkighet kan

man lugnt kalla Johanna för flersprå-

kig. Förutom svenska, finska och

engelska talar hon dessutom ryska,

tyska, kroatiska och bulgariska.

– Min språkkunskap varierar

beroende på hur man definierar att

kunna språk, säger Johanna.

– Jag förstår också lite bosniska,

serbiska, makedonska, slovenska

samt lettiska, fortsätter Johanna.

Johannas språkbad började när

hon skulle söka in till Helsingfors

universitet för att läsa ryska efter

gymnasiet. Efter lite allmänna prob-

lem med datorerna på universitetet

fick Johanna veta att ryska och sla-

visk filologi hade samma inträdes-

förhör.

– Jag blev lite överraskad när

jag sedan fick reda på att jag blivit

godkänd till den slaviska filologin i

och med att jag sökt till ryskan.

Men, jag valde ett språk ur filolo-

gin, började läsa serbokroatiska nå-

gra timmar i veckan och där emel-

“ S C O U T “tyska: Pfadfinderlettiska: skautkroatiska: izvi aserbiska: izvi abosniska: izvi asloveniska: tabornik

V I S S T ED U A T T. . .– det finns 160 scoutländer i världen varav 30 är presente-rade på Tarus

- de 1 115 utlänningarna sköts om av en grupp på 120 perso-ner

- de flesta utlänningarna kom-mer ifrån Storbritannien och de är 237 stycken

- de scouter som rest längst för att komma till Tarus är från Nya Zeeland. Till exempel de som startade från Wellington hade en fågelväg på över 17 000 kilometer

Teemu Oksanen

Tek s t i : I r ene Ma t t i l a Kuva : Sami Ta rk ia inen

Part iolais ten i lo iset äänet kantautuvat I so -Taruksen ran-taan. Leir i lä iset ovat melo -massa, ja vär ikkäät kanoot i t täyt tävät horisont in. Melon-tapis teessä hankitaan jänni t-täviä kokemuksia ja opi taan, et te i vet tä tarvi tse pelätä.

– Jaamme kaikille pelastusliivit ja

käymme yhdessä läpi tietyn perus-

koulutuksen eli miten kanootissa

töt lämmittelemään telttasaunan

lämpöön.

– Vedenpitävät housutkaan ei-

vät sentään kaikkea kestä, Jenna

naurahtaa.

– Lähdemme tänään vielä hai-

kille. Pitää varmaan heittää bikinit

päälle ja rinkka selkään, tytöt uho-

avat. Pula kuivista vaatteista syn-

nyttää selvästi luovia ratkaisuja.

Kuivempana melontamatkal-

taan selvisivät Emilia Jaatinen ja

Auli Korkalainen Vaarojen siskois-

ta ja veljistä. Vihreässä kanootissa

kastuivat vain housunlahkeet.

– Ensin kiersimme ympyrää

tuolla järvellä, mutta sitten saimme

opastusta, miten kanootin saa kul-

kemaan suoraan, hihittelee Emilia.

– Piti vain meloa samassa tah-

dissa ja eri puolilta kanoottia. Niin

se toimii!

ollaan ja miten melotaan, sanoo

mestari Tuomas Männistö. Leiri-

läiset oppivat muun muassa kiin-

nittämään pelastusliivit ja valitse-

maan oikeanpituisen melan.

Kun teoria on hallussa, melojat

suuntaavat vesille. Melontapisteeltä

löytyy 11 suurkanoottia, 114 avo-

eli intiaanikanoottia ja noin 20 ka-

jakkia. Osa leiriläisistä on vanhoja

konkareita, toiset taas eivät ole kos-

kaan edes koskeneet melaan.

Vaikka vain puolet ajasta kuluu

varsinaiseen melomiseen, melonta-

pisteeltä lähdetään silti enemmän

tai vähemmän märkinä.

– Muutama kanootti on kaatu-

nut. Syynä on useimmiten törmäi-

ly, heiluttaminen tai hyppääminen.

Jotkut haluavat kaataa kanootin

myös tahallaan, Tuomas sanoo.

– Leirin alussa oli tosin vaikea

päätellä, olivatko märät lapset kaa-

tuneet kanootilla vai kastuneet ve-

sisateessa, Tuomas lisää.

M E L O N T A O N M Ä R K Ä Ä ?

Melontapisteellä ei vältytty maa-

nantainakaan kaatumisilta. Kata-riina Tervonen, Karoliina Koistila

ja Jenna Simula Pateenniemen Po-

lunpolkijoista törmäävät kanootil-

laan toiseen kanoottiin ja pääsevät

pulahtamaan Iso-Taruksen lämpi-

mään veteen. Kumivene noutaa ty-

lan kunde jag koncentrera mig på

ryskan, förklarar Johanna.

– Idag arbetar jag själv på den

slaviska institutionen på Helsing-

fors universitet.

Vid frågan om kulturskillnader

tycker Johanna att det viktigaste är

det att man vill kommunicera med

varann, språket är inte av så stor

betydelse.

I en del kulturer kan det vara

svårt att bli tagen på allvar när man

är ung eller när man är kvinna,

men man måste bara tänka att kul-

turer är olika och att andras beteen-

de eller syn på samhället kan vara

något som är viktigt för dem, avslu-

tar Johanna.

Te x t o ch b i l d : Har r i e t B ru ce

M å n g s y s s l a r e n m e d m å n g a s p r å k i b a k f i c k a n

K A N O O T T I K A A T U U , P O I S A L T A !

7

T U K K I L A I S M E I N I N K I ÄK A H V I L A K E K S I S S Ä

Kura ro i sku i ja h ik i l ens i , kun yhdeksän joukkuet ta o t t i to i s i s taan mi t taa sunnunta i -i l tana Ui ton kahv i la Keks i s sä jär jes te ty i s sä tukk i la i sk i l -pa i lu i s sa . Ne l jän la j in mi t te -lö t saavut t i va t n i in va l tavan suos ion , e t tä osanot ta j i l la o l i va ikeuks ia mahtua kahv i lan käy tävä l le . Kahv i laa täy t -t i myös kannus ta j ien suur i joukko .

Kilpailujen ensimmäinen laji oli

lentävä matto. Koko joukkueen piti

seistä jätesäkin päällä ja kääntää se

ylösalaisin koskematta maahan. Teh-

tävä osoittautui varsin haastavaksi.

Kuusi jatkoon päässyttä jouk-

kuetta kilpaili veden kiikutuksessa.

Tarkoituksena oli kuljettaa vettä

reikäisessä pullossa astiasta toiseen

siten, että jokainen joukkueen jä-

sen tukki sormellaan yhden reiän.

Kilpailun tuoksinassa nähtiin ko-

meita ilmalentoja mutaiseen maa-

han, mikä tietysti ilahdutti yleisöä.

R H O O O O O !

Tämän jälkeen kolme kuraista jouk-

kuetta siirtyi vetämään köyttä. Köy-

den kriuhnaasusta selviytyi finaaliin

kaksi tiimiä. Naulan naputuksessa

joukkueet naulasivat silmät sidot-

tuina kahden jäsenen antaessa oh-

jeita. Tiukan taistelun jälkeen voi-

ton vei Kettulan väki. Joukkue

koostui pääasiassa Kajaanin Kor-

venpojista, mutta mukaan oli saatu

myös naispuolista vahvistusta Ka-

jaanin Eränkävijöistä.

Voittajajoukkueen tunnelmat

tiivistyivät voiton jälkeen yhteen

sanaan: rhooooo! Salaperäisen il-

mauksen voinee tulkita sanoinku-

vaamattoman hienoksi tunteeksi.

– Yhteispeli, ilmoitti Kettulan

väki voittonsa salaisuudeksi.

P I I L O H A L L I T U S V I I H D Y T T I T A U S T A L L A

Tukkilaiskilpailujen ohella kahvila

Keksissä vietettiin myös tukkilais-

hyppelöitä. Piilohallitus soitti huu-

morimusiikkia, ja yleisö jammaili

lavan edessä. Bändin innokkaat fa-

nit olivat runsaslukuisena paikalla.

– We want humppa! kuului

yleisön joukosta jo ennen tapahtu-

man alkamista.

Piilohallituksen pojat toimivat

Kirkkonummen Metsänkävijöissä

samassa vaeltajaryhmässä, ja he

ovat soittaneet yhdessä huvin vuok-

si jo jonkin aikaa. Tämä oli bändin

ensimmäinen keikka Taruksella.

Tiistaina Piilohallitusta voi mennä

kuuntelemaan johtajakahvila Poi-

juun, jossa vietetään päivätansseja

kello 14 alkaen.

M U N K I T K R U U N A S I V A T I L L A N

Kilpailun ratkettua ja bändin lope-

tettua pidettiin palkintojenjako,

jossa palkittiin niin voittajajoukkue

Kettulan väki kuin toiseksi tulleet

Jönssenitkin.

Hauska ja vauhdikas ilta hui-

pentui kahvila Keksin erikoistarjo-

ukseen: kolme munkkia eurolla.

Teks t i : Ann ika A l e r vo Kuva t : Juho Ho lopa inen

K O P P I A K E R R A K S E E N

Jos on rakkailla lapsilla monta ni-

meä, niin on kyllä inhotuilla ko-

peillakin. Ihanan kamalat siirrettä-

vät kemialliset vessayksiköt ovat

keränneet lempinimiä jo kiitettä-

västi.

Suurin osa käytössä olevista kier-

toilmaisuista ei tunnu mitenkään

liittyvät itse asiaan. Ainakin Uiton

suunnalla sinistä rivistöä kohti

suunnistavat ovat matkalla kaupun-

kilomalle. Toisaalla taas hankkiu-

dutaan tarvittaessa kannettavaan.

Kuultu on myös matkoista toimis-

toon tai muuten vain paperihom-

mia tekemään.

Bajamajojahan nämä kopit eivät

ole, vaikka sitäkin nimitystä jatku-

vasti kuulee. Oikeampi “me men-

nään sebachiiin“ -huudahdus on

vielä melko harvinainen.

Mar ia Skarp

Le i r i l lä varpa i s i in ja korv ien taakse ker tyy ka iken la i s ta poroa ja pö lyä . Turhat tomut vo i Tarukse l la huuhdel la po i s v i rk i s täv i s sä su ihkui s sa .

Taruksen leirialueelta löytyy yh-

teensä kymmenen suihkukoppia.

Missä alaleirissä liikkuukin, lähim-

pään peseytymispisteeseen on aina

alle 200 metriä. Suihkut on alueelle

rakentanut Taruksen suihkutiimi.

– Meitä on tiimissä kahdeksan

suihkumiestä ja -naista, kertovat

Mellilän Menninkäisten Janne Mi-

kola, Ville Hongisto ja Henry

Holm.

T E E M A P E S E Y T Y M I S T Ä

Suihkut on rakennettu paikoilleen

rakennusleirillä ja kaikki kopit ovat

ehdottoman yksilöllisiä.

– Jokaisella kopilla on oma tee-

mansa, Ville valaisee.

– Esimerkiksi Lastun suihkun

ovella on nalle. Justeerin suihkun

seinustaa taas koristaa kärpässieni.

Kuviot on askarreltu pressuista – tai

piirretty. Kulon ja Uiton suihkupis-

teen ovella on myös ”pitsiverho”.

Kaikista kopeista suosikikseen tiimi

kuitenkin nostaa Lastun suihkun.

– Siellä on lämmin vesi, perus-

telee Henry.

– Kyseinen mukavuus on kui-

tenkin vain perheleiriläisten etuoi-

keus.

Niin Lastuun kuin muuallekin

suihkujen vesi tulee järvestä. Varsi-

naisesti vesiasiat eivät kuitenkaan

kuulu suihkutiimille.

– Me huolehdimme, että suih-

kujen pressuseinät ja lattialaudat

pysyvät ehjinä, Janne kertoo.

P U H T A U S E N N E N K A I K K E A

Entä mitä mieltä käyttäjät ovat

suihkuista olleet?

Ensimmäistä kertaa maanantai-

na Justeerin suihkuun uskaltautu-

nut Sara Hyvinkään Metsätytyöistä

ei pahemmin valita.

– Vesi oli kylmää, mutta kyllä

tuntuu puhtaalta, Sara huokaa.

– Sain vihdoin hiuksetkin pes-

tyä! hän hymyilee, pää vettä va-

luen.

Teks t i : Mar ia Skarp Ku va: Sami Ta rk ia inen

V A R P A A T P U H T A A K S I

Neea Pe urakosk i j a Ka i sa Ko t imäk i Ou lun va lppa i s t a ka ra i s eva t i t s eään

U i ton kahv i l a s sa k i sa i l t i i n t ukk i l a i shenges sä .

8

S U D E N P E N T U N A S U U R L E I R I L L ÄYks i Pat ikan savu i s ta on per-he le i r i Las tu . S ie l lä asuu pa l -jon sudenpentu ikä i s iä par-t io la i s ia , jo iden le i r ipä ivä t ova t a ika samanla i s ia ku in mui l lak in . Ö i s in v ie re i ses sä makuupuss i s sa nukkuu ku i -tenk in var t iokaver in s i jas ta es imerk iks i i sä ta i p ikkus i s -ko .

Lastun ohjelmakaavio on mukau-

tettu Patikan kaaviosta. Lastu osal-

listuu molskis-loiskikseen, partio-

vyölaaksoon, retkeilyyn, melontaan,

suunnistukseen sekä tietenkin pal-

velupäivään. Lauantaina Lastu ra-

kensi linnunpönttöjä.

– Rakentelu oli mukavaa puu-

haa koko perheelle, Lastun apulais-

johtaja Minna ”Nalle” Karhunen

kertoo.

S U D A R E I D E N O M A H A I K K I

Sudenpennut osallistuvat toiminta-

pisteisiin joko laumoissa tai per-

heensä kanssa. Niiden ohjelmalaak-

sojen aikana, joihin sudenpennut

eivät osallistu, heille on järjestetty

omaa ohjelmaa. Sudenpennut ovat

tehneet muun muassa puisia eläi-

miä sekä ruokailupussit, joihin

painettiin Lastun logo. Sudenpen-

nuilla on ollut myös pienimuotoi-

nen haikki tai ennemminkin retki.

He kävivät haikin historiarastilla,

matkalla sinne suoritettiin luonnon-

tietous-taitomerkki.

Lastun toimistossa on ”kirjas-

to”. Sieltä lastulaiset voivat hakea

iltasatukirjoja. Jokainen perhe on

tuonut kaksi kirjaa.

– Ne eivät missään nimessä saa

olla lasten rakkaimpia kirjoja, Nalle

huomauttaa. Leirin loputtua per-

heiden ei näet tarvitse ottaa omia

kirjoja, vaan he voivat ottaa jonkun

Mer r i on p i t äny t j ä r j e s t e t y s tä oh j e lmas ta , mu t ta vapaa-a ikaak in on mukavaa v i e t t ää uu s i en kave re iden kans sa .

Tek s t i : Laura Ho lm Kuva t : Juho Ho lopa inen

P A T I K A N S A V U R A K E N N E L M I E N H E L M E T

muun kirjat. Näin satukirjat saa-

daan mukavasti kiertoon.

L Ö T K Ö P Ö T K Ö J Ä J A H I E K K A L I N N O J A

Merri-Lotta Markkanen saapui

Tarukselle tiistaina yhdessä per-

heensä kanssa. Merri kuuluu Korpi-

lahden Korvensamoojiin ja on siellä

sudenpentuna. Hän on 8-vuotias,

partiossa hän on ollut jo vuoden.

Tarus on Merrin ensimmäinen suur-

leiri. Suuri ihmismäärä ei pelota

Merriä.

– En edes ajattele, että täällä

olisi paljon ihmisiä.

Jokapäiväiset asiat, esimerkiksi

ruokailu ja vapaa-aika, sujuvat jo

rutiinilla ja melko saman kaavan

mukaan.

– Äiti hakee aamupalan keitti-

öltä ja sitten se syödään asuntovau-

nulla, Merri kertoo perheensä ruo-

kailusta.

Kun Merrillä on vapaa-aikaa,

hän leikkii muiden sudenpentujen

kanssa tai lukee kirjoja. Yleensä he

potkivat palloa tai leikkivät lötkö-

pötköillä pukkitaistelua. Joskus ra-

kennetaan hiekkalinnoja. Suden-

pentujen päivä koostuu järjestetystä

ohjelmasta ja vapaa-ajan aktivitee-

teista. Illalla uni tulee nopeasti.

Leirin noustessa pystyyn on savui-

hin tehty mitä persoonallisempia

rakennelmia. Kakkosnelosen valta-

kunnassa Patikassa rakentaminen

on ollut välillä varsin haasteellista.

Puolet alaleiristä sijaitsee Taruksen

pääväylän, Aarnikratin, varrella,

eikä alueella ole lainkaan puustoa.

Maasto ei näytä haitanneen partio-

laisia ja vanhempien saapuessa vii-

konloppuna ihailtavana oli savujen

täydeltä komeita ja mielenkiintoi-

sia rakennelmia.

S I S Ä Ä N T U L O S U S I E N V A R A L L E

Puolen aarin pelto -savun jykevässä

puuportissa oleva vastaanottotiski

saattaa ihmetyttää ohikulkijaa.

– Se rakennettiin, koska saamme

savuumme arvokkaita vieraita; por-

tilla vastaanotetaan hopeasusia, va-

laisee savussa asuva palveluleiriläi-

nen Tuukka.

A R K K I T E H T U U R I A K E S K I - E U R O O P A S T A

Itävaltalaiset Sven ja Stefan voivat

viettää vapaa-aikaansa huoletto-

masti rakentamansa portin päällä,

vaikka rautaa savuporttiin ei ole

uponnut.

– Suomalaiset käyttävät leirira-

kennelmissaan paljon nauloja. Se

yllätti meidät Taruksella ja tah-

doimme rakentaa sillä tavalla, mi-

ten meidän maassamme leirillä ra-

kennetaan. Portissa on pelkkää

puuta ja narua, he kertovat.

R U O K A K A T O K S E T N O U -S I V A T A A V I K O L L E K I N

– Luulimme pääsevämme rakenta-

maan metsään, joten savun maasto

yllätti meidät täysin, kertovat Poh-

jois-Savosta tulleet Puijon Pakerta-

jat.

– Aarnikratilta ei löytynyt mi-

tään kiinnityspuita ruokailukatok-

selle, mutta kunnon suunnittelun

jälkeen rakentaminen onnistui,

eikä ongelmia ollut, pojat jatkavat.

S A V U S S A O L E I L E V A T T I E D E T Ä Ä N

Meripein leiriläisten ei luulisi jou-

tuvan hukkaan. Savun portinpieleen

on rakennettu oiva läsnäolotaulu,

johon jokainen merkitsee menon-

sa. Myös muiden savussa käyvien

liikkeet on pantu merkille. ”Kaura-

mies nukkui täällä” mainostaa Me-

ripei.

Teks t i : U l l a Pi rko la Kuva: Ka l l e Rap i

La s t en yh te i s t yönä La s tuun on ko honnu t va l t ava h i ekka l inna .

Savun 4004 po r t t i j a O l l i Mar t tunen Vaasan Me t säve iko i s t a .

9

T E S T A A I T S E S I !K U I N K A E K O O L E T ?1. Syötyäsi suklaapatukan, mitä

teet kääreelle?

a. Kääre lensi jo patukkaa syö-

dessä maahan.

b. Etsit kierrätyspisteen ja sieltä

oikean jäteastian.

c. Pudotat kääreen lähimpään

roskikseen.

2. Kun peset hiuksia suihkussa,

miten toimit?

a. Et ainakaan sammuta suihkua

shampoota levittäessäsi.

b. Käytät pesuainetta minimi-

määrän ja annat veden valua

ainoastaan, kun on pakko.

c. Peseydyt huolellisesti hoitoai-

netta unohtamatta, mutta sam-

mutat hanan saippuoinnin

ajaksi.

3. Mikä seuraavista ei ole on-

gelmajäte?

a. Polttoöljy

b. Ruokaöljy

c. Moottoriöljy

4. Mitä tarkoitetaan harrilla

ekopiireissä?

a. Leirillä kulkevaa ekotarkastajaa

b. Harmaiden vesien puhdistajaa

c. Jätemyllyä

5. Mitä seuraavista et laittaisi

energiajätteisiin?

a. Tyhjää lasipulloa

b. Jogurttipurkkia

c. Likaista kertakäyttölautasta

Eniten a-vastauksia:

Sinun olisi todellakin syytä tu-

tustua eko-asioihin paremmin.

Kaikkea ei voi tietysti muistaa,

mutta edes perusasiat olisi hyvä

hallita. Tutustu ensimmäiseksi

vaikka leiriläisenkirjan kierrätys-

ohjeisiin.

Eniten b-vastauksia:

Onnea, olet todellinen eko-ihme!

Tiedät tarkalleen, mitkä jätteet

kuuluvat mihinkin astiaan ja osaat

varmasti opastaa myös muita huo-

mioimaan ympäristöä paremmin.

Eniten c-vastauksia:

Tiedät perusasiat kierrätyksestä,

mutta et ole mikään friikki. Viet

roskat roskiin, mutta tarkempi

kierrätys olisi liian vaivalloista.

Teks t i : E l i na E sko la

Ke l ta inen de l f i i n i s aa vo imansa au r inkopane l i s t a .

Ta rukse l l a j ä t t e i den l a j i t -t e lua j a kä s i t t e l yä on pa i -no te t tu a i emp ia suu r l e i r e jä enemmän . Eko log inen a ja t -t e lu j a u sko ke s tävään ke h i -t yk seen saa pa r t i o la i s e tk in a ja t t e l emaan yhä enemmän ympär i s t öä .

Leirin ympäristöryhmän mestari

Katja Tuominen painottaa, että

suurin vastuu lajittelusta on savuil-

la ja etenkin savunjohtajilla.

– Parhaiten lajittelu on toimi-

nutkin savuissa. Kioskit ja kahvilat

tuottavat meille eniten ongelmia.

Siellä ihmiset eivät välitä, mihin

jättävät roskansa lojumaan tai min-

ne roskikseen ne heittävät.

L E I R I L Ä I S E T O S A A V A T L A J I T E L L A

Savuille on annettu mahdollisuus

tehdä itse omat lajittelupisteensä.

Korven Lehtokurppa-savussa lajit-

telu on tehty lapsille helpoksi.

– Olemme kirjoittaneet jokai-

seen ämpäriin, mitä sinne saa lait-

taa. Energiajäteämpärissä lukee,

mikä kaikki on energiajätettä, ker-

too Suvi Merinen Toivon Eräty-

töistä.

S Y N T Y M Ä T Ö NJ Ä T E O N P A R A S J Ä T E

– Kun lapset itse tyhjentävät

jäteastiat, he oppivat ajattelemaan

asiaa tarkemmin, jatkaa Suvi. Hä-

nen mukaansa leiriläiset hallitsevat

lajittelun jo yllättävän hyvin. Lap-

set ovatkin usein parhaita lajitteli-

joita.

O S A S U U R E M P A A

– Kaikkien tulisi muistaa, ettei la-

jittelua tehdä vain siksi, että se on

hienoa, vaan siksi, että se on oikeas-

ti tärkeää, Katja painottaa.

Padasjoen kunta kuuluu Päijät-

Hämeen jätehuoltoon. Alueen jo-

kaisessa rakennuksessa on erikseen

myös energiajätteen lajittelupiste.

Siksi Taruksellakin energiajäte ke-

rätään erikseen. Leirin energiajäte

kuljetetaan Lahteen Kujalan jäte-

keskukseen, missä jäte paalataan

odottamaan talvea ja sähköksi ja

lämmöksi polttamista.

Katja toivoo, että kaatopaikalle

menevät jätekuormat olisivat mah-

dollisimman pieniä.

– Kaatopaikkajäte aiheuttaa eni-

ten ympäristöongelmia, ja sen hyö-

dyntäminen on vaikeaa, Katja pe-

rustelee.

Korsholms Spejare, Vasa Korsfarar

Flickor ja Sk. Korsfararna varoitta-

vat kyltissään ankoista. Kun vieras

uskaltautuu peremmälle Justeerin

suomenruotsalaiseen savuun, hän

havaitsee, että kysymys onkin vain

yhdestä linnusta. Punaista Qwack-

muoviankkaa mielenkiintoisempi

on kuitenkin samaisessa altaassa

uiskenteleva delfiini. Delfiini purs-

kauttelee vettä partiolaisten iloksi.

Vesi suihkuaa yläilmoihin aurinko-

energian voimalla.

– Allas oli käytössä jo Loistolla,

mutta aurinkopaneelin ostimme

vasta ennen tätä leiriä. Alun perin

meidän piti hankkia altaaseen ank-

koja, mutta kaupasta löytyi vain

tämä delfiini. Ainokaisen ankan

lampeemme toi erään vartiolaisen

kotiväki, savunjohtaja Frej Suomi hymyilee.

Viime päivien sää ei ole suosi-

nut aurinkopaneelien käyttöä. Par-

haimmillaankin paneeli tuottaa vain

kymmenesosan delfiinin tarvitse-

masta energiasta. Lampi on kuiten-

kin osoittautunut yleisömenestyk-

seksi. Vierailijat ja partiolaiset ovat

halunneet ikuistaa tämän pienen

ekoteon.

Teks t i : I r ene Ma t t i l a

P Ä I V Ä N E K O T E K O

D e l f i n a a r i o e l ä ä a u r i n g o s t a

Har juve ikko jen O t to He i skanen mih in ruuan täh tee t k ipa taan .

Tek s t i : M inna Tuoma inen Kuva t : Sami Ta rk ia inen

K ie r rä -t y smerk i tke r tova t m ikämih ink inkuu luu .

Le i r i enympär i s t ö -

ko r t t i on kä tevä apuvä l i ne l e i r i n

ympär i s t öva iku tu s -t en a r v i o inn i s sa .

1 0

Harmaiden vesien puhdistin, kave-

reiden kesken Harri, komeilee jo-

kaisessa savussa keittiön välittö-

mässä läheisyydessä. Harrin tehtävä

on puhdistaa pesuainetta sisältävät

tiskivedet, jotta puhdas vesi voi-

daan laskea maahan. Myös ham-

paidenpesuvedet uppoavat sinisen

jättiläisen kitaan.

– Harriin laitetaan vedenpuh-

distusrakeita, jotka sakkauttavat

epäpuhtaudet tiskivesistä säiliön

pohjalle, Risto Seppälä Taruksen

ympäristöhuollosta kertoo. Risto

oli mukana kehittämässä laitetta

Maa- ja elintarviketalouden tutki-

muslaitoksella (MTT).

– Harrin käyttö on oivallettu

pääsääntöisesti hyvin savuissa, vaik-

ka kyseessä on aivan uusi tapa käsi-

tellä niin kutsuttuja harmaita vesiä.

Normaalien toimintojensa li-

säksi Harrissa on huomattu myös

muita, ketkuja taipumuksia. Eri-

näisiä keittiövarusteita on kadon-

nut selittämättömästi ahmatin lä-

histöllä.

– Harri väijyy erityisesti veitsiä,

Risto vahvistaa nauraen.

Teks t i : T i i na Lank inen Kuva: Eeva K i v i l ä

D I R T YH A R R I

Har r i on ka ikk i ruoka i -nen kav e r i

V E S I – M U U T A K I N K U I N V I H O L L I N E NTämän lisäksi myös paineet pysyvät

tasassa, kun kaikki hanat ovat pääl-

lä jatkuvasti.

H A M M A S P E S U V E D E TH A R R I N K I T A A N

Leiriläisen kirjassa esiteltyä ham-

paidenpesusymbolia on moni leiri-

läinen etsinyt alueelta turhaan.

Hammaspeikkoja on parasta hätis-

tellä savuun rakennetun harrin lä-

heisyydessä tai purskutella vedet

puskaan käsienpesupisteellä.

– Hampaidenpesusta tulee niin

vähän vettä, että maaperä imee sen

kyllä vaivatta, ympäristöpalvelu-

päällikkö Pekka Luoto selventää.

Kaikki muutkin jätevedet kul-

keutuvat leirissä tavalla tai toisella

takaisin maahan. Suihkuvedet va-

luvat suoraan maaperään ja savuissa

kaikki jätevedet tulisi imeyttää itse

rakennetun harrin kautta. Vaikka

vettä on tullut taivaalta runsaasti, ei

jätevesien kanssa ole oltu pulassa.

– Kaikki on sujunut suunnitel-

mien mukaan, Pekka vakuuttaa.

Vettä on tullut leiripäivien aikana

Tarukselle muualtakin kuin taivaal-

ta. Vesipäällikkö Pasi Pekkala vas-

taa leirillä siitä, että vettä tulee ja

ympäristöpäällikkö Pekka Luoto

siitä, että se myös poistuu asianmu-

kaisesti.

V E S I H A N A T V A L U V A T T A R K O I T U K S E L L A

Rakennusleirin aikana saatiin var-

mistus siitä, että vesi on täysin juo-

makelpoista. Pasi haluaa kuitenkin

muistuttaa, että kaivovesi on ollut

alusta asti puhdasta. Ainoastaan

putkistoja, joissa vesi kulkee, on

jouduttu puhdistamaan. Myös ve-

sihanojen jatkuva valuminen on

aiheuttanut kummastusta muuten-

kin tulvivalla leirialueella. Tähän-

kin asiaan löytyy järkevä vastaus

Pasilta.

– Jos vesi seisoo putkistoissa, se

lämpiää ja bakteereita alkaa syntyä.

L E M P I L E I S K U I A A L L O I L L ASiniset, vihreät ja punaiset kanoo-

tit lipuvat Iso-Taruksen pinnalla

lastinaan poika- ja tyttöpareja.

Aalloilta on tarkoitus löytää oma

deittikumppani, jonka melonta-

tiimi on valinnut etukäteen an-

nettujen tietojen perusteella.

Vaikka perinteinen suomalai-

nen järvimaisema luo Soudinme-

noille Suomi-Filmeistä tutut ro-

manttiset puitteet, vakuuttaa

suurin osa melojista olevansa mu-

kana leikkimielellä.

– Kaverini ilmoittivat minut

mukaan ja kertoivat siitä minulle

viisi minuuttia sitten, naureskelee

Tuuli Kamppila Vaasan Sinisistä

Partiotytöistä.

Parittaminen ylipäätään on

onnistunut yli odotusten, sillä

Minna Pukkinen Simpsiön Sis-

koista ja Tapsa Helminen Harjun

Pojista ovat löytäneet toisensa jo

ennen varsinaista kanoottitapaa-

mista.

– Itse asiassa täytimme tois-

temme ilmoittautumislaput, ja

siitä se sitten lähti, Minna paljas-

taa.

– Meidän oli ensin tarkoitus

vetäytyä koko leikistä, mutta kun

sattumalta kuulimme osuneem-

me toistemme pariksi, niin mikä

ettei.

Osa uusista pareista saapuu

takaisin rantaan jo kymmenen

minuutin jälkeen, osa jatkaa Min-

nan ja Tapsan tavoin tutustumis-

taan kanooteissa useammankin

tunnin ajan. Taruksella rakkaus

siis virtaa. Eipä ihme, että River

of Love tulvii Justeeriin.

Teks t i : Te emu Oksanen Ku va: Sami Ta rk ia inen

P E U K A L O N P Y Ö R I T T Ä J I L L E L Ö Y T Y Y A I N A K I N P Ä T K Ä T Ö I T ÄPäivänsä sorvin äärellä viettävien

lisäksi Taruksella on johtajaikäisiä,

joilla ei ole lainkaan omaa pestiä.

Leirin työttömyysaste ei ole täysin

selvillä. Tiedotuksen alaleirivastaa-

vat yrittävät selvittää, kuinka mo-

nella pestittömällä on töitä esimer-

kiksi savussa ja kuinka moni on

yksinkertaisesti lainsuojaton laiskuri.

– Tekijöille on kyllä tarvetta,

ihmisten pitäisi vaan aktiivisemmin

tulla itse kyselemään, kehottaa Ta-

ruksen työvoimatoimiston Lotta

Tynkkynen Palokan Partiolaisista.

Tähän mennessä leirille ilman pes-

tiä saapuneita on työllistetty eniten

leirisairaalaan ja ohjelmapisteisiin.

Lisäksi alaleireissä on ollut pulaa

rakentajista ja yleisistä apujoukois-

ta, mutta näitä tehtäviä on ollut

vaikea täyttää.

– Säästä johtuen on tietysti tul-

lut kaikenlaisia yllättäviä hommia,

Lotta toteaa.

S A V U T T Y Ö L L I S T Ä V Ä T P E S T I T T Ö M I Ä

Ilman pestiä jääneen Korpilahden

Korvensamoojien Johanna Kaup-

pilan aika ei vielä ole käynyt pit-

käksi. Hän on auttanut savussa

muun muassa vedenhaussa ja ruuan

jakelussa.

–Tajusin liian myöhään, että

olisin voinut olla hyödyksi ensi-

avussa, kolme EA-kurssia käynyt

Johanna harmittelee.

Savun tehtävissä on kulunut

myös Emmi Keräsen leiri, eikä 18-

vuotias Littoisten Pirtapiika sen

vuoksi ole ilmoittaunut työvoima-

toimiston listoille.

– En kyllä ole tuntenut oloani

kovin työttömäksi, Emmi kom-

mentoi.

Tiedon Tornissa sijaitsevan työ-

voimatoimiston tarjoamat tehtävät

ovat erilaisia, mutta yleensä pätkä-

töitä löytyy helpommin kuin pitkä-

kestoisia pestejä. Toimettomien

kannattaisi rohkeasti kääntyä pesti-

välityksen puoleen. Työn laadusta

voi esittää toiveita eikä vessantyh-

jennysnakin viuhahtamisesta ole

pelkoa.

Teks t i : Sa tu Leh tn i emi Ku va: Eeva K i v i l ä

Ta rukse l l a r i i t t ää t eke mi s tä myös t yö t t ömä l l e Emmi Ke rä se l l e .

M inna j a Tapsa l ö y s i vä t t o i s t en sa kanoo t i t nopeas t i – e i kä i hme .

Tek s t i : E l i na E sko la Kuva : N iko B lomberg

1 1

Tanska la inen Jann i ck S . Hansen , 17 , käv i en s im-mä i s tä ke r taa Suomes sa ko lme vuo t ta s i t t en . S i l l o in hän o l i s uomen l inna la i s -t en pa r t i o la i s t en v i e raana . Nykyään häne l l ä on pa l -j on suoma la i s i a kave re i t a . Jann i ck o saa j opa h i eman suomen k i e l t ä .

– Halusin lähteä Tarukselle ta-

paamaan vanhoja suomalaistut-

tujaan ja tutustumaan uusiin,

Jannick kertoo.

Jannick on Taruksella palve-

lutehtävässä Loiskis-ohjelmapis-

teessä. Hän valitsi vesiturvan il-

moittautumislomakkeen vaihtoeh-

doista, koska harrastaa sukellusta.

Jannick olisi tuonut koko sukellus-

laitteistonsa, mutta mukaan mah-

tui vain märkäpuku. Energinen

Jannick on päässyt poseeraamaan

tytöille, kun nämä ovat käyneet

kuvaamassa Loiskiksen märkäpu-

kuista tanskalaisvahvistusta.

S U O M I A L K A A S U J U A

Jannick kertoo Loiskiksen tekijöillä

olevan mahtava yhteishenki. Jo lei-

rin alusta alkaen loiskislaiset olivat

istuskelleet Poijussa yömyöhään.

Menoa ei kuulemma haittaa se, että

keskustelua käydään enimmäkseen

suomeksi. Jannick osallistuu mu-

kaan koko sanavarastollaan.

– Haluaisin oppia lisää suo-

mea, Jannick selittää innostunee-

na.

Vesiturvaohjelmapisteessä Jan-

nickin tehtävä on auttaa lainelau-

dalta tai lautalta veteen pudonnei-

ta leiriläisiä.

– Kaikilla on aina pelastuslii-

vit, mutta tulee turvallisempi olo

jos joku on auttamassa ylös vedes-

tä, Jannick kertoo toimenkuvas-

taan. Jannick lähtee veteen myös

silloin, jos leiriläiset haluavat ko-

keilla kuivapukuja. Päivän aikana

hän pulahtaa Iso-Hervoon kym-

menisenkin kertaa. Loiskiksen te-

kijät ovat pitäneet tunnelmaa kor-

kealla ja se on tarttunut myös

leiriläisiin. Ohjelmaan on osallis-

tuttu innokkaasti.

H Y M Y H E R K Ä S S Ä

Jannick on varsinainen Suomi-

fani. Hänen mielestään on mahta-

vaa, että Suomessa skeitataan pal-

jon enemmän kuin Tanskassa.

– Kaikki ovat tosi mukavia ja

suomalaiset tytöt hyvännäköisiä,

hymyilee iloinen Jannick. HIM ja

Nightwish kuuluvat Jannickin

suosikkeihin. Tanskalaisen ympä-

rillä pyörii suomalaisia leiriläisiä,

jotka ilmoittavat yksimielisesti

Jannickin olevan paras. Aurinkoi-

nen Jannick vastailee leiriläisille

sujuvalla englannin, tanskan ja

suomen sekoituksella.

Teks t i : Ka i sa Ka rawa t sk i Ku va : Eeva K i v i l ä

S U O M I - F A N I M Ä R K Ä P U V U S S A

Kun kaks i t o i s t a t uha t ta j a l kapar ia t a l l aa Ta ruksen h i ekka te i l l ä j a ko koon tuu yh te i s i i n oh j e lm i in t a i suun taa ku lkunsa kahv i l o ih in , e i j ono jen s yn t ymi s tä vo i vä l t t ää . Jono t taminen vo i o l l a myös j än -n i t t ä vä t i l a i suu s ko hda ta uu s ia t u t tu ja j a p i t ää hauskaa .

Pisimmät ja komeimmat nelijonokulkueet muodotuvat leiriläisten

yhteisiin illanviettoihin kokoonnuttaessa.

– Aina kun lippukuntamme jonottaa yhdessä, huudot rai-

kuvat ja huivit heiluvat, kertoo esihuutaja Tea Koksari-savus-

ta Uitosta.

– Hienoimpia ovat isot aallot, joissa kaikki ovat mu-

kana.

Suuressa letkassa huudot ovat varma tapa kohottaa

tunnelmaa. Ne yhdistävät porukkaa ja kertovat samal-

la naapureille, keitä vieressä jonottaa. Lauluihin ja

laululeikkeihin voivat yhtyä kaikki odottelijat. Ovat-

kohan ulkomaiset vieraat jo oppineet letkajenkan?

N I K S I T A R U SLue kekseliäimmät vinkit nautinnolliseenjonottamiseen. Odottavan aika ei olekaan pitkä!

JonohierontaSelkäpiirroksetLetkajenkkaTietynväristen sadeasujen bongaus (Tarus-special)VarvashippaSwoppausJonojumppaJonohumppaKenkien vaihto kaverin kanssaAallot jonossaSanaleikitTaputusleikitHiusten letitysKaverin kanto kuninkaantuolissaLaulujen uudelleen sanoittaminenRikkinäinen puhelin

Teks t i : H i l l a Ru dankoKu va: Eeva K i v i l ä

Tunne t va rmaank in Ta tun j a Ty t i n s ekä Par t i o - l ehde s sä s e i kka i l e van Närh i va r t i on . Nämä hahmot ova t s yn t ynee t J y rk i Va in ion kynäs tä .

Piirtäjä Jyrki Vainio kertoi vj-klubil-

la sunnuntai-iltana piirustusharras-

tuksestaan ja siitä, kuinka sarjakuva

päätyy painokelpoiseksi kuvaksi.

– Piirtäminen on monivaiheista

ja hidasta, koska useat piirtäjät suo-

sivat edelleen perinteisiä välineitä:

pullomustetta ja mustekynää, Jyrki

kertoo. Graafista suunnittelua opis-

keleva Jyrki on toivoo piirtävänsä

sarjakuvia tulevaisuudessa amma-

tikseen.

Monet ovat kysyneet Jyrkiltä

esimerkiksi Tatun ja Tytin välisestä

suhteesta. Ovatko he kavereita, ys-

täviä vai sukulaisia?

– Minulle piirtämäni hahmot

ovat vain kuvia, joiden taustoista

en tiedä juuri mitään. En esimer-

kiksi tiedä, mitä Tatun väiskin alla

on, toteaa Jyrki.

I L O I S E T T A T U J A T Y T T I

Jyrkiä pyydettiin suunnittelemaan

Tarukselle piirroshahmo, joka esiin-

tyisi leirin ennakkomateriaaleissa ja

myös muissa leirijulkaisuissa. Kun

Jyrki oli ensin piirtänyt poikahah-

mon, hän havaitsi, että pojan kans-

sa seikkailemaan tarvitaan tyttö.

Piirroshahmojen nimistä järjestet-

tiin yleisökilpailu.

Tatussa ja Tytissä näkyy sarja-

kuvapiirtämisen yleisiä tehokeino-

ja. Hahmojen ilmeet, eleet ja asen-

not ovat suuria ja näyttäviä. Tatu

on menevä ja vauhdikas, ehkä hie-

man hölmöilevä partiopoika. Näitä

ominaisuuksia vahvistaa Tatun ro-

teva ulkonäkö. Tytti puolestaan

näyttää säntillisen nerokkaalta or-

ganisoijalta, joka tarvittaessa paik-

kailee myös Tatun kohelluksia.

P E R I N T E I K Ä S N Ä R H I V A R T I O

– Olen piirtänyt Närhivartiota

Loisto-suurleiristä lähtien. Olen

itse partiolainen ja idea partiosarja-

kuvasta syntyi omasta vartiostam-

me, Jyrki kertoo Närhivartion his-

toriasta.

Ensimmäiset Närhivartio-sarja-

kuvat julkaistiin Loiston leirileh-

dessä. Tämän jälkeen vartion edes-

ottamuksia on seurattu Partio-leh-

dessä. Yleisön esittämään kysymyk-

seen Närhivartio-albumista, Jyrki

vastaa empien.

– Tähän mennessä on julkaistu

noin 50 Närhivartio-jaksoa, mutta

albumin julkaisemiseksi vartion

seikkailuja pitää seurata vielä lisää.

Teks t i j a kuva : Ja rkko Ko sonen

J y r k i Va i n i o n i m m a r i ke i k a l l a Ta r u k s e l l a

J o n o s s a k u h i s e e

J y rk i Va in io hahmot t e l eeTa tun t o t t unee s t i .

1 2